Missä pitäisi ajaa fillarilla?

Poljin viikon­lop­puna Pirkkalaan ja takaisin.  Meno­matkalla tun­nit oli­vat vähissä, joten ajoin suo­raan van­haa kol­mosti­etä, jon­ka numero nyt on 130. Reit­tinä vähän tyl­sä, mut­ta nopea, kos­ka pääti­et on raken­net­tu suorik­si, eikä niis­sä ole ylimääräisiä mäk­iä. Oikeas­t­aan tie 130 on Euroopan lev­ein pyörätie, kos­ka melkein koko liikenne on siir­tynyt moottoritielle.

Takaisin tulin Hämeen­lin­nas­ta ikälop­pua Hämeen­lin­nanti­etä, tietä 290, joka menee Turen­gin kaut­ta Hausjär­ven kirkolle ja sieltä Joke­lan kaut­ta Tuusu­laan. Reit­ti oli 20 kilo­metriä pidem­pi ja kesti kak­si tun­tia kauemmin.

Vähän urpu­tus­ta tievi­ra­nomaisille. Hämeen­lin­nan jäl­keen (pohjois­puolel­la siis) joku oli keksinyt lisätä liiken­netur­val­lisu­ut­ta karhen­ta­mal­la asfaltin pientareil­ta. Rat­ti­in nukah­tanut havah­tuu renkaista tule­vaan mökään. Ihan jees, pait­si, että mis­sä fil­lar­il­la pitäisi ajaa? Fil­lar­in on käytet­tävä pien­nar­ta jos ja vain jos se on kulkukelpoinen.

20 vastausta artikkeliin “Missä pitäisi ajaa fillarilla?”

  1. Eikö riitä että karhen­taa sen pien­narvi­ival­ta, niin että fil­lar­is­tikin huo­maa jos vahin­gos­sa ajaa tien puolelle?

    1. Karhenus oli melkein metrin levyi­nen. Tuol­la olisi voitu tehtä totaa­likarhen­nus, noin 20 cm lev­eä, joka olisi pitänyt autot auto­jen puolel­la ja fil­lar­it fil­lar­in puolella.

  2. Kap­pas kun sat­tuikin, että maan­teitä piisaa, vaik­ka ratara­hat kuulem­ma ovat vähissä. Kohta­laisen pitkä aika on (todel­lisen) vasem­mis­to­laisen liiken­ne­m­i­nis­teriy­destä, joten kalkat­teleeko­han ne kiskot koh­ta eri lailla? 

    http://www.youtube.com/watch?v=koE1d0etwd0
    http://www.raideryhma.fi/Rautatie_on_mahdollisuus_web.pdf

    Blo­gistin havait­se­ma Hämeen­lin­nan pohjois­puoleinen ”joku” lie­nee se kuu­luisa (par­la­men­taarisen his­to­ri­amme) kau­ni­in nekrolo­gin ikuis­ta­ma Joku Muu, jon­ka alaiset nou­dat­ta­vat virkavas­tuuk­si kut­sut­tua mys­tistä toimintatapaa. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. On maamme köy­hä ja sik­si jää — jos kaik­ki rahat syy­de­tää sosi­aalipum­meille eikä tur­val­lisu­u­teen ja infraan. Suo­ma­laisil­la teil­lä ei ole kun­nol­lista pien­nar­ta vrt. esimerkik­si Ruotsi.

  4. Ajo­radalle jos ei pienta­reel­la voi ajaa. Mon­et pienta­reet (ja joskus itse ajo­radan sivu) ovat karhen­ta­mat­takin niin huonos­sa kun­nos­sa ettei niil­lä voi ajaa.

    Olisi muutenkin mukavaa, jos pyörä­tien käyt­tö­pakko pois­tet­taisi­in (täl­löin voitaisi­in myös aset­taa esim. 25 km/h nopeusra­joi­tus kevyen liiken­teen väylille). Mitä kaut­ta tätä kan­nat­taisi lähteä edistämään?

  5. Noi­ta samo­ja on viimeisen parin vuo­den aikana ilmaan­tunut myös USAn pikkuteille, tosi ikäviä, edes se 20cmn lehto­nen ei ole oikein kiva kos­ka usein pienta­reel­la on roskaa yms jota joutuu kiertämään pääkaistan kaut­ta ja karhen­nuk­sen läpi ajo kapoisil­la renkail­la on vaar­al­lista. Taas yksi syy mik­si aje­len 42c maantie renkail­la enkä kaposil­la kovil­la enää, mut­ta joka tapauk­ses­sa nämä “rum­ble strip“it saataisi­in lopet­taa nyt ja heti.

  6. Itse asi­as­sa tuo Hämeen­lin­nantiel­lä ole­va karhen­nus ei ole sinne tarkoituk­sel­lis­es­ti tehty, vaan on syn­tynyt mitä toden­näköisim­min panssari­a­joneu­vo­jen synnyttämänä.

    Itsekin kirosin samaa viime kesänä. Nakkirenkaissa 8 baria ja alu­mi­ini­haaruk­ka. Onnek­si ei ham­pais­sa ole paikko­ja — irti­hän ne oli­si­vat pudon­neet. Ajoin lop­ul­ta ajoradalla.

  7. Se karhen­nus­raitakaan ei ole mikään ideaali­ratkaisu pyörälle. Pientareil­la on etenkin van­hem­mil­la teil­lä kuop­pia ja mui­ta esteitä niin, että täy­tyy kouka­ta ajo­radan tai vähin­täänkin reunavi­ivan kaut­ta. Jos reunavi­i­va on totaa­likarhen­net­tu, sen yli väistämi­nen on ikävää ja vaar­al­lista, joten käytän­nössä jää vai­h­toe­hdok­si ajaa silti ajo­radan puolella.

  8. Siinä heti Hämeen­lin­nan pohjois­puolel­la, tien 130 vier­essä on Parolan varuskun­ta. Ehkä niil­lä “varus­mies nukahti rat­ti­in” uutisil­la on ollut jotain merkitystä. 😉

    Mitä laki­in tulee, olen toden­nut että paras­ta on vain nou­dat­taa ter­vet­tä järkeä ja vas­ta­ta sit­ten teois­taan virkavallalle.

    1. Minä nou­datin samaa käytän­töä, jon­ka opin ajaes­sani Itä-Euroopan läpi kohti Niz­zaa. Nois­sa mais­sa oli hyvin yleinen tapa päällystää tiet siten, että jonkin­laisen pikik­er­roksen päälle pudote­taan sepeliä. Täl­lä asfaltil­la on var­maankin jokin nimi, mut­ta en tiedä sitä. Käytetään sitä Suomes­sakin. Aluk­si asfalt­ti on todel­la karhea­ta, mut­ta auto­jen renkaat paina­vat kivet päällysteen sisään ja lop­putu­los on varsin tasainen. Pait­si pientarel­la, sil­lä fil­lari ei tietenkään pysty kiviä paina­maan. Menet­telin niin, että ajoin auto­jen tasoit­ta­mal­la osal­la tietä ja palasin pienta­reelle aina, kun vas­taan tuli auto. Jos vas­taan­tuli­joi­ta ei ollut, autot pystyivät kyl­lä väistämään — ja väis­tivätkin hyvin kaukaa, kuten sivistyneis­sä mais­sa on tapana.

  9. Ville H kirjoitti
    “Itse asi­as­sa tuo Hämeen­lin­nantiel­lä ole­va karhen­nus ei ole sinne tarkoituk­sel­lis­es­ti tehty, vaan on syn­tynyt mitä toden­näköisim­min panssari­a­joneu­vo­jen synnyttämänä.”

    En tiedä mil­laista karhen­nus­ta Parolan lähet­tyvil­lä on, mut­ta 130 tien karhen­nus­raito­jen syn­nyn muis­tan. 10–15 vuot­ta sit­ten van­ha päällyste pois­tet­ti­in koko tien lev­ey­deltä, uut­ta päällystet­tä laitet­ti­in vain ajo­radoille, reunat jätet­ti­in jyr­simäkoneen jäljiltä karheik­si ja uraisik­si. Alus­sa pitkit­täisurat oli­vat niin syviä ja karhei­ta, että ajami­nen oli paitisi ikävää, myös vaar­al­lista. Vuosien saatossa jyrsin­täjäl­ki on pyöristynyt, vaik­ka miel­lyt­tävä ajet­ta­va se ei ole vieläkään.

    1. Tuo­maan seli­tys tun­tuu uskot­taval­ta. Ihmettelinkin, mikä tämän tarkoi­tus voi olla, sil­lä ei lumi­au­roil­lakaan saa tuol­laista jälkeä aikaisek­si. Kyse on siis mokasta.

  10. Osmo: “…Kyse on siis mokasta.”

    Ei varsi­nais­es­ti mokas­ta, vaan siitä että yhteiskun­nan varo­ja syy­de­tään holtit­tomasti sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin jät­täen infra­hankkeet yms. oikeasti vält­tämätön hoitamatta.

  11. Samaa tärinäraitavikaa on myös ajoit­tain, ehkä ei ihan noin pahana, Por­vooseen meneväl­lä tiel­lä sit­ten kun se pyörätie lop­puu ja joutuu ajo­radalle Por­voon päässä.

    Siinä olisi muuten todel­la hieno pyörälenkkiko­hde pääkaupunkiseu­tu­laisille jos siihen saataisi­in asialli­nen pyörätie koko matkalle. Tuol­la tiel­lä on nimit­täin kyl­lä myös paljon (paikallista) henkilöau­toli­iken­net­tä. Paljon/nopeasti ajav­ille päiväret­ki, reilut 100 km ja sun­nun­taipyöräil­i­jöille hieno viikon­lop­puko­hde. Metrol­la­han voi koh­ta huraut­taa ensin pyöri­neen ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la kätevästi ihan Matinkylästä esim. Itäkeskuk­seen tai Mel­lun­mä­keen ja sieltä sit­ten hel­posti pyörä­tien alku­un. Kuka­han kus­tan­ta­isi tuon puut­tuvan pätkän?

  12. Hyvä pyörälenk­ki on ajaa uut­ta Por­voon­ti­etä Por­vooseen ja van­haa takaisin tai päin­vas­toin (120 km).
    Se Uuden Por­voon­tien pyörätie päät­tyy tasan siinä, mis­sä minä kään­nyn kesämökil­leni. Tästä jokin iltapäiväle­hti sai joskus aiheen skan­daali­in, mut­ta min­ul­la ei kyl­lä ole asian kanssa mitään tekemistä. Olo­suh­teeni heiken­tyivät tuon pakol­lisen pyörä­tien jäl­keen ja ajo­mat­ka piteni 5–10 min­uu­tia, kos­ka pyörätie on aina hidas polkea.

  13. “Mis­sä pitäisi ajaa fillarilla?”

    No minä ajan työt­tömän varoil­la oste­tul­la uudel­la Bil­te­man 199 euron fil­lar­il­la Van­taal­la Kor­sos­sa, Savi­o­l­la ja Ker­aval­la. Aivan upei­ta asum­is­maisemia Kor­son keskus­puis­ton jäl­keen men­täessä Ker­avaa kohden. Kyl­lä kel­paa omakoti­taloa­su­jien asua keskel­lä van­haa met­sää, met­sää mikä suo­dat­taa liial­lisen suo­ran auringon val­on läm­mit­tämästä asun­to­jen seiniä ja maantietä.

  14. Tarkalleen ottaen Hämeen­lin­nan pohjois­puolen (osin myös etelä) karhen­nuk­set ovat syn­tyneet jo muu­tamia vuosia sit­ten kun tielaitos(?) jyr­si­tyt­ti nuo pätkät koko leveydeltä.
    Tarkoituk­se­na oli madal­taa syn­tyneitä ajouria.
    Kokeilu oli mielestäni täysin epäonnistunut.
    Nyt­temin nuo jyrsin­nän jäl­jet ovat pääosin kuluneet ja tietä on päällystet­tykin myöhem­min. Tien sivui­hin näitä jyrsin­täpätk­iä on edelleen jäänyt.

  15. Ainakaan infran kun­nos­ta ei voi valit­taa, kos­ka meil­lä on tuol­lainen 130-tien kokoinen pyörätie ole­mas­sa. Sään­töjä voi mielestäni tuos­sa kohtaa soveltaa niin kuin muual­lakin aja­mal­la juuri niin oikeal­la kuin se käytössä ole­val­la kulkuneu­vol­la onnis­tuu. Pahempi “ongel­ma” infrassa ovat nuo mukapyöräti­et joiden ain­oa tarkoi­tus on saa­da pyöräil­i­jät pois autoil­i­joiden silmistä paikois­sa jois­sa liiken­nemäärä on ruuh­ka-aikana alle 1 auto minuutissa.

    Kaikkien karhen­nusten äiti on 41-tie Vam­pu­la-Huit­ti­nen ‑välil­lä. Ne “herä­tyskuopat” on toden­näköis­es­ti tehty kän­nis­sä. Parhaim­mil­laan pyöräil­i­jäl­lä on noin 30cm tilaa, mut­ta tois­tu­vasti kuopat koukkaa­vat pienta­reen puolelle ja palaa­vat sieltä muu­ta­maa metriä myöhemmin.

  16. Ker­ran pidem­män pyörä­matkan koti­maas­sa tehneenä ihmettelin myös sitä, että ketä idioot­ti ne pyöräti­et pää­tien viereen oikeen suunnittelee?

    Vaik­ka päätie kulk­isi viiva­suo­raan vaakata­sos­sa niin pyörätie menee samal­la ylös, alas, ylös… 

    Jos päätie tekee jonkin­laisen mäen niin voit olla var­ma, että pyörätie nousee vier­essä vielä korkeam­malle ja toden­näköis­es­ti myös jyrkem­min, uno­hta­mat­ta tietenkään sitä, että siel­lä mon­tun poh­jal­la pyörätie vai­h­taa puol­ta, ihan vaan niinkuin huvikseen…

    Ei liene yllä­tys, että tuon 1700km aikana käytin pyöräti­etä alle 50km matkalla.

  17. Fil­lar­il­la voi ajaa vaik­ka fil­lar­il­la ajamista ei ole tieteel­lis­es­ti todistettu.

    Tim­o­shenko Young esit­tivät vuon­na 1948 teok­ses­sa Advanced dynam­ics, että fil­lar­il­la ajami­nen perus­tuu siihen, että aja­ja kor­jailee tilan­net­ta. Teo­ria kumot­ti­in, kos­ka pyörä pysyi pystyssä ilman polk­i­jan vaikutustakin.

    Tilalle esitet­ti­in gyroskoop­i­vaiku­tus­ta, eli pyörät pyörivät hyrrän lail­la ja tämä pitää polk­i­jan pois ojas­ta. Brit­ti­tutk­i­ja Davin Jones kumosi tämän teo­ri­an. Hän asen­si pyöri­in gyroskoop­pi­vaiku­tuk­sen elim­i­noi­vat vas­takkaiseen suun­taan pyörivät pyörät. Pyörä pysyi pystyssä!

    Jones tar­josi tilalle avu­ton­ta ja jopa hupaisaa pain­ovoimien, vään­tövoimien ja geometri­oiden ym. himmeliä.

    Eikä val­lal­la ole­va, hol­lan­ti­laisen Arend Schwabin teo­ria fil­lar­il­la ajamis­es­ta kovin vaku­ut­taval­ta vaiku­ta. Sen mukaan mm. pyörän eri osien mas­san suhde tukip­is­teisi­in selit­täisi pyöräl­lä ajon. 

    Tämän “teo­ri­an” kumoaa jo se, että rak­en­teeltaan, mitä mieliku­vi­tuk­sel­lisem­mat polkupyörät pysyvät pystyssä, ilman että niitä suun­niteltaes­sa on tarvin­nut vai­va­ta päätä pyörän eri osien suhteista ja sijainnista.

    Osmo siis pyöräilee siitä huoli­mat­ta, että hänen pyöräi­lylleen ei ole kelvol­lista tieteel­listä teo­ri­aa tai selitystä 🙂

Vastaa käyttäjälle Tuomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.