Väärä tieto kiinteistöverosta

29.6.2011 · Aihe: _ 

Olen aiemminkin kirjoittanut, että oli oikein poistaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä. Oma perusteluni on ollut se, että tuloverojen tasauksessa on kyse siitä, että ne kunnat, joiden asukkailla on suuret tulot, maksavat tästä niille kunnille, joiden asukkailla on pienet tulot. Kiinteistöveron osalta ne kunnat, joiden asukkailla on suuret asumismenot, maksavat niille kunnille, joissa asuminen on halpaa. On minulla toinenkin taka-ajatus. Kaupunkiseuduilla keskuskunta saa tuottamistaan työpaikoista edes sen kiinteistöveron, kun ympäröivä republikaanivyöhyke kerää vain verot palkansaajilta. Nyt on ilmaantunut uusi näkökohta, kesämökkikuntien kiinteistövero, jota kommentoin alempana.

Kantani tueksi on nyt ilmaantunut argumentti, jota lehtien pääkirjoittajat toistavat kuin kuorossa, ja onpa siihen sortunut muutama kokoomuspoliitikkokin. Kun kiinteistövero ei enää osallistu verotulojen tasaukseen, on kannattavampaa kuin ennen nostaa kiinteistöveroa.

Virheellinen argumentti on virheellinen, vaikka sillä puolustettaisiin oikeaa asiaa.

Verotulojen tasaus, niin kiinteistöverojen kuin tuloverojenkin osalta, perustuu keskimääräiseen veroprosenttiin. Jos kunta nostaa veroprosenttinsa yli tuon keskiarvon, se saa tästä koituvat tulot itselleen kokonaan ja jos kunnan veroprosentti on alle tuon keskiarvon, menetys koituu sille itselleen kokonaan. Argumentti on siis väärä, mutta en voi moittia kirjoittajia. Olisi kohtuullista, että valtionosuusjärjestelmä olisi sellainen, että normaali kadun ihminen ja edes lehden pääkirjoittaja sen ymmärtäisi.

Kerrattakoon nyt, miten verotulojen tasaus toimii. Jokaiselle kunnalle lasketaan laskennallinen verotulo, joka perustuu laskennallisiin verotuloihin siitä,. paljonko kunta saisi, jos sillä olisi keskimääräiset verprosentit tuloveron ja kiinteistöveron kaikkien komponenttien osalta.

Ehkä kiinteistöveron siirto tasauksen ulkopuolella saa jotkin kunnat suhtautumaan myönteisemmin alueellaan olevien kiinteistöjen verotusarvonkorotuksiin, koska tämän ne saavat itselleen kokonaan. Aika matalia ovat verotusarvot kaupunkien ulkopuolella, mutta näistä kunnat eivät (muka) päätä. Sitten on myös tämä kysymys metsä- ja maatalousmaan verotuksesta. Jos maalaiskunnat oikeasti saisivat nämä verotulot itselleen, eivätkä ne menisi yhteiseen tasauskassaan, maalaiskunnat voisivat olla tästä kiinnostuneempia. Minä en olisi. Ainakaan maatalousmaan verottamisessa ei olisi järkeä, koska toisaalta maksetaan hehtaaritukea.

Verotulojen tasauksesta on tehty yksi poikkeus Koskikunnat saavat pitää voimalaitoksistaan samansa verotulot. Jos eivät saisi, ne eivät hyötysi koskistaan (juuri) mitään.

Hallitusohjelman mukaisen ratkaisun suurimpia voittajia on Kustavi. Ja Kustavin mukana kaikki kesämökkikunnat. Hirveää! Tosin näin oli tarkoituskin. Minä oikeasti luulin aiemmin, että kesämökkikunnat saisivat kiinteistöveron kautta jonkin kompensaation uhrauksistaan lomalaisten eteen, mutta nyt tiedän että se hajoaa kaikkien kuntien hyödyksi.

Emme tee suurta väkivaltaa todellisuudelle, jos oletamme, että kaikki kesämökkikunnat ovat verotuloiltaan alle verotulojen tasausrajan (92%) Jos joku ei ole, se ei muuta lopputulosta paljonkaan. Simputtakaamme siis tätä mallia.

Jos kesämökkikunta (Mäntyharju, Kustavi, Padasjoki, jne.) kerää mökkiläisiltään saman prosentin mukaan kuin muutkin, ne eivät hyödy mökkiläisistään euroakaan. Kun tulot ovat X euroa suuremmat, verotulojen tasausta tulee  X euroa vähemmän. Tai siis hyötyvät tasausrajan nousun kautta kuten kaikki kunnat hyötyvät.

Hyvä. Voimme aina neuvoa kesämökkipaikkakuntaa nostamaan loma-asuntojen veroprosenttejaan yli keskiarvon. Näin moni niistä on tehnytkin. Mutta jotta jokin kunnista voisi nostaa loma-asuntojen veroprosentin yli keskiarvon, jonkin kunnan on taas määrättävä loma-asuntojen veroprosentti alle keskimääräisen veroprosentin. Tälle jälkimmäiselle kesäasunnot tuottavat tappiota! Tämän pelin lopputuloksena pitäisi olla, että kaikki vaikeuksissa olevat kunnat nostaisivat loma-asuntojen veroprosenttinsa maksimeihin. Kun lähes kaikkien veroprosentit ovat maksimissaan, ne eivät hyödy loma-asukkaistaan mitään. Muut hyötyvät.

Kommentit

29 Vastausta artikkeliin “Väärä tieto kiinteistöverosta”

  1. uusi kasvo täällä kirjoitti 30.6.2011 kello 8:15

    koitetaan vääntää rautalangasta.esimerkki:
    Helsingissä okt maksaa 400 000euroa

    Nurmeksessa okt maksaa 110 000euroa

    niin eikö tämä ole selvää ettei verotusarvo voi olla lähelläkään Helsinkiä tms.kallista asuinaluetta.

    ja sitten verotusarvoihin:Osmo voi tarkistaa verotietonsa kiinteistöveron osalta,eli onko talosi lähelläkään käypää arvoa-epäilen.

    siitä se riemu nousisi täällä e-suomessa(ja muuallakin) jos verotusarvot nostettaisiin lähelle todellista arvoa->kiinteistöverot nousisivat moninkertaisiksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. uusi kasvo täällä kirjoitti 30.6.2011 kello 8:31

    eikö tässä uudessa hallituksessa juuri luovuttu kiinteistöverojen osalta tästä tasausmallista?

    eikö silloin juuri kesämökkikunnat ole voittajia,kun mökkiläisethän ovat erittäin hyvä tulonlähde kunnille:
    maksavat kiinteistöveroa ja tuovat rahaa kaupoille ym.palveluille ja eivät käytä kuitenkaan kunnan julkisia palveluita kuin satunnaisesti(sairastuminen,josta kai mökkikunta saa laskuttaa mökkiläisen asuinkuntaa?)

    oma kiinteistövero laski n600euroa/vuosi muuton ansiosta.kuntaveron “kevennys”on näin ollen n.1,5%tai äyriä bruttotulosta,aikas paljon,vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 30.6.2011 kello 8:33

    Jos oikein ymmärsin, kuntien välinen tasaus suhteutetaan asukaslukuun? Kesäasukkaita ei kuitenkaan huomioida? Käytännössähän kunnat järjestävät palveluita myös kesäasukkaiden käyttöön – ainakin teitä, jätehuoltoa ja joissain tapauksissa sähkötkin. Välillistä hyötyä voi tietenkin tulla siitä, että kesäasukkaat työllistävät paikallisia asukkaita, mutta kiinteistöveron saaminen omaan käyttöön vaikuttaa ihan oikeutetulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Samuli Lintula kirjoitti 30.6.2011 kello 9:23

    Käytännössähän kunnat järjestävät palveluita myös kesäasukkaiden käyttöön – ainakin teitä, jätehuoltoa ja joissain tapauksissa sähkötkin.

    Järjestävätkö jotkin kunnat sähköä? Minun käsitykseni on ollut se, että sähköverkot kuuluvat yksityisille yrityksille, jotka perivät niistä säännöstellyn hinnan.

    Kunnat tosin järjestävät vesihuoltopalveluita, ja monet kunnat vieläpä subventoivat niiden hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. antti kirjoitti 30.6.2011 kello 10:00

    “Käytännössähän kunnat järjestävät palveluita myös kesäasukkaiden käyttöön – ainakin teitä, jätehuoltoa ja joissain tapauksissa sähkötkin”

    Niin tyhmää kuntaa ei taida löytyä mikä ei jätehuollosta laskuttaisi, käypää hintaa tai ylikin. Sähköt tarjoaa sähköyhtiö, ei kunta. Sama hinnoitteluperiaate kuin jätteissä. Teiden ylläpidosta en ole ihan varma, kuulunee ennemmin valtiolle ja yksityisille tienhoitokunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Erkki M kirjoitti 30.6.2011 kello 10:50

    Meneekö ohi aiheesta, mutta tuli mieleen kysyä arvoisan kansanedustajan mielipidettä YLE:n rahoitusmallista. Eikö olisi sopivaa ja toimivaa, että että YLE saisi tarvitsemansa 450 miljoonaa euroa kiinteistöveron tuotoista.
    Tähän suuntaan minusta viittaa sekin, että uudessa hallituksessa on sellainenkin vakanssi kuin asunto- ja kiinteistöministeri.

    Jos katsotaan että asumiskelpoiseen kiinteistöön pitää yhteiskunnan järjestää jätehuolto, vesi, sähkö ja tieyhteys, niin eikö samaan listaan voi lisätä tietohuollon? Eli sen, että asunnossa voi katsella televisiota ja kuunnella radiota – ainakin silloin kun valtiovallalla on jotain tärkeää kerrottavaa kansalaisille. Ja jotta tuo olisi mahdollista, tarvitaan paitsi vastaanotin ja vastaanottoantenni, myös ne radiolähetteet ja lähettimet, joita YLE tarjoaa kansalaisten ja valtiovallan käytettäväksi.

    Kunnallinen kiinteistövero sopisi sikälikin hyvin TV-lupamaksujen korvaajaksi, että jo nykyisin kunnallisten kirjastojen toiminta maksetaan kunnallisilla veroilla. Ja kunnallinen verotus antaisi myös hyvän mahdollisuuden vapauttaa ne kunnat YLE:n rahoitusvelvollisuudesta, joissa YLE:n lähetykset eivät näy. Tai porrastaa maksu, jos YLE palvelee jotain osaa maasta paremmin kuin muita. (esim aikanaan väri-TV tuli vähitellen, samoin TV2, ja ehkä se HDTV:kin tulee vähitellen?)

    Asuntojen tietohuollon tarpeisiin ja kustannuksiin pitäisi tietysti lukea myös Itellan palvelut sekä internet- ja puhelinyhteydet. Nekin voitaisiin varmaan rahoittaa (ainakin osittain?) kiinteistöverotuloilla. Mutta ehkä siihen ei kannata käyttää YLE:n tarvitsemia/haluamia rahoja. Suutari pysyköön lestissään ja YLE harjoittakoon vain yleisradiotoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 30.6.2011 kello 11:23

    Onkohan jätehuollon hinnassa tosiaan kaikki kaatopaikkojen ylläpidon, keskushaölinnon, terveystarkastajan ym. kulut jyvitettynä? Jos näin on, samanlaista toimintaa muuhunkin kuntatalouteen, niin ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan 😉

    Joissain kunnissa kunta tukee sähköjen rakentamista vakituisille asukkaille. Tästä hyötyvät kesäasukkaatkin, kun itse maksettavaa sähkölinjaa tarvitaan vähemmän. Sähköyhtiö rakentaa kyllä linjan, mutta laskuttaa siitä liittymän ottajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juge kirjoitti 30.6.2011 kello 12:03

    Eikös olisi paljon fiksumpaa antaa kunnille täysimääräisenä yhteisöveron tuotto, jolloin työpaikkarakentemisesta palkittaisiin, kuin puuhastella jonkun kiinteistöveron jaon kanssa.

    VM:n linja pikkuhiljaa viedä kuntien osuus nollaan kannustaa juurikin tuohon asukashaalintaan kun ei työpaikkoja rakentamalla saa voita leivän päälle.

    Yhteisöveron poistaminen kunnilta poistaa myös kannusteen harjoittaa tehokasta elinkeinopolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 30.6.2011 kello 12:12

    Luulin ymmärtäväni miten se verotulojen tasaus toimii, mutta enpä sitten ymmärtänytkään. Se olennainen asia on sii että valtionosuudet määräytyy laskennallisen verokertymän mukaan, joka siis esimerkiksi Helsingissä on se määrä verotuloja joita kertyisi jos Helsingissä olisi valtakunnan keskimääräinen kunnallisveroaste ja tähän lisätään yhteisöveron tuotto, ja täten todellinen kunnallisveroaste ei vaikuta tasauksen määrään. Eli kiinteistäveron irroittaminen tuosta muuttaa laskentaperustetta.

    Ja kyllä tuosta koko järjestelystä pitäisi saada jotenkin yksinkertaisempi ihan jo sen takia että sitä voi jotenkin hallita; miten tuosta joku keskiverto kansanedustaja mitään päättää kun todennäköisesti ei tajua kun tuo on niin himmeä viritys. Vertailun vuoksi se moninmutkaiseksi haukuttu uuden valilain äänien laskentatapa olisi ollut tuohon verrattuna elegantti ja yksinkertainen ratkaisu, ja sitä pidettiin liian monimutkaisena.

    Minusta tämä pitäisi tehdä niin että kuntien valtionosuudet perustuu asukkaiden ominaisuuksiin, eli jos on paljon vanhuksia, köyhiä, vammaisia, jne. niin sitten saa enemmän valtionosuuksia. Periaatteellisella tasolla niin että alueiden tukemiseen sinänsä ei ole mitään pakkkoa, ei maaplänteillä ole mitään oikeuksia, vaan että ihmisiä tuetaan. Toki tuosta seuraa alueellisia tulonsiirtoja alueellisista tuloeroista johtuen, mutta tuo on täysin hyväksyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pekka Taipale kirjoitti 30.6.2011 kello 13:44

    Antti:

    Niin tyhmää kuntaa ei taida löytyä mikä ei jätehuollosta laskuttaisi, käypää hintaa tai ylikin. Sähköt tarjoaa sähköyhtiö, ei kunta. Sama hinnoitteluperiaate kuin jätteissä. Teiden ylläpidosta en ole ihan varma, kuulunee ennemmin valtiolle ja yksityisille tienhoitokunnille.

    Täsmälleen samat tyhmyyssyytökset voi muuten osoittaa suurten taajamien keskuskunnille, kun nämä valittavat, miten loiskunnista tullaan käyttämään teattereita ja lukioita ja ravintoloita ja kauppoja. Varmaan teatteriin tulija myös heittää eväsbanaaninkuorensa Viljonkadulla kaupungin roskikseen. Tai ei heitä.

    Tosiasiallisesti mökkikunnille tietysti aiheutuu mökkiläisistä myös kuluja, vaikka kokonaisuutena mökkeily lisää kunnan elinvoimaa ja ruokkii sen elinkeinoja ja on siksi yleensä isäntäkunnalle kannattavaa. Kuten myös teatterit ja koulut ruokkivat kaupunkien muita palveluja ja verokertymää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Erkki kirjoitti 30.6.2011 kello 15:25

    Valitettavasti en saanut pohdinnastasi oikein selvää. Tasausjärjestelmä on ylipäätään monelle hyvin vaikea käsittää. Se on kuitenkin hyvä lähtökohta pohdinnalla, että nykyisessä tai hallitusohjelman mukaisessa tasausjärjestelmässä yksittäinen kunta ei voi vaikuttaa päätöksillään siihen euromäärään, mitä tasausjärjestelmästä sille tulee. Vaikka kunta nostaisi kunnallisveroprosenttiaan 10 prosenttiyksiköllä tai kiinteistöverot tappiin, tasausjärjestelmästä sille tulee edelleen sama kuin ilman korotuksiakin.

    Kunnallinen itsehallinto huomioiden en ymmärtänyt miten tämä voisi pitää paikkansa. Ei keskiarvoa mihinkään tiettyyn pisteeseen ole lukittu missä sen pitäisi pysyä:
    “Mutta jotta jokin kunnista voisi nostaa loma-asuntojen veroprosentin yli keskiarvon, jonkin kunnan on taas määrättävä loma-asuntojen veroprosentti alle keskimääräisen veroprosentin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2011 kello 17:36

    Mutta jotta jokin kunnista voisi nostaa loma-asuntojen veroprosentin yli keskiarvon, jonkin kunnan on taas määrättävä loma-asuntojen veroprosentti alle keskimääräisen veroprosentin.”

    Yritin saanoa sen matemaattisen tosiasian, ettei kaikkien veroprosentti voi olla yli keskiarvon vaan joidenkin on oltava alle. Keskiarvo tietysti liikkuu päätösten mukana. Niille tasausrajan alapuolella oleville kunnille, joiden kiinteistöveroprosentti on alle keskiarvon, kiinteistöveropohjan laajeneminen tuottaa tappiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Erkki M kirjoitti 30.6.2011 kello 15:36

    Kiruoitin vahingossa “asunto- ja kiinteistöministeri”.
    Mutta tarkoitus oli tietysti kirjoittaa asunto- ja viestintäministeri.

    Eli nykyinen hallitus ja hallitusohjelma katsoo, että jokaisen asunnon perusominaisuus on, että sieltä voi viestiä ja ottaa vastaan myös muiden ihmisten ja valtiovallan siellä asuville tai oleskeleville ihmisille lähettämiä viestejä ja tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 30.6.2011 kello 18:07

    Tipuin taas, enkä liene ainoa:

    Niille tasausrajan alapuolella oleville kunnille, joiden kiinteistöveroprosentti on alle keskiarvon, kiinteistöveropohjan laajeneminen tuottaa tappiota.

    Siis nyt eikä jatkossa, kun se kiinteistövero kerran irrotetaan tasauksesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2011 kello 23:11

    tpyyluoma
    Siis nyt tasausrajan alapuolella oleva kesämökkimkunyta saa mäkkiläisistä tappiota, jos vero on alle keskiarvon. Noin joka toisella sen on oltava alle keskiarvon. Tämä järjettömyys korjautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 30.6.2011 kello 18:24

    Järjestävätkö jotkin kunnat sähköä? Minun käsitykseni on ollut se, että sähköverkot kuuluvat yksityisille yrityksille, jotka perivät niistä säännöstellyn hinnan.

    Jotkin kunnat omistavat kunnallisia sähköyhtiöitä, jotka myyvät sähköä ainoastaan omalla toimialueellaan eli omistajakuntiensa alueella. Yleensä tällaisten sähköyhtiöiden omistama tuotantokapasiteetti on kohtuullisen edullista, minkä vuoksi ne voivat tuottaa omistajakunnilleen voittoa ja myydä silti alle markkinahinnan.

    Syy markkinahinnan alle myyntiin voi olla tietoinen elinkeinopolitiikka, jolla tuetaan paikallisia sähkönkäyttäjiä tai sitten tietty henkinen hitaus, joka pitää toiminnan vuosikymmeniä jatkuneissa uomissaan. Tyypillisintä on varmaan näiden yhdistelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. pekka kirjoitti 30.6.2011 kello 19:50

    tpyyluoma:

    Minusta tämä pitäisi tehdä niin että kuntien valtionosuudet perustuu asukkaiden ominaisuuksiin, eli jos on paljon vanhuksia, köyhiä, vammaisia, jne. niin sitten saa enemmän valtionosuuksia.

    Valtionosuuksiin nuo mainitsemasi asukkaiden ominaisuudet vaikuttavat jo nyt. Esimerkiksi yli 85-vuotiaasta valtionosuuksien sosiaalihuollon perushinta on 14 041,43 euroa ja terveydenhuollon perushinta 6935,07 euroa. (kun 7-64 vuotiaista em. perushinnat ovat yhteensä n. 1000 euroa). Kunta saa lisää valtionosuuksia myös esimerkiksi työttömistä ja koululaisista.

    Lisätietoa Finlexistä:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091732

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville kirjoitti 30.6.2011 kello 23:09

    Kun on jo olemassa valtionosuudet lakimääräisten tehtävien suorittamiseen, miksi tarvitaan kuntien välistä tasinkoa lisäksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Rolling Heurlin kirjoitti 1.7.2011 kello 7:55

    Missäs näitä rebublikaanivyöhykkeitä oikein on ja missä niitä rebublikaaneja voisi äänestää? Jotain hyväähän niissä pitää olla, kun tuntuvat olevan Soininvaaran mielestä niin pahoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Raimo K kirjoitti 3.7.2011 kello 9:32

    Osmo: “Aika matalia ovat verotusarvot kaupunkien ulkopuolella, mutta näistä kunnat eivät (muka) päätä.”

    Kunnat eivät päätä verotusarvoista, verottaja päättää.
    Toki jotkut kunnat ovat palkanneet selvitysmiehiä arvioimaan kiinteistöjen arvoja ja – yhteistyössä verottajan kanssa – saaneet kiinteistöveron tuoton nousemaan merkittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Raimo K kirjoitti 3.7.2011 kello 9:34

    PS! Tietysti on syytä pitää mielessä, että tasaus ei ole 100% joten omista tuloistaan kunta hyötyy aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. A Mustaparta kirjoitti 5.7.2011 kello 16:03

    Mitenkä kunnan kiinteistöverotulojen kasvu ilman veroprosentin nostoa sitten vaikuttaa kunnan tuloihin? Omassa työssäni etsin tänä kesänä maaseudulta verottajan rekistereistä puuttuvia rakennuksia ja luvatonta rakentamista. Löydöillä pitäisi tulla noin 15% lisää kiinteistöverotuloja, mutta tulevatko ne kaupungin kassaan vai menevätkö ne jaettaviksi esim. väkiluvun mukaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 5.7.2011 kello 19:58

    Lasketaanko tasauksessa käytettävät keskiarvoprosentit per kunta vai per asukas?

    Eli onko Helsingin prosenttien paino keskiarvossa sama kuin Sottungan, vai 5300-kertainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.7.2011 kello 22:59

    Lasketaanko tasauksessa käytettävät keskiarvoprosentit per kunta vai per asukas?

    Tuota olenkysellyt itsekin. Jotain maailmasta kertoo se, että moni “asiantuntija” ei ole osannut vastata.Uskoisin kuitenkin, että kyse onpainotetusta keskiarvosta, mutta tässä juristien hallitsemassa maailmassa ei voi olla varma mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 6.7.2011 kello 1:09

    Osmo manaa juristeja, mutta juristit vain toimivat sen mukaan, miten lakiin on kirjoitettu. Missäs ne lait taas laadittiinkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. ilkka kirjoitti 6.7.2011 kello 10:36

    Miltei ajattelin tänään ja Ode:
    Tasauksessa käytetään painotettua keskiarvoa.

    Asetus kuntien valtionosuudesta 30.12.1996/1271, 2 a § viittaa verontilityslain (532/1998) 3 a §:ään, jossa selostetaan painotetun keskiarvon laskemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Antti Leinonen kirjoitti 6.7.2011 kello 11:07

    Asetus kuntien valtionosuudesta, 2 a §:

    “Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan [- -] kiinteistöjen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla.”

    Verontilityslaki, 3 a §:

    “Laskennallinen kunnallisvero saadaan kertomalla maksuunpantu kunnallisvero painotetun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan oman tuloveroprosentin suhteella. Painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti saadaan koko maan maksuunpantujen kunnallisverojen summan ja maksuunpantuja kunnallisveroja vastaavien verotettavien tulojen summan suhteena.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 7.7.2011 kello 10:01

    Eli ei per kunta eikä per asukas, vaan per veroeuro. Helsingin päättämien prosenttien vaikutus on siis verotulon tasauksessa selvästi yli 10 %, joka on jo huomioitavaa omissa päätöksissä. Kesämökkikunta voi sen sijaan ottaa prosentin täysin annettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. ilkka kirjoitti 7.7.2011 kello 16:25

    Mitei ajattelin tänään,

    joo, periaatteessa noin. Jos Helsinki nostaa omaa veroaan 1 %, niin keskimääräinen veroprosentti nousee 0,1 %. Tasausraja nousisi siis jotain 0,09 % (koska tasausraja ei ole keskimääräinen veroasteen mukainen kertymä, vaan jotain 90 % siitä). Näin ollen Helsingin maksama tasaus pienenisi kai suurin piirtein sen verran, että se vastaisi 0,03 % veron korotusta (tasausrajan yläpuolisista tuloista maksetaan pois joku 30 %). Eli 1 % veronkorotus vastaa tavallaan 1,03 % veronkorotusta. Kai tuollainen pitäisi ottaa huomioon, ainakin jos veroprosentin määrää kahden desimaalin tarkkuudella. Se ei tosin taida olla yleensä tapana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus