Eduskunnan järjestäytymisestä

Vihreä ryh­mä jakoi tänään valiokun­ta­paikkansa. Min­un osal­leni tuli Val­tio­varain­valiokun­ta ja Hallinto­valiokun­ta. Hallinto­valiokun­taan halusin sik­si, että edessä on (toiv­ot­tavasti) merkit­tävä kun­tau­ud­is­tus. Tämä on ehkä tämän vaa­likau­den tärkein uud­is­tus. Sen sijaan en ole hirveän innos­tunut päät­tämään ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta tai poli­isi­a­sioista, mut­ta ne tuli­vat mukana paketis­sa. Niin tuli valiokun­nan puheen­jo­hta­jakin. Draa­ma jatkuu. Hallinto­valiokun­nan puheen­jo­hta­jak­si on tulos­sa Jus­si Halla-aho.

Näi­den valiokun­tien työstä tulen siis blogilla ker­tomaan niis­sä rajois­sa kuin laki sal­lii. Valiokun­tatyö on suun­nilleen yhtä julk­ista kuin lautakuntatyö.

Edessäni näyt­täisi ole­van ero kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta, kos­ka sen kok­ou­sai­ka torstai klo 15 ei sovi eduskun­nan työryt­mi­in. En kuitenkaan jät­tänyt eron­pyyn­töäni vielä tänään, sil­lä asi­aan yritetään löytää ratkaisua. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta nimit­täin men­estyi vaaleis­sa paljon perus­suo­ma­laisia parem­min. Val­i­tuk­si tui kolme jäsen­tä, Sil­via Modig, Lasse Män­nistö ja minä.

Eduskun­ta-avus­ta­jak­seni olen valin­nut Ari Väisäsen, joka oli avus­ta­janani myös edel­lisel­lä kerralla.

131 vastausta artikkeliin “Eduskunnan järjestäytymisestä”

  1. Asi­at asioina. Onko Ode ihan vält­tämätön­tä ja harkit­tua rak­en­taa polar­isaa­tio­ta tuo­hon nimeltä­mainit­se­mat­tomaan puheen­jo­hta­jaan? Sama kai se vaik­ka siel­lä pj:nä olisi Kike Elo­maa jos vain työsken­te­ly sujuu. Ei tarvitse julkaista.

  2. Kiitos infor­moin­nista niis­sä rajois­sa kuin laki sal­lii. Olisiko valiokun­tatyön salaisu­udelle tehtävis­sä mitään? Ymmär­rän julkisen valiokun­tatyön riskin taan­tua poli­it­tisek­si teat­terik­si, mut­ta mitä laitaa se on, että näin tärkeän vaikut­tamisen kana­van toim­inta on äänestäjille salainen?

  3. Men­estys­tä ja kär­siväl­lisyyt­tä valiokun­ta- ja muuhun eduskun­tatyösken­te­lyyn. Blo­gin jatku­mi­nen “entiseen malli­in” on eri­tyisen hyvä uuti­nen. Tääl­lä käy­dään harv­inaisen jär­jel­listä keskustelua, ja sitä on ilo seurata.

  4. Ei työt­tömätkään aina pääse mieleiseen­sä työhön. Vaan varsin usein työvoimavi­ra­nomainen suo­ras­taan karenssin uhal­la ohjaa työt­tömän aktivi­teet­ti­in, mis­tä ei esim. ker­ry eläket­tä. Mut­ta voidaan­han asios­ta aina sopia.

    Mut­ta min­ua henkilöko­htais­es­ta har­mit­taa se, että Vihrei­den joukos­ta täl­lä rupea­mal­la ei tule min­is­ter­iä hal­li­tuk­seen. Oli­han se Sata-komitea kuitenkin kohta­laisen vaa­ti­va työ.

  5. Eiväthän virkamiehet ole tun­net­tu­ja jous­tavu­ud­estaan, mut­ta ainakin teo­ri­as­sa lau­takun­ta päät­tää kok­ou­saikansa itse. Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsel­lenne uudet kok­ousa­jat ks-lau­takun­nas­sa niin, ettei sieltä tarvitse erota.

  6. Täy­tyy myön­tää, että kova on Osmon kohta­lo. Hal­la-ahos­ta ei pääse eroon millään!

  7. Daniel, jot­ta virkamiehet jous­taisi! Mitä hai­hat­telua seu­raavak­si, viras­to­jen välistä yhteistyötä? 🙂

  8. Toiv­ot­tavasti “kitkaa” ei valiokun­nis­sa synny. 

    Kun­tau­ud­is­tus on kaiketi enem­mänkin palvelu­raken­neu­ud­is­tus, sil­lä siinä se hyö­ty piilee. Vaa­likeskusteluis­sa ei näistä asioista juuri puhut­tu. Ase­la­ki ja ulko­maalaisas­i­at näyt­tävät nytkin herät­tävän keskustelua enemmän.

    Kun­ta­p­a­tri­ootit vas­tus­ta­vat kaikkea muu­tos­ta. Kaikkea. Se on nyt jo nähty. Jär­jen voit­to tun­teesta on joskus mahdotonta…

  9. “Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsel­lenne uudet kok­ousa­jat ks-lau­takun­nas­sa niin, ettei sieltä tarvitse ero­ta.” Hyvä! Luot­ta­mushenkilöelin­ten kok­ouk­sia voi pitää ja on pidet­ty melkein kos­ka ja mis­sä vaan. Virkamiehet voivat muut­taa ruti­ine­jaan, jos halu­at­te kokoon­tua esim. aikaisin aamul­la. Eri asia on jos eduskun­nas­ta ei jää aikaa näinkin vaiku­tus­val­taisen lau­takun­nan työhön. Kan­nat­taa puhua muiden jäsen­ten kanssa; yleen­sä näitä asioi­ta on poli­itikko­jen piiris­sä hyvin ymmär­ret­ty. (ja mielel­lään näytet­ty kuka lop­pu­jen lopuk­si päättää)

  10. Hih, tässähän olisi mah­dol­lisu­udet ihan kun­non draa­maan ja keskusteluun.

    Mut­ta pelkään pahoin, että yllä­mainit­tu­jen her­ro­jen kohtaami­nen jää tus­sah­duk­sek­si, ja suo­ma­laiskansal­liseen tapaan ollaan mielu­um­min hissuk­seen ja väl­tel­lään yhteenot­to­ja. Sääli.

  11. “Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsel­lenne uudet kok­ousa­jat ks-lautakunnassa”

    Niin, mut­ta onhan siel­lä lau­takun­nas­sa muitakin kuin Osmo. Itse olen kyl­lä muutenkin sitä mieltä, että har­val­la riit­tää aikaa panos­taa täysil­lä eduskun­tatyöhön ja paikallispoli­ti­ikkaan. Myös kaupun­gin asi­at ansait­se­vat kun­non panos­tuk­sen ja asioi­hin pere­htymisen! Mon­esti paikallis­ta­son asi­at näkyvät enem­män meille kun­ta­laisille kuin val­takun­nal­lisen tason asi­at, mon­esti vaan vähätel­lään kun­nal­lis­ta­son politiikkaa.

  12. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Näi­den valiokun­tien työstä tulen siis blogilla ker­tomaan niis­sä rajois­sa kuin laki sallii.”

    Huip­pua! Olet ain­oa tietämäni poli­itikko joka osaa hyö­dyn­tää net­tivi­estin­nän mah­dol­lisu­udet läh­es niin hyvin kuin mah­dol­lista. En minä ole kannabik­sen suosimis­es­ta ja muista tuon tyyli­sistä lib­er­aalivouho­tuk­sista kovinkaan innos­tunut, mut­ta silti Ode koukut­taa min­utkin aika hyvin. Luulen, etten sel­l­ais­ten henkilöi­den blo­ge­ja seu­raisikaan, joiden kanssa olisi jatku­vasti aja­tusero­jen poh­jal­ta kon­flik­ti pystyssä.

  13. Vih­doinkin Ode mainit­see kun­tau­ud­is­tuk­sen vaalien jäl­keen. Tässä on eri­tyi­nen toivon kip­inä, sil­lä siihen vaikut­taa osalta pakko, ja osalta eriävien mielip­itei­den puute.

    Voisi olla jopa koko edus­ta­jakaudelle hyvä kan­ta­va idea ruve­ta pyörimään kun­tau­ud­is­tuk­sen toteut­tamisen ympärillä.

  14. Oden paluu abreis­sa typ­istyi hallinto­valiokun­nan jäsenyy­teen Jus­si Hal­la-ahon alaisuudessa. 

    En voi peit­el­lä hienoista vahingoniloani… 

    (Sit­ten vuorostaan saa nau­raa min­ulle, jos Osmos­ta tuleekin jonkin mutkan kaut­ta ministeri.)

  15. On se kum­ma jos nyt yhtä lau­takun­nan kok­ouk­sen viikot­taista ajanko­htaa ei pystytä fiksaamaan.

    Jos kuitenkin se tärkein, eli kansane­dus­t­a­mi­nen, vie liikaa paukku­ja, tulee kaiken maail­man poli­it­tiset ja muut luot­ta­muste­htävät jät­tää muiden hoidettavaksi.

  16. Her­mi­it­ti:

    “En minä ole kannabik­sen suosimis­es­ta ja muista tuon tyyli­sistä lib­er­aalivouho­tuk­sista kovinkaan innostunut”

    Ei muuten tai­da olla Odekaan.

  17. Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaaraa maa­han­muut­to eikä muis­sakaan vas­taavis­sa asiois­sa. Virkamieskoneis­to jyrää men­nen tullen tuol­laisen keltanokan. Yhtä lail­la mon­es­sa muus­sakin toimie­limessä hyk­er­rään, kun vas­tu­un kan­taa koke­ma­ton poli­itikko. Nyt heitä riit­tää. Sitä­pait­si per­suil­la ei virkakoneis­tossa ole kovin mon­taa omaa miestä. Ellei sit­ten ole ollut kaappipersuja.

  18. Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaaraa maa­han­muut­to eikä muis­sakaan vas­taavis­sa asiois­sa. Virkamieskoneis­to jyrää men­nen tullen tuol­laisen keltanokan. 

    Jaa‑a. Odotan mie­lenki­in­nol­la, miten tässä käy. Pystyykö mies vas­taa­maan huu­toon­sa vai pureeko todellisuus?

  19. jouni lundqvist:

    Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaaraa maa­han­muut­to eikä muis­sakaan vas­taavis­sa asioissa.

    Mitä vaaraa näet per­heeny­hdis­tämiskäytän­tö­jen kiristämisessä? Tämähän on Hal­la-ahon asial­is­tan kärjessä. 

    Vaaraa minä näen asuinaluei­den eriy­tymisessä ja alati kas­vavas­sa syr­jäy­tynei­den joukos­sa. Maa­han­muut­ta­jataus­taisen nuoren syr­jäy­tymis­ris­ki on tuoreen tutkimuk­sen mukaan kuusinker­tainen kan­taväestön jälkikasvu­un ver­rat­tuna. Tämä ei ole pelkkä kuluerä, vaan luo rikol­lisu­ut­ta ja tur­vat­to­muut­ta yhteiskunnassa. 

    Tänään isohko jut­tu aluei­den seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­ses­tä Hesarissa.

  20. On puhut­tu, että Suomen pitäisi olla vah­vavasti osa Euroop­paa eikä huo­ma­ta, että Suomes par­la­men­taari­nen sys­tee­mi suo­raan Neuvostoliitosta.

    Mitä tarkoi­tan täl­lä? Tarkoi­tan sitä, että nyt kun oppo­si­tion on enem­mistönä uudessa eduskun­nas­sa, ei puuha­ta oppo­si­tion muo­dosta­maa hal­li­tus­ta vaan jotain ihmeel­listä koalitio-hallitusta.

    Ei mis­sään län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa ole jatku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.

    Mikähän nimi Suomen yksipuolue­jär­jestelmälle seu­raavak­si keksitään.

  21. “Ei mis­sään län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa ole jatku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.”

    Jos halu­taan euroop­palaista sys­teemiä niin pitää luop­ua henkilö­vaal­ista ja siir­tyä pitki­in lis­toi­hin eli äänestämään puoluetta

  22. Tänään isohko jut­tu aluei­den seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­ses­tä Hesarissa.

    Jut­tu tässä.

    Esimerkik­si siltä osin kuin ‘white flight’ aiheutuu lap­siper­heis­sä huoles­ta saako oma muk­su kun­non ope­tus­ta sekalu­okas­sa, yhteiskun­nan pitäisi sit­ten pan­na niin paljon paukku­ja koulu­opetuk­seen noil­la alueil­la että pois­muut­to pysähtyy tai jopa kään­tyy huip­puk­oulu­jen houkut­tele­m­ana vas­takkaiseen suun­taan. Tai sit­ten tode­ta että kelvolline­nen inte­graa­tio tulee liian kalli­ik­si, ja vetää siitä johtopäätök­set (johonkin suuntaan).

    En osaa sanoa mitkä muut tek­i­jät johta­vat kan­taväestön pois­muut­toon esim. Suve­las­sa, ja ne pitäisi ensin kir­ja­ta ylös ennen kuin voi pohtia mil­lä asi­aan voisi vaikut­taa. Siis jos ei halua lait­taa rajo­ja kiin­ni eikä niel­lä pure­mat­ta ghet­tou­tu­misen riskiä. Maa­han­muut­ta­jat eivät ole mitään homogeenista porukkaa, mut­ta yksi ainakin jos­sain määrin yhdis­tävä tek­i­jä on vaikeudet yhteisen kie­len kanssa. Tämä kos­kee myös samas­sa taloy­htiössä asu­vien eri kansal­lisuuk­sien kom­mu­nikoin­tia keskenään, ei vain kan­taväestön ja maa­han­muut­ta­jien. Monis­sa taloy­htiöis­sä ei ole ollut tapana edes suomenkielis­ten tutus­tua suomenkielisi­in naa­purei­hin, ja han­kalu­udet moninker­tais­tu­vat jos kom­mu­nikaa­tios­sa on tah­meut­ta kieli­v­aikeuk­sienkin vuoksi.

    Intialais­lähtöiset korkeak­oulute­tut naa­puri­ni muuten ihmettelevät täkäläistä tapaa — joka on onnek­si vähen­emään päin, hyvin hitaasti — niput­taa kaik­ki ulko­maalais­taus­taiset yhdek­si yht­enäisek­si pop­pook­si. Mainit­si­vat esimerkkinä tut­ta­vansa (intialais­lähtöi­nen insinööri) joka oli saa­da kapakas­sa soma­lik­si epäiltynä tur­paansa. Mieleen tulee van­ha sket­si jos­sa Spede ja Pent­ti Siimes yrit­tävät vokotel­la naa­puripöy­dän vieras­maalaisia naisia. He eivät tien­neet mitä kieltä naiset keskenään puhui­v­at, mut­ta onnek­si heil­lä oli apunaan suo­ma­lais-ulko­lainen sanakirja.

    Se mitä kaikkea kun­nolli­nen inte­graa­tio vaatisi (ole­tan tässä implisi­it­tis­es­ti että inte­graa­tio so. maan tavoille taipumi­nen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaa­tia), mis­sä kanssakäymisen kipupis­teet ovat (kunkin kansal­lisu­us­parin välil­lä var­maan eri­laiset), ja mil­lä kan­nusteil­la asi­at liukuisi­vat parem­paan suun­taan; kaik­ki tämä on melkoisen mon­imutkainen matop­urk­ki. Vaatii var­masti huikean mon­ta blogikirjoitusta.

  23. “Se mitä kaikkea kun­nolli­nen inte­graa­tio vaatisi (ole­tan tässä implisi­it­tis­es­ti että inte­graa­tio so. maan tavoille taipumi­nen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaatia)”

    Sel­l­aista inte­graa­tio­ta kuin kuvit­telemme ei tapah­du vaan ‚maa jakau­tuu erill­si­in väestöryh­mi­in ja rajo­jen yli avioidu­taan vain rajoitetusti.
    Ja kun tuomme maa­han pääasi­as­sa kieli­taidon­ta koulut­tam­a­ton­ta väestöä , joka syr­jäyt­tää suo­ma­laisen vähem­män tuot­ta­van väestön niin luomme poh­jan kotop­eräiselle terrorismille.
    Tois­taisek­si tyy­tymät­tömyys on purkau­tunut vaaleis­sa, mut­ta kun ihmiset huo­maa­vat, että äänestämisel­lä ei saa­da muu­tok­sia niin tyy­tymät­tömyys purkau­tuu väkivaltaisesti

  24. Val­tiopäivien ava­jai­sis­sa kiin­nitin huomio­ta Zyskow­iczin pop­ulis­tiseen puheeseen. Ben on ollut itse suurten palkko­jen ja tulo­ero­jen tin­kimätön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

    1. Ben on ollut itse suurten palkko­jen ja tulo­ero­jen tin­kimätön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

      Mis­tähän nyt tuonkin tiedät? Ben on arvostel­lut kohtu­ut­to­mia johdon palk­it­semisjär­jestelmiä jo vuosia.

  25. Minus­ta kan­ta­suo­ma­laisen köy­häl­listön ja (köy­hempi­en) mamu­jen intres­sit on pitkälti samat. Jos nyt lukee sen Hesarin jutun loppuun:

    “Valkois­t­en paos­sa” ei ole kyse pelkästään siitä, että maa­han­muut­ta­jat ja kan­taväestö pää­tyvät asumaan eri alueille.

    Maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat usein kaupun­gin vuokrat­aloi­hin, jois­sa asuu jo valmi­ik­si esimerkik­si suo­ma­laisia pitkäaikaistyöttömiä.

    “Voidaan puhua asuinaluei­den kur­jis­tu­mis­es­ta”, Bernelius sanoo.

    “Kyse ei siis ole vain etnis­es­tä eriy­tymis­es­tä. Eriy­tyneis­sä lähiöis­sä asu­vat sekä huono-osaisim­mat suo­ma­laiset että huono-osaisim­mat maahanmuuttajat.”

    Minkä toki ties­imme jo aiem­min, ja samoin sen että myös parem­min ansait­se­vat mamut muut­taa pois. Tässä on kysymys ihan vaan seg­re­gaa­tios­ta. Se ei ole Helsingis­sä niin kovin pahaa sik­si että tääl­lä on har­joitet­tu poli­ti­ikkaa jol­la on sitä on estet­ty, ja toki se mak­saa tehokku­ustap­pi­oina hin­tasäätelystä ja asum­is­tuk­i­na. Se vaan luul­tavasti mak­saa vielä enem­män ettei tehdä mitään.

    Toinen asia mis­sä mamu­jen käsit­telem­i­nen eril­liskysymyk­senä ei ole minus­ta kovin viisas­ta on työl­lisyys. En oikein usko mamu­jen työt­tömyys­ti­las­to­ja ihan samas­ta syys­tä kun en usko raken­nusalan työt­tömyys­ti­las­to­ja, hom­mia nyt vaan tehdään ilman veroko­rt­tia. Voi sitä tietenkin polkea jalkaa että tuo on väärin ja onhan se, mut­ta se nyt on se mitä siitä seu­raa kan­nustin­loukuista ja siitä että useil­la työ­val­taisil­la aloil­la on tolku­ton kokon­aisveroaste. Varsinkin rav­in­to­la-alal­la, ja seu­raavaa hal­li­tus korot­ta­neenkin sekä alko­ho­liv­eroa että ALVia.

  26. Mikko Kivi­ran­ta vaatii “kun­nol­lista inte­graa­tio­ta”. Keinona tähän hän esit­tää sen van­han tutun — lisää rahaa kotoutuk­seen — mm. näil­lä sanoin: “yhteiskun­nan pitäisi sit­ten pan­na niin paljon paukku­ja koulu­opetuk­seen noil­la alueil­la, että …”.

    Herää kysymys: Kuin­ka paljon sitä rahaa ja niitä paukku­ja oikein tarvi­taan, jot­ta ongel­mat väistyvät? Jos esimerkik­si Ruotsin pane­mat paukut eivät ole olleet riit­tävät (siitä päätellen että ongel­mat ovat siel­lä pahasti kär­jistyneet), onko real­is­tista ajatel­la, että Suo­mi voisi pan­na paukku­ja vielä enem­män? Kumpiko­han mah­taa lop­pua tässä paukut­telus­sa ensin: suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien kär­siväl­lisyys vai rahat?

  27. tpyy­lu­o­ma: “Minkä toki ties­imme jo aiem­min, ja samoin sen että myös parem­min ansait­se­vat mamut muut­taa pois.”

    Ja se tavoite pitäisi olla ettei muu­ta jot­ta saadaan etnisiä asuinaluei­ta joista kan­ta­suo­ma­lainen voi hakea muu­takin kuin ikävyyk­siä. Vaikut­taisi vaan että tämä vaatii oikeaa kaupunkia kaupunki­maisel­la palvelu­rak­en­teel­la, meinaan että vähän joka reis­sul­la tulee käy­tyä jos­sain etnisessä kaupungi­nosas­sa mut­ta ei ker­taakaan varsi­naises­sa siirtolaislähiössä.

    Eli taas ker­ran vaikut­ta­mi­nen läh­tee kaavoituksesta.

  28. Seu­raavak­si Ben on var­maan syn­tynyt kul­talusik­ka suussa.

  29. Liian van­ha:

    Ben on ollut itse suurten palkko­jen ja tulo­ero­jen tin­kimätön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

    Kuten Osmo jo mainit­sikin, Zyskow­icz on pahek­sunut yri­tysjo­hdon palkko­ja pitkään.
    Liian van­ha kun ei var­maan ilman todis­tei­ta mitään usko, niin tässä link­ki Benin eduskun­ta­puheisi­in aiheesta:
    http://www.benkku.fi/puheet_optiot.html

    (hänen omil­la sivuil­laan, mut­ta sieltä on linkit eduskun­nan pöytäkirjoihin)

  30. tpyy­lu­o­ma,

    Ei ole kyse vain jostain luon­nol­lis­es­ta ja vääjäämät­tömästä yhteiskun­nal­lis­es­ta seg­re­gaa­tios­ta. Avainase­mas­sa ovat nyt koulut ja osin myös päiväkodit. 

    Niin köy­hempi­en kuin varakkaampi­enkin suo­ma­lais­per­hei­den lapset jaka­vat aina saman kie­len ja kult­tuuriperin­nön. Hyvin ovat aina mah­tuneet duu­nar­iper­heen ja filosofi­an tohtorin vesat samalle luokalle. Kaik­ki erot­ta­vat män­nyn koivus­ta ja tietävät Pep­pi Pitkätossun. 

    Jokaikisen suo­ma­lais­lapsen äiti ja isä on luku­taitoinen. Ja elit­is­tisen näke­myk­sen vas­tais­es­ti minä väitän, että fik­su­ja mielip­iteitä, keskustelua ja lah­jakku­ut­ta löy­tyy kosolti myös “huono-osais­ten” keskuudesta. 

    Niin löy­tyy toki mamu-per­heistäkin, mut­ta yhteisen tietopo­h­jan ja käyt­täy­tymiskoo­d­i­en puute tekee yhteiselosta koulumaail­mas­sa vaikea­ta. Mamu­lap­sien eri­ty­is­tarpeet syövät resursse­ja kan­ta­suo­ma­lais­ten tukiopetuk­ses­ta puhu­mat­takaan lah­jakkaiden tai keskiver­to-oppi­laan huomoioimisesta. 

    Sik­si asuinalueen maa­han­muut­ta­japi­toisu­u­den nousu kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta aivan toi­sis­sa mit­ta­suhteis­sa kuin suo­ma­lais­ten eri sosi­aalilu­okkien rin­nakkain elämi­nen. Näi­hin koului­hin eivät suo­ma­laiset enää halua lap­si­aan lait­taa. Tämän vuok­si Kes­ki-Espoon koulukin lakkautet­ti­in, vaik­ka viralli­nen seli­tys oli toista. 

    Min­ul­la on tiivis kos­ke­tus koulumaail­maan ja tähän voisin liit­tää hyvin raflaavia jut­tu­ja mm. mus­lim­i­van­hempi­en mitä oudoim­mista vaa­timuk­sista opet­ta­jille. Mut­ta ehkä tuon­nem­pana, jos keskustelu jatkuu…

    Valkoinen pako johtuu tuon­ti­tavarana tulleista kult­tuu­ritör­mäyk­sistä, joi­ta ei samal­la taval­la ole suo­ma­lais­ten kesken, vaik­ka kuin­ka eri­lail­la eläi­sivät ja itseään ilmaisisivat.

  31. Asko Parpala:

    Mikko Kivi­ran­ta vaatii “kun­nol­lista inte­graa­tio­ta”. Keinona tähän hän esit­tää sen van­han tutun – lisää rahaa kotoutuk­seen – mm. näil­lä sanoin: “yhteiskun­nan pitäisi sit­ten pan­na niin paljon paukku­ja koulu­opetuk­seen noil­la alueil­la, että …”.

    Herää kysymys: Kuin­ka paljon sitä rahaa ja niitä paukku­ja oikein tarvi­taan, jot­ta ongel­mat väistyvät?

    Hyvä alku olisi ainakin mak­saa opet­ta­jille palkkaa työn vaa­tivu­u­den mukaan. Jos (kun) maa­han­muut­ta­javal­taisil­la alueil­la opet­ta­mi­nen on lähtöko­htais­es­ti haas­teel­lisem­paa, siitä tulee mak­saa enem­män. Muuten käy kuten ilmeis­es­ti nyky­isin: kun palk­ka on kaikkial­la sama (näin ole­tan, vaik­ka en tiedä), helpot työolot houkut­tel­e­vat eniten, jol­loin parhaat opet­ta­jat hakeu­tu­vat tiet­ty­i­hin koului­hin ja tiety­ille alueille.

    Oli­han se toki ihanaa opiskel­la lukios­sa, jos­sa yhtä luku­unot­ta­mat­ta jokainen opet­ta­ja oli aivan huip­puta­paus, mut­ta oikeu­den­mukaisem­paa ja yhteisön kannal­ta järkeväm­pää olisi tar­jo­ta muitakin kan­nus­timia hyville opet­ta­jille kuin työym­päristön ja oppi­la­sainek­sen laatu. Sil­loin osa ottaisi haas­teen vas­taan ja erikois­tu­isi opet­ta­maan haas­tavam­mis­sa ympäristöis­sä, jol­loin niihin sopivia ope­tus­menetelmiä kehit­ty­isi nyky­istä tehokkaammin.

    En voi kyl­lik­si pain­ot­taa, kuin­ka paljon jo yksi ain­oa lois­ta­va opet­ta­ja voi vaikut­taa opetet­tavien­sa elämän kulku­un. Jokaiselle Suomen koulu­ja käyvälle, oli­pa hän maa­han­muut­ta­ja, kotop­eräi­nen syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­va tai kul­talusik­ka suus­sa syn­tynyt (näistä jokainen on poten­ti­aa­li­nen trage­dia), tulisi pyrk­iä takaa­maan edes yksi into­hi­moi­ses­ti suh­tau­tu­va, avarakat­seinen ja sydämeltään sivistynyt opet­ta­ja. Eikä tietenkään mil­lään kiin­tiöil­lä tai muil­la pakot­tamis­menetelmil­lä (niil­lä ei into­hi­moa ja sitoutuneisu­ut­ta luo­da), vaan hoita­mal­la kan­nus­timet kuntoon.

  32. Per­sut aja­vat Suomeenkin Tan­skan ja Kanadan mallia Ruot­salaisen mallin tilalle. Aivan kauheaa.

    Per­su­is­sa ei tai­da olla ketään näitä maa­han­muut­to- tai tur­va­paikka­sioi­ta hal­lit­se­vaa poli­itikkoa, tuskin edes tietävät mitä Tan­skas­sa tai Kanadas­sa tehdään.

    Maa­han­muut­tovi­ras­ton tur­va­paikkayk­sikön eli tut­taval­lisem­min tupan viimeisim­män tilas­tokat­sauk­sen mukaan Tan­skas­sa hak­i­joi­ta oli vuon­na 2010 yhteen­sä 4 534 ja hak­i­jamäärä on nousus­sa. Suomes­sa hak­i­joi­ta oli viime vuon­na 4035, ja hak­i­jamäärä on kol­mat­ta vuot­ta laskussa.

    Ehkä Astrid Thorsin kan­nat­taisi lähteä kon­sul­toimaan Tanskaan.

  33. Pes­sille:
    kan­natan Thorsin Tan­skaan lähtöä. Per­su­jen tietomäärästä näistä asioista olen toki eri mieltä. Uskon esim. Hal­la-ahon ole­van aika lail­la asioista perillä.

  34. “Liian van­ha kir­joit­ti 29.4.2011 kel­lo 10:11 “Ei mis­sään län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa ole jatku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.”

    Jos halu­taan euroop­palaista sys­teemiä niin pitää luop­ua henkilö­vaal­ista ja siir­tyä pitki­in lis­toi­hin eli äänestämään puoluetta”

    Mik­si?

    Jos halu­taan eroon nykyis­es­tä “yksipuolue­jär­jestelmästä”, niin nyt olisi ihan­neti­lanne antaa mah­dol­lisu­us vaalit voit­taneille oppo­si­tiop­uoleille muo­dostaa hallitus. 

    Jos se menee mönkään ja vaaleis­sa toinen kan­ta voit­taa niin val­ta vaihtukoon.

    Näis­sä kon­sen­sus- ja koali­tion­hal­li­tuk­sis­sa ei mikään muu­tu ja on aivan sama äänestääkö kansa henkilöä vai jotain lis­taa. Käytän­nössä Suomes­sa on yksipuoluejärjestelmä.

    Venäjän keis­ari Alke­san­teri I juilisti Helsin­ki nimisen kylän Suomen pääkaupungik­si, jot­ta venäläi­nen hallintokult­tuuri säi­ly­isi ja men­esty­isi. Hän onnis­tui siinä hyp­noot­tisen hyvin. Helsin­ki on enem­män Mosko­va Suomes­sa kuin Mosko­va nykyvenäjällä.

  35. Pekka Pes­si
    Tan­skas­sa hak­i­joi­ta oli vuon­na 2010 yhteen­sä 4 534 ja hak­i­jamäärä on nousus­sa. Suomes­sa hak­i­joi­ta oli viime vuon­na 4035, ja hak­i­jamäärä on kol­mat­ta vuot­ta laskussa.

    Hak­i­jamäärä ehti ennen vähen­tymistään noin tuplaan­tua 2000-luvun alus­ta. Sit­ten alkoi per­su­jen hirveä mekkala ja sitä myöten tehti­in tiuken­nuk­sia lakei­hin. Lisäk­si vaik­ka hak­i­jamäär rom­ahti vuon­na 2010, myön­teisen päätök­sen sai silti use­ampi kuin koskaan aikaisem­min. Tästä taas aivan var­masti seu­raa enem­män per­heeny­hdis­tämisiä, joten voidaan arvioi­da että ilman tiuken­nuk­sia tule­vaisu­udessa on mah­dol­lista lyödä aikaisem­mat perheenyhdistämisennätykset.

    Jos vihreät ja RKP olisi saanut yksin asi­as­ta päät­tää, tren­di olisi aivan var­masti jatkunut nousevana.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

  36. Vihrei­den Heik­ki Hiil­amo ker­toi tele­vi­sios­sa järkyt­tyneen­sä, kun näki uusim­mat tilas­tot, joiden mukaan suo­ma­lais­ten miesten köy­him­män viiden­nek­sen elinikä on 13 v alhaisem­pi kuin väestön keskimäärin.

    Tämän blo­gin kir­joituk­sis­sa ja kom­menteis­sa ei pahem­min puhuta tuol­lai­sista tilas­toista. Jos sama tapah­tu­isi naisille tai mamuille, niin kirkois­sa soitet­taisin hätäkel­lo­ja ja armei­ja olisi kaduilla.

    Mik­si siis ihme­tel­lä per­su­jen voit­toa ja vihrei­den tappiota!

    Muuten olen sitä mieltä, että Osmo Soin­in­vaara on Suomen fik­suimpia poli­itikko­ja ja tämä blo­gi on päivit­täistä lukemis­toani. Hesaria parem­pi ja enem­män täältä saa tietoa. Minä voisin aivan hyvin äänestää Osmoa pres­i­dentin­vaaleis­sa, kuten mah­dol­lis­es­ti äänestän Haavistoakin.

    Tämä vihrei­den fem­i­nis­tisi­ipi vain tökkii: mikä ihmeen pakko nyt olisi ollut ruve­ta vään­tämään siitä sukupuo­lineu­traal­ista avi­o­li­itostakin ja ajaa sitä väk­isin läpi, vaik­ka suuri osa kansas­ta vas­tus­taa. Min­ulle se on yhden­tekevä asia ja näenkin mielu­um­min, että eduskun­nas­sa puhutaan kaikkia koske­vista tärkeistä asioista.

    Tämän vuok­si ilmaisenkin tyy­tyväisyyteni Osmon paluuseen.

  37. Eli­na, olen käynyt koulu­ni duu­nar­i­alueel­la ja eli­it­tialueel­la, ja vaik­ka kuten Helsin­gin seudul­la muutenkin ero ei ole mus­tavalkoinen, niin kyl­lä sen lap­sikin ymmär­si. Esimerkik­si sen että oli tiet­tyjä ker­rostalo­ja jot­ka mielu­um­min kierrettin.

    Minus­ta tuo mitä kir­joi­tat yhteis­es­tä tietopo­h­jas­ta ja käyt­täy­tys­miskood­eista on suo­raan sanoen kat­tee­ton­ta nos­tal­giaa. Lapset kyl­lä luo oman maail­mansa käyt­täy­tymis­sään­töi­neen, pank­in­jo­hta­jan ja pankkirosvon pojat tulee toimeen, Mut­ta se on nimeno­maan jotain jota luo­daan, ei niil­lä per­heil­lä nyt ihan oikeasti ennenkään ole niin paljon yhteistä ollut.

    Se mitkä sään­nöt on kus­sakin per­heessä, miten ja mitä syödään, onko ruo­ka-aiko­ja, mitkä on koti­in­tu­loa­jat, miten suh­taudu­taan uskon­toon, mis­sä lomail­laan, mitä kat­so­taan tele­vios­ta, miten puhutaan, mitä lue­taan jos lue­taan, mitä lapset har­ras­taa, jne. on aivan laidas­ta laitaan. Kouluis­sa on varsinkin nyt kun eri­ty­is­lu­okkia puret­tu samas­sa luokas­sa todel­la mon­en tasoista ves­seliä. Siis ihan ilman mamujakin.

    Ja siltikin tässä on jotenkin pärjätty.

  38. Muual­ta tullei­den kotout­tamis­es­ta on paasat­tu kym­meniä vuosia. Olen epäil­lyt sen onnis­tu­mista alus­ta läh­tien. Jos kieliopin­not eivät suju, kaiken muun voi uno­htaa. Maa­han ei kotoudu ilman kieltä. Vaikeaa se on on vaik­ka osaisikin kie­len. Romaaniväestö ei ole oikein kotoutunut, vaik­ka on ollut tääl­lä sato­ja vuosia.

  39. Katais­es­ta päämin­is­teri! Hän on EK:n sylinukke ja tun­tuu, että on astu­mas­sa muu­ta­maa numeroa liian suuri­in saap­paisi­in. EK:n sylinukke.

    Parem­pi hal­li­tus olisi nykyi­nen oppo­si­tio + vihreät. 

    On se kum­ma jos Soi­ni tin­kii Por­tu­gal­ista, mut­ta ei Vihreistä ja toisin päin, Vihreät jäävät oppo­si­tioon ihan vain sen takia, että ei ole puheväleis­sä per­su­jen kanssa.

  40. Pahoit­telu­ni nyt tästä mouhkaamisesta.

    Minus­ta olisi kovasti mukavaa, että Eduskun­nas­sa olisi edes yksi edus­ta­ja, joka olisi a) lib­er­aali ja/tai b) oikeis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­va. Kaik­ki kun­nia vain Osmolle, mut­ta hän taitaa olla lähim­pänä tuo­ta, mikä on silti aika saatanan kaukana. Olen nyt vähäistä enem­män Suomes­ta huolissani.

    Vaik­ka minä olisin kuin­ka väärässä kaikessa, niin kyl­lä minus­ta sitäkin näkökul­maa tarvittaisiin 🙁

    Kari

  41. Sylt­ty:

    Hak­i­jamäärä ehti ennen vähen­tymistään noin tuplaan­tua 2000-luvun alus­ta. Sit­ten alkoi per­su­jen hirveä mekkala ja sitä myöten tehti­in tiuken­nuk­sia lakeihin.

    2000-luvun alus­sa jatkui myöhem­min per­sui­hin liit­tynei­den kämy­jen hirveä äläwäbälä samal­la kuin hak­i­jamäärä puolit­tui vuon­na 2001. Myöhem­min hak­i­jamäärä kolminker­tais­tui, äläwäbälä jatkui, hak­i­jamäärä rom­ahti melkein kol­ma­sosaan vuon­na 2007, mut­ta vihapi­ipertäjien äläwäbälä jatkui entisel­lään. Sit­ten 2008 hak­i­jamäärä liki kolminker­tais­tui ja äläwäbälä sai uut­ta puh­tia. Toisaal­ta kun hak­i­jamäärä alkoi tip­pua niin äläwäbälän inten­si­teet­ti sen kuin yltyi.

    Mitä tästä opimme? Per­su­jen pitämäl­lä äläwäbäläl­lä ei näytä ole­van mitään tekemistä hak­i­jamäärän tai sen muu­tosten kanssa.

    Lisäk­si vaik­ka hak­i­jamäär rom­ahti vuon­na 2010, myön­teisen päätök­sen sai silti use­ampi kuin koskaan aikaisem­min. Tästä taas aivan var­masti seu­raa enem­män per­heeny­hdis­tämisiä, joten voidaan arvioi­da että ilman tiuken­nuk­sia tule­vaisu­udessa on mah­dol­lista lyödä aikaisem­mat perheenyhdistämisennätykset.

    Postaa­mas­tasi linkistä voi tode­ta, että per­heeny­hdis­tämis­ten määrä on laskenut vuodes­ta 2008, vaik­ka myön­teis­ten tur­va­paikkapäätösten määrä on kasvanut.

  42. tpyy­lu­o­ma,

    Jos las­ten jakau­tu­mi­nen eri yhteiskun­nal­lisi­in luokki­in on ollut tismall­een saman­laista pari vuosikym­men­tä sit­ten kuin nyt, niin miten selität siis koulu­jen eriytymiskehityksen?

    Jut­telin suo­ma­laisen Pisa-tutk­i­jan kanssa hil­jat­tain ja hän sanoi tutk­i­joiden ole­van tyr­mistyneitä näinkin voimakkaasti kas­vaneista taso­eroista koulu­jen välil­lä. Suun­ta oli nähtävis­sä jo edel­lisen Pisan kohdal­la, mut­ta tren­di on vahvis­tunut siitä vielä huo­mat­tavasti. Ja juuri siten, että mamu­val­taiset koulut ovat hän­nän­huip­pu­ja pääkaupunkiseudulla. 

    Hesaris­sa oli eilen jut­tu, että van­hem­mat jopa teesken­televät asumuseroa eli siirtävät toisen van­hem­man ja lapsen kir­jat asuinalueelle, jos­sa on kan­taväestön kan­soit­ta­ma koulu — nimeno­maan monikult­tuurisu­ut­ta kartetaan.

    Mik­si näin, jos on kuten san­ot, että ennenkin on ollut pop­u­laa laidas­ta laitaan? 

    Näin tietysti onkin, mut­ta lai­dat ovat lähemp­nä toisi­aan suo­ma­lais­ten kesken kuin suo­ma­lais­ten ja kehi­tys­maid­en koulu­ja käymät­tömien ihmis­ten kesken. 

    Vähät­telet mielestäni perus­teet­ta arvopo­h­jaa, jon­ka kuitenkin pohjim­mil­taan jaka­vat liki kaik­ki suo­ma­laiset — esim. tyt­tö­jen ja poikien tasa-arvon ideaalin koulumaailmasa. 

    Opet­ta­jatut­tuni oli ihme­tel­lyt, kun 12-vuo­tias soma­l­i­tyt­tö lähti sään­nöl­lis­es­ti pari ker­taa viikos­sa tun­tia ennen koulus­ta sen lop­pumista. Seli­tys oli, että isoveljille piti lähteä tekemään ruokaa. Sivu­juon­teena mainit­takoon, että pojat eivät olleet sen kum­mem­min opiske­li­joi­ta kuin työssäkäyviäkään. Mut­ta tytön piti palvel­la veljiä. 

    Aika epäolen­naista tämän rin­nal­la on, kat­so­taanko yleä vai maikkaria telkus­ta, minkä mainit­set ero­ja tuot­ta­vana elämäntapaerona. 

    Vähät­telet myös sitä, että kaik­ki suo­ma­lais­van­hem­mat ovat käyneet perusk­oulun. Mamuk­ouluis­sa on enenevässä määrin lap­sia, joiden van­hem­mat eivät osaa ker­to­taulua (tai edes tunne numeroi­ta) tai ymmär­rä muu­ta kuin yksinker­taista puhekieltä — ja sitäkään eivät suomeksi. 

    Väitätkö tosis­sasi, ettei täl­lä ole merk­i­tys­tä luokkay­hteisössä? Ver­taatko ihan pokkana näitä ero­ja siihen, että jois­sain per­heis­sä ei ole ruo­ka-aiko­ja ja toi­sis­sa on?

    Mut­ta anna nyt se seli­tyk­sesi epä­suo­tu­isas­ta kehi­tyk­ses­tä. Kor­re­laa­tio on selvä, mut­ta käsi­tyk­sesi kausali­teetista on toinen. Minä väitän, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja sen kasautu­mi­nen tiety­ille alueille kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta, jon­ka päätepiste on slum­mi­u­tu­mi­nen ja vain kaikkein huono-osaisim­man suo­ma­lai­sainek­sen jäämi­nen alueelle. 

    Näin on käynyt mm. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa. Mikä meistä tekee poikkeuksen?

  43. Saara,

    En ymmär­rä, miten palkkaa nos­ta­mal­la saataisi­in opet­ta­jille sydä­men sivistys­tä ja avarakatseisuutta.

    Selvit­täisitkö mekanis­min? Minus­ta sydä­men sivistys­tä on tai ei ole, eikä se muuk­si muu­tu tili­pus­sia kasvattamalla.

    Opet­ta­jat viihtyvät siel­lä, mis­sä peruste­htävän toteut­ta­mi­nen on palk­it­sev­in­ta. Peruste­htävä on opet­taa, joskin myös kas­va­tus yleisem­min kuu­luu myös palettiin. 

    Opet­ta­ja ei ole koulut­tau­tunut poli­isik­si tai sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­si eikä ole oppi­laan van­hempi, mut­ta näi­den tehtäviä jois­sain kouluis­sa joutu­vat opet­ta­jat kohtu­ut­tomas­sa määrin hoitamaan.

  44. “Näis­sä kon­sen­sus- ja koali­tion­hal­li­tuk­sis­sa ei mikään muu­tu ja on aivan sama äänestääkö kansa henkilöä vai jotain lis­taa. Käytän­nössä Suomes­sa on yksipuoluejärjestelmä.”

    Henkilö­vaalis­sa puolueel­latää olla houkut­tele­via edus­ta­jia niin oikeala, vasem­mal­ta kuin keskeltä­ki ja pääle vielä turhia julkkiksi.
    Vaalit käy­dään mielikuvilla.

    Esim Ruot­sis­sa vaali on pääosin lis­tavaali ja siel­lä käy­dään vaalit kah­den vai­h­toe­hdon välillä.
    Kyl­lä vaal­i­taval­la on väl­siä vai luuletko, että suo­ma­laiset ovat vain tyh­mem­piä kuin ruotsalaiset ?

  45. “Mis­tähän nyt tuonkin tiedät? Ben on arvostel­lut kohtu­ut­to­mia johdon palk­it­semisjär­jestelmiä jo vuosia.”

    Kokoomus rajoit­ta­mas­sa johta­jien palkkioi­ta on lähin­nä vit­si ilman konkreet­tisia toimen­pidee­hdo­tuk­sia ja niitähän ei ole näkynyt

  46. Kokoomus rat­sas­taa muutenkin monel­la kär­jel­lä eli Nis­nitö puhuu tosin kuin Katainen ja Zyskow­iczel­la Vapaavuorel­lkain on oppositiomileipiteitä.
    Mut­ta ei toimia, joten on ajatelta­va, että kyseessä on vain vaaliprobaganda

  47. “Vihrei­den Heik­ki Hiil­amo ker­toi tele­vi­sios­sa järkyt­tyneen­sä, kun näki uusim­mat tilas­tot, joiden mukaan suo­ma­lais­ten miesten köy­him­män viiden­nek­sen elinikä on 13 v alhaisem­pi kuin väestön keskimäärin.”

    Mil­lähän perus­teel­la tämä miesten kuolleisu­us (alko­holi lie­nee suurin syy) on vihrei­den nais­ten vika…?

  48. Asko Parpala

    Mikko Kivi­ran­ta vaatii “kun­nol­lista inte­graa­tio­ta”. Keinona tähän hän esit­tää sen van­han tutun – lisää rahaa kotoutukseen

    Ehkä joku oljes­ta tehty pikku-ukke­li joka istuu siel­lä Parpalan pöy­dänkul­mal­la ‘vaatii lisää rahaa’. Minä taas esitin että lopete­taan itkem­i­nen ja joko (i) laite­taan niin paljon paukku­ja että kaik­ki kotoutu­vat, tai (ii) tode­taan että tulee liian kalli­ik­si ja ale­taan kir­sikan­poim­i­maan rajal­la vain sopeu­tu­vaisim­mat, jos heitäkään, tai (iii) opetel­laan sietämään slum­me­ja, tai jotain lievem­piä seg­re­gaa­tion muo­to­ja, tai (iv) jotain muu­ta, mitä?

    Pidän mah­dol­lise­na hypo­teesina että inte­graa­tio on ken­ties tuhoon tuomit­tu aja­tus ylipään­sä vrt. Lundqvistin kom­ment­ti, tai ken­ties lähtökansan kult­tuuriper­imästä riip­puen inte­graa­tio on helpom­paa tai vaikeam­paa ja voi läh­estyä jopa ‘melkein mah­do­ton­ta’. Tai sit­ten inte­graa­tio on mah­dol­lista riit­tävän isoil­la sijoituk­sil­la, ja nyt pitäisi haarukoi­da mitä se inte­graa­tio eri tapauk­sis­sa edel­lyt­täisi, jot­ta voi luo­da mielip­i­teen onko asia panos­tamisen väärti.

    Ainakaan romanien inte­groimisek­si ei sil­loin sato­ja vuosia sit­ten tehty yhtikäs mitään (eikä se sil­loin ollut tapanakaan, tuskin olisi juuri ollut kier­tok­oulua kum­mem­pia resursse­jakaan). Ja tilanne on kehit­tynyt ajan kulues­sa sem­moi­sek­si kuin on. Huo­maan että yllä ole­tan vielä implisi­it­tis­es­ti että kotout­ta­mi­nen on jotenkin vas­taan­ot­ta­van yhteiskun­nan tehtävä — sil­loin sato­ja vuosia sit­ten­hän oli pikem­minkin yksilön vas­tu­ul­la sopeu­tua yhteiskun­taan, myös itse kunkin kan­taväestöön kuu­lu­van vas­tu­ul­la. Ajat ovat muuttuneet.

    Sit­ten­hän meil­lä on vielä jako työperäiseen ja human­i­taariseen maa­han­muut­toon. Työperäiseen voi var­maan ottaa panos/tuotos ‑näkökul­man, ja esim. arvioi­da onko ikäpyra­midin oikaisem­i­nen maa­han­muut­ta­javoimin sit­tenkään vai­vat­tomam­paa kuin omien las­ten kas­vat­ta­mi­nen olisi ollut (tähän tulee sit­ten vielä väestöräjähdys-näkökul­ma). Mut­ta human­i­taari­nen pitää arvioi­da muil­la perusteil­la; onhan meil­lä kehare­i­ta, näkö­vam­maisia jne. myös omas­ta takaa joi­ta ei heitäkään jätetä panos­tuo­tos-ajatellen kor­peen nään­tymään. Joku hin­ta­haaruk­ka human­i­taarisen maa­han­muu­ton vaa­ti­malle vaivallekin pitäisi silti saa­da, itse olen esimerkik­si valmis johonkin näi­den ääripäi­den väli­in: (a) ei sent­tikään tarvitse antaa omaa napaa tai omia suku­laisia kauem­mas, ja (b) kaik­ki elämän­pi­tuisen valveil­laolon aikana nähty vai­va, min­i­maal­ista omien elin­toim­into­jen ylläpi­toa varten varat­tua sum­maa luku­unot­ta­mat­ta, menee maail­man mit­ta­mat­toman hädän lievit­tämiseen, ja silti ympäröivä tut­tu yhteiskun­ta muut­tuu sietämät­tömäk­si olla ja elää.

    Mihin viis­ari aset­tuu (a):n ja (b):n välille mil­läkin human­i­taarisen maa­han­muu­ton ske­naar­i­ol­la on minus­ta hyvinkin tonkimisen arvoinen matop­urk­ki. Työperäisen maa­han­muu­ton­han pitäisi päin­vas­toin men­nä yli (a):stakin ja tuo­da lisää hyvää kaikille.

  49. Eli­na, miten olisi sem­moinen rohkea arvaus että kun voi vapaam­min vali­ta las­ten­sa koulun niin tuo johtaa kouluko­htais­ten ero­jen kasvu­un? Enkä minä kyl­lä tarkoit­tanut että yhteiskun­nal­liset erot eivät ole kasvaneet.

    Voisin nil­lit­tää esimerkik­si siitä että odotuk­set tyt­tö­jen suh­teen ei todel­lakaan ole saman­laisia kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa per­heis­sä. Mut­ta palaan siihen mis­tä aloitin eli että maa­han­muut­to ei ole eril­liskysymys, eli ne toimet on pitkälti ihan samo­ja kuin muunkin eriy­tymisen suh­teen. Esimerkik­si se että sekoite­taan asum­is­muo­to­ja aluei­den eriy­tymisen vält­tämisek­si ei riipu siitä mitä ne erot ovat. Pale­okon­ser­v­a­tivi­isia asen­tei­ta on tässä maas­sa ihan tyl­säl­lä val­is­tuk­sel­la nui­jit­tu pois hyväl­lä men­estyk­sel­lä tähänkin saak­ka, se mis­tä ne kumpuaa on tois­si­jaista. Jne.

  50. Voisin sanoa tuon paljon lyhyem­minkin: Kun me nyt ker­ran sankoin joukoin kan­nate­taan sel­l­aista sosi­aalidemokraat­tista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa niin eikö siitä seu­raa että sen toimivu­u­teen ja kykyyn hoitaa ongelmia voisi myös vähän uskoakin. Tämä maa nyt on kuitenkin tuuril­la tai taidol­la esimerkik­si onnis­tut­tu pitämään huo­mat­tavasti vähem­män luokkay­hteiskun­tana kuin jopa muut Pohjoismaat.

  51. Eli­na,

    Eipä tietenkään palkkaa nos­ta­mal­la opet­ta­jalle saa­da lisää sydä­men sivistys­tä. Asia lie­nee kuten sanoit: sitä joko on tai ei ole. Kyse on siitä, mil­lä mekanis­mil­la niitä opet­ta­jia, joil­la sitä on, saataisi­in opet­ta­maan niihin koului­hin, joista he täl­lä het­kel­lä pysyvät pois­sa. Parhaat opet­ta­jat voivat vali­ta työ­paikkansa, ja jos palk­ka on kaikkial­la sama, he pyrkivät muil­la tavoil­la opti­moimaan työ­suh­teen­sa ja työym­päristön­sä laatua.

    Opet­ta­mi­nen, kas­vat­ta­mi­nen ja esimerkkinä olem­i­nen eivät ole eivätkä oikein voikaan olla tosis­taan täysin irral­lisia asioi­ta. Vaik­ka kas­vat­ta­mi­nen ei opet­ta­jan pääte­htävä olekaan, veikkaan että vaikeis­sa olois­sa kas­va­vat lapset ja nuoret — aivan kuten kaik­ki muutkin — hyö­ty­i­sivät eniten juuri niiden opet­ta­jien ohjauk­ses­ta, joil­la riit­tää moti­vaa­tio­ta ja kiin­nos­tus­ta osal­lis­tua oppi­laiden­sa ohjaamiseen myös sel­l­aisil­la tavoil­la, jot­ka eivät sisäl­ly opet­ta­jan työn perus­vaa­timuk­si­in. Henkilölle, joka on valmis otta­maan taval­lista enem­män vas­tu­u­ta myös kas­va­tusasioista (san­ot itsekin, että näin jois­sakin kouluis­sa joudu­taan tekemään joka tapauk­ses­sa), on mielestäni ihan reilua mak­saa korkeam­paa palkkaakin.

    Var­maan muitakin kan­nustin­mekanis­me­ja voi kek­siä kuin palkan — mm. sosiaali/nuorisotyöntekijöitä kouluihin?

  52. Eli­na:

    Jos las­ten jakau­tu­mi­nen eri yhteiskun­nal­lisi­in luokki­in on ollut tismall­een saman­laista pari vuosikym­men­tä sit­ten kuin nyt, niin miten selität siis koulu­jen eriytymiskehityksen? 

    Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten tulo­erot oli­vat paljon pienem­mät sekä tulo­ryh­mien välil­lä että alueel­lis­es­ti. Koulu­ja ei juurikaan voin­ut vali­ta ja vain har­vat koulut oli­vat erikois­tunei­ta mihinkään. 

    En väitä etteikö maa­han­muu­tol­la olisi vaiku­tuk­sen­sa, mut­ta ulko­maalaivas­tais­ten hel­masyn­ti on lait­taa kaik­ki epämieluiset muu­tok­set ulko­maalais­ten piikki­in. Ei lähde­tä siihen, eihän?

    Näin tietysti onkin, mut­ta lai­dat ovat lähemp­nä toisi­aan suo­ma­lais­ten kesken kuin suo­ma­lais­ten ja kehi­tys­maid­en koulu­ja käymät­tömien ihmis­ten kesken. 

    Kehi­tys­maid­en luku­taidot­tomista puhumi­nen on tarkoi­tushakuista vääris­te­lyä. Suurim­mat ulko­maalais­ryh­mät ovat viro­laiset ja venäläiset ja kumpikaan näistä ei ole kehitysmaa.

    Jos tarkoi­tat soma­li- ja mui­ta afrikkalaisia pako­laisia niin voit var­maan sanoa sen suoraan?

    Erit­täin suuri osa mamuista on suo­ma­lais­ten puoliso­ja ja onkin aika erikoista puhua maa­han­muut­ta­jista ryh­mänä jos oikeasti tarkoite­taan vain pako­lais­statuk­sel­la tullei­ta. Jos mielestäsi Suomeen ei saa tul­la köy­histä maista sotaa pakoon, niin senkin voit var­maan sanoa suo­raan? Puhutaan sit­ten siitä.

    Jos taas puhut seg­re­gaa­tios­ta etkä maa­han­muu­tos­ta, niin kai­vataan ratkaisue­hdo­tuk­sia. Ettei keskustelu mene pelkäk­si sosi­aali­pornok­si ja ongelmien paisut­teluk­si. Joku hölmömpi kun voi alkaa syyl­listää maa­han­muut­ta­jia maa­han­muu­ton ongelmista.

  53. Eli­na:

    En ymmär­rä, miten palkkaa nos­ta­mal­la saataisi­in opet­ta­jille sydä­men sivistys­tä ja avarakatseisuutta.
    Selvit­täisitkö mekanis­min? Minus­ta sydä­men sivistys­tä on tai ei ole, eikä se muuk­si muu­tu tili­pus­sia kasvattamalla.

    No mä ymmärsin kyl Saaran pointin siten, et mak­samal­la ongel­mak­ouluis­sa opet­tamis­es­ta enem­män ku “helpois­sa” kouluis­sa opet­tamis­es­ta, niihin ongel­mak­oului­hinkin saat­tais hakeu­tuu enem­män niitä hyviä opet­ta­jia. Jos palkat on samat, luulis kaikkien halu­u­van help­poi­hin koului­hin, jol­loin ainakin teo­ri­as­sa huonoille opet­ta­jille pitäis jäädä ne ongel­mak­oulu­jen pestit. Olet­taen et kil­pailu olis suht vapaata.

  54. tpyy­lu­o­ma: “Tämä maa nyt on kuitenkin tuuril­la tai taidol­la esimerkik­si onnis­tut­tu pitämään huo­mat­tavasti vähem­män luokkay­hteiskun­tana kuin jopa muut Pohjoismaat.”

    Se hen­ki on päässyt pul­losta eikä suos­tu palaa­maan enää takaisin. Nykyisen luokkay­hteiskun­nan luomi­nen pääsi toden teol­la Suomes­sa käyn­ti­in vas­ta jotain 60 vuot­ta sit­ten kun yhtäkkiä mer­i­tokraat­ti­nen luokkakier­to olikin taval­lisen tal­laa­jan ulot­tuvil­la joka johti hul­vat­tomi­in sosi­aal­isi­in nousutarinoihin.

    Met­sistä kaupunki­in 60-luvul­la muut­tanut suurten ikälu­okkien sukupolvi ei sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta riip­pumat­ta osan­nut koulushop­pail­la vielä 70-luvul­la, mut­ta eli­it­ille tämä oli jo sil­loin tavanomaista. Ongel­ma tästä(kin) asi­as­ta näyt­tää tule­van vas­ta nyt kun suh­teel­lista etua tar­joa­vat käyt­täy­tymis­mall­it ovat Inter­netin ansios­ta myös taval­lisen kansan tiedossa.

    Ehkä me olemme luokkay­hteiskun­nan luomises­sa vain mui­ta Pohjo­is­mai­ta jäl­jessä. Joka tapauk­ses­sa se demariv­e­toinen luokkakier­totie on kul­jet­tu lop­pu­un kun käyt­tämät­tömiä lah­jakku­us­re­serve­jä ei enää samas­sa mit­takaavas­sa ole, eivätkä pätevät maa­han­muut­ta­jat oikein suos­tu tääl­lä per­ife­ri­as­sa pysymään.

    Konkreet­tis­es­ti, vaik­ka sosi­aalidemokraat­tiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­luisi aja­tus että kaikille pitää antaa samat mah­dol­lisu­udet, on tätä aja­tus­ta aika vaikea myy­dä van­hem­malle, joka hah­mot­taa että hänen lapsen­sa ain­oa tarkoi­tus koulus­sa on olla seg­re­gaa­tion vas­tavoima eli antaa parem­mat mah­dol­lisu­udet sille vähem­män onnekkaalle naa­purille joka ei ole kotoa kovin kum­moisia avu­ja yhteiskun­nas­sa pär­jäämiseen saanut. Väit­täisin tämän ole­van niin kohtu­ut­tomasti vaa­dit­tu että kan­nat­taisi luovut­taa suo­si­ol­la ja etsiä mui­ta keinoja.

  55. Var­maan muitakin kan­nustin­mekanis­me­ja voi kek­siä kuin palkan – mm. sosiaali/nuorisotyöntekijöitä kouluihin? 

    Palkkaus, ryh­mäkoot ja koulutet­tu­jen avus­ta­jien saatavu­us tule­vat näin äkkiseltään mieleen. Tässä vain tup­paa käymään niin, että aina joku on nauku­mas­sa, kuin­ka “lah­jakkaillekin” pitää saa­da eri­tyisko­htelua kouluis­sa, kuten vaikka­pa matem­ati­ikan lisäope­tus­ta. Itse olen sitä mieltä, että “fik­sut pär­jää aina”.

  56. Perus­suo­ma­laiset ovat närkästyneet Per­su-sanas­ta. Miten olisi nykyään paljon käytet­ty perus-sanan syn­onyy­mi eli normi-.

    Normisuo­ma­laiset eli Norsut 🙂

  57. Pelkään­pä, että tilanne on jo menetet­ty. Suurin syylli­nen on kaavoit­ta­ja. Slum­me­ja kaavoit­ta­mal­la saa slum­me­ja. Toisek­si suurin syylli­nen on 90-luvul­la aloitet­tu “vapaa koulun­val­in­ta”, mikä tarkoit­ti sitä, että white flight alkoi jo ennen maahanmuuttajia. 

    Se on vaan niin surullista, että poli­itikot eivät ole tätä tajun­neet. (Pait­si kokoomus­laiset, joille tämä näyt­tää sopivan.Saadaan yksinker­taisil­la kaavoitus­päätök­sil­lä yksi­tyisk­oulu­ja verorahoilla.)

    Ja se Helsin­gin “posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio”. Se on vitsi.

    Touko Met­ti­nen

  58. spot­tu, ihan kohtu­ulli­nen keskilu­okkainen tulota­so ei edel­lytä että on mikään ruudinkek­si­jä. Kään­teinen sää­tykier­to, sikäli kun sitä on, vaikut­taa siihen kuin­ka paljon huip­pu­ja nousee alem­mista luokista.

  59. a_l:

    Jos tarkoi­tat soma­li- ja mui­ta afrikkalaisia pako­laisia niin voit var­maan sanoa sen suoraan?

    Sanoin kyl­lä jo edel­lä, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta. Miten sen suorem­min voi sanoa? En tien­nyt, että sin­ulle pitää luetel­la erik­seen val­tiot, joista tur­va­paikan­haku tänne suuntautuu.

    Jos taas puhut seg­re­gaa­tios­ta etkä maa­han­muu­tos­ta, niin kai­vataan ratkaisuehdotuksia.

    Ratkaisue­hdo­tuk­sia velkaa ovat mielestäni ne, jot­ka ovat pitäneet lain­säädän­nöl­lä yllä löperöä per­heeny­hdis­tämiskäytän­töä ja tulkin­neet väljästi tois­si­jaisen suo­jelun tarvet­ta ja näin aiheut­ta­neet epä­suo­tu­isan kehityksen. 

    Minä en kuu­lu heihin. 

    Jos mielestäsi Suomeen ei saa tul­la köy­histä maista sotaa pakoon, niin senkin voit var­maan sanoa suo­raan? Puhutaan sit­ten siitä.

    Mielip­i­teeni asi­aan on, että pako­lais­statuk­sel­la saa tul­la. Esim. soma­lialai­sista vain har­va täyt­tää tämän kri­teerin. Per­heeny­hdis­tämisessä Tan­skan malli vaikut­taa toimi­val­ta, joten kan­natan sitä.

  60. Saara ja Rogue,

    Suomen opet­ta­jank­oulu­tus­laitok­set ovat erit­täin suosit­tu­ja opinahjo­ja. Jokainen sisään päässyt on var­masti motivoitunut ja sitoutunut alaan ja valmis­tuneet ovat tasalaa­tu­ista porukkaa. En siis tiedä, keitä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmeessä se mitataan.

    Voisi käy­dä niin, että haas­teel­lisimpi­in koului­hin valikoi­tu­isi­vat ne, joil­la on isoin asuntolaina.

    Jos rahal­la asi­aa nyt yritetään ratkaista, niin pienem­mät luokkakoot, enem­män resursse­ja eri­ty­isopetuk­seen ja enem­män oheishenkilökun­taa koului­hin (mm. kuraat­tore­ja) on var­masti huo­mat­tavasti hedelmäl­lisem­pi vai­h­toe­hto kuin opet­ta­jille mak­set­ta­va “likaisen työn lisä”.

    Voisi­han sekin jotain vaikut­taa, mut­ta mekanis­mi on min­ulle nyt epä­selvä. Ja miten tämä likainen työ mitat­taisi­in? Asuinalueen tulota­sol­la, maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten määräl­lä vai mitä ajattelette?

    Onhan esim. Kulosaa­res­sa korkea pros­ent­ti mamu-taus­taisia lap­sia, mut­tei samo­ja ongelmia kuin Meri-Rastilassa.

  61. Suomen opet­ta­jank­oulu­tus­laitok­set ovat erit­täin suosit­tu­ja opinahjo­ja. Jokainen sisään päässyt on var­masti motivoitunut ja sitoutunut alaan ja valmis­tuneet ovat tasalaa­tu­ista porukkaa. En siis tiedä, keitä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmeessä se mitataan. 

    Viit­taat var­maankin luokanopet­ta­ji­in? Aineenopet­ta­jat taita­vat olla vähän sekalaisem­paa sakkia. Sitä pait­si moti­vaa­tio ja sitou­tu­mi­nen alaan tup­paa­vat ajan mit­taan heikken­emään, jos koulumaail­man todel­lisu­us ei vas­taa sitä mieliku­vaa, mikä työstä on opiskelu­aikoina syntynyt.

    Var­masti opet­ta­jat ovat valikoitunei­ta, mut­ta kuin­ka hyvin pääsykokeis­sa käyte­tyt mit­tar­it mit­taa­vat sovel­tuvu­ut­ta käytän­nön koulu­työhön? se, että moni vai­h­taa alaa viit­taisi siihen, että ei ainakaan ihan täydellisesti.

    Opet­ta­jan hyvyy­den mit­taami­nen on vähin­täänkin pul­mallista ja voi olla mah­do­ton­takin, mut­ta kyl­lä jokainen omil­ta koulu­a­joil­taan muis­taa, että tois­t­en tun­neil­la riehut­ti­in ja että tois­t­en istut­ti­in kuin kynt­tilät ja opiskelti­in. Min­un on vaikea uskoa, että kaik­ki opet­ta­jat ovat yhtä hyviä nykyäänkään, toki ne huonoim­matkin voivat nykyään olla parem­pia kuin huonoim­mat takavuosina. 

    Voisi­han sekin jotain vaikut­taa, mut­ta mekanis­mi on min­ulle nyt epä­selvä. Ja miten tämä likainen työ mitat­taisi­in? Asuinalueen tulota­sol­la, maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten määräl­lä vai mitä ajattelette? 

    Mites olisi opet­ta­jien pysyvyys? Jos jostain koulus­ta opet­ta­jat hakeu­tu­vat herkästi muualle, niin korote­taan palkko­ja. Tut­tu opet­ta­ja sanoi, että varsinkin miesopet­ta­jien on help­po vai­h­taa työ­paikkaa, jos työym­päristö ei miellytä.

  62. Riit­ta,

    Kom­ment­tisi lah­jakkaiden eri­tyisko­htelun nauku­mis­es­ta toi mieleeni erään oman koke­muk­seni 90-luvul­ta. Olin molem­pi­en veljieni kanssa samal­la ala-asteel­la. Toinen veljistäni oli ylivilkas, ja hänen opet­ta­jansa pyr­ki akti­ivis­es­ti tuke­maan hänen oppimis­taan. Tar­jot­ti­in mm. mah­dol­lisu­ut­ta ede­tä omaan tahti­in. Minäkin olisin kovasti kaivan­nut samaa mah­dol­lisu­ut­ta, kun matem­ati­ik­ka oli niin help­poa ja sik­si pirun tyl­sää. Mut­ta kun olin kilt­ti ja hil­jainen, mikään eri­tyisko­htelu ei käynyt päinsä.

    Minus­ta se ei ole reilua eikä rak­en­tavaa, että “fik­suil­ta” evätään oppimis­mah­dol­lisu­udet, joi­ta huonos­ti käyt­täy­tyville tarjotaan.

  63. Eli­na:

    Suomen opet­ta­jank­oulu­tus­laitok­set ovat erit­täin suosit­tu­ja opinahjo­ja. Jokainen sisään päässyt on var­masti motivoitunut ja sitoutunut alaan ja valmis­tuneet ovat tasalaa­tu­ista porukkaa. 

    Juu anteek­si, uno­hdin ettei ketään saa kehua mui­ta parem­mak­si, kos­ka se imp­likoi, että jotkut puolestaan ovat sit­ten niitä huonom­pia, ja sehän ei tässä sosial­is­min kaipu­un ja Pisa-ylpey­den maas­sa käy päin­sä. Kaik­ki opet­ta­jat ovat tasan yhtä hyviä!

    En siis tiedä, keitä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmeessä se mitataan.

    No, minä kyl­lä tiedän, keitä omas­ta mielestäni huiput opet­ta­jat ovat, kos­ka sel­l­aiset ovat opet­ta­neet min­ua. Yläaste/lukiossa, johon oppi­laat valikoi­tu­i­v­at keskilu­okkaises­ta lähiym­päristöstä, opet­ta­jat oli­vat perus­ta­soa. Yli 9:n keskiar­vo­ra­jan lukios­sa puolestaan opet­ta­jien taso — ei siis ain­oas­taan opetuk­sen vaan opet­ta­jien, kokon­ais­val­taisi­na esimerkkeinä ja nuorten tuk­i­joina — oli ihan suo­raan san­ot­tuna toiselta pla­nee­tal­ta. Sil­loin ensim­mäistä ker­taa itsekin tajusin, mikä vaiku­tus oikean­laisel­la opet­ta­jal­la voi ihmiseen olla. Ero­ja siis on, eivätkä ne ole vähäpätöisiä. Tämä on ihan nor­maali asi­ain­ti­la mis­sä tahansa amma­tis­sa, eikä sisään­pääsyn vaikeus niitä ero­ja poista — se vain nos­taa keskimääräistä tasoa, jon­ka uskon kyl­lä maas­samme ole­van ihan hyvä.

    San­ot­takoon nyt vielä, että tietenkin tuo jako parem­pi­in ja huonom­pi­in on yliyksinker­tais­ta­va: todel­lisu­udessa joku on hyvä jol­lakin taval­la ja toinen toisel­la. Nyt kuitenkin puhutaan siitä omi­naisu­uskim­pus­ta, joka eniten hyödyt­täisi ongel­malli­sis­sa olois­sa vart­tuvia oppi­lai­ta. Oman rajal­lisen koke­muk­seni mukaan tämän profi­ilin opet­ta­jat ovat niitä, jot­ka voivat ensim­mäisenä vali­ta, mis­sä työsken­televät. Sik­si palkkakan­nus­timia olisi hyvä harki­ta. Täl­löin mitään mittare­i­ta ei var­maan edes tarvit­taisi; jotenkin ne hyvät oli­vat mit­taa­mat­takin onnis­tuneet kasautu­maan hyvään kouluun.

    Voisi käy­dä niin, että haas­teel­lisimpi­in koului­hin valikoi­tu­isi­vat ne, joil­la on isoin asuntolaina.

    Ovatko opet­ta­jat mielestäsi sel­l­aista eri­tyisen vas­tu­u­ton­ta porukkaa, joka ottaa ensin asun­to­lainan ja sit­ten alkaa miet­tiä, mil­lä sitä mak­selisi? Minä olen ymmärtänyt, että suurin osa ihmi­sistä sovit­taa lainat tuloi­hin­sa eikä toisin päin.

    Jos rahal­la asi­aa nyt yritetään ratkaista, niin pienem­mät luokkakoot, enem­män resursse­ja eri­ty­isopetuk­seen ja enem­män oheishenkilökun­taa koului­hin (mm. kuraat­tore­ja) on var­masti huo­mat­tavasti hedelmäl­lisem­pi vai­h­toe­hto kuin opet­ta­jille mak­set­ta­va “likaisen työn lisä”.

    Kaik­ki nuo ovat var­masti tärkeitä keino­ja, mut­ta eivät mitenkään sul­je pois palkan mak­sua työn vaa­tivu­u­den mukaan. Mik­si kut­sut tässä yhtey­dessä vaa­ti­vaa työtä likaisek­si? Likaisen työn ymmär­rän itse sel­l­aisek­si, joka on help­poa, mut­ta niin vas­ten­mielistä, etteivät ihmiset sitä mielel­lään tee. Tästä ei nyt ole kysymys, vaan työn haas­teel­lisu­ud­es­ta, joka on suurem­man palkan peruste hyvin monis­sa muis­sakin ammateissa.

    Voisi­han sekin jotain vaikut­taa, mut­ta mekanis­mi on min­ulle nyt epä­selvä. Ja miten tämä likainen työ mitat­taisi­in? Asuinalueen tulota­sol­la, maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten määräl­lä vai mitä ajattelette?

    Sin­ul­la­han on jo yksi mit­tari valmi­ina: mielestäsi nimeno­maan human­i­taari­nen maa­han­muut­to aiheut­taa eri­ty­isiä haastei­ta. Jos olet oike­as­sa, kouluis­sa jois­sa käy paljon täl­lais­ten maa­han­muut­ta­jien lap­sia, tulisi opet­ta­jien palkan olla korkeampi. Toinen mit­tari voisi olla se, kuin­ka paljon alueel­lis­es­ti koulun piiri­in kuu­lu­via oppi­lai­ta laite­taan mui­hin koului­hin, suh­teessa siihen kuin­ka paljon muiden koulu­jen alueelta tul­laan arvioitavaan koulu­un. Jos moni pak­e­nee ja har­va tulee tilalle, työ koulus­sa on taval­lista vaativampaa.

  64. Riit­ta:

    Palkkaus, ryh­mäkoot ja koulutet­tu­jen avus­ta­jien saatavu­us tule­vat näin äkkiseltään mieleen.

    Hyvä!

    Tässä vain tup­paa käymään niin, että aina joku on nauku­mas­sa, kuin­ka “lah­jakkaillekin” pitää saa­da eri­tyisko­htelua kouluis­sa, kuten vaikka­pa matem­ati­ikan lisäope­tus­ta. Itse olen sitä mieltä, että “fik­sut pär­jää aina”.

    Minä taas olen sitä mieltä, että ihmisiä ei saisi syr­jiä lah­jat­to­muu­den eikä myöskään lah­jakku­u­den perus­teel­la. Lah­jakku­us voi olla yhtä hyvin kirous kuin siu­nauskin, ja kuten kaikkien pitäisi tietää, osal­la eri­ty­is­lah­jakkaista on todel­lisia vaikeuk­sia sopeu­tua nor­maalien ehdoil­la raken­net­tuun yhteiskuntaan.

    Ihmi­nen kas­vaa ja kehit­tyy parhait­en saadessaan itselleen sopi­vaa ope­tus­ta kehi­tys­vai­heelleen sopi­vaan aikaan. Kos­ka jokaista yksilöä ei voi henkilöko­htais­es­ti huomioi­da, voitaisi­in harki­ta ope­tus­ryh­mien muo­dostamista jonkin olen­naisem­man asian kuin las­ten syn­tymävuo­den perus­teel­la. Näin saataisi­in samal­la rahal­la kaikille sopi­vam­paa opetusta.

  65. Eli­na,

    Joo, mäkään en oo ollenkaan var­ma siitä, et kuin­ka tehokkaasti markki­nat toimii ope­tusalal­la, kun sitä opet­ta­jan hyvyyt­tä on niin vaikee mita­ta. Saaran point­ti ei kuitenkaan ollu se, et opet­ta­ja vält­tämät­tä muut­tuis parem­maks, jos se saa enem­män rahaa(toki sel­l­a­nenkin vaiku­tus var­maan jos­sain mit­takaavas­sa on silti olemassa). 

    Mut siis jos me voitais sel­keesti osot­taa, et jos­sain koulus­sa on huonom­mat ja kusipäisem­mät oppi­laat ku jos­sain toises­sa, niin en nää mitään syytä, miks edel­lis­ten opet­ta­jille ei vois mak­saa enem­män. Kyseessähän on käytän­nös eri duu­ni: edel­lisessä yrität epä­toivos­es­ti opet­taa tyyppe­jä, joista osa ei tajuu ees kieltä, toiset huu­taa ja kirkuu ja kol­man­net heit­telee sua kohti eri kokosia esineitä. Kyseessä on siis haas­ta­va ope­tuste­htävä vaa­ti­van järjestyk­sen­pidon ohel­la. Eli­it­tik­oulus­sa taas teet mitä huvit­taa ja kaik­ki istuu hil­jaa ja saa kymppe­jä kokeesta ja sä saat kiitos­ta. Miks kyseessä olis sama duuni?

  66. Mik­si kut­sut tässä yhtey­dessä vaa­ti­vaa työtä likaisek­si? Likaisen työn ymmär­rän itse sel­l­aisek­si, joka on help­poa, mut­ta niin vas­ten­mielistä, etteivät ihmiset sitä mielel­lään tee. Tästä ei nyt ole kysymys, vaan työn haas­teel­lisu­ud­es­ta, joka on suurem­man palkan peruste hyvin monis­sa muis­sakin ammateissa. 

    Erit­täin hyvin kir­joitet­tu! Erityis(lastentarhan)opettajille mak­se­taan ylimääräistä siitä, että heil­lä on eri­ty­istä osaamista, jon­ka avul­la he pystyvät kas­vat­ta­maan sel­l­aisi­akin lap­sia, joiden kanssa moni muu ei pär­jää. Ei sel­l­ainen työ ole “likaista”, vaan parhaim­mil­laan hyvinkin palkitsevaa.

  67. osal­la eri­ty­is­lah­jakkaista on todel­lisia vaikeuk­sia sopeu­tua nor­maalien ehdoil­la raken­net­tuun yhteiskuntaan. 

    Tämä on vähän eri asia. Mielestäni perusk­oulun tehtävä ei ole val­men­taa huip­pu­lah­jakkuuk­sia huip­ulle, vaan antaa valmi­udet selvitä tässä yhteiskun­nas­sa. Se, että koulus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vielä oikeu­ta eri­tyisko­htelu­un. Monil­la lap­sil­la on koulus­sa paljon suurem­pia vaikeuk­sia kuin se, että joutuu sietämään tylsistymistä.

  68. Olli:

    Minäkin olisin kovasti kaivan­nut samaa mah­dol­lisu­ut­ta, kun matem­ati­ik­ka oli niin help­poa ja sik­si pirun tyl­sää. Mut­ta kun olin kilt­ti ja hil­jainen, mikään eri­tyisko­htelu ei käynyt päinsä. 

    Minä myös turhauduin ja pitkästyin matem­ati­ikan ja luon­non­ti­etei­den help­pouteen, mut­ta purin turhau­tu­imiseni kurit­to­muu­teen. “Parhaim­mil­laan” taisi olla melkein joka viikko muis­tu­tus­lap­pu koti­in viemis­inä (opet­telin tosin väären­tämään mutsin nimikir­joituk­sen), rehtorin puhut­telu­ja, jäl­ki-istun­to­ja jne.

    No, voi tietysti sanoa, että tästä huoli­mat­ta olen toki pär­jän­nyt, mut­ta voi ehkä pohtia, että kuinka­han paljon sitä itseasi­as­sa tulikaan häirit­tyä muiden koulunkäyn­tiä ja stres­sat­tua opettajia.

    Ja tulee­han sitä vieläkin joskus ajatel­tua, että kuinka­han pitkälle paukut oli­si­vat riit­täneet, jos olisi osan­nut opiskel­la ennen kuin korkeak­oulus­sa tör­mäsi fuk­sikurssien jäl­keen asioi­hin, jot­ka eivät enää men­neetkään löys­in­ran­tein luon­taisen lah­jakku­u­den avulla…

    Minus­ta se ei ole reilua eikä rak­en­tavaa, että “fik­suil­ta” evätään oppimis­mah­dol­lisu­udet, joi­ta huonos­ti käyt­täy­tyville tarjotaan. 

    On se kum­ma, ettei täl­laista “lah­jakkaat pär­jää aina” ‑asen­net­ta näy ikinä urheilun ja taideainei­den kohdalla…

  69. Saara tietää:

    No, minä kyl­lä tiedän, keitä omas­ta mielestäni huiput opet­ta­jat ovat, kos­ka sel­l­aiset ovat opet­ta­neet minua. 

    Sin­un omas­ta mielestäsi huiput? 

    Onko maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan näkökul­ma var­masti sama kuin sin­un? Ja ajat­teletko, että nämä sin­un huip­puopet­ta­jasi Helsin­gin keskus­tan eli­it­tik­oulus­ta sankoin joukoin ryn­täävät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­puron yläas­teelle palkan­lisän toivos­sa ratko­maan mus­lim­i­van­hempi­en kanssa ruk­oushuoneen tila­jär­jeste­lyjä ja tyt­tö­jen pitkien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla?

    Ehkäpä ryn­täävätkin, jos palkan­lisä on huo­mat­ta­va, mut­ta tämä ei ole real­isti­nen toive. Samal­la koulu­tuk­sel­la ja samal­la tun­timääräl­lä on olta­va kuta kuinkin sama palk­ka. En myöskään siis usko, että eli­it­tik­oulus­sa toimin­ut opet­ta­ja on automaat­tis­es­ti “hyvä” täysin eri­lai­sis­sa olosuhteissa. 

    Mik­si kut­sut tässä yhtey­dessä vaa­ti­vaa työtä likaiseksi? 

    Jos huo­m­a­sit, niin käsite oli lain­aus­merkeis­sä. Käytin sitä puh­taasti sym­bol­ises­sa merk­i­tyk­sessä tarkoit­ta­mat­ta, että mamuop­pi­laiden kanssa työsken­te­ly olisi konkreet­tis­es­ti likaista. Uskon, että ymmär­sit kyl­lä — kun­han nyt halu­at vähän haas­taa riitaa. 

    Ovatko opet­ta­jat mielestäsi sel­l­aista eri­tyisen vas­tu­u­ton­ta porukkaa, joka ottaa ensin asun­to­lainan ja sit­ten alkaa miet­tiä, mil­lä sitä makselisi? 

    No höh? Jotkut nyt prefer­oi­vat rahaa enem­män kuin toiset ja tässä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­seni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin tek­i­sivät. Mitä nyt ikinä täl­lä “hyväl­lä” tarkoite­taankaan. Ei ainakaan minus­ta sitä, minkä sinä olet hyväk­si kokenut. 

    En tyr­män­nyt palkan­lisää mamuk­oulu­jen opet­ta­jille. En vain vieläkään ole vaku­ut­tunut, että se ohjaa kehi­tys­tä oikeaan suun­taan. Mut­ta tuskin se haitak­sikaan sinän­sä olisi. Rahaa on kuitenkin aina rajalli­nen määrä (ainakin min­ul­la) ja jos sitä jon­nekin halu­taan suun­na­ta monikult­tuuri­sis­sa kouluis­sa, niin edel­lä mainitsin preferenssini. 

    Näi­hin lisäyk­senä, että valmis­tavaa ope­tus­ta voisi olla yhden vuo­den sijas­ta kak­si vuot­ta tarvit­seville ja oppivelvol­lisu­usikä voisi jatkua 17 ikävuo­teen. Suomea toista kie­lenä luke­vat tulisi vapaut­taa ruotsin kielestä. 

    Nyt valmis­ta­van luokan jäl­keen normipuolelle tulee oppi­lai­ta, joiden sanavaras­to ja ylipään­sä lue­tun ymmärtämi­nen ei mitenkään riitä opiskelu­un oma­l­la luok­ka-asteel­la tai edes paria vuot­ta alem­mal­la, joi­hin hei­dät usein sijoitetaan.

  70. Minä myös turhauduin ja pitkästyin matem­ati­ikan ja luon­non­ti­etei­den help­pouteen, mut­ta purin turhau­tu­imiseni kurittomuuteen. 

    Minä taas luin opet­ta­jal­ta salaa jotain romaa­nia… 😉 Kyl­lä se minus­takin on jo työrauhankin vuok­si hyvä asia, jos lah­jakkaim­millekin pystytään jär­jestämään mielekästä tekemistä ja esimerkik­si haas­tavia lisäte­htäviä. Eri­ty­isopetuk­ses­sa pain­opis­teen pitää kuitenkin olla siel­lä, mis­sä sitä tukea eniten tarvitaan.

  71. Ja ajat­teletko, että nämä sin­un huip­puopet­ta­jasi Helsin­gin keskus­tan eli­it­tik­oulus­ta sankoin joukoin ryn­täävät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­puron yläas­teelle palkan­lisän toivos­sa ratko­maan mus­lim­i­van­hempi­en kanssa ruk­oushuoneen tila­jär­jeste­lyjä ja tyt­tö­jen pitkien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla? 

    Eikös tärkein­tä olisi saa­da noi­ta asioi­ta ratko­maan sel­l­aiset opet­ta­jat, jot­ka otta­vat sen haas­teena eivätkä ylimääräisenä riesana. Ja täl­lais­es­ta lisä­työstä toki asian­mukainen korvaus.

  72. Riit­ta???

    Erityis(lastentarhan)opettajille mak­se­taan ylimääräistä siitä, että heil­lä on eri­ty­istä osaamista, jon­ka avul­la he pystyvät kas­vat­ta­maan sel­l­aisi­akin lap­sia, joiden kanssa moni muu ei pärjää.

    Tietysti eri­ty­isopet­ta­jillekin perusk­oulus­sa mak­se­taan enem­män siitä, että ovat koulut­tau­tuneet pidemmälle. 

    Eli mikä tässä nyt oli point­tisi? Eri­tyisk­oulu­tuk­ses­ta lisää lik­saa..? Ei uutuus.

    Ei sel­l­ainen työ ole “likaista”, vaan parhaim­mil­laan hyvinkin palkitsevaa.

    No, san­o­taan sit­ten vaik­ka kolmivuorotyö, jos tämä ver­tausku­val­lisu­us käyt­tämänäni oli liikaa ymmärrykselle. 

    Ja muuten, jos se niin palk­it­se­vaa on, niin mik­si läh­es kaik­ki ope­tusvi­ras­ton vapaat luokan- ja aineenopet­ta­jan vakipaikat ovat juuri mamu-alueilla?

  73. Riit­ta,

    Kuin­ka hyviä yhteiskun­nas­sa toim­imisen valmiuk­sia syn­tyy, jos mikään ei ole haas­tavaa eikä koskaan tarvitse nähdä vaivaa? Yliopis­to-opin­not tai työt voivat täl­laisen perusk­oulun jäl­keen lähteä aika vaikeasti käyn­ti­in, kuten myös nim­imerk­ki kse kirjoitti.

    Ker­ronpa vielä toisen anek­dootin. Myöhem­min minä opiske­lin matem­ati­ikkalukios­sa, ja vel­jeni musi­ikkilukios­sa. Molem­mat saimme hyvää ope­tus­ta, haastei­ta, mah­dol­lisuuk­sia omien lahjo­jen kehit­tämiseen ja hyviä kavere­i­ta aivan eri taval­la kuin taval­lises­sa koulussa.

    Saa­maani matem­ati­ikan eri­ty­isope­tus­ta on tapana pitää elit­is­tisenä, tarpeet­tomana tai muuten vaan epäi­lyt­tävänä, kun taas vas­taavaan musi­ikinopetuk­seen suh­taudu­taan positiivisesti.

  74. Eli­na:

    Onko maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan näkökul­ma var­masti sama kuin sinun?

    Se ei ole olen­naista (mut­ta kyl­lä minä tot­ta puhuen arve­len, että nämä tarkoit­ta­mani omi­naisu­udet opet­ta­jas­sa koetaan aika uni­ver­saal­isti myön­teisik­si). Se, että minä pidän osaa opet­ta­jista huimasti toisia paremp­ina, ker­too siitä että ero­ja on. Muiden pref­er­enssit voivat olla eri­laisia, mut­ta uskoisin kaikil­la niitä ole­van. Ts. opet­ta­jis­sa on eroja.

    Ja ajat­teletko, että nämä sin­un huip­puopet­ta­jasi Helsin­gin keskus­tan eli­it­tik­oulus­ta sankoin joukoin ryn­täävät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­puron yläas­teelle palkan­lisän toivos­sa ratko­maan mus­lim­i­van­hempi­en kanssa ruk­oushuoneen tila­jär­jeste­lyjä ja tyt­tö­jen pitkien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla?

    Eivät var­masti kaik­ki, mikä ei olisi kan­natet­tavaakaan. Huip­puopiske­li­jatkin tarvit­se­vat ja ansait­se­vat huip­puopet­ta­jia. Mut­ta jos yhteen koulu­un läh­tee edes yksi huip­puopet­ta­ja (en tosin tiedä onko niitä tosi hyviä näin paljon), tai edes osaan niistä kouluista, jois­sa täl­lä het­kel­lä ei ole yhtäkään, kym­me­nien, sato­jen tai tuhan­sien oppi­laiden elämä voi muut­tua ratkai­sev­asti. Jos sin­ul­la on tiedos­sa jokin muu keino saa­da yhtä merkit­tävä vaiku­tus aikaan, voinet ker­toa sen.

    En myöskään siis usko, että eli­it­tik­oulus­sa toimin­ut opet­ta­ja on automaat­tis­es­ti “hyvä” täysin eri­lai­sis­sa olosuhteissa.

    En minäkään, mut­ta uskon että osa on.

    Mik­si kut­sut tässä yhtey­dessä vaa­ti­vaa työtä likaiseksi?

    Jos huo­m­a­sit, niin käsite oli lain­aus­merkeis­sä. Käytin sitä puh­taasti sym­bol­ises­sa merk­i­tyk­sessä tarkoit­ta­mat­ta, että mamuop­pi­laiden kanssa työsken­te­ly olisi konkreet­tis­es­ti likaista. Uskon, että ymmär­sit kyl­lä — kun­han nyt halu­at vähän haas­taa riitaa.

    En halua haas­taa riitaa, vaan ystävyy­den hengessä haas­taa sin­ua mietiskelemään, mik­si val­it­sit juuri tuon kieliku­van. Jos olisimme puhuneet tutk­i­joiden työn palkkauk­ses­ta työn haas­teel­lisu­u­den mukaan, olisitko sil­loinkin puhunut “likaises­ta” työstä? Konkreet­tista likaisu­ut­ta kukaan tuskin ajat­teli sin­un tarkoit­ta­neen. Ei tarvitse vas­ta­ta tähän jos et halua; en tule tart­tumaan asi­aan enää jatkossa.

    Jotkut nyt prefer­oi­vat rahaa enem­män kuin toiset ja tässä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­seni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin tekisivät.

    Johdon­mukaises­ti näin ei olekaan, mut­ta tod. näk. rahal­la voisi motivoi­da osaa “hyvistä” siir­tymään taval­lis­es­ta poikkeavalle uralle.

    Näi­hin lisäyk­senä, että valmis­tavaa ope­tus­ta voisi olla yhden vuo­den sijas­ta kak­si vuot­ta tarvit­seville ja oppivelvol­lisu­usikä voisi jatkua 17 ikävuo­teen. Suomea toista kie­lenä luke­vat tulisi vapaut­taa ruotsin kielestä.

    Näistä samaa mieltä.

  75. Riit­ta:

    Tämä on vähän eri asia. Mielestäni perusk­oulun tehtävä ei ole val­men­taa huip­pu­lah­jakkuuk­sia huip­ulle, vaan antaa valmi­udet selvitä tässä yhteiskun­nas­sa. Se, että koulus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vielä oikeu­ta eri­tyisko­htelu­un. Monil­la lap­sil­la on koulus­sa paljon suurem­pia vaikeuk­sia kuin se, että joutuu sietämään tylsistymistä.

    Muiden kokemia vaikeuk­sia ei kan­nat­taisi ihan noin kevyt­mielis­es­ti vähätel­lä. Nor­maali tyl­sistymisen sietämi­nen on yksi asia; täy­delli­nen sosi­aalisen ulkop­uolisu­u­den tunne (en tarkoi­ta kiusaamista vaan poikkeavu­ud­es­ta johtu­vaa yksinäisyy­den tun­net­ta, jota poikkea­va kokee vaik­ka hänel­lä olisi paljonkin kavere­i­ta), ja oman elämän monivuoti­nen hukkaan val­u­misen koke­mus voi olla ihan yhtä muser­tavaa kuin oppimis­vaikeuk­sista johtu­va jäl­keen­jäämi­nen suorituspaineineen.

    Koko perusk­oulun ajan jatku­va yhteisöl­lisyy­den koke­muk­sen riistämi­nen ja turhan­päiväisyyk­sien vanki­laan sulkem­i­nen ei ole olanko­hau­tuk­sel­la ohitet­ta­va pikkua­sia. Jos eri­ty­is­lah­jakkaat pakote­taan ole­maan koulus­sa läs­nä, heille on jär­jestet­tävä heitä hyödyt­tävää ope­tus­ta ryh­mässä, jos­sa he voivat edes aut­tavasti kokea ole­vansa osa yhteisöä. Ihan samal­la taval­la kuin keskimääräistä hitaam­min oppiville. Poikkeav­ien huomioimi­nen ei tosi­aankaan ole mitään huip­pu­val­men­nus­ta, vaan näi­den ihmis­ten ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamista. Vähempään ei saisi tyy­tyä kenenkään kohdalla.

  76. San­ot­takoon nyt vielä, et olis myös hirveetä tuh­laus­ta haalia nimeno­maan sub­stanssin ja ope­tus­taito­jen osalta parhaat opet­ta­jat huonoi­hin koului­hin pai­men­ta­man niitä ongel­mat­a­pauk­sia. Se pai­men­t­a­mi­nen ja järjestyk­sen­pito vaatii kuitenkin ihan eri omi­naisuuk­sia ku opet­ta­mi­nen. Sub­stanssin osalta parhaat opet­ta­jat on var­maan tehokkaimpia opet­taes­saan hyviä oppi­lai­ta, ped­a­gogis­es­ti parhaat ehkä jeesaa eniten niitä keski­ta­sosia ja vähän huonom­pia, ja sit niille pahim­mille ongel­mat­a­pauk­sille tarvi­taan myös niitä puh­taasti vahvo­ja auk­tori­teet­te­ja, jot­ta ees jotain saadaan perille.

  77. Eli­na:

    No höh? Jotkut nyt prefer­oi­vat rahaa enem­män kuin toiset ja tässä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­seni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin tekisivät.

    Eiköhän Saaran point­ti ollu, että rehtorit tai muut sais sit­ten vali­ta niistä halukkaista, eikä silleen, että kuka tahansa joka täyt­tää vaa­timuk­set saa men­nä koval­la pal­ka­lla “ongel­mak­oulu­un” opettamaan.

  78. Eli­na:

    Sanoin kyl­lä jo edel­lä, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to kiihdyt­tää seg­re­gaa­tio­ta. Miten sen suorem­min voi sanoa?

    Meil­lä ei vaan ole sel­l­aisia mas­so­ja human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia että niilä voisi seg­reroi­da aluei­ta monikossa.

  79. Eli mikä tässä nyt oli point­tisi? Eri­tyisk­oulu­tuk­ses­ta lisää lik­saa..? Ei uutuus. 

    Ei koulu­tuk­ses­ta, vaan tehtävästä. Jos eri­ty­isopet­ta­ja hakeu­tuu taval­lisen luokanopet­ta­jan tehtävään, niin tuskin kai hänelle mitään ylimääräistä mak­se­taan? Ja toisaal­ta eri­ty­is­ryh­mässä työsken­telystä pitäisi mak­saa joka tapauk­ses­sa enem­män, oli sitä muodol­lista pätevyyt­tä tahi ei. Luon­nol­lis­es­ti koulu­tuk­ses­ta voi mak­saa lisää.

    Ja muuten, jos se niin palk­it­se­vaa on, niin mik­si läh­es kaik­ki ope­tusvi­ras­ton vapaat luokan- ja aineenopet­ta­jan vakipaikat ovat juuri mamu-alueilla? 

    Kos­ka tästä taval­lista haas­tavam­mas­ta työstä ei mak­se­ta kun­non kor­vaus­ta. Saman palkan saa vähemmälläkin… 

    Kuin­ka hyviä yhteiskun­nas­sa toim­imisen valmiuk­sia syn­tyy, jos mikään ei ole haas­tavaa eikä koskaan tarvitse nähdä vaivaa? 

    Hyvä kysymys.

  80. No, san­o­taan sit­ten vaik­ka kolmivuorotyö, jos tämä ver­tausku­val­lisu­us käyt­tämänäni oli liikaa ymmärrykselle. 

    En minä kyl­lä eri­ty­isope­tus­ta kolmivuorotyöhönkään ver­taisi, vaan vaa­ti­vaan asiantun­ti­jatyöhön (ja taval­lisen luokan opet­tamista asiantuntijatyöhön).

  81. Onko tei­dän mielestänne toden­näköistä, että ne mam­mak­er­ho­laiset hyväksy­i­sivät mil­lään tasol­la sitä, että “parhaat opet­ta­jat oept­taisi­vat ongel­mak­ouluis­sa” — vieläpä parem­mal­la palkalla?

    Kun tääl­läkin on todis­tet­tu monel­la suul­la, että parhaat opet­ta­jat tarvi­taan hyvi­in koului­hin ker­tomaan nuorisolle, että nyt olisi hyvä tsem­pa­ta, ettei tule suru yloop­is­tossa puseroon ja ettei sit­ten tarvi aikuise­na miet­tiä, että mitähän siitä olisi oikein itses­tä tul­lutkaan, jollei olisi ollut niin haas­tee­ton­ta aikoinaan.

    Touko Met­ti­nen

  82. Riit­ta:

    Se, että koulus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vielä oikeu­ta erityiskohteluun.

    Mut­ta se, että koulus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on vaikeaa, oikeut­taa eri­tyisko­htelu­un? Ehkä min­un moraa­li­nen kom­passi­ni osoit­taa tässä(kin) kohtaa eri suun­taan kuin muil­la ihmisil­lä, mut­ta kyl­lä min­un mielestäni niil­lä, joille koulu on vaikeaa, on vähem­män oikeut­ta erikoisko­htelu­un kuin niil­lä, joille se on help­poa. Ne, joille koulu on vaikeaa, pää­tyvät tässä yhteiskun­nas­sa yksinker­taisi­in suorit­tavi­in töi­hin, ja ne, joille koulu on help­poa, ovat niitä, jot­ka tule­vaisu­udessa kehit­tävät yhteiskun­taamme eteen­päin. Mik­si tule­vaisu­u­den varas­to­du­u­nar­ille pitää opet­taa jo lapse­na, että jos yhteiskun­nan elo ei nap­paa, niin joku tulee ja silit­tää päätä ja antaa karkke­ja ja “erikoisko­htelua”, mut­ta tule­vaisu­u­den syöpä­tutk­i­joille pitää opet­taa, että asi­at hyvin osaa­mal­la joutuu häiriköin­nin kohteek­si ja muiden mukana samaan mas­saan lyt­tyyn lyödyksi?

  83. Touko Met­ti­nen:

    Onko tei­dän mielestänne toden­näköistä, että ne mam­mak­er­ho­laiset hyväksy­i­sivät mil­lään tasol­la sitä, että “parhaat opet­ta­jat oept­taisi­vat ongel­mak­ouluis­sa” – vieläpä parem­mal­la palkalla?

    Jos joku yksit­täi­nen has­su mam­ma ei halu­aisi päästää “lah­jakas­ta” las­taan lähialueen “ongel­mak­oulu­un”, vaik­ka tietää siel­lä ole­van hyviä opet­ta­jia, se olisi hänen oma murheen­sa. Jos taas hän ei hyvistä opet­ta­jista tietäisi, eipä osaisi tilan­net­ta paheksuakaan.

    San­o­taan nyt vielä selvyy­den vuok­si, että en toi­vo mitään kiin­tiösys­teemiä tai muu­ta eri­tys­mekanis­mia parem­pi­en opet­ta­jien ohjaamisek­si ongel­mak­oului­hin. Lisä­palkkaus­ta voitaisi­in kokeil­la, ja palkkaa säätää mm. opet­ta­jien vai­h­tu­vu­ud­es­ta, oppi­las­paos­ta ja tyhjien opet­ta­jan­pestien määrästä muo­dos­tu­van mit­tarin mukaan. Jos palkan nos­t­a­mi­nen ei ajan kulues­sa vaikut­taisi noi­hin mitenkään, voidaan tode­ta että oli huono idea. Jos puolestaan vaikut­taa, voidaan jonkin ajan kulut­tua tode­ta, että ongel­mak­oulu ei enää ole ongel­mak­oulu, ja mam­makin voi rauhas­sa päästää sinne sydänkäpysensä.

    Tarkoi­tus ei siis ole, että kaik­ki hyvät opet­ta­jat lähtevät hyvistä kouluista, vaan ne joi­ta kiin­nos­ta­vat sekä korkeampi palk­ka että sen mukana tule­vat eri­ty­ishaas­teet (ja kuten Rogue tarken­si, työhönot­to toimisi ihan samal­la tavoin kuin nykyäänkin, eivätkä siihen voi mam­mat puut­tua). Veikkaisin kaikkien voittavan.

  84. “Onko tei­dän mielestänne toden­näköistä, että ne mam­mak­er­ho­laiset hyväksy­i­sivät mil­lään tasol­la sitä, että “parhaat opet­ta­jat oept­taisi­vat ongel­mak­ouluis­sa” – vieläpä parem­mal­la palkalla?”

    Ei ongel­mak­oului­hin tarvi­ta parem­pia opettajia.
    Ongel­mak­oului­hin tarvi­taan eri­laisia opet­ta­jia kuin nor­maalei­hin ja ns eli­it­tik­ouluhin. Henkilöon­gelmien käsit­te­ly vaatii eri­laista johtamiskykyä kuin motivoitunei­den ja itseo­h­jau­tu­vien johtaminen.

    Työelämässäkin on eri­laisia johta­jia, joi­ta käytetään eri­lai­sis­sa tehtävis­sä, Ongel­mayk­siköi­den selvit­te­ly ja selville vesille saat­ta­mi­nen vaatii eri­laisia kykyjä kuin jo toimi­van porukan kan­nus­t­a­mi­nen vielä parem­pi­in suorituksiin.

    Mut­ta ei tehtävän luonne suo­raan palkkaan vaikuta,enemmän taloudel­liset tuo­tot, ehkä tuos­ta ongel­mayk­sikön selvit­telystä saa pien­tä likaisen työn lisää ?

  85. Mik­si tule­vaisu­u­den varas­to­du­u­nar­ille pitää opet­taa jo lapse­na, että jos yhteiskun­nan elo ei nap­paa, niin joku tulee ja silit­tää päätä ja antaa karkke­ja ja “erikoisko­htelua”, mut­ta tule­vaisu­u­den syöpä­tutk­i­joille pitää opet­taa, että asi­at hyvin osaa­mal­la joutuu häiriköin­nin kohteek­si ja muiden mukana samaan mas­saan lyt­tyyn lyödyksi?

    Jot­tei se syöpä­tutk­i­ja joudu elämät­tämään pal­ka­llaan myös sitä varas­to­du­u­nar­ia, jos­ta ei tul­lut edes varas­to­du­u­nar­ia vaan (näin karkeasti san­ot­tuna) sosi­aalipum­min. Sitä pait­si koulu­vaikeuk­sien takana voi olla jotain ihan muu­ta kuin tyh­myys ja parhaas­sa tapauk­ses­sa saadaan kak­si syöpätutkijaa. 

    Mis­tähän läh­tien eri­ty­isope­tus on ollut “karkkia ja päänsilitystä”? 

    Poikkeav­ien huomioimi­nen ei tosi­aankaan ole mitään huip­pu­val­men­nus­ta, vaan näi­den ihmis­ten ihmisoikeuk­sien kunnioittamista. 

    Tot­ta. Han­kalimpia tässä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sainen kykyprofi­ili”. Esimerkik­si matemaat­tis­es­ti eri­ty­is­lah­jakas­ta mut­ta sosi­aal­isil­ta taidoil­taan jäl­keen jäänyt­tä on paha esimerkik­si pistää hyp­päämään yhden luokan yli.

  86. Yksi tärkeä kotout­tamiskeino olisi mamu-las­ten saat­ta­mi­nen päivähoidon piiri­in mah­dol­lisim­man aikaisin. Tätä Osmokin on esit­tänyt jos­sain yhteydessä. 

    Pari- kolme­vuo­tias oppisi näin kie­len näp­pärästi ja muutenkin pää­sisi sisään suo­ma­laiseen elämän­menoon. Myös mah­dol­lis­es­ti työelämän ulkop­uolel­la ole­vat van­hem­mat saisi­vat luon­tev­asti kon­tak­te­ja suomalaisiin. 

    Kos­ka pakot­ta­mi­nen ei kai käy päin­sä, niin van­hempi­en val­is­tamista esim. neu­volas­sa tulisi tehostaa. Käsit­tääk­seni päivähoitoon ei kan­nuste­ta juuri ollenkaan ja monil­la maa­han­muut­ta­jil­la onkin vahvo­ja ennakkolu­u­lo­ja päiväkote­ja kohtaan — luule­vat muun muas­sa, että kris­til­lisyys on päivit­täi­sis­sä ruti­ineis­sa mukana. 

    Nyt tilanne on se, että monil­la tääl­lä syn­tyneil­läkin lap­sil­la on hyvin heikko suomen kie­len taito koulu­un tul­lessa ja siitä läh­tee hel­posti syöksykierre jo opin­to­jen alkutaipaleella. 

    Se on kovin sääli, kos­ka tutkimusten mukaan etenkin maa­han­muut­ta­jatytöil­lä on moti­vaa­tio koulunkäyn­ti­in kohdal­laan. Ja mon­et heistä pär­jäävätkin hyvin, ei tässä pidä vain synkistellä.

  87. Ystäväni Saara 🙂 :

    En halua haas­taa riitaa, vaan ystävyy­den hengessä haas­taa sin­ua mietiskelemään, mik­si val­it­sit juuri tuon kieliku­van. Jos olisimme puhuneet tutk­i­joiden työn palkkauk­ses­ta työn haas­teel­lisu­u­den mukaan, olisitko sil­loinkin puhunut “likaises­ta” työstä?

    Tietoisel­la tasol­la likainen työ tuli ensim­mäisek­si mieleen palkan­lisän perus­teena. Mut­ta mik­si siis tuli, ja haet tietysti ali­ta­juista merkitystä. 

    En var­maankaan olisi käyt­tänyt tutkimustyön yhtey­dessä kyseistä käsitet­tä, kos­ka tutkimuk­sen teko on kuitenkin haas­ta­vanakin puit­teil­taan hyvin saman­laista kuin vähem­män haastavana. 

    Sen sijaan kouluis­sa, jois­sa suo­ma­laiskodeista tul­lut oppi­la­saines on “huonoa” ja lisäk­si suurelta osin maa­han­muut­ta­jataus­taista, joutuu opet­ta­ja ratko­maan laadullis­es­ti täysin toisen­laisia ongelmia ja suo­ranaisia kon­flik­te­ja muun muas­sa kult­tuurien väli­sistä eroavaisuuk­sista johtuen. 

    Kun esim. mus­lim­ipo­jan isä tulee koul­ulle kovaan ääneen vaa­ti­maan, että pojan on aina saata­va vas­ta­ta ennen yhtäkään tyt­töä, niin kyl­lä siinä sanat­tomak­si menee kokenutkin ope. 

    Eli kyl­lä täl­lais­ten täysin opet­ta­jan ammat­ti­in kuu­lumat­tomien tilantei­den selvit­tämistä voi minus­ta kut­sua likaisek­si työk­si. Tehtävä on epämiel­lyt­tävä ja han­kala samoin kuin kuiv­uneen oksen­nuk­sen rap­sut­telu hotel­li­huoneen lat­tialam­i­naat­tien saumakohdasta. 

    (Ihan hyvä kysymys, Saara. Tästä tulee mieleen taan­noinen parasi­it­ti-keskustelu — mis­sä määrin kieliku­van val­in­ta ker­too piiloasenteista)

  88. Yksi tärkeä kotout­tamiskeino olisi mamu-las­ten saat­ta­mi­nen päivähoidon piiri­in mah­dol­lisim­man aikaisin. 

    Tot­ta!

    Ja tässä tärkeä asia on pitää mielessä se, että moni Suomeen muut­tanut ei yksinker­tais­es­ti tiedä sel­l­aisia asioi­ta, mitkä kan­ta­suo­ma­laisille ovat itses­tään selviä. Kaikkea ei voi eikä kan­na­ta kui­tata kult­tuurieroil­la, vaan mon­esti kyse on ihan tietämät­tömyy­destä. Neu­vola, päiväkodit ja koulut ovat ihan avainase­mas­sa tässä.

    Olen mm. ker­tonut tääl­lä lapsen­sa syn­nyt­täneelle työkaver­ille kuri­tusväki­val­lan ole­van laiton­ta ja mis­sä iässä suo­ma­laistytöt alka­vat meika­ta (tässä tarvit­si kyl­lä vähän kon­sul­toi­da tei­ni-iän juuri ohit­tanei­ta tyt­töjä). Päiväkodis­sa taas seurasin vier­estä, kun yhden lapsen fik­sunoloisille van­hem­mille opetet­ti­in, mil­lainen poikien väli­nen nujakoin­ti on vielä hyväksyt­tävää, mil­lainen taas ei.

  89. Eli­na:
    >Käsit­tääk­seni päivähoitoon ei kan­nuste­ta juuri
    >ollenkaan ja monil­la maa­han­muut­ta­jil­la onkin
    >vahvo­ja ennakkolu­u­lo­ja päiväkote­ja kohtaan —
    >luule­vat muun muas­sa, että kris­til­lisyys on
    >päivit­täi­sis­sä ruti­ineis­sa mukana. 

    Has­sua muuten, että tääl­läkin “maa­han­muut­ta­ja” on itse asi­as­sa eufemis­mi käsit­teelle “mus­li­mi”. Nimit­täin: eihän kris­till­i­nen ope­tus automaat­tis­es­ti ja aina ole maa­han­muut­ta­jille mikään mörkö, vaan saat­taa olla jopa toiv­ot­ta­va asia. Sitä suo­ras­taan kai­vataan. Se, että ei suvai­ta kristi­nuskoa, on kapeampi ilmiö.

  90. Jot­tei se syöpä­tutk­i­ja joudu elämät­tämään pal­ka­llaan myös sitä varas­to­du­u­nar­ia, jos­ta ei tul­lut edes varas­to­du­u­nar­ia vaan (näin karkeasti san­ot­tuna) sosi­aalipum­min. Sitä pait­si koulu­vaikeuk­sien takana voi olla jotain ihan muu­ta kuin tyh­myys ja parhaas­sa tapauk­ses­sa saadaan kak­si syöpätutkijaa.

    Mis­tähän läh­tien eri­ty­isope­tus on ollut “karkkia ja päänsilitystä”?

    Ensin, min­un kielessäni “eri­tyisko­htelu” tarkoit­taa jotakin muu­ta kuin vaa­timus­ta toimia samo­jen sään­tö­jen mukaan kuin muut. 

    Toisek­si, tot­takai syitä koulu­vaikeuk­si­in on muitakin kuin tyh­myys. Esimerkik­si se, että koulu on liian help­poa ja tuo turhau­tu­mi­nen purkau­tuu koulu­vaikeuksi­na. Eri­laisia “sairauk­sia” (en oikein pidä siitä että kaik­ki eri­laisu­us antaa epäter­veen leiman) luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki muut syyt joi­ta keksin, ovat sel­l­aisia, että ne eivät ansaitse mitään muu­ta eri­tyisko­htelua — ainakaan enem­pää kuin ne joille koulu on tyl­sän help­poa — kuin heivauk­sen ulos siitä luokas­ta mis­sä lap­sil­la on halu oppia, ja merkit­tävin oppi mitä nuo lapset voivat koulus­ta saa­da, jot­ta niistä tulee duunare­i­ta (enpä usko että kovin mon­taa kovin hyvää syöpä­tutk­i­jaa löy­tyy niistä, joille perusk­oulun oppimäärä on ylit­sepääsemät­tömän vaikeaa) eikä pum­me­ja on, että tiet­tyjä sään­töjä pitää nou­dat­taa. Sitä opiskel­lessa häiriköikööt keskenään.

  91. ‘Han­kalimpia tässä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sainen kykyprofi­ili”. Esimerkik­si matemaat­tis­es­ti eri­ty­is­lah­jakas­ta mut­ta sosi­aal­isil­ta taidoil­taan jäl­keen jäänyt­tä on paha esimerkik­si pistää hyp­päämään yhden luokan yli.’ (Riit­ta)
    Sosi­aaliset taidot ei ole oppi­aine, onnek­si. Pystyn kuvit­tele­maan, mikä vaiku­tus olisi sil­lä, että luon­teeltaan epä­sosi­aa­li­nen oppi­las ensin pakotet­taisi­in esit­tämään sosi­aal­ista ja sit­ten annet­taisi­in huono numero, kun ei oikein onnis­tu. Vrt. epä­musikaal­is­ten las­ten kiusaami­nen musi­ikil­la ja epäurheilullis­ten kiusaami­nen urheilulla.

  92. Riit­ta:

    Esimerkik­si matemaat­tis­es­ti eri­ty­is­lah­jakas­ta mut­ta sosi­aal­isil­ta taidoil­taan jäl­keen jäänyt­tä on paha esimerkik­si pistää hyp­päämään yhden luokan yli.

    Mielestäni ikään perus­tu­vat luokat ovat jo sinän­sä han­kalia ja keinotekoisia. Mik­sei voisi olla vain eri­laisia ope­tus­ryh­miä, joi­hin kykyprofi­ilil­taan eri­laiset oppi­laat jaet­taisi­in sen­hetkisen edis­tyneisyyten­sä mukaan?

    Kenen keksin­töä on, ja mil­lä sitä perustel­laan, että las­ten kuu­luu viet­tää aikaansa pelkästään tois­t­en samanikäis­ten kanssa? Ei elämässä muutenkaan niin ole: työ­paikoil­lakin on — tai ainakin olisi hyvä olla — iältään toi­sis­taan varsin paljon poikkeavaa sakkia, ja kaikkien kanssa olisi hyvä osa­ta tul­la toimeen. Ennen koulu­jär­jestelmän kehit­tymistä lapsetkin ovat taku­ul­la pyöri­neet muidenkin kuin oman ikäis­ten­sä seurassa.

    Ope­tus­ryh­miä muo­dostet­takoon las­ten taito­ta­son ja suun­tau­tu­misen mukaan aina kun mah­dol­lista. Rahaakaan ei pitäisi kulua nyky­istä enempää.

  93. Tot­ta. Han­kalimpia tässä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sainen kykyprofi­ili”. Esimerkik­si matemaat­tis­es­ti eri­ty­is­lah­jakas­ta mut­ta sosi­aal­isil­ta taidoil­taan jäl­keen jäänyt­tä on paha esimerkik­si pistää hyp­päämään yhden luokan yli.

    Tot­ta. Ja vaik­ka luokan yli hyp­päämi­nen useim­mil­la lah­jakkail­la onnis­tu­isi ongelmit­ta, ei se paljoa aut­taisi. Jonkin­laiset taso­ryh­mät oli­si­vat parem­mat. Eikä sen vaa­ti­vam­man ryh­män pitäisi olla tarkoitet­tu eri­ty­is­lah­jakkaille, vaan “taval­lisille” lah­jakkaille. (Oikeas­t­aan ei sil­lä ole väliä onko lah­jakas vai ahk­era; jos pysyy vähän vaa­ti­vam­mas­sa opetuk­ses­sa kär­ry­il­lä niin mukaan vaan.)

    Kun musi­ik­ki- ja kielikylpy­lu­okkia on, mik­sei vas­taavasti matikkaluokkia?

  94. Saara
    Jos joku yksit­täi­nen has­su mam­ma ei halu­aisi päästää “lah­jakas­ta” las­taan lähialueen “ongel­mak­oulu­un”, vaik­ka tietää siel­lä ole­van hyviä opet­ta­jia, se olisi hänen oma murheensa. 

    Minä en ainakaan lait­taisi lap­siani ongel­mak­oulu­un otta­maan tulevil­ta B‑luokan kansalaisil­ta tur­paan, vaik­ka hyvien opet­ta­jien ansios­ta koulun ongel­mat eivät man­i­festoi­tu­isikaan oppimistuloksissa.

    Aion kyl­lä aivan satavar­masti vält­tää asuin­paikan vlin­nal­la huonot koulut ja aivan eri­tyis­es­ti sel­l­aiset koulut, jois­sa on paljon maahanmuuttajia.

    Näin tekee aivan kaik­ki täysi­järkiset per­heet, joil­la on siihen mahdollisuus.

  95. Sylt­ty,

    Puhe­han on ollut ensisi­jais­es­ti inte­graa­tion paran­tamis­es­ta eikä niinkään oppimis­tu­lok­sista. Kun olen puhunut “hyvistä” opet­ta­jista, olen tarkoit­tanut hyviä ensisi­jais­es­ti tuos­sa mielessä. Ei sub­stanssiosaamises­sakaan mitään vikaa ole, mut­ta sosi­aa­li­nen osaami­nen, esimerkil­lisyys ihmisenä (malliop­pimi­nen on meille olen­naista siinä mis­sä muillekin eläimille), kas­va­tus­taidot ja henkilöko­htainen kiin­nos­tus opetet­tavaan asi­aan lienevät niitä avaimia, joil­la ongel­mallisem­matkin tapauk­set saadaan kiin­nos­tu­maan sisäl­löistä ja jät­tämään ret­telöin­ti vähemmälle.

    Puhut “tule­vista b‑luokan kansalai­sista” kuin hei­dän statuk­sen­sa olisi laps­es­ta läh­tien kiveen hakat­tu. Min­ua kiin­nos­taisi tietää, minkä ver­ran opet­tamisen laatu vaikut­taa oppi­laiden tule­vaisu­u­teen; intu­itioni on että huomattavasti.

    Jos sinä et lait­taisi lap­si­asi samaan koulu­un maa­han­muut­ta­jien kanssa, se on sin­un asi­asi. Minä lait­taisin, ihan mielel­länikin, jos voisin luot­taa siihen että ope­tus on yhtä laadukas­ta kuin muual­lakin. Arvostan diver­si­teet­tiä todel­la paljon, ja hakeudun sen äärelle aina kun mah­dol­lista — pl. ympäristöt, jois­sa hai­tat ovat niin mit­tavia että ympäristössä olem­i­nen on mah­do­ton­ta tai jär­jetön­tä. Eli jos oma­l­la toimin­nal­la ei voi mitenkään merk­it­sevässä määrin vaikut­taa tilanteeseen. En ole tois­taisek­si koti­maas­sa joutunut täl­laisi­in tilanteisi­in maa­han­muut­ta­jien kanssa; kan­taväestön kanssa kyllä.

    En tarkoi­ta tätä maa­han­muut­ta­jien puo­lus­tus­puheek­si. Uskon kyl­lä, että ongelmia on vaik­ka en itse ole niitä kohdan­nut. Mut­ta kaikkien maa­han­muut­ta­jien yksioikoinen demon­isoin­ti yht­enä ryp­päänä ja sen kut­sum­i­nen “täysjärk­isyy­dek­si” on kyl­lä hie­man.. hassahtanutta.

  96. “Tot­ta. Ja vaik­ka luokan yli hyp­päämi­nen useim­mil­la lah­jakkail­la onnis­tu­isi ongelmit­ta, ei se paljoa aut­taisi. Jonkin­laiset taso­ryh­mät oli­si­vat parem­mat. Eikä sen vaa­ti­vam­man ryh­män pitäisi olla tarkoitet­tu eri­ty­is­lah­jakkaille, vaan “taval­lisille” lahjakkaille.”

    Nykyään voi opiskel­la lisää verkos­sa esim matematiikkakerhoissa.

    Suo­mi on aivan liian hajanainen, jot­ta 3000 koului­hin­saataisin tasoryhmiä.Helsingissäkään ei koulu­jen koko riitä siihen.

    Ja useim­mat noista “lahjkkaista” ovat vain varhaiskyp­siä ja todel­liset lah­jat pal­jas­tu­vat myöhem­min kuten kävi kse:lle

    Ja lah­jakkaistakin har­va on niin fak­ki-idioot­ti ettei har­ras­ta mitään muu­ta kuin muu­ta­maa ainetta.

    Itse asi­as­sa näis­sä huip­puk­ouluis­sa varoite­taan juuri liias­ta lukuinnosta,liian moni lah­jakas on pää­tynyt hoito­laitok­seen tai hautaan.

    Eikä koulumen­estys vielä mitään lahjoista ker­ro, enem­mänkin se ker­too sosi­aalis­es­ta taustasta.
    Koulumene­tys on 2/3 riip­pu­vainen van­hempi­en sosi­aalis­es­ta asemasta,

  97. block­quote> Tässä on käymässä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la päätök­sen, jon­ka he toivo­vat tehtävn, mut­ta jota eivät halua tehdä itse. Uut­ta eduskun­taa ei voi syr­jäyt­tää mitenkään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan. 

    Tämä kom­ment­ti taisi liit­tyä Por­tu­galin tukipaketin käsit­te­lyyn tms., eikä niinkään koulu­jen eri­ty­is­ryh­mi­in tai vihrei­den valiokuntapaikkoihin?

  98. Odel­la lie­nee kyky ennakoi­da tule­via kom­ment­te­ja, mikä ei täl­lai­sis­sa asiois­sa vaa­di kum­mallisia ennustajanlahjoja.

    Asi­aan ei sinän­sä huo­maut­tamista, ihan näp­pärä oppo­si­tiomanööveri. Ei tämä nyt niin voi men­nä että hal­li­tus käy teet­tämässä ikävät päätök­sen­sä oppositiolla.

  99. Samaa mieltä, että tuo vihrei­den temp­pu oli erit­täin aiheelli­nen pal­lon­heit­to per­suille ja etenkin demareille.

    Toisaal­ta voi aina pohtia onko tak­tikoin­nista aiheutu­vat riskit liian suuria — jos tilanne olisi sel­l­ainen, että Suomen talouden tule­vaisu­us olisi taku­u­var­masti tukipaketista kiin­ni JA vihreät pitäi­sivät itseään Soinia paremp­ina ennustajina/taloudentuntijoina, tuo ei olisi vas­tu­ullista oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa. Nyt jom­pikumpi ehdoista ei (toiv­ot­tavasti!) täyty.

  100. “Minä en ainakaan lait­taisi lap­siani ongel­mak­oulu­un otta­maan tulevil­ta B‑luokan kansalaisil­ta tur­paan, vaik­ka hyvien opet­ta­jien ansios­ta koulun ongel­mat eivät man­i­festoi­tu­isikaan oppimistuloksissa.”

    Hyvä vit­si, eivät ne lahjkaatkaan mitään pul­mu­sia ole vaan osaavt kiusa­ta ja lyödä siinä kuin nuo b‑luokkalaisetkin.

    Ja useim­miten sen ver­ran fik­susti että eivät edes jää kiinni.

  101. Eero:

    Samaa mieltä, että tuo vihrei­den temp­pu oli erit­täin aiheelli­nen pal­lon­heit­to per­suille ja etenkin demareille.

    Samaa mieltä täälläkin.

    Toisaal­ta voi aina pohtia onko tak­tikoin­nista aiheutu­vat riskit liian suuria – jos tilanne olisi sel­l­ainen, että Suomen talouden tule­vaisu­us olisi taku­u­var­masti tukipaketista kiin­ni JA vihreät pitäi­sivät itseään Soinia paremp­ina ennustajina/taloudentuntijoina, tuo ei olisi vas­tu­ullista oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa. Nyt jom­pikumpi ehdoista ei (toiv­ot­tavasti!) täyty.

    Veikkaan vihrei­den luot­ta­van siihen, että ennus­ta­jan­lahjois­taan riip­pumat­ta Urpi­lainen ja Soi­ni eivät ole idioot­te­ja ja kuun­tel­e­vat asiantun­ti­joiden järkipuhetta.

  102. Tässä on käymässä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la päätök­sen, jon­ka he toivo­vat tehtävn, mut­ta jota eivät halua tehdä itse. Uut­ta eduskun­taa ei voi syr­jäyt­tää mitenkään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan.

    Jos Katainen kuvit­telee, että Por­tu­gali on viimeinen pelastet­ta­va lähivu­osi­na, niin min­ua kiin­nos­taisi kuul­la mitä sieniä Katainen on syönyt. Jos ei kuvit­tele, niin vielä enem­män ihmette­len kuin­ka suuri hinku Kataisel­la on päästä päämin­is­terik­si hal­li­tuk­seen, joka on täysin toim­intakyvytön seu­raa­van pelas­tu­sop­er­aa­tion edessä.

  103. Veikkaan vihrei­den luot­ta­van siihen, että ennus­ta­jan­lahjois­taan riip­pumat­ta Urpi­lainen ja Soi­ni ovat idioot­te­ja ja kuun­tel­e­vat asiantun­ti­joiden l. suur­pankkien lob­barei­den “järki“puhetta.

    Saara, sin­ul­la lip­sahti pari kir­joi­tusvirhet­tä kom­ment­ti­isi. Kor­jasin ne ystäväl­lis­es­ti ylle.

  104. Liian van­ha:

    Nykyään voi opiskel­la lisää verkos­sa esim matematiikkakerhoissa. 

    No pysty­i­hän sitä ennen muinoinkin esim. lainaa­maan kir­jas­tos­ta yliopis­ton kurssikir­jo­ja ja lueskele­maan niitä vapaa-aikanaan. Ongel­ma kuitenkin oli ja on var­masti edelleenkin se, että vähänkin keskiver­toa lah­jakkaa­mat tyl­sistyvät tun­neil­la, kun “päivän­selviä” asioi­ta tankataan niiden kaikkein hitaimpi­en mukaan.

    Suo­mi on aivan liian hajanainen, jot­ta 3000 koului­hin­saataisin taso­ryh­miä. Helsingis­säkään ei koulu­jen koko riitä siihen. 

    Onnis­tu­i­han tuo ihan hyvin 1980-luvul­la — vaik­ka eivät ne ylim­mät taso­ryh­mät sil­loinkaan mitään efort­tia lah­jakkail­ta vaatineet.

    Ja useim­mat noista “lahjkkaista” ovat vain varhaiskyp­siä ja todel­liset lah­jat pal­jas­tu­vat myöhem­min kuten kävi kse:lle

    Ei — kyl­lä minä olin fik­su jo pien­estä pitäen ja pär­jäsin melkein­pä aineessa kuin aineessa, jos vain halusin ja viitsin. Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­mani kurit­to­muus, näsävi­isaus, uppiniskaisu­us, välin­pitämät­tömyys jne. ärsyt­tivät ainakin osaa opet­ta­jista vielä enem­män kuin taval­lisen poh­jasakan rettelöinti.

    Ja lah­jakkaistakin har­va on niin fak­ki-idioot­ti ettei har­ras­ta mitään muu­ta kuin muu­ta­maa ainetta. 

    Ei laa­ja-alainen kiin­nos­tus moni­in aihep­i­irei­hin itsek­seen syn­ny kuin ehkä myöhem­mäl­lä iäl­lä — varsinkin jos asuu jol­lain pienel­lä paikkakun­nal­la / pikkukaupungis­sa, jos­sa eri­laisia virikkeitä on hyvin niukasti ja parhaatkin opet­ta­jat korkein­taan maakun­tasar­jaa. Aika help­po sitä on uppoutua parin aineen/harrastuksen pari­in, jos kukaan ei ole opas­ta­mas­sa minkään muun pariin.

  105. Minus­ta pitäisi taju­ta, etteivät nämä taloudet rahan pumpaamisel­la nouse vaik­ka miten säästäi­sivät — tosin por­tu­galin Sokrates on jo luvan­nut rak­en­taa rahoil­la luoti­ju­nan Liss­abonin ja Madridin välille eikä aiokaan tehdä leikkauksia.

    Ote­taan esimerkik­si vaik­ka val­tion leikkauk­set. Mais­sa nimeltä Kreik­ka, Por­tu­gali, Espan­ja ja Italia har­maan talouden osu­us BKT:sta on 20–30 pros­ent­tia. Lisäk­si veropetok­set rehottavat.

    Jos val­tio näis­sä mais­sa leikkaa meno­jaan, niin se leikkaa samal­la vero­tu­lon­sa, kos­ka val­tion virois­sa ja han­kkeis­sa verot mak­se­taan. Ykstyi­nen puoli kiertää vero­ja. Eli val­tion­talouden leikkauk­set vievät ojas­ta allikkoon niin kauan kuin kansan­talous on anarkistinen.

  106. Mielestäni kysymys­tä voi aivan hyvin ver­ra­ta esimerkik­si edel­lisen vaa­likau­den ydin­voima-äänestyk­seen, jos­sa ratkaisi­vat edus­ta­jien henkilöko­htaiset äänet, eikä hal­li­tuk­sen kanta.
    Onhan EU-kri­ti­ik­ki aihe, jos­ta Soi­ni on kaikkein eniten puhunut edel­lis­ten 15 vuo­den aikana, eli ei kuitenkaan ole mis­sään tilanteessa mah­dol­lista, että PS voisi äänestää kyllä.
    Söisi­hän se PS:n uskot­tavu­ut­ta vähin­tään yhtä paljon kuin ydin­voima-kyl­lä vihrei­den uskottavuutta. 

    Tämän uskoisi olleen kaikille lop­ul­ta aika selvää alus­ta läh­tien. Eikö tämä ole, Osmo, täysin selvää?

    Myös mon­es­sa muus­sa puolueessa on ollut hajon­taa, ja YLE:n vaa­likoneen perus­teel­la istu­vista kansane­dus­ta­jista läh­es 70% vas­tus­taa ainakin Suomen osuuk­sien kas­vat­tamista ja pysyvää tukimekanismia.

    Joten tämä Annin, Osmo et co. leik­ki on täysin älytön­tä, lapsel­lista, demokra­ti­aa halvek­su­vaa ja vail­la vähäis­in­täkään perustet­ta. Olen kyl­lä toki tyy­tyväi­nen, jos tukipaketit vihrei­den äänil­lä kaadet­taisi­in, kos­ka niitä vas­tus­tan, mut­ta per­for­manssi­na tämä on vihreiltä aivan hiekkalaatikko­ta­soa. En ihan heti muista mitään yhtä älytön­tä poli­it­tista peliä Suomen politiikasta.

    Peruste: Palaute­taan mieli­in, kuin­ka vaka­vana vihreät pitivät ennen vaale­ja pelkoa siitä, että Suo­mi voisi paketin kaataa, “EU:hun tulisi lama, Suomeen val­ta­va työt­tömyys” jne. kuten Sin­nemä­ki sanoi mm. vaaliväit­te­lyis­sä use­am­man kerran.
    Jos täl­laiseen vihreis­sä todel­la usko­taan ja ollaan silti valmi­ita tuo mah­dolli­nen lop­putule­ma poli­it­tises­sa leikissä riskeer­aa­maan omil­la äänillä? 

    Jot­ta voidaan purkaa omaa katkeru­ut­ta vaal­i­t­u­lok­ses­ta (ain­oa todel­li­nen peruste)?
    Tärkeämpi peruste vihreille kuin EU:n laa­juinen lama ja Suomen työ­paikat, jos uskotte vihreät kantaanne?

    Itse olen tähän talous­sotku­un yrit­tänyt pere­htyä, ja näke­mys kyl­lä vahvis­tuu, että EU:n (ja Suomen) pidem­män aikavälin talouske­hi­tyk­sen ja eri­tyis­es­ti talouskult­tuurin kannal­ta on paras­ta, jos paket­ti kaatuu. Nyt saman tien. Myös Kreikan ja Por­tu­galin kansalais­ten parhaak­si. Pää­sevät parane­mis­vai­heeseen saman tien, eikä tule näitä kitu­misen välivu­osia, jot­ka eivät kuitenkaan auta heitä velko­jaan maksamaan.

    Hyvin moni asiantun­ti­ja on myös tätä mieltä, Saara hyvä, eivät vain “idiootit”.

    Luulen, että ääneen lausuma­ton todel­li­nen moti­ivi on mon­elle huoli euron tule­vaisu­ud­es­ta. Aiheelli­nen huoli, sil­lä euro-alue nyky­muo­dos­saan on tulos­sa tien­sä päähän.

  107. Por­tu­galin “pelas­tamis­paket­ti” on yltiö-uus­lib­er­al­isti­nen. Yksi­ty­istämäl­lä luul­laan talouden nousevan.

    Tästä yhtälöstä puut­tuu se, että Por­tu­galis­sa yksi­tyi­nen puoli kiertää vero­ja kuin ruttoa.

    Por­tu­galis­sa ei pitäisi yksi­ty­istää vaan sosial­isoi­da ja tuo­da talous yhden­ver­tais­es­ti val­tion vero­tuk­sen piiriin.

    Meil­lä Suomes­sa ollaan niin sin­isilmäisiä, kun mei­dän on opet­tet­tu kun­nioit­ta­maan voutia — olemme vero­tuk­seen laske­neet kynäl­lä ja paper­il­la apteekkikuitit ym. laske­neet työ­matkak­ilo­metrit jne. Siis ennen muinoin.

    Emme osaisi kuvitel­lakaan yri­tys­tä, joka ei käytä kas­sakonet­ta vaan kiertää verot. Siitä syys­tä Kreikas­sa ja Por­tu­galis­sa (Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa) pitäisi ensin kansal­lis­taa yri­tyk­set, saa­da niiden toim­inta vero­tuk­sen piiri­in ja vas­ta sen jäl­keen ykstyistää.

    Kokoomus ja muut oikeis­tolib­er­aalit aja­vat nyt näi­den kri­isi­val­tioiden pri­vati­soimista, mikä on tuhoon tuomit­tu tie.

  108. “Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­mani kurit­to­muus, näsävi­isaus, uppiniskaisu­us, välin­pitämät­tömyys jne. ärsyt­tivät ainakin osaa opet­ta­jista vielä enem­män kuin taval­lisen poh­jasakan rettelöinti.”

    Ei oikea lah­jakas ratkaise noin ongelmia, par­jaam­si b‑luokka käyt­täy­tyy noin

    o“ssa eri­laisia virikkeitä on hyvin niukasti ja parhaatkin opet­ta­jat korkein­taan maakun­tasar­jaa. Aika help­po sitä on uppoutua parin aineen/harrastuksen pari­in, jos kukaan ei ole opas­ta­mas­sa minkään muun pariin.”

    Heh, van­hem­mat ovat ilmeis­es­ti tarpeettomia .
    lOikeasti Lah­jakas osaa itsekin etsiä ratkaisu­ja esim poikani han­kki­u­tui kesätöi­hin yliopis­ton Fysi­ikan laitok­selle, pääsyyn vaa­dit­ti­in 10 matem­ati­ikas­ta ja fysi­ikas­ta ja molem­pi­en ainei­den opet­ta­jien suositukset.
    Minä suosit­telin alun alka­en siivous­ta, mut­ta hän päät­ti toisin.

  109. Sosi­aaliset taidot ei ole oppi­aine, onnek­si. Pystyn kuvit­tele­maan, mikä vaiku­tus olisi sil­lä, että luon­teeltaan epä­sosi­aa­li­nen oppi­las ensin pakotet­taisi­in esit­tämään sosi­aal­ista ja sit­ten annet­taisi­in huono numero, kun ei oikein onnistu. 

    Ei sen tarvitse olla oppi­aine. Jos koul­u­lainen on sosi­aal­isil­ta taidoil­taan kovin paljon luokka­tovere­i­ta jäl­jessä hän saa paljon pahem­man ran­gais­tuk­sen kuin huonon numeron. Hän jää ilman kavere­i­ta ja voi joutua kiusatuk­si. Sik­si luokan yli hyp­päämi­nen ei ole lah­jakkaidenkaan kohdal­la ongelmatonta. 

    Mik­sei voisi olla vain eri­laisia ope­tus­ryh­miä, joi­hin kykyprofi­ilil­taan eri­laiset oppi­laat jaet­taisi­in sen­hetkisen edis­tyneisyyten­sä mukaan? 

    Ope­tus­ryh­mien jatku­va vai­h­tu­mi­nen voi toimia hyvin sosi­aalis­es­ti taitavien kanssa, mut­ta vähem­män taitaville se voi olla hyvinkin stressaavaa.

    Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­mani kurit­to­muus, näsävi­isaus, uppiniskaisu­us, välin­pitämät­tömyys jne. ärsyt­tivät ainakin osaa opet­ta­jista vielä enem­män kuin taval­lisen poh­jasakan rettelöinti. 

    Min­ul­la on ollut vähän saman­laisia koke­muk­sia. Ns. poh­jasakan ret­telöin­nin opet­ta­jat osasi­vat han­ska­ta, mut­ta lah­jakkaan ja tun­neil­la tyl­sistyneen tein­i­tytön näen­näis­es­ti asial­lisen vit­tuilun edessä moni oli ihan aseeton.

  110. “No pysty­i­hän sitä ennen muinoinkin esim. lainaa­maan kir­jas­tos­ta yliopis­ton kurssikir­jo­ja ja lueskele­maan niitä vapaa-aikanaan. Ongel­ma kuitenkin oli ja on var­masti edelleenkin se, että vähänkin keskiver­toa lah­jakkaa­mat tyl­sistyvät tun­neil­la, kun “päivän­selviä” asioi­ta tankataan niiden kaikkein hitaimpi­en mukaan.”

    Yliopis­ton kir­ja­so­ja oli vain muu­ta­ma eikä mitään eri­ty­istä saanut maalle eikä ainakaan ohjaus­ta. Netin matem­ati­ikkak­er­hois­sa har­joituk­set ovat saman­laisia kuin luokas­sakin Aika kul­taa näköjään muistot.

    En häirin­nyt mui­ta vaan pin­nasin, ei oikeasti lah­jakas ja henkiseti tas­apain­oinen mui­ta häiritse.Tosin lah­jakaskin voi olla henkises­ti tasapainoton

  111. az:lle
    — Vihreät tosin eivät mis­sään vai­heessa, mis­sään päät­tävässä elimessä äänestäneet “kyl­lä” ydinvoimalle.
    Että sikäli.

  112. Tarkku­ut­ta, az hyvä.

    Sanoin, että idioot­te­ja ovat ne, jot­ka eivät kuun­tele asiantuntijoita.

    (Rauta­lankaver­sio: jos vihreät usko­vat tukipaketin ole­van ain­oa oikea tie — siis asiantun­ti­joidenkin mielestä — he ovat voineet pää­tyä ratkaisu­un­sa kos­ka usko­vat myös, että vas­tus­ta­jatkin kyl­lä tosi­paikan tullen kuun­tel­e­vat asiantuntijoita.)

  113. Olin niin ällikäl­lä lyö­ty tästä logi­ikas­ta, että luin suun­nilleen kaiken vihrei­den kom­men­toin­nin aiheesta, mitä netistä löysin. Enkä vieläkään lainkaan ymmär­rä tästä mitään, vaik­ka moni vihreä vaikut­taa ole­van kovin innois­saan. Innois­saan kuin lap­si, joka on tehnyt jonkin kiu­san koulunpihalla. 

    Sin­nemäen ja Niin­istön tiedote vaikut­taa täysin jär­jet­tömältä. Sitä on vaikea yhdel­lä lukuk­er­ral­la uskoa todek­si. Se on kamalaa kapu­lakieltä ja jos­sit­telua, mut­ta point­ti­na vaikut­taisi ole­van, että vihreät eivät tue Por­tu­galin paket­tia, jos Perus­suo­ma­laisetkaan eivät tue?? Mihin muuhun johtaa vaade siitä, että jos tule­val­la hal­li­tuk­sel­la ei ole yksimielistä kan­taa asi­aan, niin vihreät äänestävät ei?

    Sehän on jo aikataul­ullis­es­ti mah­do­ton­ta, kos­ka hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa on muitakin hyvin vaikei­ta kysymyk­siä, kuten SDP:n ja Kokoomuk­sen aivan eri lin­joil­la vaa­likam­pan­jois­sa ollei­den talouso­hjelmien yhteen nivom­i­nen. Ei sitäkään voi hosua, varsinkin kun nyt aika menee Suomen Por­tu­gal-kan­nan selvit­tämiseen tämän viikon aikana.

    Lisäk­si ilmeis­es­ti Niin­istön ja Sin­nemäen kan­nan­oto­ssa vaa­di­taan, että hal­li­tuk­sen lin­jat­ta­va kan­tansa hal­li­tu­so­hjel­maan myös myöhempi­in EU:n mekanis­mei­hin, tai vihreät yhä kiristävät ei-äänellä?

    En usko, että vihreät oli­si­vat sen­tään niin hölmöjä, että voisi­vat uskoa PS:n varsinkaan nyt kol­mesti lausu­tun EIn jäl­keen voivan enää mitään kom­pro­mis­sia tehdä, saati välit­tävän “uhkauk­ses­ta” äänestää kuten he, joten pain­os­tuk­sen täy­tyy kohdis­tua SDP:hen tai Kokoomuk­seen. SDP:n ase­ma on hyvin vah­va pitää kort­tin­sa lähel­lä rin­taa, kos­ka hei­dän ase­mansa jous­taa paljon parem­min kuin Kokoomuk­sen, joten luon­te­va kohde on hallitustunnustelija.

    Mihin täl­lä Kataisen kiristämisel­lä sit­ten pyritään? Kiristämään kiristämisen ilosta, kun joku sai täl­laisen väläyksen?
    Saa­maan Kok. ja PS uudelleen napit vas­takkain pat­ti­ti­lanteeseen, jos­sa kumpikaan ei ole anta­mas­sa perik­si? Pitkit­tämään hal­li­tuk­sen muo­dostamista? Saa­maan Suomeen vähemmistöhallitus?

    Kataisen TV-uutisille anta­ma hyvin väsyneen ja ärtyneen oloinen vas­taus, että kyl­lä hän sen EI-äänenkin voi EU:hun viedä, ja EI-äänestäneet kan­ta­vat sit­ten vas­tu­un, on kyl­lä ain­oa mah­dolli­nen poikkea­va seu­raa­mus, jon­ka vihreät voivat saa­da aikaiseksi.

    Sil­lä mikään seu­raav­ista kolmes­ta ei muutu:

    1. PS ehdo­ton EI
    2. Kokoomus ehdo­ton KYLLÄ
    3. PS ja Kokoomus samas­sa hallituksessa

    Nämä ehdot täyt­tyvät sil­lä keinoin, että EU:n tukipaketit jätetään hal­li­tu­so­hjel­man ulkop­uolelle ja lin­jataan yhteisym­mär­rys, että niihin ottaa eduskun­ta kan­nan. Mikään ei pako­ta kir­jaa­maan kaikkea hal­li­tu­so­hjel­maan, mikään ei estä jät­tämästä täl­laista jous­toa. Kyl­lä mei­dän par­la­men­taris­mimme venyy tähän kom­pro­mis­si­in EU:n mekanis­mien suh­teen. Tämän jous­to­varan jät­tämi­nen on muutenkin fik­sua, kos­ka tämä tilanne elää nyt Euroopas­sa koko ajan ja esimerkik­si Sak­sas­sa mon­et talousti­etelijät tun­tu­vat käyvän yhä kri­it­tisem­mik­si ja Kreikan sekä Por­tu­galin tilantei­ta kuvaa­vat numerot ovat pahen­tuneet tasaisesti.
    Kreik­ka voi olla jo aut­ta­mat­ta menos­sa velka­sa­neer­auk­seen sil­loin kun hal­li­tuk­sen pitäisi toimia sen vihrei­den edel­lyt­tämän fik­sat­un lin­jan mukaan.

    Olette nyt pistäneet Kataista kuin ampiainen, se on hie­man pohdi­tumpi tulk­in­ta tapah­tuneesta. Soi­ni ja Urpi­lainen eivät ole säikähtäneet. En vieläkään ymmär­rä, mitä oikein tavoit­telette, jos tähän on lähdet­ty jol­lakin ratio­naalil­la eikä kiu­san­tekomielessä. Kos­ka en vieläkään hah­mo­ta muu­ta lop­putule­maa kuin ne, että

    a) Äänestätte mah­dol­lis­es­ti vaa’ankielessä sel­l­aisen ratkaisun, jota väitätte vas­tu­ut­tomak­si ym. kauheak­si (Mitäköhän äänestäjänne siitä pitäi­sivät, jos päin­vas­tais­es­ta syys­tä teitä äänes­tivät?? Sik­si sanon, että tämä on demokra­t­ian halveksuntaa.)

    b) Välinne Kokoomuk­seen viilen­tyvät. Kokoomus on kuitenkin ollut Suomen poli­ti­ikas­sa vihrei­den paras kaveri edel­lis­inä vuosi­na. Tärkeä tuki mm. ener­giapoli­ti­ikas­sa ja kaavoituksessa.

    Lyc­ka till, mut­ta uskon, että teitte pahan virheen. Uskot­tavu­us kär­sii vielä kaiken muun päälle.

  114. Mie­lenki­in­toista kyl­lä miten tois­t­en EU-maid­en tukemista vas­tuste­taan, mut­ta taas maan sisäiset tulon­si­ir­rot ovat täysin kan­natet­tavia. Eihän kukaan ole haukku­mas­sa maalaisa laiskoik­si tääl­lä, vaik­ka kun­tien väli­nen tulon­tasaus siirtää isom­pa sum­mia rikkail­ta kun­nil­ta köy­hille kun­nille, kun mitä Suomen osu­us EU-maid­en lainatakauk­sista on (lue: tulon­tasaus rikkail­ta EU-mail­ta köyhille).

    Kyl­lä kaikkien pitäisi ymmärtää se, ettei kaikil­la voi olla yli­jäämäistä kaup­pataset­ta samanaikaisesti.

  115. az:

    Mielestäni kysymys­tä voi aivan hyvin ver­ra­ta esimerkik­si edel­lisen vaa­likau­den ydin­voima-äänestyk­seen, jos­sa ratkaisi­vat edus­ta­jien henkilöko­htaiset äänet, eikä hal­li­tuk­sen kanta.

    No ei voi ver­ra­ta kun ydin­voimalu­pa on ker­talu­on­teinen päätös, samoin muut asi­at mis­sä on ollut vas­taavia oman­tun­non­va­pauk­sia. Suun­taan tai toiseen, niin tai näin, Euroopaan maid­en velko­ja ja Suomen roo­lia vatvot­ta­neen koko vaa­likausi. Se on hal­li­tus­puoluei­den hom­ma sopia tähän jokin yhteinen lin­ja, Vihreät ja Kepu ei tuo­ta niskoilleen ota ja mik­si niiden pitäisi ottaa?

    Jos hal­li­tus­puolueet eivät yhteistyöhön pysty niin sit­ten vai­hde­taan hal­li­tus­puoluei­ta. Jos sel­l­aista yhdis­telmää joka siihen pystyy ei löy­dy niin sit­ten pide­tään uudet vaalit. Ihan nor­maalia monipuoluedemokratiaa.

    Yleisenä huomiona, pienessä monipuolue­maas­sa jon­ka ulkopoli­ti­ik­ka perus­tuu kon­sen­suk­seen ulkopoli­it­tis­ten asioiden nos­t­a­mi­nen vaalien ykköskysymyk­sik­si nyt vaan tuot­taa kimu­rant­te­ja hal­li­tus­neu­vot­telu­ja. Kyl­lä puoluei­den tämä tulisi tietää.

  116. Vielä. Kat­sokaa­pa niitä vaale­ja edeltäneitä keskustelu­ja. Aivan yleinen näke­mys oli, että toim­i­tus­min­is­ter­iö esit­telee Por­tu­gal-paketin uudelle eduskun­nalle vaalien jäl­keen, kos­ka kysymyk­sel­lä on niin kiire. Tähän tuli vain mut­ka matkaan, kos­ka Mari Kivinie­mi kauhuk­seen huo­masi, että vas­tu­ullisu­udel­la ei tul­lutkaan ääniä. Sil­lähän ei ollut mitään merk­i­tys­tä, että hän oli käynyt niitä neu­vot­telu­ja EU:ssa. Hänel­lähän sitä pitäisi olla ker­tynyt tietoa, mitä esit­tää. Veruke oli enem­män seu­raavia vaale­ja laskel­moi­va kuin todel­li­nen. Vas­tuu lop­pui lyhyeen.
    Nyt tilanne on muu­toin osaltaan sama, mut­ta Katainen esit­telee paketin vt. päämin­is­ter­inä Kiviniemen ollessa estynyt.

    Eli miten tilanne olisi nyt radikaal­isti muut­tunut siihen näh­den, mikä yleis­es­ti koet­ti­in yhdek­si hyväk­si menet­te­ly­tavak­si ennen vaale­ja? Eikä vaal­i­t­u­los käy kovin hyväk­si perus­teek­si, kos­ka tietoa neu­vot­teluista on kuitenkin tahol­la Kiviniemi/Katainen.

    On muuten hienoa tämä EUn demokra­tia. Tänään oli Sasin vuoro pelotel­la, kuin­ka huonos­ti Suomen käy, jos uskaltaa olla demokraat­tis­es­ti eriävää mieltä. Eilen se taisi olla jokin suo­ma­lainen EU-asiantun­ti­ja Hesarissa.
    Menee vaiku­tus­val­ta, ei saa enää omia toiveitaan läpi, tulee jatkos­sa syr­ji­tyk­si ym. ym.
    Moraali on kuin maaorjalla.

    Ole 16 vuot­ta malliop­pi­las, yhden ker­ran eri mieltä, omaa mieltä ja olet hylk­iö. Samaan aikaan isom­mat maat kuten Bri­tan­nia vapaa­matkus­ta­vat vail­la huol­ta nuhteluista, tai Ran­s­ka rikkoo Schen­genin sopimus­ta ja setvii asian Ital­ian kanssa jol­lakin kor­rup­toidul­la huip­pu­vi­ran junailemisel­la ital­ialaiselle. Mikä on vaan busi­ness as usu­al. Siis eihän EU:n demokra­ti­as­sa ole nyt kaik­ki ihan ter­vet­tä. Poti­las ei voi hyvin. Tämä Suomen EI olisi sikä­likin hyväk­si, jos pelkästään syn­nyt­tämän­sä keskustelun takia.

  117. Minus­ta pää­vas­tus­ta­jan hal­li­tus­taipaleen mutk­ist­a­mi­nen kuu­luu oppo­si­tion toimintatapoihin. 

    Oppo­si­tios­sa saa puhua mitä syl­ki suuhun tuo ja tehdä mitä halu­aa, siel­lä ei ole minkään­laista vas­tu­u­ta. Nyt PS saa tun­tea samaa, mitä on itse tehnyt alus­ta asti.

  118. Onnis­tu­i­han tuo ihan hyvin 1980-luvul­la – vaik­ka eivät ne ylim­mät taso­ryh­mät sil­loinkaan mitään efort­tia lah­jakkail­ta vaatineet. 

    Olen antanut itsel­leni ker­toa, että tasokurs­seista luovut­ti­in, kos­ka sup­pei­den kurssien opet­ta­mi­nen oli han­kalaa ja työlästä, kun kaik­ki heikoim­mat oli pis­tet­ty samaan ryh­mään ja jokainen olisi tarvin­nut opet­ta­jan kaiken huomion. 

    Kun tasokurs­seista luovut­ti­in, ope­tus­ryh­miä pienen­net­ti­in ja ope­tus­ta pyrit­ti­in eriyt­tämään, mei­dänkin luokallamme oli 14 oppi­las­sa. Samas­sa luokas­sa siis muu­ta­mat tekivät help­po­ja tehtäviä, toiset taas vaikeampia lisäte­htäviä. Ja opet­ta­ja kävi vuoroin jokaista aut­ta­mas­sa ja neuvomassa.

    Sit­ten tuli lama ja se pienistä opetusryhmistä.

  119. Liian van­ha ilmeis­es­ti kuvit­telee, että matemaat­ti­nen lah­jakku­us automaat­tis­es­ti tarkoit­taa ahkeru­ut­ta, sosi­aal­isu­ut­ta ja muutenkin eri­no­maista elämänhallintaa.

    Näin ei tietenkään ole.

  120. tpyy­lu­o­ma: “No ei voi ver­ra­ta kun ydin­voimalu­pa on ker­talu­on­teinen päätös”

    Tot­takai voi ver­ra­ta. Erona lähin­nä se, että PS:lla on 39 edus­ta­jaa ja vihreil­lä oli 15, mikä tekee enem­mistöpäätök­sistä problemaattisempia.

    Voi aivan hyvin nähdä Por­tu­gali-avun ker­talu­o­toise­na päätök­senä, irral­laan laa­jem­mas­ta EU-poli­ti­ikas­ta. Onhan todet­tu, että Por­tu­gali on viimeinen autet­ta­va ja mui­ta ei tule. Joten tämän suh­teen ei mitään pidem­pää lin­jaa pidä ottaa, sil­lä jos mui­ta autet­tavia ilmaan­tuu, tai jo autet­ta­vat pyytävät uusia jät­timäisiä apumääriä selviy­tyäk­seen, niin sil­loin on selvää, että on muut­tunut myös teh­dyn poli­ti­ikan perus­ta. Eli ei ole ole­mas­sa mitään pysyvää perus­taa, jolle rak­en­taa johdon­mukainen lin­ja. Het­teikössä ede­tään askel ker­ral­laan tunnustellen.

    Siten tämä vihrei­den väit­tämä tarve yhden­mukaises­ta lin­jas­ta koko vaa­likaudelle, kun kukaan ei voi ennus­taa EU:n talouske­hi­tys­tä seu­raav­ille 4 vuodelle (edes 4 kuukaudelle hyvä­nen aika), on täysin keinotekoista. Se on jär­jetön­tä. Kuun­nelkaa nyt vaik­ka sitä Holm­strömiä Ylen Areenasta.

    Ottaa jo hive­nen päähän, kuin­ka heikkoa, ja vail­la minkään­laista logi­ikkaa argu­men­toin­ti tässä asi­as­sa on. Oikeasti tulee vaikutel­ma, että pon­ti­me­na taustal­la on vain ja pelkästään katkeroi­tu­mi­nen vaal­i­t­u­lok­ses­ta ja mil­lään muul­la tässä ei lop­ul­ta ole väliä.
    Sitä yritetään sit­ten pukea johonkin muka­mas perustel­tu­un asu­un kuten “oikeasti PS tukee Por­tu­gali-paket­tia”, kuten Osmo ja niin moni muu vihreä, mut­ta tuol­laisen älyt­tömän väit­tämän ontu­vu­us ja läpinäkyvyys saa täl­laisen poli­tikoin­nin näyt­tämään vain entistä keinotekoisemmalta.

    Hauskin kom­ment­ti, joka tämän aiheen keskustelu­iden lukemis­es­ta tuli vas­taan, meni suun­nilleen näin: “Liityin eilen vihreisi­in. Mietin jo eroamista.”

    Ovatko vihreät todel­la nyt harkin­neet mitä tekevät? Aivan yhtä paljon kuin on ollut näitä mielet­tömiä “hyvä hyvä, tämä on Soinille oikein” (kun olette samaa mieltä kuin hän), on ollut myös edel­lä maini­tun kaltaisia omil­ta poten­ti­aal­isil­ta kan­nat­ta­jil­ta ja jäse­niltä tule­via vihreille hyvin negati­ivisia reak­tioi­ta. Se on hyvä, erit­täin hyvä asia, jos tästä nyt jotain posi­ti­ivista halu­aa löytää.

  121. Skot­lannin itsenäisyyspuolue SNP teki his­to­ri­al­lisen vaalivoiton. SNP sai 69 paikkaa, Labour 37, Kon­ser­vati­iv­it 15, Lib­er­aalidemokraatit viisi ja Vihreät kak­si paikkaa.

    SNP:llä on nyt tarvit­ta­va enem­mistö, jot­ta se jär­jestää kansanäänestyk­sen Skot­lannin itsenäisyydestä.

  122. “Liian van­ha ilmeis­es­ti kuvit­telee, että matemaat­ti­nen lah­jakku­us automaat­tis­es­ti tarkoit­taa ahkeru­ut­ta, sosi­aal­isu­ut­ta ja muutenkin eri­no­maista elämänhallintaa“ ‘

    Enpä toisaan tuo­ta tarkoita.Lahjakas voi olla yhtä hyvin luon­nevikainen kiusaa­ja, laiska, häirikkö kuin taviskin.

    Mut­ta kyl­lä hän siitä huoli­mat­ta kyke­nee ratko­maan ongelmi­aan parem­min kuin muut, eivät ne aiv­ot koskaan lev­os­sa ole.

    Ja pitää muis­taa insinööri­opetuk­sen tärkein oppi: Insinöörin pitää olla oikeal­la taval­la laiska

  123. Olti­in Por­tu­gali-paketista mitä mieltä tahansa, niin Suomen val­tion his­to­ri­aan on jäämässä mus­ta koh­ta, kun juuri valit­tua eduskun­taa ollaan ohit­ta­mas­sa asiassa.

    Tämä on edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kannal­ta pahempaa kuin edel­lä selosta­mani Suomen yksipuoluejärjestelmä.

    1. Tässä on käymässä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la päätök­sen, jon­ka he toivo­vat tehtävn, mut­ta jota eivät halua tehdä itse. Uut­ta eduskun­taa ei voi syr­jäyt­tää mitenkään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan.

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.