Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011

11.5.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Isoissa asioissa pelkkiä pöydälle pantuja asioita mutta ne ovatkin sitä isompia

Kehä I:n ja itäväylän eritasoliittymä

Esitettyä siltahirvitystä ei voi rakentaa. Tunnelivaihtoehtoon taas ei juuri nyt ole rahaa – ei tosin taida olla tähän siltavaihtoehtoonkaan. Sata miljoonaa yhdestä risteyksestä. Olisi kiva tietää Kehä I:n koko hinta ja verrata sitä matkustajamääriin suhteutettuna vaikkapa metroon.

Minusta pitäisi selvittää kunnolla monikaistaista kiertoliittymää. Voi olla, ettei sellainen toimi Suomessa yhtä hyvin kuin muualla, koska meillä kaistanvaihtotilanteessa väistövelvollisuus menee toisin päin kuin pidemmän autokulttuurin maissa.

Tiettävästi kokoomus käsittelee asiaa valtuustoryhmänsä kokouksessa tänään. Sen jälkeen ehkä palautamme asian yksimielisesti.

Sörnäistentunnelin yleissuunnitelma

Tekemällä pidempi tunneli saadaan Kalasatamaan paljon lisä rakennusoikeutta.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnos

Olisin kiinnostunut kompromissista, jossa alueelle ahdettaisiin suunniteltu 2000 asukasta, mutta rakennusala olisi samaa luokkaa kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. Rakennettaisiin siis selävsti korkeammalle. Tällaista palautetta on tullut myös asukkailta.  Tämä kuulemma kävisi virkamiestenkin mukaan muuten, mutta ne autot. ARGGH! Voi jotenkin ymmärtää, että uhraamme virkistysaluetta metroaseman vierestä rakentaaksemme asuntoja, mutta olen hyvin haluton uhraamaan puistoa parkkipaikoiksi vain siksi, että se on lähellä metroasemaa.  Helsingin pysäköintipolitiikka on aivan avutonta. Kun lähes joka toisella kotitaloudella ei ole autoa, eikä voisi ajatella, että autoriippuvaiset asuisivat siellä, missä pysäköinti on halpa toteuttaa ja autottomat enemmän sitten siellä, missä pysäköinti tulee kohtuuttoman kalliiksi. Jonkinlaisella paternoster –ratkaisulla voisi autopaikkoja myös ahtaa pienempään tilaan.

Kulosaareen 90 liityntäpysäköintipaikkaa

Paikalta on poistunut huoltoasema. Nyt sen tontista tehtäisiin väliaikainen liityntäpysäköintipaikka oikein virallisestikin. Liikennesuunnittelupäällikkö näyttää uskovan, että Kulosaaren metroaseman remontti valmistuu joskus.

Puotilaan myös

Myös Puotilan metroaseman luona laajennetaan tilapäistä pysäköintipaikkaa. Todettakoon, että tämäkin alue odottaa muuta käyttöä. Liityntäpysäköinti on kovin kallista, koska pysäköintipaikkojen pitää olla lähellä asemaa, jossa taas maan vaihtoehtoiskustannus on suuri.

 

Kommentit

63 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011”

  1. tpyyluoma kirjoitti 11.5.2011 kello 12:00

    Ode nyt ei ole tästä eri mieltä, mutta minusta siellä Itiksessä pitäisi palauttaa evästyksellä että tehdään kunnollista kaupunkia ja liikenneratkaisut sen mukaan.

    Minusta pitäisi selvittää kunnolla monikaistaista kiertoliittymää. Voi olla, ettei sellainen toimi Suomessa yhtä hyvin kuin muualla, koska meillä kaistanvaihtotilanteessa väistövelvollisuus menee toisin päin kuin pidemmän autokulttuurin maissa.

    Onhan Haagan liikenneympyrässäkin kolme kaistaa ja vielä neljäs suunnitteilla erilliskaistaiseksi Huopalahdentie – Vihdintie, http://bit.ly/mQkOy0
    Saman tapainen reilut sata metriä halkaisijaltaan oleva ympyrä mahtuu kyllä Itikseenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 11.5.2011 kello 12:03

    Sen liityntäpysäköinnin kanssa pitäisi olla joku järki, muuten hyvässä Kalasataman keskuksen sopparissa (tänään valtuustossa) on tälläinen neronleimaus:

    Sopimuksen mukaan yhtiö toteuttaa keskukseen kilpailunhankekuvauksen mukaiset 300 liityntäpysäköintipaikkaa 4,9 miljoonan euron (alv 0 %) suuruista korvausta vastaan.

    Ei kai tuolle voi mitään enää tehdä, mutta siltikin ja vastaisuuden varalle että jotain järkeä siihen rahankäyttöön. Saan tommoisen paikan hinnaksi päivässä (250 vuodessa) 3,27€ (ihan vaan 5% korolla laskien). Sanoisin että tuo on tuollaiset 1,50€ per nousu (kaksi nousua per matkustaja) pelkää pysäköintiä. Suomenlinnan lauttakin on tuohon nähden kustannustehokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 11.5.2011 kello 12:34

    Minäkin olisin kiinnostunut kompromissista, jossa Meri-Rastilaan voitaisiin rakentaa asunnot 2000 asukkaalle, MUTTA niin, että asuntoja ei sijoitettaisi länsirannalle, vaan kaupunkirakennetta pyrittäisiin aidosti tiivistämään jo rakennetulla alueella. Toivon myös, että suunnitelmia ei perusteltaisi liikenteen päästöjen vähentämisellä, jos samaan aikaan joudutaan miettimään, miten saadaan riittävästi parkkipaikkoja.

    Länsirantaa pidän huonona vaihtoehtona sen vuoksi, että sinne rakentaminen käytännössä tuhoaisi Meri-Rastilan ulkoilualueen luontoa laajemmalti. Louhinta muuttaisi veden kulkua ja valo- ja tuuliolosuhteita niin, ettei mm. vanha kuusikko tulisi selviämään.

    Olisi ekologisinta suunnitella kaupunki niin, että asukkaat myös viihtyisivät siellä eikä olisi tarvetta vapaa-ajan matkailuun. Nyt kaupunkia suunnitellaan niiden ehdoilla, jotka muutenkin matkustavat autoillaan mökeilleen ja lapsuutensa kotiseuduille “kokemaan luontoa”. Ja samaan hengenvetoon puhutaan päästöjen vähentämisestä.

    Helsingin kaupungilla on ulkoilualueita ainakin Kirkkonummella ja Espoon Pirttimäessä. Nämä palvelevat kuitenkin vain autoilevia helsinkiläisiä. Olen kyllä käynyt julkisilla kulkuneuvoilla Pirttimäessä ja voin kertoa, että täältä Meri-Rastilasta siihen todella sai varata aikaa (eikä kertaseutulipulla ehdi, jos menee kävelemisen sijaan metrolle bussilla).

    Jotta kaupunki olisi viihtyisä myös meille autottomille asukkaille, tulisi lähivirkistysmahdollisuuksien säilyä. Päästöjä pitäisi torjua autottomuuteen kannustamalla.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hilkka Helsti kirjoitti 11.5.2011 kello 12:37

    Meri-Rastilan suunnitelma on kauttaaltaan järjetön, eivätkä paikalliset asukkaat ole todellakaan ehdottaneet 2000 uuden asukkaan majoittamista alueelle. Paljon käytettyä ja valmiiksi rakennettua viheraluetta on puolustettu sinnikkäästi ja näkyvästi.

    Upean rantametsän tuhoamista voi verrata niihin jugend-talojen purkuoperaatioihin, joita 1960-luvulla surutta tehtiin. Nyt kadutaan. Jugend-talojen kopioita pystyy haluttaessa rakentamaan, mutta räjäytettyä rantakalliota ei saa takaisin milloinkaan. Nyt jäitä hattuun, lautakunta!

    Loistavien liikenneyhteyksien varrella Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueella on maata vajaakäytössä. Sinne saisi hienot asuma-alueet useille tuhansille, eikä tarvitsisi tuhota luontoa ja viedä asukkailta virkistysmahdollisuuksia.

    Kuten tiedät, vapaa-ajan matkat ylittävät pääkaupunkiseudulla jo työmatkojen määrän. Ihmisten on voitava viettää vapaa-aikaansa lähivirkistysalueilla ja metron ulottuvilla. Meri-Rastilan rannan rakentaminen lisäisi autoliikennettä ja söisi näin sijaintinsa liikenne-edut (joista jasetaan pauhata) täysin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ilkka kirjoitti 11.5.2011 kello 13:06

    Hyvää nimipäivää Osmolle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 11.5.2011 kello 13:43

    Mitä tarkoittaa paternoster-ratkaisu?

    Yritän pysyä ajan hengessä sanontojen suhteen ja yleensä se onnistuukin teinien kanssa asuessa, mutta tämä oli uutuus.

    Tiedän tietysti, että se on latinaa ja tarkoittaa “Isä meidän”, mutta mitä se tässä tarkoittaa?

    Tervaa ja höyheiniä vain kehiin, jos olen ihan pihalla…. Ansaitsen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 16:12

    Mitä tarkoittaa paternoster-ratkaisu?
    Paternoster-hissi on eräänlainen hissin ja liukuportaan risteytys. Erittäin kätevä, koska sitä ei tarvitse odotella. Sellainen on muun muassa eduskunnassa. Oli ainakin ennen Stockan henkilöstöpuolella, Elannon pääkonttorissa ja muutamassa muussa. Koko ajan liikkeessä olevat hissikorit, jotka ovat toistensa päällä kerroksen välein. Kun kori tulee ylös (tai alas) se siirtyy sivusuunnassa ja aloittaa matkan vastakkaiseen suuntaan. Autojen osalta se ei varmaankaan voisi olla jatkuvasti liikkeessä, mutta periaate olisi sama.- Katso vaikkapa wikipediasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Elina kirjoitti 11.5.2011 kello 13:53

    Hilkka Helstin tavoin vähän ihmettelen, että “paikalliset asukkaat” olisivat ehdottaneet alueelle pilvenhalkojia.

    Eivät ole! Tai laitapas Osmo linkkiä.

    Eivätköhän ehdotukset tule ihan muualta megalomaanisen (egon) paisumisen tarpeeen siivittäminä.

    Helsingistä todellinen metropoli, mageeta! Kuka nyt tuppukylässä haluasi asua? Puoli miljoonaa päätä nyt tänne ja äkkiä.

    Siinä city-vihreän itsetunto kummasti kohenee… Ei tarvitse nöyristellä ulkomaanmatkoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. eija autio kirjoitti 11.5.2011 kello 14:57

    Meri-Rastilan länsirannan rakentaminen mittavine parkkitiloineen ei juurikaan lisäisi joukkoliikenteen käyttäjien määrää, mutta tukkisi Vuosaaren ajoteitä entisestään. Kestävän kehityksen mukainen ratkaisu on jättää alue rakentamattomaksi virkistysalueeksi, joka toimii alueella hiilinieluna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tiina kirjoitti 11.5.2011 kello 15:27

    Meri-Rastilan aiheesta kommenttia:

    Ja missähän Helsingissä olisi sitten se alue missä pysäköinti on halpa toteuttaa “autoriippuvaisille”? Aikamoista ihmisten arvottamista ja kastiinjako-ajattelua sinulta “autottomat vastaan autoriippuvaiset”! Ovatko autottomat ihmiset mielestäsi jotenkin parempia tai kunniakkaampia kuin auton omaavat? Onko päättäville virkamiehille tullut mieleenkään se, millaisia asumiseen vaikuttavia haitttatekijöitä he aiheuttavat asukkaille säätämällä esim. alueellisen pysäköintikiellon. Tai millaisia hankaluuksia tulee siitä kun pysäköintipaikkoja on suunniteltu taloyhtiöön huomattavasti vähemmän kuin asuntojen lukumäärä on- jatkuvaa sotaa ja riitaa sekä painostavaa tunnelmaa naapurien kesken autopaikkojen vähyyden suhteen. Auto kun on joillekin ihmisille välttämätön perheessä -halusi sitä tai ei. Joskus niitä on oltava jopa kaksi – halusi tai ei. Sekin siksi, että molemmat vanhemmat pystyisi tekemään työtään ja hankkimaan itse perheellensä toimeentulon. Ja työtä tekemällähän saamme verotuloja kaupunkiimme – eikö se ole tavoite!Julkiset kulkuvälineet kun eivät todellakaan ole ratkaisu ja todellinen vaihtoehto kaikille ihmisille.
    Aivan sama laitetaanko autot halliin maan alle, maaan päälle tai vaikka kelluville lautoille. Kunhan on paikka minne voit autosi työpäivän jälkeen laittaa ja olla luottavaisin mielin, että se paikka autolle säilyy vielä huomennakin – ilman riitoja taloyhtiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 16:04

    Tiina. Pysäköintipaikka maksaa 30 000- 50 000 euroa ja sillä hinnalla niitä saa kyllä ostetuksi. Jostain syystä autoilijat eivät kuitenkaan halua maksaa vaan edellyttävät, että autottomien pitää kustantaa heille nuo paikat. Vähän syrjemmällä autopaikka on huomattavasti halvempi. Minusta on silkkaa markkinataloutta, jos autopaikat maksatetaan niiden käyttäillä ja autoilijat päättävät missä haluavat asua. Varmaankin jonkin verrtan gtapahtuisi sitä, että autoa tarv itsevat hakeutuyisivat sinne, missä pysäköintipaikan rakentaminen on halpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Paula kirjoitti 11.5.2011 kello 15:30

    Ilmeisesti Cambridgessä liityntäpysäköinti on rakennettu pellolle, josta on bussikuljetus juna-asemalle. Ratkaisisi monta ongelmaa, tietysti ärsyttänee pitkän matkan autoilijoita.
    Tai sitten korkeat liityntäpysäköintiparkkimaksut, joita kunnat sitten tukekoon omia asukkaitaan sen mukaan kun katsovat tarpeen olevan. Nythän liityntäpysäköinnin kustannukset maksaa kunta, jossa parkkipaikka sijaitsee, vaikka käyttäjät saattavat olla ihan muualta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. spottu kirjoitti 11.5.2011 kello 15:42

    Hilkka Helsti: “Upean rantametsän tuhoamista voi verrata niihin jugend-talojen purkuoperaatioihin, joita 1960-luvulla surutta tehtiin. Nyt kadutaan.”

    Paljon mahdollista, ja vieläpä niin että aikanaan länsirannan ulkoilualueet olisivat niitä keskeisimpiä alueen arvoa nostavia tekijöitä. Hienot ja jyrkät kontrastit rakennetun ja “luonnontilaisen” ympäristön välillä ovat Helsingille ominaisia, niistä pitäisi pitää kiinni.

    Nyt pitäisi selvittää korkeaa rakentamista Vuosaaren metroaseman päällä ja lähiympäristössä, parhaiten korkeat talot varjostussyistä tosin sopisivat alueen itälaitaan Uutelan kanavan jatkoksi, jonne silloin kannattaisi jatkaa metro.

    Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueista samaa mieltä. Alueiden teollisuustyöpaikat ja idästä tulevien liityntäpysäköinti pitäisi siirtää Länsimäen itäpuolelle Kehä III ja Porvoon moottoritien varteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. sehta kirjoitti 11.5.2011 kello 15:46

    Miksi niitä pysäköintikenttiä muuten kutsutaan liityntäpysäköintipaikoiksi? Olen melko varma siitä, että suuri osa siellä lojusvista autoista ei liity juuri metrolla matkustamiseen ollenkaan, vaan siihen että on ilmaista tilaa josta ei tarvitse koskaan siirtä autoaan pois. Sekä Puotilan että Kulosaaren kohdalla harkitsisin juuri noille kohdille asuinrakentamista. Kulosaaren kohdalla erityisesti jos Itäväylän kattamissuunnitelma etenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 16:00

    Ilmiötä voi käydä nyt tarkkailemassa Kulosaaressa. Metro ei pysähdy siellä lainkaan, jotern liityntäpysäköintiä ei voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. kjr63 kirjoitti 11.5.2011 kello 15:52

    “Liityntäpysäköinti on kovin kallista, koska pysäköintipaikkojen pitää olla lähellä asemaa, jossa taas maan vaihtoehtoiskustannus on suuri.”

    Eli arvokkaiden tonttien myynnillä tai verotuksella saadaan rahat maanalaisten pysäköintipaikkojen rakennukseen. Mitkä taas nostavat vuokratuottoja laajemmalla alueella. Kysymyshän on vain siitä kenelle tuotto jaetaan. On aika vaikea uskoa, että tuollainen järkevä infrasrtuktuurirakentaminen voisi olla tappiollista. Kysmys on vain tulonjaosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Autoilijajalankulkija kirjoitti 11.5.2011 kello 15:58

    Haagan liikenneympyräkin on vielä keskeneräinen siinä mielessä että sen sisus on rakentamatta. Siihen mahtuu pyöreä toimistotorni – jollaisen voi tehdä myös tulevaan Itiksen liikenneympyrään (eli saadaan myytävää tonttimaata jolla kaupunki tienaa risteyksen rakentamiskulut).

    Ja kyllähän rantakallioiden kopioita voi tehdä kunhan halukas maksaja löytyy. Ihan yhtä aitoja ne olisivat kuin 2000-luvulla tehty jugend-talokin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 11.5.2011 kello 16:33

    Siinä erillisessä liityntäpysäköinnissä ei ole kaupunkinalueella oikein mitään järkeä. Se on käytännössä kalleinta mahdollista joukkoliikennettä johtuen niiden pysäköintipaikkojen kustannuksista.

    Keksin tähän kaksi poikkeusta:
    – Kauppakeskuksen kannattaa luultavasti tarjota liityntäpysäköintiä, näin siksi että sen kauppakeskuksen paikat on tyhjänä kun ihmiset on töissä eikä kaupassa, ja toisin päin. Kotiin päin mennessään nuo liityntäpysäköijät luontevasti asioivat. Osa on tämän ymmärtänyt, Malmin Novan katolla on yhdeksän tunnin kiekkoparkki. En kuitenkaan ymmärrä minkä takia kaupungin pitäisi subventoida kauppakeskuksen asiakashankintaa.
    – Jos pysäkki josta liitytään ei ole kaupunkialueella. Eli jos on ylenmäärin maata pysäkin liepeillä niin mikä ettei, yleensä ei ole.

    Minusta sellaista järjestelyä voitaisiin harkita että pysäköintimaksulla saisi matkustaa sen voimassaoloajan joukkoliikenteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Autoilijajalankulkija kirjoitti 11.5.2011 kello 16:45

    VW:n Autostadtin pysäköintitorni lienee suurimpia oikeasti valmistuneita automaattipysäköintitorneja, ja sekin on tarkoitettu standardikokoisille uusille autoille henkilökunnan valvomana. Projektin talous perustuu varmaan osin siihen että kyseessä on teknonäyttelykeskuksen wow-laite:

    http://www.youtube.com/watch?v=rAQ0ewhZWs4

    Erilaisten pikkufirmojen esittelysivustoja- ja animaatiovideoita automaattipysäköinnistä kyllä löytyy mutta toimivia ja taloudellisesti järkeviä esimerkkejä ei juuri ole. Voi olla että Itiksessä tuo toimisi talvella yhtä hyvin kuin VR:n lähijunat.

    Varhainen kokeilukaan ei ollut kauhean onnistunut: http://en.wikipedia.org/wiki/Auto_Stacker

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville kirjoitti 11.5.2011 kello 18:04

    tpyyluoma: “Ei kai tuolle voi mitään enää tehdä, mutta siltikin ja vastaisuuden varalle että jotain järkeä siihen rahankäyttöön. Saan tommoisen paikan hinnaksi päivässä (250 vuodessa) 3,27€ (ihan vaan 5% korolla laskien). Sanoisin että tuo on tuollaiset 1,50€ per nousu (kaksi nousua per matkustaja) pelkää pysäköintiä. Suomenlinnan lauttakin on tuohon nähden kustannustehokasta.”

    3 euroa ja rapiat päivässä on halpa hinta, jos vertaa siihen, mitä monet yritykset maksavat työntekijöidensä paikoista toimitalon luona. Jostain kumman syystä yritykset vain mieluummin vuokraavat paikkoja 300 e/kk toimipisteen vierestä kuin 100 e/kk liityntäpysäköintilaitoksesta, josta työntekijä tulisi julkisilla loppumatkan töihin. Tietenkin yrityspysäköintitunnuksen saa 30 e/kk, eli säästäväinen yritys ostaa niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 20:02

    Nuo parkkipaikat syntyvät muka alle 20 000 euron kappalehinnalla, itseasiassa 16 300 euroa. Jos pysäköinti olisi noin halpaa, siinä ei varmaankaan olisi sanottavaa ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Harri Turunen kirjoitti 11.5.2011 kello 18:59

    Haagan liikenneympyrään saisi tosiaan ison toimistotornin tehtyä. Samalla voisi järjestää suunnitellulle Jokeri-raitiotielle oikaisun ympyrän poikki ja muutenkin sujuvoittaa joukkoliikennevälineiden välisiä vaihtoja. Ohessa linkki parisen vuotta sitten tekemääni hahmotelmaan liikennejärjestelyistä. En tehnyt tuota hahmotelmaa ympyrän rakentamisen näkökulmasta, joten siinä ei ole yksityisautoille ajoramppeja. Ehkäpä nekin saisi mukaan mahtumaan tai kenties bussikaistojen kapasiteetti riittäisi.

    Ympyrään tosin on suunnitteilla ihan muita järjestelyitä.

    http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=200433506405904671808.00046e63009ad0edc914d&ll=60.213669,24.884664&spn=0.001258,0.003259&t=h&z=19

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 19:59

    Haagan liikenneympyrään on vaikea kaavoittaa mitään, koska liikenneympyrää ei ole koskaan kaavoitettu. Se vain rakennettiin. Oi niitä aikoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 11.5.2011 kello 19:07

    Osmo sanoo KVW:

    Katso vaikkapa wikipediasta. [paternoster]

    Eiku mä tarkotin, että mistä se sanonta tulee…

    Oiskohan se että “isä nostaa taivaisiin” ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 19:58

    Tai se tulee siitä, että on niin pelottavaa astua liikkuvaan hissiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 11.5.2011 kello 20:25

    Tai se tulee siitä, että on niin pelottavaa astua liikkuvaan hissiin…

    Toi olikin parempi… 🙂

    Ehkä joku blogilla lymyilevä kielitieteilijä voi kertoa sannonnan emytologian. Jos ei kukaan muu ole kiinnostunut, niin minä ainakin. (Ja Osmo tietysti myös)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 11.5.2011 kello 21:26
  28. Rolling Heurlin kirjoitti 11.5.2011 kello 22:13

    Pater noster nimi johtunee siitä, että hissi toimii vähän kuin rukousnauha, jota hiplatessa taas lasketaan montako kertaa tuli Isä medän luettua. Isä Camillo leffoista voi katsoa, kuinka nauhaa käytetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Anna kirjoitti 11.5.2011 kello 22:37

    Paternosterhissi muistuttaa toimintaperiaatteeltaan rukousnauhaa, siitä nimi. Kolme avemariaa kaikille, jotka eivät osaa käyttää hakuteoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 22:40

    montako avemariaa meille, jotka emme ole koskaan käyttäneet rukousnauhaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Olli Vento kirjoitti 11.5.2011 kello 23:34

    Helsingin keskuspuisto on kansainvälisesti tunnustettu ratkaisu yhdistää urbaania ja luontoa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että lähiluonto kävelymatkan päässä on ihmiselle hyväksi. Toimivassa kokonaisuudessa on rakennettu luonnon tuntumaan tiivistä kaupunkia.

    Keskuspuiston kaltainen arvo kuuluu myös luontoalueiden verkostolle muualla kaupungissa. Onnistunut kaavoitus tukee urbaanin ja luonnon mahtumista toistensa lomaan. Sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin kannalta luontoalueiden on hyvä olla riittävän suuria.

    Onnistunut kokonaisuus turvaa esimerkiksi seuraavia asioita:

    1) yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä
    2) joukkoliikenteen järjestämistä ympäristön ja luonnonvarojen kannalta kestävällä tavalla
    3) terveellistä ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä
    4) maisema- ja luonnonarvojen vaalimista
    5) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä.

    Listausta voi verrata yleiskaavoituksen sisältövaatimuksiin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä.

    Keskeistä olisi arvioida rakentamisen mahdollisuus esimerkiksi metroradan päälle. Näin on käsittääkseni tarkoitus ainakin osassa Itä-Helsinkiä tehdä. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että jos asuntoja rakennetaan autopaikoilla asemien tuntumaan, estetään käytännössä liikenteen uudistamisen kannalta hyvien ratkaisujen tekemistä myös tulevaisuudessa.

    Ystävällisin terveisin!

    Olli Vento

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Clepe kirjoitti 12.5.2011 kello 1:33

    Kehä I:n ja itäväylän eritasoliittymän tutkielmassa kaikki 3 vaihtoehtoa ovat kaupunkikuvallisesti surkeita. Ainoa järkevä ratkaisu olisi liikenneympyrä, mutta sitähän ei olla tutkittu. Jos kyseessä olisi joukkoliikennehanke, kuten Kruunuvuoren raitiotie, olisi kaikki vaihtoehdot köysiradasta kuumailmapallosukellusvenelauttaan, selvitettävä.

    Yhtäläistä joukkoliikenne- ja tieliikennehankkeiden välillä on kuitenkin se, että raskain vaihtoehto aina on paras.
    Helsingissä ei olla vieläkään päästy pois 60-luvun ihanteista. Ei olla tajuttu sitä, että moottoriteiden nopeushyödyt häviävät muutamassa vuodessa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen ja väylien ruuhkautumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 12.5.2011 kello 6:18

    Kiitos Anna ja Rolling Heurlin!

    Täytynee opetella käyttämään hakuteoksia. Ovatko ne joitain kirjoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Herbert kirjoitti 12.5.2011 kello 6:49

    Liityntäpysäköinnin kustannus on katsojan silmissä. Ode on ihan oikeassa siinä, että maa metroasemien vieressä on kallista ja siksi liityntäpysäköinti on kallista. Eikö liityntäpysäköinnin ajatus kuitenkin ole vähentää tarvetta pysäköintipaikoille keskustassa, jossa maa on vielä kalliimpaa? Tällä tavalla ajateltuna parkkipaikan rakentaminen metroaseman viereen on edullisempi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Metropolix kirjoitti 12.5.2011 kello 8:22

    Meri-Rastilassa vaihtoehto Länsirannalle ei liene olemassaolevan alueen tiivistäminen, sillä se tehtäneen jossain vaiheessa kumminkin. Meri-Rastilahan on valmistunut ennen kuin Vuosaari sai metron, ja niinpä se on tosi tehoton donitsi, jossa on vain yksi talo kadun molemmin puolin ja sekä keskellä että ulkopuolella tyhjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 8:47

    Pääkaupunkiseudulle pitäisi pystyaä asuttamaan 430000 asukasta seuraavien 25 vuoden aikana (muuttoliike siis hidastuu) minkä lisäksi oloetetaan asumisväljyyden kasvavan. Niinpä kaikki hyvät ja helpot kaavoitusvaihtoehdot otetaan käyttöön. Meri-Rastilan 2 000 asunnon vaihtoehtona ei ole saman asukasmäärän sijoittaminen vaikkapa Östersundomiin, koska Östersundomiin sijoitetaan maksimimäärä asukkaita joka tapauksessa. (Mikä tuo maksimimäärä on, on vielä kovin kiistanalainen asia). Jos jokin alue jätetään rakentamatta, seurauksena on, että se asukasmäärä sijoittuu jonnekin marginaaliselle, todella huonolle alueelle.
    Tämä päättely koskee ennen kaikkea niitä 20 000 asukasta, jotka eivät mahdu Santahaminaan, koska upseerit eivät halua luopua Helsingin eduista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 12.5.2011 kello 9:22

    Ihmettelen, miksi aseman läheisyys tekee juuri Meri-Rastilan luontoalueesta rakentamiselle tavoiteltavan. Iso osa Keskuspuistoa sijaitsee asemien (mm. Ilmala, Huopalahti, Käpylä, Oulunkylä) läheisyydessä. Esimerkiksi Oulunkylä on todella matalasti ja väljästi rakennettu. Silti Keskuspuistolle löytyy puolustajia päättäjistäkin. Johtuuko sitten siitä, että Keskuspuiston tuntumassa asuu profiililtaan erilaista väkeä kuin Meri-Rastilassa.

    Enkä todellakaan tarkoita, että Keskuspuistoon tulisi suunnitella rakentamista. Mutta haluaisin herättää päättäjät huomaamaan, että Meri-Rastilan ulkoilualue merkitsee meille merirastilalaisille samaa kuin Keskuspuisto sen tuntumassa asuville. Kyse on tasa-arvosta. Jos alueelle rakennetaan, se on viesti, että vain tietynlaisille asukkaille halutaan mahdollisuudet kelvolliseen asuinympäristöön.

    Myös Talin golfkenttä on junaradan tuntumassa ja vielä melko lähellä keskustaa. Sinne olisi mahdollista asuttaa useita tuhansia tornitaloihin ilman, että korvaamattomat luontoarvot enää tärväytyisivät. Miksi Talin rakentamisesta ei edes keskustella? Jälleen kyse taitaa olla siitä, ettei yhteiskuntamme ole aidosti tasa-arvoinen.

    Sitä 430.000 ihmisen asuttamista näille seuduille kannattaisi kyllä pohtia kriittisesti. Väestöä olisi syytä miettiä ennemminkin valtakunnan kuin seudun tasolla. Olisi ehkä sittenkin kokonaisuuden kannalta parempi, jos Suomessa olisi useampia keskuksia ja kehitystä suunnattaisiin muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 9:27

    Miksi Talin rakentamisesta ei edes keskustella?

    Koska Taloin golf ei omista kenttää vaan on siellä vuokralla. Jos se omistaisi kentän, se vaatisi oitin kentän rahakasta kaavoittamista voidakseen maanmyyntituloissa rakentaa kymmenen kenttää vähän halvemmalle maalle.

    Olisi ehkä sittenkin kokonaisuuden kannalta parempi, jos Suomessa olisi useampia keskuksia ja kehitystä suunnattaisiin muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.

    En voisi olla enempää samaa mieltä. Tarvitaan enää keinot saada ihmiset asutetuksi Nurmekseen. Sisäiset passitkaan eivät auta, koska Helsingin seudulla on niin paljon synnytysikäistä väkeä, että väkiluku tulee nousemaan rajusti vaikka maan sisäinen muuttoliike kiellettäisiin kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Autoilijajalankulkija kirjoitti 12.5.2011 kello 9:39

    Jos Meri-Rastila on alueen ainoa ulkoilupaikka, mitä sitten ovat Kallahdenniemi ja Uutela? Ollaanko niitä kaavoittamassa rakentamiseen jos tämä yksi paikka ainoastaan jää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. antti kirjoitti 12.5.2011 kello 9:56

    Kööpenhaminassa ja Tukholmassa on molemmissa n 1 miljoona asukasta, metropoli alueilla n 2 miljoonaa. Helsingin ja Helsinki metropolialueena molemmat luvut noin puolet. Ovatko Kööpenhamina ja Tukholma jotenkin mahdottomia paikkoja asua ja elää? Muutamien turistivisiittien perusteella molemmat tuntuvat ihan normaaliin ihmiselämisen sopivilta paikoilta. Mistä tuollainen kauhea kaupungin kasvun pelko oikein tulee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 10:13

    kansalainen lähetti sähköpostiini kuvakoosteen tilaa säästävistä pysäköintiratkaisuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 12.5.2011 kello 10:28

    Santahaminan varuskunta on tietyssä mielessä tarpeellinen. Helsinki on valtakunnan rajalla sijaitseva pääkaupunki, joten on järkevää, että kaupungissa on varuskunta ehkäisemässä yllätyshyökkäystä: meritorjuntaohjuspatteri, rannikkolinnake, erittäin toimintavalmis “Helsingin vartiosto”, nopeasti liikkeelle saatava varusmiesvirka-apuosasto sekä varusmieskoulutusta antava jalkaväkiyksikkö. Santahaminaa pienemmällä alueella ei voi sotilaskoulutusta toteuttaa.

    Vaihtoehtona olisi luonnollisesti se, että tilaa vaativa varusmieskoulutus sijoitettaisiin Helsingin ulkopuolelle ja kaupunkiin jätettäisiin vain jatkuvassa valmiudessa olevat osat, jotka eivät vaatisi paljon tilaa. Ongelmaksi tällöin muodostuisi se, että nämä olisi helppo erottaa. Nyt, kun Kehä I:tä ajelee armeijan kuorma-auto, kyseessä on todennäköisesti varusmiesten rutiininomaisesta koulutuksesta. Auton varjostamisessa ei ole mitään järkeä. Jos kaupungissa olisi vain muutama kymmenen korkeassa valmiudessa pidettävää sotilasta, näitä olisi paljon helpompaa seurata.

    Santahaminan korvaaminen toisella puolen tunnin matkan päässä Senaatintorilta olevalla varuskunnalla ei olisi myöskään taloudellisesti järkevää. Maa on sisämaassakin kallista ja siellä ampuma-ratojen varoalueita ei voisi sijoittaa merelle. Korvaavan alueen kustannukset olisivat äkkiä Santahaminen pitämisen suuruiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 10:55

    Santahaminassa maan arvo on 500 – 1000 miljoonaa euroa. Aika kallista sotilaskoulutusta. Ennen sitä pidettiin tarpeellisena rantapyssyn takia, mutta nyt sekin aselaji on korvattu merimaaliohjuksilla. Kuten eräs kenraali minulle sanoi, ei kukaan hullukaan muodosta sota-ajan vahvuuksia Santahaminassa, kahden sillan päässä ja valmiiksi motissa. Santahaminaa ei perustettu maanpuolustusta varten vaan pitämään helsinkiläistä työväestöä tsaarin nuhteessa. Viime aikoina armeijan yksiköitä on käytetty tähän tarkoitukseen kovin säästeliäästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 12.5.2011 kello 11:00

    Autoilijajalankulkija kirjoitti:

    “Jos Meri-Rastila on alueen ainoa ulkoilupaikka, mitä sitten ovat Kallahdenniemi ja Uutela?”

    Jos olet käynyt Kallahdenniemellä, olet ehkä mennyt sinne autolla. Kävellen ja pyörällä sinne on nimittäin vaarallista mennä, koska tie on kapea ja siellä on runsaasti autoliikennettä. Kapea niemi on myös runsaasta käytöstä kovin kulunut. Kyse on suojelualueesta, mutta kukaan ei käytännössä valvo suojelun toteutumista. Nyt siellä isot porukat pitävät meteliä laittominen nuotioineen, kertakäyttögrilleineen ja juomineen. Viime kesänä ihmettelin, ettei alue helteiden aikana syttynyt palamaan.

    Uutela on usean kilometrin päässä Meri-Rastilasta. Se ei myöskään ole säilynyt yhtä hyvin luonnontilaisena kuin Meri-Rastilan ulkoilualue, koska sinne on aikanaan rakennettu huviloita. Alue on sinänsä viihtyisä, mutta kesäiseen aikaan kovassa käytössä ja myös siellä olisi paikallaan valvoa laittomia nuotioita. Vuosaaressa on yksinkertaisesti jo nyt niin paljon asukkaita, että tarvitsemme eri puolilla laajaa lähiötämme olevia luontoalueita.

    Antti kirjoitti:

    “Mistä tuollainen kauhea kaupungin kasvun pelko oikein tulee?”

    En pelkää kaupungin kasvua, vaan kelvotonta kaupunkisuunnittelua. Koko ajan rakennetaan matalaa ja heti perään itketään, että tarvitaan lisää asuntoja.

    Olen miettinyt, mikä voisi olla syynä kelvottomaan suunnitteluun. Mieleeni on jopa tullut, että kyse voisi olla Kaupunkisuunnitteluviraston tavasta pitää huolta omasta työllisyydestään. Kun koko ajan suunnitellaan sellaista, mikä ei ratkaise ongelmaa, säilyy ongelma ja voidaan jatkaa työtä sen ratkomiseksi. Kööpenhaminassa en ole aikoihin käynyt, mutta Tukholmassa poikkesin viime kesänä. Kaupunkisuunnittelu on siellä ihan eri tasolla kuin Helsingissä. Esimerkiksi hotellini lähellä oli uusi pyöreä tornitalo, joka paitsi näytti hyvältä oli aitoa kaupunkirakenteen tiivistämistä.

    Tässä Meri-Rastilan tapauksessa rakentamisen perusteluna käytetyt argumentit ovat olleet erityisen vastenmielisiä. On puhuttu ilmastonmuutoksesta ja segregaatiosta. Kuitenkin, jos kaupunki aidosti lähtisi pohtimaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, olisivat toimenpiteet aivan toisenlaisia. Samaan hengenvetoon ei silloin todellakaan keskusteltaisi asumisväljyyden lisäämisestä ja parkkipaikkojen riittävyydestä.

    Puheet segregaatiosta olen kokenut akateemiseksi rasismiksi, joka ei ole yhtään sen parempaa kuin se perussuomalainen rasismi, jota samaiset ihmiset kauhistelisivat. Jos ongelma on se, että maahanmuuttajataustaiset lapset eivät koulussa osaa riittävän hyvin suomea, ei ratkaisua kannata etsiä siirtämällä joihinkin lähiöihin lisää etnisiä suomalaisia tilannetta tasapainottamaan, vaan pitämällä huolta siitä, että viimeistään esikoulussa jokainen on saanut riittävän hyvät kielivalmiudet koulua varten.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Matti Lipponen kirjoitti 12.5.2011 kello 11:00

    Itäväylän ja Kehä I:n liittymän nykytilanne on huono, mutta siltarakennelma vielä huonompi. Jos tunneliin ei nyt ole rahaa, olisi viisaampaa odottaa parempaa taloudellista tilannetta, kuin pilata paikka lopullisesti.

    Meri-Rastilan länsirannan ulkoilualueen suhteen nykytilanne on taas paras ja rakentaminen alueelle olisi peruuttamaton virhe. Meri-Rastilan etelärannalle on jo kaavoitettu Ramsinranta I (valmis), Ramsinranta II (rakentaminen kesken) ja Ramsinranta III (rakentaminen alkamassa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. migul kirjoitti 12.5.2011 kello 11:50

    Jonkun pitäisi oikeasti ajaa vihdoinkin Santahaminan saamista asuinkäyttöön. Luontoarvot joo. Kehä kolmosen sisällä on turha odottaa aarnimetsiä. Voisi kyllä vihdoin tulla helsinkiläisten käyttöön tuo paikka. Kuninkaansaareen sitten kävelysilta. Mainitseeko kukaan pilaantuneen maan puhdistamista ja rojun siivoamista kasarmialueilta? Sotilaskäytössä olleet alueet eivät todellakaan ole mitään luonnonläheisiä puistoja. Koulutus kyllä on ihan jossain muualla. Rekkajonot tuolta nyt on aika selvä merkki. Muuallakin maailmassa olen nähnyt kaupunkikasarmeja. Jos sellainen on tarpeen , voitaisiin ottaa mallia niistä.

    Talista. Nojoo , huhuja vahvasta sisäpiiriytymisestä ole kuullut. En tiedä tarkempaan. Ehkä golfkenttää voisi pienentää alkuperäiseen kokoonsa. Tämä varmaan haittaisi golffareiden kisojen järjestämistä. Vaikka alue on tämän maan ensimmäinen golfkenttä on aluetta laajenettu paljon myöhemmin. Golfista en ymmärrä mitään. Mutta todella vähäisessä käytössä se näyttää olevan verratuna lukuisiin muihin lähiseutujen kenttiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Juho Laatu kirjoitti 12.5.2011 kello 12:02

    [Tuli vähän ylipitkä kommentti. Saa jättää julkaisemattakin.]

    Hanna-Leena Ylinen kirjoitti:

    “Olisi ehkä sittenkin kokonaisuuden kannalta parempi, jos Suomessa olisi useampia keskuksia ja kehitystä suunnattaisiin muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.”

    OS vastasi:

    “En voisi olla enempää samaa mieltä. Tarvitaan enää keinot saada ihmiset asutetuksi Nurmekseen. …”

    Helsinki vetää asukkaita koska mm.
    – Suurin keskittymä on hyvä paikka kontakteja ja työvoimaa tarvitseville yrityksille
    – Yliopistot lisäävät tätä vaikutusta
    – Helsingillä on pääkaupungin status
    – Helsingllä on ooppera, Stockmanin pääliike, runsaasti taidesalonkeja ja monia muita juttuja, joita muualla ei ole (eikä kannata monistaa maakuntiin)
    – Yhteiskunnan ja yritysten johtopaikoille haluavat ihmiset hakeutuvat vallan keskusten läheisyyteen

    Näille asioille ei oikein voi mitään (paitsi ehkä yliopistojakaumalle). Helsinki tulee houkuttelemaan väkeä jatkossakin. Moni noista luetelluista asioista vetää kuitenkin vain yhteiskunnan kärkeen pyrkiviä ja korkeakulttuurikeskeisiä kansalaisia. Helsingin nykyinen ja suunniteltu huikea väkiluvun lisäys koostuu kuitenkin pääosin ihan normaalikansalaisista. Moni on muuttanut Helsinkiin, koska sieltä on saanut työpaikan, ei siksi, että haluaisi asua vain ja ainoastaan Helsingissä.

    Moni on siis muuttanut Helsinkiin vastentahtoisesti tai vain käytännön syistä. Pois muuttamiseen ei silti ole ehkä kovin suurta halua, sillä kerran sisään muutettuaan asukkaista ja erityisesti heidän lapsistaan kasvaa pian aitoja kotipaikkauskollisia helsinkiläisiä. Yksi syy pois tai ainakin ympäristökuntiin muuttamiselle on mahdollisuus saada kovalla työllä hankitun kaupunkiasunnon hinnalla paljon suurempi “maalaisasunto”. Myös lasten saanti taitaa ohjata ihmisiä pois tiiveimmästä keskustasta. Varsinainen maalle muutto heinäseipäiden luo lienee marginaalista. Kotiseudulle palaajiakin on varmasti aika vähän.

    Entä miten ihmiset sitten saataisiin muuttamaan Nurmekseen ja muualle, ja onko tämä toivottavaa? Toivottavuutta voisi arvioida sen perusteella, mikä on optimaalinen asukastiheys maan pääkaupungille. On selvää, että jossain tiivistymisen vaiheessa kaupunki alkaa slummiutumaan houkuttelevuuden kasvamisen sijaan. Helsinki voi valita haluaako se olla rikkaiden ja hienojen ihmisten väljä puutarhakaupunki periteisellä kivikeskustalla, vai maksimaalinen vielä toimiva taloudellinen keskittymä asukkaita ja työpaikkoja.

    Vihreästi ajattelevat voivat myös tihentää kaupunkia, koska ihmisten pakkaaminen tiheämpään tehostaa asumista jossain mielessä, ja näin lähiseudulla jää enemmän tilaa luonnolle. (Tosin voi käydäniinkin, että muu Suomi valjastetaan teollisuuden resurssiksi eikä suinkaan puutarhaksi muutamille sinne jääneille.)

    Oletetaan että jossain on raja, jonka yli Helsinki ei halua kasvaa, (Tosin politiikka ja yritystoiminta taitaa helposti toimia niin, että tiivistyminen jatkuu alueelle jo muodostuneen painopisteen ja sen intressien vuoksi pidemmälle kuin olisi järkevää.)

    Ja sitten vihdoin niitä keinoja.

    Yliopistojen kasvun ohjaamiseen maakuntakeskuksiin viittasinkin jo ohimennen. Helsingin seudun yliopistot voivat säilyä johtavina, mutta nykytekniikka mahdollistaa verkottumisen, ja tieto leviää hyvin myös maakuntiin, globaalisti, molempiin suuntiin.

    Helsinki on ainakin mielikuvissani edelleen moodissa, jossa se haluaa imuroida työpaikkoja ja hyviä veronmaksajia Helsinkiin. Siinä vaiheessa kun Helsinki katsoo kasvurajan tulleen vastaan, tästä asenteesta voi luopua. Nyt Espoo ja muut naapurikunnat kai koetaan lähinnä vihollisiksi, jotka yrittävät haalia veronmaksajia ja työpaikkoja, jotka Helsinki haluaisi itselleen. Muutos lähtee siis asennemuutoksesta.

    Liikennejärjestelyt ja kaavoitus ovat yksi ohjailun muoto. Hyvät yhteydet muualle ja muualla parantavat muiden paikkojen asemaa. Helsingissä väestönkasvun aiheuttamat ruuhkat voivat vähentää kaupungin houkuttelevuutta. Jos Helsinki kaavoittaisi vaikkapa muutamia teollisuudelta vapautuvia alueita muuhun kuin vastaavaan työntekijöitä haalivaan käyttöön, Helsingin sisääntuloruuhkat voisivat helpottaa. Ja syyt muttaa Helsinkiin vähenisivät.

    Valtio on viime aikoina ajanut pieniä kuntia alas. Tämä politiikka ei varmastikaan vähennä paineita muuttaa suuriin taajamiin, ja lopulta Helsinkiin (tai ulkomaillekin). Jos valtion polittiika olisi tukea asumista myös Nurmeksessa ja muilla pienillä paikkakunnilla (tai edes hyväksyä), ihmiset voisivat jäädä sinne sen sijaan, että muuttaisivat koulusta päästyään muualle töiden perässä. Ei töiden järjestäminen tietenkään helppoa ole, mutta jo pieni muutos asenteissa voisi vaikuttaa. Nyt kun monet ammatit menevät verkkoon, maaseutu voisi hyvin elättää muitakin kuin vain muutamia jäljelle jääviä maanviljelijöitä ja metsureita.

    Uusia valtion toimistotyöpaikkoja voi perustaa muuallekin kuin Helsinkiin. (Työpaikkojen pakkosiirrot ovat myös toimiva, mutta kansalaisten kannalta ikävämpi tapa.)

    Kai muitakin keinoja löytyy. Oletan kuitenkin, että suurin syy Helsingin jatkuvalle tiivistymiselle on se, että Helsinkiläiset (tai sen päättäjät) haluavat edelleen kasvattaa kaupunkinsa mahtia. Tuli ehkä kirjoitettua pitkä tarina turhaan. Hanna-Leena Ylinen edustaa mielestäni ansiokkaasti asukasmielipidettä, joka mukaan tiivistäminen on jo saavuttanut järkevät rajat (ei siis pelkkää nimbyilyä). OS on kai enemmän realistinen poliitikko, joka ymmärtää miten asiat tulevat käytännössä menemään. Ja vähän Helsinki-patriotismia ja taajamapainotteista vihreyttä päälle.

    Pitää siis vain odotella milloin balanssi tiivistämisen haluttavuuden suhteen muuttuu. Keinoja kyllä löytyy. Myös kansantalouden mielessä optimaalinen tiheys tulee joskus vastaan. Se on muuten alempana kuin mihin tiivistymisprosessi päätyy luonnostaan talouden ja politiikan voimien ajamana. Asukkaiden optimaalisen viihtyvyyden ja kokonaisedun raja tulee myös vastaan aiemmin.

    Tiivistetään vielä koko saarana yhteen lauseeseen. Keskittyminen ja monopolisoituminen on luonnollinen prosessi, mutta aukkaiden kokonaisedun vuoksi tuota kehitystä kannattaa ehkä myös tasapainottaa. Luontevia keinoja kyllä löytyy jos halutaan. Helsinki voisi aloittaa vaikkapa pohtimalla sitä kuinka tiiviiksi se *haluaa* itsensä rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 12.5.2011 kello 12:09

    Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 9:27:

    Monien eri intressiryhmien selvitysten mukaan (hyvät) liikenneyhteydet vaikuttavat alueiden menestykseen. Yksi tärkeistä liikenneverkoistamme on rautatiet. Tätä veronmaksajien ylläpitämää väylästöä käyttää tosiasiallisella yksinoikeudella valtiollinen VR-Yhtymä, joka tekee mitä haluaa ja johon luotetaan kuin auktoriteettiin (vaikka se on nykyään osakeyhtiö kuten ainakin pari liikenneministeriä jo on terävästi havainnut).

    Sekä päättäjät että virkamieskoneisto tuntuvat suojelevan yhtiötä. Vaikka julkisuuslainsäädännöstä voisi tehdä johtopäätöksen, että asiakirjoja koskevat ratkaisut pitää tehdä kuukauden sisällä, uutta salattuja tietoja koskevaa päätöstä ei ole tähän päivään mennessä meille saapunut.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    On sitten kyse “periferian” tai suurempien asutuskeskusten junayhteyksistä, ne voisivat olla nykyistä parempia, jos VR:n asemaa kyettäisiin kriittisesti arvioimaan. Tällä tavoin “junan tuomia” saattaisi olla nykyistä enemmän muuallakin kuin Helsingin seudulla.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns-Kon-Ol201A.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi
    Nurmes

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 12.5.2011 kello 12:18

    Ylinen, niitä korkeita taloja kannattaa tehdä sinne missä maa on kallista ja Meri-Rastila on nyt vaan vähän syrjässä.

    Mutta kieltämättä minuakin alkaa ihmetyttää että miksei niitä asuntoja voi tehdä siihen metroaseman ja Vuotien päälle? On siihen alueen luonnolliseen keskukseen kuitenkin pystytty tekemään yksikerroksinen huoltoasema betonikatteelle. Peruskorjattiinko Meri-Rastilan metroasema jo? Jos ei, niin voisi yhdistää sihhen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Grejus kirjoitti 12.5.2011 kello 12:41

    Hmm. olen kyllä aina ollut siinä uskossa, että Paternoster-hissin nimi juontaa juurensa ko. hissikopin rippikoppia muistuttavasta ulkomuodosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. antti kirjoitti 12.5.2011 kello 15:03

    Eilisessä A-studiossa tms tuli eilen illalla hyvin ilmi miksi kaupungistuminen kannattaa; yksityinen jäätelöautoyrittäjä (jolta Helsingin kaupuungin kiinteistövirasto suuressa viisaudessaan on kieltänyt jäätelönmyynnin Helsingissä; Sauri hoi hoi!) totesi että ei niitä Espoon ja Vantaan teitä ja katuja kannata kiertää kunnei siellä koskaan näe ketään, Helsingin keskustassa ja keskustan ympäristössä kauppa kävisi (jos saisi sen lupansa kanista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 12.5.2011 kello 15:20

    tpyyluoma kirjoitti:

    “Ylinen, niitä korkeita taloja kannattaa tehdä sinne missä maa on kallista ja Meri-Rastila on nyt vaan vähän syrjässä.”

    En niitä ollut ainakaan nyt puheena olevalle alueelle toivonutkaan. Se pitäisi jättää kokonaan rakentamatta. Mutta puhuin (tai siis kirjoitin) yleisellä tasolla. Silloin, kun rakennetaan, pitäisi rakentaa kerralla riittävän korkeaa, ettei heti tulisi uutta pulaa asunnoista. Korkeille taloille on löydettävissä tilaa luontoalueiden ulkopuolelta. Kyse olisi siis oikeasti kaupunkirakenteen tiivistämisestä eikä levittämisestä.

    Oppia Helsinki voisi ottaa vaikka Tallinnasta. Siellä on kaupunkia tiivistetty rakentamalla kantakaupunkiin korkeita kerrostaloja eikä kaupungin silhuetti ole siitä mennyt pilalle.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Elina kirjoitti 12.5.2011 kello 15:53

    Hanna-Leena Yliselle,

    Talin golfkenttä on perinteikästä kartanoaluetta ja upea hyvin hoidettu kulttuurimaisema.

    Kaikki “luontoarvot” eivät tarkoita vain pystymetsää.

    Mutta tavanomaisista nimbyilijöistä poiketen (asun Munkkivuoressa) vastustan samalla intensiteetillä kuin Talin alueen tuhoa myös Meri-Rastilan ulkoilualueiden pilkkomista.

    Vastustan kaikkea rakentamista… Hankkikaa pojat legoja 🙂

    Mistähän muuten nämä liki puoli miljoonaa uutta asukasta pääkaupunkiseudulle nyt oikein tulevat?

    Somaliasta?

    Ettei kyseessä olisi samanlainen harha kuin työvoimapula. Kymmenisen vuotta työvoimapulaa on kuultu joka tuutista ja odoteltu kieli pitkällä, mutta eipä tunnu tulevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. migul kirjoitti 12.5.2011 kello 16:16

    Juho Laatu kirjoitti 12.5.2011 kello 12:02

    “Helsinki voi valita haluaako se olla rikkaiden ja hienojen ihmisten väljä puutarhakaupunki periteisellä kivikeskustalla, vai maksimaalinen vielä toimiva taloudellinen keskittymä asukkaita ja työpaikkoja. ”

    Jos vain rikkaat ja hienot kelpaisivat , pitäisi jo nykyisistä helsinkiläisistä karkottaa leijonasosa. Puutarhakaupunki… Nojaa. Valtavasti harmaata betonibulkkia , yhtä rumia uusia taloja nousemassa , radanvarsiryteikköjä ja kaupunkimotareita bussijonoilla. Todellisuus on paljon rumempi. Tietysti onhan täällä kauniitkin nurkat. Mutta Helsinki on yhtä paljon puutarhakaupunki kuin nykyinen Tapiola. Jos ei rakennettaisi mitään tai aloitettaisiin ehdottamasi Helsingin alasajo , sei ei tekisi Helsingistä mitään kauniiden ja rikkaiden tyyssijaa. Ehkä vaan päinvastoin pitkällä tähtäimellä…

    Juho Laatu kirjoitti 12.5.2011 kello 12:02
    “Yliopistojen kasvun ohjaamiseen maakuntakeskuksiin viittasinkin jo ohimennen. Helsingin seudun yliopistot voivat säilyä johtavina, mutta nykytekniikka mahdollistaa verkottumisen, ja tieto leviää hyvin myös maakuntiin, globaalisti, molempiin suuntiin.”

    Kiva. Nykyisin yliopistoja ollaan ajamassa alas. Seudun korkeakoulut ovat täynnä muualta muuttaneita , millä on tietysti omat edut koko alueele. Mutta henkilötasolla tuo on pelkkää kiusantekoa. Kuinka moni siirtä opiskelun alkamista tai ei aloita sitä ollenkaan koska pääsi vaan johonkin maakuntaopistoon? Samaa poliittisesti ohjattua ihmisillä palloilua se on kuin mistä syytät pääkaupunkiseudun päättäjiä. Luulen , että ihmiset ovat onnellisempia jos työ ja oma elämä löytyy paikoista missä ihmiset haluavat olla.

    muuten , tämän päivän lehdessä
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/muualta_tulevat_nappaavat_satoja_opiskelupaikkoja/

    Juho Laatu kirjoitti 12.5.2011 kello 12:02
    “Kai muitakin keinoja löytyy. Oletan kuitenkin, että suurin syy Helsingin jatkuvalle tiivistymiselle on se, että Helsinkiläiset (tai sen päättäjät) haluavat edelleen kasvattaa kaupunkinsa mahtia.”

    Helsinki ei ole mitenkään tiivis. Eikä erityisesti pääkaupunkiseutu. Mutta yleisesti , veikkaan että keskimääräinen kaduntallaaja helsinkiläinen ei ajattelee näitä asioita kuin omaan elämänsä kannalta. Esimerkiksi asuntojen hintoja yms. Tuskin löytyy ainuttakaan helsinkiläistä joka ei halua oman ympäristönsä paranevan jollain tavalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Mikko H kirjoitti 12.5.2011 kello 17:20

    Meri-Rastilaa katsoessa tulee aika pian mieleen, että paljon on kaksi- ja kolmekerroksisia elementtitaloja. Eikö niihin saisi lisättyä pari kerrosta päälle? Rakennustaiteellinen tyylilajikin on sellainen, että taloista suorastaan näyttää puuttuvan kerroksia. No, arvatenkaan 90-luvun elementtirakenteita ei ole tehty kantamaan mitään ylimääräistä.

    Ehdottomasti tuollaisella paikalla pitäisi kyllä tiivistää eikä puuttua yhtenäiseen ulkoilualueeseen 2000 uuden asukkaan takia. Parkkikenttää sun muuta pöpelikköä on ainakin riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Autoilijajalankulkija kirjoitti 12.5.2011 kello 17:52

    Nimimerkistäni huolimatta liikun pääosin pyörällä ja ratikalla. Kallahdessa ja Uutelassa käyn nykyään ainakin pari kertaa vuodessa – polkupyörällä. Rastilassa asuessani tuli niissä käytyä jopa useita kertoja viikossa.

    Itse olen kokenut nuo alueet viihtyisiksi ja merenläheisiksi, huviloista ja muista ulkoilijoista huolimatta. Erämaan rauhaa Helsingistä voi tuskin olettaa löytyvän, ja miksi pitäisikään.

    Yksin saa olla oikeissa erämaissa tai kaukaisimmilla kallioluodoilla. Siitä huolimatta ja sen vuoksi, että niihin ei pääse metrolla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Juho Laatu kirjoitti 12.5.2011 kello 21:19

    migul,

    Helsinki on jo tosiaan kaavoittanut puutarhakaupunginosiaan tiiviimmiksi, eikä paluuta vanhaan ole. En kannata jo tehdyn purkamista, mutta totean vain, että tästäkin tilanteesta eteenpäin Helsinki voi valita joko tiivistämisen tai nykyisen tason.

    Helsinki muuten keksi myös yhdes kikan, jolla voi sekä väljentää kaupunkia, että saada lisää asukkaita. Ratkaisu oli maan kaappaaminen naapureilta.

    migul kirjoitti: “Kuinka moni siirtä opiskelun alkamista tai ei aloita sitä ollenkaan koska pääsi vaan johonkin maakuntaopistoon?”

    Muutto pois Helsingistä jonkin muun kaupungin yliopistoon voi olla kestämätön paikka monille Helsinkiläisille. Mutta toisaalta Helsingillä on jo paljon enemmän opiskelupaikkoja kuin sen väkiluku edellyttäisi. Muualta Suomesta tuleville opiskelijoille Helsingin status ei ole ehkä aivan must. Joku voi jopa suosia kotikaupunkinsa yliopistoa.

    Tässä voisi käyttää sellaista kikkaa, että nimetään kaikki muut yliopistot Helsingin yliopiston haarakonttoreiksi. Näin kukaan ei joutuisi “huonoon” yliopistoon. Jotkut osastot vain voisivat olla hajasijoittuneina.

    Linkatussa artikkelissa pohdittiin tilannetta, jossa kaikille Helsinkiläisille ei riitä opiskelupaikkaa kotikaupungissa. Ala-asteella ja siitä ylöspäin jonkin matkaa opiskelupaikka on hyvä taata kaikille suomalaisille mahdollisimman läheltä kotia. Ylemmillä tasoilla, jolla opinahjot tyypillisesti erikoistuvat, lienee visainta valita opiskelijoiksi sopivimmat hakijat. Näillä tasoilla kaikille ei voi taata itselle mieluisinta paikkaa eikä paikkaa kotikaupungista. Ehkä tilanne, jossa identtisiä koulutuspaikkoja on tarjoilla koko maassa, mutta hakijat keskittyvät silti liikaa Helsinkiin ei ole yleinen. Periaatteessa kansalaiset saavat valita asuinpaikkansa. Rakennetaan peruskoulutusta lisää siirtymien mukaan.

    “veikkaan että keskimääräinen kaduntallaaja helsinkiläinen ei ajattelee näitä asioita kuin omaan elämänsä kannalta. Esimerkiksi asuntojen hintoja yms.”

    Asuntojen hintataso on tärkeä juttu, ja kaksisuuntainen. Uutta tai isompaa asuntoa ostavat haluavat halpoja asuntoja. Asunnon jo omistavat voivat olla tyytyväisiä jos hinnat nousevat. Helsingin yleinen kasvu nostaa hintoja. Työpaikkojen ylitarjonta (suhteessa asuntoihin) nostaa hintoja. Liika slummiutuminen voi jossain vaiheessa pudottaa hintoja.

    “Tuskin löytyy ainuttakaan helsinkiläistä joka ei halua oman ympäristönsä paranevan jollain tavalla”

    On varmasti totta, että useimmat tarkkailevat asiaa vahvasti omasta näkökulmastaan. Esiin nousee oman asuinalueen arvo. Naapuriin ei haluta mitään epämiellyttävää. Eli useimmat taitavat haluta väljyyttä omalla kohdallaan. Jostain syystä ylpeys omasta kaupunginta ja suuren koon ihannointi johtaa kuitenkin pääsääntöisesti tiitvistämispolitiikkaan. Hyvien veroa maksavien yritysten ja veronmaksajien haaliminen jonnekin muualle kuin omaan kaupunginosaan on kuitenkin jossain mielessä kaikkien kaupunkilaisten intressissä. Aina löytyy enemmistö kannattamaan rakentamista kaupunginosaan x :-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Autokoulu viisivuotiseksi kirjoitti 14.5.2011 kello 10:46

    “koska meillä kaistanvaihtotilanteessa väistövelvollisuus menee toisin päin kuin pidemmän autokulttuurin maissa.”

    Anteeksi kuinka? Voihan Neuvostovenäjää pitää jonkinlaisena pidemmän autokulttuurin maana (autoahan sai jonottaa pitkään), mutta kyllä yleisempi tapaus menee kuten meillä, eli kaistaa vaihtava on väistämisvelvollinen.

    Kaksi- tai useampikaistaiset liikenneympyrät ovat hankalia. Niihin ei uskalleta ajaa tai sitten ei olla yhtään selvillä mitä kaistaa pitäisi mennä, kun opasteita tai kaistaviivoja ei osata lukea. Esim. Suomenojan ympyrässä olen muutaman kerran joutunut väistämään väärin ajavaa kolarin välttämiseksi, kun en halunnut ottaa kuskin oveen autoilijaa, joka päätti vetää sisäkaistalta ulos ympyrästä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2011 kello 11:04

    Italian ohella Espanjassa ilmeisesti on niin, että kaistan vaihtaja on etuoikeutettu, sillä siellä monikaistaiset kiertoliittymät toimivat erinomaisesti. Tämä kyllä sujuvoittaa liikennettä tavattomasti, kun kaistaa vaihtavan ei tarvitse pysähtyä omalle kaistalleen ja pysäyttää koko takanaan tulevaa liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. tcrown kirjoitti 14.5.2011 kello 11:55

    Ei siinä ole mitään järkeä, että liikenneympyrän sisäkaistalla ei ole etuajooikeutta. Miksi kukaan silloin menee sisäkaistalle ylipäätään ja miten sieltä sisäkaistalta pääsee ulos kaksikaistaisen tien vaemmalle kaistalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Ville kirjoitti 14.5.2011 kello 12:53

    Voi olla, että uusi suomalaisten moottoriteiden ilmiö, että ajetaan koko ajan ohituskaistaa, johtuu myös siitä, että jos oikealle kaistalle erehtyy palaamaan, ei kukaan anna tilaa vaihtaa _ohitus_kaistalle… Ja oikealta kun ei _saisi_ ohittaa, vaikka välillä se kaista on tyhjänä pitkän matkaa eteenpäin. Onneksi ei tarvitse usein ajaa autolla 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. tpyyluoma kirjoitti 14.5.2011 kello 14:26

    Italian liikenteessä selviää vallan mainiosti kun ymmärtää että etuajo-oikeuden määrittelee potenza, sillä jolla on eniten on etuajo-oikeus. 🙂 Eli jos haluaa vaihtaa kaistaa pitää vaan näyttä siltä että kanssa vaihtaa kaistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Mauno kirjoitti 14.5.2011 kello 22:54

    Ruuhkia ja pysäköintipaikkapulaa voisi helpottaa moottoripyöriä suosivalla verotus/subventio-systeemillä.Vapaa nopeus myös vähentäisi työmatkoihin ja muihin tarvittavaa aikaa. Ilokseni kuulin Helsingin poliisin rahapulasta, se varmaan tulee helpottamaan Stadilaisen arkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus