Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2011

8.6.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

– Lausuntoehdotus on oikein mielenkiintoinen puheenvuoro yhdyskuntasuunnittelusta.
Yksityiskohtaisempia kannanottoja:

Lausunnossa marmatetaan aiheellisesti Malmin lentokentästä, jolle ei vaan löydy vaihtoehtoista paikkaa. Kukapa sellaisen haitakkeen haluaisi. Jos Malmin lentokentälle laskisi vaihtoehtoiskustannuksen muuna maankäyttönä, yhden laskun tai nousun hinta muodostuisi kovin korkeaksi. Siksi ei ole laskettu. Kilpailee typeryydessä Talin kolopallokentän kanssa.

Raideliikenteestä halutaan varaus Jokeri 1,2 ja 3:lle ja vielä Tiederatikkalle Otaniemi-Viikki. Pisara-rataa korostetaan. Helirata Tapanilan kautta tulee poistaa, koska varaus haittaa maankäyttöä. Helsinki-Pietari -rata menkööt Lentokentältä Nikkilän kautta.

Viheralueista lausunnossa esitetään, että vain seudullisesti merkittävät viheralueet merkitään maakuntakaavaan ja loppu jätetään kunnan itsensä päätettäväksi. Noin on tehtykin Kivinokan osalta, mutta ei Vartiosaaren. Meri-Rastilassa valitetaan maakuntakaavan liikaa yksityiskohtaisuutta.

Kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta vastustetaan. Tämä on vähän erikoista näin Helsingin näkökulmasta.

Yritystoiminnan edellytysten parantaminen esikapunkialueiden asemanseuduilla

Tämä raportti merkitään vain tiedoksi. Jäin pohtimaan, onko kuva työpaikoista ripoteltuna asemien ympäristöön realistinen, kun työpaikat yleensä etsivät synergiaetuja toisistaan. Mutta pärjääväthän ne pitkin kehäteitä ripoteltuinakin.

Linnankatu 3:n asemakaava Katajanokalla

Neuvostoliiton ilmavoimat purkivat paikalla olleen vanhan rakennuksen 1940-luvulla. Sen jälkeen siihen rakennettiin betonirötiskä. Tontti oli kaavoitettu esikaupunkimaisen väljästi. Kaavaa ei ole toteutettu. Nyt se kaavoitetaan katajanokkalaisittain vähän yli kolmosen tonttitehokkuudella. Paikalle tulee uusvanha rakennus, joka soveltuu kaupunkikuvaan nykyistä selvästi paremmin. Autopaikkoja tontin alle tulee kolmisenkymmentä ja fillaripaikkoja vähän yli sata.

Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet

Näitä pitäisi suojella. Siksi joihinkin niistä kiellettiin rakentamasta hissiä. Kaupunginhallitus palautti asian sanoen, että hissit on sallittava. Nyt ne sitten sallitaan. En tosin usko, että kovin monta hissiä tällä tulee, koska jos hissin rakentaminen on mahdotonta, se on mahdotonta. Pelastusviranomaiset vaativat, että potilas on voitava kuljettaa paareilla alas, vaikka pianoa ei asuntoihin saataisikaan.

Kruunuvuorenrannan kaavoja lausuntokierrosten jälkeen

Kansalaiset ovat urputtaneet liian tehokkaasta kaavoituksesta, mutta niitä ei ole otettu huomioon. Hyvin vähäisiä muutoksia on tehty. Alueen yleiskaavasta on valitettu. Jos yleiskaava kaatuu, kaatuvat myös nämä asemakaavaesitykset.

Raitiolinja 8:n kehittämisohjelma

Tästä on annettu lausunto jo aiemmin ja HSL:n hallitus hyväksyi suunnitelman toukokuussa. Pysäkkejä lakkautetaan jonkin verran sekä ratikan etuoikeuksia ja omia kaistoja lisätään. Hyvä suunnitelma vaikka olisi voinut olla vielä kunnianhimoisempi. Nyt kasin reittinopeus on 15,9 km/h. Aika lähellä Strassbourgin pikaratikkaa.

Raportti liikenteen sujuvuudesta

Merkitään tiedoksi. Kerron tästä enemmän, kun olen kuullut esittelyn. Nopeus on hidastunut aamuliikenteessä ja kasvanut iltäpäiväliikenteessä.

Kommentit

122 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2011”

  1. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2011 kello 13:18

    Tämä raportti merkitään vain tiedoksi. Jäin pohtimaan, onko kuva työpaikoista ripoteltuna asemien ympäristöön realistinen, kun työpaikat yleensä etsivät synergiaetuja toisistaan. Mutta pärjääväthän ne pitkin kehäteitä ripoteltuinakin.

    Sulta meni nyt jotain ohi. Pointti on nimenomaan se että työpaikkoja on ripoteltu joka seisakkeelle, ja toimistotila jossain Tapulikaupungissa ei vaan ole kovin kiinnostava, eikä niillä motarinvarsitoimistoillakaan niin kummoinen kysyntä ole. Rapparissa ehdotetaan järkeistämistä, eli että jaetaan asemanseudut sellaisiin mihin sijoitetaan paikallispalveluita (esim. ruokakauppa) ja keskitetään työpaikkoja vain isoimmille.

    Päinvastoin kuin kasi, Strassbourgin pikaratikka kulkee kävelykeskustan läpi, vastaavilla osuuksilla kuin missä kasi kulkee sen nopeus on huomattavasti suurempi. Tuossa se päätettävä asia on että milloin tehdään Hesarin parannus, ne ratikan pysäkki- ja muut uudistukset on sinänsä hyvin kannattavia mutta ne olisi taloudellista tehdä samalla kuin Hesaria uusitaan, eli fillarikaistat nyt esimerkiksi ja muutenkin ehostusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.6.2011 kello 13:42

    Mahtaakohan Soininvaara kyetä ajattelemaan kriittisesti Pisarasta, jota eräät ministerit ovat ajaneet eteenpäin muun muassa puolitotuuksien avulla (linkissä esiintyvä Sinnemäki ei ole ainoa)?

    http://annisinnemaki.net/component/customproperties/tag/Tagit-liikenne.html
    http://www.ess.fi/?article=327157
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. az kirjoitti 8.6.2011 kello 13:48

    Malmi ja Tali pitää ehdottomasti jättää rauhaan. Niiden “muuhun maankäyttöön” ottaminen tarkoittaisi nykyisessä järjettömässä politiikassa alueiden peruuttamatonta asfaltoimista ja betonoimista 30 metrin korkeuteen. Pitäkää betoniset näppinne erossa kaupunkitilan vihreistä laikuista ja harvoista kulttuurimaisemista.

    Jonkun vuosikymmenen päästä, kun fiksaatio ihmisten asumisen sullomisesta mahdollisimman tiiviiseen on väistynyt, alueille toki voidaan pohtia vaihtoehtoisiakin käyttömahdollisuuksia. Yleisinä virkistys- ja vapaa-ajan alueina.

    Tämä tuntuma alueiden säilyttämisestä on myös kaupunkilaisten enemmistön tahto. Kysely toisensa perään selkeä enemmistö helsinkiläisistä toteaa, että haluavat pitää Malmin, Talin ja Santahaminan rakentamattomina. Etkö voisi jo luovuttaa ja kunnioittaa enemmistön tahtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. az kirjoitti 8.6.2011 kello 13:55

    Tähdennetään vielä, että viimeisimmän gallupin mukaan vain joka kolmas (1/3) helsinkiläinen haluaisi asuintaloja rakennettavan näille alueille. 1/3. Minkä oikeuden katsoisit itselläsi ja laillasi ajattelevilla olevan muuttaa kaupunkikuvaa kaupunkilaisten selkeän enemmistön tahdon vastaisesti? Eikö tällainen kysymys yhteisesti jaetusta kaupunkiympäristöstä ole selkeä subjektiivisesti arvotettava kysymys, jossa suoran demokratian ulottuvuudella pitäisi olla merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. IJ kirjoitti 8.6.2011 kello 13:59

    Yhäkin jaksan huomauttaa Malmin lentokentän korvaamattomuudesta. Jos se puretaan, ei Suomessa ole jäljellä yhtäkään ennen toista maailmansotaa rakennettua lentokenttää, eikä montaa löydy maailmaltakaan korvikkeeksi. Luulisi museoarvon olevan Vihreidenkin ymmärrettävissä.

    Pelkkä asemarakennuksen suojelu ei riitä, ei Senaatintorinkaan suojelemiseksi riitä ympäröivien rakennusten suojelu. Miksei muuten Senaatintorille kaavoiteta muutamaa tornitaloa? Olisi helppo myydä, ja hyvään hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Matti kirjoitti 8.6.2011 kello 15:02

    On Pisaran vaihtoehtona harkitty pääradan leventämistä välillä Pasila-Rautatieasema? Huomattavasti huokeampaa ja vaikuttaisi kuitenkin ratkaisevan useat ongelmat, joita Pisararata on luotu ratkomaan. Miksei toimi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. teekkari kirjoitti 8.6.2011 kello 15:17

    az:

    Samoin 9/10 suomalaisista haluaisi asua järven rannalla asunnossa, josta on merinäköala. Ja mieluiten isolla tontilla rauhallisessa ympäristössä, jossa kaikki palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Tällaista “kansan tahtoa” on hyvin vaikea ottaa yhdyskuntasuunnittelun peruslähtökohdaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2011 kello 15:21

    Minulla on sympatiaa Malmin kenttää kohtaan, mitä ei tosin lisännyt kentän puolustajien ehdotus liikelentokäytöstä ja siihen liittyen kiitoradan pidennys eli läheisen omakotitaloalueen purkaminen. Mutta joka tapauksessa se nyt vaan on saman kokoinen kun koko Länsisatama. Olisiko se pitänyt museoida perinteisenä satamana eikä siirtää Vuosaareen? Eikä se kenttä mikään viheralue ole, sen reunat osin kyllä.

    Riittäisikö niille harrastekoneille vähän pienempi kenttä? Se Porvoon suunnitelma missä oltiin tekemässä käytännössä toista lentoasemaa oli älytön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Teemu Kemppainen kirjoitti 8.6.2011 kello 15:43

    “Tähdennetään vielä, että viimeisimmän gallupin mukaan vain joka kolmas (1/3) helsinkiläinen haluaisi asuintaloja rakennettavan näille alueille.”

    Entäs tulevien asukkaiden mielipide?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2011 kello 15:44

    Tarkennetaan vielä tähän:

    Lausunnossa marmatetaan aiheellisesti Malmin lentokentästä, jolle ei vaan löydy vaihtoehtoista paikkaa. Kukapa sellaisen haitakkeen haluaisi.

    Se nykyinen harrasteilmailu ei ole kummoinen haitta, ne on etupäässä pieniä ja hiljaisia koneita. Ongelma on nämä kaavailut jostain Helsingin kakkoskentästä johon lennettäisiin ihan pienemmillä matkustajalentokoneillakin. Ei sellaista halua kukaan naapuriinsa.

    Lentoliikenteen kannalta pulma on se että harrastajakenttänä Malmi on hyvin kallis ihan jo Finnavialla joka haluaa siitä eroon, ja toisaalta tuolle paikalle ei taas voi tehdä ihan oikeaa lentokenttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.6.2011 kello 15:54

    Kommentti IJ:lle 8.6.2011 kello 13:59

    Maailmassa on tyylikkäitäkin esimerkkejä maapalojen uusiokäytöstä kuten Meksikon kaupungissa osana suurempaa kokonaisuutta Colonia Hipódromo, jossa vanha raviradan pohjaa käytetään yhä katuna (kartalla avenida Ámsterdam).

    http://www.lomejordelacondesa.com/historia.php
    http://en.wikipedia.org/wiki/Colonia_Hip%C3%B3dromo

    Jos sitä Malmin lentoasemaa ei millään voi säilyttää nykykäytössä, tyylikäs vaihtoehto olisi nähdäkseni nykyisten kiitoratojen ja muiden väylien säilyttäminen katuina tai vastaavina ja matala rakentaminen niiden ympärille säilyttämällä jo olemassa oleva rakennuskanta mahdollisimman pitkälti.

    Tämä ei ehkä gryndereitä kauheasti ilahduta, mutta erilainen ja todennäköisesti jopa viihtyisä kaupunginosa olisi lopputuloksena.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. az kirjoitti 8.6.2011 kello 16:16

    teekkari:

    Samoin 9/10 suomalaisista haluaisi asua järven rannalla asunnossa, josta on merinäköala. Ja mieluiten isolla tontilla rauhallisessa ympäristössä, jossa kaikki palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Tällaista “kansan tahtoa” on hyvin vaikea ottaa yhdyskuntasuunnittelun peruslähtökohdaksi.

    Eivät nämä liity toisiinsa. Käsittele spesifia kysymystä, äläkä väärennä siitä lapsellista karikatyyria. Ensinnäkään kyse ei ole omasta asumisesta tai edes omasta lähiympäristöstä, vaan laajemmin kaupunkikuvasta ja kaupunkiympäristöstä. Tähän ei nimby-korttikaan kelpaa, koska enemmistön kyselyyn vastanneista naapurissa nämä alueet eivät ole ja Talin golfaajat ja Malmin harrastelentäjät ovat vielä pienempi vähemmistö.

    Varmasti saat “nokkelaan” “vertaukseesi” kasapäin peukutusta, mutta olisi silti kiva, jos ihmiset vaivautuisivat argumentoimaan edes välttävällä konkretian tasolla. Yritettäisiin puhua asiakysymyksistä niiden omilla asiaperusteisilla ehdoilla.

    “Minusta tuo puisto pitäisi säilyttää virkistysalueena.” “Haluat siis jokaiselle oman rantatontin ja kasvattaa Lapin aluetukea miljardilla?” Tällainenhan on ihan älytöntä keskustelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sakari E kirjoitti 8.6.2011 kello 17:13

    az: pidätkö lentokenttää jotenkin erinomaisena virkistysalueena? Ymmärrän hyvin, miksi asutuksen väliin on jätettävä luontoa. Mutta minne sinä sijoittaisit sen loputtoman muuttotulvan, joka Helsinkiin pyrkii, jos lentoasemakin on liian arvokasta lenkkeilymaata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.6.2011 kello 17:32

    Tähdennetään vielä, että viimeisimmän gallupin mukaan vain joka kolmas (1/3) helsinkiläinen haluaisi asuintaloja rakennettavan näille alueille
    Tällaisilla eri intressiryhmien teettämillä “mielipidetiedusteluilla” ei ole kovin suurta painoarvoa. Minulta voi tilata tuen melkein mille mielipiteelle tahansa ja pystyn kyllä muotoilemaan kysymyksen sanamuodon siten, että enemmistö on taattu.
    Kansalaismielide on tärkeä, mutta vasta kunnon kansalaiskeskustelun jälkeen. Jokaisen on ensin saatava tietoonsa erilaiset vaikutukset.
    Tulos olisi saatanut olla toinen, jos olisi kysytty, kannattaako lentokenttä säilyttää, vaikka sen hintana jumalan selän taakse karkotetut asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin 50 000 ylimääräistä kilometriä autoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Vihreä äänestäjä kirjoitti 8.6.2011 kello 17:53

    “Jos se puretaan, ei Suomessa ole jäljellä yhtäkään ennen toista maailmansotaa rakennettua lentokenttää”

    Uskoisin että kiitoradat on asfaltoitu uudelleen kerran-pari toisen maailmansodan jälkeen. Ja edelleen; lentoasemarakennus säilyy.

    Tämä oli ehkä älyttömin puolustus millekään asialle koskaan. Malmin kenttä asunnoiksi! Kämäräisen ehdotus kiitoratojen säilyttämisestä pääkatujen paikkoina on kiinnostava ja jopa kannatettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. teekkari kirjoitti 8.6.2011 kello 19:15

    az:

    ei mielipidekään (“1/3”) ole argumentti. Argumentointi ei ole demokratiaa; miljoona kärpästä voi olla väärässä.

    Olen täysin varma siitä, että Tali ja Malmin kenttä voitaisiin kaavoittaa siten, että lopputuloksena olisi tuhansien asuntojen lisäksi nykyistä paremmat ulkoilumahdollisuudet kaikille muille ihmisryhmille kuin harrastelentäjille ja eliittigolfareille. Malmilla voisi esimerkiksi säilyttää nykyiset kiitoradat pienennettyine suoja-alueineen kokonaan nykyisenkaltaisina avoimina alueina, jolloin myös kulttuurimaisema säilyisi ainakin jonkinlaisena muistona.

    Haluttaessa (ja turvarajojen joustaessa) Malmilla voisi hyvin järjestää vaikka lentonäytöksiäkin vielä asuinalueeksi muuttamisen jälkeenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. az kirjoitti 8.6.2011 kello 19:22

    Osmo olettaa:

    Tällaisilla eri intressiryhmien teettämillä “mielipidetiedusteluilla” ei ole kovin suurta painoarvoa.

    Helsingin Sanomien teettämä kysely TNS Gallupilla

    Etkä varmasti olisi (paino)arvosta tuota mieltä, jos tulos olisi ollut omalle kannallesi mieluinen. Silloin käyttäisit tulosta eduksesi. Puhdasta älyllistä epärehellisyyttä.

    Kansalaismielide on tärkeä, mutta vasta kunnon kansalaiskeskustelun jälkeen. Jokaisen on ensin saatava tietoonsa erilaiset vaikutukset.

    Nämä “vaikutukset” ovat valittuun politiikkaan ja laajempaan yhteiskuntarakenteeseen kytköksissä. Skaala on paljon laajempi kuin pelkistetty valinta 50,000 työpäivittäisen lisäkilometrin ja lentokentän alueen rakentamisen välillä.

    Jos toisaalta olet sitä mieltä, että selkeän enemmistön mielipiteellä ei pitäisi olla vaikutusta heidän kaupunkiympäristöönsä, koska ovat tiedostamattomia, niin sano se suoraan ja kiertelemättä.

    Jos et ole tätä mieltä, niin yritä jatkaa sitä informoivaa kansalaiskeskustelua enemmistön kannan muuttamiseksi. Mutta älä ylläty, jos se kanta ei siitä mihinkään muutu.

    Sakari E,

    Älä viitsi jatkaa väärinymmärtämistä lenkkeilystä lentokentällä. Jos tuota parempia argumentteja ei ole tarjota, niin syntyy epäilys, ettei niitä argumentteja ole lainkaan. Kentällä on harrastearvonsa lisäksi kulttuurihistoriallinen arvo ja maisema-arvo. Lisäksi sen ympärillä on kyllä myös luonto- ja lintualue, joka häviäisi alueen rakentamisen myötä.

    TNS Gallupiin säilyttämisen puolesta vastannut saattaa olla vaikkapa keski-ikäinen mieshenkilö, joka muistaa poikasena käyneensä alueella lentokoneita katsomassa. Syitä voi olla hyvin monia. Yleisin lienee yleisemmän tason kavahdus kaikkea kaupunkitilan ankeaa lisätäyttämistä vastaan.

    Seuraava kysymys on silti relevantti:

    minne sinä sijoittaisit sen loputtoman muuttotulvan, joka Helsinkiin pyrkii

    Ei se tulva Malmin rakentamiseen lopu. Päinvastoin jos pk-seutua entisestään paisutetaan, niin alueelle seuraa perässä yhä lisää yrityksiä, syntyy lisää työpaikkoja ja kierre jatkuu omasta voimastaan. Maailmallahan on esimerkkejä kasvukeskuksista, jotka ovat tämän kasvu synnyttää kasvua -kehityksen myötä levinneet kaupunkimatoiksi.
    Eikä maahanmuuttajien keskittyminen pk-seudulle helpota tilannetta.

    Helsinki on kaiken lisäksi vielä ongelmallisessa maantieteellisessä asemassa kasvamaan mittavasti.

    Politiikan avulla voidaan pyrkiä vahvistamaan useamman kasvukeskuksen Suomea, jolloin paine pk-seudun suuntaan vähenisi.

    Tämä edellyttänee Kokoomuksen ja vihreiden yhtäaikaista oppositiotaivalta?

    Omasta mielestäni on jo periaatekysymys puolustaa kaikkea Helsingissä jäljellä olevaa vihreää tilaa ja rakentamatonta kulttuurimaisemaa, sillä betoni on inhimilliseltä kannalta vallannut jo enemmän kuin sille kuuluvan tilan. Oli kyse sitten suuremmista saarista, Lauttasaaren mökkialueista, golf-kentästä tai lentoasemasta.

    Koivusaari hävittiin taannoin betonille. Tämä kehitys on täysin pysähtymätöntä, ellei sitä vastaan oteta periaatteellista puolustusasemaa. Aina voidaan yksi alue kerrallaan osoittaa ja asettaa vastakuppiin “50,000km” tai milloin mitäkin oman agenda mukaista, kunnes muutamia puistoja lukuun ottamatta koko kaupunki on tukahdutettu vihreästä ja avarasta maisemasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. KariS kirjoitti 8.6.2011 kello 19:22

    “Malmi ja Tali pitää ehdottomasti jättää rauhaan. Niiden “muuhun maankäyttöön” ottaminen tarkoittaisi nykyisessä järjettömässä politiikassa alueiden peruuttamatonta asfaltoimista ja betonoimista 30 metrin korkeuteen”

    Eikös se Malmin kenttä ole pääosin asfaltoitu jo nyt?

    Talin kenttää taasen subventoidaan veronmaksajien pussista mm. mitättömän vuokran ja klubirakennukseen upotettujen keupungin maksamien korjauskulujen muodossa. Kentästä nauttii pieni elitistinen golfareiden ryhmä, muille paikka on aidattu umpeen. Sellaistako pitää verovaroin tukea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Joel A. kirjoitti 8.6.2011 kello 21:03

    Minä tykkään Malmin kentästä vaikka asun ihan lähellä. Melu ei haittaa yhtään, koska ei sitä juuri koskaan huomaa. Yöllä siellä ei kait lennetä, en ole ainakaan pannut merkille. Päivällä lentokoneiden ääni ei juuri ylitä autojen huminaa. Häiritsevin kaupunkiääni ovat tahallaan äänekkäiksi viritetyt kaksipyöräiset sekä liikennemönkijät, jotka pitävät aivan helvetillistä meteliä. Onneksi niitä ei ole vielä paljon.

    En myöskään harrasta lentämistä, enkä ole koskaan ollut pienkoneen kyydissä. Minusta ne lentokoneet ovat vaan hauskan näköisiä ja elävöittävät siten osaltaan maisemia. Toivon, että Malmin kenttä saa jatkaa, vaikka varmasti sen alle jäävä rakennusoikeus onkin kallista. Kaikkea ei voi mitata rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. antti kirjoitti 8.6.2011 kello 21:19

    Miten Viikin pellot taas unohtui listalta? Vihreiden oma leikkikenttä mille ei saa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Maria Laiho kirjoitti 8.6.2011 kello 21:21

    Ihmettelen kyllä suuresti tätä tänne tulevien asukkaiden määrää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle olisi suunnitteilla 460 000 asukasta. Se tuntuu otettavan annettuna kuin jollain kultalautasella. Puolet tästä määrästä olisi kuulemma maahanmuuttajia. Kukaan ei tunnu kyseenalaistavan näitä lukuja ja kaikki suunnitelmat tehdään tämän luvun pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Maria Laiho kirjoitti 8.6.2011 kello 21:26

    Toinen asia mikä kyllä ärsyttää myös, että maakuntakaavaluonnos on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä virkamiesten kanssa. Virkamiehet sanelevat virkamiehille miten homma hoituu, ja politikot tekevät täsmälleen miten virkamiehet haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tavallinen Teknikko kirjoitti 8.6.2011 kello 22:05

    #
    Lausunnossa marmatetaan aiheellisesti Malmin lentokentästä, jolle ei vaan löydy vaihtoehtoista paikkaa. Kukapa sellaisen haitakkeen haluaisi.
    #

    Oli tosi perkeleellistä kuunnella Helsinki-Vantaan uudelleen järjestelyjä muutama vuosi sitten täällä Vantaalla kuunneltuna, että koskaan ei voi tietää mille suunnalle lentokentän uudistusta tullaan suunnittelemaan -> mille suunnalle lentokoneiden nousuunlähtöjyrinä tulee keskittymään !

    Sekä lentokoneiden rullausteiden tulevat suunnitelut ovat arvoitus miten lentokoneet metelillään ennen varsinaista paikoitustaan kiitotiellä rullaustiellä tulevat häiritsemään metelillään lähitienoota tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kimmo kirjoitti 8.6.2011 kello 22:10

    Jos Malmin lentokentälle laskisi vaihtoehtoiskustannuksen muuna maankäyttönä, yhden laskun tai nousun hinta muodostuisi kovin korkeaksi. Siksi ei ole laskettu. Kilpailee typeryydessä Talin kolopallokentän kanssa.

    Sieltä taas pilkistää vanha Enemmistöläinen. Ajat muuttuvat, mutta aatteen palo säilyy. Talin golfkenttä ja Malmin lentokenttä on ollut teidän (Enemmistöläisten) hampaissa lähes yhtä kauan kuin autoja on vaadittu tunneliin (siis kohtuuden nimissä, nykyään vastustatte samaa tunnelia).

    Omalla lailla ymmärrän tuon golfjutun – pelkkää eliitin elostelua – mutta harrastelentokentän aktiivikäyttäjät ovat keskimäärin varsin työväenluokkaista väkeä.

    Silti, tässä on varsinaista yhteismaan dilemmaa, kun kaikki ei harrasta tennistä eikä jääkiekkoa, eikä edes ratikoita!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Lundqvist kirjoitti 8.6.2011 kello 23:02

    Kimmo: “Silti, tässä on varsinaista yhteismaan dilemmaa, kun kaikki ei harrasta tennistä eikä jääkiekkoa…”

    Ihan vain kuriositeettinä ja hahmottamista auttamaan, Malmin lentokentälle mahtuisi nopeasti arvioiden parisataa jalkapallokenttää. Puistoalueille sitten vielä jokunen lisää.

    Minun on vaikea ymmärtää, miksi tilaa vieviä aktiviteetteja pitäisi saada välttämättä harrastaa siellä, missä tilalle olisi tähdellisempää käyttöä. En myöskään koskaan ole ymmärtänyt peltojen ja muiden joutomaiden rakentamisen vastustamista kaupungeissa. Argumentit kuulostavat poikkeuksetta teennäisiltä ja sen vuoksi itsekkäiltä.

    Kaupungit ovat rakennuksia varten ja on varsin hyvä rakentaa kaupunkiin, koska silloin ei tarvitse rakentaa luontoon.

    Mitä taas tulee tilankäyttöön yleensä, niin kaavoituksen pitäisi olla markkinaehtoisempaa. Lentoharrastajat ja golffarit pitäkööt kenttänsä, jos ovat valmiita niistä maksamaan sen mitä joku grynderi alueista maksaisi. Itse minun on Talissa vakituiseen palloa huitovana golffarina todettava, etten olisi valmis maksamaan pelaamisestani oletettavaa markkinahintaa, vaan siirtyisin mieluusti etäämmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. migul kirjoitti 8.6.2011 kello 23:05

    “Kansalaiset ovat urputtaneet liian tehokkaasta kaavoituksesta, mutta niitä ei ole otettu huomioon. Hyvin vähäisiä muutoksia on tehty. Alueen yleiskaavasta on valitettu. Jos yleiskaava kaatuu, kaatuvat myös nämä asemakaavaesitykset. ”

    Joo… Totta totta
    Mutta minkälainen ympäristövandaali pitää olla kannattaaksen nykyisenlaista Borgströminmäen suunnitelmaa. Pari hassua haulikolla ammuttua mökkiä suoraan parhaan maisemapaikan viereen? Joo , kiitos ei. Tuosta touhusta on tehokas tai laadukas kaavoitus kaukana. Mutta tuossa kohdassa voitaisiin siirtää nuo onnettomat metsälähiö-talot muutaman kymmenen metriä vähän kauemmas maisemia pilaamasta. Onko pakottava tarva rakentaa ne just siihen eikä siihen viereen?

    Itse entisenä laajasalolaisena kannatan Laajasaloon tulevaa uutta asutusta ja rakentamista…

    Kannattaa huomioida

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Simo Melenius kirjoitti 8.6.2011 kello 23:28

    Olen kyllä sitä mieltä, että Malmin kenttä ja suuret virkistys- ja viheralueet tulee jättää rakentamatta tulevina vuosikymmeninä. Ei siksi, että ihmisten kaupunkiasuminen ei olisi tärkeämpää vaan siksi, että tilanpuutteen takia niihin ei tarvitse oikeasti koskea vielä pitkään aikaan ja hyvä jos koskaan, jos vaan maltetaan rakentaa kaupungista kaupungin näköistä ja annetaan luonnon ja virkistysalueiden olla luontoa ja virkistysaluetta.

    Nykyisin ei oikein gryndata lisää kaupunkia vaan pikemminkin lähiöitä, asuinalueita ja niiden hybridejä. Eri alueita ja taloja alueiden sisällä rakennetaan sinne tänne, ja samalla sekä alueiden väliin että talojen väliin jää suuria alueita, joiden tarkoitus on lähinnä olla vain läpikuljettavana. Tuossa mallissa ongelmaksi tulee lisäksi se, että melkein kaikilla on työmatka lähiöstä toiseen tai lähiöstä keskustaan. Ja kun ihmiset käyvät vaan nukkumassa, liiketilatkaan eivät kannata. Kaupassakin kannattaa käydä kauempana suuryksiköissä, kun kuitenkin joutuu kotikaupunginosasta lähtemään ja yleensä autolla.

    Mutta mitä, jos otetaan mieluummin joku nykyinen tai osin rakennettu alue ja rakennetaan sitä lisää, kunnes paikka alkaa muistuttaa Kalliota, Töölöä tai Punavuorta? Tunnusmerkkejä ovat riittävän kapeat kadut, järjestään 5-6 kerrosta ja taloihin sekä kauppoja, ravintoloita, toimistoja, muita yrityksiä ja asuntoja. Lopetetaan rakentaminen, kun alueen kahvilaindeksi laskee viiteen: mistä tahansa osoitteesta tarvitsee kävellä enintään viisi minuuttia, jotta pääsee kahvilaan.

    Riittävän korkea asuintiheys varmistaa sen, että alueelle kannattaa perustaa palveluja ja että joukkoliikenteelle on käyttäjiä. Lisäksi jos työpaikkoja on asuntojen lähellä, osan porukasta ei tarvitse matkustaa mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. az kirjoitti 9.6.2011 kello 0:13

    Lundqvist:

    En myöskään koskaan ole ymmärtänyt peltojen ja muiden joutomaiden rakentamisen vastustamista kaupungeissa. Argumentit kuulostavat poikkeuksetta teennäisiltä ja sen vuoksi itsekkäiltä.

    Ehkä et ole kuullut kaikkia tähdellisiä argumentteja? Suositan tästä kysymyksestä kiinnostuneille Richard Louv:n teosta Last Child in the Woods: Saving Our Children from Nature-Deficit Disorder http://www.amazon.com/dp/1565123913

    Kyseisen kirjan luettuani omat sympatiani ahtaalle urbaanille yhteiskuntavisiolle ovat olleet aika vähissä.

    Louv:n perusargumentti (jonka tiivistelmän voi lukea yllä linkitetyltä amazonin sivulta) on helppo hyväksyä evoluutiopsykologista ihmisymmärrystä vasten. Kaupunkiympäristö vastaa ympäristövisuaalisesti hyvin heikosti EEA:ta (Environment of Evolutionary Adaptedness).

    Louv listaa (ev.psyk. termistöä käyttämättä, mutta konteksti on sama) paljon tutkimusta siitä, kuinka tämä on yksilölle psykologisesti kuluttavaa. Ei tietenkään kaikille, mutta laajemmassa tilastollisessa otannassa. Eikä vain lapsille, vaan kaikille ikäluokille.

    Ihminen reagoi psykologisesti positiivisesti sellaiseen visuaaliseen ympäristöön, mikä välittää EEA:ssa pärjäämisen kannalta merkittäviä signaaleja.

    Tämäkin on tutkittua. Kesämökkeilevälle suomalaiselle helppo ymmärtää, vaikka ei heti osaisikin yhdistää vehreyttä, vesistöjä ja avaria maisemia lajinsa psykologiseen evoluutioon.

    Samaan viittaa taannoinen Sitran barometrikin, lainaus barometria käsitelleestä uutisesta:

    Sitran selvityksen mukaan sujuva ja stressitön arki myös toteutuu sitä paremmin, mitä maaseutumaisemmalla alueella vastaajat asuvat.

    –Maaseutu on mitä parhain onnellisuuspolitiikan keino. Siellä on hyvinvointiylijäämää, jota riittäisi muillekin kuin nyt siellä asuville. Kaupungistuminen lienee saavuttanut lakipisteensä, ainakin asenteena, kertoo Sitran tuoreen julkaisun, Maisema on, työ puuttuu, kirjoittaja kulutussosiologi Riitta Nieminen-Sundell.

    Samasta syystät puistot, rannat, torit ja näköalapaikat näkymineen ovat kuvattuja kaupunkiympäristöjä. Ei niiden koettu esteettisyys ole niinkään konstruktio, vaan tulee ihmisen biologiasta.

    Ihminen ei ole vain ratas teknokraatin laskelmiin ajokilometrien säästämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 0:18

    Mikä siinä on että jonkun alueen rakentamista vastustaville tuottaa lähes aina ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pysyä asiassa tai ylipäänsä järjissään?

    Pitäisi pystyä kertomaan miksi juuri nykyinen maankäyttö on parempi kuin joku muu käyttö, ei että ko. pläntti on hyvässä käytössä. Esimerkiksi Malmin lentokenttä vähän riippuen miten sen rajat vetää on jotain pari neliökilometriä. Se kysymys mihin puolustajien pitäisi vastata ei ole että onko harrasteilmailu hyvä juttu vaan että miksi juuri siihen tulisi käyttää noin paljon tilaa juuri siinä osassa Suomea jossa se on kortilla?

    Ja tähän ei vastata, vaan siirrytään siihen ettei maasta ole pulaa. Ei tilantarve nyt yhdestä isostakaan alueesta kiinni ole, mutta tämä on nollasummapeliä. Ja niillä kaikilla muillakin alueilla on ihan vastaavia ongelmia, rakennetaanko vaikka tusina Meri-Rastilan rantaa sitten? Sinänsä henk. koht. kyllä tarjoan niitä motarinvarsia, ne auttaisivat jo paljon.

    Kolmas vaihe sitten onkin että Helsinkiin tai yleisemmin Uudellemaalle ei pitäisi ylipäänsä rakentaa. Tuolle voi käydä hakemassa gallupissa nimeltä kunnallisvaalit kannatusta, ei ole juuri saanut. Ja syy on se että kun ihmisille edes vähän raottaa että mitä tuosta seuraisi niin sitä ei juuri kukaan kannata. Haluatako asua, työskennellä ja yrittää muuttotappioalueella? Ovatko asunnot Helsingissä mielestäsi liian halpoja? Hluatko että lähin asunto joka lapsillasi on varaa ostaa on lähempänä Tamperetta kuin Helsinkiä? Miten oletat paikallispalveluiden käyvän kun asumisväljyyden kasvu puolittaa paikallisten asukkaiden määrän?

    Se koko maan kehittäminen nimenomaan on vaihtoehto, onhan se tavallaan sitä jos Helsigin työssäkäyntialue leviää kattamaaan koko Etelä-Suomen. Kahden tunnin työmatka suuntaansa tuskin on yhdyskuntapolitiikaan tavoite, tosin tuollaisessa taloudellisessa mallissa tuo työssäkäynti rasittaïsi yhä harvempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Erkki M kirjoitti 9.6.2011 kello 0:40

    Osmo S:
    “Tähdennetään vielä, että viimeisimmän gallupin mukaan vain joka kolmas (1/3) helsinkiläinen haluaisi asuintaloja rakennettavan näille alueille
    Tällaisilla eri intressiryhmien teettämillä “mielipidetiedusteluilla” ei ole kovin suurta painoarvoa. Minulta voi tilata tuen melkein mille mielipiteelle tahansa ja pystyn kyllä muotoilemaan kysymyksen sanamuodon siten, että enemmistö on taattu.”

    Tuon kyselyn taisi teettää Helsingin Sanomat. Mikä “oma lehmä” sillä on ojassa tässä asiassa? Ja millä lailla kysymysteksti oli väärä?

    Osmo S:
    “Kansalaismielide on tärkeä, mutta vasta kunnon kansalaiskeskustelun jälkeen.”

    Kansalaiskeskustelua tästä aiheesta on käyty kiivaasti ainakin siitä asti, kun Suvi-Anne Siimes meni lupaamaan, että valtio luopuu Malmin lentokentästä etuajassa, jos kenttä täytetään asunnoilla. Tämä tapahtui v. 2000.
    Kentän säilyttämistä tukevassa nettiadressissa on tällä hetkellä yli 52 000 nimeä Suomesta ja yli 2000 nimeä ulkomailta. Ja ystäväyhdistyksessäkin lähes 1000 jäsentä.

    OS: “Jokaisen on ensin saatava tietoonsa erilaiset vaikutukset.”

    Kentän vaikutuksista on kokemusperäistä tietoa lähes 75 vuoden ajalta. Ja pienkonekenttänäkin eli nykyisessä tehtävässään se on toiminut jo vuodesta 1953 alkaen. Mutta jos jonnekin Uudellemaalle, lähelle Helsinkiä rakennetaan uusi lentokenttä (joka sallii liikenteen myös suuremmilla koneilla), niin siitä ei taatusti ole kellään mitään kokemusta, vaan paikalliset asukkaat joutuvat “ostamaan sian säkissä.”

    OS:
    “Tulos olisi saatanut olla toinen, jos olisi kysytty, kannattaako lentokenttä säilyttää, vaikka sen hintana jumalan selän taakse karkotetut asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin 50 000 ylimääräistä kilometriä autoillaan.”

    Kukaan ei ole karkottanut ketään jumalan selän taakse. Tai ainakaan sitä ei ole tehnyt Malmin lentokenttä. Ja autoilla tullaan taatusti ajamaan pääkaupunkiseudulla ihan yhtä paljon kilometreja kuin nytkin ajetaan, vaikka Malmin kentälle majoitettaisiin 10 000 ihmistä. Kyllä heilläkin lähes kaikilla olisi varmasti oma henkilöauto. Ja työpaikat ja harrastukset ties missä kaukana.
    Muistettakoon myös, että Malmille rakennettavat asunnot eivät olisi ilmaisia vaan varmasti kalliimpia kuin ne jumalan selän takana sijaitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 7:48

    Kyllä sieltä Jumalan selän takaa on töihin pidempi matka kuin Malmilta, joka on vielä aseman vieressä.
    Josd harrasteilmailijoiden mielestgä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työmatkat ovat pitkiä, miksi on niin tärkeätä, että matyka lentokentälle on lyhyt? Jos muutama sata lentäjää päivässä matkustaa Jumalan selän taakse, on kai se pienempi asia kuin että kymmenen tuhatta asukasta joutuu tekemään tämän matkan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. az kirjoitti 9.6.2011 kello 1:03

    teekkari:

    ei mielipidekään (“1/3″) ole argumentti

    Toki on kontekstissaan. Nimenomaan demokratiassa.

    Moni yhteiskunnallinen kysymys on muotoa “mansikka- vai suklaajäätelöä?”. Tällaiset subjektiiviset tunnepohjaiset kysymykset tai esimerkiksi intuitio ovat hyvin vaikeita, monesti mahdottomia käännettäviä loogisen diskurssin kielelle. Hieman saman luontoisia kuin olisi selittää syntymästään saakka sokealle, miten punainen ja vihreä väri eroavat toisistaan tai miksi jokin maalaus sykähdyttää tai kuvata syntymäkuurolle musiikkia.

    Jos retkiseurueella on kylmävälineistö ottaa vain yhden sortin jäätelöä mukaan ja 8 seurueesta haluaa suklaajäätelöä, yksi mansikkajäätelöä ja yksi vaniljaa, niin silloin mielipide “8/10” *on argumentti*.

    Samoin; jos hypoteettisessa rinnakkaistodellisuudessa Seurasaari vapautuisi armeijan käytöstä muun yhteiskunnan käytettäväksi ja 500,000 helsinkiläistä haluaisi Seurasaaren vapaa-ajan käyttöön ja Osmo Soininvaara ja Jan Vapaavuori haluaisivat Seurasaaresta kerrostalolähiön, niin kyllä 500,000/500,002 olisi argumentti, vaikka ei voitaisi subjektiivisia tuntemuksia alueen käytöstä kääntää objektiivisen argumentaation kielelle ja osoittaa kiistattomalla asteikolla toisen osapuolen olevan väärässä ja toisen oikeassa.

    Osmon luottamus siihen, että ihmiset saadessaan tarpeeksi “oikeata informaatiota” kääntyisivät kyllä hänen edustamalleen kannalle kaupunkisuunnittelussa, on osittain kuin uskoisi, että riittävät argumentit esittämällä ihmisen saa kyllä muuttamaan inhoamansa jäätelön suosikkimaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 7:47

    Jos me kysymme kansalaisilta, haluavatko he lisää asuntoja ja pitäisikö niiden olla nykyistä halvempia, uskon, että enemmän kuin 2/3 sanoo, että asuntoja pitäisi saada.
    Jos kysymme kumpi rakennetaan, Seuraasaari vai Malmin kenttä, uskoisin edelleen, että enemmistö rakentaisi Malmin kentän.
    Malmin kenttää ei myöskään ole tarkoitus rakentaa asunnoiksi kuin osalta ja ottaa lppu asukkaiden virkistyskäyttöön. Haluatteko puiston vai suljetun lentokentä? Mitähän siihen ooisi vastattu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 8:16

    az, siitä sun linkistäs:

    According to Louv, the replacement of open meadows, woods and wetlands by manicured lawns, golf courses and housing developments has led children away from the natural world.

    🙂
    Eikä tällä nyt muutenkaan ole oikein mitään tekemistä sen kanssa että tehdäänkö omakotitalomattoa vai ihan kaupunkia, samalla tavalla rakennettua tilaa sekin on, sitä vaan tarvitaan enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Lundqvist kirjoitti 9.6.2011 kello 8:42

    az: “Kaupunkiympäristö vastaa ympäristövisuaalisesti hyvin heikosti EEA:ta (Environment of Evolutionary Adaptedness).

    Louv listaa paljon tutkimusta siitä, kuinka tämä on yksilölle psykologisesti kuluttavaa. Ei tietenkään kaikille, mutta laajemmassa tilastollisessa otannassa.”

    Kummalla puolella esimerkiksi Malmin lentokenttä pelaa? Onko se kuluttavaa kaupunkiympäristöä, vai luonto-onnelaa?

    Toisekseen, kun kerran tämä argumentti ei ole yleistettävissä koskemaan kaikkia, niin kuin toteat, niin eikö olisi parempi, että kaupunki olisi tehokasta siellä missä sitä on? Jäisi luonnolle enemmän tilaa. Tästä hyötyisivät myös ne, jotka eivät vielä ole jalostuneet ulos luonnosta ja kaupunkiympäristöstä kärsivät, koska voisivat asua suhteellisen lähellä työpaikkakeskittymiä itselleen sopivassa ympäristössä?

    Nythän kärsivät kaikki, kun kehä kolmosen sisäpuoli on pientä kantakaupunkialuetta lukuunottamatta säälittävää kompromissiympäristöä. Jos itse ympäristö ei masenna, niin ainakin pitkät välimatkat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Erkki M kirjoitti 9.6.2011 kello 8:57

    OS: “Jos me kysymme kansalaisilta, haluavatko he lisää asuntoja ja pitäisikö niiden olla nykyistä halvempia, uskon, että enemmän kuin 2/3 sanoo, että asuntoja pitäisi saada.”

    Mutta siitä huolimatta asunnot senkun kallistuvat. Miljoonan ihmisen taajamassa, joka ulottuu kauas Helsingin rajojen ulkopuolelle, sillä ei ole asuntojen hintaan mitään vaikutusta, onko Malmilla lentokenttä vai pari tuhatta asuntoa nykyistä enemmän. Ja jos sinne Malmille rakennetaan asuntoja, niiden hinta määräytyy suureksi osaksi sijaintipaikan perusteella.

    OS:
    “Jos kysymme kumpi rakennetaan, Seuraasaari vai Malmin kenttä, uskoisin edelleen, että enemmistö rakentaisi Malmin kentän.”
    Miten satuitkaan valitsemaan vaihtoehdoksi Seurasaaren, etkä esimerkiksi niitä 7000 peltohehtaaria, jotka täällä vielä odottavat tonttimaaksi joutumista.
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/paakaupunkiseudulla_viela_7_000_hehtaaria_peltoa/
    Malmin kenttä on vain n. 120 hehtaarin aidattu alue.

    OS: “Malmin kenttää ei myöskään ole tarkoitus rakentaa asunnoiksi kuin osalta ja ottaa loppu asukkaiden virkistyskäyttöön.”

    Yhteistoiminta-asiakirjassa luki, että valtio luopuu kentästä vain jos se kaavoitetaan pääosin asuntotuotantoon. Ja kenttähän on jo nykyisellään virkistyskäytössä, kun muistetaan sitä kiertävä kuntorata/luontopolku. Ja nuorison käytössä oleva mikroautorata.
    Olen myös varma, että kentällä pesivät linnut ja siellä ruokailevat ketut pitävät enemmän siitä, että kenttäalueella ei kävele ihmisiä.
    Muistettakoon myös, että reaalisina vaihtoehtoina ei ole käytössä oleva lentokenttä tai puisto, vaan lentokenttä tai asuinalue.

    OS: “Kyllä sieltä Jumalan selän takaa on töihin pidempi matka kuin Malmilta, joka on vielä aseman vieressä.”

    Riippuu siitä, missä käy töissä. Ja rautatieasemia on pääradalla ja rantaradalla paljon muitakin kuin Malmin tai Tapanilan asemat. Ja lisää voi rakentaa, jos on tarvetta. (Malmilla on muuten n. 50 hehtaarin laajuinen Longinojan pelto lentokentän ja rautatieaseman välissä.)

    OS:
    “Jos harrasteilmailijoiden mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työmatkat ovat pitkiä, miksi on niin tärkeätä, että matka lentokentälle on lyhyt?”

    Oletettavasti vain harvat työmatkat lyhenevät sen takia, että työläinen pääsee asumaan Malmin lentokentälle. Mutta lapsilta ja autottomilta nuorilta jää pois mahdollisuus käydä lentokentällä katsomassa ilmailutoimintaa ilman vanhempiensa antamaa kyyditystä. Ja esim. risteilyturisteilta jää pois mahdollisuus nähdä Helsinki ja Suomenlinna ilmasta.

    OS: “muutama sata lentäjää päivässä matkustaa Jumalan selän taakse, on kai se pienempi asia kuin että kymmenen tuhatta asukasta joutuu tekemään tämän matkan?”

    Ilmailun harrastajat käyvät jo tänä päivänä Räyskälässä ja Nummelassa. Malmin kohtalo koskettaa lähinnä
    – ilmailukoulutusta (= enimmäkseen ammattikoulutusta)
    – Helsinkiin omilla pienkoneilla saapuvia turisteja ja liikemiehiä
    – viranomaisten lentotoimintaa
    – pelastus- ja sairaankuljetuslentoja
    – Rajavartiostoa
    – kaikkia helsinkiläisiä, jotka haluavat nähdä lentotoimintaa ja käydä sitä läheltä katsomassa

    Älkäämme unohtako myöskään suuria ulkoilmatapahtumia, joita varten Helsingissä ei ole mitään muutakaan suurta avointa paikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kimmo kirjoitti 9.6.2011 kello 9:05

    Kyllä sieltä Jumalan selän takaa on töihin pidempi matka kuin Malmilta, joka on vielä aseman vieressä.
    Josd harrasteilmailijoiden mielestgä siinä ei ole mitään vikaa, että joidenkin työmatkat ovat pitkiä, miksi on niin tärkeätä, että matyka lentokentälle on lyhyt? Jos muutama sata lentäjää päivässä matkustaa Jumalan selän taakse, on kai se pienempi asia kuin että kymmenen tuhatta asukasta joutuu tekemään tämän matkan?

    Osmo, ei kyllä lennä tämä liidokki! Emme asu Pohjois-Koreassa, ihmisillä on lähtökohtaisin vapaus valita missä asuvat. Sama koskee elinkeinoelämää, sen ei myöskään tarvitse sijoittautua epäedullisen paikkaan. Joku voi jopa valita Espoon, jos työpaikka tai työntekijät löytävät helpommin sieltä. Jopa Malmin lentokentällä olisi valtava potentiaali työpaikoille, mutta alueella on ehdoton rakennuskielto, kiitos juuri kaupungin lentokenttää vastustavien tahojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 9:41

    Kimmo, en nyt ymmärrä viitausta Pohjois-Koreaan.
    Jos Malmille rakennetaan asuntoja, ketään ei pakoteta niihin. Siihen annetaan vain mahdollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Saara kirjoitti 9.6.2011 kello 9:14

    Kalevi Kämäräiseltä tuli hyvä ajatus tuossa ylempänä.

    Malmin kentän voisi säilyttää historiallisena muistumana ja virkistysalueena samalla kun siihen rakennetaan asuntoja. Ainakin jos kaavoittajalla ja arkkitehtuurikisan järjestäjällä olisi riittävästi ymmärrystä ja pelisilmää.

    Sympatiseeraan kenttää kyllä itsekin – ja kysymykseen, tuleeko se säilyttää vai ei, vastaisin ehdottomasti “kyllä” – mutta paremmin ne asuinrakennukset mielestäni kentän yhteyteen sopivat kuin vaikka mainittuun Meri-Rastilan luonnontilaiseen rantaan.

    Itse asiassa kenttä olisi (tehtynä vanhaa säilyttäen ja hyvillä virkistysalueilla höystettynä) hieno mahdollisuus saada kerrankin aikaiseksi sellaista lähiömaisemaa, jota ei vaivaisi kerralla rakennetun ympäristön keinotekoinen fiilis. Tämä nostaa hankkeen kaupunkikuvallista arvoa omissa kirjoissani huomattavasti. Lähiöympäristöjen suurin vika on yleensä siinä, että suunnittelija on voinut (tai hänen on täytynyt) aivan liikaa kontrolloida kokonaisuutta, jolloin historialliset kerrostumat ja ihmisaivojen suoraviivaisesta suunnitelmallisuudesta poikkeavat ilmiöt puuttuvat kokonaan. Näin syntyy “kuollutta” ympäristöä, jossa ei esiinny luonnonmaisemalle tyypillisiä jännitteitä, epätasalaatuisuutta ja aivotoimintaa stimuloivia poikkeamia. Käyttämällä rakentamisen pohjana vanhaa kenttää saataisiin aikaan edes yksi merkittävä ajallinen kerrostuma ja poikkeama.

    Lentoharrastajat kyllä hieman häviäisivät siinä, että uusi kenttä tulisi kauemmas keskustasta, mutta melkeinpä kaikki muut voittaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Marko V kirjoitti 9.6.2011 kello 9:39

    Onko kukaan tehnyt arviota paljonko ihmisiä saataisiin asutettua Kehä 1:sen ja sisäänajoväylien päälle, jos ne vietäisiin tunneleihin? Kaupunkisuunnittelupäivillä näin hahmotelman, missä Turun moottoritie oli tunneloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välillä ja kerrostaloja päällä. Hahmotelman alla luki luokkaa 100 000 km2. Ihan kivasti porukkaa jo pienelle alueella, missä palvelut ja julkinen liikenne valmiina. Kukaan tuskin jäisi kaipaamaan noita maa-alueita kulttuurihistoriallisesti merkittävinä.

    Puistolan keskustelufoorumilla kun käy seuraamassa keskustelua Malmin lentokentästä, niin kyllä tuo pienkonetoiminta tuntuu aiheuttavan aivan kohtuutonta häiriötä alueen asukkaille (veronmaksajille). Minulle nuo pärisevät koneet ovat samaa sarjaa vesiskoottereiden kanssa. Käsittämättömiä saastuttavia turhakkeita. Hommatkoon purjelentokoneet ja sellaisen kaapelivetolaitteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Autoilijapyöräilijäjalankulkija kirjoitti 9.6.2011 kello 9:59

    En itse harrasta golfia, lentämistä, veneilyä, marjanpoimintaa, karavaanarimatkailua, höyryvetureita, motocrossia, laskettelua, metsästystä tai zumbaa.

    Ymmärrän kuitenkin omien harrastusteni ja niistä saamieni kokemusten pohjalta että noita minulle outoja asioita harrastaville se oma juttu saattaa olla merkittävä osa elämää, jopa elämäntapa.

    En olisi kieltämässä mitään harrastusta turhakkeena vain sen vuoksi että en itse ole sitä kiinnostunut.

    Itse asun Malmin kentän lähistöllä ja vaikka en lentokonebongari olekaan on koneiden seuraaminen minulle pelkästään hauska asia joka on historiallinen osa tämän alueen elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Janne Sinkkonen kirjoitti 9.6.2011 kello 10:08

    Malmin lentokentällä kasvaa kissankäpälää ja ajuruohoa, ja luultavasti siksi elää mm. uhanalaisia perhosia. Toki kissankäpäläkasvustolle tulee neliöhintaa, enkä väitä että ne olisivat tai eivät olisi hintansa väärti, mutta kyseessä on siis luontokohde, kuiva keto joka korvaa entisiä metsäpaloalueita (ja vähän myöhempiä laidunalueita).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Erkki M kirjoitti 9.6.2011 kello 10:11

    Saara:
    “Malmin kentän voisi säilyttää historiallisena muistumana ja virkistysalueena samalla kun siihen rakennetaan asuntoja.”

    Malmin kenttää ei voi säilyttää, jos siihen rakennetaan asuntoja. Virkistysalue ja historiallinen muistuma se on jo tällä hetkellä. Mutta sen lisäksi se on toimiva ja täysin käyttökelpoinen lentokenttä. Tosin ei kaikille lentokoneille, vaan vain pienimmille.
    Ja asuntoja voi kyllä rakentaa kentän ympärille, kuten Alppikylään ja Ormuspellolle jo tehdäänkin.

    Saara:
    “Ainakin jos kaavoittajalla ja arkkitehtuurikisan järjestäjällä olisi riittävästi ymmärrystä ja pelisilmää.”

    Ei tarvita arkkitehtuurikilpailua, jos kenttä säilytetään nykyisellään. Ja sitä vaatii Museovirastokin. Mutta toki uudesta Ilmailumuseosta voisi sellaisen kilpailun järjestää. Paitsi jos nykyisille lentokoneille rakennetaan uudet hallit ja annetaan vanha lentokonehalli Ilmailumuseolle.

    Saara:
    “Sympatiseeraan kenttää kyllä itsekin – ja kysymykseen, tuleeko se säilyttää vai ei, vastaisin ehdottomasti “kyllä” – mutta paremmin ne asuinrakennukset mielestäni kentän yhteyteen sopivat kuin vaikka mainittuun Meri-Rastilan luonnontilaiseen rantaan.”

    Vaihtoehtoisia asuinpaikkoja Helsingissä on vaikka kuinka paljon. Paitsi jos kaikki täällä olevat metsät ja pellot pitää säästää asuttamiselta. Kiipeäpä josku vaikka Malminkartanon täyttömäen huipulle ja katsele ympärillesi.

    Saara:
    “Itse asiassa kenttä olisi (tehtynä vanhaa säilyttäen ja hyvillä virkistysalueilla höystettynä) hieno mahdollisuus saada kerrankin aikaiseksi sellaista lähiömaisemaa, jota ei vaivaisi kerralla rakennetun ympäristön keinotekoinen fiilis.”

    Malmin lentokentän ympärillä tai itse kentällä ei ole mitään keinotekoista, vaan kaikki on muovautunut ihan itsestään ilmailun tarpeista ja kentän antamista mahdollisuuksista. Paikka on täysin ainutlaatuinen. Sitä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin. Jopa ulkomailta. Ja helppohan sinne on tulla kävellen, pyörällä, sinisellä bussilla tai omalla autolla tai lentokoneella. Joillakin turisteilla on jopa sellaisia.

    Saara:
    “Tämä nostaa hankkeen kaupunkikuvallista arvoa omissa kirjoissani huomattavasti. … Käyttämällä rakentamisen pohjana vanhaa kenttää saataisiin aikaan edes yksi merkittävä ajallinen kerrostuma ja poikkeama.”

    Ei kenttää tarvitse rakentaa uudestaan ellei sen kantavuutta haluta lisätä. Ja silloinkin riittää nykyisten kiitoteiden paalutus. Mutta pienkoneet se kestää nykyiselläänkin. Ja suurista koneista lähtee sen verran kova ääni, että niitä sinne tuskin halutaan. Ellei sitten perusteta ilmasiltaa Tallinnaan. (Matkustajakoneet lentäisivät Malmi-Tallinna väliä samaan tyyliin kuin lautta kulkee väliä Kauppatorilta Suomenlinnaan.

    Saara:
    “Lentoharrastajat kyllä hieman häviäisivät siinä, että uusi kenttä tulisi kauemmas keskustasta, mutta melkeinpä kaikki muut voittaisivat.”

    Malmin lentokentän sulkemisesta kärsisi koko Suomen ilmailuelinkeino. Ja myös Helsingin imago. Ja siitä hyötyisivät vain ne rakennusliikkeet, jotka pääsisivät vahvistamaan alueen maaperää ja rakentamaan sinne taloja. Kyse ei ole pelkästään ilmailun harrastajista. Tämä harhakuva syntyy varmaan siitä, että ilmailua harrastetaan pienkoneilla. Pitäisi muistaa, että pienkoneilla lennetään monesta muustakin syystä kuin harrastuksen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Janne Sinkkonen kirjoitti 9.6.2011 kello 10:17

    az:n biofilia-argumentti on huomionarvoinen pointti. Olisi kummallista jos ihmisillä ei olisi lajityypillisiä ympäristöpreferenssejä. Aivan kuten melu aiheuttaa stressiä ja lisää sydänkohtauksia, ei-lajityypillinen ympäristö voi aiheuttaa stressiä ja sydänkohtauksia.

    En tiedä onko tällä Malmin lentokentän kanssa kuitenkaan mitään tekemistä.

    Applelle tulee hieno kampus Cupertinoon: http://www.macobserver.com/tmo/article/steve_jobs_pitches_massive_apple_spaceship_cupertino_campus_video/
    Puita tulee olemaan paljon. Tosin rahaakin on ilmeisesti nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Simo kirjoitti 9.6.2011 kello 10:38

    “Malmin lentokentälle laskisi vaihtoehtoiskustannuksen muuna maankäyttönä, yhden laskun tai nousun hinta muodostuisi kovin korkeaksi. Siksi ei ole laskettu. Kilpailee typeryydessä Talin kolopallokentän kanssa.”

    Eikö tämä argumentti päde kaikkiin alueisiin Helsingissä jotka on pyhitetty harrastamiselle? Esim. siirtolapuutarhat, herttoniemen hyppyrimäet, ruskeasuon ratsastusalueet, käpylän aidatut jalkapallokentät jonne ei tavallisella harrastelijalle ole mitään asiaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. R. Silfverberg kirjoitti 9.6.2011 kello 10:53

    Periaatteesa Malmin koneet voisi jakaa Nummelaan ja Hyvinkäälle ja Vantaallekin, ja koptereille rakentaa jokin pienempi laskeutumispaikka jonnekin, mutta periaateessa olen sitä mieltä että pk-seudulla pitää olla kakkoslentokenttä yleisilmailua varten ja ihn strategisista syistäkin. Helsinki on saanut Sipoolta alueita juuri siksi että Vanhasen hallitus ei suostunut pistää Malmin kenttää lihoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Marko V kirjoitti 9.6.2011 kello 11:12

    az kirjoittaa kyllä hyvää settiä tuolla ylempänä (9.6.2011 kello 1:03). Olisi kiva saada kansanedustaja Osmo Soininvaaran kommentteja tuohon tekstiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Timo Hosia kirjoitti 9.6.2011 kello 11:25

    Näin ulkopaikkakuntalaisena kävin Malmin kenttää kartasta katsomasta, ei siinä hirveästi järkeä ole lentokenttä keskellä kaupunkia pienkoneille. Mutta siellähän on kaksi kiitorataa, huomaan. Jätetään toinen ja pannaan meluraja*. Kompromissi valmis.

    (*Motoparkin moottorirata on ihan oikeasti metsässä, ja sinne on pitänyt saada semmoiset melurajat että hyvä jos vanhemmalla polkupyörällä saa ajaa. Nyt keskellä Helsinkiä on harraste-alue joka tuottaa reilusti melua, eikö sinne tarvita melurajaa?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. IJ kirjoitti 9.6.2011 kello 11:27

    Malmin suhteen tilanne on yhä se, ettei muita vanhoja kenttiä pahemmin ole jäljellä. Kiitoratojen asfaltointi ei asiaa muuksi muuta.

    Jos kerran kategorisin imperatiivi on rakentaa uusia asuntoja lähelle valmista joukkoliikenneväylää, niin Vihreät varmaankin ovat innolla rakennuttamassa Lääkärinkadun tonteille (ratikat ja bussit vieressä), Koffin puistoon ja Kumpulanlaaksoon? Ja jos vain museoarvot ovat kumottavissa rakentamisen imperatiivilla, niin ei muuta kuin uudisrakentamaan Senaatintoria, sinne mahtuisi paljon asukkaita ja kauppoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. happosai kirjoitti 9.6.2011 kello 12:30

    Eikö viikin pellot ja sipoolta viedyt valtavat alueet riitä gryndaukseen? Riittävät toki, mutta vihreiden tavoite taitaakin olla harrasteilmailun tappaminen.

    Nykyinen malmin yllä riippuva lopettamisen uhka tekee tästä itsensä toteuttavan profetian. Kukapa viitsisi kehittää yritystoimintaa malmilla jos kentän toiminta saatetaan lopettaa kymmenen vuoden päästä?

    Malmin kentän purkaminen vaikuttaa alueeseen myös negatiivisesti, kun alueen ilmailutyöpaikat häviää. Helsinki menettää verotuloja kun työpaikkojen lisäksi myös ilmailuharrastajat muuttavat kehyskuntiin lähemmäksi harrastekenttiä ja alkavat pendelöimään pk-seudulle töihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 13:23

    Jäävätkö ilmailun harrastajita vapautuvat asunnot todella tyhjiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 12:34

    Palaatakseni aiheeseen:

    Raideliikenteestä halutaan varaus Jokeri 1,2 ja 3:lle ja vielä Tiederatikkalle Otaniemi-Viikki.

    Joo, tosin se Jokeri 3 reitti on vähän vaiheessa kun Vantaan nykyinen varaus vaatii korjausta, mutta:

    Pisara-rataa korostetaan. Helirata Tapanilan kautta tulee poistaa, koska varaus haittaa maankäyttöä. Helsinki-Pietari -rata menkööt Lentokentältä Nikkilän kautta.

    Onko tämä nyt ihan viisasta? Helsinki-Pietari rata on hyvin pitkän tähtäimen miljardisuunnitelma mihin en oikein usko, mutta se Sipoon rannikkokaistele Porvooseen saakka saattaisi hyvinkin tarvita lähijunan ja siihen Tapanilasta erkautuva rata olisi hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Risto Koivunen kirjoitti 9.6.2011 kello 12:45

    “Raportti liikenteen sujuvuudesta”

    Vilkaisin raporttia, ja otsikointi näyttäisi olevan harhaanjohtavaa; itse raportissa käsitellään ainoastaan henkilöautoliikenteen matka-aikoja tietyillä ennakolta määritellyiltä väyliltä.

    Sinänsä ihan relevantilta vaikuttava tutkimus, mutta Helsingissä on paljon muutakin liikennettä kuin henkilöautoja. Jotenkin olettaisin liikenteen sujuvuudenkin tarkoittavan muutakin kuin pelkkiä matka-aikoja, esimerkiksi opasteiden laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. a_l kirjoitti 9.6.2011 kello 12:48

    Periaatteessa kannatan Malmin kentän rakentamista. Mutta eikö Helsingistä tosiaan muka löydy sellaista rakennusmaata jonka nykyinen käyttötarkoitus olisi helpommin korvattavissa? Heti tulee mieleen peltomaa ja tietysti kaikki motarinvarret.

    Onko esim. Tuomarinkylän pelto niin tärkeä alue, että meidän kannattaa ennemmin rakentaa Malmin kentälle asuntoja, ja jollekin kauempana sijaitsevalle pellolle korvaava lentokenttä? Vai tehdäänkö pellolle asuntoja ja jätetään se toinen pelto ja lentokenttä ennalleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 13:20

    Helsingin seudulle pitäisi rakentaa seutaavan 25 vuoden aikana asunnot 400 000 lisäasukkaalle. Kyllä ne muutkin hyvät rakentamiskohteet tullaan käyttämään. Lisäksi Malmille menee juna, Tuomarinkylän pelloille menee auto.
    Keskuspuistoon liittyvät pellot ovat esimerkiksi hiihtäjien käytössä. Hiihtäjiä on enemmän kuin lentäjiä. Hyvässä kaupungissa on myös virkistysalueita. Lentokenttä on suljettu alue.
    Malmin kenttä on vuokrattu valtiolle nollavuokralla vuoteen 2030. Silloin se ainakin loppuu. Nytkään kenttä
    ei ole vuokrasopimuksen mukaisessa käytössä, koska reittiliikenne on siirretty Seutulaan.
    Jos kenttä jatkaisikin lentokenttänä, on selvä, että nollavuokralla sitä ei enää annettaisi. Vähin mitä voi vaatia olisi aravatalojen maksama maanvuokra. Jo se olisi satoa euroja lentoa kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Kimmo kirjoitti 9.6.2011 kello 13:15

    Osmo, jos joku on Konalassa töissä, niin ei sen tarvitse asua Porvoossa siksi ettei Malmin lentokenttää jyrätä sileäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Viherinssi kirjoitti 9.6.2011 kello 13:32

    Lentoharrastajat kyllä hieman häviäisivät siinä, että uusi kenttä tulisi kauemmas keskustasta, mutta melkeinpä kaikki muut voittaisivat.

    Kysymys ei liene niin yksinkertainen, koska kyse on enemmän elinkeinoista kuin harrastajista, eikä uutta kenttää kauempana keskustasta ole osoitettu. Jos kyse olisi vain harrastajista, asiaan voisi suhtautua aika toisella asenteella. Malmi on kuitenkin kaupallisenkin toiminnan kannalta Suomen toiseksi suurin lentokenttä.

    Alan toimijat eivät pidä Vantaata realistisena vaihtoehtona. Vantaalla olisi ilmeisesti mahdollista nostaa operaatioiden määrää noin 10 % nykyisestä. Malmin ammattimaisen (tilaus, valvonta, koulutus) liikenteen siirtäminen nostaisi operaatioiden määrää kuitenkin jo nyt tuollaisen 35 %.

    Malmi ei enää ole mikään ideaalinen lentokentän paikka, ja se olisi maaperän koostumusta lukuunottamatta (suo) varsin hyvä paikka asuntorakentamiselle. Ilmailualan toimijatkaan eivät tosissaan väitä, etteikö kentän siirtäminen jonnekin sopivaan paikkaan voisi olla monella tavalla hyvä asia.

    Ongelman ratkaisusta ei puutu kuin se vaihtoehto. Kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat kaatuneet siihen, että aina ollaan jonkun takapihalla. Esimerkiksi Backaksen vaihtoehto oli hyvinkin monen toimijan kannalta hyväksyttävä.

    Kenttä liiketoimintoineen kelpaisi monellekin kauempana olevalle kunnalle. Toiminta on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että se vaatii suuren väestöpohjan, joten kovin kauas sitä ei voi viedä.

    Tietysti kenttäalueen ja sitä ympäröivän teollisuusalueen rakentamisessa pitää huomioida myös virkistysnäkökohdat. Malmin kenttä on ainoa rakentamaton alue kilometrien säteellä, kyseinen seutu on taloilla päällystettyä ilman hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Keskuspuisto on kaukana lännessä ja Hakunila koillisessa. Kaikki vihreä on pieninä paloina. Tämä jonkin verran rajoittaa sitä, kuinka paljon kentälle voi rakentaa.

    Tässä dilemmassa on aika helppo ymmärtää kumpaakin osapuolta, vaikka jättäisikin mukavuusnäkökohdat omaan arvoonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. a_l kirjoitti 9.6.2011 kello 14:01

    Ymmärrän kyllä perustelut miksi Malmin lentokenttä olisi parempaa rakennusmaata kuin Tuomarilan tai Viikin pellot. Pelkkä puuttuva raide tai virkistysalueen tarve eivät silti selitä miten pääkaupungissa pitää olla näinkin laajat peltomaat.

    Noin suurilla alueilla uudisrakentaminen ja virkistyskäyttö lienee yhdistettävissä, onnistuuhan se kantakaupungin puistoissakin vanhemmista lähiöistä puhumattakaan.

    Tulee olemaan vaikea perustella miten omakotilähiöitä ei saa rakentaa kehyskuntiin, jos samaan aikaan Helsingissä pitää olla viljelysmaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. az kirjoitti 9.6.2011 kello 14:12

    Erkki M. sanoi oleellisen:

    Muistettakoon myös, että reaalisina vaihtoehtoina ei ole käytössä oleva lentokenttä tai puisto, vaan lentokenttä tai asuinalue.

    Sama koskee Talia. Niin kauan kuin golfkentän ainoa reaalinen vaihtoehto on asuinalue, niin kaupunkikuvan täyteen ahtamisen vastustaja kannattaa golfkenttää.

    Eliitti-golffarit ja -lentäjät, jos heidät niin halutaan nähdä, ovat ainoa realistinen puolustuslinja alueiden rakentamista vastaan.

    Jos alueita esimerkiksi yleisiksi puistoiksi tai nuorten harrastekeskuksiksi tms. haluava lähtisi mukaan vastustamaan alueiden nykyistä käyttöä, niin vastustuksen onnistuessa kävisi kuin liberaaleille Iranin vallankumouksessa.

    Sikäli jotakin kolmatta käyttötarkoitusta alueille mahdollisesti haluavan on nykyisessä tilanteessa kannatettava niiden nykyistä käyttöä ja odotettava yhteiskunnallisten virtausten muuttumista suosiollisemmiksi.

    Argumentit tyyliä “Eikö puisto olisi parempi?” tai “kannatat siis ökygolffareita” ovat sikäli aika puhdasta kieroilua, koska puisto ei ole reaalinen vaihtoehto.

    Koivusaaren luonnoksesta voi katsoa mitä “puistolla” betonipuolueen uuskielessä tarkoitetaan. Jätetään muutamia puita yhteen niemennokkaan (“Leppäsaaren puisto”), ja toinen puistikko kanttiinsa muutama kymmenmetriä aivan länsiväylän kylkeen (“Koivusaaren puisto”), sekä puita sinne tänne katujen varsille. Siinä kaavaillun 4000 asukkaan viheralueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. az kirjoitti 9.6.2011 kello 14:17

    tpyyluoma:

    Eikä tällä nyt muutenkaan ole oikein mitään tekemistä sen kanssa että tehdäänkö omakotitalomattoa vai ihan kaupunkia, samalla tavalla rakennettua tilaa sekin on, sitä vaan tarvitaan enemmän.

    Sinulla on jotenkin mielivaltainen tapa määrittää erilaisia asioita “näin se vain on” -hengessä. Edellinen mielettömyys oli se, kuinka EU:n co2-vero ei vaikuttaisi lainkaan EU:n kilpailukykyyn.
    Heität vaan ilmoille “näin se on” vailla mitään perusteluja.

    Tuo ylläoleva väittämäsi on tietysti täysin väärässä. Se on niin ilmiselvästi väärässä, että varmasti sen itsekin tiedät.

    Luonnonläheisyys nimenomaan on yleisimpiä ihmisten antamia perusteluja sille, miksi he haluavat muuttaa kaupungin ulkopuolelle omakotitaloon ja ottaa tappiopuolelle pidemmän työmatkan.

    Tuon luonnonläheisyyden perusteen kieltäminen on suunnilleen yhtä mielekästä kuin lähteä kieltämään työmatkan pitenemistä. Näiden alueiden lähellä on useimmiten paljon paremmat ulkoilumahdollisuudet kuin kaupungissa keskimäärin ja oma tontti pienellä kasvimaallaan, koiran temmellysalueena tai lasten leikkipaikkana voi olla monelle hyvin tärkeä arvo. Se nimenomaan osin myös linkittyy aiemmin mainittuun vähäiseenkin luontokosketukseen omassa elinympäristössä.
    Kun tästä ikkunasta nyt katsoo useamman kerrostalon ja muutaman sadan ihmisen yhdessä jakamaa sisäpihaa, niin hieman on nurmikkoa, pari puuta, hieman kalliota. Yksi grillauspaikka ja ulkopöytä. Siinä kaikki.
    Ero näiden kahden asumismuodon välillä on keskimäärin täysin selkeä.

    Ei kukaan kiellä niitä lisääntyviä kilometrejä ja mahdollisia ruuhkia, niin älä lähde kieltämään ihmisten syitä muuttaa kaupunkien ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 14:47

    az
    Joka haluaa muuttaa kauas, saa sen tehdä. Kantakaupunkiin rakennettavat kaupunkimaiset asunnot menevät joka tapauksessa hyvin kaupaksi, jotebn on oikein hyvä, että se, joka vapaaehtoisesti haluaa riewsakseen pitkät matkat ja surkean palvelutason, uhrautuu vapaaehtoisesti, ettei muiden tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Simo kirjoitti 9.6.2011 kello 14:29

    “Helsingin seudulle pitäisi rakentaa seutaavan 25 vuoden aikana asunnot 400 000 lisäasukkaalle. Kyllä ne muutkin hyvät rakentamiskohteet tullaan käyttämään.”

    Kirkkonummi, Espoo, Vantaa, Sipoo varmaan osallistuvat tähän tempaukseen. Varsinkin K:nummella on aika paljon skuttaa. Helsinki voi ottaa vastuulleen sen 50000 asukkaan asuttamisen ja se onnistuu kaupunkikuvan tiivistämisellä ja erityisesti Itä-Helsingin lisärakentamisella.

    Se että jokainen harrastuspaikka lanataan, ei ole kovin fiksua. Jos malmi ja tali rakennetaan, olisi kiva kuulla perustelu miksi joku paikka jää rakentamatta, esim muu viheralue?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 14:42

    Talia ei välttämättä tarvitse rakentaa. Siitä voidaan tehdä myös hieno puisto kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 14:45

    Simo: vastakkain on siis yleisilmailu ja yhyskuintarakenteen holtiton hajoaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 14:31

    happosai:

    Riittävät toki, mutta vihreiden tavoite taitaakin olla harrasteilmailun tappaminen.

    Voisiko tuon räksyttämisen nyt ihan oikeasti lopettaa? Kun ei tuolle nyt vaan ole todellisuuspohjaa. Malmin lentokentän muuttamista asuinalueeksi on vaadittu eri (poliittisilta) suunnilta, eikä minulle tule mieleen oikein ketään joka sinänsä vastustaisi lentokenttää, kysymys on vaan siitä että se on niin iso maa-alue kohtuullisen hyvässä paikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. IJ kirjoitti 9.6.2011 kello 14:32

    Osmo: Oletat kovasti, että vuokrasopimuksen päätyttyä on Malmin lentokentän alue kaupungin vapaassa käyttössä muuhun toimintaan. Ei välttämättä ole. Museovirasto voi hyvinkin tiukentaa kantaansa alueen käytön muuttamisen suhteen entisestään, eikä UNESCOkaan ole pois suljettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 14:33

    Viherinssi, niissä kaavoitushahmoitelmissa mitä kentästä on ollut ajatus on nimenomaan että samalla tehtäisiin alueelle iso puisto, eli laajennettaisiin Longinojan puistoa ja rakentaminen sijoitettaisiin sitten sen puiston reunoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. IJ kirjoitti 9.6.2011 kello 14:35

    “Malmin lentokentän rakennustyöt alkoivat
    1935. Terminaalin ja lentokonehangaarin
    suunnittelusta vastasivat rakennushallituksen
    arkkitehdit Dag Englund ja Vera Rosendahl.
    Malmin lentokenttä suunniteltiin pienen
    nuoren Suomen edustavaksi liikenteelliseksi
    portiksi muualle Eurooppaan. Rakennuksen
    muotokieli heijasteli ilmailusta omaksuttuja
    vaikutteita (pyöreät muodot, siivet) yhdistyneenä
    funktionalistiseen arkkitehtuuriin.
    Malmin lentokenttä on yksi ensimmäisiä, jossa
    terminaali siipineen, lentokonehangaari sekä
    kompassiruusun tapaan toisiaan leikkaavat
    kestopäällystetyt kiitoradat on sommiteltu
    yhtenäisen kokonaissuunnitelman mukaan.

    Malmin lentoasema on ainutlaatuinen, koska
    sekä lentokentän mittakaava että sen rakennukset
    ja rakenteet ovat säilyneet 1930-luvun
    asussaan ja koska kenttä rakennuksineen
    on yhä vilkkaassa ilmailukäytössä. Malmin
    tulevaisuutta uhkaavat kuitenkin Helsingin
    kaupungin suunnitelmat kaavoittaa kenttä
    asuinalueeksi.”

    http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 14:47

    Ne metsät ja pellot on keskuspuistoa. Käyttäjiä on satoja tuhansia. Vähän eri juttu.

    Malmikin on kuitenkin aiki pieni asia, Marko V on olennaisten asioiden äärellä:

    Onko kukaan tehnyt arviota paljonko ihmisiä saataisiin asutettua Kehä 1:sen ja sisäänajoväylien päälle, jos ne vietäisiin tunneleihin?

    Niiden kaikkien vieminen tunneleihin ei ole oikein realismia kustannussyistä (maksaa 100 – 200 miljoonaa kilometriltä), mutta sisääntuloväylien muuttaminen kaduiksi ajaisi saman asian. Googlaa kaupunkibulevardit. KSV:n alustavien laskelmien mukaan tuo olisi noin yhdeksän miljoonaa kerrosneliömetriä, eli esim. noin 100 000 asuntoa ja työpaikkaa.

    Kaupunkisuunnittelupäivillä näin hahmotelman, missä Turun moottoritie oli tunneloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välillä ja kerrostaloja päällä. Hahmotelman alla luki luokkaa 100 000 km2. Ihan kivasti porukkaa jo pienelle alueella, missä palvelut ja julkinen liikenne valmiina.

    Jep. Tuossa sen tunnelin kustannuslogiikka on että oletetaan se tehtävän joka tapauksessa, kyseessä on Pasilanväylän jatke Turunväylälle. Kun samalla tehdään lisärakentamista niin tuo hanke on kokonaisuutena suht kannattava. Olennaista olisi ettei siitä tunnelista ole ulosajoa Huopalahdentielle, muuten tuo vaan lisää liikennettä, suora tunneli Vihdintielle taas vähentää sitä. Mitäs siinä hahmotelmassa tuo oli?

    Kukaan tuskin jäisi kaipaamaan noita maa-alueita kulttuurihistoriallisesti merkittävinä.

    Eiköhän tähänkin joku nimby löydy pitämään silmätvetisinä puhetta jälleenrakentajasukupolvien sankarillisesta väylätyöstä ja avointen motarimaisemien korvaamattomuudesta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. az kirjoitti 9.6.2011 kello 14:56

    Osmo:

    Helsingin seudulle pitäisi rakentaa seutaavan 25 vuoden aikana asunnot 400 000 lisäasukkaalle.

    Vanha pyyntö taas, voisitko linkittää tällaisiin viljelemiisi epäilyttäviin lukuihin lähdeviitteen. Nyt google antoi ensimmäiselle sivulleen vain vanhempia blogauksiasi, joissa samat luvut toistuvat. Joskus luin vastaavasta arviosta 25 vuotta ja 400,000 uutta asukasta, mutta se koski kylläkin koko Uuttamaata, ja siinä mm. Porvoon väkiluku kasvoi reilusti.
    Ehkä tuo loppu, eli “400,000 Helsingin seudulle” on omaa tulkintaasi tai toivettasi, jossa co2:n takia Uusimaakin pitäisi tiivistää sumppuun Helsingin kylkeen lyhyempin välimatkojen sisään?

    Siinä Uuttamaata koskeneessa arviossa maahanmuuttajien osuus tuosta 400,000:sta oli muuten 100,000 ja niiden maahanmuuttajien nimenomaan arvioitiin vievän asuntoja Helsingistä. Se on aika monta Malminkenttää. Entä lieneekö taloudellisesti voittopuolistakaan?
    Sehän ei ole mikään väistämätön skenario, vaan pitkälti poliittinen valinta.

    Näitä visioita löytyy muiltakin. Turku, tai ainakin kokoomuslainen kaupunginjohtaja Aleksi Randell, kaavailee Turun seudun olevan vuonna 2035 400,000 asukkaan kaupunkialue, on sitten yhdistynyt suur-Turuksi tai ei. Tampereen kaupunkiseudun arvioidaan kasvavan 90,000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Jos kaikkien Soininvaarojen ja Randellien visiot lasketaan yhteen, niin joko Suomessa on vuonna 2035 pari miljoonaa asukasta nykyistä enemmän, tai sitten maaseudulla ei asu enää sitä mökinmummoakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 15:30

    Koko Uudenmaan ennsute on 430 000. Helsingin seudun ulkopuolella on Porvoo (kasvaa jonkin verran) ja Raasepori ja Hanko (supistuvat) sekä Lohja joka kasvaa tai sitten ei. Helsingin seudun 14 kuntaan tulee noin 400 000. Suomi on menossa kohden kanadan yhteiskuntarakennetta, joten Turku ja Tamperekin voivat saada merkittivästi lisää asukkaita. Tuo ennuste 430 00 asukkaasta sisältää siis oletuksen, että maakunnan kasvu hidastuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Elmo Allén kirjoitti 9.6.2011 kello 15:04

    Soininvaara: “Lisäksi Malmille menee juna”

    Niin, Malmille. Malmin lentoasema on kaksi kilometriä Malmin asemasta sivussa. Liityntäbussit eivät ole raideliikennettä. Liityntäbusseista seuraa pääasiassa autoilevia ihmisiä.

    Ja suurin osa keskustelijoista tuntuu edelleenkin puhuvan vain harrasteilmailusta. Toivoisin todella, että yleensä niinkin älyllistä ja faktapohjaista argumentointia tekevä henkilö kuin Soininvaara ihan oikeasti tutustuisi siihen, mihin Malmin lentoasemaa käytetään.

    Vaikka Malmilla onkin paljon harrasteilmailua, se on pääasiassa kaupalliseen toimintaan perustuva kenttä. Ja onhan siellä yksi iso viranomainenkin. Kysymys on siis siitä, kuinka paljon Suomen talous kokonaisuudessaan tarvitsee sitä liiketoimintaa, koska Malmin lentoasema on ainoa paikka, jossa se voi olla elinkelpoista. Porvoon metsistä sitä bisnestä ei voi tehdä. Harrasteilmailla kyllä voi, tosin se tarkoittaa runsasta autoilun kasvua myös. Vaikkakin esimerkiksi talkootyöhön perustuva Polyteknikkojen ilmailukerho kokisi kyllä suuria vaikeuksia.

    Vaihtoehtoiskustannusten laskeminen on siis paljon monimutkaisempaa kuin laskea vain asumisen hinta, koska pitää myös laskea melko ainutlaatuisen menetetyn liiketoiminnan hinta. Malmilla varmasti olisi paljon potentiaalia kehitykseenkin, mutta Helsingin rakennuskielto on sellaiselle aika tuhoisaa.

    Enkä edelleenkään ymmärrä, miksi niin monessa muussa kaupungissa pienkenttiä on nimenomaan elvytetty ja saatu kukoistamaan (alkaen nyt vaikka Brommasta) ja miksi Helsingissä se on vain haitake, joka halutaan hitaasti kuihduttaa.

    Ja se kenttä on muuten ihan yhtä kaukana keskustasta kuin Vuosaaren satamakin. Oliko Helsinki siis todella typerä, kun meni senkin valtavan maa-alueen varaamaan pois asuntokäytöstä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 15:27

    Elmo

    Jos kyse ei olekaan virkistysailmaisulta vaan kaupallisesta toiminnasta, eikö olisi kohtuullista, että kentästä maksettaisiin käypää vuokraa? Miksi kaupungin pitää antaa ilmaiseksi neliökilometri maata jopidenkin yritysten kaupalliseen käyttöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. tpyyluoma kirjoitti 9.6.2011 kello 15:08

    az, viestistäsi ja linkistäsi päättelin ilmeisesti väärin että “luonnonläheisellä” tarkoitat rakentamatonta luontoa, semminkin kun tuo lainaamasi kirjailija nimenomaan sen leviämistä tuntui surevan. Esimerkiksi omakotitalon piha, golf-kenttä tai lentokenttä on rakennettua aluetta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä tällä on tiheän rakentamisen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. TomiA kirjoitti 9.6.2011 kello 15:16

    Ehdotan, että Malmin kentälle siirretään valtion hallinto. Vastaavasti Senaatintorin seutu muutetaan asuinalueeksi ja turistirysäksi kuin Tukholman vanha kaupunki konsanaa. Hallinnon perässä muuttavilta vapautuvat tilat remontoitaisiin myös asuintiloiksi.

    Tämä ei ole vitsi. Tai, no, en tietenkään usko, että noin käy, mutta uskon, että vaihtoehto voisi hyvinkin olla tutkimisen arvoinen. Myönteisiä seurauksia keksii vaikka kuinka: ruuhkat helpottuvat, keskusta elävöityy, kansalaisilla helpompi asioida virastoissa, valtavat voitot kiinteistöjen arvonnoususta, keskustan asuntoja lisää ja hinnan lasku, turistien houkuttelu …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 15:24

    TomiA
    Voisiko valtion keskushallinnon siirtää Pasilaan? Mahtuisi yhteen pilvenpiirtäjään. Ministeriöiden väki tapaisi toisensa edes hisseissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Elmo Allén kirjoitti 9.6.2011 kello 15:47

    Käypä vuokra on toki ihan relevantti pointti. Maksaja olisi kai valtio. Ja voisihan valtio sen maan pakkolunastaakin. Tämän jälkeen valtio voi sitten päättää, kuinka paljon se haluaa toimintaa subventoida eli olla perimättä vuokraa käyttäjiltä. Malmin kentän toimivuus on kuitenkin etupäässä valtion intressi. Kyllähän valtio subventoi muutakin liikenneinfraa. Ei bussiyhtiöiden pidä maksaa penniäkään tienkäytöstä, vaikka nekin käyttävät neliökilometreittäin maata.

    Tosin tulisi kai lisäksi Helsinginkin jollakin rahasummalla subventoida virkistysilmailua, kun se muutakin virkistystoimintaa subventoi merkittävästi. Ei toki varmasti asuntorakentamisen arvoa vastaavalla summalla.

    Ja täytyy muistaa sekin, että suoalueen valtavat rakentamiskustannukset vähentävät aika rutosti sitä vaihtoehtoiskustannustakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. az kirjoitti 9.6.2011 kello 15:53

    tpyyluoma:

    päättelin ilmeisesti väärin että “luonnonläheisellä” tarkoitat rakentamatonta luontoa, semminkin kun tuo lainaamasi kirjailija nimenomaan sen leviämistä tuntui surevan. Esimerkiksi omakotitalon piha, golf-kenttä tai lentokenttä on rakennettua aluetta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä tällä on tiheän rakentamisen kanssa.

    Tässä menee nyt useampi asia sekaisin.

    Vapaa, suunnittelematon ja rakentamaton tila leikkimisen/harrastamisen alueena. EEA:lle positiiviset visuaaliset signaalit elinympäristössä. Mitätöit ensimmäisen mukana jälkimmäisen.
    Enkä edes näe tarkalleen millä perusteilla ensimmäistäkään. Sitä tilaa kuitenkin löytynee todennäköisemmin sen omakotitaloalueen kuin kerrostaloalueen naapurustosta, vaikka se omakotitalo itsessään sitä tilaa veisi, mikä näkyy olevan argumenttisi. Kyse ei ole Suomessa kuitenkaan mistään Los Angelesin tyylisestä matosta.

    Jos et vieläkään näe näiden osalta eroa, niin mene istuttamaan marjapensaita tai omenapuita asuntoyhtiösi pihamaalle.

    Golfkenttä ja lentoasema liittyvät kysymykseen sikäli, että ne ovat vielä rakentamatonta kaupunkialuetta. Niille alueille voi ehkä olla vaihtoehtoistakin käyttömahdollisuutta, mutta niin kauan kuin ainut reaalinen vaihtoehto on niiden rakentaminen, niin kysymys on spesifimmin irrelevantti, ks. viesti 14:12.

    Tämä keskustelu tuntuu nyt siltä, että se ajautuu jotenkin mahdollisimman epäedulliseen toisen ymmärtämiseen, melkeinpä tarkoitushakuisesti, ja varmaan itsekin olen siihen sortunut.

    Nyt juuri tuli sellainen fiilis, että kesän ajaksi tämän vääntämisen voisi unohtaa kokonaan. Eli jos en enää vastaa lisäkommentteihin, niin se johtuu tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. TomiA kirjoitti 9.6.2011 kello 16:08

    “Voisiko valtion keskushallinnon siirtää Pasilaan?”

    Myönteiset vaikutukset eivät olisi yhtä suuret kuin uuden “pääkaupungin” rakentamisesta. Ideana on, että myös eläkesäätiöt, edunvalvojat, joku pääkonttorikin jne. muuttaisivat perässä. Ympärille voitiaisiin sitten rakentaa arvokkaita asuintaloja. Malmin kentän alue on suurempi kuin Hesan ydinkeskusta. Rata Seutulasta keskustaan olisi valmis hujauksessa, kunhan se kulkisi Malmin kautta päättäjiä palvellen.

    Uusi keskus ei kuitenkaan vakavasti kilpailisi vanhan kanssa ja uhkaisi sitä, koska hallintokeskukset ovat tylsiä paikkoja, jotka tyhjenevät yöksi.

    Mutta pitäisikö myös eduskunnan muuttaa uuteen hallinnon keskukseen? Nykyisestä Eduskuntatalosta saisi silloin hienon kamarimusiikkitalon parilla miljardilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Anssi Lisko kirjoitti 9.6.2011 kello 17:54

    Ihmettelen miksi Malmin lentokenttää tituleerataan edelleenkin “harrastekentäksi”. Malmin lentoaseman harrastekäyttö kun on varsin pientä, suurin osa Malmin lentoliikenteestä on ilmailualan yritysten liiketoimintaa, lentokoulutusta siis. Ilman Malmin kenttää Suomessa ei olisi ollenkaan ansiolentolupakirjoihin tähtäävää lentokoulutusta. Ts. uusia suomalaisia liikenne-, liike, helikopterilentäjiä, lennonjohtajia ja huoltohenkilökuntaa ei voitaisi kouluttaa. Malmin kentältä operoidaan runsaasti myös viranomaislentoja ja esimerkiksi ilmakuvaus- ja kartoituslentoja.

    Kuten yllä on jo mainittu, Malmin kenttä on myöskin varsin pieni alue verrattuna muihin vapaisiin maapläntteihin pääkaupunkiseudulla, ja ymmärtääkseni tutkimusten mukaan melko kelvotonta asuntorakentamiseen suopohjansa takia.

    Sijoitus UNESCON sadan merkittävimmän kulttuuriperinnön listalle on myös merkittävä huomio. Kenttä valittiin listalle nimenomaisesti toimivana lentoasemakokonaisuutena, eikä suinkaan pelkkinä yksittäisinä rakennuksina.

    Mikäli lentoasema tuhotaan, tarkoittaa se merkittäviä ongelmia suomalaiselle ilmailulle ja jättää päätöksen tehneet poliitikot ja virkamiehet häpeään niinkin kallisarvoisen kulttuuriaarteen tuhoamisesta.

    Anssi Lisko
    Opiskelija
    Oulunsalo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Timo Helenius kirjoitti 9.6.2011 kello 18:06

    Nonnis, kumpi oli ensin , sinä vai malmi ?? On kyllä turhaa spekuloida asialla josta ei tiedä muuta kuin että ehkä lentopörinä häiritsee ? Jos lentopörinä loppuu kuuluu metron kohina…jan häiritsee…Pitäisiköhän vieläkin miettiä missä asuu. Me kukaan emme sinusta haluakaan presidenttiä, EI.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. migul kirjoitti 9.6.2011 kello 18:36

    Helsingillä on plussia ja miinuksia. Sää on suuren osan vuodesta mitä se nyt on. Ne plussat… Esim Merellisyys ja kalliokielekkeet ovat jotain , mitä ei joka paikassa ole. Arvostakaa näitä. Verenpaine nousee kun rakentamisessa ei välitetä näistä. Esimerkkinä ilmeisesti kumoutunut Meri-Rastilan kallioden rakentaminen. Taikka vulgaarit Borgströminmäen maisemamökit. Kyllä ihmiset pitävät merinäköalasta ja kivoista maisemista. Mutta hillitkää rakennusyhtiöiden intoa rakentaa juuri ja just siihen kohtaan. Vieressäkin on tilaa… Kyllä ovat silti poikkeuksellisen kivalla alueella , ja varmasti menevät kaupaksi 30m kauempana. Kyse ei ole näissä tapauksissa rakentamisen vastustamisesta periaatteen vuoksi.

    Täytyy miettiä mitä Helsinki tarjoaa harrastusten kannalta? Kesäinen veneily pitäisi olla kaupungin valtti ja mainos. Jos pienellä säädöllä (talo vähän sivumalle) saa pelastettua maisemia taikka saa erillaisille harrastuksille tilaa esm niin koko kaupunki hyötyy siitä.

    Milloin Santahaminassa aloitetaan pilaantuneiden maiden puhdistus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Jaakko Hirvonen kirjoitti 9.6.2011 kello 19:14

    Minulla ei ole ihmeempiä intohimoja Malmin kenttää kohtaan suuntaan tai toiseen, ts. pystyn hyväksymään sekä alueen säilyttämisen nykyisellään että muuhun käyttöön muuntamisen.

    Sen sijaan ihmettelen sitä, että miten on mahdollista, että yhdessä Euroopan harvimmin asutuista valtioista korvaavaa tilaa ei ole mahdollista löytää mistään niin, että jollain ei olisi asiasta jotain valittamista, ja pattitilanne “siirretään/ei siirretä” vallitsee vuosikymmenestä toiseen.

    Vaikka sieltä lentokoneen ikkunasta katsoen näkee, että Suomi on käytännössä lähes pelkkää metsää etelästä pohjoiseen, Kyllä pitäisi muutama neliökilometri olla varaa laittaa tasaiseksi jos on kerran tarvis. Myös Helsingin liepeiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Erkki M kirjoitti 9.6.2011 kello 20:06

    Osmo S:
    Helsingin seudulle pitäisi rakentaa seutaavan 25 vuoden aikana asunnot 400 000 lisäasukkaalle. Kyllä ne muutkin hyvät rakentamiskohteet tullaan käyttämään.”

    Helsingin seutu on iso alue. Kyllä tänne sopii miljoonakin uutta asukasta. Mutta liikenne on syytä järjestää niin, ettei aina tarvitse kulkea Helsingin päärautatieaseman kautta. Ja ihmisten on syytä oppia siihen, että hankkivat asuntonsa läheltä omaa työpaikkaansa. Esimerkiksi minulla oli lähes koko 35 vuotisen työurani sekä asunto että työpaikka täällä Pitäjänmäellä. Ja muillekin voin kertoa, että Talin golf-kenttä on hienoa ympäristöä hiihtäjälle, kävelijälle ja pyöräilijälle.

    Osmo S:
    “Lisäksi Malmille menee juna, Tuomarinkylän pelloille menee auto.”

    Ei mene Malmin lentokentälle junaa. Longinojan peltokin on paljon lähempänä Malmin rautatieasemaa kuin lentokenttä. Ja kuka tietää vaikka Tuomarinkylään pääsisi pian metrolla. Olen kuullut että Helsinki (tai ainakin jotkut Helsingin poliitikot toivovat metroa Pasilasta suoraan Helsinki-Vantaalle (=läpi Tuomarinkylän), koska tekeillä oleva kehärata kiertelee länsi-suunnassa melko pitlät matkat samalla kun se kuljettaa lentomatkustajia Vantaalta Helsinkiin.

    Ja mitä pahaa on autoissa liikennevälineenä, varsinkin jos ne kulkevat sähköllä.

    Osmo S:
    “Keskuspuistoon liittyvät pellot ovat esimerkiksi hiihtäjien käytössä. Hiihtäjiä on enemmän kuin lentäjiä.”

    Käypä joskus talvella katsomassa, paljonko Malmin lentokenttää kiertävällä ladulla on hiihtäjiä. Latu tulee varmasti lyhenemään oleellisesti, jos kenttäalue kaavoitetaan PÄÄOSIN asunnoiksi.

    Osmo S:
    “Hyvässä kaupungissa on myös virkistysalueita. Lentokenttä on suljettu alue.”

    Myös sellainen viheralue, jonka keskiosaan ei pääse kävelemään, voi olla virkistysalue. Sellaisia alueita ovat esimerkiksi kaikki järvet ja niiden rannoilla kulkevat kävelyreitit.

    Osmo S:
    “Malmin kenttä on vuokrattu valtiolle nollavuokralla vuoteen 2030. Silloin se ainakin loppuu.”

    Sopimus päättyy v. 2034. Aiotkos illoin olla vielä itse vallan kahvassa, vai mistä tiedät, että ilmailutoiminta loppuu Malmilta viimeistään silloin. Itse uskon, että jos ei valtio jatka tuolloin lentokentän pitoa, niin kaupunki jatkaa. On maailmassa monia muitakin kunnallisia lentokenttiä. Mm. New Yorkin kaikki lentokentät ovat kunnallista bisnestä. Ja sielläkin on yksi kenttä omistettu kokonaan yleisilmailulle (=Teterboro)
    http://www.panynj.gov/airports/teterboro.html
    12 mailia Manhattanin keskustasta.

    Osmo S:
    “Nytkään kenttä
    ei ole vuokrasopimuksen mukaisessa käytössä, koska reittiliikenne on siirretty Seutulaan.”

    Sopimuksessa ei puhuta mitään reittiliikenteestä, vaan ilmaliikenteestä – ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteestä. Ja eihän valtio ole koskaan harjoittanut reittiliikennettä (kuin junilla ja postiautoilla), vaikka sopimus on valtion ja kaupungin välinen.

    Osmo S:
    “Jos kenttä jatkaisikin lentokenttänä, on selvä, että nollavuokralla sitä ei enää annettaisi.”

    Riippuu ihan siitä, miten tärkeänä Helsingin kaupunginvaltuusto pitää lentokentän ja siellä harjoitettavan lentotoiminnan säilymistä Helsingissä. Yksi mahdollisuus on, että kaupunki ja valtio vaihtavat maata.
    Ja korostettakoon, ettei laskeutumismaksu Malmille ole suinkaan 0 euroa, vaan kalliimpi kuin millekään muulle lentokentälle Suomessa lukuunottamatta Helsinki-Vantaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 22:57

    Helsingin poliittiset ryhmät eivät ole yksimielisiä oikein mistään paitsi siitä, ettei Malmilla pitäisi olla lentokenttää. Asiasta puhuttiin taas tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa täyden yksimielisyyden hengessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. kse kirjoitti 9.6.2011 kello 21:09

    Jos Malmin lentokentälle laskisi vaihtoehtoiskustannuksen muuna maankäyttönä, yhden laskun tai nousun hinta muodostuisi kovin korkeaksi. Siksi ei ole laskettu. Kilpailee typeryydessä Talin kolopallokentän kanssa.

    Vihersanastoa:

    – lentokenttä, golfkenttä: aivan käsittämätöntä haaskausta, suorainen ympäristö- ja yhdyskuntarakennerikos, kaavoitettava välittömästi HITAS- ja kunnan vuokratalo tonteiksi.

    – yksityisomistuksessa olevan tontin kaavoittaminen virkistysalueeksi: todellinen ympäristöteko, lähidemokratiaa parhaimmillaan, viherteknokratian five star gold standard best practise!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. kse kirjoitti 9.6.2011 kello 21:30

    Mahtaakohan kenelläkään olla mitään aavistusta kuinka paljon Talin golfkentän muuttamminen kerrostalorakentamiseen sopivaksi tonttimaaksi tulisi maksamaan?

    Muistelen joskus muutaman vuoden takaisen Suomenlahden “tuhotulvan” jälkeen laadittuja suunnitelmia silmäillesäni huomanneeni, että merkittävä osa Talin golfkentästä on alle 1m korkeudella meren pinnasta ja lähes koko kenttä alle 2m korkeudella. Nykyiset määräykset taitavat vaatia talojen ja kunnalistekniikan perustamisen 3m korkeudelle? Kun lisäksi huomioi, että kyseinen maapläntti on liejuista Laajalahden vesijättömaata, niin täytemaata taitaisi upota vähintäänkin kymmeniätuhansia rekkalastillisia.

    Jos olen väärässä, niin saa oikaista. Muuten olen edelleen siinä uskossa, että Talin golfkentän suurin synti on se, että golf nyt vain sattuu olemaan väärin ihan missä tahansa ja milloin vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2011 kello 22:54

    Ei se nyt niin paljon maksa, mutta ei Talin golfkenttää ole tarkoitus muuttaa asunnoiksi ainakaan kokonaan. Alueelle tarvitaan kaikille avoin puisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Erkki M kirjoitti 10.6.2011 kello 8:19

    Osmo S:
    “Helsingin poliittiset ryhmät eivät ole yksimielisiä oikein mistään paitsi siitä, ettei Malmilla pitäisi olla lentokenttää. Asiasta puhuttiin taas tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa täyden yksimielisyyden hengessä.”

    Poliitikot vieraantuneet kansasta? Vai kansa vieraantunut poliitikoista?
    Vai onko kaupunkisuunnittelulautakuntaan valikoitunut kaikista puolueista juuri ne henkilöt, jotka haluavat tuhota Helsingin historiallisen lentokentän, ilmailuharrastuksen ja -ammatit sekä mahdollisuuden saapua tänne omalla tai vuokratulla pienlentokoneella? Jäikö siitä Mathias Rustin lennosta Punaiselle torille noin paha trauma?
    Maailma on muuttunut, eikä Suomenlahdella ole enää rautaesirippua, jonka pitävyydestä suomalaisetkin poliitikot olivat vastuussa.
    Malmin lentokentän hävittäminen heikentää oleellisesti Helsingin ja Tallinnan välisiä liikenneyhteyksiä. Mutta sitä Helsingin johto ehkä haluaakin, jotta voi paremmin perustella Suomenlahden alittavaa rautatietunnelia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Marko V kirjoitti 10.6.2011 kello 8:52

    Viitaten tpyyluoman kirjoitukseen 9.6.2011 kello 14:47

    Eli muuttamalla sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi saataisiin 100 000 asuntoa, eli koti noin 300 000 ihmiselle. Tuo olisi noin 70 % Uudenmaan tavoitteesta. Yhtään peltoa tai viheraluetta ei tarvitsisi uhrata. Autoliikenteen melu vähenisi. Kaupunki kaunistuisi.

    Mutta kun kaavoitetaan pitkin Sipoon perämettiä. Hajautetaan rakennetta entisestään ja lisätään liikennettä. Miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. a_l kirjoitti 10.6.2011 kello 9:30

    Jaakko Hirvonen:

    Sen sijaan ihmettelen sitä, että miten on mahdollista, että yhdessä Euroopan harvimmin asutuista valtioista korvaavaa tilaa ei ole mahdollista löytää mistään niin, että jollain ei olisi asiasta jotain valittamista, ja pattitilanne “siirretään/ei siirretä” vallitsee vuosikymmenestä toiseen.

    Tästäkin ketjusta löytyy horinoita joiden mukaan Helsinkiin ei enää mahdu lisää asukkaita tai ainakin kaupunki muuttuu kasvaessaan asumiskelvottomaksi getoksi.

    Kuitenkin noin Helsingin kokoisen Vancouverin asukastiheys on lähes viisinkertainen, ja koko metropolialueen väestömäärä 2,5 kertaa suurempi.

    Hirvittävästä ahtaudestaan huolimatta Vancouver on lähes joka vuosi kärjessä kun jokin tutkimuslaitos rankkaa kaupunkeja parhausjärjestykseen. Sen väitetään olevan maailman ehkä paras kaupunki.

    (Lisäksi Vancouverin on oltava karmivien etnisten ristiriitojen repimä, koska yli puolet asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin englantia. Helsingissä luku on 9,6%, mutta tämä on kylläkin toisen keskustelun aihe.)

    Väitänkin ettei meillä ole minkäänlaista tilaongelmaa, vaan asenneongelma jonka seurauksena asuminen kallistuu ja työmatkat pitenevät. Jospa jätetäänkin aluksi jo käytössä olevat alueet rauhaan ja rakennetaan vaikka ne motarinvarret. Win-win.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Juho Laatu kirjoitti 10.6.2011 kello 9:47

    “Jäävätkö ilmailun harrastajita vapautuvat asunnot todella tyhjiksi?”

    Ehkä niihin voisi saada vihreitä asukkaita kokoomuslaisten sijaan :-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Juho Laatu kirjoitti 10.6.2011 kello 9:53

    “Simo: vastakkain on siis yleisilmailu ja yhyskuintarakenteen holtiton hajoaminen.”

    Keskuspuisto on hyvä esimerkki siitä, miten yhdyskunta voi jopa holtittomasti hajota keskeltä kahtia :-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. R. Silfverberg kirjoitti 10.6.2011 kello 10:15

    Ihmettelen kanssa minäkin miksi ne Tuomarinkylän/Haltialan pellot Tuusulantien varrella ovat niin tärkeitä säilytää. Jos ne rakennettaisiin, niin puuttuva aukko nauhakapupugista Käpylän ja Vantaan Lentoaseman välillä olisi täytetty, ja liikenneyhteydeksi voisi ajatella pikaraitiotietä tai jos ei kelpaa niin metro tai lähijuna (ns lentorattaa pitkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Elina kirjoitti 10.6.2011 kello 11:12

    Osmo sanoo Talin alueesta:

    Alueelle tarvitaan kaikille avoin puisto.

    Ei tänne varsinaisesti tarvita.

    Talin ulkoilualue on nykyiselläänkin varsin laaja. Se rajautuu yhdessä suunnassa Munkkivuoreen, toisessa Pajamäkeen ja kolmannessa jatkuu Perkkaalle saakka.

    Kyllä täällä ulkoilemaan mahtuu omaa rauhaa vaativakin lenkkeilyn ystävä. Ruuhkia en ole huomannut muuten kuin talvisin laduilla, jotka kiertävät silloin golfkentän sisäpuolellakin. On siis huomattava, että golfkauden ulkopuolella alue palvelee ihan kaikkia.

    Kartanoalue on perinteikäs, hyvin hoidettu ja erittäin kaunis maisemaltaan. Golfia siellä on pelattu jo vuodesta 1930. Ihmettelen, että nämä arvot eivät merkitse mitään tämän maanisen rakennusvimman rinnalla.

    Mielestäni paras ratkaisu olisi, että golfkenttä avattaisiin kaikkien käyttöön. Vankka mielipiteeni on kuitenkin, että alueella säilytetään golf.

    Ei kaiken tarvitse olla kaikille. Täällä on lukuisia jalkapallokenttiä, tenniskenttiä, keilailuhalli ja frisbeerata. Ei näitäkään lajeja kaikki harrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Juho Laatu kirjoitti 10.6.2011 kello 11:23

    IJ kirjoitti Malmin kentän arvoista.

    Huoh, on niin helppo purkaa.

    Kai Helsingissä olisi paljon muitakin vaihtoehtoisia arvokkaita kohteita purettavaksi. Senaatintoria ehdotettiin jo. Sillekin voisi keksiä hyvää uusiokäyttöä. Sen hieno kiveys voisi toimia kauppakeskuksen alatason yleisömagneettina.

    Malmin kenttä ei varmastikaan ole kaikkein tehokkain tapa käyttää neliömetrejä. Mutta ei kai ole tarkoituskaan. Hautausmaatkin ovat jokseenkin passiivisessa käytössä. Samoin keskuspuiston ne osat, joissa ei ole polkuja tai muuta aktiviteettia. Ja presidentin linna ja muut ylisuuret edustustilat keskeisillä paikoilla.

    En ymmärrä miksi Helsinki pitäisi välttämättä pakata joka neliömetriltään täyteen asuntoja. Eivätkö myös väljyys, vaihtelevuus, perinteet, arkkitehtuuri, kaupunkilaisten harrastukset ja menneiden aikakausien saavutukset ole arvoja. Ei Helsinki välttämättä tiivistämällä muutu paremmaksi paikaksi elää.

    Ja jos nyt välttämättä halutaan ne puoli miljoonaa uutta asukasta Helsinkiin, niin yläilmoissa olisi tilaa pilvenpiirtäjille, varsin joukkoliikenneystävällisellä tavalla, historiallisia arvoja tuhoamatta (paitsi vähän kaupungin profiilia). Samoin jo pilatuille rannoille voi lisätä täyttömaata jos tarpeita vielä on. Eikä uusien asuntojen rakentaminen naapurikuntiinkaan hyvien liikenneyhteyksien varteen ole ekologisesti huono ratkaisu (ja työpaikkojenkin rakentaminen noille asukkaille) (haittaa ehkä vain Helsingin egoa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Erkki M kirjoitti 10.6.2011 kello 11:25

    a_l kirjoitti:
    “Väitänkin ettei meillä ole minkäänlaista tilaongelmaa, vaan asenneongelma jonka seurauksena asuminen kallistuu ja työmatkat pitenevät. Jospa jätetäänkin aluksi jo käytössä olevat alueet rauhaan ja rakennetaan vaikka ne motarinvarret. Win-win.”

    Olen kanssasi samaa mieltä. Meillä on asenneongelma nimenomaan kaupunkisuunnittelijoiden, yhdyskuntasuunnittelijoiden ja poliitikkojen keskuudessa, kun he pyrkivät lainsäädännöllä turvaamaan ja takaamaan, ettei kukaan joudu / pääse asumaan paikkaan, missä on melua tai rumia maisemia tai taloja tai liian ahdasta tai liian pitkä matka yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin tai ihmisten itse valitsemiin työpaikkoihin. Asunnon lähellä ei saa olla myöskään hajuja tai pienhiukkasia läheisiltä kaatopaikoilta, polttolaitoksista tai autoteiltä. Eikä asuntojen alla olevasta maaperästä saa löytyä radonia ei mitään teollisuusjätteitä tai myrkkyjä.
    Ei puutu kuin se, että poliitikot ja säätäisivät lain, että kaikkien pitää päästä asumaan ilmaiseksi paikkaan, joka täyttää kaikki asuinpaikan ihannetavoitteet. Eli veronmaksajien pitäisi kustantaa laatuasunnot laatuympäristössä kaikille kansalaisille.

    Minun mielestäni ihmisille pitäisi jättää itselleen vapaus valita, kuinka meluisissa paikoissa suostuvat asumaan. Ja kuinka kaukana bussipysäkistä, rautatieasemasta, päiväkodista, terveyskeskuksesta, ruokakaupasta ja peruskoulusta.
    Se, että suuri osa maa-alueesta julistetaan kielletyksi asuinalueeksi, nostaa sallittujen asuintonttien hintaa aivan tarpeettomasti. Ja lisää etäisyyksiä ja matkustamiseen kuluvaa aikaa ja energiaa. Mutta toki vapaassa maassa pitää sallia myös työmatka-autoilu heille, jotka siitä tykkäävät.
    Turhan pitkiä työmatkoja vältetään parhaiten niin, että
    – ei rakenneta lisää maanteitä
    – pidetään polttoaineen hinta riittävän isona. Siitä saadaan sekin etu, ettei tarvitse pitää ALV-prosenttia tai tuloverotusta niin korkealla.

    Sitä minä ihmettelen, miten toiset ihmiset tässäkin keskustelussa näkevät yhdyskuntasuunnittelun ongelmaratkaisuna, että piilotetaan motarit betoni- tai kalliotunneleihin.
    Leppävaarassa Kehä1:n tunnelityömaata seuranneena en voi kuin ihmetellä, mihin turhuuksiin tällä yhteiskunnalla näyttää olevan varaa.
    Mutta vanha totuushan on, että poliitikot tykkää tehdä yksittäisratkaisuja isoista rahasummista ja isoista projekteista (esim. ydinvoimaloista, Saimaan kanavasta ja VALCO:n TV-kuvaputkitehtaasta.) Se rasite on Malmin lentokentälläkin kannettavanaan. Jos kentästä tehdään aluerakentamissopimus jonkun suuren grynderin kanssa, niin kyse ei ole pikkusummasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2011 kello 12:27

    Ihmettelen kanssa minäkin miksi ne Tuomarinkylän/Haltialan pellot Tuusulantien varrella ovat niin tärkeitä säilytää.

    Siksi että ne ole mitään peltoja vaan Keskuspuistoa, varsinkin Tuomarinkartanon puolella sitä puistoa ei ole yhtään liikaa ja väkeä piisaa, siitä itään on omakotimattoa aina Longinojalle saakka.

    Se mitä voisi tehdä olisi että gryndattaisiin nauhana Tuusulanväylän varsi, varsinkin Vanhan Tuusulantien. Tuo parantaisi puistoa koska se toimisi samalla meluesteenä Tuusulanväylälle ja sitä liikennevihreää motarin varressa ei jää kukaan kaipaamaan. Jokeri 2 menee vierestä, taloista jotka voisi olla korkeitakin olis hienot näköalat, ja upea puisto vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Mikko kirjoitti 10.6.2011 kello 12:41

    Minusta Malmin kentän jättäminen rakentamatta – ainakin siihen saakka kunnes nykyinen vuokrasopimus umpeutuu vuonna 2030 – on perusteltua ihan jo siitä syystä, että onpahan ainakin yksi alue, joka voidaan kaavoittaa asuntokäyttöön myöhemmin. Helsingin asuntoalueitten kaavoitus ei ole ollut kovin hääppöistä sitten Töölön kaavoittamisen. Ehkä aika olisi kypsä 2030-luvulla oikeaan kaupunkimaiseen kaavoitukseen. Nyt se ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2011 kello 13:01

    MarkoV:

    Eli muuttamalla sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi saataisiin 100 000 asuntoa, eli koti noin 300 000 ihmiselle. Tuo olisi noin 70 % Uudenmaan tavoitteesta. Yhtään peltoa tai viheraluetta ei tarvitsisi uhrata. Autoliikenteen melu vähenisi. Kaupunki kaunistuisi.

    Niin. Vaihtoehtoja:
    1) Muuttotappiota ydinalueella ja työsskäyntialueen laajentuminen Hämeeseen. Lausunnossa maakuntakaavassa oli hyvä pointti, Helsingin työssäkäyntialue on saman kokoinen kuin Tukholman, siellä on vaan kaksi kertaa enemmän väkeä.
    2) Gryndataan Keskuspuisto.
    3) Otetaan liikennealueet hyötykäyttöön. Sataman osalta tätä ollaan tekemässä, Malmin lentokenttäkin olisi samaa linjaa, mutta se olennainen potentiaali on tuo motarien viemä tila.

    Mutta kun kaavoitetaan pitkin Sipoon perämettiä. Hajautetaan rakennetta entisestään ja lisätään liikennettä. Miksi?

    No liikenteen ja rakentamisen yhteensovittaminen on vaikeaa. Laiskan miehen ratkaisu on tunneli, jotka taas eivät laajemmassa mittakaavassa ole taloudellisesti realistisia, jossain yksittäisissä paikoissa kyllä. En väheksy sitä että tuo vaatii huolellista suunnittelua ja eri intressien yhteensovittelua joka on työlästä, mutta mikä vaihtoehto sitten ei vaadi?

    Osaongelma on se että motariverkosta vastaa Tiehallinto jonka kannalta maa on ilmaista ja nykyiset väylät on saavutettu etu, tosin silläkin puolella on järkiintymistä havaittavissa. Tyhmimmästä päästä ongelmia on esimerkiksi se että jonkun tulkinnan mukaan se että Tiehallinto edistäisi kuntien kaavoitusta vaikkapa tunneloimalla motarin on kuntien tasa-arvoisen kohtelun vastaista, koska hyöty valuu kunnille ihan realistoitavana rakennusoikeutena eikä ole jotain laskennallista leikkirahaa yleiseinä yhteiskunnallisina hyötyinä. Samoin se on epätasa-arvoista että Tiehallinto hoitaisi kadun ylläpidon, koska ne kuuluu kunnille, vaikka kyseessä olisi tilanne jossa motari muuttuu kaduksi eli Tiehallinto hoitaa sitä jo nyt. 🙂 Jälleen kerran, liikenneinfra pitää ottaa kokonaisuudessaan kaupungille ja valtion osuus tulee olla yksi jyvittämätön tilisiirto vuodessa joka vastaa nykyistä valtion menotasoa ko. kaupungin alueella.

    Kafkamaisin ongelma on taas tämä: Kun motari muutetaan kaduksi sen välityskyky laskee jonkun verran. Ja tämä ei käy koska liikenteen ennustetaan kasvavan. Ja sen ennustetaan kasvavan siksi että yhdyskuntarakenne hajaantuu. Ja yhdyskuntarakenne hajaantuu siksi että rakennetaan pidempien etäisyyksien päähän.

    Hulluinta tässä on se että esimerkiksi Lahdenväylälle ennustettua +100 000 autoa päivässä ei vedä mikään motari ruuhkautumatta pahasti joka tapauksessa, eikä sillä onko siellä 50 vai 100 km/h nopeusrajoitus ole mitään väliä kun liikennevirta kulkee tuskin edes 40 km/h kuitenkaan. Melun kannalta ero on moninkertainen esim. yöaikaan. Sitäpaitsi olen melkoisen varma että kymmenkaistainen Champs Elyseés ja Riemukaaren liikenneympyrä vetää enemmän autoja kuin Länsiväylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. R. Silfverberg kirjoitti 10.6.2011 kello 15:49

    En ymmärrä miten jotkut pellot jotka ovat maanviljelyskäytössä voivat olla jotain puistoa.

    Ne moottori- ja muiden isojen ulosmenoteiden rakentamattomat alueet taitaa olla ihan suomalainen keksintö. Kaikkialla muualla vastaavat tienvarret on rakennettu, jos ei muulla niin ainakin toimisto-, teollisuus tai varastoalueiksi. Stadissa ainoastaan länsiväylän, itäväylän ja kehäykkösen varsi on osittain hyödynnetty. Turun-, Hämeenlinnan-, Tuusulan- ja Lahden väylät puskevat pitkiä matkoja heti kehäykkösen tienoilta keskellä metsää, samoin päärata ja rantarata Pasilan jälkeen. Eli tilaa rakentaa olisi mutta ilmeisesti ei saa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Mikko kirjoitti 10.6.2011 kello 17:24

    R.S.: Kyllähän noita motarinvarsia on kaavoitettu erilaisiksi toimitiloiksi, mutta kun PK-seudulla on valtava pula asunnoista ja ylitarjontaa toimistoista, niin ei se kauheasti lämmitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. JL kirjoitti 10.6.2011 kello 19:25

    az, viestistäsi ja linkistäsi päättelin ilmeisesti väärin että “luonnonläheisellä” tarkoitat rakentamatonta luontoa, semminkin kun tuo lainaamasi kirjailija nimenomaan sen leviämistä tuntui surevan. Esimerkiksi omakotitalon piha, golf-kenttä tai lentokenttä on rakennettua aluetta siinä kuin kaupunkikatukin. Ja näin ollen on vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä tällä on tiheän rakentamisen kanssa.

    En ole lukenut tuota Louvin kirjaa, mutta evoluutiopsykologinen hypoteesi on nimenomaan, että golfkentät ja puistot miellyttävät ihmisiä siksi, että ne muistuttavat savannia ruohokenttineen, vesistöineen ja harvassa kasvavine puineen. Näin olisi siksi, että savanni on ihmisen “environment of evolutionary adaptedness”. Golfkentät, puistot ja omakotitalon pihatkin olisivat siis sellaisia kuin ne tyypillisesti ovat sen vuoksi, että ne muistuttavat ihmislajin vanhinta ja pitkäaikaisinta elinympäristöä. Lentokenttä sen sijaan ei muistuta mitään mikä oli olemassa pleistoseenisella kaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. tpyyluoma kirjoitti 10.6.2011 kello 21:49

    Rainer, mennään vaikka Tuomarinkylän kartanoravintolan terassille kahville katsomaan miten niitä “peltoja” käytetään puistoina, ja jos olet edelleen sitä mieltä että pitäis gryndata niin minä tarjoan konjakit. Koska ei selvin päin nyt vaan voi noin ajatella. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Erkki M kirjoitti 10.6.2011 kello 22:11

    Osmo S kirjoitti:
    “Helsingin poliittiset ryhmät eivät ole yksimielisiä oikein mistään paitsi siitä, ettei Malmilla pitäisi olla lentokenttää. Asiasta puhuttiin taas tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa täyden yksimielisyyden hengessä.”

    Kuitenkin nyt huomasin kyseisen kokouksen pikayhteenvedosta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Pikayhteenveto/2011/Ksv_2011-06-09_Kslk_16_Pi_I/31A3D562-6358-4B5C-8175-D26A73938F72/16-09062011.html?CACHEPARAM=Ksv 2011-06-09 Kslk 16 Pi I?
    että lausunto Uudenmaan maakuntavaasta pantiin pöydälle viikoksi.
    Oliko siinä lausuntoehdotuksessa jotain muita asioita, joista lautakunnan jäsenet eivät olleet vielä yksimielisiä?
    Sopiiko tällaisia pöydällepanon syitä kysellä tai selitellä julkisuudessa, vai kuuluvatko ne vain lautakunnan sisäiseen tietoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. kse kirjoitti 11.6.2011 kello 2:30

    Osmo:

    Ei se nyt niin paljon maksa, mutta ei Talin golfkenttää ole tarkoitus muuttaa asunnoiksi ainakaan kokonaan. Alueelle tarvitaan kaikille avoin puisto.

    Tehdäänkös sitten kaikista jäähalleista, jalkapallokentistä jne. kaikkille avoimia harrastuspaikkoja eikä vain seuroihin kuuluville valmennettaville omistettuja urheilupyhättöjä?

    Jos ei niin onko golfissa vikana muuta kuin että se on golfia? (Ja sattumoisin harrastajamäärältään yksi kaikkein voimmakkaimin kasvavista lajeista, suosioltaan tälläkin hetkellä luokkaa 10 suosituimman lajin joukossa – ja käytännössä ainoita lajeja, jossa harrastajat joutuvat itse maksamaan miljoonien hintaisen harrastupaikkansa omasta pussistaan ilman sentinkään tukea yhteiskunnan pussista.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2011 kello 8:45

    Golfissa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudutaan sulkemaan muilta. Siksi golf-kenttää ei kannata rakentaa keskelle kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Erkki M kirjoitti 11.6.2011 kello 10:16

    Osmo S:
    “Golfissa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudutaan sulkemaan muilta. Siksi golf-kenttää ei kannata rakentaa keskelle kaupunkia”

    Muistettakoon kuitenkin, että sen enempää Talin golf-kenttää kuin Malmin lentokenttää ei ole rakennettu keskelle kaupunkia, vaan kaupungin ulkopulelle, kuitenkin mahdollisimman lähelle sitä. Sama koskee siirtolapuutarhoja.

    Kysymys onkin siitä, kannattaako mitään ihmisten käyttämiä, haluamia ja tarvitsemia toimintoja, siirtää kauemmas kaupungin keskustasta vain sen takia, että kaupunki on kasvanut sen jälkeen kun nämä toiminnot on perustettu ja rakennettu pienemmän kaupungin reunalle.

    Eikö se nimenomaan monipuolista ihmiselämää kaupungeissa, että siellä voi tehdä muutakin kuin asua. Useimpien tehtaiden, tavarasatamien, lentokenttien, golf-kenttien jne siirto kauemmas ihmisjoukosta, joka niitä tarvitsee, on mielestäni varsin kyseenalaista maapolitiikkaa.
    Eikää sitä varmaan sallittaisikaan, jos nuo maa-alueet olisivat yksityisomistuksessa. Eli onko perusongelma siinä, että yhteiskunta haluaa rahastaa maaomaisuudellaan. Yksi indikaatio siitä on Helsingin halu nostaa 50-luvulla vuokraamiensa asuintonttien vuokrat käyvälle tasolle.

    Muistettakoon myös, että Helsingin lentoasema oli ennen Malmia vielä lähempänä kaupungin keskustaa, Katajannokalla. Tosin silloin se ei vaatinut paljonkaan maapohjaa, koska koneet lähtivät vedestä ja laskeutuivat veteen. Mutta toivathan ne ääntä kaupunkilaisten korviin jo silloin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2011 kello 10:57

    kannattaako mitään ihmisten käyttämiä, haluamia ja tarvitsemia toimintoja, siirtää kauemmas kaupungin keskustasta vain sen takia, että kaupunki on kasvanut sen jälkeen kun nämä toiminnot on perustettu ja rakennettu pienemmän kaupungin reunalle

    .Niin kuin tavarasatamat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Erkki M kirjoitti 11.6.2011 kello 11:27

    Osmo S:
    “Niin kuin tavarasatamat?”

    Niin. Helsingin tavarasatamien siirtoa pois Vironniemeltä monet pitivät taloudelliselta kannattavuudeltaan kovin kyseenalaisena asiana (tai ainakin kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti)
    Mutta toki niiden siirtoa voi perustella silläkin, että samalla lopetettiin tavaraliikenne kuorma-autoilla muualta Suomesta Helsingin ydinkeskustan läpi merenrantaan. Joukossa taitaa kulkea jopa hengenvaarallisia lasteja, jos sattuisivat pahaan kolariin keskellä kaupunkia?
    Ja missä vaiheessa purettiin satamaradat? Johtuiko tavarasatamien siirto siitä, ettei sinne ollut enää junaratoja?

    Vaan kysynpä saman tien kaksi uutta kysymystä:
    1. Kun tavarasatamat päätettiin siirtää, niin miksei niitä siirretty saman tien kunnolla eli kauemmas? Nykyisellä paikallaan tavarasatama vie varmasti enemmän tilaa asutukselta kuin Malmin lentokenttä. Ja ihan energian kulutuksen kannaltakin olisi ollut viisaampaa sijoittaa uusi tavarasatama Helsingin länsipuolelle. Lännestähän ne laivat ja tavarat tulevat.

    2. Miksi matkustajasatamat pidettiin edelleen ydinkeskustassa? Monet matkustajalaivat kun ovat myös tavara-laivoja eli kuljettavat rekka-autoja, joiden pitää siis edelleen ajaa läpi Helsingin keskustan? Pitäisikö autolautatkin ohjata Vuosaareen eikä nykyisiin (=vanhoihin) satamiin?
    Yhtä lailla kuin ihmisiet voivat lähteä ulkomaille Helsingin ulkopuolelta (=Vantaalta) lentokoneella, he voisivat tehdä sen laivalla esim. Vuosaaresta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2011 kello 11:49

    1. Kun tavarasatamat päätettiin siirtää, niin miksei niitä siirretty saman tien kunnolla eli kauemmas? Nykyisellä paikallaan tavarasatama vie varmasti enemmän tilaa asutukselta kuin Malmin lentokenttä.

    Niinpä, vihreät esittivät Sataman siirtoa Kirkkonummelle. Sitä kannattivat myös melkein kaikki logistiikka-asiantuntijat. Kuntarajoista seuraa tälaista. Olen edelleen katkera tästä hölmöydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Kimmo kirjoitti 11.6.2011 kello 12:33

    Niinpä, vihreät esittivät Sataman siirtoa Kirkkonummelle. Sitä kannattivat myös melkein kaikki logistiikka-asiantuntijat. Kuntarajoista seuraa tälaista. Olen edelleen katkera tästä hölmöydestä.

    Tämä on kyllä niin totta. Näyttäisi itäisen PK-seudun liikenneskenaariot myös aivan toisilta, kun satama oltaisiin sijoitettu järkevään paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Kimmo kirjoitti 11.6.2011 kello 12:36

    Golfissa on vikana se, että se vie niin turkasen paljon tilaa, joka joudutaan sulkemaan muilta. Siksi golf-kenttää ei kannata rakentaa keskelle kaupunkia.

    Taisi olla kyllä tässä tapauksessa niin golf- kuin lentokenttä ennen kaupunginosaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Ari kirjoitti 11.6.2011 kello 17:40

    Seuraavan kerran kun Osmo lennät johonkin ympäristökokoukseen tms, mietipäs mistähän ne lentäjät sinne koneen nokalle ovat tupsahtaneet. Suomalaisessa yhtiössä he ovat 95% varmuudella saaneet merkittävän osan koulutuksestaan Malmin lentoasemalla, jossa nykyään annetaan lähes kaikkien ammattilentäjien peruskoulutus.

    Tai ehkä olisi parempi, että menisit kävellen. Olisit oikeasti vihreä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2011 kello 19:06

    oletko nyt ihan varma, ettei lentäjien koulutusta voida siirtää jollekin hiljaiselle maakuntakentälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Erkki M kirjoitti 11.6.2011 kello 20:34

    Osmo S:
    “oletko nyt ihan varma, ettei lentäjien koulutusta voida siirtää jollekin hiljaiselle maakuntakentälle?”

    On yritetty siirtää Poriin (joka lienee sentään jonkun moinen kaupunki) mutta kuulemma laihoin tuloksin. Siellä annetaan nykyään koulutusta vain Finnairin tuleville lentäjille. Ja heidänkin alkeiskoulutuksensa tilataan alihankintana Malmilla toimivilta lentokouluilta. Ongelmana olen kuullut olevan opettajien saatavuuden. Malmilla lentokoulut voivat käyttää myös osa-aikaisia opettajia, joiden päätyö on Helsinki-Vantaalla lentoyhtiöiden tai Finavian tai Ilmailuhallinnon palveluksessa.

    Toinen tekijä, joka puoltaa koulutusta Malmilla, on täällä olevan ilmatilan vilkkaus. Oppilaat oppivat heti alusta alkaen tosissaan sen, että ilmassa on muitakin koneita ja mitä lennonjohtaja heille radiossa sanoo. Mitä siitä tulisi, jos kaikki Helsingin bussikuskit ja taksit koulutettaisiin jossain hiljaisessa maakuntakaupungissa?

    Armeija kouluttaa omat lentäjänsä Tikkakoskella (Jyväskylässä) ja Kauhavalla, mutta se on hieman erilainen ympäristö koulutuksen kannalta. Sinne sekä oppilaat että opettajat ovat menneet olemaan, eikä vain käymään. Ja armeijan lento-oppilaille koulutus on ilmaista kun taas siviilipuolella oppilaat (tai heidän vanhempansa?) maksavat huomattavan rahasumman koulutuksestaan – varsinkin jos eivät pääse oppilaiksi Poriin Suomen Ilmailuopistoon.
    Rajavartiolaitos taitaa kouluttaa omat helikopterilentäjänsä kaikissa niissä paikoissa, missä heillä on helikoptereitakin?

    Toki koulutus voidaan siirtää ihan mihin tahansa, mutta onko se järkevää. Ennen 2. maailmansotaa kaikki Suomen eläinlääkärit koulutettiin ulkomailla (muistaakseni Sveitsissä). Ensimmäiset Suomessa opiskelleet eläinlääkärit valmistuivat v.1968. http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol7art.htm

    Ja jos puhutaan tavallisen harrastelijan ilmailuopinnoista, niin kannattaa muistaa, että
    – hyvin monet heistä asuvat pääkaupunkiseudulla
    – täällä on valoisaa aikaa varsin vähän enää sen jälkeen kun tavallisen ihmisen työpäivä loppuu.
    Jos ei koulutusta saa Helsingissä normaalin työvuoden aikana, niin se pitää hankkia kesälomalla jossain kaukana. Ja se varmasti rajoittaa monen perheellisen mahdollisuuksia hankkia tällainen harrastus. (Koska puoliso voi panna hanttiin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. anonyymi kirjoitti 12.6.2011 kello 1:12

    OS:

    Helsingin seudulle pitäisi rakentaa seutaavan 25 vuoden aikana asunnot 400 000 lisäasukkaalle.

    Okei.
    Kenen suunnitelma on pyrkiä siirtämään kaikki Suomen asukkaat pääkaupunkiseudulle?

    Erkki M:

    Miksi matkustajasatamat pidettiin edelleen ydinkeskustassa?

    Sekä turistit että “omat” matkustajat kannattaa päästää laivalta suoraan “kävelykeskustaan” ja keskeisten liikennevälineiden äärelle. Jos nuo ajetaan jonnekin pusikkooon tai teollisuusalueelle, vähenee Helsingin ja risteilyjen vetovoima dramaattisesti.

    Laivojen mukana tulevalle auto- ja tavaraliikenteelle olisi hyvä tehdä liikenteelle (pakko)järjestelyt keskustan ohi vaikkapa tunnelin läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Erkki M kirjoitti 12.6.2011 kello 9:11

    Anonyymi kirjoitti:
    “Sekä turistit että “omat” matkustajat kannattaa päästää laivalta suoraan “kävelykeskustaan” ja keskeisten liikennevälineiden äärelle. Jos nuo ajetaan jonnekin pusikkooon tai teollisuusalueelle, vähenee Helsingin ja risteilyjen vetovoima dramaattisesti.

    Laivojen mukana tulevalle auto- ja tavaraliikenteelle olisi hyvä tehdä liikenteelle (pakko)järjestelyt keskustan ohi vaikkapa tunnelin läpi.”

    En kannata autotunneleita Helsingin keskustaan – ainakaan jos joudun itse niitä maksamaan.

    Mutta eikö asiaa voisi ratkaista niin, että Etelä-satamasta ja Katajannokalta lähteviin lauttoihin ei saisi ottaa kyytiin autoja. Se ei haittaisi turistiristeilyjä eikä Tallinnan pika-aluksia lainkaan. Ja varsinaiset autolautat lähtisivät Vuosaaresta, mihin matkustajat tulisivat metrolla Helsingin päärautatieasemalta (tai mistä vain.)

    Ratkaisevan päätöksen ja valinnan tekisi laivayhtiö, haluaako se kyyditä myös autoja (ja myös kuorma-autoja) vai pelkästään matkustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Teme kirjoitti 12.6.2011 kello 18:29

    Pari huomautusta vain tähän väliin:
    “oletko nyt ihan varma, ettei lentäjien koulutusta voida siirtää jollekin hiljaiselle maakuntakentälle?”

    On yritetty. Nykyinen lentäjäkoulutus kun ei taivu edes suunnitelmatasolla mukana olleisiin kenttiin jotka olisivat olleet noin 50km päässä. Lisäksi täytyy muistaa, että Malmi on yksi keskeisimmistä pisteistä meripelastuksen (ja valvonnan, myös ympäristön valvonnan) kannalta, joten yksi kenttä olisi välttämättä edes riittänyt. Toki riippuen siitä mihin se olisi sijoitettu. Toisaalta ylipäätään sopivia kenttiä ei oikeastaan Suomessa ole. Pitäisi rakentaa koko koulutus ja kenttä infra ihan alusta johonkin.

    “Niinpä, vihreät esittivät Sataman siirtoa Kirkkonummelle. Sitä kannattivat myös melkein kaikki logistiikka-asiantuntijat.”

    Tälläi logistiikan ammattilaisena tuo kuulostaa kyllä aika paksulta tuubalta. Suomen logistinen keskipiste on hyvin hyvin lähellä lahtea, ja Helsingin itäpuoli on selkeästi keskeisemmässa asemassa logistiikan suunnittelun osalta kuin läntinen. Olemassa olevien ratkaisujen pohjalta Loviisa olisi ollut huomattavasti fiksumpi paikka kuin Kirkkonummi. Toki olisihan se edellyttänyt niin maantie kuin ratitien infran perusparantamista, mutta se olisi ollut huomtavassa määrin vähäisempää, kuin kokonaan uudelleen rakentaminen mitä Kirkkonummen tapauksessa olisi tarvittu. Vuosaaren etuna olikin se etti tälläistä lisärakentamista/peruskorjausta tarvinnut tehdä kuin muutaman kilometrin matkalle.

    Joku jossain välissä esitti myös kysymyksen mihin kaikki muuttajat sitten sijoitettaisiin jos ei Malmin lentokenttä alueelle. Herranjumala mikä yksikertaisuus. Stadissa on tilaa vaikka ja kuinka paljon vaikka Malmia tai mitään muutakaan aiemmin mainitu paikkaa ei rakennettaisikaan. Aloittaa voisi vaikkapa esikaupunkialueiden tiivistämisestä siten, että ne oikeasti olisivat kaupunkia. Toki esikaupunki alueiden väliin jätetään luontoalueita ja alueiden sisään puistoja, mutta rakennuskanta tulee saada tiiviiksi ja toimivaksi. Nykyisellään kun nuo esikaupungit kun muistuttavat enempi keskelle metsää ajetuolta ruotsin (vai pitäisikö nykyään sanoa Tallinnan) laivoilta ja niiden ympärille on sitten levitetty 300-400 x 300-400 metriä parkkipaikkaa asfaltteineen.

    Kukahan olisi se fiksu joka toisi kaupunkisuunnitteluun umpikorttelit takaisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Teme kirjoitti 13.6.2011 kello 18:19

    “Kaupunkisuunnittelupäivillä näin hahmotelman, missä Turun moottoritie oli tunneloitu Munkkiniemen ja Munkkivuoren välillä ja kerrostaloja päällä. Hahmotelman alla luki luokkaa 100 000 km2.”

    “Suomen pinta-ala 338 430,53 km2, josta sisävesiä 34 538,07 km2”

    Ei huono, ei tosiaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2011 kello 18:49

    Teme
    Kyse on varmaan kerrosneliöstä k-m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Markku af Heurlin kirjoitti 18.7.2011 kello 17:54

    Vielä Vuosaaren satamasta. Tämä on vähän viipynyt; yli kuukausi on kulunut ja hallituskin ehtinyt vaihtua.

    Osmo Soininvaara kirjoitti blogillaan 11.6:

    ”1. Kun tavarasatamat päätettiin siirtää, niin miksei niitä siirretty saman tien kunnolla eli kauemmas? Nykyisellä paikallaan tavarasatama vie varmasti enemmän tilaa asutukselta kuin Malmin lentokenttä.
    Niinpä, vihreät esittivät Sataman siirtoa Kirkkonummelle. Sitä kannattivat myös melkein kaikki logistiikka-asiantuntijat. Kuntarajoista seuraa tälaista. Olen edelleen katkera tästä hölmöydestä.”
    Meillä Kirkkonummella minun saamieni tietojen mukaan kaikki poliittiset ryhmät, erityisesti vihreät vastustivat sataman rakentamista Kantvikiin. Puolueeton paikallislehti Kirkkonummen Sanomat kannatti, ja piti lähinnä maanpetturuutena sitä, että äskettäin edesmennyt silloinen kunnanarkkitehtimme Leif Sundström kannatti sataman rakentamista Vuosaareen.

    En muista enää keskustelua asiasta: demareissa oli ristivetoa, koska toisaalta satama olisi tuonut kaivattuja teollisia työpaikkoja ja kunnalle satamatuloja. Keskustellessani asiasta kesäkuussa yhden tuttuni kanssa sain kuulla taas lisää mielenkiintoisia paikallisjuoruja.

    Perusteet olivat luonnonsuojelulliset, asuntotonttien tarjonta sekä satamaliikenteen aiheuttama haitta:

    – Kirkkonummella kaikki poliittiset ryhmät, paikalliset vihreät etunenässä, olivat vastaan ja hyvästä syystä: Ranta-alueita täälläkin halutaan tarjota ihmisille asuttavaksi, kun valtiovaltakin patistaa kaavoittamaan asuinalueita.
    – ympäristövaatimusten arviointi oli hävyttömän puutteellinen. Eläimistöstä todettiin mm. “Eläimet joutunevat siirtymään muualle”, ei kyllä edes mitään selvitystä eläimistöstä…
    – Pikkalan sataman hienosta logistiikasta: yksi raidesuunnitelma oli Meikon luonnonsuojelualueiden halki
    – puhumattakaan eteläpuolen öljysatamasta ja sen kuljetusreiteistä asuinalueiden halki ja kallion sisään louhittavista öljysäiliöistä, jotka Museovirasto torppasi.

    – ja sitten tietysti vielä itse laivareitti Porkkalan saariston läpi, sinne on ehdotettu monipuolisen luonnon ja historian takia kansallispuistoa:
    – se olisi tuonut Pikkalanlahden kutualueille maantäyttöä saariin saakka luonnonvaraisen taimenen kotijoen suulle
    – jo nykyistenkin satamien vaikutukset aiheuttavat huolta
    ympäristöviranomaisissa.

    Tuntemaltani logistiikkaa minua paremmin tuntevalta sain seuraavia tietoja:

    ”Logistiikan tai Navigatorin asian käsittelystä en muista juuri mitään. Sen muistan, että Kantvikia kannatti kovasti Finnlines, joka oli hankkinut alueelta maata spekuloidakseen sataman rakentamisen puitteissa. Helsinki vastusti, koska se olisi ollut kunnan tuloista pois.
    Seuraava on omaa pohdintaani, ei varmaankaan ainutlaatuista.
    Helsinki on kehittynyt sataman ympärille. Paikanhan määräsi Kustaa Vaasa Tallinnan hansakaupungin kilpailijaksi. Laivojen koon kasvaessa rahtilaivat siirtyivät 1960-luvun jälkeen pois Eteläsatamasta. Sompasaaren merkitys on myös vähentynyt, samoin hiilisataman sen vieressä. Matkustajalaivat ja risteilyalukset ovat myös kasvaneet ja niitä on jaettu Eteläsataman ohella myös Länsisatamaan ja Finnlinesin ropaxeja uuteen Vuosaareen.
    Kun satama on meri- ja maaliikenteen kääntöpöytä, ei ole mielekästä kasvattaa maakuljetuksen osuutta merikuljetuksen kustannuksella. Merikuljetus on niin paljon edullisempaa. Takamaa, hinterland, minne tavara lopuksi päätyy teollisuuden tai kuluttajien käyttöön, nykyään lähinnä suuryksiköihin eli lähinnä kontteihin pakattuna, saa olla mahdollisimman lähellä satamaa, mutta kuitenkin kohtuullisen ruuhkattoman maaväylästön yhdistämänä.

    Näin ollen Loviisa, suhteellisen lähellä Kotka-Hamina -satamaparia ei tuo etuja muille kuin niille, jotka eivät tykkää laivojen näkemisestä. Kirkkonummi ei myöskään ole teollisuus- tai kuluttajakeskittymien välittömässä läheisyydessä. Samoin Hankokin alkaisi olla turhan kaukana satamana.
    Vuosaaren ongelma on ollut pitkä valitusrumba – kiitos mm. Fazerin suvun ja muutamien vihreiden kansalaisten – mikä viivytti sataman valmistumista vuosilla, jolloin se valmistui sopivasti lamavaiheeseen, mikä taas siirsi kannattavuuden ja muiden satamasta koituvien hyötyjen lykkäytymistä melkoisen pitkälle horisonttiin.
    Tämän kummempaa näkemystä en osaa nyt antaa.”

    Tarkistin itsekin vähän tietojani: Suurin osa suurista varastokeskuksista on Metsälän maaliikennekeskuksen lisäksi Kehä III:n varrella Vihdintien (vanhan Porintien) ja Lahdentien välissä sekä Tuusulassa ja Keravalla. Etuina on Turuntien suuntaan verrattuna Lahden- ja Hämeenlinnantien sekä lentokentän läheisyys. Voin mainita, että paperikonetehdas Metson varaosavaraston (vajaa 5000 m2) sijoittumiselle Keravalle v. 2008 vaikutti ratkaisevasti lyhyt ajomatka lentokentälle.

    Poikkeus on Inexin (SOK:n) keskusvarasto Kerassa, Kilon lähellä rantaradan varrella Kilon lähellä. Mielenkiintoista oli nähdä tavaraliikenteen muutos: keskusvarastolle kulki pistoraide, jota ei vuosikausiin käytetty; rautatieportti vain retkotti yhä enemmän ja enemmän. Muutama vuosi sitten pistoraide purettiin ja tilaa tehtiin rekoille.

    Vuosaaren satamasta on Kirkkonummen Kantviikkiin verrattuna 30 km lyhyempi matka Lahdentielle ja 18 km lyhyempi matka Hämeenlinnantielle. Kummassakin tapauksessa reitti kulkee Kehä III:n kautta. Lisäksi selvästi matka pääradalle on Vuosaaresta lyhyempi. Yhdysrata Keravalle (n. 19 km), kulkee tunnelissa huomattavan matkan. Keravalle on uuden radan varteen rakennettu ja rakennetaan suuri logistiikkakeskus Kerca.

    Vuosaaren entiselle telakka-alueelle rakennetun sataman vaatima pinta-ala on 150 ha, eli 1,5 km2. Kartasta huomamme, että alue on erillään muusta Vuosaaresta, ja asuinalueena olisi muodostanut erillisen ja luultavimmin huonot palvelut tarjonneen enklaavin.

    Näistä näkökohdista voidaan jatkaa väittelyä loputtomiin.

    Syy siihen, että vielä asiaan puutun on minusta hyvin vakava asennevirhe Osmon kirjoituksessa: ajatus, että jollain on hallussaan korkeampi tietoisuus, ja että tästä korkeammasta totuudesta poikkeavat mielipiteet olisivat jotenkin hölmöjä. Mistäköhän johtuu, että 70-luvun alussa taistolaiset saivat opiskelijapiireissä niin suuren suosion?

    Logistiikkapäivät pidetään vuosittain huhtikuussa Vanhassa satamassa, OS:n naapurissa. Siellä on paljon kovatasoisia alustajia, mm. usein ollut Pekka Sutela kertomassa Venäjän taloudesta ja sen suhteesta kuljetusalaan. Saanko kysyä, kuinka usein OS on käynyt Logistiikkapäivillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus