Oikealla vasemmalla vai edellä: asuntotonttien vuokrat

26.4.2011 · Aihe: _ 

Kuvitelkaamme, että joku ehdottaisi, että Helsinki perisi ylimääräisenä verona kaupunkilaisilta sata miljoonaa euroa ja jakaisi summan osalle kaupunkilaisia. Nuo onnelliset valittaisiin vaikka arvalla. Helsingin asuntopolitiikassa näin kuitenkin tehdään. Kyse on siitä, millä hinnalla kaupunki vuokraa maata asuintarkoituksiin.

Helsingin kaupunki omistaa suuren osan maa-alueestaan, koska kaukokatseiset päättäjät ovat aikanaan huolehtineet maapolitiikasta hyvin. Tämä kaikkien kuntalaisten yhdessä omistama maa-alue tuottaa vuokratuloina Helsingille roimasti rahaa. Kaupunki saa maaomaisuudestaan vuokratuloja vähän yli 180 miljoonaa, josta noin 50 miljoonaa on sisäistä vuokraa, jota kaupunki maksaa itselleen. Ulkopuolisilta tulevasta runsaasta 130 miljoonasta eurosta 84  miljoonaa asuintonteista.

Ensin pari talousteoreettista väitettä.

Jos kaupunki luovuttaa tontin sopuhintaan asuintarkoituksiin, tämä etu menee joko kokonaan rakennusliikkeelle, joka myy asunnot kuitenkin eniten tarjoavalle tai se menee ensimmäiselle asukkaalle, koska edullinen tontinvuokra kapitalisoituu asunnon hintaan. Noin teoriassa tämä menee niin, että jos reaalikorko on p ja alennus tontinvuokrasta C euroa/vuosi, tämä nostaa asunnon myyntihintaa määrällä C/p. Jos siis reaalikorko on 2 % ja alennus tontinvuokrasta on asuntoa kohden 1000 euroa/vuosi, tämän pitäisi nostaa asunnon myyntihintaa 50 000 eurolla, jos ostajat ja myyjät toimivat rationaalisesti.

Jos vuokrankorotuksista pidättäydyttäisiin, hyöty tulisi kokonaan nykyisille omistajille. Tulevat asukkaat eivät hyötyisi, koska joutuisivat vastaavasti ostamaan asuntonsa korkeammalla hinnalla.

Helsinki on pyrkinyt siirtämään edun edullisesta tontinvuokrasta eteenpäin säännöstelemällä sitä hintaa, jolla rakennusyhtiö myy asunnon sen ostajalle ja jolla ostaja aikanaan myy asunnon eteenpäin. Hintasäännöstelylstä on omat haittansa. Nyt säännöstelystä on tehty määräaikaista, mikä tietysti kasaa hankaluuksia aikaan, jolloin raja lähestyy. Silloin ei kukaan myy mitään.

Vanhoissa tontinvuokrasopimuksissa ei mitään säännöstelyä ole, joten etu halvasta tontinvuokrasta menee kokonaan asunnon tämänhetkiselle omistajalle.

Helsingissä on aikoinaan tehty pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokrat eivät ole noudattaneet oikein mitään kehitystä. Herttoniemi oli joskus aivan periferiaa, nyt sinne pääsee kätevästi metrolla. Osa näistä maanvuokrista on niin nyt halpoja, että vuokralaisen asema on parempi kuin tontin omistajan: vuokra alittaa kiinteistöveron. Kun sopimuskausi päättyy, näitä lähes nollavuokria odottaa  prosenteissa laskettuna tähtitieteellinen korotus.

Korotuksia on tietysti vastustettu. Tämä taas on saanut kysymään, miksi vanhojen vuokrasopimusten pitää olla halpoja, mutta uudet voivat olla kalliita. Vastaukset vaihtelevat alkaen saavutetuista eduista (demari-ikäisille kuuluu kaikki hyvä, ja nuorten kuuluu maksaa) siihen, että alennetaan niitä uusienkin maanvuokrasopimusten vuokria.  Käsittelen vain tätä jälkimmäistä.

En ole halukas alentamaan uusien HITAS-tonttien vuokraa kahdesta syystä. Ensinnäkin tapahtumat Jätkäsaaren hitas-asuntojen myynnissä eivät kannusta tekemään vielä edullisemmaksi sitä voittoa, jonka muutama onnellinen näissä arpajaisissa saa. Toiseksi tontinvuokratuloilla on huomattava vaikutus kaupungin talouteen. Omaisuutta tulee käyttää kaikkien kaupunkilaisten hyödyksi eikä vain joidenkin onnekkaiden. Vuokrista saatavia rahoja ei käytetä kaupunginjohtajan suurempaan virka-autoon, vaan päivähoitoon, opetukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Vaihtoehtona on tietysti korottaa veroja. Silloin ollaan varsin lähellä kirjoituksen alun kuvitteellista esimerkkiä.

Kysymys tontinvuokrista jakaa valtuustoa oikeistoon ja vasemmistoon, mutta ei juurikaan vihreätä valtuustoryhmää. Vihreät ymmärtävät, että kyse on nuoria sortavasta ikäsyrjinnästä. Puolueet, joiden kannattajakunta kuuluu noihin onnekkaisiin tai tietysti kannattavat halpoja vuokria.

Sama asetelma toistuu suhtautumisessa kiinteistöveroon sillä erotuksella, että kokoomuslaiset katsovat tässä vaistomaisesti velvollisuudekseen ajaa omistavan luokan etua ja kiinteistöverohan on omaisuusvero.

Urputukseen asukkailla on kyllä aihetta. On kohtuutonta, että vuokra nousee yhdellä hyppäyksellä moninkertaiseksi. Joskus 1930-lvulla tehtiin huonoja vuokrasopimuksia. Erityisen närkästyneitä kannattaa olla niiden uusien asukkaiden, jotka ovat vastikään ostaneet riistohintaisen asunnon vaikkapa Herttoniemestä. Myyjä ei aina muista korostaa, että lähes ilmainen tontti on väliaikainen etu.

Käydään asia nyt vielä kerran läpi.

Käydäänpä asia kertaalleen läpi teoreettisesti. Oletetaan, että omalla tontilla olevan asunnon markkinahinta on 4000 euroa neliöltä, rakentamiskustannukset yrittäjävoittoineen 2000 euroa neliöltä ja reaalikorko kaksi prosenttia. Millä ehdoilla kaupungin pitäisi luovuttaa tontti, jos siihen ei sisälly hintasäännöstelyä.

Myyminen. Jos tontti myydään rakennusliikkeelle ilman hintasäännöstelyehtoa, rakennusliike myy asunnon hintaan 4000 euroa neliöltä. Silloin oikea tontin myyntihinta on 2000 euroa asuinneliöltä. Jos hinta on halvempi, erotus menee rakennusliikkeelle, ei asunnon ostajille.

Vuokraaminen. Jos tontti vuokrataan, vuosivuokran tulee olla kaksi prosenttia tuosta 2000 euron ylijäämästä, eli 40 euroa vuodessa eli 3,33 euroa kuussa asuinneliöltä. Tuo voi tuntua paljolta, mutta jos katsotte keskivuokria, erotus Helsingin kantakaupungin ja jonkin muuttotappiokaupungin neliövuokrissa on jopa isompi.

Poliittinen vasemmisto on kysymyksessä tontinvuokrista vähän hajallaan, mutta jos vasemmistolla tarkoitetaan kommunistien Yrjö Hakasta, kaupungin pitäisi antaa tontit varmaankin ilmaiseksi. Joskus vasemmistolaisuus tarkoitti, että yhteiskunta omistaa kaiken, mutta tässä yhteiskunnan omistama omaisuus pitääkin antaa lihottamaan yksityistä asuntovarallisuutta.

Nyt varmaan moni kysyy, pidänkö Hitas-sääntelyä järkevänä. Tämä on niin pitkä asia, että se vaatii oman artikkelinsa.

 

Kommentit

107 Vastausta artikkeliin “Oikealla vasemmalla vai edellä: asuntotonttien vuokrat”

  1. Eläkevaari kirjoitti 26.4.2011 kello 20:00

    Helsinki harjoittaa käsittämätöntä ja kaksinaamaista asuntopolitiikkaa. Viime vuosina on uutisoitu kuinka HITAS-asuntoja jonotetaan. Puhelimet ruuhkatuvat ja on harkittu jo ryhmäkannetta Elisaa vastaan. Miksi kaikkia kaupngin omistamia tontteja ei anneta vuokralle HITAS-ehdoin? Kaavoittamatonta maata on vaikka kuinka paljon ja lisää otettiin Sipoosta. Nykyhinnoilla, 4 % kiinteistön käyvästä arvosta kaupungin perimät vuokrat ovat kiskurihintaisia. 25 vuodessa asukkaat maksavat tontin hinnan ja HITAS-ehtojen mukaan eivät saa myydä asuntoaan markkinahintaan. Jossakin on jotakin pas@aa,kuten eräs kapiainen armeija-aikoinani jatkuvasti hoki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2011 kello 22:27

    Kaupunki ei juuri omista maata Östersundomissa – tai siis omistaa, mutta siellä Sipoonkorven puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 26.4.2011 kello 20:11

    Osmo, kuvaat ongelman ihan hyvin. Et kuitenkaan puutu siihen varsinaiseen ongelman ytimeen, eli kaavoitusmonopoliin yhdistettynä tontin omistukseen.

    Minusta yksinkertaisin vaihtoehto on kieltää kaupungilta maanomistus spekulatiivisiin tarkoituksiin. Vuokratonttia voi pitää myös spekulatiivisena maanomistuksena.

    Markkinahäiriöt aiheuttavat aina kohonneita kustannuksia. Kustannukset maksaa tässä tapauksessa lopulta asuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville_ kirjoitti 26.4.2011 kello 20:37

    Uusissa tonteissa vuokra on helppo määritellä vaikka vuokraamalla tarjousten mukaan.

    Olemassa olevat sopimukset. Jos sopimus päätty, niin onhan asunnon omistajalla aina oikeus saada korvaus kiinteistöstä, jos sopimus päättyy ja uuteen sopimukseen ei päästä. Turha vaan odottaa liikoja, jos talo on peruskorjaamaton 50v vanha rakennus. Toinen vaihtoehto on vaan niellä tappio.

    Erityisen huolestuttavana olen jo pitkään pitänyt sitä, että kaikki eivät edes tiedä omistavatko (kerrostalo)asunnon vuokra- vai omistustontilta, ja silloin hinnat ovat liian lähellä toisiaan.

    Ei tässä auta kun ajaa asiaa oikein ja toivoa, että asunnonostajat joskus viisastuisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Shakeem kirjoitti 26.4.2011 kello 21:08

    Ehkäpä Vihreät, jos ovat samaa mieltä kuin Osmo, ovat tässä asiassa edellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juhani kirjoitti 26.4.2011 kello 21:11

    Asuntojen korkea hinta johtuu tarjonnan vähyydestä, mikä johtuu paljolti Helsingin kaupungin ja koko Uudenmaan kuntien kyvyttömyydestä tarjota riittävästi tontteja suhteessa kysyntään. Vaje on ollut viime vuosina useita tuhansia asuntoja vuodessa. Kohonnut hinta ei ainakaan helpota tilanteen korjautumista.

    Jos Helsinki kykenisi kaavoittamaan riittävästi ja tonttitarjonta mahdollistaisi aidon kilpailun, asunnonostajat saisivat rahoileen vastinetta enemmän kuin heittämäsi 2000 euroa. Erotus ei mene rakennusliikkeelle jos niitä rakennusliikkeitä olisi riittävästi. Jos Helsinki ottaa tontista täyden hinnan, se samalla varmistaa, ettei asiakkaalla ole mahdollisuuttakaan saada rahalleen todellista vastinetta. Asunnot pysyvät samanlaisina ja sijainti määrittää hinnan.

    Esimerkiksi Oulussa kaupungin agressiivinen maapolitiikka ja riittävä tarjonta ovat pitäneet tonttien hinnat kurissa ja kilpailun toimivana.

    Vähäinen tonttitarjonta ja jäykkä kaavoitus nostavat asuntojen hintatasoa ja itseaiheutetun arvonnousun Helsingin kaupunki sitten “verottaa” itselleen. Mielestäni järjestely olisi oikeutettu jos kaupungin saamat tulot kohdennetaisiin kasvun rahoittamiseen ja ensisijaisesti tilanteen korjaamiseen.

    Erityisesti nykyinen tilanne vaikeuttaa Pääkaupunkiseudun ulkoa alueelle muuttavia ja ensiasunnon ostajia, jotka joutuvat maksamaan ylihinnan, vaikka eivät ole siitä hyötyneet omaisuuden arvonnousuna.

    Pitäisikö harkita jotain porkkanaa näille uushelsinkiläisille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Simo Poikola kirjoitti 26.4.2011 kello 21:29

    Maaliskuussa tehdyn valtuustoaloitteen tontinvuokrien jäädyttämiseksi on allekirjoittanut myös Vihreiden Sirkku Ingervo, yhdessä Yrjö Hakasen ja kumppaneiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tavallinen Teknikko kirjoitti 26.4.2011 kello 23:21

    Vaikka en ole asiantuntija Osmon esittämälle probleemalle, niin kuinkahan monessa maassa on niin, että kun ostaa kerrostalohuoneiston, saattaakin olla niin, että kerrostalo voidaan raijata paikaltaan pois perustuen kerrostalon alustan maan vuokraukseen perustuviin lakeihin.

    Ei taida monellakaan Suomessa asuvalla olla maa talonsa alla omaa. Ja usein arvostellaan Venäjän osalle sitä, että siellä ei ole voinut omistaa maata. Toki maanomistusasiat Venäjällä ovat hyvinkin saattaneet muuttua siitä, mistä täällä ennen ns. propagandoitiin (tarkimmat voivat tarkistaa kieliasun).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Minerva Krohn kirjoitti 26.4.2011 kello 23:54

    Viime vuosina tehtyjä vanhojen vuokrien korotusta vastustamaan on perustettu Tontinvuokraajat-liike, joka on mm viemässä kaupunkia oikeuteen tontinvuokrien korotuksista. Kuitenkin nämä vanhat vuokrat ovat korotuksenkin jälkeen (10v siirtymäajalla) matalampia kuin usein viereisellä alueella olevat hitas-tontinvuokrat. Esimerkkinä vanha Herttoniemi ja Herttoniemenranta, jotka lienevät yhtä arvostettavia asuinalueita. Kuitenkin hitas-asuntojen myyntihintaa rajoitetaan sillä perusteella että taloyhtiöt saavat jotain laskennallista alennusta tontinvuokraansa. Ei kovin reilu systeemi.
    Oikotielle yms asuntomyyntipalveluihin pitäisi saada hakuehdoksi oma tontti, nythän ovat sulassa sovussa ja sekamelskassa, joka non omiaan hämärtämään asunnonostajien ymmärrystä asiassa, jolloin hinta ei jousta kuten pitäisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 27.4.2011 kello 8:09

    Helsinki vois pakkolunastaa maata Östersundomista, näin tehdään muualla Suomessa.
    Helsingin pitäisi tarjota omakotitontti jokaiselle halukkaalle, se purkaisi hintapainetta muistakin asunnoista, kun ihmisillä olisi vaihtoehtoja.
    Nyt ihmiset joutuvat valitsemaan huonojen vaihtoehtojen välillä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 10:20

    Niin pitäisikin pakkolunastaa, mutta liian moni helsinkiläinen on äänestänyt kokoomusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2011 kello 8:45

    Sanotaan nyt asia ihan yksinkertaisesti. Jos mennään siihen että kaupunki subventoi vuokratontteja, niin vaadin omistustontilla olevan taloyhtiön osakkaana että kaupunki ostaa tontin yhtiöltä markkinahintaan ja vuokraa sen subventoituun takaisin.

    Juhani:

    Vähäinen tonttitarjonta ja jäykkä kaavoitus nostavat asuntojen hintatasoa ja itseaiheutetun arvonnousun Helsingin kaupunki sitten “verottaa” itselleen. Mielestäni järjestely olisi oikeutettu jos kaupungin saamat tulot kohdennetaisiin kasvun rahoittamiseen ja ensisijaisesti tilanteen korjaamiseen.

    Kaavoitus ei todellakaan ole ainoa jäykkyys. Minun käsitykseni, ja kuulen toki mielellään miksi olen väärässä, on että myös rakennuskapasiteetti on jäykkää. Eli organisaatiot, laitteet, jne. on mitoitettu tietylle rakentamisen määrälle. Ja täten pidän väitettä että kaupunki ihan ittekseen pitää tuotantoa rajallisen vääränä, rumasti sanottuna tämä kuulosta taas refleksiviiseltä oikeistopopulimista jossa kaikki markkinahäiriöt on aina julkisen vallan vika, ja se että tuolla perustellaan omistajien etua on näppärää. Minusta näyttää pikemminkin siltä että se on kaupunki joka sitä asuntorakentamista yrittää vauhdittaa ja rakennusfirmat haraa vastaan.

    Minusta oikeudenmukainen ja toimiva ratkaisu olisi että kohtuullisella siirtymäajalla kaikki tontinvuokrat yksinkertaisesti indeksoidaan yleisiin asumiskustannuksiin ko. alueella. Tämä olisi selkeää mikä on ensiarvoisen tärkeää asuntoa ostavien ja myyvien kannalta. Yksityiskohtana asunnon myyntimateriaaleihin voisi vaatia kiinteistöviraston ennusteen tontinvuokrasta ko. kiinteistölle että asia olisi kaikille selvä.

    Laskua taloyhtiöille voi myös pehmentää lisärakennusoikeudella. Näin saadaan myös lisää asuntoja ja toimivammat paikallispalvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jaakko Särelä kirjoitti 27.4.2011 kello 9:09

    Taas hyvä kirjoitus. Mutta, kuten joku jo huomauttikin, Helsingissä asuminen alkaa olla turhan kallista lapsiperheelle. Me esimerkiksi asumme 50-luvun kerrostalossa Käpylässä, jossa tontin vuokra juuri nousi 15-kertaiseksi ja johon tehdään parhaillaan putkiremonttia. Useammatkin asukkaat ovat joutuneet muuttamaan pois liian kalliin asumisen tähden.

    Eli eikö niille uusille alueille nyt voisi rakentaa tiiviimmin, korkeammalle ja enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. KariS kirjoitti 27.4.2011 kello 9:22

    Koettaako Osmo pestä käsiään kun on osaltaan ollut vaikuttamassa sen varsinaisen ongelman syntyyn, asuntotarjonnan vähäisyyteen ja siitä johtuvaan ylihintaisiin asuntoihin.

    Vanhojenkin tonttisopimusten vuokrien kohottaminen vain edesauttaa varsinaisen taudin pahenemista, taudin jonka vuoksi asuntojen hinnat ovat pilvissä. Miten kävisi lääkärille, joka ehdottaa sairaalle tämän sairautta pahentavaa lääkettä. Tuskin olisi pitkään virassaan. Miten käy poliitikolle, joka ehdottaa sairaalle (Helsingin kaupunki) sairautta (ylihintaiset asunnoy) pahentavaa lääkettä. Toivottavasti äänestäjät ovat valveutuneita eivätkä äänestä Osmoa tuollaisten kannanottojen jälkeen.

    Käytä nyt Osmo kaikki tuo tarmosi siihen, että saatte niitä asuntotontteja kaavoitettua riittävästi, ja kaupungin ahneuden kuriin, niin että hintataso kääntyy kunnolla laskuun myös kovanrahan asunnoissa. Olkoonkin, että se kirpaisee joitakuita asunnon huippuhinnalla ostaneita. Tuollainen tyhjäpäinen touhotus noiden tonttivuokrien ympärillä on turhaa, sillä ensinnäkin Hitas tuotantoa on niin vähän, ettei se riitä tasapainottamaan markkinoita, ja toisaalta kaupunki itse vedättään kovanrahan tonteilla hintaa pilviin.

    Kaupunki pelaa tässä raakaa peliä asuntoa tarvitsevien kustannuksella oman kassansa täyttämiseksi. Toisaalta vedättää asuntojen hintoja ylös kaavoittamalla niukkuutta ja jakamalla tonttejaan ylihintaan, toisaalta korottaa edullisia vuokria vetoamalla tuohon itseauheuttamaansa asuntojen korkeaan hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. B.J kirjoitti 27.4.2011 kello 9:49

    Muuttotappiokaupungin neliövuokra saattaa alittaa asunnonsta aiheutuvat kulut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tero kirjoitti 27.4.2011 kello 11:45

    OS kirjoitti, että Helsingin kaupunki saa merkittävää vuokratuloa tonteista. Mielestäni samalla pitäisi kertoa myös kaupungin saama myyntitulo tonteista, jotta saa käsityksen yhteisen omaisuutemme tuomasta kokonaistulosta.

    Onko kukaan laskenut mitä haittoja ylikorkeasta asumisen hinnoista syntyy Helsingille ja helsinkiläisille?

    Ongelmaa voisi lähteä ratkomaan ylitarjonnan kautta täysin avoimesti. Ensin päätetään, että seuraavien esim viiden vuoden aikana Helsinki myy ja vuokraa tontteja 20% yli arvioidun tarpeen eli muutamassa vuodessa meillä olisi ylitarjonta tonteista, jolloin myös yksityisesti omistettu tonttivaranto tulisi markkinoille.

    Oletetaan että tämä tavoitemäärä olisi kuvitteellinen 120 yksikköä/vuosi. Tämän jälkeen Kaupunki järjestää joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina avoimen huutokaupan 10:stä yksiköstä. Lähtöhinta voi olla nolla tai alueelle tarvittavan tai jo siellä olevan kunnallistekniikan hinta per asuntoneliö (on kai jotain 350 €/m2). Huutokauppaan saa osallistua kuka vaan kunhan on pystyy maksamaan huutamansa summan. Oleellinen ehto on että rakennuksen on oltava muuttokunnossa sovitun ajan kuluttua huutokaupasta tai joutuu maksamaan sakkoa huudetun hinnan moninkertaisesti.

    Näin saadaan luotua ylitarjonta markkinoille, jolloin hinnat laskisivat ja rakennusliikkeet joutuisivat vihdoin kilpailemaan myös muilla asioilla kuin sijainnilla (toki hyvä sijainti nostaa hintaa myös huutokaupassa). Hyviä myyntiargumentteja rakennusliikkeille voisi olla nykykäytäntöä pidempi vapaaehtoinen takuuaika (nostaisi laatua koska virheitä ei enää kannattaisi tehdä), lämmityskulujen alhaisuustakuu suhteessa talven toteutuneeseen teholliseen lämpösummaan), muiden ylläpitokulujen alhaisuustakuu jne.

    Täysin avoin huutokauppa lopettaisi epäilyt tonttisuhmuroinnista ja toisi uusia toimijoita rakennuttamiseen.

    Kapasiteetti tulee riittämään. Ylitarjonta laskisi hintaa ja jos myynnissä olisi erikokoisia tontteja myös pienemmät rakennusliikkeet pääsisivät kisaan mukaan ilman mitään subventointeja. Rakennuskoneista ja työmiehistä ei ole pulaa. Veikkaan, että Irlannista ja Espanjasta löytyy käyttämättömänä olevia torninostureita vielä pitkään, taitaa löytyä myös muutama vapaa ammattimies.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 11:51

    Pääkaupunkiseudulle tulee 13000 uutta asuntoa vuodessa, joista Helsingin osuus on 5000. Vaikka kaikki nuo 13000 kaavoitetytaisiin Helsinkiin, se ei juuri laskisi asuntojen hintaja Helsingissä. Hintataso noteerataan joka sunnuntai asuntomarkkinoilla. Siksi kaavoitusta lisäämällä asuntojen hinnat eivät laske pitkään aikaan, jos koskaan.
    Maan hintaa/vuokraa säätelemällä emme voi vaikuttaa asuntojen markkinahintaan mitään, vain siihen, kuinka paljon kaupungin omaisuutta siirretään rakewnnusliikkeille ja asukkaiden yksityisomistukseen, myyjien hyödyksi ei ostajien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mauno kirjoitti 27.4.2011 kello 11:47

    Jos otta jotakin toiselta vastoin hänen tahtoaan se on moraalisesti rikos, vaikka se laillista olisikin. Kun suomessa ainakin yritykset ja “yhteiskunta” saavat laillisesti ottaa kansalta maata, miksi ei voisi lunastaa myös rahaa, arvopapereita, kesämökkejä, asuntoja? Lisäksi olisi tehokkaampaa jos yksilöt voisivat suoraan tehdä tämän lunastuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Gnu kirjoitti 27.4.2011 kello 12:07

    Helsinki olisi halutessaan voinut, ja voisi vieläkin hankkia valtaosan tavallisten pulliaisten “omistamista” maista Östersundomissa.Stadi olisi voinut tarjota vaikka 15e/neliö kaikenlaisesta maasta ja olisi heti tullut peltoa ja metsää, taloineen ja ilman.

    Nythän tilanne on se että, täkynä on ostettu jotain plänttejä runsaalla 20e/m2 mutta kokoajan yritetään juksata ihmisiä myymään jollain 4-5 eurolla. Mediaanihinta lienee 10 huonommalla puolella.

    Östersundomiin tuskin muuttaa Stadilaisia, sinne tulee “Savolaisia” nousukkaita. Normi nousukaspariskunnan 450 neliön kämpän pohjapinta voi olla 200m2. 200×20=4000e rakennusmateriaali+työt=talo/asunto maksaa 400 000e-600 000e elikkä tontti lisää kämpän hintaa korkeintaan yhdellä prosentilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. a_l kirjoitti 27.4.2011 kello 13:03

    Tonttivuokrien korotuksista kärsivät ennen kaikkea kaksi ryhmää: Helsinkiin muuttajat ja ensiasunnon ostajat. Kumpikaan ryhmä ei (vielä) liene blogistin pilkkaamaa demarikuntaa.

    Mikään talousteoreettinen kikkailu ei muuta sitä, että korkeampi tontinvuokra tarkoittaa korkeampaa hoitovastiketta ja vähemmän rahaa muuhun käyttöön. Näin ollen kolmas kärsijä onkin talouskasvu, kun yhä suurempi osa tuloista joudutaan käyttämään asumisen rahoittamiseen. Verottamalla päästäisiin parempaan tulokseen, sillä veroja maksetaan tulojen, ei neliöiden mukaan.

    Mielestäni kaupungin tarkoitus ei voi olla asukkaistaan syntyvän rahavirran maksimointi. Tämä lienee tosin arvokysymys.

    Onneksi ensiasunnonostaja voi äänestää jaloillaan ja siirtää veroeuronsa kehyskuntiin. Ilmeisesti Helsingin kaupungin tarkoituksena onkin lopullisesti mummouttaa 50-60 -luvuilla rakennetut alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 27.4.2011 kello 13:18

    “Oletetaan että tämä tavoitemäärä olisi kuvitteellinen 120 yksikköä/vuosi. ”

    Kepulandiassa jo pienehkö kunta jakaa saman verran tontteja. Kunta ostaa raakamaata 1-2 euron hintaan, kaavoittaa, rakentaa kunnallistekniikan ja myy hintaan rakaaman hinta, kaavoituskulut + kunnallistekniikka+ pieni kate esim Rovaniemi myy tontteja 5000-15000 euron hinnalla.
    Toki kallimpiakin löytyy mutta niistä on maksettukin enemmän .
    Tontin voi vuokratakin, vuokra on 5 % tontin hinnasta ja sen voi silti lunastaa omaksi ,kun on enemmän varaa.
    Tonttia voi hakea miloin vain, joten rakentamisen voi ajoittaa mieleisekseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KariS kirjoitti 27.4.2011 kello 13:19

    “aikka kaikki nuo 13000 kaavoitettaisiin Helsinkiin, se ei juuri laskisi asuntojen hintaja Helsingissä”

    Höpö höpö.

    Ei tietenkään vuonna 1, mutta jo kahdessa kolmessa vuodessa asuntojen hintataso laskisi, etenkin jos tonttien jaossa ja asuntotuonnon ohjauksessa alettaisiin käyttää monipuolisempia keinoja eikä suosittaisi yksiä ja samoja gryndereitä, jotka vedättävät kilpaa kaupungin kanssa hintoja ylös.

    Olen aikanaan itsekin ollut kahdenkin grynderin palveluksessa, ja tiedän kuinka he vievät teitä asiansa huonosti hallitsevia poliitikkoja ja virkamiehiä.

    Taidat gryndereitten suojelijana todellakin olla sellainen äärioikeistolainen, joka siinä Hesarin kaaviossa esiintuotiin. Oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista mielenlaatua osoittaisi, jos ryhtyisit todenteolla hakemaan keinoja alentaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa. Nyt toimit tasan vastaikkaiseen suuntaan, haet keinoja lisätä rakennusliikkeiden mahdollisuuksia tehdä voittoa yhdellä ihmisten perustarpeella, asumisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. kjr63 kirjoitti 27.4.2011 kello 14:25

    Muutama kommentti. 2000e/neliö tuntuvat melko suolaisilta rakennuskustannuksilta. 1000 on taatusti lähempänä todellisuutta, mutten ei 90-luvulla olisi voitu rakentaa mitään. Toiseksi, vanhojen rakennusten arvo on n. 500-700e/neliö, tähän hintaan on 80-luvulla rakennettuja kaksioita myyty pienillä paikkakunnilla vielä pari vuotta sitten ja rakennusten kirjanpitoarvo on myös tuota luokkaa. Ja korkotaso. Hinta/vuokra-suhde on yleensä 5-6%, ei 2%. Yleensä kai pidetään kapitalisoitumiskorkona 4%, matalariskinen sijoitus. 2% on jo täysin kannattamaton sijoituskohde ja tuolla pääoman tuotolla ei markkinoilla olisi yhtäkään vuokranantajaa. Todellisuus on tietenkin jotain aivan muuta.
    Joten jos Herttoniemessä neliöhinta on vanhalla asunnolla 4000, on siitä maavuokran osuus 3000. 4% korkotasolla tulee maaneliövuokraksi 10e/kk, joten kaupunki antaa suolaiset pääomatulot maaomaisuudestaan joka tapauksessa, varsinkin, kun vuokra (tai kiinteistövero) ei ole vuosittainen. Silloin se ei imuroi myyntivoittoja vaan synnyttää spekuloinnin, mikä tuo markkinoilla suuret määrät velkarahaa, mikä taas väistämättä johta kuplaan.
    Jos Helsingin kaikki kiinteistövarallisuus on 100 miljardia ja siitä 75% maan hintaa, jää maapohjan arvoksi 75 miljardia. 2% maa-arvoverolla (maavuokratuloilla) vuoden verokertymä olisi 1,5 miljardia ja kunnallisvero voitaisiin pääosin poistaa. Tämä laskisi tavaroiden ja palveluiden hintatasoa kymmenillä prosenteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 27.4.2011 kello 15:38

    “Siksi kaavoitusta lisäämällä asuntojen hinnat eivät laske pitkään aikaan, jos koskaan.
    Maan hintaa/vuokraa säätelemällä emme voi vaikuttaa asuntojen markkinahintaan mitään, va”

    Ei varmaan Eiranrannan hinnat juuri miksikään muutu, mutta muiden alueiden hintoihin sillä on vaikutusta ja joka tapauksessa se synnyttää uusille eli ennen kaikkea nuorille vaihtoehtoja ja madaltaa heidän kynnystä perheasuntoon .
    Ja jakaahan yhteiskunta rahaa ja omaisuutta wahlroseille niin miksi se ei tukisi tavallista tallaajaakin ?? Se nostaa kansallisvarallisuutta ja lisää hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Autoilijajalankulkija kirjoitti 27.4.2011 kello 16:06

    Kaupunki nimenomaan hankaloittaa rakentamista kaavoittamalla vain suurimittakaavaista raskaita kohteita. Ei suurten kerrostalokohteiden rakentaminen onnistu kuin isolta pääomalta ja valmiilta organisaatiolta.

    Ympäröivälle Uudellemaalle muuttavat eivät ole autoiluintoilijoita vaan heillä on usein oma näkemys asumisesta ja vasta siellä mahdollisuus toteuttaa se väljempien kaavamääräysten mukaisesti omaa perhettä ajatellen.

    Olen pettynyt vihreissä nimenomaan tähän suurimittakaavaiseen ja ylhäältä johdettuun asumismalliin joka on kaukana ruohonjuuritason toiminnasta. Kaupungin virastot ja rakennuttajien markkinatutkimukset eivät koskaan tiedä sitä mitä juuri minä haluaisin asumiseltani.

    Omia asumishaaveitaan pääsee nykyään toteuttamaan Helsingissä vasta kun on pistää miljoona euroa tontiin ja kaksi taloon. Tai kun muuttaa sinne tunnin ajomatkan päähän työpaikasta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 16:40

    Autoilijajalankulkija,
    Helsingillä on aika vähän rakennuskelpoista maa-aluetta. Jos se kaavoitetaan suurten tonttien ympäröivään pientaloasumiseen, aika vähän lueille mahtuu ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kohto kirjoitti 27.4.2011 kello 16:18

    Osmo Soininvaara kuvaa hyvin ongelman, mutta käytännön ratkaisu jää epäselväksi. Mitä oikein pitäisi tehdä, jotta asuntojen hintojen nousu pysähtyisi tai jopa kääntyisi laskuun? Tässä omia ehdotuksiani:

    1. Lisää asuntoja tarjolle, toisin sanoen kaavoitetaan tontteja urakalla. Samalla pyritään huolehtimaan rakennusliikkeiden terveestä kilpailusta.

    2. Pyritään hillitsemään muuttoa pääkaupunkiseudulle. Asun itse tällä hetkellä Pirkanmaalla ja voin vakuuttaa, että moni on täältäkin joutunut töitten perässä muuttamaan pääkaupunkiseudulle. Kun sitten näiltä ihmisiltä on kysynyt, miksi ihmeessä kyseinen laitos (valtion laitoksia) on pääkaupunkiseudulla, aika yleinen toteamus on, että enpä tiedä. Hyvin usein laitokset ovat täynnä vanhoja (väsyneitä) virkamiehiä ja oikeat työt tehdään nuorten tai konsulttien toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. juge kirjoitti 27.4.2011 kello 17:55

    Helsingin kaupungin omistuksessa on valmiiksi kaavoitettua asuntorakentamisoikeutta 8000000 k-m2. Ja rakennusliikkeillä ja muilla pk-seudun kunnilla myös todella paljon.

    Näin muistelen lukujen olleen hesarin artikkelissa talvella.

    Ei kannata valittaa ettei olisi maata rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 19:32

    juge, ei ole 8 miljoonaa kerrosneliötä kaupungin omistuksessa. Helsingissä on tuon verran käyttämätöntä rakennusoikeutta, ehkä. Asiaa ei itse asiassa tiedetä (!!!!)
    Pari miljoonaa on vajaasti rakennetuilla omakotitalotonteilla. Niihin on vaikea omistusoikeuden puitteissa puuttua.
    Paljon on vajaasti rakennetuille kerrostalotonteilla. Taloyhtiöt eivät halua käyttää rakennusoikeutta, koska pysäköintinormi tulee vastaan. Pitäisi siirtyä maanalaisiin ratkaisuihin. Vaadittavat pysäköintipaikat ovat niin kalliita, ettei rakennusoikeutta kannata käyttää loppuun. Tästä minulla on oma enemmistön mielipiteestä poikkeava mielipide.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 27.4.2011 kello 19:46

    Ei omakotitonttien tarvitse olla pienviljelyyn soveltuvia, 400-700 m2 riittää, kunhan rakentamistehokkuutta on 0,4-0,6.
    Nyt Helsinki pelleilee 0,18 tehokkuuksilla.
    Kepulandiassakin käytetään jo 0,3 tehokkuuksia vaikka Helsingin pitäsi olla kaupunkimaisesti rakennettu.
    Liian pienet rakentamistehokkuudet ovat turhaa byrokratiaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 19:48

    Helsinki kaavoittaa pääsäängtöisesti yli 0,4:n tonttitehokkuudella pientalotonttinsa. Vanhoissa kaavoissa on paljon 0,25 tehokkuutta, jopa 0,2:ta, mutta ei 0,18:aa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. MikkoR kirjoitti 27.4.2011 kello 20:11

    Eikö olisi selkeämpää myydä vuokratontit asujille ja hoitaa sama asia kiinteistöveron kautta. Näin säännöt olisivat samat kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Juho Laatu kirjoitti 27.4.2011 kello 20:56

    Vuokria ja asuntojen hintoja voi pitää alhaalla tuottamalla lisää asuntoja. Toinen tapa olisi tuottaa vähemmän työpaikkoja. Tämä tuskin lienee Helsingin tavoite. Mikähän on? Ehkäpä molempien jatkuva lisääminen (kunnes Helsinki halkeaa tai ruuhkautuu).

    Asuntojen hintojen alentaminen olisi myös kaupunkilaisten edun vastaista siinä mielessä, että useimmat heistä taitavat olla omistusasujia. Heidän investointiensa arvo laskisi jos asuntojen hinnat laskisivat. Kukaties he kaipaavatkin enemmän asuntojen hintojen (ja siis myös tonttien vuokrien) jatkuvaa nousua kuin laskua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. juge kirjoitti 27.4.2011 kello 21:23

    sorry, tuo 8 miljoonaa olikin koko pk-seudun käyttämätön asuinrakennusoikeus, muistin väärin

    http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/asemakaavoissa+vapaata+rakennusmaata

    No asia tuli varmaan kuitenkin selväksi että pulaa ei maasta ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Juhani kirjoitti 27.4.2011 kello 23:29

    Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2011 kello 11:51

    “Pääkaupunkiseudulle tulee 13000 uutta asuntoa vuodessa, joista Helsingin osuus on 5000. Vaikka kaikki nuo 13000 kaavoitetytaisiin Helsinkiin, se ei juuri laskisi asuntojen hintaja Helsingissä.”

    Pääkaupunkiseudulla ei ole vuosiin kyetty rakentamaan tarvittavaa määrää asuntoja. Asuntojen hintataso on kohonnut selvästi niillä alueilla, joissa tuotantomäärä ei ole vastannut tarvetta (ihan vaikka väestöennusteen pohjalta laskettuna).

    Ongelma on, että tavoite 13 000 ei ole riittävä tarpeeseen nähden. Sen pitäisi olla lähempänä 20 000 as/ vuosi . 8 miljoonasta neliöstä voisi olla 25 % järkevästi käyttöönotettavissa nyky ehdoilla. Vastaa ehkä 1-2 vuoden asuntorakentamisen tarvetta. Kieltämättä aika pieni puskuri.

    Mielestäni kaavoitukssen pitäisi lähteä vahvemmin tasapainon saavuttamisesta eli markkinoilla määräytyvä rakennusoikeuden (tai vuokraoikeuden) hinta ei saisi nousta liian korkeaksi suhteessa laajemmaan alueen asukkaiden tulotasoon.

    Nykyisin tuotantotavoitteet lähtevät yleensä tavoitteellisesta väestönkasvusta, mikä johtaa aina tonttien niukkuuteen jos tulijoita on kunnan tavoitetta enemmän. _uu

    Tontit eivät ole varmasti ainut jäykkyyttä aiheuttava tekijä, mutta muilla rajoitteilla ei ole väliä jos rakennusoikeuttakaan ei ole riittävästi ja riittävän luotettavasti, että rakennusliikkeet uskaltavat kasvattaa “tuotantokoneistoaan”. Suomen kaupunkien välillä on tässä selviä eroja.

    Tärkeämpää olisi vaikuttaa hinnoitteluvirheiden syntymiseen kuin niiden jälkikäteiseen oikaisemiseen. Näin ainakin niin kauan kun tavoitteena on saada ihmisiä muuttamaan tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen pois haja-asutusalueilta. Tämä on Suomen kannalta iso haaste ja PK-seudulla on ratkaisussa merkittävä rooli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. JiiPee kirjoitti 28.4.2011 kello 7:40

    OS : “Kaupunki ei juuri omista maata Östersundomissa – tai siis omistaa, mutta siellä Sipoonkorven puolella.”

    Voisitko tutustua tarkemmin Östersundomin maanomistuskarttoihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Mikko Särelä kirjoitti 28.4.2011 kello 8:36

    juge: Muistat väärin. Asuntojen rakennusoikeutta on 8 miljoonaa kerrosneliömetriä pääkaupunkiseudulla, ei Helsingissä. Tästä rakennusoikeudesta muuten 7 miljoonaa kerrosneliömetriä on pientaloille ja 1 miljoona kerrostaloille. Kerrostalotonttitarjonta vastaa noin 25 000 asukasta, eli vain 2 vuoden asukasmäärän lisäystä Helsingin seudulla. Väittääkö joku oikeasti, että tämä on riittävää tonttitarjontaa?

    Noista pientaloille annetusta rakennusoikeuksista taasen suuri osa on olemassaolevien tonttien lisärakennusoikeutta, jota tyypillisesti käytetään silloin, kun tontilla asuvat kuolevat ja perikunta haluaa laittaa tontin lihoiksi.

    On siis naurettavaa väittää, että rakennusoikeuttaa olisi riittävästi tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Autoilijajalankulkija kirjoitti 28.4.2011 kello 8:51

    Isoa tonttia tai kepulaista maalaismaisemaa en suinkaan ole haluamassa, pelkkä terassipihakin riittäisi. Itse asiassa nykyisillä pientalotonteilla on oman perheeni tarpeisiin liikaa rakennusoikeutta – sadanviidenkymmenen sijasta jopa alle satakin riittäisi.

    Koko pääkaupunkiseudulla ei myöskään ole enää pienelle perheelle sopivia peruskunnostuskohteita jäljellä koska rintamamiestalojen ja mummonmökkien tonttien arvo määräytyy rakennusoikeuden mukaan ja on moninkertainen itse talon tekniseen arvoon nähden.

    Helsinki-tyyppitalot ja townhouset ovat mielenkiintoisia kokeiluja siihen suuntaan jota kaipaisin. Nekin kuitenkin toistaiseksi vain poikkeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 28.4.2011 kello 9:33

    ” Asemakaavan muutoksella omakotitonttien rakennusoikeudet
    korotetaan tonttitehokkuudesta e = 0.18 tonttitehokkuuteen e = 0.25
    asemakaavamääräyksiä tarkentaen, ”

    Tässäpä ote kaavamuutoksesta 2008-2009 aivan Helsingissä. Eli aika säästeliäästi noita korotuksia tehdään edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. juge kirjoitti 28.4.2011 kello 10:51

    Mikko Särelä. Helsingin kaupunki kirjoittaa nettisivuillaan näin:

    “Kaavavarantoa on jäljellä runsaasti sekä tyhjillä että vajaasti rakennetuilla tonteilla.”

    http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/asemakaavoissa+vapaata+rakennusmaata

    Eiköhän kaupunki itse tiedä asian. Vai tietääkö Mikko Särelä paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Riku Österman kirjoitti 28.4.2011 kello 12:14

    En halua pääkaupunkiseudulle Dublinin kaltaista asuntorakentamisbuumia, jonka mennessä överiksi jäljelle jäisi puoliksi tai kokonaan rakennettuja tyhjillään seisovia taloja. Olisi hyvä, että rakentaminen vauhdittuisi, mutta ei oteta mitään raskasta etunojaa.

    Sen sijaan, että miettitäisiin erilaisia julkistaloudellisia interventioita, eli pakkolunastuksia tai erilaisia rakentamista vauhdittavia tukia, pitää keskittyä avointen markkinoiden toiminnan varmistamiseen kaikissa kohdissa.

    Mitkä ovat pullonkaulat? Jos tontit ovat pullonkaula, kaupungin pitää kantaa vastuunsa, ja tehdä tarvittavat päätökset. Kiinteistöverolla voitaisiin ohjata markkinoita niin, että tontinomistajan kannattaa myydä pelkästään sijoitusmielessä omistettu tontti jollekin, joka aikoo rakentaa tontille (lisää). Helsingin maapinta-ala on rajallinen, tarvittaessa esim. siirtolapuutarhat tai vaikkapa osa Haltialan pelloista täytyy voida kaavoittaa kerrostaloasumiskäyttöön.

    Jos taas rakennusyritykset eivät ole kiinnostuneita rakentamaan, huolimatta siitä, että tarjolla olisi melko varmasti tuottavia, kohtuullisen matalan riskin hankkeita, meillä on oligopoliongelma. Ehkä Helsingin Kaupunki itse, hyödyntäen ATT:a pystyisi vaikuttamaan asiaan? ATT pystyisi ehkä houkuttelemaan suuremman joukon rakennusyhtiöitä tarjouskilpailuun paketoimalla hankkeita isommiksi kokonaisuuksiksi (tai jollain muulla keinolla). Ehkä saisimme tarjoajien joukkoon yhtiöitä muualta Euroopasta, joilla ei ole vielä toimintaa Suomessa?

    Mitä tulee tontinvuokriin, niin olen Osmon linjoilla. Vuokrien pitää antaa nousta markkinatasolle, ja näin kertyneellä rahoituksella ylläpitää Helsingin nykyistä palvelutasoa, ja välttää kunnallisveroäyrin korotuspaineita.

    Hitas- ja muut hintasäännöstelymekanismit eivät hyödytä tasapuolisesti kaikkia. Ne ylläpitävät arpajaisia, joissa toisilla käy parempi tuuri ja toisilla huonompi tuuri. Reilumpaa olisi luopua säännöstelystä hallitusti, pitkän siirtymäajan yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mikko Särelä kirjoitti 28.4.2011 kello 13:43

    juge: kyseisessä kohdassa sanotaan suoraan, että kaavavarantoa on 7,8 miljoonaa kerrosneliömetriä – ja siinä dokumentissa, josta tuo luku on otettu kerrotaan, että kerrostalovarantoa on noin 1 miljoonaa kerrosneliömetriä.

    Ongelmana ei ole se, ettei kaupunki osaisi laskea kaavavarannon määrää, vaan kuvitelma, että kerrostaloasuntoja 5000 asukkaalle vuodessa olisi riittävästi. Se, kun ei riitä mihinkään. Toisekseen on myös harhakuvitelma, että olemassaolevien pientalotonttien ylimääräistä kaavaoikeutta käytettäisiin kovin nopeasti.

    Suomeksi: pientaloja varten kaavoitettua tilaa on Helsingissä runsaasti, mutta se tulee hitaasti käyttöön vuosikymmenien aikataululla. Kerrostalotontteja kaavoitetaan aivan liian vähän ja niitäkin, jotka kaavoitetaan pantataan odottamassa tulevaisuutta. Katsokaa vaikkapa Helsingin suunnitelmia siitä aikataulusta, jolla Keski-Pasilan, Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Kalasataman tonttitarjonta annetaan rakennettavaksi. Tavoitteena pitäisi olla, että nuo voidaan suurimmalta osin rakentaa tämän vuosikymmenen aikana.

    Ylipäätänsä pääkaupunkiseudun asuntotuotantotavoitteet ovat naurettavan alimitoitettuja, mitä osoittaa asuntohintojen karkaaminen pilviin ja väestönkasvun keskittyminen kehyskuntiin. Jos pääkaupunkiseudulle rakennettaisiin riittävästi, huomattavasti pienempi osa ihmisistä muuttaisi kauemmaksi.

    Jos hypätään nopeasti kerrostalorakentamisen kapasiteettikysymyksiin, niin voisin väittää, että tuota varantoa saattaa olla niin vähän, ettei alalle mahdu kilpailijoita. Sitä varantoa pitää nimittäin olla riittävästi, että uusi rakennuttaja selviää siitäkin, jos kaupungin kaavoitus jostain syystä kangertelee edes vähän.

    Lopuksi vielä: kaavoitus ei ole ainoa ongelma rakentamisen vähyydessä, mutta se on ihan oikea ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Juuso Koponen kirjoitti 28.4.2011 kello 14:49

    Mikäköhän rooli mahtaa olla sillä, että Suomessa rakennusliikkeet pyörittävät pitkälti vertikaalisesti integroitua bisnestä tontin hankkimisesta suunnitteluun, rakentamiseen ja valmiiden asuntojen markkinointiin? Jos rakennusliikkeet keskittyisivät vain rakentamiseen ja (asuinkerrostalojen) rakennuttajina olisi nykyistä enemmän kiinteistösijoittajia, yleishyödyllisiä tahoja ja asukkaiden keskenään muodostamia asunto-osakeyhtiöitä, olisiko rakentamisen hinta- ja laatutaso tai määrät erilaisia? Ja mistä johtuu, että bisnesmalli on tällaiseksi muodostunut? Monimutkaisista lupakäytännöistä?

    Itseäni aina on hieman ihmetyttänyt tuo rakennusoikeuden panttaus. Jos tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta, niin eikö täydennysrakentamista edistäisi että vanhojen tonttien rakennusoikeutta olisi kohtuullisen helppoa ja edullista nostaa nykyisiä tehokkuuksia vastaavaksi jos intoa vaikka lisäkerroksen rakentamiseen tai ison pihan nurkasta tontin lohkaisemiseen uudisrakennukselle olisi? Kaupunkikuvalliset ym. kysymykset toki huomioiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2011 kello 15:55

    Rakentamisen tiivistämistä ja jopa olevan rakennu8soikeuden käyttöä rajoittaa pysäköintinormi, joka tekee lisäneliöistä kohtuuttoman kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 28.4.2011 kello 16:21

    Särelä:

    Jos hypätään nopeasti kerrostalorakentamisen kapasiteettikysymyksiin, niin voisin väittää, että tuota varantoa saattaa olla niin vähän, ettei alalle mahdu kilpailijoita. Sitä varantoa pitää nimittäin olla riittävästi, että uusi rakennuttaja selviää siitäkin, jos kaupungin kaavoitus jostain syystä kangertelee edes vähän.

    Mielenkiintoinen pointti, ehkä tuo rajallinen tonttivaranto toimii markkinaesteenä. Markkinoille pitäisi saada jotenkin lisää toimijoita kilpailun vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Juuso Koponen kirjoitti 28.4.2011 kello 17:12

    Tosiaan, se halvatun pysäköintinormi. Siihen pitäisi kyllä saada joku tolkku. Samaa voi sanoa väestönsuojista ja siitä, että joka asuntoon pitää rakentaa invakylppäri. Eikö riittäisi, että tehdään märkäeristykset sun muut (en ymmärrä mitään rakentamisesta kuten havaitsette) niin, että jokaiseen asuntoon olisi mahdollista tehdä sellainen myöhemmin väliseiniä siirtelemällä, mutta ettei nyt jokaisen rullatuolia tarvitsemattomankin tarvitse hukata neliöitä valtavaan kylppäriin. Onko sekin muuten joku normi, että nykyasunnoissa tuntuu olevan järjestään asuntokohtainen sauna, vai onko se ihan kysynnästä kiinni oleva asia?

    Tällä varmaan tuhoan loputkin uskottavuuteni rippeet, mutta tuli yhtäkkiä mieleen, että olisikohan taloja mahdollista rakentaa niin, että asuntoihin jätettäisiin mahdollisuus liittää parveke helpohkosti jälkikäteen, mutta ettei sitä tarvitsisi jokaisen asukkaan hankkia jos ei sellaista kaipaa? Oletan, että parvekkeen rakentaminen kuitenkin maksaa jonkun ihan merkittävän summan, kun niitä ei vanhemmissa taloissa läheskään aina ole. En nyt siis todellakaan tiedä onko juuri parvekkeet sellainen osa jota järkevästi voi käsitellä näin, mutta ainakin oma näppituntuma on jotenkin, että asuntorakentamisen hintaa nostaa että kun ei ihan tiedetä etukäteen mitä kaikkea asukkaat haluavat niin tehdään sitten kaikille kaikki: parkkipaikka, parveke, inva-wc/-kylppäri, sauna jne. Eikö olisi järkevämpää tehdä asunnot niin, että halukkaat voivat tuollaisia asioita siihen ”liittää”, mutta ettei jokaisen tarvitse niistä maksaa, tarvitisi tai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Gnu kirjoitti 28.4.2011 kello 19:22

    Mitä tulee pientaloihin, on tuhansia ihmisiä pk-seudulla joilla on kapasiteettia ja tahtoa rakentaa tai rakennuttaa pientalo itselleen tai myyntiin. Tulppa on Helsinki ja muut kunnat, ne ei anna lupaa rakentaa vaikka maata on niin että alimmat happanee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. a_l kirjoitti 28.4.2011 kello 21:07

    Kauppalehden palstalla nimim. Hipsu2 kirjoittaa miten hitas-talojen tarjouspyyntöihin saadaan vain yksi tarjous.

    Kertokaa ettei tämä oikeasti pidä paikkaansa?

    Tässä hieman trendiä kolmen viimeisen Att/hitas rakennutuksen kilpailutuksesta:

    Asunto Oy Helsingin Studio
    Hankintalain mukaisella rajoitetulla menettelyllä tarjoukset pyydettiin seuraavilta urakoitsijoilta:
    – Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
    – Skanska Talonrakennus Oy
    – Lemminkäinen Oy
    – SRV Oy
    Vain Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy antoi tarjouksen.

    Asunto Oy Helsingin Välimeri & Kantakaupungin Kiinteistöt Oy/Juutinraumankatu 3
    Rakennusurakasta pyydettiin tarjoukset seuraavilta urakoitsijoilta:
    – Skanska Talonrakennus Oy
    – SRV Asunnot Oy
    – Lujatalo Oy
    – NCC Rakennus Oy
    Tarjous saatiin vain NCC Rakennus Oy:ltä.

    Asunto Oy Helsingin Atlantis & Helsingin Asumisoikeus Oy/ Kap Hornin katu 4
    Rakennusurakasta pyydettiin tarjoukset seuraavilta urakoitsijoilta:
    – Skanska Talonrakennus Oy
    – Rakennusyhtiö Rand & Tuulberg Oy
    – SRV Asunnot Oy
    – Rakennustoimisto V.O. Mattila Oy
    – NCC Oy
    Tarjous saatiin Skanska Talonrakennus Oy:ltä ja Rakennusyhtiö Rand & Tuulberg Oy:ltä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antoi Rakennusyhtiö Rand & Tuulberg Oy.

    Hahhahhaa, ilmeisesti kukaan ei ollut kertonut virolaiselle Rand & Tuulebrgille, että täällä on ollut tapana järjestää asiat niin, että jokaiseen kilpailuun tulee aina sattumalta yksi tarjous. Ei nolla, ei kaksi, vaan yksi.

    Markkinahäirikkö.

    http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=4550231&#4550231

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. a_l kirjoitti 28.4.2011 kello 21:39

    Palataanpa itse aiheeseen. Osmo kirjoittaa:

    Jos vuokrankorotuksista pidättäydyttäisiin, hyöty tulisi kokonaan nykyisille omistajille. Tulevat asukkaat eivät hyötyisi, koska joutuisivat vastaavasti ostamaan asuntonsa korkeammalla hinnalla.

    Väitän että käytännössä tonttivuokra ei näy asunnon nelihinnassa juuri mitenkään. Kun edes suuret remontit kuten putkiremontit (tästä on tuoretta tutkimustietoa, kg) eivät näy asunnon hinnassa täysimääräisinä, niin miten voidaan olettaa että parin vuoden sisällä päättyvä vuokrasopimus hinnoitellaan asunnon nelihintaan? Asuntokauppaa ei käydä näin rationaalisesti, IRL.

    Näin ollen korkea tonttivuokra korottaa helsinkiläisten jo muutenkin korkeita asuinkustannuksia. Eikö kaupungin kyky mahdollistaa kustannustehokas asuminen ole vihreille minkäänlainen arvo? Entä yhteiskuntarakenteen hajautumisen estäminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Artturi B kirjoitti 28.4.2011 kello 22:15

    Juuso Koponen:

    Tosiaan, se halvatun pysäköintinormi. Siihen pitäisi kyllä saada joku tolkku. Samaa voi sanoa väestönsuojista ja siitä, että joka asuntoon pitää rakentaa invakylppäri.

    Täysin samaa mieltä.

    Onko sekin muuten joku normi, että nykyasunnoissa tuntuu olevan järjestään asuntokohtainen sauna, vai onko se ihan kysynnästä kiinni oleva asia?

    Ei oo normia. Ihan kysynnästä kiinni.

    olisikohan taloja mahdollista rakentaa niin, että asuntoihin jätettäisiin mahdollisuus liittää parveke helpohkosti jälkikäteen, mutta ettei sitä tarvitsisi jokaisen asukkaan hankkia jos ei sellaista kaipaa?

    Olis mahdollista, mutta ei kannattavaa. Rakennuksen koon sanelee käytännössä rakennusoikeus ja se on niukka resurssi. Siihen lasketaan mukaan kaikki maanpäälliset lämpimät tilat ja maanalaisista tiloista ne, jotka ei oo varastoja ja teknisiä tiloja. Parvekkeita ei siis lasketa mukaan kerrosalaan ja rakentamalla isoja parvekkeita voidaan taloista tehdä isompia kuin ilman parvekkeita.

    Mä luulen, että parvekkeita on tehty suunnilleen niin kauan kuin tämä rakennusoikeus on rajoittanut lämpimien tilojen rakentamista ja on ollu joku tekniikka niiden rakentamiselle. (1800-luvulla ne ei oikein tullu kyseeseen, kun rakennukset tehtiin kiinni katuun ja ei osattu tehdä pitkiä ulokkeita.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Mikko Kiviranta kirjoitti 28.4.2011 kello 22:15

    a_l

    Kauppalehden palstalla nimim. Hipsu2 kirjoittaa miten hitas-talojen tarjouspyyntöihin saadaan vain yksi tarjous.

    Kartelli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Hämmästelijä kirjoitti 28.4.2011 kello 22:18

    Kapitalistisessa miljoonakaupungissa asunnot maksavat noin $1000/neliö. Toisin kuin Helsingissä, Houstonissa köyhemmälläkin on nähtävästi varaa tilaan. Kummaa!

    http://www.homes.com/Real_Estate/TX/City/HOUSTON/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2011 kello 22:45

    Paljonkohan Houstonissa on kiinteistövero?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville kirjoitti 28.4.2011 kello 22:47

    a_l: “Kauppalehden palstalla nimim. Hipsu2 kirjoittaa miten hitas-talojen tarjouspyyntöihin saadaan vain yksi tarjous.
    Kertokaa ettei tämä oikeasti pidä paikkaansa?”

    Ei ole pitkä aika siitä, kun tarjouksia tuli nolla kappaletta. Yleisesti ottaen isot rakennusliikkeet ovat Suomessa pääasiallisesti kiinteistökehittäjiä ja kiinteistövälittäjiä, rakentaminen on vain välttämätön paha, joka tuottaa huonosti (noihin muihin toimintoihin verrattuna). Siksi varsinkaan rakentaminen muille ei yleensä kauheasti kiinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Schwa kirjoitti 28.4.2011 kello 22:50

    Jos joku epäilee tarjouskartellia Hitas-talojen rakentamisessa, niin Kilpailuviraston sivuilla on nettilomake, jolla voi ilmiantaa epäilemänsä kilpailunrajoituksen vaikka anonyymisti. Sellainen on todennäköisesti tehokkaampaa kuin vihjaileminen keskustelupalstoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ville kirjoitti 28.4.2011 kello 23:01

    Silloin kun rakennushankkeissa saadaan useampia tarjouksia, kallein voi hyvin olla 3-4 kertaa kalliimpi kuin halvin. Halvin voi tietenkin olla alihinnoiteltu, mikä saattaa johtaa ongelmiin, jos tulee mutkia matkaan (yleensä tulee), mutta kyllä kalleimmassa lienee silti kate kohdallaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. JukkaA kirjoitti 28.4.2011 kello 23:34

    Näyttää siltä että nykyään on vain kahdenlaisia talonrakentajia, joko hartiapankkirakentajia, tai isoja NCCeitä ja Skanskoja. Mistä löytyisi rakentajia, jotka erikoistuisivat tavallisiin 10-30 asunnon kerrostaloihin? Olisiko niin, että jos kaavoitettaisiin paljon enemmän pieniä kerrostalotontteja, näitä rakentajiakin ilmaantuisi.
    Ja enemmän kilpailua, ja alhaisempia hintoja.

    Pysäköintinormi kyllä tuhoaa täydennysrakentamista.
    Normi vaatii täydennysrakennustontille uusia P-paikkoja myös olemassaolevalle asuntokannalle. Vaatimus johtaa liian kalliiseen toteutukseen, eikä mitään rakenneta. Mitä jos vaihtoehtoisesti kaupunki rakentaisi kadunvarsipaikkoja vähän lisää, niin että uudet asukkaat saisivat autonsa jonnekin. Joku virkamies voisi excellillä laskea millä kerrosneliömäärällä uutta asuntoa ja millä kadunvarsipaikkamäärällä saadaan homma kaupungin kannalta kannattavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2011 kello 7:40

    Mitä jos vaihtoehtoisesti kaupunki rakentaisi kadunvarsipaikkoja vähän lisää, niin että uudet asukkaat saisivat autonsa jonnekin.

    Siis miten? Uusia katuja kortteleiden keskelle?. Keskikaistalle myös pysäköintiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Autoilijajalankulkija kirjoitti 29.4.2011 kello 8:26

    Aika monessa 50-60-luvun lähiössä on leveitä kokoojakatuja, joiden nopeuksia on hillitty keinotekoisesti töyssyillä.

    Vastaavan rakenteellisen hidastuksen voisi tehdä sallimalla kadunvarsipysäköinti (vähän sama ajatus siis kuin Museokadun parkkipaikoissa).

    Esimerkkinä Myllypuro ja Kontula:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&t=h&layer=c&cbll=60.227806,25.069861&panoid=GbL2vAuWQzk8kYY_X6XRnw&cbp=12,283.12,,0,1.97&ll=60.227806,25.069861&spn=0.003761,0.008808&z=17

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&ll=60.227789,25.070307&spn=0.00374,0.008808&t=h&z=17&layer=c&cbll=60.227806,25.069861&panoid=GbL2vAuWQzk8kYY_X6XRnw&cbp=12,283.12,,0,2.19

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&t=h&layer=c&cbll=60.237978,25.078657&panoid=ubffZsiSXI2lJwQkkcNcAw&cbp=12,294.69,,0,-0.22

    Paikat tulisivat tosin aika kauas asunnoista eikä lähiöhelsinkiläinen jaksaisi sitä valittamatta kävellä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2011 kello 9:18

    Nuo autojalankulkijan linkkaamat kuvat ovat aivan järkyttäviä. Tuossa on uhrattu hehtaarikaupalla tilaa liikennevihre3ään, joka on kaikilta kannoilta ajatellen joutomaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Gnu kirjoitti 29.4.2011 kello 8:31

    Ei siitä kaupungistumisesta ja metropolin tekemisestä näytä tulevan mitään. Suomessa ei vaan osata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ville kirjoitti 29.4.2011 kello 9:05

    Yksinkertainen tapa lisätä edullisia pysäköintipaikkoja olisi hyväksyä laskennalliset parkkipaikat mistä tahansa kaupungin alueelta. Koska riittää, että paikat ovat olemassa taloyhtiö voisi ostaa kiintiöpaikkoja esim. pysäköintilaitoksista. Paikkojahan saa sitten käyttää kuka tahansa maksusta, niinhän tilanne on kiinteistön omalla maalla olevien paikkojenkin kohdalla. Näin saataisiin liikennettä vähennettyä asuintalojen lähellä ja pysäköinnin kustannukset kohdistuisivat paremmin vain pysäköijille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2011 kello 9:14

    Ville, ymmärtääkseni paikat saa ostaa pysäköintilaitoksista. Saako niitä vuokrata eteenpäin taitaa olla vähän tapaoikeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Hämmästelijä kirjoitti 29.4.2011 kello 9:40

    Kiinteistövero Teksasissa on noin 2-3% asunnon arvosta: $200000 talosta ehkä siten $5000 / vuosi. Mielekkäällä diskonttokorolla tuo lisää hintaa 50-100k (ei mitätön summa, mutta toisaalta Teksasissa ei peritä osavaltion tuloveroa). Vero ei kuitenkaan selitä sitä, että Teksasissa voi uuden talon rakentaa $800/neliö – miten Suomessa voi kustannustaso olla moninkertainen? Talvi tai halvat meksikaanit eivät selitä eroa, koska esim. Minneapoliksessa hintataso on Teksasin tasolla: http://www.paradeofhomes.org/parade-home/parade-home-search.aspx#myAnchor

    Suomessa normit + kaavoitus + kartellit näyttänevät moninkertaistavan hinnat. Pointti ei kuitenkaan ole saada tänne epäekologisia McMansioneja – uuden kolmion hinta Helsingissä pitäisi vain painaa 100000€ paikkeille. Apinoidaan amerikkalaisilta ainoastaan neliöhinnat, ei -määrät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. a_l kirjoitti 29.4.2011 kello 11:13

    Yleisesti ottaen isot rakennusliikkeet ovat Suomessa pääasiallisesti kiinteistökehittäjiä ja kiinteistövälittäjiä, rakentaminen on vain välttämätön paha, joka tuottaa huonosti (noihin muihin toimintoihin verrattuna). Siksi varsinkaan rakentaminen muille ei yleensä kauheasti kiinnosta.

    Rakennusliikkeidenkin perimmäinen tarkoitus lienee rahanteko. Kate reilusti yksinkertaistettuna syntyy tuotantokustannusten ja myyntihinnan välisestä erotuksesta. Tämä erotus taas kasvaa sitä suuremmaksi mitä korkeammalle asuntokupla tai korrektimmin yliarvostustilanne paisuu.

    Tässä tilanteessa hitakset, asot jne nähtäneen lähinnä häiriköinä sotkemassa vapaarahoitteisen uudistuotannon hinnanmuodotusta. Ei niitä kannata rakentaa, ainakaan ilman mielettömiä katteita.

    Sama kuvio nostaa myös kaupungin tonttien ns. “markkinahintaa” (mitään markkinoitahan näille ei ole olemassa) kuten Osmon postauksesta hyvin käy ilmi. Rahantuloa ei voi estää.

    Kuviosta tulee mieleen selvitysmies Peter Nybergin kommentti Irlannin asuntokuplasta: “Irlantilaiset kuvittelivat voivansa rikastua rajattomasti myymällä kiinteistöjä velaksi toinen toisilleen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Autoilijajalankulkija kirjoitti 29.4.2011 kello 13:53

    Ns. “rakennusliike” eli rakennuttaja tai perustajaurakoitsija saattaa olla yksinkertaismmillaan muutaman hengen konttori joka koordinoi rakennushanketta ja tilaa suunnittelun ja varsinaiset rakennustyöt alihankintana.

    Rakennuttaja voisi olla myös yksityishenkilö tai vaikka ystävistä tai työtovereista koostuva yhteisö joka muodostaa asunto-osakeyhtiön. Näin tehtiin 1900-luvun alussa.

    Nykyään byrokratiaa ja siihen liittyviä riskejä on kuitenkin liikaa joten ihmiset ostavat mieluummin valmiin asunnon jonka joku muu on suunnitellut ja rakentanut kuvitteellisten keskivertotilastoyksiköiden tarpeisiin. Ja maksavat samalla välikäsille melko paljon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ville kirjoitti 29.4.2011 kello 14:06

    ymmärtääkseni paikat saa ostaa pysäköintilaitoksista. Saako niitä vuokrata eteenpäin taitaa olla vähän tapaoikeutta.

    Käytännössä pysäköintipaikkoja vuokrataan ja myydään tarvittaessa muillekin kuin talon asukkaille. Miksei siis yhtä hyvin osteta paikkaa pysäköintilaitoksesta ja myydä heti takaisin pienellä alennuksella – saadaan laskennallinen paikka pienellä kustannuksella. Tarvittaessa voidaan kieltää saman paikan myynti moneen kertaan kiintiöpaikaksi, mutta lopputuloksena on kuitenkin, että paikan käytöstä maksetaan markkinahinta ja sen saa käyttöönsä eniten tarvitseva…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 29.4.2011 kello 16:46

    Maanalainen rakentaminen on hölmöintä hommaa, mitä voi harrastaa. Parempi vaihtoehto on sijoittaa pysäköintitalo kerrostaloryhmien väliin.
    Silloin maanpinta-katualue jää vapaaksi ja kulut ovat kohtuullisia.
    Samoin kerrostalojen alakerroksen voi tehdä pysäköintitilaksi,juuri kukaan ei halua asua maan tasossa .
    Ja kulutkin ovat kohtuulliset verrattuna maanalaiseen rakentamiseen.

    En tiedä, mutta jotenkin on alkanut tuntua, että pääkaupunkiseudulla rakentaminen ja asuminen tehdään tahallaan kalliiksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tpyyluoma kirjoitti 29.4.2011 kello 19:26

    Autolijajalankulkija:

    Vastaavan rakenteellisen hidastuksen voisi tehdä sallimalla kadunvarsipysäköinti (vähän sama ajatus siis kuin Museokadun parkkipaikoissa).

    Just näin. Kadunvarsipysäköinnissä on vielä sekin hyvä puoli että se suojaa jalkakäytävää liikenteen melulta. Sitten vielä kavennus suojatien kohdalle niin ei tarvita mitään liikennevaloja, Vaasankadulla näin ja bonuksena muuten tulee neljä parkkipaikka per risteys lisää: http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.188352,24.955394&spn=0.005494,0.01929&t=h&z=16&layer=c&cbll=60.188352,24.955394&panoid=ysDDRlqtWMDUdKH8ypmvlw&cbp=12,95.01,,0,0

    Saman voisi minusta muuten tehdä Kaivokadullakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Pekka Taipale kirjoitti 30.4.2011 kello 10:13

    Autoilijajalankulkija:
    >Rakennuttaja voisi olla myös yksityishenkilö tai
    >vaikka ystävistä tai työtovereista koostuva
    >yhteisö joka muodostaa asunto-osakeyhtiön. Näin
    >tehtiin 1900-luvun alussa.

    Apropos: minulla on perstuntuma, että Vihreiden ( vähän epämääräinen määritelmä, mutta: vihreän liikkeen kannattajien) joukossa on harvinaisen vähän ihmisiä, jotka rakentavat. Siis organisoivat itse talonsa rakentamisen.

    Vihreissä on kyllä ihmisiä, jotka hankkivat vanhoja taloja ja kunnostavat niitä miten kuten ja asuvat. Ymmärrystä erilaisille talonvaltaajille ja vaihtoehtoasukkaille löytyy. Löytyy ihmisiä, jotka mielellään asuvat jugend-talossa Helsingin niemellä, ja löytyy jopa ihmisiä joilla on rahaa ostaa asunto jugend-talosta.

    Mutta sellaisia ihmisiä, jotka jaksavat pusata budjetit ja suunnitelmat, metsästää tontin, järjestää rahoituksen, ottaa riskin, hommata sen sata leimaa ja pumaskaa, väsertää energiatodistuksen ja hakea rautakaupasta kaavanmukaisia maalisävyjä… se ei ole vihreä juttu.

    Vihreä dilemma: säädetään lisää lakeja ja asetuksia ja määräyksiä ja vaatimuksia sille, miten taloja pitää rakentaa. Ja sitten *muut* ovat niitä, jotka varsinaisesti luovivat noiden kanssa.

    Tämä siis oli vain perstuntumani. Onkohan se muiden mielestä ollenkaan oikeassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Ville kirjoitti 30.4.2011 kello 13:07

    Vielä viime vuosisadalla kaadettiin omasta metsästä puut ja tehtiin niistä itse käsityönä taloja ja laivoja (lupia ei tarvinnut kysellä, tehtiin vain). Mielestäni tällainen tapa toimia sopii varsin hyvin yhteen vihreiden arvojen kanssa.

    Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava, ja entiseen maailmaan ei ole paluuta. Jos haluaa talon, voi ostaa sen valmiina rakennusliikkeeltä, voi hankkia tontin ja talopaketin tai voi palkata rakennusmestarin tai konsultin rakennuttamaan talon. Pääkaupunkiseudulla rajoittava tekijä on, että vapaita tontteja ei juuri ole vapaasti ostettavissa. Siksi useimmiten käytännössä ainoa vaihtoehto on ostaa talo tai asunto valmiiksi rakennettuna. Tonttien hamstraaminen ja panttaaminen on rakennusliikkeiden toiminnan kannalta järkevää, enkä oikein keksi muuta keinoa sen estämiseen kuin kaavoittamalla uutta rakennusoikeutta aivan tolkuttomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Ammattiaktivisti kirjoitti 1.5.2011 kello 11:25

    Täällä keskusteltiin että suurin este väljästi rakennettujen kerrostalotonttien täydennysrakennuksen esteenä olisi parkkipaikat. Mutta esimerkiksi meidän taloyhtiön tapauksessa kaupunki teki omalla kustannuksellaan täydennysrakentamisehdotuksen isolle tontillemme. Parkkipaikoille löytyi hyvin tilat, mutta kun kuultiin kaupungin ehdot yhtiökokouksessa niin homma oli sitä myöten selvä.

    Jos tästä taloyhtiön omistamasta tontista olisi lohkottu kahdelle kerrostalolle tontit – kuten suunnitelmassa oli – niin siinä vaiheessa kaupunki olisi halunnut tulla väliin ja vetää satoja tuhansia euroja omaan taskuun tontin arvonnoususta ja tuohon kun laitetaan vielä valtion kahmima vero – niin tästä tehtiin yksinkertaisesti taloyhtiölle kannattamatonta – varsinkin kun nykyisten asuntojen arvo olisi samalla laskenut pienentyneen tontin ja maisemat peittävien uusien kerrostalojen takia.

    Pienempi ahneus kaupungille tuottaisi ehkä niitä kaivattuja täydennysrakentamisella saavutettavia asuinneliöitä. Nyt täällä länsi-Kontulassa juuri mikään taloyhtiö ei lähde kaupungin kelkkaan moisille ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Mauno kirjoitti 1.5.2011 kello 14:01

    Tontteja kyllä olisi pk-seudulla vapaasti myynnissä jos niille saisi rakentaa. Niitähän on turha lohkoa ja pistää myyntiin, koska kukaan ei osta 1000 neliöö johon ei itse saa mitään tehdä. Sipoolaisiakin syyllistettiin ihan syyttä maidensa pihtaamisesta. Vika oli ja on tehtaanomistajien talutushihnassa olevissa kunnallispoliitikoissa ja virkamiehissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. KariS kirjoitti 2.5.2011 kello 13:17

    Pekka Taipale: “Mutta sellaisia ihmisiä, jotka jaksavat pusata budjetit ja suunnitelmat, metsästää tontin, järjestää rahoituksen, ottaa riskin, hommata sen sata leimaa ja pumaskaa, väsertää energiatodistuksen ja hakea rautakaupasta kaavanmukaisia maalisävyjä… se ei ole vihreä juttu.”

    Noinhan se on.

    Valitettavasti myös koko virka- ja poliittinen päätöksentekokoneisto on tuota samaa “ei vihreää juttua”.

    Osmonkin kannanotoista käy hyvin selville, että tuo byrokratiakone (=virkamiehet+päättäjät) on räätälöity gryndereitten tarpeisiin ja viritetty tuottamaan ahneille rakennusliikkeille mahdollisimman hyvin. Kaupunki saa omansa vedättämällä tonttien myynti- ja vuokrahintoja surkealla kaava- ja maapolitiikalla. Niukkuuden ylläpito ruokkiin hintojen nousua, eikä nämä lautakuntien soininvaarat osaa tehdä mitään kierteen katkaisemiseksi, kun virkamiehet esittelevät gryndereiden tahdon mukaisia kaavoja ja maakauppoja vahvistettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Saara kirjoitti 2.5.2011 kello 17:12

    Isojen rakennusliikkeiden tekemisiä lienee pakko säädellä kokoelmalla erilaisia määräyksiä, koska niiden asema on niin hallitseva, ettei säätely markkinoilla oikein toimi. Kuluttajan on pakko ostaa jokin tarjolla olevista asunnoista, ja jos tarjolla on vain hätäisesti rakennettua bulkkilaatikkoa, ihmiset ostavat sitten niitä – rakennusvirheineen ja laadullisine puutteineen. Tältä pohjalta ymmärrän sääntöjen ja kieltojen olemassaolon.

    Pientoimijoita varten (esim. tulevan taloyhtiön osakkaat, jotka rakennuttavat asunnot omaan käyttöönsä) puolestaan tulisi laatia eri säännöt. Itselleen rakentavan ei pitäisi joutua tekemään invakokoista vessaa tai koneellista ilmanvaihtoa, jos ei arvioi sellaisia tarvitsevansa. Tässä tapauksessahan loppukäyttäjän tarpeet tulevat joka tapauksessa huomioiduksi, joten erillinen ulkoa määrätty sääntökokoelma (poislukien turvallisuutta koskevat säädökset) vain hankaloittaa etenemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Rogue kirjoitti 2.5.2011 kello 19:45

    Saara:

    “Itselleen rakentavan ei pitäisi joutua tekemään invakokoista vessaa tai koneellista ilmanvaihtoa, jos ei arvioi sellaisia tarvitsevansa”

    Emmä kyl tajuu sitäkään, miks isommankaan rakennusliikkeen pitäis joutuu rakentamaan joka luukkuun invavessa. Jos suunnitelmataloutta koetaan tässä asiassa tarvittavan, ni eiks se suunnittelu kannattais ees suurin piirtein tehä sen potentiaalisen kysynnän mukaan? Ja jos nyt puhutaan vaik omakotitaloista, niin must on vähän kummallista, et miks sellasta invalidia, jolla on varaa esim. puolen miljoonan taloon pitäis viel erikseen tukea tollasil säädöksillä. Eiköhän tollasen varallisuuden omaava tyyppi pysty hankkii itelleen sopivan vessan ilman säädöksiäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Artturi B kirjoitti 2.5.2011 kello 21:01

    Saara:

    Isojen rakennusliikkeiden tekemisiä lienee pakko säädellä kokoelmalla erilaisia määräyksiä, koska niiden asema on niin hallitseva, ettei säätely markkinoilla oikein toimi.

    Tuskin nyt sentään. On paljon markkinoita jotka toimii aivan hyvin, vaikka markkinoilla on vähemmän toimijoita kuin suomalaisessa kerrostalorakentamisessa.

    Kuluttajan on pakko ostaa jokin tarjolla olevista asunnoista, ja jos tarjolla on vain hätäisesti rakennettua bulkkilaatikkoa, ihmiset ostavat sitten niitä – rakennusvirheineen ja laadullisine puutteineen.

    Kyllä käytetyt asunnot on aika hyviä vaihtoehtoja uusilla asunnoille.

    Tältä pohjalta ymmärrän sääntöjen ja kieltojen olemassaolon.

    No nyt kun putosi pohja pois, niin voin tarjota tilalle toisen selityksen. Säännöt ja kiellot on tapa rajoittaa kilpailua ja kanavoida resursseja niille joille poliitikot ne resurssit haluaa jakaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Juuso Koponen kirjoitti 3.5.2011 kello 0:07

    Monimutkainen säädösverkosto muodostaa myös markkinoille tulon esteen ja pitää yllä vakiintuneiden toimijoiden oligopolia. Mitä enemmän on säädöksiä, lupia, normeja jne., sitä harvempi pieni toimija pystyy hallitsemaan sen kokonaisuuden niin ettei kohtuuttoman suuri osa yrityksen työpanoksesta mene niiden hommien kanssa näpertelyyn. Pitäisi pyrkiä siihen, että säädökset olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja mitään sellaista ei säädeltäisi joka hoituu ihan yhtä hyvin puhtaan kulutuskysynnän paineella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Paula kirjoitti 3.5.2011 kello 10:19

    Minusta Hitas-sääntelyn voisi lopettaa. Se on todellakin vain joidenkin onnekkaiden etu, jätkäsaaren tapauksessa rakennusliikkeen kavereiden etu.
    Ainakin jos Hitas-sääntelyä jatketaan tulisi Hitas-asunnon vuokraamisesta eteenpäin pitäisi laittaa iso maksu kaupungille. Minusta on törkeää, että ostat halvalla kaupungin tukeman asunnon ja vuokraat sen kalliilla eteenpäin. Jos ei itse asu kyseisessä asunnossa, niin myyköön pois, mutta eteenpäin vuokraamisella ei saisi tienata tässä tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. antti kirjoitti 3.5.2011 kello 10:24

    En nyt taas ymmärrä miten nykyiset normaalikokoiset vessat ja kylppärit nostaisi mahdottomasti asunnon hintaa, mukava niissä on kulkea kun ei pyyhkeet ja pulverit putoa lattialle joka käänteessä. Ja vaikkei kämppää ostaessa mitään invaliideja oltaisi, aina voi joku tapaturma tai tauti osua kohdalle mikä vähentää tilapäisesti liikkumismahdollisuuksia. Taikka sellainen sattuu kaverille tai sukulaiselle joka saattaa joskus visiteerata. Ja äkkiäkös kätevä perussuomalainen nikkaroi vessan ja kylppärin seinät kaappeja täyteen että voi piilottaa kaappiin mitä sinne haluaa piiloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. kse kirjoitti 3.5.2011 kello 11:39

    En nyt taas ymmärrä miten nykyiset normaalikokoiset vessat ja kylppärit nostaisi mahdottomasti asunnon hintaa, mukava niissä on kulkea kun ei pyyhkeet ja pulverit putoa lattialle joka käänteessä.

    On se nyt vain vähän hassua, kun ainakin pahimmissa normia ilmeisen kirjaimellisesti nuodattavissa yksiöissä vähintään puolet neliöistä menee eteiseen ja vessaan – isohkossa kaksiossa ehkä kolmasosa – ja vain sen takia, että sekä eteisessä että vessassa mahtuu huoletta pyörähtämään markkinoiden suurimmalla xxl-sähkörullatuolilla. Siinä nimittäin jää niitä normaaleja asumisneliöitä aika niukasti vtr. kämpän hintaan.

    Noh, voihan sitä vessan hukkaneliöihin tietysti perustaa vaikka hydroponisen… ööö… chiliviljelmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Syltty kirjoitti 3.5.2011 kello 12:40

    antti
    Minusta kyllä ylikokoinen vessa muuten pienessä yksiössä menee täysin naurettavuuttavuuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Rogue kirjoitti 3.5.2011 kello 13:17

    Mä roikun suurimman osan viikosta täl hetkel tyttökaverin nurkissa Punavuoressa ja siel tilanne on just se, et 33 neliön yksiöstä noin kolmasosa on käytetty vessaan. Oletan et johtuu säädöksistä, mut toki voi olla kyseessä joku rakennuttajan järjetön päähänpistokin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Artturi B kirjoitti 3.5.2011 kello 14:20

    Rogue:

    Mä roikun suurimman osan viikosta täl hetkel tyttökaverin nurkissa Punavuoressa

    Kelpaisko päiväkahviseura kaffecentralenissa klo 17? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Juuso Koponen kirjoitti 3.5.2011 kello 14:48

    Halvemmaksi kuin rakentaa joka asuntoon inva-wc ja -kylppäri siltä varalta että asukas invalidisoituu tulisi kustantaa muutostyöt niissä loppujen lopuksi aika harvoissa tapauksissa kun niitä tarvitaan yhteiskunnan varoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Saara kirjoitti 3.5.2011 kello 15:37

    Artturi:

    Saara:
    Isojen rakennusliikkeiden tekemisiä lienee pakko säädellä kokoelmalla erilaisia määräyksiä, koska niiden asema on niin hallitseva, ettei säätely markkinoilla oikein toimi.

    Tuskin nyt sentään. On paljon markkinoita jotka toimii aivan hyvin, vaikka markkinoilla on vähemmän toimijoita kuin suomalaisessa kerrostalorakentamisessa.

    Varmaan on, mutta kerrostalorakentamisen tarjonta on niin suppeaa, että et helposti saa minua uskomaan sen johtuvan puhtaasti kysynnästä.

    En viitannut hallitsevalla asemalla niinkään toimijoiden lukumäärään kuin siihen, että ne tuntuvat jollain mekanismilla yhdessä päättävän millaista, miten ja millä katteilla tehdään. Juuso Koposen mainitsema korkea markkinoille tulon kynnys rajoittaa sekin kilpailua. Jos tulevilla asukkailla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tuotannon laatuun, se olisi huomattavasti nykyistä monipuolisempaa – niin uskon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. kjr63 kirjoitti 3.5.2011 kello 15:55
  88. kjr63 kirjoitti 3.5.2011 kello 16:01

    Tässä vielä yksi linkki maa-arvojen suhteesta rakennusten arvoon. (Omakotialue Pasadenassa, Kaliforniassa.)

    http://www.city-data.com/los-angeles-county/M/Mockingbird-Lane-2.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. kjr63 kirjoitti 3.5.2011 kello 16:34

    Lisään vielä, en tiedä onko täällä siitä puhuttu, mutta sehän ei ole oikein oikeudenmukaista, että kaupunki nostaisi maavuokriaan eri määrän, mitä nostaa kiinteistöveroa.
    Ennen kuin Suomeen perutettiin torpparilaitos (ja “sortovuodet” alkoivat) 1700-luvulla, kaikki maa oli verotettu samalla tavalla. Suurin osa tiloista oli kruununtiloja ja kruunu peri saman maaveron yksityisiltä tiloilta, mitä nosti maavuokraa kruununtorppareilta. Eri maanomistusmuoto tuonut minkäänlaistä eroa talonpoikien yhteiskunnalliseen tai taloudelliseeen asemaan. Toisin kuin sitten on tapahtunut 1700-luvun jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Grejus kirjoitti 3.5.2011 kello 20:22

    “Rakentamisen tiivistämistä ja jopa olevan rakennu8soikeuden käyttöä rajoittaa pysäköintinormi, joka tekee lisäneliöistä kohtuuttoman kalliiksi.”

    Tämä on totta vain teorian tasolla, todelliset ongelmat ovat muualla. Hinnan muodostumiseen vaikuttaa lähinnä liian pieni tarjonta myös tahallinen sellainen.

    Tässäkin ketjussa esiintynyt Helsingin Studio on autopaikaton talo. Sen rakennuskustannukset olisivat olleet lähes 4000 E/m. Teoria autopaikkojen mitenkään oleellisesta vaikutuksesta edes rakennuskustannuksiin tämän hetken Helsingissä on siten kumottu.

    Sama koskee myös liuskoja, parvekkeita, kääntöympyrällisiä wc:tä. Näillä ei ole juurikaan merkitystä niin kauan kuin
    rakennuskustannusten, myyntihinnoista puhumattakaan korrelaatio todellisuuteen on nolla.

    Parempi olisi puhua todellisista asioista teoreettisten kustannusten sijaan. Toivoisin kommenttia, voi olla hieman hankalaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.5.2011 kello 20:34

    Tuo Helsinki Studion autopaikattoman talon posketon hinta kertoo lähinnä jotain rakennusalan kilpailutilanteesta. Maan alle koverrettava autopaikka on kallis ja sen osuus rakennusKUSTANNUKSISTA on laskettavissa aika luotettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Rogue kirjoitti 3.5.2011 kello 21:37

    Artturi, tais mennä tält päivält ohi, mut järjestyy toki 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Grejus kirjoitti 3.5.2011 kello 21:46

    “Tuo Helsinki Studion autopaikattoman talon posketon hinta kertoo lähinnä jotain rakennusalan kilpailutilanteesta. Maan alle koverrettava autopaikka on kallis ja sen osuus rakennusKUSTANNUKSISTA on laskettavissa aika luotettavasti.”

    Totta, autopaikkanormista voidaan puhua kun halutaan keskustella teoreettisista rakennuskustannuksista.

    Jos halutaan keskustella todellisista rakennuttamiskustannuksista tai asuntojen hinnoista Helsingissä tänään, ei autopaikkanormilla ole vaikutusta. Sen osoitti Helsingin Studion esimerkki.

    Kritisoisin sitä, että keskustelun siirtyessä uusien asuntojen korkeisiin hintoihin otetaan esiin autopaikkanormi, vaikka sen merkitys KÄYTÄNNÖSSÄ on tässä kaupungissa tällä hetkellä olematon. Tuntuu että silloin ajetaan omaa agendaa jonkun kaikille tärkeän ongelman reppuselässä.

    Eikä tilanne ole rakennuttamismarkkinoilla poikkeuksellinen. Helsingissä ne ovat olleet “kartellimaisen ylikuumentuneet” lähes koko ajan viimeisen 40 vuoden aikana.

    Mitä sille voitaisiin tehdä? Joku ehdotti pienempien pistetalojen rakentamista, jotta pienemmät rakennuttajat pääsisivät markkinoille. Ilman suurempaa pohdintaa kuulostaa hyvältä idealta, tällä tavalla Helsinkiin rakennettiin paljon kerrostaloja 50-luvulla. Kaavatehokkuus tuskin huononisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. pena kirjoitti 4.5.2011 kello 11:21

    Mitähän suuruusluokkaa nämä tonttien myyntihinnat ja vuokrat oikein ovat? Jos rakennan omakotitalon pkseudulle, taitaa tontin hinta olla minimissään luokkaa sata tuhatta. Mutta paljonko tontin hinta vaikuttaa kerrostalohuoneiston hintaan, se on minulle mysteeri. Paljonko kerrostalotontit tai niiden vuokrat tyypillisesti maksaa pkseudulla?

    Halvimmat uudiskohteet maksaa pkseudulla jotain 3500 EUR/neliö. Muualla Suomessa 2000 EUR/neliö.
    Mistä se johtuu? Ehkä rakennusliike maksaa kunnalle 1500 EUR jokaisesta asuinneliöstä. Tai rakennusliike ostaa tontin paljon halvemmalla ja pystyy korkeasta kysynnästä johtuen vetämään välistä tuon 1500 EUR. Kenen taskuun tuo erotus oikein meneekään? Minulla ei ole oikein mitään käsitystä aiheesta.

    Ei kellään ois heittää mitään lukuja, mitä kerrostalotontit tyypillisesti maksaa pkseudulla,
    ja mistä tuo uudistuotannon 3500 EUR/neliö oikein muodostuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. antti kirjoitti 4.5.2011 kello 13:33

    pena KVG. Jos jaksaa käydä läpi kaupungin hallituksen ja/tai lautakuntien pöytäkirjoja, hintatietoja löytyy. Ulkomuistista myyntihinnat keskustatontit (Leppäsuo) n 2500 e/m2, laitakaupunki 500 – 1000 e/m2. Tonttivuokrien osuuksia voi ihmetellä esim Etuoven tai oikotien asunnonmyynti-ilmoituksista, ikivanhoissa soppareissa alk ~0.50 e/m2/kk, uudemmissa sitten enemmän, jotain 2…3 e/m2/kk vähän kauempana keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Autoilijajalankulkija kirjoitti 4.5.2011 kello 14:04

    Vapaiden markkinoiden tontinvuokria ja myyntihintoja voi muuten vertailla niistä uudiskohteista joissa on alla yksityiseltä (muistaakseni Hypo tai vastaava) vuokrattu tontti ja joissa voi lunastaa itselle tontin osuuden asunnon kaupan yhteydessä. Näitä on ollut ainakin Lauttasaaressa.

    Karkeana arviona muistelisin että ainakin kaksion osalta tontinvuokra on ollut useita satasia kuussa (joka on siis perusyhtiövastikkeen ja yhtiölainan takaisinmaksun lisänä) ja vastaavasti lunastushinta useita kymppitonneja jonka suorittamalla välttyy vuokran osuudesta vastikkeessa ja pääsee osalliseksi tontin hinnan noususta asuntoa myydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Autoilijajalankulkija kirjoitti 4.5.2011 kello 14:10

    Edellä mainitsemaani vapaiden markkinoiden omaksi lunastettavaa vuokratonttia löytyy ainakin NCC:ltä:

    http://www.ncc.fi/asunnot/uuden-osto/fi_FI/joustava_vuokratontti_1/

    Osittainhan tässä on ideana “huijata” asunnon myyntihintaa halvemmaksi kuin se onkaan. Kuukausimenothan pysyvät kuitenkin samoina.

    Toisaalta tuo myös paljastaa jotain tontin ja rakennusoikeuden hinnoittelusta niille jotka näkevät syvemmälle ja osaavat laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Autoilijajalankulkija kirjoitti 4.5.2011 kello 14:27

    Ja löysin vielä esimerkinkin:

    http://www.ncc.fi/asunnot/paakaupunkiseutu/helsinki/kulkuri/fi_FI/Kulkuri/

    4h+kt+s 97,5 neliötä

    Velaton hinta 287 940 €
    Neliöhinta 2950 e/neliö

    Tontin lunastushinta 56 010 €
    Tontin hinta per huoneiston neliö 574 e/neliö

    Tontin vuokravastike 2,40 €/m²/kk
    Tässä asunnossa 234 e/kk

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.5.2011 kello 14:51

    Jokin tuossa ei täsmää. Maanvuokra on 4% vuodessa eli 1/300 kuukaudessa. Laskennallinen tontin hinta olisi siis 720 euroa kerrosneliöltä. Koska neljän prosentin reaalikorkokanta on vähän paljon, tosiasillinen tontin arvo on yli tuhat euroa kerrosneliöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. tpyyluoma kirjoitti 4.5.2011 kello 15:19

    Luulisin että se vajaa 600/kerrosneliö lienee todellinen myyntihinta, tuo on kuitenkin Konalassa joka on vähän syrjässä. Eli Hypo tai joku tekee tuolla kivasti rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. antti kirjoitti 4.5.2011 kello 15:45

    Taikka AOY perii 5% korkoa tontin osuudesta (0.05*56000/12 = 233), onhan noita kiinteäkorkoisia lainoja. Osaltaan tällä haetaan myös leima- eikun varainsiirtoveron pienentämistä. Veikkaan että jos ostaa kämpän ja lunastaa tontin erikseen, tontin osuudesta ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. kjr63 kirjoitti 11.5.2011 kello 17:01

    Osmo:
    “Tuo Helsinki Studion autopaikattoman talon posketon hinta kertoo lähinnä jotain rakennusalan kilpailutilanteesta.”

    Ei tuolla ole mitään tekemistä rakennusalan kilpailun kanssa. Se on markkinahinta. Kysymys on vain siitä, mistä tulee ostajan rahoitus. Ja se tulee pankkien rahageneraattorista, mikä leijuu omassa todellisuudessaan. Ei se reaalitaloudesta tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2011 kello 17:24

    kjr63
    Se ei ole markkinahinta, vssn kydre on HITAS-säännöstelyistä asunnoista. Pahasti haiskahtaa tarjouskartellilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Ville kirjoitti 11.5.2011 kello 18:15

    Autoilijajalankulkija:

    Ja löysin vielä esimerkinkin:

    http://www.ncc.fi/asunnot/paakaupunkiseutu/helsinki/kulkuri/fi_FI/Kulkuri/

    4h+kt+s 97,5 neliötä

    Velaton hinta 287 940 €
    Neliöhinta 2950 e/neliö

    Tontin lunastushinta 56 010 €
    Tontin hinta per huoneiston neliö 574 e/neliö

    Tontin vuokravastike 2,40 €/m²/kk
    Tässä asunnossa 234 e/kk

    Tuon voi tulkita niin, että rakennusliike joutuu maksamaan aika kovaa korkoa rahasta 😉 Varmaan joltain pikavippifirmalta lainattu rahat tontin ostoon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. pena kirjoitti 11.5.2011 kello 20:21

    Mutta eikös kartellit ole laittomia? Miksi yhteiskunta ei mitenkään reagoi tilanteeseen? Vertailun vuoksi, muistelen (saatan muistaa yksityiskohdat väärin) kilpailuviraston huomauttaneen jokin aika sitten postia palveluiden hinnoittelusta. Posti oli perinyt kuluttajilta muutaman kymmenen senttiä ylihintaa kirjeen lähettämisestä. Sen sijaan jos rakennusyritykset perivät kuluttajilta asunnosta muutaman kymmenen tai sata tuhatta ylihintaa, niin siihen ei sitten näköjään voida tai haluta puuttua mitenkään, vaikka kuluttajan näkökulmasta asunnon hinta on aivan toisen suuruusluokan summa postimaksuun verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Ville kirjoitti 11.5.2011 kello 20:36

    Tuo olikin vähän samanlainen laskelma, kuin kuuluisa Wallinin ja Sinnemäen Uutisvuodon “6-numeroinen luku minimissään ja maksimissaan”… Eli itse asiassa vuokravastike on jopa edullinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Anna-Liisa kirjoitti 29.8.2011 kello 12:48

    Ode kirjoitti 26.4.2011 blogimerkinnössään Oikealla vasemmalla vai edellä: asuntotonttien vuokrat:

    …tapahtumat Jätkäsaaren hitas-asuntojen myynnissä eivät kannusta tekemään vielä edullisemmaksi sitä voittoa, jonka muutama onnellinen näissä arpajaisissa saa.

    Helsingin sanomien paperipainoksen kaupunkiosiossa oli 29.8.2011 juttu Koko hyöty yritysten taskuun : rakennuttaja aikoo myydä edulliset hitas-kodit sijoitusasunnoiksi. Vapaassa verkkoversiossa oli jutusta lyhennelmä Jätkäsaaren hitas-asuntoja tarjotaan sijoittajille.

    Paperilehdessä sanotaan muun muassa:

    Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan hitas-asuntoja, jotka rakennuttaja aikoo jättää tavallisen asunnonostajan ulottumattomiin. Kvarteret Victoria -yhdistys haluaa myydä korttelin hintasäädellyt omistusasunnot pääasiassa sijoitusasunnoiksi eläkevakuutusyhtiöihin.

    Yli puolet korttelin tulevista reilusta parista sadasta asunnosta kuuluu hitas-hintasäätelyjärjestelmän piiriin. Järjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaista omistusasumista.

    Valtaosa Victoria-korttelin edullisista asunnoista on kuitenkin menossa sijoittajille vuokra-asunnoiksi.

    […]

    Eläkevakuuttajille Victoria-korttelin järjestely olisi tuottoisa. Ne saisivat ostaa asuntoja alennuksella, mutta saisivat niistä markkinavuokraa. Kaupungin perimä tonttivuokra on sen sijaan noin kolmanneksen laskennallista markkinahintaa halvempi.

    Lisäksi hitas-asunnot vapautuvat hintasäännöstelystä 30 vuoden kuluttua valmistumisestaan. Omistaja voi silloin myydä asunnon huomattavalla voitolla.

    Kaupungin sääntelyllä saatu hyöty ei siis menisi helsinkiläisille asunnonostajille vaan yrityksille. [Hankkeen puuhamiehen ja korttelin suunnitelmat tehneen arkkitehti Stefan] Ahlmanin mukaan yksityishenkilöitä ei ole edes harkittu ostajiksi. […] Tavalliset ihmiset voisivat hankkia asuntoja Victoriasta vain liittymällä yhteen ja ostamalla osan kiinteistöyhtiöstä, joka rakennuttaa talon, kertoo Ahlman.

    Kaupungin kiinteistövirastossa ei ole kuultu Ahlmanin aikeista. Uutinen ne ovat myös Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle Hannu Penttilälle (sd). Hän teilaa kaavailut suoralta kädeltä. ”Ei tule onnistumaan. Hitas-asunnot myydään suoraan asuntojen käyttäjille.”

    Suunnitelmat ovat tulossa kiinteistölautakunnan hyväksyttäviksi kuukauden päästä.

    Ode, mitä tarkoitat kirjoittaessasi ”tapahtumista Jätkäsaaren hitas-asuntojen myynnissä”? Tiesitkö kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta jotakin mitä kiinteistövirasto ei ole tiennyt?

    Ilman muita tietoja asiasta kuin mitä Hesari kirjoittaa lyön vetoa siitä, että hanke tulee menemään läpi, lausui apulaiskaupunginjohtaja mitä tahansa. Nuo toimijat ovat varmistaneet tuhannen kertaa että hitas-säännöksissä on porsaanreikä, että niissä ei ole säännöstä jonka nojalla menettelyn voisi kieltää. Hankkeen takana ovat mahtavat tahot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus