Portugali (1) mikä on sairaus?

8.5.2011 · Aihe: _ 

Yleisön pyynnöstä yritän analysoida Portugali-pakettia. Tässä on se riski, että tulen paljastaneeksi sen, että en minäkään oikein hahmota asiaa, kuten eivät keskeiset talousasiantuntijatkaan.

Ennen kuin aletaan määrätä lääkettä, yritetään hahmottaa, mikä on sairaus. Esitän kolme eri diagnoosia. Joko voi sanoa, että ne ovat saman sairauden eri kuvia, vähän niin kuin uudenvuoden tila näyttää erilaiselta riippuen siitä, mistä suunnasta sitä katsoo.  Sardiinivaltiolla ja Irlannilla sairauden syyt painottuvat vähän eri tavoin.

Jääminen globalisaation jalkoihin

Välimeren maat eivät pärjää globalisaatiossa lainkaan. Parhaimmillaan globalisaatio on teollisuusmaiden kohdalla sitä, että yksinkertaiset työt siirtyvät halpatuontimaihin ja korkeaa osaamista vaativat työt jäävät teollisuusmaihin. Kansakuntina molemmat voittavat, vaikka teollisuusmaiden sisällä tietysti suorittavaa työtä tekevien yhteiskunnallinen asema heikkenee. Sardiinivaltioissa ei ole mitään erityisempää korkeampaa osaamista. Siksi halpatuontimaiden kilpailu iskee niissä koko kansantalouteen. Matalan koulutuksen teollisuusmaissa tulevaisuus näyttää huonolta.

Tolkuton luottoekspansio

Euroon liittyminen avasi halvan rahan markkinat, jolloin rahaa tulvi ovista ja ikkunoista. Se tuotti korkean talouskasvun mutta ennen kaikkea valtaisan pääomahyödykkeiden (=asunnot)  inflaation. Kaikki osaavat varoittaa siitä, että huonosti käy, jos valtio elää rahaa painamalla, mutta aivan saman saa aikaan pankkisektorin luottoekpansio. Näin kävi Suomessakin 1980-luvun lopulla, kun luotonsäännöstelyn jälkeen siirryttiin vapaisiin rahamarkkinoihin. Lainoihin suhtauduttiin meillä silloin kuin halpaan viinaan etelän aurinkorannoilla. Huonosti siinäkin kävi. Vähän aikaa revalvoitunut Suomen markka johti tilanteeseen, jonka mukaan Suomen BKT/nenä ylitti Yhdysvaltain vastaavan, eikä kukaan nähnyt tässä mitään hälyyttävää. Tämä on erityisesti Irlannin ongelma. ”Irlantilaiset tuntuivat uskovan, että maa voi rikastua sillä, että irlantilaiset myyvät kiinteistöjä toisilleen kohoavin hinnoin velaksi.”

Kun Yhdysvaltain asuntokuplan puhkeamisen jälkeen EKP alkoi työntää tolkuttomasti rahaa markkinoille, saksalaiset pankit ottivat lainaksi halpaa rahaa EKP:sta ja lainasivat sitä erityisesti Kreikan valtiolle huomattavalla voitolla. Jos EKP olisi rahoittanut Kreikkaa suoraan, sitä olisi pidetty paheksuttavana setelirahoituksena, mutta  kun se tapahtui liikepankkien kautta, se oli vain vastuullista pankkitoimintaa. Minusta on väärin, että tämän rahapumpun tuotto on jäämässä pankkien voitoksi.

Populistista politiikkaa

Tämä ongelma ei koske Irlantia, mutta koskee kaikkia sardiinivaltioita. Populistinen politiikka on johtanut tolkuttomaan valtion velkaantumiseen, jota on voitu rahoittaa yllä mainitulla rahapumpulla. Lamanajan yli on järkevää mennä yli voimakkaasti elvyttävällä politiikalla, mutta näiden valtioiden ongelma on, että huippusuhdanteen aikana ne ovat korkeintaan täpärästi tasapainossa ja laskusuhdanteiden aikana tietysti pahasti alijäämäisiä. Populistinen politiikka ei merkitse vain yli varojen elämistä. Se merkitsee myös talouden vanhanaikaisten rakenteiden sementoimista. Naomi Kleinin ihannoimat peronistit tuhosivat aikanaan vauraan ja hyvinvoivan Argentiinan, sama on menossa Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

 

===

PS.

Portugalilaiset näyttävät lähettäneen terkkuja Suomeen You Tubessa

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Portugali (1) mikä on sairaus?”

  1. Mikko Särelä kirjoitti 8.5.2011 kello 19:25

    Oletko sitä mieltä, että EKP:n tiukentuneella rahapolitiikalla ei ole merkitystä? Allaolevan linkin kuva kertoo euro-alueen nominaalisen bruttokansantuotteen kehityksestä viimeisten 16 vuoden aikana. Viimeisiä vuosia lukuunottamatta euroalueella on harjoitettu politiikkaa, jossa nominaalinen BKT kasvaa tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen.

    http://www.themoneyillusion.com/?p=7971

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Janne S. kirjoitti 8.5.2011 kello 19:27

    On siellä juutuupissa muitakin terveisiä, samalla otsikolla. Esim. tämän viesti on “could you PLEASE NOT LEND US ANY MORE MONEY”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari Koskinen kirjoitti 8.5.2011 kello 19:50

    Tässä on se riski, että tulen paljastaneeksi sen, että en minäkään oikein hahmota asiaa, kuten eivät keskeiset talousasiantuntijatkaan.

    <3

    Mutta sivuhuomautuksena, Eurossa on valuvika. Kaikkien valtioiden kannattaa painaa maksimaalinen määrä niitä lappuja, koska haitta jakautuu kaikille euromaille (yhteismaan ongelma) valuutan arvon alenemisena, mutta "painaja" hyötyy siitä suoraan.

    Tämä piti rajoittua siihen, että rahan painaminen menee ainoastaan "markkinoiden läpi" (=pankkien pitää ensin ottaa se velka, ja "myydä" paperit EKP:lle rahan saamiseksi), mistä EKP jo luopui ostamalla lainapapereita suoraan.

    Toinen tapa oli kontrolloida velanottoa säännöksin (haloo, poliitikot vahtii itseään?). Ja kolmas oli se, että bailoutteja ei tehdä (sekin meni jo).

    Minusta on ihme, jos Euro pysyy kasassa 🙁

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Evert The NeveRest kirjoitti 8.5.2011 kello 20:06

    Anaalyysi on pääpiirteissän oikea. Populismi-sanan vaihtaisen latino-kulttuuriin. Pääsin kerran, jos neuvostoaikana kysymään Lennart Mereltä eräässä illanvietosta, mistä johtuu Neuvostoliiton leväperäinen meininki kaikkinensa. Lennart Meri ei miettinyt hetkeäkään, kun hän vastasi, että slaavilaisen kultuurin juuret ovat Välimeren kulttuureissa.

    Elikkä siinä, missä Pohjois-Euroopassa on eri uskontokuntien variaatioista huolimatta vallalla protestanttinen etiikka, “niska hiessä sinun on leipäsi ansaitseman”, niin Etelä-Euroopassa, ei hiki pääse yllättämään, kun kesken parhaan työpäivän pannaan luukut kiinni ja vietetään siestaa. Kreikan tapa väärentää taloustilastonsa kuvastaa hyvin asiaa. Toiset tosin sanovat, että ei niitäkään mitenkään tahallaan väärennetty. Tilastointi vain oli niin summittaista ja hakuammuntaa. Datakaan ei oikein tainnut olla.

    p.s. Korkman ja Liikanen kun ovat kuin namusetiä kehuessaan euroalueen halpoja lainakorkoja, niin nämä “talousviisaat” unohtavat vallan kolikon toisen puolen eli että säästäminen ei ole enää ollut pitkään aikaan kannattavaa talletusten nollakorkojen ja inflaation takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 8.5.2011 kello 20:15

    Luin vielä uudelleen ja sanon, että analyysi on hyvä ja myönnän että kyllä sitä populismiakin on liiankin kanssa, mutta että sen taustalla on protestanttisen vastinpari hellurei-etiikka.

    Odotan mielenkiinnolla Portugali(2) analyysia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kari Koskinen kirjoitti 8.5.2011 kello 20:26

    Ja sitä paitsi, Suomi pelaa samaa tulevan inflaation politiikkaa (varmaan oikein tilanteen huomioiden), mutta Ruotsissa valtiontalous on tasapainossa….

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 8.5.2011 kello 20:44

    Kai tuo populistinen politiikka on lähinnä alkusyytä. Politiikka on niin paljon mukavampaa, kun menoja voi lisätä pohtimatta liikaa tulopuolta. Ja ääniäkin näin saa aika mukavasti.

    Myös Suomen filosofia on se, että velkaa voi aina, koska oletetaan, että jatkuva kasvu kuitaa velat lähes ilmaiseksi pois. Ja sitten kun tulee notkahdus taloudessa, ihmetellään miksi velkaa on taas turhan paljon.

    Lisäisin tuohon listaan vielä sellaisen oleellisen syyn, että euroalueella oli hyvä periaate, että budjetit eivät saa olla liian alijäämäisiä. Mutta tietenkin populistinen politiikka otti tässäkin voiton, ja isoimpien esimerkin johdolla kaikille viestitettiin, että tuota sääntöä voivat kaikki kyllä kiertää vapaasti. Ja ongelmiahan siitä seurasi, kas kummaa.

    Tuossa edellisessä kohdassa on se mielenkiintoinen piirre, että syypäitä eivät ole ainoastaan nuo vararikossa olevat valtiot, vaan myös koko valvonnan laiminlyönyt poppoo.

    Mutta perusongelma ja ratkaisu on siis aika selvä. Kuluta vain sen verran kuin tienaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2011 kello 21:16

    Myös Suomen filosofia on se, että velkaa voi aina, koska oletetaan, että jatkuva kasvu kuitaa velat lähes ilmaiseksi pois.

    Suomen julkinen talous oli melkein koko 2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 8.5.2011 kello 20:50

    Komppaan vähän Särelää, kun sanotaan että talousalue ei ole optimaalinen niin voi sitä tietenkin täällä pohjoisessa katsoa peiliinkin. Amerikkalaisista piireistä on todettu niinkin että kyse on siitä että Saksa käytännössä devalvoi pitämällä palkkoja ja kulutusta alhaalla, mistä sitten kärsii muu Euro-alue joka ei tuohon pysty. Ja me ollaan osa tuota blokkia, palkkamaltti, kansainvälinen kilpailukyky ja silleen. Ei tuo suhteessa Kiinaan tai Yhdysvaltoihin euroaluetta auta olettaen että valuuttukurssit mukautuu tuohon, eli euro nousee syöden sen palkkakilpailukyvyn, mutta muihin euromaihin nähden kyllä.

    Eli joo, piirun verran korkeampi inflaatiotavoite voisi olla ihan hyvä idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kari Koskinen kirjoitti 8.5.2011 kello 20:57

    Ja tuo sydän muuten oli siitä, että Osmo on nyt vain pientä askelta vaille siirtyäkseen Hayek:laiseksi 🙂 On länsimaiden kannalta perin ikävää, että Keynes ei elänyt niin pitkään, että olisi perunut puheensa. Ja minulla ei ole vähäisintäkään epäilystä, etteikö hän olisi niin tehnyt (evidenssi on vahvaa)

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. jlbl kirjoitti 8.5.2011 kello 21:07

    Osmon asiallisen analyysin tueksi sarjakuva, jossa ollaan aika samoilla linjoilla asioiden syistä ja seurauksista. Linkki:

    http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/4g/uy0/7b4n/351459/normal_805841920.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kari Koskinen kirjoitti 8.5.2011 kello 21:12

    Ja vaikka Artturi ei tästä tykkääkään, niin tässä taitaa Friedmanin kuviotkin kaatua: ei keskuspankki pysty korjaamaan gäppiä. En minä vielä kultakantaa ehdota, mutta viittä vaille…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. TomiA kirjoitti 8.5.2011 kello 21:26

    Jos sardiinimaa on väännös banaanivaltiosta, se ei ole järin onnistunut. Kyseiset maat eivät ole sardiinien takia korruptoituneita. Banaanivaltiot taas olivat banaanien takia — tai muka olivat kylmän sodan ja United Fruitin aikoihin.

    Mikä sitten korruptoi Välimeren pohjoisrannan maita? Tai edes muka korruptoi jonkun hauskan teorian mukaan? Kirkko, siesta, mafia … “manjanamaat”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka Taipale kirjoitti 8.5.2011 kello 21:26

    OS:
    >Suomen julkinen talous oli melkein koko
    >2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.

    Taidat juuri antaa mainion demonstraation edellä esitetystä filosofiasta “jatkuva kasvu kuittaa velat lähes ilmaiseksi pois”.

    http://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
    kertoo, että vuonna 2000 Suomen julkisyhteisöjen velka oli 59,1 miljardia euroa, vuonna 2004 se oli 67,6 miljardia euroa, vuonna 2010 taas 87,2 miljardia euroa. Tuossa välissä se ehti suurimpana nousukautena 2004-2007 pienentyä neljällä miljardilla edellisestä huipusta, mutta tuon nimittäminen “voimakkaasti ylijäämäiseksi” on kyllä minusta aikamoista taivaanrannanmaalailua.

    Suomen julkinen talous on niukka naukka nenä pinnalla silloin, kun on voimakas nousukausi. Normaaliaikana nenä on pinnan alla ja laskukaudella mennään jo aika syvälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2011 kello 21:46

    Tuo julkisyhteisöjen velka (ns. emuvelka) on aivan huuhaakäsite. Jos eläkeyhtiöt ostavat salkkuunsa valtion obligaatiota, se ei olekaan julkisyhteisöjen velkaa, koska se on julkisyhteisön sisäistä velkaa. Suomi keplotteli itsensä emukuntoon tällä kikalla. (Terveisiä vain Kreikan tilastoviranomaisille) Kun tätä puliveivausta ei enää tarvittu, eläkeyhtiöt sijoittivat muualle ja tuo julkisyhteisöjen velka pääsi taas kasvamaan. Kannattaa katsoa julkisyhteisöjen yli- ja alijäämiä. Eikä siis vain valtiota vaan myös sosiaaliturvarahastoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. nos kirjoitti 8.5.2011 kello 21:34

    Eihän tähän mitään rakettitiedettä tarvita. Nuo asuntokuplat on vakava asia, mutta nekin taitavat olla vain seuraus siitä, että mailla ei ole omaa rahapolitiikkaa. Raha- ja finanssipolitiikka on tärkeitä välineitä myös rakenteiden kannalta – työttömyys kun ruukkaa jäädä usein pysyväisluontoiseksi. Vastuullinen tulee olla, mutta kyllä niitä makrotalouden välineitäkin tarvitaan. Euro on sellainen järjestely, että maiden julkistaloudet tulisivat olla kunnossa ja puskureita varastossa, mutta senkään jälkeen ei olisi takeita työllisyyden turvaamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mikko Särelä kirjoitti 8.5.2011 kello 21:42

    Teemu: itse kannatan sitä, että keskuspankki ajaisi tasaista nominaalisen bruttokansantuotteen nousua. Inflaatio sitten vaihtelisi reaalisen kansantuotteen kasvun ‘käänteisfunktiona’.

    Tärkein kansankielellä ilmaistu syy tähän on se, että tulevaisuuteen ulottuvat rahalliset sopimukset (palkat, lainat, yms.) tehdään lähes poikkeuksetta nominaalisissa rahayksiköissä. Tällaisessa tilanteessa talouden kannalta on tärkeää, että tulevaisuuden “liikkeellä oleva rahamäärä” on mahdollisimman hyvin tiedossa. (Kansantaloustieteellisesti asian voi sanoa niin, että ylläolevaa sääntöä käyttävä keskuspankki pyrkisi tuottamaan mahdollisimman ennustettavan M*V:n eli rahan määrä kertaa sen liikkumisnopeus.)

    Ja kaikille niille, jotka kuvittelevat, että alhaiset korot indikoisivat löysää rahapolitiikka Milton Friedman -lainaus:

    “Low interest rates are generally a sign that money has been tight, as in Japan; high interest rates, that money has been easy.

    . . .

    After the U.S. experience during the Great Depression, and after inflation and rising interest rates in the 1970s and disinflation and falling interest rates in the 1980s, I thought the fallacy of identifying tight money with high interest rates and easy money with low interest rates was dead. Apparently, old fallacies never die.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raeanus kirjoitti 8.5.2011 kello 21:50

    1990 -luvun alussa meillä täyttyivät kaikki nämä kolme skenaariota, enkä näe että meillä vieläkään olisi mitään erityistä suojamekanismia millekään niistä. Laman jälkeen toteutettu tiukka talouspolitiikka on luonut korjausvelkaa mm rata- ja tieverkkoon, koulukiinteistöihin sekä terveyspalvelujärjestelmään. Velanottoa se on sekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville_ kirjoitti 8.5.2011 kello 22:02

    Jos katsoo tätä Suomen Valtio oy:tä, niin ei kovin lupaavalta näytä.

    Liikevaihto: 50 Miljardia.
    Lisää velkaa per vuosi 8 Miljardia (Tappio).

    Nykyinen velka on luokkaa 73 miljardia.

    Itse en kyllä näin kehnolle firmalle lainaisi mitään. Puhumattakaan Kreikasta tai Portugalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville_ kirjoitti 8.5.2011 kello 22:14

    Sosiaaliturvarahstoilla siis tarkoitat työeläkeyhtiöitä ja niiden rahastoja?

    Valtiollahan ei edes moista rahastoa ole, vaikka maksaa entisille työntekijöilleen 2,7 miljardia eläkkeitä vuodessa. Eli pitäisikö valtion velkaan lisätä vielä laskennallinen työeläkerahasto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.5.2011 kello 9:20

    Valtio rahastoi eläkkeitä nykyisin, 2000-luvun puolivälissä aivan tolkuttomasti pannakseen ylijäämän piiloon eduskunnalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kari Koskinen kirjoitti 8.5.2011 kello 22:21

    Minäkään en tiedä tästä euron onnistumismahdollisuuksista, enkä siiä, mitä seuraa, mutta…

    Tietääkseni ainoa vastaava systeemi on ollut USD. Ja menikös se kovin hienosti? Työvoiman liikkuvuus siellä toki on helpompaa, mutta ihan tyhjästäkö tämä “Vihan hedelmät” on kirjoitettu? Onko se mitenkään mahdollista, että yhteisellä valutalla (federal reserve) olisi jotain tekemistä 30-luvun laman kanssa?

    En minä tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan, mutta aika pahoja yhtymäkohtia tässä on näköpiirissä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juho Laatu kirjoitti 8.5.2011 kello 22:38

    “Suomen julkinen talous oli melkein koko 2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.”

    Joo, ei Suomi ole pahimpien maiden joukosssa tässä. Velkaa on lyhennettykin (ks. http://velkakello.fi/). Mutta velaksi eletään entistä enemmän, ja viimeisin hyppäys velan määrässä tuli jo ennen (2009) kuin edellinen vastaava (vuoden 1991) velka oli maksettu pois. Vaikka velkoja maksetaan poiskin, velanottohyppäykset näyttävät olevan turhan kovia takaisinmaksutahtiin verrattuna.

    Oletan myös (tarkemmin asiaa tuntematta ja tutkimatta), että tällä kierroksella velkaa tuli otettua ehkä turhankin paljon ja takaisinmaksun alkua tuli viivytettyä lähestyvien vaalien vuoksi. Argumenttina käytettiin myös tuota filosofiaa tulevaan nousukauteen satsaamisesta velan avulla.

    Ehdotan 80-luvun linjan asettamista tavoitteeksi. Enkä panisi vastaan vaikka Suomi päättäisi ryhtyä säästämään rahaa velan varassa elämisen sijaan. Nykyinen globaali vapaa talous voi aiheuttaa entistä “impivaaralaista” kautta suurempia heilahduksia talouteen. Koko nykyinen globaali talousjärjestelmä on vielä kokeiluvaiheessa, joten pitää varautua myös muutamiin ennakoimattomiin pomppuihin. Pari on jo koettu, mutta oletan että jatkoakin seuraa.

    Myös nuo blogiartikkelin “globalisaatio”- ja “luottoekspansio”-kohdat liittyvät uuden globaalimman pelin vaaroihin. Viisas ottaisi vastaavasti valtion taloudessa nykyistä konservatiivisemman otteen. Näin markkinavoimat eivät pääsisi heiluttelemaan tietoisesti tai vahingossa valtion ja euroalueen taloutta. Devalvaatiotakaan ei voi enää käyttää, joten vakaampi linja poliitiikassa on kai järkevin linja. Tämä tuppaa vain unohtumaan aina pari vuotta ikävien talousheilahdusten jälkeen (aivan kuten budjettikurikin unohtui).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ville_ kirjoitti 8.5.2011 kello 23:53

    Työeläkkeissä vastuut ovat noin 490 miljardia ja rahastot 140 miljardia niin sanoisin että on vastuutonta siirtää sieltä mitään rahastojen “ylijäämiä” laskelmiin ja vakuutella, että kaikki menee hyvin. Ottakaa sitten laskelmiin mukaan tuo 490 miljardin näkymätön velka ja sen korot, jos kerran toinen puoli ja sen tuotot otetaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.5.2011 kello 9:17

    Ville opn ihan oikeassa siinä, että sosiaaliturvarahastojen “ylijäämä” ei ole todellista ylijäämää, vaan niiden vastuuvelka kasvaa kokoajan. Mutta jos tämä vastuuvelka lasketaan mukaan, se pitää tietysti laskea mukaan myös maissa, joissa on valtiollinen eläkejärjestelmä eikä mitään rahastointia. Siiutä päästään makeisiin alijäämiin. Se ei estä erilaisia talousneroja vaatimasta eläkeindeksin parantamista, koska eläkerahastoissa on vielä vähän rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tiedemies kirjoitti 9.5.2011 kello 6:27

    Särelä on tavallaan oikeassa. Korot ovat alhaalla silloin, kun rahapolitiikka on menneisyydessä ollut tiukkaa ja inflaatio-odotukset ovat ankkuroituneet alas.

    Mutta alhaiset korot tarkoittavat kyllä sitä, että keskuspankki koettaa antaa löysää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pekka Taipale kirjoitti 9.5.2011 kello 13:06

    Ehkä emuvelka on huuhaakäsite, ja koko valtiontalouden tilinpito huuhaata, mutta jos ei ole rehellistä virallista tilastoa käytettävissä, niin käytetään sitten epärehellistä virallista tilastoa. Näillä luvuilla minun on vaikea uskoa, että valtiontalous olisi huisin ylijäämäinen: heti vähän vaikeampien aikojen tullessa kolmannes valtion vuosibudjetista on velkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Maukka3 kirjoitti 9.5.2011 kello 15:29

    Käsittääkseni Espanja ei ollut ennen kriisiä tolkuttomasti velkaantunut tai alijäämäinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Austrian kirjoitti 9.5.2011 kello 20:56

    Hans-Herman Hoppe on kirjoittanut kirjan “Democracy – A God that failed”.

    Demokratia on jumala joka epäonnistui. Sosialistit ovat projisoineet valtioon kaikki ihmisyyden hyvät ominaisuudet ja jättäneet yksilöön pelkästään huonot. Tämä tarkoittaa että kollektiivista toimintaa arvioidaan erilaisilla standardeilla kuin yksityistä. Mikään valtion epäonnistuminen ei saa sosialisteja vaatimaan valtion perääntymistä taloudesta vaan päinvastoin vaaditaan uusia resursseja koska hankehan kaatui niiden riittämättömyyteen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Austrian kirjoitti 9.5.2011 kello 21:01

    Mielestäni poliitikoilla on oikeus ja jopa velvollisuuskin valehdella kansalaisille jos kansalaiset ovat niin lapsellisia että uskovat erilaisia etuja voivan saada tyhjästä tai ilman uhrauksia.

    Bastiatn mukaan valtio on sellainen suuri fiktio, jossa kaikki yrittivät elää toistensa kustannuksella.

    Kreikan, Unkarin ja Portugalin ongelmat ovat johtuneet pääasiassa siitä että kansalaisille oli luvattu liikoja, synnytetty julkiselle sektorille muusta taloudesta erillinen aristokratia ja muutenkin asennoiduttu että kaikki pitää kuluttaa mahdollisimman nopeasti.

    Olisiko kuningas, joka omistajana omistaisi kaikki kansantalouden resurssit, parempi hallitsija kuin kansalaisten valitsema parlamentti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko Särelä kirjoitti 9.5.2011 kello 22:20

    Tiedemies: Ei aivan noin. Japanin keskuspankki on tästä erinomainen vastaesimerkki. Korot ovat olleet nollassa jo 90-luvulta saakka. Joka kerta kun inflaatio on noussut yhtään yli nollan, korkoja on nostettu. Näin Japanin keskuspankki onnistuu ylläpitämään tiukkaa rahapolitiikkaa nollakorolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi B kirjoitti 10.5.2011 kello 9:18

    tiedemies:

    Mutta alhaiset korot tarkoittavat kyllä sitä, että keskuspankki koettaa antaa löysää.

    Ei tietenkään tarkoita. Keskuspankki antaa löysää silloin kun se tuuppaa markkinoille rahaa enemmän kuin aikaisemmin verrattuna kysyntään. (Tai jos ollaan ihan tarkkoja nostaa inflaatio-odotuksia…)

    Jos “neutraali” korko on vaikka -4%, niin rahapolitiikan löysyyttä / tiukkuutta ei voi päätellä siitä, että korko on nollassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus