Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011

27.4.2011 · Aihe: _ 

Koivusaaren osayleiskaavaluonnos

Tähän ei minun tietooni ole kolmen pöydälläoloviikon aikana tullut uutta. Sähköpostissa ja tällä blogilla sen sijaan käydään keskustelua siitä, että tämä kaava rajaa hiljaisesti ilman esittelyä pois vaihtoehdon muuttaa Länsiväylä Bulevardiksi Lauttasaaressa. Se toisi huomattavan paljon rakennusoikeutta Lauttasaareen, vähentäisi alueen ympäristöhaittoja ja moottoritien aiheuttamaa melua ja kuroisi umpeen sen haavan, jonka moottoritie saarelle tuo. Valtio on tarjonnut Länsiväylää Helsingille, joten mistään aivan huuhaasta ei ole kyse.

Vasta-argumentteina on esitetty, että

1)      Länsiväylän siltojen kallis peruskorjaus siirtyisi valtiolta Helsingin maksettavaksi, mikä söisi rakennusmaan tuomat taloudelliset hyödyt.

2)      Vaikka moottoritie muutetaan bulevardiksi, uutta rakennusmaata ei tule, koska liikenteen haitat ovat lähes yhtä suuret, eikä tien varrelle sen takia voi rakentaa.

Minusta kumpikaan argumentti ei päde.

1)      Jos julkiselle taloudelle syntyy joka tapauksessa voittoa, löytyy varmaan tapa jakaa tuo voitto niin, että hanke on myös Helsingille kannattava. Vähän neuvottelutaitoa ja –halua pöytään. Tämä on apulaiskaupunginjohtajan, ellei jopa kaupunginjohtajan vastuulla.

2)      Liikenteen haitat eivät ole estäneet Mechelininkatua eivätkä Huopalahdentietä. Huopalahdentielle on rakennettu lisää taloja sen jälkeen, kun liikenteen määrät ovat nousseet nykyisiin mittoihinsa.  Asia on ratkaistavissa rakentamalla tien laitaan yhtenäinen talomuuri suojaksi melua ja saasteita vastaan.  Kadunpuoleiselle sivulle vain rankka meluneristysnormi eikä ilmaa saa ottaa siltä puolelta. Tällainen jättimäinen meluaita suojaisi myös muuta Lauttasaarta.

Minusta näin isoa päätöstä ei voi tehdä ilman laskelmia vain rivien välissä. Siksi ajattelin esittää asian palauttamista niin, että vaihtoehdon hylkäys edes esitellään lautakunnalle.

 

Arabienranta, Berliininpihan kortteleiden muutosehdotus

Alue on ensin kaavoitettu, sitten on järjestetty arkkitehtikilpailu ja nyt kaava muutetaan kilpailun voittaneen ehdotuksen mukaiseksi. Rakennusoikeutta tulee lisää 1750 neliötä eli runsaat neljännes. Voi sen tietysti tehdä myös tässä järjestyksessä. Toinen vaihtoehto olisi ollut järjestää kilpailu yleiskaavan pohjalta.  Selitys tähän järjestykseen oli se, että osoittautui, että kaavan mukainen ratkaisu oli vaikea toteuttaa paloturvallisuuden kannalta hyvin. Kuinkahan paljon meillä on sellaista liian yksityiskohtaista kaavoitusta, joka vain toteutetaan hammasta purren ja seteleitä poltellen, kun raskaaseen kaavan korjaukseen ei viitsitä ryhtyä?

Suunnitelmaan sisältyy 12-kerroksinen tornitalo.  Alueen omistaa seurakuntayhtymä. Minun pitänee vaimoni aktiviteettien vuoksi taas jäävätä itseni.

Jakomäen liikekeskuksen asemakaavan lausunnot ym.

Kaava käsiteltiin 22.10.2010 lautakunnassa. Nyt siitä on saatu lausunnot ja  muistutukset Kaavaan on tehty sen tarkoituksen kannalta vähäisiä muutoksia, joiden käytännön merkitys voi kuitenkin olla iso. Osoittaa, että tämä lausunto/kuulemismenettely toimii.

Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaluonnos

Alueelle suunnitellaan asuinaluetta 2000 asukkaalle. Alue on lähellä metroasemaa, mikä puoltaa rakentamista, mutta asukkaat ovat tietysti tykästyneet virkistysalueeseensa.  Yleiskaavassa alue on merkitty rakennusmaaksi. Nyt rakentamisaluetta laajennetaan niin paljon, että on mentävä yleiskaavan kautta.  Asiasta saa ehkä parhaan kuvan tästä.  Palon menee metsää mutta paljon sitä vielä jää.

Asiasta on tullut kiitettävän paljon kirjoituksia. Vihreiden valtuustoryhmässä suhtaudutaan  alöueen rakentamiseen varsin nihkeästi. Toisaalta kaikki vastustavat juhlapuheissa nurmijärveläistymistä – sitä, että asutus karkaa pitkin lähialueiden metsiä kahden henkilöauton varaan.

Rakentamista vastaan on käytetty esimerkiksi seuraavia argumentteja:

1)      Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää metsien säilyttämistä

2)      Alueella on korvaamattomia luontoarvoja ja esimerkiksi muinainen rantaviiva

3)      Alueelle suunnitellaan pysäköintipaikkoja ja Kehä I:n ja Itäväylän risteyksestä eritasoista, joten puheet joukkoliikenteeseen tukeutumisesta ovat propagandaa.

4)      Metroaseman läheisyys puoltaa virkistysalueen säilyttämistä, koska  näin muutkin voivat päästä joukkoliikenteellä virkistäytymään.

5)      Suunnitelmat parantaa Vuosaaren sosiaalista statusta eivät tule onnistumaan, koska rikkaita ei ilmaannu Mogadishu-Avenuen tuntumaan, vaikka kuinka kaavoitettaisiin kovan rahan asuntoja.

6)      Vuosaaressa on jo nyt paljon asukkaita, jotka tarvitsevat virkistysalueensa

7)      Rakentamisen voi hyvin sijoittaa muualle ilman, että sitä pitää hajauttaa pitkin nurmijärviä

Minusta vain kohta 6) on argumenttina pätevä, mutta se on toisaalta niin vahva, etrtä pystyy ehkä yksinkin kumoamaan rakentamishaaveet.

1)      Metsiä tuhoutuu kyllä enemmän ja ilmasto voi huonommin, jos 2000 asukasta hajasijoitetaan jonnekin tunnin automatkan päähän joukkoliikenteen tavoittamattomiin. Nettomääräisesti ne siirtyvät sinne eivät toiseksi parhaisiin paikkoihin, koska toiseksi parhaat paikat rakennetaan joka tapauksessa.

2)      Luontoarvoja jää aina alle, rakennetaan minne hyvänsä. Vanhaa rantaviivaa esimerkiksi on koko Suomenlahden rannikon pituudelta. Sillä on täällä erityismerkitystä vain, koska se on lähellä asutusta, joten se, mitä tästä argumentista jää jäljelle, kuuluu kohdan 6) alle.  Kun ympäristöväen mielestä jopa Santahaminan hiekkaiset harjoittelukentät ovat korvaamattoman arvokasta luontoa, koko erityisen arvokkaan luontoarvon argumentti menettää uskottavuutensa.

3)      Absoluuttisesti 2000 asukasta tuo lisää autoliikennettä, mutta kehyskuntiin siroteltuna kyllä paljon enemmän.

4)      No joo.

5)      Aurinkolahteen kyllä saatiin itse maksavia asukkaita.

6)      Tämä on hyvin pätevä argumentti. Omassa ihannekaupunkini on yhtä aikaa tiivis ja harva. Tiiviit korttelit ja kaupunginosien välissä kunnon viheralueita. Vuosaaressa on tämän jälkeenkin paljon viheraluetta, mutta silti tässäkin voisi olla.

7)      Helsingin seudulle on tulossa 25 vuodessa 400 000 asukasta. Kaikki hyvät paikat rakennetaan ja mitä ei rakenneta, hajautuu jonnekin ihan jorpakkoon.

Vuosaaren sosiaalinen tasapaino on opettavainen tarina kunnallisen päätöksenteon lyhytnäköisyydestä.  Aikanaan arava-asuntojen määrästä käytiin pitkää kädenvääntöä, kunnes se määrättiin kotuulliselle tasolle, muistaakseni 40 prosenttiin. Tämä on sinänsä pitkä tarina, joka johti esimerkiksi Helsingin asuntohankinta Oy:n toiminnan räjähdysmäiseen laajentumiseen.  Sitten tuli lama, ja kiinteistölautakunnassa kannettiin suurempaa rakennusliikkeiden menestyksestä. Lautakunta muutti kylmän rauhallisesti omistustontit arava-tonteiksi ja lopputuloksen näemme. Päätökset kulkivat kyllä tonttikohtaisesti valtuuston kautta, mutta koskaan ei kerrottu, ettei lautakunta noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.  Hyvin kallista yritystukea.

Suhtaudun Meri-Rastilan rakentamiseen hyvin ristiriitaisesti. kannallani ei liene enää käytännön merkitystä, koska tämä saattaa olla viimeinen kokoukseni, ellei lautakunnan kokousaikaa pystytä muuttamaan. Lautakunnasta valittiin kolme kansanedustajaa, joille torstai on mahdoton kokouspäivä. Aikamoinen suonenisku, koska tilalle valittavat joudutaan ottamaan niistä, jotka jäivät edellisellä kierroksella ilman mitään paikkaa tai joudutaan tekemään raskas kierrätys.

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodelle 2012

Pöydältä. Ongelmana  on pienten liikennejärjestelyjen saamien rahojen riittämättömyys. Toteuttamatta jäävät varsin hyvät liikenneympäristön parannussuunnitelmat Haagassa, Maunulassa ja Käpylässä. Lautakuntaa sitoo kaupunginhallituksen raamipäätös. Tiedettiinköhän siellä, mitä tehtiin?

Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä

Suunnitelmissa on sata miljoonaa maksava aivan hirvittävä silta. Vaihtoehtona olisi tupalasti kalliimpi, mutta kaupunkiympäristöä säästävä tunneli. Siltaa ei voi hyväksyä.

Temppeliaukion rahoittaminen turistibusseilta

Ympäristöhaitta on kohtuuton, kun bussilla pitää päästä melkein kirkkoon sisälle. Vatikaanissa Pietarin kirkkoon tunkevat joutuvat jättämään bussinsa naapurivaltioon. Bussiyhtiöt ovat kauhuissaan suunnitelmista sinänsä ja siitä, että ne toteutetaan jo tänä vuonna, kun he ovat jo myyneet matkoja.

 

Kommentit

59 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011”

  1. antti kirjoitti 27.4.2011 kello 10:38

    Ei millään pahalla, mutta tuntuu että enemmän saisit aikaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuin eduskunnassa pienen oppositiopuolueen rivijäsenenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sauli kirjoitti 27.4.2011 kello 10:40

    Arabienranta? Heh.

    Itähelsinkiläisenä olen seurannut tyytyväisenä sitä, kuinka metroasemia (Kulosaari, Herttoniemi jne.) kunnostetaan, tontteja rakennetaan ja silti kaikkialla on hyvin tilaa elää ja olla.

    Pyöräteitä pitkin pääsee kaikkialle, Itäkeskukseen, sivukirjastoihin, lähikauppoihin ja Helsigin keskustaan koko matkan Kauppatorille saakka.

    Vuosaaren Urheilutalon laajennus vaikuttaa suoraan meikäläisen elämään. Pojan kanssa käydään siellä pari kertaa kuussa uimassa. Eivät asiat täällä nyt kovin huonosti ole. Heteniityn urheilukentällä käydään treeneissä koko kesä.

    Tornitaloalueet lienevät ainoa mahdollisuus saada tehokkaasti ja nopeasti lisää asuinneliöitä Helsinkiin. Ne voisivat olla uuden ajan “lähiöitä” massoille. Kunhan vain se neliöhinta on sitten edullinen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. migul kirjoitti 27.4.2011 kello 10:56

    Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä

    Nykyisin koko Itäkeskuksen alue on aivan järkettyvässä kunnossa. Kauppakeskus ja motarit halkovat yhtenäistä rakenetta pahasti.Tuo risteys ja siihen liittyvät tiet on vielä järkyttävämpää katsottavaa. Ihmiset kävelevät pientareella ylittäessään pienempiä teitä.Jotain pitäisi tehdä. Ojasta allikkoon. 70 luvun tyylinen motarisilta ihmisten ikkunoiden edessä ei pitäisi olla tätä päivää. Ilmeisesti itäkeskuksen aluetta aiotaan kehittää rakentamalla lisää , kattamalla itävälää yms? Tuo kohta on koko alueen paha silmäpilkku.Järkyttävä motarisilta tuossa kohdassa on suoranaista sabotointia alueen kehittämisen kannalta.Säästetään niin kauan kunnes jotenkin siedettävä ratkaisu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Markku af Heurlin kirjoitti 27.4.2011 kello 11:17

    Tämä on vähäpätöinen yksityiskohta:

    Luin Kare Käyhkön joskus 30-luvull< julkaistua asfaltointiopasta. Siinä olí kuva Huopalhdentien asfaltointityömaalta. Kapea 2-kaistainen tie ja ympärillä metsämaisemaa. Kanttiautot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 11:27

    Pari lisäystä tuohon Länsiväylä-kaduksi:

    Ei ole olemassa mitään pohjatonta liikennekassaa nimeltä valtio, Helsingissä käytettävä valtion liikennerahamäärä on aikalailla vakio. Joko muut hankkeet tai osuudet joustaa jos johonkin siltaan käytetään valtion rahaa.

    Länsiväylän liikennemäärä on Koivusaaren kohdalla 72 100 autoa päivässä, Katajaharjun liittymän jälkeen 61600, sillalla 55 600 ja Porkkalankadulla 68 500. Ja Porkkalankadulla on talot kadun vieressä. Itämerenkatu ja koko Ruoholahti olisi aika ankeaa melualuetta jos ei olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 11:47

    Migul:

    Nykyisin koko Itäkeskuksen alue on aivan järkettyvässä kunnossa. Kauppakeskus ja motarit halkovat yhtenäistä rakenetta pahasti.Tuo risteys ja siihen liittyvät tiet on vielä järkyttävämpää katsottavaa. Ihmiset kävelevät pientareella ylittäessään pienempiä teitä.Jotain pitäisi tehdä. Ojasta allikkoon. 70 luvun tyylinen motarisilta ihmisten ikkunoiden edessä ei pitäisi olla tätä päivää. Ilmeisesti itäkeskuksen aluetta aiotaan kehittää rakentamalla lisää , kattamalla itävälää yms? Tuo kohta on koko alueen paha silmäpilkku.Järkyttävä motarisilta tuossa kohdassa on suoranaista sabotointia alueen kehittämisen kannalta.Säästetään niin kauan kunnes jotenkin siedettävä ratkaisu

    Jep. Voisiko hipit nyt kaivaa banderollit esiin ja ihan vaan yksikertaisesti todeta että ei käy, kun tämä on semmoinen paikka jossa on se täysin perusteltua?

    Miguli perusteli jo miksi se on huono. Lisäksi se niin sanottu halpa ratkaisu maksaa sata miljoonaa euroa. Ainoat perustelut sille on että risteyksen välityskyky ei ole riittävä, varsinkaan joskus 2035 kun sinne pakkaa puoli Östersundomia. Jos tuolla perusteella poltetaan sata miljoonaa per risteys niin keksin juuri miljarditolkulla korjattavia risteyksiä. Mannerheimintien kaikki isommat risteykset, Huopalahdentien risteykset, nykykehityksellä lähes kaikki kehäteiden liittymät… Ne nyt vaan vetää minkä vetää ja korjaamalla ei saa mitään muuta kuin ruuhkaan seuraavaan risteykseen.

    En tiedä mitä on ajatelu kun on mentu piirtämään kaava jossa yhteen motariin risteää toinen motari ja pari-kolme vilkasta katua parin sadan metrin sisään, enkä muuten sivumennen ymmärrä myöskään miksi on rakennettu metroasema meren rantaan kun se puolittaa sen palvelualueen. Äkkiseltään arvelisin että kannattaisi varmaan sulkea niitä pienempiä katuja. Paikkaan myös mahtuisi hyvin suuri liikenneympyrä jonka keskelle voisi rakentaa.

    Tai jotain, mutta prioriteetti pitää olla hyvä ratkaisu kaupunkiympäristön kannalta, ei se että muutama tuhat autoa pääsee vähän nopeammin läpi. Semminkin kun se megaristeyskin menee ilmeisesti tukkoon kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. sehta kirjoitti 27.4.2011 kello 13:28

    Kehä I:n ja Itäväylän risteyksestä: Tuossa on Kehä I:llä noin 500m pätkällä (Kauppakartanonkadun risteyksestä Turunlinnantien risteykseen) neljät liikennevalot. Yhdet valot ovat vain autoille, mutta muista kulkevat myös jalankulkijat ja pyöräilijät. Minusta pitäisi hyväksyä se, että Iäkeskus on omallaa tavallaa todellakin keskustamaista. Ei keskustan läpi tarvitse voida ajaa nopeasti läpi 80 km/h, vaan se kilometrin pätkä, jossa on sitä risteävää liikennettä paljon pitää ajaa hitaammin.

    Näissä malleissa heikennettäisiin Itäkeskusta alueena ja keskuksena kaikkien niiden kannalta, jotka siellä asioivat lähieitäisyydeltä ja parannettaisiin niiden kulku, jotka jatkavat Hämeenlinnanväylille ym. Myös tunnelivaihotehdossa on silta, se on vain lyhyempi ja Itäväylän pohjoispuolella. Siinä pitää sitäpaitsi rakentaa silta Itäväylän yli Visbynkadun kohdalta, mikä ei tekisi alueesta Itäkeskuksen itäpäästä yhtään miellyttävämpää.

    Yhtali-laskelmissa saadaan tietysti suuret voitot kun lasketaan aikasäästöja kohdassa, jossa sillalla tai tunnelilla eliminoituu neljät liikennevalot, mutta ympäristöhaitat eivät näy missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Esa kirjoitti 27.4.2011 kello 13:51

    Isoa liikenneympyrää kannattaisi tosiaan miettiä vaihtoehtona. Sellainen Vihdintien ympyrän kokoinen mahtuisi hyvin tuohon paikkaan, ja sellaisen välityskykykin on jo todella hyvä. Samalla voisi helposti rajoittaa risteävien katujen kääntymissuunita: esim. Itäkadulta ei tarvitsisi voida kääntyä vasemmalle, koska ympyrän kiertämällä pääsisi palaamaan Kehälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.4.2011 kello 14:26

    Meri-Rastilan rantametsän rakentamatta jättäminen ei tarkoita, että vastaava määrä asuntoja olisi hajasijoitettava “nurmijärville”. Helsingistäkin löytyy tilaa, johon voi rakentaa ilman, että olisi tarpeen tuhota luontoarvoja. Kannattaa muistaa , että metsää ja jääkauden muovaamia kallioita ei enää valmisteta.

    Hämmentää myös, miten tehottomasti tonttimaata Helsingissä käytetään. Täällä puhutaan kaupunkirakenteen tiivistämisestä, mutta tosiasiassa kaupunkia levitetään rakentamalla pientalopeltoa ja matalia kerrostaloja. Ainakin minua suututtaa, kun samaan aikaan puhutaan sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä että asumisväljyyden kasvattamisesta ja ihmisten pientalounelmiin vastaamisesta. Espoossa sentään ymmärretään jotain tiivistämisestä. Viime viikolla Helsingin Sanomissa oli juttu Keilaniemeen suunnitelluista asuintornitaloista.

    Meri-Rastilan suunnitelmaa tehtäessä on asukasnäkökulma jätetty kokonaan huomiotta. Kaupunki haluaa rakentaa alueelle, joka on asukkaiden eniten arvostama. Jos asukkailta olisi kysytty, olisi Meri-Rastilasta löytynyt useita mahdollisuuksia tiivistää kaupunkirakennetta siten, että vastustusta hankkeille ei olisi syntynyt.

    Vaikka ulkoilualuetta näyttää kartassa jäävän paljonkin jäljelle, käytännössä rakentaminen tuhoaisi alueen erityisluonnetta hyvinkin laajalti. Toisin kuin Uutela, on Meri-Rastilan ulkoilualue säästynyt aikanaan huvilarakentamiselta ja on kaupunkimetsäksi säilynyt hyvin luonnontilaisena.

    Merirastilalaisena olen kokenut erityisen loukkaavaksi puheet segregaatiosta ja alueen sosiaalisen rakenteen “parantamisesta”. Luulen, että segregaatio on ongelma vain niille, joita se ei kosketa. Me lähiöasukkaat emme istu täällä suremassa sitä, ettei keskuudessamme ole riittävästi hyväosaisia. Monet meistä eivät myöskään koe maahanmuuttajien suurta osuutta ongelmaksi.

    Metsän säilyttäminen on meille asukkaille myös tasa-arvokysymys. Vuosaaressa on toki ulkoilualueita Mustavuoressa ja Uutelassa, mutta niihin on täältä Meri-Rastilasta kilometrien matka.

    Eivätkä kaikki meistä tosiaankaan autoile…

    Ystävällisin terveisin

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jyrki Lohi kirjoitti 27.4.2011 kello 15:03

    Meri-Rastilan rannan rakentamisessa on kyse liikuntaviraston hallinnassa olevan ulkoilupuiston rakentamisesta. Alue on entisen Rastilan kartanon maita. Helsinki osti kartanon v. 1950 liikunta- ja ulkoilutarkoituksiin. Kartanon mailla on nyt Rastilan leirintäalue, Rastilankallion asuntoalue, sekä osa nykyisestä Meri-Rastilan asuntoalueesta. Meri-Rastila kaavoitettiin kokonaisuutena tietoisesti jättämällä nyt kyseessä oleva alue vapaaksi.

    Ehdotettu asuntoalue on huomattavasti laajempi kuin yleiskaavassa 2002 esitetty.

    Vuosaaressa on paljon virkistykseen osoitettuja alueita esim. Uutela ja Kallvikinniemi. Näillä alueilla on kuitenkin vapaata rantaa vain siellä täällä, koska alueita katkaisevat yksityiset tontit ja rakennukset. Rastilan ranta on n. 1200 metriä pitkä täysin rakentamaton ja kaupungin hallinnassa ole ranta-alue. Sellaista toista ei ole Helsingissä.

    Olin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja 1990-luvulla. Silloin Rastilankalliota kaavoitettaessa 1994-1995 virkamiestaho halusi ulottaa rakentamisen Meri-Rastilan ranta-alueella. Ehdotuksestani lautakunta hylkäsi suunnitelman. Olen edelleenkin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Antero Alku kirjoitti 27.4.2011 kello 15:15

    Osmo, jos teillä on pulaa pätevistä ks-lautakunnan jäsenistä, olen käytettävissänne. Paikkasihan on mandaattipaikka, joten ei tarvitse kysyä muilta puolueilta.

    Jos epäilette sopivuuttani – pätevyydestä ei liene epäilystä 😉 – voit kysyä edeltäjiltäsi lautakunnassa, kuinka usein olin eri mieltä lautakunnan vihreiden edustajien kanssa ja poikkesivatko perusteluni joskus vihreistä arvoista. Samaa voinet kysyä nykyisen ympäristölautakunnan osalta.

    Elämässä on aina tehtävä valintoja, kun kaikkea ei voi saada. Nyt on hyvä tilaisuus valita kestävän kaupunkisuunnittelun puolesta.

    Lauttasaaresta ja Itäkeskuksen risteyksestä olen samaa mieltä edellä olevien kommenttien kanssa. Koivusaari on syytä palauttaa valmisteluun siten, että osayleiskaavasta poistetaan siihen kuulumaton pisto Lauttasaareen. Itäkeskuksessa ei tarvita satoja miljoonia ruuhkien siirtämiseen seuraaviin risteyksiin. Kiertoliittymä on hyvä ja halpa ratkaisu. Autoilulle ei tarvita lisää tilaa, jota ei ole. Liikenteen kasvu voidaan hoitaa joukkoliikenteellä. Sille on aina tilaa.

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Metropolix kirjoitti 27.4.2011 kello 15:18

    Kaikkialla muualla on huomattu 70-luvun jälkeen, että jos liikenne alkaa sujua, autoja tulee lisää, kunnes liikenne ruuhkautuu uudestaan. Tai ruuhka siirtyy seuraavaan risteykseen, jota vastaavasti pitää suurentaa jne. Miksi ItäKESKUS pitäisi olla epäkeskustamainen motariliittymä ja miksi haluaisimme sinne suurentuneen välityskyvyn mukanaan tuomana yhä lisää autoliikennettä?
    tehdään pikemminkin autoilu niin hitaaksi, että jokaisen tekee mieli viimeistään Itäkeskuksessa vaihtaa metroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. KariS kirjoitti 27.4.2011 kello 15:29

    Suonenisku? Olisko niinkään. Jos lautakuntaan saadaan vaikkapa Osmoa paremmin kaikkien kaupunkilaisten tarpeet huomioivia ja asumisen kustannuksiin vakavasti suhtautuvia jäseniä, niin tervehdyttävä suonenisku se olisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 15:32

    Helsingistäkin löytyy tilaa, johon voi rakentaa ilman, että olisi tarpeen tuhota luontoarvoja.

    Niin no, se Länsiväylän varsi olisi noin 800 000 kerrosneliötä ja tuo Meri-Rastilan rantsu noin 80 000. Ja se Itiksen silta syö kanssa helposti saman verran rakennusalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.4.2011 kello 15:46

    Vaikka ehdinkin jo kirjoittaa tänne yhden kommentin, lisään vielä lainauksen Helsingin Vihreiden arvoista:

    “Kaupunkilaisille tärkeät viheralueet on suojeltava rakentamiselta ja rannat varattava kaikkien käyttöön. Kaikilla helsinkiläisillä on oikeus lähiviheralueisiin ja hiljaisiin paikkoihin. Kaupungin kadut kaipaavat lisää puita ja vihreyttä.”

    Samoilla linjoilla Helsingin Vihreiden arvojen kanssa on myös Helsingin kaupungin strategiaohjelma, jonka kohdassa 7 todetaan:

    “Periaatteena on myös yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten
    virkistyskäytössä.”

    On vaikea ymmärtää, millaisia alueita nämä arvot ja periaatteet koskisivat, jos niitä ei sovellettaisi myös poikkeuksellisen hienoon ja melko luonnontilaisena säilyneeseen Meri-Rastilan ulkoilualueeseen.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 15:57

    Ode kyseli aikaisemmin että mitäköhän kaupungin hallitus ja valtuusto on ajatellut leikatessaan rahoitusta. Vaje on mun näppituntumala jotain 10 miljoona, tuosta puolet niitä liikennejärjestelyjä malliin liikenneturvallisuuden parantaminen ja toiset puolet olisi hyvä saada Pasilan sillan korjauksen nopeuttamiseen vuodella.

    Minulla on teoria siitä mitä ajateltiin. Budjetissa 2011 (1) Jokeri 2 on HKL:n investointi siinä kuin vaikkapa metroasemien korjaus tai uusien raitiovaunujen hankinta. Mikä on ihan loogista, ihan samaa rahaa nuo väylätkin on. Hankehan on sinänsä liikennehankkeeksi poikkeuksellisen kannattava.

    2011 budjetista jonka valtuusto syksyllä hyväksyi:

    Joukkoliikenteen poikittaisyhteyden Jokeri 2:n (välillä Vuosaari– Myyrmäki) toteuttamisen katujärjestelyihin (6,35 milj. euroa) varaudutaan vuosina 2012–2013. Pääosa investoinnista (Keskuspuiston alittava tunneli ja Kuusmiehentien joukkoliikennekatu) sisältyy HKL-liikelaitoksen investointeihin. Jokeri 2:n kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 48
    milj. euroa, josta Helsingin kustannusosuus on noin 44 milj. euroa

    Sivu 406, kts. myös sivut 404 ja 177, joiden perusteella KSV:n osuus olisi 2012 noin miljoona euroa.

    Mutta nyt Kaupsun käsittelysssä olevassa investointiohjelmassa (2) vuodelle 2012:
    Jokeri 2 tunneli Paloheinästä Kuninkaantammeen 14M€
    Jokeri 2 Kuusmiehentien joukkoliikennekatu 4M€

    Mistäköhän tässä on kyse?

    1) http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/ta-2011-kokonaan.pdf
    2) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04-28_Kslk_11_El/B402F0E8-781B-40D9-999D-2803E302946A/Investointiohjelma_2012.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Nyberg Risto kirjoitti 27.4.2011 kello 16:43

    Meri- Rastilan länsirannan kaavoitus raskaimman vaihtoehdon mukaan asunnoiksi ja liiketiloksi veisi kyllä monen luottamuksen rippeetkin vihreistä. Faktoja on yllinkyllin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Nyberg Risto kirjoitti 27.4.2011 kello 17:17

    En löydä mielipiteistä kahta oleellista asiaa. Toinen on paikallisten asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen. Esim. Kanadassa monilla alueilla täydennysrakentamiseen otetaan alustapitäen jo suunnittelusta lähtien mukaan paikalla asuvat asukkaat. Asiaa on joiltain osin kokeiltu myös Kuninkaantammen kaavoituksessa hyvin tuloksin.
    Toinen mitä en hetikään löytänyt oli lepakot. Nyt on menossa kansainvälinen lepakkovuosi. Kyseisellä alueella asustaa rauhoitetuksi julistettuja lepakkolajeja, joiden häviäminen rakentamisen yhteydessä on selviö. Onko tämä vihreiden lähidemokratiaa ja uhanalaisten lajien suojelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko H kirjoitti 27.4.2011 kello 17:49

    4) Metroaseman läheisyys puoltaa virkistysalueen säilyttämistä, koska näin muutkin voivat päästä joukkoliikenteellä virkistäytymään.

    Paljonkohan tämmöistä metromatkailua oikeasti tapahtuu? Täysin mutu-pohjalta epäilen, että ei juurikaan. Urheiluhalleihin ja ohjattuihin harjoituksiin tms. tietysti matkustetaan, mutta oman havaintoni mukaan lenkille puistoon julkisilla ei juurikaan. Tietty jos Helsinki saisi jonkun kohtauksen ja oikeasti rakentaisi keskustaa lähempänä olevat alueet tiiviisti niin varmaan tuommoinen metroulkoilumahdollisuus tulisi tarpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 17:55

    Voisin vähän puolustaa kaupunkisuunnitelijoita tuohon Meri-Rastilaan liittyen, olkoonkin että en oikein tunne asiaa.

    Yhdellä kuvalla: http://tolkku.blogspot.com/2011/04/miksi-pitaisi-taydennysrakentaa.html

    Kuten siitä näkee niin väestön määrä laskee ennusteiden mukaan useimmilla Helsingin alueilla. Mikä johtuu ihan vaan siitä että asumisväljyys kasvaa, nyt kolmiossa asuu lapsiperhe, seuraavaksi nuoripari. Muuttottappioalueilla ei ole yleensä kovin kivaa asua, samalla tuppaa muuttumaan kaupat, päiväkodit, jne.

    Rastilassa päin tosin kasvaisi, ja se johtunee nimenomaan tuosta lisärakentamisesta.

    Tämänkin takia niitä täydennysrakentamiskohteita haetaan. Tosin tämä ei ole syy rakentaa ihan mihin tahansa.

    Rastilan nurkilla on noita alueita vähän huonosti. Se leirintäalue varmastikin säilyy joten vaihtoehtoina tulee mieleen lähinnä Vuotien ja metroaseman kattaminen (maksaa) tai antaa läheiselle pientaloalueella lisää rakennusoikeutta (hyöty?).

    Ei ole helppoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Vihertävä kirjoitti 27.4.2011 kello 19:08

    Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropoli. Siellä asuvien pitää kestää se, että lähellä ei ehkä ole metsää. Sitä maassamme kyllä riittää.

    Eipä lähimetsänpuute näytä haittaavan Punavuoressa tai Kalliossa.

    Erityisen jakomielistä on se, että samaan aikaan vastustetaan korkeita taloja sekä omakotialueita. Helsingissä olisi edelleen hyvin tilaa molemmille.

    Helsingin kaupungin rakennusvirasto oli pari vuotta sitten Suomen 19. suurin maatila!

    Helsingissä on peltoa 416 hehtaaria! Tuskin tilanne on paljon muuttunut.

    Haloo! Suomessa on paketoitu peltoja iät ajat, mutta Helsinki viljelee kuittaillen EU-maataloustukia. Samaan aikaan valitetaan tonttipulaa.

    Vantaan kaupunki on muuten myös samalla listalla ollen 33. suurin maatila. Peltoa 362 hehtaaria.

    Espoo on vuokrannut peltonsa ulos, mutta kyllä sielläkin viljellään.

    Hämmästyttävällä tavalla erilaiset ryteiköt muuttuvat silmänräpäyksessä “lähivirkistysalueiksi”, jos niitä uhkaa rakentaminen. Nimbyismi kukoistaa!

    Metropolialueelle tarvitaan tiivistä rakentamista. Lyödään aluksi kaikkien vastaisuudessa kaavoitettavien talojen päälle vaikka kuusi lisäkerrosta, niin johan alkaa asuntoja löytyä.

    Tontin osuus hinnasta pienenee ja korkealla olevista asunnoista saa lisäksi paremman hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Olli Vento kirjoitti 27.4.2011 kello 19:14

    Muutama kommentti Meri-Rastilan ulkoilupuiston kohtalosta erityisesti ja kaavoituksesta yleisemminkin:

    1) Keskeistä kaavoituksessa on myös kokonaisharkinta. Jos kyse on yleiskaavoituksesta, on tilanne hyvä katsoa esimerkiksi yleiskaavoituksen sisältövaatimusten kannalta laajemminkin. Toki Osmon päteväksi mainitsema argumentti on minustakin jo yksin riittävä. Muut seikat kallistavat vaakaa yhä enemmän metsän säilyttämisen suuntaan.

    2) Oma käsitykseni on, että suunniteltu ratkaisu tukisi enemmän autoilua kuin raideliikennettä. Tähän liittyvät esimerkiksi seuraavat seikat:

    – Autopaikoilla varustetut asunnot tulisivat Vuosaaren sillan tuntumaan. Jo nyt siltaa pitkin ajetaan yhä enemmän tyhjemmillä henkilöautoilla. Tästä on tutkimustakin.
    – Käytännössä autolla pääsee useampaan paikkaan kuin metrolla. Jos Itä-keskukseen suunniteltu uusi järjestely toteutuu, autoilun mahdollisuudet kasvavat entisestään.
    – Jo nyt metroon saattaa päästä ruuhka-aikaan seisomaan Rastilasta. Metrokaan ei vedä määräänsä enempää. Myös automaattimetron mahdollisuudet ovat rajalliset.

    3) Esimerkiksi metro-radan päälle rakentaminen olisi aitoa tiivistämistä. Kun tätä suunnitellaan muualle Itä-Helsinkiin, olisi malli toimiva Rastilassakin. Tämä sopisi metsään rakentamista paremmin myös kaavoituksen yleisiin periaatteisiin.

    4) Metsän vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat tutkitusti ilmeiset. Metsässä oleskelu vähentää terveyskuluja.

    5) Jos suunnittelualue rakennetaan, ei jäljelle jäävä metsä käsitykseni mukaan säily niin hyvin kuin toisinaan oletetaan. Kallioiden louhiminen muuttaa veden kulkua. Valaistusolotkin muuttuisivat. Miten korpimaasto kestäisi näitä muutoksia? Lisäksi varsinainen metsäluonto tarvitsee säilyäkseen riittävän kokoisen metsän.

    6) Toki kansainvälinen lepakkovuosikin olisi hyvä muistaa.

    Tuumi: Olli Vento

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 19:34

    2) Oma käsitykseni on, että suunniteltu ratkaisu tukisi enemmän autoilua kuin raideliikennettä

    Siis kuinka? Vertaatko vaihtoehtoa nyt siihen, että nuo 2000 asukasta siirretään muualle vai siihen, ettei heitä ole?

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Shakeem kirjoitti 27.4.2011 kello 20:04

    Miksi tuossa Meri-Rastilan suunnitelmassa osan asuinalueesta on oltava tuolla keskellä metsikköä omana saarekkeenaan? Kompromissina voisi jättää saarekkeen pois ja rakentaa vain tuon metroaseman kupeen.

    Hyvä tieto Jyrki Lohelta puheena olevan maa-alueen historiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tapani Aarnio kirjoitti 27.4.2011 kello 20:10

    Hei!
    Rakentamisellakin tulee joskus kriittinen raja vastaan. Alueet eivät ole luonto- ja virkistysarvoiltaan samanlaisia. Vuosaari on saanut kyllä osansa rakentamisesta, mutta ei palveluista. Uudet asunnot eivät lisää alueen arvostusta, päinvastoin, kynnelle kykenevät etsivät luontoarvot sietokynnyksen (liikenteen lisääntyminen + luonnon pilaantuminen) muualta. Vuosaari on osa metropolia, tietty, kaskun ei sitten esim. Töölööseen tai Katajanokalle esitetä tornitaloja työpaikkojen ääreen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 22:08

    Katajanokalle voisi esittää tornitaloja hyvinkin. Hernesaareen ja Jätkäsaareen kaupsu on jo laittanutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko Särelä kirjoitti 27.4.2011 kello 20:14

    Lokaalisti Vuosaaressa autoilu varmasti lisääntyisi tuon myötä. “Globaalisti” Helsingin metropolialueella tuolla lienee autoilua vähentävä vaikutus.

    Täytyy sanoa, että juuri tällaisissa en kadehdi päättäjän osaa. Vastakkain on luontoarvot ja luontoarvot, joiden välillä pitäisi osata päättää tai tasapainoilla.

    Osaako joku sanoa, missä käytössä se niemenkärki on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Maria Laiho kirjoitti 27.4.2011 kello 20:21

    Hieman lisää pohdintaa Meri-Rastilasta:
    2) Ja lisäksi alueella on yksi harvoista kaupungin luonnontilaisista lähimetsistä.
    4) Aurinkolahti on todella kaukana Meri-Rastilan ydinalueesta. Esimerkiksi Ramsinniemeä oli vaikea saada myytyä asuntoja Meri-Rastilan maineen takia. Kaavoittaja ei missään tapauksessa päätä minkälaisia asuntoja alueelle tulee.
    Tämän lisäksi kovan rahan asunnon omistajat käyttävät yksityisautoja, niin kuin Ramsinniemiläisetkin. Jos on varaa ostaa kallis asunto, niin on varaa myös käyttää autoa.
    6) Meri-Rastilan sosiaaliset ongelmat eivät vähene ainakaan sillä, että meiltä asukkailta viedään psyykkisestä ja fyysisesti tärkeä viheralue pois päinvastoin asukkaiden lisääntyminen lisää myös alueen ongelmia.
    7) Helsingin Sanomat 31.10. kertoi, että pääkaupunkiseudulla olevan tällä hetkellä 25000 asuntoa tyhjillään. Noin neljännes näistä sijaitsee Helsingin kantakaupungissa tai sen lähituntumassa. Taloussanomat kertoi 20.9., että toimitiloja on tyhjänä pääkaupunkiseudulla 1,1 miljoonaa neliötä. Lisäksi jo kaavoitettua aluetta on paljon rakentamatta ja kaavoittamatta. Miksi näitä tiloja ei perusteellisesti tutkijta ensin ennnenkuin ruvetaan viheralueita kaavoittamaan. Kummallista on myös se, että 2/3 asuntorakentamisesta menee asumisväljyyden kasvastamiseen, kun kerran on kyse eläkeläisvaltaisesta kaupungissa, jossa ehkävä voisi vaikka vanhuksia kannustaa, ei toki pakottaa, kohden pienempiä asuntoja.

    Lisäksi:
    Maakuntakaavassa on alue merkitty tärkeäksi virkistysalueeksi. Mihin tämä tärkeys nyt yhtäkkiä katoaa? Yleiskaavahan ei saa olla maakuntakaavan vastainen. Missä kohtaa porsaanreikä on? Olisi mielenkiintoista tietää.

    Ylipäätänsä 400 000 uutta asukasta vaikuttaa aika päättömältä määrältä. Ennusteet on ennusteita. Ihmettelen vain, että mistä nämä kaikki uudet suomalaiset niin ahkarasti sikiävät, kun koko Suomi on täynnä muitakin kasvukeskuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 22:07

    25000 ausntoa tyhjillään tarkoittaa asuntoa, joissa kukaan ei ole kirjoilla koska
    a) on kirjoissa Tallinnassa (muka)
    b) on työkeikalla Brysselissä
    c) asuu muualla ja keikkailee Helsingissä.

    Asuntoja, joka oven avaamisen jälkeen näyttää tyhjältä, ei juuri ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.4.2011 kello 20:41

    Meri-Rastilan rakennussuunnitelmaa voisi verrata esim. Aurinkolahteen, joka sijaitsee aivan Vuosaaren metroaseman vieressä, mutta jonka asukkaiden pääasiallinen kulkutapa on henkilöauto.

    Jos Meri-Rastilan rantametsään rakennettaisiin, alueen asukkaat todennäköisesti ajaisivat autolla jo siitäkin syystä, että Rastilan asemalta on epämukava nousta metroon ruuhka-aikana, koska riski joutua seisomaan on iso. Monet merirastilalaiset ajavatkin 96:lla Vuosaaren asemalle varmistaakseen itselleen istumapaikan metrossa. Metron automatisointikaan ei tule työmatkaliikenteen aikaan lisäämään vaunujen määrää.

    Asuin pitkään Kalliossa. Siellä lähimetsän puute ei haitannut, koska perheettömänä pystyin pyörällä ajamaan kymmenessä minuutissa Keskuspuistoon tai Vanhankaupunginlahdelle. Meri-Rastilassa asuu enimmäkseen lapsiperheitä, joille lähivirkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä.

    Alue on kyllä sen verran hieno, että puolustaisin sitä, vaikka asuisin muuallakin, jos sattuisin tietämään sen olemassaolosta.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ville kirjoitti 27.4.2011 kello 21:12

    Hanna-Leena Ylinen: “Hämmentää myös, miten tehottomasti tonttimaata Helsingissä käytetään. Täällä puhutaan kaupunkirakenteen tiivistämisestä, mutta tosiasiassa kaupunkia levitetään rakentamalla pientalopeltoa ja matalia kerrostaloja. ”

    Olen samaa mieltä tässä asiassa: kaikki viime vuosina tehdyt kaavat ovat liian tehottomia – ihan kuin kaavoittajilla olisi käytettävissään liian paljon maata, kun sitä voi niin tuhlailevasti käyttää… Ja korkeita kerrostalojahan Helsingissä ei ole ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Olli Vento kirjoitti 27.4.2011 kello 21:13

    Miksikö Meri-Rastilan länsirannan suunnitelma tukee mielestäni enemmän autoilua kuin raideliikennettä?

    Koen, että tarjolla on monen muuttujan yhtälö. En ehkä vertaisi ensisijaisesti mitään kahta tiettyä ratkaisua. Hahmotan vielä näkemystäni hieman lisää:

    1) Jos nyt suunniteltu ratkaisu toteutetaan, tulos olisi mielestäni raideliikenteen kannalta heikompi kuin ratkaisussa, jossa rakennettaisiin tiiviisti metroradan päälle ilman autopaikkoja.

    2)Jotta raiteita suosittaisiin kunnolla, tarvittaisiin nykyistä monipuolisempi raideliikenne. Junalla pitäisi päästä helposti moneen suuntaan. Pikaraitiotie olisi hyvä täydentäjä.

    3) Nyt auto vie nopeammin useampaan paikkaan ja Itä-keskukseen tulossa oleva uusi järjestely tukee henkilöautoilua vieläkin enemmän.

    4) Pitäisi päästä yhä enemmän siihen, että keskeisesti toisiinsa liittyvät paketin osat arvioidaan kerralla. Esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistäminen, toimivaa kokonaisuutta tukevat viheralueet ja uudet raideliikenteen ratkaisut olisi hyvä saada vaakakuppeihin yhtä aikaa.

    5) Yhä enemmän pitäisi toki päästä uudenlaiseen kaupunkielämän malliin, jossa tarvitsisi liikkua kauas kotoa nykyistä vähemmän. Kaavoituksesta olisi hyvä löytää apuja tähän, mutta muitakin konsteja toki tarvitaan.

    T: Olli Vento

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Matti Lipponen kirjoitti 27.4.2011 kello 21:26

    Kuten Jyrki Lohi jo edellä huomautti, Meri-Rastilan ulkoilualue ei ole mikään joutava radanvarsiryteikkö, vaan jo 60 vuotta helsinkiläisten käytössä ollut perinteikäs merellinen ulkoilumaasto, jonka tuhoaminen olisi harvinaisen lyhytnäköinen ja typerä teko.

    Meri-Rastilan ulkoilualueelle rakentamista ehdottava uusi osayleiskaavaluonnos on myös voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen.

    Maakuntakaava tulisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ainakin siltä osin kuin uusi luonnos ylittää Yleiskaava 2002:n rajauksen.

    Vuonna 2006 hyväksytyssä maakuntakaavassa koko nykyinen Meri-Rastilan ulkoilualue on merkitty virkistysalueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville kirjoitti 27.4.2011 kello 21:29

    Maa on liian halpaa Suomessa. Siksi rakennusliikkeetkään eivät pääsääntöisesti halua että kaavoitetaan tontteja, joille voisi rakentaa yli 8-kerroksisia taloja, koska näihin määräysten mukaan pitää tehdä kaksi porrashuonetta, mikä nostaa ehkä prosentin tai kaksi rakentamiskuluja. Hullua tässä on, että maan hinta määräytyy rakentamisoikeuden mukaan, eli rakennuttaja pyytää kaavoittamaan tontteja, joilla voi optimoida voittonsa – yhdyskuntarakenteesta ja välillisistä vaikutuksista ei niin väliä. Tämä on yhtä älytöntä kuin se, että aikoinaan pilari-palkki-rakentamisen sijaan asuintalot päätettiin tehdä kantavista elementtiseinistä (mikä estää tehokkaasti muutostyöt myöhemmin) – koska sillä säästettiin alle 0,5 prosenttia, jos oikein muistan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Daniel Federley kirjoitti 27.4.2011 kello 22:21

    Meri-Rastilasta voi muodostua hyvinkin merkittävä ennakkotapaus: ensin tehdään metroasema keskelle ei-mitään, virkistysalueelle tai sen kupeeseen, ja sitten pitäisi saada metroasemalle käyttäjiä. Kummat arvot voittavat: joukkoliikenneyhteyksien varrelle rakentaminen vai luonnon säilyttäminen?

    Helsingin Kaukoitä tulee toistamaan saman näytelmän vielä monta kertaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 23:46

    Kulunvalvonnan uudistus, tuotenimi automaattimetro, lisää kapasiteettia kolmanneksella jos kahden (neljän haaroilla) minuutin vuoroväliin päästään. Näin siksi että junien määrä tuplaantuu, mutta junat lyhenee samalla kolmanneksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kimmo kirjoitti 28.4.2011 kello 0:10

    Temppeliaukion rahoittaminen turistibusseilta

    Ympäristöhaitta on kohtuuton, kun bussilla pitää päästä melkein kirkkoon sisälle. Vatikaanissa Pietarin kirkkoon tunkevat joutuvat jättämään bussinsa naapurivaltioon. Bussiyhtiöt ovat kauhuissaan suunnitelmista sinänsä ja siitä, että ne toteutetaan jo tänä vuonna, kun he ovat jo myyneet matkoja.

    Mikä ihmeen ympäristöhaitta turistibussi on, kun samaan aikaan korttelin toista puolta sahaa sadat kaupunki- ja kaukoliikenteen bussit?
    Ainahan tuonne mäkeen voi vetää ratikkakiskot, jos liikennevälineen malli on väärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2011 kello 7:49

    Kimmo, Käypä joskus katsomassa sitä bussikaaosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Olli Vento kirjoitti 28.4.2011 kello 0:11

    Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohta 4.4 kallistaa mielestäni asetelmaa vahvasti Meri-Rastilan metsän säilyttämisen suuntaan. Jakson aiheena on “Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat”.

    On esimerkiksi otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Meri-Rastilan metsä on harvinaisen yhtenäinen luontoalue Helsingissä.

    T: Olli Vento

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Mikko H kirjoitti 28.4.2011 kello 1:04

    Hanna-Leena Ylinen

    Metron automatisointikaan ei tule työmatkaliikenteen aikaan lisäämään vaunujen määrää.

    Helsingin metron junat tulevat nimenomaan lyhenemään, ei automaation, vaan Länsimetron takia. Länsimetron asemat on ilmeisesti rahansäästötarkoituksessa päätetty rakentaa 90-metrisiksi, jolloin niille mahtuu pysähtymään ainoastaan neljän vaunun mittainen juna nykyisten pisimmillään 6-vaunuisten sijasta. Uuden kulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus mahdollistaa vuorovälin tihentäminen ja sitä kautta kapasiteetin kasvattaminen nykytilanteeseen verrattuna junien lyhenemisestä huolimatta. Silti lyhyet tunneliasemat (Länsimetrossa kun ei ole mitään pinnalla) aiheuttavat kapasiteettirajoituksen, jonka korjaaminen jälkikäteen on huikean kallista jos tarvetta sattuisi ilmenemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. AM kirjoitti 28.4.2011 kello 9:15

    “Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropoli. Siellä asuvien pitää kestää se, että lähellä ei ehkä ole metsää. Sitä maassamme kyllä riittää.”

    Niinkuin missä sitä metsää sitten on? Anna koordinaatit niin käyn katsomassa. Esimerkiksi Helsingin keskuspuistossa on tällä hetkellä enemmän metsää kuin 200 km säteellä Oulusta. Luonnontilainen metsä on Suomessa niin harvinaista, että kaikki esiintymät pitäisi säilyttää. Nytkin on jo havaittavissa huolestuttava ilmiö, että ihmiset eivät erota toisistaan metsää ja selluviljelmää / tienvarren kulissimetsikköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Metropolix kirjoitti 28.4.2011 kello 10:03

    Tällä kommentointipalstalla ei nyt riittävästi mietitä mitä tapahtuu jos jokainen Meri-Rastilaa vastaava täydennyskaava yksi kerrallaan (kuten Pohjois-Vuosaari jokin aika sitten) kaadetaan muka vihreyteen vedoten. Koettakaa hahmottaa, että tälle seudulle on tulossa yli 400 000 ihmistä lisää 2035 mennessä (HSY:n raporteista luettua). Mikäli heitä ei tehokkaasti asuteta metron ja junan varteen niin nurmijärviin tulee 300 000 autoa lisää ja Itäkeskuksen kaamean liikennesotkun kaltaisia hirviöitä tarvitaan ainakin sata lisää. Jokainen joukkoliikenteeseen kytkeytyvä asuinalue on ehdottoman tarpeellinen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tpyyluoma kirjoitti 28.4.2011 kello 10:11

    Siitä Itiksestä, kun on annettu tehtävänanto parantaa liikenteen läpiajoa niin sitä saa mitä tilaa. Tehtävänanto eli tavoite on vaan väärä, pitäisi mennä tärkeysjärjestyksessä niin että kehitään Itäkeskusta ihan oikeana keskustana. Tuo tarkoittaa että ei käytetä holtittomasti maata tieliikenteeseen, huolehditaan siitä että jalan pääsee liikkumaan sujuvasti, ihan niin kuin keskustassa. Mitä jos joku ehdottaisi Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteykseen vastaavaa viritystä?

    Toissijainen tavoite on että kauppakeskuksiin ja tonteille pääsee ajamaan sujuvasti, ja vasta kolmas asia läpiajo.

    Esa:

    Isoa liikenneympyrää kannattaisi tosiaan miettiä vaihtoehtona. Sellainen Vihdintien ympyrän kokoinen mahtuisi hyvin tuohon paikkaan, ja sellaisen välityskykykin on jo todella hyvä.

    Vilkaise ilmakuvasta, sinne mahtuu huomattavasti paljon isompi liikenneympyrä. Jonka keskelle voi sitten vaikka rakentaa jotain.

    Samalla voisi helposti rajoittaa risteävien katujen kääntymissuunita: esim. Itäkadulta ei tarvitsisi voida kääntyä vasemmalle, koska ympyrän kiertämällä pääsisi palaamaan Kehälle.

    Jep. Ja Itäkatu voisi olla vaikka yksisuuntainen keskustaan päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Maria Laiho kirjoitti 28.4.2011 kello 11:29

    Edelleen Meri-Rastilaa:
    Helsingin kaupungin strategiaohjelmassahan 2009-2012 todetaan, että
    2 Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan
    -Terveyden edistämistä tehostetaan
    -Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan
    -Ikääntyvien asukkaiden toimintakyvyn säilymistä edistetään
    -Syrjäytymistä ehkäistään
    6. Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäristön monipuolisuus turvataan

    Ainakaan nuo yllämainitut kohdat eivät toteudu, jos lähimetsä tuhotaan. Meri-Rastilan asukkaita tietysti auttaa kun ilmainen ja tärkeä liikuntapaikka viedään ja tilalle tuodaan terveitä ja punaposkisia sekä ilmeisen varakkaita asukkaita, joita näköjään kaupunkisuunnittelijoiden mielestä ihailemme niin, että laatumme kohenee huimasti, ja Meri-Rastilan sosiaaliset ongelmat kertakaikkisesti taianomaisesti katoavat. Tosin en tiedä, että onko meillä enemmän ongelmia kuin muuallakaan. Onko se vain lopulta lehdistön luoma myytti?

    Mikko H. ihmetteli, että kuinka moni tulee metrolla virkistäytymään. Moni tulee. Repussa termari ja voileipiä ja suunta innokkaasti kohden Meri-Rastilan virkistysalueita. Matka on helppo ja nopea varsinkin radan varren asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Maria Laiho kirjoitti 28.4.2011 kello 11:44

    Metropolix: 400 000 ihmistä tulevaisuudessa ei ole faktaa vaan toistaiseksi fiktiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Autoilijajalankulkija kirjoitti 28.4.2011 kello 11:59

    Vihreiden kannattaisi muuten jatkossa pysytellä kaukana NIMBY:istä jotka “lähidemokratiaan” ja keksittyihin luontoarvoihin vedoten pyrkivät eristäytymään omaan kuvitteelliseen onnelaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 28.4.2011 kello 13:18

    Jyrki Lohi kirjoitti:

    “Olin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja 1990-luvulla. Silloin Rastilankalliota kaavoitettaessa 1994-1995 virkamiestaho halusi ulottaa rakentamisen Meri-Rastilan ranta-alueella. Ehdotuksestani lautakunta hylkäsi suunnitelman. Olen edelleenkin samaa mieltä.”

    Tämä osoittaa sen, miten epäreilua kilpailu luontoalueiden säilyttämisen ja rakentamisen välillä on. Me, jotka puolustamme kaupunkimetsiä, pelaamme koko ajan veitsi kurkulla finaalia, sillä meille tappio on heti lopullinen. Rakentamista haluavat voivat hävittyään huilata hetken ja aloittaa kisan taas alusta.

    Se, että näin ison lähiön asukkaita ei ole suunnitelmia tehtäessä edes haluttu kuunnella, osoittaa, että systeemissä on jotain vikaa. Luottamukseni demokratian toimivuuteen ei tähänkään asti ole ollut kovin iso, mutta jos päätös rakentamisesta tehdään, menetän siitä viimeisetkin rippeet.

    Ehkä Vuosaaren pitäisi ryhtyä itsenäiseksi ja erota Helsingistä.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Metropolix kirjoitti 28.4.2011 kello 13:26

    Maria Laiho: Jos ennusteita ei tehdä, ei pystytä varautumaan. Miksi epäilet ennustetta ja mihin epäilysi perustuu? Onko sinulla esittää jokin luotettavampi luku tai viittaus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kimmo kirjoitti 28.4.2011 kello 13:34

    Itäkeskuksen liikennekaaos on puun ja jonkun kovan välissä. Alueelle on rakennettu suuri määrä kauppakeskuksia, joista viimeisin, “Mega-Prisma”, vaati kaikki omat väylänsä parkkitaloon. Samaan aikaan Itäkeskus on Helsingin tärkeämpiä bussiliikenteen keskittymiä, jossa yksin bussien määrä aiheuttaa jonoja.

    Siitä vaan sitten supistamaan väyliä… On vähän myöhäistä, kun vetelät on jo housuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Elina kirjoitti 28.4.2011 kello 13:58

    Mikä ihmeen ympäristöhaitta turistibussi on, kun samaan aikaan korttelin toista puolta sahaa sadat kaupunki- ja kaukoliikenteen bussit?

    Kotiovella viisitoista tyhjäkäynnillä saastetta tupruttavaa bussia on ympäristöhaitta.

    Vai miten itse määrittelet ympäristöhaitan?

    Saasteiden lisäksi suhteellisen kapeilla kaduilla peruuttelevat bussit ovat turvallisuusriski ja esteettinen vaikutelma on perin huono. Tämä on tietysti makuasia, mutta itse en halua katsella ikkunastani bussivarikkoa. Semminkin, kun asunnosta on maksanut miljoonan.

    En asu itse enää Temppeliaukiolla, mutta olen asunut (lapsuuden kodissa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. JukkaA kirjoitti 28.4.2011 kello 14:06

    Meri-Rastila on taas esimerkki siitä miten minnekään Helsingissä ei voi rakentaa ilman paikallista nimbyilyä. Rakentamista vastustavat argumentit ovat sinällään ihan päteviä (lepakkovuodesta en tosin ole niin varma), eikä niitä tässä kannata ruveta ruotimaan, nimbyt kuitenkin tuottavat vasta-vasta-argumentteja pohjattomasti.

    Mutta kuitenkin, katsokaa Helsingin karttaa, ja ihmetelkää miten Vuosaaressa on jo kaksi ainutlaatuista ja hienoa ulkoilualuetta, joista muut voivat olla kateellisia: Uutela ja Kallvikin niemi. Ja kolmantena Mustavuori. Nämäkö ei nyt riitä, vaan tarvitaan vielä Metroaseman viereinen metsikkökin ulkoilua varten? En ymmärrä.

    Kaupungin päättäjien on ajateltava Helsingin nykyisten ja tulevien asukkaiden kokonaisetua, ja se ikävä kyllä ei ole metsikön säilyttäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 28.4.2011 kello 16:51

    Minusta on outoa, että merirastilalaisia syytetään nimbyilystä, kun olemme monta kertaa yrittäneet esittää lähiöstämme vaihtoehtoisia paikkoja rakentamiselle. Voisiko kaikista suurin nimby ollakin Kaupunkisuunnitteluvirasto, joka vahtii omaa kaavoitustonttiaan eikä ole halukas aidosti keskustelemaan asukkaiden kanssa? (Muodolliset kuulemiset virasto on toki pitänyt.)

    On myös kummallista vedota siihen, että Vuosaareen jäisi muita luontoalueita. Tämä on iso lähiö ja etäisyydet ovat täällä aidosti pitkiä. Mustavuoreen on Meri-Rastilasta lähemmäs kymmenen kilometriä ja Uutelaankin joitakin kilometrejä. Kallahdenniemi on kyllä lähellä, mutta sinne ei lapsiperheillä ole kävellen tai pyörällä turvallista reittiä runsaan autoilun vuoksi, sillä tie on kapea ja kevyenliikenteen väylä puuttuu. Sitä paitsi Kallahdenniemi on jo nyt melkein puhki kulunut rankasta käytöstä.

    Miksi suunnitellaan niin, että merirastilalaisten pitäisi jatkossa ulkoilla automatkan päässä, kun samalla väitetään, että autoilua olisi tarkoitus vähentää?

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. eija a. kirjoitti 28.4.2011 kello 17:38

    Meri-Rastilan länsiranta on jätettävä rakentamatta, koska asunnot n. 2000 ihmiselle eivät missään suhteessa korvaa menetettyä luontoaluetta. Helsinkiläiset tarvitsevat tällaisen yhtenäisen, arvokkaita luontokohteita sisältävän metsäalueen virkistyskäyttöön. Metsällä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, mikä on erityisesti näin YK:n metsänsuojeluvuotena otettava huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Maria Laiho kirjoitti 28.4.2011 kello 18:58

    Metropolix: ennusteet eivät ole koskaan luotettavia. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.
    Yksi hyvä tapa on katsoa menneisyyttä ja tehdä sitten arvio tulevaisuudesta. Mutta kukaanhan ei todellista tilannetta tiedä. Parasta olisi esittää vaikka erilaisia tulevaisuuden ennusteita, joistakin keskeisistä muuttujista. Vaikka miten vaikuttaa vaikka elinkeinorakenteen raju muutos, ikärakenteen muutokset, eläkeläisten muuttohalut pois pääkaupunkisedulta, valtion hallinnon muuttohalut maaseudulle yms.. Eli vastaus on, että ei ole esittää.

    Jokainen maakunta kun miettii olevansa kasvukeskus, niin olisi kiva laskea yhteen kaikkien maakuntien kasvuhaaveet ja mikäköhän siinä lopulta olisi lopulta Suomen lopullinen väkiluku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Maria Laiho kirjoitti 28.4.2011 kello 19:11

    Autoilijajalankulkija:
    Luontoarvot eivät ole mitenkään keksitty, kyllä ne on ihan arvioitu vuosien varrella.
    Tringan lausunto asiasta:
    http://www.tringa.fi/fi/images/tiedosto/Suojelu/2010-lausunto-meri-rastilan-oyk-tringa.pdf
    Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Helsingin ympäristösuojeluyhdistyksen sekä Suomen ladun lausunto asiasta:
    http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/Meri-Rastilan_OYK_lausunto_helsy_UYSP_Hgin_latu_091210.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Turkka Louekari kirjoitti 28.4.2011 kello 20:10

    Meri-Rastilan metsä todella on poikkeuksellisen kaunis päästä päähän. (Kotisivullani pari kuvaa.) Sinne olisi hullua rakentaa. Kuitenkin sen pohjoispää on kalliin metroaseman kyljessä, ja asunnoista on pulaa. Olisi hullua olla rakentamatta.

    En katso suunnitelmaa hyvällä tällaisenaan. Toivoisin, että melkein koko metsä säästettäisiin, mutta metron viereen rakennettaisiin pilvenpiirtäjiä. Paikka merkittävän sillan kupeessa olisi niille luonteva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 29.4.2011 kello 13:04

    Turkka Louekari kirjoitti:

    “En katso suunnitelmaa hyvällä tällaisenaan. Toivoisin, että melkein koko metsä säästettäisiin, mutta metron viereen rakennettaisiin pilvenpiirtäjiä. Paikka merkittävän sillan kupeessa olisi niille luonteva.”

    Olen melkein samaa mieltä, jos Meri-Rastilaan rakennetaan, on rakennettava tornitaloja. Ei ole mitään järkeä tuhlata maata mataliin taloihin ja saman tien aloittaa uutta itkua siitä, että metropolin on kasvettava.

    Mutta paikka ulkoilualueen reunassa on väärä, kallioita louhimalla tuhottaisiin Litorinameren aikainen muinaisranta. Korkea kallio on merirastilalaisille erittäin tärkeä. Se on myös Vuosaaren paras pulkkamäki. Lisäksi nykyinen rakennustapa (joka vaikutuksiltaan muistuttaa sodankäyntiä) tuhoaisi metsäluontoa laajemmalti.

    Ehkä olisi hyvä herättää keskustelua myös rakennustekniikasta. Miksi nykyään rakennetaan niin, että jätetään maastoon ikuisesti pysyvät jäljet? Kallahden peruskoulun lähellä paloi vuosi sitten huvila, joka purettiin. Enää paikasta ei edes arvaisi, että siinä on aiemmin ollut rakennus. Myös kerrostaloja on mahdollista rakentaa maaston muotoja kunnioittaen. Näin tehtiin usein vielä 70-luvulla.

    Mutta niihin torneihin. Monet merirastilalaiset ovat ehdottaneet tornitaloa ostoskeskuksen tuntumaan, samoin on toivottu metroradan päälle rakennettavia asuintorneja. Pyöreitä taloja rakentamalla (kuten Turun Ylioppilaskylässä ja nyt Espoon Keilaniemen suunnitelmissa) on kaupunkia mahdollista tiivistää pienillekin tonteille.

    Mutta Kaupunkisuunnitteluvirasto ei syty ehdottamallemme tiivistämiselle. Se tuntuu tiivistämisen sijaan haluavan levittää kaupunkirakennetta.

    Hanna-Leena Ylinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Simo Melenius kirjoitti 29.4.2011 kello 14:28

    Itäkeskuksesta pitäisi ehdottomasti saada ne autoväylät pois kokonaan tai edes maan alle. Tällöin Itiksellä olisi edes mahdollisuus muuttua jonkinlaiseksi ihmisläheiseksi keskukseksi.

    Itäkeskus on nykyisellään omituinen sekasikiö: se on kuin tyypillinen moottoritiesolmun kauppakeskus, mutta jonne kulkee metro suoraan keskustasta. Samanlaisen hybridin saisi aikaan vetämällä metron Vantaalle Jumbon kauppakeskukseen.

    Järkyttävän kokoiset kauppakeskusrakennukset kummallakin puolen väylää ja iso Prisma ilman sisäänkäyntejä rakennuksen edustalla aiheuttavat sen, että alue on autojen aluetta, ei ihmisten. Itiksen ytimessä on kilometritolkulla teitä, joita reunustavat kauppalaatikoiden betoni- ja peltiverhoillut seinät satunnaisten lukittujen huolto-ovien ryydittämänä. Sellaisia siis, joista sopii kiiruhtaa autolla ohi lähimpään parkkihalliin, mutta joita kukaan ei halua kävellä, kun joutuu tallustamaan 10 minuuttia ilman, että määränpää mitenkään lähenee.

    Motaritunneleita on riittänyt Leppävaaraan ja muuallekin viime vuosina, joten Itäkeskuksen kohdalla maan alle vietävä liikenne olisi vähimmäisratkaisu. Jos se vielä onnistuisi, pitäisi silti olla paljon mielikuvitusta, että vapautuneet autoväylät saataisiin jotenkin muutettua ihmismäisiksi ympäristöiksi. Kahden ison ikkunattoman laatikon väliin ei oikein kannattaisi kävelykortteliakaan rakentaa, ja niitä laatikoitakaan ei enää jälkikäteen voi upottaa maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Risto Hakoila kirjoitti 13.5.2011 kello 22:38

    Meri-Rastilasta:Katsoin juuri, että kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt 12.5. uudestaan osayleiskaavaluonnosta, joka laitettiin pöydälle 28.4. Pöytäkirja tulee aikanaan, mutta päätöstiedote on jo verkkosivulla. Lautakunta näyttää haluavan:
    – esitettyjä rakentamismääriä
    – rantaa mahdollisuuksien mukaan esitettyä laajemmin virkistyskäyttöön
    – tarvittaessa tiiviimpää “massoittelua” rakennuksia korottamalla

    Erinomaista, että rakentamista puolletaan. Mielestäni erittäin järkevää, vaikka asunkin aivan kaava-alueen viesessä ja siten saan aikanaan osani rakentamismelusta. Saa tosin nähdä, miltä korkeampi rakennuskanta sitten aikanaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa havainnekuvissa näyttää. Harmi sinällään, että ehdotukset eivät nykyisessä versiossaan menneet läpi lautakunnasta. Hieman pelkään kannanottojen vähentävän merellistä houkuttelevuutta, mikä lienee potentiaalisille uusille asukkaille tärkeä näkökohta.

    Tiedotteen teksti lainattuna:
    “lautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uudestaan maankäytön ratkaisuja, kaava-alueen rajauksia ja massoittelua myös rakennusten korkeutta nostamalla. Kuitenkin niin, että valmistelussa pyritään lähtökohtaisesti esitetyn mukaisiin rakennusoikeuksiin. Valmistelussa tarkastellaan myös mahdollisuus säilyttää ranta-alueita esitettyä selvästi laajemmin virkistyskäytössä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus