Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut

Palvelu­jen tekem­i­nen omana työnä tai ost­a­mi­nen on selvä ide­ologi­nen kysymys – joillekin. Espoon kokoomus ulkois­taa kaiken vaik­ka tap­pi­ol­la ja moni vasem­mis­to­lainen halu­aa säi­lyt­tää palve­lut kun­nan toim­intana hin­taan mihin hyvän­sä. Min­ulle kysymys on prag­maat­ti­nen, mut­ta olen hyvin useim­miten pää­tynyt siihen, ettei eri­tyis­es­ti sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen ulkois­t­a­mi­nen ole tarkoituksenmukaista.

Vihrei­den ryh­mässä oli aikanaan suur­ta erim­ielisyyt­tä siitä, voidaanko koulu­jen ruokailu kil­pailut­taa, vai pitääkö se antaa monop­o­li­na Palmi­alle. Asia ratkaisti­in niin, että kil­pailute­taan vähän. Tässä kil­pailus­sa Palmia on sinän­sä men­estynyt hyvin.

Mitä piilee vasem­mis­to­laisen argu­mentin takana, kun ostopalvelu­ja lähtöko­htais­es­ti vas­tuste­taan? Toden­näköis­es­ti kan­ta ote­taan tun­teel­la, joten asia ei muu­tu toisek­si, vaik­ka kan­nan perusteik­si ote­tut argu­men­tit kumoaisi. Tun­teel­la se Espoon kokoomuskin toimii. Täl­laista on kuitenkin esitetty.

Kun­nan tulee olla yksi­ty­isiä parem­pi työnantaja

Palvelu­ja ei saa ulkois­taa, kos­ka kun­ta on hyvä työn­tek­i­jä ja ulkois­t­a­mi­nen altistaisi tur­val­li­sis­sa työ­suhteis­sa ole­vat riistolle.

Argu­ment­ti on minus­ta jopa virheellinen.

a) Olisiko kun­tatyön­tek­i­jlöi­den rälssisää­ty oikeudenmukainen?

Maail­ma olisi paljon parem­pi, jos työ­suh­teet oli­si­vat tur­val­lisia ja työolot hyviä. Mut­ta muut­tuuko se parem­mak­si, jos kun­nan työn­tek­i­jöistä muo­doste­taan etuoikeutet­tu rälssisää­ty, jon­ka kulut nuo yksi­tyis­sek­torin riis­te­tyt työn­tek­i­jät mak­sa­vat?  Eikö olisi parem­pi asia hoitaa paran­ta­mal­la työlain­säädän­töä. (kolmikan­ta siis ohit­taen, kos­ka kolmikan­ta ei huole­h­di tästä asi­as­ta). Julkisen sek­torin työn­tek­i­jöille on tämän mallin mukaan tehty mui­ta selvästi parem­mat olot Kreikas­sa, mut­ta vasem­mistopoli­itikot eivät silti tunne Kreikkaa kohtaan mitään ylit­se­vuo­tavaa solidaarisuutta,

b) Väite kun­tien parem­mista oloista on myytti.

Monel­la alal­la työn­tek­i­jät äänestävät jaloil­laan ja siir­tyvät kun­nan hyvistä ja tur­val­li­sista työ­suhteista yksi­tyis­sek­to­rille riis­tet­täväk­si. Näin ei tapah­du vain ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa sekä lääkärit että hoita­jat ilmoit­ta­vat parem­mat työolot – ei palkan – syyk­si siihen, että he pyrkivät töi­hin yksi­tyiselle. Nuoret kul­jet­ta­jat eivät halua töi­hin Helsin­gin omis­ta­maan bus­si­fir­maan, kos­ka ainakin nuorten kul­jet­ta­jien työolot ovat yksi­ty­i­sis­sä yhtiöis­sä paremmat.

Hyvil­lä asioil­la ei saa tehdä voittoa

Tämä on intu­iti­ivis­es­ti mielekäs argu­ment­ti, mut­ta kaatuu vas­takysymyk­seen: onko parem­pi tehdä voit­toa huonoil­la asioil­la? Jos voiton­tavoit­telu ajaa ihmisiä ja organ­isaa­tioi­ta eteen­päin, eikö se pitäisi val­jas­taa nimeno­mais­es­ti hyvien asioiden edis­tämiseen? Argu­men­tis­sa on kuitenkin järkeä, kun sitä vähän kehitetään.  Jos ter­vey­den­huol­los­sa tavoitel­laan voit­toa eikä hyvää hoitoa, voiton­tavoit­telu vääristää käyt­täy­tymistä, jos mak­se­taan vääristä asioista – mak­se­taan esimerkik­si tehdy­istä toimen­piteistä eikä siitä, para­neeko potilas.

Niin­pä min­un argu­ment­ti­ni ostopalvelu­ja vas­taan ovat toisenlaiset.

Kun­nan vas­tuu työt­tömien työllistäjänä

Kun­nan kan­nat­taa palkata omi­in organ­isaa­tioi­hin­sa henkilöitä, joiden työ­panos ei ole aivan sat­apros­ent­ti­nen, kos­ka muuten kun­ta jou­tu­isi mak­samaan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta. Työt­tömyy­suhan alais­ten työl­listämi­nen kun­nan palveluk­seen on olen­nainen osa Ruotsin men­estys­tä. Laki säädet­ti­in täl­laisek­si juuri kan­nus­ta­maan kun­tia palkkaa­maan osatyökyky­isiä ja maa­han­muut­ta­jia. Jos kun­ta ulkois­taa kaiken, se ei voi täyt­tää tätä tarvet­ta. Tämän ei teo­ri­as­sa ole argu­ment­ti kil­pailu­tus­ta vas­taan, kos­ka voidaan­han kil­pailun sään­töi­hin pisteyt­tää tämäkin näköko­h­ta, mut­ta käytän­nössä se on, kos­ka ei osa­ta pisteyt­tää. Sinän­sä min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että jäyk­istävistä johtosään­nöistä johtuen vapaat yksi­tyiset yrit­täjät pysty­i­sivät käyt­tämään vajaakun­tois­t­en työ­panos­ta parem­min hyväk­seen kuin kun­ta, jon­ka kaik­ki toimin­not on normitettu.

Mut­ta ennen kuin joku kehit­tää tavan ottaa tämä sosi­aa­li­nen velvoite kil­pailu­tuk­sen kri­teereik­si, tämä argu­ment­ti kil­pailu­tus­ta vas­taan pätee.

Ostamisen vaikeus

Olen kir­joit­tanut han­k­in­ta­lain ongelmista oman artikkelin.

Kil­pailu­tuk­sen han­kalat sään­nöt tekevät esimerkik­si (nyky­tulkin­nal­la) mah­dot­tomak­si tur­va­ta demen­toitu­van van­huk­sen hoidon jatku­vu­us. Jatku­vu­us taas on niin tärkeä asia, että se melkein yksinään riit­tää syyk­si tehdä asi­at kun­nan työnä sen sijaan, että van­huk­sen hoita­ja vai­h­tuu vuosit­tain. Ongel­ma on ratkaistavis­sa, mut­ta ennen kuin se ratkaistaan, olen vastaan.

Mis­tä maksetaan

On aito ter­veystalousti­eteelli­nen ongel­ma selvit­tää, mis­tä ter­vey­den­huol­los­sa pitäisi mak­saa. Van­han kaupunki­tari­nan mukaan (Maon)  Kiinas­sa lääkärille mak­set­ti­in kap­i­taa­tiope­ri­aat­teen mukaan kaik­ista poti­laista, jot­ka ovat ter­veitä, mut­ta lopetet­ti­in mak­sami­nen, jos poti­las sairas­tui. Mak­sami­nen alkoi uud­estaan, kun /jos poti­las parani. Tässä mallis­sa insen­ti­iv­it oli­vat kun­nos­sa. Ilmeis­es­ti tari­na ei ole tot­ta, mut­ta pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio toimii näin. Ter­ve kansalainen käytöis­sä ja mak­saa vero­ja, sairas ei mak­sa, mut­ta ter­ve­hdyt­tyään mak­saa taas.

Kun raha alkaa seu­ra­ta poti­las­ta, joudu­taan ter­veystalousti­eteel­lisi­in ongelmi­in. Jos poti­laas­ta mak­se­taan tuon kiinalaisen peri­aat­teen mukaan, asi­at ovat suurin piirtein kun­nos­sa, mut­ta jos jokaises­ta tem­pus­ta mak­se­taan erik­seen, kus­tan­nuk­set räjähtävät.  Ruot­sis­sa, jos­sa kansalaiset saa­vat vali­ta yksi­tyisen ja julkisen ter­vey­den­huol­lon väliltä, mak­su on ratkaistu ainakin parem­min, jos ei hyvin, mut­ta suo­ma­laiset mallit ovat tois­taisek­si avut­to­mia. Ennen kuin tämä ohjau­songel­ma ratkaistaan, ter­veyspalvelu­ja ei kan­na­ta yksityistää.

Onko argu­men­til­la väliä, jos joka tapauk­ses­sa vas­tus­taa yksi­ty­istämistä? On, kos­ka olo­suh­teet voivat muut­tua ja jokin argu­ment­ti voi menet­tää tehon­sa. Sil­loin jär­jis­sään ole­va muut­taa mieltään.

 

84 vastausta artikkeliin “Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut”

  1. Eivätkö palvelusetelit ratkai­sisi suo­raan läh­es kaik­ki kil­pailu­tuk­seen liit­tyvät ongelmat?

  2. “Eikö olisi parem­pi asia hoitaa paran­ta­mal­la työlain­säädän­töä. (kolmikan­ta siis ohit­taen, kos­ka kolmikan­ta ei huole­h­di tästä asiasta). ”

    Heh ‚ei se työlain­säädän­tö yksi­ty­istäkään sek­to­ria sen viihty­isäm­mäk­si tee.Lait ovat yleisiä eivätkä ne anna suo­raan vas­tauk­sia miten asioi­ta pitää hoitaa
    Kyl­lä työ­paikan olo­suh­teet ovat siel­lä työsken­tele­vien henkilöi­den aikaansaannoksia.
    Minä olen joutunut purk­maan näitä hapan­tunei­ta ja kor­rup­toitunei­ta organ­isaa­tioi­ta eikä ne mil­lään yhdel­lä yksinker­taisel­la lail­la ole olleet muutet­tava­sis­sa vaa henkilöi­den on pitänyt tehdä se muu­tos itse . Tai häipyä muualle.

    Jokainen työ­paik­ka on eri­lainen ja ongel­mat uni­ikke­ja, lakikir­jas­ta tulisi melkoine Raa­mat­tu, jos jokaisen työ­paikan jokaiseen ongel­maan pitäsi löy­tyä vastaus .

    Suurin ongel­ma julkisel­la sek­to­ril­la on joht­a­mi­nen, se keski­tyy aivan muuhun kuin organ­isaa­tion keskeis­ten tavoit­tei­den toteuttamiseen.
    Jor­ma Ollila on joskus lohkaissut jotain viisas­takin ja hän lausui, että organ­i­sa­tioosa pitää olel riit­tävä kauhun tas­apaino yksi­tyisen ja yhteisen edun välillä.

    Julk­ista sek­to­ria ohjaa­vat liikaa yksi­ty­is­ten ihmis­ten, työn­tek­i­jöi­den tai pääl­liköi­den , tarpeet ja reviiririidat.

  3. “Kun­nan kan­nat­taa palkata omi­in organ­isaa­tioi­hin­sa henkilöitä, joiden työ­panos ei ole aivan sat­apros­ent­ti­nen, kos­ka muuten kun­ta jou­tu­isi mak­samaan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta.”

    Hyvä idea, siis kun­nan talouden kannal­ta. Mut­ta seu­raako siitä häir­it­sevää epä­tasa-arvoa työn­hak­i­joiden välille? Nor­maal­is­ti­han työhön val­i­taan kai nimeno­maan pätevin — riit­tääkö kun­nan talous perus­teek­si aja­maan tämän kul­taisen peri­aat­teen yli?

  4. Minus­ta se että kan­nat­taako jotain yksi­ty­istää riip­puu siitä että onko siinä jotain poten­ti­aalia ihan oikesti yksi­tyiselle liike­toimin­nalle eli muutenkin kuin verora­hot­teis­es­ti. Esimerkik­si yksi­tyi­nen bus­si­fir­ma voi kier­rät­tää kul­jet­ta­jia myös tilausajoissa.

    Jotkut julkiset tilat ovat minus­ta poten­ti­aal­isti täl­laisia. Esimerkik­si juna- ja metroase­mat voisi­vat olla parem­mas­sa hoi­dos­sa yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, ne on luon­taisia solmupis­teitä mis­sä pitäisi olla kau­pal­lista tilaa. Ja voi Kru­unuvuoren sil­takin ajatel­la vaakata­sos­sa ole­vana raken­nuk­se­na jon­ka läpi kul­kee ratik­ka, käve­lyre­it­ti ja pyörätie.

    Samoin tulee mieleen että jos on kaupungin­nurk­ka mis­sä ei ole tarpeek­si ihmisiä pitämään hengis­sä kiskaa, pos­tia tai kir­jas­toa, niin äkkiseltään luon­te­va ratkaisu olisi kiskakirjastoposti.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos ruve­taan sotke­maan yksi­ty­istä rahaa tai palve­lu­tuotan­toa julkiseen niin sit­ten sil­lä pitää olla ihan oikei­ta mak­savia asiakkaita.

  5. “Hyvil­lä asioil­la ei saa tehdä voittoa
    Tämä on intu­iti­ivis­es­ti mielekäs argu­ment­ti, mut­ta kaatuu vas­takysymyk­seen: onko parem­pi tehdä voit­toa huonoil­la asioil­la? Jos voiton­tavoit­telu ajaa ihmisiä ja organ­isaa­tioi­ta eteen­päin, eikö se pitäisi val­jas­taa nimeno­mais­es­ti hyvien asioiden edistämiseen?”

    Olen samaa mieltä ja voiton­tavoit­telus­ta hyvien asioiden edis­tämisek­si on julk­isten palvelu­jen tuotan­nos­sa esimerkke­jä muun­muas­sa ns. kol­man­nen sek­torin palvelun tuot­ta­jien keskuudessa. 

    “Argu­men­tis­sa on kuitenkin järkeä, kun sitä vähän kehitetään. Jos ter­vey­den­huol­los­sa tavoitel­laan voit­toa eikä hyvää hoitoa, voiton­tavoit­telu vääristää käyt­täy­tymistä, jos mak­se­taan vääristä asioista – mak­se­taan esimerkik­si tehdy­istä toimen­piteistä eikä siitä, para­neeko potilas.”

    Tässä argu­ment­tisi kään­tyy ei niinkään voiton­tavoit­telul­la vs ei-voiton­tavoit­telul­la vaan sil­lä miten palvelun­tuot­ta­ja palk­i­taan. Jos esimerkik­si kun­ta aset­taa tavoit­teek­si tehdyt toimen­piteet niin ihan sama päät­te­ly kos­kee sil­loin julk­ista sektoria. 

    Min­ua kiin­nos­taisi näke­myk­sesi yhteiskun­nal­lisi­in yri­tyk­si­in — joiden mah­dol­lis­es­ti kas­vavaa roo­lia TEM on selvit­tänyt (http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=97971&s=3144). Näetkö tässä mah­dol­lisu­u­den tule­vaisu­u­den palvelun tuotannolle?

  6. Jas­ka:

    Hyvä idea, siis kun­nan talouden kannal­ta. Mut­ta seu­raako siitä häir­it­sevää epä­tasa-arvoa työn­hak­i­joiden välille? Nor­maal­is­ti­han työhön val­i­taan kai nimeno­maan pätevin – riit­tääkö kun­nan talous perus­teek­si aja­maan tämän kul­taisen peri­aat­teen yli?

    Tuo on ongel­ma. Peri­aat­teessa tämän pitäisi minus­ta men­nä niin että kun kaupun­ki tuk­i­työl­listää niin kaupun­ki luo samal­la vas­taa­van määrän työ­paikko­ja jot­ka eivät olisi nor­maali­palkkakus­tan­nuk­sel­la kan­nat­tavia. Ja vielä niin että noi­ta tuk­i­työl­lis­tet­tyjä ei jyvitetä noi­hin hom­mi­in. Jos työ­paikko­jen määrä kas­vaa niin tuo­ta ei ongel­maa ei ole, mui­hin hakeville on yhtä paljon paikkoja.

    Logi­ik­ka on hel­poin­ta selit­tää esimerkin kaut­ta. Pitäisikö raitio­vaunui­hin saa­da rahas­ta­jat takaisin, tai nyky­maail­mas­sa pikem­minkin kon­duk­töörit? Puoles­ta puhuu että palvelu paranisi (tur­val­lisu­us, neu­von­ta) ja sitä myöten myös matkus­ta­ja määrät eli lip­putu­lot, pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen vähenisi mikä myös vähän nos­taisi lip­putu­lo­ja, ja samoin valvon­nan myötä väheni­sivät ilki­val­lan kus­tan­nuk­set. Toisaal­ta tuo tuskin kuitenkaan on palkkakus­tan­nuk­sen arvoista, näp­pitun­tu­mal­ta noin 15 miljoon­aa vuodessa. Mut­ta jos palkkaa ajatel­laan net­tokus­tan­nuk­se­na palk­ka mii­nus tuet joi­ta ei tarvi­ta, niin voisi kan­nat­taakin. Parisa­taa ihmistä saisi töitä, katukoke­mus on minus­ta etu, ja olisi­han tuo matkus­ta­jienkin kannal­ta kiva jut­tu. (Tuk­i­työl­lis­tet­tyjä ei voi kuulem­ma muuten tuo­hon käyt­tää kos­ka he eivät ole jotenkin virkamiehiä, eli eivät saa tarkas­taa lip­pu­ja, kiitos byrokra­tia tästäkin…)

    Tai kuten Keynes sen sanoi: “It is curi­ous how com­mon sense, wrig­gling for an escape from absurd con­clu­sions, has been apt to reach a pref­er­ence for whol­ly “waste­ful” forms of loan expen­di­ture rather than for part­ly waste­ful forms, which, because they are not whol­ly waste­ful, tend to be judged on strict “busi­ness” prin­ci­ples. For exam­ple, unem­ploy­ment relief financed by loans is more read­i­ly accept­ed than the financ­ing of improve­ments at a charge below the cur­rent rate of interest..” 🙂

  7. “Jos esimerkik­si kun­ta aset­taa tavoit­teek­si tehdyt toimen­piteet niin ihan sama päät­te­ly kos­kee sil­loin julk­ista sektoria.”

    Nykyään julkisen sek­torin ter­vey­den­huol­los­sa toimin­nan tehokku­ut­ta onkin (valitet­tavasti) alet­tu yhä enenevis­sä määrin mit­taa­maan näin, eli pelkästään tehty­jen toimen­pitei­den määrää seu­raa­mal­la. Sil­lä paranevatko poti­laat vai ei ei ole niin suur­ta merkitystä.

  8. Osmo, vastikään julka­isti­in tutkimus jon­ka tarkasti luke­mal­la huo­maat, että van­huk­set voivat omas­ta mielestään parem­min yksi­ty­i­sis­sä palve­lu­talois­sa. Jopa 50% parem­min. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/THL+Yksityisten+ja+julkisten+palvelutalojen+laadussa+ei+eroja/1135265361585 — tuo­ta kaut­ta mä löysin.

    http://www.nhg.fi/ on tehnyt työtä paran­taak­seen han­k­in­ta­lain ongel­mako­htia: palvelun hin­ta on vain pieni osa palvelua. Kuten itse sanoit, työn­tek­i­jät siir­tyvät parem­pi­in oloi­hin. Julkiselle puolelle palkataan korkeampi­in tehtävi­in ihmisiä joil­la on aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to, prose­du­urien mukaan, yksi­tyisel­lä voidaan palkata kyky­jen mukaan. Opi­taanko johta­ju­us yliopistossa?

    Itseäni ei kiin­nos­ta, onko palvelu julki­nen vai yksi­tyi­nen, mut­ta uskon fak­to­ja. Vuosikym­menten sös­simi­nen näkyy. 

    Käytän­nössä olen siir­tynyt täysin yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen käyt­täjäk­si: lapseni saa­vat ter­veyspalvelu­ja kun mak­san vaku­u­tus­mak­su­ja, val­tio sub­ven­toi vähän, itse saan ter­veyspalve­lut työ­paikan kaut­ta, vaimolle otin vakuutuksen.

    Julkisel­la puolel­la ei ole varausjär­jestelmää verkos­sa, jär­jet­tömät jonot, ei resursse­ja. Hoidon lop­putu­los on usein melko sama, tutkimuk­sista tosin tingitään.

    Julkisen puolen ongel­ma on toimin­nan hitaus, mitään ei saa­da vuosienkaan saatossa aikaisek­si: voisiko toim­intaa ja päätök­sen­tekoa nopeut­taa, saa­da eri toim­inta­malle­ja aikaisek­si? Yksi­ty­istämi­nen ja kun­nan liike­laitok­set, onko tämä ain­oa vas­taus tähän?

    __miro

    1. Miro,
      Nuo yksi­tyiset palve­lu­talot eivät ole ostopalvelua, vaan van­hus menee sinne oma­l­la rahal­laan. Niin­pä hän­tä ei vuo­den välein kil­pailute­ta ja heit­el­lä paikas­ta toiseen. Se on aivan eri juttu.
      Nuo mainit­se­masi puut­teet julkisen puolen johtamises­sa ovat aivan totta.
      Juuri tämän takia palveluseteli on min­uys­ta paras yksi­ty­istämisen muo­to. Asiakas/potilas val­it­see itse ja päät­tää, mitä tek­i­jöitä palvelun laadus­sa hän arvostaa.

  9. Prag­maat­ti­nen läh­estymistapa on paras.
    Kun­nan täy­tyy aina säi­lyt­tää sen ver­ran omaa toim­intaa, että ver­tailu on mahdollista.
    Yksi­ty­istämi­nen tilanteessa, jos­sa ei oikeasti ole kil­pailua, johtaa monop­o­li­in ja se on kallista.
    Kun­nat eivät nyky­isin ole tur­val­lisia työ­nan­ta­jia, vaan pätkätöi­den ketjut­tamisen mestareita.

  10. Min­ua on arve­lut­tanut ulkois­tami­sis­sa lähin­nä se jos lak­isääteiset rahavir­rat pää­tyvätkin ulko­mais­ten suurten ketju­jen hal­tu­un. Esim. Ter­veystalon omis­taa Brit­tiläi­nen Bridge­point. Kun kas­vaa riit­tävän suurek­si, voi pian tehdä liian halpo­ja tar­jouk­sia ja tap­paa kil­pailun. Olen kokenut tuon itse mon­esti julkisen sek­torin tarjouskilpailuissa.

    Vasem­mis­tokin on ollut aivan liian hil­jaa tästä “kansal­li­so­maisu­u­den ryöstöstä”. Googlel­la löy­tyy em. Ter­mil­lä lisää juttua.

  11. Tuon kiinalaisen peri­aat­teen mukaan ter­veyskeskus­lääkäri ei saisi palkkaa ollenkaan. Kansan­taudeista ei parane vaan niiden kanssa eletään.

  12. tpyy­lu­o­ma:

    Tämä menee hiukan ohi aiheen, mut­ta Tukhol­mas­sa raitio­vaunuis­sa on kon­duk­töörit ja hei­hin ollaan kovasti tyy­tyväisiä. Kon­duk­töörien tehtävänä on kulkea vaunus­sa ja myy­dä ja tarkas­taa lip­pu­ja sekä toimia tur­is­tiop­paana ja var­ti­jana. Jos Tukhol­man tälle vuosikymmenelle suun­nitel­lut raiti­otielaa­jen­nok­set toteu­tu­vat, saat­taa heitä ruuhkas­sa olla töis­sä pitkälti tois­tasa­taa samanaikaisesti. 

    Kon­duk­töörei­hin liit­tyy se ongel­ma, että hei­dän kulun­sa pitäisi saa­da jol­lain taval­la erotet­tua raitio­vaunu­jen muista liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sista, kos­ka kyse ei ole mis­tään pakol­lis­es­ta liiken­nemuo­toon liit­tyvästä kulus­ta. 30 metristä ratikkaa on muuten tuplamiehi­tyk­sel­lä käytän­nössä mah­do­ton saa­da liiken­noin­tikus­tan­nuk­sil­taan kil­pailukykyisek­si bussien kanssa, mikä voi aiheet­ta jar­rut­taa uusien raiti­otiehankkei­den toteutumista.

  13. “Kun­nan kan­nat­taa palkata omi­in organ­isaa­tioi­hin­sa henkilöitä, joiden työ­panos ei ole aivan sat­apros­ent­ti­nen, kos­ka muuten kun­ta jou­tu­isi mak­samaan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Onko todel­la näin? Kan­nat­taako kun­nan tosi­aan palkata työ­markki­noiden hylk­iöitä, niitä joiden työ­panok­selle ei ole kysyntää?

    Tämä saat­taa vaikut­taa loogiselta, jos tarkastel­laan sosi­aalipuolen työt­tömyys­meno­ja. Kun­nil­la on kuitenkin velvol­lisu­us (ainakin veron­mak­sajia kohtaan) tuot­taa palvelun­sa mah­dol­lisim­man hyvin ja halvalla. 

    Halu­am­meko me, että esimerkik­si sairaan­hoita­jik­si, opet­ta­jik­si ja päiväkotei­hin palkataan eri­tyis­es­ti niitä, joiden työ­toim­intakyky on vajaa?

    1. Sairaan­hoita­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mut­ta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vah­times­tarin ja koulu­un koulu­avus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan.

  14. lp, joo, olisi työl­listämis­toi­mi eikä liikennenöintiä.

    Ode:

    Sairaan­hoita­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mut­ta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vah­times­tarin ja koulu­un koulu­avus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan.

    Joo, mut­ta minus­ta pitäisi tehdä yksi käsit­teelli­nen ero tässä: on mata­lan tuot­tavu­u­den työvoimaa ja mata­lan tuot­tavu­u­den töitä, ja nämä eivät ole sama asia. Ylimääräi­nen vah­times­tari on mata­lan tuot­tavu­u­den työ. Työn­tek­i­jän mata­la tuot­tavu­us taas voi johtua muus­takin kuin siitä ettei hänel­lä ole tarvit­tavia kykyjä korkeam­man tuot­tavu­u­den töi­hin. Esimerkik­si opet­ta­ja voi olla työssään eri­no­mainen, mut­ta oma­ta huonon ter­vey­den minkä takia pois­saolo­ja tulee erit­täin paljon, ja tietenkin sijaisjär­jeste­lyt mak­saa koul­ulle eli hänen tuot­tavuuten­sa on sen takia matala.

    Tämän takia en ole ihan var­ma onko esimerkik­si mie­len­ter­veyskuntoutu­jien työl­listämi­nen jon­neekin ver­staalle mielekästä, kun enevä osa on hyvinkin osaavaa ja koulutet­tua, usein jopa lop­pu­un­palanei­ta huipputyöntekijöitä.

    Ja tämän takia minus­ta tuk­i­työl­listämis­ra­ho­ja ei tulisi suun­na­ta mata­lan tuot­tavu­u­den töi­hin. Eikä näin ei kai Helsingis­sä onnek­si tehdäkään.

  15. “Kun­nan kan­nat­taa palkata omi­in organ­isaa­tioi­hin­sa henkilöitä, joiden työ­panos ei ole aivan sat­apros­ent­ti­nen, kos­ka muuten kun­ta jou­tu­isi mak­samaan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Sain työvoima­toimis­tos­ta käteeni doku­mentin jos­sa ohjeis­te­taan työ­nan­ta­jia työhar­joit­telijoiden ja työelämä­val­men­net­tavien suhteen :

    - ei saa aiheut­taa muille työn­tek­i­jöille työ­paikan ja siihen liit­tyvien etuuk­sien menettämistä

    - val­men­net­ta­va ei saa kor­va­ta vak­i­tu­ista henkilökun­taa, vaan on ylimääräi­nen apulainen

    - ei saa vääristää yri­tys­ten välistä kilpailua
    — val­men­net­tavaa ei saa jät­tää yksin työ­paikalle, hän ei saa ajaa autoa/kalliita ajoneuvoja

    - kyseessä ei ole työ­suhde, jär­jestäjä ei mak­sa palkkaa eikä lomapäiviä kerry

    - paikkalla on olta­va vastuuhenkilö/opastaja, joka neu­voo ja opas­taa harjoittelijaa

    jne

    Ainakaa em. ehdoil­la, palkat­tomien työn­tek­i­jöi­den avul­la ei van­hus­ten elämän laatu parane hoitokodeissaan.

  16. Minä on suo­raan san­ot­tuna ymmär­rä ollenkaan puhei­ta ulkois­tamis­es­ta. Ei sitä kaut­ta voi­da säästää oikeasti mitään, ja jos päädytään vielä monop­o­li­ti­lanteeseen niin alkaa mak­samaan toden­näköis­es­ti enemmän.

    Oikeasti pitäisi puhua yksi­ty­istämis­es­tä. Eli koko ketju tilaus­päätök­ses­tä ja mak­samis­es­ta ja tuot­tamis­es­ta siir­retään yksit­täisille ihmisille.

    He voisi­vat sit­ten ihan itse vali­ta minkä­ta­soista sairaan­hoitoa tai muu­ta palvelua halu­a­vat ja mak­sa­vat siitä sit­ten itse.

    Nyky­mallin palvelui­ta ei täl­lä yhteiskun­nal­la ole varaa tuot­taa, mut­ta niitä ei voi kukaan oikein kar­si­akaan. Eduskun­ta kek­sii jatku­vasti lisää uusia oikeuk­sia ihmisille.

    Kaik­ki vaan yksi­tyisek­si mikä voidaan järkevästi yksi­ty­istää ja pois julkisen talouden piiristä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.

  17. Ulkois­tamises­sa epäonnsi­tu­taan useim­miten sen vuok­si, että uno­hde­taan se tärkein eli ulkois­taa ei kan­na­ta ellei tiedä mis­tä ja miten ne säästöt syntyvät.
    Useim­mat ulkois­tuk­set epäon­nis­tu­vat sen vuok­si, että toim­intaa ei tun­neta riit­tävästi eikä säästön syntymekanismia.

    Esim ulkoistin aikoinaan 70–80-luvulla kaapelei­den kaivu­u­työt, säästö syn­tyi pääosin siitä, että omat koneet pyörivät vuodessa 500 tun­tia, yksi­tyisen 2000 tun­tia ja pääo­maku­lut jakau­tu­i­v­at siten aivan eri taval­la laskutustunnille.
    Jot­ta oma koneli­ike­toi­mi olisi ollut kan­nat­tavaa ja kil­pailukyky­istä olisi pitänyt rön­sytä laa­jalle maanarakentamiseen

  18. Osmo:

    Miro,
    Nuo yksi­tyiset palve­lu­talot eivät ole ostopalvelua, vaan van­hus menee sinne oma­l­la rahal­laan. Niin­pä hän­tä ei vuo­den välein kil­pailute­ta ja heit­el­lä paikas­ta toiseen. Se on aivan eri juttu. 

    Miron viit­taa­mas­sa THL:n tutkimuk­ses­sa kyse ei ollut itse mak­sav­ista vanhuksista.

    Lain­aus tutkimuksesta:
    “Asi­akkaan kokon­aan itse mak­samien asum­is­palvelu­jen käyt­tö on kasvus­sa mut­ta tois­taisek­si vähäistä,
    eikä niitä tarkastel­la tässä tutkimuksessa.”

    Val­taosa van­huk­sista yksi­ty­i­sis­säkin palve­lu­talois­sa on kun­tien maksusitoumuksella.

    Palve­lu­talo­ja, jois­sa kaik­ki asukkaat ovat kokon­aan itse mak­savia on jonkin ver­ran. Ne ovat kuitenkin van­huk­sen kannal­ta aikamoisia anso­ja. Niihin muute­taan suh­teel­lisen hyväkun­toisi­na, jol­loin hoi­vat tarve on suh­teel­lisen vähäistä. Monikaan ei ajat­tele, että jos kun­to huononee ratkai­sev­asti, palvelumak­sut voivat nous­ta use­aan tuhanteen euroon kuus­sa. Mak­suil­la ei useinkaan ole mitään kat­toa, vaan palve­lu­ta­lo veloit­taa hoi­vatyöstä tehty­jen tun­tien mukaan.

    Link­ki tutkimuk­seen THL:n sivuilla:
    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2103a9f7-1187–44d4-882d-c6a7de91b7e4

    1. Myös mak­susi­toumus on ymmärtääk­seni käytän­tö, jos­sa van­hus itse val­it­see hoitopaikan ja tuo rahat mukanaan. Hän saa var­muu­den siitä, että tämä on pysyvä paik­ka, eikä sitä kil­pailute­ta vuosit­tain. Ostopalvelu on palvelua, joka vas­taa suo­raan kun­nan jär­jestämää, yksi­tyi­nen vain jär­jestää sen kun­nan puolesta.

  19. Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va kun­nan tehtävä on sen­tyyp­pinen, että siihen kan­nat­taisi palkata joku muu kuin paras työn­hak­i­ja. Lisäk­si on hie­man kyseenalaista, onko täl­lainen suosimi­nen edes moraalis­es­ti oikein.

    Mitään ongel­maa ei tosin olisi, jos palkat jous­taisi­vat näis­sä tapauk­sis­sa alaspäin vas­taa­maan työ­panos­ta. Se ei kuitenkaan ole ammat­ti­jär­jestö­jen mieleen, jos työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta poike­taan. Suo siel­lä, vetelä täällä.

    1. Timo,
      Hyväksytkö vaikeasti työl­lis­tet­tävien palkkaamisen val­tion mak­samal­la palkkat­uel­la yksi­ty­isi­in yrityksiin?

  20. juge: “Kaik­ki vaan yksi­tyisek­si mikä voidaan järkevästi yksi­ty­istää ja pois julkisen talouden piiristä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.”

    USAko tässä hyvä esimerk­ki? Toimiva?

    Osmo: “Myös mak­susi­toumus on ymmärtääk­seni käytän­tö, jos­sa van­hus itse val­it­see hoitopaikan ja tuo rahat mukanaan.”

    Mah­dol­lis­es­ti, jos kun­nas­sa on valin­nan­varaa. Useim­miten kun­ta osoit­taa paikan, joka voi vai­h­tua, jos halvem­pi löytyy.

  21. “Kaik­ki vaan yksi­tyisek­si mikä voidaan järkevästi yksi­ty­istää ja pois julkisen talouden piiristä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.”

    Tarkoit­taako tuo nyt sitä, että julk­ista rahaa ei sit­ten käytetä mis­sään muo­dos­sa vaan kaik­ki mak­sa­vat omansa ilman sub­ven­tio­ta? Joukkoli­ikenne, ter­veyspalve­lut, päivähoito ja koulutus? 

    Keskustelu yksi­ty­istämis­es­tä on aivan kum­mallista, kos­ka takana on aina kuiten­gin aja­tus, että julk­ista rahoi­tus­ta käytetään hyväk­si esimerkik­si palveluseteleinä.

  22. Min­un käsi­tyk­sen mukaan per­im­mäi­nen palvelu­iden ulkois­tamista vas­tus­ta­va argu­ment­ti vasem­mistop­uolueil­la on nimeno­maan tämä työe­hto­jen eri­lainen tosi­asialli­nen tila yksi­tyisen ja julkisen sek­torin välil­lä. Toki muitakin argu­ment­te­ja heit­el­lään ilmaan, mut­ta ne ovat vain rekvisiittaa. 

    Asia voitaisi­in kor­ja­ta nimeno­maan työlain­säädän­töä kor­jaa­mal­la. Ja se pitäisi tehdä nimeno­maan kolmikan­ta ohit­taen. Ja se pitäisi tehdä vieläpä niin, ettei niitä paran­nel­tu­ja lainko­htia saisi sopia työe­htosopimuk­sel­la heikommaksi. 

    Myös työ­nan­ta­jay­hdis­tyk­sil­lä ja ammat­tiy­hdis­tyk­sil­lä on tämän neu­traalin tilanteen saavut­tamises­sa oma hom­mansa. Julk­isil­la aloil­la ja yksi­ty­isil­lä aloil­la on his­to­ri­al­li­sista syistä omat liitot, jot­ka tekevät siis päällekkäisiä työe­htosopimuk­sia. Tämä työe­hto­jen eri­laisu­us on tul­lut ikäänkuin jul­ki, kun julki­nen sek­tori aloit­ti toim­into­jen­sa yksi­ty­istämisen. Syn­tyy kak­sien työe­hto­jen tilantei­ta ja alkaa ilmiö nimeltä työehtosopimusshoppailu.

    Samoista his­to­ri­al­li­sista syistä Helsin­gin bus­sili­ikenne ajaa omil­la työe­hdoil­laan ja yksi­ty­i­somis­teiset bus­si­fir­mat omil­la. Jos julk­isten ja yksi­ty­is­ten alo­jen työn­tek­i­jä- ja työ­nan­ta­jali­itot pää­sivät sop­u­un työe­htosopimuk­sien­sa päällekkäisyyk­sien pois­tamis­es­ta, olisi meil­lä yksi ulkois­tamista vas­tus­ta­va argu­ment­ti vähem­män jäljellä. 

    Minus­ta ulkois­tamises­sa ja kil­pailut­tamises­sa ei sinän­sä ole mitään pahaa, kun­han se voit­ta­jak­si ei tule se, joka onnis­tuu dump­paa­maan työe­hto­ja eniten. Minus­ta voit­ta­jak­si pitää tul­la sen, joka tekee asi­at fik­susti. Jos työe­hdot ovat helpoin säästöko­hde, koko toimin­nan muun tuot­tavu­u­den kehit­tymi­nen pysähtyy (esim. Britit ja Yhdysvallat).

  23. Taloudel­lisu­us, kus­tan­nuste­hokku­us ja työl­listämi­nen. Siinä on ollut ostopalvelukesksustelun ydin liian kauan.

    Kos­ka ale­taan miet­tiä inno­vaa­tioi­ta ja muu­tos­ta? Kumpi malli luo tehokkaam­min aivan uuden­laisia palveluin­no­vaa­tioi­ta ja edis­tää tehokkaam­min palve­lu­tuotan­non voimakas­ta muutosta?

    Inno­vaa­tioiden näkökul­mas­ta tarvi­taan vai­h­toe­hto­ja ja kil­pailua. Vai­h­toe­hto­jen ja kil­pailun merk­i­tys palveluin­no­vaa­tioille ja palveluke­hi­tyk­selle on todis­tet­tu riit­tävän mon­een ker­taan. Sik­si itse halu­aisin nähdä Suomes­sa molem­mat mallit käytössä jatkos­sakin suun­nilleen 50–50 osuuk­sil­la. Näin voidaan varmis­taa kil­pailu pait­si eri palvelun­tar­joa­jien niin myös itse toim­inta­mallien välil­lä. Kum­ma jos sil­loin ei alka­isi uusia palveluin­no­vaa­tioi­ta syntyä.

  24. Osmol­ta myös eri­no­mainen kan­nan­ot­to vajaakun­tois­t­en työl­listämis­es­tä. Se, että kun­ta työl­listäisi vajaakun­toisia, olisi tavoitelta­va asia. Harmil­lis­es­ti juuri niitä tehtäviä vain tupataan ulkois­ta­maan eniten, joi­hin monia vajaakun­toisia voitaisi­in kaikkein helpoiten palkata. 

    Lie­neekö kyseessä arvo­val­in­ta? Muis­taak­seni vihrei­den eduskun­tavaaliehdokas, Juk­ka Relander, kir­joit­ti kir­jas­saan, Ankkalin­na ja lajien syn­ty, että yleen­sä päät­täjät pää­tyvät ulkois­ta­maan juuri niitä tehtäviä, joi­ta ei voisi itse kuvitel­lakaan tekevän. Siltä se kyl­lä näyt­tää. Ja se on surullista.

  25. Sha­keem: Jos olen oikein ymmärtänyt, ei esimerkik­si Helsin­gin omis­ta­man bus­si­toimin­nan ongel­mana ole se, että työe­hdot kaupungilla oli­si­vat parem­pia kuin yksi­tyisel­lä (yleis­es­ti kaikkia työn­tek­i­jöitä koskien). Ongel­mana on se, että kyseisessä fir­mas­sa on pitkäaikainen sim­pu­tuskäytän­tö, jos­sa pisim­pään töis­sä ole­vat saa­vat vali­ta aja­mansa lin­jat ja ajat ensin ja uusille jää se, mitä jää käteen. 

    Lop­putu­lok­se­na on se, että uusil­la ei ole läh­es lainkaan vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia omi­in työaikoi­hin­sa. Samas­ta syys­tähän lääkäritkin siir­tyvät yksi­tyiselle puolelle, kun kun­tatyö­nan­ta­ja ei suos­tu sopi­maan jous­tavasti per­heel­lis­ten lääkärien työajoista.

  26. Niin — ja onhan ennen yksi­ty­istämistäkin mah­dol­lista kun­nas­sa keskit­tää. Min­ul­la on koke­mus­ta siitä, kun Turku keskit­ti a) han­k­in­tansa, b) tieto­huolton­sa ja c) taloushallintonsa.

    Joka ker­ta on palvelun laatu rom­ah­tanut. Muu­ta­mas­sa vuodessa sit­ten ollaan saatet­tu saavut­taa läh­es se taso, jol­ta alun­perin lähdet­ti­in, mut­ta oikeasti mitään paran­nus­ta ei ole näkynyt yhdessäkään tapauksessa. 

    Seu­raavak­si keskitetään ruokahuolto. Mikä tarkoit­taa omia eväitä.

    Touko Met­ti­nen

  27. Rupe­si just mieti­tyt­tään. Olisiko­han niin että ns. yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto tulee jopa veron­mak­sajillekin kalli­im­mak­si? Näin sik­si että sen lisäk­si että tuo on raskaasti sub­ven­toitua niin yksi­ty­is­lääkärit kir­joit­taa enem­män lähet­teitä julkiseen erikois­sairaan­hoitoon ja enem­män KELA-kor­vat­tavia reseptilääkkeitä.

    1. Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto tulee veron­mak­sajille kalli­im­mak­si, jos kat­so­taan vain meno­ja. Jos panos­tus työikäis­ten erikois­sairaan­hoitoon tuot­taa lisää työkykyä, tilanne voi tasoittua.

  28. Osmo: Nämä ovat vaikei­ta kysymyk­siä. Eri ratkaisu­is­sa on sekä huonot että hyvät puolen­sa. Olen asi­as­sa melko epävarma.

    Kuten SATA-komitea ‑kir­jas­sasi toteat, yksi este eri­tyyp­pisille ratkaisuille on se, että työkyvyn vajaavaisu­ut­ta on vaikea ellei mah­do­ton mita­ta tai arvioi­da. Vaikeasti työl­lis­tet­tävien palkkaustuen pitäisi olla juuri oike­as­sa suh­teessa hei­dän työ­panok­seen­sa, sil­lä muuten markki­nat ns. häiriöityvät.

    Mikäli työl­listymis­es­te johtuu selvästä ja pysyvästä syys­tä (kuten näkö­vam­ma), työl­listymistuet tun­tu­vat hyvältä ja toimi­val­ta ratkaisul­ta. Muu­toin palkka­jous­tot ovat ehkä järkevämpi tapa toimia (annetaan esim. yri­tyk­sille oikeus mak­saa palkkaa alle työe­htosopimuk­sen, jos he palkkaa­vat pitkäaikaistyöttömän).

  29. Ei yksi­tyi­nen sairaan­hoito mak­sa veron­mak­sa­jalle yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.

    Sen sijaan voisi ihan itse vali­ta mitä ottaa ja mis­tä mak­saa. Jos sil­loin sit­ten vaikka­pa ump­isuolen pois­to mak­saisi vaikka­pa 4x mitä nyt niin mitäs sit­ten jos ei kuitenkaan mak­saisi mitään niistä todel­la kalli­ista epä­toivoi­sista hoidoista kuten mak­sasyövän tai keuhkosyövän hoi­dos­ta, vaan ottaisi niihin vain kipulääkityksen.

    1. Jos yksi­ty­is­lääkäri kir­joit­taa lähet­teen keskus­sairaalaan, veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan tämän. Yksi­tyis­sek­torin osu­us HYKS:n lähet­teistä ylit­tää roimasti poti­laiden väestöosuuden.
      Yksi­tyis­sek­torik­si kat­so­taan täl­löin myös työter­veyslääkärit, joista val­tio muu­tan mak­saa 63 %.

  30. Noista palkat­tomista töistä.

    Palkat­to­muus sinäl­lään ei ole ongel­ma, kun suo­ma­lais­es­ta työstä mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­sen suu­ru­inen kor­vaus esim. Kelan kautta. 

    Mut­ta hei, tuo­han ei ole nor­maalia palkkatyötä. Nor­maal­ista palkkatyöstä saa vasti­neek­si eläkekertymän.

    Mut­ta ongel­ma on se, että em. työstä ei ker­ry eläket­tä. Kuin­ka moni Osmon pal­sta­lai­sista on sitä mieltä, että mil­lä tahansa syyl­lä pitkäaikaistyötön voidaan lähet­tää palkat­tomaan työhön. Siis työhön, mis­tä ei ker­ry eläkettä.

    No ok. Seu­raa­va ilmais­ten työn­tek­i­jöi­den keru­us­sa on se, että mak­se­taan esim. 2 euron ver­ran työeläkek­er­tymää täy­destä työ­panok­ses­taan esim. 8 tun­nil­ta 4 viikon ajalta.

    Minä vaan ihmette­len, että miten kum­mas­sa täl­laiset työt­tömiä syr­jivät pykälät ovat lain­sään­töi­himme päässeet.

    Kuka ihme ja kum­ma on tuol­laiset eri­ar­vois­ta­vat pykälät päässyt lakei­himme KIRJOITTAMALLA kir­jaa­maa ja esit­tämään edeskun­nalle — siis käytän­nössä kir­jaa­maan ja hyväksyt­tämään lait,
    että pitkäaikaistyöt­tömälle ei tule mak­saa sel­l­aista palkkaa, mis­tä työl­listyvä saisi eläk­er­tymää osalleen.

    Siis tarkoi­tan sitä, että kuka ja ken on tuon lain sanan­mukaises­ti laik­si kir­joit­tanut, että pitkäaikaistyöt­tömien on TE-toimis­ton pain­os­tuk­sen alaisu­udessa suos­tut­ta­va tekemään työtä, mis­tä ei ker­ry eläkettä.

    Monkiko­han työlli­nen on tietoinen siitä, että mitä hänen työn­teon taustal­la piilee mitä tulee veronmaksuunsa.

    Mut­ta sehän tässä on, että suo­ma­laiset ovat iän ja olleet tiedot­to­mia mil­lain­nen rahankeruu hei­dän työn­sä tekemisen perus­teel­la taustalleen on perustettu.

    Mut­ta kun suo­ma­lainen on niin tyh­mä, että ovat jät­täneet eläke­mak­sun­sa nyky­is­ten lot­tope­rulei­den käsiin.

    No jol­lakin voisi olla san­ot­tavaa siihen, että suo­ma­laiset palka­nsaa­jat eivät ole olleet kykeneviä sijoit­ta­maan säästyneitä veroista rahamääriä omil­la avuil­laan — oikeisi­in eläke­fir­moi­hin — sit­ten mis­sä pitävätkään konttoreitaan.

  31. Mitenkään otsikon asi­aan liit­tymät­tä, voisiko arvon blogin­pitäjä selvittää
    a) kun­nan­val­tu­ute­tun omi­naisu­udessa, mik­si tämän­vuo­tiselle Tuskalle ei myön­net­ty erikoislu­paa omien alko­holi­juomien viemisek­si fes­ti­vaalialuelle, kun se aikaisem­min on aina myön­net­ty eikä mitään hait­to­ja ole ollut, sekä
    b) entisen ja tule­van kansane­dus­ta­jan omi­naisu­udessa, mik­si alko­ho­lila­ki tuol­laisen erikois­lu­van yleen­säkään vaatii ja mitä hait­to­ja olisi siitä, että kyseistä pykälää ei lais­sa olisi?

  32. tpyy­lu­o­ma: “Rupe­si just mieti­tyt­tään. Olisiko­han niin että ns. yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto tulee jopa veron­mak­sajillekin kalli­im­mak­si? Näin sik­si että sen lisäk­si että tuo on raskaasti sub­ven­toitua niin yksi­ty­is­lääkärit kir­joit­taa enem­män lähet­teitä julkiseen erikois­sairaan­hoitoon ja enem­män KELA-kor­vat­tavia reseptilääkkeitä.”

    Lisäk­si käytän­nön koke­mus osoit­taa, että yksi­ty­is­lääkäriltä saa helpom­min ja enem­män sairaslo­maa kuin julkiselta tai työter­veyslääkäriltä. Jois­sain yri­tyk­sis­sä ei sik­si hyväksytäkään yksi­ty­is­lääkärin kir­joit­ta­maa sairaslomaa.

  33. Osmo: onko tietoa siitä onko syynä se, että yksi­tyiset lait­ta­vat herkem­min lähet­teitä keskus­sairaalaan vai onko kyse siitä, että jos ihmiset arvel­e­vat että tarvit­se­vat leikkauk­sen, he menevät hake­maan sitä lähetet­tä yksi­tyiseltä, kos­ka eivät halua jonot­taa mon­een ker­taan — ensin lääkäri­in lähetet­tä hake­maan ja sit­ten leikkaukseen.

  34. “Kuin­ka moni Osmon pal­sta­lai­sista on sitä mieltä, että mil­lä tahansa syyl­lä pitkäaikaistyötön voidaan lähet­tää palkat­tomaan työhön. Siis työhön, mis­tä ei ker­ry eläkettä.”

    Täl­laisen duu­nar­in oikeudet ovat samaa luokkaa kuin kiinalaises­sa hikipa­jas­sa töitä tekeväl­lä eli henkilöl­lä ei ole oikeut­ta neu­votel­la palka­s­ta, ei oikeut­ta kieltäy­tyä työstä ilman ran­gais­tus­ta, ei oikeut­ta työe­htosopimuk­sen mukaiseen palkkaan, ei oikeut­ta työter­veyshuoltoon, ei oikeut­ta työ­ta­p­atur­mavaku­u­tuk­seen, ei oikeut­ta eläk­keeseen, ei oikeut­ta vapaaseen jär­jestäy­tymiseen etc.

    Vihrei­den on turha arvostel­la Kiinan työoloja

  35. “Ei yksi­tyi­nen sairaan­hoito mak­sa veron­mak­sa­jalle yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.”

    Val­tio mak­saa näistäkin palveluista . Jos kor­vaus tulee vaku­u­tuk­ses­ta niin vaku­u­tusy­htiö perii kor­vauk­sen Kelasta.

  36. Osmo:
    a) Olisiko kun­tatyön­tek­i­jlöi­den rälssisää­ty oikeudenmukainen?

    Hyvä kysymys!

    Pitäisi myös kysyä, mik­si palkko­ja pitää sopimuk­sil­la korot­taa määräa­join. Jos pitää, pitää samaan neu­vot­telukier­rokseen kytkeä myös kaik­ki muu tulonjako.

    Eikö riitä, että palkat nou­se­vat nor­maalin urake­hi­tyk­sen mukaan. Mik­si esimerkik­si kun­tali­itok­sen jälkeisen Hämeen­lin­nan kaikkien entis­ten kun­nan­jo­hta­jien pitää saa­da palkanko­ro­tus? Miksi?

    Eikö voitaisi lopet­taa palkanko­ro­tuk­set, niin ei tarvitse ihme­tel­lä perus­tur­van, opin­to­tukien ja muiden puolit­tumista näi­den palkanko­ro­tusten takia. 

    Jos halu­aa lisää palkkaa, tekee enem­män töitä, hakee parem­paa duu­nia tai koulut­tau­tuu parem­pi­in tehtävi­in. Eläkeläi­nen ei voi tehdä samoin.

  37. “Joka ker­ta on palvelun laatu rom­ah­tanut. Muu­ta­mas­sa vuodessa sit­ten ollaan saatet­tu saavut­taa läh­es se taso, jol­ta alun­perin lähdet­ti­in, mut­ta oikeasti mitään paran­nus­ta ei ole näkynyt yhdessäkään tapauksessa. ”

    Ei keskit­tämisel­lä vält­tämät­tä halu­ta paran­taa palvelua, useim­miten sitä huonon­netaan, kos­ka palve­lu­ta­so on ollut liian korkea ja kallis.
    Mut­ta palvelu kyl­lä tehos­tuu ja palve­lu­ta­son hajon­ta pienenee.

    Mut­ta useim­miten kyse on tun­teesta, kos­ka palve­lu­ta­soa on har­voin mitat­tu ennen muutosta.

  38. “Nuoret kul­jet­ta­jat eivät halua töi­hin Helsin­gin omis­ta­maan bus­si­fir­maan, kos­ka ainakin nuorten kul­jet­ta­jien työolot ovat yksi­ty­i­sis­sä yhtiöis­sä paremmat.”

    Tähän tuli itse asi­as­sa paran­nus tämän vuo­den alus­sa, kun kun­nalli­nen liiken­nöit­si­jä vai­h­toi työe­htosopimuk­ses­ta toiseen. Kuo­hunta oli het­ken hir­muinen, kos­ka van­hat kul­jet­ta­jat toki menet­tivät etu­lyön­ti­ase­mansa työvuoro­jen valinnassa.
    Eikä uudel­la sys­teemil­lä toim­imi­nen ole kasvukivuit­ta onnis­tunut heti onnis­tunut työ­nan­ta­jan vuorosuunnittelijoiltakaan. 

    Kun­tatyö­nan­ta­ju­us ei siis ole huono­jen tai hyvien olo­jen automaat­ti — nou­datet­ta­va työe­htosopimus ja tietenkin esimi­es­taidot ratkaisevat.

  39. “Jas­ka kir­joit­ti 24.4.2011 kel­lo 1:22”

    Jas­ka puhui ilmeis­es­ti koke­muk­ses­ta, kuten minäkin.

    Nimit­täin ainakin työ- ja elinkeino­toimis­tot palkkaa­vat niin paljon työn­tek­i­jöit palkkat­uel­la, että mikäli mielit luo­da uran alal­la, sin­un tulee ilmoit­tau­tua työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si ja jonkun ajan kulut­tua ilmoit­taa halukku­utte­si tuet­tuun työhän ed. mainit­tui­hin toimis­toi­hin. Käytän­nössä on mah­do­ta saa­da ensim­mäistä työkoke­mus alal­ta muul­la tavoin (ihan vaan tiedoksi). 

    Toimis­toil­la on tähän käytän­töön inten­si­iv­inä se, että palkkat­uelle työl­lis­te­tyt eivät vie toimis­toille tarkoite­tu­ista toim­inta­menoista rahaa, vaan ne tulee toiselta momen­til­ta. Ja aina­han töis­sä lisäkäsiä tarvitaan.

    Eri­tyisen härskik­si toimin­nan tekee se, että tämän prässin käyneistä työl­listyy pysyvästi tukipaikkaan, mut­ta julkisen sek­torin koke­muk­ses­ta ei ole paljon iloa yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Käytän­tö on kestänyt kauan ja on todel­la laa­jamit­taista, ulottuen poh­jal­ta min­is­ter­iön korkeimpi­in virkamiehi­in; on vaikeaa löytää virkami­estä joka ei olisi aloit­tanut uraansa työl­listämis­mo­nen­til­la. Tämä tietenkin vaikeut­taa asian avoin­ta ruo­timista, kos­ka kaik­ki ovat sekaan­tuneet siihen.

    Hölmökin ymmärtää, että käytän­nöl­lä on muu­ta työn­hak­i­joi­ta syr­jäyt­tävä (syr­jivä) vaiku­tus. Käytän­töä ylläpitää se, että samat työvoimavi­ra­nomaiset, jot­ka tekevät tukipäätök­set ovat samal­la sekä käytän­nöstä hyö­tyviä osa­puo­lia että valvo­jia vira­nomaisia. Tiedän esimerkik­si tapauk­sen, jos­sa myön­tävät vira­nomaiset palkka­si­vat työ­paikalleen vuodes­ta toiseen tuk­i­työl­lis­te­tyn hiero­jan, jos­ta henkilökun­nan ei tarvin­nut mak­saa kuin muu­ta­man euron per ker­ta. Lop­pu­jen lopuk­si palvelua pidet­ti­in itses­tään selvänä saavutet­tuna etuna.

    Kun lukee tarkasti lain julk­i­sista työvoima­palvelu­iden, on tulkit­tavis­sa, että kokon­aisu­u­den huomioiden, toim­inta on lain vastaista.

  40. Lisäys:
    Kir­joituk­seni tietenkin kuvaili vain vääristyneitä käytän­töjä eikä tietenkään pyri ole­maan peri­aat­teelli­nen argu­ment­ti julk­ista työl­listämistä vastaan.

    Kun­tasek­to­ril­la tuk­i­työl­listämi­nen on laa­jamit­taisem­paa kuin val­ti­ol­la. En ole näh­nyt toim­intaa sisältä päin mut­ta pidän oletet­ta­vana, että vääristymiä löy­tyy sieltä.

  41. Lep­pois­tamisen kannal­ta kun­ta on työ­nan­ta­jana yksi­ty­istä parem­pi. Lomia on vähä väliä, työpäivä ainakin kont­tori­hom­mis­sa lyhyt ja Hul­lu­jen päivien aikoi­hin sat­tuu osumaan ties kos­ka kivikaudel­la neu­votel­tu ulkoilupäivä. 

    Onnel­lisu­u­den kannal­ta var­ma työ­suhde on tutkimusten mukaan eri­tyisen tärkeä. Tosin kun­nan hom­mis­sa var­ma työ­suhde kos­kee vain tiet­tyjä hom­mia ja niitäkin vain sil­loin, kun pääsee pätkä­työkurimuk­ses­ta. Ihan kuka vain ei pääse rälssi­in, mut­ta on niitä pääs­seitäkin kym­meniä pros­ent­te­ja työvoimasta.

    Kun­nan leipä on siis pitkä ja makea, mut­ta onko se kapea, kuten tavataan väit­tää? Esimerkik­si opet­ta­jil­la on kuulem­ma ihan surkea ansio. Äkkiä kun tilas­toista tsekkaa, äidinkie­len lehtorin kuukausi­palk­ka ei ihan yllä edes neljään ton­ni­in. No, onnek­si työai­ka sen­tään on lyhyt. Sairaan­hoita­jan palk­ka on jos­sain 2 500 euron kieppeil­lä, ter­veyskeskus­lääkärin kaksin–kolminkertainen. Kos­ka naisen euro on 80 sent­tiä, palkanko­ro­tu­s­paineet ovat luon­nol­lis­es­ti kovat näil­lä nais­val­taisil­la mata­la­palk­ka-aloil­la. Kysykää vaik­ka Kataiselta.

    Mik­sei kaikille kek­sitä kun­nan hommia?

  42. Evert the NeveRest:

    Pitäisi myös kysyä, mik­si palkko­ja pitää sopimuk­sil­la korot­taa määräajoin.

    Onko­han tääkin nyt sarkas­mia? Noh menen halpaan…

    Palkko­ja pitää korot­taa, kos­ka jen­gin tuot­tavu­us eurois­sa mitat­tuna nousee. (Reaa­li­nen tuot­tavu­us ei nouse vält­tämät­tä, mut­ta jos euron arvo las­kee, niin eurois­sa mak­set­tavaa palkkaa pitää korot­taa, että se vas­taa reaal­ista tuottavuutta.)

  43. Kaiketi kyse on ennen kaikkea siitä, mitä ulkois­te­taan ja miten hyvin kil­pailu toimii ulkois­tamisen jäl­keen. Suun­ta Suomes­sa ei vält­tämät­tä ole hyvä.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huolto toimii, on peruster­vey­den­huolto yleen­sä yksi­ty­istä ja sairaalata­soinen hoito jonkin­lainen hybri­di. Varoit­tavia esimerkke­jä, miten asi­aa ei saa hoitaa, on Suomen lisäk­si mm. USA ja Englanti.

    Nythän PARAS-han­kkeessa ter­veyskeskusjär­jestelmää ollaan aja­mas­sa käytän­nössä alas, kos­ka yksikköjä suuren­netaan vähän brit­tiläisen mallin mukaises­ti. Se tarkoit­taa jär­jestelmän rom­ah­dus­ta muu­tamien vuosien päästä. Oikea suun­ta­han on taa­ta peruster­vey­den­huol­los­sa kil­pailu. En usko DDR:stä kopi­oidun ter­veyskeskusjär­jestelmän tulevaisuuteen.

    Sairaalaverkko on hyvin moni­por­tainen Suomes­sa. Teo­ri­as­sa­han tänne riit­täisi yksi sairaala johonkin Tam­pere — Jyväskylä akselille. Käytän­nössä niin suuri keskit­tämi­nen ei ole järkevää. Onko kuitenkaan tarvet­ta pitää yliopis­to­sairaalata­soisia yksikköjä muual­la kuin Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulussa? 

    Sen sijaan alue­sairaaloille on kysyn­tää, kun ter­veuskeskusverkko tul­laan nyt pääte­tysti hävit­tämään. Joten niihin kan­nat­taa sat­sa­ta lähitulevaisuudessa.

  44. Toinen nyrkkisään­tö on, että jos ulkois­t­a­mi­nen tapah­tuu 1:1 peri­aat­teel­la ei vain haalar­in väri vai­h­tuu niin kulut nou­se­vat ostokuluilla.
    Jos tulee säästöä niin joht­a­mi­nen on ollut kelvo­ton­ta ja halvem­paa olisi ollut vai­h­taa johtoa.

    Kun­tien yksi ongel­ma on, etteivät ne osaa kil­pailut­taa eivätkä hal­litse sapimustoimintaa.
    Ongel­maa on kier­ret­ty käyt­tämäl­lä kon­sult­te­ja, jot­ka taas eivät tunne kil­pailutet­tavaa alaa ja/tai kun­nan toimintaa.
    Lisäk­si kon­sul­tit saavt rahaa kahdes­ta lähteestä:Kunnalta ja joltain toimit­ta­jal­ta, jon­ka palvelui­hin tar­jous­pyyn­tö sovitetaan

  45. Ainakin mei­dän alueel­la Ruskea­suol­la kun­nan päiväkodeis­sa henkilökun­ta vai­h­tuu jatku­vasti ja yksi­ty­i­sis­sä ja ostopalvelupäiväkodeis­sa henkilökun­ta pysyy. Päivähoi­dos­sa henkilökun­nan pysyvyys on myös tärkeää, eri­tyis­es­ti pienimmille.

  46. http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71028-wikileaks-usan-politiikka-suomessa-halonen-saa-runtua-ja-hallitus-kiitosta

    Tuol­la mainit­ti­in kom­menteis­sa että IMF on pyytänyt Suomea yksi­ty­istämään erikois­sairaan­hoidon. Yritin etsiä lähdet­tä, ja tör­mäsin doku­ment­ti­in jos­sa tode­taan että Suomen ter­vey­den­huol­lon menot ovat alle EU:n keskiar­von. USA kri­ti­soi myös halpo­ja rin­nakkaislääkkeitä suo­si­vaa lakia. 

    Lääkepaten­tit ovat yksi maail­man suurim­mista vit­sauk­sista. Har­mi kun Vihreät ovat olleet turhan hil­jaa tuostakin, toiv­ot­tavasti suut ja silmät aukea­vat nyt oppo­si­tios­sa. http://www.vihrealanka.fi/node/260

    En todel­lakaan halua kuul­la että homoli­itot ja turk­istarhaus ovat nyt maail­man tärkeim­mät asi­at samal­la kun Suomea vede­tään velka­vankeu­teen ja suuryri­tys­ten talutusnuoraan.

  47. juge: “Ei yksi­tyi­nen sairaan­hoito mak­sa veron­mak­sa­jalle yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.”
    — niin ettäkö yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­täjät eivät ole veronmaksajia?

    juge: “Sen sijaan voisi ihan itse vali­ta mitä ottaa ja mis­tä mak­saa. Jos sil­loin sit­ten vaikka­pa ump­isuolen pois­to mak­saisi vaikka­pa 4x mitä nyt niin mitäs sitten .
    — ump­pareista en tiedä, mut­ta ohi­tusleikkaus keskus­sairaalas­sa mak­saa poti­laalle noin 300 euroa, yksi­tyisel­lä puolel­la niitä ei enää juurikaan tehdä, mut­ta hin­ta lie­nee luokkaa 8000 euroa. Siis enem­män kuin 4x.

  48. TomiA: “Lep­pois­tamisen kannal­ta kun­ta on työ­nan­ta­jana yksi­ty­istä parem­pi. Lomia on vähä väliä, työpäivä ainakin kont­tori­hom­mis­sa lyhyt ja Hul­lu­jen päivien aikoi­hin sat­tuu osumaan ties kos­ka kivikaudel­la neu­votel­tu ulkoilupäivä. (jne.)”

    Mis­sähän kun­nas­sa olet töis­sä, kun on niin hyvät edut?
    Meil­lä sai just vakipaikan mais­ter­is­mies 15 vuo­den työ­suhtei­den jälkeen.

  49. Itse luulen, että jokin sekoi­tus julkisen ja yksi­tyisen sek­torin palvelun­tuotan­nos­ta on var­maan toimivin jär­jestelmä. Näin aina voidaan tur­vau­tua julkiseen palvelun­tuot­ta­jaan, jos jostain syys­tä yksi­tyi­nen on kalli­impi kuin julki­nen palvelu tai yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ei halut­tua palvelua saa. Myöskään yksi­ty­istämisel­lä ei saisi vääristää markki­noi­ta siten, että jotkut tule­vat monop­o­liase­maan tai saa­vat epäreilun edun. Esim. koko kun­nan jäte­huol­lon anta­mi­nen yhdelle yri­tyk­selle olisi mielestäni kyseenalaista.
    Julkisel­la puolel­la on ongelmia, mut­ta niin on yksi­tyisel­läkin puolel­la. On ongel­mallista, että yksi­ty­is­lääkäril­lä sin­ut määrätään kalli­isi­in ja turhi­inkin tutkimuk­si­in. Tai että yksi­tyiset klinikat “vaku­ut­ta­vat itsen­sä” hoitovirhei­den var­al­ta sil­lä, että kyl­lä julki­nen sek­tori kor­jaa jäl­jet jos mokataan.
    Julkisel­la puolel­la on välil­lä käsit­tämätön­tä byrokratiaa.
    Ainakin ter­veyskeskus­päivystyk­sessä voisi kokeil­la yksi­ty­istä sek­to­ria julkisen palvelun tar­joa­jana. Helsin­gin päivystyk­set ovat ker­takaikkisen kam­mot­tavia, menen yksi­tyiselle, jos vain voin valita.

  50. Nimim.PenaK

    “Jos yksi­ty­is­lääkäri kir­joit­taa lähet­teen keskus­sairaalaan, veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan tämän. Yksi­tyis­sek­torin osu­us HYKS:n lähet­teistä ylit­tää roimasti poti­laiden väestöosuuden.
    Yksi­tyis­sek­torik­si kat­so­taan täl­löin myös työter­veyslääkärit, joista val­tio muu­tan mak­saa 63 %.”

    Kan­nat­taisi kokeil­la ehdotet­tua mallia, jos­sa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus tulisi yhdestä tuutista. Siinä olisi mah­dol­lista ohja­ta parem­min yksi­tyisen, työter­veyshuol­lon ja kun­nal­lisen hoidon välistä toim­intaa ja lähetekäytän­töjä. Ja onko tarpeen tukea yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa verovaroil­la siinä määrin kuin nykyään tehdään? Joka tapauk­ses­sa sekä yksi­tyi­nen että työter­veyshuolto ovat väestön kannal­ta hyvin eroar­vois­tavaa toim­intaa. Ensim­mäistä on tar­jol­la lähin­nä asu­tuskeskuk­sis­sa ja toinen on suun­nat­tu vain työikäiselle väestölle.

  51. UUSIKSI

    Sairaan­hoita­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mut­ta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vah­times­tarin ja koulu­un koulu­avus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan. 

    Ei noi­hinkaan hom­mi­in voi ihan ketä tahansa palkata. Muis­tan oma­l­ta työu­ral­tani erään työl­lis­te­tyn vah­times­tarin, jol­la oli “negati­ivi­nen tuot­tavu­us”. Onnis­tui mm. hukkaa­maan pos­tit, kun ei hot­sit­tanut jakaa niitä työhuoneisi­in. Tut­tu eri­ty­is­las­ten­tarhanopet­ta­ja taas sanoi, että välil­lä avus­ta­jik­si palkataan pystymet­sästä tyyppe­jä, joista on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Lapset nimit­täin kyl­lä huo­maa­vat, jos joku aikui­sista ei ole hom­mas­sa täysil­lä mukana (ko. ryh­mässä on juuri nyt eri­no­maisen hyvin työn­sä hoita­va avus­ta­ja) ja käytös on sit­ten sen mukaista.

    Eli siis, peri­aat­teessa hyvä ja kan­natet­ta­va idea palkata vajaakun­toisia, vaikkei ihan kan­nat­taisi, mut­ta ei silti ihan ketä hyvän­sä voi palkata avus­tavi­in tehtävi­in. Siinä käy äkkiä niin, että ne, joiden työtä avus­ta­jan piti helpot­taa, saa­vatkin yhden paimen­net­ta­van lisää.

    Jos halu­aisi olla nokkela, voisi tietenkin ehdot­taa vajaakun­tois­t­en palkkaamista kansane­dus­ta­jien avustajiksi. 😉

  52. Hoito­taku­un yhtey­dessä määritelti­in myös yht­enäiset hoidon kri­teer­it, joiden perus­teel­la varsin mon­et sairaudet/vaivat voidaan pisteyt­tää, ja vain tietyl­lä pis­temääräl­lä erikois­lääkärin kon­sul­taa­tio on tarpeen. Jos näitä nou­date­taan on ihan sama tuleekop lähete yksi­tyiseltä vai julkiselta. Käytän­nössä yksi­tyiset yleis­lääkärit ohjaa­vat herkem­min erikois­lääkärille kuin ter­veyskeskus­lääkärit. Suuri osa näistä kon­sul­taa­tioista tapah­tuu yksi­ty­is­puolel­la. Aika mon­et taita­vat myös hakea yksi­ty­is­puolelta lähet­teen käy­den jo valmi­ik­si erikois­lääkärille, jon­ka pitäisi kyl­lä tun­tea yht­enäiset hoidon kriteerit. 

    Ter­veyspalveluis­sa pitäisi osa­ta mita­ta ter­veyshyö­tyä ja mak­saa osa tulosta siitä. Suomen kan­nat­taisi ottaa oppia Briteistä, jos­sa NHS on uud­is­tanut ter­vey­den­huol­lon 10 vuodessa. Pain­opis­tet­tä on siir­ret­ty yleis­lääkäreille, palkkios­ta osa tulee seu­rat­tavien indikaat­tor­ei­den perus­teel­la (hoidon taso) kehi­tystyötä tehdään jatkuvasti.

    Käyt­täjien, veron­mak­sajien ja kun­nan kannal­ta oleel­lista on että ter­veyspalve­lut oli­si­vat tas­a­puolis­es­ti kaikkien saatavil­la, laatu ja tuotet­tu ter­veyshyö­ty olisi hyvää ja hin­ta olisi sopi­va. Jos joku yksi­tyi­nen pystyy näil­lä krti­teereil­lä tuot­ta­maan voit­toa ei sitä kan­nat­tane kade­htia. Tuo Ter­veystalonkin pahek­sut­tu brit­tiomis­ta­ja on tain­nut tois­taisek­si lähin­nä investoi­da fir­maan kohtu­ullisen paljon.

  53. Heitit mon­ta kysymys­tä yhteen, enkä vas­ta kuin yhteen jon­ka yritän löytää ajattelustasti. 

    Näin sik­si, että nyt 80-vuo­tias lähi-ihmiseni joka on tehnyt koko elämänu­ransa lääkärinä sekä yksi­tyisel­lä että kun­nal­lisel­la puolel­la (60-luvul­ta läh­tien) ker­toi äänestäneen­sä sin­ua, kos­ka hän seu­raa ajat­telu­asi ja oli kuun­nel­lut joil­lakin Lääkäripäivil­lä esi­tys­täsi siitä kuin­ka ter­vey­de­huolto kan­nat­taisi jär­jestää Suomessa. 

    Hän ei kuitenkaan tarkalleen muis­tanut mil­loin olet tuon puheen pitänyt, mut­ta että se sisäl­si oleel­lisia kysymyk­siä siitä miten lääkäri voi toteut­taa ammat­tieet­tis­es­ti hyvää työtä. 

    Tosin, tässä on lääkärisukupol­vet vai­h­tuneet (en ole itse lääkäri) ja tuo ammatieet­tisyys on myös vai­h­tunut joil­lakin silkak­si bis­nek­sen­teok­si. Tämä lisäk­si maa­hamme on tul­lut toi­sista val­tioista silkkaa bisnestä teke­viä, hyvin eri­ta­soisel­la koulu­tuk­sel­la ammat­ti­aan har­joit­tavia eri­alo­jen lääkäre­itä (mm ham­maslääkäre­itä), jot­ka sekoit­ta­vat tätä pakkaa, ja valitet­tavasti myös poti­laan vahingoksi.

    Kysynkin: miten sin­un mielestäsi voidaan valvoa yksi­ty­istä­toim­intaa siten, että ensisi­jais­es­ti poti­laan etu säi­lyy? Ja miten nämä kak­si: sekä kun­nalli­nen perus­palvelu että yksi­tyi­nen palve­lu­tuotan­to voivat säi­lyt­tää samanaikaises­ti ammat­tieet­tisen tason ja poti­laan oikeu­den saa­da asian­mukaista hoitoa?

  54. Kun­ta­palvelu­jen suurin ongel­ma on, että varsinkin suurem­mis­sa kun­nis­sa, organ­isaa­tioil­la ei ole johtoa. Johta­jat mieltävät tehtäväk­seen jonkin­laisen poli­it­tis­lu­on­teisen organ­isaa­tio­rallin ylläpitämisen sen sijas­ta, että pyrk­i­sivät tekemään organ­isaa­tiois­taan tehokkai­ta. Erikoisia toim­i­tusjo­hta­jia: kun­ni­ate­htävä ajaa oma organ­isaa­tio kuralle, jot­ta voidaan ulkois­taa. 2000-luvun oikeistotaistolaisuutta.

  55. Raimo K ” ump­pareista en tiedä, mut­ta ohi­tusleikkaus keskus­sairaalas­sa mak­saa poti­laalle noin 300 euroa, yksi­tyisel­lä puolel­la niitä ei enää juurikaan tehdä, mut­ta hin­ta lie­nee luokkaa 8000 euroa. Siis enem­män kuin 4x.”

    Kyl­lä tuo leikkaus keskus­sairaalas­sa mak­saa helkkarin paljon enem­män kuin 300 euroa. Paljonko­han palka­s­tani joka kuukausi mak­se­taankaan tuo­ta sairaan­hoidon mak­sua ja paljonko­han työ­nan­ta­jakin kyseisiä mak­su­ja makselee?

    Kai tiesit, että tuo 300 euroa ei ole ohi­tusleikkauk­sen omakustannehinta?

  56. “Tuo Ter­veystalonkin pahek­sut­tu brit­tiomis­ta­ja on tain­nut tois­taisek­si lähin­nä investoi­da fir­maan kohtu­ullisen paljon.”

    Jep, kuten kil­pail­i­joiden poisostamiseen, seini­in hyvil­lä liike­paikoil­la ja julkisen sek­torin pyöröovi­in. Jälkim­mäistä seu­raamme suurel­la mielenkiinnolla.

  57. Nykyi­nen julk­sisen val­lan henkilöstöpoli­ti­ik­ka periy­tyy tsaarin Venäjältä eikä sil­loin mitään kolmikan­taa tunnettu,

    Julki­nen sek­tori on halun­nut säi­lyt­tää autoritäärisen ja tarkkoi­hin sään­töi­hin perus­tu­van johtamistavan.
    Olen ollut purkamssa näitä julk­sien sek­torin toim­inta­malle­ja ja suurim­mat esteet purkamiselle ovat olleet Eduskun­nan , hal­li­tuk­sen ja min­is­ter­iöi­den säätämät lait, ase­tuk­set ja määräyk­set, ei siis mikään kolmikanta.

    Virkamies­lain­säädän­tö syn­tyy juuri Eduskun­nan tah­don mukaan eikä virekemiehelle halu­ta myön­tää työ­sopimusuhteiseen ver­rat­tavia oikeuksia.

    Samoin yksi­tyisko­htaiseen menobud­je­toin­ti­in perus­tu­va taloushallinto estää liike­taloudel­lisen ajat­telun hallinnos­ta ja johtaa jär­jet­tömi­in päätöksiiin.

    Työ­suhde­tur­van vasti­neek­si ainakin suori­tuste­htävis­sä mak­se­taan huonoa palkkaa eli pitkä ja kapea leipä on edellen voimassa

  58. TL:

    Lääkepaten­tit ovat yksi maail­man suurim­mista vitsauksista.

    Joku lääkepatent­tien vas­tus­ta­jista voisi joskus ker­toa miten ihmeessä lääkkei­den kehi­tys jatkos­sa hoidet­taisi­in ilman lääke­fir­mo­jen panos­ta. Nimit­täin siihen väli­in, kun joku labratakki­nen pelle­pelo­ton löytää lupaa­van lääke­molekyylin ja lääke on lop­ul­ta apteekin hyl­lyl­lä, mah­tuu jokusen mon­ta vaihetta.

    Pent­ti Kangasharju:

    Joka tapauk­ses­sa sekä yksi­tyi­nen että työter­veyshuolto ovat väestön kannal­ta hyvin eroar­vois­tavaa toim­intaa. Ensim­mäistä on tar­jol­la lähin­nä asu­tuskeskuk­sis­sa ja toinen on suun­nat­tu vain työikäiselle väestölle. 

    Olisiko eril­lisen työter­veyshuol­lon lopet­tamises­sa vält­tämät­tä mitään järkeä? Sehän pahim­mil­laan siirtäisi eri­ar­vois­tu­misen vain työn­tek­i­jöi­den välille eli “kor­vat­tavis­sa ole­vat resurssit” saisi­vat tyy­tyä julkiseen ter­vey­den­huoltoon avainase­mas­sa ole­vien huip­pu­osaa­jien päästessä jopa nyky­istä korkeata­soisem­paan hoitoon.

    On nimit­täin aika var­ma, että työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan avain­osaa­jille kun­nol­lisen ter­veysvaku­u­tuk­sen taatak­sen hei­dän nopean ja välit­tömän hoidon, kuin riskeer­aa­vat pro­jek­tien eten­e­misen “arvauskeskusten” varaan. Tietysti voi aina unel­moi­da siitä, että julkisen puolen ter­vey­den­hoito suju­voitet­taisi­in sidet­tävälle tasolle, mut­ta en oikein usko, että siihen löy­ty­isi kykyjä saati rahoi­tus­ta (nykyään­hän taht­inäyt­tää ole­van: min. 6kk “ota buranaa ja tule kuukau­den kulut­tua uud­estaan” -> lähete tutkimuk­si­in -> 6kk odotus -> lähete erikois­sairaan­hoitoon -> 6kk odotus -> lähete uusi­in tutkimuk­si­in -> 6kk odotus -> “ei tälle enää voi tehdä mitään” -> sairaseläke­hake­mus vetämään).

  59. Olen nyt viikon van­ha vihreä. Yritän koko ajan sisäistää sitä, mitä mieltä min­un mis­täkin asi­as­ta pitäisi olla. 😉

    Ostopalvelu nyt sinän­sä ei ymmärtääk­seni voi olla kovin vasem­mis­to­laista toim­intaa, sil­lä duunare­i­ta kaiketi siel­lä palvelu­fir­mas­sakin on töissä. 

    Vaikein­ta tässä ulkois­tusasi­as­sa lie­nee hin­ta/laatu-suh­teen mit­taami­nen. Miten se käytän­nössä tehdään? En tiedä.

    Ja eikö niitä ostopalvelu­ja ja ulkois­tuk­si­akin pidä koko ajan hallinnoi­da ja tiliöidä ja seu­ra­ta ja audi­toi­da ja kil­pailu­tut­taa uud­estaan? Rahaa siihen menee.

    Siinä mielessä palvelusetelit, joil­la voi han­kkia palvelu­ja val­it­se­mal­taan palvelun­tuot­ta­jal­ta, on ehkä kus­tan­nuste­hokkain ja “vihrein” vai­h­toe­hto. Jonotkin lyhenevät, elleivät jopa häviä kokonaan.

  60. Joku lääkepatent­tien vas­tus­ta­jista voisi joskus ker­toa miten ihmeessä lääkkei­den kehi­tys jatkos­sa hoidet­taisi­in ilman lääke­fir­mo­jen panos­ta.

    Tämä on paraaties­imerk­ki siitä, mitä toisaal­la esitin “oikeis­to­laisen” käsit­teen eksten­sios­ta, ja kuin­ka nim­imerk­ki kse:kin puo­lusti “oikeis­to­laisu­ut­ta”. Kauaa ei tarvin­nut odot­taa, että verik­ourapolo­ge­tia tuli esiin.

  61. “Min­ua on arve­lut­tanut ulkois­tami­sis­sa lähin­nä se jos lak­isääteiset rahavir­rat pää­tyvätkin ulko­mais­ten suurten ketju­jen hal­tu­un. Esim. Ter­veystalon omis­taa Brit­tiläi­nen Bridge­point. Kun kas­vaa riit­tävän suurek­si, voi pian tehdä liian halpo­ja tar­jouk­sia ja tap­paa kil­pailun. Olen kokenut tuon itse mon­esti julkisen sek­torin tarjouskilpailuissa.#

    Tässä keskustelus­sa on uno­htunut asian ydin. Se on medikalisaa­tio. Ter­vey­den huol­losta ja ihmisiän keinotekois­es­ta piden­tämis­es­tä on tehty lääkete­htaiden ja nyt myös ter­veys-/sairaan­hoitopalvelu­ja tuot­tavien globaalien yri­tys­ten bisnestä. Tästä seu­raa hyvin mon­ta kiel­teistä yhteiskun­nal­lista asi­aa, suurim­pana kestävyys­va­je. Hoidet­takoon ter­vey­den­huolto julk­isten tai yksi­ty­is­ten organ­isaa­tioiden toimes­ta, niin sen pitäisi keskit­tyä lap­si­in, nuori­in ja työikäiseen väestöön. Mei­dän eläkeläis­ten jäl­jel­lä ole­vaa elinikää on aivan turha pitkit­tää kalli­il­la yhteiskun­nan mak­samil­la hoidoil­la. Itsel­leni riit­tää tehokas kivunlievitys.

  62. Miro Rei­jo­nen: “Osmo, vastikään julka­isti­in tutkimus jon­ka tarkasti luke­mal­la huo­maat, että van­huk­set voivat omas­ta mielestään parem­min yksi­ty­i­sis­sä palve­lu­talois­sa. Jopa 50% paremmin.”

    Ei kai se kenellekään ole uuti­nen, että huonokun­toisim­mat ovat julkisen sek­torin palveluissa.

  63. juge: “Kai tiesit, että tuo 300 euroa ei ole ohi­tusleikkauk­sen omakustannehinta?”

    Toki. Mut­ta väi­tit, että mak­samal­la 4x enem­män voit ostaa palvelun yksi­tyiseltä. Ehkä Intiassa.

  64. “Joku lääkepatent­tien vas­tus­ta­jista voisi joskus ker­toa miten ihmeessä lääkkei­den kehi­tys jatkos­sa hoidet­taisi­in ilman lääke­fir­mo­jen panosta.”

    Eivät lääkete­htaat ole edes keskit­tyneet kehit­tämään niitä lääkkeitä, jot­ka aut­taisi­vat suuria ihmisjoukkoa .
    Lääkete­htaat ovat keskit­tyneet lähin­nä hyvin mak­savien ihmis­ten ongelmi­in eli ikuisen nuoru­u­den, olkonäön paran­tamisen ym höm­pän kehittelyyn

  65. Väite, että lääkete­htaat kehit­televät vain tehokaam­paa Via­graa ja kauneuslääkkeitä on ihan täyt­tä pro­pa­gan­daa. Tuos­ta voi tseka­ta vaikka­pa GSK:n tuotekehityksen
    http://www.gsk.com/investors/product_pipeline/docs/gsk-pipeline-2011.pdf

    Kuka muuten sanoo, että saman sairau­den hoito mak­saa julkisel­la sek­to­ril­la todel­lisil­ta kuluil­taan vähem­män kuin yksi­tyisel­lä? En ole näh­nyt yhtään tutkimus­ta, joka vahvis­taisi tämän.
    Samoil­la ehdoil­la toimies­sa tämä olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun sosial­isti­nen tuotan­to­ta­pa voit­taa markkinatalouden…
    “Mus­ta tun­tuu” ei riitä perusteeksi..

  66. Ter­vey­den­huol­los­sa palvelusetelien ongel­ma on ehkä se että ihmiset eivät osaa arvioi­da palvelun lääketi­eteel­listä laa­tus. Ts. tyy­tyväisyys­mit­tauk­sis­sa yms pär­jää se jon­ka palvelun saatavu­us on paras, ei se jon­ka tar­joa­ma hoito on laadukkain­ta. Tämä tulee hyvin esille työter­veyshuol­losta ja ter­veyskeskuk­sista puhut­taes­sa. Tuos­sa ylläkin “kse” puhuu arvauskeskuk­sista, ja sen jäl­keen kir­joit­taa että työ­nan­ta­jien kannal­ta työter­veyshuol­lon keskeinen valt­ti on nopea hoitoon­pääsy. Juuri näin onkin. Ter­veyskeskusten ja työter­veyshuol­lon hoidon tasoa ei ole verrattu

  67. Oma koke­muk­seni tulee las­ten­suo­jelu­un puolelta, mis­sä olen työsken­nel­lyt koh­ta kak­sikym­men­tä vuotta.

    Mieip­i­teeni on tietenkin sup­pea ja varsin omako­htainen. Pidän kuitenkin tärkeänä sen esille tuomista, sil­lä yksi­ty­istämistä vas­tute­taan niin paljon.

    Mielestäni las­ten hoito on aivan eri vuosikym­me­nil­lä ver­rat­taes­sa yksi­ty­istä ja julk­ista. Tääl­lä yksi­tyisel­lä poruk­ka on paljon motivoituneem­paa ja tavoite­hakuisem­paa kuin kun­nan omas­sa laitok­ses­sa. Lapset voivat hyvin (vaik­ka tun­tuukin, että kun­ta sijoit­taa vain ne kaikkein hankalimmat).

    Syy on mielestäni selkeä. Tääl­lä saa hyvästä työstä hyvän palaut­teen ja ihmiset saa­vat kehit­tää osaamis­taan. Huonol­la asen­teel­la ole­vat joutu­vat pihalle. Ajatel­laan oikeasti sitä lapsen parasta.

    Kun­nal­la työsken­nel­lessäni tun­tui kun aina olisi kivirekeä vetänyt. Organ­isaa­tio oli kyl­lä tur­valli­nen, mut­ta tekemisen tun­tu puuttui.

    Palve­lut ovat kuitenkin saman hin­taisia ja niitä velvoit­taa sama laki. Oli jatkos­sa tuot­ta­ja kumpi tahansa, niin kyl­lä tavoit­teel­lisu­u­teen ja mata­lan organ­isaa­tion johtoon kan­nat­taa panos­taa kun­nas­sakin. Mielestäni viras­takin pitäisi antaa potkut jos hom­mat kaatu­vat aina tois­t­en niskaan.

  68. “Tuos­ta voi tseka­ta vaikka­pa GSK:n tuotekehityksen”

    Komea lista, mut­ta ei ker­ro mitään ‚mil­lä pain­ol­la mitäkin lääket­tä kehitellään.
    Ja useim­mat ovat suun­nat­tu pitkään elävien varakkaiden län­si­mais­ten ihmis­ten ter­vy­den hoitoon.
    Ja useim­mat listal­la ole­vat tau­dit ovat harv­inaisia, joten kohderyh­mätkin ovat pieniä.

    Noin ihmiskun­nan hyv­in­voin­nin näkökul­mas­ta pain­o­tuk­set ovat vääriä.

  69. Min­er­va:

    Tuos­sa ylläkin “kse” puhuu arvauskeskuk­sista, ja sen jäl­keen kir­joit­taa että työ­nan­ta­jien kannal­ta työter­veyshuol­lon keskeinen valt­ti on nopea hoitoon­pääsy. Juuri näin onkin. Ter­veyskeskusten ja työter­veyshuol­lon hoidon tasoa ei ole verrattu 

    Eivätkö hoidon saatavu­us ja oikea-aikaisu­us ole aika oleel­lisia tek­i­jöitä hoidon tasoa arvioitaes­sa? Nimit­täin aika moni sairaus, joka on “paranisi itses­täänkin” ‑tasoa vakavampi, tup­paa pahen­e­maan ja kroon­is­tu­maan hoidon viivästyessä. Sik­sipä on aika jär­jetön­tä takastel­la pelkän hoito­ta­pah­tu­man laat­ua koko pros­essin sijasta.

    Itseäni muuten kum­mas­tut­taa se, että mik­si hoito­taku­un 6 kk:sta on yleen­sä tul­lut myös min­im­i­jono­tu­sai­ka — eikö mon­en taudin ja muun vaivan suh­teen olisi helpom­pi hoitaa hom­ma mah­dol­lisim­man pian? Kyse tait­taa olla julkiselle sek­to­rille tyyp­il­lis­es­tä osaop­ti­moin­nista — sairaala saa aina rahansa oper­aa­tios­ta teki se sen mil­loin tahansa ja odotusa­jan kus­tan­nuk­set mak­saa aina se kuu­luisa joku muu.

    Joku aika sit­ten eläke­vaku­u­tus­laitok­set (-ko?) julka­isi­vat tutkimuk­sen, jon­ka mukaan vuosit­tain joku luokkaa tuhat-pari tuhat­ta suo­ma­laista joutuu ennenaikaiselle sairaeläk­keelle tuki- ja liikun­taelin­ten sairauk­sien vuok­si, kos­ka hoito julkisel­la sek­to­ril­la viivästyy jono­tuk­sen vuok­si. Onko meil­lä ihan oikeasti varaa tähän?

  70. Yksi vähälle keskustelulle jäänyt val­in­ta­pe­ruste oste­tu­ille ja itse tuote­tu­ille palveluille on se mil­laisia palvelui­ta asi­akkaille halu­taan tarjota.

    Jos halu­taan perus­tur­val­lista asi­akkaiden ruti­ini­no­maiseen palvelu­un keskit­tyvää jär­jestelmää, palve­lut kan­nat­taa ehkä toteut­taa itse. Jos palvelu ei kär­si (asi­akkaiden kannal­ta) kulu­jen jatku­vas­ta opti­moin­nista, ja alan parem­min hal­lit­se­vat tahot osaa­vat toteut­taa palvelun omaa organ­isaaa­tio­ta parem­min tai tehokkaam­min, osto kau­pal­lisil­ta markki­noil­ta voi olla paras ratkaisu.

    Molem­mis­sa malleis­sa on puolen­sa, ja välimuo­to­jakin voidaan viritel­lä. Ostop­uolelle voi kehitel­lä sopivia palvelun “lep­poisu­ut­ta” ja asi­akastyy­tyväisyyt­tä mit­taavia mittare­i­ta. Itse tuote­tu­ille palveluille voi viritel­lä sopi­vaa kil­pailua ja tehokku­us­vaa­timuk­sia. Osto- ja itse tuotet­tu­ja palvelui­ta voi myös pyörit­tää rin­nakkain kirit­tämässä toisi­aan (kumpikin omil­la vahvuuksillaan).

    Point­ti­ni tässä on enem­män itse tuotet­tu­jen palvelu­iden eduista muis­tut­tamisen puolel­la, kos­ka ostamisen edut ovat olleet esil­lä jo muutenkin.

    Esimerkik­si van­hus­ten hoi­dos­sa tavoite ja strate­gia voisi olla vaikka­pa (asi­akkaiden kannal­ta) sopi­va määrä hoita­jia per poti­las, stres­sit­tömyys asi­akkaille (ei pelkoa “säästöko­hteek­si” jou­tu­mis­es­ta), ja riit­tävän fik­sut ja motivoituneet hoita­jat, joiden pää­tavoite on hoitaa van­huk­set mah­dol­lisim­man hyvin (ei esim. talouden optimointi).

    Yksi vai­h­toe­htoinen aika eri­lainen strate­gia voisi olla van­hus­ten hoit­a­mi­nen mah­dol­lisim­man pienin kus­tan­nuksin, ja siitä seu­raa­va palvelun tason määrit­tämi­nen “halpuute­na asi­akkaille ja veronmaksajille”.

    Yksi tavoite voisi olla antaa asi­akkaille monia vai­h­toe­hto­ja, joista jokainen voi vali­ta itselleen sopivimman.

  71. Tiedemies:

    Tämä on paraaties­imerk­ki siitä, mitä toisaal­la esitin “oikeis­to­laisen” käsit­teen eksten­sios­ta, ja kuin­ka nim­imerk­ki kse:kin puo­lusti “oikeis­to­laisu­ut­ta”. Kauaa ei tarvin­nut odot­taa, että verik­ourapolo­ge­tia tuli esiin. 

    Ei kun min­ua ihan oikeasti kiin­nos­taisi kuul­la miten lääke­markki­nat tai markin­nat yleen­säkin toimi­si­vat ilman patent­te­ja, joi­ta moni nohe­va uus­vasem­mis­to­lainen ja piraat­ti niin kovasti vas­tus­taa. On tietysti tot­ta, että monil­la aloil­la paten­tit toimi­vat nykyään osoit­tain kil­pailun rajoit­ta­ji­na ja että aivan päät­tömiäkin asioi­ta pääsee pan­tent­tisuo­jan piiri­in, mut­ta ainakin jälkim­mäi­nen tapaus lie­nee aivan hyvin ratkaistavis­sa patent­ti­jär­jestelmää korjaamalla.

    Usein esitetään, että lääkkei­den kehi­tys pitäisi siirt­tää julkisen sek­torin huolek­si ja antaa markki­noiden hoitaa ain­oas­taan lääkkei­den valmis­tus. Mut­ta mikä esim. estäisi, että markki­noil­la muo­dos­tu­isi globaali duop­o­li esim. yksi amerikkalainen ja yksi sak­salainen lääke­jät­ti, jot­ka valmis­taisi­vat lääk­keet paris­sa jät­tim­mäisessä rah­ti­valmis­tus­fir­mas­sa Kiinas­sa ja Intiassa.

    Olisiko täl­löin järkevää, että Suomes­sa val­tio panos­taisi sato­ja miljoo­nia jonkun lääkeai­hion saamiseen markki­nakun­toon, jos hyödyt meni­sivät ain­oas­taan näille jäteille? Toisaal­ta tuskin­pa sak­salaiset ja amerikkalaiset halu­a­vat mak­saa koko maail­man lääkeke­hi­tyk­ses­tä, jos minä tahansa päivänä kuka tahansa voi ruve­ta valmis­ta­maan rin­nakkaislääket­tä takapi­han vajassa.

    EU-tasol­la? Entäpä, jos ne duop­o­lin jätit ovatkin kiinas­ta ja intiasta?

    Kuu­lostaa vähän siltä, että maail­ma ilman patent­te­ja ei kovinkaan hel­posti toimisi ilman maail­man­hal­li­tus­ta mus­tine helikoptere­i­neen ja mielenhallintasädesatelliitteineen…

    Tietysti — jos joku on kerin­nyt miet­timään toimi­van mallin, niin kuulisin siitä tosi­aan mielel­läni (huom. “kehitetään ne lääk­keet vähä niiku Lin­ux” ei ole mie­lenki­in­toinen vastaus).

  72. Itse itseään kommentoiden:

    Tietysti – jos joku on kerin­nyt miet­timään toimi­van mallin, niin kuulisin siitä tosi­aan mielel­läni (huom. “kehitetään ne lääk­keet vähä niiku Lin­ux” ei ole mie­lenki­in­toinen vastaus). 

    Ok. Tarkem­min ajatellen ei avoin kehi­tystyö lääkkei­denkään osalta tietysti ole mikään mah­dot­to­muus. Voisi­han sitä ajatel­la, että olisi ole­mas­sa suuri lääketi­eteen ympärille kehit­tynyt verkkoy­hteisö, joka jakaisi kaik­ki tutkimustiedot jonkun val­ta­van (mut­ta hajaute­tun) verkki­ti­etokan­nan kaut­ta avoimesti. Rahoi­tuskin voisi olla ainakin alku­vai­heen kehi­tyk­sessä samaa kuin nykyisessä OSS kehi­tyk­sessä eli jakau­tuneena yri­tys­ten mak­saman palkkatyön, julkisen sek­torin rahoituk­sen ja vapaae­htoistyön välillä.

    Ja voisi­han jopa olla niin, että kli­in­isi­in kokeisi­in saataisi­in rekry­toitua vapaae­htoisia verkkoy­hteisö­jen kaut­ta, osa kus­tan­nuk­sista voitaisi­in rahoit­taa lahjoituksin (hyvän­tek­i­jämiljonäärit, mikro­lahjoituk­set) jne.

    Vaatisiko tämä kuitenkaan patent­ti­jär­jestelmän romut­tamista? Jos avoin lääkkei­den kehi­tys olisi tehokkaam­paa, vas­taisi parem­min ihmis­ten tarpeisi­in ja tuot­taisi halvem­pia lääkkeitä, niin eiköhän se kykenisi ihan omin voimin val­taa­maan alaa ilman hallinnol­lisia päätöksiäkin?

  73. Tuo­hon vajaakun­tois­t­en työl­listämiseen muu­ta­ma kommentti:

    Kuten jo aikaisem­mat tääl­lä keskustelleet, on mielestäni suh­teel­lisen älytön­tä tehdä eril­lisiä tuk­i­toimen­piteitä, sil­lä työkyvyt­tömyyspros­entin arvioimi­nen ja sub­ven­tion luomi­nen juuri tämän mukaisek­si on käytän­nössä mahdotonta.

    Myös palka­nalen­nus nykyisessä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässä on melko han­kala toteut­taa. Sen sijaan kom­bi­naa­tio (riit­tävän mata­laa) perus­tu­loa ja min­imi­palkka­sum­man pienen­tämistä var­masti vaikut­tasi posi­ti­ivis­es­ti kaiken­näköiseen työllistymiseen.

    Tuos­ta kun­nalle tuk­i­työl­listämis­es­tähän voisi heit­tää ilmoille ajatuk­sen kansalais­palka­s­ta — pois­te­taan vastik­kee­ton työt­tömyys­tu­ki ja tämän sijaan laite­taan työkykyiset ainakin osa-aikatöi­hin tekemään nimeno­maan “yleishyödyl­lisiä” ja markki­na­t­aloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia töitä, esim. puis­to­vahdin yms. muo­dos­sa. Tätäkään ei ole vält­tämätön­tä tehdä pakol­la, vaan asi­a­han voitaisi­in hoitaa esimerkik­si leikkaa­mal­la “mitään­tekemät­tömyy­den” työt­tömyysko­r­vaus­ta ja korot­ta­mal­la näitä “puhde­töi­den” työt­tömyysko­r­vauk­sia. Efek­ti­ivis­es­ti­hän on kyse samas­ta asi­as­ta — työl­lis­tetään muuten työl­listämät­tömät, ei tuho­ta markki­noi­ta, mah­dol­lis­es­ti estetään syr­jäy­tymistä ja luo­daan vielä insen­ti­ivi “kil­pail­luille” työ­markki­noille hakeutumiseen.

  74. Liian van­ha:

    Ja useim­mat ovat suun­nat­tu pitkään elävien varakkaiden län­si­mais­ten ihmis­ten ter­vy­den hoitoon.
    Ja useim­mat listal­la ole­vat tau­dit ovat harv­inaisia, joten kohderyh­mätkin ovat pieniä.

    Noin ihmiskun­nan hyv­in­voin­nin näkökul­mas­ta pain­o­tuk­set ovat vääriä. 

    Kävitköhän sinä ihan oikeasti luke­mas­sa tuon lis­tan ja jos kävit, niin ymmär­sitköhän ihan asian — ja jos et ymmärtänyt, niin mah­toiko­han aat­teen vah­va palo him­men­tää noin vakavasti näkökykyä, vai mis­sä vika.

    Äkkise­lailul­la tuol­ta näyt­ti löy­tyvän aika paljon taute­ja, jot­ka ovat vähän jotain muu­ta kuin “län­si­maisen ikään­tyneen miljonäärin kasvo­jen koho­tuk­sia” — kuten: I & II tyypin soker­i­tau­ti, melanooma, munasar­jasyöpä, altzheimerin tau­ti, leukemia, luuka­to, hepatiiti‑C, haimasyöpä, rin­ta­syöpä, suolis­tosyöpä, Parkin­sonin tau­ti, ast­ma jne.

    Luulisi, että ihmiskun­ta voisi aika lail­la parem­min, jos noi­hinkin olisi tehokas ja min­i­maalis­es­ti hait­tavaiku­tuk­sia aiheut­ta­va hoito.

  75. Kovinkaan mon­taa yleis­in­tä kuolisyytä noil­la ei pois­te­ta. Lähin­nä niil­lä paran­netaan pitkään elävien eli varakkaiden hyvinvointia .
    Aikainen kuole­ma on suositelta­va vai­h­toe­hto , ihmise elävät jo liian pitkään 

    “Työikäis­ten miesten yleisim­mät kuolin­syyt 2007:

    1. Alko­holi 18,7 prosenttia
    2. Sepel­val­ti­mo­tau­ti 15,9 prosenttia
    3. Tap­atur­mat 12,4 prosenttia
    4. Itse­murhat 8,1 prosenttia
    5. Keuhkosyöpä 5,2 prosenttia
    6. Aivov­erenkier­ron sairaus 4,1 prosenttia

    Työikäis­ten nais­ten yleisim­mät kuolin­syyt 2007:

    1. Alko­holi 11,5 prosenttia
    2. Rin­ta­syöpä 10,3 prosenttia
    3. Tap­atur­mat 7,5 prosenttia
    4. Sepel­val­ti­mo­tau­ti 6,4 prosenttia
    5. Itse­murhat 6,2 prosenttia
    6. Keuhkosyöpä 5,9 prosenttia”

  76. Ja vaik­ka ote­taan mukaan van­huk­set niin kuolleisu­us­lista ei paljon muu­tu, alko­ho­li­vaiku­tus pois­tuu eniten kuolleisu­ut­ta aiheut­ta­vana tek­i­jänä miehillä

  77. En ymmär­rä liian van­han itkua lääkeke­hit­te­lyn vääristä suunnista.

    Tässä vähän lis­taa yleisim­mistä tartuntataudeista:

    http://www.infoplease.com/ipa/A0903696.html

    Nopeasti vilka­istu­na tuos­sa ei ole kuin dengueku­ume, johon ei ole rokotet­ta eikä minkään­laista lääket­tä olemassa.

    Toinen asia mikä min­ua ihme­tyt­tää, niin kri­ti­soit lääkete­htaiden kehit­tävät lääkkeitä vain rikkai­ta län­si­mai­ta varten ja sit­ten heti perään lai­tat nimeno­maan rikkaiden län­si­maalais­ten kuolin­sy­itä ja annat ymmärtää, että ilkeät lääkete­htaat eivät ole ahneut­taan keksi­neet näi­hin lääkettä.

  78. Ter­vey­den­huol­los­sa hoidon ulkois­tus on ongel­ma kos­ka tem­puista mak­sami­nen räjäyt­tää kus­tan­nuk­set ja kil­pailus on pul­mallista. Kil­pailu­tus tekee hoi­dos­ta katkon­aista, sisältää byrokra­ti­aa ja tuo yhtaikaa julkisel­la ja yksi­tyisel­lä työsken­televille lääkäreille kak­sois­roole­ja. Ulkois­tuk­seen liit­tyy myös kierre, kun ostopalve­lut lisäävät yksi­tyis­sek­torin kysyn­tää ja virkalääkäre­itä siir­tyy entistä enem­män taloudel­lis­es­ti houkut­tel­e­vampi­in töihin.

    Noin oli­vat asi­at erääl­lä ter­vey­den­huol­lon alal­la, jos­sa suuri osa hoi­dos­ta oli ulkois­tet­tu ostopalveluin ja palvelusetelein. Työsken­nel­tyäni tuol­la alal­la päädyin siihen että ulkois­tuk­sen hai­tat ylit­tävät hyödyt, eikä johtopäätök­seen liity minkään val­takun­nan ide­olo­gioi­ta. — Tosin, ter­vey­den­huol­lon ulkois­tuk­sia vas­ten voi vähän ihme­tel­lä keskustelua, joka kos­kee pysäköin­nin­valvon­nan antamista yksi­ty­is­ten hoidet­tavak­si. San­o­taan että pysäköin­nin­valvon­ta on merkit­tävä julkisen val­lan käyt­töä sisältävä tehtävä, jota ei saa antaa muulle kuin vira­nomaiselle. Ter­veyspalve­lut ovat myös perus­tus­lail­la suo­jat­tu peru­soikeus, joka on mit­talu­okaltaan, merk­i­tyk­seltään ja mon­imutkaisu­udeltaan ihan eri luokas­sa kuin parkkeeraus.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.