Talouden sopeutus

20.6.2011 · Aihe: _ 

Hallitusneuvottelujen suurin kädenvääntö käytiin talouden suuresta linjasta. Kuinka paljon valtion budjetin alijäämää tarvitsee leikata? Tätä jähnättiin melkein kaksi viikkoa, kunnes neuvottelut kariutuivat, kun demarit eivät hyväksyneet kokoomuksen ”viimeistä tarjousta”. Vaikka neuvottelujen lopputulos on tietysti julkinen, kesken neuvottelun tehdyt tarjoukset eivät ole. Aika paljon julkisuuteen on kuitenkin jo kerrottu. Seuraavassa ei ole mitään uutta tietoa. Analyysi on tietysti omani.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan budjettia olisi pitänyt tasapainottaa viidellä miljardilla, jotta se olisi tasapainossa vuonna 2015 eikä uutta velkaa enää tarvittaisi. Yksikään puolue ei ollut tähän valmis.

RKP oli valmis tasapainottamaan neljällä miljardilla, kokoomus ja vihreät kolmella ja vasemmistopuolueet kahdella. Vaikka kokoomus ja vihreät päätyivät tässä samaan lukuun, keinot poikkesivat täysin. Vihreät halusivat ensisijaisesti kuroa aukon veroilla (+2 mrd), kokoomus menoleikkauksilla. Vasemmistoliitto olisi käyttänyt lähes pelkästää veroja. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että uusia menoja tarvittiin noin miljardi, jolloin vanhoja menoja piti vastaavasti leikata.

Kokoomuksen viimeinen tarjous oli niin lähellä vihreiden alkuperäistä esitystä, ettei meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se.  Demareita vastaan oli tultu siinä, että leikkauksia oli vähemmän ja veroja enemmän.

Kun neuvottelut katkesivat, vihreät tekivät paljon töitä sixpack –pohjan puolesta. Vihreitä jopa pyydettiin välittämään. Minullakin oli oma viritykseni, joka näytti aluksi lupaavalta, mutta kaatui siihen, että Katainen ilmoitti, ettei demareilla ole paluuta neuvotteluihin. Puhelinkierros paljasti, että niin demareissa kuin kokoomuksessakin oltiin hyvin pettyneitä neuvottelujen katkeamiseen. Sitä pidettiin huonona neuvottelutaitona. Syyllisestä oli kovin eriäviä käsityksiä.

Yritimme varoittaa kokoomusta, että se puolue pelaa uhkapeliä porvarihallituskortillaan, koska vihreiden on vaikea lähteä siihen mukaan. Kaksi turpiinsa saanutta puoluetta, keskusta ja vihreät, lähtisivät kohonnein vaatimuksin, jotka koskisivat kovin samoja asioita, mutta eri suuntaan. Vihreät halusivat lisää luonnonsuojelua ja Keskusta vähemmän.

Kun neuvottelut alkoivat uudestaan, kokoomus ja demarit olivat sopineet keskenään siitä, että alijäämää supistetaan 2,5 miljardilla, josta puolet veroja ja puolet säästöjä. Uusia menoja olisi 800 miljoonaa, joten säästöjä tarvitaan 2,05 miljardia.

Ensimmäisessä pohjaesityksessä opetustoimeen, erityisesti yliopistoihin, kohdistui aivan tolkuttomat säästöt. Tässä vaiheessa vihreät yrittivät esittää niiden lieventämistä korottamalla ruuan arvonlisäveroa. Tätä Keskustan pakkomiellettä oli yleisesti pidetty veropohjan haaskauksena, joka ei tosiasiassa auttanut köyhiä, koska se otettiin eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista indeksisidonnaisuuden kautta pois. Minulle kahdenkeskisissä käytäväkeskusteluissa sekä kokoomus että demarit väittivät kannattavansa asiaa, mutta syyttivät samalla toisiaan siitä, ettei näin kuitenkaan voi tehdä. Kokoomus väitti, etteivät demarit missään oloissa voisi hyväksyä arvonlisäveron korotusta millään muotoa ja demarit, että kokoomus on naulannut itsensä kiinni tuohon puolet veroista ja puolet menoista jakosuhteeseen. Tämän mukaan 150 lisämiljoonaa ruuan arvonlisäverosta ei toisi menoihin 150 miljoonaa lisää, vaan vaatisi leikkaamaan 150 miljoonaa lisää.

En tiedä, kummat puhuivat totta, mutta esitys torpattiin. Sen sijaan opetustoimeen raavittiin rahaa vähän joka puolelta.

Sosiaali ja terveysministeriön puolella rahaa meni rutkasti vihreiden ennakkoehdoksi asettamaan perusturvan korotukseen. Satanen riitti vain työmarkkinatukeen, sairaus- ja äitiyspäivärahoja ei korotettu. Juuri kun ne oli saatu keskenään samalle tasolle, ne eriytyivät taas.  Toinen iso menoerä oli Risikon vanhuspalvelulaki. Siihen riivittiin rahaa STM:n muista menoista niin, että pahaa teki. Silti rahaa saatiin kasaan niin vähän, ettei sillä pystytä lupauksia täyttämään.

Arvonlisäveroa korotettiin lehtien tilausmaksujen ja työvaltaisten palvelujen osalta. Jälkimmäinen ei ollut aktiivinen korotus. Kokeilua ei vaan enää jatkettu. Molemmat olivat mielestäni huonoja toimenpiteitä. Varsinainen veronkorotus kohdistuu kuitenkin kunnallisveroon. Kuntien valtionosuuksia leikataan määrällä, joka johtaa kunnallisveron kohoamiseen 0,5 prosenttiyksiköllä. Kunnallisvero on arvonlisäveroa vähän progressiivisempi siinä mielessä, että perus- ja ansiotulovähennysten ansiosta köyhät maksavat sitä suhteessa vähemmän kuin rikkaat. Toisaalta arvonlisäveroa maksetaan myös pääomatuloista, mutta kunnallisveroa ei.

Puolueiden erilaiset kannat siitä, paljonko valtiontaloutta tasapainotetaan ja paljonko otetaan lisävelkaa kertoo myös vähän ikäluokkapolitiikasta. Erityisesti vihreiden on vaikea hyväksyä sitä, että tämän ajan laskut jätetään nuorten maksettavaksi.  Puolueiden politiikka on niiden kannattajakunnan näköistä.

Demareiden selitys oli, että VM laskee aina pessimistisesti. He syyttivät vuoden 2007 vaalitappiostaan sitä, että olivat uskoneet VM:n lukuja ja säästäneet liikaa. On ikävää, että politiikan palkitsemisjärjestelmä on tällainen. Ne erittäin suuret ylijäämät, joita ennen vuotta 2008 kerättiin, olivat sankarillista talouspolitiikkaa. Sen puskurin varassa mentiin yli lamasta ilman, että työttömyys olisi noussut merkittävästi. 1990-luvun lamassa kävi aivan toisin. Tästä urotyöstä Heinäluoman tulisi olla ylpeä eikä harmissaan.

Oikeastaan sopeutumistarpeeksi ei sovitti 2,5 miljardia kuin siinä tapauksessa, että kaikki menee aivan putkeen. Jos osoittautuu, ettei kasvu paikkaakaan lamaa itsestään, edessä ovat uudet sopeutukset; verojen korotukset ja menoleikkaukset. Ehto näyttää laukeavan lähes varmasti.

Tällainen ehto on looginen, mutta keynesiläisittäin väärin päin. Jos menee huonosti, lamaa ei pitäisi pitkittää imemällä kansantaloudesta pois rahaa ja jos menee hyvin, pitäisi rahaa koota valtion kirstuun paljon – ihan niin kuin silloin, kun Heinäluoma oli valtiovarainministerinä. Ei tämä nimittäin viimeinen talouskriisi ole.

Kommentit

107 Vastausta artikkeliin “Talouden sopeutus”

  1. tiedemies kirjoitti 20.6.2011 kello 10:53

    En löytänyt yksityiskohtia tuosta yliopistojen tms. rahoituksesta. Onko siitä jossain eritelty yhtään, eli miten paljon ja miten korkeakoulutuksesta leikataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mikko kirjoitti 20.6.2011 kello 10:59

    No, ainahan sen ruoan alv-noston voi kaivaa naftaliinista, kun talous ei kehity ihan yhtä suopeasti kuin ajateltiin – ja ruvetaan kaivamaan niitä uusia verotuloja. Tämä skenaario lienee ihan todennäköinenkin hallitustaipaleella, joten ehkäpä on parempi, että käytössä on vielä sellaisia, joista pääpuoleet ovat samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. GranpaIgor kirjoitti 20.6.2011 kello 11:15

    OS: “Toisaalta arvonlisäveroa maksetaan myös pääomatuloista, mutta kunnallisverosta ei.”

    Virkeen alkuosa on selvä mutta loppuosa ei oikein avaudu.

    [OS: No ei avaudu, siinä on kirjoitusvirhe, joka on nyt korjattu. kunnallisveroa ei]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu kirjoitti 20.6.2011 kello 11:17

    Jos järki sanoo, että velkaa on turha ottaa lisää, kun talous pyörii ihan ok, ja kansalaisten elintaso on (keskimäärin, ei välttämättä kaikilla) ennennäkemättömän korkealla, niin kyllä kansa aika hyvin ymmärtäisi jos taloutta hoidettaisiin järkevästi.

    Aiempien hallitusten ansioita voisi tarkkailla jälkeenpäin vaikkapa katsomalla kuka kulutti ja kuka säästi ja millaisessa taloudellisessa tilanteessa. Erilaisia tulikintoja varmasti riittää, mutta olisi hyvä pitää asiaa esillä. Tässäkin kohdassa kansa voi olla vähän fiksumpaa kuin luullaan, erityisesti jos joku perustelee asioita järkevästi.

    P.S. Säästäkää myös byrokratiasta ja muista puolueita lähellä olevista kohteista. Niihen kertyy kuonaa kaikkein varmimmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 20.6.2011 kello 11:57

    Saako kysyä, millaista summaa eurotuet näyttelivät rätingeissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Esko kirjoitti 20.6.2011 kello 12:47

    “Jos menee huonosti, lamaa ei pitäisi pitkittää imemällä kansantaloudesta pois rahaa”

    Siis eikös nyt juuri mene aika hyvin? Lamahan on jo vuosien päässä takana. Nyt pitääkin leikata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Riitta kirjoitti 20.6.2011 kello 15:18

    Tässä vaiheessa vihreät yrittivät esittää niiden lieventämistä korottamalla ruuan arvonlisäveroa. Tätä Keskustan pakkomiellettä oli yleisesti pidetty veropohjan haaskauksena, joka ei tosiasiassa auttanut köyhiä, koska se otettiin eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista indeksisidonnaisuuden kautta pois. Minulle kahdenkeskisissä käytäväkeskusteluissa sekä kokoomus että demarit väittivät kannattavansa asiaa, mutta syyttivät samalla toisiaan siitä, ettei näin kuitenkaan voi tehdä.

    Ja se todellinen syy taisi olla, että molemmat puolueet näkivät silmissään lehtiotsikot “RUOAN HINTA NOUSEE”. Yritä siinä sitten selittää indeksistä, kun kansa huutaa “SELITYKSEN MAKUA”.

    Mistä tuli mieleeni toinen vaikeasti tavalliselle kansalle selitettävä asia: En paljoa vaalikeskusteluja seurannut, mutta sen muistan, kuinka Urpilainen lupasi, että lapsilisä tulee toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi. Miten tämän asian kanssa kävi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jussi Saramo kirjoitti 20.6.2011 kello 15:47

    Talousryhmäläisen näkökulmasta tämä vaikuttaa aika totuudenmukaiselta kirjoitukselta ja monesta asiasta on helppo olla samaa mieltä.

    Tuota ruoan alv -asiaa en oikein opi ymmärtämään. Vaikka alv:n korotus nostaakiin viiveellä tukia, on meillä paljon pienituloisia työllään eläviä. Heidän verotustaan nyt onneksi pienennettiin, mutta silti on todella tärkeää, ettei pahennettu toisesta päästä alveilla. Ruoan osalta maailmanmarkkinahinnat ovat vielä kovassa nousussa muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olli J. Ojanen kirjoitti 20.6.2011 kello 15:48

    Kestävyysvaje hukkuisi, jos valtionevosto ottaisi budjetin laadinnassa käsikirjaksi Valtionkalenterin esim. vuodelta 1971.
    Kaikki ne valtionhallinnon laitokset, joita ei silloin ollut, voitaisiin nyt lakkauttaa, ja tehtävät siirtää joko alkuperäisille virastoille tai aidosti markkinoilta ostettaviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 20.6.2011 kello 15:49

    Eikös siekllä jatkoleikkauslistalla nyt kuitenkin ekana voisi olla yritystuet joita “selvitetään”.

    Talousosngelma on siinä että EU-politiikkaa lukuunottamatta hallitus ei voi tehdä globaalille taloudelle oikein mitään, jos maailmantalous kasvaa niin meilläkin menee ihan kivasti ja toisinpäin. Minusta tämän voisi sanoa ääneen ihan äänestäjien odotustason vuoksi.

    Maailmantaloudesta keynesiläinen näkemykseni on että kasvaneet voitot ja ylijäämät (Kiina, Saksa…) on finanssisektori hoitanut juuri niin kuin sen tavallaan pitääkin, eli kierrättänyt yksityiseen kulutukseen asunto- ja kulutuslainoja sekä julkiseen kulutukseen valtionlainoina. Tuo on se mitä pankit tekee, muuttaa säästöjä kulutukseksi ja investoinneiksi. Ja nyt sitten itketään että kun on velkaa. Ei tätä niin voi purkaa että kaikki ympäri pallon rupeaa säästämään. Voisiko esimerkiksi EKP nyt miettiä sen inflaatiotavoitteensa uusiksi piirun verran ylöspäin, tai edes pysyä siinä 2%?

    Ja kun työllisyyteen päästiin, niin yllättävän vähän siitä kuitenkaan on hallitusohjelmassa. Jotain radikaalimpaakin voisi keksiä. En tiedä mitä, mutta lähestyisin asiaa niin että jos yritys palkkaa työntekijän joka muuten olisi työtön niin siinä säästyy tukia ja tulee lisää veroja, joitenkin tuosta voisi vaikka vähän maksaakin. Vaikka niin että eläkemaksut olisi jotenkin indeksoitu ko. yrityksen työntekijämäärään, tjsp.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Juhana Vartiainen kirjoitti 20.6.2011 kello 16:01

    Osmo, onko tuo lopussa esille ottamasi ehto siis hallitusohjelman lause

    “Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia li-säsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta” ?

    – mikä näyttää todennäköiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2011 kello 17:01

    Tuo juuri on se tarkistusehto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuomas kirjoitti 20.6.2011 kello 16:10

    Keynesiläisittäin Vasemmistoliitto on tuossa oikeassa, että nyt kun on pieni nousukausi, pitäisi kerätä verotuksella mahdollisimman paljon ja käyttää varantoa sitten, kun taantuma iskee. Siihen ei mene kauaa. Parhaimmillaan ehditään nauttia noususta kaksi vuotta, huonoimmillaan vajaa puolivuotinen.

    Suomalaiset kannattavat progressiivisuutta, joten loogisin veromuoto on tulo- ja pääomavero. Julkiselta sektorilta hallintoa lukuunottamatta ei voi leikata, jos hyvinvointi halutaan säilyttää. Se mitä siitä on jäljellä. Tässä pitää ottaa meiltä, joilla oikeasti on mistä ottaa. Me kestetään muutama laiha vuosi. Tulevaisuudesta ei kannata nipistää: tutkimus, kehitys, terveys, koulutus, sosiaalietuudet…

    Pohjanoteerauksen ovat tehneet kokoomuslaiset VM:n virkamiehet, jotka nyt napisevat, ettei tehdyillä ratkaisuilla kuitata vajetta. Aikaisemmin nimenomaan he vaativat, ettei tuloverotuksesta ja pääomatuloista leikattaisi ja ne ovat ainoat mahdolliset suuret kohteet, jos alvia ei (toivottavasti) nosteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Sauli kirjoitti 20.6.2011 kello 16:29

    Tämän Soininvaaran hallituskatekismuksen (“mitä se on” -selityksineen) pitäisi olla kaikkien huomisten sanomalehtien etusivulla. Tässä on rehellinen ja helppotajuinen kuvaus hallitusohjelmasta ja sen vaikutuksista.

    Ainakin minun on helpompi kestää “vyön kiristys”, kun se näin minulle selitetään. Uskoisin, että niin olisi monen muunkin.

    Politiikka ei voi aina olla hyvän jakamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. TomiA kirjoitti 20.6.2011 kello 16:54

    Jos valtionvarainministeriötä haluaa uskoa, säästöt ovat jo myöhässä olettaen, että ne täydellä painolla vaikuttavat vasta ensi vuonna. Ministeriön ennusteessa tämän vuoden kasvu on nimittäin 3,9% (tänään ylöspäin korjattu luku) mutta ensi vuonna enää 2,8 ja 2013 2,4.

    Asiasta toiseen, kyllä on pessimistinen ennuste. Taantuman jälkeen Suomen talous yleensä kasvaa paljon lujempaa. Toivottavasti ennuste on reippaasti alakantissa. Tuollaisella kasvulla Suomi tippuu skandinaavien tai ainakin ruotsien ja norjalaisten vauhdista ja alkaa muistuttaa Itä-Eurooppaa. Ehkä Suomesta tulee neljäs balttimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tiedemies kirjoitti 20.6.2011 kello 17:18

    Taloutta pitäisi ennakoida vähän pidemmällä aikavälillä kuin vaalikausi. Nythän talouspolitiikkaa tehdään kaksi tai maksimissaan kolme vuotta niin, että sitten vaalien alla voidaan syödä kaikki ylijäämät ja mielellään ottaa vään velkaakin.

    Tämän sanomista ääneen pidetään Suomessa jonkinlaisena “oikeistolaisuutena”, mutta en oikein ymmärrä miksi. Luulisi että vasemmiston, ainakin sosialidemokraattien ja vihreiden parissa, suunnitelmiin kuuluisi jonkinlainen vähän pidempi aikäjänne kuin seuraavat vaalit. Pitkällä aikavälillä niiden omien arvojen toteutuminen kun on kiinni siitä, onko niiden toteuttamiseen käytössä resursseja. Minusta näillä tämän hallituksen eväillä ei kyllä työllisyysaste nouse, vaan laskee, ja laskee rajusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Juuso Koponen kirjoitti 20.6.2011 kello 17:19

    Hieman aiheen vierestä, mutta onnittelut hallitukselle taitavasta pr-vedosta ministerien palkkojen ja puoluetukien leikkauksen suhteen. Valtion budjetissahan tuollaisilla pikkurahoilla ei ole mitään merkitystä, mutta mielestäni kansalaisille on tärkeä osoittaa että myös poliittinen eliitti on mukana säästötalkoissa.

    Miten olisi samanlainen leikkaus vielä kansanedustajien palkkioihin ja samalla niiden sitominen ansiotasoindeksiin sen sijaan, että korotuksesta pitää aina tehdä erillinen poliittinen päätös joka aiheuttaa aina samanlaista urputusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tiedemies kirjoitti 20.6.2011 kello 17:22

    (Niin, siis VM:n ennusteet viidestä miljardista ovat minusta optimistisia, itse olisin veikannut seitsemää)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Shakeem kirjoitti 20.6.2011 kello 17:32

    Laadukkaasta perusopetuksesta ei pidä leikata. Sinne tulisi jopa suunnata lisäresursseja. Korkeakoulutuksesta löytyy paljon säästökohteita ja sieltä pitää ehdottomasti leikata.

    Eräs parhaimmista keinoista lienee turhien koulutuspaikkojen leikkaaminen. Akateeminen työttömyys on ollut kovassa kasvussa eikä näytä taipuvan laskuun. Kysyntää ei ole: akateemiset valmistuvat työttömiksi tai työhön, joka ei edellytä akateemista koulutusta. Tämä on hirveätä haaskausta ja valmistuneiden katkeroittamista. Tutkimus- ja opetusresursseja ei kuitenkaan pidä leikata yhtä voimakkaasti, kuin turhia koulutuspaikkoja. Näin opetuksen laatua, koulutuksen houkuttelevuutta ja valmistuvien tasoa voidaan kohentaa samalla kun säästetään. Suomi pärjää laadulla – ei määrällä.

    Minä en olisi siitä, että vihreät ovat nuorten asialla, aivan vakuuttunut. Ehkä joissakin asioissa, mutta suhtautuminen työelämään ja aivan erityisesti vuokratyöhön on tästä näkökulmasta hyvin outo. Vuokratyön käytön lisääminen nähdään paikoin jopa tavoiteltavana asiana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. GranpaIgor kirjoitti 20.6.2011 kello 17:34

    Juuso Koponen: miksei sidottaisi kansanedustajien palkkioita samanlaiseen leikattuun indeksiin (20% ansiotaso + 80% elinkustannukset) kuin eläkkeet. Siten että niiden “ostovoima säilyy”. Eihän hekään tee mitään tuottavaa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2011 kello 17:52

    Granpaigor,
    Eläkkeet on sidottu työuran jatkuessa indeksiin 80 % ansiotasoa ja 20 % hintaindeksiä. Miksi tänän pitäisi kansanedustajien kohdalla olla eri tavalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Shakeem kirjoitti 20.6.2011 kello 17:48

    Ennustamisesta: talouden ennakointi kyllä sujuu eri instituutioilta kamalan huonosti. Ennustaminen on peesausta. Menneen kehityksen perusteella pyritään hahmottelemaan viivoittimella tulevaa kehitystä.

    Lopputuloksena on se, että talouden kääntyessä nousuun ennusteet ovat aluksi liian pessimistisiä ja nousukauden jatkuessa osoittautuvat myöhemmin liian optimistisiksi. Talouden käänteitä ei pysty ennustamaan kukaan – joku arvaa toki aina oikein. Ensimmäinen viisaus, ihan kaikille puolueille, olisi sen myöntäminen, että emme yksinkertaisesti osaa ennustaa.

    Myöskään VM ei osaa ennustaa, vaikka kallispalkkaisia ennustajia on virkamiehinä varmasti vaikka muille jakaa. Voi käydä niinkin, että tällä kertaa VM:n ennusteet osoittautuvat liian optimistisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 20.6.2011 kello 17:50

    tiedemies
    Minusta näillä tämän hallituksen eväillä ei kyllä työllisyysaste nouse, vaan laskee, ja laskee rajusti.

    Täysin samaa mieltä.

    Olen myös varma siitä, että tänään on verokonsulttien puhelimet pirisseet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. GranpaIgor kirjoitti 20.6.2011 kello 18:09

    OS: Juuso Koponen ehdotti edustajanpalkkion pysyvää sitomista ansiotasoindeksiin. Aivan yhtä hyvin perustein kansanedustajan palkkio, en puhunut kansanedustajien eläkkeestä, voitaisiin sitoa tuohon ns leikattuun indeksiin joka turvaisi kuitenkin riittävästi palkkion ostovoiman. Ja onhan kansaedustajien palkkion määräytyminen nytkin ihan erilainen kuin muilla kansalaisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Maltilla kirjoitti 20.6.2011 kello 18:17

    Jotenkin tuntuu kovin tarkoitushakuiselta tuo mm. Tuomaksen käyttämä “VM:n kokoomuslaiset virkamiehet”. Kyllä sen hyvin ymmärtää että EK on lähinnä KOK/RKP linnake, mutta kun VM:n ylin virkamiessatraappi on Raimo Sailas (sd). Varmaan sieltä kokoomuslaisiakin löytää, mutta eiköhän etenkin demarit ole pitäneet puolensa virkanimityksissä. Toki ne VM:n demarit lienee Sailaksen tavoin enemmän Lipposlaista linjaa, mutta demareita yhtä kaikki.

    Ja ehkä joku virkamies ei edes ensisijaisesti aja puolueen etua vaan yrittää tehtävänannon mukaan antaa parhaan kykynsä mukaan arvioita maan taloudesta. Se, onko siellä ainoa viisaus on taas oman laulunsa väärti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 20.6.2011 kello 18:20

    TM, meinasin kommentoida blogiisi mutta laitetaan nyt tänne. Oletan että tarkoitat että rajapalkka millä kannatta ottaa töitä vastaan nousee kun työmarkkinatuki nousee. Sinänsä totta, mutta:

    Osan tuo siirtää toimeentulotuelta pois ja työmarkkinatukea voi edes vähän paremmin työtuloihin.

    Varsinainen ongelma mistä olemme yhtä mieltä on se että tukia leikataan silloinkin kun tekee töitä joista saa vähän tuloja mikä tuottaa hyvin korkeita efektiivisiä veroasteita. Olen antanut itselleni kertoa että jopa ay-liike on alkanut ymmärtää tätä, nyt pitäisi vielä se oikeisto jonka mielestä means testing on hyvä idea harrastamaan empirismiä. Tunnetusti vaikeata talousihmisten kanssa, sotkee hienot teoriat tuo todellisuuden pentele.

    Mutta niin kauan kun meillä on järjestelmä joka tuottaa työttömyyttä, niin on se nyt ihan inhimillistä ja kohtuullista että heille myös maksetaan tuosta onnettomuudesta elämiseen riittävä korvaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tonni käteen kirjoitti 20.6.2011 kello 18:23

    Osmo
    “Ensimmäisessä pohjaesityksessä opetustoimeen, erityisesti yliopistoihin, kohdistui aivan tolkuttomat säästöt.”

    Eikös korkean osaamisen pitänyt olla se Suomen strategia? Resurssit/opiskelija ovat kokoajan tippuneet kansainvälisestä tasosta. Tilannetta ei paranna resurssien leikkaaminen, vaan opiskelijoiden sisäänottomämäriä yliopistoihin tulee vähentää.

    Oppisopimuskoulutusta kannattaa lisätä. Näin työvoiman kohtaanto-ongelmaa saadaan purettua. Saadaan työvoimaa ja koulutusta niihin hommiin, joihin tekijöitä oikeasti tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tuukka kirjoitti 20.6.2011 kello 18:34

    Budjettipolitiikka on tulevina vuosina erittäin haastavaa sikäli, että kestävyysvajeen tarkoittama sopeuttamisvaade koskee kehitystä, joka toteutuu vasta useiden vuosikymmenien päästä. Koska uhka on kaukana tulevaisuudessa, voi sen helposti unohtaa. Kuitenkin tasapuolisuuden nimissä suurten ikäluokkien pitäisi osallistua omia eläkevuosiaan koskeviin julkisiin menoihin (säästöt veron korotuksilla ja menoleikkauksilla nyt) sen sijaan että ne sälytettäisiin tuleville polville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kalle kirjoitti 20.6.2011 kello 20:00

    Jokainen, joka vähänkään ymmärtää numeroita, niin ymmärtää että vain leikkaukset sosiaali- ja terveysmenoissa pelastavat talouden. Kolmas varteenotettava osuus ovat koulutusmenot, joiden supistuksia Osmokin hyvin perustein vastustaa. Kaikki muut säästöt ovat pelkkää populismia ja vailla todellista merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Evert The NeveRest kirjoitti 20.6.2011 kello 20:10

    Ruotsin talouskasvu on ennätysluokkaa. Ruotsin valtio jauhaa ylijäämää seitsemän miljardia vuodessa. Saman verra kuin Suomi ottaa syömävelkaa.

    Ekonomistit ovat sanoneet, että Ruotsin ihme johtuu sosiaalietuuksien leikkaamisesta. Eipä siellä mainittavasti etuuksia ole leikattu – ei ainakaan seitsemän miljardin euron edestä.

    Yksi uudistus on merkittävä.

    1970 luvulla, kun oli keväisen jääkiekon MM-kisojen loppuotteluiden aika, niin Turun telakoilla mentiin lakkoon ja jäätiin kotiin katsomaan telkusta jääkiekkomatseja.

    Ruotsissa ei menty lakkoon. Siellä sairastuttiin ja jäätiin palkalliselle sairauslomalle. Kukaan ei perään kysellyt. Nyt tälle on tehty loppu. Ensimmäinen sairauspäivä on palkaton.

    Ruotsissa on tapahtunut kansan ihmeparantuminen. Kymmenessä vuodessa maksulliset sairaspoissaolot ovat vähentyneet 8,5 prosenttia ja sairaspäivärahat 16,5 prosenttia. Pitkäaikaispoissolot laskevat nekin.

    Voi siis laskea, että ruotsalaisten työssäoloaika on pidentynyt merkittävästi ilman eläkeiän nostoakin.

    Suomessa julkisella puolella ollaan enemmän sairaslomalla kuin yksityisellä puolella. Rovaniemen kaupungilla sairaslomia on keskimäärin 20 päivää vuodessa – siis työkuukauden työpäivät! Sairaspoissaolot nettoavat työiästä kolme vuotta pois. Tapahtuisiko ihmeparantumista, jos ensimmäinen päivä olisi palkaton?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Raimo K kirjoitti 20.6.2011 kello 20:25

    Maltilla: “Kyllä sen hyvin ymmärtää että EK on lähinnä KOK/RKP linnake, mutta kun VM:n ylin virkamiessatraappi on Raimo Sailas (sd).”

    Sailas on ollut poissa pelistä pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha kirjoitti 20.6.2011 kello 21:11

    Olen sitä mieltä että

    1- puolueiden väliset erot ovat liian pienet. Kokoomuksen olisi pitänyt tarmokkaammin ajaa leikkauksia

    2- suomen budjetti on ylipäätään liikaa painottunut palveluihin. Palveluita pitäisi yksityistää, jotta veroja voitaisiin alentaa

    3- joskus muinoin toiminut yhteys valtion ja suomalaisten yritysten investointien välillä ei toimi enää. Valtion keinot esim. edistää työllisyyttä nostamatta veroja ovat minimaaliset

    4- vasemmistoa ja vihreitä ei saisi päästää valtaan kuin erittäin vahvan nousukauden aikana. Silloin niistä on hyötyä. Nyt ei ole tällainen aika

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 20.6.2011 kello 21:19

    Osmo kertoo tarkasti satojen ja jopa kymmenien miljoonien neuvotteluista. Hyvä niin. On oikein, että asioista tiedoitetaan.

    Minua huolestuttaa kuitenkin Euroopan vakausrahastoille annettavat takuut. Suurten asioiden vaikutus on tietysti merkittävämpi kuin pikkuasioiden vaikutus.

    Millaisisksi nämä kriisimaidsen takuiden mahdollisesta laukeamisesta johtuvat menot ennakoitiin hallitusneuvotteluissa? Kysymys on todennäköisesti tuhansista miljoonista, mutta mitä sanoo asiasta hallitussopimus. Merkitseekö mahdollinen takuiden lankeaminen sitä, että hallituksen suunnitelma ei toteudu ja suomalaisten veroja nostetaan tai avustuksia pienentämään? Joku saattaa väittää, ettei kyse ole rahasta vaan ainoastaan takuista. Kukin ajatelkoon omilla aivoillaan.

    Rahasta on kysymys ainakin Kreikalle maksettujen kriisitukien kohtalosta. Vähän sarkastinen kysymys: “Kuinka suureksi ennakoitiin hallitusneuvotteluissa valtion menetykset Kreiukalle annettujen lainojen osalta?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi B kirjoitti 20.6.2011 kello 21:31

    tpyyluoma:

    Mutta niin kauan kun meillä on järjestelmä joka tuottaa työttömyyttä, niin on se nyt ihan inhimillistä ja kohtuullista että heille myös maksetaan tuosta onnettomuudesta elämiseen riittävä korvaus.

    Joo, jos se korvaus maksetaan silleen, että se ei tuota työttömyyttä. Ei, jos se korvaus tuottaa työttömyyttä.

    Ja joo oon samaa mieltä, että tätä pitäs testata, mutta poliitikot ei varmaan haluu sitä, ku sotkis hyvät suhmuroinnit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Risto kirjoitti 20.6.2011 kello 22:11

    Esko:

    Siis eikös nyt juuri mene aika hyvin? Lamahan on jo vuosien päässä takana. Nyt pitääkin leikata.

    No jaa. Tässä ehkä joskus lähitulevaisuudessa bruttokansantuote viimein saavuttaa sen tason mikä sillä oli jo vuonna 2008: http://www.stat.fi/til/ntp/2011/01/ntp_2011_01_2011-06-03_tie_001_fi.html
    (jä tässä ei edes otetut huomioon väestönkasvua)

    Kun otetaan huomioon tuottavuuden jatkuva kasvu, tuolloinkin maassa olisi siis erinäisiä kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla oli työpaikka v 2008, mutta joiden työpanokselle ei ole enää kysyntää.

    Toki tilanne on parempi kuin Kreikassa, Irlannissa ja Espanjassa jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Maltilla kirjoitti 20.6.2011 kello 22:14

    Raimo K: “Sailas on ollut poissa pelistä pitkään.”

    Sailas on ollut sairaslomalla syyskuusta lähtien. Tarkoitatko siis sitä, että nyt on VM:n linja viimeisen vajaan vuoden aikana jotenkin radikaaalisti muuttunut demarimielisestä kokoomuksen leiriin? Ainakaan minä en kykene tässä näkemään mitään muuta kuin suoran jatkumon Sailaksen linjauksille. Edelleen uskon että VM:n kannanotot ovat sen omia. Rautalangasta: VM voi erehtyä vaikka se ei olisi sen enempää demari- kun kokoomuspainotteinenkaan. Virkamiehistö pystyy siihen ilman jäsenkirjaa sen enempää oikealta kuin vasemmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kyllä valtio loman maksaa! kirjoitti 20.6.2011 kello 22:42

    “Rovaniemen kaupungilla sairaslomia on keskimäärin 20 päivää vuodessa – siis työkuukauden työpäivät! ”

    Mitäs tuo nyt on: maanviljelijät ovat sairaus- tai muulla vastaavalla lomalla 42 päivää vuodessa. Ks:

    http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/349c295afc41d138c2256b480029204b/3a066b46ed3c8c95c225718e003daad3?OpenDocument

    Lisäksi valtion lukuun tulee vuosiloma 25 pv ja maksettuja tuettuja lomia, jotka menevät nekin lähes täysin veronmaksajien pussista. Lomittaja tekee näin 73 päivää vuodessa tilan töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko kirjoitti 20.6.2011 kello 22:53

    Tuo valtiovarainministeriön harrastama hitusen pessimistinen talouskasvun arvio nousukaudella on itse asiassa oikeasti ihan hyvä asia. Pitkällä aikavälillä voinemme odottaa Suomen talouden kasvavan noin 2% vuodessa, nyt kun meillä ei enää ole perässähiihtäjän etua. (Kasvu voi jäädä tuon allekin työväestön osuuden vähenemisen vuoksi).

    Tuo kasvu tulee kuitenkin epätasaisesti – on näitä kasvuspurtteja, jolloin kasvu on selkeästi yli 3% ja sitten taantumia, joissa kasvu jää nollan pintaan tai menee sen alle. Ongelmana vain on se, ettei taantumia ole mahdollista ennustaa – ne tulevat aina varoittamatta. “En ole niitä pyytänyt ja ne tulivat minulle yllätyksenä”

    Kun kasvukaudella talouden kehitys arvioidaan konservatiivisesti, syntyy automaattisesti hivenen puskuria niitä laskukausia varten. Tämä on sitä Keynesiläistä politiikkaa, jossa pidetään hitusen tiukempaa menokuria ja verotusta nousukaudella ja hitusen löysempää taantumassa.

    Ylipäätänsä olisi positiivista, jos julkisen sektorin menot saataisiin pysymään uralla, jossa ne eivät poukkoile voimakkaasti ylös-alas suhdanteesta riippuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Vihreä porvari65 kirjoitti 20.6.2011 kello 22:57

    Kiitokset Osmolle neuvottelujen kulun julkistamisesta. Arvelinkin että suurinpiirtein tälläisessa haarukassa eri puoluiden neuvotteluasetelmat olivat.

    Oma arvioni tilanteesta on että eri puolueiden lähtökohdat tietäen saatiin tyydyttävä kompromissi. Ohjelma ei millään muotoa tuo elementtejä talouden kasvuun kotimaassa, vaan oletuksena pidetään kansainvälisen talouden kasvua joka heijastuisi positiivisesti Suomeenkin. Valitettavasti on monia uhkakuvia siitä että kasvu ei toteudu, joten tarvitaan riittävää rohkeutta leikkauksiin tasapainon säilyttämiseksi. Verotus on monin osin viety jo ‘tappiin’ saakka eli korotuksilla ei enää kerrytetä valtion tuloja. Myös kuntien kyvyttömyys kurinalaiseen talouteen leikkaa kasvun siemiä.
    Taivas varjelkoon tätä kansakuntaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riitta kirjoitti 21.6.2011 kello 0:09

    Akateeminen työttömyys on ollut kovassa kasvussa eikä näytä taipuvan laskuun.

    Olen nähnyt monta juttua, joissa otsikon mukaan puhutaan akateemisesta työttömyydestä ja joiden leipätekstistä käy ilmi, että kyse onkin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömyydestä. Ammattikorkeakouluverkostoa kai on tarkoituskin pienentää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Risto Rönnberg kirjoitti 21.6.2011 kello 1:04

    “Kunnallisvero on arvonlisäveroa vähemmän progressiivinen siinä mielessä, että perus- ja ansiotulovähennysten ansiosta köyhät maksavat sitä suhteessa vähemmän kuin rikkaat.”

    Eikös tämän pitäisi olla tekstissä toisin päin.
    [OS Aina ei voi onnistua, mutta onnistuisi edes joskus. VÄHÄN PROPGRESSIIVISEMPI. Kiitos, korjasin]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Papparainen kirjoitti 21.6.2011 kello 6:01

    Helpoin tapa kuroa umpeen valtiontalouden alijäämää olisi ollut luopua tehottomasta kehitysavusta! Säästöä olisi tullut 1075 000 000 euroa vuodessa.

    Tuo yli miljardi on ongelmallinen siinäkin mielessä, että se heivataan Suomen talouden ulkopuolella. Se aiheuttaa vaihtotaseen alijäämää…Vastaavasti suomalaisten köyhien perusturvaa voisi korottaa vastaavalla kustannusrasitteella yli 2 000 000 000 eurolla; puolet siitä palautuisi veroina välittömästi takaisin valtion kassaan kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Polo-luokan autoja tuolla kehisavulla saisi tuotua Suomeen vajaat 100 000 joka ikinen vuosi….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tiedemies kirjoitti 21.6.2011 kello 6:23

    En ole osoitellut syyllisiä poliittiselta kentältä, koska se on melkein mahdotonta. Todellakin, suurin ongelma on, että suomalainen sosiaaliturva on työllisyyden suhteen suunnilleen samanlainen kuin auto jota ajetaan liian isolla vaihteella ja painetaan kaasua: Järjestelmä tuottaa työttömyyttä, ja se toimii niin, että kun rahaa annetaan lisää, työttömyyttäkin saadaan lisää.

    Ei minulla ole perusturvan parantamista vastaan mitään, mutta miksei noitakin rahoja voisi käyttää vaikka niin, että laajennetaan skouppia niille, jotka saavat matalapalkkaisia silpputöitä? Näitä pidetään Suomessa jonkinlaisena hirvittävänä nöyryytyksenä ja sairautena, mutta niiden nöyryyttävyys johtuu kyllä pääasiassa sosiaaliturvan luonteesta.

    Ja verojen korotukset, en vain tajua vasemmiston ja vihreiden hinkua korottaa veroja. Sillä taas on tarjontapuolella aivan samansuuntainen vaikutus. Ei muuliakaan kannata hakata, jos se alkaa väsyä, ei se siitä ainakaan enempää kuormaa ala kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Viherinssi kirjoitti 21.6.2011 kello 8:32

    Budjetti sisälsi monta PR-temppua, joilla yritettiin silittää myötäkarvaan vähän joka puolueen kannattajakuntaa. Lopputulos ei kuitenkaan ole kovin kasvuhakuinen.

    Yksi erityisen huolestuttava piirre hallitusohjelmassa on se, että se ei mitenkään kannusta yrittäjyyteen tai yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään.

    Elinkeino- ja yritystuista tinkiminen ei ole kilpailukyvyn kannalta huono juttu, jos kyse on muuten kannattamatonta toimintaa tekohengittävistä tuista. Sen sijaan tehdyt veroratkaisut ovat huono asia yrittämisen houkuttelevuuden kannalta.

    Jotta meillä saataisiin ihmisiä työllistettyä, yritysten pitää tarvita työvoimaa. Yrityksillä pitää siis olla kasvua. Se on sama, syntyykö uusi työpaikka pieneen vai suureen yritykseen. Käytännössä kuitenkin kaikkein parhaat kasvumahdollisuudet on innovatiivisilla pk-yrityksillä, joilla markkina-alueena on koko maailma.

    Nämä yritykset ovat usein yksityisesti omistettuja. Kasvu vaatii riskinottoa, ja yrittäjän halu ottaa riskiä riippuu olennaisesti odotettavissa olevasta palkkiosta. Nyt tehdyt veroratkaisut leikkaavat tätä palkkiota varsin tuntuvasti kiristämällä yrittäjien verotusta sekä kasvuvaiheessa että myynnissä.

    Yrittäjien verotuksen kiristäminen vähentää myös hyvin koulutetun ja asiantuntevan henkilön intoa ryhtyä yrittäjäksi. Jos erotus yrittäjän verotuksen ja palkansaajan verotuksen välillä tulee liian kapeaksi, houkuttelevuus yrittäjäksi ryhtymiseen pienenee.

    Yhteisöveron symbolinen alentaminen on yritysten kannalta hyvä, mutta kuten veroluvuista näkyy, hyöty valuu ulkomaille.

    Toinen kasvuyrityksille merkittävä asia olisi voinut olla tuotekehityskustannusten tuki verovähennysten kautta. Esillä oli malli, jossa pienen osan tuotekehityskustannuksista olisi saanut vähentää veroista (ts. suoraa tukea).

    Tämä olisi kannustanut tuotekehitykseen, mutta vaikka osapuilleen kaikki pitivät asiaa loistavana ennen vaaleja, hallitusohjelmassa vähennys meni osastoon “fundeerataan, pohditaan”. Ei siis toteudu.

    Pitäisi päättää, mitä haluaa. Ensin merkitään iso osa vajeesta hoidettavaksi kasvulla. Sitten sanotaan, että teknologiavienti on meille tärkeää. Ja sen jälkeen heikennetään alan kasvuyritysten edellytyksiä ilmeisesti lähinnä kateuden vuoksi.

    Yrittäjän pitäisi olla fiksu ja osata analysoida heikkojakin signaaleja. Hallitusohjelma antoi tässä suhteessa aika vahvan signaalin.

    Toinen juttu on se, että koska sekä yritys- että pääomatuloa voidaan erilaisilla enemmän ja vähemmän lain hengen ja kirjaimen mukaisilla konsteilla piilottaa, veronkierto tulee lisääntymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Viherinssi kirjoitti 21.6.2011 kello 8:44

    Ei minulla ole perusturvan parantamista vastaan mitään, mutta miksei noitakin rahoja voisi käyttää vaikka niin, että laajennetaan skouppia niille, jotka saavat matalapalkkaisia silpputöitä? Näitä pidetään Suomessa jonkinlaisena hirvittävänä nöyryytyksenä ja sairautena, mutta niiden nöyryyttävyys johtuu kyllä pääasiassa sosiaaliturvan luonteesta.

    Tämä on osittain samaa ajattelua kuin se, että työttömäksi jääminen on suuri katastrofi ja ihmisen vika.

    Meillä pitäisi olla sellainen järjestelmä, jossa töitä saa helposti ja työpaikan menettää helposti. Isompi vaihtuvuus työpaikoissa hoitaisi ihmiset paremmin sinne, missä he ovat parhaimmillaan.

    Tällaisessa järjestelmässä työttömäksi joutuminen ei olisi katastrofi, koska uusi työ kyllä löytyisi kohtuullisen pian. Toisaalta yrityksille työllistämiskynnys olisi matalampi, kun virherekrytointi ei olisi henki ja elämä.

    Työttömyyskin jakautuisi tasaisemmin, jolloin se olisi sekä sosiaalisesti että taloudellisesti paljon pienempi ongelma. Harvempi lopulta pitäisi parin kuukauden työttömyyttä ihan katastrofina, jos sen aikana on kohtuullinen varmuus siitä, että uusi työ löytyy.

    Pätkätöitä pidetään automaattisesti huonona asiana. Jostain syystä kukaan ei muista kysyä yhdeltä suurelta pätkätyöläisten armeijalta – yksityisen sektorin lääkäreiltä. Siellä moni on tyytyväinen siihen, että saa tehdä töitä eri työnantajille ja valita itse työaikansa.

    Tähän on helppo sanoa, että kallispalkkainen lääkäri on toki eri asia kuin pätkätyöllinen VTM virastonomadin hommissa. Oikeastaan ainoa ero on kuitenkin kysynnässä ja tarjonnassa. Jos työvoimasta on pula, pätkätyöt voivat olla oikein houkutteleva vaihtoehto. Virastonomadin kurjuus johtuu siitä, että häntä voi pelotella työttömyydellä.

    Nykyjärjestelmä on rakennettu ylläpitämään status quo. Jos olet työtön, pysy työttömänä. Jos olet töissä, työpaikkasi on suojattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 21.6.2011 kello 9:16

    Artturi, yhteiskuntatieteissä on kieltämättä sellainen perinteinen ongelma että ihmiskokeiden tekeminen ei oikein käy. Sen verran kun niitä on puolivahingossa tehty niin evidenssi tarveharkinnan siunaksellisuudesta ei oikein vakuuta. Ainoa mikä tulee mieleen on erorahan korvaaminen korotetulla ansiosidonnaisella, eli vastikkeeton kertakorvaus korvattiin korotetulla syyperustaisella kuukausimaksuilla ihan tarveharkintalogiikan mukaan. Varmaan ajatus oli että ei makseta turhaan ja että rahaa säästyy. Käytännössä kävi tietenkin niin kuin voisi kuvitellakin eli työttömyysjaksot pitenivät.

    Työttömyys myös tekee työelämästä ikävämpää, koska työvoimasta on ylitarjontaa. Voihan sitä yrittää poistaa erillaista syrjintää vaikka millä sanktioilla ja säädöksillä, mutta jos yhteen paikkaan on 50 hakijaa joista 30 suoriutuisi luultavasti hommasta ihan hyvin niin se valinta nyt vaan tehdään pikkumaisin perustein. Samoin yrityksen intressi panostaa työhyvinvointiin kasvaa kummasti jos työvoimasta on pulaa.

    Tavalla tai toisella työttömyys vaan pitää saada purettua, ja jos jonkun lempitalousteoria tai oikeudenmukaisuuskäsitys, joku periaatepuppu, on tämän este niin tingitään siitä eikä työllisyydestä. Pidän esim. komparatiivisesti parempana jopa massiivista julkista työllistämistä kuin nykytilannetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Syltty kirjoitti 21.6.2011 kello 9:44

    VM:n virkamiesten mukaan nykyisellä tahdilla valtiontalouden velan kasvu pysähtyisi vasta vuonna 2015.

    About noihin aikoihin alkaa alkaa seuraava taantuma, joka tulee tietenkin meidän poliitikoillemme täytenä yllätyksenä. Siitä lamasta ja sen aiheuttamasta menoleikkauksista voikin sitten taas näppärästi syyttää kapitalisteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Luomuviljelijä kirjoitti 21.6.2011 kello 9:45

    Nimimerkki “Kyllä valtio loman maksaa” kirjoitti :
    Mitäs tuo nyt on: maanviljelijät ovat sairaus- tai muulla vastaavalla lomalla 42 päivää vuodessa.

    Noin voi tilastosta tietysti lukea, mutta mitä on tuon luvun takana. Valtaosa noista lomista on peräisin emäntien äitiyspäivistä. Minusta on ihan kohtuullista, että maaseudunkin mammat saavat vähän aikaa olla pois raskaimmista töistä ja yhteiskunnan tuella siihen tarkoitukseen saadaan lomitusapua. Eivätkä nuo päivät lomaan oikeutetuille ilmaisia ole, turha niitä on kadehtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Maltilla kirjoitti 21.6.2011 kello 9:46

    Kyllä valtio loman maksaa: “Mitäs tuo nyt on: maanviljelijät ovat sairaus- tai muulla vastaavalla lomalla 42 päivää vuodessa.”

    Kyllähän maatalouden tukijärjestelmissä vikaa on, mutta ei tuo lomitus kyllä ole mikään kummoinenkaan etu. On nimittäin tulkittu tilastoa enemmän tarkoitushakuisesti. Tuo mainittu 42 vrk sijaisapua kun pitää sisällään paitsi sairaslomat, myös vanhempainvapaat. Kun mitään muuta äitiys- tai isyyslomaa ei ole, niin tietysti ne nostavat keskiarvoa rajusti. Mutta ei se nyt kyllä mitään sairaslomista kerro. Minusta on kohtuullista, että nykyaikana maajussikin pääsee joskus pois tilaltaan ja saa jopa hoitaa lapsensa, vaikka moista ylellisyyttä ei Koskelan Jussillakaan ollut.

    Kokonaan toinen juttu on, kuinka paljon Suomen kannattaa maksaa kansallisia tukia pitääkseen yllä laajaa maatilaverkkoa. Mutta se, että maataloustukijärjestelmässä on korjattavaa, ei tarkoita että sen kaikki osat olisi automaattisesti virheellisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Syltty kirjoitti 21.6.2011 kello 10:29

    Maltilla
    Minusta on kohtuullista, että nykyaikana maajussikin pääsee joskus pois tilaltaan ja saa jopa hoitaa lapsensa, vaikka moista ylellisyyttä ei Koskelan Jussillakaan ollut.

    On se perkele kumma kun yksi porukka kuuluu rälssiin, joka saa kupata valtiota mielin määrin.

    Miksei meille oikeille yrittäjille makseta valtion puolesta sijaisia? Kyllä minun kelpaisi pitää valtion piikkiin täysiä lomia. Nyt joudun hommaamaan sijaisen siksi aikaa kun olen poissa tai katkaisemaan laskutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 21.6.2011 kello 11:26

    “Nykyjärjestelmä on rakennettu ylläpitämään status quo. Jos olet työtön, pysy työttömänä. Jos olet töissä, työpaikkasi on suojattu.”

    Ei pidä paikkaansa, alla olevasta linkistä voit tarkistaa paljonko alkaa ja loppuu työttömyysjaksoja. Ne korreloivat aika hyvin työsuhteiden päättymisten ja alkamisten kanssa TEM muiden tutkimusten mukaan (TEM tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen esitelmä Jyväskylässä).

    Kun tuossa tilastossa työttömyysjaksoja alkoi n 60000 ja päättyi 73000 niin vuositasolla se merkitsee n 800000 työsuhteen vaihtuvuutta eli n 30 % työsuhteista uudistuu.
    Työttömäksi joutuneista n 75 % työllistyy uudestaan 3 kuukaudessa ja 6 kuukaudessa liki 90 % ,joten ei työttömyys ole pysyvä tila kuin osalle.

    Mielenkiintoisen tuloksen saa kun arvioi työttömyysjaksojen merkitystä työuralle: Ne lyhentävät työuraa n 4 vuotta, kun vielä 80-luvulla vaikutus oli n 1 vuosi eli joustavat työmarkkinat lyhentävät työuraa enemmän kuin kiinteättyösuhteet

    http://docs.google.com/gview?url=http://www.tem.fi/files/30286/TOUKO11.pdf&pli=1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 21.6.2011 kello 11:36

    “Ruotsissa on tapahtunut kansan ihmeparantuminen. Kymmenessä vuodessa maksulliset sairaspoissaolot ovat vähentyneet 8,5 prosenttia ja sairaspäivärahat 16,5 prosenttia. Pitkäaikaispoissolot laskevat nekin. ”

    Tottakai maksulliset sairaspäivät vähenevät jos otettan yksi maksullinen eli se ensimmäinen päivä pois, mutta se ei tarkoita, että sairasjaksot vähenisivät.Itse asiassa kun sairaspäiviä on tyypilliseti muutama päivä niin luvun pitäsi olla vielä suurempi

    Haepa sellainen luku, joka kertoo todellisen vaikutuksen sairasjaksoihin.

    Toinen mielenkiintoinen juttu on , että noiden pitkäaikaissairaiden puhdistaminen sairaslistoilta on johtanut samanlaisen työttömien joukon syntymiseen, joka on jo Suomessa: Ihminen on työtön eikä kelpaa työnantajille, koska on liian sairas.
    Nämä ovayt niitä vajaatuottoisia rakennetyöttömiä, joita pitää kuulemma potkia vielä lisää päähän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Liian vanha kirjoitti 21.6.2011 kello 12:34

    “Voi siis laskea, että ruotsalaisten työssäoloaika on pidentynyt merkittävästi ilman eläkeiän nostoakin.”

    Ruotsalaisten 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on aina ollut suomalaisia korkeampi.
    Yksi syy on Ruotsin työsopimuslaki , joka estää ikääntyneen irtisanomisen. Esim entisen työanatjani keskikä Suomessa on n 40 vuotta mutta Ruotsissa 57-vuotta.

    Ruosissa tunnetaan myös ns eläkeputki eli yritys maksaa ns avgångspesionia kunnes henkilö täyttää 65 vuotta . Eli henkilö on käytännössä yrityksen kirjoissa mutta saa sieltä korvausta, joka ainakin tuttujeni kohdalla on ollut 70 % viimeisistä palkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. JTS kirjoitti 21.6.2011 kello 13:07

    Kaikki haluavat nostaa vain _muiden_ maksamia menoja ja leikata _muiden_ saamia etuja.

    Media on hoitanut huumoriosuuden kertomalla, kuinka kauheaa se on kun ylipäätään yhtään mitään säästetään ja leikataan. Niinhän se Kreikasssakin menee…

    vihreidenkin toivotaan olevan täysillä mukana talkoissa, kun Suomeen luodaan uutta yritystoimintaa ja infraa.

    Kaksi uutta pelikorttia on saatu suunnitelmien ulkopuolelta:
    Pohjois-Suomen kaivokset ja peliteollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. ATV kirjoitti 21.6.2011 kello 13:54

    OS totesi postauksen lopussa osuvasti “Ei tämä nimittäin viimeinen talouskriisi ole” ja
    Syltty kirjoitti/ennusti

    VM:n virkamiesten mukaan nykytahdilla valtion-talouden velan kasvu pysähtyisi vasta vuonna 2015.

    “About noihin aikoihin alkaa alkaa seuraava taantuma, joka tulee tietenkin meidän poliitikoillemme täytenä yllätyksenä”.

    Ikävä kyllä Euroalueen velkakriisi ja siitä aiheutuva luottamuspula ja häiriöt finanssi-markkinoilla aiheuttaa “taantuman päämark-kinoillamme” jo 2012, vienti hiipuu kun tilauskirjat ohenee, ja työttömyys kasvaa.

    Syksyn 2012 kunnallisvaalien jälkimainingeissa v. 2013 budjetin teko ja tasapainottaminen on tuskallista, valtion kun velka kasvaa ja korot on pari %-yksikköä nykyistä korkeammalla. Silloin Kataisen six-packin ja vihreidenkin taidot ja tahtotila punnitaan. Jos PM & hallitus toimii näissä oloissa yhtä lepsusti kuin Säätytalon harjoituksissa niin voipi tämäkin hallintokokeilu tulla kalliiksi niin veronmaksajille kuin veroja keräävillekin. Vrt. OS:n kuvaaman PARAS-hanke.

    Ps. Velkakriisin faktoja ja trendejä etsivä löytää esim. ECB:n, IFOn tai kv. talouslehdistön sivuilta, jos haluaa ikäviä 🙁 uutisia ja ennusteita lukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Juuso Koponen kirjoitti 21.6.2011 kello 14:13

    Ja verojen korotukset, en vain tajua vasemmiston ja vihreiden hinkua korottaa veroja. Sillä taas on tarjontapuolella aivan samansuuntainen vaikutus. Ei muuliakaan kannata hakata, jos se alkaa väsyä, ei se siitä ainakaan enempää kuormaa ala kantaa.

    Kokonaisveroaste on nykyään alhaisimmillaan yli 20 vuoteen. Vuodesta 1993 vuoteen 2008 – siis aikana jolloin veroaste on ollut nykyistä korkeammalla – talouskasvu on ollut keskimäärin 3,7 % vuodessa. Olisi toki ehdottomasti kivempi jos selvittäisiin ilman veronkorotuksia, mutta tämän datan valossa näyttäisi siltä, että maltillinen korotus tuskin nitistäisi talouskasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. TL kirjoitti 21.6.2011 kello 14:16

    Nykyiset hallitusratkaisut ovat minusta näpertelyä, ilmeisesti odotellaan jotain suurempaa käännettä Euroopan taloustilanteeseen. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä että Euron hajoaminen on vain ajan kysymys. Ja siksi velkoja ei kannata ryhtyä maksamaan.

    Kannattaako leikata jos muutkaan euromaat eivät sitä tee? Entä jos Kreikka tekee ns. Islannit, eli ottaa drakman takaisin ja toteaa kansanäänestyksellä että he eivät maksa eurovelkojaan takaisin, koska he eivät siihen kykene ja toteavat että ne olivat vain kansainvälisten kapitalistien luomuksina.

    Syntyneessä dominoefektissä muutama pankki rysähtää ja/tai alkaa hurja Euron inflaatio. Ja tässä rallissa kiltti talouttaan kuristava ja velat maksava kukkahattu-Suomi todennäköisesti sitten poljettaisiin jalkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Janne Karimäki kirjoitti 21.6.2011 kello 14:32

    Osmohan jokin aika sitten kirjoitti Suomen surkeasta kaivoslaista. Onko niistä juuri mitään hyötyä, jos ne tulevat nykyisen kaivoslain aikana?

    Peliteollisuus nyt tuskin paikkaa kokonaan Nokian jättämää aukkoa, mutta hyötynee jossain määrin Nokian vaikeuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Liian vanha kirjoitti 21.6.2011 kello 15:49

    “On se perkele kumma kun yksi porukka kuuluu rälssiin, joka saa kupata valtiota mielin määrin. ”

    Maajussi voi jäädä eläkkeelle jo 56-vuotiaana ja eläkkeen kustantavat muut veronmaksajat 60-80 %:sti.
    Lähde ETK

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. a_ kirjoitti 21.6.2011 kello 16:17

    Työmarkkinat pitäisi saada joustavammiksi ilman että riski kasvaa pelkästään työntekijällä.

    Ei irtisanominen sinänsä aiheuta ongelmia vaan työttömyys. Työntekijöitä pitäisikin voida irtisanoa ilman viikkoja kestävää ja organisaation lamauttavaa yt-teatteria. Irtisanomisen helpottaminen toisaalta helpottaa palkkaamista jonka ansiosta työllisyys paranisi.

    Kompensaationa helpommasta irtisanomisesta yritykset tulisi velvoittaa maksamaan irtisanotuille paremmat korvaukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Mikko kirjoitti 21.6.2011 kello 17:15

    Juuso:yritätkö tarkoituksella johtaa harhaan vai etkö ymmärrä asiasta yhtään mitään. Esittämäsi aikaväli on Suomen rajuimman laman pohjalta nousukauden huipulle. Juuri tuolla tavalla mitaten saadaan valtio maksukyvvaikuksiin ja vaikeuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. juupa juu kirjoitti 21.6.2011 kello 19:22

    Maajussien eläkkeet on ylivoimaisesti huonoimmat, alle 1000 euroa /kk. Lähde ETK

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Schwa kirjoitti 21.6.2011 kello 19:38

    Tiedemies kyseli ensimmäisessä viestissä korkeakoulujen tarkemmista leikkauksista eikä tainnut saada vastausta.

    Hallitusohjelman lopussa on liite, jossa on listattu tarkemmin euromääräisesti leikkaukset. Korkeakoulutuksen osalta se näyttää tältä:

    Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen – 51 milj. euroa
    Yliopistoindeksin jäädyttäminen 6 kk ajalta – 27 milj. euroa
    Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha – 58,2 milj. euroa
    Suomen Akatemia – 28,6 milj. euroa

    Nähdäkseni vastikään luodun indeksin jäädyttäminen sekä lisärahasta tinkiminen ovat aika pieniä juttuja ja ammattikorkeakoulu-uudistus puolestaan suorastaan positiivinen asia. Suomen Akatemian höyläys on putiikin budjettiin nähden varsin tuntuva, se saattaa olla yliopistopuolella vaikein pala niellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. seppo niemelä kirjoitti 21.6.2011 kello 20:31

    Mielipiteitä alkaa kyllä olla. Ja ihan hyviä. Mutta kuten Osmo totesi, analyysi on hänen omansa. Hyviä analyysejä on kuitenkin aika vähän. Ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Osa välttämättömiä, osa vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Juuso Koponen kirjoitti 21.6.2011 kello 21:16

    Mikko, valitse vapaasti joku toinen 10–15 vuoden ajanjakso jolla verotus on ollut nykyistä korkeampaa. Talous on kasvanut ihan mukavasti nykyistä korkeammista veroista huolimatta, lamakausia tietenkin lukuunottamatta. Lamojen syyt taas ovat olleet muualla kuin verotuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Mikko kirjoitti 21.6.2011 kello 22:59

    Juuso: noita 10-15 vuoden jaksoja Suomessa, jolloin verotus olisi ollut nykyistä korkeampi ei ole kovin montaa. Koko 80-luku oli vielä matalampaa verotusta kuin nykyinen.

    Mutta otetaan tällainen sinulle edullinen vertailukohta eli vuodesta 1993 vuoteen 2008 – aallonpohjasta aallonpohjaan. Vuosittainen kasvu on keskimäärin noin 2,9%. Kasvun suuruutta nostaa se, että aloituspiste oli historiallisen matalalla ja jonkin verran alentaa se, että tuo nousukausi loppui historiallisesti varsin kovaan lamaan. Valitettavasti muita vertauskohtia ei ole, jotka täyttävät antamasi kriteerit, joten ehkäpä se kelpaa sinulle.

    Ei sinänsä – en usko että kokonaisveroasteen muutos prosentilla ylös tai alaspäin kovin paljoa muuttaa pitkän aikavälin kasvua. Korkeintaan prosentin kymmenyksen, jos sitäkään.

    Olen vain nähnyt ihan liian monta ihmistä argumentoimassa oman virheellisen taloustieteellisen näkemyksensä puolesta valikoituja vuosilukuja käyttäen, että näen punaista joka kerta kun joku sellaista harrastaa. Tee itsellesi palvelus, älä tee niin. Tekemällä niin vain tuhoat väitteittesi uskottavuutta. Muista aallonharjalta harjalle, tai pohjalta pohjalle. Se kertoo siitä, mikä on pitkäaikainen kasvun trendi paremmin kuin pelkkä nousukausi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2011 kello 8:15

    Ei kannata verrata kasvua laman pohjalta laman pohjalle, koska laman syvyyttä ole vakioitu. Vertaa mieluummin huippuja, vaikkapa vuodesta 1989 vuoteen vuoteen 2007, koska molempina vuosia kapasiteetti oli suunnilleen maksimaalisesti käytössä. Kasvu yhteensä 54 % eli 2,58% vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 21.6.2011 kello 23:47

    “Maajussien eläkkeet on ylivoimaisesti huonoimmat, alle 1000 euroa /kk. Lähde ETK”

    Tuo johtuu siitä, että pientilat ovat tuottamattomia. Ei kukaan pakota ketään elämään pientilan varassa. Useimmat saavatkin “sivuansioista” työeläkettä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Evert The NeveRest kirjoitti 22.6.2011 kello 10:39

    Mitä jos hankittaisiin lisää veronmaksajia.

    Esimerkki työvoimareservin alueelta:

    Valtiovarainminsteriölle verkkosukkia valmistavan tehtaan X työntekijä ei enää jaksa kehruujennynsä äärellä ja haluaa jäädä eläkkeelle ennen eläkeikää.

    Työantaja on samaa mieltä, varsinkin kun työntekijän suorituskyky ei enää pysty vastaamaan verkkosukkahousujen yllättäen kasvanutta kysyntää.

    Apuun tulevat valtion työvoimakonsultit. He sanovat, että järjestely on sovitettavissa valtion tuella, jos tehdas X palkkaa loppuunpalaneen työntekijän tilalle nyt työttömänä olevan henkilön.

    Sopimus syntyy. Työttömästä tulee iloinen verkkosukkakoneenhoitaja ja entisestä sellaisesta tyytyväinen eläkeläinen. Työnantaja on tyytyväinen ja valtiokin on tyytyväinen.

    Nyt valtiolla on kaksi varmaa veronmaksajaa entisen yhden sijaan: verkkosukkaeläkeläinen ja verkkosukkatyöntekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2011 kello 10:43

    Evert,
    Ihan samaa periaatetta noudatettiin vuorotteluvapaan kohdalla. Ei toiminut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Evert The NeveRest kirjoitti 22.6.2011 kello 10:54

    Mielessäni oli vuorotteluvapaan idean soveltaminen. Jos eläkkeelle pääsyn ehdoksi asetetaan ko. menettely, niin alkaisi toimia. Ei ole pelkoa, että vajaasuorittein/heikosti motivoitunut eläkeläinen palaa töihin, kuten on usein laita vuorotteluvapaassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Kari Koskinen kirjoitti 22.6.2011 kello 10:56

    Juuso,

    Epäilemättä lamojen syyt ovat muualla kuin verotuksessa. Mutta eikö se nyt ole aikamoista rusinoiden poimimista pullasta jättää ne kokonaan pois? Kyllähän sitä kovia kasvulukuja saadaan mistä vaan, kunhan tuupataan rahaa markkinoille (kuten esimerkiksi Suomessa 80-luvun aikana), mutta siitä yleensä sitten seuraa krässi, kun niitä rahoja ei ollakaan investoitu järkevästi.

    Enkä minä nyt oikein tiedä, onko tuollaisilla vertailuilla mitään mieltä tässä asiassa. Yleensä kuin se kasvu (ns. “oikea” kasvu, siis ei mikään kupla) johtuu kuitenkin ihan muista seikoista, esimerkiksi nyt vaikka tekniikan kehittymisestä tai markkina-alueiden avautumisesta.

    Kyse kuitenkin on siitä, miten ne rahat käytetään. Ja pääsääntöisesti yksityiset ihmiset ja yritykset osaavat käyttää sen rahan järkevämmin kuin poliitikot/byrokratiakoneisto. Ja tämä johtuu puhtaasti insentiiveistä ja siitä, että yksityisillä toimijoilla on parempi informaatio käytettävissään. Aino Alamainen ja Veikko Veronmaksaja tietävät tasan varmasti paremmin, rahoilla saadaan heidän omaa hyvinvointiaan parannettua paremmin kuin Börje Byrokraatti.

    Pieni kokonaisveroaste sinällään kertoo, että niitä päätöksiä tehdään oikeissa paikoissa (=ei missään valtiovallan komiteoissa, vaan yksityisten ihmisten toimesta), mutta ei se mikään ainoa indikaattori ole.

    Se mitä täällä nyt on kritisoitu on siinä, että nykyinen kokonaisveroaste (suhteessa siihen, miten niitä rahoja käytetään) on aika kipurajalla: siitä nostosta ihmisten hyvonvoinnille aiheutuu enemmän haittaa kuin mitä niistä valtion käyttäminä tulee hyötyä. Tämä ei ole edes mikään tulonsiirtokysymys, kun valtio käyttää niitä rahoja monelta, nykyisin jopa suurimmalta, osin ihmisten hyvinvoinnin tosiasialliseen _tuhoamiseen_, ainakin pitkällä aikavälillä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. GranpaIgor kirjoitti 22.6.2011 kello 11:11

    Miten niin vuorotteluvapaa ei toiminut?

    On totta, ettei sillä ehkä saatu kaikilta osin aikaan pysyviä työpaikkoja. Tosin kasvavilla aloilla kuten IT sektorilla niistä syntyi usein pysyviäkin työpaikkoja.

    Mutta työssä jaksamista edistävänä sapattivapaana se on varmasti toiminut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2011 kello 11:42

    Vuorotteluvapaa toimii niin, että kun yrityksessä joku lähtee vuorotteluvapaalle, joku yrityksen työntekijöistä pannaan päiväksi työttömäksi ja otetaan sitten vuorottelijana takaisin. Työttömyy6ttä se ei ole vähentänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. TimoT kirjoitti 22.6.2011 kello 11:37

    Maajussien eläkkeellesiirtymisikä de facto on korkeampi kuin muilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Riitta kirjoitti 22.6.2011 kello 11:43

    Ihan samaa periaatetta noudatettiin vuorotteluvapaan kohdalla. Ei toiminut.

    Vuorotteluvapaa ei toimi siinä tarkoituksessa, mihin se on alunperin suunniteltu. Muistan myös lukeneeni, että vuosi vuorotteluvapaalla ei ole pidentänyt työuraa. Sen sijaan vuorotteluvapaan avulla on monen ikäihmisen itsenäistä asumista omassa kodissaan saatu pidennetyksi. Äkkiä tulee mieleen useampikin nainen, joka on vuorotteluvapaalla huolehtinut iäkkäästä läheisestään. Ei siis varsinainen lepovuosi.

    Mitään tilastoja minulla ei ole tästäkään esittää. Liekö asiaa edes tutkittu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. GranpaIgor kirjoitti 22.6.2011 kello 11:54

    Aika kyyninen on Soininvaaran käsitys vuorotteluvapaasta. Ehkä tuollaistakin on. Mutta selvä väärinkäytöshän tuo on. Mutta ehkä tuota ei kuitenkaan pitäisi yleistää. Ja eiköhän tuokin voitaisi estää. Joskus vain tuntuu ettei sellaiseen aina ole halua työvoimaviranomaisillakaan.

    Mutta ainakin minun tuntemillani työpaikoilla niin kymmenissä tapauksissa on kyllä vuorotteluvapaalle lähtevän tilalle palkattu aidosti työtä työvoimatoimiston kautta hakenut.

    Minun mielestäni yritysten tuista voitaisiin kokonaan luopua. Ne vääristävät kilpailua samalla tavoin kuin harmaa talous eri muodoissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Mika kirjoitti 22.6.2011 kello 12:36

    Osmo,
    Aikajakso 1989-2007 ei välttämättä ole hyvä tarkasteluväli, sillä OECD:n arvion mukaan tuotantokapasiteettikuilu oli vuonna 1989 +6.6 % ja +2.9 % vuonna 2007, eli ero -3.7 %-yksikköä. Jopa ajanjakso 1995-2005 näyttää olevan parempi (ero 3.5 %-yksikköä). Ajanjakso 1987-2008 vaikuttaisi näiden lukujen mukaan olevan hyvä tarkastelujakso, sillä tuotantokuilu oli 1.1 % vuonna 1987 ja 1.2 % vuonna 2008.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Evert The NeveRest kirjoitti 22.6.2011 kello 13:39

    Edelläolevassa on se ero vuorotteluvapaaseen, että vuorotteluvapaa ei tuota pysyvästi kahta veronmaksajaa.

    Onko siinä järkeä, että joku virkamies kartuttaa supereläkettä samaan aikaan, kun kalliisti koulutettuja nuoria on työttömänä ja tukien varassa.

    Virkamies eläkkeelle ja nuorisotyötön tilalle! Silloin on yksi tukien varassa elävä työtön vähemmän ja tilalla yhden veronmaksajan sijaan kaksi veronmaksajaa, toinen maksaa veroa työpalkasta, toinen työeläkkeestä.

    Joku valtiolla töissä oleva voisi laskea oikeilla euroilla esimerkin:

    1) Paljonko valtio säästää, kun se panee työntekijän eläkkeelle?

    2) Paljonko valtio säästää, kun työtön työllistyy (valtiohan rahoittaa työttömyyskassoja)?

    3) Paljonko valtio hyötyy veotuloina, kun työtön työllistyy?

    = Valtion saama hyöty per tapaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Juuso Koponen kirjoitti 22.6.2011 kello 16:51

    1987 oli matalampi veroaste kuin nyt. Ehkä paras tapa olisi vain vertailla veroastetta ja talouskasvua vuosi vuodelta 1975 (josta Tilastokeskuksen data alkaa) alkaen. Olen kännykän päässä, joten juuri nyt ei onnistu.

    Ydinpointti kuitenkin että jos nyt ollaan kipurajalla, ollaan viimeiset 20 vuotta oltu kipurajan. Mikä taas ei tilastojen valossa näytä ihan pitävän paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Kari Koskinen kirjoitti 22.6.2011 kello 17:37

    Juuso,

    Et ole huomannut, että maailma on muuttunut aika paljon tässä viimeisten vuosikymmenten aikana?

    Pääomat, tavarat ja ihmiset liikkuvat nykyisin aika paljon helpommin kuin aiemmin – ja kaiken järjen mukaan tulevaisuudessa vielä vapaammin. Yllättävän moni minunkin tuttavapiiristäni (joka epäilemättä on vääristynyt otos) vaikuttaa jossain muualla kuin Suomessa nykyisin. Ei tämmöistä ollut 90-luvulla.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Kari Koskinen kirjoitti 22.6.2011 kello 17:59

    Ja lisätään nyt vielä sekin, että olen täysin varma, että tuosta veroasteen ja talouskasvun vertailusta ei saa ulos mitään järkevää, kun samaan aikaan on muuttuneet osapuilleen kaikki mahdolliset parametrit Neuvostoliiton kaatumisesta ja Internetin keksimisestä lähtien (suhdannevaihteluista nyt puhumattakaan).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. GranpaIgor kirjoitti 22.6.2011 kello 18:07

    Kuka tuon kipurajan on määritellyt?

    Ja onko meiltä jotain ihan hirveää maastapakoa tapahtunut?

    Ne koijarit jotka ovat kyenneet ovat menneet veroparatiiseihin vaikka ei oltaisi oltu missään kipurajoillakaan. Heillehän jokainen veroeuro on liikaa jos senkin voi kiertää jonkun veroparatiisin kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Evert The NeveRest kirjoitti 22.6.2011 kello 22:36

    Onko siinä järkeä, että vuonna 1945 syntynyt valtion virkamies on pitkällä sairaslomalla vakavan sairauden takia ja kartuttaa supereläkettä samaan aikaan kun hänen varamiehensä nauttii korotettua palkkaa hoitaessaan tämän tehtäviä ja hänen sijaisensa nauttii korotettua palkkaa jne.

    Veronmaksajan kannalta tämä on pyramidihuijausta.

    Pelin ensimmäisen pitää jäädä eläkkeelle. Hänen sairaslomansa kustannukset ovat eksponentiaaliset!

    A-studiossa vieraili uusi ikäloppu työministeri – tuli Annia ikävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Kari Koskinen kirjoitti 22.6.2011 kello 23:37

    GranpaIgor:

    Kuka tuon kipurajan on määritellyt?

    Minä.

    Jos et halua minua uskoa, niin maista joissa hyvinvointi on vertailukelpoinen ei missään veroaste ole olennaisesti meitä korkeampi. Ei missään. Ei edes Ruotsissa, jossa asiat on hoidettu moneen kertaan paremmin kuin meillä (=korkean veroasteen ja menestyksen kriteeri). Ja se, mikä vero voi olla riippuu _hyvin paljon_ siitä, kuinka hyvin asiat valtion taholta asiat osataan hoitaa. Ja “make no mistake”: minusta Suomessa ne on hoidettu siltä osin helvetisti paremmin kuin useimmissa muissa maissa.

    Mutta jos _minä_, joka en ole ikinä kiertänyt sentilläkään veroja, alan vakavissani miettimään esimerkiksi veron välttelyä ulkomaisten firmojen kautta, niin aletaan olla aika rajalla. Minulle kun rahalla ei ole kauheasti väliä.

    Nyt oikeesti!

    Ja onko meiltä jotain ihan hirveää maastapakoa tapahtunut?

    Vaikeaa sanoa, tuskin. Sen sijaan veroa maksavat yritykset ja investoinnit ovat hupenemassa; vrt. Osmon ihmettely Nokiasta aiemmin: ei siinä ollut veron välttelystä kyse (suoraan), vaan siitä, että ko. firma ei tulouta Suomeen, koska ei aio tänne investoida.

    Ne koijarit jotka ovat kyenneet ovat menneet veroparatiiseihin vaikka ei oltaisi oltu missään kipurajoillakaan. Heillehän jokainen veroeuro on liikaa jos senkin voi kiertää jonkun veroparatiisin kautta.

    Ei se noin mene. Minkään yrityksen (siis oikean yrityksen, pöytälaatikkoyritykset ovat oma lukunsa) tarkoitus – katsottiinpa mistä lähtökohdasta tahansa – ei ole verojen välttäminen, vaan voiton tuottaminen osakkailleen. Tai yhteiskunnan kannalta (joka moisen toiminnan sallii) hyvinvoinnin tuottaminen ihmisille.

    Ja tässä asiassa Suomi on nyt sössinyt asiansa todella pahasti. Kuka hullu investoisi tänne, kun naapurimaissa (Viro, Ruotsi) on paremmat ehdot, eikä veronkorotuksista ole pelkoa (budjetti tasapainossa)?

    En minä täällä kiusallani vaahtoa, minä olen isänmaasta todella huolissani.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Riitta kirjoitti 22.6.2011 kello 23:53

    Vuorotteluvapaa toimii niin, että kun yrityksessä joku lähtee vuorotteluvapaalle, joku yrityksen työntekijöistä pannaan päiväksi työttömäksi ja otetaan sitten vuorottelijana takaisin.

    Ei se nyt ihan noinkaan ole. On totta, että vuorotteluvapaan ajaksi otetaan usein jo aikaisemmin talossa ollut ihminen, jos sellainen on tiedossa. On niitäkin tapauksia, missä on kahden sijaisuuden väliin pitänyt pistää yhden päivän mittainen työttömyysjakso, jotta vuorotteluvapaan ehdot täyttyvät. Jo vakituisessa työsuhteessa ollutta työntekijää ei kuitenkaan voi noin vain “pistää työttömäksi”.

    Jos joku on ajatellut, että yhtään vaativampaan työhön otettaisiin joku pitkäaikaistyötön kortistosta, niin… no kaikkea voi aina ajatella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. GranpaIgor kirjoitti 23.6.2011 kello 9:16

    Kari Koskinen esittää Suomen verotuksesta kuin se olisi todistetusti maailman korkeinta. Päinvastaistakin, ihan uskottavan oloista tietoa näyttäisi löytyvän:

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/suomen_kokonaisveroaste_laskenut_kymmenen_vuoden_aikana_2616253.html?origin=rss

    http://www.yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2011/05/suomen_kokonaisveroaste_laskenut_kymmenen_vuoden_aikana_2616253.html?browserArticleId=2616253&defaultArticleId=2616253&wireframe=text&pageNumber=5

    http://www.uusisuomi.fi/raha/38247-naissa-maissa-verotetaan-rankimmin

    Ehkä yritysten fokus ei ole pelkästään verojen välttäminen. En minäkään sellaista väittänyt. Mutta erilaista optimointia tehdään niissä rajoissa kuin se on mahdollista. Omistajille taas saattaa verojen minimointi tai kokonaan eliminointi olla fokuksessa ykkösenä.

    Kari Koskisen kanssa meitä varmasti molempia yhdistää syvä huoli Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kari Koskinen kirjoitti 23.6.2011 kello 12:13

    GranpaIgor,

    Minä käytin ilmaisua _olennaisesti_ korkeampi. Ja minusta ei voi oikein paukutella henkseleitä matalalla veroasteella, jos samaan aikaan otetaan 10 miljardia vuodessa velkaa (siirrettyä verotusta). Vertailun vuoksi, valtion koko ansio- ja pääomatulokertymä on suunnilleen samaa luokkaa.

    No, ehkäpä voidaan sanoa nykytilanteen olevan poikkeuksellinen, mutta näyttää siltä, että tuota vajetta ei saada korjattua ennen seuraavaa taantumaa; ainakin Euron kriisi, USA:n velkaantuminen, Kiinan asuntokupla tai Lähi-Idän tilanteen heikkeneminen olisivat kaikki tapahtumia, jotka vetaisivät Suomen vientivetoisen talouden taas taanumaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Juuso Koponen kirjoitti 23.6.2011 kello 17:09

    Ja lisätään nyt vielä sekin, että olen täysin varma, että tuosta veroasteen ja talouskasvun vertailusta ei saa ulos mitään järkevää, kun samaan aikaan on muuttuneet osapuilleen kaikki mahdolliset parametrit Neuvostoliiton kaatumisesta ja Internetin keksimisestä lähtien (suhdannevaihteluista nyt puhumattakaan).

    Voit hyvin olla oikeassa, mutta jos näin on niin sitten meillä ei luultavasti voi oikein olla mitään tietoa asiasta, pelkkää mutua. Koejärjestelyt sen sijaan näyttävät olevan aika pitkällä sen suhteen että kohta päästään tekemään empiirisiä havaintoja miten käy.

    Ei minustakaan veroja kannata nostaa jos siltä voidaan välttyä, mutta tarjolla olevat, merkittäviä säästömahdollisuuksia tarjoavat vaihtoehdot yritys- ja maataloustukien leikkaamista lukuunottamatta eivät oikein innosta eikä varsinkaan lisälainanotto niin eipä ole hirveästi vaihtoehtoja budjetin tasapainottamiseen. Se on sitten toinen juttu, mistä ne verot kannattaa kerätä. Haittaverot, kiinteistövero ja verovähennysten karsiminen ovat mielestäni työn verotuksen yleistä kiristämistä parempia vaihtoehtoja lähtökohtaisesti (jos nyt ei sotketa tuloerokeskustelua tähän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Tiedemies kirjoitti 23.6.2011 kello 19:21

    Olennaisempaa kuin se, miten Suomen veroaste on muuttunut, on se, miten suomalaisten mahdollisuudet välttää veronmaksua Suomeen ovat muuttuneet. Tilanne on 20 vuodessa muuttunut olennaisesti. Jopa 10 vuodessa tilanne on muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. juha kirjoitti 24.6.2011 kello 11:15

    Suomen poliittisen johdon ongelma on taloudellisen menestyksellisen vision puute.

    Tiivistäen voi sanoa, että poliitikot hapuilevat siellä täällä eivätkä tiedä, mistä narusta vetää, että talouden kasvua saataisiin taas aikaiseksi.

    Suomen teollinen tuotanto hiipuu vuosi vuodelta. Uutta Sampoa ei ole keksitty, joten näistä angrybirdseistäkin jaksetaan kohkata. Samoin verovaroin maksettavin tariffein nippa nappa kannattava tuulivoima nähdään uuten Sampona.

    Siis: talouden johtajuus on hukassa. Pelkään vaan pahoin, että nykyisen teollisuuden hiipuessa suomen pitää käydä todella syvän kuopan kautta, ennenkuin uutta kehitystä saadaan aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Kari Koskinen kirjoitti 24.6.2011 kello 11:35

    Voit hyvin olla oikeassa, mutta jos näin on niin sitten meillä ei luultavasti voi oikein olla mitään tietoa asiasta, pelkkää mutua.

    No jaa. Minusta on ilman selvityksiäkin selvää, että jos me nostamme alkoholiveroa, niin a) alkoholia kulutetaan vähemmän ja b) sitä veroa kierretään enemmän (ulkomaan ostokset, kotipolttoinen).

    Ja täsmälleen sama pätee kokonaisveroasteeseen, joka nyt olennaisesti kohdistuu aina työntekoon: jos veroaste nousee, niin verotettuja töitä ja investointeja tehdään vähemmän ja pimeitä töitä ja ulkomiaisa sijoituksia enemmän.

    Näin tapahtuu täysin varmasti. Eri kysymys on se, että kuinka suuri se vaikutus on. Minä en usko että siihen kysymykseen saadaan koskaan mistään mitään kovin hyvää mitattua tietoa, koska niitä muuttujia on niin paljon. Mutta kuten sanoin jo aiemmin: olennaista on se, miten ne rahat käytetään – ei se veroaste sinänsä.

    Ei minustakaan veroja kannata nostaa jos siltä voidaan välttyä, mutta tarjolla olevat, merkittäviä säästömahdollisuuksia tarjoavat vaihtoehdot yritys- ja maataloustukien leikkaamista lukuunottamatta eivät oikein innosta eikä varsinkaan lisälainanotto niin eipä ole hirveästi vaihtoehtoja budjetin tasapainottamiseen.

    No minun pointtini tässä nyt on ollut, että veroja korottamalla tätä asiaa ei voida korjata. Sen sijaan valtion budjetista voitaisiin arviolta puolet lopettaa (ei toki kertalaakista), koska ne tuhoavat pitkällä tähtäimellä hyvinvointia.

    Mutta olennaisempaa olisi joka tapauksessa sääntelyn ja muun hölmöilyn vähentäminen. Budjetin leikkaaminen liittyy tähän vain etäisesti, koska niillä budjettirahoilla sitä ihmisten kiusaamista tehdään.

    Se on sitten toinen juttu, mistä ne verot kannattaa kerätä. Haittaverot, kiinteistövero ja verovähennysten karsiminen ovat mielestäni työn verotuksen yleistä kiristämistä parempia vaihtoehtoja lähtökohtaisesti (jos nyt ei sotketa tuloerokeskustelua tähän).

    Näin epäilemättä on. Toinen kysymys on se, että paljonko tuolla suunnalla on tehtävää. Jos nyt verotuksen rakenteesta puhutaan, niin minusta tärkeintä olisi verotuksen yksinkertaistaminen. Haittaverot ovat kannatettavia lähinnä itsestäänselvissä asioissa: polttoaineet ja alkoholi esimerkiksi. Aika helposti ollaan tilanteessa, jossa aletaan säätämään ihmisten touhuja tavoilla joita ei ymmärretä ja samalla tehdään systeemistä tarpeettoman monimutkainen (“makeisvero” on hyvä esimerkki tästä – täysin järjetöntä touhua).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Ville_ kirjoitti 25.6.2011 kello 12:28

    Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiön elektroniikkaosasto ja laskentakeskus perustettiin keväällä 1960. (lähde wikipedia)

    Miten tällainen uusi saadaan aikaiseksi? Se että Tekes tai Sitra maksaa rahaa jo kilpailuille aloille ei tule tekemään tätä. Siinä vaiheessa, kun virkamieskoneisto huomaa kasvualan ja alkaa tukemaan sitä, ollaan pahasti myöhässä.

    Miten saadaan yritykset investoimaan pitkällä tähtäimellä on mielestäni paljon oleellisempi asia, kuin joku Tekesin vuosittainen tuki.

    Mutta nyt tuntuu olevan muodissa kerätä kaikki rahat yrityksiltä pois ja sitten “fiksut” virkamiehet päättävät mitä saa tai kannattaa tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Seppo korppoo kirjoitti 25.6.2011 kello 22:38

    Tämä hallitusphjelma meni järkyttävän väärin pk-yrittäjien kannalta. Heitä toivotaan työttömyyden parantajiksi ja kasvun vetureiksi.

    Palkaksi tarjotaan veronkorotuksia ja yrittäjäriskin ottamisesta ymmärtämätömyyttä…

    Seurauksena on tietenkin yrittäjien joukkopako!

    Seppo korppoo
    Yrittäjä, joka on kovin järkyttynyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Tonni käteen kirjoitti 26.6.2011 kello 15:19

    Kari

    “No, ehkäpä voidaan sanoa nykytilanteen olevan poikkeuksellinen, mutta näyttää siltä, että tuota vajetta ei saada korjattua ennen seuraavaa taantumaa; ainakin Euron kriisi, USA:n velkaantuminen, Kiinan asuntokupla tai Lähi-Idän tilanteen heikkeneminen olisivat kaikki tapahtumia, jotka vetaisivät Suomen vientivetoisen talouden taas taanumaan.”

    Taloutemme näyttää tosiaan olevan poikkeuksellisen suhdanneherkkä. USA-lähtöisen finanssikriisin seurauksena BKT:mme kehitys tippui trendikäyrältään enemmän kuin USA:ssa. Kun lisäksi taloutemme on inflaatioherkkä ja lakkoherkkä, ei mikään ihme että suomalainen perusluonne on riskiä karttava. Ongelma vaan on se, että ottamatta riskiä ei synnytetä uutta.

    Jotta riskin ottamisesta onnistuessaan jää hyvä tuotto, perusluottokelpoisuuden on oltava hyvä. Siinä mielessä Kataisen linjaus siitä, että Suomen luottokelpoisuuden säilyttäminen on keskeisin asia on järkevä. Valtion lainojen luotettavuus asettaa tietynlaisen pohjatason myös muiden suomalaisten lainojen luotettavuudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Kari Koskinen kirjoitti 27.6.2011 kello 1:07

    Tonni käteen,

    Ei se nyt ole suhdanteista kiinni. Tämä nyt valittu linja on sinun, minun Artturin, Tpyyluomanm, Tiedemiehen – ja kenen tahansa muun alle 45 vuotiaan suomalaisen – kannalta epäreilu. Todella epäreilu.

    Minä en halua tehdä tästä mitään sukupolvikysymystä, mutta meitä kustaan tässä nyt niin pahasti linssiin ettei ole ennen nähty.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Kari Koskinen kirjoitti 27.6.2011 kello 1:26

    Minä sentään yleensä suhtaudun optimistisesti tulveaisuuteen, mutta nyt tässä on sörsselletty siinä määrin pahasti, etten enää tiedä, miten Suomi saisi sellaisen ilmaveivin aikaan, että tästä voitaisiin kohtuullisilla vaurioilla selvitä.

    Itsestäni en ole huolissani, minä saan aina asiat jotenin järjestettyä, mutta niistä kanssaihmisistä, joilla vastaavia keinoja ei ole, olen.

    Nyt valittu “pää pensaaseen” -linja ei ole ainoastaan huono, se on katastrofi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. antti kirjoitti 27.6.2011 kello 10:16

    Tässä on paukuteltu henkseleitä “satanen lisää” ym “saavutuksilla”. Saas nähädä miten pian ne pienellä präntätyt säästö- ja leikkaustoimet otetaan käyttöön jos/kun talous ei kasva kuviteltua vauhtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tpyyluoma kirjoitti 27.6.2011 kello 11:12

    Kari/TM. En olisi huolissani siitä että me hävitään kansainvälisessä verokilpailussa, tuohon suhtaudutaan verrattaen hysteerisesti Suomessa ja pikemminkin olisin huolissani siitä että sen varjolla taas kiristetään jollekin erityiryhmälle veroetuja. Suomalainen teollisuus nyt esimerkiksi maksaa vaikkapa palveluelinkeinoihin verrattuna hyvin vähän veroja.

    Niiden verotuksesta taas olen huolissani. Olin vaalien alla kuuntelemassa Odea yhdessä keskustelutilaisuudessaa, ja hän aprikoi aiheesta että “tämä saattaa olla kallis puheenvuoro” mutta pitäisikö palvelujen verotusta ylipäänsä alentaa työllisyyssyistä? Olen samoilla linjoilla, ylikireät alakohtaiset veroasteet eivät ole veronkertymänkään kannalta järkeviä.

    Yksi tekemisen paikka hallituksella on alkoholiveron noston toteutuksen kohdalla, tulisi toteuttaa niin että suhteellisesti ravintolamyynnin veroaste laskisi. Tuossa ei ole kysymys pelkästään kapakoista, katteet ravintola-alalla tehdään juoman myynnille McDonaldista Michelin-tähden ravintolaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Juuso Koponen kirjoitti 27.6.2011 kello 17:27

    Kari Koskinen,

    Olen oikeastaan kaikesta muusta samaa mieltä, paitsi että en usko että puolet valtion budjetista menee hyvinvointia tuhoaviin proggiksiin. On niitä joku osuus, suurin osa noista jo mainituista yritys- ja maataloustuista nyt esimerkiksi. Minusta yhteiskunnan on järkevää hoitaa palvelut, joiden hyöty on vaikeasti kohdistettavissa (esim. oikeuslaitos) tai jotka positiivisten ulkoisvaikutusten takia on järkevämpää tuottaa siten, ettei saatavuutta keinotekoisesti rajoiteta (esim. kirjastot), sekä rahoittaa (mutta ei välttämättä itse tuottaa) terveys- ja sosiaalipalvelut joiden tarve jakautuu hyvin epätasaisesti ja kustannukset ovat suuria. Mutta tämä on aito poliittinen valinta, ja ymmärrän hyvin minimivaltioajatteluakin vaikka en sen suuri kannattaja itse olekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Samuli Saarelma kirjoitti 27.6.2011 kello 18:10

    Kari:

    No jaa. Minusta on ilman selvityksiäkin selvää, että jos me nostamme alkoholiveroa, niin a) alkoholia kulutetaan vähemmän ja b) sitä veroa kierretään enemmän (ulkomaan ostokset, kotipolttoinen).

    Ja täsmälleen sama pätee kokonaisveroasteeseen, joka nyt olennaisesti kohdistuu aina työntekoon: jos veroaste nousee, niin verotettuja töitä ja investointeja tehdään vähemmän ja pimeitä töitä ja ulkomiaisa sijoituksia enemmän.

    Uskon, että tuo alkoholiverokohta pätee, mutta päteekö tuo työnverotuskin? Tai siis onko empiiristä tietoa siitä, että se todellakin pätee, vai onko kyse vain siitä, että “kyllä sen nyt vaan on pädettävä”?

    Mieleen tulee kaksi ryhmää, joiden kohdalla ajattelisi työnteon jopa kasvavan, kun veroa kiristetään (ja toisaalta vähenevän, jos sitä löysätään).

    Ensinnäkin tiukilla oleva keskituloinen asuntovelallinen. Hän ei halua heittäytyä työttömäksi, jos verotus kiristyy, eikä hän ole myöskään kiinnostunut lain rikkomisesta. Selviytyäkseen raskaammasta taakasta hän vain tekee enemmän töitä. Paljon puhutaan siitä, että Suomessa ei ole naisten varaa jäädä kotiäideiksi, koska yhden tienaajan taloudessa eivät rahat riitä. Tämäkin puhuisi sen puolesta, että tiukka verotus ennemminkin lisää keskituloisten työntekoa kuin vähentäisi sitä.

    Toiseksi todella hyvätuloinen, sanotaan yli miljoonan vuodessa tienaava. Hän todennäköisesti arvostaa yhä enemmän vapaa-aikaa taloudellisen hyvinvoinnin kustannuksella. Jos verotus kevenee, hän voi todeta saavansa jo ihan tarpeeksi hyvän elintason vähemmälläkin työn paiskimisella ja se lisärahasta tuleva hyvinvointi tuottaa hänelle vähemmän hyvinvointia kuin vapaa-aika. Ja toisaalta, jos verotus kiristyy, hän näkee käteensä jäävän vähemmän fyrkkaa ja toisaalta katsoo “tarvitsevansa” sitä sun tätä, mitä ei enää saa, ellei paiski vähän enemmän töitä.

    Verokiertoon taas luulen paljon enemmän vaikuttavan kiinnijäämisriskin kuin itse veroprosenttien. Suomessa veronkierto on hyväpalkkaisten keskuudessa vähäistä, vaikka veroprosentit ovat korkeita, kun taas olemme viime aikoina saaneet lukea, että Kreikassa lääkärit eivät juuri veroja maksele.

    Kokonaisuutena sanoisin, että alkoholiin ja moneen muuhunkin kulutukseen liittyvä “verotetaan enemmän – kulutetaan vähemmän” ei todennäköisesti toimi ainakaan yhtä suoraan työn verotukseen (minkä vuoksi se tietenkin sitten onkin valtiolle hyvä verotuskohde).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Syltty kirjoitti 27.6.2011 kello 19:38

    Kari Koskinen
    Minä en halua tehdä tästä mitään sukupolvikysymystä, mutta meitä kustaan tässä nyt niin pahasti linssiin ettei ole ennen nähty.

    En usko että 10 vuoden kuluttua suuria ikäluokkia enää hirveästi naurattaa maata paskavaipoissa pitkät päivät, kun rahat on loppu.

    Mutta monelle tulee käymään juuri näin. Tuntuu ettei eläkeläisilläkään ole mitään hätää siitä, että jos fyrkat laitetaan tänä vuonna sileäksi, voi erityisesti heillä olla tulevaisuudessa melko kurjaa.

    Ja ihan oikeutetusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Evert The NeveRest kirjoitti 27.6.2011 kello 21:41

    Toimittaja Aarno Laitinen kritisoi tuoreessa Iltelehden blogissaan “Median alamäki” mediaa ja kirjoittaa mm.

    “Ei ihme, jos lehtien levikit putoavat, kun lehdet eivät vaivaudu kertomaan perustietoja.”

    Sitten hän siirtää arvonlisäveroprosentin suoraan tilaushintaan ja kirjoittaa:

    “Se merkitsee esimerkiksi Helsingin Sanomien vuosikertaan noin 30 euron korotusta.”

    Kuten olemme ALV vyörytyksestä täällä vääntäneet, kustannuspaine on vain alle puolet tuosta ALV-hyvitysten jälkeen. Huomautan tästä ko. blogin kommentoinnissa.

    Mistä Laitinen tällaisen virheellisen käsityksen sai. Hän oli varmaan lukenut sen kritisoimastaan Hesarista, joka ilman ALV-perustietoja uutisoi asian virheellisesti seuraavasti:

    “Sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista ryhdytään perimään arvonlisäveroa. Arvonlisävero nousee nykyisestä nollasta prosentista yhdeksään prosenttiin. Veronkorotus voi tarkoittaa kymmenien eurojen korotusta lehtien tilausmaksuihin, jos lehdet siirtävät veronkorotuksen suoraan hintoihin.”

    Lähde:
    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Hallitusohjelman+p%C3%A4%C3%A4kohdat/1135266990493

    Aarno Laitinen oli varmaan lukenut tämän tai jonkin muun asiaa vääristelevän uutisen ja uskonut siihen täysin.

    p.s. Nyt Laitinen näyttää editoineen blogiaan ja puhuun Hesarin kalliimmasta määräaikaistilauksesta (372 euroa/v) halvemman jatkuvan tilauksen sijaan (269 euroa/vuosi). Eli hän on väärentänyt oman bloginsa, jotta tuo 30 euroa ei näyttäisi Hesarin propagandalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2011 kello 21:53

    Evert
    Loka taitaa olla oikeassa. Lehtien tilausmaksut eivät ole olleet arvolisäverottomat, vaan niiden arvonlisävero on ollut nolla. Siksi lehdet ovat voineet vähentää kaikki menoihinsa sisältyneet verot. Moni niistä on saanut kuukausittain arvonlisäveron palautusta veroista, joita välipanoksiin on sisältynyt. Heseari tuskin, sillä ilmoitusmyynti on verollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Evert The NeveRest kirjoitti 27.6.2011 kello 21:58

    Mitenkähän se menee – Loka kyllä muutti tekstiä sen jälkeen, kun nimimerkki Veijo huomautti asiasta. Onkohan lehdet mainitsemasi menettelyn mukaisia ns. arvonlisäveron päätepysäkkiyrityksiä, jolloin ne saisivat tehdä hankinnat ALV-vapaasti. YLE ilmeisesti on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2011 kello 22:13

    Aivan varmasti lehdet ovat arvonlisävelvollisia veroprosentilla nolla. Lokaa en pidä tässä asiassa suurimpana auktoriteettina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Kari Koskinen kirjoitti 28.6.2011 kello 14:24

    Juuso,

    Julkisen vallaan maenojen puolittaminen Suomessa ei todellakaan ole vielä lähelläkään minimivaltiota 🙂 Ja muutenkin tuo nyt oli lähinnä suuntaa antava heitto, ne menot ovat vain yksi tekijä tässä kakussa. Siinä mielessä tämä tietysti on “poliittinen valinta”, että minusta ihmisten pitäisi yrittää itse korjata ongelmia, eikä vaatia julkista valtaa apuun joka ikisessä asiassa (ja toisaalta julkisen vallan pitäisi estää aktiivinen haitanteko näiden ihmisten suuntaan).

    Samuli,

    No kommentoidaan vaikka tuota asuntovelkaista duunaria. Pääsääntöisesti meidän työmarkkinamme eivät ole kovin joustavia, kokonaistyöajan määrä ei helposti lyhene (paitsi nollaan) ja toisaalta ylitöitä teetätetään lähinnä sen yrityksen tarpeista lähtien. Verotuksen vaikutus sen duunarin tekemiin töihin on siis luokkaa: saa kenkää/ei saa kenkää.

    Sen sijaan korkeampi verotus tietenkin vähentäää käteen jäävää rahamäärää. Hyvin luultavasti tämä ko. henkilö silloin vähentää kulutustaan, esimerkiksi leikkaamalla hiuksensa harvemmin, siirtämällä aiotun remontin myöhemmäksi jne. Olennaisesti osa näistä töistä jätetään silloin tekemättä.

    Toinen puoli on tietysti se, että tokihan se julkinen valtakin ne rahat johonkin käyttää. Ja tämä nyt on ollut (ja on) se minun argumenttinim, että julkinen valta käyttää ne rahat huonommin johtuen vääristä kannustimista.

    Veronkierrosta huomauttaisin vielä sen verran, että sitä voi tehdä myös täysin laillisesti, esimerkiksi optimoimalla omaa verotustaan, kahmimalla tukia, hankkimalla palveluita/tavaroita ulkomailta, tekemällä hommia itse/talkoilla, pidentämällä opiskeluaikaansa jne. Tässä nyt ei oikeastaan ole muuta ongelmaa kuin se, että se johtaa epätehokkuuteen. Se, että joku kirurgi maalaa oman seinänsä ei varmasti ole järkevää työnjakoa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus