Missä pitäisi ajaa fillarilla?

26.6.2011 · Aihe: _ 

Poljin viikonloppuna Pirkkalaan ja takaisin.  Menomatkalla tunnit olivat vähissä, joten ajoin suoraan vanhaa kolmostietä, jonka numero nyt on 130. Reittinä vähän tylsä, mutta nopea, koska päätiet on rakennettu suoriksi, eikä niissä ole ylimääräisiä mäkiä. Oikeastaan tie 130 on Euroopan levein pyörätie, koska melkein koko liikenne on siirtynyt moottoritielle.

Takaisin tulin Hämeenlinnasta ikäloppua Hämeenlinnantietä, tietä 290, joka menee Turengin kautta Hausjärven kirkolle ja sieltä Jokelan kautta Tuusulaan. Reitti oli 20 kilometriä pidempi ja kesti kaksi tuntia kauemmin.

Vähän urputusta tieviranomaisille. Hämeenlinnan jälkeen (pohjoispuolella siis) joku oli keksinyt lisätä liikenneturvallisuutta karhentamalla asfaltin pientareilta. Rattiin nukahtanut havahtuu renkaista tulevaan mökään. Ihan jees, paitsi, että missä fillarilla pitäisi ajaa? Fillarin on käytettävä piennarta jos ja vain jos se on kulkukelpoinen.

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Missä pitäisi ajaa fillarilla?”

  1. Marko Hamilo kirjoitti 26.6.2011 kello 23:33

    Eikö riitä että karhentaa sen piennarviivalta, niin että fillaristikin huomaa jos vahingossa ajaa tien puolelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2011 kello 23:38

    Karhenus oli melkein metrin levyinen. Tuolla olisi voitu tehtä totaalikarhennus, noin 20 cm leveä, joka olisi pitänyt autot autojen puolella ja fillarit fillarin puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 27.6.2011 kello 0:12

    Kappas kun sattuikin, että maanteitä piisaa, vaikka ratarahat kuulemma ovat vähissä. Kohtalaisen pitkä aika on (todellisen) vasemmistolaisen liikenneministeriydestä, joten kalkatteleekohan ne kiskot kohta eri lailla?

    http://www.youtube.com/watch?v=koE1d0etwd0
    http://www.raideryhma.fi/Rautatie_on_mahdollisuus_web.pdf

    Blogistin havaitsema Hämeenlinnan pohjoispuoleinen ”joku” lienee se kuuluisa (parlamentaarisen historiamme) kauniin nekrologin ikuistama Joku Muu, jonka alaiset noudattavat virkavastuuksi kutsuttua mystistä toimintatapaa.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 27.6.2011 kello 0:56

    On maamme köyhä ja siksi jää – jos kaikki rahat syydetää sosiaalipummeille eikä turvallisuuteen ja infraan. Suomalaisilla teillä ei ole kunnollista piennarta vrt. esimerkiksi Ruotsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. E S kirjoitti 27.6.2011 kello 1:31

    Ajoradalle jos ei pientareella voi ajaa. Monet pientareet (ja joskus itse ajoradan sivu) ovat karhentamattakin niin huonossa kunnossa ettei niillä voi ajaa.

    Olisi muutenkin mukavaa, jos pyörätien käyttöpakko poistettaisiin (tällöin voitaisiin myös asettaa esim. 25 km/h nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille). Mitä kautta tätä kannattaisi lähteä edistämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ville M kirjoitti 27.6.2011 kello 1:40

    Noita samoja on viimeisen parin vuoden aikana ilmaantunut myös USAn pikkuteille, tosi ikäviä, edes se 20cmn lehtonen ei ole oikein kiva koska usein pientareella on roskaa yms jota joutuu kiertämään pääkaistan kautta ja karhennuksen läpi ajo kapoisilla renkailla on vaarallista. Taas yksi syy miksi ajelen 42c maantie renkailla enkä kaposilla kovilla enää, mutta joka tapauksessa nämä “rumble strip”it saataisiin lopettaa nyt ja heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville H kirjoitti 27.6.2011 kello 10:51

    Itse asiassa tuo Hämeenlinnantiellä oleva karhennus ei ole sinne tarkoituksellisesti tehty, vaan on syntynyt mitä todennäköisimmin panssariajoneuvojen synnyttämänä.

    Itsekin kirosin samaa viime kesänä. Nakkirenkaissa 8 baria ja alumiinihaarukka. Onneksi ei hampaissa ole paikkoja – irtihän ne olisivat pudonneet. Ajoin lopulta ajoradalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Otso Kivekäs kirjoitti 27.6.2011 kello 10:59

    Se karhennusraitakaan ei ole mikään ideaaliratkaisu pyörälle. Pientareilla on etenkin vanhemmilla teillä kuoppia ja muita esteitä niin, että täytyy koukata ajoradan tai vähintäänkin reunaviivan kautta. Jos reunaviiva on totaalikarhennettu, sen yli väistäminen on ikävää ja vaarallista, joten käytännössä jää vaihtoehdoksi ajaa silti ajoradan puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. TL kirjoitti 27.6.2011 kello 11:13

    Siinä heti Hämeenlinnan pohjoispuolella, tien 130 vieressä on Parolan varuskunta. Ehkä niillä “varusmies nukahti rattiin” uutisilla on ollut jotain merkitystä. 😉

    Mitä lakiin tulee, olen todennut että parasta on vain noudattaa tervettä järkeä ja vastata sitten teoistaan virkavallalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2011 kello 11:57

    Minä noudatin samaa käytäntöä, jonka opin ajaessani Itä-Euroopan läpi kohti Nizzaa. Noissa maissa oli hyvin yleinen tapa päällystää tiet siten, että jonkinlaisen pikikerroksen päälle pudotetaan sepeliä. Tällä asfaltilla on varmaankin jokin nimi, mutta en tiedä sitä. Käytetään sitä Suomessakin. Aluksi asfaltti on todella karheata, mutta autojen renkaat painavat kivet päällysteen sisään ja lopputulos on varsin tasainen. Paitsi pientarella, sillä fillari ei tietenkään pysty kiviä painamaan. Menettelin niin, että ajoin autojen tasoittamalla osalla tietä ja palasin pientareelle aina, kun vastaan tuli auto. Jos vastaantulijoita ei ollut, autot pystyivät kyllä väistämään – ja väistivätkin hyvin kaukaa, kuten sivistyneissä maissa on tapana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuomas kirjoitti 27.6.2011 kello 12:24

    Ville H kirjoitti
    “Itse asiassa tuo Hämeenlinnantiellä oleva karhennus ei ole sinne tarkoituksellisesti tehty, vaan on syntynyt mitä todennäköisimmin panssariajoneuvojen synnyttämänä.”

    En tiedä millaista karhennusta Parolan lähettyvillä on, mutta 130 tien karhennusraitojen synnyn muistan. 10-15 vuotta sitten vanha päällyste poistettiin koko tien leveydeltä, uutta päällystettä laitettiin vain ajoradoille, reunat jätettiin jyrsimäkoneen jäljiltä karheiksi ja uraisiksi. Alussa pitkittäisurat olivat niin syviä ja karheita, että ajaminen oli paitisi ikävää, myös vaarallista. Vuosien saatossa jyrsintäjälki on pyöristynyt, vaikka miellyttävä ajettava se ei ole vieläkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2011 kello 13:34

    Tuomaan selitys tuntuu uskottavalta. Ihmettelinkin, mikä tämän tarkoitus voi olla, sillä ei lumiauroillakaan saa tuollaista jälkeä aikaiseksi. Kyse on siis mokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 27.6.2011 kello 14:45

    Osmo: “…Kyse on siis mokasta.”

    Ei varsinaisesti mokasta, vaan siitä että yhteiskunnan varoja syydetään holtittomasti sosiaali- ja terveysmenoihin jättäen infrahankkeet yms. oikeasti välttämätön hoitamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. jokke49 kirjoitti 27.6.2011 kello 15:02

    Samaa tärinäraitavikaa on myös ajoittain, ehkä ei ihan noin pahana, Porvooseen menevällä tiellä sitten kun se pyörätie loppuu ja joutuu ajoradalle Porvoon päässä.

    Siinä olisi muuten todella hieno pyörälenkkikohde pääkaupunkiseutulaisille jos siihen saataisiin asiallinen pyörätie koko matkalle. Tuolla tiellä on nimittäin kyllä myös paljon (paikallista) henkilöautoliikennettä. Paljon/nopeasti ajaville päiväretki, reilut 100 km ja sunnuntaipyöräilijöille hieno viikonloppukohde. Metrollahan voi kohta hurauttaa ensin pyörineen ruuhka-ajan ulkopuolella kätevästi ihan Matinkylästä esim. Itäkeskukseen tai Mellunmäkeen ja sieltä sitten helposti pyörätien alkuun. Kukahan kustantaisi tuon puuttuvan pätkän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2011 kello 23:02

    Hyvä pyörälenkki on ajaa uutta Porvoontietä Porvooseen ja vanhaa takaisin tai päinvastoin (120 km).
    Se Uuden Porvoontien pyörätie päättyy tasan siinä, missä minä käännyn kesämökilleni. Tästä jokin iltapäivälehti sai joskus aiheen skandaaliin, mutta minulla ei kyllä ole asian kanssa mitään tekemistä. Olosuhteeni heikentyivät tuon pakollisen pyörätien jälkeen ja ajomatka piteni 5-10 minuutia, koska pyörätie on aina hidas polkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tavallinen Teknikko kirjoitti 28.6.2011 kello 2:11

    “Missä pitäisi ajaa fillarilla?”

    No minä ajan työttömän varoilla ostetulla uudella Bilteman 199 euron fillarilla Vantaalla Korsossa, Saviolla ja Keravalla. Aivan upeita asumismaisemia Korson keskuspuiston jälkeen mentäessä Keravaa kohden. Kyllä kelpaa omakotitaloasujien asua keskellä vanhaa metsää, metsää mikä suodattaa liiallisen suoran auringon valon lämmittämästä asuntojen seiniä ja maantietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jari kirjoitti 29.6.2011 kello 15:01

    Tarkalleen ottaen Hämeenlinnan pohjoispuolen (osin myös etelä) karhennukset ovat syntyneet jo muutamia vuosia sitten kun tielaitos(?) jyrsitytti nuo pätkät koko leveydeltä.
    Tarkoituksena oli madaltaa syntyneitä ajouria.
    Kokeilu oli mielestäni täysin epäonnistunut.
    Nyttemin nuo jyrsinnän jäljet ovat pääosin kuluneet ja tietä on päällystettykin myöhemmin. Tien sivuihin näitä jyrsintäpätkiä on edelleen jäänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. mm kirjoitti 1.7.2011 kello 4:20

    Ainakaan infran kunnosta ei voi valittaa, koska meillä on tuollainen 130-tien kokoinen pyörätie olemassa. Sääntöjä voi mielestäni tuossa kohtaa soveltaa niin kuin muuallakin ajamalla juuri niin oikealla kuin se käytössä olevalla kulkuneuvolla onnistuu. Pahempi “ongelma” infrassa ovat nuo mukapyörätiet joiden ainoa tarkoitus on saada pyöräilijät pois autoilijoiden silmistä paikoissa joissa liikennemäärä on ruuhka-aikana alle 1 auto minuutissa.

    Kaikkien karhennusten äiti on 41-tie Vampula-Huittinen -välillä. Ne “herätyskuopat” on todennäköisesti tehty kännissä. Parhaimmillaan pyöräilijällä on noin 30cm tilaa, mutta toistuvasti kuopat koukkaavat pientareen puolelle ja palaavat sieltä muutamaa metriä myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. HTA kirjoitti 11.7.2011 kello 19:14

    Kerran pidemmän pyörämatkan kotimaassa tehneenä ihmettelin myös sitä, että ketä idiootti ne pyörätiet päätien viereen oikeen suunnittelee?

    Vaikka päätie kulkisi viivasuoraan vaakatasossa niin pyörätie menee samalla ylös, alas, ylös…

    Jos päätie tekee jonkinlaisen mäen niin voit olla varma, että pyörätie nousee vieressä vielä korkeammalle ja todennäköisesti myös jyrkemmin, unohtamatta tietenkään sitä, että siellä montun pohjalla pyörätie vaihtaa puolta, ihan vaan niinkuin huvikseen…

    Ei liene yllätys, että tuon 1700km aikana käytin pyörätietä alle 50km matkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Evert The NeveRest kirjoitti 17.7.2011 kello 12:40

    Fillarilla voi ajaa vaikka fillarilla ajamista ei ole tieteellisesti todistettu.

    Timoshenko Young esittivät vuonna 1948 teoksessa Advanced dynamics, että fillarilla ajaminen perustuu siihen, että ajaja korjailee tilannetta. Teoria kumottiin, koska pyörä pysyi pystyssä ilman polkijan vaikutustakin.

    Tilalle esitettiin gyroskoopivaikutusta, eli pyörät pyörivät hyrrän lailla ja tämä pitää polkijan pois ojasta. Brittitutkija Davin Jones kumosi tämän teorian. Hän asensi pyöriin gyroskooppivaikutuksen eliminoivat vastakkaiseen suuntaan pyörivät pyörät. Pyörä pysyi pystyssä!

    Jones tarjosi tilalle avutonta ja jopa hupaisaa painovoimien, vääntövoimien ja geometrioiden ym. himmeliä.

    Eikä vallalla oleva, hollantilaisen Arend Schwabin teoria fillarilla ajamisesta kovin vakuuttavalta vaikuta. Sen mukaan mm. pyörän eri osien massan suhde tukipisteisiin selittäisi pyörällä ajon.

    Tämän “teorian” kumoaa jo se, että rakenteeltaan, mitä mielikuvituksellisemmat polkupyörät pysyvät pystyssä, ilman että niitä suunniteltaessa on tarvinnut vaivata päätä pyörän eri osien suhteista ja sijainnista.

    Osmo siis pyöräilee siitä huolimatta, että hänen pyöräilylleen ei ole kelvollista tieteellistä teoriaa tai selitystä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus