Päästötön energia: Synnyttääkö kysyntä tarjontaa?

Edelli­nen postauk­seni syn­nyt­ti kysymyk­sen siitä, väitänkö, ettei kysyn­tä syn­nytä vihreäl­lä puolel­la tar­jon­taa. En sel­l­aista väit­tänyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tistä tar­jon­ta voi olla ansiokas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voivat linkkau­tua toisi­in­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa kokon­aisu­us riip­puu kytkök­sen voimakku­ud­es­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä määrin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

  1. Vesivoima. Vesivoiman osalta mekanis­mia ei ker­takaikkises­ti enää ole. Ain­oa merk­titävä poten­ti­aali vesivoimas­sa on ole­vien voimaloiden tehon koro­tuk­set tekni­ikkaa paran­ta­mal­la. Se tehdään siinä vai­heessa, kun voimala menee perusko­r­jauk­seen. Myös Mankala Oy kohot­taa omien voimaloiden­sa tehoa näin. Vesivoiman myymi­nen ekosähkönä on silkkaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää.
  2. Bio­mas­sa. Käsi­tyk­seni bio­mas­san käyt­tökelpoisu­ud­es­ta on pes­simisti­nen. Ympäristö- ja ilmas­tonäköko­h­tien kannal­ta kelvol­lista bio­mas­saa on rajalli­nen määrä. Sik­si sen osalta päädytään pian samaan tilanteeseen kuin vesivoiman osalta. Käyt­töön otet­tavaa poten­ti­aalia on kuitenkin vielä, mut­ta bio­mas­san kulut­ta­mi­nen ei ole mikään ekoteko, kos­ka koko poten­ti­aali ja vähän enem­mänkin ote­taan kyl­lä käyt­töön ilman kulut­ta­jien osu­ut­ta.  Pääosin viherpesua.
  3. Tuulivoima. Tuulivoimaa voidaan lisätä ja tältä osin vihreän sähkön kysyn­näl­lä on jonkin asteinen link­ki tuotan­toon. Tiedemiehen huo­mau­tus, että tehokkaam­paa kuin mak­saa yli­hin­taa tuulisähköstä on pan­na sama raha pääo­masi­joituk­se­na yhtiöön, on sinän­sä rel­e­vant­ti, mut­ta ei ker­ro koko totu­ut­ta. Mankala Oy omis­taa Hyö­ty­tu­uli Oy:n kaut­ta tuulivoimaa. Tähän yhtiöön eivät ulkop­uoliset voi sijoit­taa. Ylipään­säkin tuulivoima sovel­tuu sähkö­markki­noiden rak­en­teen vuok­si parem­min suurten ener­giay­htiöi­den salkku­un kuin itsenäisik­si yri­tyk­sik­si. Mankala Oy, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa siis istun, suun­nit­telee yhdessä Poh­jan­maan voiman kanssa kah­ta mas­si­ivista mer­itu­ulipuis­toa. Niiden toteu­tu­misen kannal­ta kulut­ta­jien käyt­täy­tymisel­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Kaik­ki on kiin­ni val­tion päätök­sistä.  Sinän­sä mer­itu­ulivoima on varsin kallis tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Samal­la raha suun­nat­tuina negawat­tei­hin tuot­taisi paljon enem­män. Myös tuulivoimapo­ten­ti­aali ainakin Suomes­sa on rajalli­nen, mut­ta lähel­läkään rajo­ja ei vielä olla. Kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa ainakin teoriassa.
  4. Ydin­voiman osalta kysyn­tä tietysti on edel­ly­tys tar­jon­nalle. Pitäisi tun­tea sähkö­markki­noiden todel­li­nen toim­inta parem­min kuin tun­nen tietääk­seen, mis­sä määrin voi sanoa, että sähköläm­mi­tys edesaut­taa investoin­te­ja ydin­voimaan. Sähköläm­mi­tyk­sen hiil­i­jalan­jäl­jestähän tämä keskustelu alkoi.
  5. Aurinkosähkö. Poten­ti­aali on raja­ton, joten kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa. Ei lainkaan viherpesua.

 

82 vastausta artikkeliin “Päästötön energia: Synnyttääkö kysyntä tarjontaa?”

  1. Vesivoimaa voidaan lisätä Vuo­tok­sen altaal­la jos halu­taan. Ei se siis ole pois­sul­jet­tu kuin poli­it­tis­es­ti. Ja tuo mainit­se­masi nyky­is­ten vesivoimaloiden tehon­nos­to edel­lyt­tää myös altaan tekoa. Niin­pä allas toteu­tuu vielä joskus, se on var­maa. Viimeistään sit­ten kun vihreä liike on pois­tunut puoluekar­ta­latamme (joka tapah­tuu joskus 2030)

    Kelvol­lista bio­mas­saakin on, meil­lä keski­tytään vaan ihan liikaa kan­to­jen nyppimiseen ja muuhun met­sä­te­ol­lisu­u­den kylk­iäis­inä syn­tyvään bio­mas­saan ja keskitet­tyyn tuotan­toon suuris­sa laitok­sis­sa. Esim kaatopaikko­jen ja muun jät­teenkäsit­te­lyn syn­nyt­tämän (mukaan­lukien maat­alous) kaa­su­jen hajautet­tu hyö­dyn­tämi­nen tuo paljonkin poten­ti­aalia kohtu­ullisin kus­tan­nuksin. Jonkin ver­ran viher­pe­sua, mut­ta esim tuulivoimaa toimi­vampi ja järkevämpi ratkaisu. Bio­hi­ilen tuotan­to kor­vaisi kivi­hi­iltä ilman laitok­si­in tehtäviä investoin­te­ja, taitaa vaan käy­dä niin, että bio­hi­ilen tuotan­to syn­tyy venäjäl­lä eikä meillä.

    Tuulivoima ei ole mei­dän olois­sa järkevää etenkään jos sen vaa­ti­maa vesisäätövoimaa (Vuo­tos) samal­la vas­tuste­taan. Tuulivoima on härskein­tä viherpesua

    Ydin­voima on päästötön­tä perusvoimaa jol­la on sit­ten ne omat ongel­mansa. Kor­vaa kuitenkin fos­si­il­isia ja on sik­si tähän tilanteeseen ain­oa sopi­va ratkaisu

    Aurinkosähkössä on poten­ti­aalia, mut­ta mil­läpä varas­toit heinäku­un auringonpais­teen tam­miku­un pakkasil­la hyö­dyn­net­täväk­si? Ei siis Suomen ratkaisu.

    Helsingillä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näitä Osmon pohd­in­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­lisen epäre­hellisyy­den joka niis­sä on nähtävis­sä. Helsin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gialaitos joka polt­taa hiilestä ja kaa­sus­ta rahaa kaupun­gin kas­saan. Päästöt­tömäl­lä poltol­la kaupun­ki jou­tu­isi rahoit­ta­maan toim­intaansa muil­la tuloilla.

  2. Tuos­ta uno­h­tui kysyn­nän ja tar­jon­nan ajalli­nen jakau­tu­mi­nen. Miten paljon aurinkoen­er­gian tar­jon­ta kor­reloi aurinkoen­er­gian kysyn­nän kanssa, miten tuulivoiman kohdalla?

  3. Tuos­ta uno­h­tui kysyn­nän ja tar­jon­nan ajalli­nen jakau­tu­mi­nen. Miten paljon aurinkoen­er­gian tar­jon­ta kor­reloi aurinkoen­er­gian kysyn­nän kanssa, miten tuulivoiman kohdalla?

    Tämä tulee ongel­mak­si vas­ta sit­ten, kun aurinkosähkö­tuotan­toa on paljon. Meil­lä on sen ver­ran paljon vesivoimaa ja bio­mas­so­ja käytet­tävis­sämme, että saamme aika ison potin aurinko- ja tuulivoimaa säädet­tyä niil­lä. Pidem­mäl­lä tule­vaisu­udessa (2050) joudu­taan joka tapauk­ses­sa myös puhu­maan kuormien säätelystä.

    Aurinkovoiman suurin ongel­ma on hin­ta. Tuotan­to­hin­ta on meil­lä noin 300–400 e/MWh, joka on kym­menker­tainen pörssisähkön hintaan.

    Tois­taisek­si (lähivu­osikymmenet) siis on se tilanne, että tuuli- ja aurinkovoiman rajat tule­vat hin­nas­ta, eivät siitä etteikö tuotan­torakenne niitä kestäisi.

  4. Muuten olen sitä mieltä, että sähköläm­mi­tyk­sessä tulee (mah­dol­lis­es­ti yhä vielä tarvit­ta­van teknisen siir­tymäa­jan jäl­keen) edel­lyt­tää reaali­aikaisem­paan kulu­tus­mit­tauk­seen perus­tu­vaa jous­tavaa hin­noit­telua, ja pain­ot­taa näin tal­ven kulu­tushuip­pu­jen leikkaamista negawa­teil­la. Lisäk­si tulee edel­lyt­tää sähkön­jakelus­sa (sic) eli sähkön­si­ir­rossa net­tomit­taroin­nin käyt­töönot­toa (minkä käytän­nön toteut­tamista tuke­vat investoin­nit osin samal­la muu­toinkin vahvis­ta­vat sähköverkon alueel­lista kestävyyt­tä häiriötilanteissa).

    Ter­veisiä vain hallitusneuvotteluihin. 😉

  5. Päästö­jen merkit­tävä vähen­tämi­nen on mah­dol­lista ilman ener­gian saatavu­u­songelmia tai rasitet­ta val­tion budjettiin.

    Annetaan lupa uuteen ydin­voimalaan ja vas­taavasti vähen­netään voimalan odote­tun tuotan­non ver­ran liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrää.

    Tois­te­taan toimen­pide tarvittaessa.

  6. Ihan asi­aa, mut­ta pitää vielä huo­maut­taa, että ilmaus “mer­itu­ulivoima on varsin kallis tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä” on hämäävä. Tuulivoima ja muut päästöt­tömät eivät vähen­nä fos­si­il­isia hiilid­iok­sidipäästöjä. Uusi­u­tu­vien lisäämi­nen on tässä mielessä järkevää vain jos niitä tarvi­taan paikkaa­maan sovit­tu­ja (var­mo­ja pysyviä) vähen­nyk­siä fos­si­ilis­ten kulutuksessa.

    Todel­li­nen ongel­ma on siis se, pystym­mekö vähen­tämään fos­si­ilis­ten polt­toa. Onko meil­lä keinot sulkea jo avat­tu­ja kai­vok­sia ja lähteitä pysyvsti (ja pitää avaa­mat­tomat avaa­mat­tom­i­na). Ilman fos­si­ilis­ten käyt­töä vähen­täviä konkreet­tisia toimia (vero­ja, rajoituk­sia), kaik­ki päästöt­tömät (yksilöi­den, val­tioiden ja yri­tys­ten) aktivi­teetit ovat hel­posti vain viherpesua.

    Peri­aat­teessa myös kulut­ta­jien pain­os­tus voisi vaikut­taa, mut­ta tähän tarvt­taisi­in maail­man­laa­juinen (varsinkin rikkaiden) kon­sen­sus, ei vain yksit­täis­ten vas­tu­un­tun­tois­t­en uhrautu­mista. Samoin selvästi halvem­pi ener­gia (sähkö, läm­pö, liiken­nepolt­toaine) muista lähteistä voisi syr­jäyt­tää fos­si­iliset polt­toaineet taloudel­lisen kil­pailun kaut­ta, mut­ta tätä meil­lä ei vielä ole.

    Jos fos­si­ilien polt­toa rajoite­taan, ihmiset löytävät sopivim­mat kor­vaa­vat ener­gia­muodot nopeasti. Tuki­aisia tarvi­taan korkein­taan tutkimuk­seen. Päästöt­tömistä lähteistäkn osan (ehkä kaikkien) käyt­töä pitää tosin rajoit­taa eri tavoin niiden aiheut­tamien muiden hait­to­jen vuok­si (aurinkovoimaa ehkä maini­tu­ista ener­gia­muodoista viimeisenä).

    Pitää myös kysyä tulem­meko toimeen vähem­mäl­lä ener­gial­la, vai pitääkö kaik­ki nykyi­nen fos­si­ili­nen tuotan­to kor­va­ta täysimääräis­es­ti — tai peräti lisään­tyvästi. (Käyte­tyt ener­giatarve-ennus­teet ovat muuten aika joutavia, kos­ka perus­tu­vat vah­vasti ole­tuk­si­in ener­gian likip­itäen nykyis­es­tä hinnasta.)

  7. Esim kaatopaikko­jen ja muun jät­teenkäsit­te­lyn syn­nyt­tämän (mukaan­lukien maat­alous) kaa­su­jen hajautet­tu hyö­dyn­tämi­nen tuo paljonkin poten­ti­aalia kohtu­ullisin kustannuksin.

    “Paljon” on suh­teelli­nen käsite. On siel­lä poten­ti­aalia, mut­ta ei vält­tämät­tä koko maan mitas­sa ihan kohtu­ut­toman paljon. Se tietysti on selvää, että mätäne­mis­metaa­nia ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa päästää polt­ta­mat­ta ilmakehään.

    Ja tässäkin pitää pitää ver­tailu mielessä. Joskus voi olla järkevää mädät­tää bio­mas­sa ja polt­taa metaani. Pros­es­si on kuitenkin varsin huono hyö­ty­suh­teeltaan ver­rat­tuna mädätet­tävän mate­ri­aalin polt­toar­voon, joten joskus on parem­pi polt­taa tavara ennen mädättämättä.

    Välil­lä hyö­dyn­tämis­näkökul­mis­sa tulee jonkin­lainen näkökul­man kapen­e­m­i­nen vas­taan. Esimerkkinä käynevät biopolt­toaineet. Esimerkik­si puus­ta tehtävän biodieselin kohdal­la on niin, että on paljon hiilite­hokkaam­paa polt­taa poltet­tavis­sa ole­va sähkök­si ja läm­mök­si ja polt­taa fos­si­ili­nen diesel liikenteessä.

    Joka tapauk­ses­sa sivu- ja jäte­vir­roista saata­va ener­gia on hyvä hyö­dyn­tää, mut­ta ei siitä pelas­tuk­sek­si ole.

    Min­un ener­giakar­tal­lani on näkyvis­sä kak­si todis­te­tusti toimi­vaa tapaa vähen­tää hiilipäästöjä. Kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ja ydinvoima.

    Jos sit­ten joku vetää toimi­van CCS:n, hyvän ter­misen tai biol­o­gisen pros­essin vedyn tuotan­toon, hal­van aurinkopa­neel­in tai vaik­ka toimi­van ydin­fu­u­sion hatus­ta, niin hyvä. Niiden tutkimuk­seen pitää panos­taa paljon. Ei kan­na­ta kuitenkaan odot­taa liikoja.

  8. Joku kir­joit­ti:
    “Esim kaatopaikko­jen ja muun jät­teenkäsit­te­lyn syn­nyt­tämän (mukaan­lukien maat­alous) kaa­su­jen hajautet­tu hyö­dyn­tämi­nen tuo paljonkin poten­ti­aalia kohtu­ullisin kustannuksin.”

    Ja ‘viherinssi’ vastasi:
    ““Paljon” on suh­teelli­nen käsite. On siel­lä poten­ti­aalia, mut­ta ei vält­tämät­tä koko maan mitas­sa ihan kohtu­ut­toman paljon.”

    TEM:n tilaamien, uusi­u­tu­van ener­gian syöt­tö­tar­iffien suun­nit­telua varten tehty­jen selvi­tys­ten perus­teel­la poten­ti­aali oli muis­taak­seni jotakin 10–20 TWh (en muista onko primääriener­giana vai hyö­tyen­er­giana). Tuuli­tar­if­fe­ja myön­netään n. 6 TWh verkkoon saatavaan sähköen­er­giaan asti, joten sikäli poten­ti­aali on suuri. Valitet­tavasti en nyt löy­dä TEM:n sivuil­ta linkke­jä alku­peräisi­in materiaaleihin.

    Mut­ta selvi­tys­ten tulosten perus­teel­la tart­tuisin ennem­minkin väit­teeseen “kohtu­ullisin kus­tan­nuksin”. Biokaa­sut sai­vat todel­la rajatut tar­if­fit (= vain suurille laitok­sille) juurikin pien­ten (=hajautet­tu­jen?) laitosten kus­tan­nuste­hot­to­muu­den vuok­si. Tästä oli bioen­er­giapi­ireis­sä näkyvää väit­te­lyä julk­isu­udessakin biokaa­sun pien­tuot­ta­jien ja TEM:n välil­lä. Selkeä syy niiden jät­tämiselle tar­iffien ulkop­uolelle oli nimen omaan korkeat kus­tan­nuk­set / saavutet­tu CO2-päästövähen­emä, ei poten­ti­aali. Tässä ei sinän­sä ole mitään väärää; Kus­tan­nuste­hokku­usjärjestyk­sessä pitää ede­tä ilmastopolitiikkatoimissakin.

    -Tuo­mas

  9. viherinssi: Tot­ta ettei nuo biokaa­sut merk­itse kokon­aisu­udelle kauheasti. Samaa­han se on tuulivoiman kanssa. Hajaute­tun (pien)tuotannon mah­dol­lis­t­a­mi­nen ylipäätään toisi kuitenkin lisää vai­h­toe­hto­ja. Suuret sähköy­htiöt ovat sitä vas­tus­ta­neet ja väit­täneet pien­voimaloiden sotke­van verkon, mut­ta nyt kun Fin­grid irrote­taan sähkön tuot­ta­jay­htiöistä niin “tekniset” esteet verkon kehit­tämiselle pien­tuotan­non mah­dol­lis­tamisek­si poistuvat. 

    Ydin­voima on myös min­un paletis­sani, säästöön en usko sil­lä onhan ne sähköau­totkin ladat­ta­va jostain, ja väitän todel­lakin, että se Vuo­to­skin vielä tehdään. Se on vaan väistämätön­tä jos halu­taan pitää kiin­ni tavoiteista real­is­tisin kustannuksin.

  10. Minus­ta kysymys viher­pe­sus­ta on hiukan mon­imutkaisem­pi. Tänä päivänä maail­mal­la raken­net­ta­va tuuli- ja aurinkovoima raken­netaan tänään toim­i­maan nimeno­maan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den varas­sa. Tuuli- ja aurinkovoimaloien kap­a­siteet­titek­i­jät (tuuli ehkä 25% aurinko Sak­sas­sa noin 10%) ovat niin alhaisia, että lei­jo­nan osa tuote­tus­ta ener­gias­ta on parhaas­sakin tapauk­ses­sa fos­si­ilista. Täl­laises­sa tilanteessa ne ovat minus­ta viher­pe­sua, kos­ka kun ne raken­netaan fos­si­ilis­ten varaan ne ylläpitävät fos­si­ilis­ten kysyn­tää. Ne ovat vihreä kulis­si, jon­ka taustal­la savupi­iput tuprut­ta­vat niin kuin ennenkin. Mikäli tämä kulis­si saa ihmiset kuvit­tele­maan, että he ovat tehneet jotain todel­lista päästö­jen vähen­tämisek­si, niistä on akti­ivista hait­taa (…teho­ton resurssien allokoin­ti on asia erikseen). 

    Emme yleen­sä anna yri­tyk­selle vas­tu­u­va­paut­ta ali­hankki­joiden­sa käytök­sen suh­teen. Aivan aiheesta pidämme vaikka­pa Noki­aa osavas­tu­ullise­na ali­hankki­joiden­sa tekemi­sistä. Minus­ta on vaikeaa perustel­la mik­si vaikka­pa tuulivoimalat oli­si­vat syyn­ta­keet­to­mia fos­si­ilis­ten polt­toon mikäli se on niihin poh­jau­tu­van ratkaisun tekni­nen edellytys.

    Pohjo­is­maat ovat tässä eri­laises­sa ase­mas­sa kuin muut maail­man kolkat, kos­ka tääl­lä on pal­hjon vesivoimaa ja peri­aat­teelli­nen mah­dol­lisu­us säädel­lä vesivoimaloiden teho­ja ylös alas tuulen tahdis­sa. Tämä optio on kos­meet­ti­nen suurim­mas­sa osas­sa maail­maa, kos­ka vesivoimaka­p­a­siteet­ti on niin alhainen. Tilanne olisi eri­lainen mikäli tuuli- ja aurinkovoimaa varas­toitaisi­in, mut­ta tätä ei tehdä ja varas­toin­nin kus­tan­nuk­set ovat niin suuret, että sitä tuskin tehdäänkään kuin jois­sain pienis­sä pilottiprojekteissa.

  11. Arkailen kysyä, kos­ka kysyn tyh­miä. Kysyn silti.

    Jostakin lehti- tai verkko­ju­tus­ta on jäänyt mieleen väite, että per­in­teisi­in uusi­u­tu­vi­in ener­gian­lähteisi­in (tuuli, aurinko) tui­jot­ta­mi­nen ja niihin investoin­ti syö järei­den uusien vähäpäästöis­ten tai läh­es­tulkoon päästöt­tömien ja samal­la lop­pumat­tomi­in riit­tävien ener­gian­lähtei­den kehit­te­lyä. Järeästä uud­es­ta vähäpäästöis­es­tä rajat­tomi­in riit­tävästä ener­gias­ta mainit­ti­in fuusiovoima.

    Tämän blo­gin isän­tä ja kom­men­taat­torit: arvelet­teko että fuu­sio- tai muun uuden, järeän luokan ener­gian kehit­te­lyä voitaisi­in merkit­tävästi vauhdit­taa, jos siihen investoitaisi­in hyvin paljon enem­män resursseja?

    1. Niin kauan kuin muista, fuu­siovoima on ollut 30 vuo­den päässä. Nyt se on kuitenkin kuulem­ma loiton­tunut 50 vuo­den päähän.
      Fuu­siovoima tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan ilmeis­es­ti hyvin kallis ratkaisu. Uskon enem­män aurinkovoimaan.

  12. TEM:n tilaamien, uusi­u­tu­van ener­gian syöt­tö­tar­iffien suun­nit­telua varten tehty­jen selvi­tys­ten perus­teel­la poten­ti­aali oli muis­taak­seni jotakin 10–20 TWh (en muista onko primääriener­giana vai hyötyenergiana).

    Näitä lukemia on heit­et­ty mon­een suun­taan. Tuo TEM:n raportin 5 TWh primääriener­giaa on vähän pes­simistisen tun­tu­inen kuitenkin, joten itse asi­as­sa uskon tuo­hon 10 TWh:n tasoon. Mut­ta kun se jauhetaan sähkök­si, puhutaan mak­simis­saan muu­ta­mas­ta pros­en­tista Suomen koko sähkönkulutuksesta.

    En siis edelleenkään halua sanoa, etteikö jäte­vir­roista saatavaa ener­giaa pitäisi hyö­dyn­tää. Olen­naista poli­ti­ikan tekemisen kannal­ta on kuitenkin sen mieltämi­nen, että ne ovat vain pieni apu.

    Usein näis­sä asiois­sa hämätään suu­ru­us­lu­okil­la. Kuu­lostaa kival­ta, jos “Tukhol­man bus­sit liikku­vat viemärili­et­teestä saadul­la metaanil­la”. Hyvä jut­tu, tuo­han ratkaisee ener­giaon­gel­mat kivasti… Vai?

    Jos joku sanoisi, että “pros­ent­ti Tukhol­man alueel­la käyte­tys­tä liiken­nepolt­toaineesta voidaan kor­va­ta jätevedestä saatavas­ta metaanista”, lausun­to on jo real­isti­nen. Hyvä ja kan­natet­ta­va han­ke, mut­ta ei mikään ratkaisu mihinkään. Vai­h­ta­mal­la Tukhol­man seudun autot tehokkaim­paan teknolo­giaan pudotet­taisi­in ainakin kolmekym­men­tä prosenttia.

    Olen­naista on ymmärtää se, että jos me halu­amme maail­mas­sa eroon fos­si­il­i­sista nykyisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la, vai­h­toe­hdot ovat todel­la vähissä. Uusi­u­tu­vista aurinkovoima on ain­oa, jos­sa on riit­tävästi poten­ti­aalia. Toisen käden aurinkovoimat (tuuli, vesi) tai vaik­ka geot­er­mi­nen ovat kuitenkin pieniä tässä pelissä.

    Kolme isoa jää: ener­gian­säästö, aurinkovoima ja ydin­voima. Aurinkovoiman hin­ta nykytekni­ikalla on kym­menker­tainen hiilivoimaan ver­rat­tuna. Jos aurinkovoimal­la pitää pär­jätä ympäri vuo­den, hin­nan saa ker­toa ainakin kahdel­la, kos­ka sit­ten se voima tarvit­see talvek­si varastoida.

  13. Helsingillä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näitä Osmon pohd­in­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­lisen epäre­hellisyy­den joka niis­sä on nähtävis­sä. Helsin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gialaitos joka polt­taa hiilestä ja kaa­sus­ta rahaa kaupun­gin kas­saan. Päästöt­tömäl­lä poltol­la kaupun­ki jou­tu­isi rahoit­ta­maan toim­intaansa muil­la tuloilla.

    Ymmär­rän se, että et pidä kivi­hi­ilestä. En minäkään. Ja eri­tyisen paljon inhoan sitä, että ener­gialaitok­set tahkoa­vat rahaa kaukoläm­pö­mo­nop­o­lil­la. Se on ympäristön kannal­ta aivan väärin ohjaa­va signaali.

    Mut­ta mitä Helsin­gin pitäisi sit­ten mielestäsi tehdä, että globaalit päästöt väheni­sivät? Anna nyt jokin real­isti­nen vaihtoehto.

  14. @Osmo: En itsekään kat­so, että fuu­siovoiman varaan kan­nat­taa ilmastopoli­ti­ikkaan rak­en­taa, mut­ta on syytä huo­ma­ta, että aurinkovoima on myös ollut tois­t­en visionäärien puheis­sa 70-luvun lop­ul­ta läh­tien “ihan koh­ta yhtä hal­paa kuin voiman­lähde x”. Se on edelleen ilman varas­toin­ti­akin järkyt­tävän kallista. USA:ssa Kali­for­ni­as­sa annet­taan val­tion­takauk­sia hin­nal­la 25 mil­jar­dia dollaria/toimitettu GW 25 vuo­den elin­iän omaavas­ta laitoksesta.

  15. Osmo:

    Fuu­siovoima tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan ilmeis­es­ti hyvin kallis ratkaisu. Uskon enem­män aurinkovoimaan.

    Aurinko on var­masti merkit­tävä tek­i­jä, mut­ta tuskin meil­lä pohjoises­sa. Vaik­ka pan­elei­den hin­nat lask­i­si­vat tasolle, jol­la tuotet­tu ener­gia olisi oikeasti vai­h­toe­hto, pitäisi myös kek­siä tapa varas­toi­da ener­giaa taloudel­lis­es­ti (meil­lä on melkein puoli vuot­ta, jol­loin aurinkosähkön tuotan­to on käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen nolla).

    Sähkön huolto­var­muu­den vaa­timus estää hul­lut ajatuk­set Saha­ras­ta ja Super Gridis­tä. Kun kat­soo mitä siel­lä päin maail­maa tänäkin vuon­na tapah­tuu pitää olla kyl­lä poli­it­tis­es­ti aika ide­al­isti, jos vakavis­saan ajat­telee moista.

  16. Anna-Liisa: “Tämän blo­gin isän­tä ja kom­men­taat­torit: arvelet­teko että fuu­sio- tai muun uuden, järeän luokan ener­gian kehit­te­lyä voitaisi­in merkit­tävästi vauhdit­taa, jos siihen investoitaisi­in hyvin paljon enem­män resursseja?”

    Kan­nat­taa lukea tämä ja muo­dostaa sit­ten oma mielipi­de. Omani on että rahan kaatamis­es­ta fysi­ikan perus- ja soveltavaan tutkimuk­seen on keskimäärin merkit­tävästi enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Mat­ka inno­vaa­tios­ta laa­jamit­taiseen tuotan­toon saat­taa vain kestää use­am­man sukupolven.

  17. Oliko­han se Siemens, joka on jo rak­en­ta­mas­sa koko Euroopan ja Pohjois-Afrikan kat­tavaa verkos­toa päästöt­tömän ener­gian siir­toon. Sähkön siir­ron häviötkin ovat vähen­emässä teknisen kehi­tyk­sen myötä. Käytän­nössä kaiketi ener­giaa siir­retään Afrikas­ta Euroop­paan. Huolto­var­muuskeskus Suomes­sa ei var­maan hyväksy, että täl­laisen varaan perustet­taisi­in energiantuotanto.

  18. Miten vihreät näkevät sähkön hin­nan kehi­tyk­sen Suomes­sa seu­raa­van 20 vuo­den aikana? Sähköau­to­jen lisään­tymisen voi/saa ottaa huomioon.

  19. Syn­nyt­tääkö kysyn­tä tar­jon­taa? Kysymyshän on väärin päin, Nimit­täin tar­jon­ta houkut­telee luo­maan kysyn­tää myös ja eri­tyis­es­ti ener­gian osalta. Val­i­taan ener­giantuotan­to, jos­ta on mah­dol­lista saa­da suurim­mat voitot. Niitä voit­to­ja varmis­te­taan luo­ma­l­la ener­gian kysyn­tää — varsinkin tarpee­ton­ta kysyn­tää, siis lait­tei­ta, lait­tei­den valmis­tus­ta ja kulu­tus­tot­tumuk­sia, jot­ka vaa­ti­vat paljon ener­giaa ja joi­ta ilman aikaisem­min pärjättiin.

  20. Otsikon kysymyk­seen vas­taan. Kysyn­tä syn­nyt­tää aina tar­jon­taa, mikäli kysyjil­lä olete­taan ole­van kykyä mak­saa tuotanto/hankintahinta+voitto tar­jon­nan järjestäjälle.
    Sama toimii niin ener­gias­sa kuin luomutuotannossa.
    Ja myös niis­sä lem­pi­lap­sis­sasi parkkipaikois­sa ja autohalleissa..

  21. Peter Selig­son oli melko opti­misti Selig­sonin & Co rahas­toy­htiön neljän­nesvu­osikat­sauk­sen (3/2010) sivul­la 11, jos­sa hän kir­joit­ti usko­vansa aurinko­ken­noi­hin perus­tu­van sähkön­tuotan­non ole­van kau­pal­lis­es­ti kan­nat­tavaa jo muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Mies uskoo tähän todel­la, kos­ka sijoit­taa näke­myk­sen­sä mukaises­ti sekä omil­la että asi­akkaiden rahoilla. 

    Minä en usko ihan näin nopeaan aikataulu­un, mut­ta ei kai siihen sen­tään vuosikym­meniä mene. Kir­im­i­nen tapah­tuu, kuin kynt­tilän polt­to kahdes­ta päästä ja vieläpä keskeltä yhtäaikaa: 1) ken­no­jen hin­nat ovat puoli­in­tuneet tasaisin väli­a­join, 2) hyö­ty­suhde on paran­tunut muu­tamista pros­en­teista lab­o­ra­to­rio-olo­suhtei­den 42 pros­ent­ti­in ja 3) sähkön hin­ta on noussut. 

    Mikäli kaik­ki tek­i­jät kehit­tyvät edes alku­unkaan samal­la vauhdil­la suo­tu­isaan suun­taan, kuin tähän asti, lie­nee aurinkosähkö kau­pal­lis­es­ti kil­pailukykyi­nen huo­mat­tavasti aiem­min, kuin vuosikym­me­nien päästä. Toki men­nyt kehi­tys ei ole tae tulevasta.

  22. Kaapeli Saha­ras­ta Suomeen…pituus vähin­tään 3000km. San­o­taan, että sen pitää pystyä kul­jet­ta­maan 5GW tehol­la sähköä. Uno­hde­taan ener­gian­huk­ka matkan­var­rel­la yms. yms.
    Jos esimerkik­si Skagerrak‑4 pro­jek­tin kus­tan­nus on suun­taa anta­va, kus­tan­nus pelkästään tästä kaapelista voisi olla about 35 miljardia…eli noin 7 miljardia/GW.
    (http://www.statnett.no/en/Cable-projects/Skagerrak‑4/) Sci­fiä se vielä tänään on. Ehkei vuosikym­me­nien päästä, mut­ta paljon pitää tapah­tua ennen kuin tuon poh­jalle kan­nat­taa ilmastopoli­ti­ikkaa rakentaa.

    1. Auringon ener­gia voidaan muut­taa sähkök­si tai kemi­al­lisek­si ener­giak­si. Sähkö siir­tyy nopeasti ja hel­posti, mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania?

  23. Jani Mar­tikainen: ne viimeiset 15-vuot­ta kun minä olen seu­ran­nut asioi­ta, niin aurinkovoimaa on povat­tu saman­hin­taisek­si hiilivoiman kanssa noin vuon­na 2020 (jos seu­raa real­is­tisia vakavas­tiotet­tavia lähteitä). Vuosiluku on pysynyt suur­in­pi­irtein samana nuo 15 vuot­ta, mitä nyt viime vuosi­na on näyt­tänyt siltä, että tavoite voitaisi­in saavut­taa joitakin vuosia etuajassa.

    Suomen ongelmien ratkaisemiseen aurinkovoimas­ta ei silti ole näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa sik­si, ettei sitä ole talvi­aikaan tar­jol­la. Vai halu­aako joku oikeasti pan­ta­ta kansakun­nan selviämisen etelä-Euroop­palais­ten armoille? 

    Ener­giakysymys on myös tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaa ja vai­h­toe­hto, jos­sa euroop­palainen (tai pohjois-afrikkalainen) nahi­noin­ti katkai­sisi suo­ma­lais­ten läm­mi­tyk­sen kovil­la talvipakkasil­la ei vaan ole vaihtoehto.

  24. Aurinkoen­er­gia on utopi­aa. Ei toteudu lähivu­osi­na. Ydin­voima on ain­oa vai­h­toe­hto. Sitä on lisättävä.

  25. Osmo:

    Sähkö siir­tyy nopeasti ja hel­posti, mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania? 

    Ja mitä sit­ten tehdään, kun varas­toitua metaa­nia polte­taan voimalaitok­ses­sa ja syn­tyy CO2-päästöjä ihan kuten maakaasuvoimalassa?

    Vetyä on kai eniten speku­loitu suuren mit­takaavaan ener­giavaras­tok­si, mut­ta siel­läkin on ongel­mana sys­teemin hyö­ty­suhde. Elek­trolyysil­lä vetyä, jos­ta sit­ten talvel­la kun aurinko ei paista tehdään takaisin sähköä tarkoit­taa aika surkeaa hyö­ty­suhdet­ta (suu­ru­us­lu­okkaa 20%), joten niit­ten aurinkopa­neelei­den hin­nan pitää laskea todel­la alas.
    Ja mihin sit­ten varas­toitaisi­in puolen vuo­den sähkönku­lu­tus­ta vas­taa­va määrä vetyä?

  26. Nykyke­hi­tys menee siihen suun­taan, että raskas teol­lisu­us Suomes­ta häviää (ellei val­tio sitä avokä­tis­es­ti tue). Rak­en­tamises­sakin men­nään kohti pas­si­iv­i­talo­ja. Sähkönku­lu­tus saat­taa aivan real­is­tis­es­ti kään­tyä laskuun.
    Se pitää toki muis­taa, että teol­lisu­u­den osalta päästöon­gel­ma ei katoa vaan siir­tyy toisaalle.

  27. Helsingillä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näitä Osmon pohd­in­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­lisen epäre­hellisyy­den joka niis­sä on nähtävis­sä. Helsin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gialaitos joka polt­taa hiilestä ja kaa­sus­ta rahaa kaupun­gin kas­saan. Päästöt­tömäl­lä poltol­la kaupun­ki jou­tu­isi rahoit­ta­maan toim­intaansa muil­la tuloilla.

    Tässä on minus­ta se vil­lakoiran ydin! Ain­oa ratkaisu (ja hyvin iso ja pitkäaikainen investoin­ti) on mielestäni riit­tävänkokoinen ydin­voimala tai use­ampi pienem­pi, jol­la Helsin­ki tuot­taa hal­paa ja puh­das­ta ener­giaa myös muille myytäväksi.
    Ihan maanti­eteel­lis­es­ti mieleen tulee tässä lisäk­si Viro, jon­ka Helsin­ki voisi viedä maalle nyky­istä vähäpäästöisem­pää energiaa.

  28. Kale­vi Ranta­nen Tiedelehdessä:“Suomen suurim­man hiilivoimalan, Inkoon, teho on 1 000 megawat­tia. Kiinaan siis syn­tyy enem­män kuin kolme Inkoo­ta kuukaudessa. Myös ydin­voimaan ver­taa­mal­la saamme kuvaa suu­ru­us­lu­okas­ta. Olk­ilu­o­toon raken­netaan hitaasti ja har­taasti maail­man suur­in­ta, 1 600 megawatin ydin­voimalaa. Kiina polkaisee joka kuukausi pystyyn kah­den Olk­ilu­odon ver­ran hiilisähkötehoa.”

    Tätäkin taus­taa vas­ten on vihrei­den har­joit­ta­ma päästövähen­nyskeskustelu jär­jetön­tä. Vaik­ka Suo­mi lakkautet­taisi­in, niin sil­lä ei olisi käytän­nössä mitään vaiku­tus­ta maail­man hiil­i­tas­apain­oon. Vihreät puhu­vat lisäk­si Suomen 40 pros­entin ei-fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tavoitteesta.

    Onko tämän tavoit­teena saat­taa Suo­mi kil­pailukyvyssään van­ho­jen itäblokin val­tioiden tasolle? Vai onko vihrei­den verkos­tol­la luo­tu­na ase­mat ei-fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hallintoneuvostoissa ?

    Vai onko syynä Mankalan kaltais­ten tuuli- ja vesivoimaa myyvien yri­tys­ten tahkoa­mat voitot , Helsin­gin ener­gialle ja kaupungille? Tässä tapauk­ses­sa olisi kyse pahim­man laa­tuis­es­ta kyläpoli­ti­ikas­ta ja pelkästään omien etu­jen, ei koko Suomen etu­jen ajamisesta.

  29. “mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania?”

    Tuo kun saadaan aurikoen­er­gias­sa hal­tu­un, niin hom­mat alka­vatkin olla jo parem­mal­la puolel­la. Vetyä on help­po tuot­taa, mut­ta han­kala varas­toi­da. Kasvit tekevät auringonva­l­osta hiiltä, mut­ta kasvit vaa­ti­vat paljon huolen­pitoa. Pitäisi vain löytää kohta­laisen hal­pa ja kohta­laisen hyvän hyö­ty­suh­teen omaa­va pros­es­si. Ei kai tässä luon­non­lake­ja tarvitse rikkoa. Ehkä etisvä löytää.

  30. Suomen met­sät toimi­vat hiilin­ielu­na, kun niitä ei liikaa haka­ta. Jos paperite­hdas lopete­taan Suomes­sa ja peruste­taan uusi Etelä-Amerikkaan, hiilin­ielu Suomes­sa luul­tavasti tehos­tuu. Mut­ta mikä on sen E‑Amerikan laitok­sen vaiku­tus ja uusi­u­tuuko siel­lä kaadet­tu met­sä parem­min kuin Suomes­sa (jos­sa se esim. Lapis­sa uusi­u­tuu aika huonosti…) ?

  31. Päästö­jen globaali hillintä käy itsek­seen, kun öljyn hin­ta tämän ylös ja alas seilaamisen ohel­la keskimäärin hil­jalleen nousee, mikä vaikut­taa muunkin ener­gian hintaan.

    Kun ener­gian kysyn­tä jää suurem­mak­si kuin nykyisen hal­van ener­gian tar­jon­ta, kysyn­tä sekä kohdis­tuu kalli­iseen ener­giaan, jos­sa on kasvupo­ten­ti­aalia (tuuli‑, aurinko- yms., jota voi rak­en­taa lisää rahal­la) että osin leikkau­tuu pienem­mäk­si korkean hin­nan takia.

    Maaäi­ti kiit­tää kummastakin.

  32. Eli globaal­isti sel­l­ute­htaas­ta on vähem­män hait­taa ympäristölle Etelä-Amerikas­sa kuin Suomessa?

  33. Mik­si vihreät “apu­jär­jestöi­neen” eivät nouse bar­rikaadeille euka­lyp­tus-puu­pel­to­jen mon­imuo­toisu­u­songelmia vas­taan. Ko. sel­lu tuote­taan ympäristöä ja työn­tek­i­jöitä riistämällä.Ei näy Man­ner­heim­intiel­lä vil­la­pai­ta-armaadaa ban­derollei­neen suurkap­i­tal­isia riistäjävoimia vastaan.

    Kehi­tys­mais­sa har­joite­taan uuden ajan siir­tomaid­en riistopolitiikkaa,jota toteut­ta­vat län­si­maiset pörssiy­htiöt. Län­si­maid­en hal­li­tuk­set tuke­vat tätä poli­ti­ikkaa verotuskäytännöllä.

    Talouden asiantun­ti­jat nimit­tävät Euroop­paa talous­museok­si, jos­sa ei saa­da enää kasvua aikaan. He ovat siinä mielessä väärässä, että he eivät ole huomioi­neet tämän uuskolo­nial­is­min vaiku­tus­ta. Ja siinä oike­as­sa, että tästä eivät kansal­lis­val­tiot hyödy vero­tuk­sen vinou­tu­man vuoksi.

    Suo­ma­lainen yltiöpäi­nen uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den vaa­timus­ta­so vie meitä kiihtyväl­lä vauhdil­la talous­museon malliesimerkiksi.

    1. Euka­lyp­tus­pel­to ei todel­la ole bio­di­ver­si­teetin kannal­ta mikään ihanne, mut­ta onko vehnäpel­lon bio­di­ver­si­teet­ti jotenkin parem­pi? Pel­tovil­je­ly on peltoviljelyä.

  34. Vihreät voisi­vat puo­lus­taa Suomen met­sien mon­imuo­toisu­ut­ta. Ne ovat kehit­tyneet jatku­vat­sti yksipuolisem­paan, puu­pel­tomaisem­paan suun­taan. Hal­li­tuk­sen “risu­paket­ti” kiihdyt­tää tätä kehi­tys­tä edelleen.

    Tarkkailen Suomen luon­toa mielu­um­min yht­enä ekol­o­gise­na (sekä ihmisille, eläimille että kasveille tarkoitet­tuna) orgaanise­na kokon­aisuute­na kuin muta­mana hyvin ylläpi­det­tynä pis­temäisenä elämyspuis­tona (kansal­lispuis­tona), joi­hin vihreytä kaipaa­vat ihmiset voivat men­nä virk­istäy­tymään. Bio­di­ver­si­teet­ti ei säi­ly pis­temäi­sis­sä reser­vaateis­sa samoin kuin myös kokon­aisuute­na toimi­vas­sa ympäristössä. Pitäisi oppia aset­ta­maan rajo­ja sille, miten tehokkaasti maa­pal­lon pin­ta-ala val­jaste­taan kul­loisenkin teol­lisu­u­den (tai tehomaat­alouden) resurssik­si. Se 90% “suo­jelema­ton­ta” on myös tärkeä osa kokon­aisu­ut­ta, ei vain se 10% suojeltua.

  35. Aurinkoen­er­gia on nykyte­knolo­gial­la kus­tan­nuk­sil­taan kallista ver­rat­tuna mihin hyvän­sä muuhun sähkön­tuotan­to­muo­toon siel­lä, mis­sä sähköverkko on käytet­tävis­sä. Ei sinän­sä ole mitään peri­aat­teel­lista fysikaal­ista estet­tä, etteikö se voisi olla merkit­tävästi halvem­paa. Mut­ta mate­ri­aal­i­ti­eteel­lisiä läpimur­to­ja tarvi­taan, jot­ta tämä toteutuisi.

    Ja vaik­ka oltaisi­in äärim­mäisen opti­mistisia teknolo­gian kehi­tyk­sen suh­teen, tuol­laisen resurssin käyt­töönot­to ei tapah­du het­kessä. Tarvi­taan paneel­ia valmis­ta­vat tuotan­to­laitok­set, tarvi­taan sähkön­si­ir­toin­fraa, tarvi­taan maap­in­ta-alaa. Siitä, kun teknolo­gia on tarpeek­si hyvää (ehkä jopa 10 vuo­den sisään) kestää var­masti ainakin 10 vuot­ta siihen, että ensim­mäi­nen taloudel­lis­es­ti omil­laan toimeen tule­va pilot­ti­laitos on toimin­nas­sa. Ja vielä pari vuosikym­men­tä lisää, ennen kuin aurinkovoiman osu­us koko ener­giantuotan­nos­ta alkaa olla merkittävä.

  36. Onko ruot­salaiset hölmöjä kun eivät ole huo­man­neet tuulivoiman rajal­lisu­ut­ta vaan rak­en­ta­vat Pohjois-Ruot­si­in maail­man suur­in­ta 1101 voimalan tuulipuis­toa, jos­ta vuosi­tuotan­toa syn­tyy noin 1000 MW ydin­voimalan ver­ran? Tuulivoima on IPCC mukaan vuon­na 2030 bioen­er­gian ohel­la käytän­nössä ain­oa fos­si­ilisen ener­gian ja ydin­voiman kanssa taloudel­lis­es­ti kil­pail­e­va tuotan­to­muo­to (vesivoiman ohel­la, mitä ei juuri voi kas­vat­taa Pohjo­is­mais­sa). Oma ratkaisuni olisi seu­raa­va paketti:
    ‑val­tavasti tuulivoimaa ja vesi­varas­toin­nin lisäämistä sopivi­in kohti­in vuo­rille pumpat­tavi­in vesi­varas­toi­hin (80 % hyö­ty­suhde varas­toin­nis­sa), tule­vaisu­udessa myös (sähköau­to­jen) akut+ vety­varas­toin­ti tar­joa­vat osaratkaisu­ja jos hin­ta putoaa
    ‑super­grid Euroopan tuulivoiman siir­toy­hteyk­sien paran­taamiseen (joskus ehkä aurinko voi tul­la myös kun­nol­la mukaan jos kus­tan­nuk­set putoaa merkit­tävästi, Sak­sas­sa 1 % aurinkosähkön hin­ta tosin on ollut järkyt­tävän suuri)
    ‑bioen­er­giaa met­sistä jonkin ver­ran lisää, ehkä 20 ‑40 TWh (10–20 milj. m3) luon­to vielä kestäisi lisää
    ‑biokaa­sun poten­ti­aali saat­taisi olla 15 TWh jos myös yksit­täiset tilat saisi edes saman syöt­tö­tar­if­fin kuin suuret laitokset
    ‑mas­si­ivi­nen ener­gian­säästö saisi pois pitkäl­lä aikavälil­lä koti­talouk­sista ja palveluista ehkä 20 % ja koko Suomen ener­gias­ta 10 %, kun teol­lisu­us kuitenkin kulut­taa puo­let ene­r­i­as­ta ja siel­lä säästöpo­ten­ti­aali lie­nee pienem­pi. Teol­lisu­ut­ta en tah­toisi siirtää suuripäästöisi­in maihin
    -(välil­lisen) kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen vero­tuk­sel­la ylisu­uren kulu­tuk­sen pienentämiseksi
    ‑itse en ole ydin­voimamiehiä vaan jät­täisin sen pois paletista jos vain yhteiskun­ta suos­tu­isi hie­man korkeam­paan ener­gian hin­taan, joka perus­tuu uusi­u­tu­vi­in ja ener­gian­säästöön. Ydin­voima on kuitenkin tuhat ker­taa parem­pi kuin nykyi­nen fos­si­ilis­ten polton jatkami­nen, jos muu ei auttaisi.
    ‑kaikkein tärkein kuitenkin olisi globaali/EU:n säätämä asteit­tain nou­se­va hiiliv­ero (+tuon­ti­t­ul­lit ilmas­to­vas­tu­ut­tomil­ta mail­ta), joka suh­teel­lisen pian jät­täisi fos­si­iliset ikuisik­si ajoik­si maa­han ja merenpohjiin

  37. Tuore Mon­bi­otin blo­gi käsit­telee hyvin teemaa, eli vaik­ka kaik­ki muu ener­gia saataisi­in alas sähkönku­lu­tus kas­vaa tule­vaisu­udessa. Bri­tann­ian hal­li­tus uskoo vah­vasti ydin­voimaan ja toteaa sen kus­tan­nuste­hokkaim­mak­si keinok­si päästövähen­nyk­si­in ja tuulivoima on ain­oa sen kanssa kil­pail­e­va kus­tan­nuste­hokas keino 2030. Itse edelleen toivon (epäre­al­is­tis­es­ti?) että uusi­u­tu­vat riittäisivät.
    http://www.guardian.co.uk/environment/georgemonbiot/2011/may/27/why-choose-nuclear-renewable-energy?intcmp=122

  38. Soininvaara:“mutta onko vehnäpel­lon bio­di­ver­si­teet­ti jotenkin parempi?”

    On. Ruuan­tuotan­to on tärkeäm­pää kuin monikansal­lis­ten yri­tys­ten osak­keen­o­mis­ta­jien voitot. Euka­lyp­tus­pel­to­jen tapauk­ses­sa luon­non ja työläis­ten riis­to muis­tut­taa 1800- luvun teol­lis­tu­misen kehitystasoa.

    Juho Laadun mielip­itet edus­ta­vat nyky­istä met­sien omis­tamisen sosial­isoin­ti­vaa­timus­ta. Met­sän­o­mis­ta­jille sälytetään jos jonkin­laisia velvoit­tei­ta: ser­ti­fioin­nit , laki­in perus­tu­vat uudistamisvelvoitteet,metsänhoitomaksut, myyn­tiverot , kiin­teistöverot jne. 

    Puunos­ta­jat muo­dosta­vat yhteis­tu­umin ostokartellin, jos­ta ei kuulem­ma ole ollut mitään hait­taa myyjille. Venäjältä tuo­daan puu­ta, kun suo­ma­lainen puu on muka liian kallista. Velvoit­tei­ta lisätään (tule­va hal­li­tus), mut­ta hin­nan pitäisi laskea. 

    Kun met­sien kiin­teistövero tulee, niin sen vasti­neek­si on myös tul­ta­va vas­taavasti mak­sut met­sien virk­istyskäytöstä, esim. kalas­tusko­rtin tapaan.

    Soin­in­vaar­alle vielä: tehomaat­alous on suo­raa seu­raus­ta kulut­ta­jan hal­van ruuan vaa­timuk­ses­ta. Yhtääl­lä huude­taan val­u­mista, mon­imuo­toisu­u­den katoamis­es­ta, hiilipäästöistä ja toisaal­la ruuan pitäisi olla hal­paa. Aivan sama kuin met­sienkin kohdalla. 

    Hal­pa ja hyvä eivät toteudu samas­sa tuotteessa.

  39. Kaikkein älyt­tömin pel­to­jen käyt­tö­muo­to on biopolt­toainei­den tuotanto.

    Se on alka­nut jo rajoit­taa ruuan tuotan­toa ja ruuan hin­ta on nousus­sa. Tosin muitakin syitä löy­tyy esim lun­non­tuhot. Alla lain­aus Tekni­ik­ka &Talous lehdestä Bri­tann­ian biopolt­toaineen tuotan­toa käsit­televästä artikkelista .

    Tämä luo uusia uhkaku­via, sil­lä ruuan puute johtaa väistämät­tä lev­ot­to­muuk­si­in ja köy­him­mis­sä mais­sa nälkäkuolemiin

    “Maail­man­pank­ki, OECD ja myös Bri­tann­ian hal­li­tus ovat sitä mieltä, että biopolt­toaineet ovat yksi merkit­tävä tek­i­jä ruoan hin­nan nousun taustal­la. Myös YK on esit­tänyt biopolt­toainei­den kysyn­nän yhdek­si syyk­si, joka johtaa seu­raa­van vuosikymme­nen aikana ruoan kallis­tu­miseen peräti 40 prosentilla. ”

  40. Tapio Pel­to­nen, kyl­lä noi­ta aurinkovoimaloi­ta on jo nyt paneeleil­la ja ilman.

    Vedyn varas­toin­nin suh­teen taas veikkaan, että joku pel­let­tisys­tee­mi tulee ABC-asemille klape­ja kor­vaa­maan aika pian. Uskon myös, että järvi- tai merivedestä ruve­taan koh­ta duu­naa­maan vetyä kotikon­stein eli ilman huip­pute­k­nol­o­gisia vem­paimia sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa nyt läm­mitetään puul­la ja kat­so­taan telkkaria akuilla.

    Saadaanko, muuten, vetyä poltet­taes­sa sivu­tuot­teena vet­tä niin paljon, että sil­lä on merk­i­tys­tä sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jos­ta puh­taas­ta vedestä on pulaa? Jos siis ote­taan vaik­ka meriv­et­tä, muute­taan se paneeleil­la vedyk­si ja sit­ten ener­giak­si ja puh­taak­si vedeksi.

  41. Vihreät timantit:“Talousmetsissä avo­hakkuille tarvi­taan vaihtoehtoja,
    kos­ka avo­hakkuiden kantorahatulot
    eivät paikoin kom­pen­soi riit­tävästi virkistykselle,
    maise­malle, luon­nolle, matkailulle, sahapuun
    laadulle sekä riistalle koitu­via haittoja”

    Het­ki­nen… myyn­nin tulois­tako pitäisi saa­da kor­vaus avo­hakku­un aiheut­tamista haitoista ? Siis met­sän­o­mis­ta­ja velvoitet­taisi­in kom­pen­soimaan virk­istyskäytölle, matkailulle ja riistalle aiheutu­via vahinkoja ?

    Met­sähän on omis­ta­jansa omaa aluet­ta, jota verote­taan (sosial­isoitu) jo moninker­tais­es­ti. Vihrei­den ohjelma­pa­perin mukaan omis­ta­jan pitäisi lait­taa oma met­sän­sä kun­toon matkailua, mar­jas­tus­ta, virk­istys­tä ja muu­ta bisnestä varten. Voi tätä sosial­isoin­nin määrää.

    Vinkkinä vielä, että jos mar­jas­ta­ja, hir­vestäjä, suun­nista­ja , moot­torikelkkail­i­ja , mönkkärikus­ki jne. loukkaa itsen­sä avo­hakkuiden jäl­keen huonos­ti tasa­t­us­sa met­sässä , niin omis­ta­ja on kor­vausvelvolli­nen. Ryh­mäkanne pystyyn ja sassiin. 

    Parhait­en vihreät ja luon­to­jär­jestöt voivat aut­taa suo­ma­laista met­sää mobil­isoimal­la mas­si­ivisen poikotin eukasel­lu­tuot­teelle. Kan­sain­vä­li­nen työsaar­to Uruguayn tehtaille, euka­lyp­tus-lai­vat ter­ror­in kohteek­si valaan­pyyn­tialus­ten tapaan. Nyt Koi­jär­ven vet­er­aan­it komssivil­la­pai­dat naf­tali­in­ista , ket­tin­git kaapista ja eikun kahli­u­tu­maan Uruguayhin. 

    Met­sän­hoit­o­mak­sus­ta (vero) vihreil­lä on kyl­lä rak­en­ta­va kanta.

  42. Ener­giakeskustelus­sa pyritään myös joht­maan harhaan ja kohdis­ta­maan syyt­te­ly kotitalouksiin.
    Kuit­nekin elinkei­noelämän ja julkisen kulu­tuk­sen käyt­tö on 76 % kokonaiskäytöstä.

    Suomen sähkönku­lu­tus jakau­tui sek­tor­e­it­tain seu­raavasti: 53 % teol­lisu­us ja rak­en­t­a­mi­nen, koti- ja maat­alous 24 % ja palve­lut ja julki­nen kulu­tus 19 %. 

    Merkit­täviä kohtei­ta ovat toimis­tot ja julkiset rakennukset.

    Eri­tyis­es­ti viras­tot ovat tehot­to­mia ja tuh­laa­jia per­in­tei­sine kop­pi­toimis­toi­neen. Täl­laiseesa toimis­tossa tarvi­taan tilaa n 20 m² per henkilö, kun tehokkaal­la avo­toimis­tol­la voi päästä jo 6–7 m² tehokkuuten .

    Ja suosi­mal­la etä­työtä voidaan edelleen vähen­tää toimis­to­jen rak­en­tamista ja turhaa sähkönkulutusta
    Esimerk­ki tuh­lauk­ses­ta on Helsin­gin kaupun­ki, joka suosii kop­pikont­tor­e­i­ta ja jär­jestää johta­jilleen tuh­laa­van suuria huonei­ta .Hyvä huono esimerk­ki on Voutilainen

    Nykyaikainen johta­ja ei enää tarvitse omaa huonet­ta , sil­lä hän on har­voin paikalla.

  43. Mie­lenki­in­toista on , miten näitä keskustelu­ja pyritään joh­dattmaan sivu­raiteille ja estämään keskustelu sen todel­li­sista tarkoitusperistä.

    Esim keskustelu ener­gian tuotan­non hait­to­jen vero­tuk­ses­ta peit­tää todel­lisen tavoit­teen, sen että pyritään tasavero­tuk­seen tai oikeam­min regres­si­iviseen vero­tuk­seen. Kun tarkoi­tus­perä naamioidaan hyvän tavoit­teen paketik­si niin ihmiset hyväksyvät sen eivätkä arvostele sitä.

    Ja har­va edes huo­maa mihin todel­lisu­udessa pyritään.

    Ei eläkekeustelunkaan tarkoi­tus ole työurien pidenä­ti­men, sil­lä se edlyt­täis n 700000 uuden työ­paikan luomista, jot­ta työu­rat piteni­sivät oikeasti. Siihen kasvu­lu­vut eivät yllä.
    Eikä 60–70-vuotias työvoima käy yri­tyk­sille kau­pak­si kun 45 ‑vuo­ti­askin on jo van­ha ja ulko­maalaista oikeaikäistä työvoimaa on rajat­ta saatavilla.

    Mut­ta yri­tys­ten kulut pienen­vät , kun työt­tömyys­vaku­u­tus- ja eläke­mak­sut alenevat ja rahas­toista voidaan kaa­p­a­ta kym­meniä mil­jarde­ja yri­tyk­sille ja eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den omistajille.
    Eläkeputken lopet­ta­mi­nen siirtää ikään­tyneen työt­tömän elatuk­sen rahoituk­sen yri­tyk­siltä Kelalle, val­ti­olle ja kun­nille eli käytän­nössä palkansaajille.

    Samoin ulko­maalaiskeskustelu on onnis­tut­tu rasis­miko­r­tilla siirtämään pois ongelmista ja kansa saatu vaiken­e­maan rasisti ‑syytösten pelossa.

    Osmo väit­tää min­ua vain­o­harhaisek­si, mut­ta olen siivon­nut niin mon­ta mätää organ­isaa­tio­ta, että olen oppin­ut kat­so­maan tari­noiden taakse ja analysoimaan min­ulle ker­rot­tu­jen tari­noiden taustal­la ole­via todel­lisia moti­vaa­tioi­ta. Use­am­min olen ollut oike­as­sa kuin väärässä.

  44. Yksi ener­gia- ja ilmastopoli­ti­ikan vaar­al­lisimpia usko­muk­sia on se, minkä Simo Mele­nius kir­joit­ti tääl­lä näin:

    “Päästö­jen globaali hillintä käy itsek­seen, kun öljyn hin­ta tämän ylös ja alas seilaamisen ohel­la keskimäärin hil­jalleen nousee, mikä vaikut­taa muunkin ener­gian hintaan.

    Kun ener­gian kysyn­tä jää suurem­mak­si kuin nykyisen hal­van ener­gian tar­jon­ta, kysyn­tä sekä kohdis­tuu kalli­iseen ener­giaan, jos­sa on kasvupo­ten­ti­aalia (tuuli‑, aurinko- yms., jota voi rak­en­taa lisää rahal­la) että osin leikkau­tuu pienem­mäk­si korkean hin­nan takia.

    Maaäi­ti kiit­tää kummastakin.”

    Se, mikä tämän myytin puolestapuhu­jil­ta jää tajua­mat­ta on, että tuulen ja auringon lisäk­si maail­mas­sa on myös val­ta­vat määrät sel­l­aisia huono­laa­tu­isia fos­si­il­isia polt­toainei­ta, joi­ta ei kan­na­ta käyt­tää sil­loin, kun ener­gia on oikein hal­paa ja jot­ka sik­si ovat enim­mäk­seen vielä maan uumenis­sa, mut­ta joiden hyö­dyn­tämisen korkea ener­gian hin­ta tekee edullisek­si. Näi­den öljyliuskei­den, rusko­hi­il­ten, vaikeasti hyö­dyn­net­tävien kivi­hi­iliesi­in­tymien sun muiden hiil­i­jalan­jäl­ki on hir­muinen, kos­ka ener­gian tiristämisek­si ihmis­ten käyt­töön pitää kaivaa ja/tai kuumen­taa mas­si­iviset määrät muu­ta mas­saa ja iso osa brut­toen­er­gias­ta menee siihen. Päästöt hyö­dyn­tämis­es­tä saatavaa net­toen­er­giayk­sikköä kohti ovat korkeita.

    Taval­la tai toisel­la pitää päästä siihen, että val­taosa tel­luk­semme huono­laa­tu­i­sista fos­si­il­i­sista polt­toaineista jää käyt­tämät­tä. Jos tekni­ik­ka ener­gian siep­paamisek­si auringos­ta, tuules­ta ja muus­ta vähähi­ilis­es­tä etenisi tarpeek­si nopeasti, ener­gian hal­pa hin­ta voisi riit­tää rauhoit­ta­maan öljylius­keet ja muut. Ehkä siihen joskus päästäänkin, mut­ta tois­taisek­si näyt­tää siltä, että huonon fos­si­il­i­hi­ilen hyö­dyn­tämistä pitää rajoit­taa esimerkik­si hiilid­iok­sidipäästöjä verottamalla.

    Toisin sanoen Simo Mele­nius on aivan oike­as­sa siinä, että ener­gian hin­nan nousu hillit­see kulu­tus­ta ja kan­nus­taa tuotan­toa, mut­ta hän on perin juurin väärässä olet­taes­saan, että kan­nus­tus kohdis­tu­isi vain tai enim­mäk­seen uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Jot­ta tästä ole­tuk­ses­ta tulisi tot­ta, ener­gian hin­nan­nousun rin­nalle pitää saa­da hiilipäästö­jen hin­nan­nousu (tai joitain mui­ta rajoit­timia, esimerkik­si hiil­i­jalan­jäl­jeltään hirveimpi­en ener­gia­muo­to­jen kieltämistä).

    Kun näköpi­iris­sä ei tai­da olla sel­l­aista kan­sain­välistä ilmastopoli­it­tista yksi­tu­umaisu­ut­ta, joka saisi vaikka­pa Kanadan pidät­täy­tymään öljy­hiekkansa hyö­dyn­tämis­es­tä tilanteessa, jos­sa sil­lä voi tien­ata mil­jarde­ja, olisi vii­sain­ta toivoa öljylius­keesta tiris­tet­tävälle öljylle mah­dol­lisim­man matalia maail­man­markki­nahin­to­ja. Tätä voi tavoitel­la yhtäältä panos­ta­mal­la uusi­u­tu­van ener­gian teknolo­gioiden ja ener­giate­hokku­u­den kehit­tämiseen ja toisaal­ta hillit­semäl­lä ener­gian kulu­tus­ta vero­tuk­sel­la (mieluiten tietysti sel­l­aisel­la, joka perus­tuu hiilipäästöihin).

  45. Amatööri,

    Tuo Vihreät timan­tit ‑lin­japa­peri ei ollut tut­tu. Se sisäl­si paljon asi­aa, ja sekä hyviä että huonom­pia kan­nan­ot­to­ja. Met­sien 90% osu­u­den hoitoon suositelti­in ainakin eri­rak­en­teiskas­vatuk­sen mah­dol­lis­tamista. Ihan hyvä yksit­täi­nen aja­tus, vaik­ka paperin kokon­aisu­us näyt­ti ole­van vielä enem­män tuon suo­jel­lun 10%:n virittelyssä.

    Huonoista puolista voisin maini­ta vaik­ka tuon EU:n 38%:n uusi­u­tu­vatavoit­teen. Min­ua vähän hirvit­tää aja­tus, että kokon­aisku­lu­tuk­sen kas­vaes­sa jokaista uut­ta ydin­voimalaa kohti pitää val­jas­taa myös lisää met­sää hak­keen tuotan­toon. Vihreistä sai sen kuvan, että hal­li­tuk­sen ener­gia­paketis­sa vihreille ikävän ydin­voimapäätök­sen tas­apain­ot­tamisek­si vihreät iloit­si­vat siihen kytketys­tä risu­paketista, joka lisää uusi­u­tu­vaa ener­giaa, ja samal­la rasitus­ta luon­nolle. Ris­tiri­itainen tilanne.

    En löytänyt paperi­sta vielä min­ua tyy­dyt­tävää ja tas­apain­oista analysia ja suun­nitel­maa met­siemme tule­vaisu­udelle. Hyvä kuitenkin, että paperi on kir­joitet­tu. Paljon asi­aa ja pohdintaa.

    Ei täl­lä ker­taa tämän enem­pää. Paperis­sa olisi kyl­lä hyviä aiheita.

  46. Ilpo Per­naa,

    En kan­na­ta met­sien suo­jelun mak­sat­tamista met­sän­o­mis­ta­jil­la. Jos päätetään yhdessä suo­jel­la luon­toa aiem­paa parem­min, luon­nolli­nen mak­sa­ja on val­tio eli kaik­ki veron­mak­sa­ja yhdessä.

  47. Ilpo Per­naa, pitäisin out­ona, jos kulut­ta­jat eivät vaatisi hal­paa ja hyvää ruokaa. Ei val­taosa ihmi­sistä voi ruve­ta toim­i­maan kuin venäläiset uus­rikkaat vit­seis­sä. (Esim: Paljonko mak­soit solmiostasi? Sata dol­lar­ia tuos­sa tavarat­alos­sa. Hul­lu, parin kort­telin päästä olisit saanut sen kahdel­la sadalla!)

  48. vaik­ka kaik­ki muu ener­gia saataisi­in alas sähkönku­lu­tus kas­vaa tulevaisuudessa.

    Voisi jopa sanoa, että kos­ka kaik­ki muu ener­giankäyt­tö saadaan lasku­un, sähkönku­lu­tus kas­vaa tulevaisuudessa.

    Tässä on osin kyseessä van­ha kun­non “maton­nurk­ka ylös, roskat alle” ‑strate­gia. Sähkö on siitä muka­va ener­gia­muo­to, että sil­lä pystytään joitakin liiken­netarpei­ta luku­unot­ta­mat­ta kat­ta­maan käytän­nössä kaik­ki ener­giatarpeet. Sil­lä voi läm­mit­tää, valaista, jäähdyt­tää, liikut­taa konei­ta, liikut­taa bit­te­jä, jne.

    Lisäk­si ener­gianku­lu­tus­luke­mat saadaan mukavasti alas, kos­ka sähköl­lä voidaan tehdä asioi­ta tehokkaasti. Se tosin on sikäli hui­jaus­ta, että sähköä me emme koskivoimaa luku­unot­ta­mat­ta pysty tuot­ta­maan mitenkään energiatehokkaasti.

    Fos­si­il­isia polt­toainei­ta käytetään olen­nais­es­ti kah­teen asi­aan: läm­mön tuot­tamiseen ja liiken­teeseen. Läm­mön kohdal­la siir­tymi­nen sähköön ja läm­pöpump­pui­hin on mielekästä, liiken­teen kohdal­la siir­tymi­nen öljys­tä hiilivoimaan taas voi olla jopa haitallista.

    Suurin jär­ki sähköön siir­tymis­es­tä tulee ener­giantuotan­to­tapo­jen jous­tavu­ud­es­ta, voidaan käyt­tää uusi­u­tu­via. Valitet­tavasti käytän­nössä kaik­ki lisäku­lu­tus kate­taan hiilivoimal­la vielä pitkään.

  49. Osmo tote­si bloggauksessan:

    Ydin­voiman osalta kysyn­tä tietysti on edel­ly­tys tar­jon­nalle. Pitäisi tun­tea sähkö­markki­noiden todel­li­nen toim­inta parem­min kuin tun­nen tietääk­seen, mis­sä määrin voi sanoa, että sähköläm­mi­tys edesaut­taa investoin­te­ja ydin­voimaan. Sähköläm­mi­tyk­sen hiil­i­jalan­jäl­jestähän tämä keskustelu alkoi.

    Ehkä saimme tähän yhden vas­tauk­sen euroop­palaisit­tain tänään, kun Sak­sa ilmoit­ti luop­u­vansa ydinvoimasta.

    Kos­ka Sak­sa ei pysty mil­lään lisäämään uusi­u­tu­vien­sa lisäämistä jo sovi­tu­ista ja pääte­ty­istä tuol­la määräl­lä, reikä tul­laan kat­ta­maaan hiilivoimal­la. Mat­ka CO2-päästöt­tömään tule­vaisu­u­teen piteni.

    Lisärak­en­t­a­mi­nen on oma asiansa, ole­mas­saol­e­van pois­t­a­mi­nen omansa. Onnit­te­lut Sak­san hiilikaivos­te­ol­lisu­udelle, surun­valit­te­lut ilmakehälle.

    Ei tämä nyt ainakaan näytä siltä, että ydin­voimaa yleis­es­ti raken­net­taisi­in lisää, kos­ka sille on kysyn­tää. Tosin poli­it­ti­nen kelk­ka voi vielä tulev­ina vuosikym­meninä kään­tyä, mut­ta pros­es­si on erit­täin hidas joka tapauksessa.

  50. Viherinssi:

    Kos­ka Sak­sa ei pysty mil­lään lisäämään uusi­u­tu­vien­sa lisäämistä jo sovi­tu­ista ja pääte­ty­istä tuol­la määräl­lä, reikä tul­laan kat­ta­maaan hiilivoimal­la. Mat­ka CO2-päästöt­tömään tule­vaisu­u­teen piteni.

    No jaa. Pyöris­tellen: Sak­sa tuot­taa ydin­voimal­la noin 150TWh sähköä vuodessa, uusi­u­tuvil­la nyt noin 100TWh ja vielä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Lisäk­si Sak­sas­sa samoin kuin muis­sakin Län­si-Euroopan mais­sa pl. Suo­mi sähkön kulu­tuk­sen kasvu on viimeiset parikym­men­tä vuot­ta ollut suht vähäistä, ver­tail­la voi vaik­ka täl­lä http://bit.ly/j0DGUK

  51. Ilpo Per­naa, 29.5.2011 kel­lo 22:47,

    Mielestäni olet sijoit­tanut lin­japa­perin yhteenve­dos­ta lainaa­masi katkel­man väärään kon­tek­sti­in (ellet sit­ten tarkoituk­sel­la provosoitunut). Varsi­naises­sa tek­stis­sä asi­aa läh­estytään talous­met­sien kas­va­tus­ta koskevas­sa osios­sa hyvinkin pitkälle met­sän­o­mis­ta­jan näkökul­mas­ta, ja ker­ro­taan, että tiet­ty osa myös met­sän­o­mis­ta­jista halu­aisi hoitaa met­siään enem­män avo­hakkuit­ta, mut­ta tämän toteut­ta­mi­nen käytän­nössä on tois­taisek­si han­kalaa, kos­ka avo­hakku­ut ovat useista syistä vielä niin vah­va nor­mi (jota myös esille otta­masi met­sän­hoit­o­mak­sukäytän­tö vahvis­taa). Olen­nais­es­ti sama toki tode­taan myös yhteenve­dos­sa, joskin ilman kaikkia näkökul­maa valai­se­via perusteluja.

    Lainaa­masi katkel­ma / sanaval­in­ta siis viit­taa ajatuk­sel­liseen laskel­maan, jos­sa met­sän eri hyödyt (kan­tora­hat­u­lot, virk­istys­tu­lot, jne.) ja (taloudel­lisetkin) hai­tat asete­taan keskinäiseen pun­nin­taan. Tämän aja­tus­tarkastelun näkökul­mak­si voi vali­ta vaik­ka met­sän­o­mis­ta­jan (joil­la on eri­laisia pref­er­ensse­jä) näkökul­man, tai vai­h­toe­htois­es­ti esimerkik­si kokon­aistaloudel­lisen tai kokonaishyvinvointinäkökulman.

    (Mitä tulee kor­vauk­si­in suo­jelus­ta, niistäkin kyl­lä lin­jataan, että niiden on olta­va asian­mukaiset. Koko paperin luke­mal­la lin­jauk­sista saa kokon­ais­val­taisem­man käsityksen.)

  52. Juho Laatu, itse näin päin­vas­toin merkit­tävämp­inä nimeno­maan nuo talous­met­siä koske­vat osiot, mut­ta tämä lie­nee lähin­nä jokin näkökul­maero. Muu­toin en sinän­sä liene eri­tyis­es­ti eri lin­joil­la. Lin­japa­peri kuitenkin osoit­taa, että mainit­se­masi ris­tiri­itainen tilanne on tiedostet­tu, ja sen ratkaisemisek­si on aloit­teis­sa osoitet­tu selkeitä toimen­piteitä, minkä vuok­si sen halusin tässä nos­taa esille.

    (Mitä tulee edel­lisen hal­li­tuk­sen ener­giapoli­ti­ikkaan, toki Vihreät iloit­si­vat uusi­u­tu­vien lisäämis­es­tä, mut­ta ei se ilo monistakaan syistä varauk­se­ton­ta min­un nähdäk­seni ole ollut.

    Itse pidin mainit­se­maasi “risuiloa” räikeäm­pänä Keskus­tan kohdal­la, joka (vas­toin kan­nat­ta­jien­sa selvän enem­mistön mielipi­det­tä, ja osin alue­poli­ti­ikan var­jol­la) omaa “risu­paket­ti­aan” vas­taan oli valmis nou­dat­ta­maan ydin­voimapäätök­sessä Kokoomuk­selle omem­paa lin­jaa. Väitin aiem­min, ja olen valmis väit­tämään vas­takin, että tämä koplaus oli yksi niistä kor­sista, jot­ka Keskus­tan osalta vaaleis­sa katkaisi­vat kamelin selän.)

  53. tpyy­lu­o­ma, luuletko että Sak­san CO2-päästöt vuon­na 2022 ovat a) pienem­mät b) suurem­mat jos maa luop­uu ydinvoimasta?

  54. a_l, no minäpä kaivan kristal­li­pal­loni esi­in. Ja vaik­ka sumeaa on niin näytt­tää siltä että Sak­san CO2-päästöt ovat pienem­mät vuon­na 2022 luop­uu maa ydin­voimas­ta tai ei.

  55. tpyy­lu­o­ma
    No jaa. Pyöris­tellen: Sak­sa tuot­taa ydin­voimal­la noin 150TWh sähköä vuodessa, uusi­u­tuvil­la nyt noin 100TWh ja vielä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Ja kun samoil­ta vuosil­ta piirtää Sak­san bud­jet­tikäyrän, niin kauanko luulet kv-sijoit­ta­jien jak­sa­vat rahoit­taa Sak­san velkaantumista?

  56. Ilmas­toon Sak­san päätök­sel­lä nyt ei ole juuri merk­i­tys­tä, kuten ei tiede­tysti ole ihmisen co2-päästöil­lä ylipäätään. Sen sijaan olisin huolis­sani siitä, että päätök­sen myötä oikeasti tap­pa­vat ja sairas­tut­ta­vat (toisin kuin ydin­voima) pien­hiukkaspäästöt lisään­tyvät, Sak­san vähäi­nenkin vielä virk­istyskäyt­töön vapaa ympäristö ahde­taan yhä täy­dem­pään “ympäristöys­täväl­lisiä” maise­ma-arkkite­htoonis­es­ti rumia kat­seen­van­git­si­joi­ta ja tauot­toman melusaas­teen lähteitä ja euroop­palais­ten sähkö­markki­noiden epä­vakaus päätök­sen myötä lisään­tyy ja sähkön hin­ta eit­tämät­tä päätök­sen osalta nousee. 

    Mah­dol­lis­es­ti kuitenkin käynee kuten Ruot­sis­sa, ja määräa­jan läh­estyessä päätös jäädytetään, kun­han sak­salaiset heräävät kom­pul­si­ivis­es­ta moral­is­mis­taan näkemään ettei vihreäl­lä sivistysy­hteiskun­nan vihol­lisel­la ole yllään keis­arin vaat­tei­ta kum­mem­paa sub­stanssia ja äänestäjinä tiput­ta­vat nämä maail­man­paran­ta­jat takaisin heille kaiken kohtu­un nimis­sä kuu­lu­vaan mar­gin­aali­in. Fik­sum­mat ja moraalisem­mat tule­vat päät­täjät sit­ten hil­jaisu­udessa hien­o­varais­es­ti peru­ut­ta­vat tämän nyt aio­tun mielettömyyden.

  57. No jaa. Pyöris­tellen: Sak­sa tuot­taa ydin­voimal­la noin 150TWh sähköä vuodessa, uusi­u­tuvil­la nyt noin 100TWh ja vielä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Pyöris­tel­lään vaan, ei se näitä luku­ja heit­tele. Sak­salaisil­la on siis noin 70–80 TWh/a uusi­u­tu­vaa ei-vesivoimaa. Tämä määrä on kas­vanut noin 10 TWh/a/a.

    Hiilel­lä tuote­taan noin 300 TWh/a. Tämän kor­vaamiseen uusi­u­tuvil­la menee nykyisel­lä tahdil­la noin 30 vuot­ta. Jos sit­ten vielä laite­taan 150 TWh/a ydin­voimaa pois, niin vuosia menee samal­la tahdil­la 45. Ja lisäk­si Sak­sa tuo paljon sähköä, mikä usein uno­hde­taan. Kumu­lati­ivi­nen ero­tus on mil­jarde­ja ton­ne­ja hiilidioksidia.

    Laskel­ma on tietysti aika teo­reet­ti­nen. Olen­naista kuitenkin on se, että uusi­u­tu­van määrät ovat jo niin suuria, että suu­ru­u­den ekono­mi­as­ta ei ole tiedos­sa lisäe­tu­ja. Kasvu ei enää ole ekspo­nen­ti­aal­ista, vaan se on resurssien rajaa­man S‑käyrän lin­eaarisel­la osal­la. Helpot ja hal­vat asi­at on jo tehty.

    Ydin­voima ja hiilivoima ovat Sak­sas­sa hyvin konkreet­tis­es­ti vas­takkain, kos­ka kumpaakin käytetään perusvoiman tuottamiseen.

    Voi hyvin olla, että sak­salaiset pitävät eri syistä enem­män hiilivoimas­ta kuin ydin­voimas­ta. Siihen löy­tyy perustel­tu­ja syitä kumpaankin suun­taan. Mut­ta on kovin kyseenalaista olla tuo­mat­ta tätä todel­lista val­in­taa näkyville.

  58. Amatööri,

    Ehkä uutu­udet tuos­sa timant­ti­pa­peris­sa ovat nimeno­maan talos­met­sää koske­vis­sa osiois­sa. On hyvä, että met­sän­o­mis­ta­jille vaa­di­taan riit­tävät kor­vauk­set. Sama lause toimii tosin myös pelot­teena met­sän­o­mis­ta­jille. Myös Ilpo Per­naan huoli sosial­isoin­nista on ihan perustel­tu (jo lähi­his­to­ri­as­ta opi­tu­ista syistä).

    Lause kuu­lui: “Maan­omis­ta­jille on taat­ta­va suo­jelus­ta riit­tävä kor­vaus.” Maan­omis­ta­jat luke­vat tuon tietenkin niin, että suo­jelupäätök­siä tulee koh­ta ylhäältä, per­in­tö­maat viedään, maan­omis­ta­jil­ta mitään kysymät­tä, ja vira­nomais­ten riit­täviksi kat­somin kor­vauksin (=toden­näköis­es­ti pilkkahin­taan). Ja seu­rauk­se­na voi olla vaik­ka se, että kaik­ki virkamiehiä mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­ta­vat kohteet kan­nat­taa lait­taa sileäk­si hyvis­sä ajoin, ettei arpa vain osu­isi itseen.

    Hyvää oli taas se, että puhut­ti­in myös maid­en vuokrauk­ses­ta. Vuokraa­jan oikeus piden­tää vuokra-aikaa oman halun­sa mukaan tosin var­masti pelot­taa sil­läkin puolel­la. Ehkä löy­ty­isi ihan markki­na­t­alouden mukaisia sopimus­mall­e­ja, jois­sa vuokraa korote­taan, jos maan­omis­ta­ja hyväksyy vaikka­pa kymme­nen vuo­den purkuajan.

    Jos taas val­tio halu­aa lop­ullis­es­ti ja ikuis­es­ti suo­jeltavia aluei­ta, se voisi ostaa niitä vapail­ta markki­noil­ta. Jos kyse on vain yleis­es­tä luon­non­suo­jelus­ta eikä eri­ty­i­sistä pis­temäi­sistä kohteista, ostet­tavaa löy­tyy kyllä.

    Voisi myös ajatel­la val­tion mak­samaa tukea siitä, että maan­omis­ta­ja hoitaa met­siään puu­pel­toa pehmeäm­min keinoin. Myös yleiset pysyvät muu­tok­set met­sähoidon vaa­timuk­sis­sa ovat peri­aat­teessa mah­dol­lisia, mut­ta täl­löin pitää muis­taa, että noidenkaan kaikkia maan­omis­ta­jia koske­vien luon­non­paran­tamis­hankkei­den kus­tan­nuk­sia ei ote­ta pelkästään maan­omis­ta­jien kukkaros­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä tapah­tu­vat muu­tok­set on helpom­pi sietää kuin äkkinäiset.

  59. Kuin­ka tilaa vievää aurinkoen­er­gian tuotan­to lop­ul­ta on? Eikö jo välimeren lev­eysasteil­la aurinko paista sel­l­ais­es­ta kul­mas­ta, ettei eri tekni­ikoil­la toimivien aurinkovoimaloiden sijoit­ta­mi­nen välimeren eteläpuolelle luulisi ole­van järkevää? Eikö Espan­jan aurinkoisil­la mail­la ole muka­mas tilaa aurinkovoimaloille vai mik­si euroop­palais­ten pitäisi investoi­da käyt­tämän­sä aurinkoen­er­gian tuotan­toon Saharassa? 

    Tuulivoiman tilavaa­timuk­sista löy­tyy muuten haus­ka kart­taku­va tuulivoimalavalmis­ta­ja Ves­tasin tuoreen osavu­osikat­sauk­sen “pre­sen­taa­tios­ta”. Kart­taku­va Euroopan ja Yhdys­val­to­jen tarvit­se­man koti­taloussähkön ja sen vaa­ti­man merel­lisen pin­ta-alan koos­ta löy­tyy täältä (klikkaa: “pre­sen­ta­tion” ja sieltä sivut 28–30):

    http://www.vestas.com/en/investor/financial-reports.aspx

  60. Keskustelus­sa on heti ensime­treil­lä vaivan­nut ter­mi suo­ma­lainen talousmetsä/puupelto. Suo­ma­lainen talous­met­sä on eukapel­toon ver­rat­tuna mon­imuo­toisu­u­den aar­reait­ta. Kat­so kuvaa seu­raavas­ta linkistä:

    http://www.helsinki.fi/biosci/biopop/virtuaalimetsa/1217_metsatalous.html

    Asen­teel­lis­es­ti alak­ouluikäisille ker­ro­taan, että suo­ma­lainen talous­met­sä on kovin yksipuo­li­nen. Sitähän se ei ole vaan tuon­ta­paises­sa met­sässä mar­jas­t­a­mi­nen, vael­telu, suun­nist­a­mi­nen , sien­estys ja hir­ven met­sästys onnis­tu­vat loistavasti. 

    Etu­na on vielä se, että van­ho­jen met­sien tau­dit eivät pääse leviämään:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/iptypo‑n.htm

    En hlöko­htais­es­ti pidä avo­hakku­un jälkeis­es­tä koneel­lis­es­ti äeste­tys­tä met­sän­po­h­jas­ta, mut­ta met­sän myyjälle taloudel­liset reunae­hdot ovat arkipäivän realismia.

    Jos met­säy­htiöt oli­si­vat pieniä, lis­tau­tu­mat­to­mia osu­uskun­tapo­h­jaisia yri­tyk­siä, niin met­sien vil­je­ly olisi toisen­laista. Valitet­tavasti tapah­tuneen kehi­tyk­sen pyörää ei voi kään­tää takaisin. Kun pörssivoit­to­jen kasvu hidas­tuu Uruguayssa ja vas­taavis­sa , niin kymmenet met­säjätit suun­taa­vat tehtaansa Afrikan hedelmäl­lisille seuduille.

    Mikä sit­ten neu­vok­si kun koko maa­pal­lo on raiskattu ?

  61. “Kuin­ka tilaa vievää aurinkoen­er­gian tuotan­to lop­ul­ta on?”

    Yritin joskus taan­noin laskea tämän karkeasti. Otin hypo­teet­tisen futu­urisen lähtöko­hdan ja laskin mukaan olete­tun hyö­ty­suh­teen parane­misen ja onnis­tu­misen siir­to­hävikkiä ja mui­ta epä­var­muuk­sia radikaal­isti vähen­tävän super­gridin kehit­tämisessä (mikä ei ole lainkaan taattua).

    Silti, Saha­ran auringonva­l­on määril­läkin, visioidun aurinkoen­er­gian osu­u­den tuot­tamiseen tarvit­taisi­in fos­si­ilit­tomas­sa ja ydinen­er­giat­tomas­sa maail­mas­sa globaal­isti noin Ruotsin pin­ta-alan suu­ru­inen meri aurinkopaneeleja. 

    Onko täl­lainen oikeasti kuin­ka real­is­tista? Ikinä mitenkään taloudel­lis­es­ti kovin kan­nat­tavak­si tehtävis­sä ainakaan kulu­van vuo­sisadan mitas­sa? Sitä voi vaik­ka Inar­in­jär­ven saa­res­sa päly­il­lä ympärilleen ja miet­tiä, mil­lais­es­ta mit­talu­okas­ta puhutaan.

    Merkel lausui jonkin kos­ket­ta­van runon Sak­san päätök­sen perus­teek­si. Mitä siihen sanoa, perustele se numeroin höntti?

    Merke­lin lausah­dus monikult­tuurin kuole­mas­ta jää his­to­ri­aan. Vielä tun­tem­aton seu­raa­jansa tulee lausumaan ‘unel­man vihreästä ener­gias­ta kuolleen’. Yhtä var­masti kuin maa kul­kee radallaan.

    Mikä sen­ti­men­taal­isu­us meitä län­si­mais­sa nyt vaivaa? Rupeaa usko hiipumaan ja nihilis­mi ottaa otet­taan, jos asioi­ta hoide­taan hengessä, jota toisaal­la kuvas­taa vaikka­pa “uskomme Kreikan talouden kään­tyvän yli­jäämäisek­si ja maan suo­ri­u­tu­van veloistaan”.

    Perustele se numeroin? Ei perustele, ja joku pat­sasteli­ja koh­ta taas lausuu runon ja päätään nyökyt­televä kuoro ympäril­lä on itse­tyy­tyväi­nen mmm­m­m­m­mmh­h­h­hh. Sit­ten las­ke­taan vuosia tai vuosikym­meniä, ennen kuin päät vas­ten­tah­toisen jäykästi kään­tävät kat­seen­sa luolan var­joista sen myön­tämiseen, mikä oli itses­tään selvää alus­ta lähtien.

  62. Kuin­ka tilaa vievää aurinkoen­er­gian tuotan­to lop­ul­ta on?

    Tila ei ole aurinkoen­er­gian suurin ongel­ma. Koko Suomen sähkönku­lu­tus­ta vas­taa­va määrä sähköä saadaan tehtyä suu­ru­us­lu­okkana noin 1000 km² pin­ta-alal­taan olevil­la nykyte­knolo­gian aurinkopaneeleilla.

    Har­va maa on niin tiheästi asut­tu, etteikö sähköä voisi määräl­lis­es­ti tuot­taa tarpeek­si pin­ta-alan rajoit­ta­mat­ta. Aurinkoen­er­gian ykkö­songel­ma on hin­ta. Jos se saadaan ratkaistua, kakkosongel­mak­si tulee varas­toin­ti. Kumpaankin on ole­mas­sa teknisiä ratkaisu­ja, ongel­mat ovat kustannuksissa.

    Tuulivoiman tilavaa­timuk­sista löy­tyy muuten haus­ka kart­taku­va tuulivoimalavalmis­ta­ja Ves­tasin tuoreen osavu­osikat­sauk­sen “pre­sen­taa­tios­ta”. Kart­taku­va Euroopan ja Yhdys­val­to­jen tarvit­se­man koti­taloussähkön ja sen vaa­ti­man merel­lisen pin­ta-alan koos­ta löy­tyy täältä (klikkaa: “pre­sen­ta­tion” ja sieltä sivut 28–30):

    Ja näin meitä viedään… Muu­ta­ma huomio:

    1. Ves­tas todel­la puhuu koti­taloussähköstä. Tarkoi­tushakuinen val­in­ta, kos­ka se on pieni osa kaikesta sähkönku­lu­tuk­ses­ta. Har­va tietää pros­ent­tio­su­ut­ta, joten heti alus­sa ver­tailul­ta vieti­in pohja.

    2. Ver­tailu on tehty sel­l­aisela tuuli­tur­bi­inil­la, jota ei ole ole­mas­sa, vaan jota ehkä joskus ruve­taan tekemään.

    3. Tuulivoimaloiden lukumäärä Euroopan sähkönku­lu­tuk­sen kat­tamisek­si on todel­lisil­la numeroil­la (yli 3000 TWh/a) ehkä 100–150 000 tuol­laista tur­bi­inia maini­tun 27 500 sijasta.

    4. Ei ole tietoa, kuin­ka tiheästi tur­bi­ine­ja voisi lait­taa isoon asetel­maan, ja on viit­teitä siitä, että aja­tus tuol­lais­es­ta isos­ta alueesta on toimimaton.

    5. Hin­ta uno­h­tui mainita.

    Olen ehkä vähän liian ankara yllä, mut­ta en vält­tämät­tä käyt­täisi taloudeli­is­es­ti tiukoil­la ole­van tuuli­tur­bi­ini­valmis­ta­jan osavu­osikat­saus­ta kovin arvokkaana läh­teenä tekni­sis­sä asioissa.

    Tuulivoima on ehdot­tomasti hyvä ja kan­natet­ta­va asia. Siinäkään ei kuitenkaan kan­na­ta suun­nitelmis­sa noja­ta teknolo­giaan, jota ei ole. Jonkun pitäisi nyt repiä kuvet­taan ja rak­en­taa esimerkik­si tuhan­nen myl­lyn off­shore-puis­to todel­la isoil­la myl­ly­il­lä, niin sit­ten asi­aan liit­tyvät haas­teet tun­netaan paremmin.

  63. Viherinssi:
    “Ja lisäk­si Sak­sa tuo paljon sähköä, mikä usein uno­hde­taan. Kumu­lati­ivi­nen ero­tus on mil­jarde­ja ton­ne­ja hiilidioksidia.”

    Niin minäkin olin kuvitel­lut, mut­ta miten tämä oikein menee? Vaikka­pa näi­den tilas­to­jen mukaan vien­ti näyt­täisi ole­van tuon­tia suurempi:
    http://www.iea.org/stats/electricitydata.asp?COUNTRY_CODE=DE

  64. Ihan noin selkey­den vuok­si, en ole mitenkään varauk­set­toman innois­saan Sak­san päätök­ses­tä. Mut­ta en minä myöskään toisaal­ta nyt osta sitäkään että sak­salais­ten uusi­tu­vien lisäämi­nen suun­nitel­mat on jotenkin ihan mahdottomia.

    Eri­ty­istä huvit­tuneisu­ut­ta herät­ti EK:n edus­ta­jan itku että nyt Nor­jan vesivoima kallis­tuu kun sen kysyn­tä kas­vaa, kan­nat­taisi var­maan vähän kat­sel­la maan rajo­jen ulkop­uolelle; sem­moista päästöjä pienen­tävää ske­naar­i­o­ta ei Euroopas­sa olekaan mis­sä Pohjo­is­maid­en vesivoimal­la ei olisi kosolti muitakin osta­jia. Jos ne ovat sen nykyisen halpu­u­den varaan laske­neet niin ei voi kuin ihmetellä.

    Viherinssi, Sak­sas­sa uusi­u­tu­vat ovat ilmeis­es­ti kor­van­neet ydin­voimaakin. Sen tuotan­to on maas­sa laskenut noin 20% jo ennen tätä viimeis­in­tä hula­baloo­ta. Eikä tässä itseasi­as­sa ole mitään ihmeel­listä, polt­tovoimaloil­la on Sak­sas­sakin vähän eri rooli kuin ydin- tai tuulivoimalla. 

    Mitä tulee siihen S‑käyrään niin olen täysin eri mieltä. Ei uusi­u­tu­vat nyt mitään valmista tekni­ikkaa ole ja kyse on muus­takin kuin pelkästä tekni­ikas­ta, esimerkik­si rahoitusmalleista.

  65. Sak­sa tuot­taa ener­gias­taan pyöreät 20% päästöt­tömäl­lä ydin­voimal­la. Nyt kun tämä kap­a­siteet­ti on päätet­ty reilus­sa kymme­nessä vuodessa sulkea, niin on itses­tään­selvyys että päästöt ovat 2022 suurem­mat kuin jos ydin­voimaloi­ta EI olisi päätet­ty sulkea. 

    Tai vielä parem­paa, jos olisi päätet­ty jät­tää ydin­voimalat käyn­ti­in ja sen sijaan sul­jet­tu saman ver­ran hiilivoimaa.

    Jostain syys­tä ns. ympäristöli­ike ei ota tosis­saan itse saar­naami­ansa ilmas­to­vaiku­tuk­sia, vaan sen sijaan keskit­tyy ydin­voimaan jon­ka riskit ovat joka mit­tar­il­la mikroskoop­piset ver­rat­tuna CO2-päästö­jen riskeihin.

    Itsepetok­sen voima on kyl­lä käsittämätön.

  66. En ihan täysin ymmär­rä tätä ydin­voima vas­taan uusi­u­tu­vat tap­pelua. Minus­ta tarvi­taan molem­pia siihen, että pääsemme eroon tai ainakin rajusti vähen­net­tyä fos­si­ilis­ten polttamista. 

    Oleel­lista on minus­ta tässä vai­heessa, ettei munia pan­na yhteen kori­in, vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia ja kat­so­taan sit­ten, mitkä ratkaisut kehit­tyvät tehokkaim­mik­si ja taloudellisimmiksi. 

    Voi olla, että aurinkoen­er­gia tulee aina ole­maan liian kallista kan­taak­seen merkit­tävää osaa sähkön­tarpeesta. Voi olla, ettei tule olemaan. 

    Voi olla, että kau­palli­nen fuu­sioen­er­gia tulee mak­samaan niin paljon, ettei kukaan halua sitä rak­en­taa. Voi olla, ettei tule olemaan.

    Voi olla, että hiilenkaap­paus tulee taloudel­lis­es­ti var­teenotet­tavak­si vai­h­toe­hdok­si ja voim­mekin jatkaa hiilen polt­tamista. Voi olla, ettei tule. 

    Yhteen kori­in munien pane­m­i­nen johtaa siihen, että a) otamme ison riskin siitä, että valit­tu vai­h­toe­hto on juuri se oikea ja b) panemme koko kuor­man yhden vai­h­toe­hdon niskaan sen sijaan, että sitä jaet­taisi­in use­alle suun­nalle ja sitä kaut­ta helpotet­taisi­in siitä selviytymistä. 

    Mitä minus­ta pitäisi tehdä:
    1. Jatkaa ja laa­jen­taa ener­gia-alan perus­tutkimus­ta. Tähän pan­nut rahat ovat joka tapauk­ses­sa min­i­maal­isia ver­rat­tuna siihen, mitä maail­man ener­giabisnes pyörittää. 

    2. Tehdä selvät pitkälle tule­vaisu­u­teen menevät päätök­set siitä, miten hiiliv­eroa tul­laan nos­ta­maan ja/tai päästöki­in­tiöitä vähen­tämään. Kos­ka ener­gia-alan investoin­nit vaa­ti­vat aina pitkän mak­sua­jan, tämä vähen­täisi vähäpäästöisen tuotan­non rak­en­tamiseen investoin­ti­in liit­tyvää riskiä, joka syn­tyy siitä, että se joutuu markki­noil­la kil­paile­maan hiilivoiman kanssa. 

    3. Ei syöt­töhin­to­ja. Nämä kuu­losta­vat aluk­si järkeviltä, mut­ta niiden ongel­mana on se, että ne suo­si­vat tuotan­toa käytön vähen­tämisen sijaan. Mik­si olisi parem­pi asia, että joku tuot­taa 1MW:n ver­ran päästötön­tä sähköä kuin se, että joku vähen­tää sähkönku­lu­tus­taan 1MW:n ver­ran? Se, että päästöl­listä tuotan­toa verote­taan, palk­it­see tas­a­puolis­es­ti sekä päästötön­tä tuot­tavaa että sähkönku­lu­tus­ta vähentävää.

  67. Asia tun­tuu kiin­nos­ta­van. Muu­ta­ma kommentti:

    - On äärim­mäisen fik­sua ruot­salaisil­ta rak­en­taa tuulivoimaa ja paljon, sil­lä isot jät­tial­taat (voi varas­toi­da kevään tul­vavedet seu­raavaan talveen) ja tuulivoima ovat toisi­aan täy­den­tävä pari. Kun on paljon tuulivoimaa niin se säästää aina tuulel­la vet­tä ja näin jää altaiden vedestä enem­män säätövoimak­si. Säätövoima on 10–100 ker­taa kalli­im­paa lähivu­osi­na kuin tavalli­nen sähkö.
    — Sak­san päätös ydin­voiman alasajos­ta varmis­taa lop­ullis­es­ti sen että emme voi enää hyö­dyn­tää Ruotsin ja Nor­jan säätövoimaa. Se menee rikkaam­mille Sak­saan ja siis
    Sak­san tule­vaisu­udessa vielä nyky­istäkin val­tavam­man tuulivoiman säätöön.
    — meille jää ain­oak­si säätövoimak­si kaupunkien CHP tai sit­ten tehdään Vuo­tos, Kol­la­ja, Ounasjo­ki val­jaste­taan, Vaaru­vuoren pump­pu­voimala, Päi­jänne parin kol­men metrin sään­nöste­lyyn jne.

    Jos ei kaukoläm­pö kel­paa niin sit­ten tuo uusi vesistörak­en­t­a­mi­nen. Jokainen ilma- tai maaaläm­pöpumpun osta­ja on siis äänestänyt Vuo­tok­sen ja Kol­la­jan puoles­ta. Tarvit­semme kesäisin 7500- 8000 MW sähköä, meil­lä on tuotantokapasiteettia
    12 500 MW ja koval­la pakkasel­la tarvi­taan 15 000 MW eli puo­let läm­mi­tyk­seen. Tähän ei ydin­voima ole ratkaisu, se on maail­man kallein tapa lämmittää.

    Kumpi val­i­taan? Altaat vai CHP:n kaukolämpö?

  68. Las­si, en ymmär­rä, mik­si tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen olisi järkevää Ruot­sille, jos sin­un itsesikin mukaan tuulivoiman varak­si tarvit­tavalle vesivoimalle on tule­vaisu­udessa hyvät markki­nat Sak­sas­sa. Fik­sumpaa olisi minus­ta rak­en­taa ydin­voimaa, kos­ka se ei juuri vaa­di, että vesivoimaa käytetään peruskuor­man kat­tamiseen tuulet­tomaan aikaan, vaan koko kap­a­siteet­ti on käytet­tävis­sä sak­salaisille myyn­ti­in. Näin etenkin, kun Ruot­si on suh­teel­lisen lähel­lä Sak­saa, joten sen ja Sak­san tuulisu­us kor­reloi­nee ainakin jos­sain määrin. (Jos P‑Euroopan pääl­lä jököt­tää korkea­paine, niin ei tuule sen puoleen Ruot­sis­sa kuin Saksassakaan).

    Olen­nais­ta­han juuri sen vesivoimas­ta hyvän hin­nan saamisek­si Sak­salta on se, että ei joudu­ta samaan aikaan sil­lä tuot­ta­maan sähköä omaan käyttöön. 

    Ja tietenkin suo­ma­laisetkin ydin­voimalat käyvät tähän, kun­han piuhat ulko­maille ovat tarpeek­si pak­su­ja. Suo­mi voi siis talvel­la läm­mit­tää omia mökke­jään ydin­sähköl­lä (yhdis­tet­tynä vaik­ka maaläm­pöön) ja myy­dä ydin­sähkön vaik­ka Ruotsin kaut­ta Sak­salle kesäl­lä. Ruot­salaiset voivat pitää paton­sa kiin­ni kesäisin ja sit­ten myy­dä vesivoimansa talvel­la Saksaan.

  69. Vas­taus Samulille!

    Euroopas­sa sähkön kulu­tus ei toi­mi kuten meil­lä. Meil­lä tarvi­taan tuplamäärä sähköä talvel­la kesään ver­rat­tuna. Sak­sas­sa ei täl­laista eroa ole. Kuumana kesänä sähköä kuluu ihan yhtä paljon kuin talvel­la. Mut­ta siel­lä vai­htelu menee jo nyt ja jatkos­sa vielä enem­män tuulen mukaan. Sähkölle voi olla suuri kysyn­tä muu­ta­man päivän tyvenel­lä ja sit­ten taas tuulee ja muun sähkön kysyn­tä lopah­taa. Vain altaat pystyvät vas­taa­maan tähän nopeasti, pienel­lä viiveel­lä myös maakaa­su. Mut­ta maakaa­su­lauhde on kallista.

    Syy mik­si Ruotsin kan­nat­taa tehdä tuulivoimaa altaille parik­si on se että ne käyt­tävät edelleen myös vesivoimaa perus­tuotan­toon eli vet­tä tuh­lataan muuhun kuin säätövoimaan. Tässä tuulivoima säästää altaiden vesi­varan­to­ja. Ydin­voimakin tek­isi saman, mut­ta sitä tarvit­taisi­in vain osan vuot­ta jol­loin kan­nat­tavu­us on huono.Vettä ei voi säästää rajat­tomasti kos­ka altaat täyt­tyvät. Ydin­voiman talouden kannal­ta sen määrä ei saa ylit­tää 50% min­imiku­lu­tuk­ses­ta (pois lukien Suomen heinäkuu) eli Suomes­sa ei saisi olla enem­pää kuin 4000 MW. Jos on enem­män se joko seisoo osan vuot­ta tai sit­ten se viedään 12 kk sopimuk­sil­la jol­loin siitä ei ole mitään hyö­tyä omavaraisuuden/huoltovarmuuden kannal­ta. Ei löy­dy naa­purista sel­l­aisia asi­akkai­ta jot­ka kiltisti osta­vat meiltä 9 kk vuodessa hyväl­lä hin­nal­la ydin­sähköä ja sit­ten ovat 3 kk ilman.

  70. Ensin­näkin, mis­tä tuo 50% min­imiku­lu­tuk­ses­ta? Ran­skas­sa tuo ainakin ylit­tyy kevyesti. Siel­lä tuote­taan n. 80% kaikesta sähköen­er­gias­ta ydin­voimal­la, mikä tietenkin tarkoit­taa, että min­imiku­lu­tuk­sen aikaan tuo pros­ent­tiluku on vielä suurempi. 

    Toisek­si, Suomes­sa min­imiku­lu­tushan on joskus kesäl­lä. Jos ydin­laitosten seisok­it ajoite­taan sinne, voi kokon­aiska­p­a­siteet­ti hyvinkin olla sitä rajaa korkeampi, mut­ta kesäl­lä siitä ei vain kaik­ki ole käytössä ilman, että yksikään laitos seisoo muuten vaan. 

    Kol­man­nek­si, mitä omavaraisu­u­den tai huolto­var­muu­den kannal­ta on mitään väliä sil­lä, että on tehty jopa 12 kk:n sopimuk­sia? Omavaraisu­udel­la­han on merk­i­tys­tä siinä tapauk­ses­sa, kun voimas­sa ole­vat vien­ti- ja tuon­ti­sopimuk­set revitään silpuk­si ja jokainen maa koit­taa pär­jätä sil­lä, mitä omien rajo­jen sisältä löytyy. 

    Jos Suo­mi halu­aisi varmis­taa 100%:n omavaraisu­u­den kri­isi­aiko­ja varten, mut­ta naa­purista ei löy­dy sel­l­aisia osta­jia, jot­ka ostaisi­vat ydin­sähköä vain kesäl­lä, voisi silti olla järkevää rak­en­taa paljon ydin­voimaa, myy­dä siitä osa 12 kk:n sopimuk­sil­la ulos ja ostaa sit­ten talvel­la pohjo­is­maista vesivoimaa tilalle. Kri­isin tul­lessa sekä pohjo­is­mainen tuon­ti että ne 12 kk:n vien­ti­sopimuk­set lakkaisi­vat. Kesäk­si olisi tässä tilanteessa liikaa sähköä, mut­ta kri­isi­ti­lanteessa tuskin tästä koitu­va taloudelli­nen hait­ta nyt juuri haittaisi. 

    Mitä tuo­hon Ruot­si­in tulee, niin jos se todel­lakin käyt­tää vesivoimaa perus­tuotan­toon, eli tur­bi­init pyörivät jos­sain koko ajan, niin ydin­voima todel­lakin toimisi tämän kor­vaa­jana parem­min kuin Sak­san tuulivoiman kanssa kor­reloi­va Ruotsin oma tuulivoima.

  71. Tpyy­lu­o­ma­lle

    Hyvä tar­jous mut­ta väärin päin. Pitäisi kek­siä sel­l­ainen tekni­ik­ka joka tekee kesäl­lä sähköä 100 MW ja talvel­la 1000 MW. Mut­ta sehän on kek­sit­ty. CHP. Kaikil­la muil­la polt­toaineil­la mut­tei uraanilla.

  72. Las­si Hietanen:

    Hyvä tar­jous mut­ta väärin päin. Pitäisi kek­siä sel­l­ainen tekni­ik­ka joka tekee kesäl­lä sähköä 100 MW ja talvel­la 1000 MW. Mut­ta sehän on kek­sit­ty. CHP. Kaikil­la muil­la polt­toaineil­la mut­tei uraanilla.

    Toki CHP on Suomen ener­gia­palet­ti­in eri­no­mais­es­ti sopi­va pala­nen. Sitä vaan ei voi­da lisätä, ellei ole läm­pökuor­maa ja Suomes­sa läh­es kaikissa merkit­tävis­sä asu­tuskeskuk­sis­sa CHP-kaukoläm­pö on jo käytössä siinä määrin, kuin se on taloudel­lista (CHP-voimaloi­ta ei tietenkään raken­neta 100% kovim­man pakkasen mukaan, vaan tasol­la jol­la voimalaitok­sen huipunkäyt­töai­ka saadaan järkeväksi).
    CHP-tehon lisäys­mah­dol­lisu­udet ovat siis hyvin rajal­liset, pikem­minkin päin­vas­toin, kos­ka uudet ener­giamääräyk­set (läh­es nol­laen­er­giat­alot) tekevät kaukoläm­mön taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomak­si uusille rakennuksille.

    Pekka
    p.s. En ymmär­rä mitä tarkoi­tat, että CHP ei sovel­lu uraanille. Ei ole mitään ongel­maa ajaa CHP-ydin­voimalaa täy­del­lä sähköte­hol­la myös kesäl­lä. CHP-laitok­sia pystytään aja­maan “lauhde­mood­is­sa” kesäl­lä kun kaukoläm­pökuor­maa ei ole. Ydin­voimalas­sa se on mah­dol­lista, kos­ka polt­toainekus­tan­nus on hyvin pieni. Per­in­teisel­lä CHP-laitok­sel­la tuol­lainen kesän lauhdekäyt­tö on taloudel­lisu­udeltaan hyvin kyseenalaista, kos­ka CHP-voimalan “lauhde­mood­in” hyö­ty­suhde on huonom­pi kuin oikeal­la lauhdevoimalla.

  73. Kom­ment­ti Pekalle

    Toki ydin­voimalan voi liit­tää CHP-sys­teemi­in hyvinkin, teknis­es­ti (tosin sähkön raken­nusaste rom­ah­taa ja Lovi­isan tapauk­ses­sa pump­paus syö sähköä 150–200 MW, investoin­ti on iso ja vaatii kalli­in vara­jär­jestelmän) mut­ta talous ei toi­mi. Sähkön hin­ta tulee väk­isinkin polar­isoi­tu­maan kos­ka siir­toka­p­a­siteet­tia ei saa­da koskaan riit­tävästi Kes­ki-Euroopan ja Suomen välille. Talvel­la sähkö on tolkut­toman kallista (pas­si­iv­i­talois­sa ei käy­dä suihkus­sa eikä niis­sä tarkene koval­la pakkasel­la. Jos käy suihkus­sa tai läm­mit­tää edes pikkusen niin rahat viedään). Kesäisin sähkön hin­ta tulee ole­maan lähel­lä nol­laa tai allekin. Näin­hän Sak­sas­sa käy jo nyt kun tuulee.

    Ydin­voimala ei mak­sa itseään jos talvel­la sähkön raken­nusaste on huono ja kesäl­lä sähkö halpaa. 

    Las­si

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.