Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2011

Kehä I:n ja Itäväylän risteys

En päässyt paikalle, kos­ka eduskun­nas­sa oli omat kiireen­sä, vaan paikalla oli puolestani Kai Ovaskainen. Tulin vas­ta, kun kok­ous oli ollut käyn­nis­sä kak­si tun­tia. Sil­loin tästä asi­as­ta tehti­in päätöstä. Se palautet­ti­in yksimielis­es­ti muun­laisen ratkaisun etsimisek­si. Ilmeis­es­ti keskustelu oli kulkenut niin, että luot­ta­mus­miehet oli­vat esit­täneet hyviä ratkaisumalle­ja ja liiken­nesu­un­nit­teli­jat ker­toi­vat, että sekin on tutkit­tu, mut­ta ei toi­mi. Meil­lä taitaa olla edessämme aito ongelma.

Viimek­si esitet­ti­in Hakamäen­tien mallia, siis sitä, joka on Hakamäen­tien ja Man­ner­heim­intien risteyk­sessä. Suo­raan menevät sukelta­van Man­ner­heim­intien ali ja kään­tyville on risteys pin­nas­sa. Brys­selin sisem­pi kehätie on raken­net­tu täl­lais­ten risteysten varaan. On kuulem­ma tutkit­tu, eikä toi­mi näil­lä volyymeilla.

Sörnäis­ten tun­neli ja Kalasa­ta­man pohjoisosan suunnitteluperiaatteet

Kun raken­netaan pidem­pi tun­neli, kus­tan­nusarvio 135 M€, saadaan raken­nu­soikeut­ta noin sadan miljoo­nan edestä. Tun­tuu hyvältä. Tähän päädyt­ti­in, kun lyhempi tun­neli oli osoit­tau­tunut vaikeak­si toteut­taa. Tämän laskel­man mukaan pidem­pi tun­neli olisi ollut kan­nat­ta­va jo sil­loin, kun lyhyt tun­neli vaikut­ti hal­val­ta.  Tarvit­sisimme paljon enem­män tämänkaltaisia kaa­vat­aloudel­lisia tarkastelu­ja. Vielä joskus teemme niistä kaupunki­motareista bulevardeja.

Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan osayleiskaavaluonnos

Tästä oli lau­takun­nas­sa eri­laisia mielip­iteitä. Toiset halu­si­vat säästää enem­män puis­toa ja toiset pitää kiin­ni asukaslu­vus­ta. Kukaan ei vas­tus­tanut rak­en­tamista kokon­aan. Päädyt­ti­in kuitenkin yksimieliseen palau­tus­esi­tyk­seen, jos­sa pyritään 900 asun­toon kuitenkin puis­toa säästäen ja eri­tyis­es­ti niin, että rantaa säästyy lev­eäm­mältä vyöhyk­keeltä. Rak­en­t­a­mi­nen laa­je­nee ehdote­tus­ta ylöspäin ja ehkä etelään niin, että rantaan jaa lev­eämpi vyöhyke.

Palau­tuk­sen tark­ka sana­muo­to oli seuraava:

Lau­takun­ta palaut­ti asian yksimielis­es­ti uudelleen valmis­teltavak­si siten, että tutk­i­taan uud­estaan maankäytön ratkaisu­ja, kaa­va-alueen rajauk­sia ja mas­soit­telua myös raken­nusten korkeut­ta nos­ta­mal­la. Kuitenkin niin, että valmis­telus­sa pyritään lähtöko­htais­es­ti esite­tyn mukaisi­in raken­nu­soikeuk­si­in. Valmis­telus­sa tarkastel­laan myös mah­dol­lisu­us säi­lyt­tää ranta-aluei­ta esitet­tyä selvästi laa­jem­min virkistyskäytössä.

Kansalaiset oli­vat jaka­neet pöy­dälle vai­h­toe­hto­su­un­nitel­man, jon­ka pääpe­ri­aat­teet oli­vat häätää leir­in­täalue Öster­sun­domi­in ja rak­en­taa metro­radan molem­mille puo­lille 16-ker­roksiset asuin­tor­nit. Ei hassumpaa.

Eräs syy Meri-Rasti­lan kaavoituk­seen on kohen­taa alueen imagoa. Alueen kouluis­sa puo­let lap­sista on muunkielisiä ja alueen tulota­so on selvästi alle kaupun­gin keskiar­von. Pari taloa sinne tänne ei asi­aa muut­taisi, vaan saat­taisi jopa pahen­taa. Tänne on tarkoi­tus tul­la omis­tusasun­to­ja. Meri-Rasti­lan tilanne ansait­see oman artikkelinsa.

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2011”

  1. Leir­in­täalueen siir­to Östikaan ei kuu­losta ollenkaan hul­lum­mal­ta. On lähin­nä vit­si, että metroase­man vier­essä on kar­avaanarei­den kent­tä ja sekin tehokäytössä vain pienen osan vuotta.

  2. Itäväylän risteyk­sen kanssa luot­ta­mus­mi­esten kan­nat­taisi pitää pään­sä. Ongel­man ole­mas­sao­lo riip­puu vain siitä, mikä on tavoite: mak­si­moi­da henkilöau­toli­iken­teen määrä vai rak­en­taa kaupunkia?

    Liiken­teen ajop­u­u­teo­ria tulee hylätä; ei kaik­keen liiken­teen kasvu­un tule vas­ta­ta, vaan liiken­nemääriä tulee akti­ivis­es­ti ohja­ta kap­a­siteet­ti­tar­jon­nan määräl­lä. Ei ole mitään syytä, mik­si Itäväylän ja Kehä I:n liiken­neka­p­a­siteet­tia tulisi muutenkaan lisätä. Mik­sei yhtä hyvin voi­da vaik­ka rajoit­taa lisää? Tul­pataan­han Helsin­gin kan­takaupunginkin liiken­nemääriä moot­toritei­den päi­den liiken­neval­oil­la. Itäväyläl­lä ja Kehä I:llä riit­tää kyl­lä kaisto­ja, joil­la voi odot­taa omaa vuoroa.

    Kan­nat­taa myös ehdot­taa taas niitä ruuhka­mak­su­ja. Se kyl­lä ratkaisee liiken­teen tar­jon­nan ja kysyn­nän ongel­man. Tuon­han voi vaik­ka esitel­lä eduskun­nas­sakin. Konkreet­tiset ongel­mat ja tar­i­nat aina avaa­vat asioita.

  3. Uuden­lainen suun­nit­telu Meri-Rasti­lan osalta tun­tuu perustel­lul­ta. Toiv­ot­tavasti löy­tyy ratkaisu, jos­sa urbaani ja luon­to mah­tu­vat hyvin rinnakkain.

    Korkeat tor­nit ase­man lähelle ovat kiin­nos­ta­va vai­h­toe­hto. Myös metro­radan päälle rak­en­tamista olisi hyvä pohtia. Käsit­tääk­seni talo­ja suun­nitel­laan radan ylle toisaalle Itä-Helsingissä.

    T: Olli Vento

  4. Ode: ”On kuulem­ma tutkit­tu, eikä toi­mi näil­lä volyymeilla.”

    Niin, mitä tarkoit­taa toim­imi­nen? Autoil­i­jan mielestä sitä, että voi ajaa hidas­ta­mat­ta 60 km/h tai sopi­val­la ylinopeudel­la risteyk­sen ohi. Kuten vaik­ka Lah­den­tien kohdal­la. Autoli­iken­nesu­un­nit­teli­jan opin mukaan on myös näin, sil­lä ”suju­va liikenne” tarkoit­taa, että autoli­iken­nevir­ta kul­kee häir­iöt­tä tasaisel­la nopeudella.

    Tei­dän tehtävänne lau­takun­nas­sa on tehdä arvo­val­in­ta siitä, mikä on riit­tävää suju­mista ja paljonko suju­mis­es­ta ollaan valmi­ita mak­samaan. Jos te kysytte sitä liiken­neinsinööriltä, saat­te yllä ole­van vas­tauk­sen ja totea­muk­sen, että sitä varten tarvi­taan yhdessä kaupun­gin sadoista risteyk­sistä 100–200 miljoon­aa euroa. Se on oikea vas­taus liiken­neinsinööriltä, kos­ka ei hänen tehtävän­sä ole tehdä arvo­val­in­to­ja vaan suun­nitel­la ratkaisu­ja annet­tu­jen ehto­jen puit­teis­sa. Ja jos ei ole määritel­ty, mikä on suju­vaa, suju­va tarkoit­taa suju­vu­u­den maksimointia.

    Sama on vas­taus autoil­i­jal­ta. Eihän hän mak­sa sil­las­ta eikä tun­nelista, ain­oas­taan omas­ta ajas­taan. Autoil­i­ja ei opti­moi kokon­aisu­ut­ta, ain­oas­taan omaa mukavuuttaan.

    Asun melkein tuon risteyk­sen vier­essä. Siinä on ehkä tun­nin ver­ran vuorokaudessa tilanne, että joutuu odot­ta­maan par­it liiken­neval­ot. Se tarkoit­taa paria min­u­ut­tia odot­tamista. Asete­taan kysymys näin: Hyvä liiken­neval­ois­sa odot­ta­va autoil­i­ja. Voimme pois­taa sin­ul­ta tämän odotuk­sen tässä risteyk­sessä, jol­loin pääset nopeam­min odot­ta­maan seu­raa­van risteyk­sen liiken­neval­o­ja. Mak­satko siitä 25.000 euroa?

    Antero

  5. Hienoa, että palau­titte Meri-Rasti­lan suun­nitel­man uuteen valmis­telu­un. Alueen luon­non kannal­ta keskeistä olisi, että löy­det­täisi­in ratkaisu, jos­sa korkeaa kallio­ta ei louhit­taisi, kos­ka rankas­ta rak­en­tamis­tekni­ikas­ta seu­raa, että papereil­la säästet­täväk­sikään merkit­ty luon­toalue ei todel­lisu­udessa säästy.

    Metro­radan päälle kan­nat­taisi rak­en­taa. Meille on mon­een ker­taan todet­tu, että se olisi liian kallista. Tämä on tekosyy, kos­ka mui­hin Itä-Helsin­gin lähiöi­hin täl­laista suun­nitel­laan. Ja rahas­ta puhut­taes­sa itse kok­isin, että jääkau­den muo­vaa­malle kalli­olle ja met­säalueelle rak­en­t­a­mi­nen on toisel­la taval­la kallista, kos­ka ne ovat aidosti korvaamattomia.

    Leir­in­täalue voi myös olla kelvolli­nen vai­h­toe­hto. Torn­i­mainen rak­en­t­a­mi­nen ei estäisi kar­tanomiljöön säilyttämistä.

    Han­na-Leena Ylinen

  6. Rupea nyt Osmo ihan oikeasti aja­maan Helsinki­in sitä ain­oaa liiken­ner­atkaisua, joka toimii ja johon on varaa. NOSTETAAN PYSÄKÖINNIN HINTAA. Ja pois­te­taan (esim. 5–10 vuo­den siir­tymäa­jal­la) asukaspysäköin­ti. Jos siis keskus­tas­sa asu­va omis­taa auton niin han­kkii sille hal­li­paikan. Jos pysäköin­ti mak­saa keskus­tas­sa 2 euroa/tunti ja reuna-alueil­la 1 euron/tunti 24 tun­tia vuorokaudessa ja työ­nan­ta­jan tar­joa­ma parkkipaik­ka on 500‑1000 euron verotet­ta­va etu/kk, niin tietulle­ja ei tarvi­ta ja ruuhkat pois­tu­vat heti.

  7. Komp­paan Anteroa ja Elmoa. Se suju­vu­u­songel­ma on se että kaupungis­sa risteyk­set ei vedä suju­vasti use­am­man motarin syöt­tämää määrää auto­ja. Tämä on kaupun­gin omi­naisu­us. Jos tuo on ongel­ma, niin kaupun­ki on ongel­ma ja sen rak­en­t­a­mi­nen pitää lopet­taa. Minus­ta ja aika mon­es­ta muus­ta kaupunki­lais­es­ta kaupun­git ei kuitenkaan ole ongel­ma, vaan jotain tavoiteltavaa.

  8. @Lassi Hieta­nen

    Keskus­tas­sa ei ole juuri liiken­net­tä, eikä ruuhkia mitä pois­taa. Et kai oikeasti kuvit­tele, että Itäkeskuk­sen liiken­neon­gel­mat kor­reloi­vat jotenkin keskus­tan parkkipaiko­jen kanssa, kun val­taosa tuos­ta liiken­teestä ei käy mis­sään vai­heessa lähi­mail­lakaan keskustaa.

  9. @Elmo
    Nos­ta­mal­la asumisen ja työn­teon hin­taa pääkaupunkiseudul­la, niin pois­tuu lop­utkin ongel­mat. Jäl­jelle jää pieni joukko varakkai­ta eläkeläisiä ja siitäkin ongel­mas­ta selviää nos­ta­mal­la hei­dän tarpeek­si hei­dän verotustaan.

  10. @Kimmo

    Työsken­te­len Hert­toniemessä ison työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa. Meille tulee porukkaa töi­hin pitkienkin matko­jen takia. Huo­mat­ta­va määrä Espoos­ta omil­la autoil­laan. Harvem­min kukaan heitä valit­taa. Varsinkin kun kehäl­lä on kiva ajel­la reipas­ta ylinopeut­ta helsinkiläis­ten asukkaiden ilok­si. Yksi ei autoil­e­va nainen vai­h­toi työ­paikkaa, kos­ka julk­isil­la Van­taal­ta tänne tulo kesti liian kauan.

  11. Marko V, niin ja tuon takia Hert­toniemessä pus­kee toim­i­ti­la­ton­tit ruo­hoa tai toimii ulko­varas­toina. Kun ei sinne nyt oikein pääse julk­isil­la järkevästi kuin metron var­res­ta. Mal­mi-Hert­tonie­mi bus­sil­la (79) on muuten parem­man puut­teessa yllät­tävän paljon matkustajia.

  12. @Marko V

    Mikä oli viestisi vil­lakoira? Ylinopeut­ta kaa­haa­vat, Espoos­sa asu­vat kol­le­gasi vai Hert­toniemessä sijait­se­va työpaikkasi??

    Min­ulle taas sopii kyyl­lä melkein mikä tahansa pilkkakirves otsaan. Olen into­hi­moinen pyöräil­i­jä, liikun paljon keskus­tas­sa jalan ja käytän läh­es päivit­täin joukkoli­iken­net­tä. Lisäk­si per­heessä on kak­si sak­salaista, kallista län­si­au­toa, joi­ta eri­tyis­es­ti lisään­tymish­erkkä vai­moni käyt­tää neljän lapsen liikut­tamiseen ja sosi­aalialan työn­sä hoita­miseen. Onnek­si ei ole saas­tut­tavia koiria, eikä lihaakaan syö per­heestä kuin pieni vähemmistö.

    Ter­veisiä vaan sille entiselle van­taalaiselle työkaver­ille­si. Ehkä ruuhka­mak­sut ja GPS-seu­ran­ta tule­vat pelas­ta­maan hänenkin arkeaan…

  13. Kim­molle Markon villakoirasta:

    Vil­lakoira on siinä, että ei riitä rak­en­taa joukkoli­iken­net­tä, joka tar­joaa vain yhteyk­siä Helsin­gin keskus­taan. Siitä on jo 50 vuot­ta, kun työ­paikat oli­vat kan­takaupungis­sa ja asun­not ympäril­lä nukku­malähiöis­sä. Asun­not ovat edelleen nukku­malähiöis­sä, mut­ta työ­paik­ka-aluei­ta on myös haulikol­la ammut­tuna siel­lä tääl­lä. Ja ihan oikeasti, henkilöau­to on ain­oa järkevä ja kohtu­ulli­nen tapa tehdä täl­lä seudul­la matko­ja, joiden päätepiste ei ole kantakaupunki.

    Itse kir­joi­tan blo­gis­sani http://t.co/oHLtLBi Itäkeskuk­sen risteyk­ses­tä, että Vuosaares­ta tulee metro­ra­ta, jol­la on 5‑kertainen kap­a­siteet­ti risteyk­seen tule­vaan Meripel­lon­tiehen näh­den. Mut­ta oikeasti sitä kilo­metrin sil­taa ollaan tekemässä niitä varten, jot­ka aja­vat Kehä 1:lle, ja heille siitä met­ros­ta ei ole yhtään mitään hyötyä.

    Sen sil­lan hin­nal­la voisi rak­en­taa edes ratikan Jok­er­il­in­jalle, mut­ta se on muka liian kallis, ja seudun johta­vat liiken­nevirkamiehet rakas­ta­vat metroa ja lait­ta­vat Raide­jok­erin listal­laan kaikkien kuviteltavis­sa ole­vien keskus­taan johtavien metro­jen jäl­keen viimeisek­si. Ne metrot eivät oikeasti auta yhtään mitään, kos­ka ongel­ma on juuri se, minkä vuok­si Markon van­taalainen työkaveri otti loparit.

    Halu­aisin nähdä sen päivän, että tämä hölmöi­ly lop­puu. Mut­ta alan uskoa, että min­un elämäni lop­puu ennemmin.

    Antero

  14. @Kimmo

    Point­ti oli, että autoil­i­joil­la on jo asi­at liian hyvin suh­teessa julk­isil­la liikku­vi­in. Mik­si edesaut­taa yksi­ty­isautoilua, kun siitä ei mitään hyvää seu­raa. Saastei­ta, ruuhkia jne. Haa­gas­ta Hert­toniemeen meni julk­isil­la 45 min ja autol­la 20 min. Ei paljon julk­isia kiin­nos­tanut käyt­tää, vaik­ka mieli olisi tehnytkin. Vaimo sai talvel­la vär­jötel­lä välil­lä puo­likin tun­tia Puk­in­mäen juna-ase­mal­la kun junia ei kuu­lunut. Autol­la olisi päässyt huo­mat­tavasti nopeam­min töi­hin. Mitäköhän tuol­la 100 miljoon­al­la saataisi­in aikaisek­si, jos sil­lä toteutet­taisi­in paran­nuk­sia julkiseen liikenteeseen.

  15. Ode: “Eräs syy Meri-Rasti­lan kaavoituk­seen on kohen­taa alueen imagoa. Alueen kouluis­sa puo­let lap­sista on muunkielisiä ja alueen tulota­so on selvästi alle kaupun­gin keskiar­von. Pari taloa sinne tänne ei asi­aa muut­taisi, vaan saat­taisi jopa pahen­taa. Tänne on tarkoi­tus tul­la omistusasuntoja. ”

    Onko alueen imagolle parem­pi merelli­nen virk­istysalue vaiko alem­paa keskilu­okkaa edus­ta­vat naapurit?

  16. @Marko V

    Point­ti oli, että autoil­i­joil­la on jo asi­at liian hyvin suh­teessa julk­isil­la liikku­vi­in. Mik­si edesaut­taa yksi­ty­isautoilua, kun siitä ei mitään hyvää seu­raa. Saastei­ta, ruuhkia jne. Haa­gas­ta Hert­toniemeen meni julk­isil­la 45 min ja autol­la 20 min.

    Mitä siis ehdo­tat tehtäväk­si? 100 miljoon­aa mak­sa­va pikalin­ja Haa­gas­ta Hert­toniemeen vai henkilöau­toli­iken­teen hidas­tamista 25 min­uutin verran? 

    Puhutaan nyt real­is­tis­es­ti ide­olo­gian sijaan, ei joukkoli­ikenne voi toimia koko pk-seudul­la taksin tavoin. Kan­natan hyvää ja tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä, mut­ta en mihin tahansa hin­taan. Vas­tus­tan eri­tyis­es­ti joukkoli­iken­teen kil­pailukyvyn lisäämistä kaiken muun liiken­teen kus­tan­nuk­sel­la — ei 45 min­uutin mat­ka sil­lä nopeudu, että vai­h­toe­htoinen liiken­nemuo­to hidastuu.

    Sin­ulle helpoin, halvin ja ekol­o­gisin ratkaisu olisi muut­taa Itä-Helsinki­in, eikä muut­taa Itä-Helsinkiä Haa­gaan tai Espooseen.

  17. ML kir­joit­ti: “Onko alueen imagolle parem­pi merelli­nen virk­istysalue vaiko alem­paa keskilu­okkaa edus­ta­vat naapurit?”

    Aiheelli­nen kysymys. Minus­ta merelli­nen ja aidosti met­säi­nen (ei siis pelkkä puis­to) virk­istysalue on alueen imagolle tärkeä. 

    En ole mis­sään vai­heessa ymmärtänyt, mik­si joku ihmis­ryh­mä (esim. keskilu­okkaiset tai suo­ma­laista syn­type­r­ää ole­vat) olisi jotenkin toiv­ot­tavampi kuin muut ryhmät. 

    Itse pidän Meri-Rasti­lan nyky­i­sistä asukkaista. 🙂

    Han­na-Leena Ylinen

  18. Itse paljon henkilöau­to käyt­tävänä kan­natan kier­toli­it­tymiä. Kun se tehdään riit­tävän lev­eäk­si, niin liit­tymästä pääsee läpi sen 70km/h, mikä on ihan riit­tävä tuos­sa Itä-Keskuk­ses­sa. Suurem­pi ongel­ma on suo­ma­lainen tapa tehdä kier­toli­it­tymi­in kaisto­ja, opastei­ta, kaven­nuk­sia jne… Iso ympyrä, jos­sa kolme kaistaa ja lähiristeyk­set pois niin hom­ma toimii. 🙂

    Käykääpä aja­mas­sa surullisen kuu­luisa Finnoon liit­tymä autol­la ja pyöräl­lä. Kaiken­laisia vir­i­tyk­siä, jot­ka vain hait­taa­vat liiken­nevir­ran kulkua autokaistoil­la. Kevyen liiken­teen tasal­la risteys on hen­gen­vaar­alli­nen! 🙁 Näkyvyy­det aivan nol­la. Liiken­nesu­un­nit­teli­ja ei vain osaa. 😉

  19. Kalle, se Finnoon liit­tymähän oli vuo­den 2008 palkit­tu kun­tatekni­nen saavutus…

  20. Stadin ruuhk­ista pääsee veropoli­ti­ikalla joka johtaa jen­gin ja fir­mat takaisin “Juuba­joelle”.

  21. Ville, tiedän tuon — valitettavasti. 

    Lähdin tuo­hon suun­taan lenkille ihan var­ta vas­ten sil­loin, kun risteyk­sen kevyen­li­iken­teen väylät valmis­tu­i­v­at. Pett­tymys, jopa kauhis­tus, oli melko­moinen. Risteyk­sen kevyen­li­iken­ten väylä on hengenvaarallinen. 🙁

    Asi­as­ta kir­joitelti­in tuol­loin ahk­erasti ja muis­tan hyvin pahoit­ta­neeni jonkun mie­len todel­la pahasti, kun analysoin tilanteen. Myöhem­min on tul­lut ajet­tua tuos­ta autol­lakin läpi, eikä autokant­ta voi pitää yhtään onnistuneempana.

    Jotain hyvääkin tuos­ta kri­it­tis­es­tä kir­joit­telus­ta syn­tyi. Suun­nit­telu­virheitä on yritet­ty paika­ta kevyen­li­iken­teen ajo­rata­maalauk­sil­la. Tosin nekään eivät ole nykyisen ase­tuk­sen mukaisia. 😀

    Halv­in­ta yhteiskun­nalle on käyt­tää pätevää suun­nit­teli­jaa. Hyvin suun­nitel­tu on puo­lik­si tehty. Kyseisen Finnoon viritelmän suun­nit­teli­jal­ta ei kan­na­ta tila­ta mitään! Odotan mie­lenki­in­nol­la Ruo­ho­lah­den rekkaes­teen valmistumista. 😉

  22. @Kimmo

    Pääkaupunkiseudul­la liiken­teen melu ja saastepäästöt ovat merkit­tävin eli­nolo­suhtei­den pilaa­ja. EU:n tasol­la tähän ollaan jo puu­tut­tu ja esim. liiken­teen melus­ta on ole­mas­sa meludi­rek­ti­ivi. Tuon direk­ti­ivin raja-arvo­jen mukaan pääkaupunkiseudul­la asuu noin 235 000 ihmistä liiken­teen melu­alueil­la. Direk­ti­ivin tarkoituk­se­na on vähen­tää melulle altistu­vien ihmis­ten määrää. Mik­si meil­lä olisi lait­taa 100 miljoon­aa ongel­man lisäämistä varten, mut­ta samaan aikaan ei ole kohdis­taa varo­ja sen torjuntaan? 

    Ongel­man huvit­tavu­us pal­jas­tuu, mitä enem­män asi­aa tutkii. Esim. Itä­val­las­ta löy­tyy stadard­it vähäpäästöisim­mille raskaille ajoneu­voille (Grün­er LKW/Lärmarm LKW http://www.rahtarit.fi/kirjaink_autojen_keulalla.html). Mik­si meil­lä ei ole kaupunkili­iken­teessä tuol­laisia busse­ja ja kuorma-autoja? 

    Kehit­tyvä teknolo­gia mah­dol­lis­taisi huo­mat­tavasti vähäpäästöisem­män liiken­teen. Esim. ladat­ta­vat hybridi­au­tot. Jäl­jelle jää ren­gas­melu, minkä vähen­tämi­nen vaatisi nastarenkaiden käyt­tökiel­toa, jot­ta voitaisi­in käyt­tää hil­jaisem­pia asfalt­te­ja. Nasterenkail­i­joille voisi osoit­taa vaik­ka omat ryömintäkaistansa. Tekniset ratkaisut ovat siis ole­mas­sa, vain poli­it­ti­nen ohjaus ontuu. Vero­tuk­sel­la pystyt­täisi­in tehokkaasti ohjaa­maan osto­tot­tumuk­sia oikeaan suun­taan. Saas­tut­ta­jat voitaisi­in lait­taa mak­samaan aiheut­tamista saasteista. 

    Vaik­ka autoilu viher­ty­isi vaik­ka kuin­ka paljon, ei sekään ratkaise ruuhkia. Esim pikaraiti­o­tien tehokku­us ihmis­ten kul­je­tuk­ses­sa on aivan toista luokkaa kuin henkilöau­ton. Tarvit­semme enää jonkin­laisen kätevän minikulkuneu­von, mil­lä pysty­isi liikku­maan kohtuu nopeudel­la ja saas­teet­ta pikaraiti­o­tien var­teen ja pois.

  23. Marko V: “Tarvit­semme enää jonkin­laisen kätevän minikulkuneu­von, mil­lä pysty­isi liikku­maan kohtuu nopeudel­la ja saas­teet­ta pikaraiti­o­tien var­teen ja pois.”

    Mitenkä olisi esimerkik­si kokoon­taitet­ta­va polkupyörä tai potku­lau­ta? Tait­topy­örän taitaa saa­da täl­lä het­kel­lä mallista riip­puen 500‑1000 eurol­la, potku­lau­dan halvemmalla.

  24. @Marko V.

    Kehit­tyvä teknolo­gia mah­dol­lis­taisi huo­mat­tavasti vähäpäästöisem­män liikenteen

    En vas­tus­ta en, mut­ta miten sin­un työ­mat­ka siitä nopeu­tu­isi? En halua olla paho­laisen asiana­ja­ja, mut­ta yhteen kohtaan puu­tun, eli nastarenkaat. Nämä ovat min­i­maa­li­nen ongel­ma ainakin ilman­laadun kannal­ta, kun raskas liikenne jauhaa niin absolu­ut­tis­es­ti kuin suh­teessa monin ker­roin asvalt­tia hiukkasik­si. Tämän fak­tan julkaisemis­es­ta voimme kiit­tää mm. Ruotsin rautateitä, jot­ka teet­täneet aihet­ta koske­van tutkimuk­sen muu­ta­ma vuosi sitten.

    Mihin sit­ten käytämme ylimääreiset 100 miljoon­aa? Miten olisi vähäpäästöiset ja eri­tyis­es­ti vähämeluiset bus­sit? Tai hil­jainen ratikkaverkos­to edes asuin­talo­jen edustoille?

    Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyk­sen kohdal­la? Siihen ver­rat­tuna pelas­tus­laitok­sen naa­pu­ri­tont­ti on kuin huopatossutehdas!

  25. Marko hyvä. Jos kaupunki­a­sum­i­nen ei kiinos­ta, niin aina voi muut­taa nur­mi­järvelle. En ymmär­rä ihmisiä, jot­ka valit­ta­vat kaupun­gin syk­keestä! He kuu­lu­vat johonkin muualle.

  26. @Kimmo

    “En vas­tus­ta en, mut­ta miten sin­un työ­mat­ka siitä nopeutuisi?”

    Ei se min­un työ­matkaani nopeut­taisi, mut­ta ainakaan ihmis­ten elinympäristöjä ei uhrat­taisi nopean liikku­misen takia.

    “En halua olla paho­laisen asiana­ja­ja, mut­ta yhteen kohtaan puu­tun, eli nastarenkaat. Nämä ovat min­i­maa­li­nen ongel­ma ainakin ilman­laadun kannal­ta, kun raskas liikenne jauhaa niin absolu­ut­tis­es­ti kuin suh­teessa monin ker­roin asvalt­tia hiukkasik­si. Tämän fak­tan julkaisemis­es­ta voimme kiit­tää mm. Ruotsin rautateitä, jot­ka teet­täneet aihet­ta koske­van tutkimuk­sen muu­ta­ma vuosi sitten.”

    Tästä tutkimuk­ses­ta en ole tietoinen. Voitko linkit­tää? Keskustelin asi­as­ta TKK:n tutk­i­jan kanssa. Hän on mukana Hil­ja-pro­jek­tis­sa. Esim. Sak­sas­sa on jo perus raekoko asfaltissa puo­let pienem­pi kuin Suomes­sa, vaik­ka rekko­ja siel­lä var­masti on enemmän.

    “Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyk­sen kohdalla?”

    En ole. Tuol­laiseen ympäristöön täy­tyy var­maan olla syn­tynyt, jot­ta siinä pystyy häiri­in­tymät­tä asumaan. 

    @Kalle
    “Marko hyvä. Jos kaupunki­a­sum­i­nen ei kiinos­ta, niin aina voi muut­taa nur­mi­järvelle. En ymmär­rä ihmisiä, jot­ka valit­ta­vat kaupun­gin syk­keestä! He kuu­lu­vat johonkin muualle.”

    Melu ja pien­hiukkaspäästöt vaikut­ta­vat ihmisen kehoon ja psyyk­keeseen riip­pumat­ta siitä häir­it­sevätkö ne hän­tä. Pitkäaikainen altistu­mi­nen liiken­teen melulle nos­taa merkit­tävästi sydän­in­fark­tin riskiä. Ts. melu tap­paa. Olemme luoneet elinympäristön, mikä on meille kuolemaksi. 

    Asi­aan pere­htymi­nen on saanut min­ut vaku­ut­tuneek­si, että Helsin­ki ei ympäristönä ole ter­veelli­nen itsel­leni eikä per­heel­leni. Itäkeskuk­sen sil­ta­su­un­nitel­mat anta­vat lisäk­si ymmärtää, että kaupun­ki ei ole oikeas­t­aan edes kiin­nos­tunut asukkaiden­sa eli­nolo­suhteista. Kym­meniä vuosia on jol­lain asuinalueil­la pyy­det­ty suo­jaa melul­ta, turhaan. Todel­lakin on onni, että tääl­lä ei ole pakko asua. Trendin mukaan per­heemme tulee liit­tymään täältä pak­enevien hyvä­tu­lois­t­en per­hei­den suureen joukkoon.

  27. Kim­mo: “Oletko muuten asunut vilkkaan ratikkaristeyk­sen kohdal­la? Siihen ver­rat­tuna pelas­tus­laitok­sen naa­pu­ri­tont­ti on kuin huopatossutehdas!”

    Ratikoiden vai­hdekoli­na on ihan HKL:ssäkin tun­nustet­tu ongel­ma, ainakin teknisessä mielessä, vaikkei ehkä melu­on­gel­mana. Helsingis­sä nimit­täin käytetään vai­hteis­sa ns. matalia uria, eli ratikat aja­vat vai­htei­den risteyk­sistä (niistä kohdista, jos­sa poikkea­va kisko ris­teää suo­raan menevän kanssa ja kään­tyvä raide vas­taan­tule­van suo­ran raiteen kanssa) ajopy­örän laipan varas­sa. Tosin vain kuluneet risteyk­set aiheut­ta­vat ryminää, mut­ta uudet kulu­vat nopeasti. Var­i­o­tram tiet­tävästi syö vai­htei­ta aika vauhdil­la, edelleenkin.

    Ongel­man voi kor­ja­ta lev­eil­lä pyöril­lä ja syväu­raisil­la vai­hteil­la. Tämän ansios­ta ratikat voivat ajaa vai­hteista suo­raan myös nor­maalil­la nopeudel­la. Tilapäis­es­ti ongel­maa voi kor­ja­ta hioma­l­la vai­htei­ta, mut­ta HKL:llä ei ole siihen varsi­naisia lait­tei­ta, vaan kuulem­ma niitä hio­taan käsikonein, minkä jäl­ki ei ole hyvää.

    Tämä on kyl­lä asia, johon Osmo saisi KSLK:ssa ja HSL:n hal­li­tuk­ses­sakin lait­taa vauh­tia (vaik­ka ongel­ma suo­raan onkin HKL:n). Asi­aa selvitetään kyl­lä, mut­ta olisi tärkeää, ettei uusia rato­ja enää tarvit­si rak­en­taa van­hanaikaisel­la tekni­ikalla. Niitä kuitenkin on tulos­sa aika paljon lähivuosina.

    Kohtisuo­raan ris­teäviä kisko­ja se ei toki kor­jaa. Näitä on Helsingis­sä muis­taak­seni viidessä paikas­sa. Ne toki ovat muutenkin erit­täin vilkkai­ta risteyk­siä, jois­sa ratikoiden melu on vain yksi ongel­ma. Mäkelänkadun-Sturenkadun risteys lie­nee pahin, kos­ka se on ympäröi­ty asuin­taloin, ja liiken­net­tä on myös paljon Koske­lan varikolle iltamyöhään.

  28. @elmo

    Ratikoiden vai­hdekoli­na on ihan HKL:ssäkin tun­nustet­tu ongel­ma, ainakin teknisessä mielessä, vaikkei ehkä meluongelmana.

    Ratik­ka on absolu­ut­ti­nen melu­on­gel­ma, johon kyl­lä myös saatu paran­nus­ta uusil­la kokeel­lisil­la kumi­vaimen­ne­tu­il­la raiteil­la. Näitä on keskus­tas­sa muu­ta­mas­sa kohdas­sa. Ero on merkit­tävä ja siinä on ken­ties osa-avain ongel­maan, sil­lä kyse ei ole vaan äänestä vaan ihan konkreet­tis­es­ta tärinästä, joka voimis­taa tun­te­mus­ta kovas­ta kolinasta.

    Voisin suo­rana mutu­na heit­tää, että ratikan objek­ti­ivi­nen ääni­ta­so ei ole yhtä kova kuin sub­jek­ti­ivi­nen tun­te­mus. Niin tai näin, niin kyl­lä on kyse keis­arin uusista vaat­teista, jos asi­as­ta ei edes puhuta — bussien melus­ta kun sen­tään taitaa olla jokin yhteisymmärrys?

  29. “Eräs syy Meri-Rasti­lan kaavoituk­seen on kohen­taa alueen imagoa. Alueen kouluis­sa puo­let lap­sista on muunkielisiä ja alueen tulota­so on selvästi alle kaupun­gin keskiarvon.”

    Met­sän kaat­a­mi­nen on kyl­lä aivan väärä keino alueen imagon kohen­tamisek­si! Se on nimit­täin ehdot­tomasti alueen valt­tiko­rt­ti. Mei­dän per­heemme teki päätök­sen muut­taa Meri-Rasti­laan käy­tyämme ulkoile­mas­sa län­sir­an­nan met­sässä — ja me edus­tamme juuri sitä tälle alueelle toiv­ot­tua valkoista keskiluokkaa. 

    Meri-Rasti­las­ta tekee hyvän asuinalueen luon­non­läheisyys, merel­lisyys ja rauhal­lisu­us. Alueesta ei todel­lakaan tule viihty­isämpi sil­lä, että tänne tulee lisää keskilu­okkaisia naa­pure­i­ta — päin­vas­toin, asukkaiden viihtyvyys las­kee huo­mat­tavasti jos se tapah­tuu tuon upean met­sän kustannuksella. 

    Min­un mielestäni alueen imagoa ei ole tarpeen mitenkään paran­taa. Olen todel­la tyy­tyväi­nen tähän alueeseen ja halu­aisin asua tääl­lä mah­dol­lisim­man pitkään. Tosin en tiedä halu­anko asua tääl­lä enää sen jäl­keen jos met­sää alkaa kaa­tu­maan. Sil­loin tästä alueesta tulee taas yksi uusi epäviehät­tävä betoni­nen lähiö, ja voi käy­dä niin, että “parem­pi väki” alkaa pyrk­iä sieltä pois.

  30. OS:
    “Kansalaiset oli­vat jaka­neet (lau­takun­nan) pöy­dälle vai­h­toe­hto­su­un­nitel­man, jon­ka peri­aate on siirtää leir­in­täalue Öster­sun­domi­in ja rak­en­taa metro­radan molem­min puolin asuin­tor­nit. EI HASSUMPAA!” (lihavoin­ti SHo)

    Daniel
    Fed­er­ley
    : Leir­in­täalueen siir­to Östikaan ei kuu­losta ollenkaan hul­lum­mal­ta. On lähin­nä vit­si, että metroase­man vier­essä on kar­avaanarei­den kent­tä ja sekin tehokäytössä vain pienen osan vuotta.

    Han­na-Leena Yli­nen: Leir­in­täalue voi myös olla kelvolli­nen vai­h­toe­hto. Torn­i­mainen rak­en­t­a­mi­nen ei estäisi kar­tanomiljöön säilyttämistä.

Vastaa käyttäjälle Seppo Honkanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.