Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.8.2011

16.8.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lautakunta on alkanut kokoontua tiistaisin, koska peräti kolme sen jäsentä valittiin eduskuntaan, eikä torstai sovi kansanedustajille kokouspäiväksi.

Lausunto HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta
Lausunnossa valitetaan, että Helsingin joukkoliikenteen kustannukset nousevat peräsi 6,1 %. Lipputulot nousevat 5,7 prosenttia. Jos ei ole mahdollista lisätä tariffitukea, lausunnon mukaan on parempi nostaa lipunhintoja kuin heikentää palvelua. Tästä ehdollisesta kannasta olen samaa mieltä, mutta tuohon jos alkavaan sivulauseeseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Lausunnossa keskitytään paljon pohtimaan suunnitelmaan luvatun matkatakuun toimivuutta. Jos luvattu yhteys ei toimi, HSL maksaa korvauksia. Niitä ei kuitenkaan tipu, jos katkos ei johdu liikennöijästä vaan katutöistä, onnettomuuksien aiheuttamista ruuhkista, sähkökatkoista ja muusta sellaisesta tai katkoksesta on tiedotettu 30 minuuttia aiemmin. Tämä vesittää takuun pahasti.

Lausunto johdinautoliikenteen hankeselvityksestä
Tämä meinattiin torpata jo HSL:n hallituksessa, mutta lähetettiin kuitenkin lausunnolle. Nyt ainakin lausuntoluonnos tyrmää koko ajatuksen. Olen perusteluista suurelta osin samaa mieltä.

Talousarvion toteutumisennuste
Muut tavoitteet näyttävät toteutuvan, vaan ei uuden asuinkerrosalan kaavoitus. Tavoite 45 kerroshehtaaria, toteutunee 26,6 kerroshehtaaria.

SuunnittelutarveratkaisuTilapäinen lupa Lassila & Tikanojan siirtokuormausasemalle Konalan betonitiellä lähellä Espoon rajaa. Saa olla vielä viisi vuotta. Espoo vastustaa pysyvää lupaa, koska himoitsee peittävänsä alueen Kehä II:lla.
”Suunnittelutarveratkaisu”. Taas opittiin uusi sana byrokratiaa.

Lausunto valtuustoaloitteesta kaupunki- ja kattoviljelyjen edistämiseksi
Ihan sympaattinen asia ja sympaattisesti siihen suhtaudutaankin. Joillakin uusilla asuinalueilla onkin suunniteltu viherkattoja. (Berliinissä nämä muuten ovat hyvin suosittuja ja hyviksi havaittuja) Lausunnossa todetaan, että viljelylaatikoita voisi panna myös kerrostalojen sisäpihoille, ellei niitä olisi otettu kaavan vastaisesti parkkipaikoiksi.

Tämä on lautakunnan ensimmäinen paperiton kokous, jonka pitäisi toimia tietokoneilla Ahjo-järjestelmän avulla. Ympäristölautakunnan kokous jouduttiin peruuttamaan, kun järjestelmä ei toiminutkaan. Meille ei käy niin. Meille lähetettiin ”viimeisen kerran” myös paperinen esityslista.

Kommentit

36 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.8.2011”

  1. mattik kirjoitti 16.8.2011 kello 13:05

    Taisi kannattaa touhuta kokouspäivän kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mikko kirjoitti 16.8.2011 kello 13:20

    Voisko se ksv saada 1. Suunnitelman toiminnan tehostamisesta ja 2. Lisäresursseja. Toi jos kuitenki suurelta osin toimintaa joka tuo rahaa kaupungin kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2011 kello 13:29

    Lausunnossa valitetaan, että Helsingin joukkoliikenteen kustannukset nousevat peräsi 6,1 %. Lipputulot nousevat 5,7 prosenttia. Jos ei ole mahdollista lisätä tariffitukea, lausunnon mukaan on parempi nostaa lipunhintoja kuin heikentää palvelua.

    No ei ihan noin.

    HSL:n kustannukset Helsingissä nousee 19M€ (6,1%), tästä 15M€ on operointikustannusten nousua, eli pitkälti bussiliikenteen kustannusnousua, ja vajaa 3M€ infrakustannusten nousua. Jälkimmäisellä ei ole muutenkaan niin väliä koska tuossa kaupunki siirtää rahaa taskusta toiseen.

    Sen jälkeen kun lipunhintoja on nostettu jotain 5% niin Helsingille tulee lisälaskua tuollaiset 10,6M€ eli subventiot kasvaa noin 6,6%.

    Tää on nyt toinen vuosi putkeen kun HSL ilmoittaa noin 10% kustannusnoususta. Viime vuonna vältyttiin lipunhintojen nostolta tai leikkauksilta tarjonnassa kun subventioita nostetiin. Ei tämä näin voi mennä vuodesta toiseen.

    Johdinautolausunnossa KSV:n liikennesuunnittelu ystävällisesti kertoo mitä pitää tehdä:

    Kantakaupungissa on nykyisin erittäin paljon bussiliikennettä. Vilkasta bussiliikennettä on vaikeaa suosia liikenteen ohjauksessa ja linjastoa on paikoitellen vaikeaa hahmottaa. Osalla linjoista liikennöinti on jatkuvasti epäsäännöllistä. Tavoitteena onkin korvata bussiliikennettä kantakaupungissa sekä raitioliikenteellä että raskaaseen raideliikenteeseen perustuvalla liityntäliikenteellä. Parhaillaan selvitetään myös bussiliikenteen selkeyttämistä perustamalla runkolinjoja.

    Tähän pitäisi saada vauhtia.

    Niin ja muuten, joukkoliikenteen taloutta parantaisi myös uudet kaupunkimaiset raideliikenteellä hoidettavat asuinalueet. Mikä on yksi syy lisää kaavoittaa niitä vähän ripeämmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KariS kirjoitti 16.8.2011 kello 13:55

    “Muut tavoitteet näyttävät toteutuvan, vaan ei uuden asuinkerrosalan kaavoitus. Tavoite 45 kerroshehtaaria, toteutunee 26,6 kerroshehtaaria.”

    Eli taas kaavoitetaan niukkuutta = vedätetään asumisen hintaa edelleen ylös jo nyt sietämättömältä tasolta. Miksi?? Miksei vaadita KSV:ltä tavotteissa pysymistä vaan hyväksytään gryndereiden etu?

    Oleppa kerrankin tiukkana tämän asian suhteen ja vaadi joko tavoitteeseen pääsyä tai vastuullisten siirtämistä muihin tehtäviin.

    Vai jatkatko edelleen hintojen vedättämistä??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sepi kirjoitti 16.8.2011 kello 14:32

    Osmo, osaatko sanoa, että kuinka isojen rakennusoikeudellisten jo kaavoitettujen maakasojen päällä rakennusfirmat nykyisellään istuvat Helsingissä? Liekö tässä väitteessä ylipäätään mitään perää?

    Tämä tuli mieleen, kun eräässä keskustelussa tuli vastaan väite, jonka mukaan rakennusfirmat hautovat kaavoitettua maata ja rakentavat vähemmän kuin mihin niillä kaavoituksen / jo omistettujen rakennusoikeuksien perusteella olisi mahdollisuuksia.

    Lainsäädännön mukaan olisi kuitenkin ilmeisesti mahdollista uhata tälläisten maiden pakkolunastuksilla, jonka luulisi vähän lisäävän rakennusintoa. Tämä luonnollisesti laskisi parin vuoden tähtäimellä uusien (ja luonnollisesti samalla vanhojen) asuntojen neliöhintoja ainakin hieman. Tai ainakin helpottaisi hintapaineita.

    Fakta kuitenkin taitaa olla, että pk-seudulla on krooninen asuntopula ja reilukaan rakennusbuumi ei romahduttaisi hintoja kun uusia kämppiä tarvitaan korvaamaan sekä vanhoja 70-luvun betonimörskiä jotka ovat paikoin liki purkukunnossa. Ja tuntuupa tuota kysyntää olevan vaikkei vanhoja tarvitsisikaan purkaa.

    Toinen kysymys mikä tulee mieleen on se, että onko kaupungilla edelleen voimassa tuo 70m2 keskiarvokokoasetus rakennettaville asunnoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2011 kello 14:33

    Mikko, no tässäpä tehostamisehdotus jolla tulisi vielä parempaa ja kustannustehokkaampaa kaupunkia:

    Alue- ja liikennesuunnittelussa ovat edelleen vallalla 1900-luvun alkupuolella määritellyt ja sotien jälkeen yleistyneet funktionalistiset periaatteet, joissa nopeat liikenneväylät yhdistävät hajasijoitettuja toimintoja toisiinsa – asuminen, työpaikat ja kaupat ovat erillään toisistaan, toisin kuin vanhemmassa, toiminnallisesti rikkaassa ympäristössä. Lisäksi aluesuunnittelua ohjaavat nykyään monenlaiset normit, jotka säätelevät muun muassa risteyksien näkemäalueita ja meluntorjuntaa. Näiden periaatteiden ja normien yhteisvaikutuksesta syntyneet aluesuunnittelun ratkaisut ovat Visannin mukaan lähes automaattisesti persoonattomia, hajuttomia ja mauttomia, kaiken kaikkiaan epäkaupunkimaisia, toisin sanoen juuri sellaisia kuin useimmat lähiöt ja maaseututaajamat Suomessa ovat. Nykyisten normien mukaan on mahdotonta rakentaa Helsingin kantakaupungin kaltaista kaupunkia, puhumattakaan keski- tai eteläeurooppalaisen tyyppisestä kapeiden kujien ja pienten torien leimaamasta kaupungista tai kylästä. Kaupunkirakenteen löystymisestä kertoo, että vuosina 1950-2000 Helsingin asukasluku kaksinkertaistui ja rakennettu maa-ala kymmenkertaistui. Asiasta käytävää julkista keskustelua haittaa, että mm. liikenteen perusratkaisut halutaan lyödä lukkoon ennen kuin kaavat asetetaan nähtäville keskustelua varten. Muun muassa yksityisautoilun oletusarvoista valta-asemaa on näin vaikea purkaa. Autoilun keskeisestä asemasta suunnittelussa kertoo esimerkiksi se, että Visannin mukaan normaalissa tapauksessa asemakaavaa laatiessa 30% ajasta kuluu pysäköinnin suunnitteluun.

    http://dodo.org/uutiset/miten-tehd-n-ihmisen-kokoista-kaupunkia-kaupunkiryhm-n-vieraana-matti-visanti
    No jos hajasijoitettaisiin ne normit jonnekin Kainuuseen, ja tehtäisiin Helsingissä ihan normaalia kaupunkia jossa esimerkiksi on sen verran parkkipaikkoja kuin sinne mahtuu. Lisää saa kukin kaivaa ihan omin rahoin maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2011 kello 14:47

    En tältä istumalta osaa sanoa, paljonko rakennusliikkeet hautovat tontteja Helsingissä, koska se kuuluu taas kiinteistölautakunnalle, mutta ymmärtääksenieivät kovin paljon. Helsinki omistaa maan pääasiassa itse, ja vuokraa sen ehdolla, että rakentamisessa pidetään kiirettä. Jos ei pidetä, tontti siirtyy seuraavalle. Espoossa ja Vantaalla on rakennusyhtiömyönteisempi meininki, ja siellä kyllä pantataan tontteja arvon kohoamisen toivossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. KariS kirjoitti 16.8.2011 kello 15:35

    Rakennusliikkeet eivät haudo tontteja Helsingissä, tonttipulaa aiheuttaa kaupunki omalla toiminnallaan. Juuri tuo käytäntö, ettei kaavoiteta kuin nipin napin se, mitä rakennusliikkeet saavat varmuudella markkinoitua pitää hintoja korkeina.

    Rakennusliikkeiden ei tarvitse ottaa pienintäkään riskiä, vaan voivat hinnoitella uudet asunnot reippaasti rakennuskustannusten yli. Jos asunnot eivät mene kaupaksi, tontti jää kaupungille joka kattaa näin grynderin riskin. Vain markkinointikulut jäävät rakennusliikkeelle. Melkoista subventiota siis kaupungilta gryndereille.

    Käsittämätöntä on, että Osmokin ohittaa lähes olan kohautuksella senkín, ettei KSV saa kavoitustavoitettaan täytettyä, ja siten ylläpitää kaavoitetun maan niukkuutta, joka sitten osaltaan taas kohottaa asumisen hintaan. Ensimmäinen askel alati kohoavia asumiskustannuksia vastaan olisi huolehtia edes siitä, että pysytään kaupungin omissa tavoitteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Leena kirjoitti 16.8.2011 kello 15:52

    Onko todella niin, että Helsinki vain vuokraa tonttejaan, eikä myy?

    Ainakaan ne kolme YIT:n kohdetta, joita olen käynyt katsomassa Vallilassa ja Lauttasaarassa, eivät ole vuokratonteilla. Itse en ostaisi vuokratontilla olevaa asuntoa.

    Mistä muuten tiedät, että Espoossa ja Vantaalla rakennusyhtiöt panttaavat tonttejaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko kirjoitti 16.8.2011 kello 16:11

    Teemu: paljonkos kaupunkisuunnitteluviraston budjetti on? Voitaisiin laskea montako euroa säästettäisiin vuodessa kun räjäytettäisiin nuo parkkipaikkavaatimukset pois kaavoituksesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2011 kello 16:32

    Jos tuo 30 % pitää paikkansa, KSV:ssa vajaa sata henkilötyövuotta menee parkkipaikkojen ahtamiseen kaavoihin. Paljon kalliimmaksi tulee kuitenkin niiden rakentaminen, näppituntumalla noin sata miljoonaa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 16.8.2011 kello 20:21

    HSL:stä on tullut jonkinlainen automaattinen kuluerä seudun kunnille. Järkevintä on lopettaa puuhastelu, kaataa “yritys” ja katsoa mitä jää jäljelle, kun joukkoliikenne joutuu kilpailemaan aidosti kevyen- ja henkilöautoliikenteen kanssa. 😉 Oma arvaukseni on, että raideliikennettä jää ja se voi hyvin, mutta tarpeettomia bussilinjoja sekä -vuoroja karsiutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jussi kirjoitti 16.8.2011 kello 21:25

    Kyllähän Helsinki myy nykyään maata, aika paljonkin; lahkeeseen laskemista kuten valtion omaisuudenkin myynti hataroiden budjettien tilkkeeksi.

    Varsinkin jos tontti on kallis, ja tuotto-odotukset korkealla, saattaa rakennusliike pantata tonttiaan pitkäänkin. Yksi surullinen näkyvä esimerkki on Leppäsuolla, jossa rakennusliike jo on kahdesti laittanut lapiot jäihin (2008, 2011). Yhtä korttelia veivataan vuosikymmen, kun jokainen nurkka vie kolmisen vuotta. Halutaan saada myydyistä asunnoista sen 8000 neliöltä eikä aloiteta ennen kuin riittävä määrä kämppiä on varattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 16.8.2011 kello 22:26

    Oliko ne Leppäsuon tontit myyty niin, että kaupunki saa tietyn prosenttiosuuden myytyjen asuntojen neliöhinnasta? Tarkoittaako tämä sitä, että kaupunki ei saa rahaa tonteista ennen kuin ne on myyty – koska jos näin on, ei rakennusliikkeellä todellakaan ole mitään intressiä alkaa rakentaa ennen kuin mahdollisimman korkeaan hintaan on asunnot ennakkomyyty…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 16.8.2011 kello 22:33

    Jussi, ongelma on pohjimmaltaan Suomeen sotien jälkeen pesiytynyt grynderivetoinen rakentaminen, jossa iso rakennusliike toimii Grynderinä. Kun katsotaan ongelmaa ihan pohjia myöten, niin syynä on Suomen pääomaköyhyys. Tarttis tehdä jotain!

    Mitä asuinrakentamisen ongelmiin tulee, niin sääntely ei ainakaan auta asiaa. Helsinki tarvitsee uuden, suuren kaupunginosan, jossa on vain pieniä asuntoja. Tarvitaan uusi Kallio

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. kse kirjoitti 16.8.2011 kello 23:35

    KSV:n kyvyttömyys saavuttaa sille asetettuja kaavoitustavoitteita kuulostaa kyllä vähän ristiriitaiselta sen väitteen kanssa, jota muistaakseni arvoisa blogin isäntäkin on tainnut esittää – eli siis, ettei Helsingin kaupunki luo niukkuutta asuntomarkkinoille vaan kaavoittaa kaiken mahdollisen.

    Herää vain kysymys, että mikä tässä on taustalla. Äkkiä tulee mieleen kolme ensisijaista vaihtoehtoa:

    1. Jossain on tehty päätös Helsingin kasvun rajoittamisesta tonttitarjontaa säätelemällä – huolimatta aiheutuvasta asuntojen hintakuplasta, yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointivaikeuksista ja pienetyneestä talouskasvusta.

    2. Joku tai jotkut toimittavat säännöllisesti pieniä ruskeita kirjekuoria jollekin tai joillekin.

    3. Päättäjät ovat niin typeriä, etteivät tajua mitä seurauksia kaavoituksen kangertelulla on ja siksi esim. kieltäytyvät resursoimasta KSV:tä riittävästi.

    Tekisi mieli veikata viimeistä vaihtoehtoa, mutta pelkään pahoin, ettei ole mitenkään mahdotonta, etteivätkö nuo kaikki pätisi samanaikaisesti…

    (Sinänsä, jos KSV:n resursointi on ongelma, niin ainahan tehtäviä voi ulkoistaa. Vantaallakin on kuulema yksi hyvä arkkitehtitoimisto, joka on erikoistunut kaavamuutosten jouhevaan etenemiseen…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2011 kello 23:36

    Kalle, nollasubventio on hyvä pitkän tähtäinen tavoite, mutta sitä ennen pitää toimintaympäristössä monen asian muuttua ja suuri osa niistä on liikennesuunnittelusta eikä liikennöitsijästä kiinni. Ihan sama vaikka olisi mikä firma pyörittämässä joukkoliikennettä, niin ei se toimi jos ei koko kaupingissa ole esimerkiksi yhtään kunnolla toimivaa valoetuutta ja joukkoliikennekaistatkin on mitä sattuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. kse kirjoitti 16.8.2011 kello 23:38

    tpyyluoma:

    No jos hajasijoitettaisiin ne normit jonnekin Kainuuseen, ja tehtäisiin Helsingissä ihan normaalia kaupunkia jossa esimerkiksi on sen verran parkkipaikkoja kuin sinne mahtuu. Lisää saa kukin kaivaa ihan omin rahoin maan alle.

    No, mutta tuohan kuulostaa aivan siltä pahalta ja ilkeältä liberalismita – ei sitä saa missään nimessä päästää riehumaan ainakaan Helsigin niemelle. Koska muutenhan köyhät ja vanhukset olisivat tuota pikaa pinkopahvien alla ja lapset myytäisiin orjiksi öljymiljonääreille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ML kirjoitti 17.8.2011 kello 3:09

    Kalle kirjoitti: “HSL:stä on tullut jonkinlainen automaattinen kuluerä seudun kunnille. Järkevintä on lopettaa puuhastelu, kaataa “yritys” ja katsoa mitä jää jäljelle, kun joukkoliikenne joutuu kilpailemaan aidosti kevyen- ja henkilöautoliikenteen kanssa. 😉 Oma arvaukseni on, että raideliikennettä jää ja se voi hyvin, mutta tarpeettomia bussilinjoja sekä -vuoroja karsiutuu.”

    Jotta kilpailuasetelma olisi täydellinen seudun kunnat voisivat lopettaa myös teiden ja katujen rakentamisen ja antaa markkinoiden määrätä kannattaako katu rakentaa. Oma arvaukseni on, että tilanne suosisi joukkoliikennettä nykyistä enemmän ja tarpeettomia katuja ja parkkipaikkoja jäisi rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 17.8.2011 kello 8:31

    tpyluoma kirjoitt:

    “Johdinautolausunnossa KSV:n liikennesuunnittelu ystävällisesti kertoo mitä pitää tehdä:

    Kantakaupungissa on nykyisin erittäin paljon bussiliikennettä. Vilkasta bussiliikennettä on vaikeaa suosia liikenteen ohjauksessa ja linjastoa on paikoitellen vaikeaa hahmottaa. Osalla linjoista liikennöinti on jatkuvasti epäsäännöllistä. Tavoitteena onkin korvata bussiliikennettä kantakaupungissa sekä raitioliikenteellä että raskaaseen raideliikenteeseen perustuvalla liityntäliikenteellä. Parhaillaan selvitetään myös bussiliikenteen selkeyttämistä perustamalla runkolinjoja.

    Tähän pitäisi saada vauhtia.”

    Eikö busislinjastoon perustruva järjstelmöä merkitss sitä, että meillä on suoria yhteykisä varsin hyvin. Matrkiustajan ohjaaminen runkolinjojen kautta merkitsee useille matkan hankaloitumista.

    Onko hahamottamisvaikesu satunnaisella matkailijalla, joka voi katosoa netistä sopivat yhteydet vai suunnittelijalla, jolla on hahmottamiseen apuna tietokoneohjelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ilpo Tuovinen kirjoitti 17.8.2011 kello 9:03

    Kustannukset HSL:llä nousevat, koska koko joukkoliikennejärjestelmä perustuu käytännössä nilkuttavaan museoratikkaan, jota pidetään imagosyistä sekä ruuhkissa mateleviin, ulkomailta tuotuihin bussinrötisköihin, jotka eivät kelpaisi tuossa kuosissa yhdellekään itseään kunnioittavalle eurooppalaiselle kaupungille. Ilmeisesti maali on päässyt liikennöitsijöiltä loppumaan kesken, sillä niin rapakunnossa ja läikillä moni rakkine on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Matti Kinnunen kirjoitti 17.8.2011 kello 9:14

    Berliinissä Prenzlauer Bergissä, muodikkaalla alueella entisellä itäpuolella, 1800-luvun talon vintille rakennetut ullakkohuoneistot maksavat 2500 euroa neliöltä. Helsingissä moiset – tosin paljon uudempien ullakoille rakennetut – maksavat yli 5000 euroa neliöltä.

    Onko saksalaisilla halvempia puolalaisia raksaukkoja kuin meillä virolaisia? Vai myyvätkö Berliinissä pienemmin kattein asuntojaan (sieilä siis katetta jotain 20% ja Helsingissä jotain 120%)?

    Tulee vaan mieleen, että josko tästä olisi syytä lähteä Saksan insinööripulaan helpottamaan Berliiniin. Siellähän saisi asunnon maksettua 5 vuodessa Helsiigin 10 sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariS kirjoitti 17.8.2011 kello 11:06

    Leppäsuon rakentamattomasta korttelinosasta voisi tehdä Helsingin kaupunkisuunnittelun virheiden muistomerkin. Siinähän kumuloituu tämä kaupunkisuunnittelulautakunnan ja eri virkamiesten osaamattomuus.

    Tontti on kaavoitettu mahdollisimman kalliiksi rakentaa, myyty kaupungin ahneuden saattelemana ylihintaan grynderille, valmistuneet talot suunniteltu kuin arkkitehtuurimme tämänhetkisen rappion osoitukseksi ja lopulta rakentaminen jätetty kesken kun ylihintaisia asuntoja ei saada kaupaksi vaikka kaupungissa on tolkuton asuntopula.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Polakka kirjoitti 17.8.2011 kello 11:17

    Ähh..taas käytetään esimerkkinä jotain Berliiniä jossa tarjonta ylittää kysynnän jonka takia hinnat ovat halvat. Frankfurt ja Munchen olisivat parempia vertailukohteita, tosin Saksassa porukka ei väen väkisin änkeä yhteen kaupunkiin joten asumisen hintataso on maltillisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. antti kirjoitti 17.8.2011 kello 11:21

    Ettei Saksan insinööripula ole pahempi länsipuolella. Munchenin, Frankfurtin yms kaupunkien kämppien hinnat aivan muuta kuin Berliininmunkkien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Eero kirjoitti 17.8.2011 kello 11:22

    Matti Kinnunen kirjoitti:
    “Tulee vaan mieleen, että josko tästä olisi syytä lähteä Saksan insinööripulaan helpottamaan Berliiniin. Siellähän saisi asunnon maksettua 5 vuodessa Helsiigin 10 sijaan.”

    Kannattaa huomioida että moni työpaikka on muualla (Frankfurtissa, Munchenissa jne jne.) Berliini on köyhähkö hallintokaupunki, jossa on ylitarjontaa asunnoista, Suomen pk-seutu taas maan tärkein talouskasvun keskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 17.8.2011 kello 12:20

    af Heurlin:

    Eikö busislinjastoon perustruva järjstelmöä merkitss sitä, että meillä on suoria yhteykisä varsin hyvin. Matrkiustajan ohjaaminen runkolinjojen kautta merkitsee useille matkan hankaloitumista.

    Sitähän se juuri merkitsee. Sitten voi miettiä mitä se tarkoittaa esimerkiksi bussikohtaisten matkustajamäärien, vuorovälin tai kustannusten kannalta kun joka ostarilta on oma linja Rautatientorille, ja miksi meillä on isoilla pääkaduilla toistasataa bussia suuntaansa tunnissa. Jatkotehtävänä miten toteutaan valoetuudet busseille joita tulee 30 sekunnin välein kummastakin suunnasta.

    Runkolinjoissa on havaittu sellainen hassu piirre että ne tuppaavat lisäämään matkustajamääriä vaikka toisaalta kävelymatkat ja matka-ajat pitenee. Ne ovat selkeämpiä, vuorovälit on tiheämmät, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Daniel Federley kirjoitti 17.8.2011 kello 15:55

    Olen yllättynyt – iloisesti – siitä, että kokouspäivän vaihto onnistui ja virkamieskunta taipui. Hieno juttu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. jlbl kirjoitti 17.8.2011 kello 16:55

    Runkolinjoissa on havaittu sellainen hassu piirre että ne tuppaavat lisäämään matkustajamääriä vaikka toisaalta kävelymatkat ja matka-ajat pitenee. Ne ovat selkeämpiä, vuorovälit on tiheämmät, jne.

    Suomen ilmastossa tosiaan mielummin kävelee vähän pidemmän matkan ja odottaa lyhyemmän ajan kuin päin vastoin, vaikka häviäisi kokonaisajassa.

    Lyhyt vuoroväli on myös henkisesti vähemmän stressaava, kun ennustettavuus on parempi. Jos sattuu päävoitoksi 20 minuutin odotus kylmässä niin varma maksimi 5 minuuttia on aina vähemmän v- eikun harmitusta aiheuttava optio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jussi kirjoitti 17.8.2011 kello 18:54

    Helsingin asuntokysymys on iso poliittiinen tehtävä, eikä se ratkea tonttikohtaisella näpertelyllä. Pelkästää asumisväljyyden kasvu edellyttää keskustaan jatkuvasti täydennystä. (Että palvelutaso säilyy.)

    Esimerkiksi Hollannissa, jossa tietoa, taitoa ja tahtoa on osattu usein kaikkia käyttää yhdessä, on Amsterdam-Haag-Rotterdam-kolmioon saatu puoli miljoona asuntoa kymmenen vuoden aikana. Nk. Vinex-ohjelma on paikallisen ympäristöministeriön voimakas tahtotila, jossa olevien taajamien ympäristöön kaavoitetaan town house -tyyppisiä omailmeisiä alueita. Vaatimuksena on riittävä tiiveys, palvelutaso ja yleensä raitiolinja keskustaan. Vastaavia hankkeita tiedän ainakin Tanskasta, Billige Boliger.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Vinex-location
    http://www.futurecommunities.net/socialdesign/210/vinex-housing-programme

    Tuntuu että kaupunkisuunnittelijan (miksei poliitikonkin) on helpompi tarttua huomiotalouden uusiin täkyihin: kattopuutarhoilla pääsee otsikoihin, vaikka aika pitäisi käyttää raakaan kaavoitustyöhön. Olisi aika kantaa poliittista vastuuta eikä vain varmistaa kukkalaatikkoprojekteilla nimensä saaminen viraston vuosikertomukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. a_l kirjoitti 17.8.2011 kello 19:22

    af Heurlin, suorilla bussilinjoilla on harvat vuorovälit, pitkät matka-ajat ja enemmän myöhästymisiä.

    Tällä ei liene sunnuntaiajelijalle niin väliä, mutta joukkoliikenteen hevijuuseri eli työmatkaaja ei näitä kaksi kertaa tunnissa kierteleviä ja kaartelevia linjoja voi käyttää.

    Ainoa runkolijamainen bussi eli jokerilinja 550 on muuten niin suosittu etteivät meinaa enää kaikki matkustajat mahtua kyytiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 17.8.2011 kello 19:26

    Joukkoliikenne ei ole itseisarvo. Se on vain yksi tapa liikkua paikasta toiseen ja tällä hetkellä siitä on tullut Suomessa liian kallista.

    ML:n heito infrasta ei osunut eikä uponnut, koska bussiliikenne tunnetusti kuluttaa katuinfraa enemmän kuin vastaava määrä henkilöautoliikennettä. Tilakysymys on tietysti sitten oma lukunsa. Sen takia investointeja raideliikenteeseen kannattaa tehdä lyhyellä aikavälillä. 😉

    Siinä tpyyluoma on oikeassa, ettei pitkällä tähtäimellä joukkoliikenne tarvitse tukia, koska joukkoliikennettä nykyisenlaisenaan tuskin on jäljellä. Tekniikka yksinkertaisesti ajaa sen ohi. Jonkinlainen henkilökohtainen kuljin hoitaa sen, mitä bussiliikenne tänäpäivänä. Mielenkiintoista on, jääkö jonkinlaista raideliikennettä jäljelle pidemmälle aikavälille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka Pessi kirjoitti 17.8.2011 kello 21:25

    YIT:n Sauronin Suu sanoi aika selkeällä suomella, että mm. Konepajan alueella ei rakenneta nin paljon kuin voitaisiin, koska ei haluta hintojen tippuvan. VR tai valtio taisi myydä konepajan alueen suoraan YIT:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. lp kirjoitti 17.8.2011 kello 21:27

    Kalle:

    Mikä tämä joukkoliikenteen korvaava henkilökohtainen kuljin voisi olla? Auto ei se voi olla tilankäyttö-, kaupunkiympäristö- ja hintasyistä. Ei myöskään polkupyörä, koska laiskuus tai terveyssyyt estävät sen käytön monilta, ja nykyinen harva ja toimintojen erotteluun pohjautuva autoilukeskeinen kaupunkirakenne on sille osin soveltumaton. Sähköskootteri tulee mieleen, mutta millaista sellaisella on ajaa 20-30 asteen pakkasessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 17.8.2011 kello 21:30

    Kalle, mikään liikenne tietenkään ole itseisarvo. Niissä henk.koht. kuljettimissa on vaan sellainen ongelma että niissä yhdistyy metron rakentamiskustannukset henkilöauton kapasiteettin. Kaikki tähän asti tehdyt värkit vaatii omat tasoeristetyt väylät, ihan kuin hissikin. Montaa valmista ei sattumoisin ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. KariS kirjoitti 18.8.2011 kello 9:56

    “Tuntuu että kaupunkisuunnittelijan (miksei poliitikonkin) on helpompi tarttua huomiotalouden uusiin täkyihin: kattopuutarhoilla pääsee otsikoihin, vaikka aika pitäisi käyttää raakaan kaavoitustyöhön. Olisi aika kantaa poliittista vastuuta eikä vain varmistaa kukkalaatikkoprojekteilla nimensä saaminen viraston vuosikertomukseen.”

    Juuri noin. Nämä poliitikot, siis päättäjämme, menevät tuohon samaan vipuun. On kivaa puuhastella viherkattojen kanssa ja unohtaa se ikävä tosiasia, että kaupungissa on asuntopula ja sen seurauksena mielettömän kalliit asunnot. Osmo on erinomainen esimerkki tyhjän kanssa puuhastelevasta päättäjästä, mutta kaikista puolueista heitä löytyy, ei vihreät ole ainoita vaikkakin pahimpia puuhastelijoita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus