Jotain on vialla

29.5.2011 · Aihe: _ 

Olen ennenkin kertonut, että olen aloittanut hallitusammattilaisen urani Hollming-konserniin kuuluvassa BMH Technologyssa.  Valmistamme muun muassa jätteenkäsittelylaitteistoja (Tyrannosaurus). Ajatuksena on, että jäte murskataan ja lajitellaan, hyötyjakeet pannaan kiertoon ja loppu lajitellaan poltettavaan kuivaan (REF) ja märkään, josta voi tehdä vaikkapa liikenteen polttoaineita.

Markkinat olivat välillä aika tukossa, kun oli lama, mutta nyt on saatu muutama mukava kala verkkoon. Pari tosi isoa hanketta on myös kiikarissa. Yrityksellä menee siis hyvin.

Siitä on vähän suru puserossa,  että hintataso verrattuna kotimaiseen kustannustasoon on mennyt maailmalla niin alas, että jos aikoo kilpailutuksissa menestyä, ei voi valmistaa tuotteita Suomessa.

Hollming-konsernilla on omia konepajoja, joista BMH:lla ei ole varaa ostaa kuin pisimmälle jalostetuimpia komponentteja, joiden arvo ja ennen kaikkea työllistävä vaikutus on vain murto-osa kaupan kokonaisarvosta.Tätä menoa metalliteollisuus muuttuu pelkiksi insinööritoimistoiksi. Tuotantoa jää kotimaahan sen verran, että prototyypit pystytään valmistamaan.

Kun paperiteollisuuskin lähtee ja Nokiasta tulee kuolevainen yritys, millä tässä oikein pärjätään?

Jotain tässä on peräti vialla. Euron arvo, kotimaisen tuotannon tuottavuus, palkkataso, työaika? Euro on Saksassa ihan samanhintainen, mutta saksalaisilla yrityksillä menee ihan mukavasti. Osataanko siellä sopia paremmin?

Lisää aiheesta:

BMH:lle suurkauppa Thaimaaseen
Tyrannosaurus
REF ja massapoltto
Terveisiä Kölnistä

 

 

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Jotain on vialla”

  1. JS kirjoitti 29.5.2011 kello 22:55

    Menestyviä yrityksiä toimialasta riippumatta tarvitaan Suomeen, toivon mukaan yrityksellä menee hyvin jatkossakin!

    Mukavaa on myös se, että istuva kansanedustaja tunnistaa ja tunnustaa työllistämisen ja etenkin tuotantotyön kalliuden Suomessa. Sitä tosin ihmettelen, että vasta hallituspaikka yksityisellä toimialalla avasi tässä asiassa silmät.

    Elinkeinoelämä on kuitenkin puhunut asian puolesta jo vuosikausia, eikä yritysten tuotantolaitosten siirrotkaan ole mikään uusia ilmiö.

    No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Evert The NeveRest kirjoitti 29.5.2011 kello 22:58

    ST-huoltamoketsu ja Hessburger tietääkseni kehittää vastaavaa jätteen hyödyntämistä. Jätettä ei kuljetettaisi vaan se hyödynnetään paikallisesta.

    Turussa 50-luvulla rakennetus talossa palava jäte poltettiin pannuhuoneessa ja siitä saatiin lämpöä ja lämmintä käyttövettä.

    Eikö kannattaisi kehittää tällaisia systeemejä, jolloin raskas jätteen kuljetusketju ja energian takaisin kuljetus jää pois arvoketjua rasittamasta.

    (Samaa olen sanonut, kun olen kirjoittanut modulaarisesta ydinvoimasta riskaabelien jättilaistosten korvaajina).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2011 kello 23:22

    En tiedä mistä johtuu, mutta käsittääkseni Saksassa ei ainakaan ole palkat pienemmät tai sähkö halvempaa, eli jos jätettäisiin se rutina vähemmälle.

    Kehittyvien maiden valuuttamanipulaatio on ongelma. EKP voisi vähän relata sen inflaatiotavoitteen kanssa, Oliver Blanchard (IMF) taisi suositelle 4-5%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. -e- kirjoitti 29.5.2011 kello 23:26

    Kokemukseni mukaan saksalaiset osaavat Itä-Euroopan matalamman kustannustason hyödyntämisen paremmin kuin suomalaiset.

    Saksalainen palkkakustannustaso metalliteollisuudessa on tilastojen mukaan hieman korkeampi kuin Suomessa. Tosin tilastot laahaavat vähän jäljessä.

    Tuottavuus Saksan koneteollisuudessa oli vuonna 2005 noin 26% parempi kuin Suomessa Teknologiatellisuus ry:n mukaan. Tosin tähän kannattaa kyllä suhtautua varauksella. Saksassa tehdään tyypillisesti enemmän suursarja- tai massavalmistusta kuin Suomessa, mikä saattaa vaikuttaa tuottavuuslukuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 30.5.2011 kello 0:42

    Ei korkean (ja tasaisen) elintason maa voi tosiaan palkoilla kilpailla. Toisaalta nykyisen elintason takaamiseksi kaikilla suomalaisilla pitää olla mahdollisuus tehdä työtä. Minun logiikkani kallistuu tässäkin jonnekin perustulon suuntaan. Sieltä löytyy keinoja työmarkkinoiden muuttamiseen tähän tilanteeseen sopivaksi. Parametrit säädetään sellaiseen asentoon, että saadaan myös riittävä kirjo teollisuuden työpaikkoja.

    Tarvitaan siis paletti, jossa on jokaiselle jotain. Massiiviset rutiinityöhön perustuvat teollisuuslaitokset taitavat olla Suomessa jo historiaa – ainakin jos tavoite on pysyä elintasossa/tuottavuudessa muita edellä. Poliitikot ja työmarkkinaväki saavat opetella säätämään tätä palettia trimmaavia parametreja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tcrown kirjoitti 30.5.2011 kello 0:44

    Jotain tässä on peräti vialla. Euron arvo, kotimaisen tuotannon tuottavuus, palkkataso, työaika?

    Väittäisin että suurin syy ei löydy työntekijöiden kovista palkkavaatimuksista tai niistä kirotuista valuuttaspekulanteista, vaan ihan sieltä Arkadianmäen päältä tehdyistä verotuspäätöksistä. Eihän siinä nyt oikeasti ole yhtään mitään järkeä, että keskituloinen ihminen joutuu paiskimaan melkein kokonaisen työpaivän saadakseen ostettua yhden tunnin autonhuoltopalvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. GranpaIgor kirjoitti 30.5.2011 kello 0:57

    Jotain on todella vialla kun saksalaiset kuitenkin pärjäävät. Mutta ei se ainakaan ole Saksassa suomalaisia työntekijöitä pienemmät palkat tai lyhyempi työaika.

    Sitä sietäisi selvittää. Jospa Saksassa on taitavammat johtajat tai vientimyyjät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 1:43

    “Euro on Saksassa ihan samanhintainen, mutta saksalaisilla yrityksillä menee ihan mukavasti. Osataanko siellä sopia paremmin?”

    Palkkataso on liukunut alas Saksassa, vuodesta 2000 lähtien reaalipalkat ovat laskeneet, ja pienituloisten määrä on kasvanut jo 20 %:iin työvoimasta ja ohittaa lähivuosina USA:n pienituloisuudessa eli osa merkittävä saksalaisista on köyhtynyt.
    Saksan reaalipalkat ovat nyt 1992 tasolla.Lisäksi palkkojen alennus on koskenut suurinta osaa työntekijöistä,myös ylempiä toimihenkilöitä.
    Palkkojen ossu bkt:ta on liukunuet Saksassakin alas, joten sisäinen devalvaatio edellyttää lähe skaikkien palkkojen alentamista.

    Saksan työttömyys on kyllä laskenut n700000 vuosien 1999 ja 2009 välillä. Mutta samaan aikaan vakituisten työsuhteiden määrä laski liki samalla määrällä ja epätyypillisten työsuhteiden määrä kasvoi n 2 miljoonalla . Määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 140 prosenttia.

    Työmarkkinoiden prekarisoituminen on johtanut palkkaköyhyyden yleistymiseen Saksassa, eikä myöskään rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa ole ratkaistu.

    Yksi tekijä Saksassa on ollut henkilökunnan sitouttaminen eli lupautumalla välttämään irtisanomiset on saatu joustoja palkkaan ja työaikoihin. Suomessa työantajat ovat vaatineet joustoja ilman vastavuoroisuutta ja se jäykistää rakenteita vaikka joustot olisivat työehtosopimusten ja lakien vuoksi mahdollisia.
    Laman aikaan Suomessa irtisanottiin aika surutta ja nyt on ollut vaikea saada uutta koulutettua työvoimaa tilalle.

    Saksan työehtosopimusten joustavuutta on kuitenkin ylikorostettu esim palkkajoustoja on kirjattu vain n 6 % sopimuksista , työaikajoustoja enemmän n 33 %Palkka-ja työaikajoustoja on lisännyt valtion rooli menetettyjen ansioiden korvaajana.

    Kuitenkin teollisuuden yksikkökustannukset ovat Suomessa laskeneet voimakkaammin kuin Saksassa, mikä johtuu tuottavuuden suuremmasta noususta Suomessa, joten tuo palkkojen muutos ei selitä Saksan menestystä. Syitä on etsittävä muistakin tekijöistä

    Suomessa vuoden 2007 vaalien lupaukset julkisen sektorin palkkojen korottamisesta nostivat Suomen palkkatasoa erityisesti kotimarkkinoilla juuri laman aikaan 2008-2009 ja se on hidastanut lamasta toipumista.

    Saksalla on ollut valtava työvoimareservi rajojensa välittömässä läheisyydessä ja niinpä osa teollisuuden osia on ulkoistettu Puolaan, Tsekkiin, Slovakiaan, Unkariin, Unkariin etc

    Lisäksi valtio subventoi merkittävästivientiteollisuutta , tosin velalla.

    Saksa vie myös kalliita ja erikoisia investointutuotteita, joita ei osata muulla valmistaa esim suuria voimalaitoksia.

    Toiseksi Saksan vientiyritykset ovat sen verran suuria että niiden rahat riittävät kalliiseen tuotekehittelyyn ja tuotantoon , monella Saksan kilpailijalla rahat eivät yksinkertaisesti riitä

    Saksan pankkijärjestelmä kykenee tarjomaan asiakkaille edullista rahoitusta ja hallitsee sen hyvin, joten Saksa voittaa tälläkin osaamisella markkinoita.

    Ja saksalaiset osaavat ja hallitsevat korruption vaikka sitäkin joskus yritetään hillitä niin reaalimaailma aina voittaa

    Euro on Saksalle hyvä, sillä oma markka olisi jo 30 % korkeampi ilman euroa ,joten teollisuus on ollut tyytyväinen euroon.
    Suomen vientirakenne on erilainen eikä euro tue Suomen vientiä euroalueen ulkopuolelle.
    Euron ulkopuolisen viennin osuus on kuitenkin 40 % viennistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 1:57

    Saksan kilpailukyky on haettu pitkälti käyttämällä hyväksi EU:n valuvikoja

    Esimerkiksi lihateollisuuden kasvu perustuu palkkojen poljentaan ns lähetettyjen työntekijöiden kautta

    Maa on tällä hetkellä Euroopan markkinajohtaja sianlihan tuotannossa.
    Ala on työvoimaintensiivinen, joten suuri osa kilpailukyvystä on haettu palkkasäästöillä. Jopa 80 prosenttia Saksassa sianlihateollisuudessa työskentelevistä on siirtotyöläisiä, joilla ei ole työsuhdetta lihantyottajaan vaan välittäjään, . Esimerkiksi sianlihan suurtuottajalla Danish Crownilla on 1200 työntekijää, joista noin sadalla työsopimus suoraan yrityksen kanssa ja he saavat työehtosopimusken mukaista palkkaa.

    Muille maksetaan arviolta 3,50 euroa tunnissa.

    Kuvio on Suomestakin esimerkiksi rakennusalalta tuttu: yrityksien sivukonttoreita perustetaan Itä-Eurooppaan ja työntekijät saapuvat maahan lähetettyinä työntekijöinä. Todellisuudessa veroja ja sosiaaliturvamaksuja ei makseta mihinkään maahan,mikä lisää kustannustua normaaliin työntekijään Suomessa noita lähettetyjä työntekijöitä on n 70000 EK:n oman tutkimuksen perusteella, mutta vain 3000 heistä on rekisteröitynyt tänne

    Monin paikoin käytännöt lähentelevät ihmiskauppaa.
    Esim Romaniasta saapuvia siirtotyöläisiä majoitetaan työnantajan toimesta 10 hengen huoneissa, jotka sopivan etäisyyden päässä työpaikoista – parakkien ei haluta olevan liian näkyviä. Työntekijöillä ei ole kontakteja paikallisväestöön, ei useimmiten myöskään rahaa, jolla voisi käydä esim paikallisessa ravintolassa.

    EU:sta on tullut Kiina tapinen ihmisoikeuksien poljentayhteisö ja se tuottaa hyvää yhä harvemmille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. TomiA kirjoitti 30.5.2011 kello 7:24

    1) Ei paperiteollisuus mihinkään lähe.
    2) Ei Saksan teollisuudella mitään paremmin mene tai taloudella ylipäänsä!
    3) Ei täällä mitään t-paitojakaan enää tehdä, koska homma nyt vain toimii niin, että korkeiden kustannusten maissa tehdään korkeiden kustannusten tavaroita ja nautitaan sitten korkeita palkkoja.
    4) Saksassa teollisuuden palkat on korkeammat kuin Suomessa (mutta huonommat palkat toisaalta selvästi huonompia).
    5) Palkkojen osuus ei ole järin suuri suomalaisen tai saksalaisen teollisuuden kokonaiskustannuksista.
    6) Kaikesta huolimatta olen ollut sitä mieltä, että Suomen talouden kivijalka on insinööri ja hänen myötään metalliteollisuus ja sen pitäisi näkyä talouspolitiikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TL kirjoitti 30.5.2011 kello 8:57

    Kreikka osti miljardeilla Saksasta panssarivaunuja, ja Portugali miljardilla sukellusveneitä. Hyvin näyttää Rheinmetallilla pyyhkivän kun Suomalaiset vielä takaavat ostajien lainat. Loistoristeilijätilauskin meni STX:n ohi Saksan telakoille.

    Turun telakoilla taitaa olla väki lomautettuna, samoin sukulaiseni metallialan alihankintafirmassa on ollut jo pari kuukautta lomautettuna. Ja oli myös viime vuonna lomautettuna monta kuukautta. Alkaa tuo säännöllinen leppoistaminen käydä kohta kukkaron ja maksan päälle.

    Jos poliitikot eivät ole huomanneet niin maailmalla on dollarin ja yuanin valuttasota käynnissä. Kuinka käy euron kun Kreikka siirtyy takaisin drakmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. spottu kirjoitti 30.5.2011 kello 9:41

    Oman pienen otokseni perusteella väittäisin ettei suomalaisen pienkonepajan kanssa kilpaile saksalaiset vaan puolalaiset ja muut itä-eurooppalaiset alihankkijat. Pahimmillaan Puolasta voi tilata valmiin tuotteen suunnilleen samalla hinnalla kuin Suomesta pelkät materiaalit.

    Isomman mittakaavan asia ovat telakkateollisuuden tukitoimet 2000-luvun alkupuolella, jolloin suomalaiset pelattiin ulos mm. Fincantieria tukemalla, ja lopulta esimerkiksi Wärtsilä NSD:nkin piti siirtää merkittävä osa tuotantoaan markkina-alueen keskelle. Isot toimijat sitten joko vetävät alihankkijat mukaansa tai jättävät nämä kurjistumaan jonnekin markkina-alueen laitamille.

    Mikrotasolla verotus on sitten ihan oma lukunsa. Ainut verotuksellisesti järkevä tapa rahastaa onnistuminen on yrityskauppa, 90000 euron vuotuinen “verovapaa” osinko ei riitä mihinkään jos tarkoitus on nauttia elämästä käyttäen ostopalveluja. Yrityskaupan yhteydessä yritykseen kertynyt kumulatiivinen osaaminen valuu usein ulkomaille kotimaisen alihankintaketjun tappioksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riku Österman kirjoitti 30.5.2011 kello 9:53

    Saksan vahvuus on Mittelstand, erityisesti metalliteollisuudessa.

    Institut für Mittelstandforshung:

    Germany’s Mittelstand companies (SME) are a very important part of the country’s economy. In 2003, these companies employed 70.2% of all employees in private business.

    PK-sektorilla yritykset eivät niin herkästi siirrä tuotantoaan halpamaihin, jos niiden tuotteiden valmistuksenlaatu on oleellinen kilpailutekijä. Laadun parantamisen kustannukset ovat yhtä korkeita valmistusmaasta rippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Syltty kirjoitti 30.5.2011 kello 9:57

    Liian vanha
    Kuitenkin teollisuuden yksikkökustannukset ovat Suomessa laskeneet voimakkaammin kuin Saksassa, mikä johtuu tuottavuuden suuremmasta noususta Suomessa, joten tuo palkkojen muutos ei selitä Saksan menestystä.

    Haloo! Tietenki tuottavuus nousee siellä nopeammin missä palkatkin nousee. Tuottamattomat miehet ja firmat ajetaan alas.

    Esimerkiksi paperiteollisuudessa tuottavuus on noussut kovasti kun heikompia tehtaita on lyöty lihoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Timo Hosia kirjoitti 30.5.2011 kello 10:58

    Tämä on osittain hutaisu, koska olen vain raapaissut pintaa, mutta yksi pk-yritysten työllistämisen ongelma voisi olla hankala byrokratia. Mitäs jos systeemi olisi niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrittäjä tietäisi aina kokolailla tarkasti paljonko maksaa palkata puolipäiväinen, kokopäiväinen, keikkamies etc. Ja että kaiken tarvittavan byrokratian voisi hoitaa yhdellä 5 min nettisessiolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. antti kirjoitti 30.5.2011 kello 11:10

    Ei hätää, saksalaisetkin osaavat ampua itseään jalkaan:

    “Saksan hallitus ilmoitti varhain aamulla, että kaikki maan ydinvoimalat suljetaan vuoteen 2022 mennessä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 30.5.2011 kello 11:12

    Timo Hosia: “Mitäs jos systeemi olisi niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrittäjä tietäisi aina kokolailla tarkasti paljonko maksaa palkata puolipäiväinen, kokopäiväinen, keikkamies etc.”

    Detalji, mutta lomakorvauksen ja lomapalkan laskenta ja sopimuksiin vaikuttava pakottava lainsäädäntö on vähän yllättäen viimeinen aidosti byrokraattinen ja hankala asia mikroyrittäjän arjessa. Luulen että tämä on vähän tarkoituksellista monimutkaisuutta työntekijäjärjestöjen puolelta koska vähänkään epäselvissä riita-asioissa työntekijä voittaa aina.

    Aina voi tietysti painostaa työntekijän yrittäjäksi, jolloin työn teettäjän kannalta ongelma poistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 11:35

    “Detalji, mutta lomakorvauksen ja lomapalkan laskenta ja sopimuksiin vaikuttava pakottava lainsäädäntö on vähän yllättäen viimeinen aidosti byrokraattinen ja hankala asia mikroyrittäjän arjessa.”

    No ei ole, tietotekniikka on ratkaissut ongelman jo aikoja sitten ja useimmat yrittäjät ovat jo ymmärtäneet ulkoistaa palkanlaskennan ja kirjanpidon ammattilaiselle, joka kyllä kertoo mitä mikin asia maksaa.
    Ja karkeamman , mutta riittävän tarkan, arvion voi aina tehdä jos osaa päässälaskua.

    Jos ei osaa käyttää nelilaskinta eikä laskea päässä niin ei kannata alkaa yrittäjäksikään .

    Mitä tulee työriitoihin niin työntekijä häviää aina, myös siinä tapauksessa , että voittaa oikeudessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 11:39

    “Esimerkiksi paperiteollisuudessa tuottavuus on noussut kovasti kun heikompia tehtaita on lyöty lihoiksi.”

    Osatotuus, euroalueella tuotettu paperi kävi liian kalliiksi euroalueen ulkopuolelle myytäväksi ja niinpä kapasiteetti sopeutettiin euroalueen markkinoihin sopivaksi.
    Mutta tietysti heikkoja tehtaita suljettiin enimmäisenä.
    Ruotsissa taas ei tehty juuri mitään koska kruunun kelluminen alas hoiti kilpailukyvyn kuntoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. a_l kirjoitti 30.5.2011 kello 11:46

    Listatun ja listaamattoman yrityksen verokohtelu pitäisi palauttaa samanlaiseksi. 90000 eur verottomia osinkoja nauttivan omistajan ei kannata viedä yritystään pörssiin. Tämän näkee Helsingin pörssin uusien listautumisten määrässä.

    Seurauksena yritysten kasvuhakuisuus kärsii ja pörssi kauppapaikkana näivettyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 30.5.2011 kello 13:16

    Liian vanha: “Jos ei osaa käyttää nelilaskinta eikä laskea päässä niin ei kannata alkaa yrittäjäksikään .”

    Ja Symbian on teoriassa ihan hyvä puhelimen käyttis. Olisiko tällä asenteella jotain yhteyttä siihen etteivät suomalaiset tuotteet oikein käy kaupaksi, tai yksikkökustannukset kasvavat niin suuriksi ettei niitä kukaan halua ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Juha kirjoitti 30.5.2011 kello 13:34

    Tulevaisuudessa Suomen merkittävin kilpailuvaltti tulee olemaan Pietarin talousalueen läheisyys.

    Tässä mielessä pikkuisen harmittaakin se, että venäjän opiskelu on minimaalisen vähäistä samalla kun suositaan ruotsia. Mutta politiikan puolella venäjän tulevaa kasvua ei nähdä, vaan panostetaan ruotsiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. TomiA kirjoitti 30.5.2011 kello 13:46

    Kannattaisiko ensin yrittää todistaa, että Suomen teollisuudella menee huonosti ja erityisesti huonommin kuin Saksalla? Minun käsittääkseni Suomen teollisuudella on nimittäin kova nousukiito menossa (kuten aina laman jälkeen tuppaa olemaan). BKT kasvaa nopeammin kuin monissa muissa kehittyneissä talouksissa, myös Saksassa (kuten pitääkin, kun talous notkahti tuttuun tapaan syvemmälle).

    On nimittäin outoa etsiä kiihkeästi ratkaisua ongelmaan, jota ei ehkä ole olemassakaan, korjata jotain, joka ei ole rikki. Jos nimittäin noita katastrofaalisia tunnuslukuja ei sitten mistään löydykään.

    Tulevaisuus? Suomen talous menee kuin juna niin kauan kuin naapurina on nopeasti kasvavat Venäjä, Baltia ja Ruotsi. Suuri osa kasvusta tapahtunee tuttuun tapaan teollisuudessa, kun tehdään alihankintaa Ruotsin tai rakennetaan investointeja. Myös paperiteollisuus kai nappaa osan tästä kasvusta, kun se tosiaan ei ole menossa minnekään toisin kuin jotkut yrittävät pelotella.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, jos homma ei olekaan menossa tuttuja latujaan. Lehdistä en ole kuitenkaan onnistunut bongaamaan kovin huolestuttavia uutisia. Jonkun koneen rakentamien Thaimaassa (tai missä lie) ei vielä kerro trendistä. Tosin Varsinais-Suomen konepajoilla on ollut vaikeuksia päästä lamaa edeltäviin tuotantolukuihin (telakat ja Ruotsin autoteollisuus). Muualla maassa on kai sitten jo menty ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 30.5.2011 kello 14:20

    TomiA:n kanssa aika samoille linjoilla, sellaiselle lähinnä retorisella varauksella tosin että minusta ajatus että koko maan taloudella on joku yksi “kivijalka” on virheellinen ja haitallinen.
    Eli jos niiltä suomalaisilta konepajoilta ei saa kilpailukykyistä tarjousta niin voihan sen tulkita niinkin että niillä on muuta työn alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nos kirjoitti 30.5.2011 kello 15:49

    Suomi ja Saksa kumpikin ovat kohtuuhyvin päässeet teollisuustuotannon osalta käyntiin. Saksa tosin paremmin. Yksi selitys muiden joukossa voi olla Saksassa taantuman aikana käyttöön otettu työtukijärjestelmä, missä osa työn vähenemisen aiheuttamasta palkanalennuksesta korvataan julkisista varoista työntekijälle. Nimenomaan teollisuuden piirissä tukea on käytetty laajemmin, mikä on mahdollistanut tuen alkuperäisen tarkoituksen: tuotanto voidaan kysynnän elpyessä käynnistää nopeasti, kun työntekijöitä ei ole irtisanottu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 17:00

    “Ja Symbian on teoriassa ihan hyvä puhelimen käyttis. Olisiko tällä asenteella jotain yhteyttä siihen etteivät suomalaiset tuotteet oikein käy kaupaksi, tai yksikkökustannukset kasvavat niin suuriksi ettei niitä kukaan halua ostaa.”

    Etlan raportin mukaan Suomen yksikkökustannukset ovat laskeneet eniten EU maista ja huomattavsti enemmän kuin Saksassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 17:05

    “Olisiko tällä asenteella jotain yhteyttä siihen etteivät suomalaiset tuotteet oikein käy kaupaksi, tai yksikkökustannukset kasvavat niin suuriksi ettei niitä kukaan halua ostaa.”

    Suurin ongelma meille on liian kallis euro ja kun kaupastamme 40 % menee euroalueen ulkopuolelle niin olemm kalliin euron vuoksi kilpailukyvyttömiä.
    Esim Ruotsin kruunu kellui 25 % alas mikä hiljensi Ruotsin vientiä ja siirsi tuotantoa Ruotsiin.
    Jos ero pitää tasata sisäisellä delvaatiolla niin meidän pitää pudottaa KAIKKIEN palkkoja 50 % !!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. espoolainen kirjoitti 30.5.2011 kello 17:09

    Tässäpä kysymys pikemminkin kuin väite: Onko suomalaisten konepajojen laitekanta ja valmistustekniikka muutenkin ajan tasalla? Hallitaanko patarautaa edistyneempien materiaalien tehokas käyttö?

    Tuskinpa kiinalaiset ja koralaiset ovat uusia konepajojaan millään 80-90-luvun tekniikalla kalustaneet vaan eiköhän siellä koneet liene uusinta ja tehokkainta sukupolvea.

    Mitä suuremman osan työstä tekee kone, sitä vähemmän on merkitystä sillä, paljonko koneenkäyttäjälle on maksettava palkkaa. Samalla myös insinööriosaamisen merkitys kasvaa.

    Yhtenä esimerkkinä, peräkärryt tehdään Suomessa pitkälti käsityönä nyrkkipajoissa mutta Hollannissa työvälineenä on CNC ja hitsausrobotit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Syltty kirjoitti 30.5.2011 kello 18:45

    TomiA
    Kannattaisiko ensin yrittää todistaa, että Suomen teollisuudella menee huonosti ja erityisesti huonommin kuin Saksalla?

    Niin, miten sen nyt ottaa? Väkeä on töissä 40 000 henkeä vähemmän kuin aikaisemmin, liikevaihtoa 15 miljardia vähemmän ja syklinyli menevä trendi on täysin selvä: suomessa henkilöstöä karsitaan, ulkomailla palkataan.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636

    Päätellen valtion budjetin alijäämästä ja työllisyysprosentista joka on rutkasti alle tavoitteiden, vientiteollisuuden lisävedolle olisi kyllä tarvetta.

    Suomen talous menee kuin juna niin kauan kuin naapurina on nopeasti kasvavat Venäjä, Baltia ja Ruotsi

    Höpönlöpön, luuletko ettei noihin maihin muut tekijät tarjoa palveluksiaan? Esimerkiksi Venäjän vieressä on semmoisia teollisia tehopakkauksia kuin Kiina, E-Korea ja Japani.

    <i Lehdistä en ole kuitenkaan onnistunut bongaamaan kovin huolestuttavia uutisia.

    Kannattaisi varmaan lukea talouden ja teollisuuden erikoislehtiä. Silloin teollisuuden ongelmat eivät tulisi yllätyksenä.


    Syltty:
    Esimerkiksi paperiteollisuudessa tuottavuus on noussut kovasti kun heikompia tehtaita on lyöty lihoiksi.

    Liian vanha

    Osatotuus, euroalueella tuotettu paperi kävi liian kalliiksi euroalueen ulkopuolelle myytäväksi ja niinpä kapasiteetti sopeutettiin euroalueen markkinoihin sopivaksi.
    Mutta tietysti heikkoja tehtaita suljettiin enimmäisenä.

    Mitä ihmettä se liian vanhta taas oikein vänkää vastaan? Mikä ihmeen osatotuus? Täyttä tottahan tuo on ja syynä tuottamattomien toimintojen kannattamattomuus tilanteessa jossa on ylikapasiteettia.

    Sama juttuhan se on kaikessa muussakin kannattamattomaksi muuttuneessa toiminnassa. En vaan nyt oikein näe järkeä vain kylmästi todeta että suomalaisessa konepajateollisuudessa on ylikapasiteettia, ajetaan kaikki paitsi terävin huippu lahtipenkkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Shakeem kirjoitti 30.5.2011 kello 19:24

    Erilaisista palkkatason joustoista, työaikajoustoista tms. olisi paljon helpompi sopia, jos koettaisiin kuuluvan samaan veneeseen.

    Julkinen sektori ei ymmärrä elättäjänsä asemaa eikä esimerkiksi globaalin kilpailun kaikkein ankarimmillaan kohtaavat teknologiateollisuuden työntekijät ole valmiita palkkansa ja työehtojensa puolittamiseen ihan tuosta vain, jos kerran “pippalot” muualla yhteiskunnassa jatkuu ja jatkuu ennallaan.

    Ihan ensin pitää uskaltaa julkisesti myöntää, ettei EU:n vapaan liikkuvuuden ja ylipäätään globalisaation edetessä kaikki ole suinkaan voittajia. Tästä kehityksestä syntyy paljon häviäjiä. Kun tämä myönnetään, voitaisiin miettiä, kuinka tämä hyvitetään. Niin kauan kuin jonkun joukon pitäisi yksin kantaa globalisaation haittapuolet samalla, kun osa kerää kaikki kehityksen hedelmät, ei varmaankaan mitään edistystä saada.

    Mm. HSBC:n pääekonomisti Stephen D. King tuoreessa kirjassa kiinnitti huomiota tähän. Stubbimaisella teeskentelyllä, että EU:ssa kaikilla on kivaa ja kaikki voittaa, vain pahennetaan asiaa.

    Teknologiateollisuus ry:n kanssa työehtosopimuksensa solmivat SAK:laiset liitot lienevät kuitenkin niitä, jotka ovat viimeisen vuosikymmenen aikana antaneet työehdoistaan periksi jopa kaikkein eniten. Työehdot alkavatkin olla kansallisesti tarkastellen jo sillä tasolla, ettei alalla enää haluta töihin (siis työntekijätasolle). Osmo kuvannee tätä siten, että jatkossa teknologiateollisuudelle on tarjolla vain vähälahjaisia työntekijöitä. Ei se tulevaisuudenkuva tällä tavoinkaan ajatellen kovin kirkkaalta näytä. Muualtakin yhteiskunnasta pitäisi alkaa löytyä kohtuutta, joustoa ja ymmärrystä yhteistyöllä sen sijaan, että sitä edellytetään vain osalta ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Shakeem kirjoitti 30.5.2011 kello 19:29

    Suomesta ei metsäteollisuutta pysty ajamaan ulos mikään muu, kuin kiiluvasilmäinen tarve saada polttaa metsät sähköksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Shakeem kirjoitti 30.5.2011 kello 19:39

    Tulee sarjapostitusta, mutta en voi olla jatkamatta tuosta nimimerkin TomiA toteamuksesta:

    “Kaikesta huolimatta olen ollut sitä mieltä, että Suomen talouden kivijalka on insinööri ja hänen myötään metalliteollisuus ja sen pitäisi näkyä talouspolitiikassa.”

    Minä olen samaa mieltä, että hyvä insinööri on todella tärkeä Suomelle. Koulutuspolitiikalla ei muuten auteta asiaa lainkaan. Sisäänottomäärien ollessa aivan ylimitoitetulla tasolla, insinöörien työttömyys kasvaa (on kasvanut jo eikä työtä meinaa valmistuneille löytyä). Tämä taas on omiaan rapauttamaan alan houkuttelevuutta lahjakkaiden nuorten parissa. Kukaan ei halua opiskella työttömäksi tai pätkätöihin. Suomalaisella koulutuspolitiikalla aiheutetaan välillistä vahinkoa koko maan kansantaloudelle.

    Viimeinen korkeakoulutettujen saareke, jossa sisäänotto ja työllistymismahdollisuudet ovat jokseenkin linjassa, ovat lääkärit. Ei ole sattumaa, että lääketieteellisen suosio vain kasvaa ja kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Austrian kirjoitti 30.5.2011 kello 22:12

    Teknologiateollisuus itkee nyt suomalaisen kilpailukyvyn perään. Heidän mielestään vuoden 2010 ja vuoden 2011 alun talouskasvu vain palauttaa ennen taantumaa menetettyjä asemia. Liikevaihto ja saatujen tilausten kanta ei ole saavuttanut vuosien 2007 ja 2008 tasoa.

    Syy on tietysti se että nyt on useita sopimuksia katkolla palkansaajajärjestöjen kanssa ja nämä haluavat päästä osille parantuneesta tilanteesta. Palkansaajille ei yksityisellä sektorilla EK:n ajama, kaikkia talouden sektoreita koskeva, palkkanormi nyt riitäkään..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 23:19

    “Täyttä tottahan tuo on ja syynä tuottamattomien toimintojen kannattamattomuus tilanteessa jossa on ylikapasiteettia.”

    Kannattamattomuuden syy oli liian kallis euro, mikä esti paperin myynnin euroalueen ulkopuolelle.
    Ruotsilla ei ollut vastaava ongelmaa koska kruunu kellui alaspäin 25 % ja niinpä tuotantoa siirrettiin Suomesta Ruotsiin.

    Kysymys ei ollut huonosta tuottavuudesta vaan rahan arvon ongelmasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 30.5.2011 kello 23:25

    “Päätellen valtion budjetin alijäämästä ja työllisyysprosentista joka on rutkasti alle tavoitteiden, vientiteollisuuden lisävedolle olisi kyllä tarvetta. ”

    Julkisen sektorin vaje johtuu Kataisen kalliista lupaukssita :Tolkuttoman suuret palkankorotukset julkiselle sektorille ja ylisuuret verohelpotukset eivät parnna julkisen sektorin tasapainoa.

    Kataiselle voisi nostaa hattua, jos hän palkakorotusten ja verohelpotusten sijaan olisi ehdottanut palkkajoustoja virkamiehille .
    Esim verotulojen vaihtelun mukaan . Tuollainen 25-30 % leikkaus julkisen sektorin palkkoihin nyt tasapainottaisi budjetin.

    Miksi me emme tässä asiassa ota mallia Virosta kun niitä Viron malleja on niin innokkaasti haluttu implementoida tänne ??

    Rusinoiden poimimista pullasta ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. nos kirjoitti 31.5.2011 kello 7:43

    Huono makrotalouspolitiikka mallia euroalue johtaa omalta osalta siihen, että ihmiset saattavat hakeutua aloille, joihin suhdanteet eivät vaikuta ainakaan kovin nopeasti. Tällainen ala on mm. lääketiede. Liian vanha on oikeassa: rahapolitiikka on tärkeä väline, jolla liikutellaan myös yhteiskunnan rakenteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 31.5.2011 kello 8:41

    “Palkansaajille ei yksityisellä sektorilla EK:n ajama, kaikkia talouden sektoreita koskeva, palkkanormi nyt riitäkään..”

    Miksi työnantajien asettama kartelli pitäisi hyväksyä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 31.5.2011 kello 9:38

    Liian vanha
    Esim verotulojen vaihtelun mukaan . Tuollainen 25-30 % leikkaus julkisen sektorin palkkoihin nyt tasapainottaisi budjetin.
    Miksi me emme tässä asiassa ota mallia Virosta kun niitä Viron malleja on niin innokkaasti haluttu implementoida tänne ??
    Rusinoiden poimimista pullasta ??

    Minun puolestani julkinen sektori voitaisiin ajaa vaikka hetei Viron tasolle BKT:sta. Virkamiesten palkkoja ja lukumääriä alas, tk-maksut ja muutkin palvelumaksut vastaamaan enemmän todellisia kustannuksia, yliopistoihin lukukausimaksut ja niin edelleen.

    Samaten nykyisiä eläkkeitä ja eläkemaksuja sekä tulevaisuudessa toteutuvia eläkkeitä voitaisiin leikata kovalla kädellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. TomiA kirjoitti 31.5.2011 kello 12:13

    Syltyn linkki: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636
    kertoo, että teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu oli viime vuonna lähemmäs 20%. Jos vanha merkit paikkansa pitävät, kasvu jatkuu erinomaisena vielä vuosia. Kohta kai investointeja tehdään työvoimapulan takia ulkomaille.

    Toinen tärkeä syy ulkomaille investoinneissa on hakeutuminen markkinoiden lähelle. Siksi esim. teknologiateollisuus on investoinut erityisesti Kiinaan ja USA:aan. Kotimaahan taas kannattaa investoida vastaavasti silloin, kun tilauksia tulee Baltian, Venäjän ja Ruotsin voimakkaasti kasvavilta markkinoilta. Toki lähialueiden kasvusta pääsee nauttimaan muistakin syistä (olosuhteiden samanlaisuus, helpot kuljetukset, turismi ja mitä niitä on).
    Ovatko siis väitteet suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyttömyydestä täysin tuulesta temmattuja? Jotain todistusaineistoa kun näkisi, olisi helpompi uskoa, että kriisi uhkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. JTS kirjoitti 31.5.2011 kello 12:17

    Aiemmin suomalainen teollisuus maksoi tuotteistaan lisenssimaksuja USA:han ja Saksaan. Silloin Suomi oli se halpatyövoiman maa.

    Outotec on esimerkki yrityksestä, jossa taas tulot perustuvat siihen, että saadaan lisenssimaksuja ympäri maailmaa. Aineettomien oikeuksien merkitys taloudessa on kasvussa, tosin niitä ei vieläkään taideta tilastoida mihinkään tullitilastoon.

    Suomalaisen teollisuuden menestys perustuu osaamiseen, markkinoiden tarpeiden tuntemiseen ja tuotekehitykseen osaavalla työvoimalla. Protot ja piensarjat voidaan tehdä täällä, massatuotanto on sitten jossain muualla.

    kansainvälisesti olisi oikein hyvä asia, jos sitä konepajateollisuutta syntyisi vaikkapa arabivllankumouksen läpikäyneisiin maihin. kasvava väestö tarvitsee tekemistä, ja siellä koulutustason nostaminen vie vielä aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty kirjoitti 31.5.2011 kello 14:00

    Suomalaisen teollisuuden nettoinvestointiaste on negatiivinen eli koneet kuluvat enemmän kuin niitä uusitaan.

    Revi siitä pitkän linjan huumoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. TomiA kirjoitti 31.5.2011 kello 17:36

    “Suomalaisen teollisuuden nettoinvestointiaste on negatiivinen eli koneet kuluvat enemmän kuin niitä uusitaan.”

    Ei se nyt ihan noin ole vähänkään pitemmällä tähtäimellä, mutta lähellä nollaa kyllä mennään. Selitys on pitkälti teollisuuden hiipivä rakennemuutos, kun tuotekehityksen ja muun aineettoman toiminnan osuus nousee. Merkittävältä osin investointien väheneminen — tuotekehityshän ei näy investointina — siis kertoo sellaisesta myönteisestä kehityksestä, johon on varta vasten pyritty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. sari kirjoitti 31.5.2011 kello 20:44

    Tulee tästä keskustelusta mieleeni, että eikö kukaan blogivieraista ole huolissaan niistä työttömistä, joita esim. suomalaisen teknologiateollisuuden vähentäessä 40.000 työpaikkaa on syntynyt. Ei niitä lisenssimaksuilla tai protoiluilla työllistetä. Tarvitaan kykyä valmistaa kilpailukykyisesti tuotteita: laivoja, metsäkoneita,paperikoneita, nostureita,jne.

    Vanhojen ´kuolevien´tuotteiden sijaan tarvitaan uusia tuotteita kuten juuri jätteiden käsittelylinjastoja, tuulimyllyjä jne. On oireellista kun uusien tuotteiden valmistus ei kykene korvaamaan ´kuolevien´ tuotteiden siirtymistä halpamaihin.

    Yhteiskunta ei voi toimia jos ihmisillä ei ole työtä. Mielestäni on turha teoretoisoida ulkolaisilla lisenssi yms. tuloista. täytyy pystyä erottamaan asioiden suuruusluokat. Kyllä kansainväliset yhtiöt pärjäävät, mutta pärjääkö Suomi? Kuka maksaa työttömyyskorvaukset jos kilpailukyvyttömyyttämme ajamme ihmiset työttömiksi? Verojen ja muiden kustannusten korotuksilla paine siirtää työtä ulkomaille vain kasvaa.

    Teollisuuden kilpailukyky on ainoa turva työllisyydelle ja hyvinvointiyhteiskunnallemme. Hallitusneuvotteluissa on muistettava tämäkin asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Matti Kinnunen kirjoitti 31.5.2011 kello 21:18

    Konepajateollisuudessa puolet liikevaihdosta (vähintään) tulee huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Lopuista osa koneista ja loput niiden asennuksista.

    Jotta ei valmistusmaalla ole niin mahdottoman paljon merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ville kirjoitti 31.5.2011 kello 22:07

    Matti Kinnunen: ongelma on siinä, että vaikka vain 1% liikevaihdosta koostuisi ulkomaisista valmistus- ja suunnittelukuluista ym. ja loput olisivat kotimaisia huolto- kunnossapito- ym. kustannuksia, niin kansantaloudellisesti se 1% maksetaan jatkuvasti pois kotimaasta (jos ei sitä huolto- kunnossapito ym. työtä saada myytyä ulkomaille). Eli tehdään velkaa jatkuvasti, vaikka vähänkin, mutta se kasvaa korkoa korolle. Eli sikäli kauppatase on pidemmällä aikavälillä syytä pitää tasapainossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. TomiA kirjoitti 31.5.2011 kello 22:25

    “eikö kukaan blogivieraista ole huolissaan niistä työttömistä, joita esim. suomalaisen teknologiateollisuuden vähentäessä 40.000 työpaikkaa on syntynyt.”

    Ihmettelen, onko mitään syytä olettaa, että nuo työpaikat eivät tule takaisin, kunhan talous tästä tokenee vielä vuoden — tai pari, jos ja kun Nokian notkahdus ei korvaudu uudella liiketoiminnalla ihan heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Kari Koskinen kirjoitti 1.6.2011 kello 0:48

    Ja kun täällä nyt tunnutaan olevan taas ihan pihalla, niin ehkä minun sitten täytyy.

    Verotuksesshan on kolme komponenttia: 1) mikä on kokonaisveroaste, 2) miten ne verot kohdennetaan ja 3) mihin ne rahat käytetään.

    Kohdasta yksi en ala enää vaahtoamaan, sekä teorian että evidenssin mukaan veroaste on meillä noin 10 – 20 prosenttyksikköä liian korkea, eli siis siten, että se ei enää merkittävästi lisää verotuloja, mutta heikentää ihmisen elintasosa. Joten se siitä.

    Sitten kohta kaksi. Kuten täälläkin on todettu, ei se Viron verotuskäytäntö (kokonaisveroaste) ole _niin paljon_ edullisempi kuin Suomen (no on se, mutta ei se ole tärkeintä), että se olisi sinänsä syynä mihinkään häröilyyn. Ero on olemassa, mutta pienelläkin kusetuksella se on kurottavissa umpeen ihan kotosuomessa (pari matkalaskua, kuten mainittu).

    Sen sijaan se on oikeudenmukaisempi, järkevämpi ja yksinkertaisempi. Ja juuri tuolla ne voittaa tämän pelin: aikaa ei käytetä matkalaskujen kyhäilyyn ja kikkailuun jostain jonninjoutavuuksista, vaan järkevään toimintaan.

    Ja siellä ei tule tällaisia “ei toivottuja sivuvaikutuksia” kuin meillä. Meillä on huomattu, että pääomasijoitukset, erityisesti PK-sektorilla, eivät oikein kiinnosta, koska efektiivinen vero on noin 40 pinnaa (pääomatulovero + yritysvero) – plus alv, jos sattuu myymään Suomeen. Sen sijaan, että tuplaverotukseen olisi puututtu, on tehty häkkäpyörä verotus: joillain ehdoilla sitä pääomatuloveroa ei sitten tarvitsekaan maksaa. Ja se ehto on tietty pääoma ja se, että ei mennä pörssiin. No paljonkos kasvuyritykset ovat sielä pörssistä lähteneet kasvua ja pääomia hakemaan? Helpompaahan se on myydä koko roska muualle.

    Saatanan tunarit!

    Ja kun tämä ei ole mikään yksittäistapaus.

    Ja sitten Osmo täällä länkyttää Nokian yhteydessä jostain virolaisten veroista, ja vaatii yhdenmukaista käytäntöä EU:hun. Haloo siellä? Isot firmat ei todellakaan pähki jotain marginaalista eroa Viron ja Suomen välillä. Katso esim:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Double_Irish_Arrangement

    Mutta minulle se merkittävin syy **ttuuntumiseen on se kolmas kohta: minusta tämä systeemi ei ole pitkään aikaan ollut edes kohtuullisessa määrin oikein. Jos minulta kerätään rahaa pois ja käytetään ne regressiivisiin tulonsiirtoihin ja heikompiosaisten päähän potkimiseen, niin minua ei enää huvita maksaa. Ja toisin kuin jollain muulla, minulla on muitakin vaihtoehtoja kuin rähistä lähipubissa tai äänestää kapinan vuoksi persuja…

    Ehkä se Ollilakaan ei enää näe “Suomen” tukemista hyödyllisenä?

    Ja tähän ei todellakaan tarvittaisi mitään uusliberaalista vallankumousta, jos Ruotsinkin systeemi olisi merkittävä parannus.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kari Koskinen kirjoitti 1.6.2011 kello 1:01

    Ja sellaisia terveisiä sinne Eduskuntaan, että jos sääntely kaikkiin asioihin vaikkapa vain puolitettaisiin, niin siitä oli jo niin merkittäviä etuja, että tämä julkisen sektorin katastrofi siiryisi jo sillä ainakin 10 vuotta eteenpäin. Mutta eihän se käy, ihmisethän voi sitten tehdä ihan mitä sattuu!

    Siihen ei tarvittaisi edes rahaa budjettiin, mutta poliitikot joutuisivat myöntämään, että he eivät tiedäkään ihmisiä paremmin, miten täällä pitää elää… Yhden 5 miljardia minä saan noista kasaan askilla tupakkaa ja parilla kupilla kahvia, jos se sillä selviäisi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Syltty kirjoitti 1.6.2011 kello 8:44

    TomiA
    “Suomalaisen teollisuuden nettoinvestointiaste on negatiivinen eli koneet kuluvat enemmän kuin niitä uusitaan.”
    Ei se nyt ihan noin ole vähänkään pitemmällä tähtäimellä, mutta lähellä nollaa kyllä mennään.

    Niin, pidemmällä ajalla kaikki ylimääräinen pääoma on ajettu romuksi ja turha porukka potkittu kortistoon ja jäljellä on vain niitä huipputuottavia laitoksia joissa on ehkä 10-20% se määrä väestä kuin aikaisemmin.

    Selitys on pitkälti teollisuuden hiipivä rakennemuutos, kun tuotekehityksen ja muun aineettoman toiminnan osuus nousee.

    Pitää paikkansa, mutta pitää nyt heti kättelyssä tunnustaa että tuotekehitys ja muu aineeton toiminta ei tule ikinä työllistämään niin paljoa kuin valmistus.

    Mutta valmistuksen massoittainen siirtyminen kehittyviin maihin ei ole mikään jumalan sana, vaan se on valitun politiikan mukainen kehityskulku. On olemassa paljon toimenpiteitä, millä valmistusta saadaan pidettyä täällä ja siirrettyä takaisin halpamaista.

    Kyse on vain siitä mitä halutaan. Tarvitaanko me työllisiä? Onko ok että työttömiä on näin paljon kuin niitä nyt on? Onko paljon tärkeämpää ajaa ydinvoima sekä hiilivoima alas? Jos on niin ei muuta kuin lisää veroja ja ajetaan loputkin teollisuudesta pois.

    Merkittävältä osin investointien väheneminen — tuotekehityshän ei näy investointina — siis kertoo sellaisesta myönteisestä kehityksestä, johon on varta vasten pyritty.

    Niin, vihreiden mielestä epäilemättä noin.

    Kysehän on loppukädessä vain siitä, mitä suomalaiset pitävät tavoiteltavana. Jos siihen kuuluu massatyöttömyys ja velkaantuminen tai vaihtoehtoisesti leikkaukset, niin ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jani kirjoitti 1.6.2011 kello 10:24

    Osmon avaukseen liittyen Suomen kustannustason noususta…

    Tänään oli tällainen juttu Taloussanomissa:
    http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/06/01/vain-suomessa-nain-rajusti-ruoka-ei-kallistu-missaan/20117655/12?ref=rss

    Eli käytännössä ruoka kallistuu Suomessa enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Hintojen korotusta perustellaan laajasti maailmanmarkkinahintojen nostolla, mutta samalla suomalaiset yritykset hinaavat katteitaan ylös. Mahdolliset maailman markkinaan liittyvät hinnanlaskut tulevat viiveellä jos koskaan.

    Tämä näkyy tällä hetkellä esim. polttoaineen hinnassa, jonka hinta on pysytellyt ennätystasolla.

    Henkilökohtaisella tasolla sain eilen kirjeen sähköyhtiöltä, jossa kerrottiin 5% sähkönhinnan nostosta heinäkuusta eteenpäin. Perustelu oli sähkön markkinahinnan nousu. Käytännössä ko. pienehkö sähköyhtiö tuottaa sähkönsä vesivoimalla ja tuulivoimalla, joten tuotantokustannukset eivät varmastikaan ole tänä keväänä merkittävästi nousseet.

    Tässä tulee nyt mieleen, että monella yrityksellä on mielessä mantra, että markkinoilta otetaan nyt kaikki se irti mikä on irtiotettavissa.

    Toisaalta työntekijäjärjestöt haluavat mittavat palkankorotukset ensi syksynä. Erityisesti tämä on näkynyt Teknologiateollisuuden neuvotteluissa, jotka eivät ole oikein edenneet. Omaan TES sopimukseeni halutaan 4,5% korotusta. Työntekijäjärjestöjen vaatimukset ovat siinä mielessä oikeutettuja, että inflaatio on nyt tosi kovaa.

    Hyvä kysymys olisi nyt, että miten saadaan palautettua yhteiskuntarauha inflaation ja palkankorotusvaatimusten osalta. Maailmalta tulee ihan riittävästi painetta talouttamme kohtaan, joten ei sitä tarvitse kotikutoisella “Mulle kaikki heti” -typeryydellä alkaa lisäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. anonyymi kirjoitti 1.6.2011 kello 23:34

    Hyvä kysymys olisi nyt, että miten saadaan palautettua yhteiskuntarauha inflaation ja palkankorotusvaatimusten osalta.

    Lopetetaan sijoittajien ylisuuret tulot (investoidaan se raha vaikkapa Suomeen) ja lasketaan yritysjohdon palkka suhteessa työntekijöihin vaikkapa maksimissaan nelinkertaiseksi. Nuo ylisuuret ja ansiottomat tulot ja tulonnousuthan palkannostopaineita luovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus