Pokeria Suomen suunnasta

Jonkin­laista demokra­t­ian puutet­ta Suomes­sa osoit­taa se, että pok­eri, jota nyt pelataan hal­li­tus­po­h­jal­la, vaikut­taa maan suun­taan paljon ratkai­se­vam­min kuin sinän­sä mullis­ta­va eduskun­tavaal­i­t­u­los. Kuu­den puolueen neu­vot­teluis­sa ehdit­ti­in jo hah­mot­taa Suomelle suun­taa, joka muut­tuu kovasti, jos keskus­ta kor­vaa hal­li­tuk­ses­sa vasem­mistop­uolueet ja vielä enem­män, jos Jut­ta Urpi­laisen johdol­la raken­netaan peru­u­tus­peil­i­hal­li­tus demarien, perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan ympärille. Kysymys arvon­lisäveros­ta on pien­im­mästä päästä.

Esimerkik­si ehdit­ti­in jo sopia varsin radikaal­ista kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta, jos­sa Paras-han­kkeen hallinto­him­melit olisi kor­vat­tu työssäkäyn­tialueisi­in perus­tuvil­la vahvoil­la kun­nil­la. Ei taitaisi onnis­tua keskus­tan kanssa.

Ympäristökysymyk­sis­sä ainakin pöy­däl­lä oli monia vihrei­den kannal­ta hyviä han­kkei­ta. Niis­sä oli yhteistä se, että mikä olisi ollut voit­to vihreille, olisi ollut tap­pio keskustalle. Jos hal­li­tus­ta pyrit­täisi­in kasaa­maan por­varipo­h­jalle vihreil­lä täy­den­net­tynä, voisi olla aika vaikea löytää näistä kysymyk­sistä ratkaisua, joka tyy­dyt­täisi sekä vihre­itä että keskustaa.

En seu­ran­nut kovinkaan tiivi­isti maat­alous­poli­ti­ikan valmis­telua, mut­ta sel­l­ainen vaikutel­ma jäi, etteivät laa­di­tut tek­stit kel­paisi keskustalle.

Jotenkin pitäisi päästä siihen, että puolueet ker­to­vat tavoit­teen­sa ennen vaale­ja eivätkä lyö niitä pöytään vas­ta hallitusneuvotteluissa.

Sitä tässä jäi vain ihmettelemään, käyti­inkö sää­ty­talol­la turha 13 päivän näytelmä. Ovatko demar­it – tai osa heistä — itse asi­as­sa koko ajan tähdän­neet tuo­hon peru­u­tus­peili-poh­jaan, jos­sa heil­lä olisi paljon kokoaan suurem­pi val­ta. Täl­laisia merkke­jä kun oli ilmas­sa koko ajan.

149 vastausta artikkeliin “Pokeria Suomen suunnasta”

  1. Mun mielestä Vihreät ja Keskus­ta voisi löytää yhteistä alueel­lisen itse­hallinnon kas­vat­tamis­es­ta, ja tuo voisi olla ihan toimi­va ratkaisu siihen ongel­man että olo­suh­teet ja ongel­mat maan sisäl­lä on kovin eril­laiset. Kepu ainakin joskus kan­nat­ti tuota.

    Jotenkin pitäisi päästä siihen, että puolueet ker­to­vat tavoit­teen­sa ennen vaale­ja eivätkä lyö niitä pöytään vas­ta hallitusneuvotteluissa.

    Ideaal­i­maail­mas­sa niin että jokainen puolue kir­joit­taa ennen vaale­ja hal­li­tu­so­hjel­man, ja sille tulee saa­da “ei mitään minkä kanssa emme voisi jotenkin elää” ‑puumerk­ki par­il­ta eduskun­ta­puolueelta. Voisin lohkaista tähän että ruotsinkielisiä puumerkke­jä ei las­ke­ta, mut­ta arvos­tuk­seni RKP:n lin­jaa kohtaan on nous­sut viime aikoina kohisten.

  2. Osmo: “…Esimerkik­si ehdit­ti­in jo sopia varsin radikaal­ista kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta, jos­sa Paras-han­kkeen hallinto­him­melit olisi kor­vat­tu työssäkäyn­tialueisi­in perus­tuvil­la vahvoil­la kunnilla…”

    Jotain hyvääkin siis suun­nitel­lun poh­jan kaa­tu­mies­sa! 🙂 Suomen kun­tayk­siköt alka­vat jo nyt olla liian suuria ollak­seen tehokkaita.

  3. Ovat kyl­lä olleet mie­lenki­in­toiset neu­vot­te­lut, jos kokoomus on salaa neu­votel­lut Kepun kanssa ja demar­it viritelleet jotain Per­su­jen suuntaan…

  4. Keskus­tan suunnal­ta kuu­luu yhä enem­män kan­nan­ot­to­ja, että Keskus­ta on hal­li­tuk­ses­sa vain yhdessä Perus­suo­ma­lais­ten kanssa, mikä on hei­dän kan­na­tus­luku­jen­sa val­os­sa hyvin ymmär­ret­tävää. Jos näin on, niin sil­loin toden­näköisim­mältä vai­h­toe­hdol­ta vaikut­taa mainit­tu SDP+PS+Kesk(+KD?).
    Ei olisi vält­tämät­tä lainkaan huono hal­li­tus­po­h­ja. Tuol­la hal­li­tus­po­h­jal­la voitaisi­in järkevöit­tää maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka, hyväksyä van­ho­jen ydin­voimaloiden kor­vaami­nen, lopet­taa omakoti­taloa­su­jien kiusaami­nen ja tor­jua EU:n vakausjär­jestelmi­in osal­lis­tu­mi­nen (mikä olisi PS:n ehto osallistumiselle).

    Tämä viimeisin ei ole edes kovin kaukaa haet­tua, kun lukee vaik­ka tämän päivän uutisia Kreikas­ta. Kolme uutista. 

    1) Rahoi­tus­tarve paljon aiem­min “arvioitua” suurem­pi ja pidem­pikestoisem­pi, uusia sadan mil­jardin kier­roksia taas viimeistään 2014 ja 2015 nyt tulos­sa ole­van toisen kier­roksen lisäksi. 

    2) Tehdyt leikkauk­set ovat syven­täneet Kreikan lamaa arvioitua tuntuvammin. 

    3) Veronkier­to on maas­sa krooni­nen ongelma.

    Samoin oli uuti­nen Ital­ias­ta, maa menet­tää veronkier­toon 100–300 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Ei ole mitenkään mah­do­ton­ta, että täl­laista voimis­tu­vaa taus­taa vas­ten, ja huomioiden kansalais­ten tun­not, eri­ty­is­ten Keskus­tan ja SDP:n äänestäseg­ment­tien, että tämä kokoon­pano voisi kään­tää Suomen EU-poli­ti­ikan uudelle suunnalle.

    Sil­loin PS tulisi mukaan ja kaik­ki suurem­mat esteet yhteistyöltä pois­tu­isi­vat. SDP saisi läpi veropoli­ti­ikkansa, PS ja Kesk alue­poli­ti­ikkansa. PS ja Kesk voisi­vat löytää toisen­sa lisäk­si myös vaikka­pa ruotsin ase­man heiken­tämisessä. Ainakin uskoisi venäjän tule­van vai­h­toe­htoisek­si toisek­si vier­aak­si kielek­si Itä-Suomessa.
    Mitä vielä voisi ajatel­la tapah­tu­van? Keskus­ta ja SDP toden­näköis­es­ti neu­vot­teluis­sa möi­sivät maa­han­muut­topoli­ti­ikan PS:lle.

    SDP+Kesk+PS hal­li­tus­po­h­jas­ta voisi tul­la hyvinkin edis­tyk­selli­nen ja muu­tosvoimainen. Moni asia muut­tuisi, eikä vält­tämät­tä lainkaan huonom­paan suuntaan.

  5. Kyl­lähän tuo aika pok­e­ria todel­la on, jos nyt olisi men­nyt asioi­ta voit­tona vihreille ja tap­pi­ona keskustalle, kos­ka molem­mat hävi­sivät vaaleis­sa ja alun perin ilmoit­ti­vat jäävän­sä oppositioon. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  6. SDP+Kesk+PS hal­li­tus­po­h­jas­ta voisi tul­la hyvinkin edis­tyk­selli­nen ja muutosvoimainen. 

    Muu­tosvoimainen, epäilemät­tä, mut­ta edis­tyk­sel­lisyy­den minä kyl­lä määrit­te­len toisin.

  7. Paina­jaisun­ta. Jos kivikaudel­la olisi luo­las­sa asusteltaes­sa valit­tu hei­mon johtoon senaikaiset Kesk+PS, Kesk olisi polt­tanut sama­na­tien kaik­ki polt­top­u­ut kos­ka luolan perälle — jos­sa kukaan ei asu — pitää saa­da läm­pöä, ja PS kieltänyt ulos­menon kos­ka siel­lähän on ulko­maail­ma. Tähän vielä optiona KD päälle, vapaaval­in­taisel­la epära­tionaalisel­la agendalla. 

    Eipä kir­joiteltaisi täl­lä het­kel­lä net­ti­in tuol­ta kehi­tyskaaren pohjalta.

  8. Jotenkin pitäisi päästä siihen, että puolueet ker­to­vat tavoit­teen­sa ennen vaale­ja eivätkä lyö niitä pöytään vas­ta hallitusneuvotteluissa.

    Siir­ry­tään vähemmistöhallituksiin?

    Tuol­la hal­li­tus­po­h­jal­la voitaisi­in järkevöit­tää maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka, hyväksyä van­ho­jen ydin­voimaloiden kor­vaami­nen, lopet­taa omakoti­taloa­su­jien kiusaami­nen ja tor­jua EU:n vakausjär­jestelmi­in osallistuminen

    Ja kiristää tulo­jen vero­tus oikeasti sel­l­aiselle tasolle, että se tap­paa talouden, jakaa ne veropen­noset ympäri maa­ta kaikille kavereille, todel­lis­ten vähäo­sais­ten (ja vähem­mistö­jen) kiusaamisen lisäämi­nen samaan aikaan kun niitä työ­markki­noi­ta jatke­taan “huono-osais­ten” duunarei­den ehdoil­la ja ylipäätään poli­isi­val­tion syn­nyt­tämi­nen jos­sa väärää mieltä ei saa olla. Näitä kehi­tys­su­un­tia on ollut vas­tus­ta­mas­sa lähin­nä kok, vihr, vas ja rkp. 

    En tiedä mitä omakoti­taloa­su­jien kiusaamisel­la tarkoi­tat, mut­ta en kyl­lä näe, että tuol­la kom­bi­naa­ti­ol­la rak­en­tamisen tai omakoti­taloa­sumisen reg­u­laa­tio vähe­nee. Päin­vas­toin, sakko­ja tulee, jos uno­htaa liput­taa liputuspäivänä.

    Noi­ta puoluei­ta yhdis­tää aja­tus­maail­ma, jos­sa muiden pitää elää niin kuin minä halu­an, kos­ka minä halu­an niin tai siitä on min­ulle hyötyä.

  9. az, mulle käy main­iosti että lopete­taan omakoti­taloa­sukkaiden kiusaami­nen, en tosin ole ihan var­ma mitä se on, kun­han samal­la lopete­taan kaupunki­lais­ten kiusaami­nen. Tuo tarkoit­taa esimerkik­si sitä että kaukoläm­mölle ei läskitä kateusvero­ja, verovaro­jen siir­to maakun­ti­in lopete­taan, turvet­ta verote­taan siinä kuin kivi­hi­iltäkin ja liiken­teessä mak­saa käyt­täjä käytön mukaan. Käde­no­jen­nuk­se­na syr­jem­mäl­lä voidaan kyl­lä jatkos­sakin puhdis­taa jätevetemme ihan yksipuolis­es­ti. En ole tuol­la hal­li­tus­po­h­jal­la tämän suh­teen kovin optimistinen.

    Tuo talous- ja ener­giapoli­it­ti­nen lin­ja tarkoit­taa sitä että Suo­mi erikois­tuu sähkön vien­ti­in. Mon­tako ihmistä se sinus­ta työl­listää ja mitkä tuos­sa on katteet?

    Mitään tapaa jotenkin eristää itsemme Välimeren maid­en talousongelmista ei ole, ne osuu tänne taval­la tai toisel­la esimerkik­si sak­salaisen pankkikri­isin kautta.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on ihan yhden­tekevä asia näi­hin verrattuna.

  10. SDP+PS+Kesk = lisää vero­ja, lisää tukia, lisää vaikeuk­sia teol­lisu­udelle (pl. joku kos­meet­ti­nen paran­nus raskaalle vien­ti­te­ol­lisu­udelle), ja Suomenkin val­tio pikkuhil­jaa konkurssiin.

  11. az
    SDP saisi läpi veropoli­ti­ikkansa, PS ja Kesk aluepolitiikkansa.

    Ihan kiva kyseis­ten puoluei­den kan­nat­ta­jien kannal­ta, ikävä kyl­lä Suomen talous ei tai­da oikein kestää moista politiikkaa.

    “SDP+Kesk+PS hal­li­tus­po­h­jas­ta voisi tul­la hyvinkin edis­tyk­selli­nen ja muutosvoimainen”

    Siinä sivus­sa var­maan myös kri­isi­maille annetut lainat ja takauk­set osoit­tau­tu­vat hyviksi finanssisi­joituk­sik­si ja samoil­la lin­joil­la jatkaen voi hyvin alkaa usko­maan joulupukki­in ja taivaas­ta tip­pu­vaan talouskasvuun.

  12. Sdp+Kepu+Persujen Kansan­rin­ta­ma/Volk­front-hal­li­tus olisi jotain mitä halu­aisin nähdä.

    Jus­si Niin­istö palaut­taa maami­inat kun­ni­aan Nato-vas­taisen armei­jan puol­lus­tus­min­is­ter­inä, Hal­la-aho kir­joit­taa oikeusmin­is­ter­inä sel­l­aisia lake­ja että niil­lä saadaankin tuomit­tua kuka vaan halu­taan maas­takarkoitet­tavak­si, jos osa­taan oikein tulki­ta. Ja ulko­min­is­teri Tuomio­ja pitää yllä kulis­sia kan­sain­välis­es­tä ja vapaamielis­es­tä Suomesta.

  13. On muuten vaikea uskoa, että demar­it oli­si­vat kovin hanakasti menos­sa Per­su­jen kanssa kimp­paan, ainakin jos Tuomio­jan 30.5. päivät­tyyn blo­gi-merk­in­tään on uskomi­nen (http://www.tuomioja.org/).

    Mitäs jos tässä käy niin, että six­pack jatkaa, mut­ta hal­li­tus­tun­nusteli­jak­si vai­h­tuu Urpi­lainen? Kataista on syytet­ty huonos­ta ja lep­sus­ta johtamis­es­ta (kunnes sit­ten heit­ti vasem­mis­ton ulos, mitä nyt ei ainakaan lep­suiluk­si voi sanoa). Siihen aut­taa parhait­en johta­jan vai­h­to. En tosin tiedä, onko Urpi­lainen sen parem­pi, mut­ta ehkä opet­ta­jatäti saa poli­itikkovekaratkin kuriin…

  14. Alan koh­ta toivoa, että enti­nen poruk­ka vielä palaisi yhteen ja löytäisi sovun, kaik­ki muut vai­h­toe­hdot tun­tu­vat kamalilta.
    Tuo vah­vat työssäkäyn­tialueisi­in perus­tu­vat kun­nat tun­tuu hyvältä ajatuk­selta. Nyt hom­ma on yhtä tilkkutäkkiä ja seka­so­tu­ka, yhdet asian hoide­taan siel­lä, toiset tääl­lä ja koma­nent vielä kol­ma­nenssa kokoon­panos­sa. Kun­nan­hal­li­tus ja val­tu­us­to voi vain hyväkysä kun­tay­htymien sanelemat bud­jetit ja kokon­aisu­us ei ole kenenkään käsissä.

  15. Vaal­i­t­u­lok­sen perus­teel­la vasem­mis­tol­la (vas+pers+sdp+(vihr)) on suurem­pi kan­na­tus kuin por­vareil­la (kok+kesk+rkp). Lisäk­si van­ha kokoon­pano kok+kesk+vihr “hävisi” vaalit, joka on nous­sut puheis­sa (kesk + vihr) yhdis­tet­ty jonkin­laiseen velvol­lisu­u­teen jäädä oppo­si­tioon häpemään ja keräilemään puolueen rive­jä. Vasem­mis­ton pääpuolueena demarei­den neu­vot­telu­ase­ma on vah­va, ehkä vahvem­pi kuin kokkareiden.

  16. SDP+PS+Kesk vas­tus­taa EU:ta, kuntare­formia, yrit­täjiä ja sijoit­ta­jia, joten tuo vai­h­toe­hto ei ainakaan talous­matem­ati­ikan puoles­ta mitenkään toteudu. Kut­sut­takoon vaik­ka konkurssi­hal­li­tuk­sek­si jos jol­lain ihmeel­lä toteutuu.

    Toinen vai­h­toe­hto on nos­taa sekä keskus­ta, että perus­suo­ma­laiset neu­vot­telui­hin. Tässä on logi­ikkaa sil­lä keskus­ta pelkää eniten uusia vaale­ja, mut­ta jos Kreik­ka ei saa jonkin­laista tukipaket­tia, niin siinä kaatuu sit­ten moni muukin paik­ka, ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa talous­rak­en­teet menevät rikki. 

    Paras vai­h­toe­hto saat­taisi olla jos demar­it tuli­si­vat takaisin ilman vasemmistoliittoa.

  17. Kun on tas­a­puolis­es­ti vas­tus­taa kaikkia kahdek­saa eduskun­ta­puoluet­ta, hal­li­tus­neu­vot­te­lut on olleet jän­nää seu­rat­tavaa. Tämä kaatunut hal­li­tus­po­h­ja olisi ollut vähiten ikävä: kaik­ki oli­si­vat joutuneet tin­kimään kaistapäisim­mistä tavoitteistaan.

    Vasemmisto+PS on kyl­lä pelot­tavin tar­jol­la ole­va yhdis­telmä, mut­ta paljoa ei jää jäl­keen Kok+Kesk. Taval­laan, vaal­i­t­u­lok­sen poh­jal­ta, vas.+sdp+ps olisi se luon­nol­lisin hal­li­tus­po­h­ja. Pelot­tavin myös, kun miet­tii puoluei­den tavoit­tei­ta ja kom­pro­mis­si­tarpei­ta. Lisäk­si vielä ihmisoikeus- ja ympäristöa­siois­sa suo­ma­laisille ääret­tömän tärkeä EU-inte­graa­tio vaarantuu. 

    Ympäristöa­siois­sa­han Suo­mi ei voi määrään­sä enem­pää itsenäis­es­ti toimia. Ihmisoikeuk­sista taas ei viis veisa­ta suo­ma­laises­sa lain­säädän­nössä ja oikeuskäytän­nössä, joten EU:n tukea tarvitaan.

  18. En tiedä, mut­ta min­ua on alka­nut pelot­taa että koh­ta tulee hal­li­tus joka pois­taa ympäristömin­is­terin ja tilalle tulee joku luon­non­va­ramin­is­teri. Tuo nimi jo kuvas­taa sitä miten luon­non ain­ut arvo olisi olla se jota kupataan mak­si­maalisel­la taval­la ihmisen hyväksi.

  19. Jos kivikaudel­la olisi luo­las­sa asusteltaes­sa valit­tu hei­mon johtoon senaikaiset Kesk+PS, Kesk olisi polt­tanut sama­na­tien kaik­ki polt­top­u­ut kos­ka luolan perälle – jos­sa kukaan ei asu – pitää saa­da läm­pöä, ja PS kieltänyt ulos­menon kos­ka siel­lähän on ulko­maail­ma. Tähän vielä optiona KD päälle, vapaaval­in­taisel­la epära­tionaalisel­la agendalla.

    Eipä kir­joiteltaisi täl­lä het­kel­lä net­ti­in tuol­ta kehi­tyskaaren pohjalta.

    Län­si­maisen yksilö­nar­voa kun­nioit­ta­van sivistyk­sen perus­ta on vah­vasti kris­till­i­nen, por­var­illi­nen ja kon­ser­vati­ivi­nen. Joka ker­ta kun uudel­la ajal­la tästä perus­tas­ta on laa­jem­min yritet­ty irro­ta jonkin suuren ajatuk­sen innoit­ta­m­i­na, jako­bi­ineista läh­tien, on jäl­ki yleen­sä ollut hyvin rumaa.

    Tässä mielessä nykyiset “edis­tyk­sel­liset” eivät eroa edeltäjistään. Olete­taan, että vihreil­lä olisi 35% kan­na­tus ja he pää­si­sivät toteut­ta­maan sen, mil­lä yhteiskun­taa nyt vain sano­jen tasol­la uhkaavat.
    Eli päätet­täisi­in kaiken ydin­voiman nopeas­ta alasa­jamis­es­ta sekä vihrei­den vaa­ti­mas­ta ilmas­to­laista, eli lakivelvoit­teis­es­ta vuosit­tais­es­ta CO2-päästö­jen 5% leikkauksesta.
    Miet­tikää het­ki, mihin tuol­lainen edis­tys todel­la läpivi­etynä voisi johtaa, kun ne “suuret unel­mat”, eivät (taaskaan) toteu­tu­isi ja alasaje­tus­ta ei saataisi edel­lyte­tyssä aikataulus­sa kor­vat­tua kuin mur­to-osa ja sekin hyvin kalliisti.
    Siis tuol­lainen­han olisi jotain ihan mielipuolisen edesvastuutonta.

    Täl­laisia “edis­tysaskelei­ta” kun het­ken huomioi ja real­is­tis­es­ti pohtii, niin on tyl­sässä kon­ser­vati­ivises­sa por­var­i­hengessä sit­tenkin se tur­va­paik­ka, johon sivistyk­sen nojata.

  20. Huono tilanne Vihre­it­ten kannal­ta, kun Per­su­jen myötä läh­tee sata-var­masti hallituspallit.

  21. Entä keitä ne todel­liset nykypäivän kehruu-jen­ny­jen särk­i­jät ovat, jot­ka atom­in lisäk­si pelkäävät geeniä ja kemikaalia. Taan­noinen esimerk­ki: “Vihreät aktivis­tit hyökkä­sivät vapaut­ta­maan perunapel­lon Belgiassa.”

  22. Eikö alvkysymyk­sen osalta ole yhtä perustel­tua syyt­tää myös Kataista ja Kokoomus­ta jous­ta­mat­to­muud­es­ta? Ihmette­len, että Vihreät jak­sa­vat kom­pa­ta tässä niinkin vah­vasti, kun fak­ta on, että mikään kom­pen­saa­tio ei kohdis­tu samoin.

    Kuka kom­pen­soi esim. palvelu­alan yrit­täjälle, joka ei pysty koro­tus­ta siirtämään hin­toi­hin voimakkaan kysyn­täjous­ton vuok­si (itsepalvelu/itse tekem­i­nen kil­pail­e­vat)? Kuka kom­pen­soi yrit­täjälle ansiot­ta kohoa­vat elinkus­tan­nusin­dek­si­in sido­tut vuokrat?

  23. Nythän meil­lä on mah­dol­lisu­us päät­tää tule­van hal­li­tuk­sen koostumus. 

    Lehti­ti­eto­jen mukaan me olisimme vielä viime vai­heessa halun­neet välit­tävän esi­tyk­sen, joka olisi kuronut umpeen kokkarien ja demarien erim­ielisyy­den, mut­ta Katainen kieltäy­tyi otta­mas­ta asi­aa käsittelyyn. 

    Nyt tilanne näyt­tää ikävästi siltä, että Katainen pelasi viime kädessä aika keveil­lä syil­lä ulos meille helpoim­man poh­jan (ja ainakin keskivi­ikon juh­lis­sa kuule­mani mukaan eri­no­maisen kuntauudistuksen). 

    Mikään Kataisen kaipaa­ma poh­ja ei ole elinkelpoinen ilman meitä. Kuusikos­ta mei­dät olisi vielä voin­ut peri­aat­teessa tiput­taa, mut­ta muut vai­h­toe­hdot edel­lyt­tävät meitä. Kokoomus näyt­tää nyt sanovan, että mei­dän pitää vali­ta krisuil­la täy­den­net­ty por­varipo­h­ja tai olla syyl­lisiä per­su­jen valtaannousuun.

    Por­varipo­h­jan ain­oa vai­h­toe­hto ei ole per­su­jen nousu hal­li­tuk­seen. Me voisimme jatkaa välit­tävän esi­tyk­sen sovin­non ja yhteistyön tiel­lä pelas­taak­semme meille hyvän poh­jan ja ohjel­man. Mei­dän ei pidä men­nä tor­ju­maan suur­in­ta pahaa kohtuukokoisel­la pahal­la kun tar­jol­la oli jo aika paljon hyvääkin tar­jon­nut ohjel­ma, eikä siitä pro­jek­tista voi­da luop­ua ilman mei­dän tukeamme.

  24. tpyy­lu­o­ma: “…mut­ta arvos­tuk­seni RKP:n lin­jaa kohtaan on nous­sut viime aikoina kohisten.”

    Mik­si ihmeessä, jos saan kysyä?

  25. Hie­man ontuu Osmon aja­tus siitä, että SDP hakee kan­na­tus­taan suurem­paa val­taa — onhan se toisek­si suurin puolue, vain kak­si paikkaa Kokoomus­ta pienempi. 

    Vihreät taas tuli oppo­si­tios­ta “takaisin” hal­li­tusku­vioi­hin kun kuvit­teli voivansa “kiristää” kan­na­tus­taan suurem­paa roo­lia hallituspolitiikassa.

    Kumpiko­han tässä haalii sille kuu­luma­ton­ta val­taa — SDP 42 paikalla vai Vihreät 10 paikalla? Jos siis ihan kansan kan­na­tus­ta ja äänestys­tu­losta kun­nioite­taan demokra­t­ian nimissä.

    Käytän­nössä Vihrei­den ain­oa mah­dol­lisu­us päästä hal­li­tuk­seen on osal­lis­tua SDP-vetoiseen hal­li­tuk­seen — jos Per­sut eivät siihen osal­lis­tu. Oikeis­tove­toinen hal­li­tus ilman vasem­mis­ton tukea (ja luon­nol­lis­es­ti ilman Per­su­ja) ei Vihreille tule kel­paa­maan — pelkästään jo liian niukan enem­mistön vuoksi.

  26. tpyy­lu­o­ma: “arvos­tuk­seni RKP:n lin­jaa kohtaan on nous­sut viime aikoina kohisten.”

    Selkeä lin­ja­han RKP:llä on: hal­li­tuk­seen ei men­nä, jos ei saa­da vähin­tään yhtä tai kah­ta ministerinpaikkaa.

  27. “Muu­tosvoimainen, epäilemät­tä, mut­ta edis­tyk­sel­lisyy­den minä kyl­lä määrit­te­len toisin.”

    Niin no, se mikä näkyy yhdel­lä peru­u­tus­peilistä on vas­taan­tuli­jal­la tuulilasin läpi avau­tu­va maisema 🙂

    Edis­tys­tä ja taan­tu­mus­ta on mon­ta laat­ua ja vih­doinkin kai riip­puu puoluekan­nas­ta, mitä leimo­ja mihinkin asi­aan lyödään.

    Aina muu­tos paikoilleen jäh­mettymisen voittaa!

  28. Ei tämä ole pok­e­ria Suomen suun­nas­ta vaan lottoarvontaa

  29. Luin Riitan anata­man vinkin http://www.tuomioja.org/ enkä tul­lut hul­lua hurskaam­mak­si. Olen sata var­ma, että johta­vat ja vähem­män johta­vat poli­itikot eivät tiedä, mis­sä men­nään. Per­su­ista ei ole eikä Timo Soi­ni edes ajat­tele hal­li­tus­vas­tu­u­ta. Ja tähän liit­tyen yhtä toivoisin eli sitä, että eduskun­taryh­mät päät­täi­sivät yksis­sä tuumin vali­ta Timo Soinin hal­li­tus­tun­nusteli­jak­si. Siinä menisi tim­o­po­h­jal­la vel­lit housui­hin ja sanainen arkku huu­taisi tyhjää pitkän aikaa. Veikkaan että Suomen tie on Bel­gian tie.

  30. Sylt­ty:

    Ihan kiva kyseis­ten puoluei­den kan­nat­ta­jien kannal­ta, ikävä kyl­lä Suomen talous ei tai­da oikein kestää moista politiikkaa.

    Riip­puu use­am­mas­ta tek­i­jästä. PS (ja ehkä myös Kesk ja SDP) löy­tyy var­masti intoa keven­tää talouden tehot­to­mia ja vaiku­tuk­set­to­mia ympäristönorme­ja (kuten ener­giaverot) ja tur­va­ta siten perus­te­ol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä Suomessa.
    Vaalien alla puolue­jo­hta­jista kaikkein kat­tavim­mat leikkaus­li­s­tat esit­ti Soi­ni. Ei PS vaiku­ta Soinin johdol­la puolueelta, joka lähtisi rak­en­ta­maan kovin pöhöt­tynyt­tä budjettia.
    Kun­han vasem­mis­toli­it­to ei ole mukana, niin tuskin vero­tuk­sen pro­gres­sioon tai yri­tysveroon juuri kos­ke­taan. SDP, PS ja Kesk ovat kaik­ki puoluei­ta, jot­ka ovat pro­filoituneet pk-yrit­täjien puoles­ta puhujina.

    Siinä sivus­sa var­maan myös kri­isi­maille annetut lainat ja takauk­set osoit­tau­tu­vat hyviksi finanssisi­joituk­sik­si ja samoil­la lin­joil­la jatkaen voi hyvin alkaa usko­maan joulupukki­in ja taivaas­ta tip­pu­vaan talouskasvuun.

    Tätä en nyt ymmär­rä. Tämähän on nimeno­maan ollut Kokoomuk­sen, vihrei­den ja RKP:n lin­ja. Ain­oa hal­li­tus­po­h­ja, joka tämän koko Euroop­paa talous­suo­hon aja­van poli­ti­ikan voisi Suomen osalta jotenkin muut­taa on nimeno­maan SDP+PS+Kesk.

    Jos Euroopan taloud­es­ta ollaan huolestunei­ta, niin tilan­net­ta pitäisi 180o kään­nök­sen tehden pyrk­iä purka­maan edessä ole­van väistämät­tömän saneer­auk­sen kaut­ta. Paise pitää puhkaista, ei se voiteil­la parane.
    Jatka­mal­la nykytiel­lä on taat­tua, että ongel­maa kas­vat­ta­mal­la ja pitkit­tämäl­lä myös lop­ulliset seu­raa­muk­set kas­va­vat tuhoisu­udeltaan. Suo­mi mis­sasi myön­teisel­lä Por­tu­gali-päätök­sel­lään ain­ut­laa­tuisen tilaisu­u­den vaikeut­taa tämän tuhoisan pros­essin etenemistä.

    Mitä vai­h­toe­htoa Kokoomuk­sen euro-kavereil­la on syn­tyneen kri­isin purkamiselle ehdot­taa? Viimeisim­pänä tänään EKP:n johta­ja Jean-Claude Trichet ehdot­ti kansal­lis­ten bud­jet­tisään­nösten yhden­mukaistamista EU-johtoisik­si, ja EU:n val­tio­varain­min­is­terin viran perustamista.

    Suomen ja koko Euroopan talouden tule­vaisu­u­den kannal­ta olisi hyväk­si saa­da nämä pankkien taskus­sa ole­vat tyyp­it het­kek­si sivu­un, viilen­tämään höyrähtäneitä visioitaan ja palaut­ta­maan todellisuudentajuaan.
    Tämä ei ole mitenkään vasem­mis­to­lainen kan­ta. Klas­sises­sa kap­i­tal­is­mis­sa nimeno­maan sijoit­ta­jien riskien annetaan real­isoitua ja sitä kaut­ta sys­teemin ter­ve­htyä ja lähteä uudelleen kestäväm­mältä poh­jal­ta kasvuun.
    Lama on luon­nolli­nen vai­he talouden syk­listä kulkua, jon­ka aikana nousukau­den virheitä kor­jataan. Tämä notkah­dus on Euroopas­sa nyt joka tapauk­ses­sa edessä. Kokoomuk­sen ja euroop­palais­ten veljien­sä “vas­tu­ullisu­us” on kieltäy­tyä kohtaa­mas­ta tätä todel­lisu­ut­ta, ja se jos mikä on huolestuttavaa.

    Sik­si voi kat­soa, että SDP+PS+Kesk voisi talouden kannal­ta olla hyvinkin toiv­ot­ta­va hallituspohja.

  31. Näyt­tää siltä, että tässä hal­li­tus-pok­eri­pakas­sa on myös Tunari-Mustapekka.

    Täl­lä menol­la se Tunari-Mustapekka jää voit­ta­jalle käteen: Tunareil­la ei olekaan potis­sa riit­tävästi rahaa, jot­ta voisi riit­tävästi jakaa kaikille kavereille. 

    Tämä johtuu siitä, että Suomen vero­ker­tymä on rom­ah­ta­mas­sa, vaik­ka val­lan­hi­mos­ta sokaistuneet Tunari-poli­itikot eivät sitä nyt halaukkaan nähdä, saati rehellis­es­ti tun­nus­taa. Ajat­tel­e­vat vain, että kyl­lä se raha jotenkin sieltä taivaas­ta putoaa, kuten aina ennenkin. Talouskasvu siitä pitää aivan itses­tään ja automaat­tis­es­ti huolen, ajat­tel­e­vat Tunari-poliitikot.

    Se talouskasvu ei kuitenkaan itses­tään syn­ny. Siitä tulee Tunari-pelureille Jutky-parku, kun tämä todel­lisu­us tulee pläsiin!

    Tässä muu­tamia tosi­a­sioi­ta ylläol­e­van todisteeksi:

    1) Suomeen ei enää pitkään aikaan ole kukaan investoin­ut uusi­in telol­lisi­in työ­paikkoi­hin. Myön­nän, että muu­tamia poikkeuk­sia on, kuten esim. Tal­vi­vaara, mut­ta päätren­di on selvä.

    2) Ole­mas­sa olevil­la tehtail­la pyörii jatku­va YT-rum­ba. Tähän on liu­ta var­teen otet­tavia syitä, joiden kor­jaamis­es­ta ei kukaan Tunari-poli­itikko ole kiin­nos­tunut. Suo­ras­taan päinvastoin!

    3) 25 % vien­nistä tuli vuon­na 2000 IT-teol­lisu­ud­estamme. Nyt vain 15 %. Tästä ei kukaan Tunari-poli­itikkomme ole kiin­nos­tunut. Esim. Päämin­is­teri Kiviniemeltä kysyt­ti­i­in jokin aika sit­ten, että pelaako hän Agry birdis-peliä. Vas­taus: Mikä se on.…

    4) PK-sek­torimme on melkein­pä ain­oa tule­vaisu­u­den toivomme. Siel­lä kuitenkin tek­i­jä-miehet ja naiset eivät ehdi/viitsi istua Tunari-poli­ti­ikko­jen kanssa kabi­neteis­sa. Sen sijaan he ovat 24/7 kiin­ni etur­in­ta­matais­telus­sa seu­raav­ista kaupoista. Jos tässä tais­telus­sa men­estyy, jae­taan palkin­nok­si 60%:n verokortteja…

    Suomen rajat ovat nyt auki, myöskin KP-yrit­täjille. Jo 16 000 yhtiötä on aset­tunut esimerkik­si Viroon. Siel­lä jytkähtää toiset luvut verokorttiin.

    Niinkuin Tun­tem­at­tomas­sa san­ot­ti­in: “Siitä vaan yli heilaut­ta­mal­la!”- Tap­pi­oi­ta tässä tietenkin tulee nimeno­maan Suomelle.

    Siis­pä veropo­h­jan rom­ah­dus-jytky tulee!

    Sep­po Korppoo
    KP-yrit­täjä, joka on vieläkin enem­män huolis­saan isänmastaan.

  32. SDP+Kesk poh­jal­ta Suomea on luot­sat­tu suurim­man osan itsenäisyy­den ajas­ta. Täl­lä yhdis­telmäl­lä pohjustet­ti­in poli­it­tis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­t­a­mi­nen. Edel­lisen ker­ran tämän yhdis­telmän oltua val­las­sa puhut­ti­in eduskun­tavaaleis­sa 2007 jako­varas­ta. Tämä oli ehkä heistä riip­puma­ton­ta, mut­ta yllä kymme­nessä kom­men­tis­sa tois­te­tut näke­myk­set tämän yhdis­telmän tuhoisu­ud­es­ta taloudelle ovat kyl­lä aika his­to­ri­at­to­mia ja tyhjiä pop­ulis­tisia heittoja.
    Usko Kokoomuk­sen autu­aak­si tekevyy­teen on vaikka­pa Holk­erin hal­li­tuk­sen 1987–1991 saavu­tuk­sien val­os­sa aika hullunkurista.

  33. az
    Entä keitä ne todel­liset nykypäivän kehruu-jen­ny­jen särk­i­jät ovat, jot­ka atom­in lisäk­si pelkäävät geeniä ja kemikaalia. 

    Viimek­si PS puolueena vas­tusti vihrei­den tavoin yht­enä miehenä ydin­voimaa ja nykyi­nen edus­ta­jaryh­mä on ydinvoimavastainen.

    Se, että Soinin puhei­den puoli­in­tu­mi­sai­ka on kak­si vuot­ta, ei tee per­su­ista mitään perusvoimamyön­teistä puoluet­ta. Päin­vas­toin, he var­masti halu­a­vat tehdä sähköä tuke­mal­la avokä­tis­es­ti puun ja turpeen polttamista. 

    Maalaisille pitää saa­da rahaa ja töitä vaik­ka sit­ten teol­lisu­u­den kustannuksella.

  34. Olen joskus miet­tinyt sitä, voisiko val­tion “sielunelämää” tutkia psykolo­gian kaut­ta. Kansal­liset kri­isit muis­tut­ta­vat joskus hyvin paljon niitä kri­ise­ja, joi­hin me ihmisetkin elämämme aikana joudumme.

    Jos Suo­mi jou­tu­isi nyt psyki­a­trin sohvalle, niin mikä olisi diag­noosi? Jonkin­lainen oras­ta­va mie­len­häir­iö on alullaan. 

    Taloudelli­nen tilanne ja ulkoiset paineet ovat aikaansaat­ta­neet jakomieli­taudin oireet ja poti­las kär­sii selvästi myös nar­sis­ti­sista piirteistä. Ratio­naal­isu­us on saanut väistyä sivum­malle ja tem­poil­e­vat tun­teet vievät nyt poti­las­ta maanisen vai­heen huipulla…

    Näin sivus­ta kun joutuu tätä pirun­polkkaa seu­raa­maan, niin ei voi muu­ta kuin toivoa, että poti­las muut­tuisi taas täysipäiseksi!

  35. Kysymys arvon­lisäveros­ta on pien­im­mästä päästä.

    Ja kuitenkin se oli vasem­mis­tolle kynnyskysymys.
    Kenen siis olisi pitänyt jous­taa, jos kyseessä oli niin pieni asia?

    1. Arvon­lisävero on kyn­nyskysymys pait­si vasem­mis­tolle myös kokoomuk­selle. Tosi­asi­as­sa ei ole niin suur­ta eroa sil­lä, kerätäänkö verot palkkaveroina vai kulu­tusveroina. Jos arvon­lisäveroa kut­sut­taisin yri­tys­ten tuotan­toveroksi, kokoomus vas­tus­taisi sitä. Olen­naista on vero­tuk­sen kokon­ais­pro­gres­si­ivi­su­us. Arvon­lisäveron koro­tus merk­it­see kyl­lä taval­laan pien­tä deval­vaa­tio­ta, joten se aut­taa hetkeksi.

  36. Sil­lä on työl­lisyy­den kannal­ta todel­la iso ero, vaik­ka ostovoiman kannal­ta mitään eroa ei olekaan. Tulovero on ihan samal­la taval­la ‘kulu­tusvero’ kuin alvkin, joka ei kohdis­tu suo­raan luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen, vaan läh­es yksi­no­maan työhön.

    Alv on työl­lisyy­den kannal­ta paljon huonom­pi tapa kerätä vero­ja. Oikeu­den­mukaista olisi verot­taa yri­tyk­sen, omis­ta­jien ja palka­nsaa­jien tulo­ja, ei yri­tyk­sen toimintaa.

    Mut­ta korote­taan vaan alvit vaik­ka 50%:iin, jos mata­lan tuot­tavu­u­den työ ei vielä ole tarpeek­si tuottamatonta.

  37. Edel­lisen ker­ran tämän yhdis­telmän oltua val­las­sa puhut­ti­in eduskun­tavaaleis­sa 2007 jako­varas­ta. Tämä oli ehkä heistä riip­puma­ton­ta, mut­ta yllä kymme­nessä kom­men­tis­sa tois­te­tut näke­myk­set tämän yhdis­telmän tuhoisu­ud­es­ta taloudelle ovat kyl­lä aika his­to­ri­at­to­mia ja tyhjiä pop­ulis­tisia heittoja.

    Voi olla, että luulen liiko­ja “apupuoluei­den” merk­i­tyk­ses­tä, mut­ta kyl­lä min­un mielestäni hal­li­tuk­sil­la kesk+sdp+rkp ja kesk+sdp+pers(+kd) on lievää suurem­pi aste-ero. Ja kuten jo aiem­min sanoin, en oikein usko, että tuokaan hal­li­tus pystyy hom­maa täysin tyrimään, mut­ta jos joku siihen pystyy, niin tuo punaniska­hal­li­tus. (Ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen, pakko­ruotsin pois­tu­mi­nen ja tukipaketeista kieltäy­tymi­nen oli­si­vat sinän­sä posi­ti­ivisia asioi­ta, mut­ta ainakin täl­lä vaa­likaudel­la niiden vaiku­tus olisi korkein­taan symbolinen.)

  38. Peru­u­tus­peil­i­hal­li­tus-ter­mistä tulee kyl­lä ennen kaikkea mieleen koali­tio Kok.+ Kepu + Vihreät + RKP + KD.

    Eli van­ha tut­tu vaaleis­sa suht paljon paikko­ja menet­tänyt puolueryh­mit­tymä kris­til­lisil­lä mausteilla.

    Siinä peru­u­tus­ta kyl­lik­si, van­haan jo neljä vuot­ta kokeil­tu­un lin­jaan — kris­til­lis­ten homokam­mol­la ja 2000 vuot­ta van­hal­la pro­fee­tal­la rikastettuna!

    Voi olla että tarvi­taan iso­ja sivu­peile­jä peru­u­tus­peilin tueksi.

  39. Nyt tek­isi mieli sanoa se ruma v‑sana.

    Sanon­pa…

    V-

    Vi–

    Virkamieshal­li­tus!

    Sain­pa­han sanottua.

  40. Olen Korp­poon tavoin pienyrit­täjänä todel­la huolis­sani isos­ta kuvas­ta — mis­tä pelimerk­it jaet­tavak­si ja kuin­ka pide­tään tuo­hen tuo­jil­la moti­vaa­tio yllä.Kun Nokia lähti luisu­un ali­hankki­joit­ten­sa kanssa 5 vuot­ta sit­ten, on työ­paikko­jen luomi­nen enem­män ja enem­män PK-yrit­täjien varas­sa. Samaan aikaan kol­mannes yrit­täjistä tarvit­see jatka­jan seu­raa­van viiden vuo­den kulues­sa. Jos nyky­isiltä ja tulevil­ta yrit­täjiltä viedään men­estymisen mah­dol­lisu­us (tais­telu on jo tarpeek­si kovaa muutenkin globaaliynpäristössä)sisäisen tunaroin­nin avul­la niin HYVVEE YÖTÄ SANO MUMMO KUN SILIMÄ PUHKESI.

  41. Puut­tumat­ta nyt siihen mikä olisi järkevä hal­li­tuskokoon­pano on hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sit­ten kai koh­ta mukana poruk­ka, joka menet­ti vaaleis­sa eniten paikko­ja — aiem­min­han siel­lä onkin jo ollut pros­en­tu­aalis­es­ti suurim­man tap­pi­on kärsinyt pop­poo. Hyvä demokra­tia suo­jelee kansalaisi­aan väärinäänestämiseltä?

  42. Vasem­mis­toa ei pidä päästää kirstun­var­ti­jak­si, ei val­tio­varain­min­is­terik­si tai kun­nan kam­reerik­si. Erk­ki Liika­nen on tästä hyvä men­neisyy­den esimerkki.

    Demarei­den lähtö on väärä. Jos talous ei ole kun­nos­sa, ei ole varaa jakaa huonoille ja köy­hille mitään. Ensin pitää han­kkia ne rahat joi­ta jae­taan. Kokoomus on on oike­as­sa, rahat pitää ansai­ta. Siinä kokoomus on väärässä, että köy­hille niitä ei pidä jakaa.

  43. Kiin­nos­tuk­seni herää tämän pal­stan keskustelui­ta seu­rates­sa. Mil­tei kaik­ki keskusteli­jat lähtevät siitä, miten asioiden pitäisi olla ja mikä on kul­loisenkin min­un maail­manku­vani. Näin­hän me koulute­tut ihmiset ajat­telemme. Mut­ta olisi kai kuitenkin myön­net­tävä että me elämme demokra­ti­as­sa. Omas­sa pikku­mielessäni olen päätel­lyt, että äänestys­tu­los on tulkit­tavis­sa aika selvästi, ettei pitkään nou­datet­tu lin­ja ollut mieleen. Yksi hal­li­tuskoali­tio­ta mietit­täessä pitäisi huomioi­da, miten äänestäjät sen tulk­it­se­vat. Poli­it­tista kult­tuuri­amme on hyvin pitkään vaivan­nut se ettei kansa usko sen toim­intaan. Lienette luke­neet minkälaisia tulok­sia Ruot­sis­sa saati­in tutkit­taes­sa nuorten näke­mys­tä demokratiasta.

  44. Kom­ment­ti Kaleville 3.6.2011 kel­lo 20:15

    Paneekin kyl­lä suomek­si san­ot­tuna vitut­ta­maan, että nyt min­un tapauk­ses­sani virkamiehet min­is­teri Brax­in suo­si­ol­lisel­la myötä­vaiku­tuk­sel­la lakkaut­ti­vat paikallisen käräjäoikeu­den ja siten olen­nais­es­ti heiken­sivät mah­dol­lisuuk­siani tien­ata elantoni. 

    Uusia töitä olen haeskel­lut liki Hang­os­ta Pet­samoon enkä nyt kovin nir­so ole niiden suh­teen ollut (hel­vettiäkös tit­teleil­lä väliä, jos eivät leipää tuo pöytään). Hain muun muas­sa ruumisautokuskin hom­maa, kun on ennenkin niitä vaina­jia “livenä” tul­lut nähtyä eivätkä ne kovin räy­hää sakkia ole. 

    Mut­ta kun ei tärp­pää ja kortis­toonkin on niin hel­vetin vaikea päästä. Melkein olisi helpom­paa, jos pää­sisi itse sinne mus­tan kolmio­visen auton “takapenkille”.

    Olen siis sekä omas­ta että “viran” puoles­ta toden­nut sen tosi­seikan, että meil­lä ihmiset ovat sään­töjä eivätkä sään­nöt ihmisiä varten. 

    Näin sitä yhteiskun­taa siis meil­lä “kehitetään” ja päät­täjät pelail­e­vat hal­li­tus­pok­ere­itaan. Hiukan on tuo yhteiskun­takri­it­ti­nen asenne kas­va­maan päin. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  45. No minä olen sitä mieltä ja var­maan mon­et muutkin ovat, että Suomes­sa poli­it­tis­ten toim­i­joiden joukos­sa on liian mon­ta pok­erin pela­jaa yhdessä pelaa­mas­sa “sotkua” puoluei­den mon­i­naisu­u­den ken­tässä — eli puoluei­ta että per­soo­nia poli­ti­ikan ken­tässä ja riveis­sä on liikaa. 

    Muuten n. 1000 km takana vaarin van­hal­la 3‑vaihteisella polkypyöräl­lä (Poh­jan­Poi­ka) sit­ten 10. toukokuun.

  46. Korp­poo ja Kale­vi ovat harv­inaisen oike­as­sa! Suomen talous ei kestä enää nyky­menoa. PK-sek­torin kannal­ta per­in­tövero on yksi pahim­mista esteistä. Pääo­maval­tainen yri­tys­toim­inta voi tehdä sukupol­ven­vai­h­dok­sen vain, jos toim­inta on niin laa­jaa, että omis­tus voidaan liput­taa muualle EU:in.

    Maan tule­vaisu­u­den kannal­ta keskeisessä ase­mas­sa on seu­raa­van hal­li­tuk­sen sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri. Yli puo­let menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Yhden näkemäni laskel­man mukaan 72%! Vain rajut leikkauk­set sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin pelas­ta­vat Suomen. Mis­tä löy­de­tään niin kylmäher­moinen mies tai nainen, joka uskaltaa tehdä tuon? Vuosikym­meni­in kukaan ei ole uskaltanut koskea hallinnon­alan epäter­veisi­in rak­en­teisi­in. DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä saa rohmu­ta resursse­ja rauhassa.

    Muista hallinnon­aloista vain koulu­tuk­sen menoil­la on mitään merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Poli­itikko, joka väit­tää säästävän­sä jostain muus­ta kuin edel­lä­maini­tu­ista joko vale­htelee tai ei ymmär­rä kokonaisuutta.

  47. Neu­vot­teluis­sa kaavaile­manne asi­at kun­nista ym kuu­losta­vat siltä, että todel­la hyvä jut­tu että neu­vot­te­lut kariutuivat.

  48. 1) Kaik­ki kyn­nyskysymyk­set hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa ovat aivan käsit­tämät­tömiä. Kun sama poruk­ka päät­tää mm. kun­tarak­en­teesta, vero­tuk­ses­ta, perus­palveluista ja ener­gia­ratkaisu­ista eli läh­es kaikesta, niin miten mikään yksit­täi­nen asia voi olla kenel­läkään kyn­nyskysymys? Eihän siel­lä olla mitään yhtä asi­aa päättämässä?

    2) Kauhuk­abi­net­ti eli SDP, per­sut ja keskus­ta = kaik­ki jäl­keen­jääneet eivät var­muudel­la saa aikaan mitään hyvää ihimisille, taloudelle ja ympäristölle, mut­ta se ei kai olekaan tarkoitus?

  49. Kalle:

    PK-sek­torin kannal­ta per­in­tövero on yksi pahim­mista esteistä. 

    Min­un parhaan ymmär­ryk­seni mukaan yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta mak­se­taan per­in­töveroa kahdestakymmen­estä pros­en­tista sen vero­tusar­vos­ta (var­al­lisu­us — velat). Eli karkeasti 0,16*0,2= 3,2% vero­tusar­vos­ta, jos­sa ei ole minkään­laista arvoa itse yri­tys­toimin­nalle. Kun en ole asiantun­ti­ja, niin odotan lähteitä ja tarkem­paa ana­lyysiä mik­si tuo 3,2% on “pahimpia” esteitä (tai väärin las­ket­tu). Ellei niitä kuu­lu, ole­tan, että olet perus­teet­toman pro­pa­gan­dan uhri tai sen tietoinen levittäjä.

    1. tcrown,
      Per­in­töveroa pahempi asia ovat sis­aro­su­udet. Maat­aloudessa asia on jär­jestet­ty niin, että val­tio mak­saa käytän­nössä suuren osan sis­aro­suuk­sista, mut­ta teol­lisu­udessa se ei oikein kävisi.

  50. Mun mielestä vihrei­den ja per­su­jen vas­takkainaset­telu on turhaa. Vihreät voisi­vat vielä pala­ta askeleen taak­sepäin men­tyään jo per­in­teis­ten puoluei­den har­joit­ta­maan poli­ti­ikkaan (=puolupoli­it­tiset nim­i­tyk­set yms.) ja yrit­tää luo­da uut­ta poli­it­tista kult­tuuria. Per­sutkin ovat vielä uusi­na ja koke­mat­tom­i­na vas­taan­ot­tavia (?). Toki monia vas­takkaisia mielip­iteitä on, mut­ta niin on kris­til­lis­ten ynnä muidenkin kanssa. Käykää keskustelu Soinin kanssa ja keskustelkaa ilman ennakkoasen­tei­ta. Ydin­voimaakaan ei puolue (pait­si Soi­ni) kan­na­ta. Lisäk­si vihrei­den pitää tar­jo­ta vai­h­toe­hto­ja ja koko kansaa kos­ket­tavia asioi­ta. Kat­sokaa Sak­saa ja ottakaa opiksi!

  51. az

    Län­si­maisen yksilö­nar­voa kun­nioit­ta­van sivistyk­sen perus­ta on vah­vasti kristillinen, 

    Ei huol­ta huomis­es­ta, kun­han teet niin kuin taivaan isä sanoo, tai siis tarkem­min ottaen hänen maalli­nen edus­ta­jansa, jota myöskin sopii nimit­tää isäk­si. (Isä yleen­sä kuolee ennen las­taan, mut­ta sen taivaal­lisen kanssa olet jumis­sa iankaikkises­ta iankaikkiseen.) Rakas­ta vihol­lis­tasi ja kään­nä toinen pos­ki. Siitä se yksilön arvo lähtee.

    Sanois­in pikem­minkin, että yksilön arvos­tus ja vapaudet ovat kas­va­neet lähin­nä sitä mukaa, kun kirkon val­ta on vähen­tynyt. Län­si­mais­sa se on vähen­tynyt aiem­min kuin vas­taavien insti­tuu­tioiden mon­es­sa muus­sa maailmankolkassa.

    por­var­illi­nen ja konservatiivinen.

    […]

    Tässä mielessä nykyiset “edis­tyk­sel­liset” eivät eroa edeltäjistään. Olete­taan, että vihreil­lä olisi 35% kan­na­tus ja he pää­si­sivät toteut­ta­maan sen, mil­lä yhteiskun­taa nyt vain sano­jen tasol­la uhkaavat.
    Eli päätet­täisi­in kaiken ydin­voiman nopeas­ta alasajamisesta 

    Mihinkäs puoleeseen kuu­luikaan Angela Merkel… no, se sai jonkun viherhepulin.

  52. Talous ei ole kaikkein tärkein asia, ympäristö on.
    Vihrei­den olisi syytä pysyä todel­lise­na ympäristöpuolueena. Olen jo pitkään harkin­nut liit­tymistä sel­l­aiseen, mut­ta mikähän se olisi?

  53. Mikäs muuten Vasem­mis­toli­iton idea on siinä, että lap­sil­isien vero­tus­ta vas­tuste­taan niin rankasti. Eikö tuo­ta olis kätevää nos­taa hiukan ja lait­taa tuloveron piiri­in. Sen jäl­keen lap­sil­isät tasaisi­vat tulo­ero­ja. Vai olenko nyt ihan hakoteillä?

    1. Pöy­däl­lä ollut esi­tys ei sisältänyt lap­sil­isien koro­tus­ta vaan ain­oas­taan niiden vero­tuk­sen. Tämä on vähän ikälu­okkakysymys. Demareil­ta tulee herkästi tuol­laisia esi­tyk­siä ja vihreät vas­taavasti niitä vas­tus­ta­vat. Ihmette­len vain, eikö demareil­la ole edes lapsenlapsia.

  54. RKP osaa neu­votel­la. Se on puolueelle hyvä ominaisuus.

    Jäin miet­timään tätä, az:

    Samoin oli uuti­nen Ital­ias­ta, maa menet­tää veronkier­toon 100–300 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Toisaal­ta, tuo on Ital­ian BKT:stä 5 — 15% ja Suomessa:

    Vero­tarkas­tus­tu­losten perus­teel­la har­maan talouden kokon­ais­määrä Suomes­sa oli vuon­na 2008 run­saat 12 mil­jar­dia euroa eli vajaat seit­semän pros­ent­tia bruttokansantuotteesta.

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/16/harmaa-talous-maksaa-suomalaisille-jopa-10-miljardia-euroa/20108587/12

    Tuo tarkoit­tanaa vero­tu­loina kolme-neljä pros­ent­tia BKT:stä.

    Minä en ollenkaan epäile etteikö esimerkik­si SDP ja PS, samoin kuin Vihreät jot­ka ovat aiheesta meteliä pitäneet, halu­aisi kar­sia har­maa­ta talout­ta. Ja hyvä niin. Minä en vaan usko että se pelkil­lä sään­nök­sil­lä ja valvon­nal­la onnis­tuu, veronkier­ron insen­ti­iv­it on sitä suurem­mat mitä suurem­pi ko. toimin­nan vero­tus. Vihreät tun­tu­vat tajua­van vas­taavia asioi­ta sosi­aal­i­tur­vaan liit­tyen, ja ainakin Ode senkin ettei palvelu­iden vero­tus voi olla mitä tahansa, mut­ta PS, SDP tai Keskusta?

    Ital­ias­sa yleisem­min kyse on min­un käsit­tääk­seni siitäkin että heil­lä on viral­lis­es­ti hyvin tiukat säädök­set yhteen jos toiseen asi­aan, suo­ma­lainen lain­säädän­tö on tuo­hon ver­rat­tuna ihan häl­läväliä, ja käytän­nössä niitä ei sit­ten nou­date­ta. Eli kun raken­nuslu­paa ei kuitenkaan saa niin tehdään sit­ten saman tien muutenkin pimeänä.

  55. Tämä neu­vot­telukier­ros on ollut jotakuinkin kaikkien hirt­täy­tymistä johonkin kyn­nyskysymyk­seen — eihän se niin voi pidem­män päälle mennä.

    Väit­te­ly verolin­joista on ollut jok­seenkin turhaut­tavaa — kokon­aisu­us ratkaisee niin kuin OS tote­si eikä se mik­sikäs mitäkin veroa kutsutaan.

    Samal­la toivon, ettei vihreät hirt­täy­ty­isi taas ker­ran ylivoimaan. Älkää tehkö samaa virhet­tä kuin Lip­posen hal­li­tuk­ses­sa; mitä ulos­marssi hal­li­tuk­ses­ta tuol­loin aut­toi? Saati­inko asioi­ta jotenkin parem­min hoidet­tua sil­loises­sa oppo­si­tios­sa, entä nykyisessä oppo­si­tios­sa. Asioi­ta hoide­taan hal­li­tuk­ses­sa, piste. Antakaa eduskun­nan tehdä lop­ulli­nen ratkaisu, ja jos takki­in demokratis­sa tulee, niin sit­ten tulee. Vai pitäisikö eduskun­ta sit­ten erottaa?

    Nyt vaarana on että vihreät kutis­tu­vat keskisu­ur­ta pienem­mäk­si puolueek­si ja siihen jää sit­ten yhteiskun­nal­lis­ten asioiden hoit­a­mi­nen. On Suomis­sa muitakin tärkeitä asioi­ta kuin ydin­voimas­ta päät­tämi­nen. Joku sanoisi tätä takinkään­tämisek­si, minä kut­su­isin sitä reaalipoli­ti­ikak­si. Kat­sokaa mitä rkp on saanut aikaan ja mil­lä kan­natuk­sel­la — vähän joskus kateek­si käy.
    Tsemppiä!

    1. Minus­ta tämä umpiku­ja osoit­ti, että vihrei­den kan­ta kyn­nyskysymyk­si­in oli viime vaa­likaudel­la viisas, niin paljon kuin sitä onkin arvostel­tu. Tämä kun­ni­akas kyn­nyskysymyk­sistä kiin­ni pitämi­nen ajaa koko maan tuhoon. Vuo­den 2002 päätöstä hal­li­tuk­ses­ta uloslähdöstä vastustin.

  56. Vihreät sam­mu­vat, jos lähtevät por­varien apupuolueek­si tap­pa­maan hyv­in­voin­tia. Ratio­naaliset mah­dol­lisu­udet hal­li­tu­s­paikkaan näyt­tävät vähäisiltä. Sil­loin ne ovat pois­sa seu­raav­ista vaaleista, jon­ka jäl­keen päätetään ydin­voimas­ta todenteolla.

    Mah­dol­lisu­us olisi hypätä SDP:n, VL:n ja PS:n kelkkaan toteut­ta­maan oikeu­den­mukaista vero­tus­ta ja kitkemään har­maa­ta talout­ta; keskit­tyä nimeno­maan näi­hin. Tämä on ain­oa tapa saa­da PS ja Vihreät aja­maan samo­ja hyviä asioi­ta; erim­ieliset asi­at taka-alalle. PS voisi suos­tua tähän “kuperkeikkaan”. Vihrei­den kan­nat­ta­jat kiit­täisi, jos eri­ar­voisu­us vähenisi.

    Muuten toteu­tuu SDP, Kesk ja PS, jota huonom­pi on Vihrei­den kannal­ta ain­oas­taan por­var­i­hal­li­tus. Kansa äänesti eri­ar­vois­tu­mista ja EU-tukia vas­taan, etenkin Vihrei­den ex-kannattajat.

    1. Kyl­lä täy­tyy perus­suo­ma­lais­ten luop­ua suures­ta osin vaalilu­pauk­si­aan, jos ajatel­laan yhteistyötä vihrei­den ja perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Tosin en tiedä, onko tämä lupaus Kias­man sulkemis­es­ta nyt esimerkik­si tehty vakavissaan.

  57. Viimek­si PS puolueena vas­tusti vihrei­den tavoin yht­enä miehenä ydin­voimaa ja nykyi­nen edus­ta­jaryh­mä on ydinvoimavastainen.
    Se, että Soinin puhei­den puoli­in­tu­mi­sai­ka on kak­si vuot­ta, ei tee per­su­ista mitään perusvoimamyön­teistä puoluet­ta. Päin­vas­toin, he var­masti halu­a­vat tehdä sähköä tuke­mal­la avokä­tis­es­ti puun ja turpeen polttamista.

    61 pros­ent­tia PS:n kansane­dus­ta­jae­hdokkaista kan­nat­ti ydin­voimaa: http://www.ts.fi/online/kotimaa/202913.html. En tiedä, mil­lainen kan­na­tus on eduskun­taryh­mässä, mut­ta ydin­voima tuskin on kyn­nyskysymys persuille.

    1. Ydin­voima ei voi olla kynnyskysy6mys kenellekään, kos­ka vaa­likau­den aikana ei tole tulos­sa yhtään hake­mus­ta. For­tum tietää jo, miten sille hake­muk­selle käy. Kepu ei voisi koskaan hyväksyä For­tu­min hake­mus­ta, kos­ka Fen­novoima on niin lähel­lä kepua ja For­tu­min hake­mus pysäyt­täisi Fen­novoiman hankkeen.

  58. Ode
    Tosi­asi­as­sa ei ole niin suur­ta eroa sil­lä, kerätäänkö verot palkkaveroina vai kulu­tusveroina. Jos arvon­lisäveroa kut­sut­taisin yri­tys­ten tuotan­toveroksi, kokoomus vas­tus­taisi sitä.

    Nyt olet kyl­lä hakoteillä.

    Kyl­lä sil­lä on merk­i­tys­tä kerätäänö veroa vain suo­ma­lais­es­ta työstä vai myös ulko­mail­la syn­tyneestä lisäar­vos­ta. Esimerkik­si verkkokau­pas­sa myytävässä kiinalaises­sa här­päk­keessa suo­ma­laisen työn osu­us on minimaalinen. 

    Myös sil­lä on merk­i­tys­tä, lyödäänkö vien­nille lisävero­ja vai ei. 

    Vien­ti kamp­pailee globaalia kil­pailua vas­taa ja itsekin har­mit­telit, kun BMH ei voi tila­ta omasn kon­sernin Suomen valmis­tuk­ses­ta kuin har­vo­ja komponetteja.

    az
    SDP+Kesk poh­jal­ta Suomea on luot­sat­tu suurim­man osan itsenäisyy­den ajas­ta.

    SDP:tä, keskus­tas­taa ja vaal­i­t­u­lok­sen kun­nioit­tamista ei voi kyl­lä maini­ta samas­sa lauseessa.

    Täl­lä yhdis­telmäl­lä pohjustet­ti­in poli­it­tis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tion rakentaminen.

    …ja myös sen konkurssi.

    Fak­ta on että demarei­den ja kepun jakopoli­ti­ik­ka ajoi tämän maan konkurssin par­taalle. Lisäk­si ilman kokoomuk­sen taus­tatukea sosial­is­tit oli­si­vat tehneet Suomen talousjär­jestelmästä jonkin­laisen Venezue­lan ja DDR:n välimuodon.

    Kyl­lä fak­ta on se, että vasemim­stop­uolueet eivät osaa hoitaa talout­ta. He kyl­lä saa­vat raken­net­tua hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, kun­han joku aina sil­loin­täl­löin lait­taa talouden kun­toon ettei ajaudu­ta konkurssiin.

    Por­tu­gali on hyvä esimerk­ki vasem­mis­to­val­las­ta. Maa on läh­es konkurssissa.

    1. Sylt­ty, olet oike­as­sa siltä osin, että arvon­lisäveron koro­tus palkkaveron sijaan merk­it­see pien­tä deval­vaa­tio­ta. Koke­mus on kuitenkin opet­tanut, että koti­mainen kus­tan­nus­ta­so ulos­mit­taa deval­vaa­tio­hyö­dyn nopeasti.
      On sil­lä toinenkin ero. Jos luopuisimme siitä aja­tusharhas­ta, että arvon­lisävero on kulu­tusvero, kos­ka yri­tyk­sil­lä on tapana siirtää se hin­toi­hin ja pitäisimme sitä tuotan­toa rasit­ta­vana verona, niin kuin palkkavero­jakin. Palkkaverot siir­tyvät ihan samal­la taval­la hin­toi­hin kuin arvon­lisävero. Ain­oa ero on, ettei niitä ole tapana eritel­lä kuitis­sa. Jos näin tek­isimme, huo­maisimme, että yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa sum­mas­ta, joka on sama kuin yri­tyk­sen mak­samat palkat, korot ja jäl­jelle jäävä voit­to. Täl­löin voit­to las­ke­taan niin, että investoin­nit saa pois­taa tulok­ses­ta heti. Arvon­lisävero mak­se­taan siis myös koroista ja voitos­ta, palkkaverot vain palka­s­ta. Mik­si pääon­mat­u­lo­ja edus­ta­va kokoomus siis kan­nat­taa arvon­lisäveroa ja työ­tu­lo­ja edus­ta­vat demar­it palkkaveroja.

  59. AZ: “SDP+Kesk poh­jal­ta Suomea on luot­sat­tu suurim­man osan itsenäisyy­den ajas­ta. Täl­lä yhdis­telmäl­lä pohjustet­ti­in poli­it­tis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tion rakentaminen…”

    Tuo poh­ja on syylli­nen siihen, että Suomen talous on rom­ah­ta­mas­sa hal­lit­se­mat­toman vero­taakan alla! Jut­tu toi­mi vielä jotenkin, kun talous oli sul­jet­tu. Virhet­tä pystyt­ti­in kom­pen­soimaan jatkuvil­la deval­vaa­tioil­la. Nyt olemme täysin kilpailukyvyttömiä.

  60. Sylt­ty: “Kyl­lä fak­ta on se, että vasemim­stop­uolueet eivät osaa hoitaa taloutta.”

    Fak­ta? Suomes­sa ainakin on talous aina ollut kural­la oikeis­to­hal­li­tusten jäl­keen — eikä nykyti­lanne ole poikkeus.

  61. Osmo: “Tämä kun­ni­akas kyn­nyskysymyk­sistä kiin­ni pitämi­nen ajaa koko maan tuhoon.”

    Siltähän se näyt­tää, mut­ta äänestäjän kulut­ta­jan­suo­jan kannal­ta olisi huono asia, jos kyn­nyskysymyk­sistä heti luovut­taisi­in. Toisaal­ta kun peri­aat­teet ja käytän­tö ovat ris­tiri­idas­sa, voitaisi­in pikkuhil­jaa siir­tyä käytän­nön ongelmiin.
    Ja toisaal­ta näyt­tää myös siltä, että selkeää talouslin­jaa ei ole muil­la kuin Kokoomuk­sel­la: rikkaiden vero­ja ei saa kiristää. Kataisen ennen vaale­ja esit­tämä mil­jardin veronkeven­nys on ehkä kuitenkin unohdettu?

  62. Poli­itikot ja vaipat on vai­hdet­ta­va usein ja samoista syistä

    George Bernard Shaw

  63. Mis­täköhän val­takun­ta löytäisi demarei­den ja kokoomuk­sen välille val­takun­nanso­vit­teli­jan, joka kuun­telisi molem­pi­en osa­puolten näke­myk­set, tek­isi sov­in­toe­si­tyk­sen ja ystäväl­lis­es­ti raa­haisi osa­puo­let sovittelupöytään. 

    Julk­isu­u­ta lukien vaikut­taa siltä, että yht­enä tärkeänä syynä välirikkoon olisi neu­vot­telukult­tuurien ero. Katainen lie­nee nuorem­man sukupol­ven edus­ta­jana tot­tunut täl­laiseen win-win ‑ajat­telu­un, jos­sa etsitään sel­l­aista yhteishenkeä, jol­la saadaan kaikille parem­pi ratkaisu. atais­es­ta päätelmäni poh­jau­tu­vat siihen tapaan, jol­la kaveri onnis­tui Kokoomuk­sen sisäl­lä hit­saa­maan niin vasem­mis­ton, kon­ser­vati­iv­it kuin lib­er­aal­itkin yhteen toimi­vak­si tiimik­si. Ja siihen, miten henkilö­ta­sol­la pet­tyneeltä Katainen on kuu­lostanut haastatteluissa. 

    Demareis­sa taas on vah­vana per­in­teinen AY-hen­ki, jos­sa neu­votel­laan kiviko­vana ain­oana ajatuk­se­na ulos­mi­ta­ta niin paljon kuin vain mahdollista. 

    Nämä eri­laiset kult­tuu­rit eivät sovi kauhean hyvin yhteen — ja voin hyvin kuvitel­la, ettei tuol­lais­es­ta tap­pelus­ta syn­ny kuvaa siitä, että saataisi­in aikaan hal­li­tus­ta, joka voi myös reagoi­da kansan­talouteen vaikut­tavi­in muutoksiin. 

    No, odotan mie­lenki­in­nol­la sitä, saako joku Urpi­laisen takaisin neu­vot­telupöytään ennenkuin Katainen luop­uu hal­li­tus­tun­nusteli­jan hom­mas­ta. Saat­taa Urpi­laisel­la tul­la Kataista ikävä, kun läh­tee neu­vot­tele­maan Keskus­tan tai Perus­suo­ma­lais­ten kanssa hal­li­tuk­sen muo­dostamis­es­ta. Kepu ja Per­sut kyl­lä var­masti ulos­mit­taa­vat kaiken mah­dol­lisen neu­vot­teluis­sa, kun tietävät ettei Urpi­laisel­la ole vaihtoehtoja.

  64. Mielestäni Kias­ma tai Oop­pera jouta­vat pois val­tion kuluista. Jos ker­ran rahaa ei ole, niin kyl­lä minä pri­or­isoin ter­vey­den­huol­lon ja perus­toimeen­tu­lon, tuet­tu­jen halpo­jen oop­per­alip­pu­jen edelle.

  65. Vihreät ovat siinä mielessä kyl­lä vaa’ankieliase­mas­sa että mikäli päätöstä neu­vot­telu­iden jatkamis­es­ta ei tehdä, Jykä taivut­taa per­sut ihan var­masti yhteisen ohjel­man taakse. Tämä riip­pumat­ta Kepun päätök­ses­tä, jot­ta enem­mistähal­li­tus saadaan aikaan. EU tuki­asi­at jätetään kir­jaa­mat­ta ohjel­maan tai niistä tehdään ympäripyöre­itä kir­jauk­sia. Vihrei­den rooli oppo­si­tios­sa pienel­lä joukol­la ei edis­tä ympäristöar­vo­jen ja asioiden hoitoa. Parem­min sitä pystyy vaikut­ta­maan hal­li­tuk­ses­ta käsin.

  66. Mielestäni Vihrei­den kan­nat­taisi harki­ta uudelleen suh­tau­tu­mista Keskus­taan. Var­masti van­ho­ja trau­mo­ja on puolin ja toisin, mut­ta tähän maa­han ei tarvi­ta yhtään lisää puoluei­den välistä kyräi­lyä. Kai yhteistyö Keskus­tan suun­taan on helpom­paa kuin perus­suo­ma­lais­ten suun­taan? Varsinkin nyt kun Per­su­jen nousun myötä Keskus­tan änkyräsi­ipeä ei käytän­nössä ole. En myöskään oikein ymmär­rä vihrei­den haikailua SDP+VAS ‑yhteistyöhön, sil­lä niin pop­ulis­tista ja lin­ja­ton­ta on SDP:n meno ollut viime aikoina. Vasem­mis­to­hal­li­tuk­sel­la ei mielestäni Suomea nos­te­ta tästä suosta. 

    Ps. Lähde toki joskus pyöräretkelle tänne Poh­jan­maan suun­taan. Voisi avar­taa mieltä Niz­zan-matkan lailla!

  67. Eivätkö demar­it ennen vaale­ja lupailleet vero­tuk­seen lap­sivähen­nys­tä? Onko lap­sil­isien verot­ta­mi­nen demarien tapa toteut­taa se? 😉

    Muuten olen sitä mieltä, että nykyi­nen hal­li­tuskri­isi on hyvä asia. Täl­lä demon­stroidaan, mitä siitä seu­raa, kun kaik­ki puolueet pitävät suo­raselkäis­es­ti kiin­ni peri­aat­teis­taan. Ehkäpä net­tikeskustelijoidenkin (aka kansan syvät riv­it) ymmär­rys kom­pro­mis­si­hakuisem­malle poli­ti­ikalle kasva.

  68. Vihreille on vaikea sanoa, että edelli­nen hal­li­tus toteut­ti vas­tu­ullista sosi­aalipoli­ti­ikkaa lainaa­mal­la 16% bud­jetin menoista, jot­ta keskel­lä lamaa ei tarvit­sisi leika­ta _rajusti_ sosi­aal­i­meno­ja ja val­tion meno­ja. Sen sijaan vasem­mis­tovihreät huokail­e­vat jostain demarien pro­pa­gan­dakoneen kek­simästä “oikeis­to­laisin hal­li­tus ikinä” höperehtimisestä.

    Joo, hal­li­tus on var­maan oiek­isto­lainen kun demar­it eivät viit­si olla mukana… Mut­ta ehkä Simolle ja muillekin on tul­lut selväk­si, että SDP:tä kiin­nos­taa vain hei­dän ay-jäse­nen­sä teollisuusliitoista.

    ALV:n nos­t­a­mi­nen on sama asia kuin tuloveron nos­t­a­mi­nen, pait­si että kohdis­tuu reilum­min. Köy­hyt­tä pois­te­taan muil­la keinoil­la, suun­taa­mal­la tulon­si­ir­to­ja sinne mis­sä niitä tarvitaan.

    Jos eri­ar­voisu­ut­ta lisäävät Suomen 100 rikkain­ta, niin se on enm­män kateut­ta kuin köy­hyy­den torjuntaa.

  69. yri­tyk­sen siir­tymi­nen sukupolvelta toiselle on han­kala juttu:

    vero­tus nykyisel­lään, mikäli seu­raa­ja sukupolvi jatkaa on näen­näis­es­ti järkeväl­lä tasol­la, jon­ka lisäk­si sihen saa 5 vuot­ta maksuaikaa.
    Vero­tus kohtelee kuitenkin epäoikeu­den­mukaises­ti keskisu­uria per­heyri­tyk­siä, jot­ka toimi­vat per­in­teisil­lä mata­latuot­toisil­la toimi­aloil­la, joil­la voitot ovat pieniä, luokkaa 1–2% liike­vai­h­dos­ta. Täl­löin yhtiön verot­ta­jan laske­ma tuot­toar­vo saat­taa koho­ta niin korkeak­si, että yhtiön kokoon näh­den kohtu­ulli­nen osinko­tuot­to ei tah­do riit­tää vero­jen mak­su­un varsinkin jos huo­jen­nus­ta ei saa alle 10% osu­u­den tai oman yri­tyk­sen ulkop­uolisen työu­ran takia. Vero­mak­sukykyä ei tah­do olla ilman omaisu­u­den (yhtiön osien) realisointia.

    Osmon mainit­se­ma sis­aro­suuk­sien mak­sami­nen ko. toimi­aloil­la on käytän­nössä mah­do­ton­ta ilman yhtiön pilkkomista ja ´pankissa käyn­tiä´. Kun verot ja lain­oi­tus las­ke­taan yhteen ollaan usein tilanteessa, jos­sa tarvi­taan 10–15 vuot­ta kohtu­ullista osinko­tuot­toa sukupol­ven­vai­h­dok­sen lop­pu­un saatamiseen, Sit­ten tuleekin seu­raa­va sukupol­ven­vai­h­dos, joten sis­aro­su­udet ja vero­tus vievät val­taosan yhtiön tuo­to­s­ta. Tästä syys­tä per­heyri­tyk­set eivät oikein voi suomes­sa kas­vaa suuryri­tyk­sik­si. Pörssi on vain tapa saa­da sak­keet livideik­si — se tarkoit­taa samaa kuin yhtiön myytäväk­si lait­ta­mi­nen. Pörssi tuo niin suuret kus­tan­nuk­set hallintoon että yhtiön tulee olla suuri, ennenkuin se on vai­h­toe­hto. Osinkovero­tuk­sen merk­i­tys on vähäisem­pi päätöksenteossa.Tosin nyt pörssi ehkä olisi tur­va omis­tuk­selle kun pörssiyri­tyk­sien vero­tus­ta ei voi kohdel­la vain poli­itis­es­ta näkökul­mas­ta käsin.

    Ruot­salainen jär­jestelmä mis­sä yristys­toimin­nan osak­keet voidaan siirtää verot­ta seu­raavalle sukupolvelle, muta jos­sa osakkei­den myyn­tiä verote­taan ankarasti kun niistä luop­uu on yhtiön kannal­ta ehdot­tomasti järkevämpi. Ruot­sis­sa ei tarvitse sukupol­ven­vai­h­dok­sen vero­jen rahoit­tamisen takia pilkkoa yri­tys­tä. Jatka­jat voivat lunas­taa sis­aro­su­udet luop­u­jil­ta, jot­ka vas­taa­vat verois­taan kuten muis­takin myyn­tivoit­toveroista. Vero­ker­tymä ei liene suomea pienem­pi, mut­ta se mak­se­taan vain sil­loin kun on luovut­tu ja veron­mak­sukykyä on. Ei ole tarvet­ta ´hakea mui­ta ratkaisuja´.

    Toinen asia, mitä olisi nyt hyvä miet­tiä on verot­ta­jan vaa­timus siitä, että jos joku saa maati­la tai yhtiöo­suuk­sia vaik­ka samal­takin henkilöltä use­assa erässä on jokaisen erän verot­ta­jan tulkin­nan, mut­ta ei lakitek­stin, mukaan
    saata­va yli 10% erä jota vero­huo­jen­nus olisi saatavissa.

    Jos voitaisi­in tehdä päätös, että verot­ta­ja velvoite­taan nou­dat­ta­maan kir­joite­t­ua lakia siten kun sen rivikansalainen lukee ja aja­tus­ta laa­jen­net­taisi­in siten, että saman tilan/yrityksen osuuk­sia voisi jatka­jalle keräil­lä voisi tilakoko kas­vaa / yri­tykst säi­lyä pilkko­mat­ta kun jatka­jalle voitaisi­in lahjoit­taa sis­aro­suuk­sia per­in­töo­su­u­den erot­tamisen jäl­keen. Nyt se ei käy kos­ka per­in­tövero ei tunne osit­taista luop­umista perinnöstä.

    Käsit­tääk­seni esim. maati­lat­a­pauk­ses­sa mielel­lään annet­taisi­in pel­lot ja met­sät jatka­jalle mut­ta kesämökki­ton­tista ja hopealusikoista ei luovut­taisi, sil­lä ne sito­vat sukuun.

    ( per­in­tövero­la­ki 20§ ‘Jos lah­jansaa­ja on kol­men vuo­den kulues­sa ennen verov­elvol­lisu­u­den alka­mista saanut samal­ta anta­jal­ta yhden tai use­ampia verotet­tavia lahjo­ja, on nekin veroa määrät­täessä otet­ta­va luku­un.´ Verottajan/ hallinto-oikeu­den mielestä 56§ ja 57 § eivät tot­tele tätä pykälää. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378)

    ris­to salo

  70. Jos Suomen hallinto­jär­jestelmä olisi joku tekni­nen laite niin olisi todel­la help­po sanoa että se ei vaan toi­mi. Se ei toteu­ta sitä asi­aa jon­ka sen pitäisi toteut­taa, eli kansalais­ten äänestyskäyt­täy­tymisen vaiku­tus­ta val­tion toimintaan.

    Sen ongel­mat ovat mielestäni nämä:
    1. kiin­teä 4v kestävä koali­tio pakot­taa tilanteen jos­sa puoluei­den vaalilu­pauk­set mitätöi­tyvät ja puolueet joutu­vat tekemään täysin päin­vas­taisia jut­tu­ja mitä ovat luvan­neet (key­words: Vihreät, ydin­voima, lumedemokratia)

    2. jos puolueet eivät vaan suos­tu hylkäämään lupauk­si­aan niin jär­jestelmä jumi­u­tuu ihan aina

    “Par­la­men­taris­mis­sa hal­li­tuk­sen on nau­tit­ta­va eduskun­nan luot­ta­mus­ta.” (wiki) Tuos­sa on sel­l­ainen virhe että sen olisi oikeasti nau­tit­ta­va kansan luot­ta­mus­ta. Jos eduskun­ta edus­taisi kansaa niinkuin sen pitäisi, niin tuos­sa­han ei olis ongelmaa.

    Jos tilanne 2 ei toteudu, niin eduskun­ta edus­taa jotain ihan sat­un­naista asi­aa, lähin­nä itseään. (ts. ihan sama mitä puoluet­ta äänestät, lumedemokratia)

  71. ris­to salo:
    Vero­tus kohtelee kuitenkin epäoikeu­den­mukaises­ti keskisu­uria per­heyri­tyk­siä, jot­ka toimi­vat per­in­teisil­lä mata­latuot­toisil­la toimi­aloil­la, joil­la voitot ovat pieniä, luokkaa 1–2% liikevaihdosta.

    Oma henkilko­htainen näke­myk­seni yrit­täjänä on, että jos yri­tys­toim­inta ei sitä ver­taa tuo­ta että sil­lä saisi ker­ran sukupolves­sa per­in­töverot mak­set­tua, toimin­nas­sa ei ole taloudel­lista järkeä. 

    Yri­tys on täl­löin joko huonos­ti johdet­tu tai sel­l­aisel­la toimi­alal­la, jos­sa on pysyvästi liikaa ja liian pieniä toim­i­joi­ta ja tämän takia jär­jet­tömän pienet hin­nat suh­teessa panok­si­in. Heikos­sa hapes­sa ole­va toimi­ala ei ter­ve­hdy muuten kuin vähen­tämäl­lä alal­la ole­via toim­i­joi­ta joko kon­sol­i­daa­tion, konkurssien tai luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta. Täl­löin on vain hyvä asia, että sukupol­ven­vai­h­dok­sen sijaan osa yri­tyk­sistä paloitel­laan ja myydään.

    Ymmärtääk­seni esimerkik­si logis­ti­ikas­sa saat­taa olla täm­möi­nen tilanne. Lisäk­si taloudel­lis­es­ti jär­jet­tömil­lä toimi­aloil­la, kuten maat­aloudessa, ei pitäisi mis­sään nimessä kan­nus­taa pätkääkään sukupol­ven­vai­h­dok­si­in, vaan päin­vas­toin maa­jusse­ja pitäisi kan­nus­taa lopet­ta­maan veron­mak­sajien raho­jen polt­ta­mi­nen ja siir­tymään eläkkeelle.

    Lie­nee sanomat­takin selvää, että yksit­täis­ten surke­as­sa jamas­sa ole­vien toimi­alo­jen takia ei pidä suun­nitel­la veroremontteja.

    Sit­ten tuleekin seu­raa­va sukupol­ven­vai­h­dos, joten sis­aro­su­udet ja vero­tus vievät val­taosan yhtiön tuotosta.

    Pitää nyt ottaa huomioon että sis­aret ovat ihan yhtä lail­lisia omis­ta­jia kuin jatka­jakin. Omis­ta­jille kuu­luu se mikä omis­ta­jalle kuu­luu, ei todel­lakaan voi­da lähteä siitä, että yksi omis­ta­ja saa varas­taa muiden omis­ta­jien osu­udet ja siihen päälle saa vielä vapau­tuk­sen perintöveroista.

  72. Mikko H:

    Sanois­in pikem­minkin, että yksilön arvos­tus ja vapaudet ovat kas­va­neet lähin­nä sitä mukaa, kun kirkon val­ta on vähen­tynyt. Län­si­mais­sa se on vähen­tynyt aiem­min kuin vas­taavien insti­tuu­tioiden mon­es­sa muus­sa maailmankolkassa.

    Tämä aihe on nyt täysin off-top­ic, joten ei men­nä siihen kovin pitkästi. Halu­aisin kuitenkin kor­ja­ta tuon yleisen virhekäsityksen. 

    Kristi­nusko on his­to­ri­al­lises­sa mitas­sa ollut suh­teessa hyvin posi­ti­ivi­nen fik­tio; siirtäessään jumalu­u­den tuon­puoleiseen (vähen­si radikaal­isti taikauskoa), puo­lus­taes­saan jokaisen yksilön arvoa jumalan silmis­sä (ihmisoikeudet), nos­taes­saan keskiöön yksilön eet­tisen vas­tu­un ja syn­nin käsit­teen (intro­spek­tio, moraal­i­filosofia, katu­mus ym.) ja tukien näitä mm. lähim­mäisen­rakkau­den ja uhrautu­vu­u­den korostamisella.

    Ylläol­e­van avain­sana on suh­teessa, löy­tyy­hän kristi­nuskon his­to­ri­as­ta hyvin paljon rumaa, kuten kaikesta ihmishistoriasta. 

    Seku­lar­is­mia lähelle päästi­in länt­tä aiem­min esimerkik­si jo Rooman aikana tai vaikka­pa Kiinas­sa. Näis­sä kult­tuureis­sa ei ollut kuitenkaan syn­tynyt vas­taavaa yksilöä arvostavaa kult­tuurista kon­struk­tio­ta. Se nimeno­maan on kristin­suskon tärkein saavu­tus posi­ti­ivise­na fiktiona. 

    Sivistyske­hi­tys on kon­struk­tivis­tista kulkua pois­päin biol­o­gisen ihmisen poten­ti­aalis­es­ta jul­muud­es­ta, taikauskoisu­ud­es­ta, trib­al­is­tisu­ud­es­ta jne.
    Kristi­nusko ei enää vält­tämät­tä ole kovin rel­e­vant­ti tämän kehi­tysku­lun tule­vaisu­udelle (vaik­ka en menisi van­no­maan, kun kat­soo edel­lisen vuo­sisadan kah­ta suur­ta kristi­nuskolle vihamielistä poli­it­tista liiket­tä), mut­ta his­to­ri­al­lis­es­ti se on ollut hyvin merkit­tävä. Ks. esim. Charles Tay­lorin teok­set Sources of the Self: The Mak­ing of the Mod­ern Iden­ti­ty ja Sec­u­lar Age.

  73. saku, päivän Hesaris­sa oli Antti Roi­neen mainio mielipi­dekir­joi­tus jos­sa todet­ti­in mm. seuraavaa:

    Kaikil­la puolueil­la on monia tärkeitä ja arvokkai­ta vaali­teemo­ja, joi­ta ne halu­a­vat ajaa eteen­päin. On äänestäjien pet­tämistä, jos yhdestä asi­as­ta tehdään sel­l­ainen kyn­nyskysymys, jon­ka var­jol­la voidaan lyödä han­skat naulaan neljäk­si vuodek­si. Täl­löin kaik­ki ne muut yhdek­sän tärkeää vaali­teemaa jäävät ajamatta…

    Rak­en­tavaan kom­pro­mis­si­in kuu­luu avoimuus, jos­sa ker­ro­taan, mis­tä on joudut­tu tin­kimään ja mitä on saatu vasti­neek­si. Mei­dän pitää päästä vähitellen eroon poli­itikko­jen salai­sista lehmänkaupoista, jot­ka romut­ta­vat kansalais­ten luot­ta­mus­ta yhteiskun­ta­jär­jestelmäämme. Koke­neet äänestäjät ovat tot­tuneet kom­pro­mis­sei­hin omas­sa elämässään ja ymmärtävät ne myös politiikassa.

    Minus­ta tuos­sa on tärkeä oival­lus. Ei ihmiset nyt tyh­miä ole, kyl­lä se ymmär­retään että jokainen puolue joutuu tin­kimään jostain saadak­seen jotain muu­ta vasti­neek­si, mut­ta kun jostain kum­man syys­tä siitä ei ker­ro­ta ja teesken­nel­lään että kaik­ki meni oman mie­len mukaan. Ongel­ma ei ole se kau­pan­teko, vaan se että sitä tehdään tiskin alla.

    Ymmär­rän sen mitä tarkoi­tat lumedemokra­tial­la niin että kansalaisel­la ei ole nap­pia mis­tä painaa jos halu­aa sen yhden asian puoles­ta äänestää. Jollekin se on ydin­voima, toisel­la tiukem­pi maa­han­muut­topoli­itik­ka, kol­man­nelle vaik­ka vero­tus. Ja tämä on jär­jestelmän omi­naisu­us kuten kirjoitat.

    Ain­oa teo­reet­ti­nen käytän­nön vai­h­toe­hto mitä keksin on että olisi jonkin­laisia sek­tori­hallintoe­lim­iä, eli eri aloil­la olisi omat päät­tävät elimet joi­hin kuhunkin valit­taisi­in eril­lis­vaaleil­la edus­ta­jat. Vähän niin kuin jois­san mais­sa val­i­taan ylimpiä virkamiehiä vaaleil­la. Esimerkik­si ener­giapoli­it­ti­nen hal­li­tus joka päät­tää vain ja ain­oas­taan energiapolitiikasta.

    Ongel­ma tuos­sa on vaan se että maail­ma ei jakaudu siis­tei­hin sek­tor­ei­hin, ener­giapoli­ti­ik­ka liit­tyy esimerkik­si vero‑, talous‑, alue‑, ja ympäristöpoli­ti­ikkaan. Ainakin. Ja ihan sama ongel­ma on kansanäänestyk­sis­sä ja asiantun­ti­javal­las­ta, asi­akokon­aisu­udet ei palaudu yhteen kysymyk­seen ja asiantun­ti­jat ovat määritelmäl­lis­es­ti johonkin alaan erikois­tunei­ta ja ihan yhtä pihal­la kuin maal­likot keskimäärin muista aloista.

    Alan olla sitä mieltä että pide­tään uudet vaalit. Ja näin sik­si että viime vaalit epäon­nis­tu­i­v­at, enkä nyt tarkoi­ta puoluei­den kan­na­tus­muu­tok­sia. Se mikä meni pieleen oli että ei käy­ty real­is­tista vaa­likeskustelua siitä mitä seu­raa­va hal­li­tus tekee, ja kaivet­ti­in ase­mat joista ei hal­li­tus­ta syn­ny. Eli jokainen puolue saa ja sen tulee ker­toa että miten hei­dän mielestään tätä maa­ta hal­li­taan seu­raa­va vaa­likausi, ja miten he pystyvät siihen yhteistyössä muiden puoluei­den kanssa.

  74. Tavalli­nen teknikko:

    No minä olen sitä mieltä ja var­maan mon­et muutkin ovat, että Suomes­sa poli­it­tis­ten toim­i­joiden joukos­sa on liian mon­ta pok­erin pela­jaa yhdessä pelaa­mas­sa “sotkua” puoluei­den mon­i­naisu­u­den ken­tässä – eli puoluei­ta että per­soo­nia poli­ti­ikan ken­tässä ja riveis­sä on liikaa.

    Jos halu­taan demokra­ti­aa, niin pitää olla vai­h­toe­hto­ja. Tämä on tarpeel­lista pait­si äänestäjän kannal­ta, että mah­dol­lisim­man moni ääni tulee kuu­luville, myös jär­jestelmän kannal­ta, jot­ta kor­rup­toituneet puolueet voidaan mielekkäästi pudot­taa pois.
    Yhdys­val­loista näkee kivasti, miten äänestäjiltä puut­tuu vai­h­toe­hto­ja ja miten jär­jestelmän kor­rup­ti­olle ei voi­da mitään.

    Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, mikäli puoluei­den toimin­nan peri­aat­teelli­nen poh­ja on siinä, että ei ole peri­aat­tei­ta tai ne esitetään val­heel­lis­es­ti tai peri­aate on, että ensisi­jais­es­ti yritetään pudot­taa toiset pois ja asi­at ja arvot tule­vat vas­ta toisena.

  75. “Pöy­däl­lä ollut esi­tys ei sisältänyt lap­sil­isien koro­tus­ta vaan ain­oas­taan niiden vero­tuk­sen. Tämä on vähän ikälu­okkakysymys. Demareil­ta tulee herkästi tuol­laisia esi­tyk­siä ja vihreät vas­taavasti niitä vas­tus­ta­vat. Ihmette­len vain, eikö demareil­la ole edes lapsenlapsia.”

    Höh, pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio perus­tuu sille, on se sit­ten illu­u­sio tai ei, että myös rikkaat saa­vat etu­ja tasaver­tais­es­ti keskilu­okan tai köy­hien kanssa. Niklas Her­lin kuu­luu Suomen rikkaimpi­in, mut­ta tun­tuu vam­maisen lapsen­sa takia kan­nat­ta­van nyky­istä mallia. 

    Kyse on siis pro­jek­tista, joka lue­taan pitkälti demarien ansiok­si, oikein tai väärin. Pohjo­is­mais­ten demarien.

    Entäs sit­ten tämä, että Suo­mi on pas­ka maa ja demar­it idioot­te­ja, jot­ka eivät osaa hoitaa edes talout­ta? Haloo! Suo­mi on pas­ka maa, mut­ta ver­rat­tuna mui­hin mai­hin kuitenkin eli­it­tiä. Ei kai Maail­man Paras Maa voi olla ihan onneton.

    Demokra­ti­ava­je selvästi kuitenkin hal­lit­see hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Hal­li­tu­so­hjel­ma, jota nou­date­taan sit­ten virkamies­mäisen orjal­lis­es­ti, yritetään laa­tia salas­sa. Kuin­ka ollakaan, koh­ta ilmoite­taan, että suomenkielisen kansan on pakko ampua itseään jalka­an seu­raa­vat neljä vuot­ta pakko­ruotsin muodossa. 

    Sivu­seik­ka? Ehkä kansan tah­don ohit­tamien on sivuseikka.

    Sivu­seik­ka on kai myös vaikka­pa se, että Suo­mi on tilas­to­jen mukaan eräs epä­tasa-arvoisim­mista maista sukupuolten ase­maa ver­tail­taes­sa. Pojat eivät mis­sään muual­la pär­jää koulus­sa — tai mon­es­sa muus­sakaan tilas­tossa — yhtä huonos­ti suh­teessa tyt­töi­hin. Luul­tavasti salai­sis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa päätetään kaikesta huoli­mat­ta jatkaa Hen­na Virkkusen viitoit­ta­mal­la tiel­lä ja entis­es­tään heiken­netään poikien ase­maa kouluis­sa. Ehkä jopa saamme NYTKISen puheen­jo­hta­jan opetusministeriksi!

  76. tpyy­lu­o­ma,

    “Ymmär­rän sen mitä tarkoi­tat lumedemokra­tial­la niin että kansalaisel­la ei ole nap­pia mis­tä painaa jos halu­aa sen yhden asian puoles­ta äänestää.”

    Se ei mis­sään nimessä tarkoi­ta tuota.

    Mut­ta oma ehdotel­ma vois olla vaik­ka että min­is­ter­it val­i­taan eduskun­nan sisäi­sis­sä vaaleis­sa ja mitään varsi­naista kiin­teää hal­li­tus­ta ei edes ole.

    Koali­tiot neu­voteltaisi­in puoluei­den välil­lä joka asi­as­sa uud­estaan. (dynaami­nen hallitus)

    Eli koali­tiot olis eri esim vero­tuk­ses­sa, eu jutuis­sa, ener­giapoli­ti­ikas­sa, maa­han­muu­tossa jne.

    Jos ton käm­mää niin se vois olla hidas ja raskas tapa, mut­ta mik­si kaik­ki pitää käm­mätä aina?

  77. JTS: “Mut­ta ehkä Simolle ja muillekin on tul­lut selväk­si, että SDP:tä kiin­nos­taa vain hei­dän ay-jäse­nen­sä teollisuusliitoista.”

    Kiin­nos­taako todel­la? Olisi pitänyt kiin­nos­taa jo kauan aikaisem­min — SAK:n jäsenistä enää vain 24% kan­nat­taa demare­i­ta — tähän on tultu.

  78. “Jotenkin pitäisi päästä siihen, että puolueet ker­to­vat tavoit­teen­sa ennen vaale­ja eivätkä lyö niitä pöytään vas­ta hallitusneuvotteluissa.”

    Jotenkin pitäisi päästä siihen, että myös vihreät toimi­si­vat omien tavoit­tei­den­sa mukaises­ti hal­li­tuk­ses­sa, eivätkä kusisi omien äänestäjien­sä muroihin.

  79. “Kuu­den puolueen neu­vot­teluis­sa ehdit­ti­in jo hah­mot­taa Suomelle suun­taa, joka muut­tuu kovasti, jos keskus­ta kor­vaa hal­li­tuk­ses­sa vasem­mistop­uolueet ja vielä enem­män, jos Jut­ta Urpi­laisen johdol­la raken­netaan peru­u­tus­peil­i­hal­li­tus demarien, perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan ympärille”
    ***

    Eikös se ole uus­lib­er­al­isti­nen val­he, että kehi­tys ja sen suun­ta oli­si­vat kiveen hakat­tu­ja vai­h­toe­hdot­to­mia totuuk­sia? Tämän peru­u­tus­peilire­tori­ikan käyt­tö ylläpitää aja­tus­ta että tulo­ero­jen kasvu, eri­ar­vois­tu­mi­nen ja tasaveroon siir­tymi­nen oli­si­vat “kehi­tys­tä” ja ken muu­ta väit­tää on impivaaralainen.

    Suomes­sa on edel­lisen laman jäl­keen har­joitet­tu aiem­paa kri­it­tisem­pää tarkastelua kaipaavaa vai­h­toe­hdo­ton­ta poli­ti­ikkaa. Peru­u­tus­peilit­tömät “vapaamieliset” kap­i­tal­is­tit voi hyvin hei­va­ta oppo­si­tioon, kos­ka tasa-arvoisem­man Suomen rak­en­tamises­sa heitä ei itsekri­ti­ikit­töminä todel­lakaan tarvita.

    1. Peru­u­tus­peil­iä on perus­suo­ma­lais­ten haikailu takaisin pienvil­jeli­jäve­toiseen maat­alouteen, demarien haikailu 1980-luvun suur­te­ol­lisu­u­teen ja kepun haikailu siihen, että ihmiset asu­vat maal­la ja maakun­nis­sa. Kyse on ennen kaikkea men­neisi­in tai häviävi­in elinkeinoi­hin tarrautumisessa.

  80. RKP:lle kyn­nyskysymyk­sik­si nousisi hal­li­tuk­sen suh­tau­tu­mi­nen posi­ti­iviseen syr­jin­tään eikä puolue myöskään voisi olla hal­li­tuk­ses­sa, joka heiken­täisi ruotsin kie­len ase­maa Suomes­sa, sanoo vpj. Ulla-Mai­ja Wideroos tänään yhteistyöstä per­su­jen kanssa (möbleer­a­tuis­sa saleissa).

    Todet­takoon, että Barack Oba­ma halu­aa edis­tää kaikkial­la uni­ver­saale­ja ihmisoikeuk­sia, so. yksilön ihmis­ar­vo on aina ryh­mämäärit­te­lyä tärkeämpi. Hän muis­tellee aiko­ja jol­loin valkoiset sovel­si­vat posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta Afrikan maissa.

    Äsket­täisel­lä Bri­tann­ian vierailul­laan Barack Oba­ma tar­joili ilta­palaa vieraille päämin­is­teri Cameronin pihakut­suil­la, kut­suen itseään brit­tiläisen sota­joukon kenialaisen kokin pojaksi.

  81. Haikailu ei ole perusvire. Perusvireena lie­nee näke­mys että jotakin on luo­ta­va tilallekin, kun glob­al­isaa­tio myllää.
    Kun paperite­htail­ta, Nokial­ta ja koh­ta myös julkiselta sek­to­ril­ta pois­tuu yhteen­sä kym­meniä­tuhan­sia työ­paikko­ja, niin tilalle ei ehdi muu­ta kuin pienyrit­täjäpo­h­jaisia työ­paikko­ja. Onko tämä näke­mys kirkas vihreille, ja miten siihen päästään. Kataisen johdolla?

    1. Tavast,
      Kun kat­soo, mitä kaikkea esteitä demar­it halu­a­vat yrit­tämisen tielle, ei ainakaan hei­dän johdol­laan. Valitet­tavasti, sil­lä on ikävää joutua val­it­se­maan sosi­aalisen epäoikeu­den­mukaisu­u­den (kokoomus) ja taloudel­lisen tuhon (sdp) välillä.

  82. OS:“Peruutuspeiliä on perus­suo­ma­lais­ten haikailu takaisin pienvil­jeli­jäve­toiseen maat­alouteen, demarien haikailu 1980-luvun suur­te­ol­lisu­u­teen ja kepun haikailu siihen, että ihmiset asu­vat maal­la ja maakun­nis­sa. Kyse on ennen kaikkea men­neisi­in tai häviävi­in elinkeinoi­hin tarrautumisessa.”

    Kyl­lä OS tässä osuu naulan kantaan!

    Suomen tule­vaisu­us löy­tyy juuri sieltä tule­vaisu­ud­es­ta, ei his­to­ri­as­ta, joka ei koskaan enää palaa…

    Mis­tähän saisi lisää tuol­laisia OS-tapaisia eduskuntaan?

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä

  83. Näi­den mah­dutt­tamiseen bud­jet­ti­raamei­hin ei kieltämät­tä ihan yksi pros­ent­ti ALVia riitä:

    Perus­suo­ma­lais­ten 50 askelta parem­paan maaseutuun

    1. Pel­lon kiin­teistöverot on torjuttava.

    3. Maat­alousväestölle tur­vat­ta­va mui­ta väestöryh­miä vas­taa­va tulota­so ja eläke-edut.

    8. Luo­mu­tuotan­non laa­jen­tu­miselle ja kehit­tämiselle riit­tävät puit­teet. Luo­muk­oulu­tuk­seen pitää panos­taa ja luo­mu­tutkimus tulee elvyttää.

    10. Artik­lo­jen 141 ja 142 tuk­i­ta­sot on säi­lytet­tävä ja rahoi­tus turvattava.

    11. Maaseudun keksin­tö­jen ja palvelu­iden kehit­tämiseen on löy­dyt­tävä riskirahaa.

    16. Maat­alous­lomit­ta­jien koulu­tus­ta, oppisopimus­ta ja työn houkut­tele­vu­ut­ta on paran­net­ta­va. Eläin­lääkäre­it­ten koulu­tuk­ses­sa tarvi­taan mieskiintiöitä.

    20. Tilo­jen yri­tys­toim­inta ja liitän­näiselinkeinot on las­ket­ta­va mukaan elinkelpoisu­usarviois­sa. Pien­tenkin tilo­jen sukupol­ven­vai­h­dok­set on olta­va mah­dol­lisia. Elinkelpoisu­us­vaa­timus ja vero­tuk­selli­nen epä­tasa-arvoisu­us on poistettava.

    21. Met­sän kiin­teistöverot on torjuttava.

    26. Ener­giavero­ja, laivarah­tivero­ja tai jätevero­ja ei saa lisätä met­sä­te­ol­lisu­u­den haitaksi.

    27. Yksi­ty­istiemäärära­hat niin tiestön ylläpi­toon kuin perus­paran­tamiseenkin on tur­vat­ta­va. Niitä ja met­säau­totieavus­tuk­sia on tarvit­taes­sa korotettava.

    29. Suomes­sa tuote­tun met­säen­er­gian lisäk­si turpeen, biokaa­su­jen, kasviöljy­jen, jät­tei­den sekä muidenkin uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den hajautet­tua ener­giakäyt­töä on lisättävä.

    30. Uusi­u­tu­vista koti­mai­sista luon­non­va­roista valmis­tet­tu­jen biopolt­toainei­den liiken­nekäytön esteitä on poistettava.

    32. Kestävän met­sä­talouden rahoi­tus­lain (KEMERA) tukien hallinnoin­tia on vähen­net­tävä ja tukien riit­tävyys on turvattava.
    Riista- ja petopolitiikka

    41. Autoveron ja ener­giavero­jen koro­tuk­sista on luovut­ta­va. Ajami­nen ja asum­i­nen halvemmaksi.

    45. Arvon­lisäverol­lis­ten toim­i­joiden on voita­va vähen­tää tieyk­sikkö­mak­su­jen sekä muidenkin verot­tomien toim­i­joiden, kuten vesi- ja jäteo­su­uskun­tien mak­su­is­sa ole­va piiloar­von­lisävero laskennallisesti.

    48. Pienyrit­täjän on voita­va päästä huonoina aikoina jous­tavasti sosi­aal­i­tur­van piiri­in, lopet­ta­mat­ta koko yri­tys­tä. Puoli­son yri­tys­toim­inta ei saa estää toimeen­tu­lo­tur­vaa, kos­ka tulo­jakaan ei saa jakaa.

    50. Jäämerelle on raken­net­ta­va rautatie.

    http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1382

    On siel­lä yksi ihan säästötoimikin:

    28. Suo­ma­laista met­sän­hoitoa perus­teet­tomasti mol­laav­il­ta jär­jestöiltä on otet­ta­va avus­tuk­set pois.

    1. Eläin­lääkäre­it­ten koulu­tuk­ses­sa tarvi­taan mieskiintiöitä.

      Posi­ti­ivista diskrim­i­noin­tia! Mitä Hal­la-aho tästä sanoo?

  84. janne
    Suomes­sa on edel­lisen laman jäl­keen har­joitet­tu aiem­paa kri­it­tisem­pää tarkastelua kaipaavaa vai­h­toe­hdo­ton­ta politiikkaa. 

    Tuo on niiden vakio­val­i­tus, jot­ka eivät ole juuri sil­lä het­kel­lä hal­li­tuk­ses­sa. Samat­en toinen vakio­val­i­tus on, että Suomes­sa on muka aina vain yksi viralli­nen totu­us. Käytän­nössä tuo tarkoit­taa sitä, että kun just mun ajatuk­set ei ole suosit­tu­ja, niin Suomes­sa val­lit­see kaamea demokratiavaje.

    Ei se oikein tuol­ta ole viimeaikoina näyttänyt.

  85. Osmo, ymmär­rän trau­man, mut­ta vas­taus kysymyk­seeni jäi saa­mat­ta. Oliko näkyvis­sä Kataiselta pienyrit­täjä­toimin­nan laa­jem­paa edis­tamistä? Alv:n koro­tus viit­taa siihen että asia ei ollut keskeisenä neu­vot­teluis­sa. Jos van­hat puolueet eivät jak­sa esit­tää (pienyri­tyk­siä edis­tävää) työl­listävää poli­ti­ikkaa, niin onkai loogista että mon­et äänestäjät halu­a­vat kokeil­la Soinia, josko häneltä löy­ty­isi enem­män ener­giaa ajattelemiseen.

  86. Wille Ryd­man ainakin sanoisi, että mieski­in­tiöitä ei tarvi­ta eläin­lääkärien koulu­tuk­seen. Kovin kat­e­gorisen tek­stin muo­toil­lut Hal­la-ahon pitäisi olla samaa mieltä, mut­ta ei ole ihan var­maa, onko Hal­la-aho lop­ul­takaan samaa mieltä itsen­sä kanssa. Var­maa kai kuitenkin on, että perus-per­sut eivät ole.

    Posi­ti­ivisen syr­jin­nän kieltämisen seu­rauk­se­na poli­ti­ik­ka joka tapauk­ses­sa vähenisi poli­ti­ikas­ta radikaal­isti. Esimerkik­si vähem­mistök­si häm­men­tävästi kut­su­tulle naisen­em­mistölle ei saisi enää jakaa kiin­tiö­paikko­ja sukupuolen perus­teel­la tai vapaut­taa asepa­lvelus­ta. Etnis­ten jär­jestö­jen julki­nen tuki pitäisi lopet­taa. Kieliope­tus­ta ei saisi antaa maa­han­muut­ta­jille yleen­sä, vaan jokaisen tarve opetuk­seen pitäisi arvioi­da yksilöllisesti. 

    Ja mik­si lopet­taa etnisi­in ryh­mi­in ja sukupuoli­in? Eikö lap­sil­ta pitäisi evätä yleinen ope­tus ja vaik­ka maanvil­jeli­jöiltä tuet?

    Poli­ti­ikan lopet­ta­mi­nen tältä osin olisi mie­lenki­in­toinen kokeilu.

    Eikä vält­tämät­tä oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta lainkaan niin huono kuin äkkiseltään luulisi. Byrokra­tia vain lisään­ty­isi räjähdys­mäis­es­ti, kun kaik­ki julkiset toimen­piteet tehtäisi­in yksilöl­lisen arvioin­nin perusteella.

    Yhdestä en kuitenkaan luopuisi: pyrkimyk­ses­tä koul­u­laitok­sen tasa-arvoisu­u­teen vaik­ka se vaatisi jakamista taus­tan perus­teel­la eri­ty­is­toimen­piteitä vaa­tivi­in ryh­mi­in tai koulun muun­laista sopeut­tamista ryh­mien eri­laisu­u­teen. Kyl­lä koulun tehtävä peliken­tän tasaa­jana nimit­täin on niin tärkeä. 

    Kysymys vain kuu­luu: miten muut­taa nykyi­nen koulu tasa-arvon vähen­täjästä sen lisääjäk­si? Ehkä se posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä ei sit­ten kuitenkaan toi­mi edes koulutuksessa.

  87. Kak­si talousuutista “peru­u­tus­peilistä”:

    Eiliseltä:

    Suomen kokon­ais­tuotan­to kasvoi alku­vuon­na Tilas­tokeskuk­sen mukaan 5,5 pros­ent­tia viime vuo­den vas­taavaan ajanko­htaan verrattuna.

    Teol­lisu­u­den toimi­aloista etenkin konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tuotan­to kasvoi voimakkaasti. Koko met­al­li­te­ol­lisu­u­den tuotan­to lisään­tyi ver­tailukaudel­la 13,5 prosenttia.

    Toisek­si eniten, 9,4 pros­ent­tia, tuotan­to kasvoi puu- ja paperi­te­ol­lisu­udessa.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135266647268

    Tämän­päiväi­nen:

    Talouselämä: Tarkas­tusvi­ras­to suomii vihreän tekni­ikan ohjelmia

    5.6.2011 11:44

    STT

    Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­to arvostelee kovin sanoin Suomen ener­gia- ja ilmas­totekni­ikan tukio­hjelmia. VTV:n vielä julkaise­mat­toman tarkas­tusker­to­muk­sen mukaan veron­mak­sa­jat eivät ole saa­neet vastinet­ta rahoilleen, ker­too Talouselämä nettisivuillaan.

    Tuk­i­hake­muk­sis­sa lupailti­in työ­paikko­ja syn­tyvän 11 000, mut­ta luku jäi run­saaseen 1 200:aan. Myös liike­vai­h­to ja vien­ti ovat VTV:n mukaan jääneet kauak­si hake­musten arvioista.

    Kehit­tämiskeskus Tekesin kaut­ta jae­tut tuet eivät ole myöskään juuri edis­täneet Suomen ilmas­to- ja ener­giapoli­it­tis­ten tavoit­tei­den toteutumista.

    VTV selvit­ti viiden ener­gia- ja ilmas­totekni­ikan tukio­hjel­man tulok­sia run­saan 10 vuo­den ajal­ta. Niis­sä jaet­ti­in rahaa kym­me­nille yri­tyk­sille yhteen­sä liki 200 miljoon­aa euroa.

    Vihreätä tekni­ikkaa on main­os­tet­tu yht­enä Suomen lupaav­ista kasvualoista. 

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135266666943

    Nyt tiede­tään, mis­sä ne main­os­te­tut kymmenet tuhan­net uudet vihreät työ­paikat ovat. Eivät mis­sään. Uusia “nokioi­ta” toden totta.

  88. Osmo: “Posi­ti­ivista diskrim­i­noin­tia! Mitä Hal­la-aho tästä sanoo?”

    Hal­la-aho vas­tus­taa sukupuo­liki­in­tiöitä riip­pumat­ta siitä, kumpaa sukupuol­ta ne suosivat.

    Vihreille, ml. Soin­in­vaar­alle, on selvästi täysin käsit­tämätön­tä se, että joku soveltaa kaikki­in tilanteisi­in ja ihmisi­in samo­ja standardeja.

  89. tpyy­lu­o­ma:

    miten niin ei riitä??

    Turpeen käyt­tö ener­giantuotan­nos­sa esim mah­dol­lis­taisi koko alvin pois­tamisen. Mei­dän turvesois­sa on ener­giaa koko Poh­jan­meren öljyä vas­taa­va määrä ja lisää tulee jatkuvasti.

    Tuo riit­täisi Suomen ener­giatarpeen tyy­dyt­tämiseen 500 vuo­den ajak­si ja tuona aikana tietysti olisi suot jo kas­va­neet uud­estaan ja voitaisi­in aloit­taa alusta.

    Jostain syys­tä vaan on parem­pi kivi­hi­iltä poltella:))

  90. Vielä kol­mas trendiä kuvaa­va talousuutinen: 

    World Bank warns of ‘fail­ing’ inter­na­tion­al car­bon mar­ket

    The inter­na­tion­al mar­ket in car­bon cred­its has suf­fered an almost total col­lapse, with only $1.5bn (£916m) of cred­its trad­ed last year — the low­est since the mar­ket opened in 2005, accord­ing to a report from the World Bank.

    A fledg­ling mar­ket in green­house gas emis­sions in the US also declined, and only the Euro­pean Union’s inter­nal mar­ket in car­bon remained healthy, worth $120bn. How­ev­er, leaked doc­u­ments seen by the Guardian appear to show that even the EU’s emis­sions trad­ing sys­tem is in danger.

    http://www.guardian.co.uk/environment/2011/jun/01/world-bank-failing-carbon-markets

  91. onko teilä vihreil­lä osmo aina 100 pros sitou­tu­mi­nen vaaliohjelmiin?

    Jos on niin mik­si teit oman?

    Oletko sitoutunut kaikki­in asioi­hin jot­ka lukee vihrei­den vaaliohjelmassa?

  92. Juge, jos se tur­vatuotan­to on niin lois­ta­va rahasam­po niin mik­si sitä pitää sub­ven­toi­da, ja ilmeis­es­ti vielä lisää?

    az, tyh­mem­pi saat­taisi kuvitel­la että yhteinen nimit­täjä noille kolmelle linkille­si on pikkuhil­jaa taakse jäävä lama.

  93. Hal­la-aho vas­tus­taa sukupuo­liki­in­tiöitä riip­pumat­ta siitä, kumpaa sukupuol­ta ne suosivat.

    Vihreille, ml. Soin­in­vaar­alle, on selvästi täysin käsit­tämätön­tä se, että joku soveltaa kaikki­in tilanteisi­in ja ihmisi­in samo­ja standardeja.

    Ilta-Sanomien toimit­ta­jat huomio! Hal­la-aho ilmoit­ti juuri vas­tus­ta­vansa sukupuo­liki­in­tiöitä uima­hallin pukuhuoneis­sa. Vai tarkoit­taako Hal­la-ahon retori­ikas­sa “kaik­ki” sit­tenkin jotain muu­ta kuin kaikkea?

  94. az, tyh­mem­pi saat­taisi kuvitel­la että yhteinen nimit­täjä noille kolmelle linkille­si on pikkuhil­jaa taakse jäävä lama.

    Tutkit­tu vihreän ener­gian täy­delli­nen flop­paami­nen Suomes­sa on 10 vuo­den ajan­jak­sol­ta. Päästökau­pan katas­tro­faa­li­nen tulos on vuodelta 2010 kun maail­man­talous oli jo kään­tynyt kasvu­un, edeltävänä vuon­na tulos oli vielä ollut kohta­lainen. En kum­mankaan asiantun­ti­ja-arviois­sa näe viit­taus­ta laman merkit­tävään osuuteen.

    Met­al­li- ja puu­te­ol­lisu­u­den kasvu­lukui­hin lamas­ta nousem­i­nen itses­tään selvästi vaikut­taa. Viit­tasinkin lähin­nä siihen, että näi­den “men­neisyy­den alo­jen” kasvu­lu­vut oli­vat poikkeuk­sel­lisen vahvoja.

  95. Vihreille, ml. Soin­in­vaar­alle, on selvästi täysin käsit­tämätön­tä se, että joku soveltaa kaikki­in tilanteisi­in ja ihmisi­in samo­ja standardeja. 

    Min­ulle ainakin on 😉 Täl­lainen on näen­näis­es­ti oikeu­den­mukaista, mut­ta johtaa tavan takaa kohtuuttomuuksiin.

  96. az, TEMin julkises­sa vasti­neessa VAT­Tin rap­pari­in viitat­ti­in nimeno­maan taan­tu­maan vaiku­tuk­si­in, ja no niil­lä siinä mielessä point­ti että voi ottaa melkein mihkä tahansa viime vuosi­na teh­dyn sijoituk­sen ja se on luul­tavasti miinuk­sel­la reip­paasti. Pitänee lukea rap­pari sit­ten kun tulee ulos, siitä minä en ole sinän­sä eri mieltä että ympäristö­tukia on työn­net­ty alue­poli­ti­ik­ka edel­lä huonoi­hin hankkeisiin.

    Se päästö­markki­na on kri­i­sis­sä sik­si että päästöt lask­i­vat laman aikana eli niitä oikeuk­sia on suh­teessa tarpeeseen liikaa, eli niiden hin­ta on hyvin alhaal­la. Ilmastopoli­ti­ikan kri­isi tämä on siinä mielessä että on jaet­tu liikaa oikeuk­sia, kiva että ollaan tästä yhtä mieltä. 🙂 Samoin teol­lisu­us­tuotan­to, met­sä­te­ol­lisu­u­den luvut löy­tyy vaik­ka Met­lan suh­dan­netiedot­teesta mihin tuo uuti­nen kai perus­tuu, http://www.metla.fi/julkaisut/suhdannekatsaus/tiedotteet/suhdannetiedote-30–05-2011.pdf

    Eli se tren­di minkä olet löytänyt on taan­tu­mas­ta toipu­va talous. Valitet­tavasti on vaan merkke­jä että kasvu hidas­tuu uud­estaan. Ympäristöpoli­iti­ikan, jos­sa joo on kaiken­laista jär­jetön­tä, kanssa täl­lä ei ole kyl­lä suo­ranais­es­ti mitään tekemistä. Esimerkik­si se päästökaup­pa on käytän­nössä vas­ta­syk­listä.

  97. Osmo: “Kun kat­soo, mitä kaikkea esteitä demar­it halu­a­vat yrit­tämisen tielle, ei ainakaan hei­dän johdollaan.”

    Ja mitähän esteitä ne ovat? Demare­i­ta voi toki aiheesta syyt­tää varsin mon­es­ta, mut­ta yrit­tämisen esteistä… Aika paksua!

  98. Raimo K
    Ja mitähän esteitä ne ovat? Demare­i­ta voi toki aiheesta syyt­tää varsin mon­es­ta, mut­ta yrit­tämisen esteistä… Aika paksua!

    Älä nyt viit­si leikkiä idioottia.

    Demar­it aja­vat kaikkien mah­dol­lis­ten pääoma‑, yhteisö- ja osinkovero­jen koro­tuk­sia + nip­pua asioi­ta, jot­ka tekevät työl­listämis­es­tä vaikeam­paa, han­kalam­paa ja kalliimpaa.

    1. Demar­it ovat kovin halut­to­mia keskustele­maan sel­l­ai­sista työelämän käytän­tö­jen muu­tok­sista, jot­ka lisäi­sivät pienyri­tys­ten halua palkata lisää henkilöstöä. Demarien taivaas­sa kaik­ki ovat paper­i­työläisiä ja sik­si työelämän pelisään­nöt tehdään jo maan päässä paperi­te­ol­lisu­u­den tarpeisiin. 

  99. juge
    onko teilä vihreil­lä osmo aina 100 pros sitou­tu­mi­nen vaaliohjelmiin?

    Vihreät eivät puolueena suol­lakaan julk­i­lausum­ia, jot­ka ovat täysin puolueo­hjel­man vas­taisia. Eivätkä muutkaan puolueet puolueo­hjelmis­saan yleen­sä vaa­di kah­ta täysin vas­takkaista asi­aa yhtäaikaa, kuten perus­suo­ma­laiset tekevät (lisää päätän­tä­val­taa kun­nille ja val­tiono­suuk­si­in kor­vamerk­in­tä takaisin).

    Perus­suo­ma­laiset ovat aivan ylivoimaisia tässä “vaa­di­taan kah­ta vas­takkaista asi­aa yhtäaikaa”-politiikassaan. Pätkä hal­li­tus­vas­tu­u­ta voisi todel­lakin tehdä hyvää ja takoa puolueen päähän vähän poli­it­tista realismia.

  100. Sylt­ty: “Demar­it aja­vat kaikkien mah­dol­lis­ten pääoma‑, yhteisö- ja osinkovero­jen koro­tuk­sia + nip­pua asioi­ta, jot­ka tekevät työl­listämis­es­tä vaikeam­paa, han­kalam­paa ja kalliimpaa.”

    Olet var­maan demari kun tiedät niin tarkkaan!

  101. Osmo: “Demar­it ovat kovin halut­to­mia keskustele­maan sel­l­ai­sista työelämän käytän­tö­jen muu­tok­sista, jot­ka lisäi­sivät pienyri­tys­ten halua palkata lisää henkilöstöä.” jne.

    Joo, ilkeät demar­it kun ovat sil­lä kan­nal­la, että työn­tek­i­jälle pitää mak­saa palkkaa, työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja vero­jakin pitää mak­saa ja lake­ja nou­dat­taa. Kyl­lä se rehellistä yri­tys­toim­intaa vaikeuttaa!
    Pienyri­tys­ten halua palkata lisää väkeä jar­rut­taa eniten yrit­täjäjär­jestön vale­htelu siitä, miten vaikeaa on Suomes­sa erot­taa työntekijä.

  102. Pienyri­tys­ten keskeinen ongel­ma on, että ne toimi­vat pääosin suurten yri­tys­ten ali­hankki­joina ja suuret yri­tyk­set siirtävät riskin­sä ali­hankki­joille. Hyvä esimerk­ki on Nokia, joka kykeni tekemään pitkään hyvää tulosta. Sen sijaan ali­hankki­jat oli­vat kural­la ja siir­sivät riske­jä edelleen työntekijöille.
    Tässäkin on tulos­sa tien pää vas­taan jopa Kiinassa,sillä oikeudeton paar­i­alu­ok­ka on alka­nut kapinoimaan

  103. “Peru­u­tus­peil­iä on perus­suo­ma­lais­ten haikailu takaisin pienvil­jeli­jäve­toiseen maatalouteen”

    Pienvil­je­ly on pienyrit­tämistä, mikä vika pienyrit­tämisessä yhtäkkiä on ? Suuret tuot­ta­jat tuot­ta­vat mas­sat­uot­tei­ta eikö erikois­tunut­ta vai­htelua saa ollakaan ???

  104. Liian van­ha
    Pienvil­je­ly on pienyrit­tämistä, mikä vika pienyrit­tämisessä yhtäkkiä on ?

    Pienyrit­tämisessä ei ole mitään vikaa, mut­ta tois­t­en rahoil­la puuhastelus­sa on. 

    Maanvil­je­ly Suomes­sa perus­tuu veron­mak­sajien tuki­in eli se on kansan­taloudel­lis­es­ti täysin jär­jetön­tä toimintaa.

    Ja demar­it on puolueena työ­nan­ta­jan kannal­ta täysin perseestä, eikä se muu­tu vaik­ka yritätte väit­tää mus­taa valkoiseksi.

  105. Kom­ment­ti Raimo K:lle 6.6.2011 kel­lo 9:54

    Oman arvioni ja koke­muk­senikin mukaan usein asioi­ta selit­tää pelkkä ylim­ielisyys. Oheisen sähkö­pos­tivi­estin lähetin oikeusmin­is­teri Brax­ille, hänen avus­ta­jalleen ja muun muas­sa oikeusmin­is­ter­iön viral­liseen sähkö­pos­tiosoit­teeseen 19.4.2007.

    Oppikir­jat ja lail­lisu­us­valvo­jien ratkaisukäytän­tö puhu­vat kau­ni­isti hyvästä hallinnos­ta ja viestei­hin vas­taamis­es­ta, mut­ta yhä odot­te­len paluupostia. 

    ”Oheis­tan tiedok­senne kolme kan­telu­ani oikeuskans­ler­in­vi­ras­tolle sekä toimen­pide­pyyn­nön kil­pailu­vi­ras­tolle (ilman liit­teitä). Vas­tauk­sia odottelen.

    Kri­ti­soin muun muas­sa sitä, että val­tio määrit­telee oikeusa­pu­lain mukaiset palkkiot alakant­ti­in, mak­saa kun jak­saa ja toisaal­ta vaatii min­un hoita­van yhteiskun­nal­liset velvoit­teeni säntillisesti.

    Englan­nin kielestä on ehkä tut­tu ter­mi sink or swim (ui tai huku): on toimit­ta­va itse, jos mielii men­estyä. Itse olen swim and sink ‑tilanteessa (ui ja huku): vaik­ka parhaani teen, val­tio tästä vähät välit­tää. Mah­dol­lisel­la luovu­udel­lani, ahkeru­udel­lani tai asi­akastyy­tyväisyy­del­lä ei ole yhtikäs mitään vaiku­tus­ta siihen, mil­loin asi­at tule­vat ratkaisukyp­sik­si ja mil­loin val­tio palkkiot sit­ten maksaa.

    Jot­ta voisin taa­ta ruokakun­nal­leni sään­nöl­liset kuukausi­t­u­lot, min­un pitäisi kuol­la (per­he-eläke), vam­mau­tua vakavasti (työkyvyt­tömyy­seläke) tai heit­täy­tyä työt­tömäk­si. Kan­nustin­loukku­ni onkin aika erikoinen enkä ole ainakaan vielä onnis­tunut jär­jestämään eloani näi­den reunae­hto­jen mukaises­ti. Per­heen­jäse­nil­länikin saat­taisi olla huo­maut­tamista, jos akti­ivis­es­ti pyrk­isin jär­jestämään elämäni näi­den vai­h­toe­hto­jen mukaan; työtön­tä per­heen­päätä ehkä kuitenkin saatet­taisi­in sietää.

    On toki selvää, että tasainen kuukausi­t­u­lo on alal­lani epä­to­den­näköistä ja vai­htelu parem­minkin arkipäivää. Val­tion ei olisi kuitenkaan pahit­teek­si soveltaa peri­aatet­ta työmies on palkkansa ansain­nut (nyt eikä aiko­jen päästä), vaikkei ammat­tiy­hdis­tys­li­ike min­un puo­liani pidäkään. Per­in­teisin työväen­li­ik­keen ter­mein­voidaan puhua val­tion min­ua kohtaan har­joit­ta­mas­ta riis­tos­ta. Taiteen keinoin ase­maani kuvaa osu­vasti Ilja Repinin Vol­gan lautturit.

    Odotan yhä vas­tauk­sia vira­nomaisil­ta. Mikäli oikeuskans­ler­in­vi­ras­ton aikaisem­pi­en vas­tausten perus­teel­la voisi ennus­taa, vira­nomaiset eivät havaitse asiois­sa huo­maut­tamista voimas­sa ole­vien sään­nösten kannal­ta. De lege fer­en­da en kuitenkaan voi pitää sivistys­val­ti­olle sopi­vana sitä, että kru­unu potkii pienem­piään päähän kuvaamil­lani tavoin ja siinä sivus­sa jakelee oikeut­ta ala­maisillekin kun kerkiää.

    Toiv­otan men­estys­tä uudessa tehtävässänne.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    Asianajaja”

    Kir­jeessä oli kysymys venyvien oikeusjut­tu­jen lisäk­si muun muas­sa siitä, etten todel­lakaan voi tietää, mil­loin val­tion palkkiot tilil­leni tule­vat. On käynyt jopa niin, että niistä on pitänyt tilit­tää alvia takaisin val­ti­olle ilman, että olen näh­nyt pen­nin killinkiä alvin perus­teena ole­vista rahoista. Jos halua olisi, kyl­lä ne oikeusa­pu­lain mukaiset kipu­ra­hat saataisi­in oikeaan osoit­teeseen jon­ain tiet­tynä hetkenä.

    Tuon kir­jeen lähet­tämisen jäl­keen Suomelle on ropis­sut mukavasti lisää langet­tavia tuomioi­ta Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­imes­ta ja itse kiroilen sitä, että päästäisi val­tio edes kortis­toon kun ker­ran on ollut osaltaan viemässä leipää suustani.

    Min­is­teri Brax tuskin suur­ta eroa huo­maisi, vaik­ka hän sat­tuisi ole­maankin tsaari Niko­lai II:n palveluk­ses­sa. Oikea asenne hallintoala­maisi­in kun tun­tuu ole­van han­skas­sa (eipä tosin liene ain­oa “oikeat otteet” omak­sunut päättäjämme). 

    Ter­veisin kale­vi Kämäräinen

  106. tpyy­lu­o­ma,

    Yksinker­tai­s­tat aivan liikaa. Trendis­sä on paljon muu­takin — ja merkit­täväm­pää — kuin vain taan­tu­mas­ta toipu­va talous.

    Ker­rataan vielä Talouselämän artikke­lista lainat­en tämän vihreän talous­poli­ti­ikan kannal­ta tärkeim­män uutisen luvut:

    VTV:n mukaan yri­tyk­set lupa­si­vat haku­pa­pereis­saan kaikki­aan 11 000 työ­paikkaa. Tarkas­tusker­to­muk­sen mukaan niitä syn­tyi pelkkä rah­tunen: run­sas 1 200 työ­paikkaa.

    Yri­tyk­set lupa­si­vat myös, että tue­tut han­kkeet tuot­ta­vat vien­tiä kuu­den mil­jardin edestä. Tämä lupaus oli todel­li­nen maha­lasku. VTV:n mukaan vien­tiä syn­tyi vain 360 miljoon­aa euroa eli vaivaiset kuusi pros­ent­tia luva­tus­ta.

    VTV:n mukaan yri­tyshankkei­den tulok­set jäivät ”hyvin kauak­si” tavoit­teista ja tavoit­teet oli­vat huo­mat­ta­van epäre­al­is­tisia.

    Kaiken kukku­rak­si yksi har­voista onnis­tuneista pro­jek­teista myyti­in ulko­maille.

    Nämä luvut eivät ole merk­i­tyk­set­tömiä, kos­ka vihreät poli­it­tise­na puolueena ovat ohjelmi­in­sa kuta kuinkin lainan­neet luvut näiltä yri­tyk­siltä(!). Tuulivoimayri­tyk­siä lupauksi­neen on pidet­ty objek­ti­ivisi­na ja puolueet­tom­i­na alan kasvuen­nustei­den asiantun­ti­joina. Ne kymmenet tuhan­net työ­paikat, joista vihreät ovat vuosia puhuneet, ovat paljolti uskos­ta näi­den yri­tys­ten lupauk­si­in ja visioi­hin. Tämän poh­jal­ta on vaa­dit­tu, että näi­den alo­jen tukemiseen pitäisi saa­da yhä enem­män val­tion rahaa. Usei­ta mil­jarde­ja, jos se vihreistä olisi kiin­ni. On maailail­tu kuvaa Suomen talouden tule­vaisu­u­den selkäran­gas­ta ja men­estys­tek­i­jästä. Nyt meil­lä on konkreet­tista näyt­töä 10 vuo­den ajal­ta, mil­laista hai­hat­telua ja äärim­mäisen riskialtista olisi lähteä val­tiono­h­jauk­sel­la rak­en­ta­maan Suomen talout­ta suurelta osaltaan näi­den alo­jen varaan.

    Suomen epäon­nis­tu­mi­nen ei myöskään suinkaan ole mitenkään uni­ikkia. Sitä sys­temaat­tisen vihreän talouden epäon­nis­tu­mis­ten näyt­töä löy­tyy run­saasti myös ulko­mail­ta, mm. Espanjasta.

    Tätä et lamal­la pois selitä.

    Mitä tulee vielä päästökau­pan lukui­hin, niin lue vaik­ka se Guardian­in uuti­nen. Siinä on eritel­ty use­ampia tek­i­jöitä. Kuten Japanin, Yhdys­val­to­jen, Venäjän ja Kanadan taan­noinen päätös jäädä Kyoto II:n ulkop­uolelle. Sopimus, johon Kiina, Intia, Brasil­ia, Indone­sia ym. tuli­si­vat kaik­ki sito­vasti mukaan on taasen utopi­aa. Markki­nat taasen eivät toi­mi hyvän uskon ja kau­ni­iden lupausten varassa.

    Päästökaup­pa on nyt kitu­ut­tavasti ja hiertävästi 97% EU:n varas­sa. Samaan aikaan markki­nat reagoi­vat siihen anti­si­paa­tioon, että uut­ta globaalia sopimus­ta ei ole tulos­sa ja Kyoto raukeaa. Tätä vielä paradok­saalis­es­ti “pahen­taa” se, että ener­giate­hokku­u­den kiristämis­tavoit­tei­den arvioidaan syövän kredi­it­tien arvoa EU:ssa, vähen­täen radikaal­isti intoa niihin sijoittaa. 

    Kehi­tys­maid­en vihreälle teknolo­gialle suun­nat­ta­vat tulot päästökau­pas­ta rom­ah­ti­vat viidessä vuodessa yli 90%.

    Seu­raavas­sa uutises­sa vihreän talous­poli­ti­ikan epäon­nis­tu­mi­nen pienoiskoos­sa: http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/.html

    Kaiken tämän takana on sama vihreä psykologi­nen harhau­tu­mi­nen, jos­sa uskon ja mieliku­vien varaan rak­en­tu­vat visiot ovat kor­van­neet konkreet­tisen näyt­töön tukeu­tu­van perustan.

    Kun puhutaan puoluei­den muo­dostamista uhista Suomen taloudelle, niin kyl­lä yhä selvem­mäk­si muo­dos­tuu se kuva, että vas­tu­ullises­sa yhteiskun­nas­sa vihre­itä ei mis­sään tapauk­ses­sa voi­da päästää hallitukseen.

    Tämän rin­nal­la on pien­tä jokin perus­suo­ma­lais­ten lupaus­lista kaikesta siitä hyvästä, mitä maakun­ta­matkoil­laan ovat kuulleet isän­tien ja emän­tien kaipailevan.
    Sitä toteutetaan hie­man sivus­sa, jos pystytään. Vihrei­den aikeet, jos val­taa saisi­vat, ovat paljon perus­ta­van­laa­tuisem­pia — ja hyv­in­voin­nille tuhoisampia. Todistetusti.

  107. Selkein­tä olisi, että työ­nan­ta­ja mak­saisi työn­tek­i­jälle tehdy­istä tun­neista palkan, ja muista ei sit­ten maksettaisikaan.
    Tot­ta kai palkkaa pitää huo­mat­tavasti nos­taa, kun sisältää lomara­hat, lomaa­jan palkan, eläke­mak­sut yms. Sit­ten jos halu­taan sairasa­jalle palkaa, niin voi hakea rahaa Kelas­ta tai vaik­ka pakolli­nen vaku­u­tus työntekijöille.
    Ainakin palka­nsaa­jat näk­i­sivät kuin­ka kallista työl­listämi­nen on.

  108. Kokeeko nim­im. tcrown, että sukupuolierot­telu uima­hal­lien pukuhuoneis­sa on sukupuo­liki­in­tiöi­den käyttöä?

    Vai oliko tuo sarkasmia?

  109. SDP ainakin äänekkäästi vas­tus­taa ns. Tan­skan mallia.
    Eli irti­sanomi­nen olisi help­poa, samoin uuden työn­tek­i­jän palkkaami­nen. Irti­sanomisen help­pous olisi taas kom­pen­soitu arem­mal­la työttömyysturvalla.

  110. az, en minä sano nyt siihen VATT:n raport­ti­in yhtään mitään enem­pää lehti­ti­eto­jen perus­teel­la, kun ne tup­paa ole­maan päin honkia. Eli palataan asi­aan sitten.

    Noin yleis­es­ti ottaen, sem­moi­sen viher­talouden jota minä kan­natan idea ei ole tukien jakami­nen, vaan se että luo­daan markki­nat muut­ta­mal­la ulkoishai­tat rahak­si. En ymmär­rä mikä sun point­ti on sen päästökau­pan suh­teen, joo ei ole laa­jen­nut niin kuin jotkut toivoivat, mitä sit­ten? Jos ei se laa­jene niin seu­raa­va loogi­nen askel on hiil­i­t­ul­lit, eli kaup­pa­so­taa odotel­lessa. Siitä pitää jo ihan ydin­voimalob­by huolen että jotain hiil­i­mak­su­ja tulee. 🙂

  111. Omi­in lap­si­in pitäisi suh­tau­tua tasaver­tais­es­ti yksilöinä sukupuoles­ta riip­pumat­ta. Vaan kun ei suh­taudu­ta. Kun tyt­tö ja poi­ka pyytävät päästä yök­si festareille telt­taile­maan, sukupuolen ei pitäisi vaikut­taa ratkaisu­un. Olen kuitenkin var­ma, että tytölle lupa heltiäisi vaikeam­min, vaik­ka toden­näköisem­pää on, että poi­ka tulee koti­in pää kainalossa. 

    En usko, että äitien ja isien välil­lä on tässä suur­ta eroa. Molem­mat sukupuo­let ovat omak­suneet iki­aikaisen tyt­tö­jen ja nais­ten eri­tyis­suo­jelun idean. Tämä sit­ten näkyy vaikka­pa nais­ten parem­pana ter­veytenä, vähäisemp­inä itse­murhi­na, liki olemat­tomana syr­jäy­tymisenä miehi­in ver­rat­tuna, onnel­lisuute­na, elämän hallintana ja niin edelleen. Vas­taavasti naiset sit­ten myös otta­vat riskiä miehiä vähem­män, toimi­vat sään­tö­jen mukaan ja ennen kaikkea ihmisil­lä on “piilota­juis­es­ti” tuol­lainen kuva nai­sista ryhmänä.

    Tästä näkökul­mas­ta ihmis­ten yksilölli­nen arvioin­ti — eli “posi­ti­ivis­es­ta syr­jin­nästä” luop­umi­nen — on kau­nis mut­ta utopisti­nen aja­tus. Jos emme edes omia lap­si­amme pysty kohtele­maan tasaverois­es­ti yksilöinä, miten sit­ten ven­tovierai­ta kansalaisia ja työnhakijoita?

    Ilmeinen ratkaisu on alkaa “syr­jiä posi­ti­ivis­es­ti” eli ottaa vaikka­pa naisia miesten sijaan töi­hin. Radio Helsin­gin pää­toimit­ta­ja ker­toi yhtään häpeilemät­tä, toimi­vansa juuri niin, kun Wille Ryd­ma­nia haas­tat­teli. Helsin­gin kaupunkikin kehot­taa suosi­maan vähem­mistöjä työhöno­to­ssa. On kova pyrkimys pakot­taa pörssiy­htiöt otta­maan hal­li­tuk­si­in naisia ja niin pois päin.

    Näin siis pystytään tais­tele­maan ennakkolu­u­lo­ja vas­taan, mut­ta läh­estymis­taval­la on ainakin kak­si suur­ta ongelmaa: 

    -Kun Anne Laine rekry­toi nuoren naisen sukupuolen perus­teel­la, hän jät­tää rekry­toimat­ta nuoren miehen samal­la perus­teel­la ja se on aika sietämätön­tä syr­jin­tää yksilöä kohtaan.

    -Tietyn vähem­mistön suosimi­nen ei vält­tämät­tä perus­tu objek­ti­ivisille kri­teereille vaan juuri sel­l­aisille ennakkolu­u­loille, joi­ta vas­taan ollaan tais­telev­inaan. Suosi­tum­muusase­ma han­ki­taan siis poli­it­tises­sa käden­vään­nössä. Sil­loin voi käy­dä jopa niin, että poikkeuk­selli­nen hyväo­sainen enem­mistö määritel­lään huono-osaisek­si vähem­mistök­si, kuten nais­ten kohdal­la on käynyt.

    Tässä asi­as­sa ei selvästikään voi ottaa sel­l­aista kat­e­gorista kan­taa kuin Hal­la-aho ja Ryd­man tekevät. Hyvä kuitenkin olisi, jos äärim­mäis­ten kan­to­jen vaarat tun­net­taisi­in, että ei suosit­taisi liikaa kumpaakaan suun­taan ja että yritet­täisi­in arvioi­da mah­dol­lisim­man tas­a­puolis­es­ti eri­lais­ten suosit­tu­jen tai sor­sit­tu­jen ryh­mien yhteiskun­nalli­nen asema.

  112. Hal­la-aho, tcrown taitaa yrit­tää olla haus­ka, mut­ta sul­lakin menee se piruilu vähän ohi. Nämä on rajan­ve­tokysymyk­siä, joi­hin joko/tai peri­aate taipuu huonos­ti. Esimerkkejä:

    Kan­nat­taisiko keskiver­to­suo­ma­lainen mieski­in­tiötä eduskun­taan? Tuskin. Mut­ta jos eduskun­nas­sa olisi esimerkik­si viisi mieskansane­dus­ta­jaa niin var­maan kannattaisi.

    Ihan jo his­to­ri­al­lista syistä Suomes­sa yleis­sivistyk­seen kuu­luu jonkin­lainen ruotsinkie­len taito ja koul­u­laitos on yleis­sivistävä. Kyse on sit­ten siitä kuin­ka paljon tun­tibud­jetista siihen uhrataan, sen opetuk­sen kus­tan­nuk­set sinän­sä on pienehköt, mut­ta aika on rajal­lista. Eli riit­täisikö kak­si vuot­ta ylä-asteel­la, tai pakol­lise­na vas­ta lukios­sa niin kuin Ode ehdot­ti? (Se varsi­nainen kielikysymys on minus­ta muuten että annetaanko venäjälle jonkin­lainen asema.)

    Jos (isol­la) työ­paikalla on tilas­tol­lis­es­ti yliedus­tus valkoisia het­eromiehiä niin ei siinä mitään, mut­ta jos työ­paikalla ei ole mitään mui­ta kuin valkoisia het­eromiehiä niin voi kysyä että olisiko tässä ken­ties jotain syr­jin­tää ihan jo tilas­tol­lisin perustein? Ja voi tuo­ta miet­tiä sit­ten rekrytoinnissakin.

    Ja niin edelleen. Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on yksi työkalu, sitä ei pidä käyt­tää kevein perustein, mut­ta on jotenkin has­sua vaa­tia ettei sitä saa mil­loinkaan käyttää.

  113. tpyy­lu­o­ma: “Ihan jo his­to­ri­al­lista syistä Suomes­sa yleis­sivistyk­seen kuu­luu jonkin­lainen ruotsinkie­len taito”

    Ai. Samal­la his­to­ri­al­lisel­la syyl­lä kai voisi perustel­la pakkovenäjän?

    Nau­ret­tavia nämä aja­tuske­hitelmät, jois­sa yritetään löytää his­to­ri­as­ta jotain oikeu­tus­ta 70-luvul­la päätetylle pakkoruotsille.

    Ruot­si oli val­loit­ta­jakansa ja jät­tivät jäl­keen­sä osan val­loit­ta­jista asumaan tänne. Ei se edel­lytä sitä, että suo­ma­lais­ten pitäisi vieläkin alis­tua johonkin eri­tyis­sään­te­lyyn kielellisesti.

  114. Ville_: “Irti­sanomisen help­pous olisi taas kom­pen­soitu arem­mal­la työttömyysturvalla.”

    Miten se Tan­skas­sa voisi helpom­paa olla? Suomes­sa kir­joi­tat vain taikasanat “tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt”, niin hom­ma on selvä. Irti­sanomisa­jan palkan joutuu mak­samaan, mut­ta senkin kanssa voi kon­stail­la vuositolkulla.

  115. TomiA:

    Kun tyt­tö ja poi­ka pyytävät päästä yök­si festareille telt­taile­maan, sukupuolen ei pitäisi vaikut­taa ratkaisuun.

    !?!? miten niin sen ei pitäs vaikut­taa? Tot­takai van­hem­mat voi suh­tau­tua ihan eri taval­la riskei­hin ku niiden lapset?

    Jos emme edes omia lap­si­amme pysty kohtele­maan tasaverois­es­ti yksilöinä, miten sit­ten ven­tovierai­ta kansalaisia ja työnhakijoita?

    Mil­lä perus­teel­la omia lap­sia ei kyet­täis kohtele­maan tasaver­taisi­na yksilöinä? Ai siks, että niille on eri­laiset sään­nöt?! Siitä, että myön­tää sukupuo­let eri­laisik­si ei seu­raa sitä, että pitää niitä epä­tasa-arvoises­sa asemassa.

    tpyy­lu­o­ma:

    Kan­nat­taisiko keskiver­to­suo­ma­lainen mieski­in­tiötä eduskun­taan? Tuskin. Mut­ta jos eduskun­nas­sa olisi esimerkik­si viisi mieskansane­dus­ta­jaa niin var­maan kannattaisi.

    öööö… ei kai Hal­la-aho tai Ryd­man nyt yritäkään minkään kansan syvien riv­ien tun­to­ja tulki­ta, vaan ne esit­tävät perustel­lut mielip­i­teen­sä siitä minkälainen syr­jin­tä on hyväksyt­tävää ja minkälainen ei ihan riip­pumat­ta siitä mitä suo­ma­laiset on asi­as­ta mieltä.

    Ihan jo his­to­ri­al­lista syistä Suomes­sa yleis­sivistyk­seen kuu­luu jonkin­lainen ruotsinkie­len taito ja koul­u­laitos on yleissivistävä. 

    No sun mielestä kuu­luu ja mon­en muun mielestä ei. Miks sul­la pitäs olla oikeus pakot­taa ne muut luke­maan ruot­sia? Ei meil­lä oo mitään tarvet­ta poli­it­tis­es­ti määritel­lä mitä on yleis­sivistys ja mitä se ei oo. Opete­taan koulus­sa jut­tu­ja joi­ta ilman ei yhteiskun­nas­sa pär­jää ja joi­ta ei ilman oppivelvol­lisu­ut­ta tuu treenattua.

    Posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio on yksi työkalu, sitä ei pidä käyt­tää kevein perustein, mut­ta on jotenkin has­sua vaa­tia ettei sitä saa mil­loinkaan käyttää.

    No mitä has­sua siinä on? On meil­lä paljon suht tehokkai­ta keino­ja vaik­ka minkä ongel­man hoita­miseen, joi­ta ei käytetä eikä niiden käyt­tämät­tömyys oo yhtään has­sua, ku ne koetaan moraalis­es­ti niin ongelmallisiks.

    Ei rodus­ta, sukupuoles­ta, sek­suaalis­es­ta suun­tau­tu­mis­es­ta, uskon­nos­ta tai poli­it­tis­es­ta vakau­muk­ses­ta johtu­va syr­jin­tä työhöno­to­ssa oo niin kaukana niistä.

  116. luo­daan markki­nat muut­ta­mal­la ulkoishai­tat rahaksi

    Ei onnis­tu kuin laa­jan ja sito­van kan­sain­välisen sopimuk­sen puit­teis­sa. Eli ei onnistu.

    eli kaup­pa­so­taa odotellessa

    Täl­laiseen ryhtymi­nen muutenkin pian vararikos­sa ole­val­ta EU:lta edel­lyt­täisi jo aika kovaa co2-fanatismia. Jos vastapuolel­la ovat vielä USA, Japani, Venäjä ja Kiina, niin yritäpä vään­tää väk­isin hymyä.

    Kyl­lä aivan selvää on, että päästökaup­pa epäon­nis­tuu ja vihreä teknolo­gia talouden kasvualana epäon­nis­tuu surkeasti nykyisel­lä tek­nol­o­gisel­la kehi­tys­ta­sol­la. Riip­pumat­ta ilmas­to­hy­pen kohtalosta, joka sekin lie­nee surkea lässähdys.

  117. Kyl­lä jokaisen ter­ve­järkisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että Hal­la-ahon kir­joit­ta­mas­sa julis­tuk­ses­sa tarkoitet­ti­in sel­l­aisia käytän­töjä, kuten Helsin­gin kaupun­gin käytän­tö suosia palkkauk­ses­sa vähem­män pätevöi­tyneitä hak­i­joi­ta näi­den etnisyy­den perusteella.

    Pelästyneet poli­it­tiset vas­tus­ta­jat eivät halu­aisi äänestäjien edes tietävän, että täl­laisia käytän­töjä on ole­mas­sa. He — Suomen suurim­mat sanomale­hdet, vihrei­den pj. ehdokas Niin­istö, usea rkp-lainen ja moni muu — ovatkin sit­tem­min väit­täneet Hal­la-ahon oikeasti tarkoit­ta­neen kaikkien tulon­si­ir­to­jen pois­tamista, sotavet­er­aanien ase­man kur­jis­tamista ja kehi­tysongel­mais­ten las­ten eri­ty­is­tukien eväämistä jne.

    Voivatko ihmiset oikeast olla niin sanomat­toman tyh­miä, että he vil­pit­tömästi usko­vat tuol­laista tarkoite­tun? (Sil­loin hei­dän pitäisi välit­tömästi luop­ua val­takir­jois­taan, kos­ka ovat ilmeisen kyken­emät­tömiä mihinkään vas­tu­ulliseen työhön.) 

    Vai onko tämän maan poli­it­tisen keskustelun kult­tuuri todel­la ajau­tu­mas­sa yhä syvem­mälle siihen kier­teeseen, jos­sa tahalleen ymmär­retään vastapuol­ta väärin, vale­hdel­laan vielä päälle ja heit­etään estoit­ta ja nautin­nol­la kuraa?

    Hal­la-ahon saa­maa kolmea(?) tap­pouhkaus­takin pilkataan uhri­u­tu­misek­si. Jos ne uhkauk­set oli­si­vat osuneet jon­nekin toisaalle, niin mikä häly ja medi­arum­ba olisi syntynyt.
    Ilmeis­es­ti joidenkin hen­ki vain on arvokkaampi kuin tois­t­en, eikä niin väliä lehdil­läkään vaik­ka omat val­heel­liset kir­joituk­set tahal­laan ja tarkoituk­sel­lis­es­ti lietso­vat yksilöön kohdis­tu­vaa vihaa?
    Hal­la-ahol­la lienevät kovat her­mot. Moni olisi huolestunut tur­val­lisu­ud­estaan hänen asemassaan.

    Joku raja pitäisi jo olla yhtä edus­ta­jaa kohtaan liet­so­tun vihan määrässä, joka on jo kauan sit­ten siir­tynyt asi­apo­h­jal­ta silkkaan loan heit­toon. Itsekin olen Hal­la-ahoa kri­ti­soin­ut, mut­ta tämä jut­tu on lehdis­tön ja poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien tahol­la men­nyt jo kauan sit­ten pelot­taval­la taval­la överiksi.

  118. az kir­joit­taa:

    “Kyl­lä jokaisen ter­ve­järkisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että Hal­la-ahon kir­joit­ta­mas­sa julis­tuk­ses­sa tarkoitet­ti­in sel­l­aisia käytän­töjä, kuten Helsin­gin kaupun­gin käytän­tö suosia palkkauk­ses­sa vähem­män pätevöi­tyneitä hak­i­joi­ta näi­den etnisyy­den perusteella.”

    Hohhoi­jaa. Kyse­hän tuos­sa Helsin­gin kaupun­gin “käytän­nössä” (eli suosi­tuk­ses­sa) ei todel­lakaan ole siitä, että vähem­män pätevöi­tynyt mamu ohit­taisi jonkun päteväm­män hak­i­jan ja veisi samal­la kaik­ki kan­ta­suo­ma­lais­ten työ­paikat ja naiset. 

    Kyse on siitä, että _yhtä pätevistä_, tasavah­toista hak­i­joista suositel­laan valit­tavak­si maa­han­muut­ta­jataus­tainen. Joka tapauk­ses­sa tilanteessa, jos­sa on yhtä päte­viä hak­i­joi­ta, pitää val­in­ta tehdä jol­lakin perus­teel­la. Mik­si on niin kamalaa, että se tehtäsi­in perus­teel­la, joka aut­taa maa­han­muut­ta­jataus­taisia kotou­tu­maan (kun myös suurin osa posi­ti­ivisen “syr­jin­nän” äänekkäim­mistä kri­ti­soi­jista on samal­la sitä mieltä, että maa­han­muut­ta­jien pitäisi men­nä töi­hin eikä elel­lä sosi­aal­i­tur­van varassa.) 

    Ja mitä tulee esimerkik­si ruotsinkielisi­in koulu­tu­s­paikko­hin jne., niin sinne saa ihan samal­la taval­la hakea ihan suomenkieli­nenkin — jos on viitsinyt opiskel­la siel­lä tun­neil­la, eikä vaan kri­ti­soi­da kuin­ka kamalaa opiskelu on.

  119. tipu: Koulu­tu­s­paikat:

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/arvjakva.pdf.koklaji_2010K.pdf
    Yliop­pi­laat 1876/25034

    http://www.kauppatieteet.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/yhteisvalinta-www/embeds/tilastoja_2010_yhteisvalinta.pdf
    http://www.hanken.fi/student/antagna2010
    Hyväksy­tyt: 284/1405

    Yliop­pi­laista pääsee kau­pal­liselle allal­lle yliopsitoihin:
    Ruotsinkieliset: 15,1%
    Suomenkieliset 5,6%

    En nyt pitäisi tätä aivan tasa-arvoisena.

    Olis­han se tietenkin tasa-arvoista lopet­taa ruotsinkieli­nen ope­tus kokon­aan enem­mistöpäätök­sel­lä ja tode­ta saa­han sitä men­nä suomenkieliseen 😉

    Parem­pi olisi jär­jestää nämäkin englan­niksi, niin ei tarvit­sis kina­ta ja hom­mat sujuis muual­lakin maailmassa 😉

  120. Tota Art­turi, se point­ti oli että kyseessä on yleen­sä rajan­ve­to-ongel­ma eikä peri­aatekysymys, ei nuo asi­at sinän­sä niinkään joi­ta yritin ilmeisen epäon­nis­tuneesti käyt­tää esimerkkinä.

    az, hiilid­iok­sidin verot­tamises­sa niin että se on (läh­es) neu­traali kan­sain­väliseen kil­pailukykyyn näh­den ei ole mitään sen ihmeel­lisem­pää kuin ALVissa.

  121. “SDP ainakin äänekkäästi vas­tus­taa ns. Tan­skan mallia.
    Eli irti­sanomi­nen olisi help­poa, samoin uuden työn­tek­i­jän palkkaami­nen. Irti­sanomisen help­pous olisi taas kom­pen­soitu arem­mal­la työttömyysturvalla.”

    Tan­skan mallin help­po irti­sanomi­nen on pelkkä myyt­ti, ei sivistys-ja oikeu­val­tioiden välil­lä ole suuria ero­ja irti­sanom­sen helppoudessa..
    Suo­mi ja Tan­s­ka ovat aika lähel­lä toisi­aan ja muual­la on vaikeam­paa irtisanoa.

    Helpom­paa se on mais­sa, jois­sa voidaan louka­ta työtek­i­jän oikeuksia.
    Useim­miten loukataan työn­tek­i­jän oikeuk­sia irti­sanomis­pe­rus­teen perustelun vajaal­la näytl­lä eli työ­nan­t­jan sal­li­taan ker­toa työn­tek­i­jästä hän­tä vahin­goit­tavia asioi­ta ilman näyt­tä niiden todenperäisyydestä.
    Esim työn­tek­i­jä voidaan kyl­lä irti­sanoa laisku­u­den vuoksi,mutta ensin on kyet­tävä näyt­tämään toteen , että hän on laiska.

    Tan­skakin on oiekus­val­tio ja niin­pä sopimuk­sen lopet­ta­mi­nen vaatii perustelun ja jos työn­tek­i­jä tun­tee , että syy on perätön niin yrit­täjä on leivät­tömän pöy­dän ääressä perät­tömien kertomisesta.

    Ei yrit­täjä voi ker­toa samaa naa­puris­taan jou­tu­mat­ta tuomi­tuk­si her­jauk­ses­ta tai ainakin tulee turpiin.

    Kysymys kuu­luukin, miten tuo Tan­skan irti­sanomis­malli poikkeaa suomalaisesta ??

  122. tpyy­lu­o­ma:

    Kan­nat­taisiko keskiver­to­suo­ma­lainen mieski­in­tiötä eduskun­taan? Tuskin. Mut­ta jos eduskun­nas­sa olisi esimerkik­si viisi mieskansane­dus­ta­jaa niin var­maan kannattaisi.

    Jos keskiver­to­suo­ma­laista huo­let­tais se, et eduskun­nas­sa on vaan viis miestä, niin miks se ei mielu­um­min äänestäis sinne lisää miehiä ku rupee vaa­ti­maan kiintiöitä? 

    Tossa sun ske­naar­ios­sa keskiver­to­suo­ma­lainen pitää miese­hdokkai­ta niin huonoina, ettei niitä kan­na­ta äänestää eduskun­taan, mut silti haluis niitä väk­isin kiin­tiöil­lä samaan paikkaan. Melkoisen ris­tiri­itaista ajattelua. 

    Pakko­ruotsin osalta et antanu mitään perustei­ta, joi­ta ei olis miljoon­aan ker­taan kumottu.

  123. tipu:

    Kyse on siitä, että _yhtä pätevistä_, tasavah­toista hak­i­joista suositel­laan valit­tavak­si maa­han­muut­ta­jataus­tainen. Joka tapauk­ses­sa tilanteessa, jos­sa on yhtä päte­viä hak­i­joi­ta, pitää val­in­ta tehdä jol­lakin perus­teel­la. Mik­si on niin kamalaa, että se tehtäsi­in perus­teel­la, joka aut­taa maa­han­muut­ta­jataus­taisia kotoutumaan 

    Uskotko todel­la siihen, että useinkin on tilantei­ta, jois­sa työhönot­ta­jan mielestä kaks hak­i­jaa on täs­mälleen yhtä hyviä? Paper­it voi joskus olla yhtä hyvät, mut harvem­min paper­it plus se yle­is­fi­ilis joka jää haas­tat­telus­ta. Ja tää jälkim­mäi­nen saa vaikut­taa, kuten kaik­ki muutkin asiat.

    Uskotko lisäks, et tol­lasel ohjeis­tuk­sel­la ei olis mitään vaiku­tus­ta ihmis­ten asen­teisi­in ja työhönot­ta­jat osais robot­ti­mais­es­ti soveltaa sitä ain­oas­taan niihin tilanteisi­in, jos­sa hak­i­jat on täs­mälleen “yhtä hyvät”? Mitä pitäisit siitä, jos saman­lainen ohjeis­tus annet­taisi­in, mut mamu­jen paikalle laitet­tais vaik valkoset het­eromiehet? Etkö tulk­it­sis sel­l­as­ta ohjeis­tus­ta syr­jiväks, joka kehot­taa val­it­se­maan valkosen het­eromiehen tapauk­sis­sa, jois­sa hak­i­jat on muuten “yhtä päteviä”?

  124. Art­turi, selitän uud­estaan, kos­ka et näem­mä ymmärtänyt: Tyt­töä ei päästetä festareille yhtä toden­näköis­es­ti kuin poikaa vaik­ka poi­ka on festareil­la toden­näköis­es­ti suurem­mas­sa vaaras­sa. Näin siitä huoli­mat­ta, että päätök­sen tekevät van­hem­mat koke­vat tekevän­sä päätök­sen riski­ana­lyysin perus­teel­la. Todel­lisu­udessa he väit­teeni tekevät päätök­sen ennakkolu­u­lon perusteella.

    Nyt kun tämä toiv­ot­tavasti tuli selväk­si, kysyn uud­estaan: mikä toi­vo meil­lä on kohdel­la ven­tovierai­ta vail­la ennakkolu­u­lo­ja, kun emme usein kykene edes lap­si­amme kohtele­maan yksilöllisesti?

    Joudumme siis myön­tämään, että stereo­tyyp­piset ennakkolu­u­lot ohjaa­vat sitä, miten kohtelemme yksilöitä ryh­mien jäseninä. 

    Mitä johtopäätök­siä siitä seu­raa esimerkik­si “posi­ti­ivisen syr­jin­nän” suh­teen, jääköön kunkin itse päätettäväksi. 

    Hal­la-aho kuitenkin muo­toili omat johtopäätök­sen­sä niin kat­e­goris­es­ti, että ei sitä voi ymmärtää hyväl­lä tah­dol­lakaan niin lievästi kuin az tekee, mut­ta ei myöskään vaa­timuk­se­na lopet­taa vet­er­aanien tukeminen.

  125. az, hiilid­iok­sidin verot­tamises­sa niin että se on (läh­es) neu­traali kan­sain­väliseen kil­pailukykyyn näh­den ei ole mitään sen ihmeel­lisem­pää kuin ALVissa.

    Mitä nyt toteu­tuk­sen realismi.

    Kyse on siitä, että _yhtä pätevistä_, tasavah­toista hak­i­joista suositel­laan valit­tavak­si maahanmuuttajataustainen. 

    Rogue jo vas­tasikin tähän aika hyvin. Yhtä pätevä on hyvin epämääräi­nen käsite, kun huomioidaan esimerkik­si kieli­taidon merk­i­tys. Ohjeis­tus aset­taa trendin, jon­ka lop­putule­ma määrit­tää käytän­nön todel­lisu­u­den. Sitä ei määritä epämääräis­ten käsit­tei­den irralli­nen teo­reti­soi­va tulkinta.

    Mik­si on niin kamalaa, että se tehtäsi­in perus­teel­la, joka aut­taa maa­han­muut­ta­jataus­taisia kotoutumaan

    En toden­nut, että se on vält­tämät­tä kamalaa. En ottanut siihen mitään kan­taa. Kysyin, että kun Hal­la-aho ottaa tähän kysymyk­seen kan­taa, niin mik­si on niin vaikeaa keskustel­la tarkoite­tus­ta kysymyk­ses­tä tarkoite­tus­sa merk­i­tyk­sessä, jon­ka jokainen kyl­lä ymmärtää, jos halu­aa. Mik­si se pitää tahal­laan, ja tietäen, että näin tekevät, vääris­tel­lä ja vale­hdel­la jok­sikin ihan muuk­si, maan suurim­man lehden pääkir­joituk­sia myöten.

    Enem­män kuin jokin tiet­ty kan­ta tässä häir­it­see yleinen (ja tahalli­nen) halut­to­muus ja kyvyt­tömyys ylipään­sä käy­dä asiakeskustelua.

  126. saku kysyi 4.6.2011 kel­lo 17:48:
    “mik­si kaik­ki pitää käm­mätä aina?”

    Tähän yleiskon­tek­sti­in istutet­tuna, eiköhän tuo kysymys sano kaiken olennaisen. 😉

  127. TomiA:

    Tyt­töä ei päästetä festareille yhtä toden­näköis­es­ti kuin poikaa vaik­ka poi­ka on festareil­la toden­näköis­es­ti suurem­mas­sa vaaras­sa. Näin siitä huoli­mat­ta, että päätök­sen tekevät van­hem­mat koke­vat tekevän­sä päätök­sen riski­ana­lyysin perus­teel­la. Todel­lisu­udessa he väit­teeni tekevät päätök­sen ennakkolu­u­lon perusteella.

    Mis­tä päät­telet, et ne vaan “kokee” tekevän­sä päätök­sen riski­ana­lyysin perus­teel­la? Ehkä niiden riski­ana­lyysin “oikea” tulos on se, että poi­ka kan­nat­taa suurem­mas­ta onnet­to­muusalt­tiud­estaan huoli­mat­ta päästää herkem­min kokeile­maan siip­iään ku tyt­tö? Evoluu­tio­te­o­reet­tis­es­ti­han poikien on kan­nat­tanu riskeer­a­ta enem­män ku tyt­tö­jen, kos­ka voitet­tavaa on enem­män ja hävit­tävää vähem­män. Tästä näkökul­mas­ta van­hem­mat mak­si­mois sekä tytärten­sä että poikien­sa (eli siis omien gee­nien­sä) etua kohdel­lessaan niitä eri tavalla.

  128. Rogue, jos olet oike­as­sa, se ei muu­ta sitä peri­aatet­ta, jota yritin sel­ven­tää ver­taa­mal­la omia lap­sia ja vetovierai­ta: ihmiset eivät osaa tai ainakin heil­lä on suuria vaikeuk­sia tarkastel­la edes omia lap­si­aan yksilöinä saati sit­ten sel­l­aisia, joi­ta eivät tunne tai joista eivät edes erikoisem­min välitä.

    En kyl­lä ole var­ma, väit­tävätkö posi­ti­ivisen syr­jin­nän vas­tus­ta­jat yleis­es­tikin jotain muu­ta. Parem­pi argu­ment­ti nimit­täin sanoo, että ihmiset toki toimi­vat väistämät­tä stereo­ty­p­i­oiden varas­sa. Mut­ta jos se on ongel­ma, ratkaisu ei ole suosia niitä taval­laan mieli­v­al­taisia ryh­miä, jot­ka ovat poli­it­tises­sa käden­vään­nössä sat­tuneet onnis­tu­maan huono-osaisen tai uhrin ase­man tavoittelussa.

    Itse luulisin ole­vani sitä mieltä (tässä kir­joit­taes­sani samal­la yritän muo­dostaa kan­taa asi­aan), että posi­ti­ivista syr­jin­tää kan­nat­taa har­ras­taa väli­aikaises­ti poikkeuk­sel­lisen han­kalis­sa inte­graa­tio-ongelmis­sa. Telkkarista tut­tu ongel­ma on sel­l­ainen, kun etni­nen vähem­mistö ei luo­ta his­to­ri­al­li­sista syistä vira­nomaisi­in kuten poliisiin.

  129. Tpyy­lu­o­ma ja Hal­la-Aho, argu­men­tis­tani on huumori kaukana. Min­un mielestäni on sekä vas­ten­mieli­nen, että pitkäl­lä aikavälil­lä vaar­alli­nen ilmiö, että retoris­es­ti lah­jakas pop­ulis­tisen puolueen hah­mo pitää mus­tavalkoista suh­tau­tu­mista maail­maan posi­ti­ivise­na asiana. (Ymmär­rän kyl­lä, että äänien keruu on paljon vaikeam­paa jos joutuu selit­telemään har­maan sävyistä)

    Nim­imerk­ki tcrown­in mielestä toim­inta, jos­sa min­ua kiel­letään tekemästä jotakin sukupuoleni takia, on sukupuoleen perus­tu­vaa syr­jin­tää. Toim­inta, jos­sa asete­taan sukupuoleen perus­tu­via suh­teel­lisia tai absolu­ut­tisia määriä, on sukupuo­liki­in­tiöi­den asettamista.

    Sen sijaan nim­imerk­ki tcrown­in mielestä kaik­ki sukupuoleen perus­tu­va syr­jin­tä ja sukupuo­liki­in­tiöt eivät ole väärin.

    Esimerkik­si voin jatkaa lis­taa vaik­ka nais­ten ja miesten eri hin­noit­telul­la par­turis­sa ja tietyis­sä vakuutuksissa.

    Sen sijaan esimerkik­si adop­tiop­er­heis­sä ja avi­o­li­it­toin­sti­tuu­tios­sa ole­vat sukupuo­liki­in­tiöt ovat mielestäni kyseenalaisia. Ole­tan, että ainakin osa perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä ja puolueen joh­dos­ta olisi halun­nut tietää, että Hal­la-Aho vas­tus­taa noitakin sukupuolikiintiöitä.

  130. az, joo sehän olisi ihan yhtä real­is­tista kuin polt­toainei­den verottaminen.

    Yritetään nyt käy­dä tämä lävitse hie­man pidem­min. (Aiheesta kiin­nos­tu­mat­tomat ohit­takoon viestin.)

    Min­un mielestäni on selvää, että et nyt hah­mo­ta kokonaisuutta. 

    Tarvit­ta­van mit­talu­okan hiilid­iok­sidi­vero, joka tek­isi vihreän ener­giatekni­ikan alat kil­pailukyky­isik­si ilman tuki­aisia, ei toi­mi kansal­lis­es­ti. Tarvit­taisi­in globaalia sopimus­ta ja sen sitovu­u­den sank­tioimista ja valvomista.
    Tämä ehto tekee real­is­mista aivan eri mit­talu­okan kysymyk­sen, kuin mihin noil­la heitoil­lasi yllä viit­taat. Aivan eri mit­talu­okan kysymyk­sen kuin Suomen ener­giaverot tai alv.

    Kansal­lisen ilmastopoli­ti­ikan taloudelli­nen toimivu­us edel­lyt­tää globaalia talouske­hys­tä. Oli kyse sit­ten päästöoikeuk­sista, päästökau­pas­ta tai co2-verosta.
    Ilman tätä kehys­tä mart­tyyri­mainen ja ide­al­isti­nen poli­ti­ik­ka johtaa ko. koti­maisen sek­torin suh­teessa alhaisi­in vien­ti­t­u­loi­hin (kos­ka muual­la maail­mas­sa ei samoin tavoin tue­ta vihreän tuot­teen kan­nat­tavu­ut­ta), johtaa koti­markki­noiden sähkön suh­teet­tomaan kallis­tu­miseen, jos ener­giayri­tys­ten tulee olla omil­laan voit­toa teke­viä, tai lop­ut­tomaan verora­hoit­teiseen mus­taan aukkoon, jos yri­tyk­siä sub­ven­toidaan, joka tapauk­ses­sa ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den kan­nat­tavu­u­den lasku­un ja hyvin mah­dol­liseen ulosliput­tamiseen sekä kaiken päälle eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisten kansanosien elin­ta­son lasku­un, kos­ka nous­sut sähkölasku syö aiem­paa suurem­man osu­u­den hei­dän tuloistaan.
    Hin­ta on pienen maan kansalaisille aivan liian korkea mak­set­tavak­si hai­hat­tel­ev­as­ta ide­al­is­mista, jon­ka tulok­set eivät näy konkreet­tis­es­ti missään.

    Näitä tek­i­jöitä voisi eritel­lä vielä paljon pidem­min ja kir­jal­lisu­ut­ta ja artikkelei­ta löy­tyy run­saasti. Sil­loin kun vielä uskoin co2:n oikeasti ole­van jonkin­laisen uhkaku­van, yritin poli­ti­ikan osalta pere­htyä nimeno­maan hiilid­iok­siveroon. Tässä nyt ei kan­na­ta alkaa kym­me­nien sivu­jen ver­ran syven­tämään aihet­ta, mut­ta oman käsi­tyk­seni on, että ilmastopoli­ti­ikan globaalin kehyk­sen vaade on hyvin selvä ja tämä on myös täysin selkeä main­stream-näke­mys ja vaade ja syy siihen, mik­si esim. Japani, USA, Venäjä jne. ovat tor­juneet Kyoto II:n. Eivät he usko poli­ti­ikkan tulok­sel­lisu­u­teen edes län­si­maid­en yhteismarkkina-alueella.

    Globaali sopimus taasen on näil­lä näkymin mah­dot­to­muus, kos­ka Kiina kaiken kaunop­uheisu­u­den takana on lin­jan­nut suos­tu­vansa vain peri­aat­teel­liseen sopimuk­seen, ei sito­vaan. Tämä on pat­ti­ti­lanne ja umpiku­ja. Oli sitä Kööpen­ham­i­nas­sa ja on sitä nyt ja on sitä vuon­na 2015 ja vuon­na 2020, ellei kupla siihen men­nessä jo puhkea.
    Merkit­tävän mit­talu­okan ilmastopoli­ti­ikkaa ei ole, eikä tule, ei ilmas­to­talout­ta, kos­ka ei ilmas­to­talouden realpoli­tik kan­nat­tavu­ut­ta, vaik­ka kuin­ka itk­isi ja purisi ham­mas­ta ja kan­taisi ban­derol­lia ja mak­saisi lentoanei­ta ja halu­aisi olla hyvä ja uhrautu­va ja tiedosta­va vihreä maail­mankansalainen. Tämä pitää vain hyväksyä, sille on Suomen aivan mah­do­ton yrit­tää tehdä yhtään mitään.

    Eikä ydin­voiman vas­taisu­us todel­lakaan helpota tilan­net­ta, kos­ka sen puut­tumi­nen co2-vapaiden pakas­ta vain nos­taa reaalisen taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den kynnystä.

    Tässä tilanteessa Suomen kaltainen val­tio voi uhri­u­tua ja lyödä tulok­set­ta ja itseään sat­ut­taen päätään seinään paran­ta­mat­ta maail­man ilmastopoli­ti­ikan toimivu­ut­ta pätkän ver­taa, tai sit­ten keskit­tyä oman talouten­sa de fac­to (con­tra de fic­tio) kan­nat­tavu­u­teen ja kansalais­ten hyv­in­voin­ti­in, mihin kuu­luu mm. ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­sistä huole­htimi­nen, välit­tämät­tä globaalia kehys­tä vail­la ole­van ilmastopoli­ti­ikan toimivu­ud­es­ta, johon ei tosi­asial­lis­es­ti voi juuri vaikut­taa ennen tämän globaalin vaa­teen täyt­tymistä. Eikä se vaade täy­ty. Ei täy­ty. Vihreät eivät suos­tu hyväksymään tätä todel­lisu­ut­ta, sik­si he oli­si­vat erit­täin vas­tu­ut­to­mia val­lankäyt­täjiä ja Suomen taloudelle tuhoisia.
    Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Asia on mielestäni nykyti­lanteessa täysin selvä. Yllä lainatut luvut tämän konkre­ti­as­ta, eli spek­taku­laarisen surkeas­ta epäon­nis­tu­mis­es­ta (6% arvioidus­ta vien­nistä toteu­tui, 10% työ­paikoista) edel­liseltä 10 vuodelta vain vahvis­ta­vat sen, mikä oli jo muu­toinkin selvää.

    Se, mitä Suo­mi voisi oman pienen panok­sen­sa ver­ran edis­tää on teknolo­gian tutkimus, mut­ta tämänkin poh­jaosaamista, rahoi­tus­ta ja resursse­ja pitäisi pyrk­iä yhdis­tämään globaal­isti. Jonkin­lainen globaali man­hat­tan-pro­jek­ti teknolo­giava­jeen kir­im­isek­si olisi nykyti­lanteessa hyö­ty­suh­teeltaan toden­näköis­es­ti järkevin vai­h­toe­hto. Sitä on peräänku­u­lut­tanut mm. Bill Gates ja luvan­nut rahoi­tus­ta, jos täl­lainen saataisi­in käyntiin.

    Oma puolen­sa vielä on, että erit­täin toden­näköis­es­ti koko ala rom­ah­taa akuu­til­ta taloudel­liselta, poli­it­tiselta ja tek­nol­o­giselta kiin­nos­tavu­udeltaan kuplan puh­jetes­sa. Sen var­al­ta on hyvä pitää tuke­vaa maa­ta yhteiskun­nan jalko­jen alla.

    Vihreät mitä selkeim­min halu­aisi­vat tehdä Suomes­ta jonkin­laisen ilmastopoli­ti­ikan mart­tyyrin Suomelle koitu­vista hyvin negati­ivi­sista seu­rauk­sista välit­tämät­tä. Se e‑i käy.

  131. az:

    Vihreät mitä selkeim­min halu­aisi­vat tehdä Suomes­ta jonkin­laisen ilmastopoli­ti­ikan mart­tyyrin Suomelle koitu­vista hyvin negati­ivi­sista seu­rauk­sista välit­tämät­tä. Se e‑i käy.

    Mitä ilmeisim­min Perus­suo­ma­lais­ten tulo hal­li­tuk­seen saa aikaan, että tähän asti Suomes­sa har­joitet­tu talout­ta tuhoa­va ener­gia- ja ilmastopoli­ti­ik­ka hiukan muut­tuu ainakin hie­man järkevämmäksi.

  132. az, ensin­näkin ne TEMin mukaan VAT­Til­la meni yri­tystuet ja tutkimustuet sekaisin, mut­ta jos nyt venat­taisi­in se rap­pari ensin.

    Toisek­si, mikään ei estä tekemästä esimerkik­si EU:n alueel­la jär­jestelmää jos­sa on hiilid­iok­sivero alueen oma­lle tuotan­nolle ihan päästö­jen ja tuon­nille sit­ten vas­taavasti arvioidaan se tuoteko­htais­esi. Vien­nistä sitä ei tietenkään mak­se­ta. Tuo ei vaiku­ta kan­sain­väliseen kil­pailukykyyn mil­lään taval­la, ja WTO:n sään­nöt ja ennakko­ta­pauk­set sal­lii tuon.

    Kol­man­nek­si, jos Suomen nykyiset ener­giaverot kohdis­tet­taisi­in CO2-päästö­jen mukaan niin että tuot­to pysyy samana niin tuo tuot­taisi noin 60€/CO2t veron. Muual­la euroopas­sa ehkä jopa enem­män johtuen pienem­mistä päästöistä. Kansan­taloutemme ei ole tuo­hon kuol­lut, se että vas­taa­va sum­ma perit­täisi­in palkkaveroina saat­taisi olla turmiollista.

  133. tpyy­lu­o­ma, miten ajat­telit toteut­taa sys­teemin, jos­sa vien­ti olisi vapaa hiilid­iok­sidi­veros­ta ja tuon­nis­sa se arvioitaisi­in tuotekohtaisesti? 

    Itsel­leni tulee mieleen EU-tuot­tei­den valkope­su seu­raaval­la tavalla:

    1. Tuote­taan jotain ener­giain­ten­si­ivistä ja käytetään sen ener­giak­si 100%:sti hiiltä (sähköy­htiöt var­maan suos­tu­vat tätä myymään). 

    2. Tämä viedään sit­ten jon­nekin EU:n ulkop­uolelle, jol­loin saadaan takaisin kaik­ki hiilivero. 

    3. Sit­ten tuote pake­toidaan uudelleen ulkop­uolel­la ja tuo­daan takaisin EU:hun niil­lä veroil­la, joi­ta kyseinen tuote keskimäärin joutuu mak­samaan, mikä lie­nee kuitenkin aina vähem­män kuin ole­tus 100%:n hiil­io­su­ud­es­ta. Jos tuok­si hiil­io­su­udek­si taas olete­taan 100%, seu­raus on se, että mil­lään EU:n ulkop­uolisel­la maal­la ei ole mitään halua käyt­tää puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja, kos­ka EU kuitenkin räp­säisee tuon 100%:n ole­tuk­sel­la teh­dyn veron. 

    Lop­putu­los on se, että EU:ssa 100%:n hiilivoimal­la tuotet­tu EU:n omil­la markki­noil­la myytävä tuote mak­saa alle 100%:n hiiliv­eroa. Sys­tee­mi siis kan­nus­taisi ketkuile­maan ja viemään ja tuo­maan tuot­tei­ta EU:n ulkopuolelle. 

    Sitä, että Suo­mi muut­taisi ener­giaveron­sa puh­taasti hiiliv­eroksi (ilman mitään tuol­laisia vien­tipoikkeuk­sia), voisin kannattaakin.

  134. (Luk­i­joi­ta ei tai­da olla mon­taa jäl­jel­lä, mut­ta jatke­taan kuitenkin.)

    Tuo ei vaiku­ta kan­sain­väliseen kil­pailukykyyn mil­lään tavalla

    Tot­takai vaikut­taa, vaik­ka WTO täl­laiset verot hyväksy­isikin. Ajatel­laan esimerkik­si kolmi­na­painen maail­man­talous. EU, Aasia ja Yhdys­val­lat. EU:n vien­ti­te­ol­lisu­u­den täy­tyy saa­da katet­ta kas­vaneille tuotan­tokus­tan­nuk­silleen ja aset­taa vas­taavasti, kuten sanoit, eu-markki­noil­la veroa tuon­ti­tavar­alle, jot­ta euroop­palainen tuotan­to pysyy tuon­ti­tavaran kanssa kil­pailukykyisenä EU-kotimarkkinoillaan.

    Tämän joh­dos­ta, muut muut­tu­jat pois sulkien; Aasia voi myy­dä Yhdys­val­toi­hin halvem­mal­la kuin EU, ja Yhdys­val­lat voi myy­dä Aasi­aan halvem­mal­la kuin EU, sekä tietenkin molem­mat koti­mark­knoil­laan, kos­ka kumpikaan ei ase­ta tois­t­en­sa tuon­ti­tuot­teille eikä oma­lle koti­markki­noille myytävälle tuotan­nolleen hiilid­iok­sidi­veroa, ja EU sen sisältää jo tuotan­toku­lui­hin. Jos saman­laa­tu­inen tuote-EU on sys­temaat­tis­es­ti kalli­impi kuin tuote-Aasi­a/USA kaikil­la EU:n ulkop­uolisil­la markki­noil­la, niin tuote-EU häviää aut­ta­mat­ta kil­pailus­sa näil­lä markkina-alueilla.

    Ylläol­e­va voisi vaikut­taa siltä, että olisin jät­tänyt huomiotta point­tisi, että vien­nille co2-veroa ei asetet­taisi. Se, mitä tuo ilmas­toen­er­giat­aloudessa todel­lisu­udessa tarkoit­taa, on kak­sien sähkö­markki­noiden syn­tymistä ja käytän­nössä val­tavaa vien­ti­te­ol­lisu­u­den sub­ven­toimista verovaroil­la, kos­ka ei yhteiskun­ta voi tuot­taa erik­seen hal­paa sähköä vien­ti­te­ol­lisu­udelle ja kallista sähköä muulle yhteiskun­nalle. Sähkön­tuotan­to on sähkön­tuon­toa ja sen kus­tan­nuk­set nou­se­vat intrastruk­tu­urin muu­tosten myötä.

    EU:n markki­noiden vetovoima markki­na-alueena myös kär­sii, kos­ka kas­vanut sähkön­hin­ta syö osan kulu­tusvoimas­ta ja lisäk­si hiilid­iok­sidi­verol­liset tuot­teet ovat suh­teessa kalli­impia kuin verot­tomat. Eli toisin sanoen, me ostovoimallis­es­ti köy­hdymme globaalis­sa vertailussa.

    Kap­i­tal­is­tises­sa kil­pailus­sa kil­pail­laan pros­ent­tien ja promil­lien eroil­la. Yri­tyk­sen pidem­män aikavälin kan­nat­tavu­us on kil­pailus­sa niistä kiin­ni. Pienetkin erot ratkai­se­vat voittajia.
    Stern arvio ensin, että ilmas­to­talous kulut­taisi 1% maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta. Myöhem­min hän nos­ti arvion 2%:iin. Nämä luvut tun­tu­vat yhtä uskot­tavil­ta kuin Rehnin vaku­ut­te­lut Kreikan nousemis­es­ta ja Stub­bin ‘hyvä busi­ness’. Nämä Stern­in luvut (jos jäljität lähde­vi­it­teitä) perus­tu­vat sel­l­aisi­in arvioi­hin poten­ti­aal­ista, kuin mihin vihrei­den lupauk­set Suomes­sa. Viit­taus tutkimusku­lui­hin tun­tuu aika epä­toivoiselta, kun työl­listämis­vaiku­tus jäi 10%:iin arvioidus­ta ja vien­ti­t­u­lot 6%:iin.
    Arvioi­ta ilmas­to­talouden hin­nalle on esitet­ty myös välille 5–10% maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta.

    EU:n yksipuolis­ten val­in­to­jen kohdal­la noille luvuille tulisi vielä kil­pailukyvyn heikken­e­misen tuo­ma lisäk­er­roin, kos­ka muu maail­ma ei olisi mukana, toisin kuin Stern­in visiossa.

    Tulok­se­na EU:n yksipuolises­sa näin mit­tavaan talouden kaksinker­taiseen amputoimiseen lähtemisessä, sil­loinkin jos se jäisi poh­jal­taan Stern­in laskelmien mukaisek­si, mihin se tuskin jää, olisi globaalis­sa maail­man­taloudessa ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den ulosliput­ta­mi­nen EU:sta, maail­man­talouden nav­igoi­tu­mi­nen suo­tu­isampi­in ympäristöi­hin, eli Yhdys­val­to­jen ja Aasian talous­mag­neet­tei­hin, joiden vetovoima ilmas­to­talouden ulkop­uolisi­na alueina olisi yhtiöille ja sijoit­ta­jille EU:ta parempi.

    Eikä kyse ole vain irral­lis­es­ti ener­giain­ten­si­ivis­es­tä teol­lisu­ud­es­ta. Myös vähem­män ener­giain­ten­si­iviset alat kär­si­sivät EU:ssa, kos­ka taloudessa on toisi­in­sa linkit­tyviä ris­tikkäisiä kytkök­siä, ja kos­ka mar­gin­aalit ovat usein hyvin pieniä. Vähem­män ener­giain­ten­si­ivistä tuotan­toa on kytkey­tyneenä ener­giain­ten­si­iviseen jatko­jalosta­ji­na, ali­hankki­joina, tuoteke­hit­telijöinä jne. siten, että ener­giain­ten­si­ivisen tap­pios­ta kär­sisi ker­ran­nais­vaikut­teis­es­ti paljon laa­jem­pi osu­us kokonaistuotantoa.

    Tästä johtuen teol­lisu­u­den kokon­aiso­su­u­den laskem­i­nen taloud­es­ta on hyvin mon­imutkaista, ja arviot tästä osu­ud­es­ta vaihtelevat.
    Sen vaiku­tus on kuitenkin irroitet­tua pros­en­tu­aal­ista osu­ut­taan selvästi suurempi.
    (Kär­jis­te­tysti: Ei EU koodaa­mal­la ja hiuk­sia leikkaa­mal­la talouskil­pailus­sa pärjää.)

    Johtopäätös on joka tapauk­ses­sa hyvin vah­va. Ei toi­mi korkea co2-vero­tus myöskään EU:n yksipuolise­na valintana. 

    EU:n hiilid­iok­sidipäästö­jen ollessa n. 1/10 maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä ja sen pre­missin, jol­la EU:n poli­ti­ikkaa perusteltaisi­in, ollessa 80% leikkaus maail­man hiilid­iok­sidipäästöi­hin, niin on selvää, ettei tämä mart­tyyrius ajaisi tavoitettaan.

    Sikäli jos ja kun globaalia sopimus­ta ei ole tulos­sa, niin prob­lemati­ik­ka keskit­tyy vihreän tekni­ikan taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den ympärille. Jos nyky­istä yhteiskun­taa ei voi­da siten muut­taa, että nykyi­nen tekni­ik­ka tulisi kan­nat­tavak­si, niin pitää kehit­tää nyky­istä tekni­ikkaa, jot­ta se tulisi kan­nat­tavak­si nykyisen yhteiskun­nan kanssa. Eli val­jaste­taan hevo­nen kär­ry­jen eteen, eikä yritetä mah­dot­tomasti päinvastaista.

    Tämä on suun­taus, jon­ka Yhdys­val­lat tulee val­it­se­maan. On kulissien takana jo valin­nut. Tämän vah­van vaikutel­man saa yhdys­val­ta­laisen keskustelun seu­raamis­es­ta, ja tulk­in­ta seu­raa myös Oba­man hallinnon lin­janve­doista. Se on myös suun­taus, jon­ka myötä Kiina tai Intia voi jonkun vuosikymme­nen päästä helpom­min leika­ta mas­si­ivisia CO2-päästöjään, jos län­nel­lä on tar­jo­ta jotain edullisem­paa kuin nykytekni­ikan tuuli- tai aurinkoenergia.

    Tämä “teknolo­giausko” ei ole edes lainkaan kat­tee­ton­ta, sil­lä monia vai­h­toe­htoisia mah­dol­lisuuk­sia on esitet­ty, jos olet seu­ran­nut keskustelua. Niiden tutkimiseen pitäisi panos­taa. Ei yhteiskun­nan muut­tamiseen taval­la, joka ei ole reaalis­es­ti toteutettavissa.

    Eli: Jos co2 uhkak­si nähdään, tarvit­sisimme ilmas­tote­knolo­gian kehit­tämisen “Kyoton sopimuk­sen”, emme co2-leikkausten sopimus­ta nykytekni­ikan poh­jal­ta. Se ei toi­mi. Sitä ei ole tulossa.

  135. Saarel­ma, jos olet­taa että vero­jär­jestelmän toteu­tus sös­sitään, mikä kieltämät­tä koke­mus­po­h­jais­es­ti ei ole ihan tuules­ta tem­mat­tu ole­tus, niin onhan se ongel­ma. Kyseisessä tapauk­ses­sa kuitenkin ris­ki (ajat­tele ran­skalaista byrokraat­tia) on pikem­minkin että tuon­nin päästöt yliarvioidaan.

  136. az, mikä tässä on niin vaikea­ta? Uno­hde­taan hiilid­iok­si­di, uno­hde­taan EU, Kiina,j ne. ote­taan ihan abstrak­ti tilanne. On maat A, B ja C. Maas­sa A per­itään veroa x jol­lain perus­teel­lä. Kun maas­ta A viedään maa­han B tai C niin vien­nistä ei mak­se­ta veroa x. Vas­taavasti jos B tai C tuo jotain maa­han A niin siihen lisätään vero x. Tämä ei vaiku­ta mil­lään taval­la A, B, C väliseen kil­pailukyvyyn. Toteu­tustapo­ja on sit­ten koko tukien, mak­su­jen ja vero­jen kir­jo. Vas­taväit­teenä hypo­teet­ti­nen vero­jär­jestelmä joka ei toi­mi noin ampuu ohi.

    Hiilid­iok­sidi­mak­sut muo­dos­sa tai toises­sa voidaan tehdä neu­traaleik­si veroas­t­een suh­teen, tulon­jaon suh­teen, kau­pan suh­teen, jne. Jos näin ei jostain syys­tä halu­ta tehdä niin siinä on sit­ten kyse jostain ihan muus­ta kuin päästöistä.

Vastaa käyttäjälle Raimo Virtanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.