Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2011

Lausun­to Uuden­maan 2. vai­he­maakun­takaa­van luonnoksesta

- Lausun­toe­hdo­tus on oikein mie­lenki­in­toinen puheen­vuoro yhdyskuntasuunnittelusta.
Yksi­tyisko­htaisem­pia kannanottoja:

Lausun­nos­sa mar­mate­taan aiheel­lis­es­ti Malmin lento­ken­tästä, jolle ei vaan löy­dy vai­h­toe­htoista paikkaa. Kuka­pa sel­l­aisen haitak­keen halu­aisi. Jos Malmin lento­ken­tälle lask­isi vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen muu­na maankäyt­tönä, yhden laskun tai nousun hin­ta muo­dos­tu­isi kovin korkeak­si. Sik­si ei ole las­ket­tu. Kil­pailee type­r­yy­dessä Tal­in kolopal­lo­ken­tän kanssa.

Raideli­iken­teestä halu­taan varaus Jok­eri 1,2 ja 3:lle ja vielä Tieder­atikkalle Otanie­mi-Viik­ki. Pis­ara-rataa koroste­taan. Heli­ra­ta Tapani­lan kaut­ta tulee pois­taa, kos­ka varaus hait­taa maankäyt­töä. Helsin­ki-Pietari ‑rata menkööt Lento­ken­tältä Nikkilän kautta.

Viher­alueista lausun­nos­sa esitetään, että vain seudullis­es­ti merkit­tävät viher­alueet merk­itään maakun­takaavaan ja lop­pu jätetään kun­nan itsen­sä päätet­täväk­si. Noin on tehtykin Kivi­nokan osalta, mut­ta ei Var­tiosaaren. Meri-Rasti­las­sa valite­taan maakun­takaa­van liikaa yksityiskohtaisuutta.

Kau­pan suuryk­siköi­den enim­mäis­mi­toi­tus­ta vas­tuste­taan. Tämä on vähän erikoista näin Helsin­gin näkökulmasta.

Yri­tys­toimin­nan edel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen esika­punkialuei­den asemanseuduilla

Tämä raport­ti merk­itään vain tiedok­si. Jäin pohti­maan, onko kuva työ­paikoista ripotel­tuna asemien ympäristöön real­isti­nen, kun työ­paikat yleen­sä etsivät syn­er­giae­tu­ja toi­sis­taan. Mut­ta pär­jääväthän ne pitkin kehäteitä ripoteltuinakin.

Lin­nankatu 3:n ase­makaa­va Katajanokalla

Neu­vos­toli­iton ilmavoimat purki­vat paikalla olleen van­han raken­nuk­sen 1940-luvul­la. Sen jäl­keen siihen raken­net­ti­in betonirötiskä. Tont­ti oli kaavoitet­tu esikaupunki­maisen väljästi. Kaavaa ei ole toteutet­tu. Nyt se kaavoite­taan kata­janokkalaisit­tain vähän yli kol­mosen tont­tite­hokku­udel­la. Paikalle tulee uus­van­ha raken­nus, joka sovel­tuu kaupunkiku­vaan nyky­istä selvästi parem­min. Autopaikko­ja ton­tin alle tulee kolmisenkym­men­tä ja fil­lar­i­paikko­ja vähän yli sata.

Kru­u­nun­haan arvokkaat porrashuoneet

Näitä pitäisi suo­jel­la. Sik­si joi­hinkin niistä kiel­let­ti­in rak­en­ta­mas­ta hissiä. Kaupung­in­hal­li­tus palaut­ti asian sanoen, että hissit on sal­lit­ta­va. Nyt ne sit­ten sal­li­taan. En tosin usko, että kovin mon­ta hissiä täl­lä tulee, kos­ka jos hissin rak­en­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, se on mah­do­ton­ta. Pelas­tusvi­ra­nomaiset vaa­ti­vat, että poti­las on voita­va kul­jet­taa paareil­la alas, vaik­ka pianoa ei asun­toi­hin saataisikaan.

Kru­unuvuoren­ran­nan kaavo­ja lausun­tok­ier­rosten jälkeen

Kansalaiset ovat urput­ta­neet liian tehokkaas­ta kaavoituk­ses­ta, mut­ta niitä ei ole otet­tu huomioon. Hyvin vähäisiä muu­tok­sia on tehty. Alueen yleiskaavas­ta on valitet­tu. Jos yleiskaa­va kaatuu, kaatu­vat myös nämä asemakaavaesitykset.

Raiti­olin­ja 8:n kehittämisohjelma

Tästä on annet­tu lausun­to jo aiem­min ja HSL:n hal­li­tus hyväksyi suun­nitel­man toukoku­us­sa. Pysäkke­jä lakkaute­taan jonkin ver­ran sekä ratikan etuoikeuk­sia ja omia kaisto­ja lisätään. Hyvä suun­nitel­ma vaik­ka olisi voin­ut olla vielä kun­ni­an­hi­moi­sem­pi. Nyt kasin reit­tinopeus on 15,9 km/h. Aika lähel­lä Strass­bour­gin pikaratikkaa.

Raport­ti liiken­teen sujuvuudesta

Merk­itään tiedok­si. Ker­ron tästä enem­män, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Nopeus on hidas­tunut aamuli­iken­teessä ja kas­vanut iltäpäiväliikenteessä.

122 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2011”

  1. Tämä raport­ti merk­itään vain tiedok­si. Jäin pohti­maan, onko kuva työ­paikoista ripotel­tuna asemien ympäristöön real­isti­nen, kun työ­paikat yleen­sä etsivät syn­er­giae­tu­ja toi­sis­taan. Mut­ta pär­jääväthän ne pitkin kehäteitä ripoteltuinakin.

    Sul­ta meni nyt jotain ohi. Point­ti on nimeno­maan se että työ­paikko­ja on ripotel­tu joka seisak­keelle, ja toimis­toti­la jos­sain Tapu­likaupungis­sa ei vaan ole kovin kiin­nos­ta­va, eikä niil­lä motar­in­var­si­toimis­toil­lakaan niin kum­moinen kysyn­tä ole. Rap­paris­sa ehdote­taan järkeistämistä, eli että jae­taan ase­manseudut sel­l­aisi­in mihin sijoite­taan paikallispalvelui­ta (esim. ruokakaup­pa) ja keskitetään työ­paikko­ja vain isoimmille.

    Päin­vas­toin kuin kasi, Strass­bour­gin pikaratik­ka kul­kee käve­lykeskus­tan läpi, vas­taav­il­la osuuk­sil­la kuin mis­sä kasi kul­kee sen nopeus on huo­mat­tavasti suurem­pi. Tuos­sa se päätet­tävä asia on että mil­loin tehdään Hesarin paran­nus, ne ratikan pysäk­ki- ja muut uud­is­tuk­set on sinän­sä hyvin kan­nat­tavia mut­ta ne olisi taloudel­lista tehdä samal­la kuin Hesaria uusi­taan, eli fil­larikai­stat nyt esimerkik­si ja muutenkin ehostusta.

  2. Mah­taako­han Soin­in­vaara kyetä ajat­tele­maan kri­it­tis­es­ti Pis­aras­ta, jota eräät min­is­ter­it ovat aja­neet eteen­päin muun muas­sa puoli­to­tuuk­sien avul­la (linkissä esi­in­tyvä Sin­nemä­ki ei ole ainoa)?

    http://annisinnemaki.net/component/customproperties/tag/Tagit-liikenne.html
    http://www.ess.fi/?article=327157
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  3. Mal­mi ja Tali pitää ehdot­tomasti jät­tää rauhaan. Niiden “muuhun maankäyt­töön” otta­mi­nen tarkoit­taisi nykyisessä jär­jet­tömässä poli­ti­ikas­sa aluei­den peru­ut­tam­a­ton­ta asfal­toimista ja betonoimista 30 metrin korkeu­teen. Pitäkää betoniset näp­pinne erossa kaupunki­ti­lan vihreistä laikuista ja har­voista kulttuurimaisemista.

    Jonkun vuosikymme­nen päästä, kun fik­saa­tio ihmis­ten asumisen sul­lomis­es­ta mah­dol­lisim­man tiivi­iseen on väistynyt, alueille toki voidaan pohtia vai­h­toe­htoisi­akin käyt­tömah­dol­lisuuk­sia. Yleis­inä virk­istys- ja vapaa-ajan alueina.

    Tämä tun­tu­ma aluei­den säi­lyt­tämis­es­tä on myös kaupunki­lais­ten enem­mistön tah­to. Kyse­ly toisen­sa perään selkeä enem­mistö helsinkiläi­sistä toteaa, että halu­a­vat pitää Malmin, Tal­in ja San­ta­ham­i­nan rak­en­ta­mat­tom­i­na. Etkö voisi jo luovut­taa ja kun­nioit­taa enem­mistön tahtoa.

  4. Täh­den­netään vielä, että viimeisim­män gallupin mukaan vain joka kol­mas (1/3) helsinkiläi­nen halu­aisi asuin­talo­ja raken­net­ta­van näille alueille. 1/3. Minkä oikeu­den kat­soisit itsel­läsi ja lail­lasi ajat­televil­la ole­van muut­taa kaupunkiku­vaa kaupunki­lais­ten selkeän enem­mistön tah­don vas­tais­es­ti? Eikö täl­lainen kysymys yhteis­es­ti jae­tus­ta kaupunkiym­päristöstä ole selkeä sub­jek­ti­ivis­es­ti arvotet­ta­va kysymys, jos­sa suo­ran demokra­t­ian ulot­tuvu­udel­la pitäisi olla merkitystä.

  5. Yhäkin jak­san huo­maut­taa Malmin lento­ken­tän kor­vaa­mat­to­muud­es­ta. Jos se pure­taan, ei Suomes­sa ole jäl­jel­lä yhtäkään ennen toista maail­man­so­taa raken­net­tua lento­kent­tää, eikä mon­taa löy­dy maail­mal­takaan korvikkeek­si. Luulisi museoar­von ole­van Vihrei­denkin ymmärrettävissä. 

    Pelkkä ase­maraken­nuk­sen suo­jelu ei riitä, ei Senaat­in­torinkaan suo­jelemisek­si riitä ympäröivien raken­nusten suo­jelu. Mik­sei muuten Senaat­in­to­rille kaavoite­ta muu­ta­maa tor­ni­taloa? Olisi help­po myy­dä, ja hyvään hintaan.

  6. On Pis­aran vai­h­toe­htona harkit­ty pääradan lev­en­tämistä välil­lä Pasi­la-Rautatiease­ma? Huo­mat­tavasti huokeam­paa ja vaikut­taisi kuitenkin ratkai­se­van use­at ongel­mat, joi­ta Pis­arara­ta on luo­tu ratko­maan. Mik­sei toimi?

  7. az:

    Samoin 9/10 suo­ma­lai­sista halu­aisi asua jär­ven ran­nal­la asun­nos­sa, jos­ta on mer­inäköala. Ja mieluiten isol­la ton­til­la rauhal­lises­sa ympäristössä, jos­sa kaik­ki palve­lut oli­si­vat käve­ly­matkan päässä. Täl­laista “kansan tah­toa” on hyvin vaikea ottaa yhdyskun­ta­su­un­nit­telun peruslähtökohdaksi.

  8. Min­ul­la on sym­pa­ti­aa Malmin kent­tää kohtaan, mitä ei tosin lisän­nyt ken­tän puo­lus­ta­jien ehdo­tus liike­len­tokäytöstä ja siihen liit­tyen kiitoradan piden­nys eli läheisen omakoti­taloalueen purkami­nen. Mut­ta joka tapauk­ses­sa se nyt vaan on saman kokoinen kun koko Län­sisa­ta­ma. Olisiko se pitänyt museoi­da per­in­teisenä sata­mana eikä siirtää Vuosaa­reen? Eikä se kent­tä mikään viher­alue ole, sen reunat osin kyllä.

    Riit­täisikö niille har­rastekoneille vähän pienem­pi kent­tä? Se Por­voon suun­nitel­ma mis­sä olti­in tekemässä käytän­nössä toista lentoase­maa oli älytön.

  9. “Täh­den­netään vielä, että viimeisim­män gallupin mukaan vain joka kol­mas (1/3) helsinkiläi­nen halu­aisi asuin­talo­ja raken­net­ta­van näille alueille.” 

    Entäs tule­vien asukkaiden mielipide?

  10. Tarken­netaan vielä tähän:

    Lausun­nos­sa mar­mate­taan aiheel­lis­es­ti Malmin lento­ken­tästä, jolle ei vaan löy­dy vai­h­toe­htoista paikkaa. Kuka­pa sel­l­aisen haitak­keen haluaisi.

    Se nykyi­nen har­rasteil­mailu ei ole kum­moinen hait­ta, ne on etupäässä pieniä ja hil­jaisia konei­ta. Ongel­ma on nämä kaavailut jostain Helsin­gin kakkosken­tästä johon lennet­täisi­in ihan pienem­mil­lä matkus­ta­ja­len­tokoneil­lakin. Ei sel­l­aista halua kukaan naapuriinsa.

    Lentoli­iken­teen kannal­ta pul­ma on se että har­ras­ta­jak­ent­tänä Mal­mi on hyvin kallis ihan jo Finnavial­la joka halu­aa siitä eroon, ja toisaal­ta tuolle paikalle ei taas voi tehdä ihan oikeaa lentokenttää.

  11. Kom­ment­ti IJ:lle 8.6.2011 kel­lo 13:59

    Maail­mas­sa on tyy­likkäitäkin esimerkke­jä maa­palo­jen uusiokäytöstä kuten Mek­sikon kaupungis­sa osana suurem­paa kokon­aisu­ut­ta Colo­nia Hipó­dro­mo, jos­sa van­ha ravi­radan poh­jaa käytetään yhä katu­na (kar­tal­la aveni­da Ámsterdam). 

    http://www.lomejordelacondesa.com/historia.php
    http://en.wikipedia.org/wiki/Colonia_Hip%C3%B3dromo

    Jos sitä Malmin lentoase­maa ei mil­lään voi säi­lyt­tää nykykäytössä, tyy­likäs vai­h­toe­hto olisi nähdäk­seni nyky­is­ten kiitora­to­jen ja muiden väylien säi­lyt­tämi­nen katu­ina tai vas­taav­ina ja mata­la rak­en­t­a­mi­nen niiden ympärille säi­lyt­tämäl­lä jo ole­mas­sa ole­va raken­nuskan­ta mah­dol­lisim­man pitkälti. 

    Tämä ei ehkä gryn­dere­itä kauheasti ilah­du­ta, mut­ta eri­lainen ja toden­näköis­es­ti jopa viihty­isä kaupungi­nosa olisi lopputuloksena.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  12. teekkari:

    Samoin 9/10 suo­ma­lai­sista halu­aisi asua jär­ven ran­nal­la asun­nos­sa, jos­ta on mer­inäköala. Ja mieluiten isol­la ton­til­la rauhal­lises­sa ympäristössä, jos­sa kaik­ki palve­lut oli­si­vat käve­ly­matkan päässä. Täl­laista “kansan tah­toa” on hyvin vaikea ottaa yhdyskun­ta­su­un­nit­telun peruslähtökohdaksi.

    Eivät nämä liity toisi­in­sa. Käsit­tele spe­si­fia kysymys­tä, äläkä väären­nä siitä lapsel­lista karikatyyr­ia. Ensin­näkään kyse ei ole omas­ta asumis­es­ta tai edes omas­ta lähiym­päristöstä, vaan laa­jem­min kaupunkiku­vas­ta ja kaupunkiym­päristöstä. Tähän ei nim­by-kort­tikaan kel­paa, kos­ka enem­mistön kyse­lyyn vas­tan­neista naa­puris­sa nämä alueet eivät ole ja Tal­in gol­faa­jat ja Malmin har­raste­len­täjät ovat vielä pienem­pi vähemmistö.

    Var­masti saat “nokke­laan” “ver­tauk­seesi” kas­apäin peuku­tus­ta, mut­ta olisi silti kiva, jos ihmiset vaivau­tu­isi­vat argu­men­toimaan edes vält­täväl­lä konkret­ian tasol­la. Yritet­täisi­in puhua asi­akysymyk­sistä niiden omil­la asi­a­pe­rusteisil­la ehdoilla.

    “Minus­ta tuo puis­to pitäisi säi­lyt­tää virk­istysalueena.” “Halu­at siis jokaiselle oman ranta­ton­tin ja kas­vat­taa Lapin alue­tukea mil­jardil­la?” Täl­lainen­han on ihan älytön­tä keskustelua.

  13. az: pidätkö lento­kent­tää jotenkin eri­no­maise­na virk­istysalueena? Ymmär­rän hyvin, mik­si asu­tuk­sen väli­in on jätet­tävä luon­toa. Mut­ta minne sinä sijoit­taisit sen lop­ut­toman muut­to­tul­van, joka Helsinki­in pyrkii, jos lentoase­makin on liian arvokas­ta lenkkeilymaata?

  14. Täh­den­netään vielä, että viimeisim­män gallupin mukaan vain joka kol­mas (1/3) helsinkiläi­nen halu­aisi asuin­talo­ja raken­net­ta­van näille alueille
    Täl­laisil­la eri intres­siryh­mien teet­tämil­lä “mielipi­de­tiedusteluil­la” ei ole kovin suur­ta pain­oar­voa. Min­ul­ta voi tila­ta tuen melkein mille mielip­i­teelle tahansa ja pystyn kyl­lä muo­toile­maan kysymyk­sen sana­muodon siten, että enem­mistö on taattu.
    Kansalais­mielide on tärkeä, mut­ta vas­ta kun­non kansalaiskeskustelun jäl­keen. Jokaisen on ensin saata­va tietoon­sa eri­laiset vaikutukset.
    Tulos olisi saatanut olla toinen, jos olisi kysyt­ty, kan­nat­taako lento­kent­tä säi­lyt­tää, vaik­ka sen hin­tana jumalan selän taakse karkote­tut asukkaat joutu­vat aja­maan päivit­täin 50 000 ylimääräistä kilo­metriä autoillaan.

  15. “Jos se pure­taan, ei Suomes­sa ole jäl­jel­lä yhtäkään ennen toista maail­man­so­taa raken­net­tua lentokenttää”

    Uskoisin että kiitora­dat on asfal­toitu uudelleen ker­ran-pari toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Ja edelleen; lentoase­maraken­nus säilyy.

    Tämä oli ehkä älyt­tömin puo­lus­tus millekään asialle koskaan. Malmin kent­tä asun­noik­si! Kämäräisen ehdo­tus kiitora­to­jen säi­lyt­tämis­es­tä pääkatu­jen paikkoina on kiin­nos­ta­va ja jopa kannatettava.

  16. az:

    ei mielipi­dekään (“1/3”) ole argu­ment­ti. Argu­men­toin­ti ei ole demokra­ti­aa; miljoona kär­pästä voi olla väärässä. 

    Olen täysin var­ma siitä, että Tali ja Malmin kent­tä voitaisi­in kaavoit­taa siten, että lop­putu­lok­se­na olisi tuhan­sien asun­to­jen lisäk­si nyky­istä parem­mat ulkoilumah­dol­lisu­udet kaikille muille ihmis­ryh­mille kuin har­raste­len­täjille ja eli­it­tigol­fareille. Malmil­la voisi esimerkik­si säi­lyt­tää nykyiset kiitora­dat pienen­net­tyine suo­ja-aluei­neen kokon­aan nykyisenkaltaisi­na avoim­i­na alueina, jol­loin myös kult­tuuri­maise­ma säi­ly­isi ainakin jonkin­laise­na muistona. 

    Halut­taes­sa (ja tur­vara­jo­jen jous­taes­sa) Malmil­la voisi hyvin jär­jestää vaik­ka lentonäytök­siäkin vielä asuinalueek­si muut­tamisen jälkeenkin.

  17. Osmo olet­taa:

    Täl­laisil­la eri intres­siryh­mien teet­tämil­lä “mielipi­de­tiedusteluil­la” ei ole kovin suur­ta painoarvoa. 

    Helsin­gin Sanomien teet­tämä kyse­ly TNS Gallupilla

    Etkä var­masti olisi (paino)arvosta tuo­ta mieltä, jos tulos olisi ollut oma­lle kan­nalle­si mieluinen. Sil­loin käyt­täisit tulosta eduk­sesi. Puh­das­ta älyl­listä epärehellisyyttä.

    Kansalais­mielide on tärkeä, mut­ta vas­ta kun­non kansalaiskeskustelun jäl­keen. Jokaisen on ensin saata­va tietoon­sa eri­laiset vaikutukset.

    Nämä “vaiku­tuk­set” ovat valit­tuun poli­ti­ikkaan ja laa­jem­paan yhteiskun­tarak­en­teeseen kytkök­sis­sä. Skaala on paljon laa­jem­pi kuin pelk­istet­ty val­in­ta 50,000 työpäivit­täisen lisäk­ilo­metrin ja lento­ken­tän alueen rak­en­tamisen välillä.

    Jos toisaal­ta olet sitä mieltä, että selkeän enem­mistön mielip­i­teel­lä ei pitäisi olla vaiku­tus­ta hei­dän kaupunkiym­päristöön­sä, kos­ka ovat tiedosta­mat­to­mia, niin sano se suo­raan ja kiertelemättä.

    Jos et ole tätä mieltä, niin yritä jatkaa sitä infor­moivaa kansalaiskeskustelua enem­mistön kan­nan muut­tamisek­si. Mut­ta älä yllä­ty, jos se kan­ta ei siitä mihinkään muutu.

    Sakari E,

    Älä viit­si jatkaa väärinymmärtämistä lenkkeilystä lento­ken­täl­lä. Jos tuo­ta parem­pia argu­ment­te­ja ei ole tar­jo­ta, niin syn­tyy epäilys, ettei niitä argu­ment­te­ja ole lainkaan. Ken­täl­lä on har­rastear­von­sa lisäk­si kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen arvo ja maise­ma-arvo. Lisäk­si sen ympäril­lä on kyl­lä myös luon­to- ja lin­tu­alue, joka häviäisi alueen rak­en­tamisen myötä.

    TNS Gallupi­in säi­lyt­tämisen puoles­ta vas­tan­nut saat­taa olla vaikka­pa kes­ki-ikäi­nen miesh­enkilö, joka muis­taa poikase­na käyneen­sä alueel­la lentokonei­ta kat­so­mas­sa. Syitä voi olla hyvin monia. Yleisin lie­nee yleisem­män tason kavah­dus kaikkea kaupunki­ti­lan ankeaa lisätäyt­tämistä vastaan.

    Seu­raa­va kysymys on silti relevantti:

    minne sinä sijoit­taisit sen lop­ut­toman muut­to­tul­van, joka Helsinki­in pyrkii

    Ei se tul­va Malmin rak­en­tamiseen lopu. Päin­vas­toin jos pk-seu­tua entis­es­tään paisute­taan, niin alueelle seu­raa perässä yhä lisää yri­tyk­siä, syn­tyy lisää työ­paikko­ja ja kierre jatkuu omas­ta voimas­taan. Maail­mal­la­han on esimerkke­jä kasvukeskuk­sista, jot­ka ovat tämän kasvu syn­nyt­tää kasvua ‑kehi­tyk­sen myötä levin­neet kaupunkimatoiksi.
    Eikä maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen pk-seudulle helpota tilannetta.

    Helsin­ki on kaiken lisäk­si vielä ongel­mallises­sa maanti­eteel­lisessä ase­mas­sa kas­va­maan mittavasti.

    Poli­ti­ikan avul­la voidaan pyrk­iä vahvis­ta­maan use­am­man kasvukeskuk­sen Suomea, jol­loin paine pk-seudun suun­taan vähenisi.

    Tämä edel­lyt­tänee Kokoomuk­sen ja vihrei­den yhtäaikaista oppositiotaivalta?

    Omas­ta mielestäni on jo peri­aatekysymys puo­lus­taa kaikkea Helsingis­sä jäl­jel­lä ole­vaa vihreää tilaa ja rak­en­tam­a­ton­ta kult­tuuri­maise­maa, sil­lä betoni on inhimil­liseltä kannal­ta val­lan­nut jo enem­män kuin sille kuu­lu­van tilan. Oli kyse sit­ten suurem­mista saarista, Laut­tasaaren mökkialueista, golf-ken­tästä tai lentoasemasta.

    Koivusaari hävit­ti­in taan­noin betonille. Tämä kehi­tys on täysin pysähtymätön­tä, ellei sitä vas­taan ote­ta peri­aat­teel­lista puo­lus­tusase­maa. Aina voidaan yksi alue ker­ral­laan osoit­taa ja aset­taa vas­takup­pi­in “50,000km” tai mil­loin mitäkin oman agen­da mukaista, kunnes muu­tamia puis­to­ja luku­un otta­mat­ta koko kaupun­ki on tukah­dutet­tu vihreästä ja avaras­ta maisemasta.

  18. “Mal­mi ja Tali pitää ehdot­tomasti jät­tää rauhaan. Niiden “muuhun maankäyt­töön” otta­mi­nen tarkoit­taisi nykyisessä jär­jet­tömässä poli­ti­ikas­sa aluei­den peru­ut­tam­a­ton­ta asfal­toimista ja betonoimista 30 metrin korkeuteen”

    Eikös se Malmin kent­tä ole pääosin asfal­toitu jo nyt? 

    Tal­in kent­tää taasen sub­ven­toidaan veron­mak­sajien pus­sista mm. mität­tömän vuokran ja klu­bi­raken­nuk­seen upotet­tu­jen keupun­gin mak­samien kor­jausku­lu­jen muo­dos­sa. Ken­tästä naut­tii pieni elit­isti­nen gol­farei­den ryh­mä, muille paik­ka on aidat­tu umpeen. Sel­l­ais­tako pitää verovaroin tukea?

  19. Minä tykkään Malmin ken­tästä vaik­ka asun ihan lähel­lä. Melu ei hait­taa yhtään, kos­ka ei sitä juuri koskaan huo­maa. Yöl­lä siel­lä ei kait lennetä, en ole ainakaan pan­nut merkille. Päiväl­lä lentokonei­den ääni ei juuri ylitä auto­jen humi­naa. Häir­it­sevin kaupunkiääni ovat tahal­laan äänekkäik­si virite­tyt kak­sipyöräiset sekä liiken­nemönki­jät, jot­ka pitävät aivan hel­vetil­listä meteliä. Onnek­si niitä ei ole vielä paljon.

    En myöskään har­ras­ta lentämistä, enkä ole koskaan ollut pienkoneen kyy­dis­sä. Minus­ta ne lentokoneet ovat vaan hauskan näköisiä ja elävöit­tävät siten osaltaan maisemia. Toivon, että Malmin kent­tä saa jatkaa, vaik­ka var­masti sen alle jäävä raken­nu­soikeus onkin kallista. Kaikkea ei voi mita­ta rahalla.

  20. Miten Viikin pel­lot taas uno­h­tui listal­ta? Vihrei­den oma leikkikent­tä mille ei saa rakentaa.

  21. Ihmette­len kyl­lä suuresti tätä tänne tule­vien asukkaiden määrää. Esimerkik­si pääkaupunkiseudulle olisi suun­nit­teil­la 460 000 asukas­ta. Se tun­tuu otet­ta­van annet­tuna kuin jol­lain kul­ta­lau­tasel­la. Puo­let tästä määrästä olisi kuulem­ma maa­han­muut­ta­jia. Kukaan ei tun­nu kyseenalais­ta­van näitä luku­ja ja kaik­ki suun­nitel­mat tehdään tämän luvun pohjalta.

  22. Toinen asia mikä kyl­lä ärsyt­tää myös, että maakun­takaaval­u­on­nos on tehty hyvässä yhteisym­mär­ryk­sessä virkami­esten kanssa. Virkamiehet sanel­e­vat virkamiehille miten hom­ma hoituu, ja poli­tikot tekevät täs­mälleen miten virkamiehet haluavat.

  23. #
    Lausun­nos­sa mar­mate­taan aiheel­lis­es­ti Malmin lento­ken­tästä, jolle ei vaan löy­dy vai­h­toe­htoista paikkaa. Kuka­pa sel­l­aisen haitak­keen haluaisi.
    #

    Oli tosi perkeleel­listä kuun­nel­la Helsin­ki-Van­taan uudelleen jär­jeste­lyjä muu­ta­ma vuosi sit­ten tääl­lä Van­taal­la kuun­nel­tuna, että koskaan ei voi tietää mille suun­nalle lento­ken­tän uud­is­tus­ta tul­laan suun­nit­tele­maan -> mille suun­nalle lentokonei­den nousu­un­lähtöjyrinä tulee keskittymään !

    Sekä lentokonei­den rul­laustei­den tule­vat suun­nite­lut ovat arvoitus miten lentokoneet metelil­lään ennen varsi­naista paikoi­tus­taan kiitotiel­lä rul­laustiel­lä tule­vat häir­it­semään metelil­lään lähi­tienoo­ta tulevaisuudessa.

  24. Jos Malmin lento­ken­tälle lask­isi vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen muu­na maankäyt­tönä, yhden laskun tai nousun hin­ta muo­dos­tu­isi kovin korkeak­si. Sik­si ei ole las­ket­tu. Kil­pailee type­r­yy­dessä Tal­in kolopal­lo­ken­tän kanssa.

    Sieltä taas pilk­istää van­ha Enem­mistöläi­nen. Ajat muut­tuvat, mut­ta aat­teen palo säi­lyy. Tal­in golfkent­tä ja Malmin lento­kent­tä on ollut tei­dän (Enem­mistöläis­ten) ham­pais­sa läh­es yhtä kauan kuin auto­ja on vaa­dit­tu tun­neli­in (siis kohtu­u­den nimis­sä, nykyään vas­tus­tat­te samaa tunnelia).

    Oma­l­la lail­la ymmär­rän tuon golfju­tun — pelkkää eli­itin elostelua — mut­ta har­raste­len­to­ken­tän akti­ivikäyt­täjät ovat keskimäärin varsin työväen­lu­okkaista väkeä.

    Silti, tässä on varsi­naista yhteis­maan dilem­maa, kun kaik­ki ei har­ras­ta ten­nistä eikä jääkiekkoa, eikä edes ratikoita!

  25. Kim­mo: “Silti, tässä on varsi­naista yhteis­maan dilem­maa, kun kaik­ki ei har­ras­ta ten­nistä eikä jääkiekkoa…”

    Ihan vain kuriosi­teet­tinä ja hah­mot­tamista aut­ta­maan, Malmin lento­ken­tälle mah­tu­isi nopeasti arvioiden parisa­taa jalka­pal­lo­kent­tää. Puis­toalueille sit­ten vielä jokunen lisää.

    Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si tilaa vieviä aktivi­teet­te­ja pitäisi saa­da vält­tämät­tä har­ras­taa siel­lä, mis­sä tilalle olisi tähdel­lisem­pää käyt­töä. En myöskään koskaan ole ymmärtänyt pel­to­jen ja muiden joutomaid­en rak­en­tamisen vas­tus­tamista kaupungeis­sa. Argu­men­tit kuu­losta­vat poikkeuk­set­ta teen­näisiltä ja sen vuok­si itsekkäiltä. 

    Kaupun­git ovat raken­nuk­sia varten ja on varsin hyvä rak­en­taa kaupunki­in, kos­ka sil­loin ei tarvitse rak­en­taa luontoon. 

    Mitä taas tulee tilankäyt­töön yleen­sä, niin kaavoituk­sen pitäisi olla markki­nae­htoisem­paa. Lento­har­ras­ta­jat ja golf­far­it pitäkööt kent­tän­sä, jos ovat valmi­ita niistä mak­samaan sen mitä joku gryn­deri alueista mak­saisi. Itse min­un on Talis­sa vak­i­tuiseen pal­loa huito­vana golf­fa­ri­na todet­ta­va, etten olisi valmis mak­samaan pelaamis­es­tani oletet­tavaa markki­nahin­taa, vaan siir­ty­isin mielu­usti etäämmälle.

  26. “Kansalaiset ovat urput­ta­neet liian tehokkaas­ta kaavoituk­ses­ta, mut­ta niitä ei ole otet­tu huomioon. Hyvin vähäisiä muu­tok­sia on tehty. Alueen yleiskaavas­ta on valitet­tu. Jos yleiskaa­va kaatuu, kaatu­vat myös nämä asemakaavaesitykset. ”

    Joo… Tot­ta totta
    Mut­ta minkälainen ympäristö­van­daali pitää olla kan­nat­taak­sen nykyisen­laista Borgströmin­mäen suun­nitel­maa. Pari has­sua haulikol­la ammut­tua mökkiä suo­raan parhaan maisema­paikan viereen? Joo , kiitos ei. Tuos­ta touhus­ta on tehokas tai laadukas kaavoitus kaukana. Mut­ta tuos­sa kohdas­sa voitaisi­in siirtää nuo onnet­tomat met­sälähiö-talot muu­ta­man kymme­nen metriä vähän kauem­mas maisemia pilaa­mas­ta. Onko pakot­ta­va tar­va rak­en­taa ne just siihen eikä siihen viereen? 

    Itse entisenä laa­jasa­lo­laise­na kan­natan Laa­jasa­loon tule­vaa uut­ta asu­tus­ta ja rakentamista… 

    Kan­nat­taa huomioida

  27. Olen kyl­lä sitä mieltä, että Malmin kent­tä ja suuret virk­istys- ja viher­alueet tulee jät­tää rak­en­ta­mat­ta tulev­ina vuosikym­meninä. Ei sik­si, että ihmis­ten kaupunki­a­sum­i­nen ei olisi tärkeäm­pää vaan sik­si, että tilan­pu­ut­teen takia niihin ei tarvitse oikeasti koskea vielä pitkään aikaan ja hyvä jos koskaan, jos vaan mal­te­taan rak­en­taa kaupungista kaupun­gin näköistä ja annetaan luon­non ja virk­istysaluei­den olla luon­toa ja virkistysaluetta.

    Nyky­isin ei oikein gryn­da­ta lisää kaupunkia vaan pikem­minkin lähiöitä, asuinaluei­ta ja niiden hybride­jä. Eri aluei­ta ja talo­ja aluei­den sisäl­lä raken­netaan sinne tänne, ja samal­la sekä aluei­den väli­in että talo­jen väli­in jää suuria aluei­ta, joiden tarkoi­tus on lähin­nä olla vain läpikul­jet­ta­vana. Tuos­sa mallis­sa ongel­mak­si tulee lisäk­si se, että melkein kaikil­la on työ­mat­ka lähiöstä toiseen tai lähiöstä keskus­taan. Ja kun ihmiset käyvät vaan nukku­mas­sa, liiketi­latkaan eivät kan­na­ta. Kau­pas­sakin kan­nat­taa käy­dä kauem­pana suuryk­siköis­sä, kun kuitenkin joutuu kotikaupungi­nosas­ta lähtemään ja yleen­sä autolla.

    Mut­ta mitä, jos ote­taan mielu­um­min joku nykyi­nen tai osin raken­net­tu alue ja raken­netaan sitä lisää, kunnes paik­ka alkaa muis­tut­taa Kallio­ta, Töölöä tai Punavuor­ta? Tun­nus­merkke­jä ovat riit­tävän kapeat kadut, jär­jestään 5–6 ker­rosta ja taloi­hin sekä kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta, toimis­to­ja, mui­ta yri­tyk­siä ja asun­to­ja. Lopete­taan rak­en­t­a­mi­nen, kun alueen kahvi­lain­dek­si las­kee viiteen: mis­tä tahansa osoit­teesta tarvit­see kävel­lä enin­tään viisi min­u­ut­tia, jot­ta pääsee kahvilaan.

    Riit­tävän korkea asuin­ti­heys varmis­taa sen, että alueelle kan­nat­taa perus­taa palvelu­ja ja että joukkoli­iken­teelle on käyt­täjiä. Lisäk­si jos työ­paikko­ja on asun­to­jen lähel­lä, osan porukas­ta ei tarvitse matkus­taa mihinkään.

  28. Lundqvist:

    En myöskään koskaan ole ymmärtänyt pel­to­jen ja muiden joutomaid­en rak­en­tamisen vas­tus­tamista kaupungeis­sa. Argu­men­tit kuu­losta­vat poikkeuk­set­ta teen­näisiltä ja sen vuok­si itsekkäiltä.

    Ehkä et ole kuul­lut kaikkia tähdel­lisiä argu­ment­te­ja? Suosi­tan tästä kysymyk­ses­tä kiin­nos­tuneille Richard Louv:n teosta Last Child in the Woods: Sav­ing Our Chil­dren from Nature-Deficit Dis­or­der http://www.amazon.com/dp/1565123913

    Kyseisen kir­jan luet­tuani omat sym­pa­tiani ahtaalle urbaanille yhteiskun­tavi­si­olle ovat olleet aika vähissä.

    Louv:n perusar­gu­ment­ti (jon­ka tiivis­telmän voi lukea yllä linkitetyltä ama­zonin sivul­ta) on help­po hyväksyä evoluu­tiop­sykol­o­gista ihmisym­mär­rystä vas­ten. Kaupunkiym­päristö vas­taa ympäristövi­suaalis­es­ti hyvin heikosti EEA:ta (Envi­ron­ment of Evo­lu­tion­ary Adaptedness).

    Louv lis­taa (ev.psyk. ter­mistöä käyt­tämät­tä, mut­ta kon­tek­sti on sama) paljon tutkimus­ta siitä, kuin­ka tämä on yksilölle psykol­o­gis­es­ti kulut­tavaa. Ei tietenkään kaikille, mut­ta laa­jem­mas­sa tilas­tol­lises­sa otan­nas­sa. Eikä vain lap­sille, vaan kaikille ikäluokille.

    Ihmi­nen reagoi psykol­o­gis­es­ti posi­ti­ivis­es­ti sel­l­aiseen visuaaliseen ympäristöön, mikä välit­tää EEA:ssa pär­jäämisen kannal­ta merkit­täviä signaaleja.

    Tämäkin on tutkit­tua. Kesämökkeilevälle suo­ma­laiselle help­po ymmärtää, vaik­ka ei heti osaisikin yhdis­tää vehreyt­tä, vesistöjä ja avaria maisemia lajin­sa psykol­o­giseen evoluutioon.

    Samaan viit­taa taan­noinen Sitran barometrikin, lain­aus barome­tria käsitelleestä uutisesta:

    Sitran selvi­tyk­sen mukaan suju­va ja stres­sitön arki myös toteu­tuu sitä parem­min, mitä maaseu­tu­maisem­mal­la alueel­la vas­taa­jat asuvat.

    –Maaseu­tu on mitä parhain onnel­lisu­us­poli­ti­ikan keino. Siel­lä on hyv­in­voin­tiyli­jäämää, jota riit­täisi muillekin kuin nyt siel­lä asuville. Kaupungis­tu­mi­nen lie­nee saavut­tanut lakip­is­teen­sä, ainakin asen­teena, ker­too Sitran tuoreen julka­isun, Maise­ma on, työ puut­tuu, kir­joit­ta­ja kulu­tus­so­si­olo­gi Riit­ta Nieminen-Sundell.

    Samas­ta syys­tät puis­tot, ran­nat, torit ja näköala­paikat näkym­i­neen ovat kuvat­tu­ja kaupunkiym­päristöjä. Ei niiden koet­tu esteet­tisyys ole niinkään kon­struk­tio, vaan tulee ihmisen biologiasta.

    Ihmi­nen ei ole vain ratas teknokraatin laskelmi­in ajok­ilo­me­trien säästämisestä.

  29. Mikä siinä on että jonkun alueen rak­en­tamista vas­tus­taville tuot­taa läh­es aina ylit­sepääsemät­tömiä vaikeuk­sia pysyä asi­as­sa tai ylipään­sä järjissään?

    Pitäisi pystyä ker­tomaan mik­si juuri nykyi­nen maankäyt­tö on parem­pi kuin joku muu käyt­tö, ei että ko. plänt­ti on hyvässä käytössä. Esimerkik­si Malmin lento­kent­tä vähän riip­puen miten sen rajat vetää on jotain pari neliök­ilo­metriä. Se kysymys mihin puo­lus­ta­jien pitäisi vas­ta­ta ei ole että onko har­rasteil­mailu hyvä jut­tu vaan että mik­si juuri siihen tulisi käyt­tää noin paljon tilaa juuri siinä osas­sa Suomea jos­sa se on kortilla?

    Ja tähän ei vas­ta­ta, vaan siir­ry­tään siihen ettei maas­ta ole pulaa. Ei tilan­tarve nyt yhdestä isostakaan alueesta kiin­ni ole, mut­ta tämä on nol­la­summapeliä. Ja niil­lä kaikil­la muil­lakin alueil­la on ihan vas­taavia ongelmia, raken­netaanko vaik­ka tusi­na Meri-Rasti­lan rantaa sit­ten? Sinän­sä henk. koht. kyl­lä tar­joan niitä motar­in­var­sia, ne aut­taisi­vat jo paljon.

    Kol­mas vai­he sit­ten onkin että Helsinki­in tai yleisem­min Uudelle­maalle ei pitäisi ylipään­sä rak­en­taa. Tuolle voi käy­dä hake­mas­sa gallupis­sa nimeltä kun­nal­lis­vaalit kan­na­tus­ta, ei ole juuri saanut. Ja syy on se että kun ihmisille edes vähän raot­taa että mitä tuos­ta seu­raisi niin sitä ei juuri kukaan kan­na­ta. Halu­atako asua, työsken­nel­lä ja yrit­tää muut­to­tap­pioalueel­la? Ovatko asun­not Helsingis­sä mielestäsi liian halpo­ja? Hlu­atko että lähin asun­to joka lap­sil­lasi on varaa ostaa on lähempänä Tam­peretta kuin Helsinkiä? Miten ole­tat paikallispalvelu­iden käyvän kun asum­isväljyy­den kasvu puolit­taa paikallis­ten asukkaiden määrän?

    Se koko maan kehit­tämi­nen nimeno­maan on vai­h­toe­hto, onhan se taval­laan sitä jos Hel­si­gin työssäkäyn­tialue lev­iää kat­ta­maaan koko Etelä-Suomen. Kah­den tun­nin työ­mat­ka suun­taansa tuskin on yhdyskun­tapoli­ti­ikaan tavoite, tosin tuol­laises­sa taloudel­lises­sa mallis­sa tuo työssäkäyn­ti rasit­taïsi yhä harvempia.

  30. Osmo S:
    “Täh­den­netään vielä, että viimeisim­män gallupin mukaan vain joka kol­mas (1/3) helsinkiläi­nen halu­aisi asuin­talo­ja raken­net­ta­van näille alueille
    Täl­laisil­la eri intres­siryh­mien teet­tämil­lä “mielipi­de­tiedusteluil­la” ei ole kovin suur­ta pain­oar­voa. Min­ul­ta voi tila­ta tuen melkein mille mielip­i­teelle tahansa ja pystyn kyl­lä muo­toile­maan kysymyk­sen sana­muodon siten, että enem­mistö on taattu.”

    Tuon kyse­lyn taisi teet­tää Helsin­gin Sanomat. Mikä “oma lehmä” sil­lä on ojas­sa tässä asi­as­sa? Ja mil­lä lail­la kysymys­tek­sti oli väärä?

    Osmo S:
    “Kansalais­mielide on tärkeä, mut­ta vas­ta kun­non kansalaiskeskustelun jälkeen.”

    Kansalaiskeskustelua tästä aiheesta on käy­ty kiivaasti ainakin siitä asti, kun Suvi-Anne Siimes meni lupaa­maan, että val­tio luop­uu Malmin lento­ken­tästä etu­a­jas­sa, jos kent­tä täytetään asun­noil­la. Tämä tapah­tui v. 2000.
    Ken­tän säi­lyt­tämistä tukevas­sa net­ti­adres­sis­sa on täl­lä het­kel­lä yli 52 000 nimeä Suomes­ta ja yli 2000 nimeä ulko­mail­ta. Ja ystäväy­hdis­tyk­sessäkin läh­es 1000 jäsentä.

    OS: “Jokaisen on ensin saata­va tietoon­sa eri­laiset vaikutukset.”

    Ken­tän vaiku­tuk­sista on koke­mus­peräistä tietoa läh­es 75 vuo­den ajal­ta. Ja pienkonekent­tänäkin eli nykyisessä tehtävässään se on toimin­ut jo vuodes­ta 1953 alka­en. Mut­ta jos jon­nekin Uudelle­maalle, lähelle Helsinkiä raken­netaan uusi lento­kent­tä (joka sal­lii liiken­teen myös suurem­mil­la koneil­la), niin siitä ei taa­tusti ole kel­lään mitään koke­mus­ta, vaan paikalliset asukkaat joutu­vat “osta­maan sian säkissä.”

    OS:
    “Tulos olisi saatanut olla toinen, jos olisi kysyt­ty, kan­nat­taako lento­kent­tä säi­lyt­tää, vaik­ka sen hin­tana jumalan selän taakse karkote­tut asukkaat joutu­vat aja­maan päivit­täin 50 000 ylimääräistä kilo­metriä autoillaan.”

    Kukaan ei ole karkot­tanut ketään jumalan selän taakse. Tai ainakaan sitä ei ole tehnyt Malmin lento­kent­tä. Ja autoil­la tul­laan taa­tusti aja­maan pääkaupunkiseudul­la ihan yhtä paljon kilo­me­tre­ja kuin nytkin aje­taan, vaik­ka Malmin ken­tälle majoitet­taisi­in 10 000 ihmistä. Kyl­lä heil­läkin läh­es kaikil­la olisi var­masti oma henkilöau­to. Ja työ­paikat ja har­ras­tuk­set ties mis­sä kaukana.
    Muis­tet­takoon myös, että Malmille raken­net­ta­vat asun­not eivät olisi ilmaisia vaan var­masti kalli­impia kuin ne jumalan selän takana sijaitsevat.

    1. Kyl­lä sieltä Jumalan selän takaa on töi­hin pidem­pi mat­ka kuin Malmil­ta, joka on vielä ase­man vieressä.
      Josd har­rasteil­mail­i­joiden mielest­gä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työ­matkat ovat pitk­iä, mik­si on niin tärkeätä, että maty­ka lento­ken­tälle on lyhyt? Jos muu­ta­ma sata lentäjää päivässä matkus­taa Jumalan selän taakse, on kai se pienem­pi asia kuin että kymme­nen tuhat­ta asukas­ta joutuu tekemään tämän matkan?

  31. teekkari:

    ei mielipi­dekään (“1/3″) ole argumentti

    Toki on kon­tek­stis­saan. Nimeno­maan demokratiassa.

    Moni yhteiskun­nalli­nen kysymys on muo­toa “man­sik­ka- vai suk­laa­jäätelöä?”. Täl­laiset sub­jek­ti­iviset tun­nepo­h­jaiset kysymyk­set tai esimerkik­si intu­itio ovat hyvin vaikei­ta, mon­esti mah­dot­to­mia kään­net­täviä loogisen diskurssin kielelle. Hie­man saman luon­toisia kuin olisi selit­tää syn­tymästään saak­ka sokealle, miten punainen ja vihreä väri eroa­vat toi­sis­taan tai mik­si jokin maalaus sykähdyt­tää tai kuva­ta syn­tymäku­urolle musiikkia.

    Jos retkiseu­rueel­la on kylmävä­lineistö ottaa vain yhden sortin jäätelöä mukaan ja 8 seu­rueesta halu­aa suk­laa­jäätelöä, yksi man­sikka­jäätelöä ja yksi vanil­jaa, niin sil­loin mielipi­de “8/10” *on argumentti*.

    Samoin; jos hypo­teet­tises­sa rin­nakkaistodel­lisu­udessa Seurasaari vapau­tu­isi armei­jan käytöstä muun yhteiskun­nan käytet­täväk­si ja 500,000 helsinkiläistä halu­aisi Seurasaaren vapaa-ajan käyt­töön ja Osmo Soin­in­vaara ja Jan Vapaavuori halu­aisi­vat Seurasaares­ta ker­rostalolähiön, niin kyl­lä 500,000/500,002 olisi argu­ment­ti, vaik­ka ei voitaisi sub­jek­ti­ivisia tun­te­muk­sia alueen käytöstä kään­tää objek­ti­ivisen argu­men­taa­tion kielelle ja osoit­taa kiis­tat­toma­l­la asteikol­la toisen osa­puolen ole­van väärässä ja toisen oikeassa.

    Osmon luot­ta­mus siihen, että ihmiset saadessaan tarpeek­si “oikea­ta infor­maa­tio­ta” kään­ty­i­sivät kyl­lä hänen edus­ta­malleen kan­nalle kaupunkisu­un­nit­telus­sa, on osit­tain kuin uskoisi, että riit­tävät argu­men­tit esit­tämäl­lä ihmisen saa kyl­lä muut­ta­maan inhoa­mansa jäätelön suosikkimaukseen.

    1. Jos me kysymme kansalaisil­ta, halu­a­vatko he lisää asun­to­ja ja pitäisikö niiden olla nyky­istä halvem­pia, uskon, että enem­män kuin 2/3 sanoo, että asun­to­ja pitäisi saada.
      Jos kysymme kumpi raken­netaan, Seu­raasaari vai Malmin kent­tä, uskoisin edelleen, että enem­mistö rak­en­taisi Malmin kentän.
      Malmin kent­tää ei myöskään ole tarkoi­tus rak­en­taa asun­noik­si kuin osalta ja ottaa lppu asukkaiden virk­istyskäyt­töön. Halu­at­teko puis­ton vai sul­je­tun lento­ken­tä? Mitähän siihen ooisi vastattu?

  32. az, siitä sun linkistäs:

    Accord­ing to Louv, the replace­ment of open mead­ows, woods and wet­lands by man­i­cured lawns, golf cours­es and hous­ing devel­op­ments has led chil­dren away from the nat­ur­al world.

    🙂
    Eikä täl­lä nyt muutenkaan ole oikein mitään tekemistä sen kanssa että tehdäänkö omakoti­talo­mat­toa vai ihan kaupunkia, samal­la taval­la raken­net­tua tilaa sekin on, sitä vaan tarvi­taan enemmän.

  33. az: “Kaupunkiym­päristö vas­taa ympäristövi­suaalis­es­ti hyvin heikosti EEA:ta (Envi­ron­ment of Evo­lu­tion­ary Adaptedness).

    Louv lis­taa paljon tutkimus­ta siitä, kuin­ka tämä on yksilölle psykol­o­gis­es­ti kulut­tavaa. Ei tietenkään kaikille, mut­ta laa­jem­mas­sa tilas­tol­lises­sa otannassa.”

    Kum­mal­la puolel­la esimerkik­si Malmin lento­kent­tä pelaa? Onko se kulut­tavaa kaupunkiym­päristöä, vai luonto-onnelaa?

    Toisek­seen, kun ker­ran tämä argu­ment­ti ei ole yleis­tet­tävis­sä koske­maan kaikkia, niin kuin toteat, niin eikö olisi parem­pi, että kaupun­ki olisi tehokas­ta siel­lä mis­sä sitä on? Jäisi luon­nolle enem­män tilaa. Tästä hyö­ty­i­sivät myös ne, jot­ka eivät vielä ole jalostuneet ulos luon­nos­ta ja kaupunkiym­päristöstä kär­sivät, kos­ka voisi­vat asua suh­teel­lisen lähel­lä työ­paikkakeskit­tymiä itselleen sopi­vas­sa ympäristössä?

    Nythän kär­sivät kaik­ki, kun kehä kol­mosen sisäpuoli on pien­tä kan­takaupunkialuet­ta luku­unot­ta­mat­ta säälit­tävää kom­pro­mis­siym­päristöä. Jos itse ympäristö ei masen­na, niin ainakin pitkät välimatkat.

  34. OS: “Jos me kysymme kansalaisil­ta, halu­a­vatko he lisää asun­to­ja ja pitäisikö niiden olla nyky­istä halvem­pia, uskon, että enem­män kuin 2/3 sanoo, että asun­to­ja pitäisi saada.”

    Mut­ta siitä huoli­mat­ta asun­not senkun kallis­tu­vat. Miljoo­nan ihmisen taa­ja­mas­sa, joka ulot­tuu kauas Helsin­gin rajo­jen ulkop­uolelle, sil­lä ei ole asun­to­jen hin­taan mitään vaiku­tus­ta, onko Malmil­la lento­kent­tä vai pari tuhat­ta asun­toa nyky­istä enem­män. Ja jos sinne Malmille raken­netaan asun­to­ja, niiden hin­ta määräy­tyy suurek­si osak­si sijain­tipaikan perusteella.

    OS:
    “Jos kysymme kumpi raken­netaan, Seu­raasaari vai Malmin kent­tä, uskoisin edelleen, että enem­mistö rak­en­taisi Malmin kentän.”
    Miten sat­u­itkaan val­it­se­maan vai­h­toe­hdok­si Seurasaaren, etkä esimerkik­si niitä 7000 pel­to­he­htaaria, jot­ka tääl­lä vielä odot­ta­vat tont­ti­maak­si joutumista.
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/paakaupunkiseudulla_viela_7_000_hehtaaria_peltoa/
    Malmin kent­tä on vain n. 120 hehtaarin aidat­tu alue.

    OS: “Malmin kent­tää ei myöskään ole tarkoi­tus rak­en­taa asun­noik­si kuin osalta ja ottaa lop­pu asukkaiden virkistyskäyttöön.”

    Yhteis­toim­inta-asi­akir­jas­sa luki, että val­tio luop­uu ken­tästä vain jos se kaavoite­taan pääosin asun­to­tuotan­toon. Ja kent­tähän on jo nykyisel­lään virk­istyskäytössä, kun muis­te­taan sitä kiertävä kuntorata/luontopolku. Ja nuori­son käytössä ole­va mikroautorata.
    Olen myös var­ma, että ken­täl­lä pesivät lin­nut ja siel­lä ruokail­e­vat ketut pitävät enem­män siitä, että kent­täalueel­la ei kävele ihmisiä.
    Muis­tet­takoon myös, että reaal­isi­na vai­h­toe­htoina ei ole käytössä ole­va lento­kent­tä tai puis­to, vaan lento­kent­tä tai asuinalue.

    OS: “Kyl­lä sieltä Jumalan selän takaa on töi­hin pidem­pi mat­ka kuin Malmil­ta, joka on vielä ase­man vieressä.”

    Riip­puu siitä, mis­sä käy töis­sä. Ja rautatieasemia on pääradal­la ja rantaradal­la paljon muitakin kuin Malmin tai Tapani­lan ase­mat. Ja lisää voi rak­en­taa, jos on tarvet­ta. (Malmil­la on muuten n. 50 hehtaarin laa­juinen Longi­no­jan pel­to lento­ken­tän ja rautatiease­man välissä.)

    OS:
    “Jos har­rasteil­mail­i­joiden mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työ­matkat ovat pitk­iä, mik­si on niin tärkeätä, että mat­ka lento­ken­tälle on lyhyt?”

    Oletet­tavasti vain har­vat työ­matkat lyhenevät sen takia, että työläi­nen pääsee asumaan Malmin lento­ken­tälle. Mut­ta lap­sil­ta ja autot­tomil­ta nuo­ril­ta jää pois mah­dol­lisu­us käy­dä lento­ken­täl­lä kat­so­mas­sa ilmailu­toim­intaa ilman van­hempi­en­sa anta­maa kyy­di­tys­tä. Ja esim. ris­teily­tur­is­teil­ta jää pois mah­dol­lisu­us nähdä Helsin­ki ja Suomen­lin­na ilmasta.

    OS: “muu­ta­ma sata lentäjää päivässä matkus­taa Jumalan selän taakse, on kai se pienem­pi asia kuin että kymme­nen tuhat­ta asukas­ta joutuu tekemään tämän matkan?”

    Ilmailun har­ras­ta­jat käyvät jo tänä päivänä Räyskälässä ja Num­me­las­sa. Malmin kohta­lo kos­ket­taa lähinnä
    — ilmailuk­oulu­tus­ta (= enim­mäk­seen ammattikoulutusta)
    — Helsinki­in omil­la pienkoneil­la saa­pu­via tur­is­te­ja ja liikemiehiä
    — vira­nomais­ten lentotoimintaa
    — pelas­tus- ja sairaankuljetuslentoja
    — Rajavartiostoa
    — kaikkia helsinkiläisiä, jot­ka halu­a­vat nähdä lento­toim­intaa ja käy­dä sitä läheltä katsomassa

    Älkäämme uno­htako myöskään suuria ulkoil­mat­a­pah­tu­mia, joi­ta varten Helsingis­sä ei ole mitään muu­takaan suur­ta avoin­ta paikkaa.

  35. Kyl­lä sieltä Jumalan selän takaa on töi­hin pidem­pi mat­ka kuin Malmil­ta, joka on vielä ase­man vieressä.
    Josd har­rasteil­mail­i­joiden mielest­gä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työ­matkat ovat pitk­iä, mik­si on niin tärkeätä, että maty­ka lento­ken­tälle on lyhyt? Jos muu­ta­ma sata lentäjää päivässä matkus­taa Jumalan selän taakse, on kai se pienem­pi asia kuin että kymme­nen tuhat­ta asukas­ta joutuu tekemään tämän matkan?

    Osmo, ei kyl­lä lennä tämä liidok­ki! Emme asu Pohjois-Kore­as­sa, ihmisil­lä on lähtöko­htaisin vapaus vali­ta mis­sä asu­vat. Sama kos­kee elinkei­noelämää, sen ei myöskään tarvitse sijoit­tau­tua epäedullisen paikkaan. Joku voi jopa vali­ta Espoon, jos työ­paik­ka tai työn­tek­i­jät löytävät helpom­min sieltä. Jopa Malmin lento­ken­täl­lä olisi val­ta­va poten­ti­aali työ­paikoille, mut­ta alueel­la on ehdo­ton raken­nuskiel­to, kiitos juuri kaupun­gin lento­kent­tää vas­tus­tavien tahojen.

    1. Kim­mo, en nyt ymmär­rä viitaus­ta Pohjois-Koreaan.
      Jos Malmille raken­netaan asun­to­ja, ketään ei pakote­ta niihin. Siihen annetaan vain mahdollisuus. 

  36. Kale­vi Kämäräiseltä tuli hyvä aja­tus tuos­sa ylempänä.

    Malmin ken­tän voisi säi­lyt­tää his­to­ri­al­lise­na muis­tu­mana ja virk­istysalueena samal­la kun siihen raken­netaan asun­to­ja. Ainakin jos kaavoit­ta­jal­la ja arkkite­htu­urik­isan jär­jestäjäl­lä olisi riit­tävästi ymmär­rystä ja pelisilmää.

    Sym­pa­tiseer­aan kent­tää kyl­lä itsekin — ja kysymyk­seen, tuleeko se säi­lyt­tää vai ei, vas­taisin ehdot­tomasti “kyl­lä” — mut­ta parem­min ne asuin­raken­nuk­set mielestäni ken­tän yhtey­teen sopi­vat kuin vaik­ka mainit­tuun Meri-Rasti­lan luon­non­ti­laiseen rantaan.

    Itse asi­as­sa kent­tä olisi (tehtynä van­haa säi­lyt­täen ja hyvil­lä virk­istysalueil­la höys­tet­tynä) hieno mah­dol­lisu­us saa­da ker­rankin aikaisek­si sel­l­aista lähiö­maise­maa, jota ei vaivaisi ker­ral­la raken­netun ympäristön keinotekoinen fiilis. Tämä nos­taa han­kkeen kaupunkiku­val­lista arvoa omis­sa kir­jois­sani huo­mat­tavasti. Lähiöym­päristö­jen suurin vika on yleen­sä siinä, että suun­nit­teli­ja on voin­ut (tai hänen on täy­tynyt) aivan liikaa kon­trol­loi­da kokon­aisu­ut­ta, jol­loin his­to­ri­al­liset ker­rostu­mat ja ihmi­saivo­jen suo­ravi­ivais­es­ta suun­nitel­mallisu­ud­es­ta poikkea­vat ilmiöt puut­tuvat kokon­aan. Näin syn­tyy “kuol­lut­ta” ympäristöä, jos­sa ei esi­in­ny luon­non­maise­malle tyyp­il­lisiä jän­nit­teitä, epä­tasalaa­tu­isu­ut­ta ja aiv­o­toim­intaa stim­u­loivia poikkeamia. Käyt­tämäl­lä rak­en­tamisen poh­jana van­haa kent­tää saataisi­in aikaan edes yksi merkit­tävä ajalli­nen ker­rostu­ma ja poikkeama.

    Lento­har­ras­ta­jat kyl­lä hie­man häviäi­sivät siinä, että uusi kent­tä tulisi kauem­mas keskus­tas­ta, mut­ta melkein­pä kaik­ki muut voittaisivat.

  37. Onko kukaan tehnyt arvio­ta paljonko ihmisiä saataisi­in asutet­tua Kehä 1:sen ja sisää­na­joväylien päälle, jos ne vietäisi­in tun­nelei­hin? Kaupunkisu­un­nit­telupäivil­lä näin hah­motel­man, mis­sä Turun moot­tori­tie oli tun­neloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välil­lä ja ker­rostalo­ja pääl­lä. Hah­motel­man alla luki luokkaa 100 000 km². Ihan kivasti porukkaa jo pienelle alueel­la, mis­sä palve­lut ja julki­nen liikenne valmi­ina. Kukaan tuskin jäisi kaipaa­maan noi­ta maa-aluei­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkittävinä.

    Puis­tolan keskustelu­foo­ru­mil­la kun käy seu­raa­mas­sa keskustelua Malmin lento­ken­tästä, niin kyl­lä tuo pienkone­toim­inta tun­tuu aiheut­ta­van aivan kohtu­u­ton­ta häir­iötä alueen asukkaille (veron­mak­sajille). Min­ulle nuo päri­sevät koneet ovat samaa sar­jaa vesiskoot­terei­den kanssa. Käsit­tämät­tömiä saas­tut­tavia turhakkei­ta. Hom­matkoon pur­je­len­tokoneet ja sel­l­aisen kaapelivetolaitteen.

  38. En itse har­ras­ta golfia, lentämistä, veneilyä, mar­jan­poim­intaa, kar­avaa­nari­matkailua, höyryve­ture­i­ta, motocrossia, las­ket­telua, met­sästys­tä tai zumbaa. 

    Ymmär­rän kuitenkin omien har­ras­tusteni ja niistä saamieni koke­musten poh­jal­ta että noi­ta min­ulle out­o­ja asioi­ta har­ras­taville se oma jut­tu saat­taa olla merkit­tävä osa elämää, jopa elämäntapa. 

    En olisi kieltämässä mitään har­ras­tus­ta turhak­keena vain sen vuok­si että en itse ole sitä kiinnostunut. 

    Itse asun Malmin ken­tän lähistöl­lä ja vaik­ka en lentokonebon­gari olekaan on konei­den seu­raami­nen min­ulle pelkästään haus­ka asia joka on his­to­ri­alli­nen osa tämän alueen elämää.

  39. Malmin lento­ken­täl­lä kas­vaa kissankäpälää ja aju­ruo­hoa, ja luul­tavasti sik­si elää mm. uhanalaisia per­hosia. Toki kissankäpäläkasvus­tolle tulee neliöhin­taa, enkä väitä että ne oli­si­vat tai eivät olisi hin­tansa väär­ti, mut­ta kyseessä on siis luon­toko­hde, kui­va keto joka kor­vaa entisiä met­sä­paloaluei­ta (ja vähän myöhempiä laidunalueita).

  40. Saara:
    “Malmin ken­tän voisi säi­lyt­tää his­to­ri­al­lise­na muis­tu­mana ja virk­istysalueena samal­la kun siihen raken­netaan asuntoja.”

    Malmin kent­tää ei voi säi­lyt­tää, jos siihen raken­netaan asun­to­ja. Virk­istysalue ja his­to­ri­alli­nen muis­tu­ma se on jo täl­lä het­kel­lä. Mut­ta sen lisäk­si se on toimi­va ja täysin käyt­tökelpoinen lento­kent­tä. Tosin ei kaikille lentokoneille, vaan vain pienimmille.
    Ja asun­to­ja voi kyl­lä rak­en­taa ken­tän ympärille, kuten Alp­pikylään ja Ormus­pel­lolle jo tehdäänkin.

    Saara:
    “Ainakin jos kaavoit­ta­jal­la ja arkkite­htu­urik­isan jär­jestäjäl­lä olisi riit­tävästi ymmär­rystä ja pelisilmää.”

    Ei tarvi­ta arkkite­htu­urik­il­pailua, jos kent­tä säi­lytetään nykyisel­lään. Ja sitä vaatii Museovi­ras­tokin. Mut­ta toki uud­es­ta Ilmailu­museosta voisi sel­l­aisen kil­pailun jär­jestää. Pait­si jos nyky­isille lentokoneille raken­netaan uudet hal­lit ja annetaan van­ha lentokone­hal­li Ilmailumuseolle.

    Saara:
    “Sym­pa­tiseer­aan kent­tää kyl­lä itsekin – ja kysymyk­seen, tuleeko se säi­lyt­tää vai ei, vas­taisin ehdot­tomasti “kyl­lä” – mut­ta parem­min ne asuin­raken­nuk­set mielestäni ken­tän yhtey­teen sopi­vat kuin vaik­ka mainit­tuun Meri-Rasti­lan luon­non­ti­laiseen rantaan.”

    Vai­h­toe­htoisia asuin­paikko­ja Helsingis­sä on vaik­ka kuin­ka paljon. Pait­si jos kaik­ki tääl­lä ole­vat met­sät ja pel­lot pitää säästää asut­tamiselta. Kiipeäpä josku vaik­ka Malminkar­tanon täyt­tömäen huip­ulle ja kat­se­le ympärillesi.

    Saara:
    “Itse asi­as­sa kent­tä olisi (tehtynä van­haa säi­lyt­täen ja hyvil­lä virk­istysalueil­la höys­tet­tynä) hieno mah­dol­lisu­us saa­da ker­rankin aikaisek­si sel­l­aista lähiö­maise­maa, jota ei vaivaisi ker­ral­la raken­netun ympäristön keinotekoinen fiilis.”

    Malmin lento­ken­tän ympäril­lä tai itse ken­täl­lä ei ole mitään keinotekoista, vaan kaik­ki on muo­vau­tunut ihan itses­tään ilmailun tarpeista ja ken­tän antamista mah­dol­lisuuk­sista. Paik­ka on täysin ain­ut­laa­tu­inen. Sitä kan­nat­taa tul­la kat­so­maan kauem­paakin. Jopa ulko­mail­ta. Ja help­po­han sinne on tul­la kävellen, pyöräl­lä, sinisel­lä bus­sil­la tai oma­l­la autol­la tai lentokoneel­la. Joil­lakin tur­is­teil­la on jopa sellaisia.

    Saara:
    “Tämä nos­taa han­kkeen kaupunkiku­val­lista arvoa omis­sa kir­jois­sani huo­mat­tavasti. … Käyt­tämäl­lä rak­en­tamisen poh­jana van­haa kent­tää saataisi­in aikaan edes yksi merkit­tävä ajalli­nen ker­rostu­ma ja poikkeama.”

    Ei kent­tää tarvitse rak­en­taa uud­estaan ellei sen kan­tavu­ut­ta halu­ta lisätä. Ja sil­loinkin riit­tää nyky­is­ten kiitotei­den paa­lu­tus. Mut­ta pienkoneet se kestää nykyisel­läänkin. Ja suurista koneista läh­tee sen ver­ran kova ääni, että niitä sinne tuskin halu­taan. Ellei sit­ten peruste­ta ilmasil­taa Tallinnaan. (Matkus­ta­jakoneet lentäi­sivät Mal­mi-Tallinna väliä samaan tyyli­in kuin laut­ta kul­kee väliä Kaup­pa­to­ril­ta Suomenlinnaan.

    Saara:
    “Lento­har­ras­ta­jat kyl­lä hie­man häviäi­sivät siinä, että uusi kent­tä tulisi kauem­mas keskus­tas­ta, mut­ta melkein­pä kaik­ki muut voittaisivat.”

    Malmin lento­ken­tän sulkemis­es­ta kär­sisi koko Suomen ilmailuelinkeino. Ja myös Helsin­gin ima­go. Ja siitä hyö­ty­i­sivät vain ne raken­nus­li­ik­keet, jot­ka pää­si­sivät vahvis­ta­maan alueen maaperää ja rak­en­ta­maan sinne talo­ja. Kyse ei ole pelkästään ilmailun har­ras­ta­jista. Tämä harhaku­va syn­tyy var­maan siitä, että ilmailua har­raste­taan pienkoneil­la. Pitäisi muis­taa, että pienkoneil­la lennetään mon­es­ta muus­takin syys­tä kuin har­ras­tuk­sen takia.

  41. az:n biofil­ia-argu­ment­ti on huomionar­voinen point­ti. Olisi kum­mallista jos ihmisil­lä ei olisi laji­tyyp­il­lisiä ympäristöpref­er­ensse­jä. Aivan kuten melu aiheut­taa stres­siä ja lisää sydänko­htauk­sia, ei-laji­tyyp­illi­nen ympäristö voi aiheut­taa stres­siä ja sydänkohtauksia. 

    En tiedä onko täl­lä Malmin lento­ken­tän kanssa kuitenkaan mitään tekemistä. 

    Applelle tulee hieno kam­pus Cuper­ti­noon: http://www.macobserver.com/tmo/article/steve_jobs_pitches_massive_apple_spaceship_cupertino_campus_video/
    Pui­ta tulee ole­maan paljon. Tosin rahaakin on ilmeis­es­ti nyt.

  42. “Malmin lento­ken­tälle lask­isi vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen muu­na maankäyt­tönä, yhden laskun tai nousun hin­ta muo­dos­tu­isi kovin korkeak­si. Sik­si ei ole las­ket­tu. Kil­pailee type­r­yy­dessä Tal­in kolopal­lo­ken­tän kanssa.”

    Eikö tämä argu­ment­ti päde kaikki­in alueisi­in Helsingis­sä jot­ka on pyhitet­ty har­ras­tamiselle? Esim. siir­to­la­pu­u­tarhat, hert­toniemen hyp­pyrimäet, ruskea­suon rat­sas­tusalueet, käpylän aidatut jalka­pal­lo­ken­tät jonne ei taval­lisel­la har­rasteli­jalle ole mitään asiaa?

  43. Peri­aat­teesa Malmin koneet voisi jakaa Num­me­laan ja Hyvinkäälle ja Van­taallekin, ja koptereille rak­en­taa jokin pienem­pi laskeu­tu­mi­s­paik­ka jon­nekin, mut­ta peri­aa­teessa olen sitä mieltä että pk-seudul­la pitää olla kakkoslen­to­kent­tä yleisil­mailua varten ja ihn strate­gi­sista syistäkin. Helsin­ki on saanut Sipool­ta aluei­ta juuri sik­si että Van­hasen hal­li­tus ei suos­tunut pistää Malmin kent­tää lihoiksi.

  44. az kir­joit­taa kyl­lä hyvää set­tiä tuol­la ylem­pänä (9.6.2011 kel­lo 1:03). Olisi kiva saa­da kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaaran kom­ment­te­ja tuo­hon tekstiin.

  45. Näin ulkopaikkakun­ta­laise­na kävin Malmin kent­tää kar­tas­ta kat­so­mas­ta, ei siinä hirveästi järkeä ole lento­kent­tä keskel­lä kaupunkia pienkoneille. Mut­ta siel­lähän on kak­si kiitorataa, huo­maan. Jätetään toinen ja pan­naan melu­ra­ja*. Kom­pro­mis­si valmis.

    (*Motoparkin moot­tori­ra­ta on ihan oikeasti met­sässä, ja sinne on pitänyt saa­da sem­moi­set melu­ra­jat että hyvä jos van­hem­mal­la polkupyöräl­lä saa ajaa. Nyt keskel­lä Helsinkiä on har­raste-alue joka tuot­taa reilusti melua, eikö sinne tarvi­ta melurajaa?)

  46. Malmin suh­teen tilanne on yhä se, ettei mui­ta van­ho­ja kent­tiä pahem­min ole jäl­jel­lä. Kiitora­to­jen asfal­toin­ti ei asi­aa muuk­si muuta.

    Jos ker­ran kat­e­gorisin imper­ati­ivi on rak­en­taa uusia asun­to­ja lähelle valmista joukkoli­iken­neväylää, niin Vihreät var­maankin ovat innol­la raken­nut­ta­mas­sa Lääkärinkadun ton­teille (ratikat ja bus­sit vier­essä), Kof­fin puis­toon ja Kumpu­lan­laak­soon? Ja jos vain museoar­vot ovat kumot­tavis­sa rak­en­tamisen imper­ati­ivil­la, niin ei muu­ta kuin uud­is­rak­en­ta­maan Senaat­in­to­ria, sinne mah­tu­isi paljon asukkai­ta ja kauppoja.

  47. Eikö viikin pel­lot ja sipool­ta viedyt val­ta­vat alueet riitä gryn­dauk­seen? Riit­tävät toki, mut­ta vihrei­den tavoite taitaakin olla har­rasteil­mailun tappaminen.

    Nykyi­nen malmin yllä riip­pu­va lopet­tamisen uhka tekee tästä itsen­sä toteut­ta­van pro­fet­ian. Kuka­pa viit­sisi kehit­tää yri­tys­toim­intaa malmil­la jos ken­tän toim­inta saate­taan lopet­taa kymme­nen vuo­den päästä?

    Malmin ken­tän purkami­nen vaikut­taa alueeseen myös negati­ivis­es­ti, kun alueen ilmailu­työ­paikat häviää. Helsin­ki menet­tää vero­tu­lo­ja kun työ­paikko­jen lisäk­si myös ilmailuhar­ras­ta­jat muut­ta­vat kehyskun­ti­in lähem­mäk­si har­rastekent­tiä ja alka­vat pen­delöimään pk-seudulle töihin…

  48. Palaatak­seni aiheeseen:

    Raideli­iken­teestä halu­taan varaus Jok­eri 1,2 ja 3:lle ja vielä Tieder­atikkalle Otaniemi-Viikki.

    Joo, tosin se Jok­eri 3 reit­ti on vähän vai­heessa kun Van­taan nykyi­nen varaus vaatii kor­jaus­ta, mutta:

    Pis­ara-rataa koroste­taan. Heli­ra­ta Tapani­lan kaut­ta tulee pois­taa, kos­ka varaus hait­taa maankäyt­töä. Helsin­ki-Pietari ‑rata menkööt Lento­ken­tältä Nikkilän kautta.

    Onko tämä nyt ihan viisas­ta? Helsin­ki-Pietari rata on hyvin pitkän tähtäi­men mil­jardis­u­un­nitel­ma mihin en oikein usko, mut­ta se Sipoon ran­nikkokaistele Por­vooseen saak­ka saat­taisi hyvinkin tarvi­ta lähi­ju­nan ja siihen Tapani­las­ta erkau­tu­va rata olisi hyvä.

  49. “Raport­ti liiken­teen sujuvuudesta”

    Vilka­isin raport­tia, ja otsikoin­ti näyt­täisi ole­van harhaan­jo­htavaa; itse rapor­tis­sa käsitel­lään ain­oas­taan henkilöau­toli­iken­teen mat­ka-aiko­ja tiety­il­lä ennakol­ta määritel­ly­iltä väyliltä.

    Sinän­sä ihan rel­e­van­til­ta vaikut­ta­va tutkimus, mut­ta Helsingis­sä on paljon muu­takin liiken­net­tä kuin henkilöau­to­ja. Jotenkin olet­taisin liiken­teen suju­vu­u­denkin tarkoit­ta­van muu­takin kuin pelkkiä mat­ka-aiko­ja, esimerkik­si opastei­den laatua.

  50. Peri­aat­teessa kan­natan Malmin ken­tän rak­en­tamista. Mut­ta eikö Helsingistä tosi­aan muka löy­dy sel­l­aista raken­nus­maa­ta jon­ka nykyi­nen käyt­tö­tarkoi­tus olisi helpom­min kor­vat­tavis­sa? Heti tulee mieleen pel­tomaa ja tietysti kaik­ki motarinvarret.

    Onko esim. Tuo­marinkylän pel­to niin tärkeä alue, että mei­dän kan­nat­taa ennem­min rak­en­taa Malmin ken­tälle asun­to­ja, ja jollekin kauem­pana sijait­se­valle pel­lolle kor­vaa­va lento­kent­tä? Vai tehdäänkö pel­lolle asun­to­ja ja jätetään se toinen pel­to ja lento­kent­tä ennalleen?

    1. Helsin­gin seudulle pitäisi rak­en­taa seu­taa­van 25 vuo­den aikana asun­not 400 000 lisäa­sukkaalle. Kyl­lä ne muutkin hyvät rak­en­tamisko­hteet tul­laan käyt­tämään. Lisäk­si Malmille menee juna, Tuo­marinkylän pel­loille menee auto.
      Keskus­puis­toon liit­tyvät pel­lot ovat esimerkik­si hiihtäjien käytössä. Hiihtäjiä on enem­män kuin lentäjiä. Hyvässä kaupungis­sa on myös virk­istysaluei­ta. Lento­kent­tä on sul­jet­tu alue.
      Malmin kent­tä on vuokrat­tu val­ti­olle nollavuokral­la vuo­teen 2030. Sil­loin se ainakin lop­puu. Nytkään kenttä
      ei ole vuokra­sopimuk­sen mukaises­sa käytössä, kos­ka reit­tili­ikenne on siir­ret­ty Seutulaan.
      Jos kent­tä jatkaisikin lento­kent­tänä, on selvä, että nollavuokral­la sitä ei enää annet­taisi. Vähin mitä voi vaa­tia olisi ara­vat­alo­jen mak­sama maan­vuokra. Jo se olisi satoa euro­ja lentoa kohden.

  51. Osmo, jos joku on Kon­alas­sa töis­sä, niin ei sen tarvitse asua Por­voos­sa sik­si ettei Malmin lento­kent­tää jyrätä sileäksi.

  52. Lento­har­ras­ta­jat kyl­lä hie­man häviäi­sivät siinä, että uusi kent­tä tulisi kauem­mas keskus­tas­ta, mut­ta melkein­pä kaik­ki muut voittaisivat.

    Kysymys ei liene niin yksinker­tainen, kos­ka kyse on enem­män elinkeinoista kuin har­ras­ta­jista, eikä uut­ta kent­tää kauem­pana keskus­tas­ta ole osoitet­tu. Jos kyse olisi vain har­ras­ta­jista, asi­aan voisi suh­tau­tua aika toisel­la asen­teel­la. Mal­mi on kuitenkin kau­pal­lisenkin toimin­nan kannal­ta Suomen toisek­si suurin lentokenttä.

    Alan toim­i­jat eivät pidä Van­taa­ta real­is­tise­na vai­h­toe­htona. Van­taal­la olisi ilmeis­es­ti mah­dol­lista nos­taa oper­aa­tioiden määrää noin 10 % nykyis­es­tä. Malmin ammat­ti­maisen (tilaus, valvon­ta, koulu­tus) liiken­teen siirtämi­nen nos­taisi oper­aa­tioiden määrää kuitenkin jo nyt tuol­laisen 35 %.

    Mal­mi ei enää ole mikään ideaa­li­nen lento­ken­tän paik­ka, ja se olisi maaperän koos­t­u­mus­ta luku­unot­ta­mat­ta (suo) varsin hyvä paik­ka asun­torak­en­tamiselle. Ilmailu­alan toim­i­jatkaan eivät tosis­saan väitä, etteikö ken­tän siirtämi­nen jon­nekin sopi­vaan paikkaan voisi olla monel­la taval­la hyvä asia.

    Ongel­man ratkais­us­ta ei puu­tu kuin se vai­h­toe­hto. Kaik­ki esite­tyt vai­h­toe­hdot ovat kaatuneet siihen, että aina ollaan jonkun takapi­hal­la. Esimerkik­si Back­ak­sen vai­h­toe­hto oli hyvinkin mon­en toim­i­jan kannal­ta hyväksyttävä.

    Kent­tä liike­toim­intoi­neen kel­paisi mon­ellekin kauem­pana ole­valle kun­nalle. Toim­inta on kuitenkin luon­teeltaan sel­l­aista, että se vaatii suuren väestöpo­h­jan, joten kovin kauas sitä ei voi viedä.

    Tietysti kent­täalueen ja sitä ympäröivän teol­lisu­usalueen rak­en­tamises­sa pitää huomioi­da myös virk­istys­näköko­h­dat. Malmin kent­tä on ain­oa rak­en­tam­a­ton alue kilo­me­trien säteel­lä, kyseinen seu­tu on taloil­la päällystet­tyä ilman hyviä ulkoilumah­dol­lisuuk­sia. Keskus­puis­to on kaukana län­nessä ja Haku­ni­la koil­lises­sa. Kaik­ki vihreä on pien­inä paloina. Tämä jonkin ver­ran rajoit­taa sitä, kuin­ka paljon ken­tälle voi rakentaa.

    Tässä dilem­mas­sa on aika help­po ymmärtää kumpaakin osa­puol­ta, vaik­ka jät­täisikin mukavu­us­näköko­h­dat omaan arvoonsa.

  53. Ymmär­rän kyl­lä peruste­lut mik­si Malmin lento­kent­tä olisi parem­paa raken­nus­maa­ta kuin Tuo­mar­i­lan tai Viikin pel­lot. Pelkkä puut­tu­va raide tai virk­istysalueen tarve eivät silti selitä miten pääkaupungis­sa pitää olla näinkin laa­jat peltomaat.

    Noin suuril­la alueil­la uud­is­rak­en­t­a­mi­nen ja virk­istyskäyt­tö lie­nee yhdis­tet­tävis­sä, onnis­tu­uhan se kan­takaupun­gin puis­tois­sakin van­hem­mista lähiöistä puhumattakaan. 

    Tulee ole­maan vaikea perustel­la miten omakotilähiöitä ei saa rak­en­taa kehyskun­ti­in, jos samaan aikaan Helsingis­sä pitää olla viljelysmaata.

  54. Erk­ki M. sanoi oleellisen: 

    Muis­tet­takoon myös, että reaal­isi­na vai­h­toe­htoina ei ole käytössä ole­va lento­kent­tä tai puis­to, vaan lento­kent­tä tai asuinalue.

    Sama kos­kee Talia. Niin kauan kuin golfken­tän ain­oa reaa­li­nen vai­h­toe­hto on asuinalue, niin kaupunkiku­van täy­teen ahtamisen vas­tus­ta­ja kan­nat­taa golfkenttää.

    Eli­it­ti-golf­far­it ja ‑lentäjät, jos hei­dät niin halu­taan nähdä, ovat ain­oa real­isti­nen puo­lus­tuslin­ja aluei­den rak­en­tamista vastaan.

    Jos aluei­ta esimerkik­si yleisik­si puis­toik­si tai nuorten har­rastekeskuk­sik­si tms. halu­a­va lähtisi mukaan vas­tus­ta­maan aluei­den nyky­istä käyt­töä, niin vas­tus­tuk­sen onnistues­sa kävisi kuin lib­er­aaleille Iranin vallankumouksessa.

    Sikäli jotakin kol­mat­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta alueille mah­dol­lis­es­ti halu­a­van on nykyisessä tilanteessa kan­natet­ta­va niiden nyky­istä käyt­töä ja odotet­ta­va yhteiskun­nal­lis­ten vir­tausten muut­tumista suosiollisemmiksi.

    Argu­men­tit tyyliä “Eikö puis­to olisi parem­pi?” tai “kan­natat siis öky­golf­fare­i­ta” ovat sikäli aika puh­das­ta kieroilua, kos­ka puis­to ei ole reaa­li­nen vaihtoehto.

    Koivusaaren luon­nok­ses­ta voi kat­soa mitä “puis­tol­la” betonipuolueen uuskielessä tarkoite­taan. Jätetään muu­tamia pui­ta yhteen niemen­nokkaan (“Lep­päsaaren puis­to”), ja toinen puis­tikko kant­ti­in­sa muu­ta­ma kym­men­metriä aivan län­siväylän kyl­keen (“Koivusaaren puis­to”), sekä pui­ta sinne tänne katu­jen var­sille. Siinä kaavail­lun 4000 asukkaan viheralueet.

  55. tpyy­lu­o­ma:

    Eikä täl­lä nyt muutenkaan ole oikein mitään tekemistä sen kanssa että tehdäänkö omakoti­talo­mat­toa vai ihan kaupunkia, samal­la taval­la raken­net­tua tilaa sekin on, sitä vaan tarvi­taan enemmän.

    Sin­ul­la on jotenkin mieli­v­al­tainen tapa määrit­tää eri­laisia asioi­ta “näin se vain on” ‑hengessä. Edelli­nen mielet­tömyys oli se, kuin­ka EU:n co2-vero ei vaikut­taisi lainkaan EU:n kilpailukykyyn.
    Heität vaan ilmoille “näin se on” vail­la mitään perusteluja.

    Tuo ylläol­e­va väit­tämäsi on tietysti täysin väärässä. Se on niin ilmi­selvästi väärässä, että var­masti sen itsekin tiedät.

    Luon­non­läheisyys nimeno­maan on yleisimpiä ihmis­ten antamia perustelu­ja sille, mik­si he halu­a­vat muut­taa kaupun­gin ulkop­uolelle omakoti­taloon ja ottaa tap­pi­op­uolelle pidem­män työmatkan.

    Tuon luon­non­läheisyy­den perus­teen kieltämi­nen on suun­nilleen yhtä mielekästä kuin lähteä kieltämään työ­matkan piten­e­mistä. Näi­den aluei­den lähel­lä on useim­miten paljon parem­mat ulkoilumah­dol­lisu­udet kuin kaupungis­sa keskimäärin ja oma tont­ti pienel­lä kasvi­maal­laan, koiran tem­mellysalueena tai las­ten leikkipaikkana voi olla mon­elle hyvin tärkeä arvo. Se nimeno­maan osin myös linkit­tyy aiem­min mainit­tuun vähäiseenkin luon­tokos­ke­tuk­seen omas­sa elinympäristössä.
    Kun tästä ikku­nas­ta nyt kat­soo use­am­man ker­rostalon ja muu­ta­man sadan ihmisen yhdessä jaka­maa sisäpi­haa, niin hie­man on nur­mikkoa, pari puu­ta, hie­man kallio­ta. Yksi gril­lau­s­paik­ka ja ulkopöytä. Siinä kaikki.
    Ero näi­den kah­den asum­is­muodon välil­lä on keskimäärin täysin selkeä.

    Ei kukaan kiel­lä niitä lisään­tyviä kilo­me­tre­jä ja mah­dol­lisia ruuhkia, niin älä lähde kieltämään ihmis­ten syitä muut­taa kaupunkien ulkopuolelle.

    1. az
      Joka halu­aa muut­taa kauas, saa sen tehdä. Kan­takaupunki­in raken­net­ta­vat kaupunki­maiset asun­not menevät joka tapauk­ses­sa hyvin kau­pak­si, jotebn on oikein hyvä, että se, joka vapaae­htois­es­ti halu­aa riewsak­seen pitkät matkat ja surkean palve­lu­ta­son, uhrautuu vapaae­htois­es­ti, ettei muiden tarvitse.

  56. “Helsin­gin seudulle pitäisi rak­en­taa seu­taa­van 25 vuo­den aikana asun­not 400 000 lisäa­sukkaalle. Kyl­lä ne muutkin hyvät rak­en­tamisko­hteet tul­laan käyttämään.”

    Kirkkon­um­mi, Espoo, Van­taa, Sipoo var­maan osal­lis­tu­vat tähän tem­pauk­seen. Varsinkin K:nummella on aika paljon skut­taa. Helsin­ki voi ottaa vas­tu­ulleen sen 50000 asukkaan asut­tamisen ja se onnis­tuu kaupunkiku­van tiivistämisel­lä ja eri­tyis­es­ti Itä-Helsin­gin lisärakentamisella. 

    Se että jokainen har­ras­tu­s­paik­ka lanataan, ei ole kovin fik­sua. Jos mal­mi ja tali raken­netaan, olisi kiva kuul­la perustelu mik­si joku paik­ka jää rak­en­ta­mat­ta, esim muu viheralue?

    1. Talia ei vält­tämät­tä tarvitse rak­en­taa. Siitä voidaan tehdä myös hieno puis­to kaikkien kaupunki­lais­ten käyttöön. 

  57. hap­po­sai:

    Riit­tävät toki, mut­ta vihrei­den tavoite taitaakin olla har­rasteil­mailun tappaminen.

    Voisiko tuon räksyt­tämisen nyt ihan oikeasti lopet­taa? Kun ei tuolle nyt vaan ole todel­lisu­us­po­h­jaa. Malmin lento­ken­tän muut­tamista asuinalueek­si on vaa­dit­tu eri (poli­it­tisil­ta) suun­nil­ta, eikä min­ulle tule mieleen oikein ketään joka sinän­sä vas­tus­taisi lento­kent­tää, kysymys on vaan siitä että se on niin iso maa-alue kohtu­ullisen hyvässä paikassa.

  58. Osmo: Ole­tat kovasti, että vuokra­sopimuk­sen pää­tyt­tyä on Malmin lento­ken­tän alue kaupun­gin vapaas­sa käyt­tössä muuhun toim­intaan. Ei vält­tämät­tä ole. Museovi­ras­to voi hyvinkin tiuken­taa kan­taansa alueen käytön muut­tamisen suh­teen entis­es­tään, eikä UNESCOkaan ole pois suljettu.

  59. Viherinssi, niis­sä kaavoitushah­moitelmis­sa mitä ken­tästä on ollut aja­tus on nimeno­maan että samal­la tehtäisi­in alueelle iso puis­to, eli laa­jen­net­taisi­in Longi­no­jan puis­toa ja rak­en­t­a­mi­nen sijoitet­taisi­in sit­ten sen puis­ton reunoille.

  60. “Malmin lento­ken­tän raken­nustyöt alkoivat
    1935. Ter­mi­naalin ja lentokonehangaarin
    suun­nit­telus­ta vas­ta­si­vat rakennushallituksen
    arkkite­hdit Dag Englund ja Vera Rosendahl.
    Malmin lento­kent­tä suun­nitelti­in pienen
    nuoren Suomen edus­tavak­si liikenteelliseksi
    por­tik­si muualle Euroop­paan. Rakennuksen
    muo­tok­ieli hei­jasteli ilmailus­ta omaksuttuja
    vaikut­tei­ta (pyöreät muodot, siivet) yhdistyneenä
    funk­tion­al­is­tiseen arkkitehtuuriin.
    Malmin lento­kent­tä on yksi ensim­mäisiä, jossa
    ter­mi­naali siip­i­neen, lentokone­hangaari sekä
    kom­pas­siru­usun tapaan toisi­aan leikkaavat
    kestopäällyste­tyt kiitora­dat on sommiteltu
    yht­enäisen kokon­ais­su­un­nitel­man mukaan.

    Malmin lentoase­ma on ain­ut­laa­tu­inen, koska
    sekä lento­ken­tän mit­takaa­va että sen rakennukset
    ja rak­en­teet ovat säi­lyneet 1930-luvun
    asus­saan ja kos­ka kent­tä rakennuksineen
    on yhä vilkkaas­sa ilmailukäytössä. Malmin
    tule­vaisu­ut­ta uhkaa­vat kuitenkin Helsingin
    kaupun­gin suun­nitel­mat kaavoit­taa kenttä
    asuinalueeksi.”

    http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

  61. Ne met­sät ja pel­lot on keskus­puis­toa. Käyt­täjiä on sato­ja tuhan­sia. Vähän eri juttu.

    Malmikin on kuitenkin aiki pieni asia, Marko V on olen­nais­ten asioiden äärellä:

    Onko kukaan tehnyt arvio­ta paljonko ihmisiä saataisi­in asutet­tua Kehä 1:sen ja sisää­na­joväylien päälle, jos ne vietäisi­in tunneleihin?

    Niiden kaikkien viem­i­nen tun­nelei­hin ei ole oikein real­is­mia kus­tan­nussy­istä (mak­saa 100 — 200 miljoon­aa kilo­metriltä), mut­ta sisään­tuloväylien muut­ta­mi­nen kaduik­si ajaisi saman asian. Googlaa kaupunkibule­vardit. KSV:n alus­tavien laskelmien mukaan tuo olisi noin yhdek­sän miljoon­aa ker­rosneliömetriä, eli esim. noin 100 000 asun­toa ja työpaikkaa.

    Kaupunkisu­un­nit­telupäivil­lä näin hah­motel­man, mis­sä Turun moot­tori­tie oli tun­neloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välil­lä ja ker­rostalo­ja pääl­lä. Hah­motel­man alla luki luokkaa 100 000 km². Ihan kivasti porukkaa jo pienelle alueel­la, mis­sä palve­lut ja julki­nen liikenne valmiina.

    Jep. Tuos­sa sen tun­nelin kus­tan­nus­logi­ik­ka on että olete­taan se tehtävän joka tapauk­ses­sa, kyseessä on Pasi­lan­väylän jatke Turun­väylälle. Kun samal­la tehdään lisärak­en­tamista niin tuo han­ke on kokon­aisuute­na suht kan­nat­ta­va. Olen­naista olisi ettei siitä tun­nelista ole ulosajoa Huopalah­den­tielle, muuten tuo vaan lisää liiken­net­tä, suo­ra tun­neli Vihd­in­tielle taas vähen­tää sitä. Mitäs siinä hah­motel­mas­sa tuo oli?

    Kukaan tuskin jäisi kaipaa­maan noi­ta maa-aluei­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkittävinä.

    Eiköhän tähänkin joku nim­by löy­dy pitämään silmätvetis­inä puhet­ta jälleen­rak­en­ta­ja­sukupolvien sankar­il­lis­es­ta väylä­työstä ja avoin­ten motari­maisemien korvaamattomuudesta. 🙂

  62. Osmo:

    Helsin­gin seudulle pitäisi rak­en­taa seu­taa­van 25 vuo­den aikana asun­not 400 000 lisäasukkaalle. 

    Van­ha pyyn­tö taas, voisitko linkit­tää täl­laisi­in vil­jelemi­isi epäi­lyt­tävi­in lukui­hin lähde­vi­it­teen. Nyt google antoi ensim­mäiselle sivulleen vain van­hempia blo­gauk­si­asi, jois­sa samat luvut tois­tu­vat. Joskus luin vas­taavas­ta arvios­ta 25 vuot­ta ja 400,000 uut­ta asukas­ta, mut­ta se kos­ki kyl­läkin koko Uut­ta­maa­ta, ja siinä mm. Por­voon väk­iluku kasvoi reilusti.
    Ehkä tuo lop­pu, eli “400,000 Helsin­gin seudulle” on omaa tulk­in­taasi tai toivet­tasi, jos­sa co2:n takia Uusi­maakin pitäisi tiivistää sump­pu­un Helsin­gin kyl­keen lyhyempin väli­matko­jen sisään? 

    Siinä Uut­ta­maa­ta koske­neessa arvios­sa maa­han­muut­ta­jien osu­us tuos­ta 400,000:sta oli muuten 100,000 ja niiden maa­han­muut­ta­jien nimeno­maan arvioiti­in vievän asun­to­ja Helsingistä. Se on aika mon­ta Malminkent­tää. Entä lie­neekö taloudel­lis­es­ti voittopuolistakaan?
    Sehän ei ole mikään väistämätön ske­nario, vaan pitkälti poli­it­ti­nen valinta.

    Näitä visioi­ta löy­tyy muil­takin. Turku, tai ainakin kokoomus­lainen kaupung­in­jo­hta­ja Alek­si Ran­dell, kaavailee Turun seudun ole­van vuon­na 2035 400,000 asukkaan kaupunkialue, on sit­ten yhdis­tynyt suur-Turuk­si tai ei. Tam­pereen kaupunkiseudun arvioidaan kas­va­van 90,000 asukkaal­la vuo­teen 2030 men­nessä. Jos kaikkien Soin­in­vaaro­jen ja Ran­del­lien visiot las­ke­taan yhteen, niin joko Suomes­sa on vuon­na 2035 pari miljoon­aa asukas­ta nyky­istä enem­män, tai sit­ten maaseudul­la ei asu enää sitä mökinmummoakaan.

    1. Koko Uuden­maan ennsute on 430 000. Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la on Por­voo (kas­vaa jonkin ver­ran) ja Raase­pori ja Han­ko (supis­tu­vat) sekä Loh­ja joka kas­vaa tai sit­ten ei. Helsin­gin seudun 14 kun­taan tulee noin 400 000. Suo­mi on menos­sa kohden kanadan yhteiskun­taraken­net­ta, joten Turku ja Tam­perekin voivat saa­da merkit­tivästi lisää asukkai­ta. Tuo ennuste 430 00 asukkaas­ta sisältää siis ole­tuk­sen, että maakun­nan kasvu hidastuu.

  63. Soin­in­vaara: “Lisäk­si Malmille menee juna”

    Niin, Malmille. Malmin lentoase­ma on kak­si kilo­metriä Malmin ase­mas­ta sivus­sa. Liityn­täbus­sit eivät ole raideli­iken­net­tä. Liityn­täbus­seista seu­raa pääasi­as­sa autoile­via ihmisiä.

    Ja suurin osa keskustelijoista tun­tuu edelleenkin puhu­van vain har­rasteil­mailus­ta. Toivoisin todel­la, että yleen­sä niinkin älyl­listä ja fak­tapo­h­jaista argu­men­toin­tia tekevä henkilö kuin Soin­in­vaara ihan oikeasti tutus­tu­isi siihen, mihin Malmin lentoase­maa käytetään.

    Vaik­ka Malmil­la onkin paljon har­rasteil­mailua, se on pääasi­as­sa kau­pal­liseen toim­intaan perus­tu­va kent­tä. Ja onhan siel­lä yksi iso vira­nomainenkin. Kysymys on siis siitä, kuin­ka paljon Suomen talous kokon­aisu­udessaan tarvit­see sitä liike­toim­intaa, kos­ka Malmin lentoase­ma on ain­oa paik­ka, jos­sa se voi olla elinkelpoista. Por­voon met­sistä sitä bisnestä ei voi tehdä. Har­rasteil­mail­la kyl­lä voi, tosin se tarkoit­taa run­sas­ta autoilun kasvua myös. Vaikkakin esimerkik­si talkootyöhön perus­tu­va Poly­teknikko­jen ilmailuk­er­ho kok­isi kyl­lä suuria vaikeuksia.

    Vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten laskem­i­nen on siis paljon mon­imutkaisem­paa kuin laskea vain asumisen hin­ta, kos­ka pitää myös laskea melko ain­ut­laa­tuisen menete­tyn liike­toimin­nan hin­ta. Malmil­la var­masti olisi paljon poten­ti­aalia kehi­tyk­seenkin, mut­ta Helsin­gin raken­nuskiel­to on sel­l­aiselle aika tuhoisaa.

    Enkä edelleenkään ymmär­rä, mik­si niin mon­es­sa muus­sa kaupungis­sa pienkent­tiä on nimeno­maan elvytet­ty ja saatu kukois­ta­maan (alka­en nyt vaik­ka Brom­mas­ta) ja mik­si Helsingis­sä se on vain haitake, joka halu­taan hitaasti kuihduttaa.

    Ja se kent­tä on muuten ihan yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin Vuosaaren sata­makin. Oliko Helsin­ki siis todel­la type­rä, kun meni senkin val­ta­van maa-alueen varaa­maan pois asuntokäytöstä?

    1. Elmo

      Jos kyse ei olekaan virk­isty­sail­maisul­ta vaan kau­pal­lis­es­ta toimin­nas­ta, eikö olisi kohtu­ullista, että ken­tästä mak­set­taisi­in käypää vuokraa? Mik­si kaupun­gin pitää antaa ilmaisek­si neliök­ilo­metri maa­ta jopi­denkin yri­tys­ten kau­pal­liseen käyttöön?

  64. az, viestistäsi ja linkistäsi päät­telin ilmeis­es­ti väärin että “luon­non­läheisel­lä” tarkoi­tat rak­en­tam­a­ton­ta luon­toa, sem­minkin kun tuo lainaa­masi kir­jail­i­ja nimeno­maan sen lev­iämistä tun­tui sure­van. Esimerkik­si omakoti­talon piha, golf-kent­tä tai lento­kent­tä on raken­net­tua aluet­ta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä täl­lä on tiheän rak­en­tamisen kanssa.

  65. Ehdotan, että Malmin ken­tälle siir­retään val­tion hallinto. Vas­taavasti Senaat­in­torin seu­tu muute­taan asuinalueek­si ja tur­i­s­tirysäk­si kuin Tukhol­man van­ha kaupun­ki kon­sanaa. Hallinnon perässä muut­tavil­ta vapau­tu­vat tilat remon­toitaisi­in myös asuintiloiksi. 

    Tämä ei ole vit­si. Tai, no, en tietenkään usko, että noin käy, mut­ta uskon, että vai­h­toe­hto voisi hyvinkin olla tutkimisen arvoinen. Myön­teisiä seu­rauk­sia kek­sii vaik­ka kuin­ka: ruuhkat helpot­tuvat, keskus­ta elävöi­tyy, kansalaisil­la helpom­pi asioi­da viras­tois­sa, val­ta­vat voitot kiin­teistö­jen arvon­nousus­ta, keskus­tan asun­to­ja lisää ja hin­nan lasku, tur­istien houkuttelu …

    1. TomiA
      Voisiko val­tion keskushallinnon siirtää Pasi­laan? Mah­tu­isi yhteen pil­ven­pi­irtäjään. Min­is­ter­iöi­den väki tapaisi toisen­sa edes hisseissä.

  66. Käypä vuokra on toki ihan rel­e­vant­ti point­ti. Mak­sa­ja olisi kai val­tio. Ja voisi­han val­tio sen maan pakkol­u­nas­taakin. Tämän jäl­keen val­tio voi sit­ten päät­tää, kuin­ka paljon se halu­aa toim­intaa sub­ven­toi­da eli olla per­imät­tä vuokraa käyt­täjiltä. Malmin ken­tän toimivu­us on kuitenkin etupäässä val­tion intres­si. Kyl­lähän val­tio sub­ven­toi muu­takin liiken­nein­fraa. Ei bus­siy­htiöi­den pidä mak­saa pen­niäkään tienkäytöstä, vaik­ka nekin käyt­tävät neliök­ilo­me­tre­it­täin maata.

    Tosin tulisi kai lisäk­si Helsinginkin jol­lakin raha­sum­mal­la sub­ven­toi­da virk­istysil­mailua, kun se muu­takin virk­istys­toim­intaa sub­ven­toi merkit­tävästi. Ei toki var­masti asun­torak­en­tamisen arvoa vas­taaval­la summalla.

    Ja täy­tyy muis­taa sekin, että suoalueen val­ta­vat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set vähen­tävät aika rutosti sitä vaihtoehtoiskustannustakin.

  67. tpyy­lu­o­ma:

    päät­telin ilmeis­es­ti väärin että “luon­non­läheisel­lä” tarkoi­tat rak­en­tam­a­ton­ta luon­toa, sem­minkin kun tuo lainaa­masi kir­jail­i­ja nimeno­maan sen lev­iämistä tun­tui sure­van. Esimerkik­si omakoti­talon piha, golf-kent­tä tai lento­kent­tä on raken­net­tua aluet­ta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä täl­lä on tiheän rak­en­tamisen kanssa.

    Tässä menee nyt use­ampi asia sekaisin.

    Vapaa, suun­nit­telema­ton ja rak­en­tam­a­ton tila leikkimisen/harrastamisen alueena. EEA:lle posi­ti­iviset visuaaliset sig­naalit elinympäristössä. Mitätöit ensim­mäisen mukana jälkimmäisen.
    Enkä edes näe tarkalleen mil­lä perusteil­la ensim­mäistäkään. Sitä tilaa kuitenkin löy­tynee toden­näköisem­min sen omakoti­taloalueen kuin ker­rostaloalueen naa­pu­rus­tos­ta, vaik­ka se omakoti­ta­lo itsessään sitä tilaa veisi, mikä näkyy ole­van argu­ment­tisi. Kyse ei ole Suomes­sa kuitenkaan mis­tään Los Ange­lesin tyylis­es­tä matosta.

    Jos et vieläkään näe näi­den osalta eroa, niin mene istut­ta­maan mar­japen­sai­ta tai ome­na­pui­ta asun­toy­htiösi pihamaalle.

    Golfkent­tä ja lentoase­ma liit­tyvät kysymyk­seen sikäli, että ne ovat vielä rak­en­tam­a­ton­ta kaupunkialuet­ta. Niille alueille voi ehkä olla vai­h­toe­htois­takin käyt­tömah­dol­lisu­ut­ta, mut­ta niin kauan kuin ain­ut reaa­li­nen vai­h­toe­hto on niiden rak­en­t­a­mi­nen, niin kysymys on spe­si­fim­min irrel­e­vant­ti, ks. viesti 14:12.

    Tämä keskustelu tun­tuu nyt siltä, että se ajau­tuu jotenkin mah­dol­lisim­man epäedulliseen toisen ymmärtämiseen, melkein­pä tarkoi­tushakuis­es­ti, ja var­maan itsekin olen siihen sortunut. 

    Nyt juuri tuli sel­l­ainen fiilis, että kesän ajak­si tämän vään­tämisen voisi uno­htaa kokon­aan. Eli jos en enää vas­taa lisäkom­ment­tei­hin, niin se johtuu tästä.

  68. “Voisiko val­tion keskushallinnon siirtää Pasilaan?”

    Myön­teiset vaiku­tuk­set eivät olisi yhtä suuret kuin uuden “pääkaupun­gin” rak­en­tamis­es­ta. Ideana on, että myös eläkesäätiöt, edun­valvo­jat, joku pääkont­torikin jne. muut­taisi­vat perässä. Ympärille voiti­aisi­in sit­ten rak­en­taa arvokkai­ta asuin­talo­ja. Malmin ken­tän alue on suurem­pi kuin Hesan ydinkeskus­ta. Rata Seu­tu­las­ta keskus­taan olisi valmis hujauk­ses­sa, kun­han se kulk­isi Malmin kaut­ta päät­täjiä palvellen. 

    Uusi keskus ei kuitenkaan vakavasti kil­pail­isi van­han kanssa ja uhkaisi sitä, kos­ka hallintokeskuk­set ovat tyl­siä paikko­ja, jot­ka tyh­jenevät yöksi.

    Mut­ta pitäisikö myös eduskun­nan muut­taa uuteen hallinnon keskuk­seen? Nykyis­es­tä Eduskun­tat­alosta saisi sil­loin hienon kamarimusi­ikki­talon par­il­la miljardilla.

  69. Ihmette­len mik­si Malmin lento­kent­tää tit­uleer­ataan edelleenkin “har­rasteken­täk­si”. Malmin lentoase­man har­rastekäyt­tö kun on varsin pien­tä, suurin osa Malmin lentoli­iken­teestä on ilmailu­alan yri­tys­ten liike­toim­intaa, lentok­oulu­tus­ta siis. Ilman Malmin kent­tää Suomes­sa ei olisi ollenkaan ansi­o­len­tolu­pakir­joi­hin tähtäävää lentok­oulu­tus­ta. Ts. uusia suo­ma­laisia liikenne‑, liike, helikopter­i­len­täjiä, lennon­jo­hta­jia ja huolto­henkilökun­taa ei voitaisi koulut­taa. Malmin ken­tältä oper­oidaan run­saasti myös vira­nomaislen­to­ja ja esimerkik­si ilmaku­vaus- ja kartoituslentoja.

    Kuten yllä on jo mainit­tu, Malmin kent­tä on myöskin varsin pieni alue ver­rat­tuna mui­hin vapaisi­in maaplänt­tei­hin pääkaupunkiseudul­la, ja ymmärtääk­seni tutkimusten mukaan melko kelvo­ton­ta asun­torak­en­tamiseen suopo­h­jansa takia.

    Sijoi­tus UNESCON sadan merkit­tävim­män kult­tuuriperin­nön listalle on myös merkit­tävä huomio. Kent­tä valit­ti­in listalle nimeno­mais­es­ti toimi­vana lentoase­makokon­aisuute­na, eikä suinkaan pelkkinä yksit­täis­inä rakennuksina.

    Mikäli lentoase­ma tuho­taan, tarkoit­taa se merkit­täviä ongelmia suo­ma­laiselle ilmailulle ja jät­tää päätök­sen tehneet poli­itikot ja virkamiehet häpeään niinkin kallis­ar­voisen kult­tuuri­aar­teen tuhoamisesta.

    Anssi Lisko
    Opiskelija
    Oulunsalo

  70. Non­nis, kumpi oli ensin , sinä vai mal­mi ?? On kyl­lä turhaa speku­loi­da asial­la jos­ta ei tiedä muu­ta kuin että ehkä lentopörinä häir­it­see ? Jos lentopörinä lop­puu kuu­luu metron kohina…jan häiritsee…Pitäisiköhän vieläkin miet­tiä mis­sä asuu. Me kukaan emme sinus­ta halu­akaan pres­i­dent­tiä, EI.

  71. Helsingillä on plus­sia ja miinuk­sia. Sää on suuren osan vuodes­ta mitä se nyt on. Ne plus­sat… Esim Merel­lisyys ja kalliok­ielek­keet ovat jotain , mitä ei joka paikas­sa ole. Arvostakaa näitä. Veren­paine nousee kun rak­en­tamises­sa ei välitetä näistä. Esimerkkinä ilmeis­es­ti kumoutunut Meri-Rasti­lan kallio­den rak­en­t­a­mi­nen. Taik­ka vul­gaar­it Borgströmin­mäen maise­mamök­it. Kyl­lä ihmiset pitävät mer­inäköalas­ta ja kivoista maisemista. Mut­ta hillitkää raken­nusy­htiöi­den intoa rak­en­taa juuri ja just siihen kohtaan. Vier­essäkin on tilaa… Kyl­lä ovat silti poikkeuk­sel­lisen kival­la alueel­la , ja var­masti menevät kau­pak­si 30m kauem­pana. Kyse ei ole näis­sä tapauk­sis­sa rak­en­tamisen vas­tus­tamis­es­ta peri­aat­teen vuoksi.

    Täy­tyy miet­tiä mitä Helsin­ki tar­joaa har­ras­tusten kannal­ta? Kesäi­nen veneily pitäisi olla kaupun­gin valt­ti ja main­os. Jos pienel­lä säädöl­lä (talo vähän sivu­malle) saa pelastet­tua maisemia taik­ka saa eril­laisille har­ras­tuk­sille tilaa esm niin koko kaupun­ki hyö­tyy siitä. 

    Mil­loin San­ta­ham­i­nas­sa aloite­taan pilaan­tunei­den maid­en puhdistus?

  72. Min­ul­la ei ole ihmeem­piä into­hi­mo­ja Malmin kent­tää kohtaan suun­taan tai toiseen, ts. pystyn hyväksymään sekä alueen säi­lyt­tämisen nykyisel­lään että muuhun käyt­töön muuntamisen. 

    Sen sijaan ihmette­len sitä, että miten on mah­dol­lista, että yhdessä Euroopan harvim­min asu­tu­ista val­tioista kor­vaavaa tilaa ei ole mah­dol­lista löytää mis­tään niin, että jol­lain ei olisi asi­as­ta jotain valit­tamista, ja pat­ti­ti­lanne “siirretään/ei siir­retä” val­lit­see vuosikymmen­estä toiseen.

    Vaik­ka sieltä lentokoneen ikku­nas­ta kat­soen näkee, että Suo­mi on käytän­nössä läh­es pelkkää met­sää etelästä pohjoiseen, Kyl­lä pitäisi muu­ta­ma neliök­ilo­metri olla varaa lait­taa tasaisek­si jos on ker­ran tarvis. Myös Helsin­gin liepeiltä.

  73. Osmo S:
    Helsin­gin seudulle pitäisi rak­en­taa seu­taa­van 25 vuo­den aikana asun­not 400 000 lisäa­sukkaalle. Kyl­lä ne muutkin hyvät rak­en­tamisko­hteet tul­laan käyttämään.”

    Helsin­gin seu­tu on iso alue. Kyl­lä tänne sopii miljoon­akin uut­ta asukas­ta. Mut­ta liikenne on syytä jär­jestää niin, ettei aina tarvitse kulkea Helsin­gin päärautatiease­man kaut­ta. Ja ihmis­ten on syytä oppia siihen, että han­kki­vat asun­ton­sa läheltä omaa työ­paikkaansa. Esimerkik­si min­ul­la oli läh­es koko 35 vuo­tisen työu­rani sekä asun­to että työ­paik­ka tääl­lä Pitäjän­mäel­lä. Ja muillekin voin ker­toa, että Tal­in golf-kent­tä on hienoa ympäristöä hiihtäjälle, käveli­jälle ja pyöräilijälle.

    Osmo S:
    “Lisäk­si Malmille menee juna, Tuo­marinkylän pel­loille menee auto.”

    Ei mene Malmin lento­ken­tälle junaa. Longi­no­jan pel­tokin on paljon lähempänä Malmin rautatiease­maa kuin lento­kent­tä. Ja kuka tietää vaik­ka Tuo­marinkylään pää­sisi pian metrol­la. Olen kuul­lut että Helsin­ki (tai ainakin jotkut Helsin­gin poli­itikot toivo­vat metroa Pasi­las­ta suo­raan Helsin­ki-Van­taalle (=läpi Tuo­marinkylän), kos­ka tekeil­lä ole­va kehära­ta kiertelee län­si-suun­nas­sa melko pitlät matkat samal­la kun se kul­jet­taa lentomatkus­ta­jia Van­taal­ta Helsinkiin.

    Ja mitä pahaa on autois­sa liiken­nevä­li­neenä, varsinkin jos ne kulke­vat sähköllä.

    Osmo S:
    “Keskus­puis­toon liit­tyvät pel­lot ovat esimerkik­si hiihtäjien käytössä. Hiihtäjiä on enem­män kuin lentäjiä.”

    Käypä joskus talvel­la kat­so­mas­sa, paljonko Malmin lento­kent­tää kiertäväl­lä ladul­la on hiihtäjiä. Latu tulee var­masti lyhen­emään oleel­lis­es­ti, jos kent­täalue kaavoite­taan PÄÄOSIN asunnoiksi.

    Osmo S:
    “Hyvässä kaupungis­sa on myös virk­istysaluei­ta. Lento­kent­tä on sul­jet­tu alue.”

    Myös sel­l­ainen viher­alue, jon­ka keskiosaan ei pääse kävelemään, voi olla virk­istysalue. Sel­l­aisia aluei­ta ovat esimerkik­si kaik­ki järvet ja niiden ran­noil­la kulke­vat kävelyreitit.

    Osmo S:
    “Malmin kent­tä on vuokrat­tu val­ti­olle nollavuokral­la vuo­teen 2030. Sil­loin se ainakin loppuu.”

    Sopimus päät­tyy v. 2034. Aiotkos illoin olla vielä itse val­lan kah­vas­sa, vai mis­tä tiedät, että ilmailu­toim­inta lop­puu Malmil­ta viimeistään sil­loin. Itse uskon, että jos ei val­tio jat­ka tuol­loin lento­ken­tän pitoa, niin kaupun­ki jatkaa. On maail­mas­sa monia muitakin kun­nal­lisia lento­kent­tiä. Mm. New Yorkin kaik­ki lento­ken­tät ovat kun­nal­lista bisnestä. Ja siel­läkin on yksi kent­tä omis­tet­tu kokon­aan yleisil­mailulle (=Teter­boro)
    http://www.panynj.gov/airports/teterboro.html
    12 mail­ia Man­hat­tanin keskustasta.

    Osmo S:
    “Nytkään kenttä
    ei ole vuokra­sopimuk­sen mukaises­sa käytössä, kos­ka reit­tili­ikenne on siir­ret­ty Seutulaan.”

    Sopimuk­ses­sa ei puhuta mitään reit­tili­iken­teestä, vaan ilmali­iken­teestä — ensisi­jas­sa posti- ja sivi­ili-ilmali­iken­teestä. Ja eihän val­tio ole koskaan har­joit­tanut reit­tili­iken­net­tä (kuin junil­la ja pos­ti­au­toil­la), vaik­ka sopimus on val­tion ja kaupun­gin välinen.

    Osmo S:
    “Jos kent­tä jatkaisikin lento­kent­tänä, on selvä, että nollavuokral­la sitä ei enää annettaisi.”

    Riip­puu ihan siitä, miten tärkeänä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to pitää lento­ken­tän ja siel­lä har­joitet­ta­van lento­toimin­nan säi­lymistä Helsingis­sä. Yksi mah­dol­lisu­us on, että kaupun­ki ja val­tio vai­h­ta­vat maata.
    Ja korostet­takoon, ettei laskeu­tu­mis­mak­su Malmille ole suinkaan 0 euroa, vaan kalli­impi kuin millekään muulle lento­ken­tälle Suomes­sa luku­unot­ta­mat­ta Helsinki-Vantaata.

    1. Helsin­gin poli­it­tiset ryh­mät eivät ole yksimielisiä oikein mis­tään pait­si siitä, ettei Malmil­la pitäisi olla lento­kent­tää. Asi­as­ta puhut­ti­in taas tänään kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa täy­den yksimielisyy­den hengessä.

  74. Jos Malmin lento­ken­tälle lask­isi vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen muu­na maankäyt­tönä, yhden laskun tai nousun hin­ta muo­dos­tu­isi kovin korkeak­si. Sik­si ei ole las­ket­tu. Kil­pailee type­r­yy­dessä Tal­in kolopal­lo­ken­tän kanssa. 

    Viher­sanas­toa:

    - lento­kent­tä, golfkent­tä: aivan käsit­tämätön­tä haaskaus­ta, suo­rainen ympäristö- ja yhdyskun­taraken­ner­ikos, kaavoitet­ta­va välit­tömästi HITAS- ja kun­nan vuokrat­a­lo tonteiksi.

    - yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­van ton­tin kaavoit­ta­mi­nen virk­istysalueek­si: todel­li­nen ympäristöteko, lähidemokra­ti­aa parhaim­mil­laan, viherte­knokra­t­ian five star gold stan­dard best practise!

  75. Mah­taako­han kenel­läkään olla mitään aav­is­tus­ta kuin­ka paljon Tal­in golfken­tän muut­tam­mi­nen ker­rostalo­rak­en­tamiseen sopi­vak­si tont­ti­maak­si tulisi maksamaan?

    Muis­te­len joskus muu­ta­man vuo­den takaisen Suomen­lah­den “tuho­tul­van” jäl­keen laa­dit­tu­ja suun­nitelmia silmäillesäni huo­man­neeni, että merkit­tävä osa Tal­in golfken­tästä on alle 1m korkeudel­la meren pin­nas­ta ja läh­es koko kent­tä alle 2m korkeudel­la. Nykyiset määräyk­set taita­vat vaa­tia talo­jen ja kun­nal­is­tekni­ikan perus­tamisen 3m korkeudelle? Kun lisäk­si huomioi, että kyseinen maaplänt­ti on liejuista Laa­jalah­den vesi­jät­tö­maa­ta, niin täytemaa­ta taitaisi upota vähin­täänkin kym­meniä­tuhan­sia rekkalastillisia.

    Jos olen väärässä, niin saa oikaista. Muuten olen edelleen siinä uskos­sa, että Tal­in golfken­tän suurin syn­ti on se, että golf nyt vain sat­tuu ole­maan väärin ihan mis­sä tahansa ja mil­loin vaan.

    1. Ei se nyt niin paljon mak­sa, mut­ta ei Tal­in golfkent­tää ole tarkoi­tus muut­taa asun­noik­si ainakaan kokon­aan. Alueelle tarvi­taan kaikille avoin puisto.

  76. Osmo S:
    “Helsin­gin poli­it­tiset ryh­mät eivät ole yksimielisiä oikein mis­tään pait­si siitä, ettei Malmil­la pitäisi olla lento­kent­tää. Asi­as­ta puhut­ti­in taas tänään kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa täy­den yksimielisyy­den hengessä.”

    Poli­itikot vier­aan­tuneet kansas­ta? Vai kansa vier­aan­tunut poliitikoista?
    Vai onko kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan valikoitunut kaik­ista puolueista juuri ne henkilöt, jot­ka halu­a­vat tuho­ta Helsin­gin his­to­ri­al­lisen lento­ken­tän, ilmailuhar­ras­tuk­sen ja ‑ammatit sekä mah­dol­lisu­u­den saa­pua tänne oma­l­la tai vuokrat­ul­la pien­len­tokoneel­la? Jäikö siitä Math­ias Rustin lennos­ta Punaiselle torille noin paha trauma?
    Maail­ma on muut­tunut, eikä Suomen­lahdel­la ole enää rautae­sirip­pua, jon­ka pitävyy­destä suo­ma­laisetkin poli­itikot oli­vat vastuussa.
    Malmin lento­ken­tän hävit­tämi­nen heiken­tää oleel­lis­es­ti Helsin­gin ja Tallinnan välisiä liiken­ney­hteyk­siä. Mut­ta sitä Helsin­gin johto ehkä halu­aakin, jot­ta voi parem­min perustel­la Suomen­lah­den alit­tavaa rautatietunnelia?

  77. Viitat­en tpyy­lu­o­man kir­joituk­seen 9.6.2011 kel­lo 14:47

    Eli muut­ta­mal­la sisään­tuloväylät kaupunkibule­vardeik­si saataisi­in 100 000 asun­toa, eli koti noin 300 000 ihmiselle. Tuo olisi noin 70 % Uuden­maan tavoit­teesta. Yhtään pel­toa tai viher­aluet­ta ei tarvit­sisi uhra­ta. Autoli­iken­teen melu vähenisi. Kaupun­ki kaunistuisi.

    Mut­ta kun kaavoite­taan pitkin Sipoon perämet­tiä. Hajaute­taan raken­net­ta entis­es­tään ja lisätään liiken­net­tä. Miksi?

  78. Jaakko Hir­vo­nen:

    Sen sijaan ihmette­len sitä, että miten on mah­dol­lista, että yhdessä Euroopan harvim­min asu­tu­ista val­tioista kor­vaavaa tilaa ei ole mah­dol­lista löytää mis­tään niin, että jol­lain ei olisi asi­as­ta jotain valit­tamista, ja pat­ti­ti­lanne “siirretään/ei siir­retä” val­lit­see vuosikymmen­estä toiseen. 

    Tästäkin ketjus­ta löy­tyy hori­noi­ta joiden mukaan Helsinki­in ei enää mah­du lisää asukkai­ta tai ainakin kaupun­ki muut­tuu kas­vaes­saan asumiskelvot­tomak­si getoksi.

    Kuitenkin noin Helsin­gin kokoisen Van­cou­verin asukasti­heys on läh­es viisinker­tainen, ja koko metropo­lialueen väestömäärä 2,5 ker­taa suurempi.

    Hirvit­tävästä ahtaud­estaan huoli­mat­ta Van­cou­ver on läh­es joka vuosi kär­jessä kun jokin tutkimus­laitos rankkaa kaupunke­ja parhausjärjestyk­seen. Sen väitetään ole­van maail­man ehkä paras kaupunki.

    (Lisäk­si Van­cou­verin on olta­va karmivien etnis­ten ris­tiri­ito­jen repimä, kos­ka yli puo­let asukkaista puhuu äidinkie­lenään muu­ta kuin englan­tia. Helsingis­sä luku on 9,6%, mut­ta tämä on kyl­läkin toisen keskustelun aihe.)

    Väitänkin ettei meil­lä ole minkään­laista tilaon­gel­maa, vaan asen­neon­gel­ma jon­ka seu­rauk­se­na asum­i­nen kallis­tuu ja työ­matkat pitenevät. Jospa jätetäänkin aluk­si jo käytössä ole­vat alueet rauhaan ja raken­netaan vaik­ka ne motar­in­var­ret. Win-win.

  79. “Jäävätkö ilmailun har­ras­ta­ji­ta vapau­tu­vat asun­not todel­la tyhjiksi?”

    Ehkä niihin voisi saa­da vihre­itä asukkai­ta kokoomus­lais­ten sijaan :-).

  80. “Simo: vas­takkain on siis yleisil­mailu ja yhyskuin­tarak­en­teen holti­ton hajoaminen.”

    Keskus­puis­to on hyvä esimerk­ki siitä, miten yhdyskun­ta voi jopa holtit­tomasti hajo­ta keskeltä kahtia :-).

  81. Ihmette­len kanssa minäkin mik­si ne Tuomarinkylän/Haltialan pel­lot Tuusu­lantien var­rel­la ovat niin tärkeitä säi­lytää. Jos ne raken­net­taisi­in, niin puut­tu­va aukko nauhaka­pupugista Käpylän ja Van­taan Lentoase­man välil­lä olisi täytet­ty, ja liiken­ney­htey­dek­si voisi ajatel­la pikaraiti­oti­etä tai jos ei kel­paa niin metro tai lähi­ju­na (ns lentorat­taa pitkin).

  82. Osmo sanoo Tal­in alueesta:

    Alueelle tarvi­taan kaikille avoin puisto.

    Ei tänne varsi­nais­es­ti tarvita. 

    Tal­in ulkoilu­alue on nykyisel­läänkin varsin laa­ja. Se rajau­tuu yhdessä suun­nas­sa Munkkivuoreen, toises­sa Pajamä­keen ja kol­man­nes­sa jatkuu Perkkaalle saakka. 

    Kyl­lä tääl­lä ulkoile­maan mah­tuu omaa rauhaa vaa­ti­vakin lenkkeilyn ystävä. Ruuhkia en ole huo­man­nut muuten kuin talvisin laduil­la, jot­ka kiertävät sil­loin golfken­tän sisäpuolel­lakin. On siis huo­mat­ta­va, että golfkau­den ulkop­uolel­la alue palvelee ihan kaikkia. 

    Kar­tanoalue on per­in­teikäs, hyvin hoidet­tu ja erit­täin kau­nis maise­mal­taan. Golfia siel­lä on pelat­tu jo vuodes­ta 1930. Ihmette­len, että nämä arvot eivät merk­itse mitään tämän maanisen raken­nusvim­man rinnalla. 

    Mielestäni paras ratkaisu olisi, että golfkent­tä avat­taisi­in kaikkien käyt­töön. Vank­ka mielip­i­teeni on kuitenkin, että alueel­la säi­lytetään golf. 

    Ei kaiken tarvitse olla kaikille. Tääl­lä on lukuisia jalka­pal­lo­kent­tiä, ten­niskent­tiä, keilailuhal­li ja fris­beer­a­ta. Ei näitäkään laje­ja kaik­ki harrasta.

  83. IJ kir­joit­ti Malmin ken­tän arvoista.

    Huoh, on niin help­po purkaa.

    Kai Helsingis­sä olisi paljon muitakin vai­h­toe­htoisia arvokkai­ta kohtei­ta puret­tavak­si. Senaat­in­to­ria ehdotet­ti­in jo. Sillekin voisi kek­siä hyvää uusiokäyt­töä. Sen hieno kiveys voisi toimia kaup­pakeskuk­sen alata­son yleisömagneettina.

    Malmin kent­tä ei var­mas­tikaan ole kaikkein tehokkain tapa käyt­tää neliöme­tre­jä. Mut­ta ei kai ole tarkoi­tuskaan. Hau­taus­maatkin ovat jok­seenkin pas­si­ivises­sa käytössä. Samoin keskus­puis­ton ne osat, jois­sa ei ole polku­ja tai muu­ta aktivi­teet­tia. Ja pres­i­dentin lin­na ja muut ylisu­uret edus­tusti­lat keskeisil­lä paikoilla.

    En ymmär­rä mik­si Helsin­ki pitäisi vält­tämät­tä paka­ta joka neliömetriltään täy­teen asun­to­ja. Eivätkö myös väljyys, vai­htele­vu­us, per­in­teet, arkkite­htu­uri, kaupunki­lais­ten har­ras­tuk­set ja men­nei­den aikakausien saavu­tuk­set ole arvo­ja. Ei Helsin­ki vält­tämät­tä tiivistämäl­lä muu­tu parem­mak­si paikak­si elää.

    Ja jos nyt vält­tämät­tä halu­taan ne puoli miljoon­aa uut­ta asukas­ta Helsinki­in, niin yläil­moissa olisi tilaa pil­ven­pi­irtäjille, varsin joukkoli­iken­neystäväl­lisel­lä taval­la, his­to­ri­al­lisia arvo­ja tuhoa­mat­ta (pait­si vähän kaupun­gin profi­il­ia). Samoin jo pila­tu­ille ran­noille voi lisätä täyt­tö­maa­ta jos tarpei­ta vielä on. Eikä uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen naa­purikun­ti­inkaan hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­teen ole ekol­o­gis­es­ti huono ratkaisu (ja työ­paikko­jenkin rak­en­t­a­mi­nen noille asukkaille) (hait­taa ehkä vain Helsin­gin egoa).

  84. a_l kir­joit­ti:
    “Väitänkin ettei meil­lä ole minkään­laista tilaon­gel­maa, vaan asen­neon­gel­ma jon­ka seu­rauk­se­na asum­i­nen kallis­tuu ja työ­matkat pitenevät. Jospa jätetäänkin aluk­si jo käytössä ole­vat alueet rauhaan ja raken­netaan vaik­ka ne motar­in­var­ret. Win-win.”

    Olen kanssasi samaa mieltä. Meil­lä on asen­neon­gel­ma nimeno­maan kaupunkisu­un­nit­telijoiden, yhdyskun­ta­su­un­nit­telijoiden ja poli­itikko­jen kesku­udessa, kun he pyrkivät lain­säädän­nöl­lä tur­vaa­maan ja takaa­maan, ettei kukaan joudu / pääse asumaan paikkaan, mis­sä on melua tai rumia maisemia tai talo­ja tai liian ahdas­ta tai liian pitkä mat­ka yhteiskun­nan tar­joami­in palvelui­hin tai ihmis­ten itse val­it­semi­in työ­paikkoi­hin. Asun­non lähel­lä ei saa olla myöskään haju­ja tai pien­hiukka­sia läheisiltä kaatopaikoil­ta, polt­to­laitok­sista tai autoteiltä. Eikä asun­to­jen alla olev­as­ta maaperästä saa löy­tyä rado­nia ei mitään teol­lisu­usjät­teitä tai myrkkyjä.
    Ei puu­tu kuin se, että poli­itikot ja säätäi­sivät lain, että kaikkien pitää päästä asumaan ilmaisek­si paikkaan, joka täyt­tää kaik­ki asuin­paikan ihan­netavoit­teet. Eli veron­mak­sajien pitäisi kus­tan­taa laat­u­a­sun­not laatuym­päristössä kaikille kansalaisille.

    Min­un mielestäni ihmisille pitäisi jät­tää itselleen vapaus vali­ta, kuin­ka melui­sis­sa paikois­sa suos­tu­vat asumaan. Ja kuin­ka kaukana bus­sipysäk­istä, rautatiease­mas­ta, päiväkodista, ter­veyskeskuk­ses­ta, ruokakau­pas­ta ja peruskoulusta.
    Se, että suuri osa maa-alueesta julis­te­taan kiel­letyk­si asuinalueek­si, nos­taa sal­lit­tu­jen asuin­tont­tien hin­taa aivan tarpeet­tomasti. Ja lisää etäisyyk­siä ja matkus­tamiseen kulu­vaa aikaa ja ener­giaa. Mut­ta toki vapaas­sa maas­sa pitää sal­lia myös työ­mat­ka-autoilu heille, jot­ka siitä tykkäävät.
    Turhan pitk­iä työ­matko­ja väl­tetään parhait­en niin, että
    — ei raken­neta lisää maanteitä
    — pide­tään polt­toaineen hin­ta riit­tävän isona. Siitä saadaan sekin etu, ettei tarvitse pitää ALV-pros­ent­tia tai tulovero­tus­ta niin korkealla.

    Sitä minä ihmette­len, miten toiset ihmiset tässäkin keskustelus­sa näkevät yhdyskun­ta­su­un­nit­telun ongel­maratkaisuna, että piilote­taan motar­it betoni- tai kalliotunneleihin.
    Lep­pä­vaaras­sa Kehä1:n tun­neli­työ­maa­ta seu­ran­neena en voi kuin ihme­tel­lä, mihin turhuuk­si­in täl­lä yhteiskun­nal­la näyt­tää ole­van varaa.
    Mut­ta van­ha totu­ushan on, että poli­itikot tykkää tehdä yksit­täis­ratkaisu­ja isoista raha­sum­mista ja isoista pro­jek­teista (esim. ydin­voimaloista, Saimaan kanavas­ta ja VALCO:n TV-kuva­putkite­htaas­ta.) Se rasite on Malmin lento­ken­täl­läkin kan­net­ta­vanaan. Jos ken­tästä tehdään aluer­ak­en­tamis­sopimus jonkun suuren gryn­derin kanssa, niin kyse ei ole pikkusummasta.

  85. Ihmette­len kanssa minäkin mik­si ne Tuomarinkylän/Haltialan pel­lot Tuusu­lantien var­rel­la ovat niin tärkeitä säilytää.

    Sik­si että ne ole mitään pel­to­ja vaan Keskus­puis­toa, varsinkin Tuo­marinkar­tanon puolel­la sitä puis­toa ei ole yhtään liikaa ja väkeä piisaa, siitä itään on omako­ti­mat­toa aina Longi­no­jalle saakka.

    Se mitä voisi tehdä olisi että gryn­dat­taisi­in nauhana Tuusu­lan­väylän var­si, varsinkin Van­han Tuusu­lantien. Tuo paran­taisi puis­toa kos­ka se toimisi samal­la melues­teenä Tuusu­lan­väylälle ja sitä liiken­nevihreää motarin var­res­sa ei jää kukaan kaipaa­maan. Jok­eri 2 menee vier­estä, taloista jot­ka voisi olla korkeitakin olis hienot näköalat, ja upea puis­to vieressä.

  86. Minus­ta Malmin ken­tän jät­tämi­nen rak­en­ta­mat­ta — ainakin siihen saak­ka kunnes nykyi­nen vuokra­sopimus umpeu­tuu vuon­na 2030 — on perustel­tua ihan jo siitä syys­tä, että onpa­han ainakin yksi alue, joka voidaan kaavoit­taa asun­tokäyt­töön myöhem­min. Helsin­gin asun­toalueit­ten kaavoitus ei ole ollut kovin hääp­pöistä sit­ten Töölön kaavoit­tamisen. Ehkä aika olisi kyp­sä 2030-luvul­la oikeaan kaupunki­maiseen kaavoituk­seen. Nyt se ei ole.

  87. MarkoV:

    Eli muut­ta­mal­la sisään­tuloväylät kaupunkibule­vardeik­si saataisi­in 100 000 asun­toa, eli koti noin 300 000 ihmiselle. Tuo olisi noin 70 % Uuden­maan tavoit­teesta. Yhtään pel­toa tai viher­aluet­ta ei tarvit­sisi uhra­ta. Autoli­iken­teen melu vähenisi. Kaupun­ki kaunistuisi.

    Niin. Vai­h­toe­hto­ja:
    1) Muut­to­tap­pi­o­ta ydi­nalueel­la ja työsskäyn­tialueen laa­jen­tu­mi­nen Hämeeseen. Lausun­nos­sa maakun­takaavas­sa oli hyvä point­ti, Helsin­gin työssäkäyn­tialue on saman kokoinen kuin Tukhol­man, siel­lä on vaan kak­si ker­taa enem­män väkeä.
    2) Gryn­dataan Keskuspuisto.
    3) Ote­taan liiken­nealueet hyö­tykäyt­töön. Sata­man osalta tätä ollaan tekemässä, Malmin lento­kent­täkin olisi samaa lin­jaa, mut­ta se olen­nainen poten­ti­aali on tuo motarien viemä tila.

    Mut­ta kun kaavoite­taan pitkin Sipoon perämet­tiä. Hajaute­taan raken­net­ta entis­es­tään ja lisätään liiken­net­tä. Miksi?

    No liiken­teen ja rak­en­tamisen yhteenso­vit­ta­mi­nen on vaikeaa. Laiskan miehen ratkaisu on tun­neli, jot­ka taas eivät laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa ole taloudel­lis­es­ti real­is­tisia, jos­sain yksit­täi­sis­sä paikois­sa kyl­lä. En väheksy sitä että tuo vaatii huolel­lista suun­nit­telua ja eri intressien yhteenso­vit­telua joka on työlästä, mut­ta mikä vai­h­toe­hto sit­ten ei vaadi?

    Osaon­gel­ma on se että motariverkos­ta vas­taa Tiehallinto jon­ka kannal­ta maa on ilmaista ja nykyiset väylät on saavutet­tu etu, tosin sil­läkin puolel­la on järki­in­tymistä havait­tavis­sa. Tyh­mim­mästä päästä ongelmia on esimerkik­si se että jonkun tulkin­nan mukaan se että Tiehallinto edis­täisi kun­tien kaavoitus­ta vaikka­pa tun­neloimal­la motarin on kun­tien tasa-arvoisen kohtelun vas­taista, kos­ka hyö­ty val­uu kun­nille ihan real­is­toita­vana raken­nu­soikeutena eikä ole jotain lasken­nal­lista leikki­ra­haa ylei­seinä yhteiskun­nal­lisi­na hyö­ty­inä. Samoin se on epä­tasa-arvoista että Tiehallinto hoitaisi kadun ylläpi­don, kos­ka ne kuu­luu kun­nille, vaik­ka kyseessä olisi tilanne jos­sa motari muut­tuu kaduk­si eli Tiehallinto hoitaa sitä jo nyt. 🙂 Jälleen ker­ran, liiken­nein­fra pitää ottaa kokon­aisu­udessaan kaupungille ja val­tion osu­us tulee olla yksi jyvit­tämätön tilisi­ir­to vuodessa joka vas­taa nyky­istä val­tion meno­ta­soa ko. kaupun­gin alueella.

    Kafka­maisin ongel­ma on taas tämä: Kun motari muute­taan kaduk­si sen väl­i­tyskyky las­kee jonkun ver­ran. Ja tämä ei käy kos­ka liiken­teen ennuste­taan kas­va­van. Ja sen ennuste­taan kas­va­van sik­si että yhdyskun­tarakenne hajaan­tuu. Ja yhdyskun­tarakenne hajaan­tuu sik­si että raken­netaan pidem­pi­en etäisyyk­sien päähän.

    Hul­luin­ta tässä on se että esimerkik­si Lah­den­väylälle ennustet­tua +100 000 autoa päivässä ei vedä mikään motari ruuhkau­tu­mat­ta pahasti joka tapauk­ses­sa, eikä sil­lä onko siel­lä 50 vai 100 km/h nopeusra­joi­tus ole mitään väliä kun liiken­nevir­ta kul­kee tuskin edes 40 km/h kuitenkaan. Melun kannal­ta ero on moninker­tainen esim. yöaikaan. Sitä­pait­si olen melkoisen var­ma että kym­menkaistainen Champs Ely­seés ja Riemukaaren liiken­neympyrä vetää enem­män auto­ja kuin Länsiväylä.

  88. En ymmär­rä miten jotkut pel­lot jot­ka ovat maanvil­jelyskäytössä voivat olla jotain puistoa.

    Ne moot­tori- ja muiden iso­jen ulos­menotei­den rak­en­ta­mat­tomat alueet taitaa olla ihan suo­ma­lainen keksin­tö. Kaikkial­la muual­la vas­taa­vat tien­var­ret on raken­net­tu, jos ei muul­la niin ainakin toimisto‑, teol­lisu­us tai varas­toalueik­si. Stadis­sa ain­oas­taan län­siväylän, itäväylän ja kehäykkösen var­si on osit­tain hyö­dyn­net­ty. Turun‑, Hämeenlinnan‑, Tuusu­lan- ja Lah­den väylät puske­vat pitk­iä matko­ja heti kehäykkösen tienoil­ta keskel­lä met­sää, samoin päära­ta ja rantara­ta Pasi­lan jäl­keen. Eli tilaa rak­en­taa olisi mut­ta ilmeis­es­ti ei saa?

  89. R.S.: Kyl­lähän noi­ta motar­in­var­sia on kaavoitet­tu eri­laisik­si toim­i­tiloik­si, mut­ta kun PK-seudul­la on val­ta­va pula asun­noista ja yli­tar­jon­taa toimis­toista, niin ei se kauheasti lämmitä.

  90. az, viestistäsi ja linkistäsi päät­telin ilmeis­es­ti väärin että “luon­non­läheisel­lä” tarkoi­tat rak­en­tam­a­ton­ta luon­toa, sem­minkin kun tuo lainaa­masi kir­jail­i­ja nimeno­maan sen lev­iämistä tun­tui sure­van. Esimerkik­si omakoti­talon piha, golf-kent­tä tai lento­kent­tä on raken­net­tua aluet­ta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä täl­lä on tiheän rak­en­tamisen kanssa.

    En ole lukenut tuo­ta Lou­vin kir­jaa, mut­ta evoluu­tiop­sykologi­nen hypo­teesi on nimeno­maan, että golfken­tät ja puis­tot miel­lyt­tävät ihmisiä sik­si, että ne muis­tut­ta­vat savan­nia ruo­ho­kent­ti­neen, vesistöi­neen ja har­vas­sa kas­vavine puineen. Näin olisi sik­si, että savan­ni on ihmisen “envi­ron­ment of evo­lu­tion­ary adapt­ed­ness”. Golfken­tät, puis­tot ja omakoti­talon pihatkin oli­si­vat siis sel­l­aisia kuin ne tyyp­il­lis­es­ti ovat sen vuok­si, että ne muis­tut­ta­vat ihmis­la­jin van­hin­ta ja pitkäaikaisin­ta elinympäristöä. Lento­kent­tä sen sijaan ei muis­tu­ta mitään mikä oli ole­mas­sa pleis­toseenisel­la kaudella.

  91. Rain­er, men­nään vaik­ka Tuo­marinkylän kar­tanorav­in­tolan teras­sille kahville kat­so­maan miten niitä “pel­to­ja” käytetään puis­toina, ja jos olet edelleen sitä mieltä että pitäis gryn­da­ta niin minä tar­joan kon­jak­it. Kos­ka ei selvin päin nyt vaan voi noin ajatella. 🙂

  92. Osmo S kirjoitti:
    “Helsin­gin poli­it­tiset ryh­mät eivät ole yksimielisiä oikein mis­tään pait­si siitä, ettei Malmil­la pitäisi olla lento­kent­tää. Asi­as­ta puhut­ti­in taas tänään kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa täy­den yksimielisyy­den hengessä.”

    Kuitenkin nyt huo­masin kyseisen kok­ouk­sen pikay­h­teenve­dos­ta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Pikayhteenveto/2011/Ksv_2011-06–09_Kslk_16_Pi_I/31A3D562-6358–4B5C-8175-D26A73938F72/16–09062011.html?CACHEPARAM=Ksv 2011-06-09 Kslk 16 Pi I?
    että lausun­to Uuden­maan maakun­tavaas­ta pan­ti­in pöy­dälle viikoksi.
    Oliko siinä lausun­toe­hdo­tuk­ses­sa jotain mui­ta asioi­ta, joista lau­takun­nan jäsenet eivät olleet vielä yksimielisiä?
    Sopi­iko täl­laisia pöy­dällepanon syitä kysel­lä tai selitel­lä julk­isu­udessa, vai kuu­lu­vatko ne vain lau­takun­nan sisäiseen tietoon?

  93. Osmo:

    Ei se nyt niin paljon mak­sa, mut­ta ei Tal­in golfkent­tää ole tarkoi­tus muut­taa asun­noik­si ainakaan kokon­aan. Alueelle tarvi­taan kaikille avoin puisto. 

    Tehdäänkös sit­ten kaik­ista jäähalleista, jalka­pal­lo­ken­tistä jne. kaikkille avoimia har­ras­tu­s­paikko­ja eikä vain seu­roi­hin kuu­luville val­men­net­taville omis­tet­tu­ja urheilupyhättöjä?

    Jos ei niin onko golfis­sa vikana muu­ta kuin että se on golfia? (Ja sat­tumoisin har­ras­ta­jamäärältään yksi kaikkein voim­makkaimin kas­vav­ista lajeista, suo­si­oltaan täl­läkin het­kel­lä luokkaa 10 suosi­tu­im­man lajin joukos­sa — ja käytän­nössä ain­oi­ta laje­ja, jos­sa har­ras­ta­jat joutu­vat itse mak­samaan miljoonien hin­taisen har­ras­tu­paikkansa omas­ta pus­sis­taan ilman sentinkään tukea yhteiskun­nan pussista.)

    1. Golfis­sa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudu­taan sulke­maan muil­ta. Sik­si golf-kent­tää ei kan­na­ta rak­en­taa keskelle kaupunkia.

  94. Osmo S:
    “Golfis­sa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudu­taan sulke­maan muil­ta. Sik­si golf-kent­tää ei kan­na­ta rak­en­taa keskelle kaupunkia”

    Muis­tet­takoon kuitenkin, että sen enem­pää Tal­in golf-kent­tää kuin Malmin lento­kent­tää ei ole raken­net­tu keskelle kaupunkia, vaan kaupun­gin ulkop­ulelle, kuitenkin mah­dol­lisim­man lähelle sitä. Sama kos­kee siirtolapuutarhoja.

    Kysymys onkin siitä, kan­nat­taako mitään ihmis­ten käyt­tämiä, halu­amia ja tarvit­semia toim­into­ja, siirtää kauem­mas kaupun­gin keskus­tas­ta vain sen takia, että kaupun­ki on kas­vanut sen jäl­keen kun nämä toimin­not on perustet­tu ja raken­net­tu pienem­män kaupun­gin reunalle.

    Eikö se nimeno­maan monipuolista ihmiselämää kaupungeis­sa, että siel­lä voi tehdä muu­takin kuin asua. Useimpi­en tehtaiden, tavarasa­tamien, lento­kent­tien, golf-kent­tien jne siir­to kauem­mas ihmisjoukos­ta, joka niitä tarvit­see, on mielestäni varsin kyseenalaista maapolitiikkaa.
    Eikää sitä var­maan sal­lit­taisikaan, jos nuo maa-alueet oli­si­vat yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa. Eli onko peru­songel­ma siinä, että yhteiskun­ta halu­aa rahas­taa maao­maisu­udel­laan. Yksi indikaa­tio siitä on Helsin­gin halu nos­taa 50-luvul­la vuokraamien­sa asuin­tont­tien vuokrat käyvälle tasolle.

    Muis­tet­takoon myös, että Helsin­gin lentoase­ma oli ennen Malmia vielä lähempänä kaupun­gin keskus­taa, Kata­jan­nokalla. Tosin sil­loin se ei vaat­in­ut paljonkaan maapo­h­jaa, kos­ka koneet läh­tivät vedestä ja laskeu­tu­i­v­at veteen. Mut­ta toi­vathan ne ään­tä kaupunki­lais­ten korvi­in jo silloin.

    1. kan­nat­taako mitään ihmis­ten käyt­tämiä, halu­amia ja tarvit­semia toim­into­ja, siirtää kauem­mas kaupun­gin keskus­tas­ta vain sen takia, että kaupun­ki on kas­vanut sen jäl­keen kun nämä toimin­not on perustet­tu ja raken­net­tu pienem­män kaupun­gin reunalle

      .Niin kuin tavarasatamat?

  95. Osmo S:
    “Niin kuin tavarasatamat?”

    Niin. Helsin­gin tavarasa­tamien siir­toa pois Viron­niemeltä mon­et pitivät taloudel­liselta kan­nat­tavu­udeltaan kovin kyseenalaise­na asiana (tai ainakin kaupunkiku­val­lis­es­ti ja kulttuurihistoriallisesti)
    Mut­ta toki niiden siir­toa voi perustel­la sil­läkin, että samal­la lopetet­ti­in tavar­ali­ikenne kuor­ma-autoil­la muual­ta Suomes­ta Helsin­gin ydinkeskus­tan läpi meren­ran­taan. Joukos­sa taitaa kulkea jopa hen­gen­vaar­al­lisia laste­ja, jos sat­tuisi­vat pahaan kolari­in keskel­lä kaupunkia?
    Ja mis­sä vai­heessa puret­ti­in sata­ma­ra­dat? Joh­tuiko tavarasa­tamien siir­to siitä, ettei sinne ollut enää junaratoja?

    Vaan kysyn­pä saman tien kak­si uut­ta kysymystä:
    1. Kun tavarasa­ta­mat päätet­ti­in siirtää, niin mik­sei niitä siir­ret­ty saman tien kun­nol­la eli kauem­mas? Nykyisel­lä paikallaan tavarasa­ta­ma vie var­masti enem­män tilaa asu­tuk­selta kuin Malmin lento­kent­tä. Ja ihan ener­gian kulu­tuk­sen kannal­takin olisi ollut viisaam­paa sijoit­taa uusi tavarasa­ta­ma Helsin­gin län­sipuolelle. Lännestähän ne lai­vat ja tavarat tulevat.

    2. Mik­si matkus­ta­jasa­ta­mat pidet­ti­in edelleen ydinkeskus­tas­sa? Mon­et matkus­ta­jalai­vat kun ovat myös tavara-laivo­ja eli kul­jet­ta­vat rek­ka-auto­ja, joiden pitää siis edelleen ajaa läpi Helsin­gin keskus­tan? Pitäisikö auto­lau­tatkin ohja­ta Vuosaa­reen eikä nyky­isi­in (=van­hoi­hin) satamiin?
    Yhtä lail­la kuin ihmisi­et voivat lähteä ulko­maille Helsin­gin ulkop­uolelta (=Van­taal­ta) lentokoneel­la, he voisi­vat tehdä sen laival­la esim. Vuosaaresta?

    1. 1. Kun tavarasa­ta­mat päätet­ti­in siirtää, niin mik­sei niitä siir­ret­ty saman tien kun­nol­la eli kauem­mas? Nykyisel­lä paikallaan tavarasa­ta­ma vie var­masti enem­män tilaa asu­tuk­selta kuin Malmin lentokenttä.

      Niin­pä, vihreät esit­tivät Sata­man siir­toa Kirkkon­um­melle. Sitä kan­nat­ti­vat myös melkein kaik­ki logis­ti­ik­ka-asiantun­ti­jat. Kun­tara­joista seu­raa tälaista. Olen edelleen katk­era tästä hölmöydestä.

  96. Niin­pä, vihreät esit­tivät Sata­man siir­toa Kirkkon­um­melle. Sitä kan­nat­ti­vat myös melkein kaik­ki logis­ti­ik­ka-asiantun­ti­jat. Kun­tara­joista seu­raa tälaista. Olen edelleen katk­era tästä hölmöydestä.

    Tämä on kyl­lä niin tot­ta. Näyt­täisi itäisen PK-seudun liiken­neske­naar­i­ot myös aivan toisil­ta, kun sata­ma oltaisi­in sijoitet­tu järkevään paikkaan.

  97. Golfis­sa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudu­taan sulke­maan muil­ta. Sik­si golf-kent­tää ei kan­na­ta rak­en­taa keskelle kaupunkia.

    Taisi olla kyl­lä tässä tapauk­ses­sa niin golf- kuin lento­kent­tä ennen kaupunginosaa..

  98. Seu­raa­van ker­ran kun Osmo lennät johonkin ympäristökok­ouk­seen tms, mietipäs mis­tähän ne lentäjät sinne koneen nokalle ovat tup­sah­ta­neet. Suo­ma­laises­sa yhtiössä he ovat 95% var­muudel­la saa­neet merkit­tävän osan koulu­tuk­ses­taan Malmin lentoase­mal­la, jos­sa nykyään annetaan läh­es kaikkien ammat­ti­len­täjien peruskoulutus. 

    Tai ehkä olisi parem­pi, että menisit kävellen. Olisit oikeasti vihreä.

  99. Osmo S:
    “oletko nyt ihan var­ma, ettei lentäjien koulu­tus­ta voi­da siirtää jollekin hil­jaiselle maakuntakentälle?”

    On yritet­ty siirtää Pori­in (joka lie­nee sen­tään jonkun moinen kaupun­ki) mut­ta kuulem­ma lai­hoin tuloksin. Siel­lä annetaan nykyään koulu­tus­ta vain Finnairin tuleville lentäjille. Ja hei­dänkin alkeisk­oulu­tuk­sen­sa tilataan ali­hank­in­tana Malmil­la toimivil­ta lentok­ouluil­ta. Ongel­mana olen kuul­lut ole­van opet­ta­jien saatavu­u­den. Malmil­la lentok­oulut voivat käyt­tää myös osa-aikaisia opet­ta­jia, joiden pää­työ on Helsin­ki-Van­taal­la lentoy­htiöi­den tai Fina­vian tai Ilmailuhallinnon palveluksessa.

    Toinen tek­i­jä, joka puoltaa koulu­tus­ta Malmil­la, on tääl­lä ole­van ilmati­lan vilkkaus. Oppi­laat oppi­vat heti alus­ta alka­en tosis­saan sen, että ilmas­sa on muitakin konei­ta ja mitä lennon­jo­hta­ja heille radios­sa sanoo. Mitä siitä tulisi, jos kaik­ki Helsin­gin bus­sikuskit ja tak­sit koulutet­taisi­in jos­sain hil­jaises­sa maakuntakaupungissa?

    Armei­ja koulut­taa omat lentäjän­sä Tikkakoskel­la (Jyväskylässä) ja Kauhaval­la, mut­ta se on hie­man eri­lainen ympäristö koulu­tuk­sen kannal­ta. Sinne sekä oppi­laat että opet­ta­jat ovat men­neet ole­maan, eikä vain käymään. Ja armei­jan lento-oppi­laille koulu­tus on ilmaista kun taas sivi­ilipuolel­la oppi­laat (tai hei­dän van­hempansa?) mak­sa­vat huo­mat­ta­van raha­sum­man koulu­tuk­ses­taan — varsinkin jos eivät pääse oppi­laik­si Pori­in Suomen Ilmailuopistoon.
    Rajavar­ti­o­laitos taitaa koulut­taa omat helikopter­i­len­täjän­sä kaikissa niis­sä paikois­sa, mis­sä heil­lä on helikoptereitakin?

    Toki koulu­tus voidaan siirtää ihan mihin tahansa, mut­ta onko se järkevää. Ennen 2. maail­man­so­taa kaik­ki Suomen eläin­lääkärit koulutet­ti­in ulko­mail­la (muis­taak­seni Sveit­sis­sä). Ensim­mäiset Suomes­sa opiskelleet eläin­lääkärit valmis­tu­i­v­at v.1968. http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol7art.htm

    Ja jos puhutaan taval­lisen har­rasteli­jan ilmailu­opin­noista, niin kan­nat­taa muis­taa, että
    — hyvin mon­et heistä asu­vat pääkaupunkiseudulla
    — tääl­lä on val­oisaa aikaa varsin vähän enää sen jäl­keen kun taval­lisen ihmisen työpäivä loppuu.
    Jos ei koulu­tus­ta saa Helsingis­sä nor­maalin työvuo­den aikana, niin se pitää han­kkia kesälo­ma­l­la jos­sain kaukana. Ja se var­masti rajoit­taa mon­en per­heel­lisen mah­dol­lisuuk­sia han­kkia täl­lainen har­ras­tus. (Kos­ka puoliso voi pan­na hanttiin)

  100. OS:

    Helsin­gin seudulle pitäisi rak­en­taa seu­taa­van 25 vuo­den aikana asun­not 400 000 lisäasukkaalle.

    Okei.
    Kenen suun­nitel­ma on pyrk­iä siirtämään kaik­ki Suomen asukkaat pääkaupunkiseudulle?

    Erk­ki M:

    Mik­si matkus­ta­jasa­ta­mat pidet­ti­in edelleen ydinkeskustassa?

    Sekä tur­is­tit että “omat” matkus­ta­jat kan­nat­taa päästää laival­ta suo­raan “käve­lykeskus­taan” ja keskeis­ten liiken­nevä­linei­den äärelle. Jos nuo aje­taan jon­nekin pusikkooon tai teol­lisu­usalueelle, vähe­nee Helsin­gin ja ris­teily­jen vetovoima dramaattisesti.

    Laivo­jen mukana tule­valle auto- ja tavar­ali­iken­teelle olisi hyvä tehdä liiken­teelle (pakko)järjestelyt keskus­tan ohi vaikka­pa tun­nelin läpi.

  101. Anonyy­mi kirjoitti:
    “Sekä tur­is­tit että “omat” matkus­ta­jat kan­nat­taa päästää laival­ta suo­raan “käve­lykeskus­taan” ja keskeis­ten liiken­nevä­linei­den äärelle. Jos nuo aje­taan jon­nekin pusikkooon tai teol­lisu­usalueelle, vähe­nee Helsin­gin ja ris­teily­jen vetovoima dramaattisesti.

    Laivo­jen mukana tule­valle auto- ja tavar­ali­iken­teelle olisi hyvä tehdä liiken­teelle (pakko)järjestelyt keskus­tan ohi vaikka­pa tun­nelin läpi.”

    En kan­na­ta auto­tun­nelei­ta Helsin­gin keskus­taan — ainakaan jos joudun itse niitä maksamaan.

    Mut­ta eikö asi­aa voisi ratkaista niin, että Etelä-sata­mas­ta ja Kata­jan­nokalta lähte­vi­in laut­toi­hin ei saisi ottaa kyyti­in auto­ja. Se ei hait­taisi tur­i­s­tiris­teilyjä eikä Tallinnan pika-aluk­sia lainkaan. Ja varsi­naiset auto­lau­tat lähti­sivät Vuosaares­ta, mihin matkus­ta­jat tuli­si­vat metrol­la Helsin­gin päärautatiease­mal­ta (tai mis­tä vain.)

    Ratkai­se­van päätök­sen ja valin­nan tek­isi laivay­htiö, halu­aako se kyy­ditä myös auto­ja (ja myös kuor­ma-auto­ja) vai pelkästään matkustajia.

  102. Pari huo­mau­tus­ta vain tähän väliin:
    “oletko nyt ihan var­ma, ettei lentäjien koulu­tus­ta voi­da siirtää jollekin hil­jaiselle maakuntakentälle?”

    On yritet­ty. Nykyi­nen lentäjäk­oulu­tus kun ei taivu edes suun­nitel­mata­sol­la mukana olleisi­in kent­ti­in jot­ka oli­si­vat olleet noin 50km päässä. Lisäk­si täy­tyy muis­taa, että Mal­mi on yksi keskeisim­mistä pis­teistä meripelas­tuk­sen (ja valvon­nan, myös ympäristön valvon­nan) kannal­ta, joten yksi kent­tä olisi vält­tämät­tä edes riit­tänyt. Toki riip­puen siitä mihin se olisi sijoitet­tu. Toisaal­ta ylipäätään sopivia kent­tiä ei oikeas­t­aan Suomes­sa ole. Pitäisi rak­en­taa koko koulu­tus ja kent­tä infra ihan alus­ta johonkin.

    “Niin­pä, vihreät esit­tivät Sata­man siir­toa Kirkkon­um­melle. Sitä kan­nat­ti­vat myös melkein kaik­ki logistiikka-asiantuntijat.”

    Täl­läi logis­ti­ikan ammat­ti­laise­na tuo kuu­lostaa kyl­lä aika pak­sul­ta tuubal­ta. Suomen logisti­nen keskip­iste on hyvin hyvin lähel­lä lahtea, ja Helsin­gin itäpuoli on selkeästi keskeisem­mäs­sa ase­mas­sa logis­ti­ikan suun­nit­telun osalta kuin län­ti­nen. Ole­mas­sa ole­vien ratkaisu­jen poh­jal­ta Lovi­isa olisi ollut huo­mat­tavasti fik­sumpi paik­ka kuin Kirkkon­um­mi. Toki olisi­han se edel­lyt­tänyt niin maantie kuin rati­tien infran perus­paran­tamista, mut­ta se olisi ollut huom­tavas­sa määrin vähäisem­pää, kuin kokon­aan uudelleen rak­en­t­a­mi­nen mitä Kirkkon­um­men tapauk­ses­sa olisi tarvit­tu. Vuosaaren etu­na olikin se etti täl­läistä lisärakentamista/peruskorjausta tarvin­nut tehdä kuin muu­ta­man kilo­metrin matkalle.

    Joku jos­sain välis­sä esit­ti myös kysymyk­sen mihin kaik­ki muut­ta­jat sit­ten sijoitet­taisi­in jos ei Malmin lento­kent­tä alueelle. Her­ran­ju­mala mikä yksik­er­taisu­us. Stadis­sa on tilaa vaik­ka ja kuin­ka paljon vaik­ka Malmia tai mitään muu­takaan aiem­min maini­tu paikkaa ei raken­net­taisikaan. Aloit­taa voisi vaikka­pa esikaupunkialuei­den tiivistämis­es­tä siten, että ne oikeasti oli­si­vat kaupunkia. Toki esikaupun­ki aluei­den väli­in jätetään luon­toaluei­ta ja aluei­den sisään puis­to­ja, mut­ta raken­nuskan­ta tulee saa­da tiivi­ik­si ja toimi­vak­si. Nykyisel­lään kun nuo esikaupun­git kun muis­tut­ta­vat enem­pi keskelle met­sää aje­tuol­ta ruotsin (vai pitäisikö nykyään sanoa Tallinnan) laivoil­ta ja niiden ympärille on sit­ten levitet­ty 300–400 x 300–400 metriä parkkipaikkaa asfaltteineen.

    Kuka­han olisi se fik­su joka toisi kaupunkisu­un­nit­telu­un umpiko­rt­telit takaisin?

  103. “Kaupunkisu­un­nit­telupäivil­lä näin hah­motel­man, mis­sä Turun moot­tori­tie oli tun­neloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välil­lä ja ker­rostalo­ja pääl­lä. Hah­motel­man alla luki luokkaa 100 000 km².”

    “Suomen pin­ta-ala 338 430,53 km², jos­ta sisävesiä 34 538,07 km²”

    Ei huono, ei tosiaan…

  104. Vielä Vuosaaren sata­mas­ta. Tämä on vähän viipynyt; yli kuukausi on kulunut ja hal­li­tuskin ehtinyt vaihtua.

    Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti blogillaan 11.6:

    ”1. Kun tavarasa­ta­mat päätet­ti­in siirtää, niin mik­sei niitä siir­ret­ty saman tien kun­nol­la eli kauem­mas? Nykyisel­lä paikallaan tavarasa­ta­ma vie var­masti enem­män tilaa asu­tuk­selta kuin Malmin lentokenttä.
    Niin­pä, vihreät esit­tivät Sata­man siir­toa Kirkkon­um­melle. Sitä kan­nat­ti­vat myös melkein kaik­ki logis­ti­ik­ka-asiantun­ti­jat. Kun­tara­joista seu­raa tälaista. Olen edelleen katk­era tästä hölmöydestä.”
    Meil­lä Kirkkon­um­mel­la min­un saamieni tieto­jen mukaan kaik­ki poli­it­tiset ryh­mät, eri­tyis­es­ti vihreät vas­tus­ti­vat sata­man rak­en­tamista Kantviki­in. Puoluee­ton paikallisle­hti Kirkkon­um­men Sanomat kan­nat­ti, ja piti lähin­nä maan­pet­turuute­na sitä, että äsket­täin edes­men­nyt sil­loinen kun­na­narkkite­htimme Leif Sund­ström kan­nat­ti sata­man rak­en­tamista Vuosaareen.

    En muista enää keskustelua asi­as­ta: demareis­sa oli ris­tive­toa, kos­ka toisaal­ta sata­ma olisi tuonut kai­vat­tu­ja teol­lisia työ­paikko­ja ja kun­nalle sata­mat­u­lo­ja. Keskustel­lessani asi­as­ta kesäku­us­sa yhden tut­tuni kanssa sain kuul­la taas lisää mie­lenki­in­toisia paikallisjuoruja.

    Perus­teet oli­vat luon­non­suo­jelulliset, asun­to­tont­tien tar­jon­ta sekä sata­mali­iken­teen aiheut­ta­ma haitta: 

    - Kirkkon­um­mel­la kaik­ki poli­it­tiset ryh­mät, paikalliset vihreät etunenässä, oli­vat vas­taan ja hyvästä syys­tä: Ranta-aluei­ta tääl­läkin halu­taan tar­jo­ta ihmisille asut­tavak­si, kun val­tio­val­takin patis­taa kaavoit­ta­maan asuinalueita.
    — ympäristö­vaa­timusten arvioin­ti oli hävyt­tömän puut­teelli­nen. Eläimistöstä todet­ti­in mm. “Eläimet joutunevat siir­tymään muualle”, ei kyl­lä edes mitään selvi­tys­tä eläimistöstä…
    — Pikkalan sata­man hienos­ta logis­ti­ikas­ta: yksi raidesu­un­nitel­ma oli Meikon luon­non­suo­jelu­aluei­den halki
    — puhu­mat­takaan eteläpuolen öljysa­ta­mas­ta ja sen kul­je­tus­re­it­eistä asuinaluei­den hal­ki ja kallion sisään louhit­tavista öljysäil­iöistä, jot­ka Museovi­ras­to torppasi. 

    - ja sit­ten tietysti vielä itse laivare­it­ti Porkkalan saaris­ton läpi, sinne on ehdotet­tu monipuolisen luon­non ja his­to­ri­an takia kansallispuistoa:
    — se olisi tuonut Pikkalan­lah­den kutu­alueille maan­täyt­töä saari­in saak­ka luon­non­va­raisen taime­nen koti­joen suulle
    — jo nyky­is­tenkin satamien vaiku­tuk­set aiheut­ta­vat huolta
    ympäristöviranomaisissa.

    Tun­temal­tani logis­ti­ikkaa min­ua parem­min tun­te­val­ta sain seu­raavia tietoja:

    ”Logis­ti­ikan tai Nav­i­ga­torin asian käsit­telystä en muista juuri mitään. Sen muis­tan, että Kantvikia kan­nat­ti kovasti Finnlines, joka oli han­kkin­ut alueelta maa­ta speku­loidak­seen sata­man rak­en­tamisen puit­teis­sa. Helsin­ki vas­tusti, kos­ka se olisi ollut kun­nan tuloista pois.
    Seu­raa­va on omaa pohd­in­taani, ei var­maankaan ainutlaatuista.
    Helsin­ki on kehit­tynyt sata­man ympärille. Paikan­han määräsi Kus­taa Vaasa Tallinnan hansakaupun­gin kil­pail­i­jak­si. Laivo­jen koon kas­vaes­sa rahti­lai­vat siir­tyivät 1960-luvun jäl­keen pois Eteläsa­ta­mas­ta. Som­pasaaren merk­i­tys on myös vähen­tynyt, samoin hiil­isa­ta­man sen vier­essä. Matkus­ta­jalai­vat ja ris­teilyaluk­set ovat myös kas­va­neet ja niitä on jaet­tu Eteläsa­ta­man ohel­la myös Län­sisa­ta­maan ja Finnli­nesin ropax­e­ja uuteen Vuosaareen.
    Kun sata­ma on meri- ja maali­iken­teen kään­töpöytä, ei ole mielekästä kas­vat­taa maakul­je­tuk­sen osu­ut­ta merikul­je­tuk­sen kus­tan­nuk­sel­la. Merikul­je­tus on niin paljon edullisem­paa. Taka­maa, hin­ter­land, minne tavara lopuk­si pää­tyy teol­lisu­u­den tai kulut­ta­jien käyt­töön, nykyään lähin­nä suuryk­siköi­hin eli lähin­nä kont­tei­hin pakat­tuna, saa olla mah­dol­lisim­man lähel­lä sata­maa, mut­ta kuitenkin kohtu­ullisen ruuhkat­toman maaväylästön yhdistämänä. 

    Näin ollen Lovi­isa, suh­teel­lisen lähel­lä Kot­ka-Ham­i­na ‑satama­paria ei tuo etu­ja muille kuin niille, jot­ka eivät tykkää laivo­jen näkemis­es­tä. Kirkkon­um­mi ei myöskään ole teol­lisu­us- tai kulut­ta­jakeskit­tymien välit­tömässä läheisyy­dessä. Samoin Han­kokin alka­isi olla turhan kaukana satamana.
    Vuosaaren ongel­ma on ollut pitkä val­i­tus­rum­ba — kiitos mm. Faz­erin suvun ja muu­tamien vihrei­den kansalais­ten — mikä viivyt­ti sata­man valmis­tu­mista vuosil­la, jol­loin se valmis­tui sopi­vasti lamavai­heeseen, mikä taas siir­si kan­nat­tavu­u­den ja muiden sata­mas­ta koitu­vien hyö­ty­jen lykkäy­tymistä melkoisen pitkälle horisonttiin.
    Tämän kum­mem­paa näke­mys­tä en osaa nyt antaa.”

    Tark­istin itsekin vähän tieto­jani: Suurin osa suurista varas­tokeskuk­sista on Met­sälän maali­iken­nekeskuk­sen lisäk­si Kehä III:n var­rel­la Vihd­in­tien (van­han Por­in­tien) ja Lah­den­tien välis­sä sekä Tuusu­las­sa ja Ker­aval­la. Etu­ina on Turun­tien suun­taan ver­rat­tuna Lah­den- ja Hämeen­lin­nantien sekä lento­ken­tän läheisyys. Voin maini­ta, että paperikonete­hdas Met­son varaosavaras­ton (vajaa 5000 m²) sijoit­tumiselle Ker­avalle v. 2008 vaikut­ti ratkai­sev­asti lyhyt ajo­mat­ka lentokentälle.

    Poikkeus on Inex­in (SOK:n) keskus­varas­to Keras­sa, Kilon lähel­lä rantaradan var­rel­la Kilon lähel­lä. Mie­lenki­in­toista oli nähdä tavar­ali­iken­teen muu­tos: keskus­varas­tolle kul­ki pis­toraide, jota ei vuosikausi­in käytet­ty; rautatieport­ti vain retkot­ti yhä enem­män ja enem­män. Muu­ta­ma vuosi sit­ten pis­toraide puret­ti­in ja tilaa tehti­in rekoille.

    Vuosaaren sata­mas­ta on Kirkkon­um­men Kantvi­ikki­in ver­rat­tuna 30 km lyhyem­pi mat­ka Lah­den­tielle ja 18 km lyhyem­pi mat­ka Hämeen­lin­nantielle. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa reit­ti kul­kee Kehä III:n kaut­ta. Lisäk­si selvästi mat­ka pääradalle on Vuosaares­ta lyhyem­pi. Yhdys­ra­ta Ker­avalle (n. 19 km), kul­kee tun­nelis­sa huo­mat­ta­van matkan. Ker­avalle on uuden radan var­teen raken­net­tu ja raken­netaan suuri logis­ti­ikkakeskus Kerca.

    Vuosaaren entiselle telak­ka-alueelle raken­netun sata­man vaa­ti­ma pin­ta-ala on 150 ha, eli 1,5 km². Kar­tas­ta huo­mamme, että alue on eril­lään muus­ta Vuosaares­ta, ja asuinalueena olisi muo­dostanut eril­lisen ja luul­tavim­min huonot palve­lut tar­jon­neen enklaavin.

    Näistä näköko­hdista voidaan jatkaa väit­te­lyä loputtomiin.

    Syy siihen, että vielä asi­aan puu­tun on minus­ta hyvin vaka­va asen­nevirhe Osmon kir­joituk­ses­sa: aja­tus, että jol­lain on hal­lus­saan korkeampi tietoisu­us, ja että tästä korkeam­mas­ta totu­ud­es­ta poikkea­vat mielip­i­teet oli­si­vat jotenkin hölmöjä. Mis­täköhän johtuu, että 70-luvun alus­sa tais­to­laiset sai­vat opiske­li­japi­ireis­sä niin suuren suosion?

    Logis­ti­ikkapäivät pide­tään vuosit­tain huhtiku­us­sa Van­has­sa sata­mas­sa, OS:n naa­puris­sa. Siel­lä on paljon kovata­soisia alus­ta­jia, mm. usein ollut Pekka Sutela ker­tomas­sa Venäjän taloud­es­ta ja sen suh­teesta kul­je­tusalaan. Saanko kysyä, kuin­ka usein OS on käynyt Logistiikkapäivillä?

Vastaa käyttäjälle Tavallinen Teknikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.