Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 16.6.2011

16.6.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Tatu Rauhamäki oli poissa, joten jouduin johtamaan puhetta, kunnes minäkin jouduin ryntäämään Säätytalolle.

Lausunto maakuntakaavasta

Hyvin vaiheikkaan ja monipolvisen keskustelun jälkeen saimme aikaan yksimielisen lausunnon. Esittelijä otti valtaosan muutosesityksistä nimiinsä. Alla on lainaus viraston tiedotteesta. Yritän suomentaa päätöksemme:

1)      Sekä Kivinokka että Vartiosaari päätettiin esittää selvitysalueiksi. Tämä tarkoittaa, että virasto saa edelleen selvittää niiden tulevaa käyttöä. Erityisesti Kivinokan osalta ei ole pelkoa, että alue rakennettaisiin laajasti, mutta rajaus ei ole pyhä, onhan siinä lähellä metroasemaa olevia luonnonsuojelun kannalta merkityksettömiäkin alueita.

2)      Kirjaukset siitä, että maakuntakaavaan tulee viheralueiksi merkitä vain seudullisesti merkittävät alueet ja muualla viheralueen ja rakentamisen raja tulee ratkaista yksityiskohtaisella kaavoituksella. Viraston pohjaesityksessä tämä oli niin päin, että muut tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi. Se tarkoittaa samaa, mutta kuulosti aika pahalta.

3)       Lausunnosta poistettiin vastustava kanta kaupan mitoituksen ylärajoille, mutta jätettiin kritiikki keinon käyttökelpoisuutta vastaan.

Viraston tiedotteessa asia sanottiin näin:

Esittelijä teki seuraavat muutokset, jotka hyväksyttiin yksimielisesti: Sivun 10 a viimeisestä virkkeestä poistetaan sanat ”kaikkialla kaupungin alueella”. Sivulle 10 tulee lisäyksenä: Lautakunta korostaa, että Helsingin kaupunkirakennetta kaavoitettaessa ja tiivistettäessä on turvattava lähiviher- ja virkistysalueiden verkosto.

Sivulle 12 a lisätään 3. kappaleen perään seuraava kappale: Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupungin näkökulmasta viher- ja virkistysalueilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnin, kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalvelujen kannalta.  Asukkaat arvostavat ja pitävät asuinalueidensa viher- ja virkistysalueita osana hyvää kotikaupunkia. Väestön ja liikenteen määrän kasvu sekä ilmastonmuutos korostavat lähiviher- ja virkistysalueiden merkitystä.

Sivun 12 a toiseksi viimeinen kappale muutettiin seuraavaan muotoon: Viheryhteystarve -merkinnän kuvausta ja suunnittelumääräystä tulisi tarkistaa. Määräyksen mukaan taajama-alueella kaikki virkistykseen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Tämä ei tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ole tarkoituksenmukaista, koska näin ehdottomana se voisi estää kokonaan täydennysrakentamisen. On vaikea osoittaa, ettei jokin vapaa viheralue kelpaa virkistykseen.

13 a /4. kpl Ensimmäinen virke muutetaan muotoon

Koska tavoitteena on vahvistaa alakeskuksia ja koska Helsingin alakeskuksilla ei ole sanottavaa merkitystä kaupan palveluverkolle Helsingin ulkopuolella, alakeskusten enimmäismitoituksen on oltava riittävän väljä tai enimmäismääräykset tulee poistaa kokonaan. [WINDOWS-1252?]’

Sivulle 16 a päätösesityksiin lisätään: Helsingin alakeskuksia koskeva kaupan enimmäismitoitus merkitään väljästi tai poistetaan kokonaan. Lisäksi poistetaan kaupan suuryksiköiden mitoitusta koskeva kohta. Helsingin alueellaviheralueet, joilla on seudullista merkitystä, merkitään viheralueiksi.

Lautakunta päätti yksimielisesti, että Kivinokka ja Vartiosaari tulisi myös maakuntakaavassa merkitä selvitysalueiksi.

Yritystoiminnan edellytysten parantaminen asemanseuduilla

Lisättiin vasemmistoliiton ehdotuksesta kohta, jonka mukaan muillakin asemanseuduilla pyritään aluetta tiivistämään.

Krunikan arvokkaan porrashuoneet

Lautakunta teki äänin 5-3 kapinan ja palautti asian siten, että hissi sallitaan aina, sitä ei tarvitse ottaa asuntojen sisältä, mutta ehdotonta oikeutta rakentaa hissi juuri porraskäytävään ei ole. Esityksen teki Mari Holopainen (vihr) ja se meni vasemmistoliiton, demarien ja vihreiden äänin. Näin ei olisi saanut tehdä, koska kaupunginhallitus oli yksiselitteisesti käskenyt meitä sallimaan hissi aina porrashuoneeseen. Virkamiehet tietysti puolsivat kaupunginhallituksen kantaa, mutta eivät osanneet salata tyytyväisyyttään.

Kaikki muu esityksen mukaan.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 16.6.2011”

  1. Kalle kirjoitti 16.6.2011 kello 20:59

    Jaha, helsinkiläisiä poliitikkoja kiinostaa rajoittaa kaupan yksiköitä vain muualla kuin Helsingissä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 16.6.2011 kello 21:25

    Porrashuone- ja hissiasioissa voisi olla joku rahallinen porkkana. Esim. Etu-Töölössä on tarkoituksella kaavassa vähemmän rakennusoikeutta kuin olemassaolevissa taloissa neliöitä; ajatuksena on, ettei vanhaa taloa kannata purkaa – vaan se kannattaa korjata – koska uudisrakennuksesta joutuisi tekemään pienemmän. Ainakin Ruoholahdessa kaavoitettiin tontteja, joilla iso porrashuone ei syönyt rakennusoikeutta täysmääräisesti, millä onnistuneesti saatiin aikaan tilavia porrashuoneita. Jos vanhan porrashuoneen tai julkisivun säilyttäisi pieteetillä saisi esimerkiksi alennusta kiinteistöverosta tai lisää rakennusoikeutta tms. Nykyisinhän tämä menee oikeastaan päinvastoin, hissien rakentamista tuetaan julkisin varoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.6.2011 kello 7:45

    Nämä ovat yli sata vuotta vanhoja taloja, niihin rakennusoikeuskikkailu ei enää tehoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 16.6.2011 kello 21:26

    Pisara-rata ideana siis lienee mennyt läpi sellaisenaan.

    Suosittelen tutustumaan oheiseen tekstiin vuodelta 2006.

    http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/102e584da8ff8c8cec81997723b3314a/1308210767/application/pdf/1543611/PISARA_loppuraportti_160306_web.pdf

    VR perustelee Pisaraa 19.3.2009 siten, että ruuhka-aikaan vuonna 2015 Helsingistä lähtee 19 ja sinne saapuu 23 junaa eli yhteismäärä on 42 junaa tunnissa.
    Lähde:
    http://www.prorautatie.net/PISARA-esitys%20-%20pro%20rautatie.pdf (sivut 8 – 10)

    Junia Helsinki – Pasila 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 26
    07.00 – 07.59 28
    08.00 – 08.59 23

    Junia Pasila – Helsinki 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 20
    07.00 – 07.59 31
    08.00 – 08.59 36

    Saapuvien ja lähtevien junien yhteismäärä välillä Helsinki – Pasila 20.6.2011:
    06.00 – 06.59 46
    07.00 – 07.59 59
    08.00 – 08.59 59

    Lähde (pientä omaa askartelua vaatii):
    http://service.vr.fi/ticket/mtt/index.jsp?setLanguage=FIN

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olli Vento kirjoitti 17.6.2011 kello 9:27

    Voisiko viheralueen seudullista merkittävyyttä nostaa, että hyvän kokoisen kaupunkimetsän lähellä asuu paljon ihmisiä?

    T: Olli V.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.6.2011 kello 11:13

    Se lisää sen merkitystä, mutta ei SEUDULLISTA merkitystä, siis merkitystä muiden kuntien asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Erkki M kirjoitti 17.6.2011 kello 15:30

    Osmo S:
    “Lautakunta teki äänin 5-3 kapinan ja palautti asian siten, että hissi sallitaan aina, sitä ei tarvitse ottaa asuntojen sisältä, mutta ehdotonta oikeutta rakentaa hissi juuri porraskäytävään ei ole. Esityksen teki Mari Holopainen (vihr) ja se meni vasemmistoliiton, demarien ja vihreiden äänin. Näin ei olisi saanut tehdä, koska kaupunginhallitus oli yksiselitteisesti käskenyt meitä sallimaan hissi aina porrashuoneeseen. Virkamiehet tietysti puolsivat kaupunginhallituksen kantaa, mutta eivät osanneet salata tyytyväisyyttään.”

    Hämmästyttää pientä kulkijaa tällainen ulkopuolinen määräily. Ketä (ja kenen omaisuutta) tässä kaupunkisuunnittelulautakunta ja viraston arkkitehdit oikein suojelevat?
    Kadut ovat julkista tilaa, mutta porrashuoneet eivät sitä mielestäni ole edes sen vertaa kuin talojen vesikatot.
    Ja jos hissi halutaan vanhaan taloon, niin eikö ole olemassa vain nämä 3 vaihtoehtoa:
    1. Porraskäytävässä olevaan tyhjään tilaan ja mahdollisesti portaikkoa kaventaen
    2. Porraskäytävään rajoittuvia asuntoja pienentäen, eli suurentamalla porraskäytävää talon sisällä.
    3. Laajentamalla porraskäytävää ja taloa ulospäin.

    Vaihtoehto 3 tulee kyseeseen jos porraskäytävään astutaan talon omalta pihalta, mutta mielestäni ei jos porraskäytävään tullaan suoraan kadulta.

    Olisi ollut parempi totella kaupunginhallitusta. Ei kaupunkilaiset tai heidän edustamansa puolueet tai heille talpja piirtävät arkkitehdit omista porraskäytäviä. Eihän niissä sallita edes kodittomien kadunmiesten yöpymistä talvipakkasilla, vaan porraskäytävät pidetään lukittuina. Eli porraskäytävät eivät ole julkista tilaa, vaan yksityistä. (=asunto-osakeyhtiöiden omaisuutta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Erkki M kirjoitti 17.6.2011 kello 19:52

    Osmo S:
    “1) Sekä Kivinokka että Vartiosaari päätettiin esittää selvitysalueiksi. Tämä tarkoittaa, että virasto saa edelleen selvittää niiden tulevaa käyttöä. Erityisesti Kivinokan osalta ei ole pelkoa, että alue rakennettaisiin laajasti, mutta rajaus ei ole pyhä, onhan siinä lähellä metroasemaa olevia luonnonsuojelun kannalta merkityksettömiäkin alueita.”

    Lapsena tuli samoiltua paljonkin Kivinokalla, Herttoniemen rantakalliolla, Saunalahdella, Mölylässä, Klobbenilla, Fastholmassa ja Viikissä jne. Mutta edelleen minulle on epäselvää, miksi Kivinokan alue olisi pyhempi suojelukohde kuin ne muut alueet. Puhutko Kulosaaren vai Herttoniemen metroasemasta? Ja tarkoitatko, että Herttoniemen siirtolapuutarha joutaa ennemmin asuinalueeksi kuin Kivinokan rannat ja metsät. Vai tarkoitatko Saunalahden itärantaa eli Länsi-Herttoniemen länsirantaa, jossa sijaitsi mm. nuorison valtaama ja polttama(?) Siperia. Se oli talo, jossa asui silloin 50-luvulla eläkkeellä oleva vanginvartija. Ja hänen mökiltään kohti siirtolapuutarhaa mentäessä oli muutama muukin vanha huvila tai omakotitalo, joilla oli viljellyt pihamaat.

    Oma käsitykseni on, että noita alueita pitää suojella kulttuurihistoriansa takia, ja sen takia, että siellä on luonto lähellä asutusta. Eikä niinkään sen takia, että se luonto sinällään olisi siellä kovin erikoista ja ainutlaatuista.

    Oma luonnosuojelullinen argumentti on toki sekin, että alueella on tehty luontohavaintoja jo 100 vuoden ajan. Eli siellä voi seurata miten eläin ja kasvilajistot muuttuvat ja ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella.
    Omasta kodistani löytyi jo silloin 50-luvulla Leo Lehtosen lintukirja “Lintuparatiisi pääkaupungin liepeillä. Vanhankaupunginlahti ja sen linnusto”
    kts. http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2000/MYP2000Helle.html

    Tuolta pohjalta voi kyllä sanoa, että Kivinokkaan kohdistuu on laajempaakin kiinnostusta luontoharrastajien keskuudessa kuin vain helsinkiläistä. Onhan se melkein Natura-aluetta, eli varmaan kuuluu lintujen mielestä samaan kokonaisuuteen kuin Vanhankaupunginlahden suojelualue ja kaikki ko. lahden ruovikkorannat.
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11342&lan=FI
    Ja onhan siellä perustettu Dallape!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 19.6.2011 kello 15:25

    Hissien rakentamisesta tuli mieleeni, miten eräs pientalon omistaja olisi muutama vuosikymmen sitten Yhdysvalloissa halunnut laittaa hyttysverkot terassille, talo kun oli suoalueella; arkkitehti vei asian oikeuteen ja sai tekijänoikeuteen vedoten kiellettyä hyttysverkot, koska ne olisivat pilanneet arkkitehtuurin. Talo meni myyntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 19.6.2011 kello 20:29

    Tarkistin tarinan (15:25), ja valitettavasti se ei oikeasti mennyt ihan urbaanilegendan mukaan. Arkkitehti ei olisi halunnut hyttysverkkoja ja sälekaihtimia, mutta omistaja laittoi ne silti; vasta myöhemmin uusi arkkitehtuuria arvostava omistaja poisti ne. Oikeutta käytiin pääasiassa rakennuskustannuksista. Nykyisin talo on suojeltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jaakko Rajatammi kirjoitti 17.8.2011 kello 12:23

    Siis alakerroksissa asuvat saavat paremmin oikeutta omille mielipiteilleen kuin hissiä tarvitsevat ylimpien kerrosten asukkaat. No jotkut eivät periaatteesta käytä hissiä, toiset taas todella tarvitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus