Saksan ydinvoimapäätös ja ilmasto

Myön­nän, että minäkin olin vähän häm­men­tynyt Sak­san ydin­voimapäätök­ses­tä. Pelkäsin sen sotke­van Euroopan sähkö­markki­nat ja romut­ta­van ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teet. Jos kat­soo pelkästään Sak­san ener­giantuotan­toa, on selvä, että ydin­voima kor­vau­tuu suurelta osin kivi­hi­ilel­lä, kos­ka tuskin ydin­voiman alasajon takia Sak­saan syn­tyy niin paljon uusi­u­tu­vaa ener­giaa ja säästöä yli sen, mitä olisi tul­lut muutenkin.

Peri­aat­teessa Sak­san ydin­voimapäätök­sen ei pitäisi lisätä Euroopan tasol­la hiilid­iok­sidipäästöjä gram­mal­lakaan, kos­ka sähkön tuotan­to on päästökau­pan alaista. Jos päästöoikeuk­sia ei lisätä, niiden hin­ta vain nousee ja tämä syn­nyt­tää säästöä tai päästötön­tä tuotan­toa jos­sain muual­la, myös Suomessa.

Se mitä pelkäsin oli, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousee niin paljon, että teol­lisu­us alkaa loba­ta – ja onnis­tuu siinä – päästöoikeuk­sien määrän lisäämistä Sak­san aiheut­ta­man aukon ver­ran. Aika vähäisek­si on hin­nan­nousu kuitenkin jäänyt. Uutisen jäl­keen päästöoikeuk­sien hin­ta nousi vajaal­la eurol­la ton­ni. Ehkä markki­nat oli­vat siis odot­ta­neet tätä uutista? Jos pan­naan ydin­voiman piikki­in koko se päästöoikeuk­sien hin­nan­nousu, joka on tapah­tunut Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen, ei sekään ole kovin dra­maat­ti­nen ollut.

Tuskin pal­jas­tan mityään hal­li­tus­neuiv­ot­telusalaisu­ut­ta, kun ker­ron, että teol­lisu­us lob­baa kovasti sen puoles­ta, että pää­sisi eroon sähköveros­ta, kuten teol­lisu­us on päässyt Ruot­sis­sa. Han­ke voi menet­tää merk­i­tyk­sen­sä. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee kovasti ja kun siir­ry­tään huu­tokau­pat­tavi­in päästöoikeuk­si­in, koko erilli­nen sähkövero käy tarpeettomaksi.

Tietysti Sak­san päätös voi vaikeut­taa pyrkimyk­siä kiristää EU:n päästö­jen vähen­nys­tavoitet­ta 20 pros­en­tista 30 prosenttiin.

Toinenkin vaiku­tus päätök­sel­lä voi Suomeen olla. Olen pitkään epäil­lyt, pystyykö Fen­novoima toteut­ta­maan oman han­kkeen­sa, kos­ka erilli­nen, yhden voimalayk­sikön laitos­alue perus­in­vestoin­tei­neen ei näytä miltään kul­takai­vok­selta. Jos sähkön hin­ta nousee, Fen­novoiman han­ke voi muut­tua kannattavaksi.

25 vastausta artikkeliin “Saksan ydinvoimapäätös ja ilmasto”

  1. Jos Sak­sa ilmoit­taa luop­u­vansa ydin­voimas­ta kymme­nen vuo­den aikataul­ul­la, mil­lä logi­ikalla sen pitäisi nos­taa reilum­min tämän vuo­den päästöoikeuk­sien hintaa?

  2. Tv-uutiset maanan­taina oli varsi­nainen älyn riemu­voit­to. Report­teri madal­si ään­tään ja ker­toi kuin­ka Sak­sa aikoo kor­va­ta ydin­voimaa muun­muas­sa sähköllä.

  3. Osmo:

    Ehkä markki­nat oli­vat siis odot­ta­neet tätä uutista? 

    tai sit­ten tätä:

    teol­lisu­us alkaa loba­ta – ja onnis­tuu siinä – päästöoikeuk­sien määrän lisäämistä Sak­san aiheut­ta­man aukon verran.

    Sunkin olis hyvä nou­dat­taa tätä viisas­ta neu­voa: nev­er rea­son from a price change.

  4. Kuin­ka pitkään nuo kau­pan ole­vat päästöoikeudet ovat voimas­sa? Ajat­telin vain, että sil­lä, että Sak­sa nyt päät­tää luop­ua ydin­voimas­ta, ei ehkä ole vielä mitään merk­i­tys­tä vuo­den 2011 päästöoikeuk­sien hintaan. 

    Se tulee näkymään niis­sä tule­vaisu­u­den päästöoikeuk­sien hin­nois­sa ja tietenkin siel­lä tulee sit­ten näkyvi­in myös se teol­lisu­u­den lob­baus, jos­ta mainitsit. 

    Onko Fen­novoima tosi­aan sanonut, ettei se mis­sään tapauk­ses­sa tule rak­en­ta­maan lisää voimalaitosyk­siköitä tule­vaisu­udessa? Jos jotkut mainit­se­masi super­grid­it tule­vat taloudel­lis­es­ti kan­nat­taviksi, niin kylmässä har­vaana­su­tus­sa P‑Euroopassa ydin­voiman tuot­ta­mi­nen voi olla hyvinkin järkevää. Siis ole­tuk­sel­la, että Kes­ki-Euroop­pa on valmis mak­samaan pre­emio­ta siitä, että voimalaitok­set ovat jos­sain pois­sa hei­dän omil­ta nurk­il­ta (kuten Sak­sa näyt­tää nyt halu­a­van tehdä).

  5. “Ehkä markki­nat oli­vat siis odot­ta­neet tätä uutista? Jos pan­naan ydin­voiman piikki­in koko se päästöoikeuk­sien hin­nan­nousu, joka on tapah­tunut Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen, ei sekään ole kovin dra­maat­ti­nen ollut.”

    Markki­nat tietävät, että päästöoikeuk­sia on lisät­tävä. Kil­pailu maail­man­markki­noil­la on sen ver­ran kovaa ja Kiina, Intia nousus­sa, joten Sak­sal­la ja EU:lla ei ole varaa menet­tää markki­noi­ta verojen/päästöoikeuksien vuoksi.

    Ja markki­noiden mielestä muutenkin on kysymyk­sessä Merke­lin hätästys estää vaal­i­tap­pio . Ruot­sis­sakin ydin­voima sai jatkolu­van kun tosi­paik­ka tuli eteen mut­ta sitä ennen ydin­voiman sulkemisel­la ehtivät rat­sas­taa niin demar­it kuin porvarit

  6. “Tietysti Sak­san päätös voi vaikeut­taa pyrkimyk­siä kiristää EU:n päästö­jen vähen­nys­tavoitet­ta 20 pros­en­tista 30 prosenttiin.”

    Niin­pä. Ja kun tuo 30 % olisi sekin vas­ta hyvä alku, eikä tosi­aankaan mikään riit­tävä tavoite.

    Nythän päästöoikeuk­sien hin­ta on alhaal­la talous­la­man vuok­si. Mut­ta kiin­tiöi­den kiristämi­nen ei kyl­lä ainakaan helpottunut!

    Henkilöko­htais­es­ti turhaut­taa todel­la paljon. Taas pitäisi syksyl­lä luen­noi­da ympäristöys­täväl­lis­es­tä, kestävästä, kulu­tus­ta vähen­tävästä tuoteke­hi­tyk­ses­tä. En tiedä, miten pystyn sen vakaval­la naa­mal­la tekemään, kun yhdel­lä pop­ulis­tisel­la päätök­sel­lä lisät­ti­in päästöjä Nor­jan tai Sveitsin ver­ran. Kts. 

    http://www.reuters.com/article/2011/05/31/us-german-nuclear-carbon-idUSTRE74U2Y220110531

  7. Ydin­voimal­la tuote­taan koko EU:ssa noin 14% sähköstä, ja sak­salaisil­la ydin­voimaloil­la noin 2%. Kah­den pros­entin tuotan­toka­p­a­siteetin pudo­tus kymme­nen vuo­den aikana tuskin heilutt­taa euroop­palaisia markki­noi­ta suun­taan tai toiseen.

  8. Sak­san hal­li­tus teki kak­si päätöstä: ajaa alas ydin­voimalat vuo­teen 22 men­nessä ja jät­tää uudelleenkäyn­nistämät­tä ne kahdek­san Fukushi­man jäl­keen tarkas­tuk­sen takia sul­jet­tua. Jälkim­mäi­nen päätös tarkoit­taa, että Sak­san pitää ensi tal­ve­na kek­siä jostain noin Suomen sähkö­tuotan­toa vas­taa­va määrä kor­vaavaa tuotan­toa. Jos eivät pysty osta­maan (lähin­nä Ran­skan ydin­voimaa), joutu­vat pitämään hiilivoimaloiden pan­nut punaisina. 

    En ymmär­rä, miten tämä sysimus­ta tuotan­to voitaisi­in kor­va­ta esimerkik­si Suomen päästötön­tä tuotan­toa lisäämäl­lä. Onko Suomes­sa joku merkit­tävä päästöt­tömän tuotan­non reservi talvisin käyttämättä?

  9. ad antti: Sak­sa sul­ki aiem­min tänä vuon­na n. 40 % ydin­voimaka­p­a­siteetis­taan. Nyt se päät­ti pitää nuo voimalat kiin­ni pysyvästi tästä päivästä lukien. Kyl­lä sen pitäisi päästöoikeuk­sis­sakin näkyä.

    ad Saarel­ma: päästöoikeuk­sien määrää ver­rataan vuosit­tain toteu­maan, mut­ta markki­noil­la on myös futu­ure­i­ta ja optioi­ta esim. vuo­den 2014 eli tule­van päästökaup­pakau­den oikeuk­si­in, siinä mielessä saman­lainen markki­na kuin mon­et muut. Suurin volyy­mi kuitenkin on yleen­sä saman vuo­den lopus­sa lunastet­tavis­sa oikeuksissa.

    Fen­novoima ei ole mis­sään sanonut, ettei se olisi edelleen rak­en­ta­mas­sa voimalaansa, päin­vas­toin. Speku­loida­han aina voi. Osmo muuten sanoi yllä vähän eri taval­la sen, mitä epäilit 🙂 (Ydin­voiman sulkem­i­nen maas­sa X voi tehdä kan­nat­tavak­si rak­en­taa sitä maas­sa Y, jos vain siir­toy­hteyk­siä niiden välil­lä on tarpeeksi.)

    ad Liian van­ha: Merke­lin puolueen poli­it­tista tule­vaisu­ut­ta edes parin vuo­den tähtäimel­lä tuskin paran­taisi se, että hal­li­tus aivan kat­e­goris­es­ti sul­kee nyt päätök­sen avaamisen koskaan tule­vaisu­udessa mis­sään olo­suhteis­sa pois ja sit­ten taas avaa sen parin vuo­den päästä. Eiköhän tämä päätös nyt ollut lop­ulli­nen, piti sitä sit­ten hyvänä tai huonona.

    Nykyisen ja jo pääte­tyn päästökau­pan olois­sa ydin­voiman alasajo ei tosi­aan vaiku­ta EU:n päästöi­hin. Se voi kuitenkin vaikut­taa päästö­jen vähen­tämisen hin­taan, tule­vi­in päästöki­in­tiöi­hin ja hiilivuodon riski­in. Aika usein keskustelua käy­dään akse­leil­la hiilivuo­to on nol­la tai sata pros­ent­tia, eiköhän se todel­lisu­udessa ole jostain siltä väliltä. Asia on aika pir­ulli­nen tutkia, mut­ta esim. IEA:n kaup­pavir­toi­hin perus­tu­vis­sa arviois­sa hiilivuodon pros­ent­tio­su­udek­si (=kuin­ka suuri osa EU:ssa vähen­nety­istä päästöistä/Kioton päästöistä siir­tyy muualle juuri päästökau­pan vuok­si) on saatu aika pieniä lukuja.

    Vaik­ka päästöoikeu­den hin­ta kohoaisi “vain” eurol­la, ker­toma­l­la se päästöoikeuk­sien määräl­lä päästään kyl­lä ihan hauskaan lasku­un Euroopas­sa. Päästöoikeu­den hin­nan kohoami­nen on sinän­sä hyvä asia päästö­jen vähen­tämisen näkökul­mas­ta (vähen­nys­toimet tule­vat keskimäärin halvem­mik­si suh­teessa oikeuk­sien ostamiseen), mut­ta lähin­nä vain, *jos* se johtuu päästöka­ton kiristämis­es­tä. Tietysti se voi itsessään johtaa myös teknolo­gian halpen­e­miseen skaalae­tu­jen noustes­sa, mut­ta peri­aat­teessa samaan päästäisi­in kyl­lä myös polt­ta­mal­la kotip­i­hal­la kivi­hi­iltä taivaan tuuli­in huvin vuoksi.

  10. Näyt­tää nuo päästökau­pat ole­van yhtä humpuukia, kuin tuulel­la totet­tu sähkö. Tuskin Sak­san entisil­lä moot­toriteil­lä aje­taan ilman hiilivoimaa lada­tu­il­la sähköau­toil­la. Ei näinkään lujaa. Uusi vesivoimalaitos, puo­lilu­van Suomes­sa saanut, lupaa 5000 talon vuo­tuiset sähköt. Paljonko se tekee jenkkien öljy­tyn­nyreis­sä ja sak­salais­eses­sa infrassa ? Teol­lisu­u­den ympärille ei yleen­sä muo­dos­tu tyhjiötä. Ei myöskään muo­dos­tunt Rhurin alueelle. Teräs tarvit­see hiiltä. Ja hiiltä on ker­rosten­uin maaperään maail­ma täyn­nä. Me suo­ma­laiset omis­tamme maail­man jotenkin nyt saatavil­la olev­as­ta turve­mas­sas­ta kymme­nen pros­ent­tia. Se vain on myrkyl­lisem­pää kuin kivihiili ?!!?

  11. Sak­sa sai kaa­suputken­sa Itämeren poh­jaan, kiitos mm. Lip­posen, joten sil­lä on ener­gialähde tur­vat­tu, se voi huo­let­ta luop­ua ydin­voimas­ta ja polt­taa kaa­sus­ta sähköä edullisemmin.

    His­to­ri­as­ta tietysti voi miet­tiä mitä yleen­sä Venäjän ja Sak­san yhteistyöstä on lop­ul­ta seurannut…

  12. Ainakin tässä saati­in sak­salaisille insinööreille, ekon­o­mis­teille ja poli­itikoille aitoa painet­ta luo­da uut­ta vihreää teknolo­giaa. Tähän asti koko ala on ollut puuhastelun ja unel­moin­nin asteel­la. Nyt on selvä tavoite ja aikara­ja ole­mas­sa, joten maan on pakko nos­taa panostuksiaan. 

    Ydin­sähkön kor­vaami­nen muiden maid­en ydin­sähköl­lä ei mene läpi sisäpoli­it­tis­es­ti vuosikym­meniä jatkuneen ydin­voiman vas­tus­tamisen jäl­keen. Sama paine kään­tää kiihi­ilen käytön lasku­un ja pakot­taa siir­tymään ja panos­ta­maan uuteen teknolo­giaan ja säästämiseen. Kun panos­tuk­set uuteen kas­va­vat mil­jardeil­la, niin pan­nu viheltää.

    Suomes­sa tun­tuu vain usko lop­puneen uusi­in ener­gia­muo­toi­hin ja ajatel­laan että ne eivät voisi kehit­tyä merkit­tävästi tehokku­udeltaaan nykyis­es­tä. Olisi haus­ka tietää mikä on vienyt useimpi­en päät­täjien uskon teknolo­gian kehit­tämiseen. Varsinkin kun elämme maas­sa, joka ei itse ole päässyt edes oikein alku­un koko asi­as­sa. Teol­lisu­u­den lob­baa­jat vai vain laisku­us ottaa asioista selvää? Ainakaan tääl­lä ei tun­nu ole­van kenel­läkään painet­ta luop­ua van­has­ta ja luo­da uut­ta. Jotkut Pelle Pelot­tomat ovat toki pitkäl­lä omil­la han­kkeil­laan, mut­ta sit­ten val­tio­val­ta tekee viher­pestyjä risupakettejaan. 

    Tuuli- ja aurinkoen­er­gian alal­ta tulee jatku­vasti uusia han­kkei­ta jois­sa on pystyt­ty nos­ta­maan kym­me­nil­lä pros­en­teil­la tehokku­ut­ta, mut­ta tääl­lä eräät eivät ole huo­maav­inaankaan tätä. Kat­sel­laan vain asi­aa tämän päivän luku­jen val­os­sa ei kat­so­ta tip­paakaan tulevaisuuteen. 

    Samaa puuhastelun ja viher­pe­sun aatet­ta har­raste­taan Helsingis­sä. Esimerkik­si uuden Helsin­gin rak­en­tamises­sa yhdestä kort­telista (Low2no) tullee puu­rak­en­teinen ja uus­in­ta ajat­telua edus­ta­va. Lop­ut ker­rostaloko­rt­teleista raken­netaankin enem­pi vähempi van­haan tapaan beton­ista ja teräk­ses­tä. Paine muut­taa ker­ral­la suun­taa puuttuu. 

    Vihrei­den pitäisi olla yhtä agres­si­ivisia kuin Sää­ty­talon varik­set puo­lus­ta­mas­sa itselleen tärkeimp­inä pitämiään. Varik­set pää­sivät jo touhuil­laan näkyvästi Hesari­in, kun taas Vihrei­den epäilti­in tör­män­neen lasikat­toon. Toiset hyökkäilevät omas­ta pesästään tuk­ista­maan pöl­höinä pitämiään, mut­ta vihreät ovat tiukasti omas­sa pesässään suki­mas­sa toisi­aan. Jokunen ruma ankan­poika­nen tässä tosi­aan olisi vihrei­den pesään kuo­ri­udut­ta­va tai kan­natuk­sen pysähtymi­nen nykyiseen on realismia.

  13. Juhani Salo­vaaran kan­nat­taisi ottaa ne ruusun­punaiset lasit silmiltään ja havah­tua siihen todel­lisu­u­teen, että mikään ympäristöli­ike ei ikinä tule pystymään torp­paa­maan kivi­hi­ilen käyttöä.

    Lisäpäästöoikeuk­sia ei tarvitse loba­ta nyt, kos­ka päästöoikeudet ovat liki­main ilmaisia. Mut­ta niitä tul­laan lob­baa­maan ja niitä tul­laan saa­maan. Lop­ul­ta, sel­l­aiset muut­tu­jat kuin työl­lisyys, kansan­talous, vai­h­to­tase ja huolto­suhde ovat inhimil­lis­ten aikapref­er­enssien vuok­si tärkeämpiä asioi­ta kuin pitkän aikavälin vaikeasti hah­motet­ta­vat ilmastoseuraamukset.

    Tot­ta kai tuuli- ja aurinkovoimaan pitää panos­taa, ja myös julk­ista rahaa. Tosin syöt­tö­tar­if­fit ovat katas­tro­faalisen huono tapa tukea näitä tuotan­to­muo­to­ja, suo­rat investoin­tituet oli­si­vat paljon tehokkaampia ja vähem­män vääristäviä. Mut­ta ydin­voima on silti ain­oa valmis teknolo­gia, joka skaalau­tuu edes kohtu­ullis­es­ti ja joka nykyte­knolo­gial­la pystyy edes liki­main kil­paile­maan kus­tan­nuk­sis­sa fos­si­ilis­ten kanssa, ja näin tar­joaa mah­dol­lisu­u­den akti­ivis­es­ti supis­taa päästöoikeuk­sien määrää, ainakin kunnes ydin­voima saavut­taa kestävän maksimitasonsa.

    Vihreäthän täl­laista eivät voi ajaa, mut­ta minus­ta juuri nyt olisi hyvä sauma aidolle ydin­voimare­nes­sanssille Suomes­sa. Sen ver­ran lisää ydin­voimaa Suomeen, ettei Sak­san tarvitse lisätä kivi­hi­ilen polttoaan.

    Tule­va ener­giakri­isi (etenkin siinä vai­heessa kun Euraasian maakaa­su­varat alka­vat toden teol­la käy­dä vähi­in) on niin vaka­va, että kaik­ki vai­h­toe­hdot pitää pitää auki. Myös kivi­hi­ili, ehkä ei turvet­ta sen­tään. Ydin­voiman hylkäämi­nen sen vuok­si että sitä ei ymmär­retä ja se on sik­si pelot­tavaa, on vaka­va virhe. Ja sähkön hin­ta tulee väk­isinkin ole­maan tarpeek­si korkea kat­ta­maan ydin­voiman investoin­tiku­lut. Ja tar­joa­maan insen­ti­ive­jä sähkön säästämiseen.

  14. Merke­liltä täy­del­listä älyl­listä epäre­hellisyyt­tä, kun ei ker­ro, mihin päätös johtaa. Vaihtoehdot:
    ‑ydin­sähkön osto naapurista
    ‑hiilivoiman lisäys
    ‑teol­lisu­u­den pako maas­ta “rosvo­val­tioi­hin”
    = elin­ta­son lasku. Väistämätön­tä. Mut­ta ker­toa se pitäisi.
    Mie­lenki­in­toista nähdä, mil­laisia inno­vaa­tio­ta vai­h­toe­htois­t­en ener­gialähtei­den sar­al­la saavute­taan. Parem­pi myöhään, kuin ei koskaan.
    Fuu­sioen­er­gia jäänee haaveek­si, kuten ikiliikkujakin.

  15. Whops, tuplat tuli.

    Tässä varsin synkkä, mut­ta mielestäni aika real­isti­nen näke­mys tule­vaisu­u­den kehi­tysku­lus­ta Hiili / Ydin­voima / uusi­u­tu­vat akselilla.

    http://bit.ly/ii5Bm4

  16. Kova veto sak­salaisil­ta. Heil­lä on tek­nol­o­gista osaamista ja teol­lisu­ut­ta sekä kas­va­va talous hyvässä kunnossa.

    Var­maan aiko­vat nyt ottaa etu­matkan uusi­u­tu­van ener­gian teol­lisu­udessa — ensim­mäisenä maail­mas­sa puuhastelun lopet­taen ja tosis­saan hom­mi­in ryhtyen. 

    Aurinkoen­er­gian viimeaikaisen kehi­tyk­sen myötä siitä tulee nyt oikeasti vah­va ener­gialähde. Tähän liit­tyvän teol­lisu­u­den taita­vat sak­salaiset halu­ta itselleen.

    Ener­gia­muodot ovat sen ver­ran toisil­laan kor­vat­tavis­sa, että tämä tarkoit­taa sähkön hin­nan nousua tule­vaisu­udessa muis­sakin mais­sa — ja siten sak­salaisille aurinkovoimaratkaisuille hyviä markkinoita 🙂

  17. Jos sak­salaiset oli­si­vat päät­täneet puolit­taa hiilen­polton (noin sen ver­ran ydin­voima tuot­taa) 2022 men­nessä, niin sil­lä olisi ollut ener­gian hin­ta nos­ta­va ja uusi­u­tu­vien kannal­ta yhtä suuri tuki­vaiku­tus kuin ydin­voiman käytön lopet­tamisel­la. Samal­la oli­si­vat kasvi­huonekaa­supäästöt pudon­neet ehkä noin 20%.

    Tehdyl­lä päätök­sel­lä kasvi­huonekaa­supäästöt eivät ainakaan pienene, jopa suurenevat. Silti vihreät hihku­vat riemus­ta. En voi ymmärtää.

  18. Teemu
    Var­maan aiko­vat nyt ottaa etu­matkan uusi­u­tu­van ener­gian teollisuudessa 

    Hehhe­hh­heee. Tuulivoiman hin­nan oletet­tu alen­tu­mi­nen perus­tuu suurelta osin veikkauk­seen, että ennen­pitkää niidenkin tuotan­to siir­tyy hal­pa­mai­hin ja näin saadaan valmis­tuskus­tan­nuk­set alas.

    Se on sit­ten bye bye Sak­san teollisuudelle.

  19. Teemu:

    Aurinkoen­er­gian viimeaikaisen kehi­tyk­sen myötä siitä tulee nyt oikeasti vah­va ener­gialähde. Tähän liit­tyvän teol­lisu­u­den taita­vat sak­salaiset halu­ta itselleen. 

    Miten Sak­san päätös luop­ua ydin­voimas­ta ja sitä kaut­ta aiheut­taa sähkön kallis­tu­mi­nen omas­sa maas­saan nos­taisi sak­salaisen aurinkoen­er­gia­te­ol­lisu­u­den kilpailumahdollisuuksia? 

    Tämän logi­ikan mukaan syy siihen, mik­si Kiina on kaa­pan­nut maail­man lelu­tuotan­non itselleen, on se, että Kiinas­sa on leluista tehty keinotekois­es­ti kalli­ita (ja vielä samaan aikaan nos­tet­tu lelu­tuotan­non kus­tan­nuk­sia). Äly hoi! 

    Ker­tokaa joku min­ulle, mik­sei kuka tahansa (ainakin EU:n tul­limuurien sisäl­lä ole­va) voisi lyp­sää sak­salaisia aurinkopa­nee­l­iosta­jia siinä, mis­sä Sak­san omatkin tuot­ta­jat? Ja siis etenkin, kun Sak­san omat tuot­ta­jat joutu­vat kär­simään siitä, että hei­dän ener­giakus­tan­nuk­sen­sa nousevat.

  20. Saarel­ma, saatat olla oike­as­sa koti­markki­noiden vaiku­tuk­ses­ta kil­pailukykyyn aurinkovoimass­sa. Kysymys on vaikea ja mie­lenki­in­toinen. Tuoreen tutkimuk­sen mukaan näyt­tää toimi­van tuulivoiman osalta kun taas aurinkoen­er­gian kysyn­tä val­uu vien­ti­in mut­ta ylipään­sä riip­puu ennen kaikkea markki­noiden koos­ta ja muus­ta teol­lisu­us­rak­en­teesta. Eli jos maas­sa on teol­lisu­ut­ta jol­la on jo osaamista esimerkik­si aurinko­ken­noi­hin liityviltä muil­ta aloil­ta niin voi luo­da teol­lisu­ut­ta ja toisinpäin:
    http://www.bruegel.org/publications/publication-detail/publication/556-green-exports-and-the-global-product-space-prospects-for-eu-industrial-policy/

    Suomenkin uusi­u­tu­vi­in tuo on ihan mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Taval­laan buu­pi­oon sat­saamista tuo kai tuk­isi. Mut­ta tulisi tehdä vas­taavaa tutkimus­ta Suomes­sa enkä osaa sanoa kuin­ka pätevä tuo läheis­ten alo­jen tarkastelu on.

    Tähän liit­tyen, yksi pro­jek­ti mitä olen seu­ran­nut että mah­taisiko toimia on kel­lu­vat tuulivoimalat. Hywindin demoasen­nus on nyt tuot­tanut sähköä kak­si vuot­ta ja seu­raavak­si luul­tavasti tulee pilot­ti­laitos Skot­lanti­in. Ja se kel­lu­va jalus­ta on muuten tehty Poris­sa. http://en.wikipedia.org/wiki/Hywind#Hywind

  21. Ensin­näkin taitaa turha olla puhua edes niin “posi­ti­ivis­es­ta” ske­naar­ios­ta, kuin kivi­hi­ilen polton lisäämis­es­tä. Sak­san omat kivi­hi­ili­varat ovat kalli­isti hyö­dyn­net­täviä, mut­ta sen sijaan läh­es turpeen veroista rusko­hi­iltä riit­tää vaik­ka kuin­ka ja paljon.

    Todel­lisu­us on siis se, että “siistien” maanalais­ten kivi­hi­ilikaivosten sijaan sak­salaiset tuel­vat näkemään entistä enem­män neliök­ilo­me­trien laakuisia avolouhok­sia, jois­sa val­tamer­i­laivan kokoiset kah­mar­it syövät kuu­tio kau­pal­la per sekun­ti rusko­hi­iltä maaperästä.

    Maakaa­su tulee muös syömään “usi­u­tu­vien” ener­gian­lähtei­den markki­noi­ta. Ja tässä Nord­streamin osu­us tulee ole­maan aika pieni, kos­ka liuskekaa­su, jota löy­tyy ainakin Puo­las­ta, Pohjois-Sak­sas­ta, Tan­skas­ta ja Etelä-Ruat­szi­ta tul­kee romaut­ta­maan kaa­sun markki­nahin­nait Euroopas­sa ja mullis­ta­maan ener­gia­pelin aika totaalisesti.

  22. Kel­lu­vat tuulivoimalat voivat toimia jos­sain Skot­lannis­sa, mut­ta Itämerelle en niitä lähtisi tuo­maan. Käsit­tääk­seni keskimäärin ker­ran seit­semässä vuodessa tulee sel­l­aiset ahto­jäät, että ne vievät kaiken mukanaan.

  23. Ydin­voimakeskustelu on valitet­ta­van voimakkaasti kah­ti­a­jakau­tunut. Sekä ydinen­er­gian kan­nat­ta­jil­la että vas­tus­ta­jil­la on hyvät peruste­lut. Sel­l­aiseen aja­tusten­vai­h­toon min­un on ollut han­kala osal­lis­tua. Koko keskustelu tup­paa ole­maan lähin­nä juu­pas-eipäs-väit­te­lyä. Tarvit­taisi­in kol­mas näkökul­ma – voidaanko saavut­taa kom­pro­mis­si? Kan­natan ydin­voimaa mut­ten ehkä aivan sel­l­aista ydin­voimaa, jota Suomes­sa ja muual­lakin maail­mas­sa yleen­sä on. Ehdotan, että Suomeen raken­net­taisi­in pien­ite­hoisia, julkisen sek­torin toteut­tamia ja hoita­mia ydinvoimaloita.

    Eräs kri­ti­ikin aihe ydin­voimas­sa on sähkön­tuotan­non keskit­tyneisyys suuri­in yksiköi­hin, tietyn­lainen haavoit­tuvu­us. Suomes­sa käytössä ja rak­en­teil­la ole­vat ydin­voimalat ovat keskisu­uria tai suuria, noin 500‑1500 megawatin tehoisia. Maail­mal­la on kuitenkin käytet­ty ja tutkit­tu mon­enkokoisia ydin­voimayk­siköitä. Ainakin USA:ssa, Venäjäl­lä, Kiinas­sa, Argen­ti­inas­sa, Kore­as­sa ja Afrikas­sa on (toimin­nas­sa tai läh­es valmi­ina) reak­tor­e­i­ta, joiden sähköte­ho on “vain” noin 20–300 megawat­tia, ja osal­la niistä tuote­taan samal­la kaukoläm­pöä. Vas­taavia reak­tor­e­i­ta on käytet­ty myös meri­aluk­sis­sa. Vieläkin pien­ite­hoisem­paa ydin­te­knolo­giaa on käytössä esimerkik­si lääketi­eteessä ja avaru­us­tutkimuk­ses­sa: reak­to­rien teho on mur­to-osa megawatista.

    Mik­si Suomes­sa ei juurikaan puhuta mah­dol­lisu­ud­es­ta pieni­in ydin­voimaloi­hin? Monien tutkimusten mukaan pienet ydin­voimalat (10–100 MW) ovat halvem­pia rak­en­taa, myös hin­ta/te­ho-suh­teel­la las­ket­tuna. Edullisu­udessa on paljolti kyse jäähdy­tys­tekni­ikan yksinker­tais­tu­mis­es­ta. Helpom­pi jäähdy­tys tarkoit­taa myös parem­paa tur­val­lisu­ut­ta. Voisi kuvitel­la, että myöskään kan­taverkon (Fin­grid) kap­a­siteetin kannal­ta ei tarvi­ta niin paljon investoin­te­ja, jos käytetään pieniä reak­tor­e­i­ta eri puo­lil­la Suomea yhden ison uuden ase­mes­ta. Yksi pieni reak­tori voisi karkeasti arvioiden riit­tää sähkön ja mah­dol­lis­es­ti läm­mönkin osalta muu­ta­malle pienelle kaupungille ja teollisuuslaitokselle.

    Pieniä ydin­voimaloi­ta kan­nat­taisi harki­ta raken­net­taviksi kaupunkei­hin tai niiden välille. Ajatuk­seni on lyhyesti, että julki­nen sek­tori suun­nit­telisi, rahoit­taisi ja rak­en­taisi voimalan sekä huole­htisi siitä. Tähän asti­han on toimit­tu läh­es päin­vas­toin eli yksi­ty­is­ten yri­tys­ten johdol­la raken­net­tu iso­ja yksiköitä. Rahoi­tus­puolen hah­motel­mani olisi, että val­tion ohel­la muu­ta­ma lähel­lä ole­va kaupun­ki rahoit­taisi pääosan suun­nit­telus­ta, rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta. Arve­len, että julki­nen toteu­tus aut­taisi tur­val­lisu­u­den lisäämisessä, sil­lä mah­dol­lisia raken­nus- ja suun­nit­telu­virheitä ei pimitet­täisi niin pahasti kuin jois­sakin mais­sa on sat­tunut. Toisaal­ta pienis­sä voimalois­sa ei niin hel­posti virheitä sat­tuisikaan yksinker­taisem­man rak­en­teen ansiosta.

    Tarvit­taisi­in tietysti myös ainakin yksi suo­ma­lainen, val­tio-omis­teinen ydin­voimay­htiö, joka suun­nit­telee ja raken­nut­taa voimalan suo­ma­lais­ten ihmis­ten voimin. Osaamis­ta­han meil­lä olisi, mut­ta sitä ei ole juurikaan hyö­dyn­net­ty. Työl­lisyyskin paranisi sekä rak­en­tamis- että valvon­ta- ja huoltote­htävssä. Pienen voimalan suh­teel­liset ylläpi­tokus­tan­nuk­set kas­vaisi­vat jonkin ver­ran, mut­ta tuskin merkit­tävästi. Pitäisi olla julk­ista koor­di­naa­tio­ta korkeak­oulu­jen, teknolo­gialaitosten ja raken­nus­te­ol­lisu­u­den yhteistyön helpot­tamisek­si. Sekä val­tio että kaupun­git rahoit­taisi­vat siis pieniä ydin­voimaloi­ta ja vas­taavasti keräi­sivät kohtu­ullista voit­toa toimin­nas­ta. Tulo­ja voidaan sit­ten käyt­tää vaikka­pa tietei­den ja taitei­den opetuk­sen kehit­tämisek­si sekä julk­isten palvelu­iden paran­tamisek­si. Mielu­usti näk­isin myös tutkimus­panos­tus­ta uusi­u­tu­vi­in ener­gian­lähteisi­in sekä neljän­nen sukupol­ven ja tho­ri­umpo­h­jais­ten ydin­voimaloiden tutkimuk­seen. Näistä voisi hyvinkin tul­la uusia merkit­täviä kasvuyri­tyk­siä suo­ma­laiselle kansantaloudelle.

    Omavaraisu­us on tärkeimpiä perustelui­tani: Suomeen tarvi­taan omavarainen perusvoima, ja ydin­voima ja uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet ovat siinä avainase­mas­sa. Suomen kalliop­erässä on omavaraisu­u­den kannal­ta riit­tävästi uraa­nia, mut­ta täl­lä het­kel­lä voimaloiden “polt­toaine” tuo­daan ulko­mail­ta. Tarvit­tavaa raa­ka-aineen rikas­tamis­takaan ei Suomes­sa tehdä, mut­ta molem­mat puut­teet voisi var­maankin melko hel­posti kor­ja­ta: onhan meil­lä koti­mais­takin osaamista, teknolo­giaa ja teol­lisu­ut­ta. Toden­näköis­es­ti uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä ja ener­gian­säästöl­lä voitaisi­in toteut­taa omavaraisu­us myös, mut­ta pahoin pelkään, että ne eivät riitä. Tule­vaisu­udessa voi olla ennakoimat­to­mia mut­ta merkit­täviä sähkönkäyt­tö­tarpei­ta. Elinkeino­rak­en­teenkin kehi­tyk­sen suun­ta on epä­selvä. Palvelinkeskuk­set, teol­lisu­us ja tutkimus­laitok­set kulut­ta­vat paljon sähköä, ja hiilivoiman osu­us Suomen ener­giantuotan­nos­ta (myös pelkästä sähköstä) on edelleen hyvin suuri. Hiilivoimalat aiheut­ta­vat mm. merkit­täviä saas­teon­gelmia eivätkä ole ollenkaan omavaraisia Suomen olo­suhteis­sa, joten olisi syytä panos­taa kivi­hi­ilestä riip­pumat­tomaan ener­giantuotan­toon. Ener­gian­säästö on mitä parhain­ta omavaraisu­u­den kas­vat­tamista ja hel­poin­ta isän­maal­lisu­ut­ta, mut­ta on han­kala arvioi­da, kuin­ka paljon ener­giaa voitaisi­in säästää. Teol­lisu­u­den osalta on paljon puhut­tu esimerkik­si taa­ju­us­muut­ta­jista ja pros­es­siläm­mön tal­teeno­to­s­ta, ja niihin kan­nat­taisikin investoi­da; ensin mainit­tu taitaa olla merkit­tävä vien­ti­te­ol­lisu­u­denkin osa­nen. Julkisel­la sek­to­ril­la voisi älykkäil­lä tieto­jär­jestelmil­lä, koor­di­naa­ti­ol­la ja järkeväl­lä ohjeis­tuk­sel­la säästää paljon sähköä ja läm­pöäkin, samoin koti­talouk­sis­sa. Hie­man tarvit­taisi­in myös ihmis­ten akti­ivi­su­ut­ta ja elin­tot­tumuk­sien tarkistamista.

    Ter­ror­is­mia on aiheel­lis­es­ti pelät­ty uhkak­si ydin­voimaloiden käytössä, mut­ta vaaraa pidän melko vähäisenä (riip­puu tietysti alueesta, käyte­tys­tä teknolo­gias­ta ja tur­val­lisu­usjär­jestelmistä). Pieniä ydin­voimaloi­ta ei tarvitse rak­en­taa merien tai jok­ien äärelle, joten veden­pin­nan nousukaan ei ole ongel­ma. Luon­nonon­net­to­muuk­sia ei Suomes­sa oletet­tavasti satu siinä määrin, että niistäkään olisi oleel­lista hait­taa, kun­han valvon­ta ja tur­val­lisu­us­tarkas­tuk­set tehdään sään­nöl­lis­es­ti ja avoimesti. Inhimil­lis­ten virhei­den riskit puolestaan on jo suun­nit­telu­vai­heessa min­i­moitu uusis­sa voimalois­sa. Kun­nat, val­tio ja muut osakkaat voisi­vat per­in­teistä ydin­voimay­htiötä parem­min sitoutua ns. rajoit­ta­mat­tomaan vas­tu­u­vaku­u­tuk­seen mah­dol­lisen ydi­non­net­to­muu­den var­al­ta. Julkisel­la sek­to­ril­la on toden­näköis­es­ti suurem­pi intres­si hoitaa kun­nol­lis­es­ti ydin­voima, kos­ka voit­to­jen lisäk­si riskit jae­taan samo­jen taho­jen kesken. Toisaal­ta suurien voit­to­jen tavoit­telu ei olisikaan tavoit­teena vaan luotet­ta­va, tur­valli­nen, kohtu­uhin­tainen ja vähäpäästöi­nen sähkön­tuotan­to. Uskon myös, että ydin­jät­tei­den käsit­te­ly voidaan hoitaa tur­val­lis­es­ti, ja tuskin niitä pienis­sä voimalois­sa tulisikaan vaivak­si asti kuten jois­sakin isois­sa ja van­hois­sa laitok­sis­sa, jois­sa alkaa nykyään väli­varas­toin­nin tila loppua.

    Virheitä ja onnet­to­muuk­sia sat­tuu: en kiel­lä, etteikö ydin­voima olisi vaar­al­lista, mut­ta maail­man­laa­juis­es­ti ja eri­tyis­es­ti Suomes­sa ydin­voima näyt­tää ole­van merkit­tävästi tur­val­lisem­paa (ja tehokkaam­paa) melkein mil­lä tahansa mit­tar­il­la kuin muut ener­gia­muodot keskimäärin. Lisäk­si pien­voimaloi­ta voi hel­posti sam­mut­taa esimerkik­si hätäti­lanteessa tai kesäa­jak­si tarpeen vähen­tyessä: taloudelli­nen tap­pio lie­nee oleel­lis­es­ti pienem­pi kuin olisi Olk­ilu­o­dos­sa ja Lovi­isas­sa, jois­sa vuo­tu­inen käyt­töaste on 90 pros­entin yläpuolel­la. Tietysti sähkön varas­toimi­nen tai myymi­nen ulko­maille voisi olla parem­pi kuin voimalan seisot­ta­mi­nen. Ener­giantuotan­nos­sa pidän mah­dol­lisim­man monipuolista jär­jestelmää parhaana vai­h­toe­htona, pain­o­tuk­se­na fos­si­il­i­sis­ten polt­toainei­den käytön nopea vähen­tämi­nen. Ehdot­ta­mani hajautet­tu ydin­voima ei vie uusi­u­tuvil­ta ener­gialähteiltä kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sia, pikem­minkin päinvastoin.

    Olen ohit­tanut joitakin poli­it­tis-yhteiskun­nal­lisia ja tieteel­lis-teknisiä yksi­tyisko­htia ja ongelmia, joi­ta ehdo­tuk­seeni eit­tämät­tä sisäl­tyy. Pyrin palaa­maan niihin ja selvit­tämään lähde­vi­it­teitä myöhem­min. En ole alan asiantun­ti­ja mut­ta pyrin yleisel­lä tasol­la tuo­maan mielestäni tärkeitä näkökul­mia esille. Hajautet­tu, koti­mainen ydin­voima on sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää ja oikeu­den­mukaista energiaa.

  24. Tässä kävi juuri kuten odotet­ti­inkin: sikäläis­ten vihrei­den ylistämä Sak­san ydin­voiman alasajo saa aikaan 20GW:n fos­si­ilisen kap­a­siteetin lisärak­en­tamisen ja kym­me­nien miljoonien CO2-ton­nien vuosit­taiset päästöt. 

    Mitä päästökaup­paan tulee, niin kan­nat­taa muis­taa että nyt raken­net­ta­vat hiilivoimalat tule­vat ole­maan toim­intakun­toisia pitkälle 2060-luvulle, kun taas päästökau­pas­ta ei tiedä selviääkö se seu­raavien vaalien yli.

  25. Talik­ka: mie­lenki­in­toisia ajatuk­sia varsinkin kun tuol­laiset pienet, ei raskasvesi-tyyp­piset voimalat ovat huo­mat­tavasti tur­val­lisem­pia. Kri­it­tisen jäähdy­tysjär­jestelmän pet­tämisen tapauk­ses­sa on viikko­ja aikaa miet­tiä ennen kuin mitään vahinkoa tapah­tuu. Lisäk­si pitäisi panos­taa ydin­voiman jälleenkäsit­te­lyyn alikri­it­tisil­lä reak­tor­eil­la jol­loin käyte­tyn polt­toaineen puoli­in­tu­mi­sai­ka saadaan las­ket­tua huo­mat­tavasti nykyisestä.

    Julki­nen sek­tori ei vain ole kovin tehokas tekemään yhtään mitään. Se näkyy julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, yliopis­tois­sa, yms. Val­tio on yleen­sä kaikkein pahin työe­hto­jen polk­i­ja ja har­maan talouden käyt­täjä, joten en usko että val­ti­olli­nen ydin­voimay­htiö olisi kovin hyvä ratkaisu miltään kannal­ta. Infra­struk­tu­uri on toinen asia.

Vastaa käyttäjälle Samuli Saarelma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.