Kuntauudistus hyvissä käsissä

19.8.2011 · Aihe: _ 

Olin vähän huolissani kesällä, kun kuntaministeriksi ei valittukaan ketään hallitusneuvottelujen kuntatyöryhmästä; molemmista kandidaateista tuli tosin ryhmänjohtajia. Valuuko työryhmän hyvä henki hukkaan, kun ministeri ei kuulunut joukkoon.

Huoli osoittautui aiheettomaksi. Ministeri Henna Virkkunen oli kutsunut täksi aamuksi kuntatyöryhmän tapaamiseen. Hän piti erinomaisen alustuspuheenvuoron, joka osoitti, että sanoma oli mennyt täydellisesti perille. Ministeri oli hahmottanut erinomaisesti, mitä ollaan tekemässä ja miksi – ja vaikutti hyvin päättäväiseltä. Henna Virkkusella on hallituksen haastavin salkku, mutta hän ei näytä haasteita pelkäävän.

Kehuimme ensin kilvan hallitusohjelman kuntakirjauksia. Ne ovatkin koko hallitusohjelman parasta ja jämäkintä tekstiä.

Virkkunen totesi, että ohjelmassa lukee, että hallitus toteuttaa kuntauudistuksen koko maassa. Siinä ei lue, että hallitus käynnistää. Tämä on otettava huomioon hankkeen aikataulussa.

Nyt alkaa tapahtua.

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Kuntauudistus hyvissä käsissä”

  1. Juho Laatu kirjoitti 19.8.2011 kello 17:33

    “Hän piti erinomaisen alustuspuheenvuoron, joka osoitti, että sanoma oli mennyt täydellisesti perille. Ministeri oli hahmottanut erinomaisesti, mitä ollaan tekemässä ja miksi – ja vaikutti hyvin päättäväiseltä.”

    Minulle tuo viesti ei tullut vielä oikein perille. Mikähän uudistuksen tarkoitus on? Virkkunen painotti varautumista 2020-lukuun, mitä se sitten tarkoittaneekin. Onko olemassa jokin hallitusohjelman vaikeaselkoista selostusta selvempi yhteenveto siitä, mitä kuntauudistuksella halutaan saada aikaan?

    Ymmärtämättömyydestäni tarkemmin kiinnostuneet voivat vilkaista blogiani osoitteesa http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80885-kuntauudistus-miksi-ideologisista-syistako.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. jouni lundqvist kirjoitti 19.8.2011 kello 17:56

    Tuo tietää sitten Espoon liittämistä Helsinkiin etenkin kun Virkkunen ei ole Espoosta. Suurin este kuntaliitoksille on ensi vuoden kuntavaalit, kun niissäkin luvataan jotain.

    Ja Päijäthämeen mielipeet on mitattu jo ennen vaaleja. Olen sata varma, että Osmoa ei kiinnosta pätkääkään muutaman kymmenen maalaiskunnan häviäminen. Oleellista on Vantaan ja Espoon kaatuminen Helsingin syliin. Siinä Virkkuselle haastetta. Epäonnistumisen vaara on iso, ainakin Espoon kohdalla. Ja Vantaan mittarina on varmaan kuntavaalien sisällöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. juge kirjoitti 19.8.2011 kello 19:17

    niin oliko sinulle joku yllätys että Henna tekee niinkuin pojat käskee oli kyse pakkoruotsista tai kuntakentän tuhoamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Arvo Ton kirjoitti 19.8.2011 kello 19:29

    Opetusministerinä Virkkunen kehui usein suomalaista koulua tasa-arvoiseksi (en usko, että vitsaili vaikka siltä kuulostaakin) ja kehitteli kaikenlaisia feministisiä, poikien asemaa heikentäviä virityksiä kuten kieliopintojen lisäämistä ja valintakokeiden merkityksen vähentämistä. Koulua koskevat raivostuttavan feministiset, poikien ongelmat sivuuttavat “tasa-arvosuunnitelmat” tehtiin hänen aikanaan. Nyt hän on NYTKISen puheenjohtaja.

    Hienoa olisi ollut jos olisi saanut potkut valtioneuvostosta lopullisesti, mutta onhan tämä kuntaministerinkin posti parannus entisestä. Tuskin hän nykyisessä hommassa pystyy paljoa tasa-arvoa sabotoimaan, ei ainakaan siinä määrin kuin opetusministerinä.

    Tosin näyttää siltä, että Virkkusella on kaiken kaikkiaan huonosti kehittynyt tasa-arvon taju, joten varmaan kannattaa olla varuillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Maukka3 kirjoitti 19.8.2011 kello 19:31

    Hui! (Ja onnea matkaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kalle kirjoitti 19.8.2011 kello 21:28

    En oikein usko, että Virkkusellakaan on rohkeutta lähteä pilkkomaan liian suuriksi paisuneita mammutteja. 😉 Tarvittavat kuntaliitoksethan on jo tehty pääsääntöisesti. Seuraava iso asia on pilkkoa yli 40 000 asukkaan kunnat toimiviksi yksiköiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Touko Mettinen kirjoitti 19.8.2011 kello 22:57

    Näin myöskin uskon ja toivon.

    Tosin pieni varauma: Virkkunen ei saanut opetusministerinä läpi peruskoulun tuntijakouudistusta, vaikka voimaa piti olla takana. Mutta toisaalta, Kepun kanssa kaikki on aina vähän vaikeampaa.

    Touko Mettinen
    kunta=työssäkäyntialue, ja pulinat pois

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. realisti kirjoitti 20.8.2011 kello 8:39

    Virkkusen pakkoruotsituksen takia siirryin äänestämään persuja, entinen kokoomuslainen.

    Virkkusen kuntapuuhastelun takia maakunnissa tulee olemaan kokoomuksella todellisia vaikeuksia seuraavissa kunnallisvaaleissa.

    KehäIII ulkopuoli tulee olemaan perussuomalaisten hallinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. juupa juu kirjoitti 20.8.2011 kello 9:47

    Mikä on työssäkäyntialue? Esim Lahdesta käydään paljon töissä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Liitetäänkö ne samaan kuntaan? Ja pulinat pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 20.8.2011 kello 9:56

    “kunta=työssäkäyntialue, ja pulinat pois”

    Paljon onnea vaan Etelä-Suomen 1.5 miljoonan asukkaan kunnalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Sepi kirjoitti 20.8.2011 kello 10:21

    Palveluntuotantovelvollisuus kunnilta pois ja valtionosuusjärjestelmä alas, niin kenenkään ei tarvitse uhrata sekuntiakaan minkään uudistuksen miettimiseen ja tulokset ovat parempia.

    Kyllä ihmiset osaavat äänestää jaloillaan kun verovarojen polttaminen metsän asuttamiseksi lopetetaan.

    Minusta on kummallista, että ministeriön halutaan sanelevan ylhäältä mallin palveluntuotantoverkostolle joka perustuu kuitenkin käytännössä vain poliitikkojen omiin ihanteisiin yhteiskunnasta. Ylhäältä sanelun sijaan olisi demokraattisempaa, että annettaisiin ihmisten oman päätösvallan muodostaa optimaaliset yhteisöt tarjoamalla verotuksellisesti neutraalimpi ympäristö asumiselle, jossa kannusteet muodostuvat ihmisten omista haluista ja rajoitteet kustannuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mika kirjoitti 20.8.2011 kello 10:59

    Villi arvaus, kuntauudistus on hyvä tekosyy paisuttaa taas julkista sektoria kun tarvitaan selvitysmiestä ja konsulttia tuhatmäärin.
    Nämä rahat valuvat kokoomuslaisten konsulttien
    taskuihin.

    Helsingin julkispuoli on ylettömän pöhöttynyt möhkäle. Oikeasti Helsingin pitää korjata taloutensa ja ottaa oppia muualta. Mutta oletan että kuntauudistus tarkoittaa että pöhötauti tartutetaan Espooseen ja Vantaaseen.

    Voutilaisen 75000 euron pöytä on hyvä esimerkki suuruudenhulluudesta ja hälläväliä asenteesta joka siellä pääkaupungissa kukoistaa.

    “Sisustuksen suunnittelun aloitti sosiaaliviraston arkkitehti jo vuonna 2006.”

    Sosiaalivirastolla oma arkkitehti suunnittelemassa työhuonetta?! Voi hyvä luoja että siellä on pakka sekaisin ja pahoin! Ei ihme että espoolaisia tarvitaan maksamaan helsingin herrojen törttöilyt.

    [Lahde: http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/sisainen_tarkastus_voutilaisen_kalusteet_olisi_pitanyt/%5D

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 20.8.2011 kello 11:08

    Touko, nyt sotket kunta- ja valtion aluehallintojaon lahjakkaasti sekaisin. Valtion aluehallintojako on kieltämättä täysin sekaisin edellisen yrityksen jäljiltä 😀 ja sille pitää pikaisesti tehdä jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. TimoT kirjoitti 20.8.2011 kello 12:02

    Mikä onkaan kuntauudistuksen tarkoitus: tehokkuuden lisääminen vai kuntarakenteeseen liittyvien lieveilmiöiden poistaminen?
    Kuntien toimialalla ei ole nähtävissä suurtuotannon etuja erikoissairaanhoitoa lukuunottamatta, pikemminkin päinvastoin: palvelut tuotetaan pienemmissä yksiköissä monesti tehokkaammin ja laadukkaammin. Tämä näkökulma puoltaisi enemmänkin kuntakoon pienentämistä.
    Nykyinen kuntarakenne aiheuttanee ikäviä lieveilmiöitä suurimmilla työssäkäyntialueilla, mutta ei niiden ulkopuolella. Jätettäköön nämä syrjäalueet aluksi aivan rauhaan. Miten nämä lieveilmiöt on ratkaistu muualla maailmassa? Eikö kannattaisi ottaa oppia todellista metropoleista ennen hutkimista?
    Syrjäalueille on tarjottu mallia, jossa kunnat säilyisivät muodollisesti itsenäisinä, mutta kuntapalvelut tuottaisi joku isompi keskuskunta. Mitä tällä haetaan? Säästöjä sillä tuskin ainakaan saaadaan, ehkä päinvastoin, mikäli pyritään edes lähes nykyisenkaltaiseen laatuun. Kaupunkien edullinen palvelutotantohan perustuu siihen, että julkisia palveluita tuotetaan ainostaan sille osalle väestöä, jolla ei ole varaa yksityisen sektorin palveluihin. Maaseudulla noita yksityisiä palveluita (esim. terveydenhoidossa) ei ole, vaan kunnan on tuotettava ne koko väestölle.
    Nykyisen kuntarakenteen ongelma on, että osa kunnista on liian pieniä toimimaan sairauskuluvakuutusyhtiöinä. Yksikin kallis sairastapaus voi aiheuttaa suuria budjetointiongelmia pienkunnalle. Mitä etua tässäkään suhteessa keskuntavetoisesta palveluntuotannosta olisi? Eikös siinäkin mallissa kulut veloiteta asianomaiselta kunnalta? Asia olisi kokonaan eri, jos veloitus olisi esim. tietty senttimäärä kunnan veroäyriä kohti. Mutta tähän en usko suurten kaupunkien suostuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville-Pekka Heikkilä kirjoitti 20.8.2011 kello 13:35

    Kuntauudistusta ja EU:n liittovaltiokehitystä voidaan perustella lähes samoin argumentein: nyt on “taloudellisesti välttämätöntä” siirtää valtaa paikallistasolta keskushallinnolle. Oletan siis, että kuntauudistuksen puuhamiehet kannattavat samalla vallan siirtoa Brysseliin saakka.

    Jos pakkoliitoksiin mennään, niin samalla on pakko keksiä uusia käytäntöjä paikallisdemokratian säilymiseksi. Ei ole mitään tolkkua siinä, että koko maakunnan asiat nuijitaan keskuskaupungin valtuustossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Outsider kirjoitti 20.8.2011 kello 15:52

    Utopiassa varmaankin suunniteltaisiin ensin asuin-ja työpaikka-alueet. Tiet ym infrastuktuurit laitettais valmiiksi. Sitten vasta avattaisiin alueet tarkoin lasketulle asukasmäärälle. Reaalimaailmassahan tämä menee juuri päinvastoin.
    Helsigissä on sairaalapalvelujen suunnittelu ollut aika ihmeellistä. Koskelan sairaala-alue suunniteltiin suurella rahalla ja suunnitelmat samantien hylättiin. Auroran sairaalassa rakennettiin nykyaikaiset leikkaussalitilat. Ei siellä mitään leikata. Pistettiin munalukko oveen. Malmin aluesairaalaan tehtiin uusi leikkausali. Ei sillä ole muuta käyttöä kuin liinavaatevarasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 20.8.2011 kello 17:20

    TimoT, kun sinänsä ihan hyvistä toiminnallista syistä perustetaan erinäköisiä kuntayhteisöjä sairaanhoitoo, jätehuoltoon, liikenteeseen, jne. niin jotta ne toimisivat tehokkaasti niitä pitäisi johtaa ja ohjata. Käytännön kokemus noista on että kunnat riitelee keskenään siitä miten kukin pystyy parhaiten pienentämään maksuosuuksiaan, työntää omia velvotteittaan ylikunnallisille toimijalle, ja kaikki tämä ulkona suorasta demokraattisesta kontrollista.

    Yksi pieni tuore esimerkki alla. Kyse on siitä lisätäänkö uusien ratojen kustannukset nykyisten (pieniin) kustannuksiin ja jaetaan sitten tasan, vai maksaako kukin kaupunki radat omalla aluellaan. Ymmärrettävästi (kyse on sadoista miljoonista) Helsinki, Espoo ja Vantaa on eri mieltä ja kukin ihan hyvin perustein. Alla siis Helsingin (HKL) kanta:

    Infrakulujen kohdistaminen yhtenä kokonaisuutena koko alueen osalta joukkoliikennemuodolle johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen ja ei vastaa sitä ajatusta, joka HSL:n perustamisvaiheessa on ollut. Infrakulut pitää kohdistaa kunnille niin, että niitä ei kohdisteta koko alueelle yhtenä kokonaisuutena, vaan kunkin kunnan infrakustannukset jaetaan erikseen yksittäisen kunnan alueella tehtyjen nousujen suhteessa.

    Esimerkiksi Kehäradan valmistuttua Kehäradan kustannukset pitää kohdistaa niin, että Vantaan kaupungin pääomakustannus Kehäradan osalta jaetaan Vantaan sisällä tapahtuneiden nousujen perusteella. Jos Kehäradan kustannukset liitetään junainfran kokonaiskustannuksiin ja jaetaan yhtenä kokonaisuutena, joutuu Helsinki korvaamaan Kehäradan pääomakuluista pääosan, vaikka rataosuus sijaitsee kokonaisuudessaan Vantaalla.

    Vastaavasti Länsimetron valmistuttua Länsimetron kustannukset pitää kohdistaa kunnille niin, että Espoon kaupungin pääomakustannus Länsimetron osalta jaetaan Espoon sisällä tapahtuneiden nousujen perusteella ja Helsingin kaupungin pääomakustannus Länsimetron osalta Helsingin sisällä tapahtuneiden nousujen perusteella.

    Infrakustannukset jakaminen yhtenä kokonaisuutena voisi vaikeuttaa tulevien joukkoliikennehankkeiden läpivientiä. Esimerkiksi Östersundomin metro palvelee periaatteessa vain Helsinkiä, mutta muut kunnat joutuisivat maksamaan sen pääomakustannuksia, jos metron infrakustannukset jaettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Tämä voisi aiheuttaa vastusta muissa kunnissa metron laajennusta kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. juge kirjoitti 20.8.2011 kello 17:46

    Sepi, “Palveluntuotantovelvollisuus kunnilta pois ja valtionosuusjärjestelmä alas, niin kenenkään ei tarvitse uhrata sekuntiakaan minkään uudistuksen miettimiseen ja tulokset ovat parempia.”

    Juuri näin!

    Ei ole oikein että valtio päättää antaa kansalaisille jotakin ja jollei kunnat siihen ole kyvykkäitä niin tuhotaan kunnat. Kunnat on ainoa kanava millä ihminen voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä ilman terroria. Säilyttäkää ne hemmetti!

    Kunnissa on ihmisen identiteetti.

    Osmokaan ei voisi edes kuvitella olevansa tamperelainen, vaikka sekin on kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. juge kirjoitti 20.8.2011 kello 22:48

    jos suuri kunta on tehokkain tapa järjestää palveluita niin ehdotan seuraavaa.

    Tehdään koko maasta Jyväskylän kaupunki.

    Sittenhän meillä olisi samalla tosi tehokas julkinen palvelu ja metro rovaniemellä asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kalle kirjoitti 21.8.2011 kello 8:35

    Tuo tpyyluoman esimerkki on valaiseva. Minkä ihmeen takia kunnat yleensä sekaantuvat radanrakennukseen? Kokonaisuudessaan joukkoliikenteestä pääkaupunkiseudulla on tullut rahastusautomaatti, jota ei hallitse kukaan. HSL, tai mikä lie se tällä viikolla onkaan, luulee voivansa lähetellä laskuja kunnille ilman mitään kontrollia.

    Pahin tilanne on bussiliikenteessä. Ajetaan pitkin ja poikin metsiä bussivuoroja, joissa koskaan ei ole paria matkustajaa enempää. Enkä puhu edes yöuoroista, vaan riittää kun on vähän pidepään töissä ja tulee vartin “ruuhkan” jälkeen kotiin. Vuoroja ajetaan, ilman taloudellista vastuuta, koska ne voidaan rahastaa kunnilta.

    Kunna tehtävä on kaavoittaa niin, että liikenne on kannattavaa. Kunnan tehtävä on luoda edellytykset. Kunnan tehtävä ei ole maksaa jonkun yksityisen bussi tai junaforman omistajien voittoja. Ainoa poikkeus, jossa ymmärrän kunnan osallistumisen liikenteen kuluihin, ovat koulukuljetukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 21.8.2011 kello 8:41

    Ensimmäiseksi valtion pitää lopettaa uusien velvollisuuksien lappaminen kunnille. Päinvastoin, nykyisiä velvollisuuksia pitäisi purkaa. Tähän kun yhdistetään kuntien yhdistelyä epäterveen kilpailun vähentämiseksi, niin a vot.

    Järjestäkööt kunnat sitten asiansa miten haluavat. Keskikokoisessa kunnassa jokainen lisää fyrkkaa omaan harrastukseensa haluava voi mennä mukaan kuntapolitiikkaan monkumaan lisää rahaa yhteisestä pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Paavo Häikiö kirjoitti 21.8.2011 kello 11:24

    Suoraan sanottuna minä en ymmärrä hiukkaakaan sitä miksi kunnat pitää hävittää valtion päättämien palvelulupausten vuoksi.

    Kuntien välinen kilpailu ei ole koskaan epätervettä. Päinvastoin kaikki kilpailu on aina tervettä ja kilpailun hävittäminen on taasen epätervettä.

    Kilpailu hyvistä veronmaksajista tarkoittaa sitä, että kunta luo hyviä asuinpaikkoja. Miksi se olisi jotenkin epätervettä?

    Kilpailu yrityksistä tarkoittaa sitä että kunta luo edellytyksiä yrityksille ja hankkii siten elinvoimaa alueelleen. Miten se on epätervettä?

    Hyvä esimerkki onnistuneesta kilpailusta löytyy Osmon kotikaupungista Helsingistä. Verkkokauppa.Com ilmoitti lähtevänsä pois Ruoholahdesta Espooseen. Helsinki löysi paikan menestyvälle yritykselle pikavauhtia. Olisiko sama tapahtumaketju ollut mahdollinen jos Espoo olisi osa Helsinkiä?

    Vastaus on itsestäänselvä. Verkkokauppa.com olisi muuttanut kehä kolmosen toiselle puolelle.

    Kuntienvälinen kilpailu on aina tervettä. Ilman kilpailua kuntien kehittyminen loppuu. Missään ei ole koskaan ollut järjestelmää joka kehittyisi ilman ulkoisia paineita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elmo Allén kirjoitti 21.8.2011 kello 21:01

    Paavo Häikiö: “Kilpailu hyvistä veronmaksajista tarkoittaa sitä, että kunta luo hyviä asuinpaikkoja. Miksi se olisi jotenkin epätervettä?”

    Koska kunnat pelaavat Mustaa Pekkaa. Voittaja saa parhaat veronmaksajat, häviäjälle jää huonoimmat. Kunnat eivät siis kilpaile siitä, miten tehtäisiin kunta, joka luo parempia veronmaksajia (lähtötulotasosta riippumatta), vaan siitä miten saisi olemassaolevista poimittua halvimmat ja kannattavimmat. Häviäjän pitää kuitenkin jostain repiä rahat niiden huonosti kannattavienkin veronmaksajien palveluihin.

    Ulkoinen paine, joka ajaa kilpailuun on hyvä asia, mutta nyt se on kohdistettu väärin. Työssäkäyntialueella kunnat kilpailevat resursseista ja verorahoista, jotka ovat naapureilta pois. Kun paine kohdistuisi sen sijaan toisten työssäkäyntialueiden suunnalta, kilpailulla ei voida lähteä kuppaamaan niiltä muilta alueilta pois, vaan yrittää aidosti kehittyä paremmaksi.

    Tämän takia yrityksetkin muodostavat alliansseja ja fuusioita: jotta voidaan hakea yhteistä hyötyä ja kilpailla todellisia kilpailijoita vastaan. Helsingin seudulle todellisia kilpailijoita ovat lähimpinä Tukholma, Kööpenhamina, Turku, Tampere ja Pietari. Jollei Helsingin sisällä saada allianssia siitä, että näitä vastaan kilpaillaan, paremmin liittoutuneille seuduille tullaan häviämään.

    Kun liittoudutaan näin, on edelleen ihan yhtä kova kilpailu niistä hyvistä veronmaksajista, joten paineita kehitykseen on ihan yhtä lailla, mutta niin että se todella hyödyttää kokonaisuutta eikä niin että sahataan samalla omaa oksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elmo Allén kirjoitti 22.8.2011 kello 0:34

    Vielä lisäyksenä Häikiön Verkkokauppa.com-esimerkkiin. Verkkokauppa.com voi ihan hyvin uhkailla, että se muuttaa Kehä III:n toiselle puolelle. Se muuttaa joka tapauksessa, jos se uskoo saavansa asiakkaansa sieltä käsin, eikä se missään tapauksessa muuta, jollei näin käy. Siinä on aivan sama mitä Helsinki tai Espoo kaavoittaa. Ja se ei uhkaa muuttavansa Tampereelle, koska se on jo siellä.

    Mutta miten pääkaupunkiseudun kannalta olisi ollut huonompi, jos Verkkokauppa.com olisi muuttanut Espooseen? Miten pääkaupunkiseutua kokonaisuutena hyödytti, että kauppa tulee nyt Espoon sijasta Jätkäsaareen, jos kauppa itse olisi katsonut asiakkaitaan palvelevan yhtä hyvin kummastakin? Pääkaupunkiseutuhan on jo menestynyt kilpailussa siinä, että Tampereen ja Oulun lisäksi se kauppa on täälläkin. Miten hyödyttää tämän päälle käyttää resursseja siihen, että se kauppa halutaan jonkun asukkaille näkymättömän hallintorajan jommalle kummalle puolelle? Sillä on merkitystä, pitääkö täältä lähteä Tampereelle kauppaan, ei sillä pitääkö Espoon puolelta mennä Helsinkiin tai toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.8.2011 kello 7:42

    Minusta oli tärkeä pitää Verkkokauppa.com joukkoliikenteellä saavutettafvissa ja Helsingin tariffialueen sisällä. En usko, että tuon kaupan yhteisöveroilla on juuri merkitystä. Kyse on kaupan palvelutasosta. Aivan samasta syystä, kun vastustan keskelle ei mitään rakennettavia Ideaparkeja, olisin pitänyt kovin huonona, jos verkkokauppa.com olisi siirtynyt jonnekin, jonne pääsemiseen tarvitaan auto. Espoossa ei ole yhtään pistettä, joka olisi joukkoliikenteellä yhtä hyvin saavutettavissa kuin Ruoholahti. Ei tosin Jätkäsaarikaan vedä Ruoholahdelle vertoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 22.8.2011 kello 9:11

    “Kuntien välinen kilpailu ei ole koskaan epätervettä. Päinvastoin kaikki kilpailu on aina tervettä ja kilpailun hävittäminen on taasen epätervettä.”

    Suomea vo verrta konserniin. Ei konsernissakaan sallita sisäistä kilpailua, ei ainakaan niin suurta, että se vinouttaa toimintoja.
    Ja rajatun kilpailunkin luomat parhaat käytännötkin siirretään vikkelästi muille yksiköille.

    Suomessakin kuntaporras on täysin turha organisaatio, ei koulutus-terveys-sosiaalipalveluiden tuottamiseen kuntia tarvita.

    Erityiseti jos halutaan, että kaikilla kansalaisilla on suurin piirtein samat palvelut yhdenmukaisella palvelutasolla.

    Mutta ilmeiseti palvelujen kattavuudesta on jo päätetty luopua, sen verran olen jo oppinut terveyskeskusten toiminnasta.

    Nykyää terkkarissa joutuu automaattisesti jonoon ja parin kukauden kuluttua terkkari tarkistaa, onko asiakas käynyt yksityisellä tai peräti kuollut .
    Jos asiakas on hengissä niin odotetaan vielä kuukausi, josko hän haluaisi vielä lääkäriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Syltty kirjoitti 22.8.2011 kello 15:05

    Elmo Allen
    Vielä lisäyksenä Häikiön Verkkokauppa.com-esimerkkiin. Verkkokauppa.com voi ihan hyvin uhkailla, että se muuttaa Kehä III:n toiselle puolelle. Se muuttaa joka tapauksessa, jos se uskoo saavansa asiakkaansa sieltä käsin, eikä se missään tapauksessa muuta, jollei näin käy.

    En ymmärrä ajattelumalliasi.

    Lienee päivänselvää että paikka kuin paikka Kehä III tuolla puolella muuttuu järkevämmäksi, jos tarjolla on vain vielä huonompia paikkoja kaupungin sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elmo Allén kirjoitti 22.8.2011 kello 22:45

    Syltty, totta kai jos Verkkokauppa.com ei löydä paikkaa Helsingistä, se ei voi kuin muuttaa muuallekaan. Mutta tarkoitan, että uhkauksella ei ole sellaista voimaa kuin sillä, että Verkkokauppa.com uhkaisi muuttaa Espooseen. Koska jos Verkkokauppa.com todella kokee menestyvänsä Kehä III:n toisella puolen, ei Helsinki millään voi tarjota ainakaan Jätkäsaaresta sille vastaavaa paikkaa, koska vuokrat Kehä III:n tuolla puolen ovat ihan eri luokkaa. Tarkoitan siis sitä, että nykyistä Espoon ja Helsingin kilpailuasetelmaa ei voi verrata sellaisenaan suur-Helsingin ja kehyskuntien väliseen (kun taas Häikiö esitti, että kilpailuasetelma vain vaihtuisi yhdestä toiseen samanlaiseen).

    Ja Osmo, Jätkäsaari, niin lähellä keskustaa kuin se onkin, ei ole pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta kuitenkaan kovin keskeinen. Ruoholahden metroasemalta on sinne vartin kävely, ja samoin kolkuttelu ratikalla rautatieasemalta vie ainakin 10 min (jos puhutaan junasta vaihdosta niin 15 min). Ja kasin päättäri on länsiterminaalilla, eli silläkään ei metroasemalta pääse perille asti, ja sitäkin saa odotella keskimäärin viitisen minuuttia. 15 minuuttia helposti sitenkin.

    Jos pitäisi piirtää matka-aikakäyrät vaikkapa Leppävaarasta ja Jätkäsaaresta, niin väitän että Leppävaarasta samojen aikakäyrien sisällä asuu enemmän ihmisiä. Mutta kun on tämä Helsingin ja Espoon välinen kilpailu, niin sehän johtaa juuri tällaiseen vääristymään, että Helsinki kilpailee kaupan palvelutarjonnasta omille asukkailleen ja Espoo omilleen.

    Ruoholahdessa kauppa sijaitsi kyllä keskeisesti paljon suuremmalle osalle pääkaupunkiseutulaisia. Uusi paikka tulee aika monelle olemaan juuri tuon vartin kauempana. Jos olisi Samuli Seppälä, en olisi tuonne edes halunnut muuttaa. Jätkään on tärkeää saada monipuolisia palveluita ja aitoa kaupunkia, mutta Verkkokauppa.comin businessidea vaatii minusta keskeisempää sijaintia. Toivottavasti olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.8.2011 kello 7:27

    Helsinkiläiselle joukkoliikenteen käyttäjälle, jolla siis on lähes aina näyttölippu, Leppävaara on kahdeksan euron tullimuurin takana. Sinne ei kannata matkustaa muistituikkua ostramaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Henri Weijo kirjoitti 23.8.2011 kello 7:41

    Verkkokauppa ei ole ihan samanlainan suurmyymälä kuin esimerkiksi Ikea tai muut kalustekaupat sillä sieltä käydään ostamassa paljon myös hyvin pieniä ostoksia (kuulokkeita, muistitikkuja, pelejä jne.) Jos suuri osa asiakkaista olisi kuitenkin Helsingistä niin ei se kyllä varmaan kauhean hyvin menestyisi missään Klaukkalassa. Saavutettavuus on Verkkokaupalle tärkeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 23.8.2011 kello 11:29

    Elmo, ei sen Ruoholahdenkaan saavutettavuus mitenkään hyvä ole, paitsi jos sattuu olemaan metron tai kasin varressa (busseille 65 ja 66 ei tee mitään kun ne kulkee miten sattuu). Esimerkiksi Malmilta (jos ei asu asemalla) Ruoholahteen voi varata vajaan tunnin, ihan sama meneekö bussilla Kurviin ja sieltä vaihto kasiin, junalla Rautatientorille ja sieltä metroon (hyvin pitkä kävely). Jos menen jotain vähänkin isompaa sieltä ostamaan niin otan bussin ja ratikan, tavaroiden kanssa ei ole kiva kävellä. Minun kannalta on ihan yksi lysti onko se ratikka sitten ysi Jätkäsaareen. Leppävaara on sekin syrjässä.

    Pasila – Ruoholahti väli on muuten keskeisistä väleistä poskettomin. Ensinnäkään siinä ei ole mitään vaihdotonta yhteyttä. Toiseksi se vaihdollinen yhteyskin on järkyttävän hidas, käytännössä jotain 20 min (Pasilan asemalta vaikka sinne Verkkokauppaan). Katuverkkoa pitkin etäisyys on noin 4km. Jos siinä Hesarin kohdalla olisi juna-asema josta vaihto kasiin niin tuokin sujuisi paremmin. Tai sitten joku suora yhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elmo Allén kirjoitti 23.8.2011 kello 15:06

    Osmo: “Helsinkiläiselle joukkoliikenteen käyttäjälle, jolla siis on lähes aina näyttölippu, Leppävaara on kahdeksan euron tullimuurin takana. Sinne ei kannata matkustaa muistituikkua ostramaan.”

    No jälleen siis yksi syy lisää, miksi nykyinen kaupunkien välinen kilpailu johtaa tehottomuuteen: Leppävaara on keinotekoisesti hinnoiteltu vähemmän saavutettavaksi kuin se on. Jos olisi vain yksi pääkaupunkiseudun suurkunta, ei olisi tuota tullimuuriakaan, ja Verkkokauppa.com voisi hyvin muuttaa sinne Leppävaaraan sen sijaan, että Helsinki-kunta haluaa sen väkisin oman veroalueensa sisään huonommalle paikalle.

    No, tuosta tullimuuristahan päästään Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014:ssä eroon, tapahtuipa kuntarajoille mitä tahansa tai ei mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Evert The NeveRest kirjoitti 24.8.2011 kello 11:19

    Utajärvellä tehtiin kuntauudistusta ruohonjuuritasolla. Siellä yhditettiin ala- ja yläkoulu. Kaikki riemuitsivat. Toiminta parani, kulut vähenivät, oppilaat ja opettajat ovat tyytyväisiä. He olivat keksineet kansakoulun.

    Lehdessä pisti silmiin entisen teknisen koulun opettajan kijoitus ammattikorokeakouluista, jotka faktisesti ovat entisiä teknisiä kouluja paitsi…

    … että ammattikorkeakoulussa on rehtorin ja opettajien sijaan rehtori ja kaikilla opinaloilla omat johtajansa ja kaikilla heillä omat sihteerinsä, kuten ilmeni eräänkin koulun organisaatiosta, jossa oli seitsemän johtajaa sihteereineen. Opettajista ei organisaatiossa ollut mainintaa.

    Käpylän yhtenäiskoulu on utajärveläistä nykyaikaa Helsingissä. Siinä oppilaat käyvät koulunsa alusta loppuun, ilman että heidän täytyy sukkuloida ristiinrastiin ympäri seutukuntaa koulusta toiseen. (Käpylän koulu on tosin ollut lakkautusuhan alla).

    Tässä olisi uudelle hallitukselle ja sen opetusministerille töitä. Säästöt olisivat valtavat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Evert The NeveRest kirjoitti 5.9.2011 kello 21:10

    Miten voi kunta järkeistää henkilöstön käyttöä, kun eduskunta säätää lakeja, joissa määritetään esimeskiksi se, mitä kukin saa tehdä kunnan päiväkodissa.

    Ote erään kunnan kunnanhallituksen pöytäkirjasta on pöyristyttävää luettavaa:

    “Pilttilä päiväkoti (nimi muutettu) on muuttunut ryhmäperhepäiväkodista päiväkodiksi. Päivähoitolaki sekä asetus määrittävät henkilöstörakenteen ja näin ollen tehtävä vaatii laitoshuoltajan erityisosaamista. Aikaisemmin työtehtäviä tekivät ryhmäperhepäivähoitajat. Valtuustolle tullaan esittämään vakinaisen
    laitoshuoltajan toimen perustamista.”

    Yksityisellä puolella lastenhoitajat voivat hoitaa päivittäiset siivous- ja ruokapalvelutehtävät lastenhoidon ohessa.

    Julkisella puolella voitaisiin varmasti säästää miljardeja euroja vuositasolla järkeistämällä toimintoja ja työtehtäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 6.9.2011 kello 18:51

    En tiedä onko, täällä jo ollut esillä Tilastokeskuksen pendelöinti- eli työssäkäyntialueet. Ne seudut, jotka minä tunnen kolahtavat mielestäni aivan oikein. Helsinkiin pendelöidään odottamaani laajemmalta alueelta.

    Tältä pohjalta pitäisi uusi kuntajako tehdä. Työssäkäyntialueet olivat pohjana jo Paras-hankkeen alkaessakin. Sitten homma meni pieleen.

    Kartat ja kunnat löytyvät tästä linkistä:
    http://tinyurl.com/3kf5t29

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ville kirjoitti 6.9.2011 kello 22:17

    Evert The Neverestin linkkaamassa selvityksessä mietityttää, miten työssäkäyntialueita tutkitaan maakunnittain. Muinaisiin murrerajoihin perustuva aluejako ei liene nykypäivänä enää mitenkään sidoksissa työssäkäyntialueisiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 7.9.2011 kello 9:33

    Evert The Neverest: “Helsinkiin pendelöidään odottamaani laajemmalta alueelta.”

    Aivan. Pääkaupunkiseudulle ei siis tulekaan 1.5 miljoonan asukkaan kuntaa, vaan 2 miljoonan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2011 kello 10:58

    Helsingin seudusta ei tule yhtä kuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Raimo K kirjoitti 7.9.2011 kello 11:53

    Osmo: “Helsingin seudusta ei tule yhtä kuntaa.”

    Ja mitkä muut periaatteet – työssäkäyntialueiden lisäksi – lentävät roskikseen?
    Kaikki, luultavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. TimoT kirjoitti 7.9.2011 kello 16:11

    Ei kai näitä yhtenäisiä työssäkäyntialueita muualta löydy kuin pääkaupunkialueelta. Joten se siitä. Ainoastaan turhaa parranpärinää siis kaikki kuntauudistusasiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Evert The NeveRest kirjoitti 7.9.2011 kello 18:35

    Turussa suht’ uuden kunnan nimeltä Länsi-Turunmaa nimi muutettiin eilen valtuuston päätöksellä nimeksi Parainen. Alkaa siis tienviittojen, kylttien, lomakkeiden ja lappujen ja lippujen uusiminen. Länsi-Turunmaan yrityksille tulee laskua, kun ne joutuvat “muuttamaan” takaisin Paraisille. Onpa koko joukko yrityksiä, joiden nimissä on nyt kartalta häviävä Länsi-Turunmaa.

    Kallista leikkiä sanon minä!

    Parainen kuuluu kartan mukaan Turun työssäkäyntialueeseen. Sekä Turku että Parainen ovat kaksikielisiä. Nähtäväksi jää, mihin saaristolausekkeen vedoten Parainen venkoilee itsensä ulos Turusta.

    Jos Helsingin seudusta ei tule yhtenäistä kaupunkia tai millään järkevällä tavalla jotain muuta, niin koko uudistukselta menee pohja. Jo porkkanaprojektissa Helsingin seutu herätti närää, kun Helsingistä käsin vaadittiin kuntaliitoksia, mutta omalla alueella ei tehty yhtään.

    Jos Porvoo ei ole Helsinkiä niin ei Naantali ei Turkua jne. jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2011 kello 21:32

    Helsingin seudusta ei tule yhtä kuntaa, koska se on aivan liian iso, mutta Helsingin seudulla tulee PALJON kuntaliitoksia (ainakin niin toivon). Helsingin seudulle tullee ehkä kokonaan oma hallintomallinsa, kuten useilla pääkaupunkiseuduilla ympäri Eurooppaa on. Toivon, että se sisältää verotulojen keräämisen yhteiseen kassaan, vaikka oma kuntani siitä vähän kärsisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Mikko kirjoitti 7.9.2011 kello 20:48
  44. Evert The NeveRest kirjoitti 7.9.2011 kello 21:55

    Eli Osmo aloittaako tämän koko kuntauudistuksen romuttavan huutokaupan:

    Tampereen seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. Turun seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska se on aivan liian iso. Jyväskylän seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. Oulun seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. Lahden seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. …. Riihimäen seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. Rovaniemen seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso. Kuopion seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso…. Pieksämäen Tampereen seudulla ei tule yhtä kuntaa, koska sen aivan liian iso….

    Jäljelle jää Kemin ja Simon liitos. Keminmaan tilanne on ristiriitainen, koska ei Kemin lisäksi on toisena vaihtoehtona Tornio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus