Pendelöinti säästää ilmastoa?

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään kah­den sivun artikke­lin siitä, että kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maalaisen ja sik­si yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisessä ei ole mitään järkeä.

Toimit­ta­ja oli pyytänyt asi­as­ta haas­tat­telua myös min­ul­ta. Kun tässä juuri nyt on vähän muu­takin puuhastelua, olen kieltäy­tynyt kaik­ista tämän kaltai­sista haas­tat­teluista. Tuo väite oli kuitenkin niin tolku­ton, että uhraisin aikaa tutus­tu­ak­seni väit­teeseen. Tutkimus on mielestäni pahasti virheelli­nen. Kos­ka haas­tat­telus­tani ei ollut riv­iäkään Hesaris­sa, ker­ron nyt tässä, mik­si koko tutkimus on huuhaa­ta. Tai ei siis koko tutkimus, vaan Hesarin uuti­soin­ti asiasta.

Väite, ettei yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen kan­na­ta on väärä, koska

a)      Kukaan ei ole koskaan väit­tänytkään, etteikö omavaraistalous keskel­lä kor­pea ole ekol­o­gisem­paa kuin elämä Töölössä. Antiekol­o­gisu­usväite kos­kee sitä, että eletään kaupungis­sa ja matkuste­taan maalle nukku­maan.  Nur­mi­järveläisyys kyl­lä todet­ti­in huonoim­mak­si vai­h­toe­hdok­si tässäkin, mut­ta otsikkoon se ei päässyt.

b)      Tiivis yhteiskun­tarakenne todet­ti­in ekol­o­gis­es­ti huonok­si, kos­ka Töölössä asuu varakkaampia ihmisiä, joil­la on varaa törsätä enem­män. Ongelmia kausali­teetin suun­nan kanssa?

c)       Kaukoläm­mön ja sähköläm­mön päästöt on las­ket­tu aivan väärin.  On käytet­ty keskimääräistä sähkön­tuotan­toa, vaik­ka pitäisi käyt­tää mar­gin­aal­ista. Eri­tyis­es­ti talvel­la meil­lä pyörii hiililauhde­voimaloi­ta vain sähköläm­mi­tyk­sen takia. Kaukoläm­pö ja sähköläm­pö oli pan­tu sama­nar­voisek­si, vaik­ka sähköläm­mi­tyk­sen päästöt ovat kuusinker­taiset kaukoläm­pöön näh­den.  Opete­taanko siel­lä Aal­to-yliopis­tossa lainkaan metodi­ti­eteitä? Jako­laskua ja derivoin­tia ei pidä sotkea keskenään.

129 vastausta artikkeliin “Pendelöinti säästää ilmastoa?”

  1. Lisätään nyt tuo­hon vielä että tilanteessa jos­sa läm­mi­tyssähkö tehdään laude­voimal­la kaukoläm­mön mar­gin­aalipäästöt läh­estyy nol­laa, siis se sama sähkö voitaisi­in tuot­taa yhteis­tuotan­tona. Mikä siinä on että kun maail­mal­la nähdään yhteis­tuotan­to lois­ta­vana tapana alen­taa päästöjä ja kus­tan­nuk­sia, niin tääl­lä Suomes­sa mis­sä on toimi­vat jär­jestelmät ja vien­tikelpoista osaamista se on on ihme mörkö? Johtuuko siitä että sil­lä läm­mitetään Helsin­ki? Paljonko­han esim. Kiinan päästöt lask­i­si­vat jos siel­lä käytet­täisi­in polt­toaineet yhtä tehokkaasti?

  2. Vaik­ka tulos onkin väärä, niin on kuitenkin ihan mie­lenki­in­toista pohtia “viat­tomien kaupunki­har­rastei­den” vaiku­tuk­sia. Eivät kahvi­lat, teat­ter­it tai kam­paamot hai­tat­to­mia kulu­tus­val­in­to­ja ole. 

    Toki kan­nat­taa mielu­um­min käväistä kahvil­la tai teat­teris­sa kuin matkus­taa ulko­maille, mut­ta parem­pi olisi, kun kahvi­lat ja teat­ter­it kuoli­si­vat ja niidenkin työn­tek­i­jät jou­tu­isi­vat työt­tömik­si ja aja­tu­isi­vat köy­hyy­teen, kos­ka kuten itsekin tote­sit, pääasi­as­sa kulut­tamiseen vaikut­taa tulotaso.

  3. Osmo: lisäk­si pielessä on ilmeis­es­ti myös se, että kunkin kulu­tusalueen sisäl­lä käyte­tyn rahamäärän on oletet­tu ker­to­van suo­raan kuin­ka paljon hiilid­iok­sidipäästöjä syn­tyy. Täl­lä perus­teel­la 200 euron illal­lisen hiilid­iok­sidipäästöt ovat kym­menker­taiset 20 euron pit­sail­taan verrattuna. 

    Toisin sanoen koko tutk­mus on puh­das­ta huuhaata. 

    JuHan­na: ker­ropa nyt sit­ten min­ulle, että mil­lä perus­teel­la kahvi­huonepäästöjä syn­ty­isi enem­män siitä, että lat­te tehdään min­ulle kahvi­las­sa siihen ver­rat­tuna että teen sen kotona itse?

  4. “Kukaan ei ole koskaan väit­tänytkään, etteikö omavaraistalous keskel­lä kor­pea ole ekol­o­gisem­paa kuin elämä Töölössä.” No, minä kyl­lä väit­täisin juuri tuo­ta. Jos 7 mil­jar­dia maa­pal­lon ihmistä levitet­täisi­in met­si­in elämään omavaraistaloudessa, met­sistä ei olisi het­ken päästä mitään jäl­jel­lä. Kat­so­taan nyt vaik­ka Ruan­dan ja Haitin kaltaisia mai­ta. Ener­giankäyt­tö on vähäistä, mut­ta se vähä mitä käytetään on suurelta osin bioen­er­giaa. Maanvil­jelys (ainakin Ruan­das­sa) on teho­ton­ta ja lähin­nä paikallista luo­mua (keskimäärin vain pari kiloa typpeä/ha ja suuri osa tästä vähästä on orgaanista lan­noitet­ta). Tämä yhdis­telmä yhdessä kas­va­van väestön kanssa on saanut aikaan sen, ettei näis­sä mais­sa ole koh­ta met­siä lainkaan jäl­jel­lä. Suomes­sa nämä asi­at tah­to­vat uno­htua, kos­ka maa on niin suuri ja ihmisiä vähän. Toisaal­ta sil­loin, kun tääl­lä elet­ti­in omavaraistaloudessa Suomen väk­iluku oli alle miljoonan.

  5. Tuos­ta sähköläm­mi­tyk­sen osu­ud­es­ta olen kyl­lä jyrkästi eri mieltä Ode. Ole­mas­sa ole­va jakelukana­va ja tuotan­to­han voidaan tehdä puh­taal­la ydin­voimal­la, jos niin halu­taan. Sähköläm­mi­tys yhdis­tet­tynä puuläm­mi­tyk­seen on toden­näköis­es­ti ekol­o­gisin vai­h­toe­hto haja-asutusalueella.

    Minus­ta tuo on taas yksi tutkimus, joka lähin­nä osoit­ti, että oikei­ta tieteel­lisiä tulok­sia saadaan, kun osa­taan tehdä kysymyk­set oikein. Kysymys onkin, kuka kysyi? 😉

    Min­ulle selvisi viime vuon­na, mik­si VTT:n tutkimuk­sis­sa kiin­teistötekni­ikan rak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa! Siis selvisi, miten koneelli­nen ilman­vai­h­to saadaan lasken­nal­lis­es­ti pain­ovoimaista parem­mak­si. Yksinker­tais­es­ti olete­taan, että koneelli­nen ilman­vai­h­to huol­letaan ja kor­jataan niin, että se aina toimii. 😀 😀 😀

  6. Pitäisi lukea vähän enem­män ennen kuin uskaltaisi kom­men­toi­da onko tulos oikea vai väärä. Tuli kuitenkin yksi van­ha kysymys mieleen. Onko Helsin­gin vihrei­den poli­ti­ik­ka kaa­p­a­ta kaik­ki mah­dol­liset työ­paikat Helsinki­in? (ja näin pakot­taa osa työn­tek­i­jöistä tule­maan töi­hin kaukaa, Nur­mi­järveltä ja muista ympäristökun­nista, ruuhkan läpi, kos­ka Helsingis­sä ei ole asun­to­ja kaikille)

    Jos pyrkii mah­dol­lisim­man keskitet­tyyn asumiseen ja työssäkäyn­ti­in, niin pitäisi kai opti­moi­da asun­not ja työ­paikat lähelle toisi­aan. Paras olisi jos öbaut helsinkiläiset kävi­sivät töis­sä Helsingis­sä. Asun­to- ja työ­paikkakeskit­tymät mas­si­ivis­ten joukkoli­iken­nevä­linei­den asemien vier­essä kuit­taa­vat toki osan pitk­istä matkoista.

    Maaseudulle voisi pas­sit­taa vaikka­pa halukkai­ta tieto­työläisiä mum­mon­mökkei­hin porkkana­maan ja polt­top­u­umet­sän viereen.

  7. On ihan oikeu­den­mukaista ottaa kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­keen mukaan kaik­ki ne Aruban loma­len­not ja kesämökki­matkat. Toiselta puolelta maa­pal­loa lai­vatut elek­tron­i­ikat, viinit, vaat­teet, hedelmät etc. Sekä pidem­mät työmatkat. 

    Mitä etu­ja saavute­taan suurel­la asukasti­hey­del­lä? Shang­hais­sa voi käy­dä kokeile­mas­sa. Meiltä on fir­mas­ta moni käynyt. Har­va on halun­nut tois­tamiseen mennä.

  8. Tässä tulee esi­in mittakaavaongelma.

    Jos oikeasti halut­taisi­in pienen­tää hiil­i­jalan­jälkeä ja tehdä ilmas­toteko­ja, niin tehokkain tapa olisi nos­taa Helsin­gin kun­nal­lisveroa 17%sta 35%een. Näin ker­tyneet rahat sit­ten poltettaisiin.

    Kum­masti alka­isi hiil­i­jalan­jäl­ki pienetä, kun kulu­tus­ra­ha otet­taisi­in pois. Eli siis mit­takaavaon­gel­ma on siinä, että mik­si näper­rel­lä kaupunki­rak­en­teen kanssa, kun ylläol­e­val­la keinol­la asia voidaan hoitaa nopeasti ja tehokkaasti.

  9. “Kukaan ei ole koskaan väit­tänytkään, etteikö omavaraistalous keskel­lä kor­pea ole ekol­o­gisem­paa kuin elämä Töölössä.”

    Ilmeis­es­ti helsinkiläis­llä ei ole mitään käsi­tys­tä, miten maal­la eletään. Hesalaisen maail­manku­vas­sa maal­la eletään tuohivirsu-kaskiviljely-kulttuurissa.
    On tot­ta, että omavaraisu­us on suurem­paa, mut­ta ei se tarkoi­ta 1800-luvun elintapoja.
    Kyl­lä ne maal­lakin puut kaade­taan moot­torisa­hal­la, kuskataan moot­torikel­ka­lla ja halotaan klapikoneel­la. Ja kun tilaa on niin perus­nat, vihan­nek­set ym voi kas­vat­taa oma­l­la pihal­la. Mut­ta ei maal­la pui­ta kaukaa raa­ha­ta, isänikin ajaa polt­top­u­ut 200–300 metrin päästä.
    Hesas­sa takka­pu­ut tuli­vat viime tal­ve­na jo Pohjois-Kar­jalas­ta saakka

    Toinen aja­tus mikä kumpuaa Osmon kri­ti­ik­istä tutkimus­ta kohtaan on, että ilmeis­es­ti por­var­i­hal­li­tuk­sen aja­ma yliopis­tou­ud­is­tus ei ole oikein onnis­tunut ja yri­tys­ra­hoituk­sel­la onkin alet­tu tuot­taa vain mak­sa­jan halu­a­maa huuhaa­ta ?? Vai oliko se tarkoituskin ??

    Kol­mas aja­tus joka Osmon tek­stistä syn­tyy on vihrei­den veropoli­ti­ikan tavoite.
    Ympäristövero­tus kohdis­tuu kaikki­in, eri­tyis­es­ti se heiken­tää pien­i­t­u­lois­t­en asemaa.
    Sen sijaan töölöläis­ten ker­skaku­lu­tus on eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa eikä tuo­ta ns tarpee­ton­ta kulu­tus­ta edes yritetä verottaa?

  10. Hesarin jutus­ta ei muis­taak­seni käynyt myöskään ilmi, las­ket­ti­inko esimerkik­si Eduskun­tat­alon, Helsin­ki-Van­taan lentoase­man, Vuosaaren sata­man, Yleis­ra­dion ja Nokian pääkont­torin hiil­i­jalan­jäl­jet kaikkien pääkaupunkiseu­tu­lais­ten synneiksi?

  11. Jani:

    Rehellisyy­den nimis­sä on mainit­ta­va, etteivät Haitin ja Ruan­dan met­säkadot johdu suinkaan pelkästään omavaraistalouden tehot­to­muud­es­ta, vaan puiden hakkuista teol­lisu­u­den ja vien­nin käyt­töön, sekä kahvin, sok­eriruo’on ym. rahakasvien vil­jelystä vien­ti­tarkoituk­seen. Puh­taas­sa omavaraistaloudessa täl­laista ei tietenkään harjoitettaisi. 

    Tot­ta silti, ettei 7 mil­jar­dia ihmistä kan­na­ta levit­tää ympäri metsiä.

  12. Jos olen oop­per­an suurku­lut­ta­ja ja asun Nuorgamis­sa, olen ilmas­tolle vaar­alli­nen, kos­ka oop­pera on Helsingis­sä ja minä matkus­tan sinne joka viikko ruinaa­maan vapaalippuja.

    Mak­san matkani itse. Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat oop­per­an. Pen­delöin kos­ka Nuorgamis­sa ei ole oopperaa.

  13. Eihän ener­gianku­lu­tus ole ihmis­ten ain­oaa luon­toa vahin­goit­tavaa toim­intaa. Ihmiset ihan mekaanis­es­ti kulut­ta­vat asuinympäristöään, osit­tain pysyvästi. 

    Kun auto­tallin tieltä räjäytetään kallio­ta, se reikä kivessä on pysyvä. Kun met­sä­torp­paan raken­netaan tie, sähköjo­hdot, puhe­lin­jo­hdot, vesi­jo­hdot jne. siinä on samal­la revit­ty arpi luon­toon ja häirit­ty ekosys­teemiä koko raken­netul­la alueella.

    Kaupun­git ovat luon­non kannal­ta enim­mäk­seen menetet­tyjä, mut­ta kos­ka jos­sakin ihmis­ten on asut­ta­va, niin on taa­tusti luon­non kannal­ta parem­pi asut­taa 500 tuhat­ta ihmistä Helsin­gin kokoiselle alueelle kuin levit­tää viisi­tuhat­ta ihmistä jon­nekin Utsjoen kokoiselle alueelle.

  14. Jotenkin kum­mallista, että tätä maal­la nukku­mista tue­taan oikein vero­helpo­tuksin työ­matkaku­lu­jen vähen­tämisen muo­dos­sa. Asuinkun­ta tietysti voisi tukea rahan tuomista kotikylään, mut­ta val­tion­vero­tuk­ses­sa siitä pitäisi ennem­minkin rangaista. 

    Lähel­lä työ­paikkaa asum­i­nen on kalli­im­paa, kämp­pä on pienem­pi, vero­helpo­tuk­sista ei tietokaan, mut­ta annas olla jos uhrautuu istu­maan 2h+ päivässä työ­matkalla ja ajele­maan 10km suun­taansa kaup­pareis­suil­la ja toiset päälle viedessä lap­sia har­ras­tuk­si­in, kos­ka “sat­tuu asumaan” jos­sain syr­jem­mäl­lä kaupunkiyk­siön hin­taises­sa omakoti­talos­sa, niin täy­tyy­hän sel­l­aista toimeli­aisu­ut­ta tukea oikein val­tion kas­sas­ta. Ja kun lip­pu­jen tai polt­toaineen hin­nat nou­se­vat, niin itketään, että voi voi kun tämä on nyt epäreilua niitä kohtaan jot­ka joutu­vat käymään pitkältä töissä.

  15. Se taustapa­peri sisältää ison kasan ongelmia, joiden vuok­si en ottaisi tulok­sia kauhean vakavasti. Ihan hyvää tiedet­tä siinä, että vie alaa eteen­päin, mut­ta ei liene kauheasti tekemistä todel­lisu­u­den kanssa — vielä. 

    Ensin­näkin aineis­toa käsitel­lään tasol­la, jos­sa Helsin­ki on yksi tutkimusko­hde, Espoo toinen, jne. Ei täl­lä taval­la saa­da mitään tietoa siitä toimi­iko tiivis kaupun­ki, jos­sa on hyvä joukkoliikenne. 

    Se toinen, isom­pi ongel­ma on se, että malli mit­taa co2-päästöjä käyte­ty­il­lä euroil­la ja olet­taa että lisäeu­rot lisäävät päästöjä lin­eaaris­es­ti (alako­htais­es­ti). Näin esimerkik­si 200€ rav­in­to­lalasku tarkoit­taa 10x päästöjä 20€ rav­in­to­lalasku­un näh­den — tai 500€ iPho­nen ost­a­mi­nen tuot­taa 10-ker­tais­es­ti päästöjä 50€ kän­nykkään näh­den. Tästä seu­raa se, että mit­tari mit­taa vain tulota­soa, eikä oikeas­t­aan co2-päästöjä — minkä myös tulok­set osoit­ta­vat. Tämän kir­joit­ta­jatkin myöntävät: 

    Con­cern­ing the effect of the income lev­el on the emis­sions, the mod­el can­not dif­fer­en­ti­ate qual­i­ty and quan­ti­ty. Growth in the lat­ter increas­es the emis­sions, but if the growth in expen­di­ture is qual­i­ty-relat­ed, the rela­tion with the emis­sions is unclear.

    Ottaen huomioon, että kyseessä on väitöskir­jaa tekevä tutk­i­ja, toivon kovasti, että kaveri käyt­tää aikaansa kek­sien tapo­ja mita­ta täl­laisia asioi­ta hitusen parem­min ja julkaisee sit­ten seu­raa­van tutkimuk­sen­sa. Eiköhän tuos­ta tutkimus­su­un­nas­ta 5–10 vuodessa saa­da jotain oikeasti hyödyl­listä ulos.

  16. Hesarin uutisen otsikoin­ti oli tosi­aan aika luoka­ton. “Tutkimuk­sen” ain­ut veden­pitävä kor­re­laa­tio on että tulota­so lisää hiil­i­jalan­jälkeä. Yllä­tys yllätys.

  17. Pitkään olen pitänyt Helsin­gin Sanomia laadukkaim­pana medi­ana Suomes­sa. Tämä ole­tus on vielä katkeam­a­ton. Muut medi­at ovat jo osoit­ta­neet laadun puutteensa.

    Lisäk­si, tehtäisi­inkö tutkimus paljonko tutkimuk­ses­ta on oikeasti hyödyl­listä ihmiskun­nan kannalta?

  18. Ode: har­mi ettet päässyt kom­men­toimaan osak­si jut­tua, tiesin että kom­ment­tia on pyy­det­ty. Tutk­i­jat ovat siis Kyse on siis mei­dän tutkimus­ryh­mästämme. Olet todel­la ter­ve­tul­lut kuule­maan mallista ja sen kehi­tyk­ses­tä tarkem­min jos aikaa suinkin on, tässä ei ole mitään piiloagendaa.

  19. “Näin esimerkik­si 200€ rav­in­to­lalasku tarkoit­taa 10x päästöjä 20€ rav­in­to­lalasku­un näh­den – tai 500€ iPho­nen ost­a­mi­nen tuot­taa 10-ker­tais­es­ti päästöjä 50€ kän­nykkään nähden. ”

    Näin se keskimäärin menee eli mitä enem­män kulute­taan sitä enem­män syn­tyy ympäristövahinkoja.
    Yksit­täisen tuot­teen kohdal­la voi olla suur­takin vai­htelua , mut­ta esim tulota­son noustes­sa kas­va­va lentomatkailu lisää suo­raan saas­tu­mista ja lun­non­va­ro­jen tuh­laus­ta. Lentomatkailukin kek­sit­tyy hyvin voimakkaasti pienelle joukolle.
    Kärkenä ovat val­tion johta­jat, jot­ka lentelelevät yksityiskoneilla.

    Samoin alim­mas­sa tulode­si­ilis­sä auto on har­via­n­i­nen, mut­ta ylim­mässä käytetään per­heessä use­aa suur­ta autoa. Näin siis keskimäärin.

    Mut­ta ener­giavero­tus suun­nataan kaikki­in, eri­tyis­es­ti pienituloisiin .

    Luon­non­hait­tavero­tus on vihrei­den tapa siir­tyä regres­si­iviseen verotukseen

    1. Liiasn van­ha.
      Etkö ole aiem­min väit­tänyt, että ener­giaverot ovat regres­si­ivisiä. Nyt ener­gianku­lu­tus menee kuitenkin suh­teessa tulotasoon.

  20. Tämä jär­jetön lause kismit­ti jutus­sa eniten: “Kaupunki­lainen elämän­ta­pa, shop­pailu, rav­in­to­lat, eloku­vat, museot, teat­ter­it, kahvi­lat, matkustelu ja kaik­ki muu kiva, läm­mit­tää ilmastoa.”

    Pitäisikö siis elää maail­mas­sa, jos­sa näitä asioi­ta ei olisi ollenkaan? Minne hel­vetin piilopirt­ti­in ihmisen oikein pitäisi men­nä karku­un koko maailmaa…

    Aal­to-yliopis­to on muiden tutkimus­laitosten kanssa laa­ti­mas­sa Suomelle ekote­hokku­u­den arviointityökaluja.
    http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011–03-22–004/

  21. “Ottaen huomioon, että kyseessä on väitöskir­jaa tekevä tutk­i­ja, toivon kovasti, että kaveri käyt­tää aikaansa kek­sien tapo­ja mita­ta täl­laisia asioi­ta hitusen parem­min ja julkaisee sit­ten seu­raa­van tutkimuksensa.”

    Yliopis­to kon­trol­loi tutk­in­to­ja ja tuo­tok­sia, joten väit­teesi merk­it­see, että Aal­to-yliopis­ton johto ja organ­isaa­tio ei ole aivan ajan tasalla ??

  22. Maal­la asu­vat ovat myös keskimäärin iäkkäämpiä ja sik­si kulut­ta­vat vähem­män kuin kaupunkilaiset.

  23. Ämpäripää:
    “Ja kun lip­pu­jen tai polt­toaineen hin­nat nou­se­vat, niin itketään, että voi voi kun tämä on nyt epäreilua niitä kohtaan jot­ka joutu­vat käymään pitkältä töissä.”

    Kysymys on kai pitkälti siitä minkä ver­tailun suh­teen halu­taan olla reilu. Kaupungis­sa työsken­televän “maalaisen” ja kaupunki­laisen välil­lä — vai kah­den maalaisen, joista toinen työsken­telee kauem­pana ja toisen elämisen mak­saa KELA ja sos­su. Ensim­mäisen ver­tailun suh­teen krit­ti­ik­isi on validia, toisen suh­teen taasen pide­tään usein toiv­ot­ta­vana, että vero­jen jäl­keenkin ensim­mäiselle jäisi työn­teostaan oikeasti jotain käteen.

  24. Marko V:

    On ihan oikeu­den­mukaista ottaa kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­keen mukaan kaik­ki ne Aruban loma­len­not ja kesämökkimatkat.

    Onhan se oikein laskea nuo kyseis­ten kaupunki­lais­ten päästöik­si siinä kun vas­taavien aruboivien muidenkin, mut­ta ei tuo nyt ole kaupun­gin ominaisuus.

    Tai on se taval­laan. Kaupun­git lisää tuot­tavu­ut­ta, mikä taas näkyy suuremp­ina kulu­tus­mah­dol­lisuuksi­na. Eli siinä mieleässä lisää kulu­tus­ta eli ceteris paribus päästöjä. Vas­taavasti tuot­tavu­ut­ta lisää esimerkik­si myös koulu­tus, ter­vey­den­huolto ja toimi­va oikeuslaitos.

  25. “Kukaan ei ole koskaan väit­tänytkään, etteikö omavaraistalous keskel­lä kor­pea ole ekol­o­gisem­paa kuin elämä Töölössä.”

    Kiitos jälleen hyvästä puut­tumis­es­ta aja­tusharhoi­hin. Kri­ti­soisin kuitenkin yhtä lil­lukan­vart­ta, joka on jo herät­tänyt keskustelua.

    Stew­art Brand — yksi vihreän liik­keen pio­neereista — on viimeisim­mässä kir­jas­saan “Whole Earth Dis­ci­pline” käsitel­lyt kaupungis­tu­mista juuri tuos­ta näkökul­mas­ta, jon­ka mainit­sit, vaik­ka ei Töölöläi­sistä ihan puhunutkaan. Hänen selkeä ja hyvin laa­jasti perustel­tu, useisi­in laa­joi­hin tutkimuk­si­in nojaa­va kan­tansa oli, että tiheät suurkaupun­git ovat selvästi ekol­o­gisem­pia kuin “sub­sis­tence farm­ing” useista eri syistä.

  26. “Lähel­lä työ­paikkaa asum­i­nen on kalli­im­paa, kämp­pä on pienem­pi, vero­helpo­tuk­sista ei tietokaan, mut­ta annas olla jos uhrautuu istu­maan 2h+ päivässä työ­matkalla ja ajele­maan 10km suun­taansa kaup­pareis­suil­la ja”

    Asumisen tuet ovat n 3 mil­jar­dia euroa ja ne suun­taut­vat kalli­is­sa asun­nois­sa oleville eli kaupungeis­sa kalli­is­sa asun­nos­sa asuville.

    Työ­matkavähen­nyk­sen saa jokainen , sil­lä se on pääosin sisäl­lytet­ty ns perusvähenyk­seen. Siis sel­l­ainekin saa matkavähen­nyk­sen jon­ka työ­paik­ka on samas­sa talossa.

    Eikä nur­mi­järveläi­nen saa työ­matkavähen­nys­tä vähen­nys­tä kuin halvim­man julkisen liiken­teen sar­jalipun mukaan

  27. Haitis­sa omis­tu­soikeuk­sien suo­ja on noin maail­man 3. heikoin. Ei ihme, että siel­lä kan­nat­taa tehdä pikavoit­to­talout­ta, jos­sa met­sät hakataan ennen kuin joku toinen ehtii.

  28. Lisäisin Oden lis­taan vielä yhden koh­da, eli:

    d) Yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen on suositeltavaa myös palvelu­jen tar­jon­nankin kannal­ta. Yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisen ide­alle on uhkaa­mas­sa käy­dä vähän samal­la taval­la kuin monille muille tärkeille vihrei­den ajamille asioille, eli kos­ka tiivistämisen primus moto­ri­na on vihreät, niin kyseessä on pakko olla jälleen yksi “turha uhraus” ja elin­ta­son leikkaus mallia Natu­ra tai ympäristöverot. Mut­ta kun tiivi­il­lä kaupunki­rak­en­tamisel­la on ihan sel­l­ainen­ki etu, että se mah­dol­lis­taa tiivi­ille alueelle enem­män palve­lu­toim­intaa kun on enem­män sitä kri­it­tistä mas­saa asi­akaspo­ten­ti­aali­na (käve­lyetäisyys on usein iso tekijä).

    Tämä ei liity ympäristö­vaiku­tuk­si­in sinän­sä kuin välil­lis­es­ti. Kaiken jär­jen mukaan tosin jos ihmiset “ulkois­ta­vat” tiet­tyjä funk­tioitaan markki­noille (esim. juuri ulkona syömi­nen ja isoim­mis­sa suurkaupungeis­sa käy­dään esimerkik­si usein pesemässä pyyk­it lähiko­rt­telin pesu­las­sa kun pesukone ei mah­du ahtaaseen asun­toon), niin skaalae­dut saat­ta­vat leika­ta kulu­tus­ta. Mut­ta tämän ulkois­tamisen pääl­lim­mäiset edut ovat kuitenkin työl­lisyys- ja yri­tyspuolel­la. Tästä edus­ta pitäisi vihrei­den pitää mielestäni enem­män ääntä.

  29. Särelä:

    Se toinen, isom­pi ongel­ma on se, että malli mit­taa co2-päästöjä käyte­ty­il­lä euroil­la ja olet­taa että lisäeu­rot lisäävät päästöjä lin­eaaris­es­ti (alako­htais­es­ti). Näin esimerkik­si 200€ rav­in­to­lalasku tarkoit­taa 10x päästöjä 20€ rav­in­to­lalasku­un nähden…

    Ja sem­minkin kun ne on verolisia hin­to­ja kulu­tusti­las­tossa. Alko­ho­liv­ero pois niin tuo rav­in­to­lasku on jotain 150 € eli päästöt las­kee neljän­nek­sen. Mihin toimi­in hal­li­tus aikoo ryhtyä tämän ilmas­tosankar­i­toimen toteut­tamisek­si, häh?

    Mut­ta siitä ihan samaa mieltä että hyvä että tutk­i­taan. Nuo elinkaari­mallit ovat vaan hyvin kon­stikkai­ta, itseasi­as­sa en nyt muista näh­neeni ensim­mäistäkään hyvää, ja siten niitä tulee soveltaa ja tulki­ta kri­it­tis­es­ti. Pitäisi olla sel­l­ainen Suo­mi-sim­u­laat­tori joka ker­toisi konkreet­tisen vaiku­tuk­sen kun tämä tai tuo asia muuttuu.

  30. “Täl­lä perus­teel­la 200 euron illal­lisen hiilid­iok­sidipäästöt ovat kym­menker­taiset 20 euron pit­sail­taan verrattuna.”

    Näin se vähän on , 200 euron ate­ria on toden­näköis­es­ti gourmet-ate­ria , jon­ka raa­ka-aineista on pois­tet­tu vähänkin epäkelpo ja hukkapros­ent­ti on aivan eri luokkaa kuin ns tavis­ten ruoka-annoksessa.
    Lisäk­si tuos­sa kalli­is­sa ruo­ka-annok­ses­sa käytetään jo muutenkin kalli­im­min ja ympäristö­vahin­gol­lis­es­ti tuotet­tua raaka-ainetta

    Tuo huk­ka ja kalli­impi tuotan­to aiheut­ta­vat suurem­man hiilijalanjäjen

  31. 1) Miten Osmo saat sähköläm­mön kuusinker­taisek­si? Käsit­tääk­seni kaukoläm­pö käyt­tää suh­teessa enem­män fos­si­il­isia polt­toainei­ta kuin keskimäärin sähkösopimukset
    2) Muis­tan että Envi­mat-tutkimus pari vuot­ta sit­ten sai laskuis­sa myös ker­rostaloa­sumisen n. 20% ener­giate­hot­tomam­mak­si kuin omakoti/rivitaloasumisen. Ker­rostaloa­su­jat eivät huomioi ns. yhteisiä tilo­ja mihinkään neliöi­hin­sä. Samoin läm­pöti­la talvel­la muis­taak­seni ker­rostalois­sa korkeampi kuin muis­sa asuin­muodois­sa (ei välitetä, kun ei suo­raan itse makseta.….)
    3) Samas­sa tutkimuk­ses­sa las­ket­ti­in, että jokainen kulutet­tu euro lisää hiil­i­jalan­jälkeä. Näin se vaan on. Vaik­ka ostaa palvelui­ta lähel­lä, on niil­läkin hiil­i­jalan­jäl­ki. Sik­si tuo Aal­to yliopis­ton tutkimus on aivan oikein. Turha töölöläisiä on syytel­lä tai puo­lus­tel­la. Jokainen asukoon mikä itselleen elämän­ti­lanteeseen sopii. Mut­ta fak­ta on se, että mitä enem­män tien­aat, sitä enem­män kulu­tat, sitä enem­män hiilijalanjälkeä.

    1. Pekka Lehti­nen:
      Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka melkein aina on kivi­hi­ililauhde­voimala. Vastapainevoimala ole­mas­saolol­laan taas syr­jäyt­tää lauhde­voimaa. Olen käsitel­lyt asi­aa artikke­lis­sa esimerkik­si maaläm­pö vai kaukoläm­pö. Sähköläm­mi­tyk­sen päästöt ovat kolminker­taiset maaläm­pöön verrattuna.

  32. Osmo on oike­as­sa. Osit­tain asian vier­estä halu­aisin sanoa kuitenkin että:

    ote­taan ensin listal­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita

    CO2 päästöt per capi­ta (2007):
    Suo­mi 12.1, Bangladesh 0.3, Kiina 4.9, Sak­sa 9.6, USA 18.9

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependent_territories_by_population_density

    Asu­tusti­heys per neliökilometri:
    Suo­mi 16, Bangladesh 1127, Kiina 139, Sak­sa 229, USA 32

    Las­ke­taan CO2 päästöt per neliök­ilo­metri ker­toma­l­la edel­liset luvut keskenään:
    Suo­mi 193.6, Bangladesh 338.1, Kiina 681.1, Sak­sa 2198.4, USA 604.6
    (koko maail­ma 186.1, ihmi­sistä johtu­va per maaneliökm)

    Nor­mal­isoidaan pien­im­män mukaan jaka­mal­la kaik­ki luvul­la 193.6:

    Suo­mi 1
    Bangladesh 1.75
    Kiina 3.52
    Sak­sa 11.36
    USA 3.12

    Kuor­mi­tus ilmake­hään (CO2/km^2) * pin­ta-ala * 1E‑6

    normalisoitu
    Suo­mi 0.338 1.31
    Bangladesh 0.259 1
    Kiina 33.933 131.02
    Sak­sa 4.055 15.66
    USA 30.67 118.42

    http://en.wikipedia.org/wiki/World_population_estimates

    2010–2050 maail­man väestö kas­vaa 2.37E9 ihmisellä.
    Väestö kas­vaa eniten Bangladeshin kaltai­sis­sa pienen CO2 kuor­mi­tuk­sen mais­sa. Joten Bangladeshin normalisoitu 

    arvo nousisi 1.75 => (9.20/6.83)*1.75 = 2.36

    Suomen ja Sak­san arvo luul­tavasti vähän las­kee. Kiinan nousee (ei johdu syn­tyvyy­destä, vaan elintasosta).

    Eli vaik­ka Suomen CO2 päästöt per capi­ta on näistä suurin, sen kuor­mi­tus nyt ja tule­vaisu­udessa on pienin.

    Jos Suomen “jär­jestelmä” (sika­maiset päästöt & mata­la pop­u­laa­ti­oti­heys) ulotet­taisi­in kaikkialle, maailman 

    väestön määrä olisi 2.4 mil­jar­dia. CO2 päästöt oli­si­vat alle puo­let nykyis­es­tä. Jne…

    Mitä kaikkea tästä nähdään on se että Suomen sisäiset puuhaste­lut CO2 asi­as­sa ei vaiku­ta mitään mihinkään. (Jos joku vaivau­tuu vas­taa­maan mitään, niin toiv­ot­tavasti ei tule mitään väsynyt­tä “vastuunkanto”-läppää.)

  33. @Liian van­ha: Mut­ta eikö palvelun ostamisen hiili-inten­si­teet­ti ole paljon mata­lampi kuin tavaran ostamisen? 

    Jos kaupunki­lainen käy ulkona syömässä, niin eikö suurin osa hauskan illan aikana käyte­ty­istä euroista kulu saadun palvelun kus­tan­ta­miseen ja sil­loin­han hiil­i­jalan­jäl­ki piene­nee per euro? (Ekologi­nen ruokail­i­ja ei tietenkään tilaa tonnikalaa.)

    Prim­u­lat ja Fazer­it ja mon­et muutkin ruo­ka- ja rav­in­to­la­palvelu­jen tuot­ta­jat pyrkivät muuten akti­ivis­es­ti pienen­tämään hiilijalanjälkeään.

    Rav­in­to­laan meno teat­teri- tai museokäyn­nin jäl­keen on niitä elämän suuria ilo­ja, vaik­ka jutun näkökul­mas­ta kyse on suo­ras­taan ympäristörikok­ses­ta. Pöh!

  34. Omavaraistalous ei ole oikeas­t­aan mis­sään mielessä järkevä ver­tailuko­h­ta, sil­lä se edel­lyt­tää erit­täin mata­laa väestöti­heyt­tä. Haitin sijas­ta kan­nat­taa ottaa ver­tailuko­hdak­si 1800-luvun puo­livälin Suo­mi. Maan väestö oli sil­loin noin puoli­toista miljoon­aa, mikä oli luon­non kan­tokykyyn näh­den aivan liikaa. 

    Ilman lan­noit­tei­ta ja maanvil­jelyskonei­ta Savos­sa, Kes­ki-Suomes­sa ja Kain­u­us­sa ain­oa järkevä maanvil­jelysmuo­to on kask­ivil­je­ly. Taval­lisel­la pel­tovil­je­lyl­lä ei saa­da riit­tävästi rav­in­toa vil­jeli­jäper­heen itsen­sä elatuk­sek­si. Jo 1800-luvun jälkipuoliskon väestön­ti­heys johti Sisä-Suomen met­sien tuhou­tu­miseen ja yri­tyk­set siir­tyä omavaraiseen pel­tovil­je­lyyn kilpistyivät katovu­osi­in. Kain­u­us­sa syöti­in keskinker­taisi­nakin vuosi­na pet­tua ja vielä 1920-luvun alus­sa kain­u­u­lai­sista asevelvol­li­sista suurin osa oli ali­rav­it­se­muk­sen vuok­si palveluskelvot­to­mia. “Ryysyran­nan Joosep­pi” on kuvaus todel­lisu­ud­es­ta. Ratkaisuk­si tuli kar­jan­hoitoon ja met­si­in perus­tu­va maat­alous, mut­ta tämä oli lähtöko­htais­es­ti vien­ti­markki­noi­hin ja rahat­alouteen poh­jau­tu­vaa kau­pal­lista voin- ja puuntuotantoa.

    Jos Sisä-Suomes­sa halut­taisi­in har­joit­taa omavaraistalout­ta, väestömäärän olisi olta­va enin­tään 50 tuhat­ta, jot­ta met­sät ehti­sivät uud­is­tua kaskeamisen väli­aikoina. Ran­nikkokaistaleelle sopisi asumaan n. kolme­sa­taatuhat­ta ihmistä 1700-luvun maanviljelystekniikalla.

  35. Liian van­ha: “Eikä nur­mi­järveläi­nen saa työ­matkavähen­nys­tä vähen­nys­tä kuin halvim­man julkisen liiken­teen sar­jalipun mukaan”

    Jos asuu kehyskun­nas­sa n 50 km päässä työ­paikaltana, jon­ka joukkoli­ikenne ei kuu­lu sedullisen tar­if­fin piiri­in, ja jos ei ole mah­dol­lista kulkea junal­la ollenkaan, ja jos bus­si­mat­ka työ­paikalle sisältää vai­h­to­ja, niin sar­jalip­pu­jen yhteish­in­ta kohoaa niin korkeak­si että työ­matkavähen­nys kat­taa nykyaikaisen diesel-per­heau­ton polt­toainekus­tan­nuk­set vas­taaval­ta matkalta. 

    Peri­aat­teessa siis val­tio mak­saa löpöt, vain auton muut kulut jäävät työ­matkalaisen mak­set­tavak­si. Espoos­sa tai Van­taal­la asu­va ja Helsingis­sä työssäkäyvä taas ei saa vähen­tää työ­matkaku­lu­ja kuin 300 €/vuosi kos­ka omavas­tu­u­o­su­us on niin korkea ja Helsingis­sä asu­va ja työssäkäyvä ei saa mitään vähennyksiä. 

    Eli on kyl­lä oikeutet­tua puhua kehyskun­ta­lais­ten työ­matko­jen tukemista veron­mak­sajien rahoilla.

  36. Matkaku­lu­vähen­nys vero­tuk­ses­sa tulisikin pikim­miten pois­taa ja verot­taa pen­delöin­tiä esim. polttoaineverolla.

  37. Sauli: “Pitäisikö siis elää maail­mas­sa, jos­sa näitä asioi­ta ei olisi ollenkaan? Minne hel­vetin piilopirt­ti­in ihmisen oikein pitäisi men­nä karku­un koko maailmaa…”

    Kaupunki­lais­ten kulu­tus­ta ja hiil­i­jalan­jälkeä voi toki vähen­tää aloit­ta­mal­la tuon­ti­tavaroiden ja huvien sään­nöste­ly, kieltämäl­lä ulko­maan­matkailu ja säätämäl­lä kiel­to­la­ki ja jär­jestämäl­lä kiel­to­jen nou­dat­tamisen valvon­ta ja rikko­musten seu­raa­musten täytän­töön­pano DDR:n/Pohjois-Korean malli­in. Sil­loin kaupungeis­sa asu­isi vain ne joiden on työn­sä vuok­si pakko ja kaik­ki oli­si­vat onnel­lisia ja ympäristö kiittäisi 😀

  38. Hesarin jut­tu pitää ymmärtää elämän­tapo­jen ver­tailu­na, ei suo­raan asuin­paikko­jen vertailuna. 

    Väistämätön fak­ta on, että kaupunki­lais-elämän­ta­pa perus­tuu kulu­tuk­seen ja palvelu­jen ostamiseen, kun taas per­in­teinen maalais-elämän­ta­pa oma­toimisu­u­teen ja säästämiseen. Maal­lakin (ainakin siel­lä Nur­mi­järvel­lä) voi nou­dat­taa urbaa­nia elämän­ta­paa, ja kaupungeis­sa tietyin rajoituksin maalaiselämän­ta­paa, mut­ta pääsään­töis­es­ti jako on selkeä, kaupungeis­sa asu­vat kulut­ta­vat enem­män. Itse kuu­lun siihen joukkoon joka kaupungis­sa (Helsin­ki) koet­taa nou­dat­taa maalaiselämän­ta­paan kuu­lu­via asioi­ta, kuten kom­pos­toin­tia, hyö­ty­pu­u­tarhan pitoa (pal­stavil­je­ly + mar­japen­saat), kalas­tus­ta, puul­la läm­mit­tämistä jne. 

    Eikä siitäkään mihinkään pääse, että se Helsin­gin yhteis­tuotan­tona tuotet­tu kaukoläm­pö tuote­taan 100%;sti fos­si­ilisel­la ener­gial­la, hiilel­lä ja kaa­sul­la. Monel­la muul­la ener­gialaitok­sel­la tuotan­toon käytetään joko kokon­aan tai osin uusi­u­tu­via energialähteitä.

  39. “Näin se vähän on , 200 euron ate­ria on toden­näköis­es­ti gourmet-ate­ria , jon­ka raa­ka-aineista on pois­tet­tu vähänkin epäkelpo ja hukkapros­ent­ti on aivan eri luokkaa kuin ns tavis­ten ruo­ka-annok­ses­sa. Lisäk­si tuos­sa kalli­is­sa ruo­ka-annok­ses­sa käytetään jo muutenkin kalli­im­min ja ympäristö­vahin­gol­lis­es­ti tuotet­tua raaka-ainetta”

    Noinko­han. Ns. gourmet valmis­te­taan suo­raan tuor­eista ja senkin vuok­si läheltä han­ki­tu­ista raa­ka-aineista toisin kuin “taviksen” teol­lisu­udessa pros­es­soitu paraguayssa-teurastet­tu-thaimaas­sa-purkitet­tu-slove­ni­as­sa-pakat­tu-pakas­teesta-mikron-kaut­ta-pöytään ‑pökäle a la Dr. Oetker. 

    Ympäristö­vahin­gol­lisu­u­den mittareista voi olla mon­taa mieltä, mut­ta laadukkaat raa­ka-aineet eivät nykyään syn­ny bulkki­tuotan­nos­sa, jos­sa volyy­mi ja hal­van ener­gian käyt­tö on ain­oa tapa tuot­taa riit­tävän hal­val­la. Ter­ve­menoa Argen­ti­inaan seu­raa­maan esimerkik­si soi­jare­hun viljelyä.

  40. Mielestäni uutisen point­ti oli siinä, että niin kaupungis­sa kuin maaseudul­lakin voi asua kulut­taen paljon tai vähän luon­non­va­ro­ja. Jos kulu­tusjuh­lia viet­tävä kaupunki­lainen viedään maaseudulle niin ei hänen elämän­ta­pansa toden­näköis­es­ti parem­mak­si muu­tu. Tai omavaraisvil­jeli­jä muut­taa kaupunki­in niin ei hän var­maankaan rupea kulut­ta­maan ihan asuin­paikan vuoksi.

    Jot­ta kulu­tus­tot­tumuk­si­in saataisi­in muu­tos­ta täy­tyy ihmis­ten muut­tua. Maaseu­tu vs. kaupun­ki keskustelus­sa koroste­taan liikaa liikku­mista ja muu kulu­tus uno­hde­taan hel­posti. Koko nykyi­nen yhteiskun­ta perus­tuu talouskasvu­un ja kulut­tamiseen. Tuot­teet on tehty kestämään vuosi tai pari, mut­ta kun­han liiku­tu ekol­o­gis­es­ti niin maa­pal­lo on pelastettu?

    Keskustelu tun­tuu jun­naa­van eipäsju­u­pas lin­jal­la. Uno­htuu myös kokon­aan maaseudun ja kaupun­gin vuorovaiku­tus. Ruo­ka vil­jel­lään maaseudul­la ja suurim­mak­si osak­si kulute­taan kaupungeis­sa. Toki voimme ostaa ulko­maista ruokaa, mut­ta ei mei­dän ympäristö­vas­tuu siitä mihinkään katoa. 

    Keskustelua pitäisi käy­dä enem­män siitä miten esim. maaseu­tu­a­sum­i­nen ja maanvil­je­ly saataisi­in ekol­o­gisem­mak­si ja miten taas kaupunki­a­sum­ista voidaan kehit­tää ekol­o­gisem­paan suuntaan.

  41. Miro Rei­jo­nen

    Pitkään olen pitänyt Helsin­gin Sanomia laadukkaim­pana medi­ana Suomes­sa. Tämä ole­tus on vielä katkeam­a­ton. Muut medi­at ovat jo osoit­ta­neet laadun puutteensa. 

    Toimit­ta­jil­ta toivoisi useinkin radikaal­isti parem­paa tieteel­listä luku­taitoa. Tämä kyseessä ole­va tutkimus ei ole omaa alaani ollenkaan, joten en siitä sano enem­pää, mut­ta hyvin usein tun­tuu siltä, että toimit­ta­jat eivät hah­mo­ta ollenkaan eroa sat­un­naisen jatko-opiske­li­jan jos­sain sat­un­naises­sa julka­is­usar­jas­sa läpi men­neen ensim­mäisen paperin ja kokenei­den tek­i­jöi­den keskeisel­lä paikalla julka­istun jutun eroa, puhu­mat­takaan siitä, että tun­ti­si­vat alan kir­jal­lisu­ut­ta yhtään käsil­lä ole­vaa jut­tua pidem­mälle. En nyt täl­lä tarkoi­ta sitä, etteivätkö nuoret tek­isi hyvää työtä tai että julka­is­usar­jan pain­oar­voon pitäisi sokeasti tui­jot­taa, mut­ta joku hah­mo­tus tilanteesta olisi tarpeen. Hesarin jut­tu on myös tyyp­pies­imerk­ki siitä, että otsikko on ikään kuin päätet­ty tarkoi­tushakuis­es­ti ensin ja sit­ten paperi­sta haetaan sille peruste­lut vaik­ka tutkimuk­ses­sa itsessään ker­rot­taisi­inkin menetelmän rajoituksista.

    Toinen itseäni jonkun ver­ran har­mit­tanut ilmiö on se, että ainakin luon­non­ti­etei­den alal­la käy hyvin usein niin, että toimit­ta­ja herää vas­ta siinä kohtaa, kun yliopis­to lykkää ulos tiedot­teen väitösti­laisu­ud­es­ta. Varsi­naiset tulok­set on saatet­tu julka­ista vuosia aiem­min väikkärin osa-artikkeleis­sa, mut­ta edes tiedetoimit­ta­jat eivät tun­nu näitä primäärisiä julka­isu­ja seu­raa­van ollenkaan.

  42. “Tiivis yhteiskun­tarakenne todet­ti­in ekol­o­gis­es­ti huonok­si, kos­ka Töölössä asuu varakkaampia ihmisiä, joil­la on varaa törsätä enem­män. Ongelmia kausali­teetin suun­nan kanssa?”

    Ei vält­tämät­tä. Tai on kausaali­teetin kanssa ongelmia noiden kah­den väit­teen välil­lä, mut­ta varakku­us ei yksin kat­so sitä, kuin­ka rahat käytetään. Elinympäristö vaikut­taa kovasti, muo­dostaa sosi­aal­isia käytän­töjä. Kaupungis­sa ajatel­laan, että varat kuu­luisi käyt­tää esimerkik­si matkus­tamiseen, maaseudul­la ne voivat vaik­ka läm­mi­tysku­lui­hin. En ota kan­taa siihen, kumpiko on ekol­o­gisem­paa, mut­ta kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen on kuitenkin yhtey­dessä asuinpaikkaan.

    On myös huo­mat­ta­va se, että siinä mis­sä maaseudul­la saat­taa riit­tää vaikka­pa käve­lylenk­ki kint­tupolkua pitkin, tarvi­taan kaupungis­sa asfal­toitu pyörätie ren­to­tu­mi­s­paikkoi­neen ja val­opy­lväi­neen. Kaupunki­laiset vaa­ti­vat enem­män palvelui­ta ja infraa elin­ta­paansa varten.

    Yhtä kaik­ki, tämä ei muu­ta todel­lakaan sitä, ettei Nur­mi­järveltä Helsingis­sä työsken­te­ly olisi valitettavaa.

    Olisi vain toiv­ot­tavaa, että Vihreät eivät ajaisi maaseu­tua ja todel­lises­sa luon­nos­sa viihtyviä nurin ekol­o­gisu­ususko­muk­sen takia.

    Annetaan ihmisille mah­dol­lisu­us elää kaupungis­sa tai maal­la, mut­ta yritetään saa­da kumpi­enkin elin­ta­vat kestävälle tasolle.

  43. “Rav­in­to­laan meno teat­teri- tai museokäyn­nin jäl­keen on niitä elämän suuria ilo­ja, vaik­ka jutun näkökul­mas­ta kyse on suo­ras­taan ympäristörikok­ses­ta. Pöh!”

    Vihreät vaali­vat aja­tus­ta palvelu­iden kulut­tamiseen siir­tymis­es­tä, mut­ta ei palvelu­iden kulut­ta­mi­nen ole todel­li­nen ratkaisu. Ratkaisu on armo­ton köy­hyys ja kulu­tuk­sen minimointi.

    Tämä on maa­pal­lon nykyisel­lä väestömääräl­lä kiistämätön todel­lisu­us. Mate­ri­aal­ista kulu­tus­ta leikkaa­mal­la voidaan voit­taa aikaa, siirtää ongelmia, mut­ta eivät ongel­mat siirtämäl­lä ratkea.

    Huonoa omatun­toa kan­nat­taa siis tun­tea siitäkin, jos käy kahvi­las­sa, teat­teris­sa, kir­jas­tossa tai museossa. Kaik­ki ne toimi­vat luon­toa vastaan.

  44. Osmo:
    Kukaan ei ole koskaan väit­tänytkään, etteikö omavaraistalous keskel­lä kor­pea ole ekol­o­gisem­paa kuin elämä Töölössä.

    Tämäkö on siis käsi­tyk­sesi elämästä Suomen maaseudul­la? Maal­la on kyl­lä nykyään sel­l­aisia kaup­po­ja, joista voi ostaa ruokaa, ettei ihan kaikkea tarvitse itse vil­jel­lä ja metsästää.

    Mis­tähän nämä käsi­tyk­set Vihrei­den ylim­ielisyy­destä oikein sikiävät?

  45. Tot­ta­han toki köy­hien, varsinkin maalais­ten hiilipäästöt on saata­va kuri­in, jot­ta rikkaat voivat pössytel­lä entiseen malli­in. Eihän huip­pu­palkoista ja optioista ole mitään iloa, jos niitä ei voi pan­na haisemaan.

  46. Ja jos sit­ten oikeasti mietitään ilmas­tokysymyk­siä, ja pohdi­taan laa­jamit­taista maa­han­muut­toa lämpimistä köy­histä maista kylmi­in rikkaisi­in mai­hin niin mil­lainen yhtälö siitä tulee?

    Mitä väliä sil­lä on asuuko n määrä ihmisiä Helsingis­sä vai Nur­mi­järvel­lä, jos samal­la tuo­daan Suomeen n määrä ihmisiä läheltä päivän­tasaa­jaa? Vai menikö pohdiskelu jo liikaa har­maalle alueelle?

    Eikö vas­taavasti Suomen kan­nat­taisi vuokra­ta kaupun­git Espan­jas­ta ja Por­tu­gal­ista ja lennät­tää sinne kaik­ki halukkaat eläkeläiset halvem­paan, ekol­o­gisem­paan ja parem­paan hoitoon?

  47. Eras­totenes: Ovatko laskel­mat omi­asi vai perus­tu­vatko ne jonkun muun tutkimusti­etoon? En ole kyseenalais­ta­mas­sa väit­teitäsi vaan halu­aisin lisää tietoa kiin­nos­tavas­ta aiheesta.

  48. Mat­ti Kuro­nen, jos nyt luk­isitte porukalla esim. Tero Lin­tusen diplomi­työn “Hybridiläm­mi­tyk­sen vaiku­tus sähkön- ja läm­mön­tuotan­toon”, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/30375/TMP.objres.440.pdf?sequence=1

    Tiivis­telmästä:

    Tämän tutkimuk­sen tarkoituk­se­na on selvit­tää kaukoläm­mi­tyk­sen rin­nal­la käytet­tävän toisen läm­mi­tys­muodon, tässä tapauk­ses­sa sähköläm­mi­tyk­sen, vaiku­tus­ta sähkön- ja lämmöntuotantoon

    .…ref­er­enssikaupungille perustet­ti­in kak­si ener­gian tuotan­toraken­nemallia ja molem­mille malleille kak­si eri ske­naar­i­o­ta hybridiläm­mi­tyk­sen kas­vamis­es­ta. Skenaarioissa
    otet­ti­in huomioon myös päästökau­pan vaiku­tuk­set. Molem­mat ske­naar­i­ot osoit­ti­vat päästökau­pan vaiku­tuk­set mukaan luet­tuna, ettei sähköläm­mi­tyk­sen käyt­tämi­nen kaukoläm­mi­tyk­sen ohel­la tuo ain­oas­taan yhdyskun­nalle lisää tuotan­tokus­tan­nuk­sia, vaan se lisää myös päästöjä.

    Tule­vaisu­u­den epä­var­muut­ta analysoiti­in herkkyys­ana­lyysin avul­la. Tutkimus­ta varten laa­dit­ti­in tuon­tiener­gian ja koti­mais­ten polt­toainei­den hin­noille kak­si ske­naar­i­o­ta, joil­la las­ket­ti­in vuosi­ta­son tuotantokustannukset.
    Jokainen ske­naario toi huo­mat­ta­van lisän niin tuotan­tokus­tan­nuk­si­in kuin päästöihin.

    Eri ske­naar­i­oil­la oli vaiku­tus kaukoläm­mön pysyvyyskäyrän muo­toon ja näin myös voimalaitok­sien käyt­tö­tun­tei­hin. Laitok­sien huipun käyt­tö­tun­nit pienenevät ja tuotan­tokus­tan­nuk­set tuotet­tua energiayksikköä
    kohden kas­va­vat. Tapauk­ses­sa, jos­sa on edullista käyt­tää peruskuor­malaitok­sia mahdollisimman
    paljon vuo­den aikana, hybridiläm­mi­tyk­sen käyt­tämi­nen siir­si tilan­net­ta päin­vas­taiseen suun­taan. Tämä suun­ta tarkoit­taa sitä, että hal­paa peruskuor­matuotan­toa pitää kor­va­ta kalli­im­mal­la ja enem­män päästöjä aiheut­taval­la erillistuotannolla.

    Tämän tutkimuk­sen tulok­set osoit­ta­vat, että mikäli sähköläm­mi­tyk­sen yleistymi­nen kaukoläm­mi­tyk­sen rin­nal­la lisään­tyy, aiheut­taa se yhdyskun­nalle huo­mat­tavia lisäkus­tan­nuk­sia ja päästöjä. Yksi sähköläm­mi­tyk­sen käyt­töä lisäävä tek­i­jä on kulut­ta­jien mieliku­va. Kulut­ta­jien mieliku­va sähköläm­mi­tyk­ses­tä on, että se on asen­nuskus­tan­nuk­sil­taan edulli­nen ja help­po asen­taa. Todel­lisu­udessa sähköläm­mi­tyk­sen käyt­tämi­nen tuo odot­ta­mat­to­mia lisäkus­tan­nuk­sia kulut­ta­jille ener­giantuotan­to­laitok­sien omien lisään­tyvien tuotan­tokus­tan­nusten kaut­ta. Nämä kus­tan­nuk­set voivat real­isoitua esimerkik­si kohon­nei­den sähkön ja kaukoläm­mön ener­gia­mak­su­jen tai sähkön siir­tomak­su­jen muo­dos­sa. Ain­oas­taan kulut­ta­jien mieliku­vien muut­tamisel­la voidaan päästä yhdyskun­nan kannal­ta taloudel­lisem­paan ja ympäristöys­täväl­lisem­pään energiantuotantomalliin.

    Mik­si näin selviää esim. kuvas­ta 22 sivul­la 36 mis­tä selviää miten eri­tyyp­pis­ten voimalaitok­sen kus­tan­nuk­set suh­tau­tuu huip­pukäyt­tö­tun­tei­hin, ja kuvas­ta 30 sivul­la 59 taas näkee kaukoläm­mön pysyvyyskäyrin jos­ta voi aprikoi­da paljonko niitä huip­putun­te­ja läm­mi­tyk­sessä on

    Lyhyesti san­ot­tuna tässä maas­sa tehdään läm­pö, välitetään se sit­ten kaukoläm­pöputkia tai sähköjo­hto­ja pitkin, jatkos­sakin polt­ta­mal­la jotain. Kysymys on siitä mitä polte­taan ja kuin­ka tehokkaasti.

  49. Muis­takaa nyt, että penedelöin­ti junal­la ei aiheuta hiil­i­jalan­jälkeä lainkaan VR:n ja Reit­ti­laskurin mukaan.

  50. “Jos kaupunki­lainen käy ulkona syömässä, niin eikö suurin osa hauskan illan aikana käyte­ty­istä euroista kulu saadun palvelun kus­tan­ta­miseen ja sil­loin­han hiil­i­jalan­jäl­ki piene­nee per euro? (Ekologi­nen ruokail­i­ja ei tietenkään tilaa tonnikalaa.)”

    Ruokar­avin­tolan kulut jakautuvat
    suurin piirtein seu­raavasi: 30 % aineisi­in, 40 % kiin­teistöön ja välineisi­in, 30 % palkkoi­hin eli ei nykyaikainen palvelu ole pelkkiä palkkakuluja.
    BKT tasol­lakin palkat ovat liukuneet alaspäin ja ovta 50 % luokkaa.

    Ja ruokar­avin­tolan­ki pitää matkus­taa ja pyöräi­ly tai käve­lykin vaatii eril­liesn , kalli­isti ja ympäristöä tuhon­neen raken­netun infran, kadut , raiteet etc.

    Maaseudul­la jär­jestetään nyyt­tikestit kun rav­in­toloi­ta ei ole eli kiin­teistöin­vestoin­nit ovat tehokkaas­sa käytössä ja väyläk­sikin kel­paa soraura

  51. “Työ­matkavähen­nyk­sen saa jokainen, sil­lä se on pääosin sisäl­lytet­ty ns perusvähenyk­seen. Siis sel­l­ainekin saa matkavähen­nyk­sen jon­ka työ­paik­ka on samas­sa talossa.”

    Eiköhän se matkavähen­nys ole sitä suurem­pi mitä pitem­pi työ­mat­ka on. Tämä kan­nus­taa ihmisiä ympäristöä, aikaa ja vaivaa tuh­laavaan pen­delöin­ti­in sekä veronkier­toon esim. siirtämäl­lä talonkir­jat talvi­a­sut­tavalle mökille.

    Ylipäätään näis­sä eri­lai­sis­sa verovähen­nysoikeuk­sis­sa on vaarana sil­muk­ka jossa 

    1) vero­tusjär­jestelmä monimutkaistuu
    2) tulee por­saan­reik­iä, resursse­ja tuh­laavaa verokikkailua ja verot­ta­jan suurem­pi läs­näo­lo verov­elvol­lis­ten arjessa
    3) verot­ta­ja yrit­tää tukkia porsaanreikiä
    4) palataan kohtaan 1) ja tois­te­taan ketju koh­ta kohdalta

  52. “Eli on kyl­lä oikeutet­tua puhua kehyskun­ta­lais­ten työ­matko­jen tukemista veron­mak­sajien rahoilla.”

    Kuten sanoin tuo tuki ei ole kuin mur­to-osa siitä mitä hesalainen saa tukea asumiseen.
    Asumisen tukem­i­nen mak­saa yhteiskun­nalle n 3 mil­jar­dia ja suurimpia hyö­tyjiä ovat kalli­iss­sa asun­nois­sa asu­vat eli esim töölöläiset

  53. Sauli:

    Mut­ta eikö palvelun ostamisen hiili-inten­si­teet­ti ole paljon mata­lampi kuin tavaran ostamisen?

    Riip­puu hyvin paljon palvelus­ta ja tavaras­ta. Voi olla — voi olla, ettei.

    Yleis­es­ti, vaikut­taa siltä, että palvelu­iden hiili-inten­si­teet­tiä aliarvioidaan ja tavaroiden inten­si­teet­tiä yliarvioidaan. Palveluista jää usein näkemät­tä se, mitä kaikkea sen tuot­tamiseen tarvi­taan. (Kuten jää myös tuot­teista, mut­ta kuitenkin.)

  54. Hesarin jut­tu oli hyvää pohdiskelua. Totuute­na pide­tyt käsi­tyk­set eivät aina ole oikei­ta. Joskaan en jutun perus­teel­la vielä suosit­taisi, että kaikkien on muutet­ta­va maalle. Sen sijaan voisin suositel­la vihreille, että maail­maa voi yrit­tää kat­soa muus­takin kuin helsinkiläis-sin­nemäk­iläis­es­tä piiperryskulmasta.

  55. Liian Van­ha, asum­istuen ja korkovähen­nyk­sen katot on kum­matkin sel­l­aiset että kyl­lä ne saa tap­pi­in ihan Nurmijärvelläkin.

  56. tmi:

    1) vero­tusjär­jestelmä monimutkaistuu
    2) tulee por­saan­reik­iä, resursse­ja tuh­laavaa verokikkailua ja verot­ta­jan suurem­pi läs­näo­lo verov­elvol­lis­ten arjessa
    3) verot­ta­ja yrit­tää tukkia porsaanreikiä
    4) palataan kohtaan 1) ja tois­te­taan ketju koh­ta kohdalta

    Tuo on ihan nor­maali Suomen vero­lain­säädän­nön kehi­tys, suur­in­pi­irtein vaa­likausi per askel. Sem­moi­sel­la tarken­nuk­sel­la vaan että kohdas­sa 2 eduskun­ta kek­sii eril­laisia hyvää tarkoit­tavia verovähennyksiä.

  57. KariS: “Hesarin jut­tu pitää ymmärtää elämän­tapo­jen ver­tailu­na, ei suo­raan asuin­paikko­jen vertailuna. 

    Väistämätön fak­ta on, että kaupunki­lais-elämän­ta­pa perus­tuu kulu­tuk­seen ja palvelu­jen ostamiseen… Maal­lakin (ainakin siel­lä Nur­mi­järvel­lä) voi nou­dat­taa urbaa­nia elämän­ta­paa, ja kaupungeis­sa tietyin rajoituksin maalaiselämän­ta­paa, mut­ta pääsään­töis­es­ti jako on selkeä, kaupungeis­sa asu­vat kulut­ta­vat enemmän.”

    Tässä on min­unkin mielestäni koko jutun point­ti. Mik­si se on monille niin vaikea myön­tää? Aivan samat tulok­sethan voi löytää vaik­ka Tilas­tokeskuk­sen tekemistä tutkimuk­sista. Hiil­i­jalan­jäl­jen lisäk­si kaupungis­tu­mi­nen tuot­taa myös mui­ta val­taisia ekol­o­gisia ongelmia. Tehoeläin­tuotan­to on yksi niistä.

  58. Pikku vika Oden menkkailus­sa: ainakin Jyväskylässä kaukoläm­pö on ylivoimais­es­ti huonoin vai­h­toe­hto, se kun tuote­taan lähin­nä turpeel­la. Ja näitä “bio“paskalaitoksia on Suomes­sa paljon. Tosin, eihän Vihre­itä enää aikoi­hin ole kiinos­tanut Suomen ympäristön tila kos­ka on trendikkääm­pää olla globaal­isti valveutunut..

  59. Olen jostain vuosia sit­ten lukenut, että n. 100000–300000 asukkaan kaupun­git oli­si­vat kaik­ista ekol­o­gisimpia. Syys­tä, että ener­gia- jäte- ja vesi-huolto sekä maankäyt­tö olisi paljon huonom­paa ja liiken­nejär­jeste­lyt heikom­pia sekä tuo­ta pienem­mis­sä, että isom­mis­sa kaupungeis­sa. Valitet­tavasti en nyt tiedä mis­tä tämän olen lukenut, mut­ta kuu­lostaa järkevältä. Ja var­maankin maaseudul­la asum­i­nen voi olla sekä “met­sässä” asum­ista, että asu­tuskeskuk­sis­sa asum­ista ja ympäristö­vaiku­tuk­set näi­den kah­den muodon välil­lä ovat erilaisia.
    Kyl­lähän pääkaupunkiseudun ruuhkas­sa istu­mi­nen on ympäristöon­gel­ma ja var­maankin aika suuresti johtuu seu­tu-alueen kasvusta.

  60. AM,

    laskel­mat ovat ihan hihas­ta tem­pais­tu­ja, mut­ta perus­tu­vat his­to­ri­al­liseen koke­muk­seen. Kaskeamisen aiheut­ta­ma met­säka­to oli selvä ilmiö jo 1850-luvul­la, kun kreivi von Berg teki kuu­luisan selvi­tyk­sen­sä “Suomen­maan met­sistä”. Tämä osoit­taa, että väestöä oli Sisä-Suomes­sa kask­ivil­je­lyn sal­li­maa kestävyys­ta­soa suurem­pi määrä. Koko Suomen väestö oli tuol­loin n. 600 000, jos­ta Sisä-Suomes­sa ehkä parisa­taa tuhat­ta. 50 000 on alakant­ti­in heit­et­ty arvio, jol­la oltaisi­in aika var­masti kask­ivil­je­lyn sal­li­val­la tasolla. 

    Kom­ment­tisi perus­teel­la aloin kuitenkin laske­maan tarkem­min (vaikkakin edelleen ihan päässä): Yksi ihmi­nen tarvit­see elääk­seen noin tyn­nyrin ruista vuodessa. Tyn­nyri­nalal­ta (n. 0,5 ha) kaskea saadaan varovasti arvioiden viisinker­tainen sato, eli viisi tyn­nyriä. Tämä tarkoit­taa, että puoli hehtaaria kaskea elät­tää viisi ihmistä. Katoi­hin varautu­misen vuok­si ja hevosten rehuk­si on vuosit­tain kas­ket­ta­va toinen moko­ma, joten tarvi­taan hehtaari viit­tä ihmistä kohti. Järvi-Suomen pin­ta-alak­si voidaan heit­tää n. 100 000 neliök­ilo­metriä, jos­ta kol­mannes kel­paa kask­ivil­je­lyyn (lop­ut suo­ta). Tämä merk­it­see 3e7 hehtaaria. Hoita­mat­toman met­sän kier­toai­ka on 250 vuot­ta, joten vuosit­tain voidaan kas­ke­ta n. 1e5 hehtaaria. Peri­aat­teessa siis alue elät­täisi 5e5 henkeä, mikä on aika tarkkaan 50 000. Tämä on siis linko­lalainen tilanne, jota ei todel­lakaan pidä esit­tää toiv­ot­ta­vana tulevaisuudenkuvana.

    Ran­nikon vil­je­lyk­seen parem­min sopi­val­la vyöhyk­keel­lä eli 1700-luvul­la noin 200 000 henkeä ilman nälkäkatas­tro­fe­ja, joten tuo ker­too aika hyvin alueen luon­nol­lis­es­ta kan­tokyvys­tä. 1800-luvul­la käyt­töön tuli parem­paa vil­jelyste­knolo­giaa, mut­ta se oli luon­teeltaan kau­pal­lista eikä sitä voi omavaraistalout­ta analysoitaes­sa laskea hyväksi.

  61. Pitäy­dyn edelleen väit­teessäni, että paikalli­nen luo­mu­ruo­ka ja bioen­er­gia yhdessä väestö­painei­den kanssa ovat suurim­mat syyt Ruan­dan ympäristöon­gelmi­in. Nopea googlaus pal­jas­taa, että vien­ti­in suun­nat­tu vil­je­ly on suh­teel­lisen pieni osa hei­dän koko vil­jelyalas­taan. Tärkeim­mät vien­tikasvit ovat kahvi ja tee. Olet­ta­mal­la hehtaar­ituo­ton 1500kg/ha huo­maamme, että nämä vaa­ti­vat ehkä pari pros­ent­tia kaikesta Ruan­dan vil­jelyalas­ta. Tämä hän­tä ei siis tätä koiraa kykene heilut­ta­maan. Tuo­ta met­sien vien­ti­hakku­un suhdet­ta puun paikalliseen käyt­töön en nyt jak­sa tarkistaa.

    (http://www.nationsencyclopedia.com/Africa/Rwanda-AGRICULTURE.html)

  62. Ode näyt­tää ole­van ihan oike­as­sa siinä, että derivoin­nin sekoit­ta­mi­nen jako­lasku­un on voimis­saan. No, vaikei­ta nämä asi­at ovatkin, ei siinä mitään.

    Miten Osmo saat sähköläm­mön kuusinker­taisek­si? Käsit­tääk­seni kaukoläm­pö käyt­tää suh­teessa enem­män fos­si­il­isia polt­toainei­ta kuin keskimäärin sähkösopimukset

    Käytän­nössä — kuten tääl­lä todet­ti­in — lisäku­lu­tuk­sen vaa­ti­ma sähkö tuote­taan polt­ta­mal­la jotain. Lauhde­voimalaitok­ses­ta polt­toaineesta saa ehkä 45 % sähkök­si. Jos ener­gia käytetään yhteis­tuotan­nos­sa, sähköä tulee 40 % ja läm­pöä 55 %.

    Jot­ta tähän tulisi jotain konkre­ti­aa, niin las­ke­taan vähän numeroil­la. Voimalan pesässä polte­taan jotain, jon­ka polt­toar­vo on 1 kWh. Lauhde­voimalas­sa lop­putu­lok­se­na on 0,45 kWh sähköä ja harakoil­la lämpimät varpaat. Yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa lop­putu­lok­se­na on 0,40 kWh sähköä ja 0,55 kWh lämpöä.

    Mitkä siis ovat tässä tapauk­ses­sa läm­mön­tuotan­non päästöt? Kun uhrataan 0,05 kWh sähköä, saadaan 0,55 kWh läm­pöä. Päästöt ovat siis 1/11 sähkön päästöistä.

    Tarkat luke­mat riip­pu­vat tapauk­ses­ta, mut­ta suun­ta on yllä. Käytän­nössä läm­pöä ei saa­da hyö­dyn­net­tyä yhtä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la kuin sähköläm­mi­tyk­sessä. Jos jae­taan läm­mön käyt­tämisen hyö­ty­suhde kahdel­la, päästään siihen Oden kuudesosaan.

    Yhdis­te­tyn tuotan­non käyt­töä rajoit­taa nykyisel­lään se, että läm­mölle ei ole käyt­töä. Niin­pä käytet­ty lähtöo­let­ta­ma (läm­mi­tys­ta­van val­in­ta val­it­see sen, tuote­taanko sähköä lauh­teel­la vai yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa) on vali­di. Tilanne olisi kokon­aan toinen, jos läm­pöä tehtäisi­in pelkästään läm­pöä tuot­tavis­sa voimaloissa.

    Ja vielä niihin numeroi­hin. Eri läm­mi­tys­lähtei­den päästöt karkeasti per kWh lämpöä:

    - suo­ra sähköläm­mi­tys 800 g/kWh
    — öljyläm­mi­tys 400 g/kWh
    — maaläm­pö 300 g/kWh
    — kaukoläm­pö 150 g/kWh
    — puuläm­mi­tys ??? (riip­puu puun lähteestä)

    Jos sähkö­sopimuk­ses­sa lukee “xxx g/kWh”, kyse on juuri tuos­ta Oden mainit­se­mas­ta virheestä jako­laskun ja derivoin­nin sekoit­tamises­sa. Sähkön­tuotan­non keskimääräiset päästöt ovat maltil­lisia, mut­ta uut­ta tuotan­toa ei voi­da tehdä niillä.

    Tari­nal­la on ope­tus. Eri­lais­ten vai­h­toe­hto­jen päästöver­tailus­sa on järkeä vain ja ain­oas­taan sil­loin, kun vai­h­toe­hdot nimetään ja niiden vaiku­tuk­set arvioidaan.

  63. Markku, KariS, Suomes­sa vuon­na 2011 eletään palveluy­hteiskun­nas­sa ja se nyt vaan toimii (eko)tehokkaammin kun on vähän suurem­mat väestöti­hey­det, ei se Nur­mi­järveltä pen­delöivä ole poikkeus vaan sään­tö. Mitään omavaraisem­paa talout­ta ei käytän­nössä enää juuri ole, ja on sitä­pait­si epä­selvää onko se edes ekologisempaa.

  64. Pyy­dän anteek­si yllä olevas­sa kir­joituk­ses­sani ole­vaa alkeel­lista lasku­virhet­tä. 5e5=500 000, ei 50 000. Eli peri­aat­teessa, mikäli olete­taan met­sien opti­maa­li­nen käyt­tö, Sisä-Suomes­sa voisi asua läh­es puoli miljoon­aa kask­ivil­je­lyä har­joit­tavaa ihmistä. Käytän­nössä luku on paljon pienem­pi, kos­ka kask­ivil­je­lyyn poh­jau­tu­va elämän­ta­pa edel­lyt­tää varsin inten­si­ivistä met­sästys­tä ja pel­to­ja tarvi­taan myös pellavalle, nau­rik­selle ja muille tois­si­jaisille kasveille. (Lehmät ja lam­paat laidun­ta­vat luon­nol­lis­es­ti met­sis­sä ja suoni­ity­il­lä. Niille ei tässä vil­je­ly­muo­dos­sa vara­ta pel­to­lai­tu­mia.) Toise­na ongel­mana on se, että omavaraistaloudessa tarvi­taan hirveä määrä puu­ta koti­tarvekäyt­töön, mikä hävit­tää eri­tyis­es­ti nuo­ria met­siä. Väit­täisinkin, että kask­ivil­je­lyyn perus­tu­vas­sa taloudessa todel­li­nen vuosit­tainen met­sänku­lu­tus nousee lähem­mäs kolmea, neljää hehtaaria per talous.

    Kaski­mai­ta siis peri­aat­teessa riit­täisi useille sadoil­letuhan­sille ihmisille, mut­ta elin­ta­so olisi samaa luokkaa tai alem­pana kuin nyky-Kongossa.

  65. Tam­pereen hiil­i­jalan­jäl­ki on las­ket­tu. Tam­pere­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki on 10,9 ton­nia hiilid­iok­sidia per vuosi.

    ‘Tam­pereen naa­purikun­nat on tutkimuk­ses­sa ryh­mitet­ty kah­teen osaan. Lem­päälän, Nokia ja Pirkkalan, eli ”kaupunki­mais­ten kun­tien” asukkaiden hiil­i­jäl­ki on keskimäärin 10,4 ton­nia ja Kan­gasalan, Orive­den, Vesi­lah­den ja Ylöjär­ven, eli ”maaseu­tu­mais­ten kun­tien” asukkaiden keskimäärin 11,3 ton­nia vuodessa. Suo­ma­laisen keskimääräi­nen hiil­i­jalan­jäl­ki on tämän tutkimuk­sen mukaan 10,4 tonnia.’

    http://www.eco2.fi/default/fi/hankkeet/hiilijalanjalki.html

    Ko. tutkimuk­sen mukaan maaseu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa kulu­tus oli noin ton­nin enemmän.

  66. Osaako joku laskea, miten Suomen hiilipäästöt suh­teu­tu­vat siihen, että Venäjäl­lä palaa 100 000 ha metsää?

  67. On myös huo­mat­ta­va se, että siinä mis­sä maaseudul­la saat­taa riit­tää vaikka­pa käve­lylenk­ki kint­tupolkua pitkin, tarvi­taan kaupungis­sa asfal­toitu pyörätie ren­to­tu­mi­s­paikkoi­neen ja val­opy­lväi­neen. Kaupunki­laiset vaa­ti­vat enem­män palvelui­ta ja infraa elin­ta­paansa varten.

    Itse asun maaseudul­la ja teen käve­lylenkki­ni kint­tupolkua pitkin. Kaupungis­sa en moi­seen itsekkyy­teen syyl­listy vaan kul­jen kiltisti asvaltil­la tai soratiel­lä. Väestöti­heys on asu­tuskeskuk­sis­sa sen ver­ran suuri, että jos kaupunki­laiset alka­vat edes kohtu­ullises­sa määrin kulkea merkit­ty­jen polku­jen ulkop­uolel­la, maas­ton poh­ja kuluu pilalle. 

    Maaseudul­la kint­tupolul­la lenkkeilevä kulut­taa luon­non­va­ro­ja kestävästi, mut­ta kaupungis­sa sama käytös on epä­sosi­aal­ista ja johtaa luon­non­va­ro­jen tuhou­tu­miseen. Onnek­si kaupunkikäyt­täy­tymisessä sosi­aalise­na normi­na on pysyä pikkuken­gin kul­jet­tavil­la reit­eil­lä. Tämä on kaikkien yhteinen etu.

  68. Työ­matkavähen­nyk­sen luulisi kyl­lä kap­i­tal­isoitu­van talo­jen hin­toi­hin Nur­mi­järvel­läkin. Jos autoilu sieltä on eri­tyisen hal­paa, lisään­tyy ihmis­ten mak­su­valmius, joka korot­taa markki­nahin­to­ja Vas­taavasti keskus­tan asun­to­jen luulisi suh­teessa halpenevan samas­ta syys­tä. Mut­ta onko ongel­mana se, että liian suuri osa nur­mi­järveläistymis­es­tä on uud­is­rak­en­tamista, eikä kehyskun­tien intres­seis­sä ole ton­tin hin­nas­sa rahas­taa veroe­tu­ja pois?

    Jos kap­i­tal­isoi­tu­mista kuitenkin tapah­tuu, se on vain tulon­si­ir­toa val­ti­ol­ta noille kun­nille, eli ei sinän­sä järkevää, pait­si jos se alen­taa kyseis­ten kun­tien val­tiono­suuk­sia samas­sa suh­teessa. Mikä siis on todel­li­nen nettovaikutus?

  69. Pikku vika Oden menkkailus­sa: ainakin Jyväskylässä kaukoläm­pö on ylivoimais­es­ti huonoin vai­h­toe­hto, se kun tuote­taan lähin­nä turpeella.

    Turpeen polt­to on huono asia. Mut­ta ennen kuin kri­ti­soidaan kaukoläm­pöä, pitää kat­soa vaihtoehdot.

    Vai­h­toe­hto 1: Jyväskylässä tuote­taan sähköä ja läm­pöä turpeel­la. Läm­pö käytetään kaukolämpönä.

    Tämä on siis nykyti­la. Ei hyvä, kos­ka turvet­ta ei pitäisi polttaa.

    Vai­h­toe­hto 2: Jyväskylässä tuote­taan sähköä turpeel­la. Läm­pö käytetään sähkölämmitykseen

    Tämä on real­isti­nen vai­h­toe­hto. Päästöiltään huo­mat­tavasti nykyti­laa huonompi.

    Vai­h­toe­hto 3: Jyväskylässä laite­taan voimala paket­ti­in. Oste­taan markki­nasähköä, joka käytetään sähkönä ja suo­raan sähkölämmitykseen.

    Käytän­nössä markki­noil­ta ostet­ta­va lisäsähkö lisää hiililauh­teen tuotan­toa vas­taavas­sa määrässä. Sähkön osalta päästöt pienenevät jonkin ver­ran, mut­ta jos läm­mi­tys tehdään hiil­isähköl­lä, kokon­aisu­u­den päästöt ovat nyky­istä suuremmat.

    Vai­h­toe­hto 4: Vai­hde­taan Jyväskylän laitos polt­ta­maan hiiltä.

    Fair game. Vähen­tää päästöjä.

    Halu­taanko tar­jo­ta jotain mui­ta real­is­tisia vaihtoehtoja?

    Vai­h­toe­hdot 3 ja 4 ovat siitä vajai­ta, että niis­sä olete­taan turpeen tuotan­non määrän riip­pu­van Jyväskylän laitok­ses­ta. Tuskin riip­puu. Toden­näköis­es­ti vai­h­toe­hdot 2 ja 3 ovat sama­nar­voisia, samoin 1 ja 4.

    Kun voimaa tuote­taan polt­ta­mal­la, niin on aivan saman­tekevää se, mis­sä tavara polte­taan. Net­tomäärä on olen­nainen. Ja se on olen­naista, että kun kuitenkin polte­taan, niin siitä saa käytän­nössä läh­es ilmaista läm­pöä talteen.

    Kat­so­taan asi­aa vielä siltä kan­til­ta, että päästöi­hin­sä tuskas­tunut jykyläläi­nen muut­taa maalle. Täl­löin läm­mön kulu­tus las­kee Jyväskylässä, jol­loin yhdis­te­tyn voiman­tuotan­non määrä piene­nee. Sähköä tuote­taan enem­män lauhde­voimal­la (tai sit­ten läm­pöä heit­etään hukkaan). Kokon­aisen­er­gian­säästö on parhaim­mil­laankin pieni mur­to-osa pois­muut­ta­neen lämmitysenergiasta.

    Parhaas­sa ske­naar­ios­sa maalais­tunut kaupunki­lainen läm­mit­tää maal­la oman met­sän­sä puil­la, jot­ka muuten jäi­sivät met­sään lahoa­maan. Tässä tapauk­ses­sa — ja vain tässä tapauk­ses­sa — syn­tyy net­tosäästöä päästöis­sä. Kaikissa muis­sa tapauk­sis­sa päästöt kasvavat.

    Esimerkin tapauk­ses­sa siis ongel­ma on turve, ei sähkön ja läm­mön yhteistuotanto.

    Asi­aan on muuten kaukoläm­mön lisäk­si toinenkin ratkaisu, mut­ta se ei ole vielä tek­nol­o­gis­es­ti kyp­sä. Se on hajautet­tu yhteis­tuotan­to. Mitään ei oikeas­t­aan pitäisi polt­taa tekemät­tä siitä läm­möstä sähköä.

    Siitä suun­nas­ta löy­tyy varsin mit­ta­va poten­ti­aali päästösäästöille. Valitet­tavasti kuitenkin on niin, että meil­lä niin ikävän yleiset suo­rasähköläm­mite­tyt talot ovat tässä suh­teessa hyvin kalli­ita modernisoitavia.

  70. “Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka melkein aina on kivihiililauhdevoimala.”

    Pelkkää teo­ri­aa eikä sekään ole noin edes teoriassa

    Todel­lisu­udessa voimaloi­ta käyn­nis­tetään tietyssä järjestyk­sessä ja kivi­hi­ililauhde­voimaa käytetään vain huippukuorman/vikatilanteiden aikana eli kWh mit­tar­il­la eli sähköen­er­gian kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta mukaan mitat­tatu­na vähän.
    Lauhde­voimas­ta 60 % tuote­taan kivi­hi­ilel­lä, mut­ta sen osu­us sähkön­tuotan­nos­ta on vain 15 %
    Vai­htelu­väli on muu­ta­mas­ta % tuplaan sähköläm­mi­tyk­sen sähkön tarpeesta 

    Lauhde­voima ei ole sidot­tu sähköläm­mi­tyk­seen vaan voimaloiden vikaan­tu­miseen ja tuon­tisähkön saatavuuteen/hintaan esim hyvä vesivu­osi Pohjoimais­sa tipaut­taa lauhdesähkön tuotan­non mur­to-osaan läm­mi­tyssähkön tarpeesta.

    2–3 pari uut­ta ydin­voimalaa lisää ja lauhde­voima jää var­avoimak­si, jota käyn­nis­tel­lään harvoin.
    For­tu­min atom­ivoimalalu­van epäämi­nen johta­nee siihen, että ydin­voim­la peruste­taan Tallinnan lähelle ja sil­lä läm­mitetään Tallinnaa. Ingali­nan sulkem­i­nen jät­ti Liet­tuan ja Lat­vian pahasti tuon­tisähköstä riip­pu­vaisek­si ja Virokin sai osan sähköstä em laitoksesta.
    Tai laitos pis­tetään pystyyn rajan taakse Venäjälle , jos­ta Suo­mi ostaa sähköä

    Ja vielä vähän tekni­ikkaa, tietoli­iken­n­ev­erkos­sa tiede­tään . mis­tä lah­teestä data tulee mut­ta sähköverkos­sa ei voi­da sanoa, että mis­tä voimalas­ta sähkö tulee eikä näin ollen tiede­tä, mis­sä voimalas­sa tuotet­tua sähköä pat­tereis­sa virtaa .

    Niin­pä tuo Osmon lausun­to on hyvin tarkoi­tushakuinen ja asi­aa on kat­sot­tu vihrei­den lasien läpi .Ainakin se on tekopy­hä jos ydin­voimala joudu­taan perus­ta­maan Suomen rajan ulkopuolelle .

    Kru­unuvuoren luoli­in voisi sijoit­taa yhden ja käyt­tää sen jäteläm­mön Helsin­gin lämmittämiseen.
    Toisen voisi pistää Helsin­gin län­sipuolelle Espooseen tai Kirkkon­um­melle niin varmis­tukin tulisi hoidettua.
    Asun Helsingis­sä eikä asia min­ua pelota

  71. Tosi­a­sia on että pen­delöin­ti tapah­tuu pääasi­as­sa kaupunkien ja suurem­pi­en taa­jaimien välil­lä. Töpaik­ka on jostain syys­tä toises­sa kaupungis­sa. Ja mon­en kaupunki­laisen työ­paik­ka on liikku­va, päivä siel­lä toinen täällä.
    Minus­ta pitäisi oola rehelli­nen kun puhutaan pendelöinnistä.
    Meil­lä maalaisil­la on usein työt tääl­lä maal­la, oma työ­mat­ka on 150 metriä

  72. Aika paljon nati­naa tutkimuk­ses­ta, jos­sa ei itse asi­as­sa paljon mitään yllät­tävää. Kulu­tus ja päästöt todel­lakin kor­reloi tulo­jen kanssa. Maal­ta on lähdet­ty ihan maail­man sivu Suomes­sa ja ulko­mail­la lev­eäm­män leivän perään kaupunki­in. Kään­täen siis, kyl­lä jos jäät maalle tai muu­tat maalle, pysyt köy­hempänä, ja mah­dol­lisu­ute­si ja halusikin kulut­taa on pienenevät. Toisaal­ta ympäristö tar­joaa myös mah­dol­lisu­u­den tul­la vähem­mäl­lä toimeen ja tehdä enem­män itse.

    Mitä tulee tämän artikke­lin arvostelu­un, minus­ta on aika turha natistä tääl­lä blo­gin peräl­lä (mitä minäkin juuri teen). Jos tutkimus on tei­dän mielestä väärin, niin Envi­ron­men­tal Research Let­ters esimerkik­si on oikein hieno paik­ka julka­ista “oikeampi” ver­tais­arvioin­nin läpikäyn­nyt artikkeli. 

    Olen huo­man­nut ihan hirveän paljon ininää kaupunkivihreiltä tämän tutkimuk­sen tulok­sista. Ei tämän tutkimuk­sen tulos ole hyökkäys tei­dän elämän­ta­paanne kohtaan. Jos te pyöräilette, syötte kasvis­ruokaa, ette lentomatkus­ta, ostat­te kier­rä­tys­tavaraa ja asutte ahtaasti ker­rostalos­sa, niin se on ekol­o­gista ja hienoa. Mut­ta kaupunki­laiset yleis­es­ti ei näin tee. Kokon­aisu­ut­ta kat­soen kaikkea muu­ta ja siinä kokon­aisku­vas­sa maalainen voit­taa ekologisuudessa. 

    Tsemp­piä Aal­lon tutk­i­joille Heinoselle ja Jun­ni­lalle. Fan­tas­tisen hienoa työtä, joka muut­taa suo­ma­laisen keskustelun suuntaa!

  73. Paluuviite: Blogi
  74. Ympäristöti­etoiset ihmiset eivät käytä kivi­hi­iltä ener­giantuotan­toon, eivätkä näin ollen asu tai käy työssä Helsingissä.
    Jos on oikeasti kiin­nos­tunut ympäristöstä, löytää kyl­lä ekol­o­gisia vai­h­toe­hto­ja tarvit­se­mat­ta muut­taa ihan keskelle met­sää. Viet­tämäl­lä vapaa-aikaansa polt­top­u­umet­sässä kun­tos­alin sijas­ta voidaan hel­posti saavut­taa paljon ekol­o­gisem­man elämän.
    Kyse on vaan moti­vaa­tios­ta tai sen puutteesta.

  75. tpyy­lu­o­ma: Suomes­sa ei eletä palvelu- vaan kulu­tusy­hteiskun­nas­sa. Ei meil­lä edes kaupungeis­sa ole merkit­tävää palvelukult­tuuria. Sen sujaan kaupungeis­sa kulute­taan enem­män kuin maaseudul­la, siis keskimäärin. Poikkeuk­sia suun­taan ja toiseen tietysti on, mut­ta elämän­tavois­sa on eroa. 

    Maaseudul­la myös ollaan oma­toimisem­pia, väljyys mah­dol­lis­taa mm. juuresten, kasvis­ten, mar­jo­jen jne omatarvevil­je­lyn niillekin jot­ka eivät varsi­naisia maanvil­jeli­jöitä ole, samoin met­sien ja järvien antia hyö­dyn­netään ihan eri taval­la kuin kaupunki­lais­ten kesku­udessa. Samoin esim kom­pos­toin­ti on maaseu­tu­maises­sa asumises­sa enem­män sään­tö kuin polkkeus, kun kaupungeis­sa taasen kaik­ki bio­jätekin kuskataan kuor­ma-autoil­la pois. 

    Itse asun Helsingis­sä ja olen valin­nut asumuk­seni niin, että voin omil­la toimil­la koet­taa vähen­tää kulu­tus­ta ja mm. jät­teen määrää. Mut­ta siltikin kulu­tan var­masti enem­män kuin tek­isin maaseudulla.

  76. “Hesarin uutisen otsikoin­ti oli tosi­aan aika luoka­ton. “Tutkimuk­sen” ain­ut veden­pitävä kor­re­laa­tio on että tulota­so lisää hiil­i­jalan­jälkeä. Yllä­tys yllätys.”

    Eihän tuo edes ollut tutkimuk­sen tulos. Itsekin ihmettelin, kuin­ka pitkälti erot näyt­tivät ker­to­van vain siitä, että maal­la asuu köy­hempiä ihmisiä. Mut­ta tääl­lä onkin sit­ten käynyt ilmi ettei koko asi­aa lainkaan ole tutkit­tu, vaan tulok­sen sijaan kyse oli ole­tuk­ses­ta. En tosi­aankaan usko että satasen rav­in­to­lail­las­ta / hen­ki tulisi 20x vitosen kebabin hiilijalanjälki.

    Ostin­pa tässä juuri pröys­täilevän hienon tri­maraa­nipur­jeka­jakin vajaal­la neljäl­lä ton­nil­la. Suurin osa tuot­teesta on ämpärimuovia, joten tuon 50kg paina­van esineen hiil­i­jalan­jäl­ki lie­nee parin pihvin suu­ru­us­lu­okkaa. Käytän sitä liikku­miseen tuulen voimal­la, tarkoi­tus tehdä jopa ulko­maan­mat­ka. Täl­laista ympäristö­tuho­laisu­ut­ta tämä laut­tasaare­laisen kerskakulutusjuhla.

  77. Luuletko Marko tosi­aan, että kajakkisi hiil­i­jalan­jäl­ki on vain kak­si pihviä? Huh­huh, eipä taida.

  78. Ympäristöti­etoiset ihmiset eivät käytä kivi­hi­iltä ener­giantuotan­toon, eivätkä näin ollen asu tai käy työssä Helsingissä.

    Ja tähän onkin hyvä päät­tää tämä keskustelu ;D

    Muista kuitenkin, että Helsin­gin hiilivoiman päästöt puo­litet­ti­in hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä 2–3 vuot­ta sit­ten. Tilas­tois­sa siir­ryt­ti­in sähköpörssin keskiar­voon, joten samal­la ratikan pakop­utken päästöt puto­si­vat puoleen.

  79. Saku,

    Suomen päästöt ovat maail­man mit­takaavas­sa liki merk­i­tyk­set­tömät mut­ta ne on silti minimoitava.

    Moraa­li­nen ihmi­nen toimii kat­e­gorisen imper­ati­ivin mukaan, ts. niin että toimin­nas­ta voitaisi­in tehdä yleinen peri­aate. Saas­tu­tuk­sen jatkami­nen nykyisessä mit­takaavas­sa on kaukana hyväksyt­tävästä, siis­pä ilmansaastei­ta on vähen­net­tävä kaikkial­la. OK, oli velvol­lisu­useet­ti­nen läp­pä, myönnetään :).

    Mut­ta en näe miten tuos­ta pää­sisi yli tai ympäri. Ei sekään vaiku­ta mihinkään kokon­aisu­u­teen mitenkään jos minä varas­tan kau­pas­ta tai jos joku hoita­ja myrkyt­tää muu­ta­man van­huk­sen. Silti olet toiv­ot­tavasti samaa mieltä siitä että varas­t­a­mi­nen on väärin, ja että pienikin varkaus on väärin vaik­ka muut varas­taisi­vat enem­män. Saas­tut­ta­mi­nen on tarkalleen samal­la taval­la väärin.

    Lisäk­si tulee tietysti esimerkin (ja mah­dol­lisen yhteistyön) ker­ran­nais­vaiku­tuk­set jot­ka voivat olla hyvinkin suuria. Luul­tavasti CFC-yhdis­tei­den (tai orju­u­den ym.) kieltämi­nenkin alkoi siitä että joku maa meni edel­lä vaik­ka siitä olikin hait­taa kilpailulle..

  80. KariS, palveluy­hteiskun­ta siinä mielessä että ihmiset työsken­telee palvelu­aloil­la kuten ter­vey­den­hoito, ei nor­mati­ivises­sa saa pal­val­ua. 🙂 Lai­ta nyt siitä oma­toimivil­jelystä ja sien­estämis­es­tä vaik­ka jotain luku­ja pöytään, eli mitä ihmeen kokon­ais­merk­i­tyk­ses­tä tuol­la on hiilid­iok­sipäästöi­hin? Ja miten se las­kee päästöjä että vil­jelee perunan itse eikä osta jonkun muun vil­jelemää peruna? Ei ne kul­je­tus­päästöt nyt per perunaki­lo ole juuri mitään.

    Sinän­sä pienvil­je­ly on ainakin Helsingis­sä kas­va­va har­ras­tus, itsekin hie­man puuhastal­en gas­tronomi­sista syistä ja huvikseni, mut­ta en minä nyt osaa tuo­ta minään tehokkaana ekotekona pitää.

  81. Hami­lo, on sitä taval­laan tutkit­tu, sikäli kun pysyin kär­ry­il­lä niin menee niin että ote­taan ensin EIO-LCA malli, http://www.eiolca.net/cgi-bin/dft/use.pl

    Sieltä kun val­it­see vaik­ka Vehi­cles and Oth­er Trans­portaion Equip­metn > Boat Build­ing niin saa tulok­sen että miljoona taalaa (2002 rahaa) laivan­raken­nuk­seen tuot­taa 512t CO2 ekvi­va­lent­tia. Tutk­i­jat oli käyt­tänyt PPP ker­roin­ta ja var­maan jotenkin muut­tanut noi nykyra­hak­si, mut­ta san­o­taan nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si että tuo 500tCO2e / 1 M€. Mis­tä saamme 500g/€ veneenos­ton omi­nais­päästök­si, eli se sun neljän tuhan­nen euron vene tuot­taa täten 2tCO2e. Ettäs tiiät.

    Tilas­tokeskuk­sen Koti­talouk­sien kulu­tus — tilas­tos­ta löy­tyy siten kulu­tus per kategoria,
    http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp
    Luok­ka A0921202 Moot­tori- ja pur­jeve­neet ker­too että (käyvin hin­noin) keskiver­to koti­talous pääkaupunkiseudul­la käyt­tää 346 euroa ja muual­la maas­sa 130 euroa tähän. Päästöinä tuo tarkoit­taa ym. lasku­taval­la 183kgCO2e Pääkaupunkiseudul­la ja 65kgCO2e muual­la maassa.

    Siis jotain tuol­laista on tehty sit­ten ihan maan tasol­la mäp­päämäl­lä EIO-LCA kat­e­go­ri­oi­ta Tilas­tokeskuk­sen kat­e­go­ri­oi­hin, mikä on sinän­sä ihan mie­lenki­in­toinen laskuhar­joi­tus, mut­tei siitä nyt ehkä kan­nat­taisi kauheasti johtopäätök­siä vetää. Osa päästöistä on taas las­ket­tu ko. ener­gianku­lu­tuk­sen päästö­jen mukaan, ainakin läm­mi­tys ja polttoaine.

  82. Tämä saat­taa olla vah­vasti pain­ot­tunut kir­joit­ta­jan näke­myk­seen eikä lehden näke­myk­seen. On tietysti hyvä että puoluele­hdis­tä päästään irtaan­tu­maan, mut­ta yleis­es­ti on nähtävis­sä hajon­taa medioiden sisällä.

  83. Ekologi­nen jalan­jäl­ki ei riipu siitä, mis­sä asuu vaan miten elää. Kaupunki­lainen voi elää pihisti, syö luo­mua ja käyt­tää julk­isia kulkuneu­vo­ja. Sit­ten hän lentää pöräyt­tää muu­ta­man ker­ran lentokoneel­la jon­nekin ja takaisin. Siihen se ekol­o­gisu­us sam­muu. Maalainenkin voi elää luo­musti ja sit­ten sor­tuu lentsikalla lente­lyyn. Hyvästi hyvä ekologi­nen jalanjälki.

    Ekologi­nen kaupun­ki ei ole ekologi­nen, elleivät sen asukkaat myös elä ekol­o­gis­es­ti. Ihan sama, onko pieni puu­tarhalänt­ti, ruo­ka lähilu­o­mua ja työ­mat­ka pyöräl­lä, kun jos­sain vai­heessa pienet säästöt törsätään matkailu­un. Tai peräti kesämökkiviikonloppuajeluun.

    Julka­istu selvi­tys on mie­lenki­in­toinen. Köy­hä elää ekol­o­gis­es­ti, rikas törsää vaik­ka on eläv­inään luo­musti. Mitään uut­ta tässä ei ole.

  84. Marko Hami­lo kir­joit­ti 23.5.2011 kel­lo 18:28: “Täl­laista ympäristö­tuho­laisu­ut­ta tämä laut­tasaare­laisen kerskakulutusjuhla.”

    Vähän asian sivus­ta täy­tyy sanoa, että kulut­ta­masi neljä ton­nia jäi pyörit­tämään talouden rat­tai­ta ja nykyisel­lään se tarkoit­taa hiil­i­jalan­jäl­jen kasvattamista. 

    Tietysti kanoot­ti on parem­pi kuin peräprutku. Mut­ta vielä parem­pi on hiil­i­jalan­jäl­jen kannal­ta sijoit­taa johonkin päästöjä suo­raan vähen­tävään tai sit­ten sel­l­aiseen, joka kiihdyt­tää teknistä kehitystä. 

    Palve­lutkin kel­paa hätäti­las­sa, jos niis­sä niin asi­akkaiden kuin työn­tek­i­jöi­denkin aika kuluu enem­pi immat­er­aal­is­ten hyödykkei­den parissa. 

    Tietysti voi myös kar­sia kulu­tuk­sen­sa min­imi­in, dyyka­ta ruokansa roskik­sista ja lait­taa rahansa sukan­var­teen. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu maail­man hiil­ion­gelmi­in, kos­ka vain osa ihmi­sistä voi elää niin. Jonkun on yritet­tävä pitää elos­sa maail­man 10+ mil­jar­dia ihmistä.

    (Tarkoi­tus ei siis ollut pahek­sua kanootin ostamista vaan pohtia markki­na­t­alouden logiikkaa.)

  85. Hamilolle kuit­taisin, että miten paljon olet tuot­tanut hiil­i­jalan­jälkeä tien­ates­sasi tuon ylimääräisen neljä tonnia? 

    Oletko tehnyt tien­estiä ympäristöä säästäen ? Paljonko yhteiskun­nan rahaa on palanut koulu­tuk­seesi? Onko se raha ja ko. infra­struk­tu­uri tehty ympäristöä säästäen? Onko rak­en­tamises­sa käytet­ty paljonkin har­maa­ta työvoimaa jne…

    Banaanien kysymys­ten tarkoituk­se­na on osoit­taa se, että kulu­tuk­sen hiili ei muo­dos­tu pelkästään itse ker­ska­hank­in­nas­ta vaan siihen tarvit­ta­van var­al­lisu­u­den tekemis­es­tä. Olen septi­nen ellen suo­ras­taan asepti­nen, että Hamilon veneen­hank­in­nan rav­in­toketjus­sa kaik­ki hiili koos­t­u­isi 50 kilo­sta ämpärimuovia.

    Kaupun­ki vs. maaseu­tu kysymyk­sen aset­telus­sa voidaan sanoa yleistäen, että maaseudul­la tehty raha on tuotet­tu ympäristöys­täväl­lisem­min kuin kaupungeissa.

    Maal­la asuu köy­hempiä ihmisiä lin­jaa Hami­lo. Voisiko asian ilmaista niin, että maal­la asuu vähempään kulu­tuk­seen tyy­tyviä ihmisiä , ja he ovat sitä kaut­ta kestävän kehi­tyk­sen edel­lä kulkijoita ?

  86. Ainakin meil­läpäin käy­dään maal­ta käsin kaupungis­sa kulut­ta­mas­sa. Jotain 400 km ei ole kaup­pareis­sul­la mat­ka eikä mikään.

  87. Ilpo Per­naa: “Maal­la asuu köy­hempiä ihmisiä lin­jaa Hami­lo. Voisiko asian ilmaista niin, että maal­la asuu vähempään kulu­tuk­seen tyy­tyviä ihmisiä , ja he ovat sitä kaut­ta kestävän kehi­tyk­sen edel­lä kulkijoita ?”

    Hyvä puoli maal­la asumises­sa on, että siel­lä voi usein tehdä itse asioi­ta, kuten kaataa ja pilkkoa pui­ta, polt­taa niitä takas­sa jne, mil­lä säästää rahaa. Jo run­sas vuo­sisa­ta sit­ten huo­mat­ti­in, että kaupungis­sa tämä toim­intat­a­pa johtaa turmioon: esim. Helsin­ki oli pieni kylä, mut­ta sen ympäristöstä oli puut hakat­tu mon­en kilo­metrin säteel­lä kaik­ki tyyn­ni (aika vaikea uskoa nykypäivänä!) Uskaltaisin lisäk­si väit­tää, että useim­mat ihmiset ovat ihan saman­laisia, asui­v­at sit­ten maal­la tai kaupungis­sa, eli jos on mil­lä mäl­lätä, niin myös tehdään. Ero on siis vain siinä, että keskimäärin tulot ovat kaupunkialueil­la isommat.

  88. Jon­ni,

    Kan­tin kat­e­gori­nen imper­ati­ivi ei kuvaa mis­sään määrin sitä miten val­tioiden pitäisi toimia etenkään jonkun para­metrin (päästöt) opti­moin­ti tilanteessa. Tarkalleen ottaen se ei edes kuvaa sitä miten yksilön kan­nat­taisi toimia.

    Moraali, “Hyvyys” ovat täysin rel­a­tivis­tisia käsit­teitä. Aika ja resurssit ovat melko todel­lisia noi­hin ver­rat­tuna. Nämä pitäisi kohden­taa sinne mis­sä oikea­ta luon­non­suo­jelua tapah­tuu, eikä kuvit­teel­lista sel­l­aista. Vai onko sin­ulle vain tärkeää tun­tea ole­vansa “hyvä” ja “moraa­li­nen” ihminen?

    Huo­m­a­sitko noista luvuista sen mitä en suo­raan sormel­la osoit­tanut: ihmis­ten määrä on suurin saastuttaja.

    Oleel­lista tässä on CO2/km^2 arvo. Se itseasi­as­sa ilmoit­taa että Suomen nykyi­nen tilanne on varsin hyvä. 

    Luuletko muuten että maail­maa kiin­nos­taa ollenkaan Suomen “esimerk­ki” muutenkaan?

    Lop­pukeven­nys:
    “Hell is full of good inten­tions or desires.”
    ‑Saint Bernard of Clair­vaux (1091–1153)

  89. Kyse­hän oli elämän­tapo­jen ver­tailus­ta. Se että kaupunkikult­tuuri perus­tuu kulut­tamiselle on ihan yhtä hyvä tode­ta samoin kuin että maaseudul­la aje­taan aina kahdel­la autol­la joka paikkaan. Vaik­ka se nyt on tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu että kaupunki­laiselämän­ta­pa kulut­taa enem­män ei se tarkoi­ta sitä että pis­tetään kaik­ki palve­lut kiin­ni. Eikä se tarkoi­ta myöskään sitä että maal­la lopete­taan autoilu.

    Paras­ta koko kir­joituk­ses­sa oli se että toimit­ta­ja veti Nur­mi­järvi kortin taskus­taan, joten helsinkiläiset voivat men­nä hyvin mielin nukku­maan. Ja ajatel­la että hei­dän kulu­tuk­sen­sa on edelleen OK, kos­ka nur­mi­järveläiset ovat vielä pahempia 🙂

  90. “Ekologi­nen jalan­jäl­ki ei riipu siitä, mis­sä asuu vaan miten elää.” 

    Kun maal­la puhuu peeseestä ja mäk­istä, juuri kukaan ei tiedä, mitä eroa niil­lä on. Useim­mil­la kyl­lä on pönt­tö ja ruu­tu, mut­ta tätä kokon­aisu­ut­ta nimitetään yksinker­tais­es­ti tietokoneeksi.

    Iphon­es­ta ollaan kuul­tu, mut­ta oma puhe­lin on Nokia, kos­ka niitä läheltä saa. “Kyl­lä siinä jokin net­ti on, mut­ta en ole kokeillut”.

    Kun isäni osti TV:n ja kysyin siitä yksi­tyisko­htaisem­min, sain kuul­la, että aika iso se on ja ihan hyvä kuva siinä on pait­si kun tuulee pohjois­es­ta. Sil­loin ei aina näy, vaik­ka anten­nia on nos­tet­tu. “Itse nos­tin, mak­sa­vat niin paljon nuo mit­taa­jat. Pitää vielä kokeil­la jotain toista kohtaa.” 

    Kun lap­su­u­denkaveri­ni läh­tee kalalle, hän ostaa siimansa mar­ketista. Uis­timet ovat ruos­teessa ja niitä on vain kouralli­nen. Hauet syödään, ei päästetä. Ei niitä ensilu­okkaise­na ruokana pide­tä, mut­ta ruokana kuitenkin.

    Lähi­mar­ket­ti­in men­nään kumisaap­pais­sa, usein poudal­lakin. Ne on kätevä pujot­taa jalka­an, ei tarvitse kumartua.

    Juh­li­in on puku. Muuten käytetään työ­housu­ja tai tuulipukua. Kun vaat­teet reiki­in­tyvät, ne kor­jataan ker­ran, sit­ten vai­hde­taan. Kor­jaami­nen ei liity ekol­o­gisu­u­teen vaan käytän­nöl­lisyy­teen. Koneel­la huraut­taa nopeam­min kuin käy kaupassa.

    Jos kaupun­ki- ja maaseu­tukult­tuuria karkeasti erot­telee, niin maaseudul­la koros­tuu käyt­tö­tarkoi­tus ja kaupungis­sa merk­i­tys. Maaseudul­la esineet ovat esineitä. Tietokone on tietokone, tele­vi­sio tele­vi­sio ja kalas­tusvehkeet kalas­tusvehkeitä. Kaupungis­sa sen sijaan oste­taan usein myös tyyliä, kuu­lu­vu­ut­ta tai mui­ta sosi­aalis­es­ti yhdis­täviä ja jakavia ominaisuuksia. 

    Harhau­tu­mi­nen sosi­aaliseen ja psykol­o­giseen ostamiseen ja kulut­tamiseen on haitallista. Sitä ei maaseudul­la vielä laa­jamit­tais­es­ti har­raste­ta. Myös vihrei­den luon­non­suo­jelu tup­paa ole­maan samaa sosi­aal­isp­sykol­o­gista hömp­pää. Ratkaisut eivät kohdis­tu luon­non suo­jelu­un vaan sosi­aaliseen maailmaan. 

    Kan­gaskas­si ei mitään pelas­ta. Sosi­aal­ista merk­i­tys­tä se kuitenkin kan­taa. Sil­lä on myös viesti yksilön identiteetille.

  91. “Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka melkein aina on kivihiililauhdevoimala.”

    Pelkkää teo­ri­aa eikä sekään ole noin edes teoriassa

    Todel­lisu­udessa voimaloi­ta käyn­nis­tetään tietyssä järjestyk­sessä ja kivi­hi­ililauhde­voimaa käytetään vain huippukuorman/vikatilanteiden aikana eli kWh mit­tar­il­la eli sähköen­er­gian kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta mukaan mitat­tatu­na vähän.

    Yritetään­pä sit­ten toista läh­estymistapaa. Esitän kysymyksen:

    Jos Suomes­sa käytetään nyt (tai mil­loin tahansa seu­raa­van 20 vuo­den aikana) 1 TWh ener­giaa enem­män kuin perusske­naar­ios­sa, niin mil­lä tuotan­to­taval­la tuote­taan 1 TWh enemmän?

    Jol­lain­han se sähkö pitää tuot­taa. Ydin­voiman määrä ei riipu kulu­tuk­ses­ta. Vesivoiman määrä ei riipu kulu­tuk­ses­ta. Yhdis­te­tyn tuotan­non määrä riip­puu läm­mön kulu­tuk­ses­ta, ei sähkön. Tuulivoiman määrä ei riipu kulu­tuk­ses­ta. Teol­lisu­u­den sähkön­tuotan­to ei riipu kulutuksesta.

    Mitä jää jäl­jelle? Vas­taus “tuon­tisähkö” ei kel­paa, kos­ka jos­sain sekin tuotetaan.

    Joka tapauk­ses­sa tule­vaisu­udessakin tilanne on se, että lyhy­taikaiset (vuorokau­den luokkaa ole­vat) kulu­tuk­sen ja tuotan­non erot kate­taan vesivoimal­la säätämäl­lä. Pidem­piaikaiset (vuo­de­naikata­son) muu­tok­set kate­taan polt­ta­mal­la jotain.

    Hyvässä ske­naar­ios­sa se “jokin” on biopo­h­jaista. Siihen pääsem­i­nen edel­lyt­tää kuitenkin hiilen käytön lopet­tamista. Se taas ei euroop­palaises­sa mit­takaavas­sa tai­da olla näkyvissä.

  92. Suomen Co 2 päästöistä on ihan turha kiis­tel­lä Tiede-lehden anta­man tiedon val­os­sa: “Siinä ker­ro­taan Green­pea­cen rapor­toi­neen, että yksi kiinalainen hiilivoimala tuot­taa CO2:ta kolme ja puoli ker­tais­es­ti Suomen päästöt. Käy mielessä, että taitaa olla vähän hel­vetin­moinen hiilivoimala”

    Jan Vapaavuori eväsi Vihdin Idea­parkin sil­lä perus­teel­la, että liiken­nöin­ti Helsingistä Vihti­in kiihdyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta. Että näin , pystytäänkö Pohjois-Kore­as­sakaan saman­laiseen propagandaan ?

    Tosi on , ja Vapaavuori pelasi Tal­in golfken­tän läpi tehden hole in onen jokaisel­la väylällä.

  93. Jokainen on vas­tu­us­sa omista hiilid­iok­sidipäästöistään, toisin sanoen min­un toimek­sianta­jieni (lehti­talot) asi­akkaat (luk­i­jat) saa­vat omaan hiilid­iok­sidi­til­in­pitoon­sa sen CO2-erän mitä jutun­teostani syn­tyy, ja minä sen mitä itse kulu­tan. Lähin­nä se jalan­jäl­ki luk­i­joil­leni syn­tyy lehtiä paper­ille painet­taes­sa. Freenä en edes tuo­ta toimis­toti­lan läm­mi­tyk­sessä tai jäähdy­tyk­sessä päästöjä. Teen töitä usein iPadil­la, kulu­tus noin 3 wat­tia. Parhaim­mil­laan senkin noin 20 wat­ti­tun­tia päivässä tuotan ainakin osak­si itse aurinko­la­turil­la, kun­han siir­rän toimis­toni jollekin kalli­olu­odolle. Pil­vipalvelu­iden käyt­tö tietysti tuot­taa jonkin ver­ran ensi näkemältä piiloon jääviä päästöjä.

  94. Itse asi­as­sa parin bis­tec­ca alla fiorenti­nan ja 50kg poly­eteeniä välil­lä ei tai­da edes olla juuri eroa. Mut­ta on siinä kulkuneu­vos­sani muu­ta­ma gram­ma alu­mi­ini­akin, joka lisää jalan­jälkeä, vaik­ka olisi kierrätettyäkin.

  95. “Pidem­piaikaiset (vuo­de­naikata­son) muu­tok­set kate­taan polt­ta­mal­la jotain.”

    Tämän voi kor­va­ta pummp­pu­voimaloil­la eli ydin­voimal­la pumpataan vet­tä ylös kulu­tuk­sen ollessa alhaal­la ja las­ke­taan gen­er­att­torin läpi kun tarvi­taan huippuvoimaa.
    Ei ole pakko polt­taa eikä ainakaan hiiltä.
    Voi käyt­tää vähäpäästöisem­piä polt­toainei­ta esim maakaasua

  96. “Mitä jää jäl­jelle? Vas­taus “tuon­tisähkö” ei kel­paa, kos­ka jos­sain sekin tuotetaan.”

    Tuon­tisähkö merk­it­see, että olemme kaksi­naa­maisia luonnonsuojelijoita

  97. “Tietokone on tietokone, tele­vi­sio tele­vi­sio ja kalas­tusvehkeet kalas­tusvehkeitä. Kaupungis­sa sen sijaan oste­taan usein myös tyyliä, kuu­lu­vu­ut­ta tai mui­ta sosi­aalis­es­ti yhdis­täviä ja jakavia ominaisuuksia.”

    Ja juuri tuo kaupunki­lainen design-ker­skaku­lu­tus on läh­es täysin imma­te­ri­aal­ista. Sik­si kaupunki­laisen kulut­ta­jan ympäristö­vaiku­tuk­set / kulutet­tu rahayk­sikkö voi olla paljon pienem­pi kuin maalaisen.

  98. Vastapaine-kaukoläm­pö­tuotan­to (CHP) ei ole suinkaan niin edulli­nen ener­giantuotan­to­vai­h­toe­hto kuin yleis­es­ti luul­laan. Nykyisen sähkön­tuotan­non ydin­voimaka­p­a­siteetin valmis­tut­tua 6–8 kk hiili-vastapaine­tuotan­nos­ta muut­tuu erit­täin epäedullisek­si. (Noin 5000 h/v)

    Kyseisenä aikana kaukoläm­pö pystytään tuot­ta­maan alle puoleene hin­taan läm­pöpump­putekni­ikalla, joko yli 100 % hyö­ty­suh­teel­la puupolt­toaineel­la tai hyö­dyn­tämäl­lä paikallisia mata­lapo­ten­ti­aal­isia ener­gian­lähteitä lämpöpumpputekniikalla.

    Kaukoläm­pöverkko­jen hyö­ty­suh­teet ovat erit­täin huono­ja, varsinkin kesäaikana. Tuot­ta­mal­la läm­pöen­er­giaa ns. lähiener­giana, esim. kiin­teistö­jen omil­la läm­pöpumpuil­la, saavute­taan monikym­menker­tainen säästö vastapaine­tuotan­toon verrattuna.

    Kaikkea täl­laista kehi­tys­tä vas­tus­ta­vat etupäässä For­tum, Helsin­gin Ener­gia ja muut kaukoläm­pöä paljon tuot­ta­vat yri­tyk­set Suomes­sa. Kaiken­lainen kehi­tys­toim­inta on yritet­ty tukahduttaa. 

    Kiin­teistö­jen aaläm­pötekni­ikan yhdis­tämi­nen kaukoläm­pöverkkoi­hin olisi suuri edis­tysaskel suo­ma­laiseesa ener­gitekni­ikas­sa. Jär­jestelmä perus­tuu siihen, että ener­giay­htiö huole­htii jakelu­verkon huip­pu- ja var­aläm­mön­saan­nista asi­akkaille, mut­ta asi­akkaat tuot­ta­vat verkkoon omista jär­jestelmistään syn­tyvän ylijäämäenergian. 

    Suurten hiilivoimalaitosten ylläpitämi­nen ja hirt­täy­tymi­nen kuvitel­maan niiden edullisu­ud­es­ta johtaa monop­o­liy­htiöi­den, kuten Helsin­gin Ener­gia, For­tum ym. fos­si­ilis­ten polt­toainei­den jatku­vaan lisäkäyt­töön, kos­ka kyseiset fir­mat aja­vat vastapaine­tuotan­ton­sa mereen use­an kuukau­den ajan vuodes­ta laitein­vestoin­tien­sa kuo­let­tamisek­si sähkön­tuotan­non takia. Ko. yri­tyk­set mak­sat­ta­vat kyseisen hukkaen­er­gian kaukolämpöasiakkailla.

    Sähköä olisi kuitenkin pörssistä saatavil­la edullisem­min tai samaan hin­taa, jol­loin läm­pö olisi kesäl­lä tuotet­tavis­sa läm­pöpump­putekni­ikalla 1/3 hin­nal­la, ja hiilivapaasti.

    1. Kaukoläm­pöjär­jestelmään voidaan liit­tää läm­pöpump­pu sik­si ajak­si, kun sähkö on hal­paa. Kaukokylmän tuot­tamises­sa läm­pöpump­pu­ja käytetään jo nyt. Suomen suurin läm­pöpump­pu liit­tyy Helsin­gin kaukoläm­pöjär­jestelmään. Pääosa läm­mi­ty­sen­er­gias­ta kulute­taan talvel­la, jol­loin sähkön yli­tuotan­toa ei ole. Sak­san ydin­voimaratkaisut myös vähen­tävät tätä yli­tuotan­non riskiä Suomessa.

  99. Maail­man media ja vihreä liike eivät ole edes onnis­tuneet infor­moimaan suur­ta yleisöä ilmas­ton­muu­tok­sen toden­näköi­sistä seu­rauk­sista. Sil­lä pro­jek­til­la olisi kiire.

  100. Kaikkein ekol­o­gis­in­ta olisi investoi­da ydin­voimaan. Mut­ta tämän­hän vihrei­den uskon­to kieltää. Soin­in­vaaras­ta en tiedä, mut­ta luulisin, että hänenkin.

  101. Liian van­ha:

    “Pidem­piaikaiset (vuo­de­naikata­son) muu­tok­set kate­taan polt­ta­mal­la jotain.”

    Tämän voi kor­va­ta pummp­pu­voimaloil­la eli ydin­voimal­la pumpataan vet­tä ylös kulu­tuk­sen ollessa alhaal­la ja las­ke­taan gen­er­att­torin läpi kun tarvi­taan huippuvoimaa.

    Koko maail­man pump­pu­voimaloiden kap­a­siteeti on noin 100GW, yksit­täiset laitok­set on suu­ru­us­lu­okkaa 2GW, jotain vajaa 10GW laitos on kai Sak­saan suun­nit­teil­la. Ei jak­sa kaivaa, joten san­o­taan että läm­mi­tyskaudel­la pelkästään sähkön­tarve Suomes­sa on 3GW suurem­pi tun­nis­sa. Tuo tarkoit­taa että sel­l­ainen nor­maali iso pump­pu­voimala varas­toi noin puolen tun­nin tarpeen, sak­salainen mega­laitos use­am­man tun­nin, ja koko maail­man pumm­pu­voimalat reilun vuorokau­den tarpeen. Tää ei ihan toi­mi lokaku­us­ta huhtikuuhun.

  102. Moi
    Ihan hel­vetisti kom­ment­te­ja. Onnek­si olkoon. Ei mul­la muu­ta kuin, että asun­tokaup­palakia tulisi muut­taa niin, ettei raken­nus­te­ol­lisu­us­li­it­to (ja sen ohjeis­ta­mat pankit)voisi estää oma­toimista kon­sult­tive­toista ryhmärakennuttamista.

  103. Ja tuos­sa pump­pu­varas­toin­ti laskel­mas­sani noin dekadin virhe alakant­ti­in, meni teho ja varas­toka­p­a­siteet­ti sekaisin, mut­ta ei se asi­aa mihinkään muu­ta. Se on ratkaisu päivä- ja viikko­ta­son vai­htelui­hin, ei kausittaisiin.

    Patent­timies, mil­lä ajat­telit tuot­taa sähkön niiden läm­pöpump­pu­jen pyörit­tämiseen talvella?

    Mut­ta sinän­sä Helsin­gin kaukoläm­pöverkkoon saat­taisi äkkiseltään sopia mer­iläm­pöpump­pu: Hanasaaren voimala joka pitäisi kor­va­ta tuot­taa 220MW sähköä ja 445MW kaukoläm­pöä, eli noin 1:2. Vuosaaren maakaa­su­voimala taas tuot­taa 630MW sähköä ja 580MW kaukoläm­pöä, elin noin 1:1. Mer­iläm­pöpump­pu tuot­taa noin kolme ker­taa nii paljon läm­pöä kuin käyt­tää sähköä. Eli 280MW baakaa­su­voimala + 180MW mer­iläm­pöpumput läm­pöpumput Hanasaa­reen tarkoit­taa net­tona 220MW — 60MW = 220MW sähköä ja 280MW + 180MW = 460MW läm­pöä. Noin teo­ri­as­sa, käytän­nöstä en tiedä.

  104. “Ja juuri tuo kaupunki­lainen design-ker­skaku­lu­tus on läh­es täysin imma­te­ri­aal­ista. Sik­si kaupunki­laisen kulut­ta­jan ympäristö­vaiku­tuk­set / kulutet­tu rahayk­sikkö voi olla paljon pienem­pi kuin maalaisen.”

    Kulu­tus ei kuitenkaan voi olla immateriaalista. 

    Kaupunki­lainen ostaa psykol­o­gisi­in ja sosi­aal­isi­in tarpeisi­in­sa eikä käytän­nön tarpeisi­in­sa. Käytän­nön tarpei­ta esi­in­tyy vain har­voin, mut­ta psykol­o­gisia ja sosi­aal­isia tarpei­ta sitäkin use­am­min. Toimi­va kor­vataan uudel­la toimi­val­la, van­ha kajak­ki uudel­la parem­mal­la kajakilla. 

    Main­os­miehet ja kult­tuuri pain­os­ta­vat. Ihmiset rupea­vat usko­maan tarvit­se­vansa jotain, vaik­ka van­hal­lakin pär­jäisi. Vaik­ka vaate vielä läm­mit­täisi, niin se heit­etään pois uuden muodin tieltä.

  105. Sähköä olisi kuitenkin pörssistä saatavil­la edullisem­min tai samaan hin­taa, jol­loin läm­pö olisi kesäl­lä tuotet­tavis­sa läm­pöpump­putekni­ikalla 1/3 hin­nal­la, ja hiilivapaasti.

    Ilmake­hän kannal­ta on ihan hert­taisen yhden­tekevää, polte­taanko se hiili Suomes­sa vai Sak­sas­sa. Tässä eri­laisia vai­h­toe­hto­ja Helsin­gin kaukolämmölle.

    Vai­h­toe­hto 0:Helsin­ki tekee yhdis­tet­tyä läm­pöä ja sähköä hiilel­lä. Sku­ugela (fik­ti­ivi­nen kaupun­ki keskel­lä met­sää) tekee sähköä puu­ta polttamalla.

    Vai­h­toe­hto 1:Helsin­ki tekee yhdis­tet­tyä läm­pöä ja sähköä puul­la. Sku­uge­lan voimala on kiin­ni. Sähkön vien­ti putoaa vas­taaval­la määräl­lä sähköä. Puute kate­taan kohde­mais­sa hiilivoimalla.

    Vai­h­toe­hto 2:Helsin­ki räjäyt­tää Vuosaaren voimalat. Sku­uge­lan voimala tekee sähköä puul­la. Helsin­ki läm­mitetään maa- ja mer­iläm­möl­lä. Sähkön vien­ti putoaa Vuosaaren tuotan­nol­la plus maaläm­mön tarvit­se­mal­la sähköl­lä. Vien­nin alen­e­ma kate­taan hiilellä.

    Vai­h­toe­hto 3:Helsin­ki räjäyt­tää Vuosaaren voimalat. Sku­ugela tekee sähköä puul­la. Lovi­isaan raken­net­ta­va voimala raken­netaan yhteis­tuotan­toa varten. Vien­ti Euroop­paan putoaa Vuosaaren tuotan­non plus Lovi­isan tuotan­non alen­e­man (yhteis­tuotan­to sakot­taa) ver­ran. Euroop­palaiset kat­ta­vat puut­teen hiilellä.

    Mikä näistä on paras? Toden­näköis­es­ti vai­h­toe­hto 3, mut­ta sekin nojaa kaukoläm­pöön. Siinä hyö­dyn­netään läm­pöä, joka muuten menisi harakoille, vaik­ka hyö­dyn­tämistapa on kömpelö.

    Vai­h­toe­hdos­sa 1 olen­nais­es­ti sama määrä ener­giaa tuote­taan puul­la ja hiilel­lä kuin vai­h­toe­hdos­sa 0. Logis­ti­ikkasyyt (puun ja hiilen kul­je­tus, sähkön siir­to­hävikit) tekevät pieniä ero­ja näi­den välille. Helsin­gin siir­tymi­nen puuhun on siis kos­meti­ikkaa, jos se puu kuitenkin käytet­täisi­in ener­giantuotan­toon jossain.

    Vai­h­toe­hto 2 taas on selvästi huonoin. Yhteis­tuotan­non todel­li­nen vai­h­toe­hto on jos­sain muual­la tehtävä lauhde­tuotan­to, jos­sa heit­etään läm­pöä hukkaan.

    Toki kaukoläm­möl­läkin on kan­nat­tavu­us­ra­jansa. Liian kaukana voimalas­ta kan­nat­taa mielu­um­min käyt­tää sähköä ja maalämpöä.

  106. Kaikkein ekol­o­gis­in­ta olisi investoi­da ydin­voimaan. Mut­ta tämän­hän vihrei­den uskon­to kieltää. Soin­in­vaaras­ta en tiedä, mut­ta luulisin, että hänenkin.

    Kaikkein ekol­o­gis­in­ta olisi vähen­tää kulutusta.

    Kulu­tus­ta pitäisi vielä oikeasti vähen­tää sel­l­aisel­la taval­la, joka ei siir­rä sitä paikas­ta toiseen. Paperi­te­ol­lisu­u­den ajami­nen Suomes­ta vähen­tää kyl­lä kulu­tus­ta, mut­ta jos teol­lisu­us siir­tyy muuale, kulu­tus voi kasvaa.

    Tämä kier­tyy siihen, että nimeno­maan kulut­ta­jien pitää vähen­tää kulu­tus­ta, oli se sit­ten tavaraa tai ener­giaa. Lisäk­si kulut­ta­jien määrän pitäisi pysyä hallussa.

    Joten suo­ma­laises­sa keskustelus­sa Linko­la on aidosti ekol­o­gisim­man vai­h­toe­hdon ääressä. Kan­nat­taa lukea ajatuk­sel­la, vaik­ka ei olisikaan samaa mieltä.

    Jos sit­ten kuitenkin halu­amme säi­lyt­tää nykyisen kokon­aisku­lu­tuk­sen, ydin­voima voi olla yksi ratkaisu sieltä “ei ihan täysin surkei­den” vai­h­toe­hto­jen korista. Ydin­voiman väit­tämi­nen ekol­o­gisek­si on kuitenkin sama kuin auton väit­tämi­nen ekologiseksi.

  107. Viherinssi kir­joit­ti 24.5.2011 kel­lo 11:29:
    “Kaikkein ekol­o­gis­in­ta olisi vähen­tää kulutusta.”

    Jos kulu­tus­ta lähetään vähen­tämään, seu­rauk­se­na on tosi­aan linko­lalaiset joukkokuolemat, sodat ja luul­tavasti — riip­puen ihmiskun­nan vähen­tymisen vauhdista — myös val­tavia ekol­o­gisia katastrofeja.

    Onnek­si ongel­ma ei ole kulu­tus vaan väärän­lainen kulu­tus. Esimerkik­si sähköhel­la ei jos­sain Etiopi­as­sa ole maail­malop­un enne, kuten Linko­la voisi väit­tää. Kun­han ener­gia tuote­taan vaikka­pa aurinko­ken­noil­la, hel­la onkin tärkein ase tais­telus­sa aavikoi­tu­mista vastaan.

    Tästä voi tietysti vetää täysin linko­lalaisu­u­den vas­taisia johtopäätök­siä, kuten mon­et ovat tehneetkin: ihmiskun­nan pitää saa­da lisää rahaa eli kulu­tus- ja investoin­timah­dol­lisuuk­sia käyt­töön kestävää kehi­tys­tä edistämään.

  108. “Se on ratkaisu päivä- ja viikko­ta­son vai­htelui­hin, ei kausittaisiin.”

    Kyl­lä atom­ivoimakin taipuu jo kau­si­vai­htelui­hin, Atom­ivoimala­han on kyet­tävä aja­maan alas vikati­lanteis­sa ja huol­lon aikana se pide­tään sul­jet­tuna kuukausiakin.

    Ei atom­ivoima vaa­di jatku­vaa tasaista tuotantoa

  109. Eikä nykya­jan maaseudul­lakaan asu­ta korvessa.
    Telev­erkon suun­nit­teli­jan olen näh­nyt muu­tok­sen ja niin­pä maal­lakin asu­taan taa­jamis­sa, mut­ta pienissä.

    Esim Inar­in kun­nas­sa, joka on täyt­tä per­ife­ri­aa, asukkaat ovat kahdessa taa­ja­mas­sa eli Ival­on ja Inar­in kylis­sä ja niiden ympäril­lä ole­vis­sa muu­ta­mas­sa pikkukylis­sä. Kun näi­den kah­den taa­ja­man ympärille piir­retään ympyrä 20 km säteel­lä niin siihen sopii liki 90 % kun­nan asukkaista.

    Pikkukylät tyh­jenivät 60-ja 70-luvuil­la , niis­sä sin­nit­telee enää muu­ta­ma tervaskanto

  110. Mis­tä näitä sent­te­jä oikein tulee? 

    Siis niitä sent­te­jä joil­la har­va-asu­tus­fanaatikko­jen ter­vey­den­huolto, koulu­tus, läm­mi­tys, tiestö, tietoli­ikenne, ykkös- ja kakkosautot, moot­torisa­hat, kirveet, makkarat, koko­jyvähi­u­taleet, monivi­ta­mi­init, pyykkite­lineet, telkkar­it, lenkkar­it, tiet­sikat, kän­nykät, meik­it, moot­torikelkat, usb-tikut, sohvakalus­tot, gril­lika­tok­set ja sen sel­l­aiset maksetaan? 

    Oisko kaupungeista? Siis sieltä mis­sä joku tekee ne työt jot­ka jonkun täy­tyy tehdä jot­ta ihmisil­lä olisi hyvä olla niin maal­la kuin kaupungissakin.

  111. Hei,

    Ei maal­lakaan suurin osa ihmi­sistä ole maanvil­jeli­jöitä, niin kuin sterotyp­ia näyt­tää ole­van. Suurin osa, kuten minä itsekin, tekee jotakin palvelu­am­mat­tei­hin liit­tyvää työtä. Mak­san pro­gres­sios­ta johtuen paljon veroa ja palkkata­soni on suurem­pi kuin maan keskiar­vo. Aikan­nan asuin 8 vuot­ta Helsingis­sä, opiske­lin ja sain pien­tä palkkaa aluk­si. Kuka­han min­un kulu­ni maksoi ?

  112. Coun­try Boy, vaik­ka maaseudul­la tai maaseudun taa­jamis­sa eivät kaik­ki ole maanvil­jeli­jöitä, on maat­aloudel­la merkit­tävä vaiku­tus kaik­keen elinkeino­toim­intaan ja julk­isten palvelu­iden tarpeeseen. Osa pen­delöin­nistäkin tapah­tuu, kos­ka puoliso tai itse osa-aikaises­ti tehdään maat­aloustöitä. Kan­sain­välisen tai kansal­lisen tason yri­tys­toim­intaa on melko vähän.
    Muuten­han tässä ei ole mitään vikaa, mut­ta tämän elämän­ta­van pyörit­tämi­nen vaatii tulon­si­ir­toa kaupunkien veronmaksajilta…

  113. Eras­totenes Alexan­dri­alaisen mukaan “Ilman lan­noit­tei­ta ja maanvil­jelyskonei­ta Savos­sa, Kes­ki-Suomes­sa ja Kain­u­us­sa ain­oa järkevä maanvil­jelysmuo­to on kask­ivil­je­ly. Taval­lisel­la pel­tovil­je­lyl­lä ei saa­da riit­tävästi rav­in­toa vil­jeli­jäper­heen itsen­sä elatukseksi.”

    Eras­totenes osuu lähelle ja vaik­ka täl­lä nyt ei Suomes­sa ole enää kuin ehkä aka­teemista mie­lenki­in­toa, yritän tarkentaa:

    Ilman konei­ta ja kemikaale­ja kask­i­talous on ylivoimainen mut­ta ei ain­oa mah­dolli­nen maanvil­je­lyk­sen muo­to. Teol­lis­tu­mista edeltäneenä aikana kask­i­talous oli pel­tovil­je­lyyn ver­rat­tuna help­poa ja hauskaa: tuli tosi­aan oli hyvä ren­ki. Jos maa­ta oli niin paljon (väestön­ti­heys niin alhainen) että voiti­in käyt­tää pitkää kaskikier­toa, maa­ta ei tarvin­nut erik­seen lan­noit­taa eikä rikkakasve­jakaan juuri kitkeä. Kask­i­talouden piiris­sä elävien vuo­tu­inen työai­ka maat­aloudessa oli yleen­sä reip­paasti alle parin tuhan­nen tun­nin, joskus vain tuhan­nen tun­nin kah­ta puol­ta. Mitä suurem­mak­si kasvoi väestön­ti­heys, sitä enem­män piti olla vil­je­lyk­sessä ole­vaa maa­ta suh­teessa met­sään ja kesan­toon. Maan vil­javu­ud­es­ta piti alkaa huole­htia kar­jan­lan­nan ja kom­pos­toin­nin avul­la, mikä oli varsin raskas­ta raadan­taa, kun konei­ta ei ollut. Rikkakasvien kitkemis­es­tä tuli iso työ. Leivän syr­jässä pysymi­nen edel­lyt­ti jopa kak­si ker­taa isom­paa työ­panos­ta kuin kask­i­taloudessa. Siel­lä, mis­sä väestönkasvu oli nopeaa niin, että hel­pos­ta kask­i­taloud­es­ta piti siir­tyä muu­ta­mas­sa sukupolves­sa työlääseen pel­tovil­je­lyyn, ihmiset eivät meinan­neet mil­lään alis­tua siihen kur­jis­tu­miseen ja raadan­taan, mitä per­heen ruoas­sa pitämi­nen olisi edel­lyt­tänyt. Elet­ti­in toimeen­tu­lon raja­mail­la ja huonoina vuosi­na kär­sit­ti­in nälkää. Jos kulku­tau­ti vähen­si väkeä tai jos muutet­ti­in har­vaan asu­tu­ille uusille alueille, palat­ti­in mielel­lään rankas­ta pel­tovil­jelystä takaisin helpom­paan kaskitalouteen.

    Tämä on tietysti hyvin karkein vedoin piir­ret­ty kuva, jos­ta oli eri puo­lil­la maail­maa hyvinkin eri­laisia nyansse­ja. Käsit­tääk­seni on kuitenkin selvää, että kyl­lä pel­tovil­je­lyl­läkin per­het­tä voiti­in esi­te­ol­lisen ajan Suomes­sa ja muual­la elät­tää, mut­ta se edel­lyt­ti rankkaa raadan­taa, jota väl­tet­ti­in jos voiti­in. Eikä sekään pidä siis ihan paikkaansa, ettei esi­te­ol­lisen ajan Suomes­sa ollut elämisen edel­ly­tyk­siä muu­ta kuin ehkä muu­ta­malle sadalle tuhan­nelle ihmiselle. Kyl­lä olisi ollut, mut­ta sit­ten olisi pitänyt tehdä töitä niin kuin Koske­lan Akseli eikä niin kuin Ryysyran­nan Joosep­pi. Olisi pitänyt raataa kel­lon ympäri kaut­ta vuo­den: kaivaa ojia, hoitaa kar­jaa ja paran­taa pel­to­ja. Niil­lä vuo­tu­isil­la työmääril­lä joi­ta ihmis­ten oli hengis­sä pysyäk­seen pakko tehdä esimerkik­si esi­te­ol­lisen ajan Pohjois-Sak­sas­sa tai vaikka­pa Kiinan tiheim­min asu­tu­il­la riis­invil­jelyalueil­la, olisi Suomes­sakin ilmeis­es­ti voitu elät­tää miljoo­nia. Ihan niin ahk­erik­si esi-isiemme ei onnek­si tarvin­nut ryhtyä, kos­ka saati­in “tekni­ikkaa elämää palvelemaan”.

  114. Jani jo kaivoi esi­in fak­tat, jot­ka osoit­ti­vat hänen olleen oike­as­sa sen suh­teen, ettei vien­tivil­je­ly ole Ruan­dan met­siä tuhon­nut, mut­ta väite vien­ti­hakkuiden roolista jäi kommentoimatta.

    Ruan­da ei juurikaan vie met­sä­tuot­tei­ta eikä merkit­täviä vien­ti­hakkui­ta tai­da löy­tyä maan lähi­his­to­ri­as­takaan. Ruan­dan luon­non­metsät on hävitet­ty melkein yksi­no­maan oman kas­va­van väestön tarpei­den tieltä. Väk­ilukuhan on nous­sut paris­sa sukupolves­sa vajaas­ta 2 miljoonas­ta asukkaas­ta run­saaseen 11 miljoon­aan. Esimerkik­si “sumuis­ten vuorten goril­lois­taan” kuu­lu kansal­lispuis­to maan pohjoiso­sis­sa on viime vuosikym­meninä supis­tunut lähin­nä perunapel­to­jen laa­jen­tu­misen myötä.

    Toinen asia sit­ten on, että kun Ruan­das­sa sir­tymä kask­i­taloud­es­ta pel­tovil­je­lyyn on jo kokon­aan tapah­tunut ja kun kaik­ki pait­si kovin ottein suo­jel­lut luon­non­metsät on jo hävitet­ty, dynami­ik­ka alkaa olla toinen. Niukkeneval­ta vil­jelyalal­ta yritetään saa­da yhä enem­män elan­toa mm. siir­tymäl­lä pel­tomais­es­ta vil­jelystä enem­män puu­tarhamaiseen, moniker­roksiseen sekav­il­je­lyyn, jos­sa yksivuo­tisia pel­tokasve­ja, kuten pataat­tia ja papu­ja kas­vaa monivuo­tis­ten kasvien, kuten banaanin seassa. Puista on tul­lut vil­je­lykasve­ja, oli­pa sit­ten kyse polt­top­u­us­ta tai raken­nus­pu­us­ta. Ei ole ollenkaan selvää, että tämän tyyp­pinen maat­alouden tehos­tu­mi­nen aiheut­taa kas­vavia ympäristöon­gelmia. Eroosio, joka tuhan­nen kukku­lan maas­sa on iso ongel­ma, voi “puu­tarhamais­tu­misen” myötä jopa vähentyä.

  115. Jos nyt tiedoste­taan fak­tat: 1. Teol­lisu­us­tuotan­to on jo hyvin paljon siirtynyt/on siir­tymässä pois Suomes­ta ja tuoteke­hi­tys tulee luon­tev­asti siir­tymään perässä. 2. Suurten ikälu­okkien siir­tyessä eläk­keelle huolto­suhdeesta tulee kestämätön. 

    Nämä kak­si kun ynnätään yhteen, niin varmin pelas­tuskeino on han­kkin maal­ta sopi­vasti met­tää, pel­toa ja laidun­maa­ta, jot­ta saa tupaan läm­pöä ja ruokaa pöytään kort­ti­talon kaat­ues­sa. Rahas­ta tääl­lä moni kir­joit­taa. Setelit on vaan keskus­pankkien painamia lap­pu­sia, joiden avul­la saadaan ryöstet­tyä luon­non­va­ro­ja “köy­histä” maista ja pidet­tyä ker­takäyt­tökult­tuuri hengis­sä. Onnek­si koko tuo jär­jestelmä on kiikun kaakun koko ajan.

  116. Ville hei,

    En oikein täysin ymmär­rä argu­ment­ti­asi, vaik­ka se lie­neekin per­in­teinen. Vas­tus­tatko pro­gres­si­ivista vero­tus­ta. Eikö enem­män tien­aavien pitäisi mak­saa enem­män asu­vat he sit­ten maal­la tai kaupungissa.

  117. Ville ja Juop­po antaa ymmärtää että maal­la asum­i­nen perus­tuu tulon siir­toon kaupungista maalle. En oikein ymmär­rä mihin moinen väit­tämä perus­tuu. Kyl­lä ne maalais­ten lelut oste­taan omil­la rahoil­la, tehään hom­mia ja sadan tuloa ja sitt­ten oste­taan, keskimäärin tuloa tulee vähem­män, myös oste­taan vähemmän.
    Ai niin, maal­lakin on vihre­itä, ne on muuten aidosti ekol­o­gisia. Ja heil­lä on selkeä käsi­tys ihmisen ja luon­non suhteesta.
    Palaan kuiten tutkimuk­seen, erot kaun­gin ja maaseudun välil­lä on pienet, suurem­pi ero syn­tyy elin­tavoil­la, niil­lä ratkaistaan hiil­i­jäl­ki. Köy­häkin voi sös­siä hom­man type­r­il­lä valin­noil­la sekä rikaal­la on mah­dol­lisu­u­us ekologisuuteen.

  118. kkta­lo
    Ville ja Juop­po antaa ymmärtää että maal­la asum­i­nen perus­tuu tulon siir­toon kaupungista maalle. En oikein ymmär­rä mihin moinen väit­tämä perus­tuu. Kyl­lä ne maalais­ten lelut oste­taan omil­la rahoil­la, tehään hom­mia ja sadan tuloa ja sitt­ten oste­taan, keskimäärin tuloa tulee vähem­män, myös oste­taan vähemmän.

    Ahaa, no juos ker­ran maal­la tul­laan toimeen omil­laan, sul­la ei var­maan sit­ten ole mitään sitä vas­taa että alue­poli­ti­ik­ka aje­taan alas tai sen rahoi­tus jätetään maalaisille?

Vastaa käyttäjälle Erastotenes aleksandrialainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.