Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011

Koivusaaren osayleiskaaval­u­on­nos

Tähän ei min­un tietooni ole kol­men pöy­däl­läolovi­ikon aikana tul­lut uut­ta. Sähkö­postis­sa ja täl­lä blogilla sen sijaan käy­dään keskustelua siitä, että tämä kaa­va rajaa hil­jais­es­ti ilman esit­te­lyä pois vai­h­toe­hdon muut­taa Län­siväylä Bule­vardik­si Laut­tasaa­res­sa. Se toisi huo­mat­ta­van paljon raken­nu­soikeut­ta Laut­tasaa­reen, vähen­täisi alueen ympäristöhait­to­ja ja moot­tori­tien aiheut­ta­maa melua ja kuroisi umpeen sen haa­van, jon­ka moot­tori­tie saarelle tuo. Val­tio on tar­jon­nut Län­siväylää Helsingille, joten mis­tään aivan huuhaas­ta ei ole kyse.

Vas­ta-argu­ment­teina on esitet­ty, että

1)      Län­siväylän sil­to­jen kallis perusko­r­jaus siir­ty­isi val­ti­ol­ta Helsin­gin mak­set­tavak­si, mikä söisi raken­nus­maan tuo­mat taloudel­liset hyödyt.

2)      Vaik­ka moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, uut­ta raken­nus­maa­ta ei tule, kos­ka liiken­teen hai­tat ovat läh­es yhtä suuret, eikä tien var­relle sen takia voi rakentaa.

Minus­ta kumpikaan argu­ment­ti ei päde.

1)      Jos julkiselle taloudelle syn­tyy joka tapauk­ses­sa voit­toa, löy­tyy var­maan tapa jakaa tuo voit­to niin, että han­ke on myös Helsingille kan­nat­ta­va. Vähän neu­vot­te­lu­taitoa ja –halua pöytään. Tämä on apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan, ellei jopa kaupung­in­jo­hta­jan vastuulla.

2)      Liiken­teen hai­tat eivät ole estäneet Meche­lininkat­ua eivätkä Huopalah­den­ti­etä. Huopalah­den­tielle on raken­net­tu lisää talo­ja sen jäl­keen, kun liiken­teen määrät ovat nousseet nyky­isi­in mit­toi­hin­sa.  Asia on ratkaistavis­sa rak­en­ta­mal­la tien laitaan yht­enäi­nen talo­muuri suo­jak­si melua ja saastei­ta vas­taan.  Kadun­puoleiselle sivulle vain rank­ka meluner­istys­nor­mi eikä ilmaa saa ottaa siltä puolelta. Täl­lainen jät­timäi­nen melu­ai­ta suo­jaisi myös muu­ta Lauttasaarta.

Minus­ta näin isoa päätöstä ei voi tehdä ilman laskelmia vain riv­ien välis­sä. Sik­si ajat­telin esit­tää asian palaut­tamista niin, että vai­h­toe­hdon hylkäys edes esitel­lään lautakunnalle.

 

Ara­bi­en­ran­ta, Berli­in­in­pihan kort­telei­den muutosehdotus

Alue on ensin kaavoitet­tu, sit­ten on jär­jestet­ty arkkite­htik­il­pailu ja nyt kaa­va muute­taan kil­pailun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen mukaisek­si. Raken­nu­soikeut­ta tulee lisää 1750 neliötä eli run­saat neljännes. Voi sen tietysti tehdä myös tässä järjestyk­sessä. Toinen vai­h­toe­hto olisi ollut jär­jestää kil­pailu yleiskaa­van poh­jal­ta.  Seli­tys tähän järjestyk­seen oli se, että osoit­tau­tui, että kaa­van mukainen ratkaisu oli vaikea toteut­taa palo­tur­val­lisu­u­den kannal­ta hyvin. Kuinka­han paljon meil­lä on sel­l­aista liian yksi­tyisko­htaista kaavoitus­ta, joka vain toteutetaan ham­mas­ta purren ja seteleitä poltellen, kun raskaaseen kaa­van kor­jauk­seen ei viit­sitä ryhtyä?

Suun­nitel­maan sisäl­tyy 12-ker­roksi­nen tor­ni­ta­lo.  Alueen omis­taa seu­rakun­tay­htymä. Min­un pitänee vai­moni aktivi­teet­tien vuok­si taas jäävätä itseni.

Jakomäen liikekeskuk­sen ase­makaa­van lausun­not ym.

Kaa­va käsitelti­in 22.10.2010 lau­takun­nas­sa. Nyt siitä on saatu lausun­not ja  muis­tu­tuk­set Kaavaan on tehty sen tarkoituk­sen kannal­ta vähäisiä muu­tok­sia, joiden käytän­nön merk­i­tys voi kuitenkin olla iso. Osoit­taa, että tämä lausunto/kuulemismenettely toimii.

Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan osayleiskaavaluonnos

Alueelle suun­nitel­laan asuinaluet­ta 2000 asukkaalle. Alue on lähel­lä metroase­maa, mikä puoltaa rak­en­tamista, mut­ta asukkaat ovat tietysti tykästyneet virk­istysalueeseen­sa.  Yleiskaavas­sa alue on merkit­ty raken­nus­maak­si. Nyt rak­en­tamisaluet­ta laa­jen­netaan niin paljon, että on men­tävä yleiskaa­van kaut­ta.  Asi­as­ta saa ehkä parhaan kuvan tästä.  Palon menee met­sää mut­ta paljon sitä vielä jää.

Asi­as­ta on tul­lut kiitet­tävän paljon kir­joituk­sia. Vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mässä suh­taudu­taan  alöueen rak­en­tamiseen varsin nihkeästi. Toisaal­ta kaik­ki vas­tus­ta­vat juh­la­puheis­sa nur­mi­järveläistymistä – sitä, että asu­tus karkaa pitkin lähialuei­den met­siä kah­den henkilöau­ton varaan.

Rak­en­tamista vas­taan on käytet­ty esimerkik­si seu­raavia argumentteja:

1)      Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta edel­lyt­tää met­sien säilyttämistä

2)      Alueel­la on kor­vaa­mat­to­mia luon­toar­vo­ja ja esimerkik­si muinainen rantaviiva

3)      Alueelle suun­nitel­laan pysäköin­tipaikko­ja ja Kehä I:n ja Itäväylän risteyk­ses­tä eri­ta­soista, joten puheet joukkoli­iken­teeseen tukeu­tu­mis­es­ta ovat propagandaa.

4)      Metroase­man läheisyys puoltaa virk­istysalueen säi­lyt­tämistä, kos­ka  näin muutkin voivat päästä joukkoli­iken­teel­lä virkistäytymään.

5)      Suun­nitel­mat paran­taa Vuosaaren sosi­aal­ista sta­tus­ta eivät tule onnis­tu­maan, kos­ka rikkai­ta ei ilmaan­nu Mogadishu-Avenu­en tun­tu­maan, vaik­ka kuin­ka kaavoitet­taisi­in kovan rahan asuntoja.

6)      Vuosaa­res­sa on jo nyt paljon asukkai­ta, jot­ka tarvit­se­vat virkistysalueensa

7)      Rak­en­tamisen voi hyvin sijoit­taa muualle ilman, että sitä pitää hajaut­taa pitkin nurmijärviä

Minus­ta vain koh­ta 6) on argu­ment­ti­na pätevä, mut­ta se on toisaal­ta niin vah­va, etrtä pystyy ehkä yksinkin kumoa­maan rakentamishaaveet.

1)      Met­siä tuhoutuu kyl­lä enem­män ja ilmas­to voi huonom­min, jos 2000 asukas­ta hajasi­joite­taan jon­nekin tun­nin automatkan päähän joukkoli­iken­teen tavoit­ta­mat­tomi­in. Net­tomääräis­es­ti ne siir­tyvät sinne eivät toisek­si parhaisi­in paikkoi­hin, kos­ka toisek­si parhaat paikat raken­netaan joka tapauksessa.

2)      Luon­toar­vo­ja jää aina alle, raken­netaan minne hyvän­sä. Van­haa rantavi­ivaa esimerkik­si on koko Suomen­lah­den ran­nikon pitu­udelta. Sil­lä on tääl­lä eri­ty­is­merk­i­tys­tä vain, kos­ka se on lähel­lä asu­tus­ta, joten se, mitä tästä argu­men­tista jää jäl­jelle, kuu­luu kohdan 6) alle.  Kun ympäristöväen mielestä jopa San­ta­ham­i­nan hiekkaiset har­joit­teluken­tät ovat kor­vaa­mat­toman arvokas­ta luon­toa, koko eri­tyisen arvokkaan luon­toar­von argu­ment­ti menet­tää uskottavuutensa.

3)      Absolu­ut­tis­es­ti 2000 asukas­ta tuo lisää autoli­iken­net­tä, mut­ta kehyskun­ti­in sirotel­tuna kyl­lä paljon enemmän.

4)      No joo.

5)      Aurinko­lah­teen kyl­lä saati­in itse mak­savia asukkaita.

6)      Tämä on hyvin pätevä argu­ment­ti. Omas­sa ihan­nekaupunk­i­ni on yhtä aikaa tiivis ja har­va. Tiivi­it kort­telit ja kaupungi­nosien välis­sä kun­non viher­aluei­ta. Vuosaa­res­sa on tämän jäl­keenkin paljon viher­aluet­ta, mut­ta silti tässäkin voisi olla.

7)      Helsin­gin seudulle on tulos­sa 25 vuodessa 400 000 asukas­ta. Kaik­ki hyvät paikat raken­netaan ja mitä ei raken­neta, hajau­tuu jon­nekin ihan jorpakkoon.

Vuosaaren sosi­aa­li­nen tas­apaino on opet­tavainen tari­na kun­nal­lisen päätök­sen­teon lyhyt­näköisyy­destä.  Aikanaan ara­va-asun­to­jen määrästä käyti­in pitkää käden­vään­töä, kunnes se määrät­ti­in kotu­ulliselle tasolle, muis­taak­seni 40 pros­ent­ti­in. Tämä on sinän­sä pitkä tari­na, joka johti esimerkik­si Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy:n toimin­nan räjähdys­mäiseen laa­jen­tu­miseen.  Sit­ten tuli lama, ja kiin­teistölau­takun­nas­sa kan­net­ti­in suurem­paa raken­nus­li­ikkei­den men­estyk­ses­tä. Lau­takun­ta muut­ti kylmän rauhal­lis­es­ti omis­tus­ton­tit ara­va-ton­teik­si ja lop­putu­lok­sen näemme. Päätök­set kulki­vat kyl­lä tont­tiko­htais­es­ti val­tu­us­ton kaut­ta, mut­ta koskaan ei ker­rot­tu, ettei lau­takun­ta nou­da­ta val­tu­us­ton hyväksymää asun­to-ohjel­maa.  Hyvin kallista yritystukea.

Suh­taudun Meri-Rasti­lan rak­en­tamiseen hyvin ris­tiri­itais­es­ti. kan­nal­lani ei liene enää käytän­nön merk­i­tys­tä, kos­ka tämä saat­taa olla viimeinen kok­ouk­seni, ellei lau­takun­nan kok­ou­saikaa pystytä muut­ta­maan. Lau­takun­nas­ta valit­ti­in kolme kansane­dus­ta­jaa, joille torstai on mah­do­ton kok­ous­päivä. Aikamoinen suo­nenisku, kos­ka tilalle valit­ta­vat joudu­taan otta­maan niistä, jot­ka jäivät edel­lisel­lä kier­roksel­la ilman mitään paikkaa tai joudu­taan tekemään raskas kierrätys.

Liiken­nein­vestoin­tien talousarvioe­hdo­tus vuodelle 2012

Pöy­dältä. Ongel­mana  on pien­ten liiken­nejär­jeste­ly­jen saamien raho­jen riit­tämät­tömyys. Toteut­ta­mat­ta jäävät varsin hyvät liiken­neym­päristön paran­nus­su­un­nitel­mat Haa­gas­sa, Maunulas­sa ja Käpylässä. Lau­takun­taa sitoo kaupung­in­hal­li­tuk­sen raamipäätös. Tiedet­ti­inköhän siel­lä, mitä tehtiin?

Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä

Suun­nitelmis­sa on sata miljoon­aa mak­sa­va aivan hirvit­tävä sil­ta. Vai­h­toe­htona olisi tupalasti kalli­impi, mut­ta kaupunkiym­päristöä säästävä tun­neli. Sil­taa ei voi hyväksyä.

Temp­peli­aukion rahoit­ta­mi­nen turistibusseilta

Ympäristöhait­ta on kohtu­u­ton, kun bus­sil­la pitää päästä melkein kirkkoon sisälle. Vatikaanis­sa Pietarin kirkkoon tunke­vat joutu­vat jät­tämään bussin­sa naa­puri­val­tioon. Bus­siy­htiöt ovat kauhuis­saan suun­nitelmista sinän­sä ja siitä, että ne toteutetaan jo tänä vuon­na, kun he ovat jo myyneet matkoja.

 

59 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011”

  1. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta tun­tuu että enem­män saisit aikaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kuin eduskun­nas­sa pienen oppo­si­tiop­uolueen rivijäsenenä.

  2. Ara­bi­en­ran­ta? Heh.

    Itähelsinkiläisenä olen seu­ran­nut tyy­tyväisenä sitä, kuin­ka metroasemia (Kulosaari, Hert­tonie­mi jne.) kun­nos­te­taan, tont­te­ja raken­netaan ja silti kaikkial­la on hyvin tilaa elää ja olla. 

    Pyöräteitä pitkin pääsee kaikkialle, Itäkeskuk­seen, sivukir­jas­toi­hin, lähikaup­poi­hin ja Hel­si­gin keskus­taan koko matkan Kaup­pa­to­rille saakka. 

    Vuosaaren Urheilu­talon laa­jen­nus vaikut­taa suo­raan meikäläisen elämään. Pojan kanssa käy­dään siel­lä pari ker­taa kuus­sa uimas­sa. Eivät asi­at tääl­lä nyt kovin huonos­ti ole. Het­eni­ityn urheiluken­täl­lä käy­dään treeneis­sä koko kesä.

    Tor­ni­taloalueet lienevät ain­oa mah­dol­lisu­us saa­da tehokkaasti ja nopeasti lisää asuin­neliöitä Helsinki­in. Ne voisi­vat olla uuden ajan “lähiöitä” mas­soille. Kun­han vain se neliöhin­ta on sit­ten edullinen…

  3. Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä

    Nyky­isin koko Itäkeskuk­sen alue on aivan jär­ket­tyvässä kun­nos­sa. Kaup­pakeskus ja motar­it halko­vat yht­enäistä rak­enet­ta pahasti.Tuo risteys ja siihen liit­tyvät tiet on vielä järkyt­täväm­pää kat­sot­tavaa. Ihmiset kävelevät pienta­reel­la ylit­täessään pienem­piä teitä.Jotain pitäisi tehdä. Ojas­ta allikkoon. 70 luvun tyy­li­nen motarisil­ta ihmis­ten ikkunoiden edessä ei pitäisi olla tätä päivää. Ilmeis­es­ti itäkeskuk­sen aluet­ta aio­taan kehit­tää rak­en­ta­mal­la lisää , kat­ta­mal­la itävälää yms? Tuo koh­ta on koko alueen paha silmäpilkku.Järkyttävä motarisil­ta tuos­sa kohdas­sa on suo­ranaista sabotoin­tia alueen kehit­tämisen kannalta.Säästetään niin kauan kunnes jotenkin siedet­tävä ratkaisu

  4. Tämä on vähäpätöi­nen yksityiskohta:

    Luin Kare Käyhkön joskus 30-luvull< julka­istua asfal­toin­tiopas­ta. Siinä olí kuva Huopal­h­den­tien asfal­toin­ti­työ­maal­ta. Kapea 2‑kaistainen tie ja ympäril­lä met­sä­maise­maa. Kanttiautot.

  5. Pari lisäys­tä tuo­hon Länsiväylä-kaduksi:

    Ei ole ole­mas­sa mitään poh­ja­ton­ta liiken­nekas­saa nimeltä val­tio, Helsingis­sä käytet­tävä val­tion liiken­ner­a­hamäärä on aikalail­la vakio. Joko muut han­kkeet tai osu­udet jous­taa jos johonkin sil­taan käytetään val­tion rahaa.

    Län­siväylän liiken­nemäärä on Koivusaaren kohdal­la 72 100 autoa päivässä, Kata­ja­har­jun liit­tymän jäl­keen 61600, sil­lal­la 55 600 ja Porkkalankadul­la 68 500. Ja Porkkalankadul­la on talot kadun vier­essä. Itämerenkatu ja koko Ruo­ho­lahti olisi aika ankeaa melu­aluet­ta jos ei olisi.

  6. Migul:

    Nyky­isin koko Itäkeskuk­sen alue on aivan jär­ket­tyvässä kun­nos­sa. Kaup­pakeskus ja motar­it halko­vat yht­enäistä rak­enet­ta pahasti.Tuo risteys ja siihen liit­tyvät tiet on vielä järkyt­täväm­pää kat­sot­tavaa. Ihmiset kävelevät pienta­reel­la ylit­täessään pienem­piä teitä.Jotain pitäisi tehdä. Ojas­ta allikkoon. 70 luvun tyy­li­nen motarisil­ta ihmis­ten ikkunoiden edessä ei pitäisi olla tätä päivää. Ilmeis­es­ti itäkeskuk­sen aluet­ta aio­taan kehit­tää rak­en­ta­mal­la lisää , kat­ta­mal­la itävälää yms? Tuo koh­ta on koko alueen paha silmäpilkku.Järkyttävä motarisil­ta tuos­sa kohdas­sa on suo­ranaista sabotoin­tia alueen kehit­tämisen kannalta.Säästetään niin kauan kunnes jotenkin siedet­tävä ratkaisu 

    Jep. Voisiko hip­it nyt kaivaa ban­derol­lit esi­in ja ihan vaan yksik­er­tais­es­ti tode­ta että ei käy, kun tämä on sem­moinen paik­ka jos­sa on se täysin perusteltua?

    Miguli perusteli jo mik­si se on huono. Lisäk­si se niin san­ot­tu hal­pa ratkaisu mak­saa sata miljoon­aa euroa. Ain­oat peruste­lut sille on että risteyk­sen väl­i­tyskyky ei ole riit­tävä, varsinkaan joskus 2035 kun sinne pakkaa puoli Öster­sun­do­mia. Jos tuol­la perus­teel­la polte­taan sata miljoon­aa per risteys niin keksin juuri mil­jardi­tolkul­la kor­jat­tavia risteyk­siä. Man­ner­heim­intien kaik­ki isom­mat risteyk­set, Huopalah­den­tien risteyk­set, nykyke­hi­tyk­sel­lä läh­es kaik­ki kehätei­den liit­tymät… Ne nyt vaan vetää minkä vetää ja kor­jaa­mal­la ei saa mitään muu­ta kuin ruuhkaan seu­raavaan risteykseen.

    En tiedä mitä on ajatelu kun on men­tu piirtämään kaa­va jos­sa yhteen motari­in ris­teää toinen motari ja pari-kolme vilka­s­ta kat­ua parin sadan metrin sisään, enkä muuten sivu­men­nen ymmär­rä myöskään mik­si on raken­net­tu metroase­ma meren rantaan kun se puolit­taa sen palvelu­alueen. Äkkiseltään arvelisin että kan­nat­taisi var­maan sulkea niitä pienem­piä katu­ja. Paikkaan myös mah­tu­isi hyvin suuri liiken­neympyrä jon­ka keskelle voisi rakentaa.

    Tai jotain, mut­ta pri­or­i­teet­ti pitää olla hyvä ratkaisu kaupunkiym­päristön kannal­ta, ei se että muu­ta­ma tuhat autoa pääsee vähän nopeam­min läpi. Sem­minkin kun se megaristeyskin menee ilmeis­es­ti tukkoon kuitenkin.

  7. Kehä I:n ja Itäväylän risteyk­ses­tä: Tuos­sa on Kehä I:llä noin 500m pätkäl­lä (Kaup­pakar­tanonkadun risteyk­ses­tä Turun­lin­nantien risteyk­seen) neljät liiken­neval­ot. Yhdet val­ot ovat vain autoille, mut­ta muista kulke­vat myös jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät. Minus­ta pitäisi hyväksyä se, että Iäkeskus on oma­l­laa taval­laa todel­lakin keskus­ta­maista. Ei keskus­tan läpi tarvitse voi­da ajaa nopeasti läpi 80 km/h, vaan se kilo­metrin pätkä, jos­sa on sitä ris­teävää liiken­net­tä paljon pitää ajaa hitaammin.

    Näis­sä malleis­sa heiken­net­täisi­in Itäkeskus­ta alueena ja keskuk­se­na kaikkien niiden kannal­ta, jot­ka siel­lä asioi­vat lähieitäisyy­deltä ja paran­net­taisi­in niiden kulku, jot­ka jatka­vat Hämeen­lin­nan­väylille ym. Myös tun­neli­v­ai­hote­hdos­sa on sil­ta, se on vain lyhyem­pi ja Itäväylän pohjois­puolel­la. Siinä pitää sitä­pait­si rak­en­taa sil­ta Itäväylän yli Vis­bynkadun kohdal­ta, mikä ei tek­isi alueesta Itäkeskuk­sen itäpäästä yhtään miellyttävämpää.

    Yhtali-laskelmis­sa saadaan tietysti suuret voitot kun las­ke­taan aikasäästö­ja kohdas­sa, jos­sa sil­lal­la tai tun­nelil­la elim­i­noituu neljät liiken­neval­ot, mut­ta ympäristöhai­tat eivät näy missään.

  8. Isoa liiken­neympyrää kan­nat­taisi tosi­aan miet­tiä vai­h­toe­htona. Sel­l­ainen Vihd­in­tien ympyrän kokoinen mah­tu­isi hyvin tuo­hon paikkaan, ja sel­l­aisen väl­i­tyskykykin on jo todel­la hyvä. Samal­la voisi hel­posti rajoit­taa ris­teävien katu­jen kään­tymis­su­u­ni­ta: esim. Itäkadul­ta ei tarvit­sisi voi­da kään­tyä vasem­malle, kos­ka ympyrän kiertämäl­lä pää­sisi palaa­maan Kehälle.

  9. Meri-Rasti­lan rantamet­sän rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen ei tarkoi­ta, että vas­taa­va määrä asun­to­ja olisi hajasi­joitet­ta­va “nur­mi­järville”. Helsingistäkin löy­tyy tilaa, johon voi rak­en­taa ilman, että olisi tarpeen tuho­ta luon­toar­vo­ja. Kan­nat­taa muis­taa , että met­sää ja jääkau­den muo­vaamia kallioi­ta ei enää valmisteta. 

    Häm­men­tää myös, miten tehot­tomasti tont­ti­maa­ta Helsingis­sä käytetään. Tääl­lä puhutaan kaupunki­rak­en­teen tiivistämis­es­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa kaupunkia levitetään rak­en­ta­mal­la pien­talopel­toa ja matalia ker­rostalo­ja. Ainakin min­ua suu­tut­taa, kun samaan aikaan puhutaan sekä ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semis­es­tä että asum­isväljyy­den kas­vat­tamis­es­ta ja ihmis­ten pien­talounelmi­in vas­taamis­es­ta. Espoos­sa sen­tään ymmär­retään jotain tiivistämis­es­tä. Viime viikol­la Helsin­gin Sanomis­sa oli jut­tu Keilaniemeen suun­nitel­luista asuintornitaloista. 

    Meri-Rasti­lan suun­nitel­maa tehtäessä on asukas­näkökul­ma jätet­ty kokon­aan huomiotta. Kaupun­ki halu­aa rak­en­taa alueelle, joka on asukkaiden eniten arvosta­ma. Jos asukkail­ta olisi kysyt­ty, olisi Meri-Rasti­las­ta löy­tynyt usei­ta mah­dol­lisuuk­sia tiivistää kaupunki­raken­net­ta siten, että vas­tus­tus­ta han­kkeille ei olisi syntynyt.

    Vaik­ka ulkoilu­aluet­ta näyt­tää kar­tas­sa jäävän paljonkin jäl­jelle, käytän­nössä rak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi alueen eri­ty­is­lu­on­net­ta hyvinkin laa­jalti. Toisin kuin Uutela, on Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue säästynyt aikanaan huvi­la­rak­en­tamiselta ja on kaupunkimet­säk­si säi­lynyt hyvin luonnontilaisena.

    Meri­rasti­lalaise­na olen kokenut eri­tyisen loukkaavak­si puheet seg­re­gaa­tios­ta ja alueen sosi­aalisen rak­en­teen “paran­tamis­es­ta”. Luulen, että seg­re­gaa­tio on ongel­ma vain niille, joi­ta se ei kos­ke­ta. Me lähiöa­sukkaat emme istu tääl­lä sure­mas­sa sitä, ettei kesku­udessamme ole riit­tävästi hyväo­saisia. Mon­et meistä eivät myöskään koe maa­han­muut­ta­jien suur­ta osu­ut­ta ongelmaksi. 

    Met­sän säi­lyt­tämi­nen on meille asukkaille myös tasa-arvokysymys. Vuosaa­res­sa on toki ulkoilu­aluei­ta Mus­tavuores­sa ja Uute­las­sa, mut­ta niihin on täältä Meri-Rasti­las­ta kilo­me­trien matka. 

    Eivätkä kaik­ki meistä tosi­aankaan autoile…

    Ystäväl­lisin terveisin

    Han­na-Leena Ylinen

  10. Meri-Rasti­lan ran­nan rak­en­tamises­sa on kyse liikun­tavi­ras­ton hallinnas­sa ole­van ulkoilupuis­ton rak­en­tamis­es­ta. Alue on entisen Rasti­lan kar­tanon mai­ta. Helsin­ki osti kar­tanon v. 1950 liikun­ta- ja ulkoilu­tarkoituk­si­in. Kar­tanon mail­la on nyt Rasti­lan leir­in­täalue, Rasti­lankallion asun­toalue, sekä osa nykyis­es­tä Meri-Rasti­lan asun­toalueesta. Meri-Rasti­la kaavoitet­ti­in kokon­aisuute­na tietois­es­ti jät­tämäl­lä nyt kyseessä ole­va alue vapaaksi.

    Ehdotet­tu asun­toalue on huo­mat­tavasti laa­jem­pi kuin yleiskaavas­sa 2002 esitetty.

    Vuosaa­res­sa on paljon virk­istyk­seen osoitet­tu­ja aluei­ta esim. Uutela ja Kallvikin­nie­mi. Näil­lä alueil­la on kuitenkin vapaa­ta rantaa vain siel­lä tääl­lä, kos­ka aluei­ta katkai­se­vat yksi­tyiset ton­tit ja raken­nuk­set. Rasti­lan ranta on n. 1200 metriä pitkä täysin rak­en­tam­a­ton ja kaupun­gin hallinnas­sa ole ranta-alue. Sel­l­aista toista ei ole Helsingissä.

    Olin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja 1990-luvul­la. Sil­loin Rasti­lankallio­ta kaavoitet­taes­sa 1994–1995 virkami­es­ta­ho halusi ulot­taa rak­en­tamisen Meri-Rasti­lan ranta-alueel­la. Ehdo­tuk­ses­tani lau­takun­ta hylkäsi suun­nitel­man. Olen edelleenkin samaa mieltä.

  11. Osmo, jos teil­lä on pulaa päte­vistä ks-lau­takun­nan jäsenistä, olen käytet­tävis­sänne. Paikkasi­han on man­daat­ti­paik­ka, joten ei tarvitse kysyä muil­ta puolueilta.

    Jos epäilette sopivu­ut­tani — pätevyy­destä ei liene epäilystä 😉 — voit kysyä edeltäjiltäsi lau­takun­nas­sa, kuin­ka usein olin eri mieltä lau­takun­nan vihrei­den edus­ta­jien kanssa ja poikke­si­vatko perustelu­ni joskus vihreistä arvoista. Samaa voinet kysyä nykyisen ympäristölau­takun­nan osalta.

    Elämässä on aina tehtävä val­in­to­ja, kun kaikkea ei voi saa­da. Nyt on hyvä tilaisu­us vali­ta kestävän kaupunkisu­un­nit­telun puolesta.

    Laut­tasaares­ta ja Itäkeskuk­sen risteyk­ses­tä olen samaa mieltä edel­lä ole­vien kom­ment­tien kanssa. Koivusaari on syytä palaut­taa valmis­telu­un siten, että osayleiskaavas­ta pois­te­taan siihen kuu­luma­ton pis­to Laut­tasaa­reen. Itäkeskuk­ses­sa ei tarvi­ta sato­ja miljoo­nia ruuhkien siirtämiseen seu­raavi­in risteyk­si­in. Kier­toli­it­tymä on hyvä ja hal­pa ratkaisu. Autoilulle ei tarvi­ta lisää tilaa, jota ei ole. Liiken­teen kasvu voidaan hoitaa joukkoli­iken­teel­lä. Sille on aina tilaa.

    Antero

  12. Kaikkial­la muual­la on huo­mat­tu 70-luvun jäl­keen, että jos liikenne alkaa sujua, auto­ja tulee lisää, kunnes liikenne ruuhkau­tuu uud­estaan. Tai ruuh­ka siir­tyy seu­raavaan risteyk­seen, jota vas­taavasti pitää suurentaa jne. Mik­si ItäKESKUS pitäisi olla epäkeskus­ta­mainen motar­ili­it­tymä ja mik­si halu­aisimme sinne suuren­tuneen väl­i­tyskyvyn mukanaan tuo­mana yhä lisää autoliikennettä?
    tehdään pikem­minkin autoilu niin hitaak­si, että jokaisen tekee mieli viimeistään Itäkeskuk­ses­sa vai­h­taa metroon.

  13. Suo­nenisku? Olisko niinkään. Jos lau­takun­taan saadaan vaikka­pa Osmoa parem­min kaikkien kaupunki­lais­ten tarpeet huomioivia ja asumisen kus­tan­nuk­si­in vakavasti suh­tau­tu­via jäseniä, niin ter­ve­hdyt­tävä suo­nenisku se olisi

  14. Helsingistäkin löy­tyy tilaa, johon voi rak­en­taa ilman, että olisi tarpeen tuho­ta luontoarvoja.

    Niin no, se Län­siväylän var­si olisi noin 800 000 ker­rosneliötä ja tuo Meri-Rasti­lan rantsu noin 80 000. Ja se Itik­sen sil­ta syö kanssa hel­posti saman ver­ran rakennusalaa.

  15. Vaik­ka ehdinkin jo kir­joit­taa tänne yhden kom­mentin, lisään vielä lain­auk­sen Helsin­gin Vihrei­den arvoista:

    “Kaupunki­laisille tärkeät viher­alueet on suo­jelta­va rak­en­tamiselta ja ran­nat varat­ta­va kaikkien käyt­töön. Kaikil­la helsinkiläisil­lä on oikeus lähivi­her­alueisi­in ja hil­jaisi­in paikkoi­hin. Kaupun­gin kadut kaipaa­vat lisää pui­ta ja vihreyttä.”

    Samoil­la lin­joil­la Helsin­gin Vihrei­den arvo­jen kanssa on myös Helsin­gin kaupun­gin strate­giao­hjel­ma, jon­ka kohdas­sa 7 todetaan:

    “Peri­aat­teena on myös yht­enäis­ten viher­aluei­den ja viher­aluey­hteyk­sien säi­lyt­tämi­nen sekä ranto­jen säi­lyt­tämi­nen kaikkien kaupunkilaisten
    virkistyskäytössä.”

    On vaikea ymmärtää, mil­laisia aluei­ta nämä arvot ja peri­aat­teet koski­si­vat, jos niitä ei sovel­let­taisi myös poikkeuk­sel­lisen hienoon ja melko luon­non­ti­laise­na säi­lyneeseen Meri-Rasti­lan ulkoilualueeseen. 

    Han­na-Leena Ylinen

  16. Ode kyseli aikaisem­min että mitäköhän kaupun­gin hal­li­tus ja val­tu­us­to on ajatel­lut leikates­saan rahoi­tus­ta. Vaje on mun näp­pitun­tu­mala jotain 10 miljoona, tuos­ta puo­let niitä liiken­nejär­jeste­lyjä malli­in liiken­netur­val­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen ja toiset puo­let olisi hyvä saa­da Pasi­lan sil­lan kor­jauk­sen nopeut­tamiseen vuodella.

    Min­ul­la on teo­ria siitä mitä ajatelti­in. Bud­jetis­sa 2011 (1) Jok­eri 2 on HKL:n investoin­ti siinä kuin vaikka­pa metroasemien kor­jaus tai uusien raitio­vaunu­jen han­k­in­ta. Mikä on ihan loogista, ihan samaa rahaa nuo väylätkin on. Han­ke­han on sinän­sä liiken­nehankkeek­si poikkeuk­sel­lisen kannattava.

    2011 bud­jetista jon­ka val­tu­us­to syksyl­lä hyväksyi:

    Joukkoli­iken­teen poikit­taisy­htey­den Jok­eri 2:n (välil­lä Vuosaari– Myyr­mä­ki) toteut­tamisen katu­jär­jeste­ly­i­hin (6,35 milj. euroa) varaudu­taan vuosi­na 2012–2013. Pääosa investoin­nista (Keskus­puis­ton alit­ta­va tun­neli ja Kuus­miehen­tien joukkoli­iken­nekatu) sisäl­tyy HKL-liike­laitok­sen investoin­tei­hin. Jok­eri 2:n kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä noin 48
    milj. euroa, jos­ta Helsin­gin kus­tan­nu­so­su­us on noin 44 milj. euroa

    Sivu 406, kts. myös sivut 404 ja 177, joiden perus­teel­la KSV:n osu­us olisi 2012 noin miljoona euroa.

    Mut­ta nyt Kaup­sun käsit­telysssä olevas­sa investoin­tio­hjel­mas­sa (2) vuodelle 2012:
    Jok­eri 2 tun­neli Palo­heinästä Kuninkaan­tam­meen 14M€
    Jok­eri 2 Kuus­miehen­tien joukkoli­iken­nekatu 4M€

    Mis­täköhän tässä on kyse?

    1) http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/ta-2011-kokonaan.pdf
    2) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04–28_Kslk_11_El/B402F0E8-781B-40D9-999D-2803E302946A/Investointiohjelma_2012.pdf

  17. Meri- Rasti­lan län­sir­an­nan kaavoitus raskaim­man vai­h­toe­hdon mukaan asun­noik­si ja liiketilok­si veisi kyl­lä mon­en luot­ta­muk­sen rippeetkin vihreistä. Fak­to­ja on yllinkyllin. 

  18. En löy­dä mielip­iteistä kah­ta oleel­lista asi­aa. Toinen on paikallis­ten asukkaiden mah­dol­lisu­ud­es­ta vaikut­taa lähiym­päristön­sä kehit­tämiseen. Esim. Kanadas­sa monil­la alueil­la täy­den­nys­rak­en­tamiseen ote­taan alustapitäen jo suun­nit­telus­ta läh­tien mukaan paikalla asu­vat asukkaat. Asi­aa on joil­tain osin kokeil­tu myös Kuninkaan­tam­men kaavoituk­ses­sa hyvin tuloksin.
    Toinen mitä en hetikään löytänyt oli lep­akot. Nyt on menos­sa kan­sain­vä­li­nen lep­akkovu­osi. Kyseisel­lä alueel­la asus­taa rauhoite­tuk­si julis­tet­tu­ja lep­akko­la­je­ja, joiden häviämi­nen rak­en­tamisen yhtey­dessä on selviö. Onko tämä vihrei­den lähidemokra­ti­aa ja uhanalais­ten lajien suojelua.

  19. 4) Metroase­man läheisyys puoltaa virk­istysalueen säi­lyt­tämistä, kos­ka näin muutkin voivat päästä joukkoli­iken­teel­lä virkistäytymään. 

    Paljonko­han täm­möistä metro­matkailua oikeasti tapah­tuu? Täysin mutu-poh­jal­ta epäilen, että ei juurikaan. Urheiluhallei­hin ja ohjat­tui­hin har­joituk­si­in tms. tietysti matkuste­taan, mut­ta oman havain­toni mukaan lenkille puis­toon julk­isil­la ei juurikaan. Tiet­ty jos Helsin­ki saisi jonkun kohtauk­sen ja oikeasti rak­en­taisi keskus­taa lähempänä ole­vat alueet tiivi­isti niin var­maan tuom­moinen metroulkoilumah­dol­lisu­us tulisi tarpeen.

  20. Voisin vähän puo­lus­taa kaupunkisu­un­nitelijoi­ta tuo­hon Meri-Rasti­laan liit­tyen, olkoonkin että en oikein tunne asiaa.

    Yhdel­lä kuval­la: http://tolkku.blogspot.com/2011/04/miksi-pitaisi-taydennysrakentaa.html

    Kuten siitä näkee niin väestön määrä las­kee ennustei­den mukaan useim­mil­la Helsin­gin alueil­la. Mikä johtuu ihan vaan siitä että asum­isväljyys kas­vaa, nyt kolmios­sa asuu lap­siper­he, seu­raavak­si nuori­pari. Muut­tot­tap­pioalueil­la ei ole yleen­sä kovin kivaa asua, samal­la tup­paa muut­tumaan kau­pat, päiväkodit, jne.

    Rasti­las­sa päin tosin kas­vaisi, ja se johtunee nimeno­maan tuos­ta lisärakentamisesta.

    Tämänkin takia niitä täy­den­nys­rak­en­tamisko­htei­ta haetaan. Tosin tämä ei ole syy rak­en­taa ihan mihin tahansa.

    Rasti­lan nurkil­la on noi­ta aluei­ta vähän huonos­ti. Se leir­in­täalue var­mas­tikin säi­lyy joten vai­h­toe­htoina tulee mieleen lähin­nä Vuo­tien ja metroase­man kat­ta­mi­nen (mak­saa) tai antaa läheiselle pien­taloalueel­la lisää raken­nu­soikeut­ta (hyö­ty?).

    Ei ole helppoa.

  21. Pääkaupunkiseu­tu on Suomen ain­oa metropoli. Siel­lä asu­vien pitää kestää se, että lähel­lä ei ehkä ole met­sää. Sitä maas­samme kyl­lä riittää.

    Eipä lähimet­sän­puute näytä hait­taa­van Punavuores­sa tai Kalliossa.

    Eri­tyisen jakomielistä on se, että samaan aikaan vas­tuste­taan korkei­ta talo­ja sekä omako­tialuei­ta. Helsingis­sä olisi edelleen hyvin tilaa molemmille.

    Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­to oli pari vuot­ta sit­ten Suomen 19. suurin maatila!

    Helsingis­sä on pel­toa 416 hehtaaria! Tuskin tilanne on paljon muuttunut.

    Haloo! Suomes­sa on pake­toitu pel­to­ja iät ajat, mut­ta Helsin­ki vil­jelee kuit­taillen EU-maat­alous­tukia. Samaan aikaan valite­taan tonttipulaa.

    Van­taan kaupun­ki on muuten myös samal­la listal­la ollen 33. suurin maati­la. Pel­toa 362 hehtaaria.

    Espoo on vuokran­nut pel­ton­sa ulos, mut­ta kyl­lä siel­läkin viljellään.

    Häm­mästyt­täväl­lä taval­la eri­laiset ryteiköt muut­tuvat silmän­räpäyk­sessä “lähivirk­istysalueik­si”, jos niitä uhkaa rak­en­t­a­mi­nen. Nim­by­is­mi kukoistaa!

    Metropo­lialueelle tarvi­taan tiivistä rak­en­tamista. Lyödään aluk­si kaikkien vas­taisu­udessa kaavoitet­tavien talo­jen päälle vaik­ka kuusi lisäk­er­rosta, niin johan alkaa asun­to­ja löytyä.

    Ton­tin osu­us hin­nas­ta piene­nee ja korkeal­la ole­vista asun­noista saa lisäk­si parem­man hinnan.

  22. Muu­ta­ma kom­ment­ti Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­ton kohtalosta eri­tyis­es­ti ja kaavoituk­ses­ta yleisemminkin:

    1) Keskeistä kaavoituk­ses­sa on myös kokon­aishark­in­ta. Jos kyse on yleiskaavoituk­ses­ta, on tilanne hyvä kat­soa esimerkik­si yleiskaavoituk­sen sisältö­vaa­timusten kannal­ta laa­jem­minkin. Toki Osmon päteväk­si mainit­se­ma argu­ment­ti on minus­takin jo yksin riit­tävä. Muut seikat kallis­ta­vat vaakaa yhä enem­män met­sän säi­lyt­tämisen suuntaan.

    2) Oma käsi­tyk­seni on, että suun­nitel­tu ratkaisu tuk­isi enem­män autoilua kuin raideli­iken­net­tä. Tähän liit­tyvät esimerkik­si seu­raa­vat seikat:

    - Autopaikoil­la varuste­tut asun­not tuli­si­vat Vuosaaren sil­lan tun­tu­maan. Jo nyt sil­taa pitkin aje­taan yhä enem­män tyh­jem­mil­lä henkilöau­toil­la. Tästä on tutkimustakin.
    — Käytän­nössä autol­la pääsee use­am­paan paikkaan kuin metrol­la. Jos Itä-keskuk­seen suun­nitel­tu uusi jär­jeste­ly toteu­tuu, autoilun mah­dol­lisu­udet kas­va­vat entisestään.
    — Jo nyt metroon saat­taa päästä ruuh­ka-aikaan sei­so­maan Rasti­las­ta. Metrokaan ei vedä määrään­sä enem­pää. Myös automaat­timetron mah­dol­lisu­udet ovat rajalliset.

    3) Esimerkik­si metro-radan päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi aitoa tiivistämistä. Kun tätä suun­nitel­laan muualle Itä-Helsinki­in, olisi malli toimi­va Rasti­las­sakin. Tämä sopisi met­sään rak­en­tamista parem­min myös kaavoituk­sen yleisi­in periaatteisiin.

    4) Met­sän vaiku­tuk­set ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in ovat tutk­i­tusti ilmeiset. Met­sässä oleskelu vähen­tää terveyskuluja.

    5) Jos suun­nit­telu­alue raken­netaan, ei jäl­jelle jäävä met­sä käsi­tyk­seni mukaan säi­ly niin hyvin kuin toisi­naan olete­taan. Kallioiden louhimi­nen muut­taa veden kulkua. Valais­tu­solotkin muut­tuisi­vat. Miten kor­pi­maas­to kestäisi näitä muu­tok­sia? Lisäk­si varsi­nainen met­sälu­on­to tarvit­see säi­lyäk­seen riit­tävän kokoisen metsän.

    6) Toki kan­sain­vä­li­nen lep­akkovu­osikin olisi hyvä muistaa.

    Tuu­mi: Olli Vento

    1. 2) Oma käsi­tyk­seni on, että suun­nitel­tu ratkaisu tuk­isi enem­män autoilua kuin raideliikennettä

      Siis kuin­ka? Ver­taatko vai­h­toe­htoa nyt siihen, että nuo 2000 asukas­ta siir­retään muualle vai siihen, ettei heitä ole?

      .

  23. Mik­si tuos­sa Meri-Rasti­lan suun­nitel­mas­sa osan asuinalueesta on olta­va tuol­la keskel­lä met­sikköä omana saarek­keenaan? Kom­pro­missi­na voisi jät­tää saarek­keen pois ja rak­en­taa vain tuon metroase­man kupeen. 

    Hyvä tieto Jyr­ki Lohelta puheena ole­van maa-alueen historiasta.

  24. Hei!
    Rak­en­tamisel­lakin tulee joskus kri­it­ti­nen raja vas­taan. Alueet eivät ole luon­to- ja virk­istysar­voil­taan saman­laisia. Vuosaari on saanut kyl­lä osansa rak­en­tamis­es­ta, mut­ta ei palveluista. Uudet asun­not eivät lisää alueen arvos­tus­ta, päin­vas­toin, kyn­nelle kykenevät etsivät luon­toar­vot sietokyn­nyk­sen (liiken­teen lisään­tymi­nen + luon­non pilaan­tu­mi­nen) muual­ta. Vuosaari on osa metropo­lia, tiet­ty, kaskun ei sit­ten esim. Töölööseen tai Kata­janokalle esitetä tor­ni­talo­ja työ­paikko­jen ääreen.

  25. Lokaal­isti Vuosaa­res­sa autoilu var­masti lisään­ty­isi tuon myötä. “Globaal­isti” Helsin­gin metropo­lialueel­la tuol­la lie­nee autoilua vähen­tävä vaikutus. 

    Täy­tyy sanoa, että juuri täl­lai­sis­sa en kade­h­di päät­täjän osaa. Vas­takkain on luon­toar­vot ja luon­toar­vot, joiden välil­lä pitäisi osa­ta päät­tää tai tasapainoilla. 

    Osaako joku sanoa, mis­sä käytössä se niemenkär­ki on?

  26. Hie­man lisää pohd­in­taa Meri-Rastilasta:
    2) Ja lisäk­si alueel­la on yksi har­voista kaupun­gin luon­non­ti­lai­sista lähimetsistä.
    4) Aurinko­lahti on todel­la kaukana Meri-Rasti­lan ydi­nalueesta. Esimerkik­si Ram­sin­niemeä oli vaikea saa­da myy­tyä asun­to­ja Meri-Rasti­lan maineen takia. Kaavoit­ta­ja ei mis­sään tapauk­ses­sa päätä minkälaisia asun­to­ja alueelle tulee.
    Tämän lisäk­si kovan rahan asun­non omis­ta­jat käyt­tävät yksi­ty­isauto­ja, niin kuin Ram­sin­niemiläisetkin. Jos on varaa ostaa kallis asun­to, niin on varaa myös käyt­tää autoa.
    6) Meri-Rasti­lan sosi­aaliset ongel­mat eivät vähene ainakaan sil­lä, että meiltä asukkail­ta viedään psyykkises­tä ja fyy­sis­es­ti tärkeä viher­alue pois päin­vas­toin asukkaiden lisään­tymi­nen lisää myös alueen ongelmia.
    7) Helsin­gin Sanomat 31.10. ker­toi, että pääkaupunkiseudul­la ole­van täl­lä het­kel­lä 25000 asun­toa tyhjil­lään. Noin neljännes näistä sijait­see Helsin­gin kan­takaupungis­sa tai sen lähi­tun­tu­mas­sa. Talous­sanomat ker­toi 20.9., että toim­i­tilo­ja on tyhjänä pääkaupunkiseudul­la 1,1 miljoon­aa neliötä. Lisäk­si jo kaavoitet­tua aluet­ta on paljon rak­en­ta­mat­ta ja kaavoit­ta­mat­ta. Mik­si näitä tilo­ja ei perus­teel­lis­es­ti tutk­i­j­ta ensin ennnenkuin ruve­taan viher­aluei­ta kaavoit­ta­maan. Kum­mallista on myös se, että 2/3 asun­torak­en­tamis­es­ta menee asum­isväljyy­den kas­vas­tamiseen, kun ker­ran on kyse eläkeläis­val­tais­es­ta kaupungis­sa, jos­sa ehkävä voisi vaik­ka van­huk­sia kan­nus­taa, ei toki pakot­taa, kohden pienem­piä asuntoja. 

    Lisäk­si:
    Maakun­takaavas­sa on alue merkit­ty tärkeäk­si virk­istysalueek­si. Mihin tämä tärkeys nyt yhtäkkiä katoaa? Yleiskaava­han ei saa olla maakun­takaa­van vas­tainen. Mis­sä kohtaa por­saan­reikä on? Olisi mie­lenki­in­toista tietää.

    Ylipäätän­sä 400 000 uut­ta asukas­ta vaikut­taa aika päät­tömältä määrältä. Ennus­teet on ennustei­ta. Ihmette­len vain, että mis­tä nämä kaik­ki uudet suo­ma­laiset niin ahkarasti sik­iävät, kun koko Suo­mi on täyn­nä muitakin kasvukeskuksia.

    1. 25000 aus­ntoa tyhjil­lään tarkoit­taa asun­toa, jois­sa kukaan ei ole kir­joil­la koska
      a) on kir­jois­sa Tallinnas­sa (muka)
      b) on työkeikalla Brysselissä
      c) asuu muual­la ja keikkailee Helsingissä.

      Asun­to­ja, joka oven avaamisen jäl­keen näyt­tää tyhjältä, ei juuri ole.

  27. Meri-Rasti­lan raken­nus­su­un­nitel­maa voisi ver­ra­ta esim. Aurinko­lah­teen, joka sijait­see aivan Vuosaaren metroase­man vier­essä, mut­ta jon­ka asukkaiden pääasialli­nen kulku­ta­pa on henkilöauto. 

    Jos Meri-Rasti­lan rantamet­sään raken­net­taisi­in, alueen asukkaat toden­näköis­es­ti ajaisi­vat autol­la jo siitäkin syys­tä, että Rasti­lan ase­mal­ta on epä­muka­va nous­ta metroon ruuh­ka-aikana, kos­ka ris­ki joutua sei­so­maan on iso. Mon­et meri­rasti­lalaiset aja­vatkin 96:lla Vuosaaren ase­malle varmis­taak­seen itselleen istuma­paikan met­rossa. Metron automa­ti­soin­tikaan ei tule työ­matkali­iken­teen aikaan lisäämään vaunu­jen määrää.

    Asuin pitkään Kallios­sa. Siel­lä lähimet­sän puute ei hai­tan­nut, kos­ka per­heet­tömänä pystyin pyöräl­lä aja­maan kymme­nessä min­uutis­sa Keskus­puis­toon tai Van­hankaupungin­lahdelle. Meri-Rasti­las­sa asuu enim­mäk­seen lap­siper­heitä, joille lähivirk­istys­mah­dol­lisu­udet ovat tärkeitä.

    Alue on kyl­lä sen ver­ran hieno, että puo­lus­taisin sitä, vaik­ka asu­isin muual­lakin, jos sat­tuisin tietämään sen olemassaolosta. 

    Han­na-Leena Ylinen

  28. Han­na-Leena Yli­nen: “Häm­men­tää myös, miten tehot­tomasti tont­ti­maa­ta Helsingis­sä käytetään. Tääl­lä puhutaan kaupunki­rak­en­teen tiivistämis­es­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa kaupunkia levitetään rak­en­ta­mal­la pien­talopel­toa ja matalia kerrostaloja. ”

    Olen samaa mieltä tässä asi­as­sa: kaik­ki viime vuosi­na tehdyt kaa­vat ovat liian tehot­to­mia — ihan kuin kaavoit­ta­jil­la olisi käytet­tävis­sään liian paljon maa­ta, kun sitä voi niin tuh­lail­ev­asti käyt­tää… Ja korkei­ta ker­rostalo­ja­han Helsingis­sä ei ole ollenkaan.

  29. Mik­sikö Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan suun­nitel­ma tukee mielestäni enem­män autoilua kuin raideliikennettä?

    Koen, että tar­jol­la on mon­en muut­tu­jan yhtälö. En ehkä ver­taisi ensisi­jais­es­ti mitään kah­ta tiet­tyä ratkaisua. Hah­motan vielä näke­mys­täni hie­man lisää:

    1) Jos nyt suun­nitel­tu ratkaisu toteutetaan, tulos olisi mielestäni raideli­iken­teen kannal­ta heikom­pi kuin ratkais­us­sa, jos­sa raken­net­taisi­in tiivi­isti metro­radan päälle ilman autopaikkoja.

    2)Jotta raitei­ta suosit­taisi­in kun­nol­la, tarvit­taisi­in nyky­istä monipuolisem­pi raideli­ikenne. Junal­la pitäisi päästä hel­posti mon­een suun­taan. Pikaraiti­otie olisi hyvä täydentäjä.

    3) Nyt auto vie nopeam­min use­am­paan paikkaan ja Itä-keskuk­seen tulos­sa ole­va uusi jär­jeste­ly tukee henkilöau­toilua vieläkin enemmän.

    4) Pitäisi päästä yhä enem­män siihen, että keskeis­es­ti toisi­in­sa liit­tyvät paketin osat arvioidaan ker­ral­la. Esimerkik­si kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen, toimi­vaa kokon­aisu­ut­ta tuke­vat viher­alueet ja uudet raideli­iken­teen ratkaisut olisi hyvä saa­da vaakakup­pei­hin yhtä aikaa.

    5) Yhä enem­män pitäisi toki päästä uuden­laiseen kaupunkielämän malli­in, jos­sa tarvit­sisi liikkua kauas kotoa nyky­istä vähem­män. Kaavoituk­ses­ta olisi hyvä löytää apu­ja tähän, mut­ta muitakin kon­ste­ja toki tarvitaan.

    T: Olli Vento

  30. Kuten Jyr­ki Lohi jo edel­lä huo­maut­ti, Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue ei ole mikään jouta­va radan­var­siry­teikkö, vaan jo 60 vuot­ta helsinkiläis­ten käytössä ollut per­in­teikäs merelli­nen ulkoilumaas­to, jon­ka tuhoami­nen olisi harv­inaisen lyhyt­näköi­nen ja type­rä teko.

    Meri-Rasti­lan ulkoilu­alueelle rak­en­tamista ehdot­ta­va uusi osayleiskaaval­u­on­nos on myös voimas­sa ole­van Uuden­maan maakun­takaa­van vastainen.

    Maakun­takaa­va tulisi maankäyt­tö- ja raken­nus­lain mukaan ottaa huomioon ainakin siltä osin kuin uusi luon­nos ylit­tää Yleiskaa­va 2002:n rajauksen.

    Vuon­na 2006 hyväksy­tyssä maakun­takaavas­sa koko nykyi­nen Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue on merkit­ty virkistysalueeksi.

  31. Maa on liian hal­paa Suomes­sa. Sik­si raken­nus­li­ik­keetkään eivät pääsään­töis­es­ti halua että kaavoite­taan tont­te­ja, joille voisi rak­en­taa yli 8‑kerroksisia talo­ja, kos­ka näi­hin määräys­ten mukaan pitää tehdä kak­si por­rashuonet­ta, mikä nos­taa ehkä pros­entin tai kak­si rak­en­tamisku­lu­ja. Hul­lua tässä on, että maan hin­ta määräy­tyy rak­en­tamisoikeu­den mukaan, eli raken­nut­ta­ja pyytää kaavoit­ta­maan tont­te­ja, joil­la voi opti­moi­da voit­ton­sa — yhdyskun­tarak­en­teesta ja välil­li­sistä vaiku­tuk­sista ei niin väliä. Tämä on yhtä älytön­tä kuin se, että aikoinaan pilari-palk­ki-rak­en­tamisen sijaan asuin­talot päätet­ti­in tehdä kan­tavista ele­ment­ti­sein­istä (mikä estää tehokkaasti muu­tostyöt myöhem­min) — kos­ka sil­lä säästet­ti­in alle 0,5 pros­ent­tia, jos oikein muistan…

  32. Meri-Rasti­las­ta voi muo­dos­tua hyvinkin merkit­tävä ennakko­ta­paus: ensin tehdään metroase­ma keskelle ei-mitään, virk­istysalueelle tai sen kupeeseen, ja sit­ten pitäisi saa­da metroase­malle käyt­täjiä. Kum­mat arvot voit­ta­vat: joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle rak­en­t­a­mi­nen vai luon­non säilyttäminen?

    Helsin­gin Kaukoitä tulee tois­ta­maan saman näytelmän vielä mon­ta kertaa.

  33. Kulun­valvon­nan uud­is­tus, tuoten­i­mi automaat­timetro, lisää kap­a­siteet­tia kol­man­nek­sel­la jos kah­den (neljän haaroil­la) min­uutin vuoroväli­in päästään. Näin sik­si että junien määrä tuplaan­tuu, mut­ta junat lyhe­nee samal­la kolmanneksen.

  34. Temp­peli­aukion rahoit­ta­mi­nen turistibusseilta

    Ympäristöhait­ta on kohtu­u­ton, kun bus­sil­la pitää päästä melkein kirkkoon sisälle. Vatikaanis­sa Pietarin kirkkoon tunke­vat joutu­vat jät­tämään bussin­sa naa­puri­val­tioon. Bus­siy­htiöt ovat kauhuis­saan suun­nitelmista sinän­sä ja siitä, että ne toteutetaan jo tänä vuon­na, kun he ovat jo myyneet matkoja.

    Mikä ihmeen ympäristöhait­ta tur­istibus­si on, kun samaan aikaan kort­telin toista puol­ta sahaa sadat kaupun­ki- ja kaukoli­iken­teen bussit?
    Aina­han tuonne mäkeen voi vetää ratikkakiskot, jos liiken­nevä­li­neen malli on väärä.

  35. Val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­den koh­ta 4.4 kallis­taa mielestäni asetel­maa vah­vasti Meri-Rasti­lan met­sän säi­lyt­tämisen suun­taan. Jak­son aiheena on “Kult­tuuri- ja luon­non­per­in­tö, virk­istyskäyt­tö ja luonnonvarat”.

    On esimerkik­si otet­ta­va huomioon ekol­o­gis­es­ti ja virk­istyskäytön kannal­ta merkit­tävät ja yht­enäiset luon­non­alueet. Meri-Rasti­lan met­sä on harv­inaisen yht­enäi­nen luon­toalue Helsingissä.

    T: Olli Vento

  36. Han­na-Leena Ylinen

    Metron automa­ti­soin­tikaan ei tule työ­matkali­iken­teen aikaan lisäämään vaunu­jen määrää. 

    Helsin­gin metron junat tule­vat nimeno­maan lyhen­emään, ei automaa­tion, vaan Län­simetron takia. Län­simetron ase­mat on ilmeis­es­ti rahan­säästö­tarkoituk­ses­sa päätet­ty rak­en­taa 90-metrisik­si, jol­loin niille mah­tuu pysähtymään ain­oas­taan neljän vau­nun mit­tainen juna nyky­is­ten pisim­mil­lään 6‑vaunuisten sijas­ta. Uuden kulun­valvon­ta­jär­jestelmän on tarkoi­tus mah­dol­lis­taa vuorovälin tihen­tämi­nen ja sitä kaut­ta kap­a­siteetin kas­vat­ta­mi­nen nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna junien lyhen­e­mis­es­tä huoli­mat­ta. Silti lyhyet tun­neliase­mat (Län­simet­rossa kun ei ole mitään pin­nal­la) aiheut­ta­vat kap­a­siteet­ti­ra­joituk­sen, jon­ka kor­jaami­nen jälkikä­teen on huikean kallista jos tarvet­ta sat­tuisi ilmenemään.

  37. “Pääkaupunkiseu­tu on Suomen ain­oa metropoli. Siel­lä asu­vien pitää kestää se, että lähel­lä ei ehkä ole met­sää. Sitä maas­samme kyl­lä riittää.”

    Niinkuin mis­sä sitä met­sää sit­ten on? Anna koor­di­naatit niin käyn kat­so­mas­sa. Esimerkik­si Helsin­gin keskus­puis­tossa on täl­lä het­kel­lä enem­män met­sää kuin 200 km säteel­lä Oulus­ta. Luon­non­ti­lainen met­sä on Suomes­sa niin harv­inaista, että kaik­ki esi­in­tymät pitäisi säi­lyt­tää. Nytkin on jo havait­tavis­sa huolestut­ta­va ilmiö, että ihmiset eivät ero­ta toi­sis­taan met­sää ja sel­l­uvil­jelmää / tien­var­ren kulissimetsikköä.

  38. Täl­lä kom­men­toin­tipal­stal­la ei nyt riit­tävästi mietitä mitä tapah­tuu jos jokainen Meri-Rasti­laa vas­taa­va täy­den­nyskaa­va yksi ker­ral­laan (kuten Pohjois-Vuosaari jokin aika sit­ten) kaade­taan muka vihrey­teen vedoten. Koet­takaa hah­mot­taa, että tälle seudulle on tulos­sa yli 400 000 ihmistä lisää 2035 men­nessä (HSY:n raporteista luet­tua). Mikäli heitä ei tehokkaasti asute­ta metron ja junan var­teen niin nur­mi­järvi­in tulee 300 000 autoa lisää ja Itäkeskuk­sen kaamean liiken­nesotkun kaltaisia hirviöitä tarvi­taan ainakin sata lisää. Jokainen joukkoli­iken­teeseen kytkey­tyvä asuinalue on ehdot­toman tarpeellinen!

  39. Siitä Itik­ses­tä, kun on annet­tu tehtävä­nan­to paran­taa liiken­teen läpi­a­joa niin sitä saa mitä tilaa. Tehtävä­nan­to eli tavoite on vaan väärä, pitäisi men­nä tärkeysjärjestyk­sessä niin että kehitään Itäkeskus­ta ihan oikeana keskus­tana. Tuo tarkoit­taa että ei käytetä holtit­tomasti maa­ta tieli­iken­teeseen, huole­hdi­taan siitä että jalan pääsee liikku­maan suju­vasti, ihan niin kuin keskus­tas­sa. Mitä jos joku ehdot­taisi Man­ner­heim­intien ja Helsinginkadun risteyk­seen vas­taavaa viritystä?

    Tois­si­jainen tavoite on että kaup­pakeskuk­si­in ja ton­teille pääsee aja­maan suju­vasti, ja vas­ta kol­mas asia läpiajo.

    Esa:

    Isoa liiken­neympyrää kan­nat­taisi tosi­aan miet­tiä vai­h­toe­htona. Sel­l­ainen Vihd­in­tien ympyrän kokoinen mah­tu­isi hyvin tuo­hon paikkaan, ja sel­l­aisen väl­i­tyskykykin on jo todel­la hyvä.

    Vilkaise ilmaku­vas­ta, sinne mah­tuu huo­mat­tavasti paljon isom­pi liiken­neympyrä. Jon­ka keskelle voi sit­ten vaik­ka rak­en­taa jotain.

    Samal­la voisi hel­posti rajoit­taa ris­teävien katu­jen kään­tymis­su­u­ni­ta: esim. Itäkadul­ta ei tarvit­sisi voi­da kään­tyä vasem­malle, kos­ka ympyrän kiertämäl­lä pää­sisi palaa­maan Kehälle.

    Jep. Ja Itäkatu voisi olla vaik­ka yksisu­un­tainen keskus­taan päin.

  40. Edelleen Meri-Rasti­laa:
    Helsin­gin kaupun­gin strate­giao­hjel­mas­sa­han 2009–2012 tode­taan, että
    2 Asukkaiden ter­veys- ja hyv­in­voin­tiero­ja kavennetaan
    ‑Ter­vey­den edis­tämistä tehostetaan
    ‑Las­ten ja nuorten hyv­in­voin­tia parannetaan
    ‑Ikään­tyvien asukkaiden toim­intakyvyn säi­lymistä edistetään
    ‑Syr­jäy­tymistä ehkäistään
    6. Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiym­päristön monipuolisu­us turvataan

    Ainakaan nuo yllä­maini­tut koh­dat eivät toteudu, jos lähimet­sä tuho­taan. Meri-Rasti­lan asukkai­ta tietysti aut­taa kun ilmainen ja tärkeä liikun­ta­paik­ka viedään ja tilalle tuo­daan ter­veitä ja puna­poskisia sekä ilmeisen varakkai­ta asukkai­ta, joi­ta näköjään kaupunkisu­un­nit­telijoiden mielestä ihailemme niin, että laa­tumme kohe­nee huimasti, ja Meri-Rasti­lan sosi­aaliset ongel­mat ker­takaikkises­ti taianomais­es­ti katoa­vat. Tosin en tiedä, että onko meil­lä enem­män ongelmia kuin muual­lakaan. Onko se vain lop­ul­ta lehdis­tön luo­ma myytti? 

    Mikko H. ihmetteli, että kuin­ka moni tulee metrol­la virk­istäy­tymään. Moni tulee. Repus­sa ter­mari ja voileip­iä ja suun­ta innokkaasti kohden Meri-Rasti­lan virk­istysaluei­ta. Mat­ka on help­po ja nopea varsinkin radan var­ren asukkaille.

  41. Metropolix: 400 000 ihmistä tule­vaisu­udessa ei ole fak­taa vaan tois­taisek­si fiktiota.

  42. Vihrei­den kan­nat­taisi muuten jatkos­sa pysytel­lä kaukana NIMBY:istä jot­ka “lähidemokra­ti­aan” ja kek­sit­ty­i­hin luon­toar­voihin vedoten pyrkivät eristäy­tymään omaan kuvit­teel­liseen onnelaansa.

  43. Jyr­ki Lohi kirjoitti:

    “Olin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja 1990-luvul­la. Sil­loin Rasti­lankallio­ta kaavoitet­taes­sa 1994–1995 virkami­es­ta­ho halusi ulot­taa rak­en­tamisen Meri-Rasti­lan ranta-alueel­la. Ehdo­tuk­ses­tani lau­takun­ta hylkäsi suun­nitel­man. Olen edelleenkin samaa mieltä.”

    Tämä osoit­taa sen, miten epäreilua kil­pailu luon­toaluei­den säi­lyt­tämisen ja rak­en­tamisen välil­lä on. Me, jot­ka puo­lus­tamme kaupunkimet­siä, pelaamme koko ajan veit­si kurkul­la finaalia, sil­lä meille tap­pio on heti lop­ulli­nen. Rak­en­tamista halu­a­vat voivat hävit­tyään huila­ta het­ken ja aloit­taa kisan taas alusta.

    Se, että näin ison lähiön asukkai­ta ei ole suun­nitelmia tehtäessä edes halut­tu kuun­nel­la, osoit­taa, että sys­tee­mis­sä on jotain vikaa. Luot­ta­muk­seni demokra­t­ian toimivu­u­teen ei tähänkään asti ole ollut kovin iso, mut­ta jos päätös rak­en­tamis­es­ta tehdään, menetän siitä viimeisetkin rippeet.

    Ehkä Vuosaaren pitäisi ryhtyä itsenäisek­si ja ero­ta Helsingistä.

    Han­na-Leena Ylinen

  44. Maria Lai­ho: Jos ennustei­ta ei tehdä, ei pystytä varautu­maan. Mik­si epäilet ennustet­ta ja mihin epäilysi perus­tuu? Onko sin­ul­la esit­tää jokin luotet­tavampi luku tai viittaus?

  45. Itäkeskuk­sen liiken­nekaaos on puun ja jonkun kovan välis­sä. Alueelle on raken­net­tu suuri määrä kaup­pakeskuk­sia, joista viimeisin, “Mega-Pris­ma”, vaati kaik­ki omat väylän­sä parkki­taloon. Samaan aikaan Itäkeskus on Helsin­gin tärkeämpiä bus­sili­iken­teen keskit­tymiä, jos­sa yksin bussien määrä aiheut­taa jonoja. 

    Siitä vaan sit­ten supis­ta­maan väyliä… On vähän myöhäistä, kun vetelät on jo housuissa.

  46. Mikä ihmeen ympäristöhait­ta tur­istibus­si on, kun samaan aikaan kort­telin toista puol­ta sahaa sadat kaupun­ki- ja kaukoli­iken­teen bussit?

    Kotiovel­la viisi­toista tyhjäkäyn­nil­lä saastet­ta tuprut­tavaa bus­sia on ympäristöhaitta. 

    Vai miten itse määrit­telet ympäristöhaitan?

    Saastei­den lisäk­si suh­teel­lisen kapeil­la kaduil­la peru­ut­tel­e­vat bus­sit ovat tur­val­lisu­us­ris­ki ja esteet­ti­nen vaikutel­ma on perin huono. Tämä on tietysti makua­sia, mut­ta itse en halua kat­sel­la ikku­nas­tani bus­si­varikkoa. Sem­minkin, kun asun­nos­ta on mak­sanut miljoonan. 

    En asu itse enää Temp­peli­auki­ol­la, mut­ta olen asunut (lap­su­u­den kodissa).

  47. Meri-Rasti­la on taas esimerk­ki siitä miten min­nekään Helsingis­sä ei voi rak­en­taa ilman paikallista nim­by­i­lyä. Rak­en­tamista vas­tus­ta­vat argu­men­tit ovat sinäl­lään ihan päte­viä (lep­akkovuodes­ta en tosin ole niin var­ma), eikä niitä tässä kan­na­ta ruve­ta ruo­ti­maan, nim­byt kuitenkin tuot­ta­vat vas­ta-vas­ta-argu­ment­te­ja pohjattomasti.

    Mut­ta kuitenkin, kat­sokaa Helsin­gin kart­taa, ja ihme­telkää miten Vuosaa­res­sa on jo kak­si ain­ut­laa­tu­ista ja hienoa ulkoilu­aluet­ta, joista muut voivat olla kateel­lisia: Uutela ja Kallvikin nie­mi. Ja kol­man­te­na Mus­tavuori. Nämäkö ei nyt riitä, vaan tarvi­taan vielä Metroase­man viere­inen met­sikkökin ulkoilua varten? En ymmärrä.

    Kaupun­gin päät­täjien on ajatelta­va Helsin­gin nyky­is­ten ja tule­vien asukkaiden kokon­aise­t­ua, ja se ikävä kyl­lä ei ole met­sikön säilyttäminen.

  48. Minus­ta on outoa, että meri­rasti­lalaisia syytetään nim­by­ilystä, kun olemme mon­ta ker­taa yrit­täneet esit­tää lähiöstämme vai­h­toe­htoisia paikko­ja rak­en­tamiselle. Voisiko kaik­ista suurin nim­by ollakin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to, joka vahtii omaa kaavoitus­tont­ti­aan eikä ole halukas aidosti keskustele­maan asukkaiden kanssa? (Muodol­liset kuulemiset viras­to on toki pitänyt.)

    On myös kum­mallista vedo­ta siihen, että Vuosaa­reen jäisi mui­ta luon­toaluei­ta. Tämä on iso lähiö ja etäisyy­det ovat tääl­lä aidosti pitk­iä. Mus­tavuoreen on Meri-Rasti­las­ta lähem­mäs kymme­nen kilo­metriä ja Uute­laankin joitakin kilo­me­tre­jä. Kallah­den­nie­mi on kyl­lä lähel­lä, mut­ta sinne ei lap­siper­heil­lä ole kävellen tai pyöräl­lä tur­val­lista reit­tiä run­saan autoilun vuok­si, sil­lä tie on kapea ja kevyen­li­iken­teen väylä puut­tuu. Sitä pait­si Kallah­den­nie­mi on jo nyt melkein puh­ki kulunut rankas­ta käytöstä.

    Mik­si suun­nitel­laan niin, että meri­rasti­lalais­ten pitäisi jatkos­sa ulkoil­la automatkan päässä, kun samal­la väitetään, että autoilua olisi tarkoi­tus vähentää?

    Han­na-Leena Ylinen

  49. Meri-Rasti­lan län­sir­an­ta on jätet­tävä rak­en­ta­mat­ta, kos­ka asun­not n. 2000 ihmiselle eivät mis­sään suh­teessa kor­vaa menetet­tyä luon­toaluet­ta. Helsinkiläiset tarvit­se­vat täl­laisen yht­enäisen, arvokkai­ta luon­toko­htei­ta sisältävän met­säalueen virk­istyskäyt­töön. Met­säl­lä on myös ilmas­ton­muu­tos­ta hidas­ta­va vaiku­tus, mikä on eri­tyis­es­ti näin YK:n met­sän­suo­jelu­vuote­na otet­ta­va huomioon.

  50. Metropolix: ennus­teet eivät ole koskaan luotet­tavia. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on aina vaikeaa.
    Yksi hyvä tapa on kat­soa men­neisyyt­tä ja tehdä sit­ten arvio tule­vaisu­ud­es­ta. Mut­ta kukaan­han ei todel­lista tilan­net­ta tiedä. Paras­ta olisi esit­tää vaik­ka eri­laisia tule­vaisu­u­den ennustei­ta, jois­takin keskei­sistä muut­tu­jista. Vaik­ka miten vaikut­taa vaik­ka elinkeino­rak­en­teen raju muu­tos, ikärak­en­teen muu­tok­set, eläkeläis­ten muut­to­ha­lut pois pääkaupunkisedul­ta, val­tion hallinnon muut­to­ha­lut maaseudulle yms.. Eli vas­taus on, että ei ole esittää. 

    Jokainen maakun­ta kun miet­tii ole­vansa kasvukeskus, niin olisi kiva laskea yhteen kaikkien maakun­tien kasvuhaaveet ja mikäköhän siinä lop­ul­ta olisi lop­ul­ta Suomen lop­ulli­nen väkiluku.

  51. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Luon­toar­vot eivät ole mitenkään kek­sit­ty, kyl­lä ne on ihan arvioitu vuosien varrella.
    Tringan lausun­to asiasta:
    http://www.tringa.fi/fi/images/tiedosto/Suojelu/2010-lausunto-meri-rastilan-oyk-tringa.pdf
    Luon­non­suo­jeluli­iton Uuden­maan piirin ja Helsin­gin ympäristö­suo­jeluy­hdis­tyk­sen sekä Suomen ladun lausun­to asiasta:
    http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/Meri-Rastilan_OYK_lausunto_helsy_UYSP_Hgin_latu_091210.pdf

  52. Meri-Rasti­lan met­sä todel­la on poikkeuk­sel­lisen kau­nis päästä päähän. (Koti­sivul­lani pari kuvaa.) Sinne olisi hul­lua rak­en­taa. Kuitenkin sen pohjois­pää on kalli­in metroase­man kyl­jessä, ja asun­noista on pulaa. Olisi hul­lua olla rakentamatta.

    En kat­so suun­nitel­maa hyväl­lä täl­laise­naan. Toivoisin, että melkein koko met­sä säästet­täisi­in, mut­ta metron viereen raken­net­taisi­in pil­ven­pi­irtäjiä. Paik­ka merkit­tävän sil­lan kupeessa olisi niille luonteva.

  53. Turk­ka Louekari kirjoitti:

    “En kat­so suun­nitel­maa hyväl­lä täl­laise­naan. Toivoisin, että melkein koko met­sä säästet­täisi­in, mut­ta metron viereen raken­net­taisi­in pil­ven­pi­irtäjiä. Paik­ka merkit­tävän sil­lan kupeessa olisi niille luonteva.”

    Olen melkein samaa mieltä, jos Meri-Rasti­laan raken­netaan, on raken­net­ta­va tor­ni­talo­ja. Ei ole mitään järkeä tuh­la­ta maa­ta matali­in taloi­hin ja saman tien aloit­taa uut­ta itkua siitä, että metropolin on kasvettava. 

    Mut­ta paik­ka ulkoilu­alueen reunas­sa on väärä, kallioi­ta louhi­mal­la tuhot­taisi­in Litori­nameren aikainen muinais­ran­ta. Korkea kallio on meri­rasti­lalaisille erit­täin tärkeä. Se on myös Vuosaaren paras pulkkamä­ki. Lisäk­si nykyi­nen raken­nustapa (joka vaiku­tuk­sil­taan muis­tut­taa sodankäyn­tiä) tuhoaisi met­sälu­on­toa laajemmalti. 

    Ehkä olisi hyvä herät­tää keskustelua myös raken­nustekni­ikas­ta. Mik­si nykyään raken­netaan niin, että jätetään maas­toon ikuis­es­ti pysyvät jäl­jet? Kallah­den perusk­oulun lähel­lä paloi vuosi sit­ten huvi­la, joka puret­ti­in. Enää paikas­ta ei edes arvaisi, että siinä on aiem­min ollut raken­nus. Myös ker­rostalo­ja on mah­dol­lista rak­en­taa maas­ton muo­to­ja kun­nioit­taen. Näin tehti­in usein vielä 70-luvulla. 

    Mut­ta niihin tornei­hin. Mon­et meri­rasti­lalaiset ovat ehdot­ta­neet tor­ni­taloa ostoskeskuk­sen tun­tu­maan, samoin on toiv­ot­tu metro­radan päälle raken­net­tavia asuin­torne­ja. Pyöre­itä talo­ja rak­en­ta­mal­la (kuten Turun Yliop­pi­laskylässä ja nyt Espoon Keilaniemen suun­nitelmis­sa) on kaupunkia mah­dol­lista tiivistää pie­nillekin tonteille.

    Mut­ta Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ei syty ehdot­ta­mallemme tiivistämiselle. Se tun­tuu tiivistämisen sijaan halu­a­van levit­tää kaupunkirakennetta.

    Han­na-Leena Ylinen

  54. Itäkeskuk­ses­ta pitäisi ehdot­tomasti saa­da ne autoväylät pois kokon­aan tai edes maan alle. Täl­löin Itik­sel­lä olisi edes mah­dol­lisu­us muut­tua jonkin­laisek­si ihmis­läheisek­si keskukseksi.

    Itäkeskus on nykyisel­lään omi­tu­inen sekasik­iö: se on kuin tyyp­illi­nen moot­tori­tiesol­mun kaup­pakeskus, mut­ta jonne kul­kee metro suo­raan keskus­tas­ta. Saman­laisen hybridin saisi aikaan vetämäl­lä metron Van­taalle Jum­bon kauppakeskukseen.

    Järkyt­tävän kokoiset kaup­pakeskus­raken­nuk­set kum­mal­lakin puolen väylää ja iso Pris­ma ilman sisäänkäyn­te­jä raken­nuk­sen edustal­la aiheut­ta­vat sen, että alue on auto­jen aluet­ta, ei ihmis­ten. Itik­sen ytimessä on kilo­metri­tolkul­la teitä, joi­ta reunus­ta­vat kaup­palaatikoiden betoni- ja pel­tiver­hoil­lut seinät sat­un­nais­ten lukit­tu­jen huolto-ovien ryy­dit­tämänä. Sel­l­aisia siis, joista sopii kiiruh­taa autol­la ohi lähim­pään parkki­hal­li­in, mut­ta joi­ta kukaan ei halua kävel­lä, kun joutuu tal­lus­ta­maan 10 min­u­ut­tia ilman, että määrän­pää mitenkään lähenee.

    Motar­itun­nelei­ta on riit­tänyt Lep­pä­vaaraan ja muuallekin viime vuosi­na, joten Itäkeskuk­sen kohdal­la maan alle vietävä liikenne olisi vähim­mäis­ratkaisu. Jos se vielä onnis­tu­isi, pitäisi silti olla paljon mieliku­vi­tus­ta, että vapau­tuneet autoväylät saataisi­in jotenkin muutet­tua ihmis­mäisik­si ympäristöik­si. Kah­den ison ikku­nat­toman laatikon väli­in ei oikein kan­nat­taisi käve­lyko­rt­teliakaan rak­en­taa, ja niitä laatikoitakaan ei enää jälkikä­teen voi upot­taa maan alle.

  55. Meri-Rastilasta:Katsoin juuri, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on käsitel­lyt 12.5. uud­estaan osayleiskaaval­u­on­nos­ta, joka laitet­ti­in pöy­dälle 28.4. Pöytäkir­ja tulee aikanaan, mut­ta päätöstiedote on jo verkko­sivul­la. Lau­takun­ta näyt­tää haluavan:
    — esitet­tyjä rakentamismääriä
    — rantaa mah­dol­lisuuk­sien mukaan esitet­tyä laa­jem­min virkistyskäyttöön
    — tarvit­taes­sa tiivi­im­pää “mas­soit­telua” raken­nuk­sia korottamalla

    Eri­no­maista, että rak­en­tamista puol­letaan. Mielestäni erit­täin järkevää, vaik­ka asunkin aivan kaa­va-alueen viesessä ja siten saan aikanaan osani rak­en­tamis­melus­ta. Saa tosin nähdä, miltä korkeampi raken­nuskan­ta sit­ten aikanaan seu­raavas­sa suun­nit­telu­vai­heessa havain­neku­vis­sa näyt­tää. Har­mi sinäl­lään, että ehdo­tuk­set eivät nykyisessä ver­sios­saan men­neet läpi lau­takun­nas­ta. Hie­man pelkään kan­nan­ot­to­jen vähen­tävän merel­listä houkut­tele­vu­ut­ta, mikä lie­nee poten­ti­aal­isille uusille asukkaille tärkeä näkökohta.

    Tiedot­teen tek­sti lainattuna:
    “lau­takun­ta palaut­ti asian yksimielis­es­ti uudelleen valmis­teltavak­si siten, että tutk­i­taan uud­estaan maankäytön ratkaisu­ja, kaa­va-alueen rajauk­sia ja mas­soit­telua myös raken­nusten korkeut­ta nos­ta­mal­la. Kuitenkin niin, että valmis­telus­sa pyritään lähtöko­htais­es­ti esite­tyn mukaisi­in raken­nu­soikeuk­si­in. Valmis­telus­sa tarkastel­laan myös mah­dol­lisu­us säi­lyt­tää ranta-aluei­ta esitet­tyä selvästi laa­jem­min virkistyskäytössä.”

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.