Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.5.2011

Haas­tat­te­limme aluk­si yleiskaavapääl­likön viran hak­i­joi­ta, mikä vei alus­ta puoli­toista tun­tia. Niin­pä en ehtinyt Yrit­täjien paneeli­in, mitä häpeän suuresti, kos­ka en mielel­läni tee ohare­i­ta, eikä lau­takun­ta ehtinyt käsitel­lä listal­ta kuin osan.

Lapin­lah­den puisto

Päätet­ti­in hyväksyä kaa­va sel­l­aise­naan pait­si, että

a)      Todet­ti­in, että kiis­tanalainen port­ti ei ole kaavakysymys vaan se ratkaistaan koke­muk­sen perus­teel­la. Port­ti voi vaik­ka aluk­si olla ja jos siitä aiheutuu hait­taa, se pan­naan kiin­ni ilman että sulkemis­es­ta tarvit­see päät­tää kaavalla.

b)      Ohjeelli­nen pal­stavil­jelmäalueen koko määrätään sito­vak­si niin, että se ei voi laa­jen­tua alueen ulkop­uolelle. Peri­aat­teena olisi, että vil­je­ly­pal­sto­ja olisi vain kehi­tys­vam­maisil­la mut­ta ei ulkop­uolisille, kos­ka alue on varsin arvokasta.

c)       Lau­takun­ta halusi yksimielis­es­ti kahvi­laa Venet­si­aan, mut­ta todet­ti­in, että kaa­va sal­lii sen jo, eikä narul­la voi työntää.

Vallilan joukkoli­iken­nekatu

Vallilan­laak­son esi­tys­listal­ta puut­tui joukkoli­iken­teen hyödyt määräl­lis­es­ti las­ket­tuna. Ne löy­tyvät HSL:n lausun­nos­ta. Kun se ratik­ka tulee, matkus­ta­jien aikahyödyt ovat 2 miljoon­aa euroa vuodessa ja tämän lisäk­si bus­si­matkus­ta­jien hyödyt ovat vähin­tään 3 miljoon­aa euroa/vuosi. Bussien reit­tiverkos­toa kehitet­täisi­in niin, että Koil­lis-Helsingistä ohjat­taisi­in pari lin­jaa Pasi­lan ase­man kaut­ta Kamp­pi­in ja tehtäisi­in ehkä heil­uril­in­ja koil­lis­es­ta luo­teeseen. Aikahyö­dyn hin­ta on 8 euroa/tunti, joten nuo aikasäästöt oli­si­vat vuodessa luokkaa 200 000 tun­tia ratikas­ta ja 400 000 tun­tia bus­seista. Samal­la tämä tarkoit­taa sitä, ettei bus­sili­ikenne joukkoli­iken­nekat­ua pitkin olisi ihan vaa­ti­ma­ton­ta, 23000 matkustajaa/vrk eli aika mon­ta bus­sia päivässä. Vaik­ka ratik­ka raken­net­taisi­in, se menisi aivan eri suun­taan, joten se ei tyh­jen­täisi bussien saa­maa hyö­tyä. Kaiken tämän olisi mielel­lään lukenut esi­tys­listal­ta, jot­ta muutkin oli­si­vat voineet sen lukea.

Nämä joukkoli­iken­nehyödyt ovat niin suuria, että niiden tor­ju­mi­nen vetoa­mal­la muu­ta­man aidan vierel­lä ole­van siir­to­la­pu­u­tarhamökin rauhaan ei mah­du oikein mit­takaavaan. Puis­tossa ei ole fyy­sis­es­ti mitään muu­ta ain­ut­laa­tu­ista kuin kävi­jämäärä. Vaa­ka heilah­taa toiseen asen­toon kun ajat­telee, kuin­ka mon­en kymme­nen tuhan­nen asukkaan oikeas­t­aan ain­oa kun­nolli­nen viher­alue on kyseessä. Jos käyt­täjiä 50 000, tuo bussien tuot­ta­ma 400 000 säästynyt­tä tun­tia on käyt­täjää kohden kahdek­san tun­tia vuodessa eli vajaa puoli­toista min­u­ut­tia päivässä. Ollaan taas hehtaarilla.

Ratio­naalis­es­ti ajatellen joukkoli­iken­nekatu pitäisi tehdä, mut­ta saamme tym­peän kaupun­gin, jos olemme jokaises­sa asi­as­sa rationaalisia.

Kiin­teistö- ympäristö- ja yleis­ten­töi­den lau­takun­nat ovat lausun­nois­saan esit­täneet, että bus­sikadus­ta luovu­taan ja toteutetaan vain ratikkalin­ja. Täl­lä kan­nal­la on myös vihreä valtuustoryhmä.

Olin tässä asi­as­sa hyvin epä­var­ma. Täl­lai­sis­sa tas­apeli­ta­pauk­sis­sa min­ul­la on tapana kun­nioit­taa val­tu­us­to­ryh­män tah­toa. En silti pidä moraalit­tomana hirviönä niitä, jot­ka pää­tyvät kan­nat­ta­maan joukkoliikennekatua.

Sil­via Modig (vas) esit­ti asian palaut­tamista niin, että sal­lit­taisi­in vain ratikkali­ikenne. Esi­tys hävisi äänin 5–3 hylätä palau­tuk­sen; äänestin siis palau­tuk­sen puoles­ta, tosin vähän empi­en. Ääneswtys siis vas+vir vas­taan sdp+kok+rkp.

Lisät­ti­in yksimielis­es­ti toivo­mus, että toteu­tus­vai­heessa kiin­nitetään eri­ty­istä huomio­ta joukkoli­iken­nekadun maise­moin­ti­in. Aika hyvän­näköisiä suun­nitelmia (siis aiem­pi­in ver­rat­tuna) on jo nyt, joten asukkaiden pain­os­tus ei ole men­nyt kokon­aan hukkaan.  Kat­ua on mm. painet­tu vähän maas­toa alemmas.

Äänin 4–2 äänestet­ti­in nurin esi­tys, että ratikkalin­jan auetes­sa bus­sili­ikenne pois­te­taan. Äänestin tyhjää, kos­ka pidin täysin epäre­al­is­tise­na, että oiko­r­e­it­ti­i­in tot­tuneet tuhan­net koil­lis­es­ta tule­vat bus­si­matkus­ta­jat jou­tu­isi­vat kiertämään vain sik­si, että Kalasa­ta­maan pääsee ratikalla.

Fenix­in­tien kaa­va hyväksyt­ti­in keskusteluitta.

Kalasa­ta­man pohjoisosan suun­nit­telupo­eri­uaat­teet pöy­dälle ilman esittelyä.

Itäkeskuk­sen sil­tahirvi­tys ilman esit­te­lyä pöy­dälle toisen kerran.

 

 

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.5.2011”

  1. Kiitok­set lau­takun­nalle rohkeas­ta ja asial­lis­es­ta Vallilan joukkoli­iken­nekatu ‑päätök­ses­tä. Osin tun­neloitu­na ja van­han rat­apenkereen päälle raken­net­tuna hai­tat min­i­moitu­vat. Puis­toa ei jää tien alle kuin mur­to-osa aikaisem­paan suun­nitel­maan verrattuna.

  2. No Kaupung­in­hal­li­tus tän päät­tää kuitenkin, mut­ta tähän naputan ja vahvasti:

    Äänin 4–2 äänestet­ti­in nurin esi­tys, että ratikkalin­jan auetes­sa bus­sili­ikenne pois­te­taan. Äänestin tyhjää, kos­ka pidin täysin epäre­al­is­tise­na, että oiko­r­e­it­ti­i­in tot­tuneet tuhan­net koil­lis­es­ta tule­vat bus­si­matkus­ta­jat jou­tu­isi­vat kiertämään vain sik­si, että Kalasa­ta­maan pääsee ratikalla.

    Jos nyt on seu­ran­nut lin­jas­to­su­un­nitelmia edes use­am­man vuo­den niin tietää että ain­oa mitä niistä voi sanoa var­muudel­la on että ne muut­tuu. Tämän takia se aikasäästö­jen laskem­i­nen on muuten täysin spekulatiivista.

    Mut­ta speku­loin nyt sit­ten minäkin. Koil­lis­es­ta tule­vat lin­jat on käytän­nössä ilmeis­es­ti tiheä 71 joka palvelee lähin­nä Pih­la­jis­toa. Tiedelin­jal­la on itseasi­as­sa on aika vähän vuoro­ja eli matkus­ta­jia. Keskelle Pih­jal­is­toa tulee Jok­eri-ratik­ka ja sen pysäk­ki, ja se että tuo­ta raidet­ta ei käytet­täisi myös Kumpu­lan ja Kus­taa Vaas­antien suun­taiseen lin­jaan ylit­tää jopa HSL:n tumpelointikyvyn.

    Lyhyesti san­ot­tuna, jos sinne Vallilan­laak­soon saadaan kiskot niin on toden­näköistä että sinne tulee pohjois­es­takin ratik­ka reit­tiä tai toista. Vaikka­pa sik­si että 23 000 matkus­ta­jaa on sem­moinen määrä ettei sen kul­jet­tamises­sa bus­sil­la ole oikein mitään järkeä.

  3. Mitä lin­jo­ja tuonne nyt on tulos­sa? Mitä ratikoi­ta tonne on tarkalleen tulos­sa mahdollisesti.23000 matkustajaa/vrk on aika mon­ta vuoroa.Onko jos­sain tuor­e­i­ta havain­neku­via uusista suun­nitelmista? Kaik­ki riip­puu nyt vain lopputuloksesta

    1. Päätök­siä lin­jas­tos­ta ei ole tehty. HSL:n lausun­nos­ta löy­tyy joitain alus­tavia kaavailu­ja. Mut­ta koko lin­jas­to menee tietysti uusik­si, jos tuo väylä avau­tuu. Jokin Pih­jalamäen suun­nas­ta tule­va lin­ja ajet­taisi­in Pasi­lan kaut­ta Kamppiin.

  4. tpyy­lu­o­ma:

    “Tiedelin­jal­la on itseasi­as­sa on aika vähän vuoro­ja eli matkustajia.”

    Jos bus­si kul­kee har­voin, niin ei kai sille olekaan matkus­ta­jia. Tiedelin­ja olisi lois­ta­va lin­ja, jos se kulk­isi usein. Sil­loin se saisi var­masti myös paljon käyt­täjiä (vähän kuin Jokeri).

    Min­ulle se oli lois­ta­va lin­ja jo aloit­taes­saan. Kävin aikanaan Käpylästä Otaniemessä töis­sä aikaan, jol­loin sieltä kul­ki 503 Keilaniemen kaut­ta Matinkylään. Muu­ta­man min­uutin mat­ka-ajan sisäl­lä oli­vat seu­raa­vat reittivaihtoehdot:
    — 503 Keilaniemeen, jos­sa vai­h­to Otaniemen bussiin
    — bus­sil­la Kamp­pi­in ja siitä toisel­la bus­sil­la Otaniemeen
    — bus­sil­la Oulunkylään ja sieltä toisel­la bus­sil­la Otaniemeen
    — bus­sil­la Pasi­laan, juna Lep­pä­vaaraan ja bus­sil­la Otaniemeen

    Kun tiedelin­ja tuli, mat­ka-aika lyheni usein selvästi yli 10 min­u­ut­tia eikä tarvin­nut enää vaihtaa.

    Muuten, luulen, että mat­ka-aikaa suurem­pi arvo monille matkus­ta­jille on mat­ka-ajan vai­htelul­la (tai siis sil­lä, ettei se vai­htele). Jos esimerkik­si pitää hakea lapset päiväkodista klo 17 men­nessä, täy­tyy liiken­nevä­linei­den val­in­ta suun­nitel­la worst case ‑ske­naar­i­on mukaan. Sil­loin on erit­täin suur­ta merk­i­tys­tä esimerkik­si bussien vuorovälil­lä, jos joutuu vai­h­ta­maan. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pitää vara­ta puo­likin tun­tia ylimääräistä.

  5. Lin­jas­to ylipään­sä elää ja menee uusik­si. Se että HSL:kin on keksinyt sem­moi­sen kon­septin kuin heil­uril­in­ja on eri­no­maista yleis­es­ti ottaen.

    Tuo heil­uril­in­ja sitä että sen sijaan että lin­ja ajaa päät­tärille keskus­taan se jatkaakin sen läpi, melkein ratikkalin­jat toimii kaik­ki näin, jos esimerkik­si nelo­nen olisi bus­si niin se kään­ty­isi Lasi­palat­sille ympäri. Edut tässä on se että päät­tärille sei­somiseen käytet­ty aika puolit­tuu ja lisäk­si saadan uusia yhteyk­siä, esimerkik­si nelo­nen tar­joaa myös Kata­janok­ka — Töölö yhteyden.

    Ongel­ma on siinä että lin­joista tulee hyvin pitk­iä eli niiden pitämi­nen aikataulus­sa on vaikeaa. Tämän takia on järkevämpi kään­tää bus­sit jo ennen keskus­taa takaisin, sem­minkin kun suurim­mal­la osal­la busse­ja vai­h­toe­hto on juna jol­la pääsee keskus­taan. Tämä myös säästää rutkasti rahaa, sanosin että puhutaan kym­menistä miljoon­ista vuodessa. Asi­aa voi ajatel­la niinkin että tämä jonkin­lainen kom­pro­mis­si liityn­täli­no­jen ja suorien keskustabussien välil­lä, lin­jal­la pääsee esimerkik­si Hämeen­tien var­teen mut­ta ihan ydinkesku­taan vai­hde­taan joko jos­sain Puis­to­las­sa tai sit­ten vaik­ka Kurvissa.

    Pasi­la, ja sitä kaut­ta Vallilan­laak­so, on vaan vähän outo piste ajaa heil­ure­i­ta läpi. Ensin­näkin sinne pääsee jo sil­lä junal­la ja toisek­si se on sen ver­ran pohjoises­sa että se lin­ja ei enää palvele Töölöä ja Kallio­ta. Minus­ta parem­pi olisi Helsinginkadun taso, mah­dol­lis­es­ti Hakaniemen kaut­ta. Man­ner­heim­intie — Helsinginkatu — Hämeen­tie heil­uril­la pää­sisi suo­raan Töölöön ja Kallioon, lisäk­si siitä saisi hyvin vai­h­dot kaikki­in Helsin­gin ratikkalin­joi­hin, metroon Sörnäi­sis­sä ja jatkos­sa Pis­araan Oopperalla.

  6. Pyy­lu­o­ma: Tuo­ta Pasi­lan läpi kulke­vaa liiken­net­tä pitää ajatel­la ensisi­jais­es­ti poikit­tais­li­iken­neväylänä — Jok­eri 0:n väylänä, jos niik­seen tulee, ei niinkään säteit­täisenä yhteytenä keskus­tan suuntaan.

  7. “Vaikka­pa sik­si että 23 000 matkus­ta­jaa on sem­moinen määrä ettei sen kul­jet­tamises­sa bus­sil­la ole oikein mitään järkeä.”

    Hyvin san­ot­tu!

  8. Tässä asi­as­sa nähdään konkreet­tis­es­ti se ettei kun­nal­lisel­la demokra­tial­la ole mitään väliä, kun virkamieskoneis­to jyrää omat halun­sa läpi. Puut­tumat­ta siihen että poli­it­tisi­in päätök­si­in vaikut­taa se että valmis­telu on täysin yksipuolista ja kaikki­in muis­tu­tuk­si­in viran­halti­jat pystyvät muokkaa­maan ympäripyöre­itä muka­mas vas­tauk­sia mil­lä mitätöidään sekä type­r­im­mät että asial­lisim­mat vas­ta-argu­men­tit, kiin­nit­tää tässä asi­as­sa eniten kuitenkin huomio­ta se val­heel­lisu­us jol­la asi­aa on viety eteen­päin. Aluk­si ain­oa syy kadun rak­en­tamiseen oli tiedelin­jan nopeut­ta­mi­nen ja Kumpu­lan kam­puk­sen liit­tämi­nen parem­min joukkoli­iken­teen piiri­in. Nyt rak­en­tamista perustel­laankin sil­lä että halu­taan ohja­ta 300–500 bussia/päivä laak­son hal­ki. Syitä tähän ei ole esitet­ty, eikä perustel­tu esimerkik­si sitä mik­sei ko poikit­tais­li­ikenne voi käyt­tää Hakamäen­ti­etä jon­ka väl­i­tyskyky on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin puis­toon raken­netun kadun. Lisäk­si se että virkamieskoneis­to jääräpäis­es­ti pus­kee puis­toon bussi(lue yksi­ty­isautoilulle vapaata)katua ja kat­e­goris­es­ti kieltäy­tyy hark­it­se­mas­ta ympäristön asukkaiden mielestä hyväksyt­tävää vai­h­toe­htoa raitio­vaunulin­jas­ta vedoten kus­tan­nuk­si­in ja kan­nat­tavu­u­teen, on todel­la outo peruste. Jos kyseiseen laak­soon tul­laan rak­en­ta­maan joskus raiti­olin­ja, voisi sen rak­en­taa nyt, kos­ka se todel­lisu­udessa olisi nyt halvem­paa kuin tule­vaisu­udessa. Liiken­teen mah­dol­lis­t­a­mi­nen toisi myös käyt­täjät, jo ennen Kalasa­ta­man valmis­tu­mista. Kul­jen use­asti ratikois­sa jois­sa on alle 10 ihmistä lisäk­seni, pitäisikö nämäkin lakkaut­taa kannattamattomina?
    Lisäk­si on pakko sanoa että viimeisetkin vihreät veret alka­vat val­ua suon­ista jos Osmo perustelee kan­taansa mah­dol­lisen bus­sili­iken­teen lopet­tamis­es­ta raiti­olin­jan valmis­tut­tua sil­lä että bussien käyt­täjät ovat jo tot­tuneet käyt­tämään reit­tiä. Tuol­la perus­teel­la ei kat­ua var­maan tarvitse rak­en­taa kos­ka kukaan ei ole tot­tunut sitä käyt­tämään. Ihmisille on aika suuri asia pois­tuuko esim 500 bussin päivit­täi­nen melu ja pien­hiukkas­saaste 5–10 vuo­den kulut­tua vaiko ei koskaan, jos kyseinen bus­sivir­ta kul­kee alle 10 metrin päässä asunnostasi

  9. “Nämä joukkoli­iken­nehyödyt ovat niin suuria, että niiden tor­ju­mi­nen vetoa­mal­la muu­ta­man aidan vierel­lä ole­van siir­to­la­pu­u­tarhamökin rauhaan ei mah­du oikein mit­takaavaan. Puis­tossa ei ole fyy­sis­es­ti mitään muu­ta ain­ut­laa­tu­ista kuin kävijämäärä.”
    Voi itku, onko­han Suomes­sa mis­sään mitään ain­ut­laa­tu­ista, mitä ei voisi tärvel­lä hypteet­tisil­la näen­näis­laskelmil­la, jot­ka osoit­tau­tu­vat muu­ta­mas­sa vuodessa ihan tuules­ta tem­ma­tuik­si. KSV:n tiedo­tusti­laisu­udessa kaava­muu­tok­sen suun­nit­teli­jat täysin peit­telemät­tä ilmaisi­vat tehneen­sä toimek­sian­nos­ta surkean suun­nitel­man, mitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa viedä eteen­päin. Use­at muut lau­takun­nat, kaupung­in­museo, jär­jestöt ja naa­pu­rit näkevät Vallilan laak­sos­sa säi­lytet­tävän kult­tuuri­maise­man. Sil­lä ei tai­da olla rahal­lista arvoa ollenkaan. Ei ainakaan löy­dy hallintokun­taa joka sen kykenisi lyömään päätök­ses­tä vas­tu­ullis­ten pöydälle.

  10. ““Vaikka­pa sik­si että 23 000 matkus­ta­jaa on sem­moinen määrä ettei sen kul­jet­tamises­sa bus­sil­la ole oikein mitään järkeä.”

    Hyvin san­ot­tu!”

    23000 vuorokaudessa on 12.500 suun­taansa, sovi­taan jaet­tuna 12 tun­nille. 1000 tun­nis­sa tekee 50 bus­sia, siis bus­si suun­taansa ker­ran 3 min­uutis­sa. huo­mat­takoon, että kaik­ki eivät kul­je reit­tiä päästä päähän, olet­taisin että keskimäärin 1/3 reitistä. Sil­loin riit­tää (kaik­ilel istuma­paikat) yksi bus­si ker­ran 9 min­uutis­sa. niidne väli­mat­ka. on noin 4 kilometriä.

    Mitä jär­jetön­tä tässä on?

    Pitänee vieöä tark­istaa aikataulus­ta väli­a­jat (lie­nee ker­ran 10 minuutissa)ja reitin koko pituus.

  11. Onhan demokra­tial­la ase­mansa Helsingissä.

    Kaik­ki kokoomus­ta, demare­i­ta ja RKP:tä äänestäneet ovat hyväksyneet henkilöt, jot­ka halu­a­vat kadun puis­ton läpi.

    Muuten olen sitä mieltä että puhe nou­se­vista pol­lareista on pelkkä vit­si epä­var­mo­jen val­tu­utet­tu­jen kuset­tamiseen. Jos alueen läpi halu­taan kul­jet­taa kym­meniä tuhan­sia ihmisiä bus­seil­la, pol­lar­it oli­si­vat jatku­vasti laske­mas­sa tai nouse­mas­sa ja voitaisi­in hyvin pois­taa liiken­net­tä hidastavina.

    Mut­ta kesäl­lä on luvas­sa hyvää keliä osoit­taa mieltä ja muis­tut­taa että kun­nal­lis­vaalit tulee ihan koh­ta. Eiköhän tuo päätös kumoudu taas

  12. Kam­er­avalvon­ta on hyvä, jos sen perus­teel­la seu­raa muu­takin ikävää kuin vain sakot. Raha on huono ohjaa­maan ihmisiä, joil­la ei ole sitä yhtään tai joil­la on sitä yllin kyllin.

  13. Hei

    Mikä oli perus­teena, ettei pelkkää raiti­otiekisko­ja voi­da rak­en­taa? Peri­aat­teena kuitenkin pitäisi olla, ettei Helsin­gin har­vo­ja viher­aluei­ta halka­ista liikenneväylillä. 

    Tiedelin­jan voisi jo siirtää raiteille. Meilahdes­ta Kumpu­laan siir­tymi­nen on vaikeaa ruuh­ka-aikana puhu­mat­takaan Otanie­mi-Viik­ki välistä.

    1. Tiedelin­jan siirtämisessä raiteille saam­mekin sit­ten seu­raa­van riidan. Reit­ti kul­kee Lääkärinkat­ua pitkin ja siten poik­ki Keskuspuiston.

  14. Jaa, lisää valvontaa.

    kuin­ka paljon narkkar­it ym. ben­savarkaat kun­nioit­taa sähkösilmää?

    Valitet­tavasti bus­sikatu puis­ton läpi on kaupunki­laisen mielestä huonoin mah­dolli­nen ratkaisu. En edes oikein ymmär­rä mik­si sitä halu­taan noin innokkaasti?

  15. Ihmisille on aika suuri asia pois­tuuko esim 500 bussin päivit­täi­nen melu ja pien­hiukkas­saaste 5–10 vuo­den kulut­tua vaiko ei koskaan, jos kyseinen bus­sivir­ta kul­kee alle 10 metrin päässä asunnostasi

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että melu ja saaste läh­tee yksi­ty­isautos­ta, ei joukkoli­iken­teestä. Joukkoli­ikenne luo alueelle sel­l­aisen olo­huone­maisen yhteisen tilan, jonne yksi­ty­isautol­la ei ole asiaa.

  16. Reit­ti kul­kee Lääkärinkat­ua pitkin ja siten poik­ki Keskuspuiston.

    Jos se vedet­täisi­in järkevästi, eli muu­ta­ma kymme­nen metriä kiskoa Pasi­lan- ja Rei­jolankadulle, ei kukaan vas­tus­taisi. Nyt kaik­ki suun­nitel­mat näyt­tää siltä että mak­si­moidaan vastustus?

  17. Pol­lare­itakin tehokkaampi, selkeämpi ja parem­pi on sem­moinen joukkoli­iken­nekaista jos­sa ei voi ajaa kumipyörille. 🙂

    af Heurlin tiedustelee että mik­si 23 000 matkus­ta­jaa päivässä (ja huom. yhdel­lä kohtaa) ei kan­na­ta kul­jet­taa bus­sil­la. Lyhyesti se nyt vähän riip­puu yhdestä jos tois­es­ta asi­as­ta, mut­ta pohjim­mil­taan kyse on siitä että kul­jet­ta­jat ei tee talko­työtä ja että ihmis­ten seisot­ta­mi­nen bus­sis­sa on oiva tapa edis­tää autokauppaa.

    Pidem­min, ja pitkä tästä väk­isinkin tulee.

    Ratikat kul­kee kiskoille, bus­sit kumipyöril­lä. Eril­laisia sekasik­iöitäkin on, ja niil­lä saa kum­mankin huono puo­let, mut­ta jätetään ne nyt tästä tarkastelus­ta ulos.

    Kiskoil­la kulkemises­sa huono puoli on että tarvi­taan kiskot ja että här­päke on niihin sit­ten sidot­tu. Hyvä puoli on että se kul­kee kuin juna eli ver­rat­taen tasais­es­ti ja että kiskoil­la voi ajaa pitk­iäkin vaunu­ja ja junia.

    Bus­sis­sa taas on päin­vas­taiset hyvät ja huonot puo­let, tosin vähänkin vilkkaam­mil­la väylil­lä bus­sit tarvit­si­si­vat omat kai­stat eli on käytän­nössä ikäänkuin kiskoil­la, ja bus­si pomp­pii ja vaap­puu tai ei ihan riip­puen alla ole­van tiepin­nan kun­nos­sa. Mikä johtuen roudas­ta ja siitä että raskas ajoneu­vo kulut­taa on yleen­sä heikko. Kalus­tokin vaikut­taa paljon, ratikat onkalli­ita kapis­tuk­sia jot­ka pide­tään hyvässä kun­nos­sa, bus­sit taas on ver­rat­taen hal­paa kalus­toa joiden huoltokin on suurpiirteisempää.

    Kum­mas­sakin här­päk­keessä on sekä istu­ma- että sei­soma­paikko­ja. Istuma­paikat on ihan oikei­ta penkke­jä, sei­soma­paikat taas arvioidaan lattiapinta-alasta. 

    23 000 matkus­ta­jaa päivässä tarkoit­taa ruuhkatun­nis­sa hihavaki­ol­la 1/8 vajaa 3 000 matkus­ta­jaa tun­nis­sa. Tuo tuskin jakaan­tuu tasais­es­ti kumpaankin suun­taan san­o­taan vaik­ka 2 — 3, eli noin 2 000 matkus­ta­jaa tun­nis­sa vilkkaam­paan suuntaan.

    Bus­sis­sa on noin 50 penkkiä ja sei­so­maan mah­tuu 20 ihmistä. Haitaribus­sil­la joi­ta nyt­temin kau­pataan mm. johd­in­au­ton­imik­keel­lä saadaan käytän­nössä lisää sei­soma­paikko­ja, mikä on yksi syy mik­si niistä nivel­bus­seista on jo ker­taalleen luovut­tu kun ym. syistä Helsingis­sä mitoite­taan bus­sit istuma­paikko­jen mukaan. Busse­ja tarvi­taan siten ruuhkas­sa 40 — 30 suun­taansa eli 1,5 — 2 min vuoroväli. Jok­eri ei toimin­ut edes 5 min vuorovälil­lä nykyis­es­tä 3 min puhu­mat­takaan, ja siel­lä laak­sos­sa on myös ratikkalin­ja. Alle kol­men min­uutin vuorovälil­lä ratikatkin rupeaa jo ruuhkau­tu­maan keskenään. Tuos­ta seu­raa Jok­er­il­la sem­moinen jän­nit­tävä ketjureak­tio että kun kol­men min­uutin vuoroväli tarkoit­taa kolme bus­sia jonos­sa yhdek­sän min­uutin välein niin se eka on tuulilasikuor­mal­la ja viimeinen puoli­ty­hjä, eli tarvi­taan lisää kalus­toa kuin käyt­töaste piene­nee, mikä taas pahen­taa ruuhkautumista…

    Väli­palavaunuun (niitä van­ho­ja jatket­tu­ja Val­met­te­ja) mah­tuu noin 120 matkus­ta­jaa (50 istuma­paikkaa) ja uusi­in Transtechin vaunui­hin jotain 160 (olisko 60 penkkiä), saisi­vat muuten olla pidem­piä. Jos tehdään pikaratikkaa Jok­er­ille kaavail­tuhin vaunui­hin voi ottaa noin 200 matkus­ta­jaa (n. 70 penkkiä) ja kah­den vau­nun junaan 400. Eli nyky­isil­lä ratikoil­la riit­täisi noin 4 — 5 min­uutin vuoroväli ja pikaratikalla 5 — 10 min.

    En jak­sa men­nä nyt siihen mitä tuo tarkoit­taa liiken­nöin­tikus­tan­nuksi­na tarkem­min, se miten niitä las­ke­taan ja pitäisi laskea on lop­u­ton suo, ja varsinkin bussien ja ratikoiden ver­tailu on vaikeaa kos­ka kus­tan­nus­rakenne on eri. Bus­seiss­sa mak­saa kul­jet­ta­jien palkat, ratikas­sa suh­teessa enem­män kalus­to eli pääo­ma jon­ka hin­ta ei ole yksiselit­teinen asia. Samas­ta syys­tä ratikas­sa on pienem­mät mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Mm. Bau­molin taud­ista johtuen olen pes­simisti­nen bussien kus­tan­nuske­hi­tyk­sen suh­teen. Mut­ta karkesti tässä tapauk­ses­sa ratik­ka on vähän halvem­pi kuin bus­si liiken­nöidä, ja kerää enem­män matkus­ta­jia eli lip­putu­lo­ja. Pikaratik­ka on selkeästi edullisin (ratikan liiken­nöin­tiku­lui­hin ei niin paljoa vaiku­ta sen koko).

    Yleis­es­ti, alle 5 min­uutin vuorovälit ei ole mielekkäitä, ne tarkoit­taa että on liian pieni här­päke ja rajahyö­ty vuorovälin piene­mis­es­tä las­kee mitä pienem­pi se on. Esim. 7,5 min on hyvä, 10 min kom­pro­mis­si ja hel­posti muis­tet­tavis­sa. Bus­sille tuo tarkoit­taa että se on sopi­va jos matkus­ta­jia on alle 400 — 500 tun­nis­sa suuntaansa.

  18. Ehdotan, että joukkoli­iken­nekadul­la käytetään vihreää asfalt­tia, jol­loin sen eroami­nen nor­maal­ista autoilu­verkos­tos­ta on silmin­näh­denkin selvää henkilöau­toil­i­jalle. Pelkkä kiel­tomerk­ki ei tee lainkaan niin selvää henkistä eroa. Lisäk­si vihreä asfalt­ti maastou­tu­isi parem­min vihreään ympäristöön. Tämän voisi var­masti määrätä kaavas­sa, niin ei tule viime het­ken pikku­ra­han säästö­tarvet­ta, jol­loin palataankin vähin äänin perus­mus­taan asfalttiin.

  19. Eiköhän se Keskus­puis­ton eteläpää ole jo aika hyvin tuhot­tu, kun sinne on raken­net­tu aikoinaan sairaalat ja ihan vähän aikaa sit­ten inva­lidili­itolle talo­ja yms. Jäähallin parkkipaikkakin oli ennen puutarha.

  20. Kuto­ja:

    Jos se vedet­täisi­in järkevästi, eli muu­ta­ma kymme­nen metriä kiskoa Pasi­lan- ja Rei­jolankadulle, ei kukaan vastustaisi.

    Tuos­sa olisi sekin jär­ki, että Tukhol­mankadun ja Man­ner­heim­intien risteyk­sen toimivu­us ei huonon­isi vielä entis­es­täänkin. Ja vielä se, että Lääkärinkadun mäki voi talvel­la olla vähän jyrkkä ratikalle.

  21. Ode

    “Nou­se­via pol­lare­i­ta tehokkaampi on sat­apros­ent­ti­nen kameravalvonta,”

    Eis sen tarvitse olla edes sat­apros­ent­ti­nen. Tässä maas­sa on yllät­tävn korke alain ja esi­val­lan kun­nioi­tus. Kos­kee myös autoilijoita.

  22. Tiedok­si Tiedelin­jas­ta, kukaan tuskin matkus­taa Viik­istä Otaniemeen bus­sil­la 506, kun on ole­mas­sa Jok­er­il­in­ja, bus­si 550. Kyl­lä matkus­ta­jat tule­vat kyyti­in ja pois­tu­vat eri kohdis­sa reitin var­rel­la. Yliopis­ton maanti­eteen laitok­sel­la on jo tutkit­tu mis­tä Kumpu­lan kam­puk­selle matkuste­taan. Var­maan siel­lä olisi valmi­udet selvit­tää ketkä käyt­tävät Tiedelin­jaa ja mil­lä osuuk­sil­la. HSL:ssä tätä ei ole selvitet­ty. Mut­ta kuten san­ot­tu, Vallilan laak­soa tarvi­taankin nyt väyläk­si koko pääkaupunkiseudun poikit­tais­li­iken­teelle, kos­ka mon­een ker­taan suun­nitel­lut ja hyväksy­tyt tun­neli­ratkaisut mak­sa­vat enem­män kuin 12 miljoon­aa euroa.

  23. ” Ihmisille on aika suuri asia pois­tuuko esim 500 bussin päivit­täi­nen melu ja pien­hiukkas­saaste 5–10 vuo­den kulut­tua vaiko ei koskaan, jos kyseinen bus­sivir­ta kul­kee alle 10 metrin päässä asunnostasi

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että melu ja saaste läh­tee yksi­ty­isautos­ta, ei joukkoli­iken­teestä. Joukkoli­ikenne luo alueelle sel­l­aisen olo­huone­maisen yhteisen tilan, jonne yksi­ty­isautol­la ei ole asiaa.”

    Lois­tavaa sarkasmia.

  24. Markku af Heurlin: 

    “Nou­se­via pol­lare­i­ta tehokkaampi on sat­apros­ent­ti­nen kameravalvonta,”

    Eis sen tarvitse olla edes sat­apros­ent­ti­nen. Tässä maas­sa on yllät­tävn korke alain ja esi­val­lan kun­nioi­tus. Kos­kee myös autoilijoita.

    Ja sik­si var­maan juuri onkin niin ärsyt­tävää, kun osa autoil­i­joista ei lake­ja kun­nioi­ta. Poikkeuk­se­na ehkä nopeusra­joituk­set, suo­jatiesään­tö ja punainen valo, joiden kun­nioi­tus on aika alhainen.

  25. Kävisikö niin kum­mallis­es­ti, että Pasi­las­ta saataisi­in nopea joukkoli­iken­ney­hteys myös itä-län­sisu­un­taan. Lau­takun­nan äänestyspäätöstä voi ter­ve­htiä tyy­dy­tyk­sel­lä. Muis­taen kaik­ki ne kuviot, jot­ka tämän asian ympäril­lä on jo tapah­tunut, ei voi vielä riemui­ta muu­ta kuin hyvästä yrityksestä.

    HSL valmis­telee parhail­laan seudun poikit­taisen ja runk­olin­jas­ton suun­nitelmia. Suun­nitelmista löy­tyvät toden­näköis­es­ti hyvät peruste­lut joukkoli­iken­nekadun toteuttamiselle.

  26. Aiem­pi­en ketju­jen keskustelu­un kaupunki­mo­tarien muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si liit­tyen: High­way Removal
    (5 min video Yhdys­val­lois­sa pois­te­tu­ista ja pois­tet­tavak­si esite­ty­istä kaupunkimoottoriteistä).

  27. Tosi­asi­as­sa HSL suun­nit­telee mit­tavaa joukkoli­iken­teen alasajoa, raiti­olin­ja 1/1A halu­taan trol­lien var­jol­la lakkaut­taa, kuten myös bus­si 16. Näin ollen taataan se, että suo­rat yhtey­det etelästä esim Käpylään ja itään katkea­vat. Trol­li liiken­nemuo­tona yhdis­tää bussin ja raitio­vau­nun suurim­mat hai­tat. Sen lisäk­si has­su aja­tus köysir­adas­ta (kas kun ei vuoris­toradas­ta) Kru­unuvuoreen on virinnyt. 

    Joukkoli­iken­nekatu Vallilaan on sinän­sä haus­ka idea, tosin pih­jalamäessä asu­vat saa­vat aika kurat silmilleen, sil­lä he joutu­vat nilkut­ta­maan autol­la 71 Pasi­laan ja vai­h­ta­maan sieltä junaan. Tämä on nyt tulos siitä, kun metro ei mene Olympiakylään ja Kumpu­laan, jos­sa voisi olla kätevä Slussen-tyyp­pinen vai­h­to. Köy­hän miehen vai­h­toe­hdos­sa Bussin 45 ja 71 matkus­ta­jat joutu­vat kär­simys­näytelmän man­neki­ineik­si. Herää kysymys, kuin­ka mielekästä on Malminkar­tanolais­ten matko­jen muut­ta­mi­nen vaihdollisiksi.

    HSL:n suun­nitel­mat ovat kaiken kaikki­aan ris­tiri­itaisia ja has­su­ja. Samaan aikaan kun trol­li kor­vaa Her­ne­saaren ratikankin, Telakkakadulle suun­nitel­laan kaavoituskat­sauk­sen mukaan Her­ne­saaren ratikkakisko­ja. Osmo, onko kokon­ais­val­taista suun­nit­telua olemassakaan?

    1. HSL:llä ei ole mitään joukkoli­iken­teen alasajo­su­un­ni­tyelmia. Se toimii kun­tien käsikas­sarana ja ajaa juuri niin paljon liiken­net­tä kuin kun­nat halu­a­vat mak­saa. Ykkösen ratik­ka on ont­gel­ma, kos­ka ratik­ka ilman matkus­ta­jia ei oikein tee mitään.

  28. Tuovi­nen, HSL on liiken­nöit­si­jä. Siitä minne vede­tään kiskot päät­tää KSV, ja muuten myös siitä vede­täänkö johtimia. San­o­taan nyt vaik­ka niin että kah­den instanssin näkökul­ma on eril­lainen, HSL tui­jot­taa liiken­nöin­tiä ja KSV kaupunki­raken­net­ta. KSV on yleen­sä oike­as­sa, jos se olisi sil­lois­es­ta HKL:stä kiin­ni niin Jätkäsaaren tulisi liityntäbussi.

    Ykkösen ratik­ka on ont­gel­ma, kos­ka ratik­ka ilman matkus­ta­jia ei oikein tee mitään.

    Onhan se onglel­ma ja mak­saa, yhteen­sä 90 miljoo­nan trol­li-investoin­ti jol­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä on saatu kan­nat­tavak­si vain ja ain­oas­taan tuol­la. Eli ottaa nyt ja kaivaa siel­lä Kaup­sus­sa sen jokusen kymme­nen tuhat­ta ykkösen kehit­tämiseen, se ei resurssien puut­teen vuok­si etene mihinkään.

  29. Jaa­has, mitä hyö­tyä on äänestää vihre­itä jos he eivät pistä vas­taan kun rkp­kokoomus­de­mar­it tah­too asval­toi­da puis­tot ja lait­taa raitiokiskot romuraudaksi?

    Olisiko aiheel­lisem­paa ajaa ennem­min akti­ivis­es­ti Helsinkiläis­ten hyvän elinympäristön asi­aa Kalasa­ta­man ker­jäläis­ten sijaan? Aikaa ja viit­simys­tä ei näytä riit­tävän molempiin?

  30. “Ykkösen ratik­ka on ont­gel­ma, kos­ka ratik­ka ilman matkus­ta­jia ei oikein tee mitään.”

    Aut­taisiko yhtään, jos ykkösen jatkaisi Oulunkylän ase­malle? Sil­loin­han se palvelisi myös Veräjänmäkeä.

    Vas­taavasti nelosen voisi jatkaa Pitäjän­mäen ase­malle ja nelose Huopalahteen.

    Näin ratikat yhdis­täi­sivät paikallisju­nat ja metron ja Jokerin.

  31. @Matti Kin­nunen

    +1 ratikoiden jatkamiselle. Kympin päät­täriltä on pari kil­saa Huopalah­den ase­malle. Palvelisi main­iosti espoolais­ten yhteyk­siä län­tiseen kan­takaupunki­in. Varsinkin jos se menisi liiken­neympyrän kaut­ta jol­loin siitä olisi yhteys Jokeriin.

  32. Mat­ti:

    Kuten tpyy­lu­o­ma tuos­sa yllä osin mainit­see, niin ykkösen jatkamista Oulunkylään/Käpylään ja uudelleen­lin­jaamista Kätilöopis­ton ohi/Koskelantielle sekä muu­ta kehit­tämistä on tarkoi­tus selvit­tää. Resurssip­u­lan vuok­si tämä työ on kuitenkin vielä aloit­ta­mat­ta. Tämä johtuu siitä, että selvi­tys­tä odot­taa on myös lukuisa määrä mui­ta vas­taavia han­kkei­ta, kuten Munkkivuoren ja eteläis­ten kaupungi­nosien raitiotiet.

  33. “Aiem­pi­en ketju­jen keskustelu­un kaupunki­mo­tarien muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si liit­tyen: High­way Removal
    (5 min video Yhdys­val­lois­sa pois­te­tu­ista ja pois­tet­tavak­si esite­ty­istä kaupunkimoottoriteistä).”

    Kiitos hyvästä videosta. Tuos­ta näkyy hyvin Helsin­gin tule­vaisu­u­den liiken­nemäärien yhä lisään­tyessä. Sisään­tuloväylien ja kehän lähiym­päristöt tule­vat näivet­tymään, kun kukaan ei pysty enää asumaan lähistöl­lä melun takia.

  34. “HSL:llä ei ole alasajo suunnitelmia”.

    Erikoinen väite, kun ver­taa aikataulu­ja vaikka­pa kesältä 2009 kesään 2011. Raitio­vaunua saa odotel­la pahim­mil­laan 15min, ark­isin lin­jal­la 6 jopa 12min. Jostain kum­man syys­tä HSL:n johto on kuitenkin sitä samaa HKL:n suun­nit­telu­osas­ton johtoa, jon­ka näke­mys raiti­oli­iken­teen kehit­tämis­es­tä on vuosit­taiset vuorovälien huonon­nuk­set ja eri­lainen asteit­tainen alasajo. Toise­na esimerkkinä käynee lin­ja 56 jolle piti tul­la lisäli­iken­net­tä. Kas kum­maa, lin­jal­ta vähen­net­ti­inkin liiken­net­tä. Saman kohtalon koki­vat 24, 78 ja mon­et mon­et muutkin lin­jat, asukaslu­vun kuitenkin kas­vaes­sa. Törkein­tä saas­taa silmilleen ovat saa­neet Munkkivuoren asukkaat, siel­lä lin­jan 18 toim­inta on alasajet­tu, vielä 2000-luvun alus­sa lin­ja liiken­nöi parhaim­mil­laan 6–8min välein.
    Mut­ta täl­laista on Euroopan (ja var­masti myös Uni­ver­sum­in) paras joukkoliikenne. 

    Sen sijaan esim. Wienis­sä joukkoli­iken­teen on pakko olla hirveän huonoa, kun siel­lä ei ole bus­sikaa­su­tuskent­tiä keskus­ta täynnä.

    P.S KSV ansait­see myös kiitok­sen. Viimeisim­mästä Kamp­pi-Eira lehdestä saimme lukea, että KSV on asukasti­laisu­udessa ilmoi­tusasiana ilmoit­tanut Hieta­lah­denkadun ja Kale­vankadun puu­talo­jen purkamis­es­ta. No, satavuo­ti­as­ta raken­nuskan­taa onkin niin paljon, että jouta­vathan ne, ote­taan mallia Turus­ta, jos­sa purkami­nen on aina ensisi­jaí­nen vai­h­toe­hto. Kiitos kaup­sulle paljon tästä “kult­tuu­ri­työstä”.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.