Pitäisikö koronkiskonta kriminalisoida uudestaan?

Ilmeis­es­ti koronkiskon­ta ei enää ole rikos. Sähkö­posti­i­ni putkahti main­os, jos­sa luvat­ti­in mak­saa min­ulle tule­va veron­palau­tus jo nyt vaa­ti­ma­ton­ta 25 pros­entin palkkio­ta vas­taan. Tästä tulee vuosiko­roksi yli 50 pros­ent­tia. Joskus oli niin, että yli 20 pros­entin korko vei automaat­tis­es­ti käräjille.

56 vastausta artikkeliin “Pitäisikö koronkiskonta kriminalisoida uudestaan?”

  1. Olen­naisin ero on siinä, käyt­tääkö ihmi­nen omis­ta­maansa rahaa type­r­ästi, vai sel­l­aista rahaa type­r­ästi jota ei omista.

    Itse lähtisin ensisi­jais­es­ti purka­maan kaiken­laisia ylivelka­an­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia. On älytön­tä ottaa pikavip­pi, ostaa sil­lä pari kal­jaa ja olla raha­ton kun vip­piä pitäisi ruve­ta mak­samaan takaisin, ja korot vaan juoksee.

  2. Lib­er­aali ajat­telu taitaa todel­lakin olla Suomes­sa syvem­mässä alen­nusti­las­sa kuin osasin pelätäkään. 

    Kiel­toa­han on yhden main­ok­sen perus­teel­la syytä vakavasti harki­ta, vaik­ka minkään­laisia hait­to­ja ei edes ole näköpi­iris­sä. Onhan se nyt piru, että ihmiset ihan itse saa­vat päät­tää asiois­taan! Ja kyseessä on LKP:n enti­nen akti­ivipoli­itikko — o tem­po­ra o mores 🙁

    Kari

  3. Käypä korko, kun ottaa huomioon miten Suomen kestävyys­va­je kas­vaa, eikä eläkkeitäkään ole ennakkoon säästet­ty yhtään, vaik­ka kaik­ki halu­aa ihan hirveän aikaisin eläkkeelle.

  4. Eikö koronkiskon­nan kieltämisel­lä ole tarkoi­tus suo­ja­ta velal­lista velko­jaa vas­taan, sil­lä velka­suh­teessa­han velko­jal­la on mon­esti parem­pi neu­vot­telu­ase­ma. Mielestäni ei voi olla kyse koronkiskon­nas­ta, kun velka­suhdet­ta ei ole vielä syn­tynyt. Esim. Soin­in­vaar­al­la on täysi vapaus päät­tää, halu­aako hän ottaa lainaa sähkö­pos­til­la main­os­ta­neelta yritykseltä.

    Korkei­den korko­jen per­im­isen rin­nas­taisin täysin korkei­den hin­to­jen per­im­iseen. Jos tässä tapauk­ses­sa olisi kyse rikok­ses­ta, olisi mielestäni yhtä rikol­lista se, että yri­tys ylipäätään pyytää tuot­teis­taan “liian” korkeaa hintaa.

    Ratkaisuna pikavip­pi­en ongel­maan esitetään mon­esti korkokat­toa. Var­masti pitää paikkansa, että pikavip­paus on tuot­toisaa toim­intaa. Vaik­ka korko olisi toimin­nan kus­tan­nuk­si­in näh­den “oikea”, se ei muut­taisi perusasetel­maa mihinkään: pikavip­it ovat korko­pros­en­til­la mitat­tuna kallista lainaa. Tämä johtuu siitä, että kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us laina­sum­mas­ta on suuri, sekä siitä, että yri­tyk­sille koituu luot­to­tap­pi­o­ta (pikavip­pi­en kanssa ollaan use­am­min ongelmis­sa kuin asuntolainojen).

    Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että tähän liit­tyen ihmisiä pitäisi jol­lakin keinoin suo­jel­la heitä itseään vastaan.

  5. Myöhääm­pä heräsit. Kiitos pikavip­pi­fir­mo­jen, koronkiskon­ta on tämän vuo­sisadan “in” jut­tu. Se on help­poa rahaa (kisko­jalle). Pal­lo on jo ollut pyörimässä yli viisi vuot­ta, ei sitä enää voi pysäyttää.

    Joku nuori tyyp­pi vuosi­tuhan­nen alus­sa teki tutkimus­ta ja huo­masi että Suomen kansa elää kädestä suuhun; säästöjä ei ole. Hie­man järkeä kehi­in ja pakostakin huo­maa että täl­lä metodil­la sil­loin täl­löin on rahas­ta pulaa. Pankeista ei het­ken tarpeeseen rahaa saa, joten tässä oli iso lovi pikavip­pi­fir­moille. Ensim­mäi­nen yri­tys sai julk­isu­ut­ta ja teki omis­ta­jas­taan äkkirikkaan, joten nyt niitä fir­mo­ja onkin jo miljoona.

    Lovi on täytet­ty. Täm­möi­nen uusi sys­tee­mi iskee taas uuteen koloon. Lain mukaan veron­palau­tus kel­paa vakuudeksi.

  6. Tuo korko­han olisi laiton jos se tulkit­taisi­in sel­l­aisek­si, en ole juristi, mut­ta Rikoslain 36. luvun §6 sanoo (jos Fin­lex­iä ei olisi, se pitäisi keksiä): 

    “Kiskon­nas­ta tuomi­taan myös se, joka luo­to­nan­nos­sa ottaa tai edus­taa itselleen tai toiselle korkoa tai muu­ta taloudel­lista etua, joka on selvästi epä­suh­teessa luo­to­nan­ta­jan suorituk­seen ottaen huomioon:

    1) myön­netyn luo­ton määrä, luot­toai­ka ja luot­tosopimuk­sen muut ehdot;

    2) myön­net­tyyn luot­toon liit­tyvä luottoriski;

    3) kulut luo­to­nan­ta­jan sel­l­ai­sista toimista, jot­ka kuu­lu­vat huolel­liseen luotonmyöntömenettelyyn;

    4) luo­ton rahoit­tamis­es­ta aiheutuneet tavanomaiset kulut;

    5) luot­to­toimin­nan tavanomaiset yleiskulut.”

    Joku tilas­toih­mi­nen voisi arvioi­da, onko 50 %:n korko mis­sään tilanteessa kohtuullinen. 

    Sinän­sä joillekin ihmisille tuol­lainen laina voisi olla parem­pi kuin gang­stereil­ta lainaami­nen, jos­sa mak­suhäir­iöt hoide­taan hakkaa­mal­la. Toisaal­ta kos­ka on ollut uutisia, että kyseisen­laisia gang­stere­i­ta olisi pesiy­tynyt pikalaina­toim­intaan, olisi toim­intaa ainakin valvot­ta­va tiukasti.

    Anarkokap­i­tal­is­te­ja luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki lib­er­aalit hyväksynevät sel­l­aisen toimin­nan rajoit­tamisen, jos­sa riko­taan val­tion väki­val­ta­mo­nop­o­lia. Pelkkä lainaami­nen korkeal­la korol­la ei tietenkään ole väki­val­ta­mo­nop­o­lin rikkomista.

    1. Ottaen huomion, että tuo saata­va (veron­palau­tus) joka tässä myy­deen ali­hin­taan on saata­vana AAA-luokkaa, yli 50 pros­entin korko on kohtu­u­ton. Ihmette­len, mik­si mikään nor­maali pank­ki ei tee tuo­ta samaa nor­maalil­la korolla.

  7. Jep. Pitäisi.
    Kum­ma ettei näitä pikavip­piyri­tyk­siäkään ole ilmeis­es­ti edes tutkittu!

  8. Peri­aat­teessa ihmisel­lä tulisi olla valin­nan­va­paus omas­sa elämässään: saa­han sitä vaik­ka antaa kokon­aan pois kaik­ki rahansa ja omaisuuten­sakin. Tämän jäl­keen tietenkään ei ole vähään aikaan suo­tavaa tul­la varat­tomana kin­ua­maan yhteiskunnal­ta tukea… Tai ei pitäisi olla.

    Koronkiskomisen kanssa on peri­aat­teessa sama jut­tu: sen ei pitäisi kuu­lua yhteiskun­nalle, mil­lä ehdoil­la ihmiset lainaa­vat rahaa, vaan se kuitenkin viime kädessä kuu­luu, kun ker­ran olemme sopi­neet, että yhteiskun­ta huole­htii kansalai­sis­taan. Täl­löin voisi olla hyvinkin perustel­tua, että yhteiskun­ta ei anna kansalais­ten tehdä heille itselleen liian epäedullisia sopimuk­sia, kos­ka niiden seu­rauk­sen kaatu­vat viime kädessä yhteiskun­nan maksettaviksi.

    Tai sit­ten sosi­aal­i­tukia voisi nos­taa vain, jos ei ole velkaa nor­maalia kulu­tus­lu­ot­toa huo­mat­tavasti suurem­mal­la korol­la; hie­man epämääräi­nen raja, tosin.

  9. Tosi­aan, nuoret velka­an­tu­vat huolestut­tavaa vauh­tia ja pikavip­it ovat suo­sios­sa etenkin niiden kesku­udessa, jot­ka eivät muuten lainaa saisi. Siis käytän­nössä kat­soen varat­tomien kesku­udessa. Ja näin köy­hyy­den kierre kasvaa…

    Ehkä tuo koronkin voisi krim­i­nal­isoi­da, mut­ta ennen kaikkea pitäisi krim­i­nal­isoi­da kän­nykän tai netin kaut­ta myön­net­tävät luo­tot. Mis­tä luo­to­nan­ta­ja voi tietää, ettei luo­ton­hak­i­ja ole kän­nis­sä tai kiristyk­sen takia hak­enut luottoa?
    Pöyristyt­tävimpiä on tapauk­set, jos­sa van­hempi­en olisi pitänyt tehdä rikosil­moi­tus laps­es­taan, vält­tääk­seen mak­samas­ta lapsen aikuisen kän­nykäl­lä luvat­ta hake­maa pikavip­piä. Mil­loin on kadon­nut luo­to­nan­ta­jan velvol­lisu­us varmis­tua luo­ton­hak­i­jan mak­sukyvys­tä tai henkilöl­lisyy­destä? Luullisin ongel­man pienenevän jo sil­lä, että luot­to olisi haet­ta­va aina kont­torista, eikä pikavip­piä olisi.

    1. Paula.
      Mitä jos säädet­täisi­in niin, että velkaa, joka on otet­tu alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na, ei tarvitse mak­saa takaisin. Tai jos san­o­taan se niin, että jos A myön­tää lainaa B:lle tämän ollessa päi­htynyt, A on toimin­ut moitit­tavasti eikä ole oikeutet­tu saa­maan raho­jaan takaisin. Lop­puisi­vat kän­nykäl­lä otet­ta­vat luotot.

  10. Rikoslais­sa on kyl­lä edelleen säädös: “Joka käyt­tämäl­lä hyväk­si toisen taloudel­lista tai muu­ta ahdinkoa, riip­pu­vaista ase­maa, ymmärtämät­tömyyt­tä tai ajat­telemat­to­muut­ta jonkin sopimuk­sen tai muun oikeustoimen yhtey­dessä han­kkii tai edus­taa itselleen tai toiselle taloudel­lista etua, joka on selvästi epä­suh­teessa vastik­keeseen, on tuomit­ta­va kiskon­nas­ta sakkoon tai vankeu­teen enin­tään kahdek­si vuodeksi.

    Kiskon­nas­ta tuomi­taan myös se, joka luo­to­nan­nos­sa ottaa tai edus­taa itselleen tai toiselle korkoa tai muu­ta taloudel­lista etua, joka on selvästi epä­suh­teessa luo­to­nan­ta­jan suorituk­seen ottaen huomioon .

    Tätä ei vain sovel­leta nyky­isin, kaik­ki on sallittua.
    Kun liikevoit­to on yhteiskun­ta­jär­jestelmämme perus­ta, ei voi olla väärin, jos tekee rikok­sen tavoitel­lak­seen liikevoit­toa (Joseph Hel­ler­iä mukaillen).

  11. Tyh­mä kysymys, jos saa sanoa. Tietysti pitäisi. Maail­man finanssikri­isi lauke­si Yhdys­val­tain asun­toku­plan puhkeamis­es­ta, jos­sa kuplas­sa oli paljon koronkiskon­nan piirteitä. Pien­i­t­u­loisille ihmisille oli myymäl­lä myy­ty kestämät­tömän kokoisia lain­o­ja edullisen näköisil­lä ehdoil­la, jot­ka sit­ten kiristyivät radikaal­isti jokusen kuukau­den kulut­tua. Luot­toko­rt­tien ehdois­sa oli samo­ja ongelmia, joi­hin Oba­man hallinto taisi puut­tuakin alkutaipaleellaan.

  12. Käsi kädessä koronkiskon­nan kanssa kulke­vat (yli)velkaantuneiden hädäl­lä rahas­ta­vat per­in­täy­htiöt. Pikavip­pi on ainakin teo­ri­as­sa vapaae­htoista, mut­ta mak­su­vaikeuk­si­in joutunut ei voi vali­ta mak­saako vaiko ei jopa tuhan­si­in pros­ent­tei­hin kapuavia perintäkuluja. 

    On kohtu­ullista, että mak­suhäir­iöistä ja ‑viiveistä on sank­tiot, mut­ta tilanne, jos­sa syöpäpoti­laan hädäl­lä rikas­tu­taan ei ole humaania.

    Olet Osmo tähän saak­ka sys­temaat­tis­es­ti sivun­nut kaik­ki aloit­teet velka­an­tunei­den ase­man kohtu­ullis­tamis­es­ta. En tiedä liit­tykö tämä johonkin ide­olo­giaasi, jota en hah­mo­ta vai eikö asia tun­nu todel­liselta ongel­mal­ta? Siinä mis­sä olet toimin­ut rak­en­tavasti erinäis­ten kan­nustin­loukku­jen purkamises­sa, niin olet kum­mallisen kuuromykkä sen suh­teen, että merkit­tävä määrä ihmisiä on täysin vail­la näkymää huomis­es­ta. Ongel­ma on laa­ja, eikä var­masti suosit­tu — onhan jokaisen oma häpeä, jos ei pysty mak­samaan lasku­jaan — mut­ta olisiko Osmol­la munaa,jos olisi halua?

    1. Pitänee joskus kir­joit­taa velka­on­gel­mas­ta. On sitä tääl­lä sivut­tu. Aikanaan yritimme ajaa oikeut­ta henkilöko­htaiseen konkurssi­in, mut­ta kokoomus torp­pasi sen.

  13. Maail­man finanssikri­isi lauke­si Yhdys­val­tain asun­toku­plan puhkeamis­es­ta, jos­sa kuplas­sa oli paljon koronkiskon­nan piirteitä. Pien­i­t­u­loisille ihmisille oli myymäl­lä myy­ty kestämät­tömän kokoisia lain­o­ja edullisen näköisil­lä ehdoil­la, jot­ka sit­ten kiristyivät radikaal­isti jokusen kuukau­den kuluttua. 

    Tot­ta kai myyti­in, kos­ka suures­ta osas­ta Yhdys­val­tain asun­tolu­o­to­tuk­ses­ta vas­tan­nei­ta val­tion ohjauk­ses­sa ollei­ta asun­to­lain­oi­tusy­htiöitä velvoitet­ti­in lakiteitse rahoit­ta­maan köy­hien asun­to­lain­o­ja ja samal­la mm. demokraat­tien johto tor­jui vaa­timuk­set näi­den yhtiöi­den valvon­nan kiristämis­es­tä (esim. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac eivät olleet minkään­lais­ten vakaavaraisu­us­vaa­timusten piiris­sä) totea­mal­la mm. “mikään ei saa vaaran­taa taval­lis­ten amerikkalais­ten oikeut­ta omistusasumiseen”.

    Suu­rus­lu­okkia kuva­nee se se, että yksistään Fan­nie ja Fred­die vas­ta­si­vat yli puoles­ta Yhdys­val­tain asun­to­lainakan­nas­ta ja val­tion vaa­timuk­set lain­oituk­sen rak­en­teelle kiristyivät niin, että finanssikri­isin kyn­nyk­sel­lä niiden piti suun­na­ta 56% lain­oituk­ses­taan talouk­sille, joiden tulot oli­vat alle alueel­lisen medi­aanin ja 28% talouk­sille, joiden tulot oli­vat alle 60% alueel­lis­es­ta mediaanista.

    Tämän seu­rauk­se­na näi­den val­tion kon­troloimien lain­oit­ta­jien taseessa oli finanssikri­isin lauetes­sa 500 mrd. USD Alt‑A lain­o­ja ja Fan­niel­la yksistään 56 mrd. USD subprimelainoja.

    Joo — ilkei­den vapaiden markki­noiden ja ahnei­den kap­i­tal­istien vika­han tämäkin oli…

  14. Olen joskus yrit­tänyt leikkiä ajatuk­sel­la jos lainas­ta perit­tävä korko kokon­aan tehtäisi­in lait­tomak­si. Se taitaisi lopet­taa velak­si elämisen, myös julkiselta sek­to­ril­ta. Ehkä län­si­mainen finanssi­jär­jestelmä rom­ah­taa toki muutenkin, ennen pitkää. — Ei siitä kovin mon­taa vuosikym­men­tä ole kun yksi­ty­istaloudessa kai­hdet­ti­in viimeiseen asti velan ottoa. Kulu­tusjuh­lin­nas­ta velak­si ovat var­maan “markki­navoimat” ja “kestävää kehi­tys­tä” oikeasti kan­nat­ta­vat vähän eri mieltä.

  15. Minä en niinkään olisi huolis­saan näistä pikavipeistä.

    Torstaina Kreikan 10-vuo­tis­ten val­tion­lain­o­jen korot nousi­vat krim­i­naaliseen 14,92 pros­ent­ti­in ja 2 vuo­den lainat 22,41 prosenttiin. 

    Ja minäkin olen luo­tot­ta­mas­sa näitä korko­ja, Kiitos Jyr­ki Käteinen!

    Min­un mielestäni euro pitäisi kriminalisoida. 

    Onko Suo­mi vai Bri­tan­nia impi­vaar­alainen. Lon­toos­sa on unssit ja pau­nat, pin­tit ja pun­nat. Onko Bri­tan­nia met­sästä, tai Sveit­si, Nor­ja… Itse län­sisuo­ma­laise­na min­ul­la ei ole mitään iden­ti­teet­tikri­isiä Euroopan ja muun maail­man kanssa. Hesan savolaisil­la on koor­di­naatit Venäjän ja Euroopan välis­sä sekaisin.

    Suo­mi on pimeestä met­sästä, jos se suos­tuu mak­samaan Kreikan, Irlan­nin ja pian Por­tu­galinkin krim­i­naale­ja jättikorkoja.

  16. Mikko H: “Maail­man finanssikri­isi lauke­si Yhdys­val­tain asun­toku­plan puhkeamis­es­ta, jos­sa kuplas­sa oli paljon koronkiskon­nan piirteitä.”

    Päin­vas­toin Mikko! Ihmisille annet­ti­in asun­tolu­ot­to­ja liian PIENELLÄ korol­la! Vakuuk­sien arvo­jen rom­ahdet­tua ja joidenkin velal­lis­ten ajaudut­tua mak­sukyvyt­tömyy­teen velko­jien tap­pi­ot räjäh­tivät käsi­in. Kai se tämäkin sit­ten pitäisi jol­lain tapaa kriminalisoida… 🙂

    Soin­in­vaara: “Ottaen huomion, että tuo saata­va (veron­palau­tus) joka tässä myy­deen ali­hin­taan on saata­vana AAA-luokkaa, yli 50 pros­entin korko on kohtuuton.”

    Veron­palau­tus on AAA-luokan saata­va velal­liselle — ei velko­jalle, sil­lä mikään ei takaa, että velalli­nen käyt­tää palau­tuk­sen velko­jen maksuun.

    Soin­in­vaara: “Ihmette­len, mik­si mikään nor­maali pank­ki ei tee tuo­ta samaa nor­maalil­la korolla.”

    Saat­taisi hyvin läheis­es­ti liit­tyä siihen, että toim­inta ei olisi liike­taloudel­lis­es­ti kannattavaa…

    1. Veron­palau­tuk­sen voi antaa pankille vaku­udek­si. En tunne jär­jeste­lyä tarkem­min, mut­ta sil­loin palau­tus ilmeis­es­ti vuoren var­masti ohjau­tuu pankille.

  17. Soin­in­vaara: “Ottaen huomion, että tuo saata­va (veron­palau­tus) joka tässä myy­deen ali­hin­taan on saata­vana AAA-luokkaa, yli 50 pros­entin korko on kohtuuton.”

    Edel­liseen lisäten, saata­va on edes velal­liselle var­maa vas­ta, kun viime vuo­den vero­tus on valmis­tunut. Tässä vai­heessa vuot­ta esitäyte­tyt veroil­moituk­set ovat kansalais­ten täy­den­net­täv­inä. Sitä pait­si, kuin­ka veron­palau­tuk­sen ole­mas­sa olo on tarkoi­tus todis­taa luotonantajalle…?

  18. Eikö “ongel­ma” ole koko EU:n laa­juinen? Esim. Virossa toimii pankke­ja (esim. Big­pank) jot­ka mak­sa­vat kovaa tal­letusko­rkoa määräaikaistilille ja rahat lainataan edelleen mm. Suomen ja Balt­ian pikavippeihin.

    Voiko Suo­mi määrätä korkokat­to­ja ulko­maisille europankeille?

  19. Mielestäni luo­to­nan­ta­jan vas­tu­u­ta pitäisi lisätä siten, että 

    a)
    Henkilöko­htainen konkurssi sallitaan.

    b)
    Korot ja per­in­täkus­tan­nuk­set yhteen­sä eivät saa nous­ta suurem­mak­si kuin lainan alku­peräi­nen pääoma.

  20. Minä en niinkään olisi huolis­saan näistä pikavipeistä.

    Torstaina Kreikan 10-vuo­tis­ten val­tion­lain­o­jen korot nousi­vat krim­i­naaliseen 14,92 pros­ent­ti­in ja 2 vuo­den lainat 22,41 prosenttiin. 

    Ei hätää, kyl­lä val­tion lain­o­jen korot koh­ta laske­vat, jos pankkien valvon­nan “kiristämi­nen” Basel III:n myötä menee kaikkine kar­voineen läpi. Nois­sa säädök­sis­sä aio­taan muut­taa mm. pankkien lik­vidi­teet­ti­ra­has­to­jen vaa­timuk­sia siten, että val­ti­o­laina­pa­perei­den osu­us suurin piirtein tuplataan 60%:iin.

    Viime viikon Talouseläimessä yksi Nordean johta­ja tote­si näistä “säätely­su­un­nitelmista”, ettei Pohjo­is­maid­en val­ti­o­lain­o­jen markki­noil­ta mil­lään löy­dy tuol­laisia sum­mia, kos­ka hyvin asiansa hoi­ta­neet val­tiot eivät niin paljon rahaa tarvitse. Käytän­nössä Basel III merki­tisi siiten sitä, että rahat pitäisi talikoi­da Pigs-maid­en syöt­tökaukaloon ahmittavaksi.

    Eri reilua eikö.

    Vähän vain kum­mas­tut­taa, että kun virkamiehet ja poli­itikot ovat “kiristämässä sääte­lyä”, niin suurim­pana sivu­vaiku­tuk­se­na on se, että val­tiot saa­vat lisää rahaa halvem­mal­la korol­la virkami­esten ja poli­itikko­jen has­sat­tavak­si. Joku voisi sanoa, että hom­mas­sa on vähän ast­ian makua, mut­ta ehkä tämä on vain sel­l­aista vas­tu­ullista poli­ti­ikan tekoa, jota tavalli­nen tyh­mä kansalainen ei vain tajua.

    Sivun men­nen yhtä has­su jut­tu on se, että suo­ma­laiset virkamiehet yrit­tävät pää märkänä irroit­taa Kun­tara­hoituk­sen kaikesta rahoi­tus­markki­noiden säätelystä ja vakavaraisu­us­vaa­timusten kiristymis­es­tä. Kun­tara­hoituk­sel­la kun on kuule­ma yhteiskun­nalli­nen eri­tys­te­htävä… no, niin oli myös Fan­nie Mael­la ja Fred­die Macil­lä ja kaikki­han me tiedämme kuin­ka fik­sua ja tulok­sel­lista niiden valvon­nan laimin­lyön­ti oli…

  21. Tapio:
    >Olen joskus yrit­tänyt leikkiä ajatuk­sel­la jos
    >lainas­ta perit­tävä korko kokon­aan tehtäisiin
    >lait­tomak­si.

    Tämä ei ole ihan uusi aja­tus. Sharia-pankki­toim­inta­han perus­tuu tähän.

    Tosin käytän­nössä siel­lä on tietenkin kehitet­ty rahoi­tusin­stru­ment­te­ja, jot­ka efek­ti­ivis­es­ti vas­taa­vat korko­jen per­im­istä: esimerkik­si, lainaa ottaes­saan pitää sitoutua mak­samaan up front korko­ja vas­taa­va osu­us ja sen jäl­keen sit­ten mak­se­taan varsi­nainen lainapääo­ma takaisin “ilman korkoa”. Lop­putu­lok­ses­sa ei ole velko­jan eikä velal­lisen kannal­ta oleel­lista eroa, mut­ta sharia-lain korkok­iel­to tulee nimel­lis­es­ti noudatetuksi.

    Jos korko kiel­let­täisi­in län­si­mais­sa, lop­putu­los olisi ihan sama: kek­sit­täisi­in rahoi­tusin­stru­ment­te­ja, joil­la saataisi­in aikaan sama lop­putu­los. Toinen vai­h­toe­hto — laina­markki­noiden lop­pumi­nen — olisi nimit­täin niin mahdoton.

    1. Jos nyt oikein luin tuon sähkö­posti­i­ni tulleen main­ok­sen, se olisi selvin­nyt islami­lais­es­ta korkok­iel­losta. Saata­va vain myyti­in alihintaan.

  22. Jos mä lainaan tänään kaver­il­ta 2,50 euroa bus­silip­pu­un ja mak­san sen takaisin huomen­na oluel­la (5,00 euroa), siitä tulee aika huima vuosiko­rko. Mut­ta silti se on vain 2,50 euroa.

  23. Kulut­ta­jan­suo­jan tapainen jär­jestelmä pitäisi ulot­taa myös lain­oi­hin. Pankin vas­tuu virheistään on melko­lail­la olema­ton. Esim. asun­to­lain­ois­sa asun­non vaku­usar­vo pitäisi olla pankin ris­ki — ei kuluttajan.

    Koron kisko­nan kiel­lolle ehdo­ton kyl­lä, jos kyse on pesis­mailoista ja revolvereistä. Ihan tätä Soin­in­vaara ei tai­da kuitenkaan tarkoittaa.

  24. kse

    Joo – ilkei­den vapaiden markki­noiden ja ahnei­den kap­i­tal­istien vika­han tämäkin oli… 

    En syyt­tänyt tilanteesta vapai­ta markki­noi­ta, enkä sanonut, että julki­nen val­ta olisi asi­aan osaton. Kaikille lie­nee tässä vai­heessa selvää, että Yhdys­val­tain finanssi­jätit toimi­vat sikäläisen val­tion ja kon­gressin suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la ja useinkin kir­joit­tel­e­vat itselleen sopivia lake­ja. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac ovat nähtävästi olleet lainara­han pump­pauskanavia siinä kuin kokon­aan yksi­tyisetkin pankit, sil­lä ero­tuk­sel­la että niil­lä pääsy veron­mak­sa­jan pus­sille on pari pykälää suorem­pi. Kon­gres­si ei kai silti ole sen­tään edel­lyt­tänyt, että lain­o­ja myytäessä niiden todel­lista hin­taa ja ehto­ja ei tehdä kun­nol­la selviksi lainan­ot­ta­jille ja varmis­tu­ta siitä, että nämä kykenevät ymmärtämään asian.

    Olli­JT

    Päin­vas­toin Mikko! Ihmisille annet­ti­in asun­tolu­ot­to­ja liian PIENELLÄ korol­la! Vakuuk­sien arvo­jen rom­ahdet­tua ja joidenkin velal­lis­ten ajaudut­tua mak­sukyvyt­tömyy­teen velko­jien tap­pi­ot räjäh­tivät käsi­in. Kai se tämäkin sit­ten pitäisi jol­lain tapaa kriminalisoida… 

    Siis annet­ti­in pienel­lä kuukausieräl­lä lainan­mak­sun ensim­mäis­inä kuukausi­na. Käsit­tääk­seni ns. roskalain­o­jen korot nousi­vat vähin­täänkin nor­maal­i­ta­solle tai sen yli, ja pankit rahas­ti­vat viivästymis- yms. mak­suil­la. Oike­as­sa olet siinä, että korot eivät olleet kiskurilu­okan 15 pros­ent­tia tms. Osa­puolten kannal­ta vaiku­tus on kum­minkin sama, jos pank­ki onnis­tuu enem­män ja vähem­män epäre­hellisin keinoin syöt­tämään velal­liselle kohtu­ut­toman suuren lainapääo­man. Pank­ki kun voi käytän­nössä luo­da pääo­man tyhjästä. Tässä taide­taan sit­ten tul­la ongel­man ytimeen, eli koronkiskon­nan lisäk­si pitäisi kieltää (nykyisen laa­juinen) vähim­mäis­varan­to­jär­jestelmä ja vaa­tia, että pankeil­la oikeasti on pääomaa.

  25. Evert:

    Torstaina Kreikan 10-vuo­tis­ten val­tion­lain­o­jen korot nousi­vat krim­i­naaliseen 14,92 pros­ent­ti­in ja 2 vuo­den lainat 22,41 prosenttiin.

    Ja minäkin olen luo­tot­ta­mas­sa näitä korko­ja, Kiitos Jyr­ki Käteinen!

    Et ole luo­tot­ta­mas­sa yli 20% korko­ja. Ei Kreikan val­tio mak­sa 2 vuo­den lainas­taan 22,41% korkoa (vaan asianomaisen lainan kuponkiko­rkoa, joka on ehkä 4–5%). Nuo hur­jat markki­nako­rot tarkoit­ta­vat vain, että sijoit­ta­ja joka on aikanaan ostanut Kreikan val­tion lainaa ja halu­aa nyt myy­dä sen pois, joutuu myymään saata­van alen­nuk­sel­la jollekin toiselle sijoit­ta­jalle (jolle tuo alen­nus ja Kreikan mak­sama 4–5% kuponkiko­rko tekevät yhteen­sä efek­ti­ivisek­si korko­ta­sok­si 22,41%)

  26. Kansane­dus­ta­jan voinet var­maankin aloit­taa vaikka­pa pysäköin­tivirhe­mak­sun viivästysseu­raa­muk­sista, korko on 50% kahdessa viikos­sa, eli todel­lise­na vuosiko­rkona päi­hit­tää pikavip­it kevyesti.

    Mitä taas tulee pankki­lainaan, nor­maali jär­jeste­ly­palkkio on 150 euroa, eli pikavip­pi tulee sit­tenkin muu­ta­man satasen sum­mis­sa halvemmaksi.

  27. kse, sub­prime-laina on suomek­si heikot luot­totiedot, siis suh­teessa luot­to­his­tri­aan, tuloi­hin ja omaisu­u­teen. Jot­ta voi sös­siä luot­to­his­to­ri­ansa niin pitää saa­da sen ver­ran lainaa että sen voi jät­tää mak­samat­ta, minkä takia tuo on kovin pien­i­t­u­loisille keskimäärin vaikeaa. Yhdys­val­lois­sa ihan tulolu­okkaan kat­so­mat­ta myön­net­ti­in holtit­to­mia lain­o­ja, ja sitä enem­män mitä parem­mat tulot. Yleis­es­ti ottaen, tuon takia lainaa­mal­la rahaa köy­hille on käytän­nössä mah­do­ton­ta aikaan saa­da finanssiku­plaa ihan sik­si että ne sum­mat eivät nyt vaan ole niin suuria kos­ka ne ovat suh­teessa tuloihin.

    Toi idea että Amerikan asun­toku­pla olisi jotenkin seu­raus­ta val­tion, minus­ta aika kohtu­ullis­es­ta ja pien­imuo­tois­es­ta, pien­i­t­u­lois­t­en tukemista on yksinker­tais­es­ti keskilu­okan itsepetos­ta. Ne suuret keskilu­okkaiset mas­sat suurim­man osan niistä roskalu­o­toista otti. 

    Suo­ma­lainen ver­sio samas­ta jonkun muun vika ‑ideas­ta on että keskilu­okkainen ja keskimääräi­nen kansalainen samaan aikaan kitisee ettei julk­isi­in palvelui­hin ole rahaa ja että hänen veron­sa on liian korkeat, ja näin jotenksin sik­si että rikkai­ta ei verote­ta tarpeek­si ja köy­hät tukkii palve­lut. Tosi­asi­as­sa suo­ma­lainen keskilu­ok­ka sekä mak­saa suurim­man osan veroista että käyt­tää suurim­man osan palveluista ja tulonsiirroista.

  28. KSE — siteerasin uutisia niin kuin ne Suomes­sa ovat. Tässä Bloobergilla alku­peräi­nen http://tinyurl.com/3cf3ww9

    Pikavip­pi­fir­mal­la ei vält­tämät­tä ole omaa pääo­maa lainkaan. Se ottaa velkaa ja elää korkoerolla.

    Sanoi­han päämin­is­teri Van­hanenkin, että Kreikan lainat ovat Suomelle hyvä bis­ness, kos­ka val­tio saa lainaa edullisem­min mitä on Kreikan lainalle mak­sama korko.

    Tässä Van­hasen mainit­se­man men­estyk­sel­lisen vip­pi-bis­nek­sen korko­tu­lot vuo­den 2011 budjetista:

    8,18 miljoon­aa euroa!

    (mm. Islannin, Kreikan ja Lat­vian val­tioille myön­netyt lainat, peruskui­v­a­tus- ja met­sän­paran­nus­lainat sekä vien­nin jälleen­ra­hoi­tus- ja Tekesin lainat)

    Pikavip­pi­fi­moista päästäisi­in eroon, jos niiden luot­tolu­ok­i­tus olisi niin alhainen, että korko­ero kaven­tu­isi eikä enää kat­taisi kustannuksia.

  29. tpyy­lu­o­ma, kyl­lä niitä sub­prime-lain­o­ja myön­net­ti­in myös käytän­nössä täysin varat­tomille pätkä­työläisille tai jopa tukien varas­sa eli­jöille. Hom­ma pyöri sen varas­sa, että kun ihmiset omisti­vat asun­non, he sai­vat luot­toko­rtin ja luot­toko­rt­tive­lal­la sit­ten mak­set­ti­in alku­vai­heen mata­lat asun­to­laina­ly­hen­nyk­set. Siinä vai­heessa, kun ei enää saanut mis­tään uut­ta luot­toko­rt­tia ja/tai isom­mat lainan­ly­hen­nyk­set alkoi­vat, asun­non arvo oli nous­sut siinä määrin, että sitä vas­taan saat­toi ottaa uuden suurem­man asun­to­lainan ja hoitaa sil­lä luot­toko­rt­tive­lat ja van­ha asun­to­laina pois. Valitet­tavasti vain reaal­i­maail­mas­sa asun­to­jen hin­nat eivät voi jatku­vasti nous­ta kym­meniä pros­ent­te­ja vuodessa…

    Tietysti sub­prime-lain­o­ja tyrkytet­ti­in myös mak­sukyky­isille asi­akkaille, mut­ta pää­point­ti­ni oli siinä, että val­tio omin toimi­nen­sa kiihdyt­ti asun­toku­plan kasvua ja suo­ras­taan edel­lyt­ti holti­ton­ta lainanan­toa — vaik­ka mon­et tahot äänekkäästi varoit­ti­vat asun­toku­plan ja holit­toman lainanan­non riskeistä.

    Saman­lainen peli­hän val­lit­si Irlan­nis­sa — val­tio tuki voim­makkaasti raken­nusalaa koko nousukau­den ajan ja vielä 2007 use­at kehi­tyshankkeet sai­vat val­tion tukea. Poli­itikot ilmeis­es­ti tiedos­ti­vat asun­toku­plaan liit­tyvät uhat, mut­ta kaik­ki toivoivat, että kyl­lä se täl­lä ker­taa ja mei­dän maas­sa var­masti las­kee hilli­tysti ja hal­li­tusti. Niinpä.

  30. Olisi ihan kiva tietää, että mil­lä “korol­la” esim. Nordea myön­täisi satasen lainan.

    Mut­ta yleis­es­ti halu­taan uskoa, että vähäisen lainan kulut ovatkin korkoa. Tuon takia halu­taan pien­viep­pi­lain­o­jen tar­joa­jat pois markkinoilta.

    Mut­ta tulisi tehdä ero korolle ja lainanku­lu/-hoit­o­mak­suille, eikä laskea lainan kulu­ja lainan koroksi.

    Ja eikö ole parem­pi, että satasen lainan hoita­mat­ta jät­tämi­nen osoit­taa lainan otta­jan luot­tokelvot­tomak­si näin pienel­lä lainan­määräl­lä, kuin tuhan­sien lainan­oton määrällä.

    Vai olisiko pien­lain­o­jen hoita­mat­to­muudessa kysymys siitä, että pien­lain­o­jen hoita­mat­to­muus tulee yhteiskun­nalle yhtä kalli­ik­si kuin suurem­pi­enkin lain­o­jen kustannukset.

  31. Osmo:

    “Joskus oli niin, että yli 20 pros­entin korko vei automaat­tis­es­ti käräjille.”

    Tämä on voin­ut johtua siitä, että täl­laista sopimuse­htoa on ver­rat­tu vas­taavaan luo­to­nan­toon, jois­sa korkoe­hdot ovat olleet huo­mat­tavasti alem­mat. Oliko tänä aikana pikavippejä? 

    Vaik­ka tuo rikoslain kiskon­tapykälä on uud­is­tet­tu (vuodelta 2009) ja siitä on pois­tet­tu ilmaisu “vas­taavas­ta luo­to­nan­nos­ta”, en usko, että ver­tailua vas­taavaan luo­to­nan­toon voidaan jatkos­sakaan lopettaa. 

    Uud­is­te­tun kiskon­tapykälän laa­jahkot peruste­lut löy­tyvät mm. täältä: 

    http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20090064?search=1

    Hive­nen kum­mas­tut­taa, kun osa keskustelijoista on sitä mieltä, että luo­to­nan­to pitää kieltää ihmisille, jot­ka eivät saa muual­ta lainaa ja tarvit­se­vat rahaa. Jos ihmiset ker­ran tarvit­se­vat rahaa esim. hengis­sä pysymiseen, eikö ole hyv­in­voin­ti-illu­u­sion yhteiskun­nas­sa kum­mallista, että he joutu­vat lainaa­maan rahaa elääk­seen pikavip­piyri­tyk­siltä? Täl­laisen laina­toimin­nan kieltämisessä on kyse köy­hyy­den kieltämis­es­tä. Vähän samo­ja piirteitä, kuin keskustelus­sa ker­jäämisen kieltämisessä.

  32. kse, joo val­tio tuki, mut­ta ei tuo nyt mitään köy­häi­navus­ta ollut. Ihan samal­la taval­la kuin Suomen val­tio muuten tukee läh­es tuloista riip­pumat­ta val­tion asuntolainatakauksilla.

    Olen­nainan syy asun­toku­plaan ei ollut val­tio, vaan se että riskien hajau­tus pet­ti aivan totaalis­es­ti. Mus­ta se kuvaavin anek­doot­ti oli että mallis­sa ei ollut sel­l­aista vai­h­toe­htoa että asun­to­jen hin­nat las­kee voimaakkasti koko maas­sa, kos­ka ei niihin voi käydä.

  33. En kan­na­ta minkään koronkiskon­nan krim­i­nal­isoin­tia tai muu­takaan sel­l­aista (minkä pitäisi olla selvä kaikille tässä vai­heessa), mut­ta pikavip­pi­palvelu­iden, kuin myös pankkien toimin­nas­sa on kyl­lä erinäisiä epäre­he­lisyyk­siä, joi­hin ei jostain syys­tä puututa.

    Korko on kor­vaus, joka mak­se­taan siitä, että saadaan raha käyt­töön tietyk­si aikaa. Se, että osa koros­ta nimetään “kuluik­si” on pelkkää sumu­tus­ta ja höpöhöpöä. Tot­takai se pikavipin “nos­toku­lu” on korkoa. Ei K‑kauppiaskaan lisää kas­sal­la mitään “kas­saku­lu­jua” lop­pusum­maan. Yleisem­minkin, kaiken­laiset lasku­tus­lisät jne, joi­ta fir­moil­la on, ovat yri­tys tehdä hin­taver­tailu ja siten kil­pailut­ta­mi­nen vaikeam­mak­si. En kan­na­ta niiden sään­telemistä mitenkään eri­tyisem­min, mut­ta ns. hui­jaus­ta ne silti ovat. 

    Jos kat­soo yri­tys­ten toim­intaa hin­noit­telus­sa ja hin­to­jen ilmoit­tamises­sa, niin kyl­lä se niin menee, että jos ei laki pako­ta ilmoit­ta­maan kaikkea, niin sitä ei myöskään ilmoite­ta. Ostakaa­pa etelän­mat­ka, vaku­u­tus, mikä tahansa remont­ti, jne jne, niin aina tulee varsi­naisen hin­nan päälle kaiken­laisia “kulu­ja”, ja vielä tarkkaan eritel­ty­inä. Usein nämä ilmoite­taan asi­akkaalle vas­ta siinä vai­heessa, kun nimeä ollaan juuri lait­ta­mas­sa paperi­in; teknis­es­ti täysin lail­lista, mut­ta psykol­o­gis­es­ti ajatellen täysin petok­sen tun­nus­merk­it täyt­tävää toimintaa. 

    Rankas­ta sana­muo­dos­ta huoli­mat­ta en silti kieltäisi näitä, mut­ta ihmis­ten olisi silti hyvä olla tietoinen ilmiöstä ja pitää siitä vähän enem­män meteliä.

  34. KSE:
    “Saman­lainen peli­hän val­lit­si Irlan­nis­sa – val­tio tuki voim­makkaasti raken­nusalaa koko nousukau­den ajan ja vielä 2007 use­at kehi­tyshankkeet sai­vat val­tion tukea. ”

    Mut­ta yksi­ty­iä liikeyri­tyk­siä ne pankit kuitenkin oli­vat, jot­ka siel­lä nurin menivät. Muutenkin, sinän­sä kiistämät­tä, etteivätkö val­tiot tek­isi haitallisia asioi­ta asun­tomarkki­noil­la (kuten täkäläiset verovähen­nyk­set ja asum­istuet), val­tioiden syyt­tämi­nen läh­es kaikesta on kohtu­ut­toman yksipuolista. Aivan niin kuin Lehman Brto­hers, AIG ja järkyt­tävän pitä liu­ta pankke­ja Atlantin kum­mal­lakin puolel­la, jot­ka menivät nurin tai oli­si­vat men­neet ilman suo­raa val­tioiden tukea, oli­si­vat tehneet sen minkä tekivät val­tioiden pakot­ta­m­i­na eivätkä omien johta­jien­sa tulo­jen maksimoiseksi.

    Ei se koko amerikkalainenkaan sub­prime-ros­ka tul­lut näiltä puo­li­val­ti­ol­lisil­ta laitok­sil­ta (ja Eurooopas­sa ja amerikkalaisil­la liikeki­in­teistö­jen kupla­markki­noil­la niiden markki­nao­su­us oli nolla)
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/03/things-everyone-in-chicago-knows/

  35. Kse sanoi, että finanssikri­isin kyn­nyk­sel­lä kah­den organ­isaa­tion piti tehdä tyh­miä päätök­siä. Miten ne ovat finanssikri­isin kyn­nek­sel­lä ehti­neet aiheut­ta­maan koko kriisin.

  36. Kuplan syy on viimekädessä aina se, että jokin mekanis­mi estää arbi­tra­a­sitas­apain­on. Se voi olla keskus­pankin liian alhainen korko, sään­te­ly, tai vaik­ka vaan infor­maa­tion puute.
    Sub­prime- tapauk­ses­sa myötä­vaikut­ti­vat kaik­ki kolme.

  37. Minus­ta korkeako­rkoisia lain­o­ja, joiden markki­noin­nis­sa ei ole käytet­ty mitään petol­lisia keino­ja, ei ole tarpeen kieltää. Jos jotain, niin voisi tehdä niin, että kaikki­in lain­oi­hin on myyn­ti­vai­heessa paikko laskea todel­li­nen vuosiko­rko, joka sisältää kaik­ki kulut yms. 

    Minus­ta peru­songel­ma on siinä, että ei ole mitään var­maa keinoa erot­taa sitä, että ihmi­nen tekee itsen­sä kannal­ta huonon päätök­sen, siitä, että hänelle nyt esim. rahan saami­nen on todel­lakin hänen itsen­sä kannal­ta paras asia. Esimerkkinä vaikka­pa tuol­la ylem­pänä mainit­tu matkalip­pu, jon­ka arvo voi ihmiselle olla hyvinkin moninker­tainen sen todel­liseen hin­taan ja sik­si hän on valmis mak­samaan rahan saamis­es­ta nyt hyvinkin korkean hinnan. 

    Toisaal­ta taas nimel­lis­es­ti kohtu­ulliselta kuu­losta­va korko, vaikka­pa 10%, voi hyvinkin olla täysin kestämätön ihmisen taloudelle, jos se kos­kee vaikka­pa hänen sato­jen tuhan­sien euro­jen asuntolainaa. 

    Kumpi siis on koronkiskon­taa: Laina­ta 100 euroa 50%:n vuosiko­rol­la kuukaudek­si vai 200 000 euroa 10%:n korol­la 20:ksi vuodek­si (yhdis­tet­tynä vaikka­pa “rankaisumak­sui­hin”, jos lainan mak­saa etu­a­jas­sa pois)?

  38. Ris­to:

    Muutenkin, sinän­sä kiistämät­tä, etteivätkö val­tiot tek­isi haitallisia asioi­ta asun­tomarkki­noil­la (kuten täkäläiset verovähen­nyk­set ja asum­istuet), val­tioiden syyt­tämi­nen läh­es kaikesta on kohtu­ut­toman yksipuolista. 

    Vähin­tään yhtä yksipuolista on syyt­tää finas­sikri­i­sistä vapai­ta markki­noi­ta ja pankke­ja sekä väitää, että val­tiot har­joit­ti­vat uus­lib­er­al­is­tista lais­sez-faire ‑poli­ti­ikkaa. Tämähän se pääasialli­nen viesti julk­isu­udessa nimit­täin on ollut ja sil­lä pyritään myös perustele­maan val­tion roolin kas­vat­tamista ja finanssi­markki­noiden sääte­lyn kirjistämistä.

    Tilanne oli kuitenkin ennen finanssikri­isiä läh­es täysin päin­vas­tainen — val­tiot ja keskus­pankit har­joit­ti­vat hyvin akti­ivista kasvua tuke­vaa poli­ti­ikkaa vaik­ka mm. asun­toku­plan ole­mas­sao­lo oli jo ilmi­selvää. Täl­laista poli­ti­ikaa oli mm. ali­jäämäiset bud­jetit nousukau­den aikana, raken­nusalan / omis­tusasumisen tukem­i­nen, korko­jen pitämi­nen alhaise­na ja valvon­nan laimin­lyön­ti. Käytän­nössä siis val­tiot ja osa keskus­pankeista pump­pasi jatku­vasti lisää rahaa jo muutenkin kuumen­tuneille markkinoille.

    Lisäk­si on väärin väit­tää, että sääte­lyä olisi yksi­no­maan puret­tu, kos­ka samal­la on kuitenkin saatet­tu voimaan mm. tiuken­tunut IFRS ‑kir­jan­pitosäädöstö ja Basel II ‑vaa­timuk­set. Itseasi­as­sa on aika selvää, että IFRS ja Basel II yhdessä johti­vat ainakin osaan finanssikri­isin yhtey­dessä tapah­tuneisi­in pani­ikkimyyn­tei­hin ja niistä syn­tyneisi­in tap­pi­oi­hin (aika pian nämä vaa­timuk­set pan­ti­inkin monis­sa mais­sa “jäähylle” — mm. Suomes­sa vaku­u­tus­laitosten osalta).

    Mielestäni tämä olisi hyvä ymmärtää, että voisimme parem­min arvioi­da kuin­ka järkevää ja perustel­tua poli­itikko­jen aja­ma sääte­lyn lisäys oikeas­t­aan on. Tilan­nehan ei ole yksikäsit­teis­es­ti sel­l­ainen, että sivus­ta toimet­tomana pankkien rellestys­tä kat­sonut fik­su ja kaukonäköi­nen val­tio astu­isi vas­ta nyt peli­in kor­jaa­maan lib­er­al­istien aiheut­ta­mat tuhot — vaan ennem­min niin, että oman osansa täy­del­lis­es­ti sössinyt osa­puoli yrit­tää vierit­tää kaiken syyn muiden niskaan ja omia itselleen kaiken vallan.

    Eli kun tapah­tu­mia kat­so­taan kokon­aisuute­na eikä vain poli­itikko­jen öhö­tyk­sen val­os­sa ja kysytään, että halu­a­sitko sinä antaa juuri heille lisää val­taa taloudessa, niin minä ainakin vas­taisin, että en kovin mielelläni.

  39. http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/03/things-everyone-in-chicago-knows/

    Krug­mani­in en muuten ihan hirveästi menisi luot­ta­maan sub­prime ‑kri­isin ana­ly­y­sis­sä, kos­ka hän on joko aivan suo­raan vale­hdel­lut tai ollut täysin pihal­la asi­as­ta julkises­ti. Hän on väit­tänyt, ettei Fan­nie Mael­la ja Fred­die Macil­la voi olla mitään osu­ut­ta sub­prime ‑lain­oi­hin, kos­ka ko. rahas­to­jen sään­nöt kieltävät muiden kuin AAA ‑laina­pa­perei­den han­k­in­nan. Samaan aikaan kuin­tekin kuka tahansa saat­toi tark­istaa vaikka­pa näi­den laitosten sijoit­tavi­estin­tä­ma­te­ri­aal­ista niiden reip­paat posi­tiot Alt A ja sub­prime ‑lain­ois­sa (ja voi tehdä saman edelleenkin).

    Min­ulle onkin syn­tynyt mieliku­vat, että finanssikri­isin yhtey­dessä Krug­man ajaa enem­män oma vasem­mis­to­laista / keskusjo­htoista poli­it­tista agen­daansa kuin varsi­nais­es­ti pyrkii neu­traali­in tieteentekoon.

  40. Pikalaina­toim­inta aja­nee ihmisiä ahdinkoon ja velka­kier­teeseen. Pikalain­o­jen main­on­ta vaikut­taa härskiltä vähem­män lah­jakkaiden ihmis­ten hyväksikäytöltä.

    Olisiko ratkaisu se, että lainanan­to korko­ja ja mak­su­ja tai mui­ta suorit­tei­ta vas­taan luvan­varais­tet­taisi­in. Luvan ehtona olisi muun muas­sa kohtu­ulli­nen korkotaso.

  41. Onhan näitä ollut ole­mas­sa jo pitkän aikaa. Eikö tähän ongel­maan olisi kan­nat­tanut puut­tua jo 2005 eikä vas­ta nyt? Olitte hal­li­tuk­ses­sakin, mikä sil­loin “mak­soi”?

  42. Min­ua on häm­mästyt­tänyt se, että kuin­ka poli­itikot ovat puut­tuneet niin hitaasti ja pon­net­tomasti pikavippei­hin. Minus­ta ne olisi pitänyt taval­la tai toisel­la kieltää heti alkuunsa.

    Pikavip­it ovat lähin­nä kog­ni­ti­ivisen alalu­okan, kuten mie­len­ter­veysongel­mais­ten ja lasku­taidot­tomien, hyväk­sikäyt­töä. Niistä saata­va hyö­ty on korkein­taan mar­gin­aa­li­nen, mut­ta ne aja­vat hel­posti ihmisen pahaan velka­an­tu­miskier­teeseen, jos­sa uusil­la pikavipeil­lä yritetään mak­saa pois van­ho­ja. Koh­ta on niskas­sa niin suuri velkataak­ka, ettei sitä ole toivoakaan mak­saa pois ja kos­ka palk­ka menee ulosot­toon, ei kan­na­ta käy­dä enää töis­säkään, vaan enem­män tai vähem­män lop­puiäk­seen heit­täy­tyä toimeen­tu­lotuen var­al­la elämään. Jos täl­lainen syr­jäy­tymi­nen tapah­tuu vielä nuorel­la iäl­lä, jol­looin sosi­aal­i­tukien varas­sa elämistä kestää hel­posti kym­meniä vuosia ja yhteiskunnal­ta jää saa­mat­ta vero­tu­lot, niin kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle nou­se­vat reilu­un miljoon­aan euroon per syrjäytynyt.

  43. Jokaista meitä matka­puhe­li­men omis­taa riis­tetään meiltä kysymät­tä. Kat­sokaa­pas puhe­lin­lasku­janne. Siel­lä on erikoishinta
    1) Val­takun­nal­lisille yritysnumeroille,
    2) Palvelunumerot — asiointipalvelut,
    3) Palvelunumerot — yleishyödyl­liset palvelut.

    Ei siis riitä, että puhe­lin­op­er­aat­tori veloit­taa puheluista ja puhe­lin­op­er­aat­torin kanssa on tehty sopimus ja puhelun hin­nat on tiedossa. 

    Palvelunumeroiden kukaan ei ole tehnyt sopimus­ta ja miten voi edes tietää, että soit­ta­mi­nen johonkin numeroon on mak­sullista. Pitäisi velvoit­taa ainakin ilmoit­ta­maan puhelun hinta.

  44. Lisää kohtu­uhin­taisia luottoja:

    Ellos yksi­ty­is­lainan todel­li­nen vuosiko­rko on 31,37 %. Myön­täjä Finaref Oy. 1.200 euron lainalle 3 vuo­den mak­sua­jal­la kk mak­su olisi 49,40 e.

    Main­oskir­je tipahti tänään postiluukusta.

    Pant­ti­lainan lak­isääteinen korko oli ennen lain­muu­tos­ta 8 % 4 / kk eli 24 % vuodessa. Se sisäl­si kaik­ki jär­jeste­lyku­lut. Lain mukaan pant­ti­lainaa­mon piti myös mak­saa pääo­man yli 8 %:n vuosi­tuon ylit­tävä osu­us kaupun­gin köy­häin­hoitokas­saan. Jos oikein muistan.

  45. Tässä olisi mielestäni Osmolle hyvä paik­ka tehdä jotain suo­ma­lais­ten hyväk­si. Pikalaina­toim­inta on nykyisel­lään arvostelukyvyt­tömien ihmis­ten hyväksikäyttöä.

  46. Mik­si rajoit­tua vain pikavippei­hin? Eikö ihmisiä olisi samoin perustein suo­jelta­va puoskaroin­nil­ta, luon­tais­tuot­teil­ta, uskon­noil­ta (tai ainakin lahkoil­ta), horoskoopeil­ta, mag­neet­ti­ran­nekkeil­ta, ennus­ta­jil­ta, lotol­ta, peli­au­tomaateil­ta jne.?

    Voitaisi­in perus­taa vaik­ka Inhimil­lisen Hyv­in­voin­nin Edis­tämisen ja Hyväk­sikäytön Estämisen Keskusvi­ras­to, jon­ka alaisu­udessa maakun­nal­liset IHE­HE-keskuk­set valvoisi­vat kaikkea epäi­lyt­tävää toim­intaa ja ohjaisi­vat kun­nal­lisia IHE­HE-laitok­sia ihmis­ten suo­jelus­sa kaikelta tarpeet­toma­l­ta. Koko toim­intaa ohjaisi par­la­ment­taari­nen IHE­HE-komitea, johon valit­taisi­in poli­ti­ikas­sa ansioitunei­ta maati­lan emän­tiä, ay-taus­taisia val­ti­oti­eteen yliop­pi­lai­ta yms. määrit­tämään mitä onnel­liseen ihmiseloon kuu­luu ja mitä ei.

    Sopisi var­maan vihrei­den nykyjo­hdollekin, jos mukaan otet­taisi­in jokaiselle kansalaiselle velvoit­tavia CO2-päästöjä lisääviä CO2-päästö­jen vähennystoimia.

  47. Soin­in­vaar­alle tiedok­si: Veron­palau­tus ei ole AAA-saata­va. Ulosot­tomies voi aina ottaa omansa ennen veron­palau­tuk­sen mak­sua. Samoin voi tehdä verot­ta­ja itse, mikäli saa­jal­la on jäänyt esim kiin­teistövero mak­samat­ta. Täy­tyy muis­taa mik­si näis­sä palveluis­sa pitää olla keskimääräistä kovem­pi korko, kun riskikin on nor­maali pankkilu­ot­toon ver­rat­tuna kova. Pank­ki halu­aa useim­miten vaku­u­den lain­oi­hin­sa. No sit­ten on kyl­lä pankkien omat kulu­tus­lu­o­tot. Kat­soin ver­tailun vuok­si pankkien hin­nat 1000€ ja näistä menee jär­jeste­ly­palkkio­ta 70–140€ + sit­ten nor­maali korko,joka on pienempi,kun pikavipeis­sä euri­bor + 4–8%. Kokon­aisku­lut voi aina naamioi­da palkkioik­si, niin saadaan korko pienemmäksi..kokonaiskulut tässäkin samaa luokkaa, kun esim. tässä Veron­palau­tus-ennakos­sa. Laite­taanko pankitkin pan­naan samalla?

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.