Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva

11.6.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Keskustelu Malmin lentoasemasta on kirvoittanut keskustelun siitä, tuleeko kaupunki rakentaa tiiviisti liikkumistarpeen vähentämiseksi ja paremman palvelutason takaamiseksi vai väljäksi ja luonnonläheiseksi puutarhakaupungiksi. Minun ihannekaupunkini on yhtä aikaa tiivis ja harva.

Kaupunginosat ovat tiiviitä, kaupunkimaisia, mutta niitä ympäröivät kunnolliset viheralueet. Siksi esimerkiksi keskuspuisto nykyisessä laajuudessaan on hyvää kaupunkirakennetta ja siksi en ole pitänyt siitä, että ”Itä-Helsingin keskuspuistoa” rakennetaan umpeen.

Minä en aivan ymmärrä puutarhakaupunkilähiöitä, joissa metsää on yritetty säilyttää lähiön sisällä, minkä seurauksena lähiö itse on sisäiseltä rakenteeltaan harva. Näistä puutarhakaupungeista Munkkivuori on parhaita – lähinnä siksi, että liikenne kiertää alueen Ulvilantietä pitkin ja kaupunginosa on sisältään lähes autoton. Pidän silti Puistotien seutua Munkkiniemessä paljon onnistuneempana. Samaa mieltä kanssani ovat tuhannet asunnonostajat. Joka uhrautuu muuttamaan Puistotieltä Ulvilantielle, saa korvaukseksi huomattavan määrän rahaa.

Minusta tiiviisti vanha Eira on miellyttävämpi kuin harvakseltaan rakennettu Myllypuro. Olisi, vaikka Myllypuron rakennukset olisivat kauniimpia. Pienimittakaavaisuus on Eiran voima Myllypuroon nähden.

Tiiviin kaupungin vastapainoksi tarvitaan metsiä, joissa kävellä ja peltoaukioita hiihtää.

Nuo tiiviin kaupunkirakenteen väliin jäävät viheralueet heikentävät tietysti koko kaupungin tiiviyttä ja merkitsevät, että asutus levittäytyy laajemmalle alueelle, jolloin palvelutaso laskee ja matkat pidentyvät. Se on haitta, mutta viheralueiden muu hyöty kumoaa tämän haitan.

Se, mitä vastustan voimakkaasti, on tilaa haaskaava toiminta keskellä kaupunkia, joka ei tuo kunnon virkistyshyötyjä kuin jollekin hyvin pienelle porukalle, mutta maksaa arvokkaan kaupunkitilan menetyksenä. Keskelle kaupunkia ei kuulu neljä neliökilometriä haaskattuna asevelvollisten kouluttamiseen, ei muilta suljettu golfkenttä, lentokenttä tai tavarasatama. Vaikka noita alueita ei saataisi asuntotuotantoon, niistä olisi PALJON enemmän hyötyä kaikelle kansalle avoimena viheralueena – sen lisäksi, että niihin saataisiin hyviä asuntoja.

Sataman saaminen pois keskustasta oli suuri voitto. Sitäkin vastustettiin, ”koska laivat tuovat elämää kaupunkiin”. Minusta 50 000 asukasta tuovat enemmän elämää kaupunkiin.

Jos Helsinki ei olisi vuokrannut Talin golf-kenttää lähes nollavuokralla, vaan olisi aikanaan myynyt sen golfseuralle, se olisi nyt täynnä asuntoja ja toimistoja. Golf-seura olisi vaatinut alueen kaavoittamista, koska sillä rahalla se olisi saanut kymmenen parempaa golfkenttää jonnekin järkevämpään paikkaan.

Kommentit

88 Vastausta artikkeliin “Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva”

  1. hta kirjoitti 11.6.2011 kello 11:28

    “Jos Helsinki ei olisi vuokrannut Talin golf-kenttää lähes nollavuokralla vaan olisi aikanaan myynyt sen golfseuralle, se olisi nyt täynnä asuntoja ja toimistoja.”

    Mihin vuoteen asti tämä vuokrasopimus on voimassa?

    Mikä on sanktio sopimuksen purkamisesta? Kyllä yritysmaailmassakin epäkannattavia sopimuksia puretaan, joskus jopa miljoonakustannuksin jos siitä saatava hyöty on sittenkin enemmän purkamisen jälkeen. Tuskin kaupunki on sentään mennyt laittamaan sopimusrikosta itselleen aivan älyttömiä korvauksia?

    Miksi ei siis voisi purkaa tätä sopimusta, maksaa mahdolliset korvaukset ja kaavoittaa aluetta asuinalueeksi?

    En nyt usko, että siitä joutuisi kyseiselle golf kerholle mitään aivan älyttömiä maksamaan tai jos joutuu niin joku on tehnyt aivan helvetin huonon sopimuksen kaupungin taholta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 11.6.2011 kello 11:54

    Noista aiheista tavarasatama on ehkä selvin tapaus. Jos ei ole erityisiä historiallisia syitä (kuten vaikkapa Kotkassa), tavarasatama voi hyvin olla kauempana (mielellään kauempanakin kuin Vuosaaressa).

    Malmin lentokenttä on harvojen käytössä, vaikka kai periaatteessa kaikkien ilmailusta kiinnostuneiden käytössä. Se vaatii myös pitkät kiitoradat, joten se ei hyödynnä kaupunkineliöitä kaikkein tehokkaimmalla tavalla. Toisaalta ei kyllä tarvitsekaan. On oopperatalokin harvojen harrastus, ja presidentin linnaan ei kovin helpolla pääse tavallinen tavis vieraaksi. Eikä keskuspuistossakaan ihmisiä näy tungokseksi asti. Ja monissa isoissa asunnoissa asuu vain yksi ihminen. Tehokas ja ekologinen kaupunkimainen eläminen ja liikkuminen ei vaadi slummitasoista asumistiheyttä. Riittää kun liikenne ja palvelut on järjestetty loogisesti. Nauhakaupunki voi olla liikenteellisesti tehokkaampikin kuin ristiin kytketty malli. Ja nauhakaupungissa riittää nauhojen välissä tilaa tuhlattavaksi myös puistoille ja paljonkin tilaa vieville harrastuksille.

    Talin golf on näistä helpoin tapaus kritisoida. Harvain huvit kaupungin tuella eivät ole oikein helposti perusteltavissa. Kaupunkihan yritti äskettäin vielä myydä jollain alehinnalla noita paikkoja golfkerholle (?). Talin golfissa on jotain vanhanaikaisen kivan herraskaista, mutta toisaalta kyse on selvästi joidenkin sisäpiiriläisten saavuttujen etujen (mutta ansiottomien sellaisten) ylläpidosta. Helppo ratkaisu olisi ohjata kerhoa kaikille avoimeen suuntaan. Kaupunki pystyisi kyllä tähän, mutta päättäjistä kai iso osa on tässä asiassa jäävejä sisäpiiriläisiä. Sinänsä yksi kaunis golfkenttä mahtuu hyvin nauhapaupungin väleihin. (Ulkomailla olen nähnyt myös golfkenttiä, joiden väylät ovat kapeita viheralueita asuntoalueen keskellä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kimmo kirjoitti 11.6.2011 kello 12:30

    Älä nyt Osmo vertaa vanhaa Eiraa johonkin lähiögettoon. Ei tule Myllypurosta Eiraa vaikka halpoja vuokraelementtitaloja olisi toisissaan kiinni Sipooseen saakka.

    Kun Helsingissä on tyhjää peltoa ja hoitamatonta metsää maailman ääriin, niin eiköhän aloiteta sieltä minne on helppo rakentaa – myös tehokkaat liikenneyhteydet. Viikkiin voitaisiin sujuvasti rakentaa uusi varsinainen unelmakaupunginosa, sellainen jonne ei kulje lainkaan autoteitä tai -katuja. Malmin kentän ja Talin kohdalla nämä pitäisi ensin purkaa pois, ettei yksityisautot valtaa tilaa ihmisiltä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Arkkitehti minussa kirjoitti 11.6.2011 kello 12:51

    Minun ihannekaupunkini on tiivis kaupunkimainen, toiminnallisesti yhteenkasvaneista kylistä. muodostunut kokonaisuus. Esikuvan tarjoaa vaikkapa Lontoo, jossa ei juurikaan fyysisesti voi havaita kaupunginosien välejä (vrt. aluerakentamisella rakennetut metsälähiöt,joiden välissä isoja, ei kenenkään maita).

    Kaupunginosissakin ihmiset kotiutuvat alueilleen. Kotiutuminen tarkoittaa tuttuja naapureita, kaupankassoja ja muita löyhiä kontakteja, jotka syntyvät nimenomaan sitoutumisesta paikkaan.

    Fyysisesti pidän ensisijaisesti umpikortteleista. Yksityisen ja julkisen raja on selvä ja helposti luettavissa. En ymmärrä tätä viimevuosikymmenten vimmaa yliarvostaa kaupunkirakenteen pitkiä näkymiä: kaikki korttelit avataan, jotta asunnoista avautuu maisemallisia näkymiä ympäristöön. Varmuuden vuoksi vielä puolijulkiset ja julkiset kävelyreitit kaavoitetaan asuinkortteleiden sisään kuten Arabianrannassa. Eihän näistä julkisen ja yksityisen tilan sekoittamisesta nauti ketkään muut kuin me ammattilaiset harhaillessamme ihailemassa kättemme työn jälkiä excursioilla!

    Kuka kaavoittaisi ihan oikeaa kaupunkimaista umpikorttelia?

    Jätkässä on yritystä siihen suuntaan. Östikseen toivon syntyvän englantilaistyyppistä pienimittakaavaista kaupunkipientalomattoa, Lontoon mallin tapaan. Kaupunkipientalotkin pääsevät oikeuksiinsa vasta osana isompaa kaupunkipientalomattoa. Osana kerrostalomaista ympäristöä, kuten Kalassa, ne luovat toki typologisesti monipuolista ympäristöä, mutta ovat lähinnä kuriositeetti ja kummajaisuus ympäristössään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 11.6.2011 kello 13:28

    Sen puutarhakaupungin ongelma on se että se oli ihan hyvä idea sata vuotta sitten. Siis kun ihmiset tekivät töitä kotonaan ja jos kävivät ansiotöissä niin vaikkapa tehtaassa jonka asuinalue se puutarhakaupunki oli. Ei toimi nykymaailmassa missä koko kaupunki on yhtä työssäkäynti-, harrastus- ja opiskelualuetta.

    Sitkeässä istuu edelleen ajatus että kaupunki on ongelma ja se ratkeaa pilkkomalla se kylän kokoisiin yksiköihin, kutsutaan niitä sitten lähiöiksi, puutarhakaupungeiksi, nauhakaupungeiksi tai vaikkapa ekologisiksi asuinalueiksi. Ei vaan toimi. Tuosta haihattelusta toipuu kun ymmärtää että kaupunki ei ole ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Viherinssi kirjoitti 11.6.2011 kello 14:20

    Ihan helppoa noiden kaavoitettavien alueiden valinta ei ole. Talin golfkenttä vie paljon tilaa, mutta alueella menee runsaasti virkistysreittejä. Malmin lentokenttä on erittäin suuri tilasyöppö, mutta samalla sen ympäri menee suuren alueen ainoa vähänkään pidempi virkistysreitti. Tuomarinkylässä hevoset vievät paljon tilaa, mutta rantaa pitkin menee ulkoilureitti.

    Lisäksi kussakin kolmessa kohteessa on jossain määrin kalliin ja eksklusiivisen harrastuksen harrastajia, Malmilla lisäksi kansallisesti merkittävää koulutus- ja liiketoimintaa.

    Syitä vastustaa näiden alueiden lisärakentamista on paljon. Seuraavassa on eriteltynä toivottavasti merkittävimmät. Otan esimerkiksi Malmin, koska sieltä löytyy kaikkea, mutta samaa miettimistä voi soveltaa Taliin, Tuomarinkylään tai vaikka Keskuspuistoon.

    1. Nostalgia

    “Ainutlaatuinen lentoasemamiljöö”. Nostalgia-argumentit ovat hiukan vaikeita mitattavia, koska korvaavaa nostalgiainvestointia ei ole. Olisi kuitenkin hyvä miettiä jonkin asian säilyttämisen kustannuksia verrattuna muiden nostalgiainvestointien hintaan.

    2. Luontoarvojen katoaminen

    Malmilla on luontoarvoiltaan mielenkiintoista kosteikkoa. Onko se ainutlaatuista lajistoltaan? Voitaisiinko vastaavasti jostain muualta hankkia jotain vastaavaa suojeltavaksi? Mitä se maksaisi?

    3. Ulkoilumahdollisuuden katoaminen

    Jos lentokenttäalueelle rakennetaan merkittävästi asuntoja, suuren alueen ainoa ulkoilulenkki katoaa. Lenkki on erityisesti talvikaudella hyvin suosittu hiihtolenkki, eikä sille ole lähialueilla helposti rakennettavissa vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi kaavoittaa alue siten, että vastaava lenkki asiallisine tienylityksineen säilyisi.

    4. Saavutetun edun loppuminen

    Lentokenttä on valtion kannalta saavutettu etu. Ilmainen vuokrasopimus alueesta, jonka arvioitu kaavoitettu vuokra olisi 5-10 M€/vuosi, on melkoinen lahja. Koska vuokra-aikaa on vielä noin 25 vuotta jäljellä, puhutaan 100 M€:n menetyksestä, jos sopimus päätetään tänään.

    5. Viheralueen katoaminen

    Tämä liittyy ulkoilumahdollisuuksiin, mutta tässä ehkä vielä enemmän niin, että isosta kuvasta katsottuna Malmin lentokenttä on Tuomarinkylän lisäksi ainoa suurempi rakentamaton alue Lahdenväylän, Tuusulantien, Kehä I:n ja Kehä III:n rajaamalla alueella.

    Malmin kohdalla tässä on samassa paketissa uhka ja mahdollisuus. Lentokentän alueesta voi tulla upea viheralue tai sitten jäljelle jää vain ripe Longinojan ympäristöä.

    6. Harrastamisen vaikeutuminen

    Ilmailuharrastajilta (ja mopopojilta Tattarisuolta) menevät harrastusmahdollisuudet. Tähän voi joko vastata osoittamalla vaihtoehtoisia harrastusmahdollisuuksia tai kertomalla, että ei kiinnosta.

    Ilmailuharrastuksen loppuminen vähentäisi verotuloja, mutta häviäjänä olisi enemmän valtio kuin kaupunki.

    7. Elinkeinon meneminen

    Jos kaupunki hävittää tai vaikeuttaa elinkeinotoimintaa, pitäisikö asiaa jotenkin kompensoida? Tässä tapauksessa vielä ongelmana on kansallisen tason ammattikoulutustoiminta, mutta Malmi lienee siinä aika ainutlaatuinen ongelmakenttänsä.

    Lisäksi Tattarisuolta lähtee monenlaista teollisuusalueen yritystä, mutta niille lienee helpompi löytää uusi koti.

    8. NIMBY asuntojen osalta

    Naapurit haluavat lentomelun pois, mutta naapurit eivät halua lisää naapureita. Nimbyille ehkä voi kaupunkiympäristössä kertoa, että katsokaapa satelliittikuvia Suomesta. Niitä naapurittomiakin naapurustoja on saatavilla.

    Malmin kohdalla iso osa problematiikkaa on se, että kenelläkään ei ole kokonaisuutta. Kaupunki haluaa kentän pois, koska siitä on haittaa kaavoitukselle ja verotuloille. Valtion kannalta taas kentän siirtäminen veisi paljon rahaa ja jopa vähentäisi verotuloja. Sipoo tai Porvoo taas ei halua kenttää, koska se ei tuo kunnalle kovin paljon tuloja.

    Jos yksi taho vastaisi kokonaisuudesta, kenttä olisi ollut jo vuosia Sipoossa tai Porvoossa. Kunnallisdemokratia vain ei ole hyvä tapa hoitaa valtakunnallisen tason asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elina kirjoitti 11.6.2011 kello 14:58

    Osmo tietää:

    Vaikka noita alueita ei saataisi asuntotuotantoon, niistä olisi PALJON enemmän hyötyä kaikelle kansalle avoimena viheralueena – sen lisäksi että niihin saataisiin hyviä asuntoja.

    Mikä tai kuka sinä olet määrittelemään, mitä hyötyä kenellekin on mistäkin?

    MINÄ nautin Talin golfkentän maisemasta — tietynlaisesta glamourista, jota se tuo koko alueelle. Mielialaani kohottaa hyvinvoivat kauniit ihmiset ja äärimmäisen siisti hyvinhoidettu ympäristö.

    Täällä voi tehdä niin paljon muuta, että minua ei riso lainkaan rikkaidenkin nauttiminen ulkoilmasta omalla tavallaan. Uutuutena ovat esim. ulkoliikuntalaitteet joita on ripoteltu kahden kilometrin lenkin varteen runsain mitoin.

    Ei minua haittaa, että juuri golf ei ole lajini. Minä lenkkeilen, pelaan tennistä ja olen vaikkapa piknikillä nurmella. Kuten jo toisessa ketjussa sanoin, mitään ruuhkaa en täällä ole huomannut. Kaikki me mahdumme tänne, myös golffarit.

    Väljät Munkkivuoren pihat puolestaan mahdollistavat lasten liikuntaleikit ja tuovat luontevasti lapset yhteen omaehtoisen tekemisen merkeissä.

    Nyt kun lasten liikkumattomuus on paljonkin ollut tapetilla, niin MINÄ arvostan ympäristöä, jossa lapsillani on ollut mahdollisuus aamusta iltaan perinteisiin pihaleikkeihin.

    Eli älä sinä tule kertomaan minulle, mitä MINÄ arvostan. Minä arvostan tätä enemmän kuin Katajanokkaa, joka on jotenkin ahdistava pussinperä. Mihinkään ei pääse ilman keskustan läpikävelyä/-ajoa romanikerjäläisineen, feissaaeineen ja ruuhkineen. Upeita rakennuksia kyllä, siitä olen täysin samaa mieltä.

    Kaikille viisikymmentä ravintolaa kilometrin säteellä ei ole elämän sisältö, usko jo…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juge kirjoitti 11.6.2011 kello 15:16

    miten vanhasen puutarhakaupunki eroaa kaupunginosista jotka on erotettu puistoilla toisistaan?

    Ihan sam asia.

    Ja eirasta pidetään siksi enemmän kuin myllypurosta koska siellä ei ole spurguja ja siellä on meri. Ole rehellinen.

    Jos myllypuron asukkaat vaihdettaisiin eira kanssa päikseen pitäist enemmän myllypurosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kerkko kirjoitti 11.6.2011 kello 15:21

    Kyllä sipoossa ja Porvoossa vastustetaan lentokenttää ihan sen takia että asukkaat eivät halua kentästä aiheutuvaa häiriötä riesakseen. Verotulot eivät liity asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Erkki M kirjoitti 11.6.2011 kello 15:58

    Osmo S sanoo:
    “Näistä puutarhakaupungeista Munkkivuori on parhaita – lähinnä siksi, että liikenne kiertää alueen Ulvilantietä pitkin ja kaupunginosa on sisältään lähes autoton. Pidän silti Puistotien seutua Munkkiniemessä paljon onnistuneempana. Samaa mieltä kanssani ovat tuhannet asunnonostajat. Joka uhrautuu muuttamaan Puistotieltä Ulvilantielle, saa korvaukseksi huomattavan määrän rahaa.

    Mielipide on minullakin, koska olen mm. kulkenut jalkaisin ja pyörällä useinkin Pitäjänmäen länsilaidalta Munkkivuoren ostoskeskukselle. Ulvilantien (ja Munkkivuoren) vika on siinä, että taloja on vain Ulvilantien sisäpuolella ja ulkopuolella on todella synkkää ja tiheää metsää, minne ei aurinko paista eikä kuu kumota. Tuo metsä oli varmaan maisemallisesti ihan siedettävää viheraluetta silloin kun Munkkivuori rakennettiin. Mutta ei ole enää. Ja jos tuo metsä kaavoitettaisiin samanlaiseksi kerrostaloalueeksi, kuin Ulvilantien sisäkaarre, niin Munkkivuoren asukasluku olisi helposti tuplattavissa, eikä tarvitsisi mennä vielä lainkaan Talin urheilupuiston puolelle. Siellä metsässä ei ole koskaan ollut mitään urheiluun viittaava paitsi sellainen 20m hyppyrimäki, joita Helsingissä oli 50-luvulla parikymmentä, mutta enää ei taida olla kuin Herttoniemessä “ison mäen” vieressä.

    Se, että asunnot ovat kalliimpia Munkkiniemessä kuin Munkkivuoressa, ei johdu kaupunkisuunnittelusta, vaan siitä, että raha hakeutuu rahan luo. On hienompaa asua Munkkiniemessä, koska siellä asuu rikkaampia ihmisiä.
    (Toki silläkin on merkitystä, että sellaiset isot korkeat kerrostalot (pistetalot), jollaisia löytyy Munkkivuoresta, Pajamäestä ja Pohjois-Haagasta, eivät ole koskaan kiehtoneet Suomen rikkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. arkkitehti minussa kirjoitti 11.6.2011 kello 16:57

    Aikoinaan hämmästyin kun kävin ensimmäisen kerran Kontulassa.
    Ihan samannäköisiä kerrostaloja kuin Tapiolan vieressä Hakamäessä. Toinen arvostettu ja kallis alue, toinen väheksytty ja huokea. Ulkonaisena erona oikeastaan vain se että Kontulassa näitä samoja taloja on paljon (ja kaikki eivät ole julkisivusuhteiltaan ollenkaan yhtä hienostuneita, olkoonkin että tarvitaan usean vuoden koulutus että sen huomaa, heh tämä oli ironiaa).
    Toinen ero tulee sitten ympäristöstä. Kontulan luonto on kulunutta. Ehkei sitä ole koskaan istutettu yhtä vehmaaksi kuin Tapiolaa, ja yhtä kaikki, enemmän käyttäjiä on kuluttanut ympäristön karuksi.
    Voi myös olla että tämä vertaus asukkaiden eroihin näkyy myös ympäristössä: rauhattomassa ympäristössä Hakamäen pusikot raivattaisiin heti turvattomina?
    Havainto aikoinaan vahvisti omaa käsitystäni siitä, että arkkitehtuurilla voidaan vain mahdollistaa. Hallintamuodoilla ja kaikilla niillä keinoilla, joilla voidaan suoraan vaikuttaa siihen keitä missäkin asuu, tehdään asuntopolitiikkaa, jolla on oikeasti merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. migul kirjoitti 11.6.2011 kello 18:40

    ” rauhattomassa ympäristössä Hakamäen pusikot raivattaisiin heti turvattomina? ”

    Kontula ja lähiympäristö on ihan täynnä vastaavanlaisia pusikoita. Ei ole raivattu. Vähän kauempana , nytta ihan kävelyetäisyydellä kontulan metroasemalta johonkin suuntaan lahden motarin suuntaan löytyy suht tiivistä metsikköä hienoilla kävelypoluilla.

    Se on kyllä totta , että Kontulalla ja Tapiolalla on paljon yhteistä. Molemmat ovat saman ajan tuotoksia jolloin samat arkkitehtuurin suuntaukset olivat voimissaan. Pidän kyllä molempien alueiden hieman ränsistyneistä ostoskeskuksista.Ehkä joku viisaampi näkee rakennetuista taloista , mikä rakennusyhtiö aikanaan on rakentanut aluetta. Tietyt talot kontulan alueelta sopisivat niin hyvin tyypilliseen Tapiolaan , että useimmat eivät huomaisi eroa niiden välillä.

    Mutta kokonaisuus ratkaisee. Pidän kyllä puutarhakaupungista puhumista koko nyky-Tapiolasta puhuttaessa hieman kyseenalaisena. Tietynlainen ajansa monumenttina oleminen on kyllä plussaa sekä Tapiolassa , että Kontulassa. Ehkäpä tätä arvostetaan enemmän tulevaisuudessa. Niin Kontula vaikuttaa paikoitellen vähän kulahtaneelta. Tapiolaa taas vaivaa enemmän motarisolmut ja länäribussimelu.

    Toivoisin Kontulaan paljon lisää rakentamista. Mielestäni Alueen viihtyvyys kasvaisi. Ainakin olen huomannut lähes joka talon olleen ulkoasuremontissa. Kontulassa on paikoitellen tiettyä rumuutta ja kulahtuneisuutta huomattavasti enemmän kuin Tapiolassa. Kontula on paljon enemmän pelkkä asuinalue. Tapiolassa on huomattavasti enemmän isompia toimitaloja. Lähiympäristöä ei tarvitse edes mainita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Viherinssi kirjoitti 11.6.2011 kello 19:03

    Kyllä sipoossa ja Porvoossa vastustetaan lentokenttää ihan sen takia että asukkaat eivät halua kentästä aiheutuvaa häiriötä riesakseen. Verotulot eivät liity asiaan.

    Vastustus toki liittyy kentän tuomiin haittoihin. Lentomelua on tarjolla, samoin lisääntynyttä liikennettä ja haasteita muuhun maankäyttöön. Totta kai metsä tai pelto on kivampi naapuri kuin lentokenttä.

    On kuitenkin aika sinisilmäistä ajatella, ettei rahalla olisi mitään tekemistä asian kanssa. Yksittäiset kansalaiset voivat olla kovinkin idealistisia, mutta valtuustoilla on jo taipumus ymmärtää talouden realiteetit. Lentokenttäkin kelpaa, jos se tuo tarpeeksi rahaa.

    Onhan tuolla erilaisia vähemmän toivottuja naapureita pitkin maita ja mantuja. Harvempi sitä vaikkapa isoa voimalaa haluaa naapuriinsa, mutta niin vain niitä on. Ja sellutehdas on aika ikävä naapuri liikenteensä ja hajujensa vuoksi, mutta silti sellaisen häviäminen paikkakunnalta on katastrofi.

    Malmin kentän kohdalla tilanne on se, että kakkoskentän olemassaolo on valtakunnalle ja metropolialueelle edullista. Yksittäiselle kunnalle se sen sijaan on ongelmallinen. Siksi Helsinki haluaa siitä eroon, ja siksi sille on vaikea löytää korvaavaa paikkaa.

    Periaatteessa voisi ajatella, että valtio analysoisi valtakunnan edun ja määräisi kentän siirrettäväksi jonnekin. Tässä on kuitenkin se ongelma, että valtio on nykyisessä järjestelyssä niin edullisessa asemassa, ettei sen kannata mitään muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raeanus kirjoitti 11.6.2011 kello 19:42

    Ulvilantien etelä- ja länsipuolella on taloja, jotka tosin kärsinevät eriasteisesti moottoritien melusaasteesta. Itäpuolella on Huopalahdentie ja sen takana Niemenmäen tornitalot. Näin synkälle metsälle jää tilaa vain pohjoispuolelle.

    Tuossa metsässä on iso, vastarakennettu leikkipuisto sekä erilukuinen määrä polkuja, jotka talvisin muuttuvat laduiksi. Lisäksi metsäpläntillä on merkittävä asema alueen nuorten alkoholikokeiluissa.

    Muutama talo mahtuisi kyllä mutta tuplaaminen vaatisi yli kymmentä kerrosta per. LIsärakentamista on kai suunnitteilla alueen sisäpuolen metsiköihin, joskin ne nimbyt ne nimbyt.

    Talin alue on talvisin koko väestön aktiivisessa käytössä, on latuja ja pulkkamäkiä. Mielestäni se riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. B.J kirjoitti 11.6.2011 kello 20:29

    Hyvä kaupunki on kestänyt aikaa.

    Umpikortteli tai ainakin lähelle sitä ja riittävästi asukkaita luomaan elämää. Resepti on yksinkertainen. Miksi sellaista ei kaavoiteta enää mihinkään ja kaikki uusi on aina pistemäistä lähiörakentamista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. TomiA kirjoitti 11.6.2011 kello 21:09

    Järkevää on rakentaa niin, että koko alueen maine ja arvo ei romahda, jos osa repsahtaa vaikka kunnan vuokra-asuntojen tai muun gettoutumisen takia. Alueen osia jakavat viheralueet toimivat tässä tarkoituksessa ainakin täällä Halissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. migul kirjoitti 11.6.2011 kello 21:46

    ” Kun Helsingissä on tyhjää peltoa ja hoitamatonta metsää maailman ääriin, niin eiköhän aloiteta sieltä minne on helppo rakentaa – myös tehokkaat liikenneyhteydet. Viikkiin voitaisiin sujuvasti rakentaa uusi varsinainen unelmakaupunginosa, sellainen jonne ei kulje lainkaan autoteitä tai -katuja. Malmin kentän ja Talin kohdalla nämä pitäisi ensin purkaa pois, ettei yksityisautot valtaa tilaa ihmisiltä… ”

    Viikin ongelmattomimmat kohdat taidettiin gryndata jo. Viikin alue ei ole vieläkään kaikessa laajuudessaan valmis. Ja veikkaan pitkässä juoksussa peltojen pienenevän. Nykyinen Viikki osa-alueineen kyllä näyttää paikoiteillen ihan parkkipaikalta , että se siitä autottomuudesta. Vanhankaupunginlahti on ollut minulla aktiivisessa ulkoilukäytössä 90-luvulta asti. Täyty muista että vanhankaupunginlahden läheisyydessä alue on lähinnä kaislikkoa , jossa liikkuminen sulan kelin aikana on kiellety. Kaakossa taas alue kapenee huomattavasti ja liikenteen järjestäminen jyrkkien kallioiden alapuolelle saattaa olla vaikeaa. Taitaisi olla mahdollisuus Siilitien-alueen kohdilla puistojen läpi. Tuskin monet hyväksyisivät.

    Viikintie alkaa olla todella ruuhkainen ja melunlähde. Tien ylittäminen on vaikeaa hidasta ja epämukavaa. Tilanne alkaa muistuttaa Haltialan peltoja. Itse kyllä haluaisin viikintien välittömässä läheisydessä lisää rakentamista. Voisi toimia melu-esteenä kun tuossa tuo karvalakkimotari häiritsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JukkaA kirjoitti 11.6.2011 kello 21:58

    “Se, mitä vastustan voimakkaasti, on tilaa haaskaava toiminta keskellä kaupunkia, joka ei tuo kunnon virkistyshyötyjä kuin jollekin hyvin pienelle porukalle, mutta maksaa arvokkaan kaupunkitilan menetyksenä. Keskelle kaupunkia ei kuulu neljä neliökilometriä haaskattuna asevelvollisten kouluttamiseen, ei muilta suljettu golfkenttä, lentokenttä tai tavarasatama”

    Samalla logikalla listaan voi lisätä siirtolapuutarhat, erityisesti kantakaupunkia lähellä olevat Vallila ja Kumpula. Eikö niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Erkki M kirjoitti 11.6.2011 kello 22:01

    Raeanus:
    “Ulvilantien etelä- ja länsipuolella on taloja, jotka tosin kärsinevät eriasteisesti moottoritien melusaasteesta. Itäpuolella on Huopalahdentie ja sen takana Niemenmäen tornitalot. Näin synkälle metsälle jää tilaa vain pohjoispuolelle.”

    Tuota pohjoispuolta lähinnä tarkoitinkin Eli Ulvilantien ja Taiteentekijäntien risteyksestä pohjoiseen. Tilanne selviää Googlen satellittikuvasta http://maps.google.fi/maps?hl=fi&safe=off&q=ulvilantie+google+maps&ie=UTF8&hq=&hnear=Ulvilantie,+00350+Helsinki&gl=fi&ll=60.208056,24.868369&spn=0.01177,0.036263&t=h&z=15

    Raeanus: “Tuossa metsässä on iso, vastarakennettu leikkipuisto sekä erilukuinen määrä polkuja, jotka talvisin muuttuvat laduiksi.”

    Tornitalot voitaisiin hyvin tehdä niiden polkujen väleihin. Ja tarvittaessa jotain polkua siirtääkin. Ja suksia voi myös kantaa (tai kuljettaa autolla) jonkun matkaa golf-kentällä kulkevalle ladulle, jos ei halua hiihtää kerrostalojen välissä.

    Raeanus: “Lisäksi metsäpläntillä on merkittävä asema alueen nuorten alkoholikokeiluissa.”

    Sen uskon.

    Raeanus: “Muutama talo mahtuisi kyllä mutta tuplaaminen vaatisi yli kymmentä kerrosta per. talo”

    Yli kymmenkerroksisia taloja on myös Ulvilantien sisäpuolella. Korkeilta ne ainakin näyttävät, kun niitä katselee golf-kentän hiihtoladulta. Ja tässä on yksi kuvakin
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Ulvilantie_19_January_23_2009.jpg
    (Korkeat asuintalot ovat nyt muotiakin, ainakin Leppävaarassa)

    Raeanus: “LIsärakentamista on kai suunnitteilla alueen sisäpuolen metsiköihin, joskin ne nimbyt ne nimbyt.” Itse en ole munkkivuorelainen, mutta Ulvilantien läpiajaneena sanoisin, ettei sisäpuolta pidä tiivistää. Ulkopuolelle voisi rakentaa PALJON, ja silti jättää metsäkaistaleen gölf-kentän ja jalkapallokentän reunaan.
    Tyhjä alue on suurempi kuin Talinrannan uusi matala asuinalue.

    Raeanus: “Talin alue on talvisin koko väestön aktiivisessa käytössä, on latuja ja pulkkamäkiä. Mielestäni se riittää.”

    Olen samaa mieltä, joskaan en ole varma, mitä tuolla lauseella tarkoitat. Tarkoittanet, että alue joutaa kesäisin myös golfaajille, koska se on suuren osan vuodesta kaikkien käytössä. Ja kesäisinkin siellä on paljon jalankulkijoille ja pyöräilijöille sallittuja teitä ja polkuja.
    Suosittelen kaikille tutustumista uuteen, kaupungin rakentamaan viidakkopolkuun, joka kulkee kaatopaikkakukkulan ja golf-kentän välissä Mätäjoen vieressä sen itäpuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Riitta kirjoitti 11.6.2011 kello 22:18

    Taas viimeksi Munkkivuoressa sukuloidessa ihailin kyllä alueen kaavoitusta. Porintieltä leikkipuistoon ja takaisin kuljettaessa saattoi parivuotiaskin kulkea vapaasti: ei tarvinnut pelätä, että hän pääsee ryntäämään auton alle, vaika äiti olisi vähän kauempanakin. Metsiköt näyttivät juurikin sellaisilta, missä lapset viihtyvät.

    Munkkiniemessä voikin sitten aikuisten kesken käydä sunnuntaikävelyllä ihailemassa kaunita taloja 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. anonyymi kirjoitti 12.6.2011 kello 1:01

    Ulvilantien (ja Munkkivuoren) vika on siinä, että taloja on vain Ulvilantien sisäpuolella ja ulkopuolella on todella synkkää ja tiheää metsää, minne ei aurinko paista eikä kuu kumota.

    En tunne noita metsiä, mutta muualla on kyllä metsää harvennettu sillä tavalla, että niistä näkee kesälläkin läpi. Metsä ei ole puisto.
    Lienee joku metsänraiskausosaston pikku- tai isompikin pomo laittanut harvennusmääräyksiä, että on saatu polttopuita omakotitaloon tai kesämökille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Vihreä äänestäjä kirjoitti 12.6.2011 kello 4:49

    Elinan mielestä pihlajamarjat ovat happamia! Asuntojen hinnat osoittavat hänen olevan mielipiteensä kanssa jokseenkin yksin.

    Golfkentän kanssa on jo kyse periaatteesta. Alueesta pitää periä se vuokra jonka se kaupunkilaisten muussa käytössä saisi, tai golfkerhon pitää avata ovensa kaikille kaupungin asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 12.6.2011 kello 7:29

    Reanus Munkkivuoren metsästä:

    Näin synkälle metsälle jää tilaa vain pohjoispuolelle.

    Suurimmaksi osaksi alue on kallioista mäntymetsää. Siellä maastopyöräillään, ulkoilutetaan koiria, paikallinen päiväkoti ja koulut tekevät sinne pienimuotoisia luontoretkiä. Aina sieltä jokin majaviritelmäkin löytyy lasten tekosina ja tosiaan nuotion jämät nuorten jäljiltä.

    Mutta jos ei pidä luonnontilaisesta metsästä, niin kai se sitten näyttäytyy synkkänä ryteikkönä. Muutama omaa rauhaa hakeva auringonottaja siellä kyllä eilen näytti olevan. Tuskin olivat hakeutuneet mahdollisimman varjoiseen paikkaan.

    Helsingille on omaleimaista runsaiden hoidettujen viheralueiden lisäksi laajat metsäalueet ja kannatan niiden säilyttämistä ihan joka puolella, esim. Vuosaaressakin. En siis nimbyile, vaikkakin tämä alue luonnollisesti on minulle tärkein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 12.6.2011 kello 7:38

    Kontulassa on paljon kaupungin vuokrataloja, Tapiolassa ei ollenkaan. Siinä on yksi merkittävä selittävä tekijä hintaerolle.

    Tapiolassa on myös paljon monipuolisemmat palvelut ja se on huomattavasti lähempänä Helsingin keskustaa.

    Muutenkin Tapiolalla on oma korkea statuksensa peruna rakentamisen ajoista. Siitähän oli tarkoitus tulla ainutlaatuinen puutarhakaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 12.6.2011 kello 8:45

    Vihreälle äänestäjälle,

    Ai olen siis ainoa, joka arvostaa vehreitä ulkoilualueita? Sehän on mukava sitten, että suuressa osassa Helsinkiä on tehty asiat minun mieleni mukaan. On minulla valtaa, ei voi muuta sanoa.

    Tule tekemään katugallupia tännepäin lapsiperheille. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka lähtisivät Katajanokalle, jos hintataso olisi sama kuin Munkkivuoressa. Mutta paljon löytyy myös niitä, jotka eivät lähtisi.

    Eikä tämä Osmoon liity. Olen asunut Helsingin keskustassa elämästäni yli kymmenen vuotta ja ahdistuin metsäisten ulkoilureittien puutteesta. Skattalta ei pääse mihinkään ilman, että joutuu keskelle kauppatoria. Ei siinä mitään hapanta ole, jos minä koen ympäristöni näin. En pidä ihmismassoista, melusta ja pakokaasuista.

    Lapsiperheenä asuimme jonkin aikaa Kruununhaassa ja melkein itkeskelin joka ilta, koska koin sen niin epämiellyttävänä pikkulasten kanssa. Pääsimme onneksi suhteellisen nopeasti takaisin Etelä-Haagaan suurien leikkipuistojen ja Keskuspuiston ääreen.

    En minä halua Thaimaahankaan matkustaa, vaikka se hinnan mukaan on “arvostetumpaa” kuin vaikkapa Berliinin loma. Vähän liian yksinkertaista ajattelua nyt vihreältä äänestäjältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 8:54

    Elina kirjoitti:
    “Suurimmaksi osaksi alue on kallioista mäntymetsää. Siellä maastopyöräillään, ulkoilutetaan koiria, paikallinen päiväkoti ja koulut tekevät sinne pienimuotoisia luontoretkiä. Aina sieltä jokin majaviritelmäkin löytyy lasten tekosina ja tosiaan nuotion jämät nuorten jäljiltä.”

    Asun itse Pitäjänmäellä Reimarlassa, joten en kovin usein tuolla Ulvilantien metsässä liiku. Mutta mieleeni on jäänyt, että siellä melko laajalla alueella ei ollut mitään aluskasvillisuutta. Ei sen takia, että maa olisi liiaksi tallattua vaan siksi, ettei kasveille riitä valoa. Ja metsä sillä kohden oli kylläkin korkeaa ja tiheää kuusimetsää.

    Elina: “Mutta jos ei pidä luonnontilaisesta metsästä, niin kai se sitten näyttäytyy synkkänä ryteikkönä.”

    Luonnontilainen metsä hyvällä hedelmällisellä maaperällä muuttuu aina Etelä-Suomessa sellaiseksi, että
    – maan pinnalla ei kasva ainuttakaan heinää, eikä varpua.
    – ihminen ei puiden sekaan sovi.
    Itse toki tykkään monenlaisesta luonnosta. Jopa tuollaisesta. Mutta jos sellaisia alueita on Helsingissä ja jos ne ovat kovin suuria, niin ihmetyttää, miksi täällä ei saisi olla myös peltoja, lentokenttiä ja golf-kenttiä. Golf-kenttää vastustetaan sillä perusteella, että sillä on liian vähän käyttäjiä. Kaupunkimetsällä, joka on niin tiheä, että siellä ei mahdu liikkumaan, ei ole yhtään käyttäjää. Siksi tuollaisten alueiden ei pitäisi täällä olla kovin suuria. Mallia voisi hakea vaikka Pajamäen ympäriltä. Siellä metsävyöhyke on mielestäni kohtuullisen leveä ja riittävän valoisa.

    Sinänsä minulla ei ole mitään halua tai tarvetta tuplata Munkkivuoren tai koko Helsinginkään asukaslukua.
    Ja itse nautin kaikista metsistä ja pelloista, mitä asuinympäristössäni on. Jopa Iso-Huopalahden vanhasta kaatopaikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 12.6.2011 kello 9:07

    Muutamia hajahuomioita:

    – Valtion kannalta Malmin lentokenttä on menoerä, jos siitä tontista pitäisi maksaa käypä vuokra niin se olisi vaan suurempi. Minun käsitykseni on että nykyisellä maksutasolla jos lentoasemat olisi yksityistä liiketoimintaa niin Suomessa olisi lentoasema vain Vantaalla ja Oulussa, ehkä Tampereella ja Lappeenrannassa (Pietari).

    – Minkä tahansa alueen rakentamista voi vastustaa sillä perusteella että toteutus on kuitenkin huono, esim. ei pidetä huolta viheralueista. Rationaalisempaa on vaatia kunnollista toteutusta.

    – Minusta se että asuntojen arvossa on kysymys pelkästään statuksesta, eli oikeasti Myllypuro on ihan yhtä hyvin tehtyä kaupunkia kuin Eira mutta siellä vaan asuu köyhempiä ihmisiä, ei nyt vaan pidä paikkaansa. Se menee niin päin että ne joilla on varaa valita valitsee ensin parhaat päältä, ja toki sitten päätyy samoille alueille. Se nyt ei ole sattumaa että ne keskiluokkaistuvat ex-työväenalueet on hyvää arkkitehtuuria (Punavuori, Käpylä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2011 kello 9:30

    Munkkiniemi rakennettiin aikanaan hyvin arava-painotteisesti (omistusarava) mutta jossain vaiheessa aravarajoitukset purettiin ja rikkaat ostivat Munkkiniemen pois köyhiltä. Vasta sen jälkeen siitä tuli elitistinen. Rikkaat oisivat tietysti voineet ostaa pois myös Munkkivuoren, mutta eivät ostaneet. Sikisi väitä, että kyse on asuinalueen fyyisestä laadusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Elina kirjoitti 12.6.2011 kello 9:42

    Osmo,

    Ovatko munkkiniemeläisten tulo- ja varallisuuserot niin merkittäviä, että tässä on syytä puhua köyhistä ja rikkaista?

    Tarkoitan nyt pohjoisen puolen kerrostalo-Munkkiniemeä, en rantapalatseja.

    Jostain sosioekonomisesta kartasta katselin, että Munkkivuoressa on yllättävänkin varakasta väkeä. Täällä on pienissä yksilöissä tietysti enemmän opiskelijoita ja Talinrannassa kaupungin vuokra-asuntoja, mikä laskee tasoa Munkkaan verrattuna. Ja ovathan asunnot huonompia ja talot rumempia, ei siitä mihinkään pääse.

    Mutta vastakkainasettelu rikkaat/köyhät on vähän liioittelua minusta. Et kai vain kettuile minulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 12.6.2011 kello 9:50

    Tampereen Amurissa (arvostettu asuinalue aivan keskustassa Hämeenpuistosta eteenpäin) näyttäisi olevan 500-1000 euroa alemmat neliöhinnat kuin Munkkivuoressa.

    Jos Munkkivuoressa asuvat köyhät, niin Amuri on siinä tapauksessa kerjäläisten kurjalistokaupunginosa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 10:18

    Osmo S:
    “Munkkiniemi rakennettiin aikanaan hyvin arava-painotteisesti (omistusarava) mutta jossain vaiheessa aravarajoitukset purettiin ja rikkaat ostivat Munkkiniemen pois köyhiltä. Vasta sen jälkeen siitä tuli elitistinen. Rikkaat oisivat tietysti voineet ostaa pois myös Munkkivuoren, mutta eivät ostaneet. Sikisi väitä, että kyse on asuinalueen fyyisestä laadusta.”

    Suomessa ei riitä rikkaita joka oksalle ja joka kaupunginosaan. Toisekseen, en ole nähnyt Munkkiniemessä sellaisia korkeita ja isoja kerrostaloja, joita Munkkivuoressa on lukuisia. Ja oletan että niissä on suhteellisen pienet asunnot. Rikkaat tykkäävät asua rivitaloissa ja omakotitaloissa suurissa asunnoissa – sellaisissa joita Munkkiniemessä on vaikka kuinka paljon, kun lähdetään Kalastajatorpalta kohti Munkkiniemen uimarantaa. En usko, että Munkkiniemen arvostus johtuu Munkkiniemen puistotien katunäkymästä, vaikka se Esplanadia muistuttaakin.

    Asiasta toiseen: Miksi Munkkivuoreen tehtiin metroasema, mutta ei tehty metroa? Oliko siinkin kyse siitä, että alueen asukkaat eivät halunneet metroa vai eikö heidän katsottu tarvitsevan sellaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2011 kello 12:05

    Munkkiniemen pientaloalueet ovat asia erikseen. Ne eivä
    t selitä sitä, miksi kerrostaloasunnot Solnantiellä ovat niin kalliita. Munkkiniemi on rakennettu kantakaupnkimaisesti. Se selittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Evert The NeveRest kirjoitti 12.6.2011 kello 10:27

    Katsoin eilen TV1:n Jaakko maailmanmatkaaja-ohjelmaa, joka oli tehty Hong Kongissa. Minulla oli iso aukko sivistyksessä. Luulin, että Hong Kong on savuinen, meluinen ja ruuhkainen pätsi. Sehän on kuin termiittipesä – ultra-city, jossa on kaikki käden ulottuvilla – jopa luonnon rauha!

    Vastaakohan Hong Kong Oden haavekaupunkia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 10:28

    tpyyluoma:
    “Minun käsitykseni on että nykyisellä maksutasolla jos lentoasemat olisi yksityistä liiketoimintaa niin Suomessa olisi lentoasema vain Vantaalla ja Oulussa, ehkä Tampereella ja Lappeenrannassa (Pietari).”

    Lentoasemien kustannushaitari voi olla varsin laaja, jos kyseisen elinkeinon annettaisiin itse määrätä, millaisia maapalveluja se katsoo tarvitsevansa ja haluaa käyttää. Suomessa on Finavian ylläpitämien lentoasemien lisäksi myös muutama kunnallinen kenttä ja yli 50 kenttää (=virallisesti valvottua lentopaikkaa) joita ilmailun harrastajat pitävät itse käyttökunnossa.
    kts. http://www.lentopaikat.net/

    Ja sen lisäksi tietysti kaikki ne järvet, peltosarat ja maantien pätkät joille lennetään enemmän tai vähemmän säännöllisesti, mutta epävirallisesti ja valvomatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ville kirjoitti 12.6.2011 kello 10:44

    Rautatiealueet vievät myös huomattavasti tilaa Töölönlahdelta Ilmalaan. Jos ja kun Pisara toteutuu, pidetään toivottavasti huolta, että Töölönlahdelta poistuu vastaava määrä kiskoja muuhun käyttöön. Jollain aikavälillä voisi kyseenalaistaa Pohjois-Pasilan ja Ilmalan logistiikkakeskukset ja järjestelyratapihatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kari Koskinen kirjoitti 12.6.2011 kello 11:17

    Tpyyluoma, asiallisesti ottaen tilanne tietenkin on se, että Helsinki-Vantaan tuloilla Finnavia kattaa kaikki muut kentät. Mutta ei se ihan noin suoraviivaista ole. Se (tappiollinen) syöttöliikenne on kuitenkin edellytys sille, että se Hki-Vantaa tuottaa. Ilman aluepolitiikkaa kenttien määrä varmasti vähenisi, mutta kyllä niitä jäisi kuitenkin.

    Malmin suhteen asia on mielenkiintoinen. Tavallisesti hyvin asioista perillä olevista lähteistä olen kuullut, että eräs halpalentoyhtiö olisi tarjoutunut rakentamaan omalla kustannuksellaan korvaavan kentän. Mutta ei Suomessa saa valtion kanssa kilpailla (terveisiä vaan keihäsmatkoille)

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Riitta kirjoitti 12.6.2011 kello 11:21

    Hmm… Ne asiat, joissa Munkkivuori o Munkkiniemeä parempi asuinalue ovat relevantteja sen lyhyen ajan, kun lapset ovat pieniä. Eikös tämä jo yksinään riitä selittämään eroa hintatasossa ja arvostuksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Leena kirjoitti 12.6.2011 kello 12:38

    Pitipä käydä Oikotiellä katsomassa asuntojen hintoja. Solnantiellä on vain kaksi asuntoa myytävänä – kaksio 40 neliötä 158t ja rivitalo 227 neliötä 1.123.867€.

    Munkkivuoressa on mm. kolme 48 neliön kaksiota, hinnat 179t, 189t ja 190t.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Viherinssi kirjoitti 12.6.2011 kello 12:43

    Valtion kannalta Malmin lentokenttä on menoerä, jos siitä tontista pitäisi maksaa käypä vuokra niin se olisi vaan suurempi. Minun käsitykseni on että nykyisellä maksutasolla jos lentoasemat olisi yksityistä liiketoimintaa niin Suomessa olisi lentoasema vain Vantaalla ja Oulussa, ehkä Tampereella ja Lappeenrannassa (Pietari).

    Tässä laskennassa otetaan kentän tuomat suorat tuotot ja menot. Malmi on tappiollinen (kuten käytännössä tosiaan lähes kaikki Suomen lentoasemat), tosin selvitysten mukaan sen saisi kehittämällä plussalle. Toisaalta selvityksiä on olemassa tähän mennessä sen verran, että niillä voisi päällystää pääkiitotien, joten sieltä löytyy monenlaista tarinaa.

    Tarkoitan kuitenkin voittajilla ja häviäjillä sitä nettoajattelua, että jos Malmi siirretään, valtion kulut kasvavat, vastaanottajakunta saa pieniä rippeitä yhteisövero-osuuksina, ja Helsinki voittaa.

    Tai jos Malmi lakkautetaan eikä siirretä, valtion kulut kasvavat silti. Osittain kulujen kasvaminen tulee tulojen vähenemisestä, pääosin vaihtoehtoisten investointien tekemisestä.

    Siis Helsinki on tällä hetkellä ainoa motivoitunut. Jos valtio joutuisi maksamaan markkinavuokraa, valtiokin olisi motivoitunut. Ja jos joku oikeasti katsoisi yhteiskunnallista nettosummaa, asia olisi jo hoidettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Mikko kirjoitti 12.6.2011 kello 13:18

    Elina: Munkkiniemen pientaloalue on itse asiassa enemmänkin haitta, joka laskee alueen arvoa. Alue olisi paljon viihtyisämpi, jos Munkkiniemen tiivistä kortteliasutusta olisi jatkettu parilla korttelilla, johon mahtuu sama määrä ihmisiä kuin noihin pientaloihin ja Munkkiniemen puisto ulotettu suoraan Munkan rantaan asti.

    Nyt väljästi pientaloissaan asuvat halkaisevat Munkan rannan ja puiston kahtia ja tekevät alueesta merkittävästi vähemmän viihtyisän. Onneksi Puistotien ja Solnantien ympäristö on riittävän hyvin onnistunut, ettei tuo pientaloalue pääse pilaamaan hyvää kaupunkiympäristöä täysin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko kirjoitti 12.6.2011 kello 13:39

    Jatketaanpa aiheesta vielä vähän. Oden alkuperäinen teksti on hitusen liian kärjistävä.

    Omasta mielestäni kaupunkiin tarvitaan paljon erilaisia asuinalueita. Kaikki eivät halua asumiseltaan samaa, minkä Elinakin on ilmeisesti oivaltanut. Toiset kaipaavat tiivistä korttelikaupunkia, jossa on Töölön tapaan suuret puistot asutuksen reunoilla tai keskellä ja riittävästi asukastiheyttä hyville palveluille. Toiset Munkkivuoren kaltaista lähiötä ja kolmannet pientaloa järjellisen matkan päästä työpaikasta ja palveluista.

    Näitä kaikkia mahtuu kyllä samaan kaupunkiin, mutta kannattaa huomioida se, että munkkivuorelainen asuminen tai pientaloasuminen vaatii merkittävästi enemmän maapinta-alaa per asukas kuin tiiviissä korttelikaupungissa asuminen. Tästä syystä tällaisia lähiöitä ei voi olla lähellä kaupungin keskustaa kovin paljoa – ellei sitten hyväksytä normiksi sitä, että työmatkat pitenevät merkittävästi, autoteihin pitää panostaa vuosi vuodelta enemmän ja silti ruuhkat kasvavat.

    Itse kyllä aloittaisin kaupungin tiivistämisen sillä, että rakennetaan ne motarit bulevardeiksi. Länsiväylälle mahtuu esim. Lauttasaaren henkeä kunnioittaen lähes kymmenen tuhatta asukasta. Turun väylän muuttaminen bulevardiksi parantaisi asumisviihtyisyyttä Munkkiniemessä ja Munkkivuoressa, yhdistäisi nämä kaksi aluetta toisiinsa ja alueelle mahtuisi tuhansia uusia asukkaita. Se on ehdottomasti parempi paikka jatkaa Munkkiniemen korttelikaupunkia kuin yrittää epätoivoisesti tiivistää alueita, joita ei ole tarkoitettu tiiviiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mikko kirjoitti 12.6.2011 kello 13:44

    Leena: Käypä huviksesi katsomassa etuoven markkinapuntarin karttaa: http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/housingmarket/barometer/hm_marketing_barometer.jsp?new=true&portal=eo&.sid=1000.E0FD46CD6F5F19E56DE30572864E1124

    Hintataso Munkkinimen puistotiellä on punaisella eli päälle 5000€/m2 kun taas Munkkivuoressa tuollaista vajaata 4000€/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 13:49

    Osmo S. sanoo:
    “Munkkiniemen pientaloalueet ovat asia erikseen. Ne eivät selitä sitä, miksi kerrostaloasunnot Solnantiellä ovat niin kalliita. Munkkiniemi on rakennettu kantakaupnkimaisesti. Se selittää.”

    Asunnot Solnantien kerrostaloissa ovat lähempänä Kalastajatorppaa, Tamminiemeä, Seurasaarta, raitiovaunupysäkkiä ja mainittuja Munkkiniemen rantapalatseja kuin asunnot Munkkivuoren isoissa ja korkeissa kerrostaloissa. Se selittää uskoakseni hintaeron paljon paremmin kuin se, että Munkkivuoren talot ovat “epäkaupunkimaisesti” liian kaukana toisistaan.
    Toki tämä on vain henkilökohtainen uskomukseni, mutta se ei muuksi muutu ennen kuin joku tekee tutkimuksen, miksi asunnonostajat maksavat Solnantien varressa olevista asunnoista enemmän kuin Ulvilantien varrella olevista. asunnoista.

    Myydäänhän Espoostakin asuntoja niin, että myynti-ilmoitukseen pannaan houkutin “Lähellä Kauniaisten rajaa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Juho Laatu kirjoitti 12.6.2011 kello 14:44

    Tässä pikainen lista asuinalueen suosioon vaikuttavia tekijöitä.

    status
    – pääkaupunki, ydinkeskusta
    – muut rikkaat
    – ranta, meri
    – ei köyhiä, ei sosiaalitapauksia
    – alueen nimi, maine, sijainnista muille lähtevä viesti, hintataso (mahdollisimman korkea)
    – asuntojen yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus vs. liukuhihnatuotanto ja suuret asuinyksiköt (rivitalo, kerrostalo, suuri kerrostalo)

    liikkuminen
    – joukkoliikenne toimii, tai autoilu toimii, parkkipaikat, ei ruuhkia
    – lähellä työpaikkaa ja muita päivittäisiä kohteita (lasketaan kai minuuteissa, vain kävelijöillä ja pyöräilijöillä etäisyys = aika)

    ympäristö
    – kulttuuripalvelut, kapakat, ravintiolat, liikuntamahdollisuudet
    – luonto (tai kiviromantiikka), oma puutarha (tai talonmiehen hoitama piha)
    – ilman laatu, melu, muut saasteet, vaarat lapsille, erilaiset häiriköt
    – koulu, päiväkoti, kauppa, ostoskeskus, terveyskeskus
    – väljyys (tai tiiviys), oma rauha vs. mehiläispesä
    – ympäröivä maisema, arkkitehtuuri
    – tutut ja sukulaiset, muut alueen ihmiset (esim. samanmielisiä)
    – oman lapsuuden ympäristö (tai hyvien muistojen ympäristö)

    raha
    – oikea hinta omalle kukkarolle
    – hyvä tasapaino paikan etujen ja hinnan välillä
    – kaikki rahat kiinni asuntoon, vs. muihin elämän asioihin
    – suuri pääoma ja halvat elinkustannukset vs. pieni pääoma ja suuremmat elinkustannukset, omistusasunto vs. vuokra-asunto

    Aika moni noista tekijöistä viittaa henkilökohtaisiin preferensseihin.Status- ja liikkumissektorissa on eniten asioita, joitka voivat olla samoja kaikille.

    Voisi väittää, että ihmiset jakaantuvat maapallolle rajojen ja luoien sallimissa puitteissa tasaisesti niin, että käikissa paikoissa on suunnilleen sama määrä etuja ja haittoja. Muussa tapauksessa ihmiset korjaisivat tilanteen muuttamalla epämiellyttävistä paikoista miellyttävämpiin.

    Yksi peruspoikkeus (vinouma) tästä säännöstä ovat varakkaiden hyvät asuinalueet, joissa haitaksi pitäisi tässä mallissa kai laskea rahan ansaitsemisen vaikeus. Joku asuu halvemmassa tai epämiellyttävämmässä paikassa, koska ei viitsi tai pysty hankkimaan vaadittavia rahoja. Toisaalta joku voi vältellä huippuhintaisia paikkoja järkisyistä.

    Toinen peruspoikkeus näyttäisi olevan status. Selvästi myös tuollaiset “ei-materiaaliset” seikat ovat ihmisille tärkeitä. Statukseen voi laskea muuten mukaan sekä “turhamaisuutta” että rationallisia perusteita kuten bisneksen sujuminen paremmin jos asuinpaikka antaa oikean viestin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 15:26

    Mikko kirjoittaa:
    “Itse kyllä aloittaisin kaupungin tiivistämisen sillä, että rakennetaan ne motarit bulevardeiksi. Länsiväylälle mahtuu esim. Lauttasaaren henkeä kunnioittaen lähes kymmenen tuhatta asukasta. Turun väylän muuttaminen bulevardiksi parantaisi asumisviihtyisyyttä Munkkiniemessä ja Munkkivuoressa, yhdistäisi nämä kaksi aluetta toisiinsa ja alueelle mahtuisi tuhansia uusia asukkaita. Se on ehdottomasti parempi paikka jatkaa Munkkiniemen korttelikaupunkia kuin yrittää epätoivoisesti tiivistää alueita, joita ei ole tarkoitettu tiiviiksi.”

    Minä en näe bulevardin ja motarin tilantarpeessa suuirtakaan eroa. Itse asiassa bulevardi vaatii jopa enemmän tilaa, jos sen varressa sallitaan myös pysäköinti (eli tarvitaan 3 kaistaa kumpaankiin suuntaan = 2 liikkuville ja yksi pysäköidyille autoille) Pysäköintitila taas tarvitaan siksi, jos bulevardin varsi rakennetaan täyteen kauppoja ja asuntoja, joihin ihmisten pitäisi päästä omillakin autoilla. Bulevardin keskelle halutaan usein vielä puistoa kuten Mäkelänkadulla, Esplanadilla ja Hesperiankaduilla.

    Minusta tuntuu, että motareille ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin lätkäistä sopiva nopeusrajoitus ja sallia / suunnitella liikerakennustontit, jotka rajoittuvat moottoritien ajokaistoihin. Tai ehkä sinne pitäisi panna jalkakäytävä ja pyörätie rakennusrivistön seinän ja ajokaistojen väliin

    Helsingissä on todella runsaasti maata tuhlattuna moottoriteiden reuna-alueiksi. Moottoriteiden ajokaistat eivät liene oleellisesti leveämpiä kuin katujen ajokaistat.

    Moottoriteiden piilottamista tunneleihin tai betonikansien alle en suosittele. Se maksaa ihan turhaan, betonin tekemiseen kuluu paljon energiaa, eikä ihmistä – autoilijaakaan – ole luotu elämään maan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Shakeem kirjoitti 12.6.2011 kello 16:09

    Tästä Osmon kirjoituksesta voi olla samaa mieltä. Lenkkeily (Suomen suosituin liikuntamuoto) on hyvä esimerkki harrastuksesta, jonka harrastaminen lähes edellyttää kunnollisia ja laajoja viheralueita. Kaikilla pitäisi olla oikeus lähteä asunnoltaan lenkille kunnolliseen viherkäytävään, joka sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä omasta asunnosta.

    Tuo Myllypuro-vertaus oli hyvä. Eipä tulisi mieleenkään lenkkeillä Myllypuron “puutarhakaupungissa”, vaan kyllä se edellyttää jotain keskuspuiston veroista. Toivottavasti tätä jälkimmäistä ei muuten nakerreta enää yhtään lisää. Myllypuroa voi nakertaa tiiviimmällä rakentamisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Shakeem kirjoitti 12.6.2011 kello 16:36

    hta:

    “Mihin vuoteen asti tämä vuokrasopimus on voimassa?”

    Nuo kaupungin solmimat vuokrasopimukset maa-alueiden vuokraamisesta golfaamiseen ovat julkisia ja löytyvät myös netistä.

    Talin golfkenttä on vuokrattu vuoteen 2034 saakka ja Paloheinän golfkenttä puolestaan vuoteen 2022. Molemmat sopimukset uudistettiin ihan viime vuosien aikana.

    Paloheinän golfkenttä eroaa Talista siten, että se on aidosti avoin ja järjestää mm. lapsille golfkursseja kesäisin. Helsingin kaupungilla olikin tuhannen taalan paikka sopimuksia uudistettaessa muutama vuosi takaperin osoittaa oikeudenmukaisuutta ja siksi syrjässä sijaitsevan paloheinän golfkentän vuokrataso nähtiin pinta-alaperusteella saman arvoiseksi Talin golfkentän kanssa.

    Talin golfkentän yleishyödyt nähdään poliitikkojen keskuudessa ilmeisesti melko arvokkaiksi. Mikäli tarkastellaan liikuntaviraston kiinteistövirastolle Talin alueesta maksamaa sisäistä vuokraa, joka on n. 500 000 euroa, on Talin golfareiden harrastuksesta oltava melkoista hyötyä yhteiskunnalle, kun liikuntavirasto katsoo asianmukaiseksi vuokrata aluetta n. 60 000 eurolla edelleen Helsingin golfklubi ry:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. TPi kirjoitti 12.6.2011 kello 18:43

    Hyvä O Soininvaara, käyn usein huvikseni täällä sivuillasi katsomassa mitä vihereliitti kirjoittelee. Nyt en voinut vastustaa kiusausta kirjoittaa tänne, vaikka olenkin itselleni luvannut etten provosoidu teidän kirjoituksistanne.

    Te viherpiipot, jotka itse lähes kaikkia asutte joko Katajanokalla tai Käpylässä, haluatte jatkuvasti aliarvoida m eitä itä-helsinkiläisiä. Montako myllypurolaista tai kontulalaista te tunnette henkilökontaisesti? Mitä luulette heidän ajattelevan omasta asuinalueestaan?

    Esimerkiksi meitä kontulalaisia on varsin monenlaisia, eivät kaikki ole työttömiä juoppoja ostarilla pörrääviä sosiaalitapauksia ja asu kaupungin vuokrataloissa sosiaalituilla. Meitä on, esim. omassa taloyhtiössäni (omistusasunto siis), autoalan yrittäjä, armeijan kapiainen, kunnan virkamies, kaupallisen alan asiantuntijatehtävissä toimiva, metallialan työnjohtaja, opettaja, kampaamo alan yksityisyrittäjä ja taksiyrityksen omistaja. Olemmeko me niitä luusereita, jota te vihreät niin kovasti halveksitte? Siksikö, ettei meillä ole akateemista loppututkintoa? Veroja mekin maksamme jokaikisestä ansaitsemastamme eurosta ja työttömiä emme ole olleet koskaan.

    Miksi sitten olemme jääneet Kontulaan? Ehkäpä meillä on vielä niitä periaatteita ja ihanteita, velvollisuudentuntoa ja kunnioitusta myös toisenlaisista kulttuureista tulleita ihmisiä kohtaan, mikä teiltä on kadonnut tyystin. Me olemme jääneet tänne, mm. koska emme halua maksaa koko ikäämme seinistä. Jokainen on voinut näissä elementtitaloissa sisustaa ja muokata asunnon oman näköisekseen, olemme mieltyneet naapureihimme jotka tunnemme vuosien takaa, ehkä vanhempamme asuvat täällä ja haluamme heidän nyt ikäännyttyään pitää heistä huolta, ehkä olemme ihastuneet väljään rakentamiseen missä ei tarvitse tuijottaa hiekkaiseen/asfaltoituun umpikorttelin sisäpihaan tai tuijotella naapuritalon ruokapöytään. Ehkä haluamme lähteä hiihto- tai lenkkipolulle kadun toiselta puolen, sinne mitä te kutsutte ryteiköksi, sinne missä sijaitsee vanhoja ensimmäisen maailmansodan aikaisia tykkiteitä ja juoksuhautoja, sotien aikaisia luolia tai venäläisten sotavankien hautausmaa.

    Te vihreät olette olette kovasti puolustamassa maahanmuuttoa kolmannesta maailmasta Suomeen, kunhan se ei tapahdu omaan kaupunginosaanne, vaan mieluimmin sinne Itä-Helsinkiin muuiden luusereiden joukkoon. Tajuatteko itse paradoksin tässä asiassa? Miksi ei nyt sitten sinne Munkkivuoreen tai Munkkiniemeen, jossa se synkkä metsä sijaitsee, voisi asuttaa ne 5000 somalia, joilla on hakemus sisässä? Saisitte tekin päästä osalliseksi kansainvälisestä solidaarisuudesta muutenkin kuin vain juhlapuheissanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2011 kello 19:20

    Kirjoituksessa ei puhuttu mitään itähelsinkiläisistä asukkaista, vain kaupunkisuunnittelusta ja lähiöistä noin ylipäänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Antti Leinonen kirjoitti 12.6.2011 kello 18:50

    Viheralueita tarvitaan, mutta nekin voidaan toteuttaa tehokkaasti tai tehottomasti. Minäkin hiihdän mielelläni pellolla ja katselisin ikkunasta mieluummin peltoa kuin vastapäistä kerrostaloa, mutta silti olen sitä mieltä, että peltojen virkistyshyöty suhteessa niiden viemään pinta-alaan on surkea.

    Meren tai joen rannassa voi riittää aivan hyvin muutaman kymmenen metrin levyinen metsäkaistale hyvälle lenkkipolulle, jos väylä on helposti saavutettavissa ja jatkuu ilman tarpeettomia katkoksia. Isompi metsäalue on tietysti asukkaiden mielestä parempi kuin pienempi, mutta rajahyöty laskee nopeasti pinta-alan kasvaessa.

    Kapeasta peltokaistaleesta kerrostalojen välissä ei taas ole juuri mitään iloa, vaan peltoa tarvitaan paljon isompi alue, jotta siitä saataisiin sama virkistyshyöty kuin hyvästä metsäkaistaleesta. Sama koskee golfkenttiä.

    Mikon kanssa olen samaa mieltä siitä, että erilaisia asuinalueita tarvitaan. Jotkut arvostavat palveluita ja toiset lenkkipolkuja, joten ei ole olemassa mitään kaikille optimaalista asuinaluetta. Kaupungin pitää kuitenkin olla kaupunkia, joten samanlaista väljyyttä kuin maaseudulla ei voi odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. TPi kirjoitti 12.6.2011 kello 19:47

    Meinasin ihan unohtaa, että on ihanaa kun voi parkeerata auton taloyhtiön omaan pihaan omalle parkkipaikalle, eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa talvipakkasella tuntitolkulla kuten esim. työkaverini Töölöstä joutuu tekemään. Julkisilla matka työpaikalleni kestäisi nyt n. tunnin, omalla autolla sinne pääsee 15 minuutissa. Eikä yhtään ole huono omatunto.

    Aikoinaan, kun vielä asuin Vallillassa eikä ollut rahaa omaan autoon eikä oikeutta myöskään lapsen kunnalliseen hoitopaikkaan vaan lapsi piti viedä yksityiselle hoitajalle sinne minne sai, työmatkaan kului päivässä n. 3 tuntia. Töissä piti olla klo 7, ja lapsen kanssa piti lähteä kotoa jo 5.20. Minä ainakin olen oman osuuteni näissä ilmastotalkoista jo tehnyt aikoja sitten. Voin sanoa etten tunne yhtään, nimenomaan yhtään huonoa omaatuntoa oman auton käytöstä, sillä minä olen seissyt klo 5.30 talvipakkasessa 6 kk ikäisen lapsen kanssa auraamattomalla bussipyskäillä odottamassa bussikyytiä hoitopaikkaan. Kärsikää nyt vuorostanne te, hemmotellut nuoremmat sukupolvet. Minä seisoin siellä tuulessa ja lumituiskussa aikani lapseni kanssa. Äitiysloma kun oli silloin vain 6 kk. Ja muuten seuraavien 2 lapseni kanssa kuljin myös julkisilla, päivässä matkoihin kului tuo sama 3 tuntia.

    Nyt täällä ihanassa Kontulassa sijaitsevalla taloyhtiöllämme on jäänyt tilaa parkkipaikkojen lisäksi lapsien leikkipaikalle, jossa on keinut, hiekkalaatikot ja oma pelikenttäkin metsän siimeksessä (joka on voitu jäädyttää talvella luistelua varten). Lapsille on lisäksi jäänyt pieni metsikkö taloyhtöiden välille seikkailuja varten. Siellä omat poikanikin tutkineet mitä ötököitä kivien ja kantojen alta paljastuu, missä oravat, puput, kottaraiset ja varikset asuvat. Siellä saattoivat pienet pojat tehdä lehtimajoja ja luolia pensaiden alle.

    Varsinaiseen taloyhtiön pihaan on istutettu oikeita omenapuita, pihlajia, koristepensaita, kukkaistutuksia, asennettu pihakeinuja ja -pöytiä jossa vanhemmat ja nuoremmat taloyhtiömme asukkaat voivat viettää kesäpäiviä vaikka grillaten ja kahvia juoden. Pihallamme olevia istutuksia, käy hoitamassa yksityinen viheralanyritys (taloyhtiömme eli me osakkeen omistajat maksamme tietysti omasta pussistamme). Toisin sanoen aivan ihanaa elämää täällä “slummissa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 12.6.2011 kello 22:24

    Maailman vanhin ja arvostetuin golfkenttä, pelin kodiksi kutsuttu St. Andrews Old Course Skotlannissa sijaitsee julkisella maalla. Sunnuntaisin kenttä on ylivoimaiselta valtaosaltaan avoin kaikille siinä missä mikä tahansa muu puisto.

    Samanlainen järjestely pikaisesti Taliin, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ville kirjoitti 12.6.2011 kello 22:45

    Malmin lentoasemasta tulee jotenkin mieleen Berliinin Tempelhof – ja nyttemmin myös Tegel: kaupunkirakenteen keskellä oleva lentokenttä, jonka toiminnot kaupungin kasvaessa siirretään (aina vaan) kauemmas. Niin asiat vain menevät – ei ison kaupungin keskelle sovi lentokenttää. Se, missä vaiheessa Helsingistä tulee iso kaupunki, on sitten oma kysymyksensä 😉

    Vakavasti ottaen lentoliikenne on syytä minimoida kaupunkialueen päällä. Ei Manhattanillakaan saa enää helikoptereilla laskeutua pilvenpiirtäjien katoille, vaan helikopterikentät ovat rannassa saaren ympärillä. Turistilennot pilvenpiirtäjiä hipoen on myös käsittääkseni kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. migul kirjoitti 12.6.2011 kello 23:07

    Minäkin olen ajatellut esim vuoroja tmv. Mitä jos Talin kenttää pienennettäisiin sen alkuperäisiin mittoihinsa?

    Tai vain pidemälle ajattelemalla olisiko sitten mahdollista järjestellä golffaamisen uudella ja epätyypillisellä tavalla. Esim suuntasektorien yms kanssa. Vaikea arvioida kun golffaamista en ymmärrä enkä harrasta. Esim pienillä lentopaikoilla periferiassa on onnistuttu sovittamaan yhteen toisiaan haittavaa toimintaa pelkällä järjestelyllä ja sopimuksilla. Golfkisojen järjestelyä tietysti haittasi.

    Kontulassa taas tiettyjen isojen talojen parkkipaikat ovat aika hehtaarinäkymä. Tulee mieleen parkkiluolan tai parkkihallin rakentaminen. Saisi auton suojaan säältä ja näkymää paremmaksi. Kannataisikkohan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Sakari E kirjoitti 12.6.2011 kello 23:09

    Elina,

    Lähes koko Suomi on rakennettu ideaalisi mukaisesti harvaan ja kauas ravintoloista. Miksi ihmeessä muutat maan halutuimmille neliömetreille Krunikkaan ja sitten valitat, että koska se ei miellytä sinua, sellaista kaupunkirakennetta ei kysynnästä huolimatta saa laajentaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Erkki M kirjoitti 13.6.2011 kello 9:20

    Ville kirjoitti:
    “Malmin lentoasemasta tulee jotenkin mieleen Berliinin Tempelhof – ja nyttemmin myös Tegel: kaupunkirakenteen keskellä oleva lentokenttä, jonka toiminnot kaupungin kasvaessa siirretään (aina vaan) kauemmas. Niin asiat vain menevät – ei ison kaupungin keskelle sovi lentokenttää. Se, missä vaiheessa Helsingistä tulee iso kaupunki, on sitten oma kysymyksensä”

    Tutkipa montako lentokenttää on esimerkiksi Pariisin alueella. Muistaakseni kymmenkunta. Tai Tukholmassa. Siellä niitä on vähemmän kuin Pariisissa, mutta enemmän kuin Helsingissä.
    Se, että toimintoja pitää siirtää pois kaupungista kun kaupunki kasvaa, ei minun mielestäni ole mikään luonnonlaki.
    Malmin lentoasema ja Talin golf-kenttä sopivat tänne ihan yhtä hyvin kuin Viikin koetila ja -navetta. Tai Hietalahden telakka. Tai Laajasalon ja Herttoniemen öljysatamat. Tai Helsingin päärautatieasema Tai Töölön sokeritehdas, kahvinpaahtimo Vallilassa tai Koffin olutpanimo Hietalahdessa tai Strömbergin ja Siemensin tehtaat Pitäjänmäellä ja Leppävaarassa. Tai Hanasaaren voimalaitokset Sörkassa.
    En kertakaikkiaan ymmärrä sellaista kaupunkisuunnittelua, kaupunkipolitiikkaa ja kaupungin rakentamista, joka lähtee siitä, että toimivat teollisuus- ja liikennelaitokset pitää siirtää pois hyviltä paikoiltaan vain sen takia, että ko. paikoille pitäisi saada asuntoja.

    Ville:
    “Vakavasti ottaen lentoliikenne on syytä minimoida kaupunkialueen päällä. Ei Manhattanillakaan saa enää helikoptereilla laskeutua pilvenpiirtäjien katoille, vaan helikopterikentät ovat rannassa saaren ympärillä. Turistilennot pilvenpiirtäjiä hipoen on myös käsittääkseni kielletty”

    Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö lentoliikennettä kaiken kaikkiaan minimoida ja rajoittaa, olen sitä mieltä, että matkustajalentokenttien on syytä olla suhteellisen lähellä kaupunkeja. Rahti- ja sotilaskentät ovat asia erikseen. Ja helikoptereilla voi kyllä laskeutua talojen katoillekin. Ainakin hätätilanteissa ja erikoistapauksissa. Muistaakseni jossain suomalaisessakin elokuvassa laskeuduttiin hotelle Hesperian tai Intercontinentalin katolle (Oiskohan ollut viimeisin komisaario Palmu?)
    Muuten olen sitä mieltä, että helikopterikuljetus sopisi oikein hyvin Malmin ja Helsinki-Vantaan välille. Alkumatka tultaisiin pikkukoneella Malmille, sitten helikopterilla Vantaalle ja sieltä isolla koneella maailmalle. Siis sitten kunh Helsingin maaliikenne alkaa tökkiä niin pahasti, ettei sillä lailla kerkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Risto kirjoitti 13.6.2011 kello 10:02

    Erkki M:

    Tai Hietalahden telakka. Tai Laajasalon ja Herttoniemen öljysatamat. Tai Helsingin päärautatieasema Tai Töölön sokeritehdas, kahvinpaahtimo Vallilassa tai Koffin olutpanimo Hietalahdessa tai Strömbergin ja Siemensin tehtaat Pitäjänmäellä ja Leppävaarassa. Tai Hanasaaren voimalaitokset Sörkassa.

    Töölössä ei ole pitkään aikaan ollut sokeritehdasta ja vähän lyhempään aikaan olutpanimoa Hietalahdessa. Telakalla on ymmärtääkseni vuokrasopimus, jolle kaupunki ei voi omalta puoleltaan sanella irtisanomispäivää. Vaimalaitokset ovat ainakin pienetäneet viime vuosinaan käyttämäänsä maa-alaa ja vapautuneelle alueille on rakennettu tai on sunniteltu rakennettavaksi joko asuntoja tai tomistoja – ja se öljysatamakin on jo suljettu.

    “En kertakaikkiaan ymmärrä sellaista kaupunkisuunnittelua, kaupunkipolitiikkaa ja kaupungin rakentamista, joka lähtee siitä, että toimivat teollisuus- ja liikennelaitokset pitää siirtää pois hyviltä paikoiltaan vain sen takia, että ko. paikoille pitäisi saada asuntoja. ”

    Ongelmaahan ei synny jos käyttäjä omistaa maa-alan tai joutuu maksamaan markkinahintaista vuokraa. Toiminnot siirtyvät ihan ilman poliittista käskytystäkin sinne, missä ne on taloudellisesti järkevää toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Elina kirjoitti 13.6.2011 kello 10:21

    Sakari E,

    Olen asunut nuoruusvuodet aikoinaan Krunikassa ja silloin tietysti asiassa oli paljon hyviä puolia. En minä ravintoloita mitenkään hyljeksi enkä aseta eri asumismuotoja arvoakselille. Eri ihmisillä eri elämänvaiheissa on hyvin erilaisia preferenssejä.

    Kahden ensimmäisen lapsen syntyessä asuimme Etelä-Haagassa, mutta vuokrasopimus irtisanottiin vanhemman ollessa parivuotias. Ajattelin, että keskusta-asumista voisi kokeilla.

    Lasten kanssa Kruununhaka osoittautui kuitenkin epämiellyttäväksi. Lähin kunnollinen, ohjattu leikkipuisto sisätiloineen oli Toisella linjalla, pihaa ei ollut lainkaan, ulko-oven edustalla jyräsi Pohjoisrannan liikenne.

    Olisi pitänyt ensin tutkia ja sitten vasta hutkia eli hätäinen ja väärä päätös oli sinne lähteä. Mutta kuten kerroin, teimme korjausliikkeen hyvin nopeasti.

    Mutta mitä siis olen yrittänyt sanoa: Osmon näkökulma on minusta valitettavan yksipuolinen. Minun Helsinkiini mahtuu erilaisia asuinalueita ja erilaisia tilaa vieviäkin, vain osan väestöstä käyttämiä toimintoja: ratsastustalli, golfkenttä, siirtolapuutarhat, maauimalat, koirapuistot etc.

    Osmon ja häntä peesaavan Vihreän äänestäjän kirjoituksista saa käsityksen, että KAIKKI haluavat juuri sellaista kaupunkia kuin hekin.

    Kruununhaka ei sinänsä laajene mihinkään, vaikka kuinka tiivistettäisiin lähiöitä tai rakennettaisiin tiiviitä uusia. Vanhoista lähiöistä vain viedään niille ominaiset vahvuudet eli vehreys ja väljyys.

    Ei Ruoholahdessa ole ensimmäistäkään antiikkiliikettä, ei katukahviloita, ei yhtään mitään. Tiivistä on, mutta silti tyhjää ja ankeata. Ei vanhojen kantakaupungin alueiden tunnelmaa noin vain siirretä rumien laatikoiden keskelle. Ruoholahteahan toissapäivänä suomi joku brittiläinen arkkitehtikin kovin sanoin Hersarissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ville kirjoitti 13.6.2011 kello 10:27

    Erkki M, Manhattamilla kiellettiin helikoptereilla laskeutuminen katoille, kun silloisen Pan Am -talon katolta tippui helikopteri jalankulkijoiden niskaan. Matka-ajoissa ei hävitä, vaikka kentät on nyt sijoitettu kehämäisesti kaupungin ympärille.

    Berliini tuli siksi mieleen, että Tempelhofin sulkemista vastustettiin kansanliikkeen voimin vielä voimakkaammin, kuin mitä Malmia on puolustettu.

    Isot matkustajaliikenteen kentät ovat kyllä kaikkialla aika kaukana keskustoista. Mutta ei Malmia sellaisiin tietenkään pidä verrata, vaikka ajatuksia matkustajaliikenteen lisäämisestä onkin välillä joku päästänyt suustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. R. Silfverberg kirjoitti 13.6.2011 kello 10:31

    Mielestäni Malmin kenttää ei tarvita mihinkään kaupalliseen lentoliikenteeseen. Tukholmassa tilanne on toinen koska pääkenttä Arlanda on 45 km päässä kaupungista ja siksi osa yhtiöistä lentää lähempänä olevasta Brommasta. Malmin kenttä toimikoot siinä käytössä kuin se nyt toimii ja strategisena reservinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. ML kirjoitti 13.6.2011 kello 11:05

    Osmo kirjoitti: “Minusta tiiviisti vanha Eira on miellyttävämpi kuin harvakseltaan rakennettu Myllypuro. Olisi, vaikka Myllypuron rakennukset olisivat kauniimpia. Pienimittakaavaisuus on Eiran voima Myllypuroon nähden.” & “Näistä puutarhakaupungeista Munkkivuori on parhaita – lähinnä siksi, että liikenne kiertää alueen Ulvilantietä pitkin ja kaupunginosa on sisältään lähes autoton.”

    ja

    Shakeem kirjoitti: “Tuo Myllypuro-vertaus oli hyvä. Eipä tulisi mieleenkään lenkkeillä Myllypuron “puutarhakaupungissa”, vaan kyllä se edellyttää jotain keskuspuiston veroista. Toivottavasti tätä jälkimmäistä ei muuten nakerreta enää yhtään lisää. Myllypuroa voi nakertaa tiiviimmällä rakentamisella.”

    Johan on kummallinen vertailupari löydetty… Eiralla ja Myllypurolla taitaa olla yhteistä lähinnä se ettei niillä ole mitään yhteistä.

    En millään osaa pitää harvahkoa rakentamista ongelmana viihtyisyyden kannalta, jollei lähtöajatuksena ole, että alueelle ja kaupunkiin yleensäkin pitää asuttaa tietty määrä ihmisiä.

    Toivoisin Osmon kiinnittävän myös huomiota Myllypuron aikoinaan hienosti laadittuun asemakaavaan (joka taisi saada kansainvälistä tunnustakin, olisiko voittanut jonkin palkinnonkin?), missä autoliikenne on ohjattu aluetta kiertävällä tielle ja Myllypuron keskustaa halkovat kevyenliikenteen raitit. Kaavan toteuttaminen jäi muilta osin tosin sangen pahasti puolitiehen.

    Shakeemille tiedoksi, että Myllypurosta lähtee kyllä vähintäänkin keskuspuiston tasoiset (ja taatusti Eiraa paremmat) lenkkeilymaastot erityisesti Viikin puoleisella reunalta heti omakotialueen takaa. Muutenkin Myllypuro on liikunnanharrastajalle varsinainen paratiisi.

    Koska Myllypurossa itse rakennusten mittakaava on mikä se on, täydennysrakentaminen ilman, että nykyisten asukkaiden viihtyvyys kärsii, on huomattavan haastavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. antti kirjoitti 13.6.2011 kello 11:17

    Ihan miellyttäviä puutarhakaupunginosia lenkkeilyyn ja ulkoiluun ihan tavallisilla jalkakäytävillä ovat esim Pitäjänmäen ja Hertoniemen vanhat rintamamies-alueet. Taitavat vaan pikkuhiljaa suuremmat puut ja puutarhat hävitä rakennusoikeuksien käytön tarkistuessa. Mutta eihän Osmo näitä voi esimerkiksi ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Erkki M kirjoitti 13.6.2011 kello 12:28

    Risto kirjoitti:
    “Töölössä ei ole pitkään aikaan ollut sokeritehdasta ja vähän lyhempään aikaan olutpanimoa Hietalahdessa. Telakalla on ymmärtääkseni vuokrasopimus, jolle kaupunki ei voi omalta puoleltaan sanella irtisanomispäivää. Vaimalaitokset ovat ainakin pienetäneet viime vuosinaan käyttämäänsä maa-alaa ja vapautuneelle alueille on rakennettu tai on sunniteltu rakennettavaksi joko asuntoja tai tomistoja – ja se öljysatamakin on jo suljettu.”

    Kaiken tuon tiesin (paitsi ehkä Hietalahden telakan maanvuokrasopimusta). Mutta mielestäni nuo siirrot, joita on jo tehty, olivat tarpeettomia. Teollisuuskin elävöittää kaupunkia. Ja antaa työpaikkoja. Muissa kunnissa tapellaan, että sinne saataisiin teollisuutta. Helsinki koittaa karkottaa sitä.

    Risto:
    “Ongelmaahan ei synny jos käyttäjä omistaa maa-alan tai joutuu maksamaan markkinahintaista vuokraa. Toiminnot siirtyvät ihan ilman poliittista käskytystäkin sinne, missä ne on taloudellisesti järkevää toteuttaa.”

    Ei pidä paikkaansa. Esim. Hanasaari A:n maapohjan omistaa Helsingin kaupunki, joka omistaa myös Helsingin Energian, joka teki kyseisessä laitoksessa bisnestä.
    Ja Malmin lentokentän “omistaa” Suomen valtio vuoteen 2034 asti, mutta siitä huolimatta lentokenttää yritetään häätää sieltä.
    Suomen valtio omistaa myös ns. Seutulan lentokentän Vantaalla, mutta sitäkin yrittävät täysin sivulliset ja ulkopuoliset tahot häätää, perusteluna, että se häiritsee heitä.
    Kyllä joidenkin toimintojen poissiirtämisessä on vahvasti politiikka aina mukana. Se voi olla jopa luonnosuojelualueen lopettamisen takana, jos rahan valta (=poliitikot) on sitä mieltä, että alue on liian arvokas suojeltavaksi. Ja vaikka alueen omistaisi Suomen valtio tai esim. Helsingin kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Saara kirjoitti 13.6.2011 kello 13:08

    Elina:

    Osmon ja häntä peesaavan Vihreän äänestäjän kirjoituksista saa käsityksen, että KAIKKI haluavat juuri sellaista kaupunkia kuin hekin.

    Luullakseni aika moni vihreitä äänestävä preferoi juurikin tuollaista Osmon kuvailemaa kaupunkirakennetta. Minä ainakin (ja juge, kyseessä on todellakin aivan eri asia kuin Vanhasen puutarhakaupunki-idea)!

    Osmolta – ja mahdollisesti vihreältä eduskuntaryhmältä yleisemminkin – näemmä usein odotetaan KAIKKIEN suomalaisten mielihalujen huomioimista toiminnassaan. Muihin puolueisiin ei suhtauduta lainkaan samoin. Kaikki ymmärtävät, että kokkarit ajavat yksisilmäisesti varakkaiden kapitalistien etua ja demarit ay-liikkeen.

    Sinä et muistaakseni vihreitä äänestä (eikä moni muukaan blogin kommentoijista), joten miksi Osmon pitäisi huomioida sinun toiveesi?

    (Oikeasti toivoisin, että politiikassa siirryttäisiin kapea-alaisesta eturyhmäajattelusta enemmän maailmaa syleilevään suuntaan, mutta niin kauan kuin suurin osa puolueista ajaa vain omien äänestäjiensä etua, yhden pikkupuolueen on vähän vaikeaa saada tällaista muutosta aikaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2011 kello 15:07

    On aivan selvää, etteivät kaikki halua asua samalla tavalla. Kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin kyse siitä, millaista asuinaluetta halutaan lisää, siis nykyistä enemmän. Asuntojen hinnoista voidaan päätellä, että kerrostalolähiöitä kaukana ei haluta lisää mutta kantakaupunkia halutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Sakari E kirjoitti 13.6.2011 kello 13:43

    Elina,

    En usko kenenkään kuvittelevan, että kaikki tai edes enemmistö haluaisi asua ruutukaava-alueella. Tässä keskustelussa ei pidä irrottautua siitä tosiseikasta, että tiivistä umpikortteliasumista on pääkaupunkiseudulla todella vähän. Niin kauan kuin hintakehityksestä voi päätellä sille löytyvän liikaa kysyntää, on mielestäni ihan terve trendi, että moottoritiet, golfkentät ja lentoasemat työntyvät kauemmas ja omaa rauhaa kaipaavat sielut niiden mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Erkki M kirjoitti 13.6.2011 kello 15:32

    Osmo S:
    “On aivan selvää, etteivät kaikki halua asua samalla tavalla. Kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin kyse siitä, millaista asuinaluetta halutaan lisää, siis nykyistä enemmän. Asuntojen hinnoista voidaan päätellä, että kerrostalolähiöitä kaukana ei haluta lisää mutta kantakaupunkia halutaan.”

    Asuntojen hinnoista minä päättelisin vain sen, että lähellä kantakaupunkia ne maksavat enemmän kuin kauempana.
    Jos halutaan kantakaupungin tyylisiä asuinalueita lisää, niin voihan niitä tehdä muuallekin kuin toistaiseksi väljiin tai “tyhjiin” eli asuttamattomiin paikkoihin Helsingissä. Ja jos halutaan suurentaa nykyistä kantakaupunkialuetta, niin eikö silloin olisi helpointa kipata kalliolohkareita ja muuta maa-ainesta mereen ja suurentaa Vironniemeä. Jos merta muutetaan maaksi, niin eihän se ole keneltäkään poissa.

    Paitsi tietysti heiltä, jotka asuvat kantakaupungissa merenranta-asunnoissa. Mutta eikös he ole niitä rikkaita, joita saa “rokottaa”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2011 kello 15:45

    Munkkiniemi on kaukana kantakaupungista, mutta kantakaupunkimaisesti rakennettuna siitä on tullut hyvin suosittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Marko V kirjoitti 13.6.2011 kello 15:38

    Saara kirjoitti

    “Sinä et muistaakseni vihreitä äänestä (eikä moni muukaan blogin kommentoijista), joten miksi Osmon pitäisi huomioida sinun toiveesi?”

    No jos vihreät vaikka alkaisivat kuuntelemaan mitä meillä muilla kommentoijilla on asiaan, niin jos vaikkapa seuraavat eduskuntavaalit ei menisi niin penkin alle. Jos puolueohjelma sisältää utopiaa ja vihreät ovat enemmän kiinnostuneita Saimaannorpista kuin kaupunkilaisten elinympäristöstä, niin eipä tarvi vallan kahvaa tavoitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Matti Kinnunen kirjoitti 13.6.2011 kello 17:19

    Erkillä välähti:
    > Ja jos halutaan suurentaa nykyistä
    > kantakaupunkialuetta, niin eikö silloin olisi
    > helpointa kipata kalliolohkareita ja muuta maa-
    > ainesta mereen ja suurentaa Vironniemeä. Jos merta
    > muutetaan maaksi, niin eihän se ole keneltäkään poissa.

    Juuri näin Helsingissä on tehty liki kaksisataa vuotta. Ja koko ajan tehdään lisää: Jätkäsaari, Koivusaari. Ettei vain Kalasatamassakin hieman olisi täyttöä tekeillä – ainakin on kasattu maata sen verta korkeiksi kasoiksi, jotta onnistuisi.

    Eikös olekin asiat vallan mainiosti hoidettu Helsingissä? Aivan kuten haluat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. kse kirjoitti 13.6.2011 kello 18:49

    Shakeem:

    Paloheinän golfkenttä eroaa Talista siten, että se on aidosti avoin ja järjestää mm. lapsille golfkursseja kesäisin.

    Tali on aivan yhtä avoin kuin mikä tahansa muukin seuran ylläpitämä golfkenttä eli riittävällä tasoituksella, greencardilla ja rahalla pääsee pelaamaan vieraspelaajana (ja suhteellisen edullisestikin – kirkkonummelaisella kotikentälläni joutuu viikonloppuisin pulittamaan jopa enemmän). Lisäksi Talilla on omaa junioritoimintaa, jonka kautta lapset ja nuoret pääsevät edullisesti valmennukseen ja pelamaan.

    Tietysti voidaan kyseenalaistaa vieraspelammisen ehdot, mutta esim. jos Talissa järjestettäisiin jotain “jokamiespäiviä” alueen ulkoilureitit olisi turvallisuussyistä melkeinpä pakko sulkea – 200 km/h kiitävät golfpallot kun voivat tehdä aika rumaa jälkeä esim. kasvoihin osuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Juho Laatu kirjoitti 13.6.2011 kello 19:53

    Kantakaupungissa eniten hintaa nostavat kai status ja työpaikkojen suuri määrä. Kantakaupungissakin arvostetuimpia alueita taitavat olla väljimmät ja meren rannalla sijaitsevat alueet kuten Kaivopuisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Raeanus kirjoitti 13.6.2011 kello 21:18

    Tegelin ja Tempelhofin kentillä lienee jonkinlaista historiallista merkitystä vaikka ne historialliset rakennukset lienee raiskattu aikoja sitten.

    Asuinalueiden arvottaminen neliöhinnan hetkittäisen arvon perusteella ei liene järkevää. Munkkiniemi ja -vuori ovat eri vaiheessa kehitystä, -niemi vakiintunut, mutta -vuori vasta vakiintumassa. Vielä 70-luvulla monessa munkkivuorelaisyhtiössä oli veteraanirajoitus, ja vielä 90-luvulla joka toinen oli alkuperäisasukas. Lisäksi -vuoressa on menossa putkiremppabuumi.

    Poliitikko joka vaihtaa mielipiteitään kansalaismielipiteen mukaan ei ansaitse arvostusta. Jos omilla periaatteilla ei pääse vallankahvaan, ollaan oppositiossa tai tehdään jotain muuta. Kompromissejä täytyy voida tehdä, mutta se on eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Markku af Heurlin kirjoitti 13.6.2011 kello 22:09

    keskustelu alkaa olla juupas-epäs – tasoa. Esikaupunkialueiuden idea oli väljyys, erityisesti piha-alueissa. Vielä 40 vuotta sitten kantkaupungin pihat olivat ankeita, ja usein likaisia, koska roskat poltettii uunissa, ja lämmitys oli talokohtainen hiili/öljylämmitys. Kallion ja Aleksis Kivenkadun ilma on raikastunut tästä.
    Kartasta päätellen:, tarkistan vielä tarkemmasta kartasta ja ilmakuvasta suurin soa Munkkiniemen taloja on erillistaloja. Ainoastaan Munkkiniemen puistotie ja Hollantilaientiee mudoostavat yhtenäisen talorivistön.

    Toistabn taas kuningasajatukseni: laskekaapa, mitä maksaisi koko Pasilan ratapiha-alueen päällystäminen kokonaan betonikannella ja rakentaa siitä Töölön tyyppinen uusi kaupunginosa.- Ei halpaa, mutta ei välttämättä liian kallistakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Markku af Heurlin kirjoitti 13.6.2011 kello 22:12
  76. Ville kirjoitti 13.6.2011 kello 23:21

    Malmin lentoasema vie tilaa suunnilleen Lauttasaaren verran. Mitä jos vaihdettaisiin päittäin – siirretään lentoasema Laruun, ja rakennetaan Malmille vastaava määrä kerrosalaa? Lauttasaari olisi varmasti monen Malmin lentokenttää käyttävän kannalta parempi sijainti 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Marko V kirjoitti 13.6.2011 kello 23:31

    Raeanus kirjoitti 13.6.2011 kello 21:18

    “Poliitikko joka vaihtaa mielipiteitään kansalaismielipiteen mukaan ei ansaitse arvostusta. Jos omilla periaatteilla ei pääse vallankahvaan, ollaan oppositiossa tai tehdään jotain muuta. Kompromissejä täytyy voida tehdä, mutta se on eri asia.”

    Meillä on ihan tällä hetkellä tapetilla varsin surullinen esimerkki yritysmaailmasta kun ylin johto omassa erinomaisuudessaan ja ylimielisyydessään on tehnyt vääriä strategisia linjauksia. Helsingissä on vähän samoja piirteitä. Hyvätuloiset muuttavat pois, mutta kaupungissahan ei ole mitään vikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. KariS kirjoitti 14.6.2011 kello 12:40

    Viime viikonlopun upeissa keleissä tein kaksi pitkähköä pyörälenkkiä. Lauantaina suuntana kantakaupunki ja sunnuntaina pohjois/luoteis-Helsinki.

    Noilla lenkeillä oli hyvä havannoida tätä kaupunkia myös siinä suhteessa kuinka se on rakentunut

    Väljyyttä tästä kaupungistä löytyy mielettömästi. Rakentamatonta maata on paljon paljon enemmän kuin rakennettua, vaikka asuinalueiden talojen väliin jäävät pihat luetaan rakennettuun.

    Tiivistä löytyy jonkinverran vain Kruununhaka – Töölö väliltä ja pohjoisessa Sörnäisten tasalle. Sen jälkeen ulommalla kehällä on muutama (5-6) hieman tiviimmin rakennettu kaupunginosa, Herttoniemenranta, Arabianranta, Vuosaaren Aurinkolahti jne. Pääosin kuitenkin hyvin harvaa tai kokonaan rakentamatonta. Kuvaavaa Helsingin kaupunkisuunnittelulle on, ettei noista tiiviistä kaupungisosistakaan moni ole raideliikenteen (metro, juna) asemien ympärillä, vaan erillisinä yksinäisinä saarekkeina.

    Maata siis piisaa tiivistää jos halua ja osaamista olisi. Valitettavasti vain ei ole.

    Oma lukunsa on sitten noiden uudempien alueiden arkkitehtuuri. Aika mautonta postmodernia kikkailua se pääosin on. Omakotitalo alueilla taasen näkee suomalaisten omakoti-unelmien koko kirjon, yksikerroksista tasakattolättänöistä käkikellotaloihin jopa saman kadun varrella. Kaikki ne varmaankin on tehty kaavoittajan suostumuksella, kertoen taasen kolkkoa kieltä kaupunkisuunnittelumme tasosta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Erkki M kirjoitti 14.6.2011 kello 12:47

    Itselläni ei liene enää annettavaa tähän keskusteluun. Mutta katsokaapa mitä löytyy YLE:n Elävästä Arkistosta
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=960&a=3311 = Tapiolan rakentamisesta ja suunnitteluperiaatteista v. 1953
    Tavoitteena oli 20 000 asukasta 240 hehtaarille. Ja muistettakoon, että siihen aikaan perheet ja ruokakunnat olivat suurempia kuin nykyaikaan.
    (Paljonkohan tuolla alueella on tällä hetkellä asukkaita?)
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=81 =Suomalaisen lähiön synty
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=294&a=2320
    =1930-luvun kivierämaata

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Riitta kirjoitti 15.6.2011 kello 8:59

    Kantakaupungissa eniten hintaa nostavat kai status ja työpaikkojen suuri määrä.

    Mutta mikä on se “status”? Muuttaako joku Eiraan tai Pyynikille vain siksi, että asuinalueella on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. R. Silfverberg kirjoitti 15.6.2011 kello 9:06

    Tapiola oli 1960-70-luvulla ihan toimiva ja viihtyisä nukkumalähiö (vietin lapsuuttani siellä) mutta sen pilasi massiivinen työpaikkarakentaminen 1980-luvulla ja sen mukana autojen voimakas lisääntyminen. Alkuperäinen Tapioa rakennettiin aikoinaan sellaisen perhemallin vallitessa että äidit olivat kotona ja isät koko päivän töissä. Silloin ei liikennettä päiväsaikaan ollut juuri nimeksikään ja lapset voivat turvallisesti leikkiä koko alueella. Näin oli tietenkin kaikissa metsälähiöissä siihen aikaan. Tapiolan harmiksi koitui Otaniemen TKK:n Helsingin läheisyys (keskustaan on vain 5 km) jolloin Tapiolaan kohdistui paljon paineita työpaikkarakentamiselle. Kun rakennettiin paljon työpaikkoja, mutta ei välitetty joukkoliikenneyheyksistä siinä määrin kuin olisi pitänyt, (eli Espoo kieltäytyi metrosta koko 1980- ja 90-luvun) niin lopputulos oli liikaa autoja alueella. Työpaikkojen läheisyys nosti myös asuntojen hintoja alueella ja sen takia ei tavallisilla lapsiperheillä ole juuri varaa asua Tapiolassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Erkki M kirjoitti 15.6.2011 kello 11:34

    R. Silfverberg sanoi:
    “Tapiola oli 1960-70-luvulla ihan toimiva ja viihtyisä nukkumalähiö (vietin lapsuuttani siellä) mutta sen pilasi massiivinen työpaikkarakentaminen 1980-luvulla ja sen mukana autojen voimakas lisääntyminen. Alkuperäinen Tapioa rakennettiin aikoinaan sellaisen perhemallin vallitessa että äidit olivat kotona ja isät koko päivän töissä. Silloin ei liikennettä päiväsaikaan ollut juuri nimeksikään ja lapset voivat turvallisesti leikkiä koko alueella.”

    Itse opiskelin Otaniemessä 60-luvun loppupuolella ja käytössäni oli jo silloin pieni henkilöauto, jolla kuljin sinne Herttoniemestä joka päivä. En siis asunut Tapiolassa, mutta aina joskus tuli käytyä siellä Otaniemestä käsin ostoksilla tai muuten vaan aikaa viettämässä, kun se oli kaunis ja kuuluisa puutarhakaupunki.

    Väitän, ettei Tapiolan autoistuminen johtunut työpaikkarakentamisesta, vaan yhteiskuntamme yleisestä autoistumisesta. (=autojen halpenemisesta ja tuontisäännöstelyn loppumisesta)
    Ja Tapiolan keskustan puutarhamaisuuden on vienyt liikerakentaminen eikä suinkaan työpaikkarakentaminen. Vaikka toki kaupatkin ovat työpaikkoja.
    (Eikös siellä ole työpaikat vähentyneetkin. Weilin&Göösin paikalla on nyt taidemuseo.)

    Toki hightech-työpaikkoja on tullut lisääkin, mutta ne ovat lähinnä Otaniemessä ja siellä Laajalahden rannassa (Nesteen pääkonttori eli Fortum, Nokia ja Kone) Kuin myös sen entisen yleisradioaseman paikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. R. Silfverberg kirjoitti 15.6.2011 kello 11:40

    Riitta: “Mutta mikä on se “status”? Muuttaako joku Eiraan tai Pyynikille vain siksi, että asuinalueella on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?”

    Helsingin ja muiden isojen kaupunkien kantakaupungin asuntojen hintoja nostaa kulttuuri-, viihde-, seurapiiri-, ja yöelämän viettämisen mahdollisuus. Varsinkin nuorten sinkkujen kohdalla se on tärkeä kriteeri mutta myös “toisella kierroksella” ja olevien keski-ikäisten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. R. Silfverberg kirjoitti 15.6.2011 kello 12:56

    Erkki M: “Toki hightech-työpaikkoja on tullut lisääkin, mutta ne ovat lähinnä Otaniemessä ja siellä Laajalahden rannassa (Nesteen pääkonttori eli Fortum, Nokia ja Kone) Kuin myös sen entisen yleisradioaseman paikalla.”

    Nimenomaan niitä alueita tarkoitin. Esim yleisradioaseman ympärillä oli ennen vain peltoja ja puutarhapalstoja, nyt täynnä konttoreita. Myös Tapiolan länsipuoli on täynnä konttoreita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Juho Laatu kirjoitti 15.6.2011 kello 13:35

    Riitta kirjoitti: “”Mutta mikä on se “status”? Muuttaako joku Eiraan tai Pyynikille vain siksi, että asuinalueella on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?””

    Jossain vaiheessa on ollut todellinenkin syy. Esimerkiksi meren ranta tai komeat näköalat. Sittemmin tuon paikan arvoon on tullut myös statuslisää, kun kaikki rikkaat ovat tuppautuneet ja tuppautuvat sinne.

    Status ja paikan muu hienous korreloivat vahvasti. Mutta on myös muotikohteita, joiden hinta on yli sen mitä ihmiset pitävät “normaalina” hintatasona kyseiselle kohteelle.

    Statusta voitaisiin lähestyä vaikkapa niin, että jos tietyssä paikassa asuva ihminen saa mielihyvää tai taloudellista tai sosiaalista hyötyä siitä, että voi kertoa asuvansa jollain tietyllä alueella, niin silloin tuon alueen asuntojen hinnoissa on varmasti myös statuslisää. Kyseessä on siis tavallaan yhteinen sopimus siitä, että jollain paikalla on “statusta”. Ja tuo status on haluttua ja kallista. Statuslisä tulee siis noiden alueiden muun hyvyyden aiheuttamien jo muutenkin korkeahkojen hintojen päälle.

    Statusta ei ole vaikkapa Helsingin keskustan suuren työpaikkojen määrän ja asuntopulan aiheuttama tunku ja siitä seuraavat korkeat hinnat. Ei myöskään Helsingin keskustan kaupallisten, viihde- ja kultturipalveluiden läheisyys. Pääkaupunkistatus taas on statusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. R. Silfverberg kirjoitti 15.6.2011 kello 14:10

    Jos ilmiötä tarkkailee kliinisiesti nin se on varmaan niin että status tarkoittaa sitä näkymätöntä paremmuutta eli ilmaa hinnoissa.

    Joska tapauksessa eri kaupunginosien haluttavuuserot ovat syntyneet niin että palvelutarjontaan on ajan kuluessa syntynyt eroja, ja sitä mukaan ovat varakkaammat ihmiset hakeutuneet juuri niihin joiden palvelutarjonta vastaa heidän mieltymyksiään. Lisäksi tulevat sellaiset ominaisuudet kuten yleinen viihtyvyys, rakennusten arkkitehtuuri, ulkoilu- ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet jne.

    Tuota viihdepalvelujen läheisyyttä ei pidä aliarvioida, koska kokemus on osoittanut että neliöhinnat tulevat alas kuin lehmänhäntä mitä kalliimmaksi ja hankalammaksi (tai vaarallisemmaksi) matka öiseen aikaan keskustan suosituimmista illanviettopaikoista kotiin tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Simo Melenius kirjoitti 19.6.2011 kello 21:54

    Miksi tällainen kantakaupunkimainen tila sitten toimii osana kaupunkina?

    Miksi Kallio, Punavuori ja Munkkiniemi toimivat kaupunkimaisesti ja osana itse kaupunkia, mutta Munkkivuori, Myllypuro tai jopa Ruoholahti taas eivät toimi?

    Kaikissa toisen listan paikoissa lienee asukasmäärä suunnilleen riittävä kaupunkimaiseenkin ympäristöön (tosin Munkkivuoressa ja Myllypurossa isompina taloyksiköinä, jotka puolestaan ovat etäämmällä toisistaan), mutta ne eivät ole kaupunkia. Ruoholahti taas näyttää ilmasta käsin kaupungilta, mutta ei toimi kaupunkimaisesti. Mikä näissä on erottava tekijä?

    Arvelen itse, että vastaus liittyy katuihin ja katutilaan ja erityisesti siihen, miten jalankulkijat käyttävät katuja.

    Ensimmäisen listan paikoissa ihmisillä on paljon syitä käyttää katuja jalkaisin. Kaduilla on erilaisia paikkoja, joihin ihmiset kävelevät toimittamaan asioitaan ja hiljaisempiakin katuja he kuitenkin käyttävät kulkureitteinään. Eri ihmiset kulkevat eri paikkoihin ja käyttävät eri reittejä, jolloin ihmisiä kulkee jatkuvasti kaupunginosan katuja ristiin rastiin mennen tullen. Korttelit ovat lyhyitä ja kadut loppuvat usein johonkin taloon eivätkä jatku viivasuorana horisonttiin—ehkä Tehtaankatua lukuunottamatta, joskin sekin nousee ja laskee ja taitaa siinä olla pari kaarrettakin. Tällaisessa miljöössä ihmiset pysähtyvät kadulle keskustelemaan ja kahvilat ja ravintolat tarjoavat kadulle pöytiä: ihmiset käyttävät joskus paljonkin aikaa seuratessaan pelkästään sitä, mitä kadulla tapahtuu! Tällaisen alueen kadut on helppo tuntea omiksi ja kiintyä niihin; mitenkähän monta laulua ja runoa on Kallion kaduista tehty?

    Ruoholahti on mielenkiintoinen vastaesimerkki, sillä se on näennäisesti kaupunkimainen, mutta se ei toimi kaupunkimaisesti. Ruoholahdessa ei ole mitään syytä kävellä ympäriinsä, ellei ole ihan pakko: Itämerenkatu on liian leveä, tuulinen ja loputon, jotta itse kadulla sinänsä viihtyisi ja sivukaduilla taas ei ole juuri mitään mielenkiintoista. Arkkitehtuuri on liian väljää: paitsi, että itse katu on liian leveä niin myöskään Itämerenkadun isoja rakennuksia ei ole viety kadulle asti vaan niitä “suojaa” vielä täysin turha kivilaatoitus 10-15 metrin verran. Ihminen jää tällaisessa ympäristössä liian pieneksi: tunne on kuin seisoisi lentokonetehtaassa. Käytännössä Itämerenkadun paikoittain vilkaskin jalankulkuliikenne on sitä, että siitä on pakko kävellä läpi. Metroasemalta tai ratikkapysäkiltä kävellään jollekin pystyynkuolleelle sivukadulle omaan kotiin tai johonkin yksittäiseen liikkeeseen (tai useimmiten siihen isoon kauppakeskukseen) ilman, että kukaan tuntisi alueen katuja varsinaisesti omikseen. Jos asuisin Ruoholahdessa ja minulla olisi auto hallissa, ajaisin mieluummin suoraan auton kellariin ja menisin hissillä kotiin kuin kulkisin katuja pitkin.

    Munkkivuoren ja Myllypuron epäkaupunkimaisuuden taas selittää se, että asumistoiminta ja liiketoiminta on lähiöissä ylipäänsä eriytetty omiin nurkkiinsa. Tämä on varmaan ollut suunnittelukriteerinäkin: isoja asuintaloja kaukana toisistaan vähän Le Corbusierin mallin mukaan. Tämä on ihan hyvä niille, jotka siellä tykkäävät asua, mutta kaupunkia nämä alueet eivät ole (= katujen tarkoitus on pelkästään kuljettaa ihmiset kotoa ostariin, metroasemalle, tai parkkipaikalle) ja näitä nukkumalähiöitä on jo ihan tarpeeksi. Länsi-Pasilakin on todella tiivistä jalankulkualuetta, mutta ei siellä kukaan kuljeskele, kun kuljeskeluun ei ole mitään muuta syytä kuin ratikalle tai parkkihalliin siirtyminen.

    Kuten Osmo sanoi, niin asuntojen ja asuinalueiden markkinahinnoista voi päätellä, että Helsingissä ei ole tarpeeksi kantakaupunkimaista kaupunkitilaa. Tätä olen itse toivonut pitkään, kun Kalliota ja Töölöä ei riitä kaikille.

    Eri alueiden statuskysymyksilläkään ei ole juuri merkitystä: maailman kaupungit ovat täynnä empiirisiä esimerkkejä, joissa huonot alueet ovat alkaneet kukoistamaan ja hyvät alueet ovat rappioituneet pelkästään kaupunkisuunnittelullisten toimien takia—ja yleensä juurikin vastoin itse suunnitelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Erkki M kirjoitti 20.6.2011 kello 11:17

    Simo Melenius väittää:
    “Miksi Kallio, Punavuori ja Munkkiniemi toimivat kaupunkimaisesti ja osana itse kaupunkia, mutta Munkkivuori, Myllypuro tai jopa Ruoholahti taas eivät toimi?”

    Minä ihmettelen, mitä hän tarkoittaa kaupunkimaisella toiminnalla. Hänen kirjoituksensa tuo pikeminkin mieleen vanhan suomalaisen kirkonkylän, jonka esimerkkinä voi pitää vaikkapa Mämmilä-sarjakuvaa eli vanhaa Oriveden kirkonkylää.
    Siellä kaikki kaupat ja palvelupisteet ovat vierekkäin katujen varsilla, paikasta toiseen kuljetaan jalkaisin ja myös kadulla voidaan pysähtyä keskustelemaan vastaantulijoiden kanssa (jotka tyypillisesti ovat ennestään tuttuja tai puolituttuja tai ainakin tunnettuja.)
    Tämäntyyppiset kaupungit on Suomesta tappanut
    – autoistuminen
    – kaupunkien kasvu (ei pelkästään alueellisesti vaan ennen muuta väestömäärältään)

    Itse asun Pitäjänmäellä. Ja se toimii mielestäni vähintään yhtä kaupunkimaisesti kuin Munkkiniemi ja Munkkivuori. Ja lapsuuteni Herttoniemi, joka oli täysin itsenäinen alue, mistä ei ollut mitään tarvetta poistua mihinkään ellei sattunut käymään muualla töissä. Herttoniemessä oli myös runsaasti teollisia työpaikkoja Länsi-Herttoniemen ja Roihuvuoren välissä. Sinne johti jopa teollisuusrata, millä liikkui höyryveturin vetämiä junia pari kertaa päivässä.

    Mielestäni on väärin sanoa, että joku kaupunki tai kaupunginosa toimii ja toinen ei. Ihmiset toimivat. Ja keskenään vieraat ihmiset toimivat eri tavalla kuin keskenään tutut.

    (Se, että Munkkiniemessä käytetään vähän autoa, johtunee pääosin siitä, että
    – siellä asuu keskimäärin vanhempaa väkeä, (jolla ei enää ole ajokorttia)
    – siellä on kadunvarsilla niukasti pysäköintipaikkoja

    Mutta esim. Munkkivuoren ostoskeskukseen pääsee vielä kohtuullisen helposti omallakin autolla.

    Olisi myös mielenkiintoista tietää, mikä osuus lähikauppojen kuolemaan on ollut jääkaapeilla ja pakastimilla. Jos kaupassa olisi pakko käydä joka päivä, niin se olisi varmasti rasite automarketeille ja etu lähikauppiaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus