Miten käy Euroopan?

130 vastausta artikkeliin “Miten käy Euroopan?”

1. Hyvä kir­joi­tus, kak­si huomiota.

   Kun kysymys olisikin siitä että kehi­tys­mais­sa elin­ta­so kohoaa, mut­ta kun se kohoaa reip­paasti talouskasvua hitaam­min. On yksinker­tais­es­ti taloudel­lis­es­ti täysin per­verssiä että kehit­tyväl­lä taloudel­la on jät­timäi­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä, niille pääomille nyt
   täy­tyy olla järkeväm­pääkin käyt­töä teol­lis­tu­vas­sa maas­sa. Tämä on se rahat­alouden ongelmien perussyy.

   Henk. koht. alan kallis­tua sille kan­nalle että keskus­pankkien pitäisi nos­taa inflaa­tio­tavoitet­ta esim. 4%. Korkeampi inflaa­tio söisi jonkun ver­ran velka­pääo­mia ja lask­isi val­u­ut­to­jen arvoa, ja loisi liikku­mavaraa rahapolitiikkaan.

   Resurs­seista ainakaan ener­gian suh­teen en olisi huolis­sani. Osa uusi­u­tu­vista on jo nyt kan­nat­tavia, maltil­lisil­lakin tuot­tavu­uskasvun ja ener­giahin­nan inflaa­tio-ole­tuk­sil­la tuen tarpeen pitäisi pois­tua muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.

   Vastaa

2. EU:n talousongel­mat johtu­vat nähdäk­seni siitä, että Etelä-Euroopan kansan­taloudet joutu­vat yhteisen euron myötä kil­paile­maan aidosti Man­ner-Pohjois-Euroopan kanssa, kos­ka devalvoin­ti ei ole mahdollista.

   Vastaa

3. Erit­täin hyvä kirjoitus.

   Hol­lan­nin mallia olen itsekin pyöritel­lyt mielessäni. Työn jakami­nen, jota Vasem­mis­toli­it­to on yrit­tänyt tuo­da keskustelu­un ei kuitenkaan ole ihan help­po jut­tu — esimerkik­si Hol­lan­nin malli vaatisi selvästi korkeampia palkko­ja monil­la aloilla.

   Suomes­sa on tutkit­tu, että esimerkik­si kova­palkkaiset teol­lisu­u­den työn­tek­i­jät oli­si­vat valmi­ita pienem­pään kuukausi­palkkaan jos työaikaakin leikat­taisi­in. Pieni­palkkaiset teol­lisu­ustyön­tek­i­jät taas eivät ole, puhu­mat­takaan palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöistä, jot­ka jo nyt tais­tel­e­vat saadak­seen riit­tävästi työ­tun­te­ja ja siten riit­tävästi palkkaa elämiseen. Ammat­tili­itot siis aja­vat jäsen­ten­sä tah­toa, kun ne vaa­ti­vat lisää palkkaa, eivätkä lisää työaikajoustoja.

   Vastaa

4. Kiin­nos­tavaa olisi kuul­la Jus­si Saramol­ta, onko vasem­mis­toli­itossa jo hylät­ty tuo Osmon ryt­täämä riis­to-teesi. Itsekin alta kolmikymp­pisenä dema­ri­na olen kas­vanut koti­olois­sa, jois­sa korostet­ti­in, että mei­dän hyv­in­voin­timme on paljolti kehi­tys­maid­en riis­tol­la han­kit­tua. Vas­ta myöhem­min olen ymmärtänyt, ettei se ihan niin men­nytkään. Tääl­lä on kyl­lä tehty paljon työtä itse ja oltu itsekin “riis­tet­tävänä” eli ulko­maisen teol­lisu­u­den sijoi­tusko­hteena ja raa­ka-ainere­serv­inä pitkän aikaa. Maail­man­talous ei ollutkaan niin help­poa kuin mitä kehi­tys­maal­i­tur­gia väitti.

   Mitä nykyiseen kri­isi­in tulee, niin en usko työa­jan lyhen­tämisenkään aut­ta­van. Meil­lä on sel­l­ainen ongel­ma, että ihmiset on pakotet­tu muut­ta­maan kotiseuduil­taan kasvukeskuk­si­in. Van­huk­set jäävät koti­paikkakun­nille, eikä heitä ole kukaan hoita­mas­sa. Tarvi­taan laa­ja julki­nen sek­tori avus­ta­maan van­huk­sia. Van­hus­ten määrä kas­vaa. Vero­tu­lo­jen on kasvet­ta­va. On tehtävä enem­män töitä. Jne. Tämä siis vain yksi esimerk­ki. Idylli­nen elämä vähine töi­neen ja help­poine eläm­i­neen voi onnis­tua Töölössä tai Käpylässä kol­mat­ta sukupolvea asuvil­ta stadi­laisil­ta, mut­ta muil­ta on kohtu­u­ton­ta vaa­tia siihen tyytymistä.

   Vastaa

5. Veikkaisin, että KIA:a ei ole edes suun­nitel­tu Kore­as­sa. Kore­alaiset omis­ta­vat tehtaat, mut­ten yllät­ty­isi, jos suun­nit­teli­ja olisi saksalainen.

   Vastaa

6. OS: “Paho­ja kil­pailukyky­on­gelmia on Etelä-Euroopan mail­la. Pohjoisem­pi Euroop­pa voi kil­pail­la Aasian kanssa korkeal­la osaamisel­la, mut­ta Etelä-Euroopan mail­la ei ole oikein mitään valt­tiko­rt­tia uusien teol­lisu­us­maid­en kil­pailua vastaan.”

   Jos vai­hde­taan Etelä-Euroopan tilalle Kali­for­nia, pohjoisem­man Euroopan tilalle Yhdys­val­tain pohjoisosien ruostevyöhyke, tuo argu­ment­ti kuu­losti var­maan ihan validil­ta 1920-luvulla.

   Kali­forn­ian tiev­erkos­to ja kastelu­jär­jestelmä ovat esimerkke­jä siitä mitä mas­si­ivisel­la liit­to­val­tion rahoituk­sel­la saadaan yhdessä ihmisiässä aikaan kun ilmas­to on sekä viihty­isä että maat­aloudelle kelvollinen.

   Mitä muu­ta Etelä-Euroopan finanssikri­isin esite­tyt ratkaisumallit ovat kuin mas­si­ivista (tule­van) liit­to­val­tion rahoi­tus­ta ? Ei kyse ole siitä että yhteis­val­u­ut­ta- ja liit­to­val­tioma­llis­sa hyväksyt­täisi­in välimeren reuna-aluei­den köy­hyys, toden­näköisem­pää on että Suomes­ta tulee ruostevyöhyk­keeseen ver­rat­ta­va reuna-alue ja Espoos­ta pohjoisen Detroit, jos­sa autioituneet toimis­toge­tot muis­tut­ta­vat IT-alan kul­ta-ajoista. Duu­ni tehdään siel­lä mis­sä viihdytään (eikä KSV ter­ror­isoi miljöötä).

   Esimerkik­si Espan­jas­sa infra alkaa olla kun­nos­sa, nopei­ta junay­hteyk­siä on raken­net­tu sys­temaat­tis­es­ti 80-luvun lop­ul­ta alka­en lentoli­iken­teen kor­vaa­jak­si. Ketä kiin­nos­taa julkisen talouden ali­jäämä tai edes yksi­ty­is­ten velka­an­tu­mi­nen kun se ratkeaa inflaa­ti­ol­la ja nyty valmis lop­putu­los vain odot­taa että Etelä-Euroop­paan alkaa tungek­sia töi­hin se sama väki joka nyky­isin käy välimerel­lä lomailemassa. 

   Pitkän tähtäi­men strate­giana kuralle ajet­tu julki­nen talous, yli-investoin­nit, inflaa­tio (ja jopa deval­vaa­tio mah­dol­lise­na eurosta irtau­tu­mise­na) kuu­lostaa ihan yhtä hyvältä kuin Suomen inflaatio/devalvaatioautomaatti jol­la met­sä­te­ol­lisu­u­den kil­pailukykyä ylläpi­det­ti­in pitkälle 1980-luvulle.

   On se vaan tyh­mää nou­dat­taa sääntöjä.

   Vastaa

7. Kyl­lähän Euroopal­la on vaik­ka mitä valt­te­ja. Kansat ovat hyvin koulutet­tu­ja, yhteiskun­ta on aika vakaa omis­tuk­set on kohtuu tur­vat­tu­ja. Eikä rahat­aloudessakaan nyt mitään isom­paa vikaa ole, suurin ongel­ma on se että per­sauk­isille val­tioille annetaan lisää lainaa, vaik­ka niil­lä ei ole mitään suun­nitel­maa miten se aio­taan mak­saa takaisin. Jos min­ul­ta kysytään, niin Suomenkin luot­tolu­ok­i­tus pitäisi olla aivan jotain muu­ta, kuin AAA. Ainakin min­ut nau­ret­taisi­in pankista pihalle, jos hak­isin joka vuosi 20% osu­u­den tuloista lisää velkaa ja käyt­täisin ne vain kaik­keen kivaan. Sanois­in, että jatke­taan näin tois­taisek­si. Yritän sit­ten ehkä joskus kek­siä jotain takaisin­mak­su suunnitelmia.

   Vastaa

8. Tulee mieleen, että miten oikea tuo kuva kehit­tymät­tömien maid­en riis­ton merk­i­tyk­ses­tä on. Uskon kyl­lä, että jos las­ke­taan nige­ri­alaisen öljyn osu­us euroop­palais­es­ta kulu­tuk­ses­ta euroina, niin osu­us ei ole ratkai­se­va. Niger­ian tuotan­toka­p­a­siteet­ti vaikut­taa kuitenkin osaltaan öljyn markki­nahin­taan. Se voisi olla oleel­lis­es­ti korkeampi, jos öljykent­tien ympäristöä kohdeltaisi­in sääl­lis­es­ti ja mail­la per­in­teis­es­ti asuneet ihmiset saisi­vat kun­non kor­vauk­sen luon­non­va­ro­jen­sa käytöstä. Riis­to on tietysti isol­ta osin Niger­ian ja mon­en muun maan sisäl­lä eikä vaan rikkaiden euroop­palais­ten ja kauko­maid­en välil­lä. Täl­löin euroop­palais­ten tekemiset eivät ehkä näytä niin pahal­ta, mut­ta riis­te­tyn maan köy­hän ase­ma on yhtä kur­ja kun öljy­tu­lot menevät dik­taat­torin sveit­siläiselle tilille.

   Vastaa

9. Kiinalaiset ovat tutk­i­tusti älykästä kansaa ja siel­lä valmis­tuu eri alo­jen huip­puam­mat­ti­laisia. Niitä valmis­tuu miljoonit­tain; mik­si pohjoinen inno­vati­ivi­nen Euroop­pa ei pyri akti­ivis­es­ti houkut­tele­maan osaa­jien reserviä tänne?

   Min­un epämääräi­nen uud­is­tus­lis­tani: 1. perus­tu­lo (hyötylista melko pitkä) 2. osaa­jien akti­ivi­nen houkut­telu 3. human­itäärisen maa­han­muu­ton lopet­ta­mi­nen kus­tan­nuste­hot­tomana 4. kehi­tysavun allokoimi­nen väestönkasvun rajoit­tamiseen pakot­ta­mal­la kansakun­nat yhden lapsen poli­ti­ikkaan kaiken kehi­tysavun ehtona (ain­oa tehokas keino) 5. varaudu­taan eläke­pom­mi­in 6. vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen ja tehol­lis­t­a­mi­nen 7. miestenkin koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen (vilkaise “gaussin käyrää” ja miesten osu­ut­ta korkeak­ouluis­sa) 8. Euroopan tulisi panos­taa kestävien tuot­tei­den kehit­te­lyyn kiinalaisen tilpe­höörin vastapain­ok­si (tuot­tei­den kestävyys vähen­tää luon­non­va­ro­jen tuh­laus­ta tehokkaasti) 9. Euroop­pa kah­tia 10.
   ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan ei tule käyt­tää biljoo­nia, kos­ka sitä ei voi loogis­es­ti enää pysäyt­tää, kos­ka fos­si­iliset polt­toaineet kaive­taan maas­ta ylös joka tapauk­ses­sa (panok­set on säästet­tävä sopeut­tamiseen; 2–3 asteen läm­pen­e­m­i­nen tuot­taa sekä hyö­tyjä että hait­to­ja kunnes kek­sitään paran­nuskeino esim. hiilid­iok­sidin sitout­ta­mi­nen geen­imuun­nel­tu­un superkasvi­in ja superkasvis­to hau­dataan syvälle maan poveen)

   Sum­ma sum­marum: ekoilu ja yltiösin­isilmäi­nen human­is­mi voi tul­la Euroopalle liian kalli­ik­si. Onnek­si Vihreis­säkin on älyköitä, jot­ka voivat kään­tää kurssin. Unelmahöt­töi­ly ei toimi.

   Yleen­säkin ihmette­len mik­si kehi­tys­maid­en ihmisil­lä on varaa kymme­nen lapsen per­heisi­in, mut­ta teol­lisu­us­mais­sa parikin las­ta voi leika­ta elin­ta­son sietämät­tömälle tasolle. Itsel­läni on yksi lap­si ja elämme syvässä köy­hyy­dessä per­heineni silti. Teen hyvin pieni­palkkaista yrit­täjä­työtä. Perus­tu­lo voisi aut­taa per­het­täni niukkoina aikoina.

   Vastaa

10. Kiina antoi juuri erit­täin vah­van sig­naalin jenkeille joka ehkä tarkoit­taa uuden suun­nan vahvis­tamista. Eivät ole ehkä jatkos­sa enää rahoit­ta­mas­sa usan touhu­ja vaan jatka­vat toiseen suun­taan. Kiina on käyt­tänyt taalansa hienos­ti. Osti rahoi­tuskri­isin aikaan venäjältä öljyä vuosikausik­si eteen­päin, aus­seista kaivosoikeuk­sia ja nyt osta­vat Afrikkaa pala palalta.

    Jenkkien bon­de­ja ei ehkä jatkos­sa tarvi­ta sijoi­tusin­stru­ment­teina Kiinas­sa. Kiina tulee ole­maan talouden suurmahti ja menee usan ohitse nopeam­min kuin on arvioitu. 

    Käsit­tämät­tömintä ja vaikeim­min hyväksyt­tävis­sä ole­va asia tässä on se, että län­si­maid­en taloudel­lisen katas­trofin aiheut­ti jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta ja julki­nen talous eikä markki­nahäir­iö yksi­tyisen talouden puolella.

    EMU on epäon­nis­tunut täy­del­lis­es­ti. Kauhein­ta on se, että vieläkään nim­imiehet eivät myön­nä asi­aa vaan anta­vat lisää viinaa vaik­ka poti­laal­la on jo myrkytystila.

    Vastaa

11. tpyy­lu­o­ma: “On yksinker­tais­es­ti taloudel­lis­es­ti täysin per­verssiä että kehit­tyväl­lä taloudel­la on jät­timäi­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä, niille pääomille nyt
    täy­tyy olla järkeväm­pääkin käyt­töä teol­lis­tu­vas­sa maas­sa. Tämä on se rahat­alouden ongelmien perussyy.”

    Mut­ta jos minä olisin kiinalainen tavalli­nen työn­tek­i­jä, ja min­ulle lahjoitet­taisi­in hir­muinen määrä ulko­maan val­u­ut­taa, niin saat­taisin harki­ta mukavaa lop­puelämää jos­sain päin hal­paa muu­ta maail­maa (Kali­for­nia?) ja jät­tää suur­val­lan rak­en­tamisen siihen.

    Vastaa

12. Aasian teol­lisu­u­den nousu perus­tuu ainakin seu­raavi­in asioihin:

    1) Kaik­ki on perus­tunut ns. rein­ge­neer­ing-kon­sep­tille. Esimerkik­si Nokia siir­si kus­tan­nuk­sia säästääk­seen tuotan­toa Kauko-Itään. Tieto-taito lev­isi ja syn­tyi kil­pale­via yri­tyk­siä, jot­ka ensin tekivät Nokia-kopi­oi­ta ja söivät Nokian kan­nat­tuut­ta ja lop­ul­ta menivät Nokian ohi.

    2) Kore­an ja Viet­namin sotien oheis­tuot­tei­ta oli­vat kul­je­tuskont­tien stan­dard­it. Kont­ti tehosti laivaus­ta ja purkua. Satam­mas­saoloai­ka lyheni jopa kuukaud­es­ta päivään. Nyky­isin kont­tili­ikenne on räjähtänyt val­tavak­si. Ilman tätä edullista ja tehokas­ta kul­je­tus­muo­toa Aasian tiik­ere­itä tuskin olisi.

    Poikkeuk­si­akin on. Turun STX telak­ka on Kore­alaises­sa omis­tuk­ses­sa. Se teki kak­si maail­man suur­in­ta lois­toris­teil­i­jää. Kol­mat­ta se ei enää tehnyt. Tilaus meni Sak­saan. Sak­sas­sa ei kuulem­ma val­tio tue telakoi­ta — entä alihankkijoita?

    Voipi olla, että Osmon viit­taa­mat elämän­laatu ja eet­ti­nen tuotan­to ovat ne, joka tule­vaisu­udessa ovat Euroopan tärkeim­mät kilpailutekijät.

    Vastaa

13. Tiedemies: “…Kore­alaiset omis­ta­vat tehtaat, mut­ten yllät­ty­isi, jos suun­nit­teli­ja olisi saksalainen.”

    Olen ajanut joskus vuokra KIA:lla. Auto on Aasi­as­sa suunniteltu. 😀

    Vastaa

14. Yksi mie­lenki­in­toinen tuoreehko uuti­nen Kiinas­ta oli se, että Fox­conn aikoo moninker­tais­taa robot­tien määrän tehtail­laan. Pidem­pään­hän on ollut jo tiedos­sa, ettei työvoimaval­taista kokoon­pan­ote­ol­lisu­ut­ta kan­na­ta enää sijoit­taa Kiinaan vaan investoin­nit ovat suun­tau­tuneet mm. Viet­nami­in. Kiina yrit­tää toki houkutel­la ulko­maisia ivestoi­jia Sisä-Kiinan maakun­ti­in, mut­ta sel­l­ainen sijain­ti ainakin pelkästään vien­ti­in suun­tau­tu­valle yri­tyk­selle on järjetön.

    Vaikut­taa siis siltä, että Kiinan ase­ma “maail­man tehtaana” alkaa ole­maan uhanalainen ja lie­nee vain ajan kysymys kun jo Kiinas­sa ole­va tuotan­to alkaa siir­tyä uus­in­vestoin­tien perässä halvem­mille markki­noille. Kiinan on hyvin vaikea vas­ta­ta tähän mata­lan tuot­tavu­u­den työn pakoon, kos­ka jo nyt kus­tan­nus­ta­soa on pidet­ty keinotekoisen alhaal­la manip­u­loimal­la val­tu­ut­takursse­ja itselle edullisiksi.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys lie­neekin, että pystyykö Kiina kor­vaa­maan menete­tyn kokoon­pan­ote­ol­lisu­u­den jol­lain uudel­la tuotan­nol­la. Täl­löin Kiinan pitäisi siir­tyä kil­paile­maan suorem­min Etelä-Kore­an ja Japanin kanssa. Riit­tääkö aika kuitenkaan tähän? Riit­tääkö osaaminen?

    Sivuhuomiona kan­nat­taa pan­na merkille se, että Kiinas­sakin ihmistyötä kan­nat­taa kokoon­pan­ote­ol­lisu­udessakin automa­ti­soi­da merkit­tävästi. Täl­löin palkkakus­tan­nuk­sil­la ei enää olekaan suur­ta merk­i­tys­tä tuotan­non kus­tan­nuk­si­in — ja ei ole mitään tarvet­ta pitää tuotan­toa halpo­jen työvoimakus­tan­nusten mais­sa. Päin­vas­toin tuotan­toa kan­nat­taisi tässä tapauk­ses­sa siirtää lähem­mäk­si markki­noi­ta ja tuotan­to hyö­ty­isi enem­män laadukkaas­ta infra­struk­tu­urista, vakaista oloista ja koulute­tus­ta työvoimasta.

    Joten saa­pa nähdä miten käy.

    Vastaa

15. Joskus 1970-luvul­la vasem­mal­ta väitet­ti­in, että Euroopan vau­raus perus­tui kehi­tys­maid­en riis­toon. Vajoaako Euroop­pa, kun kehi­tys­maat itsenäistyvät oikeasti ja riis­ton tuot­ta­ma hyö­ty pois­tuu? Kehi­tys­mai­ta kyl­lä riis­tet­ti­in ja riis­tetään yhä, mut­ta tämän vaiku­tus koko Euroopan kulu­tus­ta­soon liikkui pros­en­teis­sa, ellei promilleissa. 

    Eikös siir­tomaat olleet useim­mille maille ennem­min aika huono diili? Olen kuul­lut väit­teen, etteivät britit olisi hyö­tyneet taloudel­lis­es­ti kuin Inti­as­ta muiden siir­tomaid­en syödessä enem­män rahaa kuin ne tuot­ti­vat (ainkin Sak­san siir­tomaa­seikkailu oli pelkkä val­ta­va rahareikä). Ilmeis­es­ti infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen, järjestyk­sen pito, miehi­tysjoukko­jen kus­tan­nuk­set jne. vievät reip­pasti enem­män kuin “riis­tol­la” kerit­ti­in haalimaan.

    Vastaa

16. Yhdys­val­tain, EU:n ja Suomen siihen ahdinkoon, joka alkoi 2008, tar­jot­ti­in ratkaisuk­si elvy­tyspoli­ti­ikkaa. Sitä on perustel­tu sil­lä, että Suomen 1990-luvun lama hoidet­ti­in väärin, kos­ka inhimil­liset seu­rauk­set oli­vat hirvit­tävän raskaat.

    Mut­ta kuitenkaan sitä ei ole kiis­tet­ty, että markki­navoimat — saadessaan mel­las­taa 1990 luvul­la — tekivät talouteen kor­jauk­sia. Huonos­ti kan­nat­tavaa kaa­tui ja tilaa ja resursse­ja vapau­tui uudelle. Tuli Nokia. Järkeistyi Lapin yliku­umen­nut matkail­u­rak­en­t­a­mi­nen, mil­lä oli ollut melkoinen rooli pankkikriisissä.

    Nyt elvy­tyk­sen kaut­ta hel­posti pönkitetään sitä, mitä on jo liikaa. Raken­nemuu­tosra­haa myön­netään vaikeuk­si­in joutuneille kun­nille. Näi­den kun­tien pitää äkkiä esit­tää rahalle käyt­töo­hjel­ma. On aivan luon­nol­lista, että esille nou­se­vat van­hat, jo hyv­inäkin aikoina kan­nat­ta­mat­tom­i­na hau­datut han­kkeet. Ja niihinkin kun­ti­in, jois­sa matkailu oli ollut sivuroolis­sa, hätäpäis­sään ohjel­maan lisät­ti­in matkailu, sil­lä eihän se eri­ty­isiä perustelu­ja tarvitse.

    Asi­as­ta toiseen. Se on kun­nol­la selit­tämät­tä, mikä työ on tuot­tavaa ja mikä elinkeino vain kulut­taa tuot­taval­la työl­lä luo­tua var­al­lisu­ut­ta. Toki raja on usein kiikunkaakun.

    Kun matkailua olen mollinut, otan sen taas esimerkik­si. Matkailuelinkeino ei tai­da kuu­lua tuot­tavi­in, talouskasvua maail­man­mi­tas­sa lisäävi­in elinkeinoi­hin. Joillekin yrit­täjille ja sen seu­rauk­se­na joillekin maille se tietysti tuo talouskasvua, mut­ta se talouskasvu voi olla tulon­si­ir­toa niistä maista, jois­sa var­al­lis­su­ut­ta luo­daan tuot­taval­la työllä.

    Tämä oli joh­dat­telua ydinkysymyk­seeni, joka on se, tehdäänkö Yhdys­val­tain ja Euroopan mitas­sa jo vähem­män tuot­tavaa työtä kuin työtä, joka perus­tuu kulut­tamiseen? Jos näin on, riit­tääkö epä­suhde syyk­si talouskaaoksseen?

    Vastaa

17. KIA:t ovat Forde­ja. Kore­alainen auton­va­lmis­ta­ja Dae­woo on yhtä kuin Gen­er­al Motors (USA). Retro-Chevro­let on tehty Kore­as­sa niin peri­amerikkalainen kuin onkin. Vol­vo on kiinalainen… jne. jne.

    Vastaa

18. euroopan ja yleen­säkin län­si­maail­man tule­vaisu­u­den näen murheellisena.

    olemme tot­tuneet hyvään elämään ja elin­ta­soon, jota on voimakkaasti tukenut hal­pa ener­gia ja suuren osan kulu­tus­tavaroista teet­tämi­nen halpamaissa.

    Hal­pa­maid­en tuotan­toketju­jen tehokku­us ei perus­tu tuot­tavu­u­teen vaan siihen, että kokon­aisjär­jestelmän lisäar­vo syn­tyy hal­val­la. lisäar­von tarve tuotan­tokoneis­tossa riip­puu siitä mitä lisäar­vol­la pitää kat­taa. kun pitää kat­taa vain pienet sos.turvamaksut, alhaiset verot( kos­ka hallinnonkin kulut ovat alhaiset)ja pienistä yleiku­luista johtu­va pieni kate­tarve syn­tyy kovin kil­pailukykyi­nen yhtälö. 

    Me län­si­maiset omaa ahneut­tamme vaadimme aina vain halvem­mal­la tuot­tei­ta, jos­ta joh­tusen yhä suurem­pi osa niistä tehdään edullisim­mis­sa mais­sa. Näin län­si­maiset kansan­taloudet mak­sa­vat sekä tavaroista että ener­gias­ta halvem­man hin­tata­son maille saa­mat­ta omas­ta vien­nistään riit­tävästi tulo­ja ko. tuot­tei­den ja palvelu­iden maksamiseen.Siitä on seu­ran­nut velka­an­tu­mi­nen. Tämä velka­an­tu­mistren­di ei vähene elleivät val­ut­takurss­in­muu­tok­set tuo län­si­maista yhteiskun­taa kil­pailukykyisem­mäk­si tai yhteiskun­tamme reagoi voimakkaasti tilanteeseen.

    Kun ide­olo­giamme on avoin kil­pailut­tamiside­olo­gia kansan­talouden kokon­aishallinnan sijaan lop­putu­los tulee skep­tisen näke­myk­seni mukaan vain luisumaan huonom­mak­si. Ei löy­dy poli­it­tista tah­toa tai ymmär­rystä tehdä riit­tävän raju­ja päätöksiä.

    Suomes­sa voimme yhtiöinä pär­jätä vain teet­tämäl­lä työn halvem­mas­sa ympäristössä. Tätä työn pakoa yhä kiihdyt­tää ulko­laisen työvoiman hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ilmoitet­tu hyl­jeksin­tä. Luu­lo siitä että voisimme saa­da suomeen IPR ( patent­ti, suun­nit­telu jne) tuot­to­ja ja elät­tää yhteiskun­taamme niil­lä ei ole real­isti­nen kos­ka ensin­näkään kehit­tyvät maat eivät mak­sa IPR mak­su­ja ja toisek­si kos­ka IPR tulo­jen veroko­htelu ei suomes­sa ole kil­pailukykyi­nen muiden euroopan maid­en kanssa. Tulot menevät sinne mis­sä ne on edullis­in­ta tulout­taa — siis suomen ulkopuolelle.

    Ikävä sanoa, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että suo­ma­lais­peräisetkin yhtiöt kyl­lä pär­jäävät tästä raken­nemuu­tok­ses­ta, mut­ta yhteiskun­tamme huonommin.

    Pitää muis­taa että kestävä hyv­in­voin­ti voi syn­tyä vain koti­mas­sa syn­tyvästä lisäar­vos­ta. Jos sitä ei koti­maas­sa syn­ny riit­tävästi yhteiskun­tamme tarpeisi­in huonos­ti käy ennem­min tai myöhemmin.

    Yhteiskun­tamme kil­pailukykyä kokon­aisuute­na pitäisi voimakkaasti paran­taa. Se ei tapah­du lisäämäl­lä yri­tys­ten kustannuksia.

    Vastaa

19. Suomen ongel­ma on se, että mis­tä saadaan uut­ta vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, kun nykyi­nen paperi- ja kän­ny­te­ol­lisu­us tun­tuu vähenevän.

    Suomes­sa­han ei lis­taudu pörssi­in uusia fir­mo­ja, kuten vaikka­pa Ruotsissa.

    Vastaa

20. Ei se tosi­aan sitä tarkoi­ta, että meille käy huonos­ti, jos Aasian maista tulee meitä parem­min pär­jääviä. Rahat­alouden huono hoito ja jatku­va niukku­us resurs­seista ovat tosin kehno yhdistelmä.
    Voiko Euroop­paa pelas­taa on absur­di aja­tus; niin kuin Euroop­pa olisi joku kokon­aisu­us eikä nip­pu kansal­lis­val­tioi­ta. Suo­mi pär­jää, jos sat­saamme Osmon suosi­maan energiatehokkuuteen/säästöön sekä vasem­mis­ton opein jaamme saa­mamme hyö­dyn kohtu­ullisen tasaisesti.

    Etelä-Euroopan mai­ta kur­ju­udelta tuskin pelas­taa mikään, mut­ta suo­ma­laiset voivat käy­dä siel­lä sit­ten halvoil­la lomil­la ja sek­si­matkoil­la, kuten nyt Thaimaas­sa. Voimme myös jakaa köy­hyysko­htalon, jos lähdemme eurobon­dei­hin tai ryhdymme taku­umiehik­si. Onnek­si euro rom­ah­taa ennen kuin vaku­us­mekanis­mi astuu voimaan 2013.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma:

    On yksinker­tais­es­ti taloudel­lis­es­ti täysin per­verssiä että kehit­tyväl­lä taloudel­la on jät­timäi­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä, niille pääomille nyt
    täy­tyy olla järkeväm­pääkin käyt­töä teol­lis­tu­vas­sa maassa. 

    ? No kai se nyt riip­puu ihan tosi mon­es­ta asi­as­ta onko tää järkevää vai ei, esim. väestön ikärakenteesta.

    Sun kir­joituk­sis­sa oli aikaisem­min hirveesti nyansse­ja ja monitahoisuutta.

    Vastaa

22. Jos min­ul­ta kysytään, niin Suomenkin luot­tolu­ok­i­tus pitäisi olla aivan jotain muu­ta, kuin AAA. Ainakin min­ut nau­ret­taisi­in pankista pihalle, jos hak­isin joka vuosi 20% osu­u­den tuloista lisää velkaa ja käyt­täisin ne vain kaik­keen kivaan. Sanois­in, että jatke­taan näin tois­taisek­si. Yritän sit­ten ehkä joskus kek­siä jotain takaisin­mak­su suunnitelmia.

    Jos saisit pank­in­jo­hta­jan vaku­ut­tuneek­si siitä, ettet koskaan tule jäämään eläk­keelle puhu­mat­takaan siitä että joskus kuolisit, niin luot­tolu­ok­i­tuk­sesi olisi täl­löin epäilemät­tä huo­mat­tavasti parempi.

    Toisin kuin yksi­ty­ishenkilöil­lä velko­jen­sa mak­sus­sa, val­tion­ve­lan mak­sus­sa ei ker­ta kaikki­aan ole käytän­nössä minkään­laista ajal­lista takara­jaa. Bri­tann­ian kru­unul­la on vielä jäl­jel­lä osa velas­ta, joka otet­ti­in alun perin 200 vuot­ta sit­ten Napoleo­nia vas­taan sotimiseen. Siinä ajas­sa inflaa­tio on tietysti ehtinyt syödä velan pääo­man kahvi­ra­hak­si, ja velan varsi­naiset hoitokus­tan­nuk­set koos­t­u­vat kokon­aan koroista. Ja nekin ovat niin alhaiset, että moti­vaa­tio­ta pois­mak­su­un ei yhä vieläkään ole syntynyt.

    Vastaa

23. Siskoni osti Kia-merkkisen auton. Siis eteläko­re­alaisen. Se on kuitenkin valmis­tet­tu Euroopas­sa. Tähän on siis tul­tu. Suun­nit­telu Aasi­as­sa, valmis­tus Euroopassa. 

    Auton valmis­tet­tu Euroopas­sa, kos­ka joku Sak­san tai Englan­nin kylä­pa­ha­nen tar­joaa niin rajut EU:n muu­tos­alueen tuet ja vero­helpo­tuk­set, että se tulee yksinker­taisek­si halvim­mak­si valmis­taa siel­lä. Yhtälöön tietysti vaikut­taa myös tul­liko­htelu ja kul­je­tus, joka ei tuol­laises­sa bulkki­hyödyk­keessä (ilman suo­ma­laista vero­tus­ta) ole mitätön seikka.

    Ihan näin mar­gin­aalis­sa rohke­nen kysyä: mik­si siskosi on yksityisautoilija?

    Vastaa

24. Kol­mas maail­man­so­ta on ollut käyn­nis­sä jo mon­ta vuot­ta. Sitä käy­dään teknolo­gias­ta, markki­nao­suuk­sista ja luonnonvaroista.

    Euroop­pa ei tässä sodas­sa näytä kovin hyvin pärjäävän…

    Viimeistään Nokian kohta­lo pitäisi säikäyt­tää kaik­ki lep­pois­ta­jat otta­maan tämä sota vakavasti. Kiinalainen tapa tais­tel­la on: minä voitan ja sinä häviät!

    Kävin hil­jat­tain Kiinas­sa ja suosit­te­len sitä kaikille muillekin. Kaduil­la siel­lä alkaa kova kuhi­na jo klo 05.00 ja aiko­vat kuulem­ma rak­en­taa kym­menssä vuodessa 50 000 pil­ven­pitäjää… Säästävät kovasti, jot­ta olisi varaa men­nä naimisi­in, saa­da lap­sia ja olisi eläkettä.

    Muutkin Aasian maat tule­vat kovaa vauh­tia perässä!

    Kaikille pitäisi siis olla selvää, että tässä tilanteessa kaiken­lainen lep­pois­t­a­mi­nen Suomes­sa / Euroopas­sa on tie katastrofiin.

    Pitem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä voimme selviy­tyä vain toisaal­ta pitämäl­lä julkisen taloutemme ja koulu­tus­ta­somme kil­pailukykyisenä, sekä toisaal­ta tekemäl­lä kaikkemme sen eteen, että tänne kan­nat­taa investoi­da ja tääl­lä voi har­ras­taa kan­nat­tavaa yri­tys­toim­intaa (= talouskasvu ja työllistäminen).

    Suomen nykyisessä hal­li­tu­so­hjel­mas­ta ei valitet­tavasti ole varsinkaan tästä viimeis­es­tä kohdas­ta paljon hajuakaan, jos­ta voi olla aiheel­lis­es­ti järkyttynyt.

    Sep­po Korppoo
    Järkyt­tynyt yrittäjä

    Vastaa

25. Teol­lisu­u­den kol­men ton­nin työ­paikat siir­tyvät Suomes­ta alle ton­nin tien­aav­ille kiinalaisille. Samal­la Suomes­sa kas­va­va määrä ihmisiä työl­listyy palvelu­alan pätkätöi­hin tien­aa­maan 1,5–2 ton­nia kuussa.

    Ja turha väit­tää, että val­u­ut­takurssien kehi­tys kor­jaisi tilanteen. Kiinaa ei pystytä pakot­ta­maan täysin vai­hdet­tavaan valuuttaan.

    Samanaikaises­ti väestö Suomes­sa ikään­tyy, mut­ta varakkaat eivät halua mak­saa iso­ja vero­ja. Veroparati­isien ole­mas­sao­lo ja pääomien vapaa siir­tymi­nen estävät korkeat yri­tysverot. Talouskasvus­takaan ei tule pelas­tus­ta velka­on­gelmi­in. Kehi­tys johtaa julk­isten meno­jen leikkauk­si­in eli hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoon.

    Niil­lä, joil­la on mil­li tai enem­män taskus­sa pystyvät yltäkyl­läiseen elämään. Mut­ta moni tulee Suomes­sa elämään suh­teel­lisen mata­las­sa elin­ta­sos­sa aivan kuten myös Etelä-Euroopan mais­sa. Lop­ul­ta osa ihmi­sistä läh­tee Suomes­sakin kadulle osoit­ta­maan mieltään.

    Vastaa

26. Olisiko­han syytä lahteä eräästä talouden perus­to­tu­ud­es­ta. JOKAISEN KANSAKUNNAN ON KYETTÄVÄ TUOTTANAAN SE MÄÄRÄ TUOTTEITA, JOIDEN MYYNNISTÄ SAATU TULO RIITTÄÄ KANSAKUNNAN TUONNIN MAKSAMISEEN. Sama peri­aate kos­kee tietyeti kaikkia taloudel­lisia yksiköitä alka­en yksi­tyis­es­tä ihmis­es­tä. Tas­apaino pitää saavut­taa. Lyhyel­lä tähtäimel­lä poikkeuk­sia voidaan sulat­taa, mut­ta pitem­män päälle tas­apain­on pitää löytä. 

    Nykyisen tilanteen tekee Euroopas­sa vaikeak­si muu­tos. Juuri nyt maail­man taloudessa on suuria muu­tok­sia. Uudet suur­val­lat otta­vat osaansa tuotan­nos­ta ja tämä pienen­tää Euroop­paan jäävän tulon määreää. Euroopan ihmiset ovat kuitenkin tot­tuneet johonkin kulu­tus­ta­soon ja ihmisille on erit­täin vaikeaa hyväksyä totu­tun taval­lisen kulu­tus­ta­son palaut­tamista vuosikym­meniä sit­ten ylite­tyk­lle tasolle.

    Tas­apain­oa voidaan hakea monil­la tavoin. Yhdis­tämäl­lä Euroopan itsenäiset val­tiot liit­to­val­tiok­si, voidaan nos­taa huonoiten men­estynei­den val­tioiden kulu­tus­ta­son laskua. Tämä tarkoit­taa tietysti parhait­en men­estynei­den val­tioiden keskimääräistä suurem­paa elin­ta­son laskua. Vaikut­taa siltä, että EU-fan­it pyrkivät tähän ratkaisuun.

    Yksilö­ta­sol­la voidaan tasa­ta tulo­ero­ja. Tämä pienen­tää nykyti­lanteessa köy­himpi­en elin­ta­son laskua mut­ta suurentaa rikkait­ten elin­ta­son laskua.

    Vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta voidaan tukea, jot­ta vien­ti vetäisi parem­min. Tuotan­toa voidaan tietysti myös siirtää eri­laisil­la säädök­sil­läN­tuon­nista koti­markki­noil­la tehtäväk­si. Tämäkin toimen­piteet ovat täysin vas­toin EU:n pääperiaatteita.

    Val­tion val­u­u­tan arvon muu­tos siten, että vien­ti tulisi helpom­mak­si on van­ha toimi­va ja koet­tu keino. Euro­maille se on nykyisel­lään mah­do­ton. Myös koko EU:n piiris­sä ei oikein sulate­ta val­u­u­tan arvon muutosta.

    Van­hin tas­apain­on etsimisen keino oli ennen muinoin sota. Alis­tet­ti­in sopi­va val­tio ja pakotet­ti­in se han­kki­maan mei­dän teol­lisu­utemme tuot­tei­ta. Johan talouden tas­apaino parani. Valitet­tavasti sekään keino ei sovi EU:lle. Koko jär­jestön tarkoi­tushan oli juuri sodan välttäminen.

    Vastaa

27. uchanow: kuulin huhun että ekp on hyväksynyt vakuuksi­na piigsien 2000 ‑vuo­tisia laina­pa­pere­i­ta jostain 1800-luvul­ta. Eli mak­samaan pitäisi ryhtyä alka­maan joskus vuon­na 3800.

    Tiedä sit­ten onko huhu tot­ta. Taval­laan luotet­tavas­ta läh­teestä tuon kuulin kuitenkin.

    Vastaa

28. OS:

    Kehi­tys­mai­ta kyl­lä riis­tet­ti­in ja riis­tetään yhä, mut­ta tämän vaiku­tus koko Euroopan kulu­tus­ta­soon liikkui pros­en­teis­sa, ellei promilleis­sa. […] omaa tuotan­topo­ten­ti­aalia Euroopal­la on riit­tämi­in ihan ilman mitään riistoakin.

    En tiedä asi­as­ta paljoa, mut­ta kuu­lostaa minus­ta aika kum­malliselta. Var­masti Euroopal­la on tuotan­topo­ten­ti­aalia, mut­ta mis­tä tulee raa­ka-aineet, mis­sä teetetään hal­patyöt, miten tuote­taan ruo­ka, mis­tä saadaan polt­toaine? Kaikki­in mui­hin pait­si ruokaan vas­taus on kehi­tys­maat, ja niiden halpu­us sen täh­den että niis­sä ihmisil­lä on keskimäärin niin huonot olot. (Jos ne oli­si­vat elin­ta­soltaan yhtä hyv­in­voivia kuin län­si­maat, me emme hak­isi näitä asioi­ta sieltä, eikö?) Me hyödymme siitä, että kehi­tys­mais­sa on huonot olot, ja olemme edis­täneet sitä poli­ti­ikan keinoin keski­a­jal­ta läh­tien. Eikä vieläkään ole mitään poli­it­tisia halu­ja aut­taa Lähi-Idän ja Afrikan kan­so­ja sor­ta­jil­taan, kos­ka kun teemme diilin sor­ta­jadik­taat­torin kanssa niin ei tarvitse mak­saa huna­jaa työläisille. Ei siel­lä ehkä euroop­palainen seiso ruoskan kanssa, mut­ta ei tarvit­sekaan jos käytän­nössä palkkaamme siihen hom­maan mur­to-osan paikallisia. (Ja ruo­ka taas on osa tuo­ta poli­it­tista huonos­tivoin­nin edis­tämistä maat­alous­tu­il­lamme ja pain­os­ta­mal­la maat­alous­ra­hoi­tus­poli­ti­ikkaamme niille jot­ka väistämät­tä siinä pelis­sä häviävät.) En väitä että Euroop­pa ei olisi mitään ilman riis­toa, mut­ta ihmette­len jos edis­tämästämme muiden huonos­tivoin­nista saa­mamme hyö­ty on vain promillein luokkaa.

    Tai näin minä olen ymmärtänyt — ker­tokaa toki kuin­ka olen väärässä.

    Vastaa

29. Eikös tässä olla vuo­sisato­ja men­ty saman kaa­van mukaan: 

    Val­tiot ja niiden mahti kas­vaa mikä lisää kansan yltäkyl­läisyyt­tä ja tyy­tyväisyyt­tä itseen­sä. Tuos­sa vai­heessa sit­ten lopete­taan “paskadu­u­nien” tekem­i­nen ja käper­ry­tään muutenkin omaan erinomaisuuteen. 

    Kun sit­ten muut kansat ovat men­neet ohi oikeal­ta ja vasem­mal­ta, havah­du­taan siihen tosi­asi­aan että ollaankin enti­nen suu­ru­us, ote­taan lusikkaa kau­ni­iseen käteen ja aloite­taan työn­teko uudestaan.

    Vastaa

30. Art­turi, yritän pitää nämä mun jori­nat vähän lyhyemp­inä, mut­ta ehkä yksinker­tais­tan liikaa. Joo, toki muutkin asi­at vaikut­taa kuten se ikärakenne.

    Vastaa

31. “Reaal­i­talous on kun­nos­sa, mut­ta rahat­alous on hun­ningol­la”. Yksinker­tais­tet­tuna var­maan juuri näin. Mut­ta osa rahat­alouden ongelmista tulee län­si­maid­en ja ‑val­tioiden halus­ta kulut­taa velak­si ja tavoitel­la ns. kasvua, joka ei tee eroa sen välille, onko BKT kas­vanut oma­l­la työl­lä vai lainalla.

    “Reaal­i­taloudessa on yksi ain­oa iso ongel­ma ja se on luon­non­va­ro­jen riit­tävyys.” hyvä että pidät tätä lip­pua korkeal­la! Kun markki­nat alka­vat hin­noitel­la öljyn ja muut tuotan­to­huip­pun­sa ohit­ta­neet ja ohit­ta­vat luon­non­va­rat niiden “oikeaan” hin­taan, niin sil­loin näemme hun­ningol­la ole­van reaalitalouden.

    “Olisi jotain pahasti pielessä, jos kil­pailukyvyn puute suh­teessa muuhun maail­man köy­hdyt­täisi Euroop­paa ver­rat­tuna pro­tek­tion­is­tiseen Euroop­paan.” Korkeal­la tasol­la ja pitkäl­lä aikavälil­lä suh­teelli­nen etu var­masti huole­htii kaikkien mate­ri­aalisen elin­ta­son nousus­ta. Mut­ta lyhyem­mäl­lä aikavälil­lä var­maan tapah­tuu kivu­li­ai­ta raken­nemuu­tok­sia tyyp­piä Detroit, johon tääl­lä viitat­ti­inkin. Ja alue voi hyvinkin olla taan­tu­van suo­ma­laisen kun­nan tai kreikan kokoinen. Niin, voisiko alue olla myös Euroopan kokoinen?

    Päävi­estisi taisi olla “lep­pois­t­a­mi­nen”. Sap­at­ti­va­paal­la ollessa siihen on help­po yhtyä. Mut­ta taustal­la on val­tio-tason arvo­ja joista pitää luop­ua jos lep­pois­taa, kuten taloudelli­nen ja teknologi­nen johta­ju­us, määräys­val­ta, soti­laalli­nen johta­ju­us, ja ehkäpä samal­la myös jonkin asteinen itsemääräämi­nen tai tur­val­lisu­us, joskin yksi­tyi­nen kansalainen voi lep­pois­ta­mal­la myös kas­vat­taa riippumattomuuttaan.

    Vastaa

32. “Turhan­päiväi­nen älykkyys syö ihmistä rotan lailla”

    Kuun­te­len mielu­um­min Dav­ea kuin tilastotieteilijöitä.

    Tämä blo­gi on kolkko. Halu­aisin uskoa, että suurin osa kom­ment­te­ja kir­joit­tavista ei ole vihrei­den kan­nat­ta­jia. Toivon niin, muuten olen pahasti eksynyt.

    Anteek­si aiheeseen liitymätön keskey­tys, jatkakaa jargonia.

    Vastaa

33. Kim­mo: “Auton valmis­tet­tu Euroopas­sa, kos­ka joku Sak­san tai Englan­nin kylä­pa­ha­nen tar­joaa niin rajut EU:n muu­tos­alueen tuet ja vero­helpo­tuk­set, että se tulee yksinker­taisek­si halvim­mak­si valmis­taa siellä.”

    KIAn tehtaan sijain­ti on Žili­na, Slo­va­kia — Sak­san tai Englan­nin kylä­pa­hasil­la ei liene vaikutusta.

    Vastaa

34. Euroopan man­tereel­la on n. 800 miljoon­aa asukas­ta ja 50 valtiota.

    Kiinas­sa on 1.3 mil­jar­dia asukas­ta ja yksi kom­mu­nisti­nen puolue toteut­ta­mas­sa suunnitelmataloutta.

    Esim. tuon mie­lenki­in­toisen doku­mentin mukaan Kiina rak­en­taa n. 10 uut­ta miljoo­nan ihmisen autiokaupunkia joka vuosi: http://www.youtube.com/watch?v=rPILhiTJv7E

    Miten käy Kiinan kun kasvu joskus lakkaa ja ihmiset alka­vat tiedostaa ja puhua vapaam­min? Tai jos kasvu vain jatkuukin, ja mil­jardin ihmisen yksipuolue­val­tio sokaistuu yliv­er­taisu­ud­estaan ja läh­tee hake­maan kansaa yhdis­tävää ulkoista vihol­lista ja leben­srau­mia. Pohjois-Korea lie­nee ensim­mäi­nen “kri­is­in­hallinta­op­er­aa­tio” jos Kiinas­sa alkaa kuo­hua sisäisesti.

    Vastaa

35. Lep­pois­tamista on vihrei­den tahol­ta esitet­ty jo kauan ennen kuin Euroopan ja Yhdys­val­to­jen kil­pailukyvyn ongel­mat suh­teessa Aasi­aan yleis­es­ti huo­mat­ti­in, joten mie­lenki­in­toinen kirjoitus.

    Sinän­sä järkevän alun jäl­keen toteat että reaal­i­talous on kun­nos­sa, mut­ta rahat­alous hun­ningol­la. Näinköhän? Talouskri­isi ja julkisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen­han juuri osoit­taa että reaal­i­talous ei ole kun­nos­sa julkisen sek­torin osalta. Yksilöi­den tuot­tavu­udessa on ero­ja ja pääo­mat kasaan­tu­vat tuot­tavam­mille ryh­mille. Siis yri­tyk­sil­lä on rahaa ja julkisel­la sek­to­ril­la velkaa. Aiem­min, vähem­män glob­al­isoituneessa maail­mas­sa, tilan­net­ta voiti­in kor­jail­la vero­tuk­sel­la, mut­ta nyt ja jatkos­sa se tulee ole­maan todel­la han­kalaa, käytän­nössä mah­do­ton­ta. Nyt on myön­net­ty, että nykyisen kokoinen julki­nen sek­tori ja julkisen velan pitämi­nen kohtu­ullise­na eivät ole yhteensovitettavissa.

    Ihmette­len seisotko edelleen kolmes­sa viimeisessä kap­paleessa esite­tyn lep­pois­tamis­mall­in takana. Se, että Hol­lan­nin elin­ta­so on pysynyt korkeal­la lyhyestä työa­jas­ta huoli­mat­ta tuskin on yleis­es­tet­tävis­sä koko Euroopan tasolle. Hol­lan­ti hyö­tyy esim. ase­mas­taan yht­enä maail­mankau­pan keskuk­sista ja his­to­ri­al­lis­es­ti vah­vas­ta pankkisek­torista. Nämä teol­lisu­u­de­nalat eivät tietenkään voi olla yliedustet­tuna kaikissa Euroopan mais­sa. Onko siis kaikille tai edes useim­mille Euroopan maille löy­det­tävis­sä oma nichen­sä, jos­sa ne voivat olla kil­pailukyky­isiä vaik­ka työaikaa lyhen­net­täisi­in? Epäilen.

    Kir­joi­tat, että Euroopas­sa on ylläpi­det­tävis­sä ainakin sel­l­ainen elin­ta­so, jon­ka Euroop­pa yksin, ilman ulkop­uolista kaup­paa pystyy saavut­ta­maan. Tot­ta, mut­ta täl­lainen pro­tek­tion­is­mi johtaisi todel­la huo­mat­tavaan elin­ta­son lasku­un. Olen­naisin osa euroop­palais­ten käyt­tämistä tavaroista on osit­tain tai kokon­aan valmis­tet­tu Euroopan ulkop­uolel­la. Kuinka­han moni olisi valmis niistä luop­umaan? Täl­lainen pro­tek­tion­isti­nen Euroop­pa on kyl­lä täyt­tä utopi­aa, tuskin edes tarkoitit että tähän voitaisi­in todel­la siirtyä?

    Olen samaa mieltä siitä, että euroop­palaiset tuskin ovat valmi­ita piden­tämään työaikaansa. Mil­lä siis julkiset palve­lut Euroopas­sa tule­vaisu­udessa rahoite­taan kun työ­paikko­jen siir­tymi­nen Aasi­aan jatkuu? Huo­mataan, että ei Kiinas­sa tai Inti­as­sa ole juurikaan mitään julk­isia palvelu­ja tai vero­ja. Toden­näköisin kehi­tyskulku lie­nee, että poli­itikot vält­televät sanomas­ta mitään negati­ivista, kos­ka äänestäjät eivät täl­laista halua kuul­la. Julk­ista sek­to­ria leikataan vähän ker­ral­laan pakon edessä. Teol­lisu­ustyö­paikko­jen siir­tymi­nen Aasi­aan jatkuu. Vero­tus Euroopas­sa ajau­tuu vähitellen, pakon edessä, lähem­mäs amerikkalaisia (tai jopa aasialaisia) tasoja.

    Vastaa

36. Aptin rautatiease­mas­ta:

    Kuten arvelinkin, vain henkilöli­ikenne on lakkautet­tu ja tavar­ali­ikenne siis jatkuu. Lipun­myyjä lie­nee ensisi­jais­es­ti liiken­teen­hoidol­lisia tarpei­ta varten ja voinee siinä sivus­sa myy­dä myös matkalip­pu­ja palveluperiaatteella. 

    http://france-for-visitors.com/provence/luberon/apt.html

    Täl­laisia asemia on ollut meil­läkin henkilöli­iken­teen rataverkon ulkop­uolel­la. Trend­inä meil­lä tun­tuu henkilöli­iken­teen verkol­lakin ole­van lipun­myyn­nin kar­simi­nen ja lun­naiden vaa­timi­nen kun­nil­ta, jos palvelui­ta halu­taan säilyttää. 

    http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/ainakin-viisi-lis%C3%A4vuotta-aseman-lipunmyynnille/662271

    Kon­tras­tia siis näyt­tää ole­van Bri­tann­ian lisäk­si Ran­skaan, kun päät­täjämme vain levit­televät käsiään VR:n tehdessä mitä haluaa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj041.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

37. Euroalue hajoaa jos asiansa ok hoi­ta­neet kyl­lästyvät jatku­vi­in pelastusoperaatioihin.

    Tai sit­ten pitäisi perus­taa pysyvä tulo­ja alueel­la uudelleen­jaka­va mekanis­mi, jos­sa tietyt maat saisi­vat muil­ta tulon­si­ir­to­ja ad infinity…

    Mil­lä nuo tulon­si­ir­rot perusteltaisi­in? Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi tukea jonkun muun maan tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in näh­den ylim­i­toitet­tua julk­ista kulutusta? 

    Vähin­täänkin tulon­si­ir­to­jen kohteena ole­vien maid­en poli­ti­ik­ka pitäisi päät­tää jos­sain muual­la kuin kysei­sis­sä val­tiois­sa. Esim. Ateenaan lentäisi pysyvästi sak­salainen val­takun­nankomis­saari joka määräisi mitä maas­sa tehdään… 🙂 

    Kreikkalaiset voisi­vat olla jopa iloisia siitä että muut kuin kreikkalaiset päät­täi­sivät hei­dän asioistaan.

    Vastaa

38. Pro­tek­tion­is­tises­sa Euroopas­sa lep­pois­t­a­mi­nen ei olsi vai­h­toe­hto vaan työ­panos­ta pitäisi jopa lisätä jot­ta nykyi­nen tai hie­man alem­pi kulu­tus­ta­so voitaisi­in ylläpitää.

    Vastaa

39. “Reaal­i­taloudessa on yksi ain­oa iso ongel­ma ja se on luon­non­va­ro­jen riit­tävyys.” Ja tämä ongel­ma ei ole mitenkään pieni. Varsinkin: län­si­mainen elin­ta­so perus­tuu pitkälti edulliseen ener­giaan. Ilman sitä lep­pois­tamisa­ja­tus on kyseenalainen. Anti­ikin Kreikas­sa oli monil­la lep­poisaa, kos­ka orjat hoiti­vat työt. Fos­si­ili­nen ener­gia on meille se orjavoima.

    Vastaa

40. Jos muuten hal­li­tuk­sel­la on huoli Euroopan ja Suomen kil­pailukyvys­tä, kum­malli­nen aja­tuskatko oli havait­tavis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Sin­nehän ei täl­lä ker­taa päästet­ty elinkei­noelämän edustajia. 

    Julkisel­la sek­to­ril­lakin on oma osansa kansan­taloudessamme, mut­ta niin on yri­tys­maail­mal­lakin. Yri­tyk­set tuot­ta­vat rahaa, jota julki­nen sek­tori kulut­taa, jos asian näin yksinker­tais­te­tusti toteaa.

    Selvyy­den vuok­si totean, ettei toki yri­tys­maail­maankaan näke­myk­siä pidä kri­ti­ikit­tä hyväksyä, mut­ta hei­dän sivu­ut­tamisen­sa kokon­aan ei kuu­losta hyvältä. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

41. Taitaa uno­htua se tosia asia, että kaik­ki Euroopan val­tiot ovat velka­isia ja tuo nykyi­nen mukavu­us on rahoitet­tu ulko­maisel­la velka­ra­hal­la. Se että yksi­tyi­nen sek­tori Ran­skas­ta ja Sak­sas­ta on lain­oit­tanut myös etelä-euroop­paa, ei muu­ta sitä tosi­asi­aa, että velak­si meil­läkin on iso osa julk­i­sista palveluista rakennettu.
    Osmon tule­vaisu­us ei mis­sään tapauk­ses­sa toteudu, kos­ka joko velat mak­se­taan takaisin tai sit­ten velka­hanat sul­je­taan. Kumpikin johtaa samaan tule­vaisu­u­teen, eli mukavu­u­den lop­pumiseen nopeam­min taik­ka hitaam­min, myös Suomes­sa. Luot­tolu­ok­i­tuk­sen muu­tok­set johtu­vat siitä, että vih­doin taju­taan, että val­tiovelkaa mak­saa takaisin pieni joukko ihmisiä, kos­ka täysin epäre­al­is­tiset kasvupil­vet eivät euro­taivaal­la purjehdi.

    Vastaa

42. Kuten arvelinkin, vain henkilöli­ikenne on lakkautet­tu ja tavar­ali­ikenne siis jatkuu.

    Arvelit kyl­lä väärin. Myös kiskot on pois­tet­tu. Tiedän tämän siitä, että tuos­ta ratal­in­jas­ta on tehty eri­no­mainen pyörätie.

    Vastaa

43. Osmo: “omaa tuotan­topo­ten­ti­aalia Euroopal­la on riit­tämi­in ihan ilman mitään riistoakin”

    Absolu­ut­tis­es­ti on, mut­ta suh­teessa Kiinaan ei. Tarkoi­tan että Kiina ottaa “tyhjiä pois”, kun läh­tee mata­lal­ta tasol­ta saa kiri­a­pua edel­lä olevil­ta. Kun Kiinas­sa vielä on yli tuplas­ti enem­män ihmisiä, siis poten­ti­aalia, niin Kiina tulee ainakin kuro­maan taloudel­lista eroa Euroopaan ja Yhdys­val­toi­hin pienemmäksi.

    Ongelmia voi Kiinalle tul­la sen epädemokraat­tis­es­ta jär­jestelmästä. On vaikeaa arvioi­da kuin­ka suur­ta vas­tus­tus­ta nykyi­nen jär­jestelmä saa Kiinas­sa, mut­ta ilmeis­es­ti sen­suroin­ti­in ainakin käytetään paljon resursse­ja. Tekni­ikan kehit­tyessä ja väestön sivistyessä sen­su­urin har­joit­ta­mi­nen tulee vaikeu­tu­maan entis­es­tään. Toisaal­ta mah­dolli­nen demokraati­nen val­lanku­mous ei poista Kiinan poten­ti­aalia, se olisi vain lyhyen tähtäi­men hidaste.

    Minus­ta Euroopan tulisi riistää aivovi­en­nil­lä (tai siis tuon­nil­la) osa näistä Kiinan valmis­tu­vista insinööreistä. Tois­taisek­si kil­pailue­tu­na olisi vielä taloudel­lis­es­ti parmem­mat mah­dol­lisu­udet. Ei ole myöskään san­ot­tu että Kiina tulee toim­i­maan jalosti, jos se pääsee vas­taisu­udessa houkut­tele­maan län­si­maisia osaa­jia sinne.

    Vastaa

44. Kri­it­tis­ten äänien mukaan jälkikolo­nial­is­min eräs muo­to on se, että rikkaat maat eivät anna anteek­si köy­hien maid­en velko­ja. Rahaa lainat­ti­in kuulem­ma dik­taat­tor­eille epäreiluin ja lait­tomin ehdoin. 

    Ovatko äänet harhaisia vai eivät?

    Löysin mie­lenki­in­toisen artikke­lin kehtiys­maid­en velka­kri­i­sistä, jos­sa ker­ro­taan mm. seuraavaa:

    “Kun Afrikan maid­en ulko­maan­vel­ka vuon­na 1970 oli 39 mil­jar­dia dol­lar­ia, vuon­na 2000 se oli jo 317 mil­jar­dia. Samas­sa ajas­sa näi­den maid­en vuosit­taiset velan­ly­hen­nyk­set ja korot nousi­vat kahdek­sanker­taisik­si. Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa kan­sain­välis­ten velka­kam­pan­joiden vetoomuk­sen kehi­tys­maid­en velko­jen armah­tamisek­si allekir­joit­ti maail­man­laa­juis­es­ti 24 miljoon­aa ihmistä.

    2000-luvun ensim­mäisenä vuosikymme­nenä käyn­nis­tet­ti­in velka­helpo­tu­so­hjelmia, joil­la mitätöi­ti­inn 110 mil­jardin edestä kaik­ista köy­himpi­en maid­en velko­ja. Kan­sain­vä­li­nen Jubilee-velka­kam­pan­ja arvioi kuitenkin vuon­na 2008, että köy­him­mil­lä mail­la on 400 mil­jardin dol­lar­in edestä velko­ja, joi­ta ne eivät koskaan pysty mak­samaan. Lisäk­si aikoinaan epäi­lytt­tävin perustein dik­taat­tor­eille myön­net­tyjä velko­ja on 500 mil­jardin dol­lar­in edestä.”

    http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/108

    Voisiko joku min­ua viisampi nyt ker­toa, että mikä on se rahavir­to­jen todel­li­nen suun­ta? Onko se pohjois­es­ta etelään vai toisin päin? Mak­sa­vatko kehi­tys­maat enem­män lain­o­jen­sa korko­ja kuin vas­taan­ot­ta­vat kehi­tyspua? Paran­taisiko velko­jen anteek­sianto kehit­tyvien maid­en tilan­net­ta, ja olisiko täl­lä myös vaiku­tus­ta Euroopan tulevaisuuteen?

    Vastaa

45. Kale­vi Kämäräinen:

    Jos muuten hal­li­tuk­sel­la on huoli Euroopan ja Suomen kil­pailukyvys­tä, kum­malli­nen aja­tuskatko oli havait­tavis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Sin­nehän ei täl­lä ker­taa päästet­ty elinkei­noelämän edustajia.

    Nämä edus­ta­jat tup­paa­vat yleen­sä ole­van tätä nyky­istä her­ralu­okkaa, jot­ka lähtevät ensisi­jais­es­ti siitä, että hei­dän eli­naikanaan rahal­la saa lisää rahaa myös Suomes­sa. Tässä aja­tus­maail­mas­sa yhteiskun­nal­liset näköko­h­dat kuten muiden ihmis­ten elämi­nen ja oikeudet sekä niiden jatku­vu­us ovat hai­hat­telua. Ihan hyvä jos täl­lä ker­taa eivät päässeet sanele­maan hallitusohjelmaa.

    Vastaa

46. Tässä lyhyesti Osmon siskon yksi­ty­isau­ton valmis­tu­paikas­ta: http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,695817,00.html

    Kyl­lä läh­es mil­jardin infratu­ki on jo köy­hälle EU-maalle iso raha, puhu­mat­takaan muista taloudel­li­sista tuista ja eduista, jol­la diili saati­in ankkuroitua.

    Eikä tämä nyt liity mitenkään autote­htaaseen, samaa huu­tokaup­paa eduista käy jokainen iso investoi­ja, kun on rak­en­ta­mas­sa uuden tehtaan, joka tuo “työtä ja vaurautta”…

    Vastaa

47. Juha, uusia työ­paikko­ja saadaan kohtu­ullis­ta­mal­la pääo­mavero­tus­ta lähem­mäs euroop­palaista tasoa. Eri­tyis­es­ti luop­umi­nen type­r­ästä per­in­töveros­ta aut­taa PKT-sek­to­ria. Nyt vero­tuk­semme on sil­lä tasol­la, että kaik­ki järkevät ihmiset vievät rahansa muualle.

    Vastaa

48. Pauli­nan havainto: 

    Tämä blo­gi on kolkko

    Niin on!

    Mon­et ystäväni ovat sanoneet juuri samoin ja ihmettelevät, mik­si ylipään­sä tänne kirjoittelen. 

    Blo­gi on kolkko sik­si, että isän­tä on tun­teil­taan karu, elit­isti­nen teknokraat­ti varustet­tuna hyvin vahvoil­la omil­la poli­it­tisil­la intresseillään. 

    Tämä ohjaa keskustelun jär­jestään teknistaloudel­lis­ten kysymys­ten piiri­in vail­la mitään tosielämän nyansse­ja. Blogilla jyräävät kolmikymp­piset miesinsinöörit. 

    Olen huo­man­nut, että kir­joi­tan tänne aivan eri taval­la kuin mitä oikeasti olen. Luon­nos­sa kuun­te­len ihmisiä, hei­dän tari­noitaan, tun­teitaan ja ker­takaikkises­ti olen aivan eri­lainen. Jotain sitäkin puol­ta joskus olen tän­nekin yrit­tänyt itses­täni tuo­da, mut­ta huonol­la menestyksellä. 

    Ehkä on aika häipyä. Ja jos tähän tulee sata peukkua, niin häivynkin… 🙂 Voi olla, että parikym­men­täkin riittää.

    Vastaa

49. http://www.stanford.edu/~tomz/pubs/TW2007.pdf

    “We clas­si­fied a bor­row­er as hav­ing default­ed if it failed to pay inter­est and/or
    prin­ci­pal on sched­ule, or if it exchanged bonds or resched­uled bank loans on “less
    favor­able terms than the orig­i­nal loan” Defaults
    end­ed when a major­i­ty of cred­i­tors agreed to a set­tle­ment package.”
    …
    “By our def­i­n­i­tion, 106 coun­tries have default­ed a total of 250 times since the
    end of the Napoleon­ic Wars.”

    Kyl­lä var­maan lainaa saa, mut­ta jos korko nousee ja edes van­ho­ja lain­o­ja ei saa­da uusit­tua kohtu­ullis­es­ti, niin seinä tulee nopeasti vastaan.

    Kan­nat­taa kat­soa myös Kiinas­ta päin asiaa:
    http://news.xinhuanet.com/english2010/indepth/2011–08/06/c_131032986.htm

    Ainakin Kiinal­la on intres­si lopet­taa lain­oit­ta­mi­nen taalois­sa tai eurois­sa ja sitoa lainat laa­jem­paan val­u­ut­tako­ri­in. Tämä tek­isi inflaa­ti­ol­la ja rahan­painamisel­la velankuit­taamisen vielä huonom­mak­si vaihtoehdoksi.

    Vastaa

50. No ‚Osmo, kak­istap­pas nyt ihan oikeasti omat ana­ly­y­sisi siitä mihin ollaan menos­sa kun Soi­ni oli oike­as­sa: Eurossa on ihan liian monikult­tuurista porukkaa… osa tekee töitä, osa on tekevinään.

    Pyöräl­läsi voisi ajel­la siitä Paasikiv­en mon­u­mentin ohitse, se isku­lause jota vielä takavu­osi­na hymis­telti­in ja nykyään lähin­nä okset­taa aihey­htey­den takia onkin taas niin relevantti :))

    Työn­teko kunniaan ! 

    Kreik­ka ja muutt bul­vaan­it ulos eurosta, kir­jataan tap­pi­ot ja pari vuot­ta kireätä mut­ta ter­ve­järk­isyys voittaa!

    terv. Fil.maist.

    Vastaa

51. Kir­joi­tus kuvas­taa hyvin sitä miten itse ajat­te­len. Tähän halu­an kuitenkin lisätä pari tärkeää seikkaa.

    Ensik­si reaal­i­talous koos­t­uu tietyn­lai­sista palikoista, jot­ka hit­sa­taan yhteen, ja sit­ten kun jotain pitää uusia niin uusi­taan koko sys­tee­mi. Tämän suh­teen on tärkeää nähdä, että ben­sa-autot kor­vataan sähköau­toil­la parinkymme­nen vuo­den sisäl­lä. Ja aloitet­tuhan jo onkin. Jokainen voi sit­ten miet­tiä miten käy oman kotialueen kun ben­san hin­ta tuplaan­tuu samal­la kun talous läh­tee nousu­un. (tai helpom­min miten käy kun ben­saa on vähemmän)

    Toinen huomio reaal­i­talouden vält­tämät­tömästä muu­tok­ses­ta on se, että kannabis ja bor­del­lit lail­lis­te­taan jos­sain muo­dos­sa läpi koko Euroopan. Tästä ei vält­tämät­tä saa­da tolkut­toman paljon rahaa, mut­ta säästetään tolkut­toman paljon kun tätä olema­ton­ta tur­val­lisu­usuhkaa ei enää tarvitse valvoa, ja rahat pää­tyvät vero­ja mak­savien käsiin.

    Rahapoli­ti­ikas­sa tärkein­tä on, että sitä on tarpeek­si, sil­lä jos rahaa on liian vähän niin reaal­i­talous menee rik­ki kun palve­lut ja tuot­teet eivät enää liiku. Tämän poli­itikot ovat varsin hyvin ymmärtäneet, ja toimi­vat viimeistään pakon edessä, ja usein pakon edessä. Mikäli keskus­pankkien ei sal­li­ta painaa rahaa sil­loin kun lik­vidi­teet­tiä tarvi­taan, niin val­las­sa ole­vat poli­itikot menet­tävät valtansa.

    En tiedä pitäiskö tässäkin muis­tut­taa, että ikään­tyvä Euroop­pa tarvit­see paljon maa­han­muut­ta­jia. Sil­lä Euroop­pa ei lopu tähän vuosikymmeneen.

    Markki­noil­la poh­jakos­ke­tus tullee heti maanan­taina, ja sit­ten men­näänkin vah­vasti ylöspäin ainakin kolme kuukaut­ta, ken­ties jopa koko vuosi, tai enem­mänkin. Itse jo latasin osakkeisi­in kaiken minkä irti sain.

    Tämän myller­ryk­sen keskel­lä on kuitenkin val­ta­va mah­dol­lisu­u­den ikku­na. Nimit­täin voimme muut­taa maail­man taala-hin­noit­telun val­u­ut­tako­ri-hin­noit­teluk­si (SDR=Special Draw­ing Rights) jol­loin yhdys­val­lat ei enää saa kaikkea vain paina­mal­la rahaa, vaan hei­dänkin tulee tuot­taa tuot­tei­ta ja palvelui­ta kyetäk­seen kauppaan.

    Vastaa

52. Suomes­sa tämä ‘Euroopan tule­vaisu­us’ kekustelu on ollut kovin vähäistä — sik­si tämä avaus on hieno asia.

    Aiheesta on mm Richard Youngs “Europe’s decline and fall — the strug­gle against glob­al irrel­e­vance” (2010)
    Euroopalaisen talouden synkky­den lisäk­si myöskään euroop­palaisil­la poli­itikoil­la ei ole paljoakaan sanottavaa.

    Aasian näkökul­mas­ta Euroopas­ta on tulos­sa suuri ulkoil­ma­museo, jos­sa on niin Agropo­lis kuin Eiffel-torni.

    Ode sivuaa ehkä ole­nanis­in­ta kysymys­tä — mil­lä taval­la se seu­raa­va mil­jar­di ihmistä saa itselleen mielekkään elämän. Tässä lähikuukausi­na maa­pal­lon väk­iluku ylit­tää 7 mil­jar­dia. 14 vuo­den kulut­tua 2025 väk­iluku on jo 8 miljardia

    Lep­pois­tamisen sijaan lie­nee enem­mänkin kova kiire ja paljon mah­dol­lisuuk­sia siinä, mil­lä taval­la luon­non­va­rat, ener­gia ja osaami­nen saadaan hoidet­tua myös Euroopas­sa. Sen rin­nal­la nykyi­nen taan­tu­ma on pienen luokan talout­ta ter­ve­hdyt­tävä muis­tu­tus, joka antaa mah­dol­lisu­u­den syn­nyt­tää uuden­laista teollisuutta.

    Globaalis­sa maail­mas­sa ideat, tavarat ja ihmiset ilman muu­ta liikku­vat. Euroopan olisi vain ryhdistäydyttävä.

    Suomen poli­ti­ik­ka keskit­tyä korkeaan soaamiseen (4% BKT:stä, joista 1% Nokial­ta) ei ole maail­mal­la enää harv­inaisu­us. Muut tule­vat tässäkin jo nopeasti taka­matkalta kirien. Kil­pailue­tu on aina suh­teelli­nen ja sidot­tu aikaan. 

    Suomes­sa tarvi­taan keskustelua siitä mitä seu­raavak­si. Euroopan olisi syytä alkaa kehit­tää omaa yhteistä kilpailuetuaan.

    Vastaa

53. Aus­tri­an kir­joit­ti jatku­vista tulon­si­ir­roista Etelä-Euroopan kri­isi­val­tioille:” Mil­lä nuo tulon­si­ir­rot perusteltaisi­in? Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi tukea jonkun muun maan tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in näh­den ylim­i­toitet­tua julk­ista kulutusta?2

    Vas­taus on yksinker­tainen. Sen hok­saa, jos muis­telee sitä, mil­lä Katainen on viimeiset vuodet perustel­lut Suomen aina uusi­u­tu­vaa apua näille kri­isi­val­tioille. Sen tulee myös hok­saa­maan viimeistään syksyl­lä, kun Suomen hal­li­tus, Katainen/Urpilainen perustel­e­vat sitä, mik­si Suomen on luovut­ta­va päätös­val­las­taan talousasiois­sa ja mik­si vakausvä­li­neen, niin tilapäisen kuin pysyvän takaus­vas­tui­ta on kas­vatet­ta­va moninkertaiseksi.

    Lyhyesti ker­rot­tuna suo­ma­lais­lle on Kataisen suul­la ainakin 4 ker­taa todis­tet­tu, ettei Suo­mi anna rahaa tai takui­ta kri­isi­maille näi­den maid­en takia. syynä on kuulem­ma Suomen etu. Koko maail­man talous rom­ahrtaa, jos ei Suo­mi suos­tu “aut­ta­maan”.

    Joten kehoit­taisin nim­imerk­ki “Aus­tri­an, käyt­tämään edes hiukan muy­is­ti­aan, eikä esit­tämään turhia kysymyksiä.

    Vastaa

54. Etelä-Euroopan tule­vaisu­ut­ta on kyl­lä käsitel­ty velka­kri­isin yhtey­dessä aika epä­ana­lyyt­tis­es­ti — tun­tuu siltä, että kaik­ki ovat valmi­ita hyväksymään pop­ulistien väit­teet siitä, että PIGS-maat taan­tu­vat velkataakan alla jok­sikin köy­häk­si reser­vaatik­si, jos­sa her­rar­od… eikun­si­is… ahk­e­rien pohjois-euroop­palais­ten para­nee por­sastel­la lomil­laan. Kaiken taustal­la tun­tuu ole­van jokin­lainen ajat­telukulku siitä, että PIGS-maat ovat tuomit­tu­ja ikuis­es­ti huonoon tuot­tavu­udeen ja siten olemat­tomaan kil­pailukykyyn, kos­ka — kaikki­han me tiedämme — näi­den maid­en ihmiset ovat sitä mañana-väkeä, jol­ta oikea työn teko ei vain mil­lään onnistu.

    Oikeasti velka­kri­isi on näille maille suuri mah­dol­lisu­us tehdä vih­doinkin kauan kai­vatut uud­is­tuk­set talouden ja työ­markki­noiden vapaut­tamisek­si, yhteiskun­nan toim­into­jen tehostamisek­si, perus­teet­tomien etu­isuuk­sien ja etu/yksinoikeuksien pois­tamisek­si. Jos PIGS-maat pystyvät pakon edessä vir­tavi­ivais­ta­maan talouten­sa ja yhteiskun­tansa, niin ei pitäisi olla mitenkään mah­do­ton­ta, että ne pysty­i­sivät kuro­maan merkit­tävästi Pohjois- ja Etelä-Euroopan välistä tuot­tavu­uskuilua kiin­ni. Tästä taas seu­raisi vuosikausik­si keskimääräistä län­si­maista talouskasvua nopeampi kasvu.

    Etelä-Euroopan ongel­mat ovat siis hyvin pitkälti ratkaistavis­sa, jos vain maid­en hal­li­tuk­set ovat riit­tävän rohkei­ta ja päämääräti­etoisia uud­is­tuk­sis­saan. Ja jos eivät ole, niin pohjois-euroop­palaiset laina­hano­jen sää­timis­sä istues­saa voivat hyvin käyt­tää kep­piä ja porkkanaa oikean suun­nan ja tahdin osoittamiseksi.

    (PS. min­un piti lähet­tää se Kiina-vuo­datuk­seni tähän kom­ment­tiketju­un, mut­ta jostain käsit­tämät­tömästä (näp­päimistön ja pen­ki välis­es­tä) syys­tä se pää­tyikin “Tiedonväl­i­tyk­sen pirstoutimi­nen” ‑ketju­un…)

    Vastaa

55. Sep­po Korp­poo: “tekemäl­lä kaikkemme sen eteen, että tänne kan­nat­taa investoi­da ja tääl­lä voi har­ras­taa kan­nat­tavaa yri­tys­toim­intaa (= talouskasvu ja työllistäminen).

    Suomen nykyisessä hal­li­tu­so­hjel­mas­ta ei valitet­tavasti ole varsinkaan tästä viimeis­es­tä kohdas­ta paljon hajuakaan, jos­ta voi olla aiheel­lis­es­ti järkyttynyt.”

    Mik­si aher­taa niska limas­sa, kun lep­pois­ta­mal­la voimme elää tyy­tyväistä elämää esimerkik­si Aasialais­ten hov­ipalveli­joina? Lep­pois­ta­maan vaan, annetaan Aasialais­ten määrätä suunta. 

    Mitä oikein sitä­pait­si val­i­tat, meil­lähän on ilmainen koulu­tus! Poten­ti­aaliset rikol­liset on lep­pois­tet­tu elelemään mukav­il­la tuloil­la — elämi­nen Suomes­sa on myös turvallista.

    Minus­ta kuu­lostaa hauskalta luot­taa Urpi­laiseen, Kataiseen ja Alexan­der Stub­bi­in. Yri­tys­ten kuu­luu mak­saa ALV23%+Yhteisöv25%+pääomavero30%+eläke&sos.maksut kos­ka se on järkevää politiikkaa.

    Vastaa

56. Lep­pois­t­a­mi­nen onnis­tuu vas­ta sit­ten, kun kaik­ki velat ja tule­vat velvoit­teet on mak­set­tu pois. Nyky-yhteiskun­ta on kokon­aan suun­nitel­tu siten, että julki­nen vel­ka ja kaik­ki eläkev­as­tu­ut kate­taan tule­vaisu­u­den kasvul­la. Jos lep­pois­tamme, nämä jäävät hoitamatta.
    Sama tietysti pätee myös yri­ty­selämässä. Pienikin vela­ton yri­tys voi toimia kan­nat­tavasti ja antaa omis­ta­jilleen kohtu­u­ullisen kor­vauk­sen siihen sijoit­tamis­taan tuotan­topanok­sista (työ ja pääo­ma). Velkaisen sen sijaan pitää kas­vat­taa liike­vai­h­toaan jatku­vasti veloista selviytyäkseen.

    Vastaa

57. Lep­pois­t­a­mi­nen johtaisi suo­ma­lais­ten heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tuhoon.

    Häm­mästyt­tää, että Osmo jak­saa vieläkin puhua down­shif­taamisen puoles­ta ja kri­ti­soi­da ahkeru­ut­ta. Näin ainakin ymmär­rän kaipu­un lyhyem­pi­en työaiko­jen perään. Esimerkkeinä hän käyt­tää Ran­skaa ja Hol­lan­tia. Epäilemät­tä työn­teon vähen­tämi­nen lisää usein yksit­täisen ihmisen elämän­laat­ua, mut­ta val­tion­talouden kannal­ta se on tuhoisaa. Suomen kaltaises­sa korkean mar­gin­aaliv­ero­tuk­sen maas­sa työn­teon vähen­tämi­nen johtaa välit­tömästi val­tion vero­tu­lo­jen dra­maat­tiseen lasku­un. Miten menete­tyt työn­tek­i­jöi­den tuloverot voidaan kor­va­ta, Osmo?

    Pienen­tyneet palkat johta­vat pienen­tyvään kulu­tuk­seen. Miten, Osmo, kor­vaisit menete­tyt arvonlisäverot?

    Lyhyem­pi työvi­ikko johtaa myös siihen, että näitä työn­tek­i­jöitä palkkaa­van suo­ma­laisy­htiön on vaikeampi kil­pail­la sel­l­ais­es­ta val­tios­sa sijait­se­vien yhtiöi­den kanssa, joiden työn­tek­i­jät paina­vat pidem­pää päivää. Ker­ropa, Osmo, miten kor­vataan yhtiöi­den mak­samien tulovero­jen menetykset?

    Kan­sain­välisessä kon­serneis­sa eri val­tiois­sa sijait­se­vat yksiköt myös kil­pail­e­vat siitä, mihin val­tioon uusi työn­tek­i­jä palkataan tai kokon­ainen osas­to tai funk­tio peruste­taan. Ihmette­len syvästi, Osmo, miten kan­sain­välis­ten kon­sernien suo­ma­laisyk­siköt voivat mitenkään perustel­la uusia työ­paikko­ja tääl­lä — uusi työn­tek­i­jä kuitenkin ottaisi ren­nom­min kuin kilpailijavaltiossa. 

    Hol­lan­ti ja Ran­s­ka ovat mielestäni epäon­nis­tunei­ta esimerkke­jä lep­pois­tamisen ilosta. Hol­lan­nin men­estys perus­tuu muu­tami­i­in huip­pumen­estyneisi­in aloi­hin, kuten logis­ti­ikkaan, ja ennen kaikkea vero­tuki­in, jot­ka on suun­nat­tu rahoi­tussek­to­rille. Toisin kuin suo­ma­lainen mielel­lään ajat­telee, ran­skalaiset joutu­vat repimään elan­ton­sa raskaal­la työn­te­ol­la, ja heil­lä on Suomeen ver­rat­tuna etu­na laa­jem­mat koti­markki­nat ja rahoituk­sen helpom­pi saatavuus. 

    Mielestäni voimme toki kansakun­tana päät­tää ottaa ren­nom­min. Ongel­mana vain on, että val­tion­talous rom­ah­taa. Ja mitenkäs käy yhteiskun­nan heikoim­mille, kun val­tion­talous on tuhot­tu? Osmo, onko lep­pois­t­a­mi­nen mielestäsi oikeasti Suomen tie?

    Vastaa

58. Ode: “Joskus 1970-luvul­la vasem­mal­ta väitet­ti­in, että Euroopan vau­raus perus­tui kehi­tys­maid­en riis­toon. Vajoaako Euroop­pa, kun kehi­tys­maat itsenäistyvät oikeasti ja riis­ton tuot­ta­ma hyö­ty pois­tuu? Kehi­tys­mai­ta kyl­lä riis­tet­ti­in ja riis­tetään yhä, mut­ta tämän vaiku­tus koko Euroopan kulu­tus­ta­soon liikkui pros­en­teis­sa, ellei promilleis­sa. Yri­tys­ta­sol­la saali­it oli­vat val­tavia, mut­ta kansan­talouden tasol­la niiden merk­i­tys oli ja on vähäi­nen. (…) Riis­to nyt joka tapauk­ses­sa lop­puu maail­mankau­pan avautuessa.”

    Hmm? Van­has­sa vasem­mis­to­laises­sa riis­toa­jat­telus­sa viitat­ti­in (oikein tai väärin) Marx­in työ­nar­vo­teo­ri­aan ja pidet­ti­in riis­ton mit­tana “riistäjien” “val­tavia saali­ita”. Täl­lainen riis­to ei suinkaan ole vähen­tynyt maail­mankau­pan avautues­sa vaan lisään­tynyt. Sadat miljoonat kiinalaiset ja muut kehi­tys­maalaiset, jot­ka vielä sukupolvi sit­ten kuokki­vat kom­muuneis­saan eivätkä tuot­ta­neet juuri muu­ta kuin oman niukan ruokansa, on nyt liitet­ty mei­dän kanssamme samaan globaal­i­talouteen tekemään melko nykyaikaisil­la menetelmil­lä mut­ta paljon mei­dän palkkata­soamme halvem­mal­la tavaroi­ta maail­malle. Vaat­tei­ta, elek­tron­i­ikkaa ja melkein mitä muu­ta tahansa ostaes­samme hyödymme siitä kovasti. Työmme myyjinä osa meistä on kär­si­jöitä ja osa hyö­tyjiä, riip­puen siitä, teem­mekö sitä samaa, mitä kiinalaiset jo tekevät halvem­mal­la vai osaam­meko tehdä jotain sel­l­aista, mitä kiinalaiset eivät vielä ole oppi­neet tai organ­isoituneet tekemään meille halvem­mal­la. Eniten tietysti hyö­tyvät kiinalaiset, aivan niin kuin fik­su vasem­mis­to­laisen talousti­eteen grand old lady Joan Robin­son joskus kir­joit­ti, ulko­muis­tista jotenkin näin: “The mis­ery of being exploit­ed by cap­i­tal­ists is noth­ing com­pared to the mis­ery of not being exploit­ed at all.”

    Se kehi­tys­maa, jon­ka kansalais­ten (tuot­tavu­u­teen näh­den) alhai­sista palkoista kap­i­tal­is­tit ovat luul­lak­seni eniten viime vuosikym­meninä hyö­tyneet lie­nee Sin­ga­pore, joka tämän “riis­ton” seu­rauk­se­na onkin paris­sa sukupolves­sa nous­sut kulu­tus­ta­sos­sa ja hyv­in­voin­nis­sa kehi­tys­maata­sol­ta mei­dän rin­nallemme ja ohikin.

    Sitä mukaa kun kiinalaiset oppi­vat ja organ­isoitu­vat tekemään yhä isom­man osan siitä, mille maail­mal­la on kysyntää,
    palkkakuilu Suomen ja Kiinan välil­lä luon­nol­lis­es­ti kape­nee. Kos­ka kiinalaisia on paljon ja vas­ta vähem­mistö heistä oikeasti kisaa kanssamme samas­sa sar­jas­sa, palkkakuilun umpeu­tu­miseen kuluu kuitenkin sukupolvia. Vaik­ka työvoiman kova kysyn­tä onkin jo alka­nut nos­taa voimallis­es­ti alhaisimpia palkko­ja etenkin Kiinan ran­nikol­la mut­ta myös sisä­maas­sa niin, että joidenkin työvoimaval­tais­ten tavaroiden reaal­i­hin­nat ovat pitkän laskun jäl­keen alka­neet uudelleen nous­ta, yhdis­telmä automa­ti­soin­tia, tuotan­non tehos­tu­mista ja sen siir­tymistä syr­jem­mälle (Kiinan sisäl­lä ja sen ulkop­uolel­la) pitänee hin­nat alhaal­la vielä pitkään.

    Jotakin hal­van työvoiman perässä Aasi­aan men­nyt­tä tuotan­toa tulee var­masti takaisinkin kun palkat siel­lä nou­se­vat, mut­ta kokon­aisu­udessaan se lie­nee akan­vir­ta. Kehi­tys­mais­sa suo­ma­lais­ten tarpei­den tyy­dyt­tämisek­si tehtävän työn määrä kas­va­nee vielä pitkään. Ihan halvim­man roinan hin­tata­so ehkä vähän nousee (veikkaan, että tämän kesän erikois­tar­jous kah­denkympin kot­tikär­ry­istä ei jää pysyväk­si), mut­ta moni sel­l­ainen kehi­tys­maatuotan­to, jota ei vielä ole saatu organ­isoiduk­si, tulee koh­ta tar­jolle ja laa­jaan käyt­töön. Veikkaan­pa, että tuhan­sil­la suo­ma­laisil­la on kymme­nen vuo­den päästä kiinalaisia (netti)tutoreita.

    Kiinalais­ten liit­tymi­nen maail­man­talouteen ja hei­dän osaamis- ja palkkata­son nousun­sa on monin tavoin myön­teinen jut­tu, etenkin heille, mut­ta myös val­taos­alle meistä suo­ma­lai­sista. Pieni vähem­mistö meistä menet­tää kuitenkin nykyisen työ­paikkansa ja joutuu siir­tymään uusi­in tehtävi­in, esimerkik­si tehtaas­ta van­hus­ten palve­lu­talon huolto­hom­mi­in. Jos siir­tymi­nen hoide­taan hyvin, siir­tyjätkin liit­tyvät hyö­tyjien joukkoon.

    Kun Kiina kehit­tyy, kiinalais­ten ei tietenkään tarvitse jatkos­sa enää suos­tua siihen, että yhden suo­ma­laisen työ­tun­nin tulok­sel­la voi ostaa viiden tai viiden­toista tai jopa viidenkymme­nen kiinalaisen työ­tun­nin tulok­sen. Mut­ta sopeu­tu­mi­nen tähän voi siis tapah­tua pitkäl­lä aikavälil­lä ja lähin­nä niin, että kiinalais­ten palkat ja tuot­tavu­us nou­se­vat. Suo­ma­lais­ten palkko­jen ostovoimaan tästä ei tule oleel­lista notkahdusta.

    Etenkin Amerikas­sa liet­sot­tu pelko kiinalais­ten “superk­il­pailukyvys­tä”, jon­ka ansios­ta Kiina jyrää mei­dän vähitellen joka lajis­sa ja sysää mei­dät työt­tömyy­teen ja köy­hyy­teen, on enim­mäk­seen soopaa, kuten Odekin taisi tode­ta. Kyl­lä se palkkata­so siel­lä Kiinas­sakin alkaa nous­ta ja nävertää kohtu­ut­tomak­si kas­vanut­ta kil­pailukykyä, aivan samoin kuin se on jo tehnyt Japanis­sa, Kore­as­sa, Tai­wanis­sa, Sin­ga­pores­sa ja Hong Kongis­sa. Tämä pros­es­si on jo kovas­sa käynnissä.

    Voi hyvin olla, että Euroopan sisäl­lä jotkut Etelä-Euroopan maat ovat erikois­tuneet tuotan­toon, jos­sa ne eivät ole enää kil­pailukyky­isiä Kiinalle, kun taas jotkut muut maat, eri­tyis­es­ti Sak­sa, porskut­ta­vat hyvin, kun ne ovat erikois­tuneet tuotan­toon, jota mm. Kiina halu­aa ostaa. Mut­ta tämä on vain pieni osa Etelä-Euroopan ongel­maa eikä sitä pait­si ole mitenkään kiveen hakat­tu ja muut­tuma­ton. Kreikan ja Por­tu­galin kil­pailukyvyt­tömyys suh­teessa Sak­saan on Euroopan sisäi­nen ongel­ma, ei Kiinan syy.

    Kaikissa teol­lisu­us­mais­sa pitkän aikavä­li­nen tren­di on se, että vauras­tu­va väki ottaa osan kas­vavas­ta hyv­in­voin­nistaan vapaa-aikana. Suomes­sa keskimääräi­nen työvuo­den pitu­us, koti­työt mukaan­lukien, on pudon­nut kolmes­sa sukupolves­sa ehkä jopa noin kol­ma­sos­al­la. Täl­lainen yleinen ja vapaae­htoinen “lep­pois­t­a­mi­nen” on täysin eri asia kuin se, että jotkut työhaluiset jäävät työt­tömik­si ja usein myös syrjäytyvät.

    Japanis­sa on viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana tapah­tunut molem­pia: lep­pois­tamista ja työt­tömyy­den lisään­tymistä. Vaik­ka kasvu on ollut hitaam­paa kuin aiem­min, sitä on kuitenkin ollut, varsinkin jos kat­so­taan asumiskus­tan­nusten jäl­keen käteen jäävien tulo­jen ostovoimaa. Ja osa tästä kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien kasvus­ta on todel­lakin käytet­ty siihen, että vuo­tu­ista työaikaa on lyhen­net­ty, aivan niin kuin aiem­min vauras­tuneis­sa teol­lisu­us­mais­sa oli tehty jo aiem­min. Tämä “lep­pois­t­a­mi­nen” on mitä ilmeisim­min paran­tanut ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Ja ihan toinen asia siis on se, että työt­tömyys ja syr­jäy­tyneisyys on lisään­tynyt. Näille ongelmille lep­pois­t­a­mi­nen ei ole sen kum­mem­min syy kuin lääkekään.

    Vastaa

59. Kom­ment­ti anonyymille 7.8.2011 kel­lo 15:53

    Siinäpä se onkin: ei elinkei­noelämänkään ter­veisiä pidä kri­ti­ikit­tä uskoa eikä liikeyri­tyk­siä samaan lokeroon lait­taa. Vaikea min­un on esimerkik­si oman paikkakun­tani pienyrit­täjiä ja isom­piakaan yri­tyk­siä tuo­hon her­ralu­okkaan kuu­lu­viksi mieltää. Työl­listävät­pä joka tapauk­ses­sa ja saat­taisi heil­lä olla kom­ment­tia siihen, mitä ongelmia yrit­tämisessä näkevät. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

60. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 7.8.2011 kel­lo 14:40

    No niin­pä onkin. Sinän­sä tuo vain kyl­lä lisää kon­tras­tia siihen, että meil­lä päät­täjät todel­lakin levit­televät käsiään VR:n tehdessä mitä haluaa. 

    http://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_de_Cavaillon_%C3%A0_Saint-Maime_-_Dauphin

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

61. Eli­na:

    Blo­gi on kolkko sik­si, että isän­tä on tun­teil­taan karu, elit­isti­nen teknokraat­ti varustet­tuna hyvin vahvoil­la omil­la poli­it­tisil­la intresseillään.

    Tämä ohjaa keskustelun jär­jestään teknistaloudel­lis­ten kysymys­ten piiri­in vail­la mitään tosielämän nyansse­ja. Blogilla jyräävät kolmikymp­piset miesinsinöörit. 

    Reaalielämän fak­toil­la ja tilas­tolu­vuil­la on vain sel­l­ainen ikävä taipumus, etteivät ne katoa min­nekään vaik­ka me kuin­ka silmät ummes­sa sitä kovasti toivoisimme. Tässä mielessä Osmon blo­gi on poli­itikon blogik­si hyvin piristävä ja harv­inais­laa­tu­inen poikkeus. Hyvien ja onnis­tunei­den päätösten takana kun täy­tyy aina olla tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen — vaik­ka se tun­tu­isikin vaikealta.

    Ehkä tääl­lä käytävis­sä keskusteluis­sa koros­tuu kylmien fak­to­jen merk­i­tys, mut­ta var­maankin monien keskustelijoiden ja ehkä Osmonkin kohdal­ta se johtuu aika pitkälti siitä turhau­tu­mis­es­ta mitä nykyi­nen höt­töi­nen “kiva-kiva” poli­it­ti­nen keskustelu ja päätök­sen teko aiheut­taa. Tuskin­pa tääl­lä kukaan kuitenkaan liput­taa puh­taan numero­jo­htamisen puoles­ta yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa — kun­han nyt ensin lähdet­täisi­in siitä, että päätök­sien poh­jak­si ja perusteluik­si kaivet­taisi­in oikeat luvut ja todel­liset vaiku­tuk­set — kaiken pop­ulis­tisen höpö-höpön sijaan.

    So. luvut ker­to­vat mitä joku päätös mak­saa ja mitkä ovat toden­näköiset seu­rauk­set — poli­it­ti­nen päätök­sen teko sit­ten päät­tää, että ovatko seu­rauk­set kus­tan­nusten arvoisia vtr. siihen minkälaisen yhteiskun­nan halu­amme. Ilman fak­to­ja päätök­siä taas tehdään lonkalta ja kus­tan­nuk­set ja seu­rauk­set ovat monas­ti aivan jotain muu­ta kuin mitä kukaan haluaisi.

    Ei siis saa haukkua teknokraat­tia, jos teknokraat­ti vil­pit­tömästi vain halu­aa kyseenalais­taa type­r­ien päätösten teon.

    Vastaa

62. Kia suun­nit­telu on yllät­tävän globaalia, esim:
    The Forte two-door (“Koup”) was pre­viewed as the “Kia Koup” Con­cept, and was also designed in Kia’s Cal­i­for­nia design studio.

    Vastaa

63. @Puolueeton tarkkail­i­ja:
    “Olisiko­han syytä lahteä eräästä talouden perus­to­tu­ud­es­ta. JOKAISEN KANSAKUNNAN ON KYETTÄVÄ TUOTTANAAN SE MÄÄRÄ TUOTTEITA, JOIDEN MYYNNISTÄ SAATU TULO RIITTÄÄ KANSAKUNNAN TUONNIN MAKSAMISEEN. Sama peri­aate kos­kee tietyeti kaikkia taloudel­lisia yksiköitä alka­en yksi­tyis­es­tä ihmis­es­tä. Tas­apaino pitää saavuttaa.”
    Noin­han se menee jos kul­lakin kansakun­nal­la on oma vapaasti vai­hdet­ta­va val­u­ut­ta. Mut­ta kun val­u­ut­ta-alue on muu eli EMU niin tuo ei yksioikois­es­ti pädekään.

    Pär­jäsimme pienem­mäl­läkin vien­nil­lä jos koti­markki­namme kulut­taisi­vat enem­män koti­maisia tuotteita.

    EMU-alueen täy­tyy viedä yhtä paljon kuin tuo mut­ta ongelmia tuo yanin kurssi.

    USA on onnis­tunut devalvoimaan val­u­ut­taansa reip­paasti Euroon nähden. 

    Kysymyk­siä:
    ‑Mik­si Euron arvoa ei voi pudot­taa yuani­in nähden? 

    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    -Mikä estää EU:n pro­tek­tion­is­min? (Diili Venäjän kanssa tietys­tä raa­ka-aineista ja rajoille kun­non tullit).

    Vastaa

64. “Yri­tys­ten kuu­luu mak­saa ALV23%+Yhteisöv25%+pääomavero30%+eläke&sos.maksut kos­ka se on järkevää politiikkaa.”

    Bud­je­toin­tiprossis­sa nuo ovat kulu­ja, samoin kuin omis­ta­jille mak­set­ta­vat kor­vauk­set eli esim pääo­ma­lain­o­jen lyhen­nyk­set tai osingot.
    Ne ovat kil­pailuneu­traale­ja eli kaikil­la yri­tyk­sil­lä ovat samat rasit­teet­ja niin­pä kaiken mak­saa kulut­ta­ja, ei yritys.

    Yri­tys toimii vain vero­jen kerääjänä ja tilittäjänä .

    Eläke ja sos­tur­va­mak­sut ovat osa palkkaa ja edun­saa­jana on palkansaaja.Jos mak­saisit itse elket­täsi tai sairas­vaku­u­tus­ta niin jou­tu­isit lisäämään nuo erät palkkavaa­timuk­seesi tai sit­ten olisit pulas­sa kun sairas­tut tai tulet vanhaksi

    Vastaa

65. Eli­na:

    “Jotain sitäkin puol­ta joskus olen tän­nekin yrit­tänyt itses­täni tuo­da, mut­ta huonol­la menestyksellä.”

    Ei tänne tarvi tuo­da mitään puo­lia itsestään. 

    Sun asi­a­ju­tut on ollut hyviä, mut­ta sit välil­lä tulee liikaa draa­maa, joka näyt­tää aika ajoin äityvän melo­draa­maan saakka.

    Vähem­män on enemmän.

    Vastaa

66. Osmo yksinker­tais­taa asioi­ta. Otan vain pari esimerkkiä.
    Helsingis­sä poli­tikot — vihreät etunenässä — ovat kyken­emät­tömiä tuot­ta­maan edullisia asuntoja.
    Nyt kansalais­ten varoista kas­va­va osa menee huonon asun­topoli­ti­ikan poh­jat­tomaan kas­saan. Joka vuosi asun­to­jen ostamiseen menee enem­män ja enem­män rahaa, mikä tarkoit­taa sitä että on tehtävä enem­män työtä, mikä taasen kulut­taa luon­non­va­ro­ja enem­män ja enemmän.
    Vas­taavasti teol­lisu­us taasen pyrkii vähen­tämään kaikkia kus­tan­nuk­sia — siis myös raa­ka-ainekus­tan­nuk­sia — jatku­vasti ja on onnis­tunutkin siinä mon­elta osin.

    Vastaa

67. Lep­poisa: “Helsingis­sä poli­tikot – vihreät etunenässä – ovat kyken­emät­tömiä tuot­ta­maan edullisia asuntoja.”

    Tämä on aivan tot­ta. En ole näh­nyt vielä yhtään poli­itikon tuot­ta­maa asun­toa, en Helsingis­sä enkä muual­lakaan, kyl­lä asun­to­tuotan­to on raken­nus­fir­mo­jen käsissä.
    Olisi­pa mie­lenki­in­toista nähdä luku­ja asun­torak­en­tamisen kus­tan­nus­rak­en­teesta: hin­nat nou­se­vat vaik­ka työvoimakus­tan­nuk­set laske­vat. Ja kuin­ka suuri onkaan jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den osuus.

    Vastaa

68. Moni esit­tää, ettei Suomen val­tion talous kestä “lep­pois­tamista”. Kaikkien pitää työsken­nel­lä vähin­täin 8 h/d, 5 d/viikko ja jatkaa työn­tekoa aina vähin­tään 65 vuotiaiksi.

    Kuitenkin samaan aikaan Suio­mi pitää työt­tömänä viral­lis­es­tikin 8 % työvopi­mas­ta. Lisäk­si tule­vat tuhan­net työt­tömyy­seläk­keelle joutuneet, työn etsin­nän lopet­ta­neet ja työt­tömyy­suhas­ta johtu­val­la sairaseläk­keel­lä ole­vat. Näi­den tosin san­o­taan hait­taa­van Suomen talouden kehi­tys­tä, mut­ta kuitenkin Suo­mi on kestänyt tilan­net­ta vuosikymmeniä.

    Mik­si Suomen talous ei kestä lep­pois­tamista, mut­ta kestää työt­tömyyt­tä? Mik­si työtä ei voi­da jakaa tasais­es­ti kaikille vai­htele­mal­la työaiko­ja suh­dan­tei­den mukaan? Eikö ole väärin, että toiset ovat pakos­ta työt­tömiä vast­poin tah­toaan työpu­lan takia ja samaan aikaan toiset joutu­vat raata­maan vas­ten tah­toaan itsen­sä henkhieveriin?

    Vastaa

69. Kia on ainakin main­os­ten mukaan suun­nitel­tu Euroopas­sa. Pari muu­ta kor­jaus­ta: Ran­skas­sa työn tuot­tavu­us on maail­man huip­pua, joten ei siel­lä voi tapana olla pitää lipun­myyjiä huvikseen töis­sä. Hol­lan­ti­laiset eivät tee vähän töitä vaan maa­han­muut­ta­jat (ja naiset) tekevät vähän töitä, kuten muis­sakin rikkaissa EU-mais­sa Suomea luku­un otta­mat­ta, jos­sa vain naiset tekevät vähän töitä. Reaal­i­talouden ja finanssi­talouden erot­ta­mi­nen toi­sis­taan on keinotekoista, niin keinotekoista, että en ihan ymmär­rä, mihin aja­tuskulku on perustuvinaan.

    Vastaa

70. Heik­ki:

    Tämän myller­ryk­sen keskel­lä on kuitenkin val­ta­va mah­dol­lisu­u­den ikku­na. Nimit­täin voimme muut­taa maail­man taala-hin­noit­telun valuuttakori-hinnoitteluksi

    IMF:n johta­ja Strauss-Kahn ajoi tuo­ta val­u­ut­tako­ria. Sit­ten sat­tui raiskausepiso­di USA:ssa. Myös Gaddafi halusi myy­dä öljyä suo­raan kiinalaisille käyt­tämät­tä dol­lar­ia, Libyas­sa oli yli 30000 kiinalaista öljy­työn­tek­i­jää kun NATO aloit­ti pom­mi­tuk­set. Myös Sad­dam alkoi aikoinaan myy­dä öljyä Eurois­sa. http://www.ft.com/intl/cms/s/0/eef58d52-3fe2-11e0-811f-00144feabdc0.html#axzz1UPzFZSxs

    Tapio:

    USA on onnis­tunut devalvoimaan val­u­ut­taansa reip­paasti Euroon nähden.
    ‑Mik­si Euron arvoa ei voi pudot­taa yuani­in nähden?
    ‑Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?
    ‑Mikä estää EU:n protektionismin? 

    USA voi painaa dol­lare­i­ta, kos­ka muu maail­ma tarvit­see öljy­dol­lar­ia reser­vival­u­ut­tana. Ja USA puo­lus­taa öljy­dol­lar­ia kaikin keinoin. Euroa devalvoidaan käytän­nössä esim. niin että korko pide­tään alhaal­la ja EKP ostaa PIGS-maid­en velka­kir­jo­ja. Tuo on vain huonom­pi jut­tu mm. Sak­salle ja Suomelle, rahaa kupataan pohjois­es­ta etelään.

    Vastaa

71. Tapio:

    Kysymyk­siä:
    ‑Mik­si Euron arvoa ei voi pudot­taa yuani­in nähden?
    ‑Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?
    ‑Mikä estää EU:n pro­tek­tion­is­min? (Diili Venäjän kanssa tietys­tä raa­ka-aineista ja rajoille kun­non tullit).

    1. Kyl­lä sitä voi, mut­ta EKP ei halua

    2. No peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ei mikään. Me ei vaan halu­ta ryhtyä vapaae­htois­es­ti köyhiks.

    3. Var­maan lyhyel­lä aikavälil­lä kaup­pa­sopimuk­set ja pitkäl­lä aikavälil­lä taas sen, että me ei halu­ta olla köyhiä.

    Vastaa

72. ‘Me hyödymme siitä, että kehi­tys­mais­sa on huonot olot, ja olemme edis­täneet sitä poli­ti­ikan keinoin keski­a­jal­ta läh­tien.’ (J)
    Keski­aikaisel­la mit­ta­pu­ul­la kehi­tys­mais­sa on ihan normi­olot. Riis­to, sor­to ja vääryys on ihmiskun­nan nor­maal­i­ti­la. Ei sitä tarvitse erik­seen edistää.

    Vastaa

73. Liian van­ha
    Bud­je­toin­tiprossis­sa nuo ovat kulu­ja, samoin kuin omis­ta­jille mak­set­ta­vat kor­vauk­set eli esim pääo­ma­lain­o­jen lyhen­nyk­set tai osingot.
    Ne ovat kil­pailuneu­traale­ja eli kaikil­la yri­tyk­sil­lä ovat samat rasit­teet­ja niin­pä kaiken mak­saa kulut­ta­ja, ei yritys.

    Liian van­ha taas sumut­taa ja latelee per­in­teistä demariliturgiaa. 

    Mitä enem­män val­tio verot­taa, sitä vähem­män on yksi­ty­istä kulu­tus­ta ja sitä enem­män julk­ista kulu­tus­ta. Piste.

    Jos veroaste tuplataan vaik­ka nos­ta­mal­la alvia, niin kyl­lä se tarkoit­taa sitä että suurin osa yksi­ty­is­ten fir­mo­jen toimin­nas­ta yksinker­tais­es­ti lop­puu, kun asi­akkail­la ei ole varaa kulut­taa kyseisiä palvelui­ta. Tämä toteu­tuu täysin huoli­mat­ta siitä, että veronko­ro­tus osu­isi tas­a­puolis­es­ti kaikki­in koti­markki­noil­la toimivi­in yrityksiin.

    Tas­a­puolisu­ud­es­ta seu­raaa, että kaik­ki koti­maiset toimi­alat kär­si­sivät tas­a­puolis­es­ti, ei sitä, että kos­ka kaik­ki hin­nat nou­se­vat sama ver­ran, se ei olisi keneltäkään pois.

    ITseasi­as­sa Halo­nenkin on sitä mieltä että jos joku saa enem­män, se on joltain toiselta pois. Vero­tuk­sen kohdal­la tämä on täysin kristallinkirkasta.

    Vastaa

74. Joka vuosi asun­to­jen ostamiseen menee enem­män ja enem­män rahaa, mikä tarkoit­taa sitä että on tehtävä enem­män työtä, mikä taasen kulut­taa luon­non­va­ro­ja enem­män ja enemmän.

    No jos luon­non­va­ro­jen kulu­tus huo­let­taa niin eikö kir­joit­ta­jan pitäisi olla iloinen korkeista asun­to­jen hin­noista? Jos iso osa palka­s­ta menee vuokraan tai lainan­ly­hen­nyk­seen niin sehän on pois­sa muus­ta kulutuksesta.

    Vastaa

75. “Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    -Mikä estää EU:n pro­tek­tion­is­min? (Diili Venäjän kanssa tietys­tä raa­ka-aineista ja rajoille kun­non tullit).”

    Ei ole mitään globaalia vapaa­ta talout­ta, yli puo­let maail­mankau­pas­ta on suuryri­tys­ten sisäistä kaup­paaeli hyvin tarkasti säänneltyä.
    Ja siitä tois­es­takin puoles­ta suurin osa on muu­ta­man suuryri­tyk­sen välistä kaup­paa, mikä on myös yri­tys­ten sääntelemää.

    Samoin maail­man rahali­ikenne on keskit­tynyt muu­ta­malle suurpankille.

    Käytän­nössä maail­man talout­ta säätelee hyvin pieni joukko yritysjohtajia

    Vastaa

76. Kale­vi Kämäräinen:

    Vaikea min­un on esimerkik­si oman paikkakun­tani pienyrit­täjiä ja isom­piakaan yri­tyk­siä tuo­hon her­ralu­okkaan kuu­lu­viksi mieltää. Työl­listävät­pä joka tapauk­ses­sa ja saat­taisi heil­lä olla kom­ment­tia siihen, mitä ongelmia yrit­tämisessä näkevät.

    Luuletko että pienyrit­täjät pää­sevät lähellekään hallitusneuvotteluja?

    Sem­moinen ongel­ma, mitä itse arvelisin saat­ta­van olla yrit­tämisessä, liit­tyy yri­tyk­sen kokolu­okkaan ja sille lankeav­i­in vas­tu­isi­in. Sinän­sä kan­natan vas­tu­iden kas­vamista koon mukaan ja pienyri­tys­ten vero­helpo­tuk­sia jne., mut­ta olisi var­maan tutkimisen (ja kor­jaamisen) arvoista kat­soa, lankea­vatko nämä vas­tu­ut yrittäjälle/yritykselle samanaikaises­ti.

    Esimerkik­si ensim­mäistä työn­tek­i­jää palkates­sa tulee oletet­tavasti paljon kus­tan­nuk­sia, vaikkakin oletet­tavasti myös tulot kas­va­vat, ja etenkin paperiso­taa eli uut­ta opit­tavaa. Jos vaikka­pa veroko­htelu kiristyy tämän yri­tyskasvun myötä samanaikaises­ti, voi olla, ettei yrit­täjälle jää paljoakaan kan­nustin­ta palkata ketään.

    Nämä siis pitäisi pyrk­iä por­ras­ta­maan niin, ettei näitä lisä­vas­tui­ta pamah­da riesak­si ainakaan ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkauk­sen kohdal­la, ja muutenkin jär­jestämään siten, ettei niille tule mitään selkeätä työn­tek­i­jän palkkauk­seen liit­tyvää rajaa. Ken­ties ensim­mäiseen (pysyvään) kokopäiväiseen työn­tek­i­jään voisi jopa lait­taa vero­porkkanan, mikäli siinä on isom­piakin esteitä.

    En tosi­aan ole yrittäjä.

    Vastaa

77. Tapio:

    Kysymyk­siä:
    ‑Mik­si Euron arvoa ei voi pudot­taa yuani­in nähden?

    Sen takia että EKP on pitänyt ensisi­jais­es­ti kiin­ni vaan ja ain­oas­taan hin­tavakaud­es­ta, eikä esimerkik­si val­u­u­tan arvos­ta. Toki se on niinkin että keskus­pankin tehokku­us ja uskot­tavu­us on sitä parem­pi mitä vähem­män sil­lä on tehtäviä, eli tavoit­teet voivat olla ristiriitaisia. 

    Sanon että on pitänyt sik­si että väit­täisin tämän muut­tuvan. Roubi­ni (muutenkin hyvä kir­joi­tus) ennus­taa FT:ssä:

    Nor will exports help. All advanced nations need a weak­er cur­ren­cy, but they can­not all have it togeth­er – if one is weak­er anoth­er has to be stronger. This is a zero sum game which risks only the resump­tion of cur­ren­cy wars. Ear­ly skir­mish­es are begin­ning as Japan and Switzer­land try to weak­en their exchange rates. Oth­ers will soon follow.

    http://www.ft.com/cms/s/0/f443f640-c115-11e0-b8c2-00144feabdc0.html#ixzz1UQN4i000

    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    Ei ole. Jos nyt uno­hde­taan talousvi­isaudet het­kek­si, niin reaalipoli­it­tis­es­ti se menee niin että ihan mikä tahansa talousop­pi saa tukea tasan niin kauan kun sen koetaan tuot­ta­van kasvua, hyv­in­voin­tia, tms. Henkilöko­htais­es­ti pidän vapaa­ta maail­man­talout­ta hienona asiana, ja nimeno­maan sik­si olen huolis­sani sen puo­lus­ta­jien pakkomiel­teestä estää mitään toimia sen ohjaamisek­si. Iro­nisim­pana esimerkkinä että val­tion val­u­ut­ta­ma­nip­u­laa­tioi­hinkaan ei muka saisi puuttua.

    -Mikä estää EU:n pro­tek­tion­is­min? (Diili Venäjän kanssa tietys­tä raa­ka-aineista ja rajoille kun­non tullit).

    Kts. yllä.

    Vastaa

78. Liian van­ha kir­joit­ti 8.8.2011 kel­lo 1:04
    ”
    Ne ovat kil­pailuneu­traale­ja eli kaikil­la yri­tyk­sil­lä ovat samat rasit­teet­ja niin­pä kaiken mak­saa kulut­ta­ja, ei yritys.
    ”
    …
    ”
    Eläke ja sos­tur­va­mak­sut ovat osa palkkaa ja edun­saa­jana on palkansaaja.Jos mak­saisit itse elket­täsi tai sairas­vaku­u­tus­ta niin jou­tu­isit lisäämään nuo erät palkkavaa­timuk­seesi tai sit­ten olisit pulas­sa kun sairas­tut tai tulet vanhaksi
    ”
    Uno­h­dat suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pailukyvyn kan­sain­välisil­lä markkinoilla.

    Vastaa

79. Luon­nos­sa kuun­te­len ihmisiä, hei­dän tari­noitaan, tun­teitaan ja ker­takaikkises­ti olen aivan eri­lainen. Jotain sitäkin puol­ta joskus olen tän­nekin yrit­tänyt itses­täni tuo­da, mut­ta huonol­la menestyksellä.

    Minus­ta on vain hyvä, jos poli­ti­ikkablo­gis­sa (tai mikä tämä nyt sit­ten onkaan) keski­tytään itse asi­aan eikä lähde­tä rak­en­ta­maan omaa net­ti-iden­ti­teet­tiä tai ker­tomaan turhia tari­noi­ta — oli ne sit­ten fik­tio­ta tai elävästä elämästä. Poli­ti­ik­ka menee muutenkin liikaa mieli­hyväkeskusteluk­si ja näi­den perustelemat­tomien mielip­itei­den ja anek­doot­tien poh­jal­ta tavataan tehdä hölmöjä päätöksiä.

    En näe arvokeskustelus­sa mitään väärää, mut­ta sen jäl­keen näitä arvo­ja pitää lähteä toteut­ta­maan järkevästi. Tämä kai sit­ten on sitä teknokra­ti­aa ja kylmää logi­ikkaa, mut­ta ain­oa vai­h­toe­hto on usein tätä sig­naalin­lähet­te­lyä, jon­ka net­to­vaiku­tus on läh­es aina alku­peräis­tarkoituk­sen vastainen.

    Vastaa

80. lurk­ki: “Keski­aikaisel­la mit­ta­pu­ul­la kehi­tys­mais­sa on ihan normi­olot. Riis­to, sor­to ja vääryys on ihmiskun­nan nor­maal­i­ti­la. Ei sitä tarvitse erik­seen edistää.”

    Olet oike­as­sa — riis­to, sor­to ja vääryys on tietenkin nor­maal­i­ti­la. Mut­ta kai se on vaat­in­ut aika paljon yhteistyötä län­si­mail­ta, jos se perus­tuu län­si­mail­ta saatu­un rahoituk­seen? Voi sitä tiet­ty olla kut­sumat­ta ‘edis­tämisek­si’, jos ei halua ajatel­la kaup­pi­aal­ta ostamista ko. kau­pan edistämiseksi.

    Sinän­sä kiin­nos­taa, että jos tämä on joku yleinen virhep­äätelmä, luul­tavasti sille joku on kir­joit­tanut jonkun kat­ta­van debunkkauk­sen joskus. Olen kiitolli­nen kir­jan nimestä tai linkistä.

    Vastaa

81. Puoluee­ton tarkkail­i­ja kir­joit­ti 8.8.2011 kel­lo 10:07
    “Suo­mi on kestänyt tilan­net­ta vuosikymmeniä.”

    Otitko seu­raa­vat sukupol­vet huomioon?

    Vastaa

82. Armas Eli­na pohtii:

    Olen huo­man­nut, että kir­joi­tan tänne aivan eri taval­la kuin mitä oikeasti olen. Luon­nos­sa kuun­te­len ihmisiä, hei­dän tari­noitaan, tun­teitaan ja ker­takaikkises­ti olen aivan eri­lainen. Jotain sitäkin puol­ta joskus olen tän­nekin yrit­tänyt itses­täni tuo­da, mut­ta huonol­la menestyksellä.

    Uskon sin­un ole­van luon­nos­sa juuri tuol­lainen kuin kuvaat. Netis­sä ja tietyn­laises­sa seuras­sa ihmis­es­tä voi tul­la esi­in sit­ten jotain muu­takin. Ei se tarkoi­ta, että olisit sel­l­ainen, vaan että sinus­sa on sel­l­ainenkin puoli. Tai sit­ten vain sitä, että sin­ulle luon­te­va tapa viestiä ei ole oikein kali­broitunut yleisölle luon­te­vim­man tulk­in­tata­van kanssa. Mut­ta kali­broin­tia voi aina paran­taa (itse olen joutunut har­joit­tele­maan tätä netin lisäk­si myös elämässä yleen­sä, kos­ka en ole koskaan luon­tais­es­ti osan­nut kom­mu­nikoi­da muiden kanssa siten, että tulisin ymmärretyksi).

    Älä nyt kokon­aan viit­si häipyä. Pidä vaik­ka vähän taukoa ja/tai har­ven­na kir­joit­telufrekvenssiä. Jos saisit tek­stimuo­dos­sa tuo­ta kuvaa­maasi iden­ti­teet­tiä enem­män esi­in (kuun­telem­i­nen, tun­tei­den huomioimi­nen), pitäisin tek­steistäsi vieläkin enem­män. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että netis­sä — ja maail­mas­sa muutenkin — esi­in­tyy liikaa omista mielip­iteistä kiin­ni pitämistä ja tois­t­en yli puhu­mista ja liian vähän rak­en­tavaa, syn­teese­jä luo­vaa keskustelua. Osmon blo­gi nyt ei ole pahim­mas­ta päästä, mut­ta aina olisi varaa parantaa.

    Jätän eriävän mielip­i­teeni yllä kom­men­toinei­den ajatuk­si­in siitä, etteivät henkilöko­htaiset aiheet ja tar­i­nat kuu­lu poli­ti­ikkablogi­in. Keitä varten poli­ti­ikkaa tehdään, ellei ihmisyk­silöitä varten ja kaikkia niitä tilantei­ta varten, joi­hin ihmiset elämän­sä var­rel­la joutu­vat? Jos poli­ti­ik­ka ei täytä tehtävään­sä näis­sä tilanteis­sa, se ei täytä tehtäväänsä.

    Kir­joit­ta­jan sosi­aaliseen statuk­seen liit­tyvä viestin­tä puolestaan ei tai­da oikein netis­sä toimia; se kan­nat­taa pyrk­iä jät­tämään pois.

    Yhtä kaik­ki: toivoisin sin­un jatka­van kom­men­toimista, ja jos oma­l­la toimin­nal­lani voin tätä mitenkään edesaut­taa, lupaan pidät­täy­tyä ilmeis­es­ti ikäviksi kokemis­tasi henkilöko­htaisuuk­sista sin­un suhteesi.

    Vastaa

83. “Veikkaisin, että KIA:a ei ole edes suun­nitel­tu Kore­as­sa. Kore­alaiset omis­ta­vat tehtaat, mut­ten yllät­ty­isi, jos suun­nit­teli­ja olisi saksalainen.”

    No ainakin KIA Pican­ton pää­su­un­nit­teli­ja on saksalainen.

    Vastaa

84. En muuten näe miten Euroop­pa kansakun­tana hyö­tyy siitä, että jois­sain mais­sa on epä­vakaat ja köy­hät olot. Sehän tarkoit­taa myös epä­var­muut­ta sen suh­teen saadaanko öljyä, raa­ka-ainei­ta ja ruokaa tuo­tua tänne Eurooppaan.
    Öljynkin hin­ta saat­taisi olla jopa halvem­pi, jos sitä tuotet­taisi­in rauhal­li­sis­sa olois­sa ja toim­i­tus ainakin olisi varmem­paa ja öljyn hin­takin ennustettavampi.
    Var­masti on taho­ja, jot­ka hyö­tyvät juuri tuos­ta epä­var­muud­es­ta ja kaaok­ses­ta kehi­tys­mais­sa, mut­ta en näe eri­ty­istä etua Euroopalle siitä, että Soma­lias­sa on nälän­hätä tai Nige­ri­as­sa riis­tetään kansaa. Varsinkaan pitkäl­lä aikavälillä.

    Euroopan suuri uhka on kor­rup­tio ja val­lan katoami­nen kauas kansas­ta. Siinä mielessä en aina kovin posi­ti­ivis­es­ti kun päätän­tä­val­ta lipuaa yhä kauem­mak­si ja keskit­tyy ja on sitä kaut­ta alt­ti­impi väärinkäytöksille.
    Tek­isi hyvää mon­ellekin taholle, että päät­täjät valit­taisi­in arval­la… Kun­ni­akas van­ha demokra­t­ian muoto.

    Vastaa

85. Oivoi, menipä rumaksi.

    Kyl­lä tänne jokainen kir­joit­ta­ja väk­isinkin tuo jotain itses­tään. Saisi tuo­da enem­mänkin. Ehkä kaikkoaisi vähän tämä kylmyys, ja lieven­ty­isi se vieno elit­ismin ja ylim­ielisyy­den tuok­su, joka tääl­lä leijailee.
    Eikö vihrei­den vaal­i­tap­pi­on syyk­si epäilty juuri sitä kuvitel­tua tai todel­lista ylimielisyyttä?

    Olen oikeasti huolis­sani. Liityin vihreisi­in vaalien jäl­keen, kun kaik­ki tun­tui menevän päin hel­vettiä. Ajat­telin, että mak­samal­la jäsen­mak­sun tek­isin edes jotain.
    Minus­ta tilanne on vain huonon­tunut. Hesarin keskustelu­pal­s­ta on karmeaa luet­tavaa moderoin­nista huolimatta.

    Sit­ten tör­mään tänne, ja tääl­lä puhutaan
    sivistyneen kepeästi ja viileästi ihmis­ten valikoimis­es­ta. Koite­taan kek­siä mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokas tapa päät­tää ihmis­ten elämästä ja kuole­mas­ta. Siinä yhtey­dessä voisi ehkä ilmaista hie­man myötä­tun­toa, tai maini­ta jokaisen elämän arvokku­ud­es­ta muu­ta­mal­la sanalla.
    Etenkin nyt, kun vihaa ilmais­taan kaikkial­la niin innokkaasti.

    Mut­ta hei, tajuan kyl­lä, että olen väärässä paikassa. 

    Niin, ja Osmoa ei muuten hauku­ta. Hänel­lä on ollut eri­tyi­nen paik­ka sydämessäni siitä läh­tien kun näin hänet sat­tumal­ta Mar­i­ankadul­la mon­ta vuot­ta sit­ten. Samal­la paikalla näin vähän myöhem­min Mauno Koivis­ton turvamiehineen.
    Molem­mat kohtaamiset tekivät min­u­un suuren vaikutuksen.

    Vastaa

86. Kom­ment­ti anonyymille 8.8.2011 kel­lo 11:30

    No nyt kävi joka tapauk­ses­sa niin, että sekä pien- että suuryrit­täjien edus­ta­jat jäivät Sää­ty­talon ulkop­uolelle tas­a­puolis­es­ti, kun heitä olisi pitänyt olla sisäpuolel­la tasapuolisesti.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

87. tpyy­lu­o­ma:

    Nor will exports help. All advanced nations need a weak­er cur­ren­cy, but they can­not all have it togeth­er – if one is weak­er anoth­er has to be stronger. This is a zero sum game which risks only the resump­tion of cur­ren­cy wars.

    Nyt ku Roubi­ni on ker­ran ollu oikeessa niin eiks voitas taas jät­tää sen mielip­i­teet ihan omaan arvoonsa?

    Kaikil­la kehit­tyneil­lä talouk­sil­la voi samaan aikaan olla heikom­pi val­u­ut­ta. Ei tietysti keskenään suh­teessa val­u­ut­toi­hin­sa, mut­ta suh­teessa hyödykkeisi­in ja mui­hin valuuttoihin.

    Talous ei oo nollasummapeliä.

    Vastaa

88. Minä halu­an talouden tur­va­paikan­hak­i­jak­si Kiinaan!

    Vastaa

89. Tääl on tosi iha­nia ja läm­min­henkisiä vieste­jä tun­teista ja tois­t­en arvostamis­es­ta. Minäkin tirautin muu­ta­man krokoti­ilinkyyne­len kaikkien niiden puoles­ta, jot­ka eivät saa ään­tään kuu­lu­vi­in tässä kovas­sa ja kylmässä Osmon kauhukabinetissa.

    HALOO!!!

    Tää nyt on kuitenkin todel­la siisti blo­gi kie­lenkäytöltään ver­rat­tuna mon­een netin kurakaivooon. Keski­tytään tääl­lä nyt itse asi­aan ja pohdi­taan Tun­tei­ta ja Tuok­su­ja jos­sain toises­sa blogissa.

    Ja vielä Paulinalle:

    “Kyl­lä tänne jokainen kir­joit­ta­ja väk­isinkin tuo jotain itsestään.”

    Tulee, mut­ta tarpeelli­nen käy ilmi asi­avi­esteistä automaat­tis­es­ti. Meikäläisenkin idi­o­tis­mi tulee noin niin kuin itses­tään esille, ei mun tarvitse sitä erik­seen toitottaa.

    Vastaa

90. Jos seu­raa­van blo­gauk­sen aihe olis vaik “Min­u­us, iden­ti­teet­ti ja naiseu­den rep­re­sen­taa­tiot fal­losen­tri­sis­sä teknokraat­tiy­hteisöis­sä” ni saatais sitä läm­pöä ja inhimil­lisyyt­tä mukaan keskustelu­un? En oo ihan var­ma kuin paljon Osmo sais ammen­net­tuu tos­ta aiheesta mut…

    Vastaa

91. Lep­pois­t­a­mi­nen ansait­see taas ker­ran oman pohd­in­tansa. Ode:n vaalio­hjel­man yhtey­dessä se jo nousi esille.

    Lep­pois­t­a­mi­nen merk­it­see käytän­nössä yhteiskun­nan reurssien vajaakäyt­töä. Samaan aikaan ei myöskään lep­pois­te­ta odotuk­sia yhteiskun­nan tar­joami­nen palvelu­iden suh­teen — ai thän lep­pois­tat­te, mei­dän lep­poisa palokun­tamme tulee vas­ta tun­nin päästä; lep­pois­tamme tienne jät­tämäl­lä sen auraa­mat­ta talvella.

    Työtään lep­pois­ta­van lääkärin poti­laat jäävät hoita­mat­ta ja vero­tu­lot ker­tymät­tä. Lep­poisan atk-suun­nit­teli­jan verot pienenevät ja samal­la hänet työl­listävä yri­tys pää­tyy ongelmiin.

    Lep­pois­tamisen edel­ly­tyk­senä on kak­si asi­aa — samal­la luovu­taan odot­ta­mas­ta yhteiskun­nan palvelui­ta ja ylimääräistä laadullis­es­ti kel­paavaa työvoimaa tar­jol­la samoi­hin hommiin.

    Yrit­täjä lep­pois­taa elämään­sä, jatkaa yksinyri­itäjänä ja irti­sanoo työvoimansa?

    Käsit­teel­lis­es­ti minus­ta lep­pois­t­a­mi­nen on kovin eri asia kuin työelämän jous­tot niin yksilön kuin yri­tyk­sen tarpei­den mukaan. 

    Jonkin­lainen kum­malli­nen kan­nustin­loukku lie­nee siinä, kun työai­ka lyhe­nee kol­man­nek­sel­la net­to­tu­lot eivät juurikaan putoa.

    Vastaa

92. “Uno­h­dat suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pailukyvyn kan­sain­välisil­lä markkinoilla.”

    Eivät palkat ole ratkai­se­va tek­i­jä. Kiinan kil­pailue­tu menetetään huonol­la tuot­tavu­udeel­la ja kor­rup­ti­ol­la esim kun Sal­comp muut­ti Kiinaan niin kus­tan­nuk­set nousi­vat n 5 %.

    Ei kil­pailukyvyssäkään mitään vikaa ole jos tuot­tavu­us on kun­nos­sa. Suo­ma­lainen tuot­tavu­us on kehit­tynyt sen ver­ran hyvin, että kil­pailukyvyssä ei ole tapah­tunut negati­ivista kehitystä.
    Vien­ti­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us on maail­man huip­pua, mut­ta kun las­ke­taan mukaan koti­markki­na tuotan­to niin olemme vain keskitasoa

    Vastaa

93. Hal­li­tu­so­hjel­man valmis­telu­un osal­lis­tuneet etujärjestöt
    Mainit­takoon, että Kokoomuk­sne kansane­dus­ta­jista n 1/3 on yrit­täjiä. Turhia edustajiako ??

    “Talousasiois­sa asiantun­ti­jata­ho­ja ovat Aka­va, EK, Keskuskaup­paka­mari ja MTK, SAK, Kun­tali­it­to, Suomen Yrit­täjät ja STTK.

    Puoluei­den nimeämiä asiantun­ti­ja­jär­jestöjä ovat täl­lä het­kel­lä lisäk­si Ani­malia, Eläkeläiset, Ihmisoikeusli­it­to, Kepa, Kirkko­hal­li­tus, Man­ner­heimin las­ten­suo­jeluli­it­to, Met­sä­te­ol­lisu­us, Per­heyri­tys­ten liit­to, Suomen Ammat­tikalas­ta­jien liit­to, Suomen Luon­non­suo­jeluli­it­to, Suomen Rauhan­li­it­to, Suomen yliop­pi­laskun­tien liit­to, Sven­s­ka Land­bruk­spro­du­cen­ters Cen­tralför­bund, Teknolo­gia­te­ol­lisu­us, Työt­tömien val­takun­nalli­nen yhdis­tys ja Veronmaksajat.”

    Vastaa

94. Paula: “En muuten näe miten Euroop­pa kansakun­tana hyö­tyy siitä, että jois­sain mais­sa on epä­vakaat ja köy­hät olot.”

    Ei epä­vakaud­es­ta tietenkään, mut­ta ei huonot olot tarkoi­ta automaat­tis­es­ti epä­vakaut­ta (vrt. Sau­di-Ara­bia). Lisäk­si tässä on var­masti joku suhde sen suh­teen mikä määrä epä­vakaut­ta on siedet­tävää kun­han maan työvoima/raa­ka-aineet on muuten halpaa.

    Mis­tä kaik­ki Kiinan nousus­ta huolestuneet sit­ten puhu­vat, jos hei­dän rikas­tu­misen­sa ei hait­taa meitä lainkaan (eli hyö­tymisemme hei­dän köy­hyy­destään lop­puu)? Mik­si tehtaat on siir­ret­ty Kiinaan (ja nyt siir­retään vielä köy­hem­mille alueille kun Kiina rikas­tuu) jos ei sik­si, että siel­lä on hal­paa — ja eikö siel­lä ole hal­paa sik­si, että ihmisil­lä on niin heikko elin­ta­so että surkea palkkakin on parem­pi kuin ei palkkaa lainkaan? Joten miten me emme siitä hyödy, kun se halpu­us on suo­raan mei­dän kulut­ta­jien ostamien tuot­tei­den halpuutta?

    Kor­rup­tios­ta ja val­lan karkaamis­es­ta olen varauk­sel­lis­es­ti samaa mieltä. Arvot­tavista päät­täjistä keskustelisin mielel­läni lisää, mut­ta se derailaisi tätä pahasti.

    (Myös: “Euroop­pa kansakun­tana”? 🙂 Oliko tuo lip­sah­dus vai kir­joititko noin tahallasi?)

    Vastaa

95. Kom­ment­ti Liian van­halle 8.8.2011 kel­lo 16:12

    Oman näke­myk­seni poh­jaan tähän uutiseen. 

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/07/ay-lobbareiden_loppurutistus_hallitusneuvotteluissa_narkastyttaa_yrittajajarjestoja_2696888.html

    Liekö sit­ten neu­vot­telu­iden todel­li­nen kulku yhä niin salaista, että blogin­pitäjä joutuu vaiken­e­maan omista havain­nois­taan siel­lä Säätytalolla. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

96. liian van­ha:

    Ei ole mitään globaalia vapaa­ta talout­ta, yli puo­let maail­mankau­pas­ta on suuryri­tys­ten sisäistä kaup­paaeli hyvin tarkasti säänneltyä.

    Nyt taisit kyl­lä men­nä jekkuun.

    Se, että yri­tyk­set käy kaup­paa keskenään ei tarkoi­ta, että kaup­pa olis niiden säätelemää vas­tako­htana vapaalle kaupalle.

    Vapaal­la kau­pal­la tarkoite­taan noin suun­nilleen val­tion suh­muroin­nil­ta vapaa­ta kaup­paa. (Suh­muroin­tia sal­li­taan sen ver­ran, että sopimusten nou­dat­tamista valvotaan.)

    Eli jos mä vaik­ka käyn Karin kanssa kaup­paa, niin se kaup­pa ei oo mun ja Karin säätelemää, vaan se on vapaa­ta, jos me saadaan käy­dä sel­l­as­ta kaup­paa mis­tä me päästään keskenään sopimukseen.

    Vastaa

97. Art­turi:

    Eli jos mä vaik­ka käyn Karin kanssa kaup­paa, niin se kaup­pa ei oo mun ja Karin säätelemää, vaan se on vapaa­ta, jos me saadaan käy­dä sel­l­as­ta kaup­paa mis­tä me päästään keskenään sopimukseen

    Mut jos sul ja Kar­il on val­taa estää(jollain kokon­aishyö­tyä laske­val­la toimen­piteel­lä) mua tule­mas­ta markki­noille, voita­neen puhua jonkin­lais­es­ta markki­noiden säätelystä, vaik teiän keskinäi­nen kaup­pa oliskin vapaata?

    Vapaal­la kau­pal­la tarkoite­taan noin suun­nilleen val­tion suh­muroin­nil­ta vapaa­ta kauppaa.

    Ehkä tarkote­taan joo, mut toisaal­ta onks sil enää väliä kuka suh­muroi jos suh­muroi­jat on riit­tävän iso­ja? Samal­la taval­la siinä suh­muroidessa voidaan pois­taa markki­namekanis­mil­ta se merk­i­tys, mikä sil­lä olis ideana olla jos­sain täy­del­listä kil­pailua ihanteena pitävässä mallissa.

    Vastaa

98. Osmon alku­peräis­es­tä postauk­ses­ta olen kahdes­ta kohtaa eri mieltä. 

    Luon­non­va­ro­jen lop­pumista on ennustet­tu Malthusin ajoista läh­tien, enkä uskaltaisi lyödä vetoa, että läpi his­to­ri­an jatkunut makrotren­di hyödykkei­den halpen­e­misen suh­teen olisi juuri nyt kääntymässä. 

    Toisek­si, lep­pois­t­a­mi­nen ei ole mikään pitkän aikavälin ratkaisu talouskasvun aiheut­tami­in ongelmi­in ainakaan niin kauan, kuin ihmiset halu­a­vat tehdä töitä merkit­tävästi nol­las­ta poikkea­van määrän ja ihmiset eivät koe eri­laisia har­rastei­ta työn­teok­si. Het­kek­si lep­pois­t­a­mi­nen tieysti helpot­taa, mut­ta töi­den vähen­tämi­nen puoleen ei nykyisel­lä tuot­tavu­u­den kasvul­la tarkoi­ta kuin parin has­sun vuosikymme­nen talouskasvun pysäyt­tämistä ennen kuin sitä taas tarvi­taan työ­paikko­jen luomiseen.

    Vastaa

99. Lep­pois­tamis­es­ta yleen­sä. Oikeas­t­aan teol­lis­tu­misen alus­ta läh­tien ja ennen kaikkea koko 1900-luku on ollut län­tisessä maail­mas­sa tietyl­lä tapaa lep­pois­tamisen aikaa kun työaiko­ja on lyhen­net­ty jatku­vasti kohti tuo­ta 40 tun­tia viikos­sa. Har­va edes nykyään muis­taa, että koko Suomes­sa päästi­in 40 tun­ti­in ja viis­päiväiseen viikkoon niinkin myöhään kuin vuodes­ta 1970 alka­en. Sitä ennen lauan­tai oli monel­la työpäivä. Tämä lep­pois­tamisen pros­es­si on ollut kansan­talouden kannal­ta erit­täin edulli­nen, kos­ka jos 8 tun­tia menee päivästä nukku­miseen niin lop­puai­ka menee joko työhön tai vapaa-aikaan, jon­ka aikana kulu­tus tapah­tuu. Työn vähen­tämi­nen lisäsi vapaa-aikaa ja sitä kaut­ta kulu­tus­ta. Varsinkin Yhdys­val­lois­sa tämä yhteys ja sen järkevyys nähti­in aikaisin (Hen­ry Ford etunenässä näyt­ti esimerkil­l­lään mallia, hän halusi että omil­la työn­tek­i­jöil­lä olisi aikaa ja rahal­lista kykyä ajaa autoa): omista tehdastyöläi­sistä on järkevää “kas­vat­taa” kulut­ta­jia, joil­la rahat menisi muuhunkin kuin asumiseen ja ruokaan.

    Onkin siis hyvinkin aiheel­lista kysyä, onko maail­ma muka niin valmis, että emme voisi vähän muoka­ta työn ehto­ja lisää? Lisään­tynyt silp­putyö ja epä­var­muus ovat jo selkeitä ongelmia, joille pitäisi kek­siä jotain. Perus­tu­lo olisi yksi hyvä lääke, mut­ta myös työaiko­jen jous­tamisen helpot­ta­mi­nen olisi hyvin toden­näköi­nen toinen. Ja kuka tietää, lisään­tynyt vapaa-aika voi luo­da uut­ta kysyn­tää kun uuden­laiset har­ras­teet ja palve­lut muut­tuu mah­dol­lisik­si lisään­tyneen vapaa-ajan myötä.

    Joku ylem­pänä väit­ti täl­laisen lep­pois­tamisen ole­van yhteiskun­nan resurssien vajaakäyt­töä, mut­ta yhteiskun­nan kannal­ta on paljon pahempaa vajaakäyt­töä se, että osa tekee keskiar­vol­ta 40 tun­tia viikos­sa töitä samaan aikaan kuin sadat­tuhan­net on työt­tömänä kuin että tehtäisi­in keskiar­vol­ta 35 tun­tia töitä ja vas­taavasti vähem­män ihmisiä olisi työttömänä. 

    Ja sivuhuomiona, välil­lä tun­tuu, että joidenkin negati­iviset käsi­tyk­set lep­pois­tamis­es­ta kumpuaa jostain reflek­si­ivis­es­tä reak­tios­ta, kos­ka “työn lep­pois­t­a­mi­nen” tun­tuu soti­van jol­lain taval­la suo­ma­laiseen vah­vasti luter­il­i­aiseen Suo-kuok­ka-ja-Jus­si ideaan työstä. Töistä pitää puhua kär­simyk­senä ja velvol­lisuute­na jos­ta karataan ansait­ulle kesälo­ma­lle tai vetämäl­lä per­jan­taikän­nit ja lep­pois­t­a­mi­nen kai jotenkin sotii tätä mieliku­vaa vastaan.

    Vastaa

100. Ai niin, ja kolkkoud­es­ta piti vielä kom­men­toi­da. Luulisin, että tuolle kolkkoudelle on ihan nimikin pykologipi­ireis­sä, kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi. Niille, jot­ka eivät jak­sa ava­ta wikipedi­aa, niin kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi on se välil­lä hyvinkin epämiel­lyt­tävä tun­te­mus kun joutuu kohtaa­maan tosi­a­sioi­ta, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa oman ties mihin perus­tu­van maail­mankat­so­muk­sen kanssa. (En usko, että niitä pal­stan seu­raa­jia, jot­ka oli­si­vat onnis­tuneet vält­tämään yhdenkään oman usko­muk­sen alas ampumisen on kovin mon­ta. Ainakin minä olen joutunut kali­broimaan näkemyksiäni)

     Uskallan väit­tää, että kaiken tämän jar­gonin alla tämän pal­stan akti­ivikir­joit­ta­jat ovat oikeasti enem­män huolis­saan ja ajatelleet enem­män vähem­mistö­jen ja syr­jit­ty­jen ase­maan kuin sen ilmeis­es­ti vähem­män kolkon “Mun mielestä olis siis­tii jos maail­mas­sa olis kivaa ja ihmisil­lä hyvä tah­to. Ai, niin munkin mielestä.” esittäjillä. 

     Tot­takai, tiedostan, että tämäkin viesti saa­nee asteikol­la 1–10 kolkkousin­deksin arvok­si noin 12.

     Vastaa

101. Kun­dit hei (mm. Rogue),

     Vähänkö väsynyt­tä tuo ivalli­nen suh­tau­tu­mi­nen tun­nea­spek­tien tai elämän sosi­aalisen ulot­tuvu­u­den käsit­te­lyyn. Meil­lä kaikil­la on tunne-elämä (tuleeko yllä­tyk­senä?) ja jokainen elää jonkin­laises­sa sosi­aalises­sa todel­lisu­udessa (toivoak­seni). Voit­teko jotenkin sel­ven­tää, mil­lä perus­teel­la nämä eivät ole varsin olen­nais­es­ti poli­ti­ikkaan ja yhteiskun­nal­lisi­in kysymyk­si­in liit­tyviä näkökulmia?

     On tot­ta, että noista aiheista on mah­dol­lista kir­joit­taa turhan­päiväistä, mitään vies­timätön­tä saip­puasar­jatu­ubaa. Tämä ei tee tarpeet­tomak­si samo­jen näkökul­mien sisäl­lyt­tämistä asi­akeskustelu­un taval­la, joka tuo keskustelu­un lisää sisältöä.

     Jos min­ul­ta kysytään, tun­neasi­at ja sosi­aalisen todel­lisu­u­den kieltävä poli­itikko (tai poli­iti­ikkablo­gin keskusteli­ja) on pää pen­saas­sa elävä hai­hat­teli­ja siinä mis­sä joku talous­lu­vut ja tilas­tot kieltävä kom­marikin. Emme ole robot­te­ja, eikä ihmisen nyky­isin tarvitse olla fem­i­nisti hyväksyäk­seen tämän faktana.

     Vastaa

102. Ei ole kohtelias­ta häipyä kesken ketjun. Vähän kuin häipysi kut­suil­ta ovet paukkuen ja ikku­nat helis­ten, kun keskustelu ei miel­lytä. Ei sovi heit­tää hiirtä nurkkaan tuos­ta vain. 

     Pois­tu­mi­nen pitää toteut­taa niin, ettei vain osal­lis­tu seu­raavi­in puheenai­heisi­in. Niin­hän se on. 

     Joten Saar­alle,

     En ole pahas­tunut mis­tään sin­un sanomi­sis­tasi vaan pitänyt sin­ua erit­täin mie­lenki­in­toise­na ja rak­en­ta­vana keskustelukump­pan­i­na. Jokin kom­ment­tisi on joskus vain kum­mas­tut­tanut tietyn­laisel­la inti­imiy­del­lään, ei sen enempää. 

     Edelli­nen kom­ment­ti­ni sai pon­tensa siitä, että Osmo sanoi min­ulle, että var­teenotet­ta­vat keskusteli­jat ovat kaikon­neet blogilta. Tästä olin suiv­aan­tunut, kos­ka luon­nol­lis­es­ti käsitin, etten kuu­lu näi­hin varteenotettaviin. 

     Mut­ta onhan tähän men­nessä 34 peuku­tus­ta pois­tu­misel­leni otet­ta­va tosis­saan. Ja aikansa nyt kutakin… on se niinkin. Joi­hinkin ketjui­hin olen tuhran­nut aikaa tolkut­tomasti, kun olen etsinyt dataa argu­men­toin­ti­in jne. Hyväksyn kyl­lä, että on aika lopettaa. 

     Ja ihan ilman nyt mitään mar­tyyrikru­unu­ja olen tätä mieltä. En ole az.

     Vastaa

103. Tuo Eli­nan pal­jas­ta­ma huo­mau­tus liit­tyy siihen, mik­si en halua enem­pää paneu­tua maa­han­muut­toon liit­tyvi­in kysymyk­si­in, vaik­ka ne oli­si­vatkin tärkeitä. Aiheen esille otta­mi­nen muut­taa blo­gin kuin blo­gin ase­man ves­san­seinäk­si ja karkot­taa luk­i­joi­ta, jot­ka eivät viihdy tunkion hajussa.

     Moni arvosta­mani kom­men­taat­tori näyt­tää jät­täneen blo­gin näi­den ainakin näi­den kir­joi­tusten ajak­si, eivät nyt sen­tään kaikki. 

     Tarkem­min ottaen tuo aja­tusten­vai­h­to liit­tyi siihen, mik­si en halua alkaa selvitel­lä viha­sivus­toil­la käyte­tyn solvauster­mi­nolo­gian etymologiaa. 

     Vastaa

104. JTS kir­joit­ti: “Yrit­täjä lep­pois­taa elämään­sä, jatkaa yksinyri­itäjänä ja irti­sanoo työvoimansa?”

     Tai vai­h­toe­htois­es­ti palkkaa yhden uuden työn­tek­i­jän, jolle dele­goi osan hom­mis­taan (ja ehkä siinä samal­la joutuu laske­maan omaa palkkaansa.)

     Vastaa

105. Saara, en mä suh­taudu tun­nea­spek­ti­in ival­lis­es­ti muuten ku siinä mielessä, mikä on sen rel­e­vanssi vaik­ka nyt EKP:n rahapoli­ti­ikas­ta tai työn tar­jon­nan hin­ta­jous­tos­ta puhuttaessa. 

     Henkilöko­htas­ten koke­musten kaut­ta voi toisi­naan havain­nol­lis­taa jotain kiin­nos­tavaa ilmiötä, mut useem­min niitä käytetään ajatuk­sel­la, et oma koke­mus sinän­sä toimis näyt­tönä jonkin yleisem­män ilmiön puoles­ta tai sel­l­as­ta vas­taan. Sen tyyp­piseen argu­men­toin­ti­in tör­mää jatku­vasti medi­as­sa, työ­paikalla, kaveripi­iris­sä yms. Tää blo­gi on siitä piristävä, et tääl on riit­tävästi logi­ikan ja argu­men­toin­nin perusasi­at hal­lit­se­via tyyppe­jä, jot­ta sel­l­a­nen her­mo­ja raas­ta­va keskuste­lu­tyyli ei pääse vallalle.

     Lasken myös sut ja Eli­nan noi perusasi­at hal­lit­se­vi­in tyyppei­hin sil­loin ku teit huvit­taa. Joskus val­it­sette toisin ja sil­loin voi mopo läh­tee vähän käsistä psyko­ana­lyysin, ad homine­min yms. suh­teen. Mun mielestä ei pääasias oo läht­e­ny mitenkään överisti, mut jotkut näköjään loukkaantuu(myös te toisil­lenne ilmeis­es­ti?). Mut ehkä tekin kuitenkin ootte tääl mukana osit­tain just siks, et tää “kolkkous” on teille virk­istävää vai­htelua sen tyyp­piselle keskustelulle, mitä ehkä käytte kaveripi­iris­sänne, duu­nis­sa tms.?

     Vastaa

106. Tääl­lä on niin paljon vii­sai­ta kom­men­toi­jia, että joku tyh­mäkin mah­tunee joukkoon esit­tämään yhden kysymyk­sen: mik­si markki­nat, pörssit tai mitä piru­ja ne nyt ovatkaan, eivät vain yksinker­tais­es­ti uskoisi asioiden suju­van hyvin, uskoisi­vat vain suo­si­ol­la kau­ni­isi­in val­heisi­in ja toiveisi­in, niin asiathan kai sujuisi­vat sen jäl­keen juuri siihen suun­taan? Mik­si ihmeessä ne vain nyt pelkäävät ja ovat epä­toivoisia ja vauhko­ja ja aiheut­ta­vat siten lisään­tyviä ongelmia. “Val­het­ta val­het­ta val­het­ta vain ovat kaik­ki laulut maan…”

     Vastaa

107. Sep­po S: “Veroparati­isien ole­mas­sao­lo ja pääomien vapaa siir­tymi­nen estävät korkeat yritysverot.”

     Jos veroparati­isit ovat niin suuri ongel­ma, että vähän yksi ja toinen val­tio on menos­sa niiden takia konkurssi­in, luulisi pian ole­van insen­ti­iviä puut­tua asi­aan niiden val­ti­ol­lis­es­ta suvereenisu­ud­es­ta välit­tämät­tä. Onhan taloudel­li­sista syistä (liiken­ney­hteyk­sien tur­vaami­nen, erinäiset raa­ka-aineet ym.) ennenkin val­lat­tu mai­ta tai niiden osia.

     Vastaa

108. Osmo on oike­as­sa. Maa­han­muut­toa ei kan­na­ta käsitel­lä sen enem­pää kuin on tarpeen. Olen itsekin men­nyt siihen hal­la-aho­laiseen per­su­lankaan, että olen alka­nut pitää maa­han­muut­toa tärkeäm­pänä tee­m­ana kuin se onkaan. Se on tärkeä teema, mut­ta keskustelu­un löy­tyy 20 tärkeäm­pää teemaa. Siis­pä, keskustel­laan maa­han­muu­tos­ta sil­loin täl­löin, mut­ta pide­tään areena pääasi­as­sa tärkeämpi­en kysymys­ten käsit­te­lylle avoinna. 

     Ei kan­na­ta tuh­la­ta kaikkea ruu­tia epäolen­naisuuk­si­in. Hal­la-aho­lainen sak­ki ei lope­ta sanavään­te­lyään, vaik­ka puhuisimme maa­han­muu­tos­ta sata vuot­ta. He ovat mielip­i­teen­sä valin­neet ja jauha­vat niitä hamaan tap­pi­in. Olemme anta­neet hei­dän liian kauan hal­li­ta keskustelua. Siir­ry­tään eteen­päin, koko kansakun­ta, ja jätetään Hal­la-aho kump­panei­neen länkyt­tämään paikoilleen.

     Vastaa

109. Mik­si ihmeessä Eli­na on saanut noin paljon puoltoääniä poistumiseen?

     Olen aina pitänyt ihan parhaimp­ina kir­joit­ta­ji­na täällä. 

     Kateus? Éi voi kiikas­taa ainakaan kir­joi­tus­tai­dos­ta ja hyvistä näkökulmista. 

     Éi hyvää päivää nyt tälle blogille muutenkaan.

     Vastaa

110. “Se, että yri­tyk­set käy kaup­paa keskenään ei tarkoi­ta, että kaup­pa olis niiden säätelemää vas­tako­htana vapaalle kaupalle.”

     Sotket eril­liset yri­tyk­set ja kon­sernien sisäisen kaupan. 

     Yri­tys­ten sisäi­nen kaup­pa on tarkoin sään­nel­tyä. Ei kon­sernissa eri yksiköt voi huseer­a­ta miten vain vaan johdon hyväksymien pelisään­tö­jen mukaan

     Yli puo­let maail­mankau­pas­ta on juuri tuo­ta yri­tys­ten sisäistä kaupankäyntiä.

     Vastaa

111. “Mitä enem­män val­tio verot­taa, sitä vähem­män on yksi­ty­istä kulu­tus­ta ja sitä enem­män julk­ista kulu­tus­ta. Piste.”

     Ei se val­tio niitä raho­ja pol­ta vaan pistää kier­toon, joka taas real­isoituu yksi­tyiseen kulutukseen.

     Suomen julki­nen kulu­tus on vain n 25 % bkt:ta

     (Lähde EK http://www.hpl.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kulutus.php)

     Vastaa

112. Ville:

     Jos veroparati­isit ovat niin suuri ongel­ma, että vähän yksi ja toinen val­tio on menos­sa niiden takia konkurssi­in, luulisi pian ole­van insen­ti­iviä puut­tua asi­aan niiden val­ti­ol­lis­es­ta suvereenisu­ud­es­ta välittämättä

     Jos ne oikeesti muo­dos­tu­is noin suureks ongel­maks, kan­nat­tais ehkä mielu­um­min miet­tii et onks siin omas sys­teemis jotain vikaa ku läh­tee läh­tee riehu­maan ympäriinsä.

     Vastaa

113. Rogue:

     Mut jos sul ja Kar­il on val­taa estää(jollain kokon­aishyö­tyä laske­val­la toimen­piteel­lä) mua tule­mas­ta markki­noille, voita­neen puhua jonkin­lais­es­ta markki­noiden säätelystä, vaik teiän keskinäi­nen kaup­pa oliskin vapaata?

     Just näin. Yri­tyk­sil­lä noin yleen­sä ei oo täl­laisia keino­ja, ku ne ei yleen­sä voi käyt­tää väki­val­taa. Mut vaik­ka mafia vois olla esimerk­ki ei-val­ti­ol­lis­es­ta instanssista, joka säätelee kauppaa.

     Ehkä tarkote­taan joo, mut toisaal­ta onks sil enää väliä kuka suh­muroi jos suh­muroi­jat on riit­tävän isoja?

     Ei sil­lä kool­la oo välii, vaan sil­lä suh­muroin­nil­la ja niil­lä keinoil­la joi­ta siihen käytetään. Noin yleen­sä yri­tyk­set yrit­tää mak­si­moi­da omis­ta­jien­sa omaisu­ut­ta ja sikäli mikäli jos niil­lä yri­tyk­est vaan käy kaup­paa niiden kanssa jot­ka tah­too käy­dä kaup­paa niiden kanssa, niin se kaup­pa on vapaa­ta. Jos ne taas toimii niinku mafia tai saa poli­itikoil­ta suo­jelua, niin sit ne ei käy vapaa­ta kauppaa.

     Hen­ri Weijo:

     yhteiskun­nan kannal­ta on paljon pahempaa vajaakäyt­töä se, että osa tekee keskiar­vol­ta 40 tun­tia viikos­sa töitä samaan aikaan kuin sadat­tuhan­net on työt­tömänä kuin että tehtäisi­in keskiar­vol­ta 35 tun­tia töitä ja vas­taavasti vähem­män ihmisiä olisi työttömänä.

     Ei se ihan näin yksinker­taista oo. Voi olla, että ne jot­ka tekee paljon töitä kär­sii vähiten työn teosta + naut­tii vähiten vapaa-ajas­ta + naut­tii eniten mate­ri­aalis­es­ta hyv­in­voin­nista + on tuottavampia.

     Eli­na: haters gon hate. Mun mielestä sus­sa on churhchilmäistä meininkiä.

     You have ene­mies? Good. That means you’ve stood up for some­thing, some­time in your life.

     Vastaa

114. Pasa­nen:

     mik­si markki­nat, pörssit tai mitä piru­ja ne nyt ovatkaan, eivät vain yksinker­tais­es­ti uskoisi asioiden suju­van hyvin, uskoisi­vat vain suo­si­ol­la kau­ni­isi­in val­heisi­in ja toiveisi­in, niin asiathan kai sujuisi­vat sen jäl­keen juuri siihen suuntaan? 

     Joo siis saadaan­han tolleen hyviä kuplia ja eri­laisia pyra­midi­hui­jauk­sia aikaseks. Pitää vaan sit ite muis­taa ottaa rahat ajois­sa ulos.

     Vastaa

115. liian van­ha:

     Sotket eril­liset yri­tyk­set ja kon­sernien sisäisen kaupan.

     heh… tuskin nyt sen­tään. Jos kon­ser­nit käy kaup­paa sisäl­lään, niin ei se oo mitään säädel­tyä kaup­paa yhtään sen enem­pää kuin jos sinä välil­lä päätät tehdä töitä ja välil­lä pidät huilia.

     Vastaa

116. “Mut vaik­ka mafia vois olla esimerk­ki ei-val­ti­ol­lis­es­ta instanssista, joka säätelee kauppaa.”

     Suuret yri­tyk­set voivat esim kil­pailut­taa ja kiristää val­tioi­ta esim Nokia uhkasi häipyä Suome­sa aellei val­tio osal­lis­tu Nokian sisäisen kap­inan tuhoamiseen.
     Tyyp­il­listäkiristys­tä on, että suuryri­tyk­set vaa­ti­vat 10–50 % tukia investoin­neilleen , jot­ta ne suos­tu­vat sijoit­ta­maan yri­tyk­sen yksiköitä alueelle.
     Nuo tuet vääristävät kilpailua

     Vastaa

117. Maail­mankau­pas­sa kau­paa eivät käy keskenään Art­turi ja Kari vaan parhaas­sakin tapauk­ses­sa Art­turi itsen­sä kanssa.

     Mut­ta sekään ei ole toden­näköistä vaan kau­paa käy yri­tys A sisäl­lään, eikä yri­tys A:n omis­ta­jista ole mitään tietoa eli emme tiedä kuka ohjaa maailmankauppaa

     Esom viime toukoku­un yhtiökok­ouk­ses­sa Nordean edus­ta­jal­la oli val­takir­jan avul­la käytössään 52,5 pros­ent­tia kaik­ista yhtiökok­ouk­sen äänistä, eli yhteen­sä 808 miljoon­aa ääntä.

     Hän ei itse omista tuo­ta määrää, ei myöskään Nordea vaan tun­tem­at­tomat tahot.
     Nokian johto on vain joukko palkol­lisia, eivät he juridis­es­ti ole omsi­ta­jia ja omis­ta­ji­akin he ovat niin pienel­lä määräl­lä, ettei sil­lä ole merk­i­tys­tä omis­ta­jao­h­jauk­sen päätöksentekoon

     Jos toim­intaan ei liit­ty­isi jotain epäre­hellistä niin mik­si omis­ta­ju­us pitäisi salata ?

     Vastaa

118. Art­turi:

     Yri­tyk­sil­lä noin yleen­sä ei oo täl­laisia keino­ja, ku ne ei yleen­sä voi käyt­tää väki­val­taa. Mut vaik­ka mafia vois olla esimerk­ki ei-val­ti­ol­lis­es­ta instanssista, joka säätelee kauppaa

     No kai sitä ilman väki­val­taa tai lain rikkomis­takin voi säädel­lä markki­noi­ta, jos on esim. monop­o­livoimaa tai riit­tävän iso, jot­ta pystyy tap­pa­maan kil­pail­i­jat toim­i­mal­la väli­aikas­es­ti tap­pi­ol­la jol­lain sek­to­ril­la? Kaik­ki täl­la­nen ei vält­tämät­tä oo kovin avointa/näkyvää, mut kyl mä bet­saisin sen puoles­ta, et sitä esi­in­tyy suht paljon. 

     Tiet­ty on vähän makua­sia, et las­keeks ton tyyp­pisen suh­muroin­nin sääte­lyks vai markki­noiden omi­naisu­udeks, mut ainakin täy­del­lis­ten markki­noiden ideaal­ista siin ollaan suht kaukana.

     Ei sil­lä kool­la oo välii, vaan sil­lä suh­muroin­nil­la ja niil­lä keinoil­la joi­ta siihen käytetään

     Joo kool­la ei oo väliä teo­reet­tis­es mallis­sa, jos­sa myöskään markki­noiden itsen­sä koko ei oo mitenkään rajotet­tu. Mut kun käytän­nössä se on hyvinkin rajotet­tu ja kas­va­mal­la tarpeeks suh­teessa markki­noiden kokoon yri­tys pystyy saa­maan sel­l­as­ta val­taa, jota sil­lä ei olis täy­del­lisil­lä markkinoilla.

     Vastaa

119. Rogue:

     No kai sitä ilman väki­val­taa tai lain rikkomis­takin voi säädel­lä markki­noi­ta, jos on esim. monop­o­livoimaa tai riit­tävän iso, jot­ta pystyy tap­pa­maan kil­pail­i­jat toim­i­mal­la väli­aikas­es­ti tap­pi­ol­la jol­lain sektorilla?

     No riip­puu var­maan mitä sä tarkoi­tat sään­te­lyl­lä. Noin yleen­sä yri­tys ei pysty estämään mui­ta käymästä keskenään kaup­paa. Se, että yri­tys pystyy käymään itse kaup­paa sopimil­laan ehdoil­la ei oo sään­te­lyä ja on täysin absur­dia väit­tää, että se olis.

     Tai se olis suun­nilleen sama asia, ku sanos, että kos­ka mä sääte­len omaa käyt­täy­tymistäni, niin se on todiste sen puoles­ta, että mun käyt­täymi­nen on sään­nel­tyä, eli se ei oo vapaa­ta, eli val­tion pitää sään­nel­lä sitä, kos­ka julki­nen sään­te­ly on parem­paa kuin yksityinen.

     jot­ta pystyy tap­pa­maan kil­pail­i­jat toim­i­mal­la väli­aikas­es­ti tap­pi­ol­la jol­lain sektorilla?

     Tää ei oo sääntelyä.

     mut ainakin täy­del­lis­ten markki­noiden ideaal­ista siin ollaan suht kaukana.

     Joo niin ollaan. Kulut­ta­jat saa vielä parem­man diilin ku täy­del­lisil­lä markkinoilla!

     Mut kun käytän­nössä se on hyvinkin rajotet­tu ja kas­va­mal­la tarpeeks suh­teessa markki­noiden kokoon yri­tys pystyy saa­maan sel­l­as­ta val­taa, jota sil­lä ei olis täy­del­lisil­lä markkinoilla.

     Aivan, mut­ta täl­lä nyt ei oo mitään tekemistä sään­te­lyn kanssa? (Pait­si, jos yri­tys saa kor­rup­toitua poli­itikot ja tietysti mitä isom­pi yri­tys sitä enem­män voi käyt­tää resursse­ja poli­itikko­jen korruptointiin.)

     Vastaa

120. Rogue:

     Saara, en mä suh­taudu tun­nea­spek­ti­in ival­lis­es­ti muuten ku siinä mielessä, mikä on sen rel­e­vanssi vaik­ka nyt EKP:n rahapoli­ti­ikas­ta tai työn tar­jon­nan hin­ta­jous­tos­ta puhuttaessa.

     Sijoit­ta­jien luot­ta­muk­ses­ta, markki­noiden her­mostuneisu­ud­es­ta, Applen osak­keen yliar­vostamis­es­ta jne. puhut­taes­sa puhutaan olen­nais­es­ti (myös) tun­teista tai siitä, miten tun­teet vaikut­ta­vat tosi­a­sioi­hin. Maail­man ana­lyyt­tisinkaan ihmi­nen (jos rajataan selvät psykopaatit tarkastelun ulkop­uolelle) ei ole riip­puma­ton omista tunteistaan.

     Tää blo­gi on siitä piristävä, et tääl on riit­tävästi logi­ikan ja argu­men­toin­nin perusasi­at hal­lit­se­via tyyppe­jä, jot­ta sel­l­a­nen her­mo­ja raas­ta­va keskuste­lu­tyyli ei pääse vallalle.

     Niin­pä.

     Lasken myös sut ja Eli­nan noi perusasi­at hal­lit­se­vi­in tyyppei­hin sil­loin ku teit huvit­taa. Joskus val­it­sette toisin ja sil­loin voi mopo läh­tee vähän käsistä psyko­ana­lyysin, ad homine­min yms. suh­teen. Mun mielestä ei pääasias oo läht­e­ny mitenkään överisti, mut jotkut näköjään loukkaantuu(myös te toisil­lenne ilmeisesti?).

     Mut ehkä tekin kuitenkin ootte tääl mukana osit­tain just siks, et tää “kolkkous” on teille virk­istävää vai­htelua sen tyyp­piselle keskustelulle, mitä ehkä käytte kaveripi­iris­sänne, duu­nis­sa tms.?

     Mitähän tähänkin nyt oikein sanoisi, muu­ta kuin että han­kalia nämä net­ti­ana­lyysit. En koe tätä sen osu­vam­mak­si kuin aiem­man ketjun kissatappeluheittoasi. 😉

     Tarken­net­takoon tässä, että itsel­leni ei ole tul­lut Osmos­ta mitenkään kolkko mieliku­va, päin vas­toin. Ajat­te­len, että Osmo on empaat­ti­nen taval­la, jon­ka Suomen Amnestyn tuore ihmisoikeustyön johta­ja Päivi Mat­ti­la määrit­teli hil­jat­tain Radio Helsin­gin haas­tat­telus­sa: että samas­tuu tois­t­en ihmis­ten tilanteeseen, mut­ta ei niin kokon­ais­val­tais­es­ti että sokeu­tuu eikä pysty enää hah­mot­ta­maan, miten heitä voisi tehokkaim­min aut­taa. Kolkkout­ta min­ulle edus­taa osa blo­gin keskustelijoista (onnek­si vastapain­oakin löy­tyy riit­tävästi). Mut­ta koko yhteiskun­tamme on mielestäni juuri tähän tapaan kolkko, joten sitä en kyl­lä ole tul­lut tältä blogilta hakemaan!

     Type­r­yyt­tä vas­taan saatan kom­men­toi­da välil­lä kir­peästikin (ei pidä sekoit­taa loukkaan­tu­miseen), ja haitallisimpia type­r­yy­den laje­ja salakaval­uuten­sa vuok­si on mielestäni loogis-matemaat­tisen älykkyys­la­jin yliar­vost­a­mi­nen esim. tun­neä­lyn, intu­ition ja merk­i­tys­ten ymmärtämisen kus­tan­nuk­sel­la. Palaamme siis takaisin alku­un, tun­nea­spek­tin vähät­te­lyyn ja siitä kiin­nos­tunei­den ivaamiseen. Sel­l­aista en suosit­tele kenellekään, jos nyt ei var­ta vas­ten halua antaa itses­tään type­r­ää vaikutelmaa. 

     (Kaveripi­iristäni vielä sen ver­ran, että kuten ehkä ylläol­ev­as­ta voi päätel­lä, kiin­nos­tun har­voin ihmi­sistä, jot­ka keskit­tyvät vain ilmiöi­den tun­nepuoleen tai sit­ten vain niiden ana­lyyt­tiseen puoleen.)

     Vastaa

121. Eli­na, tule takaisin joku päivä. <3

     Vastaa

122. Art­turi:

     No riip­puu var­maan mitä sä tarkoi­tat sään­te­lyl­lä. Noin yleen­sä yri­tys ei pysty estämään mui­ta käymästä keskenään kaup­paa. Se, että yri­tys pystyy käymään itse kaup­paa sopimil­laan ehdoil­la ei oo sään­te­lyä ja on täysin absur­dia väit­tää, että se olis

     Selitin aika huonos­ti mitä tarkotin. Ehkä “sääte­ly” ei tosi­aan oo oikee sana kuvaa­maan sitä mitä meinasin, kos­ka sääte­lyl­lä on sen ver­ran vaki­in­tunu merk­i­tys val­tion har­ras­ta­mana kontrollointina. 

     Mut siis point­ti oli, et on tilantei­ta, jois­sa yri­tys on syys­tä tai tois­es­ta päässy ase­maan, jos­sa se voi yhtä lail­la ku val­tiot hai­ta­ta markki­noiden tehokas­ta toim­intaa. Tai ei ehkä “yhtä lail­la”, mut oma­l­la taval­laan kuitenkin. Se et ne voi niin menetel­lä, johtuu markki­noiden rajote­tus­ta luonteesta(ja tiet­ty siitä val­tioiden suh­muroin­nista). Jos markki­naym­päristö luon­non­va­roi­neen, työvoim­i­neen ja pääom­i­neen olis riit­tävän iso suh­teessa yri­tys­ten kokoon, ei ongelmia olis. Mut kun se ei ole.

     Joo niin ollaan. Kulut­ta­jat saa vielä parem­man diilin ku täy­del­lisil­lä markkinoilla!

     Tätä en oikeen tajun­nu. Siis joo, tap­pi­ol­la toim­imi­nen kil­pail­i­joiden tap­pamiseks ei tosi­aan oo “sään­te­lyä” per­in­teisessä mielessä. Mut miten kulut­ta­jat saa parem­man diilin siinä, et joku riit­tävän iso semi­mo­nop­o­lifir­ma myy niille kamaa het­kel­lis­es­ti vähän halvem­mal­la ku niiden kan­nat­tais, jos ne sil­lä pystyy estämään kil­pailun ja sitä kaut­ta uudet poten­ti­aaliset uudet ideat ja ehkä keskip­itkäl aikavälil­lä myös halvem­mat hin­nat? Tiet­ty useim­mis­sa tapauk­sis­sa ongel­maa ei oo, kos­ka fir­mat ei pidem­män päälle tol­laseen pysty, mut toisi­naan ehkä pystyy just siks ku markki­nat on rajote­tut siinä mielessä ku edel­lä selitin.

     Aivan, mut­ta täl­lä nyt ei oo mitään tekemistä sään­te­lyn kanssa? (Pait­si, jos yri­tys saa kor­rup­toitua poli­itikot ja tietysti mitä isom­pi yri­tys sitä enem­män voi käyt­tää resursse­ja poli­itikko­jen korruptointiin.)

     Sä nyt vähän tak­er­rut tohon sään­te­lyn per­in­teiseen merk­i­tyk­seen. Se mun alku­perä­nen kom­ment­ti oli tarkotet­tu vaan korosta­maan, et “vapaa kaup­pa” ei oo automaat­tis­es­ti tehokas­ta vaan siks, et val­tiot pitää näen­näis­es­ti näp­pin­sä erossa siitä. Tehot­to­muut­ta voi teo­ri­as­sa aiheut­taa myös riit­tävän isot fir­mat, vaik useem­min ne var­maan aiheut­taakin tehokku­ut­ta. Ja se et näin on, ei oo mikään markki­noiden vält­tämätön omi­naisu­us, vaan fir­mo­jen suh­muroin­nin mah­dol­lis­tu­mi­nen liit­tyy pitkälti markki­noiden epätäy­del­lisyy­teen. Ja toisaal­ta tiet­ty siihen, et val­tiot on olemassa.

     Vastaa

123. Saara:

     Sijoit­ta­jien luot­ta­muk­ses­ta, markki­noiden her­mostuneisu­ud­es­ta, Applen osak­keen yliar­vostamis­es­ta jne. puhut­taes­sa puhutaan olen­nais­es­ti (myös) tun­teista tai siitä, miten tun­teet vaikut­ta­vat tosi­a­sioi­hin. Maail­man ana­lyyt­tisinkaan ihmi­nen (jos rajataan selvät psykopaatit tarkastelun ulkop­uolelle) ei ole riip­puma­ton omista tunteistaan

     No en mä silti varsi­nais­es­ti nää, miten esim. omista tun­teista avau­tu­mi­nen tääl­lä olis rel­e­vant­tia, jos ideana olis tarkastel­la noi­ta sun kuvaamia ilmiöitä. Omista tun­teista avau­tu­mi­nen ja speku­loimi­nen sil­lä, onks osakkei­den arvos­tuk­sis­sa mahol­lis­es­ti jotain her­mostuneisu­ut­ta tai muu­ta tunne-ele­ment­tiä mukana on kaks eri asi­aa. Mä oon esim. hie­man her­mostunu kun mun vaa­ti­mat­tomas­ta osake­salkus­ta on het­kessä sulanu 30 %, mut sen her­mostuneisu­u­den tun­teen vatvom­isen sijaan must on rel­e­vantim­paa keskustel­la siitä, mis­tä se sulami­nen johtuu ja mikä olis poti­maa­li­nen muu­vi täs tilanteessa.

     haitallisimpia type­r­yy­den laje­ja salakaval­uuten­sa vuok­si on mielestäni loogis-matemaat­tisen älykkyys­la­jin yliar­vost­a­mi­nen esim. tun­neä­lyn, intu­ition ja merk­i­tys­ten ymmärtämisen kustannuksella

     En mä usko et tun­neä­lyä aliar­voste­taan sikäli kun sitä havaitaan. Sen mit­taami­nen on vaan paljon vaikeem­paa ku loogis-matemaat­tisu­u­den. Itse asias väitän et perus­du­uneis­sa pär­jää paljon parem­min tun­neä­lykkääl­lä, sosi­aalises­sa ja intu­iti­ivisel­la omi­naisu­us­profi­ilil­la ku loogis-matemaat­tisel­la asperg­er-profi­ilil­la. Tunneälyllä/sosiaalisella silmäl­lä vaan on teknis­lu­on­tei­sis­sa net­tikeskusteluis­sa aika pieni rooli.

     Vastaa

124. Rogue: joo siis me voidaan kuvitel­la maail­ma, mis­sä resurssit jakau­tus tehokkaam­min kuin vapail­la markki­noil­la. Siitä ei voi päätel­lä, että vapaa kaup­pa ei olis vapaa­ta, kos­ka vapaa kaup­pa ei oo sama asia kuin täy­del­liset markki­nat tai tehokkuusmaksimi.

     Vastaa

125. Art­turi:

     joo siis me voidaan kuvitel­la maail­ma, mis­sä resurssit jakau­tus tehokkaam­min kuin vapail­la markkinoilla

     Niin tai sit me voidaan kuvitel­la ääretön määrä maail­mo­ja, jois­sa kaikissa on teknis­es­ti vapaat markki­nat, mut toi­sis­sa resurssit jakau­tuu tehokkaam­min ku toi­sis­sa, johtuen markki­naym­päristön muista ominaisuuksista.

     Oot ihan oikeessa siinä, et sel­l­as­ta kaup­paa kut­su­taan yleen­sä vapaaks, jota mikään ylimäärä­nen taho ei akti­ivis­es­ti säätele. Sitä en yrit­täny kiistää. Point­ti oli lähin­nä, et luon­nos­taan rajote­tun kokosel­la markki­nal­la riit­tävän iso yri­tys voi taval­laan “säädel­lä” sitä, mil­laset ne markki­nat on(ts. kuin­ka mon­ta osa­puol­ta sinne pääsee mukaan, kenel­lä on pääsy resurs­sei­hin yms.). Tää voi joskus olla tehokas­ta, joskus ei. Mut kos­ka tehokku­us­näkökul­ma on yleen­sä vah­vasti läs­nä vapaakau­pas­ta puhut­taes­sa, halusin tuo­da tän esille. 

     Mut joo, saat­to men­nä vähän ohi siitä sun alku­peräs­es­tä pointista.

     Vastaa

126. Rogue:

     No en mä silti varsi­nais­es­ti nää, miten esim. omista tun­teista avau­tu­mi­nen tääl­lä olis relevanttia…

     Emme keskustelleet omista tun­teista avau­tu­mis­es­ta, vaan tun­nea­spek­tin ja sosi­aalisen aspek­tin huomioimis­es­ta poli­it­tises­sa keskustelus­sa yleen­sä (käy vaik­ka uudelleen kat­so­mas­sa se letkau­tuk­sesi, johon tartuin).

     Joskus keskustelu kyl­lä ajau­tuu myös yksit­täisen keskusteli­jan tun­nejut­tu­jen pohdiskelu­un ihan sik­si, että siltä poh­jal­ta on helpom­paa havai­ta keskusteli­jan bias, jol­laisia meil­lä kaikil­la on. Jos jokainen havait­sisi omansa selkeästi, objek­ti­ivi­nen keskustelu olisi usko­mat­toman paljon helpompaa.

     Tunneälyllä/sosiaalisella silmäl­lä vaan on teknis­lu­on­tei­sis­sa net­tikeskusteluis­sa aika pieni rooli.

     Koen, että sanomani ei oikein ota juur­tu­ak­seen. Teknis­lu­on­teinenkin keskustelu tapah­tuu ihmis­ten välil­lä. Ihmis­ten, jot­ka ovat tun­te­via olentoja.

     Jos joku ajat­telee voivansa keskustel­la puh­taan teknis­lu­on­teis­es­ti, hän ei vain ole huo­man­nut miten hänen ihmisyyten­sä vaikut­taa asi­aan. Voisin maini­ta pari esimerkkiä täl­lai­sista keskustelijoista, mut­ta jospa nyt kuitenkin yritän pidät­täy­tyä men­emästä henkilöko­htaisuuk­si­in, ja pitäy­dyn julk­isu­u­den henkilössä. Voin kuvitel­la, että esim. Anders Breivik näkee itsen­sä puh­taan loogise­na toim­i­jana, ja säälii tun­tei­den­sa vietäv­inä ole­via mui­ta ihmisiä. Tosi­asi­as­sa hänel­lä lie­nee tunne-elämä, jol­la on ollut varsin merk­i­tyk­selli­nen osa siinä kehi­tyk­sessä, jon­ka päätepis­teeseen nyt on tul­tu. Se, ettei hän itse tun­nista eikä täten kykene käsit­telemään näitä tun­teitaan, on tehnyt hänestä paljon vaar­al­lisem­man kuin hän muuten olisi. Väärässäoli­ja on vaar­al­lisin sil­loin, kun hän kuvit­telee ole­vansa ehdot­toman oike­as­sa ja näkevän­sä todel­lisu­u­den muista ihmi­sistä poiketen objektiivisesti.

     Tästä syys­tä tun­nea­sioil­la on ihan rel­e­vant­ti rooli mis­sä tahansa poli­it­tises­sa keskustelus­sa. Se ei mitenkään vähen­nä numero­datan ja tieteel­lis­ten tutkimus­tu­losten käsit­te­lymah­dol­lisuuk­sia — päin vas­toin, tun­nea­spek­tin ymmärtämi­nen aut­taa ymmärtämään, mil­loin ja mil­lä tavoin esim. tilas­toti­eto hyödyt­tää meitä ja mil­lä taval­la sitä voi käyt­tää väärin. Höpöhöpö­sosi­aal­isu­us (juoruilu, sosi­aa­li­nen sta­tuskil­pailu jne.) on sit­ten asia erik­seen. Toiv­ot­tavasti on selvää, että emme nyt puhu siitä.

     Vastaa

127. Saara:

     siltä poh­jal­ta on helpom­paa havai­ta keskusteli­jan bias, jol­laisia meil­lä kaikil­la on. Jos jokainen havait­sisi omansa selkeästi, objek­ti­ivi­nen keskustelu olisi usko­mat­toman paljon helpompaa

     Jatke­taan nyt vähän metaa viel, kun täs ketjus ei var­maan enää häir­itse ketään.

     Mut tääl netis­sä kun väitel­lään vaan väit­telemisen ilosta ei oo oikeestaan keskustelu­jen kannal­ta eri­tyisen ongel­mallista, et jengillä on biak­sia. Sitähän voi huvikseen vaik­ka vali­ta mieli­v­al­tasen biak­sen ja puo­lus­taa sitä tap­pi­in asti ja kat­toa kaatuuko omat argu­men­tit vai ei. Sel­l­a­nen voi olla tosi hedelmäl­listäkin, niin kauan ku on esit­tämien­sä tieto­jen suh­teen rehelli­nen eikä esim. vedä hatus­ta kek­sit­tyjä tilas­to­ja tms. Tieto biak­sista on oleel­lista lähin­nä sil­loin, ku päätetään mui­ta koske­vista asioista tai kun pitäis arvioi­da, et mis­sä määrin jonkun auk­tori­teetin väit­teisi­in kan­nat­taa uskoa tun­tem­at­ta fak­to­ja. Mut tääl kun ollaan tasa-arvosi­na keskustelijoina eikä päätetä muiden asioista(paitsi Osmo ja ehkä jokunen muu poli­itikko joka osal­lis­tuu), voidaan vaan keskit­tyä pun­nit­se­maan esitet­ty­jen argu­ment­tien pätevyyttä. 

     Kyl­lähän ihmisyys vaikut­taa kaik­keen joo, tota olis vähän vaikee kieltääkään. En luul­tavasti oo hirveen eri mieltä tos­ta muus­ta mitä san­ot. Ehkä puhut­ti­in vähän tois­temme ohi. Mun alku­perä­nen point­ti­han oli lähin­nä se, et en pidä omien tunteiden/kokemusten vatvom­ista kovin rel­e­vant­ti­na useimpi­en aihei­den suh­teen, joista tääl­lä vään­netään. Point­ti ei ollu, ettei tun­teet vaikut­tais jen­gin toimintaan.

     Vastaa

128. Rogue,

     Hyvä point­ti tuo netin tar­joa­ma mah­dol­lisu­us vali­ta vapaam­min eri­laisia rooleja.

     Kaik­ki eivät tosin osaa luop­ua roolis­taan ajois­sa; olen ollut todis­ta­mas­sa keskustelua jos­sa täl­laista lähin­nä oman huvin vuok­si valit­tua näkökul­maa juu­tut­ti­in puo­lus­ta­maan nau­ret­tavuuk­si­in asti. Kyseessä oli mielipi­de­vaikut­ta­jana pidet­ty tyyp­pi, ja tämä onkin ain­oa mieleeni tule­va huono puoli nois­sa roo­lileikeis­sä. Kaik­ki net­tiä selaa­vat ihmiset eivät muo­dos­ta mielip­iteitään itse, vaan omak­su­vat suht. kri­ti­ikit­tä hyvänä tyyp­pinä pitämän­sä johto­hah­mon näke­myk­sen. Argu­menteista ja keskustelun lop­putu­lok­ses­ta välit­tämät­tä. Usein onnis­tunut dra­matur­gia tämän johto­hah­mon puolelta riittää.

     Tun­nistan myös roolien omak­sumisen hyödyt sil­loin kun henkilö on riit­tävässä määrin per­il­lä moti­iveis­taan, ettei mopo pääse lähtemään käsistä. Tämä blo­gi on var­masti juuri sik­si niin mie­lenki­in­toinen, että kom­men­toi­jista löy­tyy niin paljon eri­laisia ja eri tavoil­la ajat­tele­via ihmisiä — rooleis­sa tai ei. Diver­si­teet­ti on ainakin itsel­leni tärkein yksit­täi­nen kiin­nos­tus­ta luo­va tek­i­jä. Siihen pystyy vain äärim­mäisen har­va blogi/keskustelufoorumi, joten siitä Osmolle ja keskustelijoille pisteitä!

     Vastaa

129. ”
     Eivät palkat ole ratkai­se­va tek­i­jä. Kiinan kil­pailue­tu menetetään huonol­la tuot­tavu­udeel­la ja kor­rup­ti­ol­la esim kun Sal­comp muut­ti Kiinaan niin kus­tan­nuk­set nousi­vat n 5 %.

     Ei kil­pailukyvyssäkään mitään vikaa ole jos tuot­tavu­us on kun­nos­sa. Suo­ma­lainen tuot­tavu­us on kehit­tynyt sen ver­ran hyvin, että kil­pailukyvyssä ei ole tapah­tunut negati­ivista kehitystä.
     Vien­ti­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us on maail­man huip­pua, mut­ta kun las­ke­taan mukaan koti­markki­na tuotan­to niin olemme vain keskitasoa
     ”
     Maail­mas­ta löy­tyy helpom­piakin vai­h­toe­hto­ja kuin Kiina (mik­si kan­sain­välis­es­ti toimivien yri­tys­ten tulisi siir­tyä Kiinaan?) Suomen kil­pailukyky ei oikein tun­nu pär­jäävän kan­sain­välisil­lä markki­noil­la, eivätkä yri­tyk­set oikein mielel­lään edes tulou­ta raho­jaan Suomeen (vrt. esim. Finnair). Uusille akti­ivisille ihmisille on niin hyviä vai­h­toe­hto­ja, että alkaa olla jo kiire. 

     Nyky­poli­ti­ikalla nuoren yri­tyk­sen on todel­la han­kalaa edes palkata uusia työn­tek­i­jöitä. Siinä on käsit­tämät­tömän suuri ris­ki taloudel­lisen volatili­teetin takia. Osmo esit­tää myöhem­mässä kir­joituk­ses­saan perus­tu­lon käyt­töönot­toa, mikä voisi helpot­taa nuorten yri­tys­ten kasvua ja lisätä työllistymistä.

     Vastaa

130. Ilman Eli­nan kom­ment­te­ja tämä on paljon ikävämpi seu­ra­ta. Ne toi­vat aina jonkin inhimil­lisen sävyn keskusteluun.

     Vastaa