Tutkittua tietoa segregaatiosta

Olin viime viikol­la Uuden­maan liitossa kuun­tele­mas­sa, kun kaupunki­tutk­i­jat Mari Vaat­to­vaara ja Mat­ti Kort­teinen ker­toi­vat käsi­tyk­sistään seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­ses­tä. Joitakin havain­to­ja ja omia kom­ment­te­ja kuul­lun perusteella:

Asuinaluei­den sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kään­tyi kasvu­un joskus noin kymme­nen vuot­ta sit­ten. Sitä vauhdit­taa maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen tiety­ille alueille. Jos maa­han­muut­ta­jien osu­us kas­vaa yli kri­it­tisen rajan, käyn­nistyy ”white fligth” eri­tyis­es­ti kan­taväestöön kuu­lu­vien varakkaiden hakeutues­sa pois. Tämä vaara on hyvin lähel­lä eräil­lä osin pääkaupunkiseu­tua. Omas­ta mielestäni tämä mekanis­mi on eräis­sä Van­taan lähiöis­sä johtanut siihen kan­taväestön valikoi­tu­miseen hyvin epäedullis­es­ti. Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneet kantasuomalaiset.

Itse pain­ot­taisin koulun merk­i­tys­tä. Suomes­sa ei ole slum­me­ja, jois­sa olisi ikävä elää, mut­ta moni val­it­see asuinalueen koulun perus­teel­la. Asian voi ratkaista toki lähet­tämäl­lä lapsen­sa koulu­un muualle kuin lähik­oulu­un. Tät­tä mä tietysti heiken­tää ongel­ma-aluei­den koulu­jen tilan­net­ta entis­es­tään. Demar­it ovat esit­täneet, että eri­tyis­es­ti yksi­ty­is­ten kor­vaavien koulu­jen oikeut­ta ottaa oppi­lai­ta oman alueen­sa ulkop­uolelta rajoitet­taisi­in. Tämä aut­taisi jonkin aikaa, mut­ta pää­ty­isi lop­ul­ta huonom­paan tulok­seen, kun las­ten­sa tule­vaisu­ud­es­ta huolestunei­den on muutet­ta­va muualle saadak­seen lapselleen kun­non koulu­un. Van­taan ongel­mat joutu­vat ehkä tästä. Kan­nat­taisiko mielu­um­min jyrken­tää posi­ti­ivista syr­jin­tää niin, että koulut, joil­la las­ten koti­taus­ta on mui­ta heikom­pi, saisi­vat nyky­istä selvästi enem­män resursse­ja niin, että se kel­paa kaikille. Seg­re­gaa­tio on niin kallis ongel­ma, että sen tor­ju­misek­si kan­nat­taa käyt­tää paljon nyky­istä enem­män rahaa.

Tutk­i­jat ker­toi­vat tutkimuk­ses­taan, jon­ka mukaan työt­tömyys näyt­tää ole­van tart­tuvaa. Alueil­la, joil­la työt­tömyysaste on korkea, työt­tömäk­si joutuneen työt­tömyys­jak­sot ovat pidem­piä kuin saman­laisen työt­tömän jak­sot mata­lan työt­tömyy­den kort­teleis­sa. Havain­toon liit­tyy vähän metodol­o­gisia ongelmia, mut­ta näyt­tö tun­tuu toisaal­ta vah­val­ta. Jos näin on, seg­re­gaa­tio tulee kansan­taloudelle hyvin kalli­ik­si. Tämä siis saman työ­markki­na-alueen sisäl­lä, jol­loin työ­paikko­jen määrä ei selitä havaintoa.

Tutkimuk­set eivät oikein tue täy­del­listä sosi­aal­ista sekoit­tamista, kos­ka ylin ja alin sosi­aalilu­ok­ka eivät seu­rustele keskenään, vaik­ka asu­isi­vat naa­pureina. Real­is­tisem­paa olisi sekoit­taa toisaal­ta köy­himpiä ja keski­t­u­loisia ja toisaal­ta kesi­t­u­loisia ja rikkaimpia. 

Tutkimusten mukaan sosi­aalis­es­ti surkeim­mat alueet löy­tyvät metropo­lialueen rajoil­ta. Sik­si on hölmöä rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kauas. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to hyvil­lä alueil­la tuot­taa paljon vähem­män ongelmia. Tätä olen epäil­lyt ennenkin. Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa halu­taan tasa­ta kun­tien välil­lä taloudel­lisen taakan jakamisek­si, mut­ta toimin­nal­lis­es­ti on tyh­mää sirotel­la vuokrak­er­rostalo­ja pitkin kehyskun­tia. Voisiko taakan tasaamiseen käyt­tää rahaa? 

Yleis­es­ti kan­sain­väliset kaupunki­tutk­i­jat ihmettelevät maakun­takaavaa. Mik­si rak­en­tamista ohjataan vähän sinne sun tänne. Tun­tu­isi loogiselta keskit­tyä Kirkkon­um­men ja Por­voon akselille pitkin ran­nikkoa. Mik­si ran­nikko on niin alikäytössä? Tämä on hyvä kysymys. Helsin­ki ja Sipoo suun­nit­tel­e­vat Uuden­maan liitos­ta piit­taa­mat­ta juuri tuo­ta Helsin­ki-Por­voo ‑akselia. Sipoo suun­nit­telee peräti sadan tuhan­nen asukkaan kaupunkia Sibbes­borgi­in. Uuden­maan­li­iton väki myön­si kri­ti­ikin oikeutetuk­si, mut­ta tote­si­vat, että kun­tien omis­ta­ma jär­jestö joutuu otta­maan kaikkien jäsenkun­tien tah­don. Kaikil­la on ”oikeus” kas­vavaan asukasluku­un. Argghh!

87 vastausta artikkeliin “Tutkittua tietoa segregaatiosta”

  1. Kuin­ka suuri se vaiku­tus on työt­tömyy­teen? Minä en ihan heti ymmär­rä mikä mekanis­mi tuos­sa olisi taustal­la. Pikaspeku­laa­tio: Huono­jen asuinaluei­den saavutet­tavu­us on huonom­pi mikä rajaa haet­tavien työ­paikko­jen määrää, eli siis niil­lä asuvil­la on efek­ti­ivis­es­ti pienem­mät työmarkkinat?

    Ylipään­sä yksi asia jos­ta ei minus­ta ole puhut­tu on se että seu­tu­rak­en­teen hajaan­tu­mi­nen saat­taa pirstoa työ­markki­na-alueen varsinkin jos työ­paikkarakenne lev­iää. Tuon takia en pidä siitä Aviapoliksesta.

  2. Yksi asia mikä usein uno­htuu kaiken maa­han­muut­ta­ja- ja sos­supum­mipuheen alle on se, että näil­lä “sosi­aalis­es­ti surkeil­la” alueil­la talot ovat laadul­taan huono­ja. Kuka sitoutuu kämp­pään, joka on tule­va remont­tipom­mi? Jospa se onkin se ele­ment­ti­laatikko, eikä se mus­ta mies joka pelot­taa valkoiset pois? Väit­täisin että ongel­man ydin on talot, eikä alueet. 

    Kyl­lä valkoinen ostaa Vuosaares­ta uusia kämp­piä uusista taloista, vaik­ka maa­han­muut­ta­javal­taisia talo­ja on vier­essä. Nyt vain sit­ten ville­jä veikkauk­sia mik­si valko­lainen osti uuden käm­pän uud­es­ta talosta, eikä van­has­ta ele­ment­timörskästä? Olisiko hän halun­nut mielu­um­min ele­ment­timörskään, mut­ta kun se oli täyn­nä niitä mamu­ja ja mui­ta vier­to­laisia, niin jou­tui tyy­tymään uuteen?

    Ne joiden taloudelli­nen tilanne para­nee (myös maa­han­muut­ta­jat) häipyvät ja alueelle tulee vain ne, jot­ka eivät muualle pääse tai ne jot­ka sinne ohjataan, kuten juuri tulleet maa­han­muut­ta­jat. Huono­laa­tuiset käm­pät jäävät vuokrat­tavak­si, kun kukaan ei niitä halua ostaa, kos­ka samal­la saisi niskaansa koko talon remont­ti­in osal­lis­tu­misen. Tämä ilmiö vain kiihtyy, kun ele­ment­tilähiöt vanhenevat.

    Nyt kun 60- ja 70-luvun raken­nuskan­ta tulee siihen ikään, ettei niis­sä toi­mi mikään, niin on mie­lenki­in­toista nähdä mil­lä rahal­la nämä alueet saadaan pidet­tyä edes nykyisessä tilas­sa. Noiden vuosikym­me­nien poli­itikko­jen ja raken­nus­li­ikkei­den suh­muroin­ti tulee aika kalli­ik­si tälle nykysukopolville.

  3. “Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to hyvil­lä alueil­la tuot­taa paljon vähem­män ongelmia.”

    Ajatel­laan­pa asi­aa siten, että huonom­min toimeen­tule­vat yhteiskun­talu­okat ovat riip­pu­vaisia sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta ja joutu­vat siten asumaan siel­lä, minne yhteiskun­ta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kohdis­taa. Sen sijaan parem­min toimeen­tule­vat osta­vat rahal­la asuin­paikan sieltä, mis­sä kul­loinkin halu­a­vat asua. Siten hei­dän sijoit­tumisen­sa sään­te­ly on hankalampaa.

    Mikäli kaupunkikeskus­toi­hin sijoite­taan paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, on riskinä se, että kaupunkikeskuk­sen keskeinen sijain­ti ei riitä houkut­tele­maan varakkaampia asukkai­ta kaupunkikeskuk­si­in. En usko, että kuvaa­masi “white flight” voi tapah­tua vain ja ain­oas­taan syr­jäkaupungilla, kyl­lä asun­nonos­ta­ja osaa äänestää jaloil­laan myös keskus­tas­ta pois päin. 

    Lop­putu­lok­se­na täl­laises­sa ske­naar­ios­sa olisi se, että Kau­ni­ais­ten ja Tuusu­lan kaltais­ten asuinaluei­den houkut­tele­vu­us kas­vaisi entis­es­tään varakkaam­man väestön silmissä.

    Tätä tuskin kannatat?

  4. Ihan perus veron­mak­sa­jana en näe sen alim­man seg­mentin sekoit­tamista mui­hin kovin fik­suna. Muual­la maail­mas­sa se siiv­otaan pois katuku­vas­ta häir­it­semästä mui­ta 95% ihmisistä. 

    Helsingis­sä kaiken maail­man narkkien tuki­a­sun­to­ja on pakko tuo­da jopa Helsin­gin keskus­taan. Luulisi, että ton­tille löytää parem­min kan­nat­tavaa käyt­töä. 🙁 Min­ul­la ei ole varaa asua siel­lä, mut­ta ymmär­rän hyvin, mik­si päiväkodin viereen ei halu­ta narko­maane­ja. Itä-Helsingis­sä on lähiöitä, jot­ka sopi­vat parem­min tärkoitukseen.

    Min­ulle ei ole vielä selvin­nyt, mik­si seg­re­gaa­tios­ta tulee olla huolis­saan? Me emme ole kaik­ki saman­laisia. Yleen­sä yri­tyk­set ohja­ta asum­ista aiheut­ta­vat vain turhia kus­tan­nuk­sia. Lop­ul­ta asukas mak­saa ne. 😉

  5. Jos maa­han­muut­ta­jien osu­us kas­vaa yli kri­it­tisen rajan, käyn­nistyy ”white fligth” eri­tyis­es­ti kan­taväestöön kuu­lu­vien varakkaiden hakeutues­sa pois. Tämä vaara on hyvin lähel­lä eräil­lä osin pääkaupunkiseu­tua. Omas­ta mielestäni tämä mekanis­mi on eräis­sä Van­taan lähiöis­sä johtanut siihen kan­taväestön valikoi­tu­miseen hyvin epäedullis­es­ti. Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneet kantasuomalaiset

    Het­ki­nen. Jos maa­han­muut­ta­jat ei oo niille alueille minkään­lainen ongel­ma, niin miks varakkaat muut­taa sieltä pois nimeno­maan sil­loin, ku mamu­jen määrä ylit­tää kri­it­tisen rajan? Esitetäänkö tossa, et se varakkaiden pois­muut­to olis täysin irra­tionaa­li­nen reaktio?

    Ja mein­a­sitko siis, et varakkaiden pois­muu­ton seu­rauk­se­na alalu­okkaset suo­ma­laiset syr­jäy­tyy pahem­min ku syr­jäy­tyis muuten, mut mamui­hin varakkaiden pois­muu­tol­la ei olis vaikutusta?

  6. Tutk­i­jat ker­toi­vat tutkimuk­ses­taan, jon­ka mukaan työt­tömyys näyt­tää ole­van tart­tuvaa. Alueil­la, joil­la työt­tömyysaste on korkea, työt­tömäk­si joutuneen työt­tömyys­jak­sot ovat pidem­piä kuin saman­laisen työt­tömän jak­sot mata­lan työt­tömyy­den kortteleissa. 

    Tol­lase­naan toi haiskah­taa sille, et kyseessä voi olla jonkin­lainen valikoi­tu­misongel­ma. Ehkä noi ver­tail­lut työt­tömät ei ookaan saman­laisia, vaan niitä erot­taa jokin sel­l­an­nen seik­ka, joka on osaltaan vaikut­tanu niiden asuin­paikkaval­in­taan. En vielä nielis tart­tumis­teo­ri­aa, vaik­ka intu­iti­ivis­es­ti siinä jotain logi­ikkaa voiskin olla kaveripi­irin muo­dos­tu­misen yms. kautta.

  7. Seg­re­gaa­tioon vaikut­taa tulota­so, maa­han­muut­ta­jan ansio on 60 % suo­ma­laisen vas­taavas­ta palkasta.
    Ja kun maa­han­muut­ta­jat ovat jo alun alka­en tulleet pieni­palkkaisi­in töi­hin niin palk­ka on todel­la pieni.

    Näin he eivät voi asua kuin aivan halvimpi­en asun­to­jen alueil­la, ja ne ovat yleen­sä syr­jässä ja huono­jen kuluy­hteyk­sien takana.

    Näis­sä hant­ti­hom­mis­sa pätkä­työt ovat yleisiä, joten keskimääräi­nen työt­tömyys on korkea.
    Suomes­sa alkaa n 800000 työt­tömyys­jak­soa vuodessa ja ne keskit­tyvät alimpia palkko­ja saaviin.

    Kan­taväestö on korkeam­man palkan vuok­si hie­man parem­mas­sa ase­mas­sa, mut­ta ikään­tymi­nen johtaa työt­tömyys­jak­so­jen piden­tymiseen ja lop­ul­ta pitkäaikaistyöt­tömyy­teen ja jonkin asteiseen syrjäytymiseen

  8. Tuo seg­re­gaa­tio on seu­raus­ta Helsin­gin epäon­nis­tuneesta kaupunkisu­un­nit­telus­ta, niin maankäytöstä päät­tävien poli­itikko­jen kuin vira­nomais­ten ryhtymis­es­tä pelkäk­si gryn­derei­den edun­valvo­jik­si. Sen seu­rauk­se­na asumisen hin­ta Helsingis­sä on karan­nut tolkut­tomak­si, puhut­ti­in­pa sit­ten omis­tusasumis­es­ta tai vuokra-asumisesta.

    Kovat asun­to­jen hin­nat pirsto­vat kaupunki­raken­net­ta, kun jopa ihan tavalli­nen työssäkäyvä per­he joutuu hakeu­tu­maan pääkaupunkiseudun halvem­mille reuna-aluielle, puhu­mat­takaan nistä syrjäytyneistä. 

    Vapaara­hoit­teisen omis­tusasun­to­tuotan­non ja sosi­aalisen vuokra-asun­to­tuotan­non sekoit­ta­mi­nen onnis­tuu kun­nol­la vain alueil­la, joiden sijain­ti on kapunki­rakne­teel­lis­es­ti hyvä. niin liiken­teel­lis­es­ti kuin palvelu­jen suhteen. 

    Nyt kaupun­ki antaa mm Osmon ansiokkaan toimin­nan seu­rauk­se­na gryn­derei­den kerätä noil­ta parhail­ta paikoil­ta ker­man päältä lykäten vuokra-asun­to­tuotan­non jon­nekin Itä_Helsingin perukoille. Näin päät­täjät edesaut­ta­vat aluei­den eriy­tymistä. Kaupun­gin vuokrat­alo­ja kun ei halu­ta lähelle päät­täjien omia, parem­man väen asum­isaluei­ta. Ja sit­ten ihme­tel­lään Osmon tavoin, että mitenkäs tässä näin kävi, vaik­ka on itse oltu vuosikymmenet vain vahvis­ta­mas­sa tätä segregaatiota.

  9. Itse olen paen­nut eräältä köy­hien asut­ta­mal­ta asuinalueelta joudut­tuani siel­lä sys­temaat­tisen vain­on kohteek­si erään “koti­maisen”, mut­ta sopeu­tu­mat­toman, vähem­mistöryh­män tahol­ta. Poli­isin ohjet­ta kuuntelin. 

    Tun­nuste­taan, kuu­lun valkoiseen alhaiseen roskasakki­in, jos­ta varsinkaan kauniit/sivistyneet punav­ihreät naiset eivät piit­taa pätkääkään. (nyr­pistys ja pieni halvek­su­va ilme perään). Ruumi­il­lista työtä olen tehnyt 13-vuo­ti­aas­ta asti. 

    Slum­milähiöi­den syr­jäy­tyneet ongel­mat­a­pauk­set ovat lähin­nä miehiä, jot­ka eivät pär­jän­neet par­i­u­tu­mis­markki­noil­la. Selvästi parem­min koulute­tut naiset eivät päästä suo­ji­in­sa syr­jäy­tynyt­tä suo­ma­lais­mi­estä, onnek­si on pul­lo huulen alla. Suomen naisia suo­si­va korkeak­oulu­jär­jestelmä johtaa seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­seen. Älykkyys­testit pääsykokeisi­in, niin johan tasoit­tuis miesten tsänssit.

  10. “Kan­nat­taisiko mielu­um­min jyrken­tää posi­ti­ivista syr­jin­tää niin, että koulut, joil­la las­ten koti­taus­ta on mui­ta heikom­pi, saisi­vat nyky­istä selvästi enem­män resursse­ja niin, että se kel­paa kaikille.” Ei kai pako pois johdu koulun resurssi­va­jeesta? Tarkoi­tatko pienem­piä luokkia, vai henkilöko­htaisia avus­ta­jia ns. ongel­mat­a­pauk­sille? Et sen­tään eril­lisiä luokkia? Lisäk­si, tämä aut­taisi vain koulus­sa (jos aut­taisi), ei naa­pu­rus­tossa, ostareil­la,… En usko että kovin paljoa muut­taa tilan­net­ta, ehkä jopa vaan lisää katkeru­ut­ta kun toisille taas annetaan ja toisille ei. Voihan tuo­ta jos­sain kokeilla.

  11. “Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneet kan­ta­suo­ma­laiset.”

    Perus­tuuko tuo arvio tutkit­tuun vai MUTU tietoon?

  12. “Kaikil­la on ”oikeus” kas­vavaan asukasluku­un. Argghh!”

    Mikä se oikea peri­aate sit­ten on? Onko tavoit­teena nimeno­maan kieltää kasvu joil­tain kun­nil­ta ja ohja­ta kasvu suurimpi­in kaupunkei­hin ja niiden laa­jen­nuk­si­in? Mil­lä perusteella?

    Ehtä onko vihrei­denkin tavoite mak­si­moi­da kasvu, vai pyrk­iä kasvun kohtu­ullis­tamiseen tai rajoit­tamiseen? Tai ehkä vain siirtämään maalaiset kaupunkei­hin ilman varsi­naista kasvua?

  13. Soin­in­vaara:

    Alueil­la, joil­la työt­tömyysaste on korkea, työt­tömäk­si joutuneen työt­tömyys­jak­sot ovat pidem­piä kuin saman­laisen työt­tömän jak­sot mata­lan työt­tömyy­den kortteleissa.

    Miten “saman­lainen” määritelti­in? (yritän milessäni hah­mot­taa onko syy/seu­raus-suhde tuos­sa miel­let­ty oikeinpäin)

  14. tpyy­lu­o­ma, asia on niin kuin speku­loit. Kyse voi olla sekä rahal­lis­es­ta että ajal­lis­es­ta esteestä. Esim. Bri­tan­ni­as­sa tästä on tutkimustuloksiakin.

  15. Näin­hän ei tietenkään saa sanoa, mut­ta yritän. Jos van­hem­mat eivät ole ihan Gaussin käyrän keskiosil­la tai tiet­ty siel­lä oikeal­la, niin tun­tu­isi mah­dol­liselta, että jälkeläiset eivät myöskään yllä aivan sinne, mihin ehkä pitäisi tossa kouluhom­masa. Siitähän se lop­pu­sop­pa sit­ten alkaa. Tää on siis aivan omaa ajat­telua, eikä mitään fak­taa mul­la oo esittää.

  16. Lisää vain nyky­istä kaavoitus­poli­ti­ikkaa joka estää ihmisiä val­it­se­mas­ta asuin­paikkaansa. Kaavoitus­lau­takun­ta voisi lisäk­si osoit­taa jokaiselle asun­non jos­sa täy­tyy asua ja aviop­uoli­son jol­la on työ­paik­ka asun­non lähel­lä, että ei tule sitä hiilijalanjälkeä.

  17. Yhtä asi­aa en ymmär­rä tässä ilmiössä. Kaik­ki aina olet­ta­vat että hyväo­sais­ten lähtiesssä tai ottaes­sa lapsen­sa pois lähik­oulus­ta koulun olot heikkenevät. Mut­ta mihin tämä oikein perustuu? 

    Asian voi kään­tää tois­in­päin: miten koulu muut­tuu parem­mak­si sil­lä, että sinne tulee muu­ta­ma ylem­män keskilu­okan per­heen lap­si? Van­hem­mat eivät mak­sa koulunkäyn­nistä muu­toin kuin veroina, joten koulu ei saa enem­pää tai vähempää rahoi­tus­ta jos van­hem­mat liikku­vat kun­nan sisäl­lä. Vai olete­taanko tässä, että kun lääkäri tai lakimies ottaa lapsen­sa pois koulus­ta, tilalle tulee sosi­aalipum­min jälkikasvu, joka käyt­täy­tyy huonos­ti ja häir­it­see opetusta? 

    Jos tämä on ongel­man mekanis­mi, niin miten lisäresurssit tässä aut­ta­vat? Okei, luokkakoko­ja voidaan koet­taa pienen­tää, jol­loin häiriköin­nin kohteek­si jou­tu­misen toden­näköisyys piene­nee, mut­ta onko näyt­töä siitä, että tämä auttaa? 

    Kun ehdote­taan jotain toimen­pidet­tä jonkin ongel­man kor­jaamisek­si ts. kun meil­lä on ilmiö joka tilas­tol­lis­es­ti liit­tyy sosi­aaliseen ongel­maan, niin pitäisi olla näyt­töä myös siitä, että ilmiön jar­rut­ta­mi­nen myös ihan oikeasti vähen­tää sitä sosi­aal­ista ongel­maa. Kun minus­ta on alka­nut enenevässä määrin näyt­tää nimeno­maan siltä, että osa näistä lääkkeistä voi olla pahempia kuin ongel­ma, jota niil­lä yritetään korjata.

    http://www.newscientist.com/article/mg21128270.300-evolutionary-theory-can-make-street-life-better.html

  18. Suun­nilleen edel­lisessä kir­joituk­ses­sa Osmo piti Espoon metroa turhana ja ylim­i­toitet­tuna, ja nyt siten pitäisi keskit­tää asum­i­nen rantavi­ivalle. Ei tämäkään logi­ik­ka oikein avaudu.

  19. ” Asuinaluei­den sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kään­tyi kasvu­un joskus noin kymme­nen vuot­ta sit­ten. Sitä vauhdit­taa maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen tiety­ille alueille. Jos maa­han­muut­ta­jien osu­us kas­vaa yli kri­it­tisen rajan, käyn­nistyy ”white fligth” eri­tyis­es­ti kan­taväestöön kuu­lu­vien varakkaiden hakeutues­sa pois. Tämä vaara on hyvin lähel­lä eräil­lä osin pääkaupunkiseu­tua. Omas­ta mielestäni tämä mekanis­mi on eräis­sä Van­taan lähiöis­sä johtanut siihen kan­taväestön valikoi­tu­miseen hyvin epäedullis­es­ti. Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneeet kantasuomalaiset ”

    Viit­sitkö Osmo hiukan täs­men­tää edel­listä kap­palet­ta. Jäin siihen käsi­tyk­seen, että syr­jäy­tyneet kan­ta­suo­ma­laiset ovat tulleet ongel­mak­si vas­ta sit­ten, kun varakkaam­mat ovat muut­ta­neet pois !
    “Maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on hallinnas­sa” ‑tarkoit­taako lause, että kaikil­la maa­han­muut­ta­jil­la on elämä hallinnas­sa? Vai pyritkö sanomaan NE maa­han­muut­ta­jat joil­la elämä on hallinnas­sa eivät aiheuta aiheuta ongelmia (luon­nol­lis­es­tikaan eivät ), vaan ne muut, joi­ta et maininnut.

  20. Oliko se eilisessä lehdessä (= Hesari) kun ker­roti­in Ruoholahden
    ruot­salaisko­rt­telista. Että täl­laista serge­gaa­tio­ta. Svenskan
    nimis­sä meil­lä on pidet­ty jos mil­laista aparthei­diä kouluissa,
    ruokaloissa,sairaaloissa. Ja vähänkin vaa­ti­vam­mis­sa kaupunkikult-
    tuurin funk­tiois­sa, ei-met­säläisessä kul­tivoituneessa elämän­menos­sa. Se kieliero joka siis ei olisi viha­puhet­ta eikä
    enem­mistön sor­toa, taitaa olla oljenko­r­si pelastautuaksemme
    vih­doin tai joskus sur­vivalkamp­pailus­ta elämän koreuden maku­un ja rikkauk­sista osal­lisu­u­teen. Por­varis­men­tal­i­teet­ti­in. Ei ole kielestä kiin­ni eikä rodus­ta. Koe asia vaik­ka saksalaisista
    ja ruot­salaista puhdis­te­tuis­sa Tar­tossa ja Tallinnas­sa. Käy elämä
    suimalaisug­reil­takin kun­han vain otta­vat mallia traditioista
    kaupu­unki­in muut­taes­saan tai noustes­saan renkipiikuudestaan
    kansalaisik­si. Vaan taitaa olla ylit­tämät­tömän lev­eä tuo Suomen­lahti. Län­simer­estämme puhumattakaan.
    Juk­ka Sjöstedt

  21. “Tutkimusten mukaan sosi­aalis­es­ti surkeim­mat alueet löy­tyvät metropo­lialueen rajoil­ta. Sik­si on hölmöä rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kauas. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to hyvil­lä alueil­la tuot­taa paljon vähem­män ongelmia.”

    Tässä on sel­l­ainen ikävä puoli, että arpo­ma­l­la, nepo­tismil­la, tai kavere­i­ta suosi­mal­la val­i­taan joukko ihmisiä asumaan hal­val­la hyväl­lä alueel­la samal­la kuin joukko ihmisiä joutuu tyy­tymään kalli­im­mal­la han­kit­tuun asumiseen huonom­mal­la alueel­la. Täl­läkin on yhteiskun­nal­lisia vaikutuksia.

  22. Osmo pain­ot­taa koulu­jen merk­i­tys­tä ongel­man ratkaise­mis­sa ja ehdot­taa vaikeuk­sis­sa ole­vien koulu­jen tukemista mui­ta enem­män. Mitä täl­lä rahal­la tehtäisiin?

    Opet­ta­jien palkan on kai olta­va sama, kos­ka samas­ta työstä ei voi mak­saa eri­laista palkkaa? Vai voidaanko opet­ta­jia houkutel­la “heikom­pi­in” koului­hin rahalla?

    Täl­löin ain­oa vai­h­toe­hto opetuk­sen tason nos­tamiseen on ilmeis­es­ti ryh­mäkoko­jen pienentäminen?

  23. Jos seg­rekaa­tio on aivan äärim­mäisen kallis ongel­ma ja sen ulti­maat­ti­nen aiheut­ta­ja on alueen ulko­maalais­peräisen väestön kas­vami­nen tietyn pros­ent­tio­su­u­den ylitse, niin mitäpä jos vaik­ka jar­rutet­taisi­in tätä ulko­maalais­peräisen väestön kasvunopeutta?

    Jos tuo kuu­lostaa liian hom­malaiselta, niin vihreät ovat itse istuneet hom­malaises­sa hal­li­tuk­ses­sa, kos­ka edelli­nen hal­li­tus on tähän ryhtynyt.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/turvapaikanhakijoiden_maara_romahti_1850635.html

    Samat­en oleskelulupi­en määrä on ollut kokon­aisuute­na pienoises­sa laskus­sa jos ver­rataan parin vuo­den takaisi­in, mut­ta erään ongel­maryh­män määrät ovat olleet _kovassa_ nousus­sa (ja nousua oli 2009–2010). Ja arvio on, että tämän porukan hake­musten määrä tulee myös jatkos­sa nousemaan.

    Tämä ongel­maryh­mä ei oikein työl­listy ja kasaan­tuu juuri noi­hin ongel­malähiöi­hin aiheut­taen lisää ongelmia sekä siinä sivus­sa tietenkin äänivuo­ryn persuille.

  24. Olen asunut elämäni aikana pääkaupunkiseudun kaiken­ta­soi­sis­sa lähiöis­sä Kor­son ja Kau­ni­ais­ten välil­lä, ja voin val­is­taa sen ver­ran että seg­re­gaa­tio ei johdu yhdestä määräävästä tek­i­jästä vaan varsin mon­es­ta. Maa­han­muut­ta­jat eivät ole ain­oat syyl­liset vaan myös kotop­eräiset juopot ja nuoriso­jen­git. Kaupunkien vuokrat­alo­jen sijoit­ta­mi­nen eri puo­lille kaupunkia on hyvä ratkaisu mut­ta tör­mää vas­tar­in­taan eli nim­byyn. Myös tont­tien kalleus hyvil­lä paikoil­la estää sen. Koulu­jen suh­teen ei ole mitään patent­ti­ratkaisua mil­lainen on “hyvä” koulu. Ujo oppi­las voi joutua kiusatuk­si hyvä­maineises­sa koulus­sa, kun taas huono­maises­sa hän voi saa­da hyviäkin kavere­i­ta. Sitä pitäisi van­hempi­en kanssa miettiä.

  25. antti:

    Espoon metron turhu­u­den ja ylim­i­toituk­sen logi­ik­ka avau­tuu hel­posti vaikka­pa tutki­mal­la seu­raavaa sivustoa:

    http://www.tramwest.fi/

    Eli kyse on mm. siitä, että
    ‑metro on jär­jet­tömän kallis suh­teessa pitu­u­teen­sa sekä saavutet­tavaan ja tarvit­tavaan kapasitettiin
    ‑metro ei lisää joukkoli­iken­nematko­jen määrää vaan päin­vas­toin tuo lisää auto­ja Länsiväylälle
    ‑metro ei nopeu­ta keskimääräistä joukkoliikennematkaa
    ‑eri­tyis­es­ti met­ros­ta käve­ly­matkaa pidem­mäl­lä asu­vien ja Espoon sisäisiä matko­ja teke­vien joukkoli­iken­nematkus­tus vaikeutuu
    ‑Län­siväylän molem­min puolin sijoit­tu­va ja hajanainen kaupunki­rakenne ei sovel­lu metron kaltaiselle raskaalle väli­neelle (kallis rak­en­taa, ei voi haarauttaa)
    ‑pikaraiti­otiev­erkos­to olisi olen­nais­es­ti halvem­pi ja paran­taisi aidosti alueen joukkoliikennettä

  26. “Tart­tumi­nen” on sama asia kuin mallit — mallit ja ajatuk­set oman lämän paran­tamiseen saadaan ympäristöstä.

    Jos kaver­it juopot­tel­e­vat, raitis­tuneen on hom­mat­ta­va uudet kaver­it — mikä on usein vaikeam­paa kuin olla raitis.

    Jos koul­u­lu­okas­sa on alisuoritu­jia liikaa, muutkin lähtevät samaan kelkkaan. Nört­tien kan­nus­t­a­mi­nen vaatisi erityisponnistuksia.

    Juoopo­jen, tyt­tömien ja maa­han­muut­ta­japer­hei­den lap­sis­sa on myös eri­tys­lah­jakkai­ta. Vaik­ka ruotsin oppimi­nen ottaa koville, matem­ati­ik­ka voi sujua lois­tavasti. Sik­si jotain eri­tys­ra­hoi­tus­ta kan­nata­ta suun­na­ta koului­hin, jois­sa lapis­lla on heikom­pi koti­taus­ta. Ennen muu­ta sik­si, että sil­loin sinne saadaan myös hyviä opettajia.

  27. Tiedemies:
    Yhtä asi­aa en ymmär­rä tässä ilmiössä. Kaik­ki aina olet­ta­vat että hyväo­sais­ten lähtiesssä tai ottaes­sa lapsen­sa pois lähik­oulus­ta koulun olot heikkenevät. Mut­ta mihin tämä oikein perustuu?

    Kun koulu­un tulee lisää lap­sia, jot­ka tarvit­se­vat eri­tyis- tai tukiope­tus­ta, tai maa­han­muut­ta­jien kie­lenope­tus­ta tarvit­se­via lap­sia, koul­ul­ta kuluu rahaa näi­den oppi­laiden opetuk­sen jär­jestämiseen. Koulu ei saa siis keskilu­okkaisten lap­sista (ole­tuk­se­na on, että keskilu­okkaisten lap­sil­la on vähem­män oppimisongelmia – en tiedä onko asia näin) lisää rahaa, mut­ta se ei joudu käyt­tämään rahaa yhtä paljon eri­laisi­in tukiopetuk­sen muo­toi­hin. Kun ope­tus­resurssit kulu­vat heikoimpi­en tukiopetuk­seen ja maa­han­muut­ta­jien kie­lenopetuk­seen, resursse­ja on vähem­män kaikkia mui­ta varten.

    Kun rauhat­tomien las­ten määrä koulus­sa kas­vaa, kaikkien oppi­laiden oppimis­rauha heikke­nee. Pääsään­töis­es­ti oppi­laiden tulok­set paranevat, kun ympäril­lä ole­vien kave­r­ien tulok­set paranevat.

  28. Huomio brit­tien saar­il­ta. Siel­lä koului­hin val­i­taan vaan alueen asukkai­ta. Tästä syys­tä ihmiset mak­sa­vat paljonkin asuinalueen asun­noista, joista lap­si pääsee arvostet­tuun kouluun.

    Tätä ongel­maa ei vielä Suomes­sa ole.

  29. Ville, mie­lenki­in­toista. Olisiko jotain linkkiä ja lähdettä+

    Salo­vaara liene oikeil­la jäljil­lä, mut­ta kyse ei ole pelk­istä taloista. Olet­taisin että asuinalueen laatu muo­dos­tuu ainakin sijan­nista, (katu)ympäristön laadus­ta, palveluista, raken­nusten arkkite­htoonis­es­ta tasos­ta ja niiden kun­nos­s­api­don tasos­ta. Vähem­män laadukkail­la asuinalueil­la asun­not tietenkin ovat (neliöhin­noil­taan) halvem­pia sekä ostaa että vuokra­ta, kos­ka ne ovat vähem­män halut­tu­ja. Niille asuinalueil­la ei halu­ta, niihin joudu­taan, mikä taas kos­ka ongel­mat­a­pauk­set on keskimäärin pien­i­t­u­loisem­pia (ts. ongel­mat johtaa pien­i­t­u­loisu­u­teen) heiken­tää asuinalueen laat­ua häir­iöi­den kaut­ta entis­es­tään, ja myös ostovoiman pienen­imisen kaut­ta palveluita.

    Minus­ta on selvää että kyseessä on mon­en tek­i­jän toisi­aan voimista yhteis­vaiku­tus, kur­ju­us kasaan­tuu, mis­tä ei voi erot­taa yhtä selkeää kausaal­ista tek­i­jää tyyli­in huonot talot, jotenkin huono tai ulko­maalainen väestö, tms. Luul­tavasti kan­nat­taa pitää huol­ta siitä että asuinaluei­den erot pysyvät kohtu­ullisi­na, ongel­ma ei ole eli­it­tialueet vaan ihan nor­maal­i­ta­sos­ta alaspäin rajusti poikkea­vat. Tämä edel­lyt­tää panos­tuk­sia huonon­tuville alueil­la, täy­den­nys­rak­en­tamista, rato­ja, ihan vaan paikko­jen kun­toon lait­tamista, koulu­jen paran­tamista, jne. Ja toisaal­ta pitäisi pitää huol­ta siitä että uudet alueet on hyvin kaavoitet­tu­ja, toteutet­tu­ja, mielel­lään pien­ten etäisyyk­sien päästä.

    Tässä kaupungis­sa on muuten ihan tehtävis­sä jois­sa pitäisi tietää parem­min ihmisiä joiden­ka mielestä kan­nat­taa kaavoit­taa kauas jot­ta saadaan halvem­pia asun­to­ja. Saman tien voisi kaavoit­taa huono­ja asuinaluei­ta, kyl­lä niil­läkin on halpo­ja asun­to­ja, asun­to­jen keski­hin­toi­hin tuo ei tosin vaikuta.

  30. Taas yksi esimerk­ki siitä, että ongel­man koh­dates­saan ihmiset juok­se­vat karku­un sen sijaan että ryhty­i­sivät ratko­maan sitä.

    Koulu­jen rauhat­to­muus lisään­tyy niin kauan kunnes siihen puu­tu­taan, ja mikäli ei puu­tu­ta niin nämä oppi­laat joille ei ole asetet­tu mitään rajo­ja, tai painet­ta toimia oikein lev­iävät yhteiskun­taan koulun­sa ties mil­lä tapaa päättäneinä.

    Mitä siis pitäisi tehdä? Mul­la on mielestäni eri­no­mainen ehdo­tus, ja se on että kouluis­sa ruve­taan käymään väit­te­ly­itä! Täl­lä tapaa asi­at opi­taan ratko­maan sivistyneesti, ja se mitä on sydämel­lä saadaan sydämeltä pois. Tämä luo myös painet­ta saa­da ihmiset pysymään niiden rajo­jen sisäl­lä jot­ka ovat yheiskun­nal­lis­es­ti tärkeitä.

    Jokainen voi miet­tiä miten maail­ma muut­tuu kun väki­val­tainen oppi­las joutuu väit­telyssä perustele­maan käytöstään, tai tule­vansa nolatuk­si koko luokan edessä kun­nei pysty sanomaan mitään, ja väki­val­lan kohde käy sivistyneil­lä kom­menteil­la kovaa kimppuun.

  31. Her­bert:

    Opet­ta­jien palkan on kai olta­va sama, kos­ka samas­ta työstä ei voi mak­saa eri­laista palkkaa? Vai voidaanko opet­ta­jia houkutel­la “heikom­pi­in” koului­hin rahalla?

    Mun mielestä ei pitäis olla mitään peri­aat­teel­lista syytä, miks opet­ta­jien palkois­sa ei sais olla työn vaa­tivu­u­teen ja rasit­tavu­u­teen perus­tu­via ero­ja. Ongel­mana voi olla sen arvioimi­nen, et minkä luokan opet­ta­mi­nen on minkäkin ver­ran rasittavampaa.

  32. Lisätään nyt vielä että vaik­ka asia on moni­ta­hoinen, niin val­tio­varain­min­is­ter­iön hel­limä ja ainakin osas­sa Kokoomus­ta sekä Perus­suo­ma­laisia kan­na­tus­ta naut­ti­va aja­tus siitä että tuet­tu asum­i­nen keskitetään halpoi­hin asun­toi­hin on läh­es pom­min­var­ma tapa tuot­taa Suomeenkin ihan oikei­ta slummeja.

  33. Minus­ta taas on ihan hyvä että alueet eriy­tyy. Ja toisin kuin Soin­in­vaara tuumaa kyl­lä ongel­mat keskit­tyvät nimeno­maan maa­han­muut­ta­ja-alueille. Eihän sinne kukaan halua las­taan koulu­un kun opet­ta­jan aika menee kieli­taidot­tomien vier­i­hoitoon jot­ka vielä vai­h­tu­vat todel­la taajaan.

    Ihan hyvä että nuo alueet ovat omis­sa olois­saan eivätkä sotke muiden aluei­den toimintaa.

  34. Seg­re­gaa­tio ei kai sinäl­lään ole ongel­ma: maail­man kaupungeis­sa on usei­ta seg­re­goitunei­ta aluei­ta, joil­la asuu esimerkik­si ital­ialaisia, irlan­ti­laisia, kiinalaisia, tai mui­ta jonkun tietyn etnisen ryh­män edus­ta­jia, mut­ta jot­ka ovat hyvässä maineessa. Tai seg­re­goitunei­ta aluei­ta, jot­ka ovat „huonos­sa“ maineessa, vaik­ka oikeasti kyseisil­lä alueil­la tapah­tuu paljon vähem­män rikok­sia kuin monil­la „valkois­t­en hyvil­lä“ alueilla.

    Varsi­nainen ongel­ma lie­nee slum­mi­u­tu­mi­nen, joka kyl­lä näkyy ensin muun muas­sa seg­re­gaa­tion muo­dos­sa, jos tietyt etniset ryh­mät ovat yhteiskun­nas­sa pääosin huono-osaisia. Mut­ta slum­mi­u­tu­mista ohjaa­vat muut tek­i­jät kuin näi­den ryh­mien etnisyys ja pelkkä seg­re­gaa­tio ei tarkoi­ta, että alueesta tulee slummi.

    Slum­mi­u­tu­mi­nen on jo käyn­nis­sä, kun kul­loisenkin alem­man sosi­aalilu­okan edus­ta­jat keskit­tyvät alueille, jot­ka aiem­min oli­vat tasa-arvoisem­min ylem­pi­en luokkien asut­ta­m­i­na. Slum­mi­u­tu­mi­nen on seu­raus­ta siitä, että jokin kaupunkialue ei ole elin­voimainen vaan taan­tu­va: se keitä muut­taa alku­peräis­ten asukkaiden tilalle tai minkälaisi­na häir­iöinä slum­mi­u­tu­mi­nen ensin näkyy on irrel­e­vant­tia. Slum­mi­u­tu­misen ongel­ma on siinä, että alue ei ole enää kenenkään omaa. Lisäk­si slum­mi­u­tu­mista edis­tää suuri vai­h­tu­vu­us, joka ruokkii itseään, kos­ka jokainen tekee vuorol­laan tilaa aina vaan huono-osaisem­mille sen sijaan, että jäisi pitäisi huol­ta omas­ta alueestaan.

    Alueen elin­voimaisu­us ja taan­tu­vu­us taas on pitkälti kaupunkisu­un­nit­telulli­nen kysymys, tai käytän­nössä nyky­isin kaupunkisu­un­nit­telun syytä. Suun­nit­telemat­ta näyt­täisi syn­tyvän parem­paa jälkeä.

    Sel­l­ainen alue, joka on edes joidenkin tiet­ty­jen asioiden keskus, ja jos­sa asuu riit­tävä määrä ihmisiä, ja johon tulee ihmisiä asioille tai töi­hin tai käymään eri syistä muual­takin kaupungista, on elin­voimainen. Täl­lainen on esimerkik­si Helsin­gin ydinkeskus­ta: poten­ti­aal­isia slum­me­ja saat­taisi löy­tyä jostain eteläkaupun­gin hienos­toalueil­ta (jot­ka ovat jos­sain vai­heessa his­to­ri­aa olleetkin huono­maineisia), mut­ta hyvän alueen maineen nos­ta­mat hin­nat pitävät nämä alueet tois­taisek­si „har­mit­tomien“ ihmis­ten käsis­sä. Jos alue on sel­l­ainen, jos­sa ihmiset käyvät vain nukku­mas­sa, töis­sä tai kau­pas­sa, niin viimeistään sil­loin alue on taan­tu­va: se on hil­jaa suurim­man osan vuorokaudesta.

    Suomes­sa suurin osa lähiöistä ja asuinalueista on poten­ti­aalis­es­ti taan­tu­via, sil­lä ne ovat suurim­mak­si osak­si tuol­laista kuol­lut­ta kaupunki­ti­laa, jos­sa ei varsi­nais­es­ti ole mitään. Vai kek­si­ikö joku kan­takaupunki­lainen jonkun syyn, mik­si lähteä esimerkik­si keskus­tas­ta asti käymään Myl­ly­purossa? Slum­mi­u­tu­mista ei Suomes­sa vielä ilmene kovin mon­es­sa paikas­sa, mikä johtuu paradok­saalis­es­ti siitä, että näis­sä paikois­sa ei ole yhtään mitään, jol­loin sinne ei pitkään aikaan eksy sivullisi­akaan eikä näi­den mukana harmintuojiakaan!

    Täl­lainen hyvän­tah­toinen lähiö- tai omakoti­taloidyl­li jatkuu kuitenkin pikem­minkin sat­tuman oikus­ta kuin sen takia, että alue olisi jotenkin itsessään hyvä. Varsi­nainen ongel­ma syn­tyy kuitenkin sil­loin, kun täl­laiselle alueelle alkaa joskus tul­la sivullisia syys­tä jos tois­es­ta. Näil­lä alueil­la ei nimit­täin ole minkään­laista kan­tokykyä kestää sel­l­aista tilan­net­ta, jos­sa kaik­ki ihmiset eivät kon­sen­suk­seno­mais­es­ti pysykään har­mit­tom­i­na ihan itsek­seen. Asuinkadut esimerkik­si ovat pääsään­töis­es­ti aika kuollei­ta ja niil­lä voi rauhas­sa tehdä kaiken­laista ikävää, toisin kuin vilkkail­la kauppakaduilla.

    Esimerkik­si jos jonkun Pak­i­lan hypo­teet­tisen home­on­gel­maisen omakoti­talon ostaisikin hal­val­la joku kaveri, joka välit­tää huumei­ta, mätä lev­iäisi hil­jalleen ympäristöön toimin­nan vaki­in­nut­tua. Pak­i­las­sa asukasti­hey­det ovat sen ver­ran matalia, että siel­lä ei juuri ole sinäl­lään eläviä katu­ja, joil­la edes jonkin­lainen kollek­ti­ivi­nen valvon­ta suo­jaisi ihmisiä. Käytän­nössä asukkaat oli­si­vat aika yksin ongel­mansa kanssa. Slum­mi­u­tu­mista tapah­tuu tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössäkin, jois­sa hyviä mah­dol­lisuuk­sia on paljon enem­män, joten Suomen lähiöi­den kokoiset väljät keskit­tymät eivät ole vahvoil­la, jos ongel­ma läh­tee jostain päästä leviämään.

    Pak­i­lan esimerkki­talon poli­isi rat­saisi ennen­pitkää, mut­ta jos se jäisi tyhjilleenkin, sinne toden­näköis­es­ti pesiy­ty­isi lisää saman alan sivullisia. Heitä onkin han­kalampi hävit­tää, kun he eivät edes viral­lis­es­ti asu siel­lä. Parhaim­mil­laan asun­to jäisi tyhjilleen, joku ostaisi ton­tin, jyräisi talon ja rak­en­taisi upou­u­den talon tilalle. Mut­ta jos alueel­la olisi esi­in­tynyt häir­iöitä jo pidem­män aikaa, yhä harvem­pi taas halu­aisi tehdä täl­laista investoin­tia. Siinä vai­heessa, kun joku myy talon­sa hie­man markki­nahin­taa halvem­mal­la muut­taak­seen muualle, naa­pu­rit tietävät ali­ta­juis­es­ti, että kil­pa­juok­su on alka­nut, jos meinaa vielä saa­da asun­nos­ta jonkun järkevän summan.

    Slum­mi­u­tu­mista hidas­taa pääkaupunkiseudun huu­ta­va asun­top­u­la, joka nos­taa hin­to­ja ja rajaa vai­h­tu­vu­ut­ta. Samoin hyvien aluei­den uudet asukkaat valikoitu­vat pääsään­töis­es­ti niistä, joil­la on varaa mak­saa korkei­ta hin­to­ja tai vuokria. Mut­ta yksi muut­to on aina jostain muual­ta pois. Yleen­sä muute­taan parem­malle alueelle, mut­ta jos­sain vai­heessa joku joutuu muut­ta­maan parem­mal­ta alueelta huonom­malle ja alkaa vain odot­ta­maan, että pääsee sieltä pois. Täl­löin ollaan jo huonoil­la vesillä.

    Helsingis­säkin on aluei­ta, joil­la tämä muut­toketju­jen toinen puoli alkaa näkymään. Oma arvauk­seni on, että lähivu­osikym­meninä keskus­tas­ta kauas lum­pute­tut lähiöalueet pääosin joko slum­mi­u­tu­vat tai ne pure­taan, kumpi nyt sit­ten ensin tapahtuukaan.

    Huono puoli taas on, että uusien aluei­den suun­nitelmia kat­soes­sani niistä ei yleen­sä löy­dy mitään sel­l­aista, minkä vuok­si ne eivät olisi viidenkymme­nen vuo­den päästä slum­mi­u­tu­miselle uhanalaisia aluei­ta. Suuria, mon­en kort­telin kokoisia sosi­aal­isia asun­to­pro­jek­te­ja tääl­lä ei onnek­si liiem­min ole, ne kun saat­ta­vat slum­mi­u­tua uute­nakin jopa muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Viime kädessä toim­i­mat­tomat alueet jäävät taval­la tai toisel­la mus­tanapekkana käteen ja vain paikalliset asukkaat voivat ne elvyt­tää. Tämäkin sil­lä ehdol­la, että heille annetaan siihen mah­dol­lisu­us eikä toisaal­ta sään­nel­lä tai asukkaiden omaa elvyt­tämishalua ja ‑kykyä pois byrokra­tial­la tai suun­nit­telun valmisratkaisuilla.

  35. “Mitä siis pitäisi tehdä? Mul­la on mielestäni eri­no­mainen ehdo­tus, ja se on että kouluis­sa ruve­taan käymään väit­te­ly­itä! Täl­lä tapaa asi­at opi­taan ratko­maan sivistyneesti, ja se mitä on sydämel­lä saadaan sydämeltä pois. Tä”

    Nykya­jan ope­tus perus­tuu paljon keskustelui­hin ja ryh­mätöi­hin ja juuri noi­hin väittelyihin.
    Myöskin järjestyk­sen­pito ja ongelmien ratkomi­nen perus­tuu osin oppi­laiden vas­tu­ul­la esim poikani toimi­vat riito­jen ja kiusauk­sen selvittelijöinä.

    Eikä se häirikkö ja kiusaa­ja ole vält­tämät­tä se syr­jäy­tyneen ja köy­hän lap­si .Las­teni koulun koke­musten mukaan se voi olla lääkärin, johta­jan, varakkaan lapsikin.
    Mut­ta opet­ta­jien ja van­hempi­en suh­tau­tu­mi­nen on eri­lainen eli varakkaan kakaran häiriköin­tiä suvaitaan

  36. “Taas yksi esimerk­ki siitä, että ongel­man koh­dates­saan ihmiset juok­se­vat karku­un sen sijaan että ryhty­i­sivät ratko­maan sitä.”

    Tämä tapah­tuu toden­näköis­es­ti vas­ta kun ongel­ma koetaa niin suurek­si, että omaa vaiku­tus­val­taa ei enää ole. Joka tapauk­ses­sa oman lapsen­sa koulu­rauhaa ja tule­vaisu­ut­ta ei voi uhra­ta poli­it­tis­ten tarkoi­tus­pe­rien takia. 

    “Eikä se häirikkö ja kiusaa­ja ole vält­tämät­tä se syr­jäy­tyneen ja köy­hän lap­si .Las­teni koulun koke­musten mukaan se voi olla lääkärin, johta­jan, varakkaan lapsikin.”

    “Elitti“alueille hakeu­tuu k**ipäisiä ihmisiä. Keskilu­okkainen alue takaa rauhal­lisim­man oppimisym­päristön lapselle. Kysykää vaik­ka koulupsykologeilta.

  37. Hyvä, aloite­taan väit­te­ly tästä. Eli kun sanoin, että on tärkeää lait­taa rajat, niin eikö vas­taväite ole jos­sain määrin hölmö jos­sa ole­va esimerk­ki on juuri rajo­jen puut­tumi­nen (ylisu­vait­se­vaisu­us)?

    Mä tapasin puoli vuosikym­men­tä sit­ten noin 400 oppi­las­ta eri kouluis­sa, enkä näh­nyt väit­telystä mitään viitet­tä. Huu­tamis­es­ta, pilkkaamis­es­ta ja vas­tus­tamis­es­ta kylläkin.

    Jos väit­te­ly nos­te­taan biolo­gian, matem­ati­ikan ja liikun­nan rin­nalle jok­sikin aineek­si, niin olisi loogista että se käy­dään sille sopivis­sa olo­suhteis­sa. Eli esimerkik­si niin että keskel­lä luokkaa on pöytä jos­sa on 2 osa­puol­ta, ja muu luok­ka on ryh­mit­tynyt ympärille opet­ta­ja mukaan­lukien, tai vai­h­teek­si vaali­pa­neeli-tyyp­pinen jos­sa on yleisö ja pitkä pöytä jon­ka takana osal­lis­tu­jat väit­televät ja opet­ta­ja johtaa puhetta.

    Kouluk­iusaamises­sa suurin ongel­ma on se, että oppi­laat pelkäävät pal­jas­taa sen. Tästä pelosta pitää päästä eroon, sil­lä muuten on ris­ki että kiusaami­nen jatku­vasti pahen­tuu. Ja mielestäni mun ehdo­tus antaa ratkaisun avaimia tähänkin.

    Suulli­nen väit­te­ly on tärkeää, sil­lä siinä pär­jätään omana itsenään, net­tiväit­te­lyis­sä voi han­kkia ties mitä tietoa ja argu­ment­te­ja googlaa­mal­la ja chat­taa­mal­la kavereille sun muille. Enkä nyt sano, että se tekee net­tiväit­telystä epätärkeää.

  38. lp:

    ‑pikaraiti­otiev­erkos­to olisi olen­nais­es­ti halvem­pi ja paran­taisi aidosti alueen joukkoliikennettä 

    Län­simetro ei oikeas­t­aan kuu­lu tähän aiheeseen, mut­ta west­tramways näem­mä kuvit­telee että Espoon eri valmis­ta­jien main­ok­sista val­i­tut spo­rat sopi­si­vat ja mah­tu­isi­vat sel­l­aisi­naan Helsin­gin nykyiseen spo­raverkkoon. Ei ihme jos vaikut­taa liian hyvältä ja hal­val­ta ollak­seen tot­ta. Mut­ta jäähän teille vielä kes­ki- ja pohjois Espooseen tilaa raken­nel­la maan main­ioi­ta pikaraitiovaunulinjojanne.

  39. Eli siis jos tulkkasin oikein sun kir­joi­tus­ta, niin ongel­ma ei oo se, että jotkut alueet olis “köy­hiä” tai “maa­han­muut­ta­javal­taisia”, vaan se, että joil­lakin alueil­la asuu enim­mäk­seen ihmisiä joil­la on ongelmia.

    Tun­tus, että tähän on pari ratkaisua:

    1. Sijoite­taan ne ongel­maih­miset ympäri­in­sä niin, että ne ei asu samal­la alueel­la kaik­ki. Tähän aut­tais vaik­ka se, että ei tehtäs sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tyyli­in rak­en­ta­mal­la 8 ker­rostalon ryh­mää Jakomä­keen. Voitas vaik­ka jät­tää asun­to­jen tuot­ta­mi­nen kokon­aan markki­noille ja vuokra­ta niitä asun­to­ja markkinoilta.

    2. Puu­tut­tas niihin ongelmi­in ja annet­tas ihmis­ten asua mis­sä niitä huvit­taa. Jos ongel­ma on työt­tömyys, niin puu­tut­tas sit sen kan­nus­timi­in, eli pienen­net­täs työt­tömyysko­r­vaus­ta ja/tai kas­vatet­tas työstä saatavaa kor­vaus­ta tai osoitet­tas kaikille töitä vasti­neeks tulonsiirroille.

    Keinot mitkä ei tun­tus aut­ta­van sun kir­joituk­sen perusteella:

    3. Sijoite­taan maa­han­muut­ta­jat ympäri ämpäri kaupunkia

    4. Sijoite­taan köy­hät ympäri ämpäri kaupunkia.

    (Siks, että köy­hyys ja maa­han­muut­ta­ju­us ei oo se ongelma.)

  40. Mielestäni Simo Mele­nius on oike­as­sa. Ongel­ma ei ole etni­nen seg­re­gaa­tio vaan slum­mi­u­tu­mi­nen, huono-osaisu­u­den keskit­tymi­nen tiety­ille alueille.
    Vaik­ka jotain sään­te­lyä pitää olla toimin­nas­sa ja tekemisessä, mielestäni sääte­lyn pitäisi tapah­tua lähempänä asukkai­ta. Jos Itähelsinkiläiset saisi­vat itse päät­tää mitä tehdään ja minne, “omil­la rahoil­laan” niin uskoisin alueen kehit­tyvän nopeam­min parem­paan suun­taan, kuin eri­laiset suurkaupun­gin hyvää­tarkoit­ta­vat “tämä on huono alue-älä muu­ta tänne”-hankkeet…
    Itähelsinkiläi­nen paikall­ishallinto vaatisi kohen­nus­ta juuri hei­dän tärkeim­mäk­si kokemi­in­sa ongelmi­in, oli se sit­ten lisä­palkkaa hyvien opet­ta­jien saamisek­si, kadun­rak­en­tamista, puh­taanapi­toa, ylläpi­don tehostamista tai vaik­ka kont­torin rak­en­tamista Rastilaan.
    Nyt he joutu­vat tap­pele­maan resurs­seista joka osa-alueel­la erik­seen mm. Laut­tasaare­lais­ten koulutet­tu­jen ja tiedostavien asukkaiden kanssa, jot­ka osaa­vat vaa­tia oikeuk­si­aan ja jäävät jostain syys­tä kakkosek­si kun han­kkei­ta suun­nitel­laan. Tai saa­vat ehkä lisää van­hus­ten­huoltoon resursse­ja, vaik­ka asukkaiden mielestä tärkeäm­pää olisi saa­da kun­nos­s­api­toon lisää rahaa.

  41. Kiin­nos­tavaa ja ajanko­htaista keskustelua seg­re­gaa­tios­ta ja asun­topoli­ti­ikas­ta. Omien tutkimustemme ja tutkimus­ryh­mämme töi­den perus­teel­la sanois­in, että alueel­lisen eriy­tymisen luonne on muut­tunut viime vuosien kulues­sa. Se ei enää liity vain toimi­alarak­en­teen muu­tok­seen ja sosi­aaliseen nousun epä­tas­apain­oisen alueel­lis­tu­miseen tai tämän hallinnoin­ti­in. Eriy­tymi­nen on muut­tunut paikoin ja joidenkin ryh­mien osalta vakavak­si hyv­in­voin­tion­gel­mak­si. Nähdäk­semme (Kortteinen&Vaattovaara) on siis syytä puhua segregaatiosta

    Jos tutkimus­ryh­mämme tulok­set yhdis­tää, saa kokonaiskuvan:
    (1) Huono-osaisu­u­den alueelli­nen kasautu­mi­nen on huono-osaisille itselleen ongel­ma: se syven­tää ja vaikeut­taa huono-osaisu­ut­ta (ja sen hoitamista).
    (2) Per­heelli­nen keskilu­ok­ka pyrkii vält­tämään ja väistämään aluei­ta, joil­la asuu pysyvästi syr­jäy­tyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä.
    (3) Täl­lainen muut­to­tap­pio syven­tää ja laa­jen­taa huono-osaisu­u­den alueel­lista kasautu­mista (seu­rauksi­neen).
    (4) Palvelu­jär­jestelmä (koulut ja ter­veysase­mat) näyt­tää ole­van vaikeuk­sis­sa seu­rausten kanssa.

  42. antti:

    Tramwest­in on tuos­sa suun­nitel­mas­sa ollut tarkoi­tus jatkua Ruo­ho­lahdes­ta ratakuilua pitkin päärautatiease­malle, jonne pääosa lin­joista päät­ty­isi. Tämä takaa kap­a­siteetin. Toisaal­ta olisi täysin mah­dol­lista vaikka­pa rak­en­taa raiti­oti­etun­neli Ruo­ho­lahdes­ta ydinkeskus­taan ilman, että Tramwest-verkko silti tulisi Län­simetroa kalliimmaksi.

    Mah­dol­lisen pikaraiti­o­tien (Raide-Jok­eri, Öster­sun­dom, Tramwest ym.) vaunu­ja on halutes­sa täysin mah­dol­lista ajaa samoil­la kiskoil­la kuin nykyisen keskus­taraiti­o­tien vaunu­ja. Käytän­nössä ain­oat rajoituk­set voivat tul­la vaunu­jen lev­ey­destä ja pitu­ud­es­ta, mah­dol­li­sista saarekepysäkeistä (jot­ka ovat “vääräl­lä” puolel­la yksisu­un­tavaunu­ja ajatellen) sekä kään­tösil­mukoiden puutteesta. 

    Jos pikaraiti­otielle val­i­taan 2,65 m lev­eät vaunut, ei niitä voi käyt­tää 2,4 m lev­ei­den vaunu­jen mukaan raken­ne­tu­il­la radoil­la. Täl­löin on kuitenkin yhä mah­dol­lista liiken­nöidä 2,4m-vaunuilla 2,65m-radalla, jos ovien kyn­nyk­set varuste­taan liikuteltavil­la ulokkeil­la. Jos pikaraiti­o­tien vaunut ovat pidem­piä kuin 30 m (mikä on liiken­nöin­nin kannal­ta järkevää), ei niil­lä voi pysähtyä nykyisen keskus­taraiti­o­tien pysäkeil­lä (mut­ta keskus­taraiti­o­tien vaunut voivat toki pysähtyä pikaraiti­o­tien pysäkeil­lä). Saarekepysäkkion­gel­ma ratkeaa ole­mal­la tekemät­tä niitä tai tekemäl­lä niiden viereen nor­maali pysäkkipari. Kään­tösil­mukkaon­gel­ma taas rak­en­ta­mal­la kään­tösil­mukoi­ta niihin osi­in pikaraiti­otiev­erkos­toa, jois­sa keskus­taraitio­vaunu­ja on tarve kääntää. 

    Näitä asioi­ta on selvitet­ty ihan viral­lis­es­tikin Raide-Jok­erin suun­nit­telun yhteydessä.

  43. Pako kouluista johtuu siitä, että siel­lä pelätään ole­van häiriköin­tiä. Täl­lä on kuitenkin vähän, jos mitään, tekemistä maa­han­muu­ton kanssa sinän­sä.

    Oma poikani on koulus­sa, jos­sa maa­han­muut­ta­jataus­taisi lap­sia on luokkaa kol­mannes, ehkä enem­mänkin. Koulu on kuitenkin erit­täin laadukas. Tosin me kuu­lumme van­hemp­ina selvästi sosioekonomis­es­ti alem­paan puoliskoon.

  44. tpyy­lu­o­ma: Oxfordis­sa Trans­port Stud­ies Unit on tutk­in­ut aihet­ta, mm. Karen Lucas.

    P.S. Bri­tan­ni­as­sa ongel­ma aina ei ole pelkästään työl­listymi­nen, vaan rajoit­tuneet liikku­mis­mah­dol­lisu­udet voivat estää esim. työt­tömyys- ym. tukien hakemisen — eli huono saavutet­tavu­us todel­la kur­jis­taa elämää.

  45. Juho: “Mikäli kaupunkikeskus­toi­hin sijoite­taan paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, on riskinä se, että kaupunkikeskuk­sen keskeinen sijain­ti ei riitä houkut­tele­maan varakkaampia asukkai­ta kaupunkikeskuksiin.”

    Näin­hän on käynyt mon­es­sa isom­mas­sa kaupungis­sa. Varakkaam­mat ihmiset ovat muut­ta­neet keskus­tan ulkop­uolelle niin kuin myös työ­paikat. Viimeaikainen kehi­tys on kään­tynyt päin­vas­taisek­si, eli mon­es­sa suurkaupungis­sa ihmiset ovat alka­neet muut­taa takaisin keskus­taan — ja sen jäl­keen myös työ­paikatkin. Voisiko olla niin, että ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit ovat ensisi­jaisia ja ohjaa­vat yri­tys­toimin­nan sijoittumista?

  46. “ihmiset ovat alka­neet muut­taa takaisin keskus­taan” vaatii ehkä lisäyk­sen väärinymmär­rysten vält­tämisek­si: keskus­ta-alueet ovat olleet usein muut­to­tap­pioaluet­ta — varsinkin, jos maa­han­muut­ta­jia ei ote­ta huomioon.

  47. Tiedemies kyseli:
    “Asian voi kään­tää tois­in­päin: miten koulu muut­tuu parem­mak­si sil­lä, että sinne tulee muu­ta­ma ylem­män keskilu­okan per­heen lapsi?”

    Muu­ta­ma ylem­män keskilu­okan lap­si ei tee kesää, mut­ta oppi­laiden per­hei­den sosioekonomi­nen rakenne kyl­lä vaikut­taa siihen, mil­lainen koulu on. 

    Las­ten koulunkäyn­nin laadus­sa ovat keskeisiä opet­ta­jien lisäk­si koulu­tover­it, siis toiset lapset, sekä näi­den van­hem­mat. Yleis­es­ti ottaen on niin, että mitä koulute­tumpia van­hem­mat ovat ja mitä kiin­nos­tuneem­pia van­hem­mat ovat koulu­tuk­ses­ta, sitä enem­män kan­nus­tus­ta ja tukea saa­vat lapset koulunkäyn­ti­in­sä, ja sitä enem­män van­hem­mat ovat valmi­ita tekemään itse jotain koulun eteen. Toisaal­ta he ovat myös vaa­ti­vampia, eli eivät päästä opet­ta­jia helpol­la. Täl­lä on epäilemät­tä sekä hyvät että huonot puolensa.

    Van­hempi­en taus­to­jen vaiku­tuk­sen havait­see vaikka­pa tarkastele­mal­la koulu­jen ja kotien välisen yhteistyön tapah­tu­mia, siis sitä ketkä osal­lis­tu­vat van­hempainy­hdis­tys­ten ja vas­taavien toim­intaan. Tässä toimin­nas­sa koulute­tut, keskilu­okkaiset van­hem­mat ovat selvästi yliedustet­tu­ja, ja koulut­ta­mat­tomat aliedustet­tu­ja. Ylälu­okkaa on niin vähän että ketään evvk.

    Tämä on peukalosään­tö, joka pätee keskimäärin, mut­ta ei tietenkään yksit­täistapauk­si­in: on korkeasti koulutet­tu­ja ja hyväo­saisia, jot­ka anta­vat piut paut las­ten­sa koul­ulle, ja on koulut­ta­mat­to­mia vähäo­saisia — usein muuten myös maa­han­muut­ta­jia — jot­ka arvosta­vat koulu­tus­ta ja tekevät töitä las­ten­sa koulun eteen. Van­hempi­en koulu­tus­ta­son ja hei­dän las­ten­sa koulun laadun funk­tio ei ole lin­eaari­nen, eikä yläpäässään vält­tämät­tä ehkä edes aidosti kas­va­va, mut­ta vaikken ole sotkeu­tunut tähän mitenkään ammatil­lis­es­ti, väitän, että käyrä on yleisku­val­taan niin pinkeästi tanas­sa että 1980-luvun eloku­vatarkas­ta­mo pohtisi kieltämistä.

    Men­nei­den vuosikym­menten koulu­tususko ja ‑arvos­tus näyt­tää paljolti kadon­neen Suomes­ta. Tämä on ymmär­ret­tävää sik­sikin, että koulu­tus ei ole enää saman­lainen tae voimakkaas­ta sosi­aalis­es­ta nousus­ta. Usko ei toki olen men­nyt vielä ollenkaan niin paljon kuin vaikka­pa siel­läpäin Lon­too­ta, mis­sä hup­par­i­jen­gi mel­lakoi, kun yhteiskun­ta ei riit­tävässä määrin takaa hei­dän oikeuk­si­aan uusi­in merkkilenkkarei­hin ja xbox360:een.

  48. (Har­mi kun vieste­jä ei voi muoka­ta jälkikä­teen niin joutuu kir­joit­ta­maan mon­ta viestiä peräkkäin).

    Esimerkke­jä: Chicagos­sa varsinkin nuoret aikuiset ovat alka­neet muut­taa keskus­taan kuin myös työ­paikat; New Yorkissa Man­hat­tanil­la on pitkään kär­sit­ty muut­to­tap­pios­ta ellei maa­han­muut­ta­jia las­ke­ta; Brys­sel oli mallies­imerk­ki slum­mi­u­tuneesta kan­takaupungista keskus­tan ympäril­lä, vau­raan keskilu­okan asues­sa kaupun­gin ulkop­uolel­la, mut­ta kehi­tys on siel­läkin kään­tynyt. Kaiken kaikki­aan kan­takaupun­ki (aivan ydinkeskus­taa luku­unot­ta­mat­ta) on mon­es­sa suurkaupungis­sa viime vuosikym­meninä ollut joss­ian määrin epäha­lut­tu asuinpaikka.

  49. “Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneet kantasuomalaiset.”

    Eikös se ole pelkästään hyvä asia kun suo­ma­lainen roskavä­ki muut­ta­vat pois tiety­isltä alueil­ta jon­nekin perus­suomeen ja elämän­hallinnan moniosaa­jat muo­dos­tu­vat Kul­taisen Renkaan pk — seudulle? Hiil­i­taseelle ja Suomen huip­putekni­ikan osaamiselle se ainakin tek­isi hyvää. Uusi C‑laakso?

  50. Osmo kir­joit­ti, että koului­hin kan­nat­taa panos­taa. Näin se on, ope­tus­ryh­miä pienen­tämäl­lä tarvi­taan vähem­män avus­ta­jia, kuraat­tor­e­i­ta ja mui­ta sosi­aal­i­tant­to­ja. Syy on yksinker­tainen, opet­ta­jal­la on enem­män aikaa oppilailleen.

    Sekin on selvää, että hyväo­sais­ten eli koulutet­tu­jen lapset ovat parem­mas­sa ase­mas­sa kuin alem­pi­en sosi­aaliryh­mien lapset. Kun isä ja äiti ovat itse pär­jän­neet koulus­sa, myös lapsen pär­jäämi­nen nähdään tärkeänä.

    Lakimi­esten, lääkärei­den, insinöörien, sairaan­hoita­jien, merkonomien ja opet­ta­jien pen­nut eivät ole sen parem­pia kuin alem­pi­en sosi­aalilu­okkien lapset, mut­ta hei­dän per­heis­sään ollaan kiin­nos­tunei­ta las­ten koulunkäynnistä.

    Koulu on äärim­mäisen tärkeä paik­ka. Se kas­vat­taa lapset yhteiskun­taan. Pitää hei­dät pois kaduil­ta päiväaikaan. Koulu on väylä, joka tekee lap­sista kun­non kansalaisia. Jos siitä kelka­s­ta tipahtaa,on todel­la heikoilla.

    Kun­nan vuokra-asun­noista olen sitä mieltä, että ne pitää hajot­taa ympäri kun­taa, vaik­ka ne karkoit­taakin alueil­ta hyväo­saisia. Kuin­ka paljon Kata­janokalla on Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asuntoja.

  51. Joh­tu­isiko tämä seg­re­gaa­tio siitä, että sosi­aal­isia suhtei­ta, verkos­to­ja, naa­pu­ru­us­suhtei­ta yms. on helpom­pi muo­dostaa kult­turil­taan ja arvoil­taan samankaltais­ten kanssa. 

    Sosi­ologi­na tiedän, että työy­hteisössä tai asun­to-osakey­htiössä voi tul­la vaikeuk­sia sopia samaan yhteisöön, jos toinen on Poh­jan­maal­ta ja toinen Savos­ta. Suomikin on melkoisen monikult­tuuri­nen an sich ja yhteenot­to­ja eri heimo­jen välil­lä on.

  52. Osmo,
    laatikaa laki joka velvoit­taa kun­nat rak­en­ta­maan sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tiet­ty­jen kri­tee­rien täyt­tämi­in paikkoihin.

    kri­teer­it löy­tyvät, kun asi­aa tutk­i­taan ja pohdi­taan. sijain­ti palveluista on yksi ja medi­aani asuin­ti­hey­den suh­teen toinen, siitä se alkaa.

  53. Osmo, kun­nioi­tan viisaut­tasi, mut­ta elät eristyk­sessä. Koko seg­re­gaa­tio-ongel­ma on kaltais­te­si hyväo­sais­ten poli­itikko­jen luo­ma. Eikä ole ole­mas­sa kouluille osoitet­tavaa rahamäärää, jol­la seg­re­goitunei­den aluei­den elämä olisi siedet­tävää perheelliselle.

    Olen itse asunut jonkin aikaa pääkaupunkiseudul­la kaupun­gin vuokra-asunnossa.

    Se oli hel­vettiä perheelliselle.

    Stereot soi­vat öisin, humalaiset rikkoi­vat ulko-ovet, seinät töhrit­ti­in, tavarat varastet­ti­in, maa­han­muut­ta­jien jatku­via sopeu­tu­miskipuilu­ja ja riitoja.

    Kaupun­git rak­en­ta­vat nämä ker­rostaloko­hteet aina rykelmi­in. Esimerkkinä nykyi­nen kotikaupunk­i­ni Espoo. Espoos­sa vuokrako­hteet tehdään Suve­laan, Kirkko­järvelle, Tiis­tilään jne. Poli­itikko­jen kotikon­nuille ei raken­neta. Ei Tapi­o­laan (vaik­ka tulee metro ja paljon rak­en­tamista), ei Laa­jalah­teen, ei suurim­paan osaan Olar­ia, ei Fri­isilään, ei Laak­so­lah­teen jne. Joskus näille alueille tehdään kos­meet­tis­es­ti yksi kohde.

    Teen kaikkeni, että lapseni voivat opiskel­la koulus­sa, johon tul­laan ei-ongel­maiselta alueelta. Koulus­sa on ilmapi­iri, jos­sa osaami­nen ei ole halvek­sut­tavaa, jos­sa har­ras­t­a­mi­nen on kaduil­la notku­misen sijaan nor­maalia ja jos­sa huolta­jat välit­tävät koulun tapahtumista. 

    Jos luokalla on 30–60% maa­han­muut­ta­jia ja lop­ut pääasi­as­sa sosi­aalisen vuokratuotan­non kohteis­sa asu­via kan­ta­suo­ma­laisia, ei luokil­la opi­ta mitään. 

    Tiedän, että sinäkin Osmo Soin­in­vaara tiedät tämän.

    Tähän on myös ratkaisu. Jos alueel­la on paljon maa­han­muut­ta­jia, kaupun­ki myy merkit­tävän osan vuokra-asun­noista. Uusia ei tehdä. Jos alueel­la on vähän maa­han­muut­ta­jia, raken­netaan kaupun­gin vuokrat­alo­ja. Mut­ta näin ei tehdä, kos­ka hyväo­saiset äänestävät ja poli­itikot ovat hyväo­saisia itsekin. Tämä on se nim­by­i­ly, joka lop­ul­ta seg­re­goi­tu­misen myötä tuhoaa pääkaupunkiseudun. 

    Olen tosis­sani. Kli­seis­es­ti on myös todet­ta­va, että en ole rasisti. Olen ollut pitkään mukana rasis­min­vas­taises­sa toimin­nas­sa, eikä edel­lä kir­joitet­tu ole rasis­mia. Ongel­mat ovat vain päässeet nyt kasautu­maan, eikä niihin puu­tu­ta. Rahan jakami­nen kouluille on kos­meet­tista näperte­lyä, joka eivät auta koulua juuri lainkaan. Kysykään vaik­ka rehtor­eil­ta epävi­ral­lis­es­ti. Oppi­la­saines ratkaisee. Raha ei pese sitä.

  54. Paula, keskivi­ikkona 16:28

    ” Vaik­ka jotain sään­te­lyä pitää olla toimin­nas­sa ja tekemisessä, mielestäni sääte­lyn pitäisi tapah­tua lähempänä asukkai­ta. Jos Itähelsinkiläiset saisi­vat itse päät­tää mitä tehdään ja minne, “omil­la rahoil­laan” niin uskoisin alueen kehit­tyvän nopeam­min parem­paan suuntaan — - -

    Itähelsinkiläi[sten] paikall­ishallinto vaatisi kohen­nus­ta juuri hei­dän tärkeim­mik­si kokemi­in­sa ongelmi­in, oli se sit­ten lisä­palkkaa hyvien opet­ta­jien saamisek­si, kadun­rak­en­tamista, puh­taanapi­toa, ylläpi­don tehostamista tai vaik­ka kont­torin rak­en­tamista Rastilaan.

    Nyt he joutu­vat tap­pele­maan resurs­seista joka osa-alueel­la erik­seen mm. Laut­tasaare­lais­ten koulutet­tu­jen ja tiedostavien asukkaiden kanssa — - — ”

    Jep. Juuri tuos­ta syys­tä kan­natan (a) seu­tuhallintoa joka pitää jotain jöötä ja estää kohtu­ut­toman nim­by­i­lyn sekä (b) nyky­is­ten Helsin­gin, Espoon ja Van­taan paloit­telua pienem­mik­si 10’000…100’000 asukkaan lähikaupungeik­si. Näille on taat­ta­va reilut osu­udet seudun koo­tu­ista vero­tu­loista ja niil­lä on olta­va omat val­tu­us­tot ja tarpeel­liset hallintoe­limet. Turha parkua: sitä, minkä lähikaupun­git hoita­vat, sitä seudun (tai nyky­is­ten mam­mut­tikaupunkien) ei tarvitse hoitaa. Ei kulu rahaa enem­pää kuin nykyäänkään. Saat­taa jopa parem­man kansan­val­lan ja osu­vampi­en päätösten ansios­ta säästyäkin.

    Seu­tu­val­tu­us­to ja lähival­tu­us­tot voitaisi­in vali­ta yhtä aikaa. Jos joku on ehdol­la sekä seu­tu- että lähival­tu­us­toon ja pääsee molem­pi­in, tulkoon lähival­tu­us­tossa hänen tilalleen saman puolueen tai lis­tan seu­raa­vana jonos­sa ole­va ehdokas. Näin olen miettinyt.

    Seu­tu­val­tu­us­to, jon­ka suh­teen mitään sisäisiä vaalipi­ire­jä tai eri kun­tien man­daat­ti­paikko­ja ei olisi, on vält­tämätön siitäkin syys­tä, että koko seudun paras­ta ajat­tele­via poli­itikko­ja voi olla vain jos äänen­sä voi kerätä koko seudul­ta jonkin nurkkakun­nan sijasta.

    Mut­ta samaan aikaan sel­l­aiset “lähikun­nat” ovat vält­tämät­tömiä, jot­ka ovat jär­jel­lisen kokoisia ja voivat itse päät­tää sel­l­ai­sista asioista, jot­ka siel­lä paikan pääl­lä tun­netaan parhait­en. Rajana tässä olisi vain se, ettei kohdel­la vähem­mistöjä törkeästi eikä louka­ta pahasti naa­purikun­tien tai seudun yhteistä etua. Näitä seikko­ja niin val­tio kuin seu­tu­val­tu­us­tokin voisi­vat jos­sain määrin valvoa. Mikään ratkaise­ma­ton ongel­ma tämä hallinto­ta­so­jen väli­nen tehtävien­jako ei voi olla.

    Lisää kelaus­ta aiheesta tulee jos pyy­de­tään. Olen­nainen point­ti­ni joka tapauk­ses­sa on, että nykyisel­lään pk-seudun kolme mam­mut­tia eivät ole järke­viä hallintoyk­siköitä mihinkään tarkoitukseen.

    PS: Rasti­lan metrik­sen vier­essä on jo vuosia ollut toimis­to­ta­lo joka on kai aika hintsusti saanut tilo­jaan kau­pak­si. Mut­ta tämäkin — mihin kont­tor­e­i­ta ja miten paljon — lie­nee lähempää kat­sot­tuna helpom­pi päät­tää kuin ylil­i­ha­van kaupun­gin ähkye­si­tys­lis­tai­sis­sa kok­ouk­sis­sa. Seudullis­ten vih­ery­hteyk­sien säi­lymistä ja muu­ta sel­l­aista seu­tu­val­tu­us­to sit­ten valvoisi.

    V.K.
    — yleen­sä Vuosaaren metrik­sen eteläpuolel­la main­iosti viihtyen, täl­lä het­kel­lä (Kanta-)Espoon keskuk­ses­sa, joka sekin on viime vuosi­na huikeasti kohen­tunut ja viihtyistynyt –

  55. akti­ivi­nen luk­i­ja, tuo on nyt kyl­lä vähän has­su kir­joi­tus vaik­ka sinän­sä asioista aika samaa mieltä.

    Täl­läkin blogilla on jokusen ker­ran puhut­tu ihan samoista asioista. Esimerkik­si siitä että ei pitäisi tehdä vuokrat­alo­rykelmiä, itseasi­asa ei pitäisi tehdä vuokrat­alo­ja ollenkaan vaan ihan vaan talo­ja jois­sa sit­ten on niin omis­tus- kuin vuokra-asun­to­ja. Käsit­tääk­seni Osmo tai Helsin­gin Vihreät eivät ole eri mieltä, ongel­ma on val­tion 70-luku­laiset tukimekanis­mit, eli käytäntö.

    Helsingis­sä nimeno­maan tehdään mainit­semis­tasi syistä vuokrat­alo­ja ns. hyville uusille alueille. Aiheesta nil­lit­tää lähin­nä kokoomus ja nuivapersut.

  56. Suomes­sa on se ongel­ma, että häiriköt saa­vat häiriköidä vapaasti. Ei siinä sit­ten muu auta kuin että kun­non ihmis­ten on paet­ta­va pois asuinalueeltaan jon­nekin rauhal­lisem­malle alueelle.
    Nyt kun maa­han­muut­ta­jia täy­tyy kohdel­la silkki­han­sikoin ja kään­tää vielä toinenkin pos­ki ettei vain epäil­lä rasis­mista, niin ongelmi­in puut­tumi­nen on vieläkin epätodennäköisempää.

    Voisikos ajatel­la kur­in­palau­tus­ta ja että poli­isit puut­tuvat häiriköi­den toim­intaan sekä että häiriköi­den on lähdet­tävä jon­nekin huitsin nevadaan eikä suinkaan kiusattujen?

    Poli­itikot ja sos­sutädit vaan jatka­vat van­hal­la hyysäys­lin­jal­la, joka on aiheut­tanut koko ongelman.

  57. Mitenköhän ton seg­re­gaa­tion vaiku­tusten suh­teen on saatu eritel­tyä se, mis­sä määrin on kyse siitä, et se todel­la lisää sosi­aal­is­ten ongelmien kokon­ais­määrää ja mis­sä määrin siitä, et ongelmien kasautu­mi­nen samoille alueille tekee ne ongel­mat näkyväm­mäks? Slummithan tosi­aan herät­tää huomio­ta ja niistä saadaan näyt­täviä lehti­jut­tu­ja yms. Mut kuin­ka paljon ongelmien kokon­ais­määrä piene­nee, jos slum­meis­sa asu­vat tyyp­it sirotel­laan ympäriinsä?

    Sil ympäri­in­sä sirot­telul­la­han on ihan perus­logi­ikalla myös negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Jos nyt esim. 10 asun­non rapus­sa asuu yks paran­tu­ma­ton häirikkö, niin se pilaa niit­ten 9 muun asum­is­mukavu­u­den. Jos sen sijaan 10 häirikköä asuu samas­sa rapus­sa, ne luul­tavasti ei laske tois­t­en­sa asum­is­mukavu­ut­ta läh­eskään niin paljon ku mitä yk sel­l­a­nen puystyy laske­maan epähäiriköi­den asumismukavuutta. 

    Oon asunu käytän­nössä koko elämäni kaupun­gin vuokrakäm­pässä alueel­la, jos­sa kaik­ki muutkin käm­pät on kaupun­gin. Useim­miten ei oo ollu isom­pia ongelmia häiriköi­den kanssa, mut sil­loin täl­löin on suht vakavi­akin. Nois meiän kiin­teistöis­sä toim­i­taan esim. siten, et kun rapus­sa on yks paha häirikkö ja muut asukkaat lop­ul­ta kyp­syy siihen totaalis­es­ti, se häirikkö siir­retään saman alueen sisäl­lä toiseen rap­pu­un uusien tyyp­pi­en riesaks. Ja kun ne seu­raa­vat kyp­syy, tehään taas uus siir­to. Täl­la­nen rasituk­sen jakami­nen on taval­laan oikeu­den­mukas­ta, jos lähetään siitä, et jonkun se rasitus on kär­sit­tävä ja sitä häirikköä ei saa potkia kokon­aan pihalle. Mut samal­la tos tulee esille se, et ongel­matyypin sirot­telem­i­nen ympäri­in­sä ei vält­tämät­tä poista sitä ongel­maa. Ja toisaal­ta se, et jos se ongel­matyyp­pi asu­is kaltais­ten­sa kanssa samas­sa rapus­sa, niiden tuot­ta­ma kokon­aishait­ta saat­tais olla pienem­pi ku sirotel­tuna. Mut tää nyt toki kos­kee vaan yhtä puol­ta asi­as­ta, enkä kiistä sitä etteikö seg­re­gaa­ti­ol­la vois olla mui­ta sel­l­a­sia hait­tavaiku­tuk­sia, joiden takia sitä kan­nat­tais kuitenkin yrit­tää ehkäistä.

  58. Suomen ongel­ma kir­joit­ti 1.9.2011 kel­lo 10:30

    ” Suomes­sa on se ongel­ma, että häiriköt saa­vat häiriköidä vapaasti. Ei siinä sit­ten muu auta kuin että kun­non ihmis­ten on paet­ta­va pois asuinalueeltaan jon­nekin rauhal­lisem­malle alueelle. ”

    Kas kun otitkin puheek­si. Samal­la tavoin käy kaikille blo­geille ja keskustelu­pal­stoille, kun vauhkopää­jankut­ta­jat nim­imerkkei­neen tule­vat häiriköimään. Kun­non ihmiset kyl­lästyvät ja pois­tu­vat jon­nekin met­sämökkei­hin tai kel­lar­ilu­oli­in, jot­ta saisi­vat vai­h­taa ajatuk­sia rauhas­sa keskenään, parhaan ymmär­ryk­sen­sä mukaan.

    Häirikön tun­nus­merk­ki on, ettei se osal­lis­tu aja­tusten­vai­h­toon, julis­taa vaan.

    Tääl­lä on nyt rek­isteri kaik­ista kir­joit­ta­jista, eikö olekin? Onko niin, että uusia ei vält­tämät­tä tarvitse hyväksyä, ei myöskään van­ho­ja uudel­la nimellä?

    Pitäisikö jos­sakin vai­heessa alkaa leikkiä teeveestä tut­tu­ja lim­boleikke­jä? Joka viikko äänestet­täisi­in joku kir­joit­ta­ja (oma- tai sala­n­imi­nen) pelistä ulos. Ehdotan tätä ihan vil­pit­tömästi sil­läkin uhal­la, että olisin ensim­mäi­nen karsittu.

  59. Jatkan sen ver­ran, että peri­aat­teessa olen tuon “Suomen ongel­man” kanssa aivan samaa mieltä. Kohtu­u­ton­ta häiriköin­tiä ei pidä sietää. Saman­tekevää kuka siihen syyl­listyy — mus­ta, valkoinen tai vaik­ka seebra.

    Syy, mik­si pidän maini­tun nim­imerkin kir­joi­tus­ta häiriköintinä, on eräi­den kovin kulunei­den ja loukkaavien ilmausten käyt­tö sekä taik­i­naan leiv­ot­tu itses­tään­selvä ole­tus, että asun­toaluei­den häir­it­si­jöitä ovat juuri ja vain mamut. Asun Vuosaa­res­sa ja ajoit­tain myös muil­la mamu­val­taisil­la alueil­la, ja tosi har­voin näen tai kuulen yhdenkään tois­ro­tuisen tuot­ta­van häir­iötä — tosi har­voin ver­rat­tuna taval­lis­ten perushär­mäläis­ten uhoon ja örinään.

    Talos­sa, jos­sa asun, seinän takana on toinen saman­lainen asun­to, jos­ta parvekkei­den välisen lau­ta­seinän lävitse kuu­luu vielä näil­lä säil­lä ihan kaik­ki ja betoni­seinänkin lävitse jonkin ver­ran. Sinne vieläpä usein kerään­tyy lisää suku­laisia lähiseudul­ta iltaa viet­tämään. Uskallan olet­taa, että jos parvek­keel­la puhut­taisi­in soma­likieltä ja yllä mainit­tu nim­imerk­ki olisi min­un tilal­lani, hän pitäisi naa­pure­i­ta kama­li­na häirikköinä.

    Ne eivät kuitenkaan ole soma­le­ja, eikä ajoit­tainen puli­na häir­itse min­ua ensinkään. Enem­män var­maan heitä häir­it­see, kun poraan reik­iä betoniseinään.

    Koputin muu­ta­ma päivä sit­ten lau­ta­seinään ja sanoin, että voitaisi­in vaik­ka esit­täy­tyä, kun kuitenkin oikeas­t­aan olemme samas­sa huoneessa. Avat­ti­in lasit, kurk­istet­ti­in kaiteen yli, kätelti­in ja jutelti­in. Sovit­ti­in mitä myön­teisim­mässä hengessä, että kop­ute­taan vas­takin, puolin ja toisin, jos työn, lev­on tai sairau­den takia jne.

    Ja kaveri ker­toi, että hän voi tarpeen tullen laina­ta min­ulle vielä tehokkaam­paa poravasaraa kuin min­ul­la jo on, jot­ta ei tartte väsyä niin puh­ki ja mete­likään ei kestä niin kauan.

    No nyt voi tietysti sanoa, että mitenkäs jut­telet soma­lin tai viet­nami­laisen kanssa, jos kumpikaan ei osaa toisen kieltä. Kokeil­la voi silti. Kyl­lä ne yleen­sä sen­tään jonkin ver­ran täkäläistä kieltä osaa­vat. Ja jo pelkkä vir­nistyskin paran­taa tunnelmaa.

    Jos osal­lis­tu­isi vapaae­htoise­na avus­ta­jana eräi­den jär­jestö­jen (ainakin Mies­sak­it ry) ylläpitämille oppitun­neille (esim. suomea soma­leille) voisi tul­la uusia näkökul­mia itse kullekin, ja samal­la sitä alueen yhteistä me-henkeä kehit­ty­isi. Siitä kai tässä varsi­nais­es­ti piti olla puhe?

  60. Ehdotan Ville Kom­sin äänestämistä ulos. Syynä osal­lis­tu­mat­to­muus aja­tusten­vai­h­toon. Ilmeiset peruste­lut löy­tyvät Kom­sin edel­lis­es­tä viestistä.

  61. Akti­ivi­nen lukija: 

    Tähän on myös ratkaisu. Jos alueel­la on paljon maa­han­muut­ta­jia, kaupun­ki myy merkit­tävän osan vuokra-asun­noista. Uusia ei tehdä.

    Jos alue on alue on jo riit­tävän slummah­ta­va, mitenkähän tämä aut­taisi? Luulisi, että asun­not menevät sil­loin lähin­nä kau­pak­si sijoit­ta­jille hin­taan, jol­la he laske­vat, että kan­nataa ostaa käm­pät vuokrat­tavak­si yhteiskun­nan mak­susi­toomus­lap­pua vas­taan ihmisille, jot­ka noiden avul­la asuvat.

  62. Kor­vaan särähti mitä viha­puheter­mi “syr­jäy­tyneet kantasuomalaiset”. 

    Olen selail­lut pari­akin tutkimus­ta, jos­sa tutkimuk­sen kohteena ole­vat, työ­markki­noiden tavoit­ta­mat­tomis­sa elävät, vai­h­toe­htoista elämän­ta­paa nou­dat­ta­vat henkilöt eivät mielestään ole lainkaan “syr­jäy­tyneet” mis­tään. Päin­vas­toin he koki­vat, että työssä käyvä ora­van­pyöräkan­taväestö asun­to­lain­oi­neen oli syr­jäy­tynyt elämästä. He myös koki­vat ter­min syr­jäy­tynyt käytön halventavana.

    Kun nykypäivänä ei ole sovelias­ta kut­sua neek­er­iä neek­erik­si, eikä musta­laista musta­laisek­si, niin mielestäni myös hal­ven­tavalle ter­mille syr­jäy­tynyt kan­ta­suo­ma­lainen olisi kek­sit­tävä joku neu­traalimpi ilmaisu, joka ei pahoi­ta kenenkään mieltä.

  63. adele: naa­purineinani ion todel­lakin pari syr­jäy­tynytä kan­ta­so­ma­laista, siis suo­ma­laista jup­poa pitkäaikaistyötön­tä pummia.

    Näi­den juop­po­jen “vai­h­toe­htoinen” elämän­ta­pa sinän­sä ei vaiku­ta kovinkaan lep­poisalta. Juopot­telu on kuvaa duu­nia, mut­ta syr­jäy­tynyt kuvaa hei­dän suhdet­taan yhteiskuntaan.

    Nap­pu­rus­ton huno­ham­painen koti­mainen pam­pu­lapää har­joit­ti taas huumekaup­paa sekä rosvosi kaiken mah­dol­lisen mikä lähti irti. Ilmeiesti hän on jäähyl­lä yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la tai lop­ullisem­min syr­jäy­tynyt elämästä.

    Yhteiskun­nan reusrsee­ja tarkoituk­sel­lis­es­ti hyödytävistä ihmi­sistä lie­nee paikallaan käyt­tää nim­i­tys­tä pum­mi. Useim­mat meistä kun tavoit­teellsi­esti myös osal­lis­tu­vat yhteiskun­nan palvelu­iden kus­tan­ta­miseen, kukin kyky­jemme mukaan.

    (Tämä on ns hajasi­joitet­tu kaupungi­nosa, jos­sa ei ole sggrekaa­tio­ta vaan kaikkia elämän ilmiöitä).

    Vaik­ka en kaipaa yövar­ti­jay­hteiskun­taa, aivan kaikkien etu on, että yhteiskun­ta tar­joaa myös lail­lisu­ut­ta (rule of law) ylläpitäviä poli­isi, oikeuslaitos ja vahnkein­hoitopalvelui­ta riit­tävästi. Mie­len­ter­veyspalveluitakin myös saisi olla nyky­istä enem­män myös sul­je­tuis­sa laitok­sis­sa hiedän itsen­säkin takia.

    Lail­lisu­u­den ylläpitämi­nen voisi myös ehkäistä sggrekaa­tio­ta, jol­loin ei käy kuin Ran­skas­sa. Siel­lä osaan kaupun­giosia poli­isi menee vain päiväl­lä eikä ehkäise ongelmia. Sosi­aa­likeskus Sata­ma lie­nee tästä kohtu­ulli­nen ope­tus Suomessa.

  64. adele voisi täs­men­tää että onko ilmaisu “syr­jäy­tynyt” tosi­a­sioiden vas­tainen, loukkaa­va vai peräti elit­isti­nen? Taas on neu­traali­in kie­lenkäyt­töön pyrkivä sosi­aalipuoli mokan­nut joka tapauksesas.

    Jos on niin että syr­jäy­tynyt on kiin­ni elämässä, niin ehkä parem­pi ilmaisu olisi palkkat­u­lo­ton. Tosin tulot­to­mia tupataan syyl­listämään ei ain­oas­taan tuen tarpeesta vaan myös kokon­ais­ten kaupungi­nosien pilaamis­es­ta, sekä talouden ongelmista. Tulo­ton on jatku­vien tehtävien edessä, pitäisi kehit­tää itseään, han­kkia tulo­ja, osal­lis­tua ja vielä pelas­taa ei ain­oas­taan vaan Suomen vaan myös maail­man talous. Ehkä juuri tuo toimeli­aisu­us ehkäisee syr­jäy­tymistä. Tulot­toman ryh­män kuvaa ei tosin voi muut­taa oma­l­la käytök­sel­lään, kos­ka jos sa tulo­ja niin sit­ten ei ole enää tulo­ton. Vähän niin kuin maa­han­muut­ta­ja ei ole maa­han­muut­ta­ja sanan varsi­nais­esa merk­i­tyk­sessä jos hänel­lä ei ole ongelmia.

    Jos taas kysymys on siitä että syr­jäy­tynyt sanana on sinän­sä loukkaa­va niin pitäisi kek­siä ehkä joku kivan kuu­loinen ter­mi. Esimerkik­si nallekarhut on aika kivo­ja. Mut­ta onhan nallekarhuil­lakin var­masti ongelmia. Vai tarkoit­taako adele ken­ties että kaik­ki sanat loukkaa, kaikkia syr­jitään, eli ketään ei syrjitä.

  65. Kom­si:
    “on eräi­den kovin kulunei­den ja loukkaavien ilmausten käyt­tö sekä taik­i­naan leiv­ot­tu itses­tään­selvä ole­tus, että asun­toaluei­den häir­it­si­jöitä ovat juuri ja vain mamut.”

    Tuo on oma tulk­in­tasi, jota en tarkoit­tanut. Tarkoitin että suo­ma­laiset häiriköt ovat saa­neet mel­las­taa aivan vapaasti ja puut­tumiskyn­nys on ollut tavat­toman korkeal­la. Ulko­maalais­ten kohdal­la se on vielä korkeam­mal­la, jos ne sat­tuvat ole­maan oikean­laisia. Vaikka­pa irlan­ti­laiset trav­el­ler­it saa­vat kyl­lä Suomes­sa monoa per­suuk­sille hyvin nopeasti. Eräät toiset kier­to­laiset majail­e­vat Helsingis­sä kuukaisitolkulla.

    Minä muuten käytän täysin vai­h­tu­vaa nim­imerkkiä yhdessä aiheessa ja toista tois­es­ta. Ja jos Osmo keräilee jotain rek­ister­iä, niin kai on rek­isteri-ilmoituk­set tehty eikä syyl­listyträ mihinkään väärinkäytöksiin.

    Muuten, tuo Kom­sin väite, että en osal­lis­tu aja­tusten­vai­h­toon, vaan ain­oas­taan julis­tan, on loukkaa­va. Se että min­un mielipi­det­täni olisi san­ot­tu tyh­mäk­si ja junt­ti­maisek­si ei tun­nu yhtään niin loukkaavalta.
    Minä kun luen vastapuolen argu­men­tit ja vas­taan niihin, enkä suinkaan vaan toito­ta papukai­ja­mais­es­ti omaa sanomaani. Sel­l­aiset tyyp­it ovat äärim­mäisen rasit­tavia enkä mis­sään tapauk­ses­sa halua kuu­lua siihen joukkoon.

  66. Ymmärtääk­seni Yhdys­val­lois­sa ihmiset aset­tuvat asumaan miten tah­to­vat ilman että val­tio puut­tuu peli­in. The New York Times laati vuo­den 2010 väestölasken­nan tulosten perus­teel­la kart­to­ja muiden muas­sa siitä, kuin­ka kuin­ka eri etniset ryh­mät ovat aset­tuneet asumaan. Kar­toista ilme­nee selvästi, että ihmiset hakeu­tu­vat yhteen etnis­es­ti saman­lais­ten kanssa. 

    Jos ihmiset halu­a­vat seg­re­goitua, suo­takoon se heille.

    http://projects.nytimes.com/census/2010/map

  67. Nim­im. Suomen ongelma:

    ” Kom­si:
    “… on eräi­den kovin kulunei­den ja loukkaavien ilmausten käyt­tö sekä taik­i­naan leiv­ot­tu itses­tään­selvä ole­tus, että asun­toaluei­den häir­it­si­jöitä ovat juuri ja vain mamut.”

    Tuo on oma tulk­in­tasi, jota en tarkoittanut. ”

    Haus­ka kuulla. 

    Tois­tan pääosan ensim­mäis­es­tä viestistäsi tässä ketjus­sa, tuol­la nimimerkillä:

    ” Nyt kun maa­han­muut­ta­jia täy­tyy kohdel­la silkki­han­sikoin ja kään­tää vielä toinenkin pos­ki ettei vain epäil­lä rasis­mista, niin ongelmi­in puut­tumi­nen on vieläkin epätodennäköisempää.

    Voisikos ajatel­la kur­in­palau­tus­ta ja että poli­isit puut­tuvat häiriköi­den toim­intaan sekä että häiriköi­den on lähdet­tävä jon­nekin huitsin nevadaan eikä suinkaan kiusattujen?

    Poli­itikot ja sos­sutädit vaan jatka­vat van­hal­la hyysäys­lin­jal­la, joka on aiheut­tanut koko ongelman. ”

    Jos tulk­in­tani oli väärinkäsi­tys, annoit siihen mielestäni tuos­sa jonkin ver­ran aineksia.

    Hyvää yötä. Jostakin syys­tä min­ua väsyttää.

  68. Maa­han­muut­tokri­itikoiden pahin pelko on, että kol­man­nen maail­man tuli­joista muo­dos­tuu uusi kiukkuinen/kallis alalu­ok­ka.* Näin on ikävä kyl­lä käynyt läh­es kaikkial­la muual­la kuten Tan­skas­sa, Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa. Tiukan maa­han­muut­topoli­ti­ikan mais­sa (esim. USA ja Sveit­si) houkutel­laan työperäisiä “eliitti“maahanmuuttajia, he sopeu­tu­vat vähin­tään keskiluokkaan.

    *(Osa sopeu­tuu suo­ma­laiseen yhtiskun­taan, mut­ta sopeu­tuuko tarpeek­si moni?)

    Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa sosi­aal­i­tu­ista menee ulko­mail­la syn­tyneille mil­tei 2/3‑osaa, eli ulko­mail­la syn­tyneet muo­dosta­vat tuplas­ti suurem­man kuluerän kuin alkua­sukkaat näis­sä mais­sa. Ulko­maalais­syn­ty­is­ten tul­lessa kyseeseen ei tietenkään voi käyt­tää sanaa “alalu­ok­ka” ja “kuluerä” nim­i­tyskin rajamailla

  69. Pikakom­ment­ti­na: mis­sa menee slum­min ja “vain” surkean lahion raja? Suomes­sa aina tois­tel­laan, etta ei meil­la sen­taan slum­me­ja ole. Onko slum­mi todel­lakin vain hokke­li- tai pahviky­la, vai onko kunkin maan slum­mi ver­ran­nolli­nen maan yleiseen elintasoon? 

    Onko todel­lakin niin, etta vain ulko­mail­la (Usa, Ran­s­ka, Brit­tein saaret) on aluei­ta, joil­la ei uskalla liikkua oisin; joil­la naa­pu­rit loju­vat pai­vat ja yot sohvil­laan, parvekkeil­la, pihal­la tai lahipu­bis­sa paa sekaisin viinas­ta tai huumeista; joiden talot ja pihat on sotket­tu ja tohrit­ty; hissit rik­ki, ulko-ovien lasit sar­jet­ty; hiekkalaatikos­sa kal­japul­lo­ja ja pahim­mil­laan huumeruiskuja. 

    Asuin opiskelu­aikana vuo­den Raisios­sa (kunnes en kestanyt paikkaa enaa) eraas­sa hal­vas­sa lahiois­sa: yksin kotona ollessani en uskaltanut ava­ta ovea vieraille, kos­ka sisaan yrit­ti use­am­mankin ker­ran tunkea humalainen/sekava mies tai joukkio. Ele­ment­tik­er­rostalot oli­vat lah­es rom­ah­tamisen par­taal­la, mm. sisa­s­ein­ista rapisi laasti irti ja kylpy­huone oli katos­ta home­essa. Myon­nan, etten asunut pahvi­laatikos­sa, mut­ta kovin paljon lahem­mas slum­mia ei tuos­ta paase, asumat­ta siel­la “varsi­naises­sa” slum­mis­sa, mita se sit­ten onkaan. 

    ps. alueel­la ei asunut yhtaan maa­han­muut­ta­jaa, eli kyl­la seudun saa surkeak­si ja pelot­tavak­si ihan kan­tavaen voiminkin.

  70. Pap­pa­rainen, jos olisi yleisem­pi huoli alalu­okan kasvus­ta niin siihen voisi kyl­lä yhtyä. Minä en vaan ole oikein vaku­ut­tunut että sen kool­la on kovinkaan paljon tekemistä siihen kuu­lu­vien omi­naisuuk­sien kanssa, mukaan lukien ulko­mail­la syn­tynyt; ts. kausali­teet­ti­na ei ole oikein uskot­tavaa että maa­han­muut­ta­jat tuot­ta­vat alalu­okan sen enem­pää kuin he että tuot­taisi­vat ankei­ta betonilähiöitä. Aiheut­taako työt­tömät työttömyyttä?

    Esimerkik­si, maas­sa on N määrä bussinkul­jet­ta­jia joille mak­se­taan X euroa kuus­sa. Riip­puen X:n suu­ru­ud­es­ta bussinkul­jet­ta­jat ovat joko ala- tai keskilu­okkaa tulo­jen osalta. Jos olete­taan että bus­sili­iken­teeseen käytet­ty raha­sum­ma on vakio, niin mitä suurem­pi N sen pienem­pi X, eli tehokkaam­mal­la liiken­teel­lä voi pienen­tää nup­pilukua N jol­loin myös palk­ka X voi kas­vaa, ja toisin päin. Täl­lä ei ole paljoakaan tekemistä sen kanssa minkälainen bussinkul­jet­ta­ja on, jos työstä mak­set­ta­va palk­ka ei riitä kun­nol­la elämiseen niin se tuot­taa köy­häl­listöä. Jos työn tuot­tavu­us on niin huono ettei sitä kan­na­ta teet­tää laisinkaan syn­tyy hel­posti työttömyyttä. 

    Maa­han­muu­ton vaiku­tus tuo­hon on korkein­taan se että niistä työt­tömistä tai köy­häl­listöstä use­ampi on maa­han­muut­ta­jia, eikä niinkään ko. ryh­mien koon kasvu sinän­sä. Jos ei olisi maa­han­muut­ta­jia niin kauhis­teltaisi­in sosi­aalipum­me­ja, työn vieroksu­jia, hei­dän alakult­tuurin­sa taka­pa­juisia piirteitä, tms.

  71. tpyy­lu­o­ma:

    “Aiheut­taako työt­tömät työttömyyttä?”

    Kyl ne var­maan sil­loin aiheut­taa, jos niil­lä ei oo sel­l­a­sia omi­naisuuk­sia, joista kukaan haluis mak­saa siinä yhteiskun­nas­sa. Vaik se sun bus­sikuskies­imerk­ki sinän­sä pätee, niin kokon­aisu­udessaan tuskin pätee, ettei yhteiskun­nan jäse­nien omi­naisu­udet vaikut­tais kokon­aistyöt­tömyy­den tasoon tai yleiseen elin­ta­soon. Työt­tömyy­den määräähän voidaan säädel­lä eri­laisil­la poli­it­tisil­la silmänkään­tötem­puil­la jok­seenkin sel­l­aseks ku se halu­taan, joten olen­naisem­paa lie­nee tarkastel­la yleistä elintasoa/hyvinvointia.

    “Maa­han­muu­ton vaiku­tus tuo­hon on korkein­taan se että niistä työt­tömistä tai köy­häl­listöstä use­ampi on maa­han­muut­ta­jia, eikä niinkään ko. ryh­mien koon kasvu sinänsä”

    Var­maan aika iso ero on sil­lä, tuleeks tänne pääasi­as­sa esim. 25–35v men­estyvien fir­mo­jen perus­ta­jia, lääkäre­itä ja päte­viä datanört­te­jä, vai yli 60v koulut­ta­mat­to­mia ja luku­taidot­to­mia tyyppejä. 

    Tiet­ty jos sä määrit­telet alalu­okan vaik­ka tyypeiks, joiden tulot on alle 40% medi­aanista, niin alalu­okan koko voi pysyy suht kiin­teenä niin kauan ku sosi­aal­i­tur­va­s­tan­dard­e­ja ei kauheesti muute­ta. Mut tässä yhtey­dessä pitäis tarkastel­la lähin­nä sitä, kuin­ka paljon tyyppe­jä jää alle tietyn absolu­ut­tisen elin­ta­son yhteiskun­nas­sa A ja kuin­ka paljon yhteiskun­nas­sa B, jot­ta voitais tarkastel­la yhteiskun­nan jäsen­ten vaiku­tus­ta hyv­in­voin­ti­in ja absolu­ut­tisen alalu­okan kokoon.

  72. Kaikkein suurin vääryys on, että pitkää duu­nipäivää paina­va poli­isi-sairaan­hoita­japariskun­ta lapsi­neen kyke­nee asumaan omil­la rahoil­laan jos­sakin Koivukylässä tai Kon­tu­las­sa, kun samaan aikaan työtön alalu­ok­ka majoite­taan sosi­aalisen sekoit­tamisen nimis­sä veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la Ruo­ho­lah­teen tai Jätkäsaareen.

  73. Rogue, no kär­jistän, mut­ta lähde­tään nyt vaik­ka siitä että suomes­sa on yksi maail­man korkeit­en koule­tu­ista väestöistä ja homogeeni­nen kult­tuuri jos se ker­ran on tuot­tavu­u­den lähde. Mik­sei meil­lä ole maail­man korkein työllisyysaste?

    On töitä jois­sa henkilöko­htaisel­la tuot­tavu­udel­la on suuri merk­i­tys, vaikka­pa mustikan­poim­i­ja. Mut­ta ei tuo nyt mikään nor­mi ole. Suurin osa tieto­työstäkin on aika perus­pu­ur­tamista joka ei vaa­di mitään kum­mallisia hengenlahjoja.

  74. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to näyt­tää usein epäon­nis­tu­van. Tääl­läkin on esitet­ty mielip­iteitä, että sosi­aal­i­ta­pauk­set pitäisi jakaa tasais­es­ti ympäri kaupunkia yms. Kun lisäk­si sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on liian pien­tä ver­rat­tuna asun­to­jen tarpeeseen riit­tää niitä asun­to­ja vain sosiaalitapauksille.

    Kuo­pio on var­maan harv­inainen paikkakun­ta Suomes­sa kun sen kat­so­taan yleis­es­ti onnis­tuneen sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa. Kuo­pios­sa onkin nou­datet­tu käsit­tääk­seni muiden kaupunkien sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta poikkeav­ia periaatteita.

    Ensin­nä asun­to­ja on vuosien aikana raken­net­tu melko run­saasti jol­loin asut­ta­maan on päästy muitakin kuin aivan ongel­mat­a­pauk­sia. Raken­nut­tamisen yhtey­dessä on tehty järke­viä kehi­tys­toimia ja peri­aat­er­atkaisu­ja. Vaikeat asuk­it tapauk­set, joi­ta en ryhdy tässä erik­seen yksilöimään, pyritään nimeno­maan sijoit­ta­maan omi­in taloi­hin­sa, jol­loin eivät pääse häiriköimään ns kun­non ihmisiä tai kun­nol­lisia per­heel­lisiä. Eli ongel­mat­a­pauk­sia ei levitetä joka paikkaan. Lisäk­si kun asun­to­ja on riit­tävästi tarpeessa oleville niis­sä asuu muitakin kuin paho­ja sosiaalitapauksia.

    Vuokrarästei­hin ja mui­hin suh­taudu­taan tiukasti. Häätö tulee nopeasti ja tehokkaasti ja vuokralainen menet­tää asum­isoikeu­den use­am­mak­si vuodek­si. Kaupun­gin omis­ta­ma yhtiö on selvästi julk­istanut toim­intal­in­jansa ettei se ole asukkaiden sosi­aal­i­toimis­to. Vuokraräste­jä ei hyväksytä, kos­ka rästit joudu­taan veloit­ta­maan muil­ta asukkail­ta ja sitä pide­tään epäoikeu­den­mukaise­na ja se nos­taa muiden vuokria. Kuo­pios­sa tiede­tään myös miten asiansa hoita­mat­ta jät­tänyt vuokralainen saadaan vai­vat­tomasti häädet­tyä hyvinkin nopeasti. 

    Nämä peri­aat­teet tietävät asukkaiden lisäk­si myös sosi­aal­i­toi­mi ja sik­si Kuo­pios­sa aika kiltisti hoide­taan rahat­tomien vuokrien mak­satuk­set toimeen­tu­lo­tuke­na. Ymmär­retään sosi­aal­i­toimen ja vuokra-asun­to­tuotan­non työn­jako. Kos­ka muut vai­h­toe­hdot tuli­si­vat sosi­aal­i­toimelle paljon kalli­im­mik­si — sille­hän viime kädessä jää asun­not­tomine majoit­ta­mi­nen. Kaupun­gin vuokrat­aloy­htiöön ei pääse henkilö joka ei ole hoi­tanut vuokri­aan use­am­paan vuo­teen. Näin yhtiöl­lä on käsi­tyk­seni mukaan sosi­aalisen vuokra-asun­to­tuotan­non alhaisim­mat toteu­tuneet vuokrarästit koko Suomessa.

    Sietäisi käy­dä opin­tomatkalla Kuopiossa.

    Miten Kuo­pio on hoi­tanut maa­han­muut­ta­jien asut­tamisen ei ole tiedos­sani nykyisel­lään. Tuskin kuitenkaan keskit­tämis­poli­ti­ikalla kuten kotop­eräis­ten ongel­mat­a­pausten kanssa.

    Eri­tyisen merkillepan­tavaa on minus­ta asen­neil­mas­to. Kaupun­gin vuokrat­aloy­htiön asun­to­jen ei kat­so­ta muo­dosta­van mitään slum­me­ja (noi­ta ongel­makeskit­tymiä luku­un otta­mat­ta!) ja siten niis­sä asum­ista pide­tään sosi­aalis­es­ti täysin kelpona asumisvaihtoehtona.

  75. tpyy­lu­o­ma:

    no kär­jistän, mut­ta lähde­tään nyt vaik­ka siitä että suomes­sa on yksi maail­man korkeit­en koule­tu­ista väestöistä ja homogeeni­nen kult­tuuri jos se ker­ran on tuot­tavu­u­den lähde. Mik­sei meil­lä ole maail­man korkein työllisyysaste?

    Toi kysymys nyt aika lail­la sivu­ut­taa sen toisen pointin, mitä yritin tuo­da esille. Joo, on var­masti paljonkin mai­ta, jois­sa on mata­lampi koulu­tus­ta­so ja kor­keem­pi työl­lisyysaste ku Suomes­sa. Mut mitä siitä? Suomes­sa työt­tömän elin­ta­so on parem­pi ku val­taos­al­la maail­man työssäkäyvistä ihmi­sistä. Itse asi­as­sa Suomes­sa on niin hyvä eli­ta­so, et tääl ei enää ees kat­so­ta tarpeel­liseks pakot­taa kaikkia kyn­nellekykeneviä töi­hin. Tää nimeno­maan ker­too siitä, et keskimääräsen suo­ma­laisen tuot­tavu­us on paljon kor­keem­pi ku useis­sa muis­sa mais­sa. Huomioon ottaen viel et tääl on työt­tömien lisäks enem­män elätet­täviä van­huk­sia ku muual­la keskimäärin ja niil van­huk­sil­lakin on parem­pi elin­ta­so ku työn­tek­i­jöil­lä lukui­sis­sa mais­sa. Sä nyt ilmeis­es­ti jotenkin vedät tossa yhtäläisyys­merkin “työt­tömien” ja “alalu­okan” välille etkä ota huomioon et myös työl­liset voi olla alaluokkaa.

    Jos halut­tais, niin Suomes­sa voitais eri­laisil­la toimen­piteil­la kau­nis­tel­la työt­tömyys­ti­las­to­ja. Tilas­tol­lisen työt­tömyy­den puolit­ta­mi­nen paris­sa vuodessa var­maan teknis­es­ti onnis­tu­is hel­posti. Ihan eri asia on sit, et lisäiskö sen puolit­ta­mi­nen ollenkaan kokon­aishyö­tyä tai edes jonkin mui­ta oleel­lisem­pana pide­tyn ryh­män hyö­tyä. Tän het­kisen kon­sen­suk­sen mukaan ilmeis­es­ti ei lisäis, kos­ka sitä kau­nis­telua ei tehä. 

    Osa perus­du­uneista ei tosi­aan edel­lytä kum­mem­pia kykyjä tai ammat­ti­taitoa. Mut mitä enem­mäm tätä pienen tuot­tavu­u­den porukkaa on tar­jol­la, sitä vähem­män niille teo­ri­as­sa tart­tee mak­saa. Jos “alalu­ok­ka” määritel­lään tyypeiks, jot­ka tien­aa alle jonkun tietyn osu­u­den medi­aanista, alalu­okan koko voi kas­vaa vaik­ka työt­tömyys ei kasvais.

  76. GranpaIg­or:

    Vaikeat asuk­it tapauk­set, joi­ta en ryhdy tässä erik­seen yksilöimään, pyritään nimeno­maan sijoit­ta­maan omi­in taloi­hin­sa, jol­loin eivät pääse häiriköimään ns kun­non ihmisiä tai kun­nol­lisia perheellisiä

    Toi kuu­lostais ainakin teo­ri­as­sa tosi hyvältä ratka­sul­ta. En tiiä miten käytän­nössä onnis­tu­is. Asuinalueen sisäl­lä ongel­matyyp­pi­en lait­ta­mi­nen omi­in taloi­hin­sa tuskin aiheut­tais noi­ta ongelmia mitä seg­re­gaa­tiokeskustelus­sa koroste­taan. Ja alueen kun­nol­liset asukkaat vält­täis suurim­man osan niistä haitoista, joi­ta häirikkö­jen naa­pu­ri­na asum­i­nen aiheuttaa.

  77. Muis­tan, kun 80-luvun lopus­sa olin kat­se­le­mas­sa ensim­mäistä omaa asun­toa Turus­ta. Sil­loin, korkei­den asun­non­hin­to­jen ja hyvän työl­lisyys­ti­lanteen val­lites­sa jopa Varis­suo oli harkin­nas­sa mukana: onhan sil­lä vähän huono maine, mut­ta siitä ollaan pääsemässä. Varis­suon sil­loista sta­tus­ta nos­ti myös Nor­maa­lik­oulu, joka on sijoitet­tu Varis­suolle. ((Helsin­gin Nors­seis­sa ei opiske­li­ja kyl­lä ihan oikean todel­lisu­u­teen vielä törmääkään.)

    Eikö tämä saatana nyt mene jakelu­un: älkää kaavoit­tako “sosi­aalisen asun­to­tuotan­non aluei­ta”. Ostakaa ne kaupun­gin vuokra-asun­not vapail­ta markkinoilta.

    Mut­ta vielä akuutimpi type­r­yys, jota suun­nitel­laan esim. Turus­sa: yksi­ty­is­tetään van­hat käsi­in­hajoa­vat vuokrat­alot. Keskilu­okkaako sinne odote­taan? Ne talot ostaa hämäräheik­ki, joka asut­taa talot täy­teen sosi­aal­i­toimis­ton sitoumusasi­akkai­ta ja Krim­in tuki­asi­akkai­ta. Ja kun hom­ma hajoaa, konkurssi put­saa kaiken. Näi­den val­tu­us­ton päätök­sien otsikkona pitäisi olla: §11: Päätetään kort­telin xx/yy slummiuttamisesta.

    Tuo Grand­paIg­orin esille nos­ta­ma Kuo­pio: onko siel­lä tämä toiv­ot­tomien tapausten kaupungi­nosa nimeltään Peto­nen? Kun tun­tu­isi olleen otsikois­sa aina sil­loin tllöin.

    Touko Met­ti­nen
    Turku

  78. Ris­to: “…Luulisi, että asun­not menevät sil­loin lähin­nä kau­pak­si sijoit­ta­jille hin­taan, jol­la he laske­vat, että kan­nataa ostaa käm­pät vuokrat­tavak­si yhteiskun­nan mak­susi­toomus­lap­pua vastaan…”

    Ris­to, olet oike­as­sa. Nuo asum­istuet häir­it­sevät markki­noi­ta, minkä me muut taas mak­samme. En pidä koko ora­van­pyörää kovin järkevänä, mut­ta se toimii parem­min, kun kun­nat eivät ole sotkemassa.

  79. Touko Miet­ti­nen on tulkin­nut väärin. Kuo­pi­on Peto­nen nimi­nen esikaupun­ki ei suinkaan ole mikään pelkkien toiv­ot­tomien tapausten kaupungi­nosa. Jos siel­lä on joitain yksit­täisiä ongel­mat­alo­ja niin se ei ole leimanut koko kaupungi­nosaa. Siel­lä on kaupun­gin vuokrat­alo­jen ohel­la myös laa­jasti omis­tusasun­to­ja. Kuten kir­joitin niin Kuo­pios­sa on sosi­aalis­es­ti aivan kun­ni­al­lista asua kaupun­gin vuokrat­alos­sa. Ns rupusak­ki joka häir­it­see tai ei hoi­da velvoit­teitaan hääde­tään nopeasti pois mui­ta häir­it­semästä. Ongel­mallis­ten tapauk­sien keskit­tämi­nen omi­in taloi­hin­sa on toden­näköis­es­ti vain epävi­ralli­nen toim­intat­a­pa — tuskin sitä mihinkään pöytäkir­jaan on edes kir­jat­tu. Mut­ta poli­ti­ik­ka on niin ilmeinen että sen tietävät asioista per­il­lä ole­vat tahot. Vrt van­ha ruotsinkieli­nen sanon­ta: Lika barn leka bäst siitähän tässäkin on kysymys.

  80. Yhden näköäko­hdan esittäisin:

    Gester­by eli Gang­ster­by oli Kirkkon­m­men Jakomä­ki. Ja kuten Jakomäessäkin ongelmia oli vähem­män kuin mitä päältä näyt­ti. Alue oli 70–80-luvuilla sosialaiseti hvyin toimi­va, mihin osaltaan vaikut­ti KirKu, Kirkkon­u­memn Urheil­i­jat, johon kuu­lui­v­at kaik­ki ja joka mm. aloit­ti las­tenker­ho­tom­i­nan alueella.

    Mut­ta tar­moaks väki alkoi kado­ta vähitellen, kun pikkuhil­jaa päästi­in väl­jem­pi­in asun­toi­hin. Näi­den lapset muut­ta­vat sit­ten jon­nekin muualle.

    En sano, että jäljlle olisi jäänyt vain rupusak­ki, mut­ta sel­l­aista on. Omis­tusaus­ntoy­htiössä on n 2/3 asukkaista omista itse kämp­pän­sä ja heil­lä on inre­sis pitää talo kun­nos­sa ja puut­tua epäkohtiin.
    (Toinen puoli on, että Gester­byssä ja samoin tääl­lä Heikkiläs­sa asun­not ovat kohtu­uhin­taisi­aj iah­miset välit­tävät toisistaan.)

    Hel­sig­illä on teit’’kseni 50.000 kun­nal­lista vuokra-asun­toa. Suurin osa asukkaisat on ahk­er­aa ja tun­nol­lista väkeä, esim. kaupun­gin sosi­aal­i­toim­si­ton pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöiotä. Tätä lie­nee syytä korostaa.

    Gester­byssä vuokralaisia on kaiken­laisia. Esimerk­ki elävästä elämästä, nimet muutettu:

    Hei,

    Väl­itin viestin ilman ilmi­anta­jan henkilöl­lisyyt­tä kun­nan sosi­aal­i­henkilölle. Hän ilmoit­ti aiem­min että halu­aa kuul­la jos J. aiheut­taa harmia taloyhtiössä.
    Pos­tiluukku lie­nee rikkoutunut sähkö­varkau­den yhtey­dessä. (aiem­min kesäl­lä oli rapus­ta evet­ty jatko­jo­hto asunoon mh.) Se on kuitenkin taloy­htiön kun­nos­s­api­to­vas­tu­ul­la joten tilasin sinne huoltomiehen tark­ista­maan. Jos tulee kor­jausku­lu niin laskute­taan Köy­hien Ystävät-Säätiötä siitä.

    Ystäväl­lisin Terveisin

    Pekka

    Isän­nöit­si­jä
    —-

    Aihe: C‑rappu, J:n asunto

    Hei,

    vielä C‑rapun alak­er­ras­sa sijait­sev­as­ta J:n asun­nos­ta: asun­nos­ta lev­iää rap­pu­un aivan kuvot­ta­van paha haju (ja kun asun­nos­sa ker­ran hajun takia käyti­in, sehän pal­jas­tui huumei­den valmis­tuk­sen sivu­tuot­teek­si). Kun tänä aamu­na lähdin töi­hin, lemu löi suo­raan vas­ten kasvo­ja heti rap­pu­un astues­sani, ja asumme sen­tään kak­si ker­rosta ylem­pänä. Haju tun­tuu aivan kuvot­ta­vana heti, kun rap­pu­un astuu sisään pihal­ta. Asun­non pos­tiluukku tip­puu koh­ta paikoil­taan, joten olisiko mah­dol­lista huo­maut­taa asun­non omis­ta­jata­holle oven kun­nos­s­api­dos­ta, jot­ta tämä hajuhait­ta saataisi­in kuri­in? Minus­ta ei voi olla laitaa, että koko rapun täy­tyy hais­tel­la täl­laista vain sik­si, ettei osakas kor­jaa oveaan.

    Liisa

  81. jatkoa edel­liseen:

    Kikrkon­u­mell sekoit­tumista helpot­tu se, että piirtän­mäl­lä sopi­vana paikkaa 500m säteel­lä ympyrän tavoit­taa kaik­ki sosiaaliryhmät.

    Ja oa tioetenkin jää kotikon­nuilleen; tiedän tälalisen toimit­ta­ja-kätilöper­heen Kontulasta.

  82. Granpa Igor:“Ongelmallisten tapauk­sien keskit­tämi­nen omi­in taloi­hin­sa on toden­näköis­es­ti vain epävi­ralli­nen toim­intat­a­pa – tuskin sitä mihinkään pöytäkir­jaan on edes kirjattu”

    Ei var­masti ole. Se on kum­mallista, että mikäli jos­sain tehdään järke­viä päätök­siä, niin ne on tehtävä salaa. Mikäli avoimesti ker­rot­taisi­in jostain tuol­lais­es­ta ratkais­us­ta, niin kaiken maail­man moral­is­tit oli­si­vat kim­pus­sa ja olisi pakko luop­ua siitä.

  83. “Tutkimusten mukaan sosi­aalis­es­ti surkeim­mat alueet löy­tyvät metropo­lialueen rajoil­ta. Sik­si on hölmöä rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kauas”

    Tarkoit­taako tämä että helsin­ki luop­uu vaa­timuk­sis­taan että espoon, kirkkon­um­men, sipoon, tuusu­lan jne. pitää osal­lis­tua nyky­istä enem­män sosi­aaliseen asuntotuotantoon?

  84. Olemme varsin voimallis­es­ti tutkimustemme perus­teel­la kri­ti­soi­neet yhteis­vas­tu­ullisen asun­topoli­ti­ikan mah­dol­lisuuk­sia seg­re­gaa­tion ehkäisemisek­si. Aja­tus siirtää ongel­mallisi­na pidet­tyjä ryh­miä eri alueille samas­sa suh­teessa on kovin mekaa­ni­nen — ja riskinä on että monistamme huono-osaisia aluei­ta seudun reunoille.
    Huomises­sa Hesaris­sa on ilmeisim­min tulos­sa tiivis­te­tysti vieraskynän muo­toon puet­tu huolemme segregaatiokehityksestä

  85. Tärkeää keskustelua!

    Itsekin kun­nal­lis­es­ta vuokra-asumis­es­ta ja seg­re­gaa­tios­ta kiin­nos­tuneena tutk­i­jana täy­tyy kom­men­toi­da hie­man tuo­ta aja­tus­ta vuokra-asumisen hajaut­tamis­es­ta tai keskit­tämis­es­tä pk-seudulla:

    On var­masti tot­ta, että kun­nalli­nen vuokra-asum­i­nen ei ole toteutet­tavis­sa saman kaa­van mukaises­ti kaikissa kun­nis­sa ja kaikil­la asuinalueil­la (vrt. Vaat­to­vaaran kom­ment­ti huono-osais­ten aluei­den monistamis­es­ta). Joillekin alueille vuokra-asun­to­tuotan­to ei ehkä sovel­lu lainkaan. Onkin todel­la tärkeää pohtia kunkin alueen sosi­aal­ista kantokykyä.

    Voisi kuitenkin ajatel­la, että on myös mah­dol­lista tuot­taa toimi­vaa kun­nal­lista vuokra-asum­ista hyvinkin eri­laisille alueille, kun­han alueen sosi­aal­ista kan­tokykyä ei ylitetä. Esimerkkinä huonos­ta ratkais­us­ta ovat var­masti Soin­in­vaaran mainit­se­mat vuokrak­er­rostalot pk-seudun laidoil­la, mut­ta pienet riv­i­talot saat­taisi­vat toimia huo­mat­tavasti parem­min jopa seudun laita­mil­la. Muu­ta­ma per­he tuskin mullis­taisi perusasuinalueen elämää, mut­ta seudullisen kokon­aisu­u­den kannal­ta jokainen vuokraki­in­teistö on tärkeä.

    Seg­re­gaa­tion näkökul­mas­ta varsin keskeisiä ongelmia ovat kun­nal­lisen vuokra-asumisen leimau­tu­mi­nen (“taval­lis­ten” ihmis­ten hakeu­tu­mi­nen pois näistä asun­noista) ja liian suuri volyy­mi (ongelmien keskit­tymi­nen isois­sa kiin­teistöis­sä). Jos asum­i­nen pystytään toteut­ta­maan muuhun asuinympäristöön sopi­val­la mit­takaaval­la, se ei niin herkästi leimaudu eikä leimaa asukkaitaan. Omakoti­taloalueenkin laidoille saat­taa siis hyvin sopia pieni riv­i­taloki­in­teistö, ja pienker­rostaloalueelle luhti­ta­lo. Kus­tan­nuk­setkin pysyvät ainakin Helsin­gin koke­musten mukaan kuris­sa: tämän tyyp­pisiä kiin­teistöjä on toteutet­tu jonkin verran.

    Jos vuokra-asum­ista toteutetaan isois­sa kiin­teistöis­sä vain keskuskun­nis­sa, vaarana voi olla keskuskun­tien alueel­lisen seg­re­gaa­tion syven­e­m­i­nen. Voitaisi­inko­han siis löytää vielä uusia tapo­ja saa­da aikaan sel­l­aista sosi­aalis­es­ti mon­imuo­toista kun­nal­lista vuokra-asun­to­tuotan­toa, jon­ka mit­takaa­va olisi sovitet­tu kullekin asuinalueelle herkästi sulavaksi?

  86. Luin vielä lisää edeltävää keskustelua, ja täy­tyy tarken­taa sen ver­ran, etten suinkaan tarkoit­tanut edel­lisel­lä kom­men­til­lani sitä, että kaikille alueille olisi mah­dol­lista rak­en­taa vuokrat­alo­ja. Jos alueel­la on jo ennestään jonkin­laista huono-osais­tu­mista, vuokra-asun­not eivät tietenkään sinne istu.

    Viit­tasin ain­oas­taan siihen, että jotkut parem­min pär­jäävät asuinalueet myös Helsin­gin ulkop­uolel­la voivat mah­dol­lis­es­ti sulaut­taa vuokra-asun­to­ja, jos tuotan­to mitoite­taan hyvin. (Samal­la on selvää, ettei jokainen asuinalue voi mil­lään kan­taa saman­laista vas­tu­u­ta vuokra-asumisen toteut­tamis­es­ta.) Toinen pää­point­ti­ni oli, että alueen mit­takaavaan sopi­mat­toman suuret vuokraki­in­teistöt ovat ongel­ma kaikkial­la — myös Helsingissä.

Vastaa käyttäjälle Rogue Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.