Korkeimmalta hallinto-oikeudelta merkittävä päätös

9.6.2011 · Aihe: _ 

Kun Helsinki teki yleiskaavan Kruunuvuoren rantaan, rakentaminen sijoitettiin pääosin kaupungin omistamalle maalle kun taas vuorineuvos Aarnion 16 hehtaarin maille rakennusoikeutta riitti vain 9000 neliön verran. Suurin osa suvun omistamasta alueesta varattiin virkistyskäyttöön ja luonnonsuojelualueeksi. Maanomistajat valittivat kaavasta ja hallinto-oikeus kumosi yleiskaavan tältä osin, koska maanomistajia ei ollut kohdeltu tasapuolisesti ja koska oikeuden mukaan alueella on muutenkin tarpeeksi virkistysalueita.

Helsinki valitti hallinto-oikeuden kannasta ja nyt KHO on asettunut kaupungin kannalle tässä asiassa. Virkistys ja luonnonsuojelu ovat perusteita jättää alue rakentamatta varsinkin kun kaupungille syntyy kaavasta lunastusvelvollisuus Aarnioiden maihin.

KHO:n päätös oli merkittävä. Olen siitä hyvin huojentunut, koska jos hallinto-oikeuden kanta olisi jäänyt voimaan, kaupunkien kaavoitus olisi vaikeutunut huomattavasti. Ilmeisesti asiaa pidettiin merkittävänä myös KHO:ssa, koska Pekka Hallberg osallistui itse sen tekoon.

Ensiksikin olisi perin turmiollista, jos rakennusoikeus jouduttaisiin sirottelemaan tasaisesti kaikille maanomistajille luonto-olosuhteista riippumatta. Tämä oli luonnonsuojelun voitto.

Toinen vielä tärkeämpi näkökohta liittyy siihen, saavatko kunnat keskittää rakentamisen omistamilleen maille vai pitääkö yksityisiä maanomistajia kohdella samalla tavalla kuin kunnan omistamaa maata. Tätä näkökohtaa ei mainittu KHO:n päätöksessä, mutta luulen, että päätös olisi ollut toinen, jos alueella olisi kaksi yksityistä maanomistajaa ja koko rakennusoikeus olisi annettu näistä toiselle.

Hyvä tapa rakentaa kaupunkeja on ollut, että kunta ostaa raakamaata halvalla, kaavoittaa sen ja myy huomattavasti kalliimmalla ja rakentaa myyntivoitolla kadut, päiväkodit, terveysasemat ja muun sellaisen.   Hallinto-oikeuden kanta olisi romuttanut tämän.

Toki voitaisiin ajatella, että yksityisiä maanomistajia tulisi kohdella samalla tavalla kuin kuntaa, mutta silloin näiden tulisi osallistua niihin investointeihin, joita uudet asukkaat aiheuttavat. Tässä kyseisessä tapauksessa perikunta vaati suoranaista lahjoitusta kaupungilta, sillä alueen arvoa olisi nostanut huomattavasti kallis raitiovaunusilta. Mitään aloitteellisuutta päästä jakamaan tämän sillan kuluja perikunta ei osoittanut – eikä myöskään rahoittamaan sadan miljoonan risteystä Herttoniemeen, jonka Kruunuvuorenrannan rakentaminen myös tuottaa.

On tervettä, että yhdyskuntarakenteen laajenemisesta aiheutuva maapohjan arvonnousu ohjataan yhteiskunnalle rahoittamaan tuon laajenemisen tuottamia kustannuksia.

Hyvä KHO!

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Korkeimmalta hallinto-oikeudelta merkittävä päätös”

  1. Risto Koivunen kirjoitti 9.6.2011 kello 14:53

    “Toki voitaisiin ajatella, että yksityisiä maanomistajia tulisi kohdella samalla tavalla kuin kuntaa, mutta silloin näiden tulisi osallistua niihin investointeihin, joita uudet asukkaat aiheuttavat.”

    Eikös lainsäädäntö jo nykyisellään tarjoa tällaisiin järjestelyihin välineet (Maankäyttö- ja rakennuslaki, luku 12a)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. antti kirjoitti 9.6.2011 kello 15:42

    Vähän ristiriitaista kun lainsäätäjä kiittää tuomioistuimen toimintaa. Käänteisellä logiikalla toisenlainen päätös olisi saanut moitteita, kun oikea osoite niin kiitoksille kuin moitteille olisi kollegat eduskunnassa jotka ovat lain laatineet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Autoilijapyöräilijäjalankulkija kirjoitti 9.6.2011 kello 15:55

    Kruunuvuoren kiistahan on peräisin menneiltä vuosikymmeniltä. Silloin rakennusoikeutta sai se, joka avusti sopivasti valtuustopuolueiden hallinnassa olevia yhdistyksiä. Onneksi nykyään ei tapahdu sellaista.

    Toisaalta nyt virkistykselle tulee melkoisesti hintaa kun ajatellaan niitä alueen potentiaalisia asukkaita, jotka joutuvat Kruunuvuoren sijasta muuttamaan johonkin Orimattilaan. Hei eivät voi ajaa keskustaan ratikalla siltaa pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Joe kirjoitti 9.6.2011 kello 16:12

    Toivottavasti ratikkasilta tehdään fiksummin kuin edellinen, crusellin silta Ruoholahdessa. Molemmin puolin on noin 7 m leveät pyörä/kävelykaista, kun olisi turvallisuudenkin kannalta parempi että toisella puolella kävellään ja toisella ajellaan. 2,5 m voisi riittää. Ratikat voisivat kulkea molempiin suuntiin samoja tuplakiskoja pitkin, ja kohtauspaikat puolen kilometrin välein.

    Kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Toisinaan joku ratikka joutuisi odottamaan 15 sekuntia. Sillan leveys tippuisi suunnilleen puoleen, ja kulut varmaan neljänneksellä. Jos joku yritys tekisi tällaista investointia, tuskin muuta mietittäisiinkään. Kun rakennetaan ‘muiden rahoilla’, se 15 sekuntin ratikan odotus voi muodostua killeriksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 9.6.2011 kello 16:19

    Tässä blogissa on usein puhuttu myös maan ansiottomasta arvonnoususta. Minusta sellainen ajattelutapa, että yhteiskunta ei aseta vaikkapa Sipoolaisen ja Helsinkiläisen rantatontin omistajia eriarvoiseen asemaan kaavoittamalla toisen luo paljon rakennuksia, on perusteltu. Ei siis ole mitään sellaista jaettavaa, jota pitäisi jakaa tasaisesti tontinomistajille. Yhteiskunta toimii paremmin, jos kaavoitus ei rikastuta joitain kansalaisia ja jätä toisia rikastuttamatta. (Oletin että kyse on vanhasta mistuksesta eikä viime vuonna korkealla hinnalla ostetusta jo kaavoitetusta tontista tms.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. T. kirjoitti 9.6.2011 kello 16:32

    Kaupunkihan voi nyt lunastaa maat puiston ja luonnonsuojelualueen hinnalla, ja kaavoittaa ne asunnoiksi vasta seuraavalla kierroksella, kuten esin vantaalla on tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jouni kirjoitti 9.6.2011 kello 16:34

    Virkistysalueisiin kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin pysäköintipaikkoihin ja muuhun yksityisautoilun tarvitsemaan infraan. Niihin menee valtavasti rahaa eikä niitä nyt oikeasti tarvittaisi kaupunkialueella kovin paljon, mutta samalla ne myös parantavat kummasti asukkaiden elämänlaatua ja tekevät asuinalueesta halutumman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 9.6.2011 kello 16:58

    Toisaalta nyt virkistykselle tulee melkoisesti hintaa kun ajatellaan niitä alueen potentiaalisia asukkaita, jotka joutuvat Kruunuvuoren sijasta muuttamaan johonkin Orimattilaan. Hei eivät voi ajaa keskustaan ratikalla siltaa pitkin.

    Pitää muistaa, että Osmo edustaa vihreitä, ei pelkästään yleistä teknokratiaa. Virkistyksen lisäksi kyse on Kruunuvuoren luontoarvojen säilyttämisestä. Luonnontilan säilyttämisen pitäisi olla Vihreässä Liitossa itseisarvo. Eli Kruunuvuorenlammen säästäminen on sellaisenaan arvokas tavoite, arvokkaampi kuin pelkkä lähiympäristöä palveleva virkistysalue.

    Hallinto-oikeuden mielestä vain Naturassa tai kansallisessa luonnonsuojelualueiden perustamisohjelmassa olevat alueet saa merkitä kaavaan SL-merkinnällä vastoin maanomistajan tahtoa. KHO oli eri mieltä: kunnalla on tämän päätöksen mukaan oikeus laittaa SL-merkintä suunnilleen minne hyvänsä, kunhan kunta ottaa lunastaakseen perustettavan luonnonsuojelualueen. Tämä on paikallisdemokratian voitto. Hallinto-oikeuden näkemys olisi johtanut siihen, että vain ympäristöministeriö voisi suojella luontoalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. KariS kirjoitti 9.6.2011 kello 18:03

    “Hyvä tapa rakentaa kaupunkeja on ollut, että kunta ostaa raakamaata halvalla, kaavoittaa sen ja myy huomattavasti kalliimmalla ja rakentaa myyntivoitolla kadut, päiväkodit, terveysasemat ja muun sellaisen.”

    Periaate on oikea, mutta valitettavasti käytännössä Helsinki vain vedättää asuntojen hintoja ylös ylös ja vielä kerran ylös, mutta unohtaa huolehtia arvonnousulla keräämillään rahoilla huolehtia noista palveluista. Päiväkoteja, kouluja, terveysasemia ajetaan alas, kadut rappeutuu, edes lunta ei saada pois jne.

    Esimerkkisi osoittaa kuinka räikeästi ja kokonaisedusta piittaamatta kaupunkisuunnittelu Helsingissä toimii. Kuinka sisäänpäinlämpeävää se todellisuudessa on.

    Kaavamonopoli johtaa juuri tuollaisiin vääristymiin jossa kaupunki kaavoittaa vain omalle maalleen, eikä huolehdi että myös yksityistä tonttitarjontaa syntyisi kilpailua lisäämään – ja sitä kautta kohtuullistamaan maan ja asuntojen hintatasoa.

    Osmon ylistämä ratkaisu siis vain kiihdyttää Nurmijärvi-ilmiötä, kun kaupunki saa monipoliasemassaan vedättää Helsingin asuntohintatasoa niin korkealle, ettei tavallisilla työssäkäyvillä perheillä ole niihin varaa, vaan heidän on mentävä kauemmas löytääkseen kohtuuhintaisen asunnon.

    Törkeää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 18:13

    KariS
    Mihin tuo väite perustuu. Helsinki luovuttaa suuren osan tonteistya HITAS-säännösteltyinä. Kaupunki antaa ne siis alihintaan. Asuntojen korkea hinta vapailla markkinoilla johtuu siitä, että niin moni haluaisi asua Helsingissä. Kovasti yritetään kaavoittaa paljon, mutta ei ole helppoa. Yksityiset omistavat Helsingissä kaav oituskelpoista maata aika vähän .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Lundqvist kirjoitti 9.6.2011 kello 18:15

    OS: “…sadan miljoonan risteystä Herttoniemeen, jonka Kruunuvuorenrannan rakentaminen myös tuottaa.”

    Ei tuota. Jos miljoonia on pakko päästä johonkin liikenneyhteyteen tuhlaamaan, niin raidejokerin jatko Laajasaloon olisi paljon järkevämpi kuin massiivinen eritasoristeyskompleksi, joka lähinnä siirtää ruuhkan pisteestä a pisteeseen b ja siinä sivussa pilaa ympäristön sekä varaa kymmeniä hehtaareja maata peltilehmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Matti Kinnunen kirjoitti 9.6.2011 kello 18:29

    > Molemmin puolin on noin 7 m leveät
    > pyörä/kävelykaista, kun olisi turvallisuudenkin
    >kannalta parempi että toisella puolella kävellään
    > ja toisella ajellaan.

    Milläs meinaat pitää kävelijät pyöräpuolelta pois ja päinvastoin? Valvontakameralla?

    Tärkeintä on erottaa kävelijät ja pyöräilijät toisistaan (ei siis tehdä yhdistettyjä kevyenliikenteenväyliä). Mutta ei erottamiseen nyt kokonaisen sillan leveyttä tarvita.

    (Ratikoista ja kiskojen määristä: eikös voitaisi poistaa toinen autokaista? Eihän se haittaa, että auto joutuisi hetken venaamaan toisinaan? Näin voitaisiin kaikkien siltojen hintoja pudottoo 25%-50%!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. KariS kirjoitti 9.6.2011 kello 18:31

    Kaupunki EI luovuta suurta osaa tonteistaan HITAS säänneltynä, vaan myy suurimman osan tonteista gryndereille vapaarahoitteiseen tuotantoon erilaisin menettelyin, jopa huutokaupalla. Siis maan hinnan aina maksimoiden. Asian voi tarkistaa Kiinteistöviraston tilastoista varsin helposti. Poikkeusvuosia on, mm. taantuman aikana kun grynderit lykkäävät vapaarahotteista tuotantoa. Pitkä linja kuitenkin on selkeä. Kaupunki myy gryndereille ja pitää yllä niukkuutta.

    Asuntojen korkea hinta vapailla markkinoilla johtuu siitä, että moni haluaisi asua täällä, ja siitä, että kaupunkisuunnittelu on niin äärettömän heikosti hoidettua, ettei tarjonta vastaa kysyntää alkuunkaan.

    Yksityiset omistavat vähemmän kaavoituskelpoista maata, eivätkä varmasti haluakkaan omistaa kun heitä kohdellaan noin kuin kohdellaan kaupungin toimesta. Siis Vihreätkin tässä ovat vahvasti edistämässä Nurmijärvi-ilmiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 23:04

    Asuntotontit pääosin vuokrataan.
    Miten muuten tontit voi myydä kuin tarjouskilpailun perusteella? Alihintaan kaverille?
    Myönnät kai kuitenkin, että jos asuntojen myyntihintaa ei säädellä, sillä millä hinnalla grynderi on saanut tontin, ei ole mitään vaikutusta asuntojen myyntihintoihin. Koskia kunnan tehtävä ei ole lihottaa grynderiä, vapaasti myytävien asuntojen tontit on syytä huutokaupata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juho Laatu kirjoitti 9.6.2011 kello 18:36

    “Asuntojen korkea hinta vapailla markkinoilla johtuu siitä, että niin moni haluaisi asua Helsingissä.”

    Korjaan n:nnen kerran: “haluaisi tai joutuu asumaan”. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 19:14

    Eräs tuttu joka positoi itsensä enemmän asvalttia ja vähemmän puskaa näissä asioissa mutisi että eikös sen Kruunuvuorenkin voisi gryndata. Kävi sitten katsomassa paika päällä, ja sitten vouhotti kuvien kanssa kuin pahin kukkaishippi että siellä kasvaa lumpeita, on upee, ja ei varmasti rakenneta. 🙂

    Joe, sen sillan kilpailuspekseissä on 4m fillari/kävelykaista pohjoispuolella ja 8m pikaratikkarata eteläpuolella. Korkeasaaren kohdalla on sitten pysäkki ja pieni silta kävelyväylä yli, jonka jälkeen Kalasatamaan vievällä sillalla on kävelijät etelä- ja fillarit pohjoispuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sampo Smolander kirjoitti 9.6.2011 kello 19:29

    Ehkä KariS tarkoittaa sitä, että ainakin nuo Kruunuvuorenrannan yksityisen maan 9000 neliömetriä jäävät nyt rakentamatta.

    Ei sitä asioihin perehtymätön (ainakaan minä, eikä ilmeisesti tässä myöskään KariS) osaa arvioida kuinka suuri tai pieni määrä rakennusmaata menetetään tällä mekanismilla, että kaupunki ei kaavoita yksityisille maille vaan jättää ne käyttämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Paula kirjoitti 9.6.2011 kello 19:30

    KariS:
    Kyllä se on kuntalaisen kannalta paljon parempi asia, että kunta rikastuu, kuin että yksityinen maanomistaja rikastuu. Joidenkin laskelmien mukaan uuden asuinalueen aiheuttamat investointikustannukset ja peruspalvelut kuten päiväkodit kaupungille on parhaimmillaankin maksettu verotuloina vasta n. 15 vuoden kuluttua ensimmäisten asukkaiden muutettua ja vasta tämän jälkeen he veroina alkavat maksamaan muita heistä aiheutuvia palveluja, kuten kirjastoja, erikoissairaanhoitoa, jne.
    Eli jos valitat, ettei palveluja pystytä tarjoamaan, niin se taitaa eniten johtua kasvun nopeudesta ja siitä, ettei uudelle asuinalueelle välttämättä kannata laittaa puolityhjää päiväkotia toimimaan kuluttamaan vähäisiä rahoja ja velkaannuttamaan kuntaa.
    Itseasiassa, kun pääkaupunkiseudulla syyllistetään kuntia asuntojen hintojen noususta ja painostetaan rakentamaan lisää asuntoja, niin kolikon toinen puoli on se, että tämä tarkoittaa isoja kuluja kaupungille, mahdollisesti velkaantumista ja myöskin vaikeuksia tarjota totuttuja ja lakisääteisiäkin palveluja.
    Eli toivokaa ihmeessä, että muuttoliike pääkaupunkiseudulle alkaisi pysähtyä ja ihmiset pysyisivät niissä kylissä ja kaupungeissa, joita jo on rakennettu, sillä siinä tuhlataan merkittävästi infrastruktuuria, vaikeutetaan palveluntuottamista ja kaikki kunnat kärsivät ja velkaantuvat, niin muuttotappiokunnat kuin kasvukunnat.

    Mitä tulee tehokkuuteen, niin halvin kasvu kunnalle tulee täydennysrakentamisen muodossa, koska silloin merkittävät investoinnit on tehty ja palvelutkin pääsääntöisesti on olemassa. Eli ei ihan huvikseen haluta tehokasta rakentamista, vaan kyse on kunnan taloudenpidosta.
    Joissain kunnissa myös ilmeisesti merkittävä osa sosiaalihuollon kustannuksista tulee kuljetuskustannuksista, jolloin voi miettiä, että mikä oikeus kenelläkään haja-asutusalueella asuvalla on vaatia kotipalvelua tai koululaiskuljetusta tms. palveluja, jos on ongelmia järjestää vanhustenhuoltoa ylipäätään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jussi kirjoitti 9.6.2011 kello 19:34

    Kyllä maa-alueen arvonnoususta hyötyvän tulee aina osallistua infran rakentamiseen. Espoossa, jossa kaavoituksen luonne Helsinkiin verrattuna on usein päinvastainen, on esimerkiksi Suurpellossa yksityiset maanomistajat määrätty kaikein kunnallistekniikan maksajiksi.

    Kruuvuoren perikunnalle kävi paska mäihä. Hehän ovat tietääkseni yrittäneet saada alueelle kerrostaloja tai mitä tahansa jo monta vuosikymmentä sitten. Joskus olisi voinutkin olla ehkä mahdollisempaa, mutta nyt, kun laho on syönyt viimeisetkin mökit ja viereen rakennettaan kumminkin tehokkaasti, näyttäytyy alue ainoastaan hyvänä luontoresurssina. Joskus käy näin – kaavamuutoksen läpimenemiseen ei voi koskaan luotttaa. Monopolihommia, voitto onneksi siis yhteiseen kassaan.

    Asiaa sivuava oikeudellinen kysymys liittyy kantakaupungin lisärakentamiseen. Miten suhtaudutaan siihen, että vaikkapa Punavuoressa tontti A hakee sisäpihalleen lisärakennusoikeutta tornitalon muodossa? Ei tästä varmaan kauheasti haittaa olisi. Hieman myöhemmin naapuriyhtiö B keksii saman. Heille sanotaan ettei Punavuoreen mahdu tornia joka kortteliin eli unohtakaa koko homma. Kenen oikeus tässä toteutuu? Onko ainoa oikea ratkaisu hyväksyä tapaus kerrallaan hyvännäköisiä hankkeita tai voisiko miltei jo täysin suojeltuun kaupunkiin kehittää jonkinlaisen reilun täydennysrakentamismenettelyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. kse kirjoitti 9.6.2011 kello 19:55

    Yksityiset omistavat Helsingissä kaav oituskelpoista maata aika vähän .

    Tämäkin pieni ikävä vaiva saadaan kyllä helposti pois häiritsemästä kaupungin teknokraatteja jatkamalla ahkerasti yksityisten maiden kaavoittamista virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville kirjoitti 9.6.2011 kello 23:14

    Jussi:

    Asiaa sivuava oikeudellinen kysymys liittyy kantakaupungin lisärakentamiseen. Miten suhtaudutaan siihen, että vaikkapa Punavuoressa tontti A hakee sisäpihalleen lisärakennusoikeutta tornitalon muodossa? Ei tästä varmaan kauheasti haittaa olisi. Hieman myöhemmin naapuriyhtiö B keksii saman.

    Oikeudenmukaisuus syntyy siitä, että kaupunki laskuttaa kaavoitushyödyn kokonaisuudessaan yhteiseen kassaan. Silloin B-yhtiökin välillisesti hyötyy A-yhtiön rakennuksesta, vaikkei itse saisi lisärakentaa. Käytännössä kaavoitetut rakennusoikeusneliöt pitää siis huutokaupata, ettei tule epäilystä asiasta. Tästä syystä grynderivetoiset hankkeet ovat oikeudenmukaisuuden kannalta hankalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. HITAS nostaa hintoja kirjoitti 9.6.2011 kello 23:49

    Professori Niku Määttäsen mukaan HITAS nostaa markkinahintoja verrattuna siihen, että nuo talot olisivat vapaasti ja siten tehokkaasti asuntomarkkinoiden kysyntää tyydyttämässä.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=2246

    Olisi mahdollista kaavoittaa Helsinkiin enemmän rakennusoikeutta, jos tosissaan kaavoitettaisiin korkeaa ja tiheää. Palvelutkin monipuolistuisivat ja matkat lyhenisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariS kirjoitti 9.6.2011 kello 23:51

    “Asuntotontit pääosin vuokrataan.
    Miten muuten tontit voi myydä kuin tarjouskilpailun perusteella? ”

    Nyt kun Helsingin asuntototanto on jopa alle puolet tavoitteesta on parina vuonna saattanut ollakin että isompi osa on vuokratontteja, mutta pitkä linja on ollut vapaarahoitesten omistus tonttien suurempi määrä.

    Kun tuotanto on ollut jo kymmenen vuotta reippaasti alle tavoitteen, kuvittelisi kaupungilla olevan kymmenien tuhansien asuntojen kaavoitetun ylijäämän tonteista, sillä onhan asuntotuotantotavoitetta asetettaessa varmasti mietitty myös minne se tavoite tehdään. Mutta ei. KSV ja lautakunta pitävät tarkoituksellisesti yllä niukkutta, eli kaavoittavat vain sen mitä grynderit saavat varmuudella myytyä, ja oikeastaan vähän senkin alle. Ja Kiinteistövirasto pitää omilla toimillaan huolen, että hinta maksimoidaan – ja asuntojen kalleus taataan.

    Tontit voi jakaa esim. laatukilpailuilla, eli kilpailtaisiin siitä, kuka toteuttaa laadukkaimmin kohteen määritettyyn hintatasoon sitoutuen. Enkä tarkoita laadulla kalliita materiaaleja vaan toimivuutta ja alhaisia elinkaarikustannuksia. Siis kestävyyttä ja energiatehokkuutta.

    Hintakilpailu kun tarkoittaa vain sitä, että tontin saanut koettaa maksimoida voittonsa ja tekee mahdollisimman halvan talon koska asuntojen myynti- ja rakennushinnan ero pitää saada mahdollisimman suureksi. Hintakilpailulla siis paitsi edesautetaan Nurmijärvi-ilmiötä myös vahvistetaan rakentajien taipumuksia tehdä sutta ja sekundaa.

    Myös tonttien jakaminen erilaisiiin ryhmärakennus- ja muihin ei-grynderivetoisiin hankkeisiin tulisi lisääntyä huomattavasti nykyisestä. Jätkäsaaressa kokeillaan kerrostaloon tälläistä mallia, tosin hyvin riskialttiilla tavalla. Tuollaisia malleja pitää testata pienemmän riskin porukoilla jotta niitä ei haudata alkuunsa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 10.6.2011 kello 0:00

    Osmolta taisi jäädä yksi tärkeä peruste mainitsematta. Päätöshän tarkoittanee, ettei kunnan tai trakemmin määriteltynä kunnan puolesta päättävän poliitikon tarvitse huolehtia kuntalaisten eduista tasapuolisesti. Poliitikolla on siten täysi oikeus suosia yhtä kuntalaista ja sorsia toista.

    Miten ihanaa onkaan olla poliitikko, kun tilanne on tälläinen. Näin laaja valta tuottaa varmasti paljon ystäviä ennen päätöksen tekoa ja muutamia vihamiehiä päätöksen tekemisen jälkeen. Päättäjä voi saada vaikka ilmaiset suurelliset syntymäpäiväkekkerit, jos syntymäpäivät sattuvat olemaan ennen päätöksen tekoa.

    En tarkoita, ettäkö poliitikot olisivat erilaisilla eduilla ostettavaissa. Luotettaviahan ja rehellisiähän suomalaiset poliitikot ovat. Näinhän kerrotaan jo kaikissa oppikirjoissakin. Kertoohan Ikekin Turussa olleensa aina rehellinen ja puolueeton. Tasapuolisuudesta ei liene ollut puhetta, eikä sitä tämän oikeuden päätöksen mukaan tarvitakaan päätöksen teossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. zumppi kirjoitti 10.6.2011 kello 8:15

    Kunnan tulisi aina huutokaupata rakennusoikeudet, jotta syntynyt lisäarvo kilahtaisi kunnan eikä grynderin kassaan.

    Fiksu linja kaavoituksessa voisi olla se, että yksityisiä maanomistajia on kohdeltava keskenään kutakuinkin tasavertaisesti mutta kuntaa maanomistajana voi suosia. Tällöin kaavoitusmonopolin arvo tiliytyy kunnan kassaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. KariS kirjoitti 10.6.2011 kello 10:28

    Zumppi: Nykyisellä huutokauppamallilla lisäarvoa kilahtaa niin grynderin kuin kaupungin kassaan. Ikävää asiassa on se, että kaiken tuon lisäarvon maksaa tuleva asukas ylikorkeina hintoina. Helsinkiläiset siis maksavat asuntojen hinnassa poliitikkojemme virheet ja rakennusliikkeiden jättivoitot.

    Kivempaa olisi maksaa laadukkaista kohtuuhintaisista asunnoista.

    Ne joilla ei ole kykyä maksaa ylihintaa halvalla tehdyistä asunnoista muuttavat kehyskuntiin, josta ne samat poliitikot, jotka heidät sinne pakottivat muuttamaan, heitä sitten kovasti moittivat. Aikanaan meillä oli poliittisissa päättäjissä “hyödyllisiä idiootteja” tukemassa NL:n tavotteita ymmärtämättömyyttää, tättä asiassa tuon hyodyllisiä voi pudottaa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Olli Pottonen kirjoitti 10.6.2011 kello 10:53

    Milläs meinaat pitää kävelijät pyöräpuolelta pois ja päinvastoin? Valvontakameralla?

    Jotenkin kummasti liikennesuunnittelulla on onnistuttu pitämään kävelijät poissa autoteilta, ihan ilman valvontakameroita. Ehkä samaa voisi kokeilla myös pyöräteillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Vihreä äänestäjä kirjoitti 10.6.2011 kello 11:54

    KariS: Helsingissä asunnot maksavat sen verran kuin ihmiset ovat niistä valmiita maksamaan, ei vähempää tai enempää. Jos Helsinki yrittää alentaa hintoja alentamalla tonttien hintoja, jää erotus gryndereiden taskuun, niinkuin Osmo on yrittänyt sinulle kärsivällisesti selittää.

    Se, onko asuminen Helsingissä ‘kohtuuhintaista’ riippuu varmasti tulotasosta. Itse asun Kampissa aivan kohtuulliseen hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. T. kirjoitti 10.6.2011 kello 12:58

    Matti Kinnunen kirjoitti:
    > Milläs meinaat pitää kävelijät pyöräpuolelta pois ja päinvastoin? Valvontakameralla?

    Olikohan tämä samainen Matti Kinnunen joka toisaalla on rehvastellut kaahailevansa fillarilla jalkakäytäviä pitkin? Ehkä rangaistuskäytäntöä pitäisi koventaa, rikoksentekovälineen takavarikointi ehkä motivoisi paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Matti Kinnunen kirjoitti 10.6.2011 kello 14:29

    >Olikohan tämä samainen Matti Kinnunen joka
    > toisaalla on rehvastellut kaahailevansa fillarilla
    > jalkakäytäviä pitkin? Ehkä rangaistuskäytäntöä
    > pitäisi koventaa,

    Tiedä häntä, Meitä on moneksi. En kyllä kaahaa jalkakäytävillä eikä kaikkea verkosta lukemaansa kannata uskoa.

    Uudella sillalla ei vaan onnistu fillaroitsijoiden ja kävelijöiden erottaminen eri puolille siltaa. Ainakin kävelijöillä on tarve käyttää molempi puolia. Kävin aamulla katsomassa (taksilla ajoin paikalle, en fillarilla). Ja muutenkin olisi aika hölmöä velvoittaa jalankulkijoita ja fillaroijia vaihtamaan puolta sillalle tullessa. Ihme hässäkkä syntyisi.

    (OK, Bostonin Harvard-silllalla on tämmöinen käytäntö, joka toimii jotenkuten. Mutta se johtuu MIT:n kampuksen epäsymmetrisyydestä siltaan nähden – vastaavaaa epäsymmetrisyyttä ei ole HTC:N likellä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Matti Kinnunen kirjoitti 10.6.2011 kello 14:30

    ja Bostonin H-sillalla (samoin kuin Golden Gate-sillalla) saa kävelllä molemmin puolin, mutta fillaroida vain toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. KariS kirjoitti 10.6.2011 kello 18:12

    Vihreä äänestäjä: Tottakait asunnot maksavat sen verran kuin ihmiset ovat niistä valmiita maksamaan. Nyt ollaan vaan tultu tilanteeseen, jossa valtaosalla tavallisista työssäkäyvistä ei ole varaa maksaa asumisestaan sitä hintaa jonka Helsingissä joutuu maksamaan, ja siksi he muuttavat Nurmijärvelle tai Vihtiin josta sitten autoilevat Helsinkiin töihin. Niitä, joilla on varaa maksaa korkea hinta on kuitenkin sen verran, että Osmokin voi olla tukemassa gryndereiden ahneutta niukkuutta jakamalla.

    Sinä olet varakas jos Kampista olet asunnon hankkinut, mutta kaikilla ei ole varoja, on elettävä parin-kolmen tonnin kuukausipalkalla josta hoidetaan niin asuminen kuin mut menot. Silloin ei ainakaan lapsiperhe voi edes kuvitella asuvansa Kampissa, vaan joutuu lähtemään jonnekin Klaukkalan rivariin tai vastaavaan.

    Ei asumisen hinta tietenkään pelkällä tonttien alennusmyynnillä laske, en minä sitä tarkoitakkaan. Ensin pitää huolehtia, että tarjontaa on riittävästi, ja monipuolista tarjontaa. Siis vahvoja kaavoja muillekin kuin kaupungin omille maille.

    Kaupungin kaksoismonopoli (suurin maanomistaja + kaavoittaja) houkuttaa kaupunkimme päättäjiä rahastamaan kaupungin kassaan ihmisten yhdestä perustarpeesta kohtuuttoman paljon.

    Selvyyden vuoksi sanon vielä, että itse asun hyvällä aluella Helsingissä suhteellisen arvokkaassa asunnossa, joten en puhu itsestäni, vaan niistä joilla ei varaa samaan kuin itselläni. Minulla tosin ei olisi sinun laillasi varaa asua Kampissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2011 kello 19:41

    Nyt ollaan vaan tultu tilanteeseen, jossa valtaosalla tavallisista työssäkäyvistä ei ole varaa maksaa asumisestaan sitä hintaa jonka Helsingissä joutuu maksamaan, ja siksi he muuttavat Nurmijärvelle tai Vihtiin josta sitten autoilevat Helsinkiin töihin.

    Noin seitsemänkymmenennen kerran. Jos Helsingissä on vähemmän asuntoja kuin halukkaita asumaan, joku joutuu muuttamaan Nurmijärvelle. Kun pääosa asunnoista(erityisesti vanha kanta) menee sille, joka on almis maksamaan eniten, Nurmijärvelle joutuu se, jonka rahat eivät riitä. Onnekas on se, joka oikeasti haluaa Nurmijärvelle, koska hän saa asuntonsa halvalla. Hän tekee myös jonkun muun onnelliseksi, joka mahtuukin Helsnkiin, eikä joudu Nurmijärvelle.
    Tarvitaan tietysti lisää asuntoja ja erityisesti sitä, että ne voi rakentaa Helsinkiin. Koska KariS on niin innokas edistämään asiaa, hän varmaankin järjestää keskustelun Vuosaariseurtan kanssa Meri-Rastilan länsirannasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 10.6.2011 kello 22:38

    Osmo: Osuit suoraan kipupisteeseen: “Nurmijärvelle joutuu se, jonka rahat eivät riitä”

    Juuri noin se menee. Nurmijärvelle joudutaaan vaikka haluttaisiin olla Helsingissä. Ja päälle päätteeksi haukutaan yhdyskuntarakenteen hajoittamisesta. Ihmisten arki on vaan sellaista, että asumiseen ei kaikilla riitä rahaa niin paljon kuin Helsingissä vaaditaan.

    Surullista mutta totta.

    Kiitos Osmon ja monen monen muun poliitikon joilta puuttuu rohkeus olla erimieltä kiinteistöviraston tai kaupunkisuunnitteluviraston virkamiesten (joiden naruja nykii YIT, Skanska, NCC, Sato jne) kanssa.

    Rohkeutta Osmo. Kehityksen voi kääntää tai ainakin sen voi kyseenalaistaan jos haluaa.

    Meri-Rastilan länsiranta voidaan rakentaa. Mutta tärkeämpiäkin paikkoja on. Malmin kenttä. Tai vaikka uusi Östersundom. Nostetaan rakennustehokkuus siellä näisen suunniteltujen uusien metroasemien lähellä niin ylös että metro on oikeasti aito vaihtoehto autottomile. Ja pidetään ne viherkäytävät oikeasti viherkäytävinä. Nyt Östersundomiin suunnitellaan metroradan varteen pientalomattoa joiden asukkaat tulee ajamaan omilla autoillaan Helsinkiin töihin ja asioilleen hirmukalliin metroradan viereistä moottoritietä.

    Helsingissä voisi olla asuntoja kaikille, no lähes kaikille, halukkaille, jos teillä päättäjillä olisi aito halu pitää asumisen kustannus kurissa.

    Ja vielä kerran. Itse olen niitä onnellisia joilla on mahdollisuus asua Helsingissä hyvässä asunnossa. Olenkin huolissani nuorista, tulevista sukupolvista, joille sinä Osmo muiden mukana olet jättämässä perinnöksi hirmukalliin Helsingin. Heidän koko elämänsä saattaa mennä pelkkään asuntolainan maksuun. Minä en sitä halua vaikka oman asuntonikin hinta laskisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Nuutti Kuosa kirjoitti 13.6.2011 kello 23:25

    Helsingissä on kovin kalliit asunnot suhteessa kaupungin väkilukuun ja ansiotasoon. Tuntuu välillä että sokaistutaan siitä, että kyseessä on suomen ainoa vähän suurempi kaupunki. Maailmalla samankokoisia ja isompia kaupunkeja on vaikka kuinka paljon. Näistä voisi tutkia että missä on onnistuttu asuttamaan järkevään hintaan paljon asukkaita ja ottaa tästä mallia eikä aina vain kehua, kuinka Helsingin tapa toimia on ainoa oikea. Itsellä tulee nopeasti mieleen että ainakin Las Vegas on kasvanut erittäin nopeasti, en kylläkään tiedä miksi ja minkälaisia keinoja käyttäen. Helsinki työssäkäyntialue on lopulta kuitenkin aika pieni kylä ja ei voi olla mahdollista, että tänne ei pystytä asuttamaan pienen suomen halukkaita järkevään hintaan.

    Ihmettelee,
    Nuutti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 1.2.2012 kello 17:53

    Nuutti Kuosa:
    Maailmalla samankokoisia ja isompia kaupunkeja on vaikka kuinka paljon. Näistä voisi tutkia että missä on onnistuttu asuttamaan järkevään hintaan paljon asukkaita ja ottaa tästä mallia eikä aina vain kehua, kuinka Helsingin tapa toimia on ainoa oikea. Itsellä tulee nopeasti mieleen että ainakin Las Vegas on kasvanut erittäin nopeasti, en kylläkään tiedä miksi ja minkälaisia keinoja käyttäen.

    Eipä sillä, että Nuutti tätä enää lukisi, mutta kun sattui osumaan silmään, niin tulipahan nyt tästäkin aiheesta avauduttua.

    ***

    Pienuus on suhteellista.

    Helsingin asukastiheys ilman hiljattaista Sipoon metsäliitosta ohittaa mm. Los Angelesin autohelvetin.

    Asukasmäärältään saman- tai isompikokoisia amerikkalaisia kaupunkeja joissa on Helsinkiä korkeampi asukastiheys on kokonaista 7 kappaletta. Siis maassa jossa asuu yli 300 miljoonaa ihmistä, plus laittomat siirtolaiset päälle.

    Harvassa pääkaupungissa mollataan omaa kaupunkia yhtä innokkaasti kuin Helsingissä. Yleensä homma menee ihan toisin päin. Sinällään varsin suomalainen piirre. Muualla on aina paremmin.

    Onko mitään mieltä verrata Helsinkiä vaikkapa New Yorkiin, Lontooseen, Tokioon tai Moskovaan?

    Omassa kokoluokassaan Helsinki on upean omaleimainen ja toimiva kaupunki. On mukavan kompakti ydinkeskusta, mainio julkinen liikenne. Ilahduttavan erilaisia lähiöitä joita soisi turistienkin käyvän katsomassa.

    Puhdas ilma. Yleisesti ottaen siisti kaupunki. Olematon väkivaltarikollisuus (kunhan ei itse provosoi eikä provosoidu viikonlopun pikkutunneilla). Kukaan ei tuputa ostamaan hasaa keskellä kirkasta päivää kuten joissain pykäkän tai pari lämpimämmissä pääkaupungeissa. Hesan kerjäläisetkin lähtisivät ihan itse matkoihinsa jos malttaisitte olla antamasta heille rahaa.

    Helsingin kaupunkikuva tulee muuttumaan suuresti 30-lukuun mennessä. Tämän mittaluokan täydennysrakentaminen pääkaupungissa on kansainvälisestikin ainutlaatuista, ja toivon totisesti, ettei tätä mahdollisuutta mokata.

    Meillä jaksetaan vääntää kättä jostain lapsellisesta 100 metrin kävelykadunpätkästä kun vastaavan kokoisessa Portlandissa, Oregonissa, on ajeltu raiteilla pian 40 vuotta keskusta-alueella ilmaiseksi. Siis Amerikan Yhdysvalloissa. Mutta kyllä se varmaan pian lakkaa olemasta kannattava investointi… Any day now.

    En osaa päättää onko Helsingin arkkitehtuuri mitenkään poikkeuksellisen kaunista, mutta luonnon puolesta Helsinki pesee monet muut mennen tullen: merta, saaristoa, hiekkarantoja, jokimaisemaa, kallioita ja metsää.

    No, järvi puuttuu (vaikka Jakomäen hiekkakuopilla on oma viehätyksensä niilläkin), mutta äkkiäkös sitä Luukin upeille erämaajärville fillarillakin polkasee. Laiskempi ottaa junan Espoon keskukseen ja hölkkäilee sieltä vastaaviin maisemiin.

    Kyllä nk. best practices -arviointeja varmasti käytetään suunnittelun apuna myös Helsingissä/Suomessa. Kaikkia toimintamalleja ei kuitenkaan voi sellaisinaan siirtää paikasta A paikkaan B. Joskus ei ollenkaan.

    Esimerkiksi tanskalainen hyvin joustava ja dynaaminen työmarkkinamalli ei nyt vaan voi toimia Suomessa: Tanska kun mahtuu jota kuinkin kokonaisuudessaan Uudenmaan kokoiselle maa-alueelle.

    ***

    “Jos Helsinki on hetkisen kaunis, se unta on vaan, turhaa unelmaa.”

    Arktiselle sijainnillemme emme nyt vain voi mitään, joten opetelkaamme nauttimaan siitä. Nytkin kun aurinko kultaa puhtaan hangen, en sanottavammin kaipaa muualle päin maailmaa.

    Bonuksena kesää osaa arvostaa kun tietää, että se herkku on kovin katoavaista näillä leveysasteilla. Omassa tapauksessani voin esimerkiksi kävellä 5 minuutissa melontavajalle, meloa puolessa tunnissa Vartiosaareen ja patikoida 10 minuutissa kenties Helsingin kauneimmalle näköalapaikalle jylhän kallion huipulle tiirailemaan Helsingin itäistä saarien täplittämää rannikkoa. Ja vetää hetken päästä tirsat siinä penkillä kenenkään häiritsemättä. Ja paluumatkalla poimia suppilovahverot kajakkiin ja keitellä niistä kotona tuoretta soppaa. Ja rientää tarvittaessa 4-6 minuutissa metrolla vetämään pään täyteen kymmenen vuotta nuorempien hipsterimimmien kanssa Sörnäisten tai Kallion kaliabaareihin…

    Joten pyydän anteeksi, etten osaa hirveästi valittaa asuinpaikkani ankeutta, pienuutta, tai jotain muuta arbitraarista. Minusta Helsinki tarjoaa erinomaisen hyvin kaikenlaista mukavata hyvinkin eri tyyppisille ihmisille. Ei se voi tarjota kaikille kaikkea koko ajan. En usko, että Iso Omppukaan siihen pystyy. Mutta käy ihmeessä kokeilemassa, sittenhän sen vasta tietää.

    Neljässä vuodenajassa on kaikissa omat hyvät puolensa. Tietysti sitä aina toivoo, että märkä ja kolea pimein syksy ei kestäisi kovin pitkään…

    Vaikka on siinäkin oma viehätyksensä. On enemmän aikaa olla omien mietteidensä kanssa kun ihmisille voi vain ilmoittaa, että sää masentaa eikä jaksa nyt lähteä mihinkään hötkyilemään. Ja sitten menee kumminkin jonnekin yksin, kaksin käppäilemään. Priceless.

    Sellaista tämä elämä nyt vaan on, ei sitä oikein voi standardoida, enkä kyllä ymmärrä, että miksi pitäisikään.

    ***

    Että mikäkö selittäisi Vegasin kasvua?

    Uhkapelaaminen (=dokaamista ja huoria)? Suosituin konferenssikaupunki jenkeissä (=dokaamista, uhkapelaamista ja huoria)? Yksi globaalistikin suosituimmista yksittäisistä kaupunkikohteista (=dokaamista, uhkapelaamista ja huoria)? Maailmankuulut luontoelämyskohteet lähietäisyydellä (siis ihan oikeasti, vaikka keskivertoturisti kävisikin lähinnä syömässä munkin ja kuvauttamassa itsensä 5h ajomatkan päässä olevalla Grand Canyonin etelärinteellä)?

    Muista kuitenkin, että tällaisilla epäkaupungeilla kuten LA:lla on omat hyvinkin eksistentiaaliset ongelmansa: niiden ei oikeastaan kuuluisi edes olla olemassa. Kiitos losilaisten, Mono Lake tulee kuivumaan kasaan tulevaisuudessa. Sen jälkeen joku toinen vesistö. Sama juttu Vegasissa.

    Amerikkalainen sanoisi ehkä, että: “They’re on borrowed time”. Mihin Wallstreetin meklari vastaisi: “And we can always borrow some more.”

    Tulevaisuudessa yhä useampi aavikkoasukki tulee siirtymään pohjoisemmille leveysasteille. Hitaasti mutta varmasti ihmiskunta tulee vaeltamaan vehreämmille seuduille enkä usko että heistä kukaan tulee erikseen kysymään siihen lupaa. Ei vancouverilaisilta eikä helsinkiläisiltä.

    Ja näitä entisiä hedonismin (tai vain idiotismin) muistomerkkejä voi sitten käydä jälkipolvet katselemassa päitään pyöritellen.

    Oppia ikä kaikki. Toivottavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. timo kirjoitti 5.9.2012 kello 13:48

    stupidusATmailDOTcom: Eipä sillä, että Nuutti tätä enää lukisi, mutta kun sattui osumaan silmään, niin tulipahan nyt tästäkin aiheesta avauduttua.

    ***

    Pienuus on suhteellista.

    Asukasmäärältään saman- tai isompikokoisia amerikkalaisia kaupunkeja joissa on Helsinkiä korkeampi asukastiheys on kokonaista 7 kappaletta. Siis maassa jossa asuu yli 300 miljoonaa ihmistä, plus laittomat siirtolaiset päälle.

    ymsyms

    Tosi hyvä kirjoitus, tuli taas muistutus siitä että asuu maapallon hienoimmassa paikassa vaikkei sitä aina muistakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Nuutti Kuosa kirjoitti 22.4.2015 kello 11:15

    Hyvä vastaus. Kommentoin kahta Asiaa. Kyllä helsinkikin kasvaisi nopeammin, jos olisi saatavilla järkevänhintaisia asuntoja. Toin Vegasin esiin juuri tämän vuoksi. Kaupunki olisi varmasti kasvanut hitaammin, jos asuntojen hinnat olisivat kaksinkertaiset.

    Toinen asia. Minulla on ollut mielikuva että Amerikassa muuttoliikenne on suuntautunut pohjoisesta etelään, saatan olla väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus