Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.6.2011

14.6.2011 · Aihe: _ 

En ehtinyt tehdä edellisestä lautakunnasta selostusta. Melkein kaikki pantiin pöydälle ja mitä ei pantu pöydälle, hyväksyttiin sellaisenaan. Nyt pitäisi olla viimeinen kokous ennen kesälomaa. Saas nähdä. Lautakunnan kokous pitäisi ehkä siirtää Säätytalolle, koska yli puolet lautakunnasta on siellä. Löytäkääpä muuten toinen vastaava lautakunta Suomesta!

Pöydältä: Lausunto Uudenmaan liiton maakuntakaavaluonnoksesta

Virastoa kehotettiin lisäämään lausuntoon kaavan periaatteita Helsingin ulkopuolella  puoltavia näkökohtia, koska kaava edustaa terveitä maankäytön periaatteita, ja jonkun on syytä myös sanoa  se. On nyt lisätty, ainakin joiltain osin. Muuten lausunnoissa on pelkkää marmatusta.

Helsingissä vihreiden ongelmana on, että Kivinokka on merkitty ”asumiseen”. Oikeasti merkintä ei pakota asumiseen, vaan toteaa, että valinta viheralueen ja asuntotuotannon välillä kuuluu Helsingille, koska Kivinokalla ei ole seudullista virkistysarvoa (läheisyysperiaate). Kokoomuksen murheena taas on, että Vartiosaari on merkitty viheralueeksi. Vähän epäjohdonmukaista, koska ei silläkään ole seudullista virkistysarvoa – siis asia ei kuulu muiden kuntien asukkaille.

Pöydältä: Yritystoiminnan edellytysten parantaminen Helsingin esikaupunkialueiden asemanseuduilla

En ihan tarkkaan muista kuka tämän pyysi pöydälle ja miksi. Ongelma on vähän sama kuin aluepolitiikassa. Jos kerrotaan, missä olisi vahvuuksia, niiden ulkopuolelle jäävät on tuomittu näivettymään. Helsingin kannattaisi kuitenkin tukea vahvuuksia.

Pöydältä: Katajanokan Linnankadun asemakaava

Asia pantiin pöydälle sen selvittämiseksi, pitäisikö asuntolatontti säilyttää asuntolatonttina vai muuttaa asuintaloksi. En usko, että asuntolaa tulee yksityiselle tontille. Itse olisin halunnut katutasoon ruokakaupan, mutta kaavalla ei kuulemma voi määrätä näin yksityiskohtaisesti. Ilmassa oli myös ajatus laittaa paikalle uusvanhaa, jota arkkitehtikunta inhoaa yli kaiken. Siis niin kuin hotelli Kampissa tai ulkoministeriössä.

Suunniteltu julkisivu näyttäisi nyt tältä ja tältä.

Pöydältä: Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet ja hissit

Kaupunginhallituksen mukaan ei tarvitse välittää enää mistään, jos haluaa laittaa hissin. Nyt yritetään etsiä kokoomuksen alkuperäistä, vähän kohtuullisempaa palautusesitystä.

Vuoritalon asemakaava Käpylän Nyyrikinpuistossa

Vanha VPK:n suojeltu seuratalo muutetaan asuintaloksi, kun ei muutakaan käyttöä keksitä. Aika hulppeata asumista keskellä puistoa!

Maunulan eteläosan kaavan muistutukset

Tätä käsiteltiin viimeksi 2.12.2010.  On urputettu, mutta aika vähäisiin muutoksiin se on johtanut. Nykyinen rakennuslaki muuten yllyttää olemaan muuttamatta kaavaa valitusten johdosta, koska se pitäisi asettaa uudelleen nähtäville.

Kommentit

36 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.6.2011”

  1. tpyyluoma kirjoitti 14.6.2011 kello 22:44

    Ongelma on täsmälleen sama kuin aluepolitiikassa, pitäisi tehdä valintoja kun kaikkialle ei voi panostaa. Sitä varten niitä vaaleja järjestetään että valitaan päättäjiä, jos ei tykkää päättää niin on väärissä hommissa.

    Yksi pääsyy miksi ne asemanseudut on niin ankeita on että joka maitolaiturille yritetään väkisin tunkea toimistotalo ja kauppakeskus, jotka sitten on vajaakäytöllä ja ränsistyy. Ei tuo ole mitään kehittämistä ja vaikkapa Tapanila on kiva siksikin että sieltä nuo puuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 14.6.2011 kello 22:54

    Näyttää vaihemaakuntakaava jääneen pöydälle, joten Pisara-ratakin taisi siis jäädä ”ilmaan”.

    Aiheeseen liittyy tämä uutinen, jonka mukaan uudet liikennöintikäytännöt Helsingin asemalla aiheuttaisivat HSL:lle 600.000 euron lisäkustannukset vuosittain (lähinnä HSL olisi maksumiehenä ja VR ”kärsijänä”).

    http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/06/helsingin_ratapihan_turhaa_liikennetta_karsitaan_syksylla_2661533.html

    Näin toimimalla sekä jo aiemmin päätetyllä ohjausvaunuhankinnalla Helsingin ratapihan käyttöä voidaan tehostaa ilman välttämättömäksi väitettyä Pisara-rataa.

    Suomen Liikenneliitto SuLi ry on äskettäin arvioinut ylimääräiset liikennöintikustannukset kohtalaisen tarkasti (linkin sivu 4), varsinkin kun niiden suhteen piiloudutaan liikesalaisuuden taakse. Jos tuo 600.000 euroa korvattaisiin operaattorille ja Pisaran hinta olisi miljardin, Pisaran hinnalla korvattaisiin ylimääräisiä liikennöintikuluja operaattorille liki 1.500 vuoden ajan (saattaisipa usean rautatieoperaattorin järjestelmässä joku saada tuotakin lisäkustannuserää pienennettyä).

    http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf

    Pisara-kriittisyyteen on siis yhä aihetta.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 14.6.2011 kello 23:27

    Osmo: “…Helsingin kannattaisi kuitenkin tukea vahvuuksia…”

    Ei pelkästään Helsingissä (Öljysataman toimintojen ulkoistaminen Pietriin) vaan koko maassa (Esim dieseltuotannon häätäminen Turussa väkisin pois kaupungista Italiaan) kaavoittajien ensimmäinen periaate tuntuu olevan yritystoiminnan haittaaminen. 😀 No kuka niitä työpaikkoja kaipaa, kun tuillakin voi elää, vai miten se meni? 😉

    Noista suomalaisista arkkitehdeistä ei kannata hirveästi välittää. Herra Aallon maine ja yksi värisokea professori ovat sekoittaneet koko ammattikunnan. Jos minulta kysytän, niin kaikki Aallon ja aikalaisten räpellykset voi purkaa heti. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KariS kirjoitti 15.6.2011 kello 9:55

    Ei varsinaisesti liity tähän listaan, mutta kaupunkisuunnitteluun kuitenkin.

    Vantaa tyrmää itämetron Östersundomiin ainakin sillä aikataululla ja suunnitelmalla jota Helsinki ajaa.

    Eikö nyt olisi aika jo Helsinginkin herätä ja ihan oikeasti tutkia muut edullisemmat vaihtoehdot, siis käytännössä pikaraitiotie, Östersundomin joukkoliikenteelle. Suunniteltuun kaupunkirakneteseen täysin sopimattoman hirmukalliin metron rakentaminen on sellaista verovarojen tuhlausta, johon meillä ei kertakaikkiaan ole varaa. Ei nyt eukä tulevaisuudessa. Onneksi Vantaalla sentää tuo tajutaan ja laitetaan vähän kapulaa rattaisiin. Helsingin päättäjät ovat niin metron lumoissa, etteivät välitä kustannustehokkuudesta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Autoilijapyöräilijäjalankulkija kirjoitti 15.6.2011 kello 10:29

    Kämppi ja ulkoministeriö ovat julkisivujen kopioita vanhasta (vanha Kämp purettiin ensin alta pois ja merikasarmiin ei ehditty rakentaa sivusiipeä ollenkaan vaikka suunnitelma oli valmis), onko nyt tarkoitus rakentaa Linnankadulle samanlainen julkisivu kuin mitä paikalla oli ennen pommituksia?

    Uusvanha kun voi tarkoittaa myös uudelta pohjalta tehtyä retrohenkistä ja pahimmillaan vain tyylittömästi pintakuorrutettua elementtimodernismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Marko Leppänen kirjoitti 15.6.2011 kello 10:36

    “Kokoomuksen murheena taas on, että Vartiosaari on merkitty viheralueeksi. Vähän epäjohdonmukaista, koska ei silläkään ole seudullista virkistysarvoa – siis asia ei kuulu muiden kuntien asukkaille.”

    Näin kirjoitti Soininvaara, mutta tähän täytyy esittää eriävä näkemys.

    Vartiosaarella olisi paitsi seudullista myös kansainvälistä virkistysarvoa, jos vesiliikenne sinne järjestettäisiin nykyistä toimivammaksi (Vartiosaareen pääsee nytkin Cardinal Marine -yhtiön vesibussilla Hakaniemestä, mutta vuorot ovat harvassa) ja saaren olemassaolo ylipäätään saataisiin paremmin julkiseen tietoon. On maailmanlaajuisesti ajateltuna poikkeuksellista, että pääkapungin sisällä on monipuolisesti alkuperäistä luontoa ja rakennusperintöä käsittävä eheä ja laajahko kokonaisuus.

    Maantieteilijänä ja saariston luontovalvojana 115 Helsingin edustan saarta inventoineena voin todeta, että Vartiosaari kuuluu ehdottomasti alueen edustavimpaan kärkeen luonto- ja kulttuuriarvoiltaan. Alue on myös todettu lepakkokartoituksessa ykkösluokan lepakkoalueeksi, mikä tuo sen vahvojen kansainvälisten suojelusopimusten piiriin. Niin ikään Vartiosaari kuuluu Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon (muun muassa Suomenlinnan rinnalla), mikä täytyy huomioida kaavoituksessa.

    On lyhytnäköistä ja ylipäätään näkökyvyltä samentunutta edes vihjaista, että alue tulisi kaavoittaa rakennusreserviksi. Vartiosaari ansaitsee tulla kohdelluksi pieteetillä ja maltilla, ja tässä maakuntakaavan luonnos on ottanut oikean ja kestävän linjan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 15.6.2011 kello 11:36

    Leppänen, ei minun käsittääkseni Odella tai Vihreillä ole mitään halua gryndata Vartiosaarta, kysymys on vaan siitä onko asia paikallisessa päätösvallassa. Mites se kulkuyhteys niin että tekisi kävelysillan Laajasalosta? Yliskylään päässee jatkossa kätevästi ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Marko Leppänen kirjoitti 15.6.2011 kello 13:17

    Tpyyluoma, maakuntakaavaluonnoksen ehdotus jättää Vartiosaari “taajamatoimintojen” ulkopuolelle turvaa ja ohjaa nimenomaan alueen säilyttämistä viheralueena. Tämän ei pitäisi häiritä ketään muita kuin niitä, jotka mieluummin näkisivät alueen rakennettuna.

    Kulkuyhteydeksi ehdotan nykyisestään tihennettyä vesibussiliikennettä keskustasta täydennettynä matkan varren pysäkeillä. Tähän tarvittaisiin kunnan tukea ja ohjausta. Siltaa en kannata, koska se käytännössä merkitsee vääjäämättä ja vähintään autoilla huollettavaa infraa, mikä olisi iso miinus alueen tunnelmalle nimenomaan saarena.

    On kaikkiaan erikoista, miten vähän Helsinki hyödyntää laajan ja melkoisen ainutlaatuisen saaristonsa matkailullista ja virkistyksellistä arvoa. Rengasreittiä esimerkiksi tasatunnein ajava vesibussi voisi tuoda monta hienoa saarta veneettömien tavoitettavaksi. Reitti voisi kulkea esimerkiksi linjaa: Hakaniemi-Mustikkamaa-Tullisaari-Herttoniemen kartano-Yliskylä-Vartiosaari-Paloluoto-Kotiluoto-Satamasaari-Malkasaari-Iso Iiluoto-Kallahdenniemi-Pihlajaluoto-Villinki-Vasikkasaari-Kruunuvuori-Katajanokka-Hakaniemi. Nimenomaan itäinen saaristo sopisi tähän, sillä siellä saaret ovat suhteellisen isoja ja metsäisiä ja vedet suojaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.6.2011 kello 13:44

    Minusta Vartiosaareen tulisi rakentaa kiireesti kevyen liikenteen silta, jolla ei autolla saa ajaa. Mutta vartiosaarelaiset vastustavat sitäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. TomiA kirjoitti 15.6.2011 kello 13:31

    “Lautakunnan kokous pitäisi ehkä siirtää Säätytalolle, koska yli puolet lautakunnasta on siellä. Löytäkääpä muuten toinen vastaava lautakunta Suomesta!”

    Tästä epäkohdastahan on kepulaiset jo ennättäneet valitella. Pääkaupungin hallitukseksi joku jo ehti kutsua. Ja näinhän sen täytyy olla, jos Helsingin herrat ovat tuollaisella joukolla hallitusohjelmaa laatimassa. Ei taida paljon Pihtiputaan ongelmat painaa. Saas katsoa, millainen oppositioälömölö saadaan aikaan. Kepulaisena tai persuna kaivaisin esiin hallitusneuvottelijoiden asuinpaikat tietoon tämän Soininvaaran vinkin perusteella. Ovatko pääkaupunkiseutulaiaset enemmistö tai pikemmin kuinka suuri?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Marko Leppänen kirjoitti 15.6.2011 kello 15:05

    Vesibussiliikenteen rinnalle Vartiosaareen kulkemiseen voisi sopia samanlainen käsikäyttöinen lossi kuin on Oulunsalon ja Varjakan saaren välisessä salmessa. Vilkkaimpaan aikaan kesästä lossissa voisi olla palkattu kuljettajakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 15.6.2011 kello 15:47

    Leppänen, se vesibussiliikenne on turkasen kallista, sen takia se riutuu. Ja voi Seurasaarenkin ajaa, paljonko siellä on autoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riku Österman kirjoitti 15.6.2011 kello 18:06

    Vartiosaaresta. Helsingissä on useita loistavia saarikohteita turisteja varten: Suomenlinna, Korkeasaari, Seurasaari, Pihlajasaari, Mustikkamaa. Mielestäni on syytä kysyä, kuinka monta saarta Helsingissä on tarvetta jättää luonnonläheisiksi turistikohteiksi. Ainakin nykyisellään Vartiosaari jää rankasti alikäytetyksi, vaikkapa esim. Villingin kävijämääriin verrattuna. Kävelysilta olisi askel oikeaan suuntaan, mutta kannattaako Vartiosaaren kehittäminen jättää siihen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 15.6.2011 kello 18:22

    Autoilijapyöräilijä…: “onko nyt tarkoitus rakentaa Linnankadulle samanlainen julkisivu kuin mitä paikalla oli ennen pommituksia?”

    Todennäköisesti ei, mutta ei se välttämättä olisi niin huono idea. Stockmannin laajennus, Vanha Ylioppilastalo (korjattiin palon jälkeen varsin perusteellisesti), Unioninkadun ja Espan nurkalla oleva empiretalo jne. ovat valheellisia julkisivuja tai rekonstruktioita. 2. maailmansodan jäljiltä eurooppalaisissa kaupungeissa rekonstruoitiin paljon tuhoutuneita taloja – ja vielä enemmän korvattiin aikansa moderneilla betonilaatikoilla. Jos tehdään kokonaan tyhjästä uusi alue, asia on eri, mutta kun on kyseessä historiallinen ympäristö, mielestäni rekonstruktiokin on sallittua ja suotavaakin. Ei kai kukaan autoharrastaja vanhan arvokkaan autonkaan osia korvaisi uuden auton erinäköisillä osilla, miksi historiallinen kaupunki olisi vähemmän autenttisuutta edellyttävä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 15.6.2011 kello 19:30

    Lisäyksenä vielä, että “vanhoista” taloista on niiden eliniän aikana peruskorjattu suunnilleen kaikki muu paitsi kantava runko, useampaan kertaankin. Lähes ainoa pysyvä asia on siis esteettinen ulkonäkö – ja jos jossain sattuu olemaan kaupunginosa, jossa talot ovat suunnilleen samaan aikaan ja samalla tyylillä rakennettuja, sen arvo on ennen muuta yhteneväisissä julkisivuissa. Sisältä ne on uudelleen rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 15.6.2011 kello 19:37

    Unohtui vielä ajankohtainen aihe – porrashuoneet ovat tietenkin myös osa (puoli)julkista kaupunkitilaa, ja niiden esteettiset arvot sikäli säilyttämisen arvoisia siinä kuin talojen ulkoasukin. Tiukasti tulkiten aitoa ja alkuperäistä ovat niissäkin yleensä vain porrasaskelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Autoilijapyöräilijäjalankulkija kirjoitti 15.6.2011 kello 20:00

    Autovertaus on sikäli osuva että juuri tuollaista tehdään. Joskus siksi, että uudet osat kestävät paremmin ja niitä saa bilteman tai us-partsin hyllystä (ja ne vanhat osat on ladon takana säilyneestä harvinaisuudesta joka tapauksessa hyödynnetty muihin tarkoituksiin tai ruostuneet jumiin).

    Mutta kyllä suojelutalojakin modernisoidaan tekniikalta vaikka ulkokuori säilyykin saman näköisenä. Hisseistä onkin ollut puhe, satavuotiaassa jugendtalossa tuskin myöskään enää on alkuperäisiä tai edes alkuperäisen kaltaisia sähkövetoja tai viemäriputkia. Eikä keittiössä högforsin liettä tai vessassa pönttö-huuberia. (vaikka ne kaakeliuunit olisikin säilytetty).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville kirjoitti 15.6.2011 kello 20:44

    Taidamme olla Autoilijapyöräilijäjalankulkijan kanssa samaa mieltä siitä, että käyttörakennukset eivät ole mitään museoita ja niitä voi uudistaa. Viime vuosisadan alun talojen julkisivuja on jo saatettu muuttaa vaihtamalla väritystä ja rappauksen struktuuria; ties minkälaisia parvekeviritelmiä on tehty ajan saatossa; sodassa tuhoutuneet tornit ym. julkisivuaiheet on ehkä jätetty rakentamatta uudelleen; pahasti kärsineitä taloja on korjattu elementein ja modernein detaljein; ikkunoiden ja ulko-ovien materiaalia ja ulkonäköä on muutettu (tosin nykyisin taidetaan vaatia korjatessa laittamaan puuikkunat takaisin, vaikka välillä olisi laitettu alumiiniset). Ja niin edelleen. Se, mitä nyt näemme, ei ole lainkaan sama asia kuin silloin, kun talo on rakennettu – ja tämän huomaa jo 20 vuotta vanhassa talossa: pelkkä uudelleen maalaaminen voi tehdä huomattavan eron ulkonäköön.

    Se, millä on merkitystä, on että kadun tai kaupunginosan talot ovat tyylillisesti yhteneväisiä. Taitavasti suunniteltu “uusi” talo sopii ympäristöön yhtä hyvin kuin ajan kuluessa muunneltu “vanha”. Mutta jos vaihtoehtona on moderni aliresurssoitu bulkki-asuntosuunnittelu ja vanhan rekonstruktio, jälkimmäinen on helposti parempi vaihtoehto. Viranomainen voi sitä vaatia, hyvää suunnittelua uudelle talolle tosiasiassa ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kalle kirjoitti 15.6.2011 kello 21:32

    Marko: “…On maailmanlaajuisesti ajateltuna poikkeuksellista, että pääkapungin sisällä on monipuolisesti alkuperäistä luontoa ja rakennusperintöä käsittävä eheä ja laajahko kokonaisuus…”

    Oli siis. 😉 Sitä mukaa, kun vanhoja linnoitussaaria avataan yleiseen käyttöön, niiden luonto tuhoutuu. Esimerkiksi Harakan luontoarvot hävisivät parissa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Erkki M kirjoitti 15.6.2011 kello 21:58

    Ville:
    Unohtui vielä ajankohtainen aihe – porrashuoneet ovat tietenkin myös osa (puoli)julkista kaupunkitilaa, ja niiden esteettiset arvot sikäli säilyttämisen arvoisia siinä kuin talojen ulkoasukin. Tiukasti tulkiten aitoa ja alkuperäistä ovat niissäkin yleensä vain porrasaskelmat”

    Porrashuoneiden julkisuus on käytännössä +-nolla. Ei niissä kulje, eikä niitä näe kuin kyseisen talon kyseisen rapun asukkaat, heidän vieraansa ja postinjakaja. (Niin kauan kuin postia vielä jaetaan kerroksiin asti.)
    Harvassa talossa enää pääseekään kadulta porraskäytävään, vaan pitää tuntea pääoven lukossa oleva koodi tai kulkea takapihan kautta. Tai soittaa johonki asuntoon ko. portaassa, että saa sieltä jonkun avaamaan.

    Ja mitä haittaa kenellekään on siitä, jos vanhukset päästetään kulkemaan koteihinsa hissillä. Säästöjä siitä ainakin tulee yhteiskunnalle ja kuntataloudelle, jos ihmiset pystyvät asumaan vanhoiksi asti kotonaan. Ja käymään jopa itse kaupassa, ettei ihan kaikessa tarvitse turvautua kunnalliseen kodinhoitajaan saati vanhainkotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville kirjoitti 15.6.2011 kello 23:05

    Erkki M, porrashuoneissa kuvastuu hyvin rajanveto julkisen ja yksityisen välillä. Yksityinen ihminen pitää oikeutenaan tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo, kun taas julkisen edun edustajan tehtävä on katsoa pidemmälle, ja ottaa huomioon esim. yleinen käyttöturvallisuus tai että hyvin ja taitavasti tehtyjä asioita kannattaa säilyttää (monesta syystä) tai että tulevien käyttäjien tarpeet ovat ehkä eri kuin nykyisten.
    Eivät nämä mitään objektiivisia asioita ole, esim. Tokion keskustassa talojen elinikä on luokkaa 30 vuotta. Silloin on vähän turha väitellä rakennetaanko hissiä vai ei kun koko talo kohta puretaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Erkki M kirjoitti 16.6.2011 kello 8:34

    Villelle porrashuoneiden julkisuudesta:
    Toki myönnän että asukas ei omista yksinään porrashuonetta. Mutta yhdessä muiden saman talon asukkaiden kanssa hän sen kyllä omistaa, eikä siihen sinulla, minulla tai kaupunkisuunnitteluvirastolla pitäisi olla nokan koputtamista. Pidän kohtuuttomana jopa sitä, että julkinen valta määrää, miltä talon julkisivun pitää näyttää kadulle päin – vaikka sen jotenkuten ymmärränkin. Jos porrashuneet olisivat julkista tilaa, niin silloin niiden alaovien lukitseminen pitäisi mielestäni kieltää – ainakin päväsaikaan.
    Toki viranomaisella on valta vahtia, että asunto-osakeyhtiöt eivät vaaranna asukkaiden turvallisuutta, mutta eiköhän siihen tarkoitukseen ole olemassa “hissilainsäädäntö”, joka on riippumaton siitä, miten vanhassa ja taiteellisessa ja perinteikkäässä ympäristössä hissi sijaitsee.
    Paljonko talon omistaja-asukkaat ottavat huomioon tulevien asukkaiden tarpeita, on heidän oma asiansa. Kukaan ei oikeusvaltiossa tule purkamaan minun (edes osittain) omistamaani taloa, elleivät muut omistajat ole samaa mieltä tai tontin vuokrasopimus ole mennyt vanhaksi tai jos talo sijaitsee paikalla, jonka yhteiskunta haluaa käyttää muuhun tarkoitukseen. Ja viimeksimainitussa tapauksessakin minulla on oikeus kunnon korvaukseen.
    Se että jostain talosta puuttuu hissi tai joku muu nykyajan mukavuus, ei mielestäni ole riittävä peruste koko talon purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen, jos sellainen hissi on asennettavissa vanhaankin taloon ja sen asukkaat niin haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. IJ kirjoitti 16.6.2011 kello 10:59

    Tyylikäs uusvanha voi olla hyväkin ratkaisu, jos arkkitehti ja rakentajat tekevät hyvää työtä. Hyvä esimerkki löytyy 80-luvun Kuopiosta, jossa jatkettiin silloisen Elorannan urheiluvälineliikkeen taloa Vuorikatua etelään rännikatuun asti.

    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Vuorikatu,+Kuopio&aq=0&sll=62.593341,27.575684&sspn=9.758029,39.506836&ie=UTF8&hq=&hnear=Vuorikatu,+70100+Kuopio&ll=62.891502,27.681577&spn=0.001186,0.006866&z=18&layer=c&cbll=62.891613,27.682572&panoid=UfPAII0vCwouBp4lIx0ASw&cbp=12,224.76,,0,-2.1

    Vanha talo näkyy oikealla (SAK-oveen asti) ja jatkuu uutena siitä vasemmalle. Rännikadun jälkeen alkaakin sitten 70-luku… 🙁

    Enemmän tällaista ympäröiväänvanhaan tyyliin sopivaa rakentamista!

    Asuin korttelin päässä tästä uusrakennuksesta rakentamisaikaan. Nykyinen asuntoni on 2000-luvun kerrostalossa, joka rakennettiin paikalla olleen palaneen puutalon tilalle siten, ettei kaukaa erota talon edes vaihtuneen (verrattuna museossa näkemiini maisemavalokuviin tsaarin ajalta). Arkkitehti on siinäkin tehnyt aivan loistavaa työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2011 kello 13:38

    Lisäsin alkuperäiseen postaukseen linkin Katajanokalle suunnitellun talon havainnekuvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. IJ kirjoitti 16.6.2011 kello 13:48

    Tuo Katajannnokalle suunniteltu “uusvanha” on ainakin tuon kuvan perusteella ihan miettimisen arvoinen. Linkki on kuitenkin rikki, sitä pitäisi editoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 16.6.2011 kello 14:21

    Kiitos linkistä mutta se on rikki, toimiva: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-06-16_Kslk_17_El/FCC82123-CD87-487B-8629-077DA1D339C3/katunakyma_luonnos.pdf

    Onko siinä kuvassa jotain hassua, ihan kuin nuo seinät kaartuisi eri suuntiin eri korkeuksilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko H kirjoitti 16.6.2011 kello 15:42

    Osmo:

    Lisäsin alkuperäiseen postaukseen linkin Katajanokalle suunnitellun talon havainnekuvaan.

    Kiitos. Talohan on aivan tyylikäs tämän päivän tulkinta asuintalosta tuohon ympäristöön. En usko, että kovin iso osa arkkitehtikunnastakaan nikottelisi jos tuo tehdään. Uusvanhaksi en tuota rakennusta kyllä todellakaan kutsuisi, pikemminkin se toistelee useampaakin juuri tämän päivän arkkitehtuurin muoti-ilmiötä. Parempi näin kuin elementtitalon päälle liimattu jugend-imitaatio.

    Itse asiassa kuvasta tuli mieleen, että jos Helsinkiin ja Katajanokalle pitää ehdoin tahdoin saada se ulkomaisen staran wau, niin tuossahan olisi juurikin sauma Gehryn tanssivan talon variaatiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2011 kello 18:34

    En väittänyt että tämä esitys olisi uusvanhaa, vaan että lautakunnassa virisi ajatus kaavoittaa siihen uusvanhaa, mutta kukaan ei sitä esittänyt.
    Onhan Katajanokalla ulkoministeriökin, joka näyttää vanhalta, mutta on uusi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Autoilijapyöräilijäjalankulkija kirjoitti 16.6.2011 kello 15:50

    Ei tuo tosiaankaan mitään uusvanhaa ole (eikä Osmon alkuperäisessä postauksessa sitä edes luvattukaan, tulkitsin itse väärin)!

    Ainoa myönnytys naapurirakennuksille on räystäskorkeus. Esimerkiksi aukotus on täysin modernia. Outo poikkipääty on ehkä tarkoitettu jonkinlaiseksi viittaukseksi jugendiin mutta sen mittakaava ja suhteet on täysin jotain muuta.

    Sinänsä hauska ja vähän erilainen nykytalo. Hyvä ettei sentään nauhaikkunoita tai näkyviä elementtisaumoja, mutta eipä tuon suunnittelija joudu ainakaan mitään populismisyytöksiä kuulemaan laatikkomodernistien selkääntaputtelukokouksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville kirjoitti 16.6.2011 kello 20:11

    Sitä kyllä täytyy kritisoida, että katujulkisivu on täynnä parvekkeita (vaikka ranskalaisia sellaisia). Vanhojen kivitalo-katujen hienous on, että julkisen ja yksityisen tilan raja on selkeä, julkisivut luovat umpinaiset seinät katutilalle ja sopivan kokoiset ikkuna-aukot jättävät sisätilan riittävän yksityiseksi – parvekkeet varastavat osan katutilan julkista luonnetta ja isot ikkunat tekevät asunnosita näyteikkunoita. Juhani Pallasmaan ajatukset voyerismista arkkitehtuurissa tulevat tässä lihaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ville kirjoitti 16.6.2011 kello 20:25

    Erkki M:lle hisseistä vanhoissa taloissa: yleisesti ottaen omistajille kuuluisi tietenkin oikeus tehdä suunnilleen mitä huvittaa asunnolleen tai talolleen (paitsi ehkä polttaa se). Sellaiset rappukäytävät, joissa hissin asentamiseksi portaat on kavennettu alle 1,2 metrin levyisiksi (virallinen poistumistien leveys) ovat kyllä aika onnettomia. Itse pitäisin asunnon arvoa vähentävänä, jos sinne pääsee kaitahissillä, jonka vuoksi portaat on kavennettu niin, ettei niissä mahdu edes isompia huonekaluja kuljettamaan. Mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, ja taloyhtiössä enemmistö päättää – sen hetkinen enemmistö, kun päätös tehdään 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Erkki M kirjoitti 17.6.2011 kello 10:30

    Villelle hissien jälkiasennuksesta:
    Toki (useimmilla) asioilla on kaksi puolta.
    Itse en tuota porraskäytävän kapenemista niinkään ajatellut, vaan kuvittelin, että hissien asentamista vastustetaan vain taiteellisen (=arkkitehtonisen) vaikutelman huononemisen takia. Eli halusta vaalia vanhojen kerrostalojen kulttuurihistoriaa.

    Tässä asiassa olisi kyllä hissifirmoillakin oma markkinarakonsa. Itse asuin lapsena Herttoniemessä 4-kerroksisessa 1952-53 rakennetussa Arava-talossa, jossa ei ollut hissiä, koska muuten taloon ei olisi saatu Arava-lainaa. Hissiä niin matalassa talossa pidettiin siihen aikaan ylellisyytenä. Mutta porraskäytävän keskellä oli kuitenkin pieni kolmionmuotoinen kuilu, johon sanottiin ajatellun yhden henkilön vetävää hissiä joskus tulevaisuudessa. Vaan ei taida olla sellaista siellä vieläkään. Itse muutin talosta pois 1977 ja viimeksi kävin siellä v. 2003 kun siellä pidettiin talon 50-vuotisjuhlia.

    Käsittääkseni aika monessa porrashuoneessa on portaikon keskellä kuilu, jota ei kuitenkaan ole suunniteltu hissiä varten vaan ihan muuten vaan (=esteettisistä syistä eli antamaan avaruutta ja loiventamaan kierreportaiden sisäkaarretta.
    Löytyykö markkinoilta pyöreitä hissejä? Tai mittatilaushissejä? Ja ovatko ne paljon kalliimopia kuin standardikokoiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 17.6.2011 kello 13:52

    Asiaa tarkemmin tuntematta, ihan vaan kyynisyyttäni epäilen että keskiverto taloyhtiössä löytyy enemmän tahtoa tunkea hissi rappuun, vaikka lopputulos olisi kuinka karmea, ennemmin kuin kaivaa ne pari neliötä sille hissikuilulle kunkin omasta kämpästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Erkki M kirjoitti 17.6.2011 kello 18:04

    tpyyluoma olet aivan oikeassa.

    On selvää, että taloyhtiön osakkaat haluavat selvitä hissiprojektistaan mahdollisimman halvalla. Tai ainakin, he, jotka asuvat 1. tai 2. kerroksessa, jossa heille koituu hissitä olemattoman vähän hyötyä – varsinkin jos ovat terveitä nuoria ihmisiä.
    Ja on ihan selvää, ettei yhtiökokous voi päättää, että 1. ja 2. kerroksen asuntoja pienennetään, jotta 4. kerroksen vanha mummo pääsisi omin jaloin kadulta kotiinsa.

    Tuli tuota sinun kommenttiasi lukiessa 1. kerran mieleen, että noissa arvokkaiden historiallisten porrashuoneiden suojelijoissa taitaa olla heitäkin, jotka asuvat tuollaisissa taloyhtiöissä, eivätkä halua, että he joutuvat osallistumaan tällaisten projektien kustannuksiin. Ja silloin kaikki konservatiiviset keinotkin ovat luvallisia. Eli on luvallista vedota siihen että asumismukavuuden parannus olisikin kulttuurihistoriallisen arvon tuho tai heikennys. Ja siksi viranomaiset eivät saa sallia noita “parannuksia”. Maamme ja kaupunkimme kulttuurihistoriahan on meille kaikille yhteistä, vaikka asunnot ja porrashuoneet ovatkin yksityistä tilaa ja yksityistä omaisuutta (minun mielestäni).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Artturi B kirjoitti 17.6.2011 kello 22:15

    tpyyluoma:

    Asiaa tarkemmin tuntematta, ihan vaan kyynisyyttäni epäilen että keskiverto taloyhtiössä löytyy enemmän tahtoa tunkea hissi rappuun, vaikka lopputulos olisi kuinka karmea, ennemmin kuin kaivaa ne pari neliötä sille hissikuilulle kunkin omasta kämpästä.

    Ja tässä on jotain pahaa, koska ihmiset arvostaa liian paljon neliöitä omissa asunnoissaan kuin neliöitä porrashuoneissa?

    Vai voisko se sittenkin mennä silleen, että jos ihmiset haluaa mieluummin ahtaan porraskäytävän kuin ahtaita asuntoja, niin meidän pitäs antaa niille just sitä mitä ne haluu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Erkki M kirjoitti 18.6.2011 kello 19:49

    Kun ihminen ostaa asunnon,hän saa silloin myös osuuden porraskäytävästä. Kauppakirjaan merkitään kuitenkin vain asunnon koko, eikä halaistua sanaa porraskäytävän koosta. (Ja eihän se porraskäytävä siitä pienene, vaikka sinne asennetaan hissi. Pahimmassa tapauksessa portaat vain kapenevat.

    Toisaalta luulisi jokaisen asunnonostajan katsovan ennen kaupantekoa, että kyseiseen asuntoon voi viedä myös niin isoja huonekaluja kuin hän sattuu ennestään omistamaan tai haluaa tulevaisuudessa hankkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus