Minä äärioikeistolainen?

Helsin­gin Sanomien ana­lyysi kansane­dus­ta­jien vaa­likonev­as­tauk­sista näyt­tää tekevän minus­ta eduskun­nan oikeis­to­laisim­man kansane­dus­ta­jan. Kat­so­taan­pa, mikä tekee minus­ta ”ääri­oikeis­to­laisen”.

1) Ker­roin aiko­vani kaven­taa tulo­ero­ja lievästi vaan en huo­mat­tavasti, kos­ka tiedos­sani ei ole toimi­vaa tapaa alen­taa niitä huomattavasti.

2) Pidin parem­pana ohja­ta van­hus­palvelu­ja suosi­tuk­sil­la kuin normeil­la, kos­ka niin moni asiantun­ti­ja on varoit­tanut jäyk­istä normeista.

3) Kan­natin eläkeiän nos­tamista enkä sen laskemista, kos­ka minus­ta on väärin antaa hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoutua rahoituspulaan
4) Olen sitä mieltä, että toimi­ak­seen transak­tioveron on kos­ket­ta­va myös veroparatiiseja.

5) Kan­natan ener­giavero­jen nos­tamista ilmastopoli­it­ti­sista syistä eikä ollut mah­dol­lista kan­nat­taa kuin yhtä veroa.
6) En vas­tus­ta kat­e­goris­es­ti kaikkia ostopalvelu­ja, kos­ka pidän hyvänä, että pienet kun­nat osta­vat esimerkik­si las­ten­suo­jelu­palve­lut kol­man­nelta sektorilta.

On erikoista määritel­lä että vasem­mis­to­laisu­ut­ta on esit­tää help­po­ja ratkaisu­ja vaikeisi­in kysymyk­si­in ja oikeis­to­laisu­ut­ta on etsiä totu­ut­ta. Ilmankos perus­suo­ma­laista saati­in vasemmistopuolue.

Sinän­sä kiitän Helsin­gin Sanomia vaa­likoneaineis­ton avaamista tutk­i­joiden vapaasti käytet­täväk­si. Siitä saadaan vielä ihan järke­viäkin analyyseja.

 

 

______________

Julka­istu myös Helsin­gin Sanomien mielipi­de­pal­stal­la 22.4.2011

158 vastausta artikkeliin “Minä äärioikeistolainen?”

  1. Ja tuol­lainen järkevämpi ana­lyysi löy­tyy mm. tuolta:

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/

    Siinä akselit on tuotet­tu datan perus­teel­la, ei mutu­tun­tu­mal­ta (toisin kuin tuos­sa HS:n omas­sa ana­ly­y­sis­sa). “Oikeisto/vasemmisto” ‑akseli näyt­täisi aika lail­la siltä miltä sen voisi olet­taakin näyt­tävän. “Liberaali/konservatiivi” ‑akselis­sa sen sijaan on jotain outoa, pitkälti var­maan sen vuok­si, ettei kysymyk­sis­sä ollut kovin paljoa sel­l­aisia, jot­ka erot­telisi­vat arvolib­er­aal­i­ut­ta ja arvokonservatiivisuutta.

  2. Osmo:

    Ilmankos perus­suo­ma­laista saati­in vasemmistopuolue. 

    No olisi siitä saanut vasem­mistop­uolueen, jos olisi vaik­ka vaivau­tunut luke­maan sen vaaliohjelman:

    PS vaalio­hjel­ma

    Perus­suo­ma­lainen veropoli­ti­ik­ka perus­tuu sosi­aaliselle oikeu­den­mukaisu­udelle. Jokaisen työhön kykenevän Suomen kansalaisen on mak­sukykyn­sä perus­teel­la mak­set­ta­va vero­ja, jot­ta val­tio pystyy kaven­ta­maan tulo- ja hyv­in­voin­tiero­ja ja näin pitämään yllä pohjo­is­maista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta­mallia laadukkaine palveluineen. 

    Ja sitä rataa…

    Kari

  3. Osmo, sin­un vika on se, että olet ja olet ollut liian rehelli­nen. Kun per­in­teis­es­ti puolue­poli­ti­ikkaa lähel­lä ole­vien ja elävien kohdal­la on ollut niin, että hei­dän tulee ain­oas­taan liput­taa tiet­tyjä asioi­ta ja olla liput­ta­mat­ta tiet­tyjä asioi­ta — kuten per­in­tei­sis­sä poli­it­ti­sis­sa puolueis­sa on jäseniään ohjat­tu. Ja kun puolue­toimis­tokin on vier­essä ohjaamassa.

    Lähde tuos­sa sit­ten rehelliselle kansan­val­lan lin­jalle, kun meitä kaikkia kansalaisia on ohjat­tu hiuk­ka harhaan jo kym­me­nien vuosien ajan.

    Tässä yksi mie­lenki­in­toinen, ken­ties pop­ulisti­nen doku­ment­ti — mut­ta syytä on kaikkien lukea tämä doku­ment­ti. Aukeaa taval­lisellekin pul­li­aiselle aivan val­lan toinen maail­ma kuin per­in­teis­es­ti on totut­tu. Ja ken­ties doku­men­tista löy­tyy yhtymäko­htia Osmonkin itsen­sä koke­m­ana vaikeina SATA-komitean työssään :

    #
    RENKIEN KAAPPAUS
    Olli Pusa
    #

  4. Vaa­likoneet ovat vähän ikäviä siinä mielessä, että ne eivät lainkaan mit­taa annet­tu­jen vas­tausten toteuttamiskelpoisuutta.

    Täytin mm. HS:n vaa­likoneen, ja Osmo pää­tyi vas­tausteni perus­teel­la sijalle 19. Tämän jäl­keen luin Osmon kom­men­tit vas­taus vas­tauk­selta, ja totesin silkkaa val­is­tu­mat­to­muut­tani vas­tan­neeni huonos­ti melkein kaikki­in niihin kysymyk­si­in, jois­sa kan­tamme ero­si­vat. Samoin ne ehdokkaat, jot­ka sai­vat korkeampia sijoituk­sia. Joka ikisen ehdokkaan kom­ment­te­ja en lukenut läpi, joten en saa koskaan tietää, mitkä Osmon vas­tauk­sista ovat mah­dol­lis­es­ti olleet val­is­tu­mat­to­mia. Kom­ment­ti­ti­lakin on var­masti rajalli­nen, joten niidenkään lukem­i­nen ei anna kaikkea olen­naista informaatiota.

  5. Osmo:

    Kat­so­taan­pa, mikä tekee minus­ta ”ääri­oikeis­to­laisen”.

    No oikeestaan jo pelkästään se, että on eduskun­nas­sa tarkot­taa, että ei voi olla “ääri” yhtään mitään.

    Ilmankos perus­suo­ma­laista saati­in vasemmistopuolue.

    Ai kaikesta siitä lais­sez-faires­ta huolimatta?!

  6. Anteek­si teknisyys, mut­ta R:n MCM­C­pack-kir­jas­tossa on valmi­ina ordi­naa­li­nen fak­to­ri­ana­lyysi, joka säätää kysymys­vai­h­toe­hto­jen paikan laten­til­la reaali­ak­selil­la datan mukaan. Sil­lä voisi joku kat­soa Hesarin aineis­toa. Uskon tulosten ole­van läh­es ident­tisiä loitto.com:n fak­to­ri­ana­lyysin kanssa, ±rotaa­tio. Bonuk­se­na saa epä­var­muuk­sia kaikelle, kos­ka menetelmä on bayesiläinen.

    Jos tämä ei riitä, on menetelmiä jot­ka eivät ole­ta edes ordinaalisuutta.

    Hesarin tulok­set ovat tosi­aan kummallisia.

  7. OS edus­taa loogista ajat­telua. Se on harv­inaista. Valitettavasti.
    Nykya­jan “jour­nal­is­ti­ik­ka” on luku sinänäsä. Vain lievästi kär­jis­tet­ty yhteen­ve­to Express­enin ja Afton­bladetin viimepäivien uuti­soin­nista on että Soi­ni on Stal­in­in ja Hit­lerin re-inkaranaa­tio joka on jo käyn­nistänyt suomen­ruot­slais­ten joukkoteloitukset.

  8. Tuon vaa­likar­tan teknisenä toteut­ta­jana täy­tyy sanoa, että on melko surullista nähdä kuin­ka vähän lähdekri­ti­ikkiä har­joite­taan sitä luettaessa.

    HS ker­too avoimesti miten luvut on tehty, ja olen samaa mieltä Oden kanssa, val­i­tut kysymyk­set ja pistey­tyk­set ovat hyvin erikoisia. Valitet­ta­van moni ei kuitenkaan ikinä pääse sinne asti, vaan kat­soo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sel­l­aise­naan totuute­na. Toisaal­ta täl­laiset kar­tat provosoi­vat muka­van paljon keskustelua, mitä ei voi pitää kuin hyvänä asiana.

  9. Valitet­tavasti elin­iän koko ajan kas­vaes­sa on käytän­nössä mah­do­ton­ta pitää eläkeikä samana (eli sen on nous­ta­va halut­ti­in sitä tai ei). Reali­teetit on huomioita­va. Reali­teetit on huomioita­va toki siinäkin että joil­lakin aloil­la et vain voi tehdä töitä enää yli 60 vuo­ti­aana. Aivan samat reali­teetit pätevät kuin siihenkin että useim­mis­sa urheilu­la­jeis­sa et voi pär­jätä reip­paasti yli 30 vuotiaana. 

    Tuo vasem­mis­to-oikeis­to “tilas­toin­ti” oli kyl­lä tök­erön huonos­ti tehty ja vääristi myös perus­suo­ma­lais­ten vasem­mis­to-oikeis­to tilas­toin­tia. Ei nyt ihan kuudel­la kysymyk­sel­lä tuon asian selvit­tämi­nen onnis­tu. Ja mon­elta osin on parem­piakin luokit­te­lu­tapo­ja kuin wan­ha vasurit/oikeisto asettelu.

  10. Onko ykkösko­hdas­sa oikein “tulovero­ja” vai pitäisikö olla “tulo­ero­ja”?

  11. Nämä vaa­likone­datas­ta vede­tyt oikeis­to-vasem­mis­to (ja lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi) ‑ana­lyysit ovat melkein pelkkää huuhaata.

    Viime vaalien (2007) jäl­keen, lehdis­sä oli iso otsikot, että Jan Vapaavuori on eduskun­nan oikeis­to­laisin kansane­dus­ta­ja (jokainen vähänkin poli­ti­ikkaa seu­raa­va toki tietää, ettei Vapaavuori sijoitu kokoomuk­sen eduskun­taryh­mässä ainakaan oikeaan laitaan). 

    2007 ana­lyysin tekivät Tam­pereen yliopis­ton tutk­i­jat, nyt 2011 Osmon Hesaris­sa oikealle sijoit­ti ymmärtääk­seni yksi juuri väitel­lyt (koke­ma­ton) Helsin­gin yliopis­ton tutkija.

  12. Osmo, kyl­lä sinä olet min­unkin mielestä päivän­selvästi oikeal­la, sil­lä et kan­na­ta suunnitelmataloutta.

    Mauno Koivis­to taisi joskus kysyä, että tarkoit­taako­han sosi­aalidemokra­tia jotain muu­takin kuin velak­si elämistä. tjsp.

  13. Odelta napak­ka reak­tio Hesarin julkaise­maan onnah­ta­neeseen ana­lyysi­in. Osui ja upposi!

    Huo­masin muuten tämän Oden viestin ensin Uuden Suomen net­ti­sivuil­ta ja tulin kat­soneek­si siihen siel­lä tullei­ta kom­ment­te­ja. Samaa aihet­ta on kom­men­toitu myös täl­lä blogilla jo edel­lisen postauk­sen kohdal­la. Itse kukin voi vilka­ista molem­pia ja kat­soa, miten hyvin kom­men­toi­jat kum­mal­lakin sivus­tol­la ovat ymmärtäneet sen, mitä kommentoivat.

    Oma johtopäätök­seni on se, että Ode ansait­see kymme­nen pis­tet­tä siitä porukas­ta, jon­ka hän on saanut mukaansa näille sivus­toille kom­men­toimaan. Toki tääl­läkin on myös paljon puo­livil­laista, niin kuin aina netis­sä, jos­sa osal­lis­tu­misen mata­la kyn­nys houkut­telee kir­joit­ta­maan ensin ja ajat­tele­maan vas­ta sit­ten, mut­ta myös paljon todel­la fik­su­ja kom­ment­te­ja, joiden avul­la ymmär­rys asioista lisään­tyy ja johtopäätök­set paranevat.

  14. “On erikoista määritel­lä että vasem­mis­to­laisu­ut­ta on esit­tää help­po­ja ratkaisu­ja vaikeisi­in kysymyk­si­in ja oikeis­to­laisu­ut­ta on etsiä totuutta.”

    Onko se nyt niin omi­tu­ista jos täl­lä määrit­te­lyl­lä Vasem­mis­toli­it­to ja SDP löy­tyy graafista vasem­mal­ta ja Kokoomus oikealta?

  15. Eiköhän tuo tulos ker­ro enem­män Helsin­gin San­omista kuin Osmo Soin­in­vaaras­ta. Aika pelot­tavaa että HS määrit­telee jär­jen käytön oikeis­to­laisek­si omi­naisu­udek­si, oikeis­to = oike­as­sa oleva?

  16. Hyvinkin läheltä koko tuo­ta koko kent­tä­työkalun syn­tyä seu­ran­neena on pakko ihme­tel­lä sitä, että kuin­ka kri­ti­ikit­tömästi ihmiset näitä lukevat.

    Tärkein­tä tilas­to­ja tulkit­taes­sa on tark­istaa riip­pumat­ta visu­al­isoin­ti­tavas­ta, että mitä nyt oikeasti mitataan.

    Tässä tapauk­ses­sa siis esitetään toimit­ta­jan / yhden kysymys­ten tulk­it­si­jan näke­myk­siä siitä, että mitä tietyt vas­tauk­set tiet­ty­i­hin kysymyk­si­in ker­to­vat henkilön ajatuk­sista em. poli­it­tises­sa neliken­tässä ilmaistuna.

    Näin sivuhuo­mau­tuk­se­na toteaisin, että hesarin vaa­likone­da­ta sovel­tuu aika huonos­ti oikeis­to-vasem­mis­to / lib­er­aali-arvokon­ser­vati­ivi asteikoille aset­telu­un. Mut­ta saa­han sen jotenkin sopi­maan kun val­it­see tarkastelta­vat kysymyk­set / vas­tauk­sien pistey­tyk­set sopivasti.

  17. Vaa­likoneista, niiden kysymyk­sistä ja käyt­tämästä matem­ati­ikas­ta pitäisi keskustel­la porukas­sa , jos­sa osa­taan poli­ti­ikan­tutkimus­ta ja mod­erne­ja matem­at­tisia välineitä. Sel­l­aista ei vain tai­da Suomes­ta löytyä. 

    Vaa­likonev­as­tausten ana­lyysi lie­nee helpom­paa toim­i­tuk­sis­sa kuin lukea vaik­ka niitä puoluei­den ja ehdokkaiden vaalio­hjelmia ja puoluelin­jauk­sia. Sääli. 

    Sääl­itävää on myös van­ho­jen huonona päivänä kir­joitet­tu­jen blo­gien ja fb/twitter tek­stien poh­jal­ta tehty päättely.

  18. Hesarin vaa­likone oli melkoisen käp­päi­nen. Min­ulle se ehdot­ti Arhin­mäkeä ja Zysseä yhtä vahvoik­si ehdokkaak­si. Yleis­vaa­likoneista YLE:n vaa­likone tun­tui anta­van jok­seenkin real­is­tisia vaihtoehtoja. 

    Datan on sen­tään analysoin­ut alan asiantuntija.

  19. Olen päivän van­ha vihreä. Liityin eilen. Vaa­likoneesta sain Sin­nemäen suh­teen 88 pros­ent­tia, joten puolue osui kohdalleen. Vas­tauk­sia luet­tuani äänestin kuitenkin Helsingis­sä numeroa 18. Pakko tehdä jotain…

    Pro­to­vis-ohjel­mal­la tehty vaa­likart­ta on netis­sä; ja se on hiukan eri­lainen kuin Hesarin.

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/

    Eläkeikää ja vero­ja on pakko nos­taa, ei se ole oikeis­to­laista eikä vasem­mis­to­laista. Se on prag­maat­tista. On myös rehellistä ker­toa se etukä­teen eikä luva­ta sel­l­aista, mikä ei ole mahdollista.

  20. Mart­ti Leppänen:
    “Tuon vaa­likar­tan teknisenä toteut­ta­jana täy­tyy sanoa, että on melko surullista nähdä kuin­ka vähän lähdekri­ti­ikkiä har­joite­taan sitä luettaessa.

    HS ker­too avoimesti miten luvut on tehty, ja olen samaa mieltä Oden kanssa, val­i­tut kysymyk­set ja pistey­tyk­set ovat hyvin erikoisia. Valitet­ta­van moni ei kuitenkaan ikinä pääse sinne asti, vaan kat­soo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sel­l­aise­naan totuute­na. Toisaal­ta täl­laiset kar­tat provosoi­vat muka­van paljon keskustelua, mitä ei voi pitää kuin hyvänä asiana.”

    Tehdaan siis luokat­toman huono ana­lyysi, revi­taan siita isot otsikot, ja julka­istaan nayt­tavia ja harhaan­jo­htavia kuvia. Ja sit­ten vedo­taan lahdekri­ti­ikin puut­teeseen, kun jotkut luot­ta­vat lehden omaan laadun­tarkas­tuk­seen eivat­ka lue pien­ta prant­tia mon­en linkin takana. 

    Ja sit­ten kun tas­ta siki­aa taysin vaaristyneille kasityk­sille poh­jaa­va keskustelu jol­la ei ole tosi­a­sioiden kanssa juuri mitaan tekemista, “se on vain hyva asia”

    Et kai ole tosissasi?

    Eiko TEIDAN pitaisi har­joit­taa jonkin­laista itsekri­ti­ikkia sen suh­teen, mita julkaisette? Siita­han lehtenne tilaa­jat mak­sa­vat. Seu­raavak­si kai alat­te julka­ista kaupungilla kier­tavia huhupuhei­ta — ja pienel­la pran­til­la sit­ten ker­ro­taan, etta ei me mitaan fak­to­ja viit­sit­ty tarkistaa.

  21. Hesarin ana­lyysin tek­i­jöi­den olisi toivonut tar­joa­van jonkin­laiset tiivis­te­tyt määritelmät arvokon­ser­vati­ivi-arvolib­er­aali ja vasem­mis­to­lainen-oikeis­to­lainen akse­leille. Näi­den määritelmien perus­teel­la itse kukin olisi nopeasti hah­mot­tanut kuin­ka paljon pain­oa täl­laiselle tiivis­tetylle ana­lyysille kan­nat­taa laittaa.

  22. Sylt­ty,

    Sosi­aalidemokra­ti­aa ei voi luon­nehtia velak­si elämisek­si ainakaan, jos tarkastel­laan kulunut­ta 20 vuot­ta Suomessa.

    Demar­it ovat olleet päämin­is­teripuolueena tänä aikana kak­si ker­taa (Lip­po­nen I ja Lip­po­nen II), eli vuosi­na 1995–2003. Voit­top­uolis­es­ti demar­i­hal­li­tuk­sien aika oli reipas­ta velko­jen mak­sun aikaa. Val­tion vel­ka Lip­posen hal­li­tuk­sen aloit­taes­sa oli noin 63%/BKT ja Jäät­teen­mäen aloit­taes­sa vuon­na 2003 vel­ka oli enää 43%/BKT.

  23. Kyl­lähän oikeis­ton ja vasem­mis­ton tärkeä jakolin­ja on juuri utopistisuus. 

    Vasem­mis­to esimerkik­si vaati aikoinaan, että las­ten pitäisi käy­dä koulua eikä painaa 12-tun­tista työpäivää. Tämä oli oikeis­ton mukaan utopisti­nen haave. Jos mitään talouden reali­teeteista ymmär­si, ymmär­si myös, että lap­si joka ei käy töis­sä kuolee nälkään. Kahdek­san­tun­ti­nen työpäivä oli myös utopis­tista hömp­pää ja perusk­oulu, kansaneläke, lap­sil­isät, työt­tömyys­tur­va jne.

    Oikeis­ton rooli on olla inho­re­al­isti, joka ker­too miten talouden kurimuk­ses­sa säi­lyy hengis­sä ja ehkä joskus, jos poikkeuk­sel­lisen hyvin käy, onnis­tuu jopa het­ken kukoistamaan.

    Esimerkik­si eläkeiän pitämi­nen 63(-68) vuodessa on tässä mielessä vasem­mis­to­lainen pro­jek­ti. Jos se onnis­tuu sen toteut­ta­maan, seu­raus ei vält­tämät­tä ole oikeis­to­lais­ten maalaa­ma katas­trofi tai nuorem­pi­en ryöväämi­nen. Oikeas­t­aan ain­oa seu­raus on, että eläkeiästä tulee reunae­hto, johon ei kos­ke­ta, kun yritetään kek­siä, miten eläke­pom­mi puretaan.

    Kyl­lä poli­ti­ikas­sa siis pitää olla älyt­tömiä unelmia, kun­han niitä ei ole liikaa tai lian vaar­al­li­sis­sa paikois­sa. Vas­tu­ulli­nen vasem­mis­to päät­tääkin, mis­sä avainko­hdis­sa unel­maa saa ja voi met­sästää niin, että maail­ma muut­tuu parem­mak­si yleen­sä eikä vain omille äänestäjille.

  24. Hie­man aiheen vier­estä, mut­ta maini­taan nyt kun pidän asi­aa tärkeänä: Tämä Hesarin visu­al­isoin­ti aiheut­ti paljon keskustelua Face­bookissa ja kun itsekin kom­men­toin että minus­ta jotain täy­tyy olla pielessä asteikos­sa jos Osmo ja mm. Astrid Thors sijoit­tuvat oikeam­malle kuin vaik­ka Eero Lehti, vas­taväit­teek­si heit­et­ti­in heti ”Lex Soininvaara”.

    Paa­vo Arhin­mä­ki on tehnyt todel­la hyvää pro­pa­gan­datyötä tuon ter­min lanseer­aamises­sa ja ainakin omas­sa tut­tava­pi­iris­sä on paljon aiem­min vihre­itä äänestäneitä jot­ka näis­sä vaaleis­sa siir­tyivät vasem­mis­toli­iton äänestäjik­si, mainiten keskeisenä syynä juuri ”Lex Soin­in­vaaran”. Minus­ta Osmon kan­nat­taisi tehdä mah­dol­lisim­man selväk­si julkises­ti se jon­ka on jo aiem­min sanonut mut­ta joka useim­mil­ta on selvästi jäänyt huo­maa­mat­ta, eli että olisi parem­pi pois­taa koko tuo alle 25-vuo­ti­aiden koulu­tus­pakkosäädös, kos­ka siitä ei ole mitään hyö­tyä. ”Osmo Soin­in­vaara vaatii Lex Soin­in­vaaran kumoamista” olisi muka­van raflaa­va otsikko lehdille. 😉

    Kyse­hän on vuo­den 2003 työt­tömyys­tur­valain uud­is­tuk­ses­sa (jon­ka muuten vasem­mis­toli­it­to oli mukana hal­li­tuk­ses­sa hyväksymässä, kun taas vihreät oli jo aiem­min ydin­voimapäätök­sen takia läht­enyt hal­li­tuk­ses­ta siinä vai­heessa kun laista lop­ullis­es­ti päätet­ti­in) tapah­tuneesta käm­mistä joka nyt kor­jat­ti­in niin että type­rä laki toimii aav­is­tuk­sen vähem­män type­r­ästi, mut­ta se ei poista sitä että koko alku­peräi­nen idea on pielessä. Kun koko ”Lex Soin­in­vaara” ylipään­sä käytän­nössä vaikut­taa vain todel­la har­vo­jen ihmis­ten elämään mitenkään, on todel­la sääli että täl­laisen takia vihreil­lä on aihee­ton maine köy­hien nuorten kurittajana.

  25. Ana­lyysi ker­too puoluei­den eroista, ei niiden absolu­ut­tis­es­ta sijoit­tumis­es­ta esim. vasem­mis­to-oikeis­to ‑akse­leil­la.

    Cron­bachin alfa vasem­mis­to-oikeis­to ‑sum­ma­muut­tu­jas­sa on kuudel­la kysymyk­sel­lä 0,698. Riit­tänee val­ti­oti­eteessä, tai edes journalismissa. 

    Jos joku halu­aa pyörit­tää aineis­toa, vaa­likonev­as­tauk­set löy­tyvät HS Next ‑blo­gista, kuten myös tämän selvi­tyk­sen kaik­ki data avoime­na tietona. 

    Aina voi myös kysyä, miten vaa­likoneisi­in vas­tataan. Kun kysymys­ten vas­taus­jakau­ma heit­tää Soin­in­vaaran oikealle, ovatko useim­mat muut vas­tan­neet niin kuin olet­ta­vat ihmis­ten halu­a­van vas­tat­ta­van? Ovatko vaa­likonev­as­tauk­set oikei­ta lupauk­sia vai vaalilu­pauk­sia, joi­ta ei ole tarkoi­tuskaan pitää?

  26. On kyl­lä kovin harmil­lista, että tuos­sa Hesarin kar­tas­sa [1] ei ole suo­raan näkyvil­lä linkke­jä näi­hin seli­tyk­si­in, mil­lais­ten kysymys­ten ja kysymys­ten poh­jal­ta vasen-oikea-jako [2] ja pystyaske­lin jako [3] on muodostettu.

    [1] http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/
    [2] http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
    [3] http://blogit.hs.fi/hsnext/ps-konservatiivinen-vihreat-liberaali-hsn-arvoselvitys-avotietona

  27. Purisiko eläkeiän nousu­un mielestäsi pelkät ohjeis­tuk­set (sis. työkykyä ylläpitäviäen toimien tehost­a­mi­nen), joi­ta suosit­telet vanhustenhoitoon?
    Mis­sä tarvi­taan lakia ja mihin riit­tävät suositukset?

  28. Osmo:

    “Ilmankos perus­suo­ma­laista saati­in vasemmistopuolue”

    Mua kiin­nos­tais kans kuul­la, et miten Per­su­ista olis voinu saa­da mitään muu­ta ku vasem­mistop­uolueen. Jostain ihmeen syys­tä media vaan väk­isin halus vään­tää siitä “oikeistopop­ulis­tisen” puolueen.

  29. Ei oikeis­to­laisu­us tai vasem­mis­to­laisu­us ole mikään syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, vaan mielip­i­teet ja mit­taus­ta­vat voivat vaihdella.
    Useim­mat lienevät jo muutenkin sitä mieltä, että oikeis­to-vasem­mis­to ‑jako on aikansa elänyt.

    Minus­ta on jok­seenkin saman­tekevää, mihin HS Oden sijoit­taa. Lehden pain­oar­vo on muutenkin hiipumaan päin. Poli­itikot pitävät itse netin kaut­ta kon­tak­tin äänestäji­in eivätkä toimit­ta­jat samal­la taval­la enää pääse väli­in muokkaa­maan viestiä. Vaaleis­sa voit­ti puolue ja ehdokkaat, jota val­ta­me­dia koko ajan yrit­ti vähätellä.

  30. En ihmettele. Min­ullekin Hesarin vaa­likone suosit­teli parhaim­mik­si ehdokkaik­si ihmisiä, joista osa — ilman konet­ta — oli ehdot­toma­l­la ei-listal­lani! Täysin pieleen meni.

  31. Rogue: “Mua kiin­nos­tais kans kuul­la, et miten Per­su­ista olis voinu saa­da mitään muu­ta ku vasemmistopuolueen.”

    Per­sut on oikeistopop­ulis­te­ja aika samal­la taval­la kuin “vel­je­spuolueet” pitkin Euroop­paa (kon­ser­vatis­mi, laki ja järjestys, isän­maal­lisu­us jne). Lisäk­si Per­su­jen agen­dal­la on teol­lisu­u­den eli kap­i­tal­istien edun ajami­nen. Oli­si­vatko tässä kohdin hiukan poikkeavia? 

    Mut­ta onhan “oikeistopop­ulisti” silti hiukan harhaan­jo­hta­va ter­mi, kos­ka heil­lä on paljon myös paatos­ta pienen ihmisen puoles­ta. Ja hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­tus­ta, jon­ka tosin voi tulki­ta myös konservatismiksi.

    Pop­ulis­mi ei luon­tev­asti ase­tukaan per­in­teisille aateak­se­leille, kos­ka sen idea on poimia rusi­nat pul­las­ta sieltä täältä ja lähin­nä sieltä, mis­tä muut puolueet eivät ole tajun­neet tai halun­neet poimia. 

    Mut­ta ei tämäkään luon­nehd­in­ta ihan reilu ole SMP:n per­il­lis­es­tä. Ei per­sut ole arvot­to­mia oppor­tunis­te­jakaan, ei ainakaan Soi­ni puheit­ten­sa perustel­la. En usko, että tekojensakaan.

  32. Ero­tuo­mari: “Vaaleis­sa voit­ti puolue ja ehdokkaat, jota val­ta­me­dia koko ajan yrit­ti vähätellä.”

    Silti kak­si suur­in­ta puoluet­ta oli­vat kyl­lä ne, joi­hin toimit­ta­jat tun­tu­vat suh­tau­tu­van lämpimimmin.

  33. Kri­ti­soin HS:n läh­estymistapaa vaa­likone­datan analysoin­ti­in jo sivujen
    http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
    ja
    http://blogit.hs.fi/hsnext/15-uusiokayttoa-hsn-vaalikonedatalle-viikossa
    kom­menteis­sa. Parem­min toteutet­tu ana­lyysi datas­ta (esim. loitto.com:n fak­to­ri­ana­lyysi) voi kuitenkin antaa mie­lenki­in­toisen kuvan Suomen puoluekentästä. 

    Juha Tör­mäsen (eli loitto.com:n) kuvas­sa suun­ta, jos­sa toises­sa päässä on kokoomus ja toises­sa vasem­mis­toli­it­to, suo­ras­taan hyp­pää silmille. Mielestäni tuo ana­lyysi ei ole huuhaa­ta, ja on suuri kiusaus tulki­ta tuo akseli oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lik­si. Täl­lä akselil­la perus­suo­ma­laiset ovat keskus­tan ja SDP:n välis­sä joskin PS:n toinen lai­ta ulot­tuu keskus­tas­ta “oikealle”. Vihreät ovat kutakuinkin SDP:n tasal­la, ja Soin­in­vaara on vihrei­den “oikeal­la” laidalla.

  34. Soin­in­vaara: “5) Kan­natan ener­giavero­jen nos­tamista ilmastopoli­it­ti­sista syistä.…”

    Vas­tasin aiheeseen pidem­mäl­lä kaaval­la edel­lisessä viestiketjus­sa (noin viesti 510).

    http://www.soininvaara.fi/2011/04/18/mika-meni-vikaan/#comments

    Sieltä nos­tan tiivistelmäksi:

    “Kaik­ki liiken­teemme CO2-päästöt vas­taa­vat alle seit­semän vuorokau­den päästökasvua Kiinassa.”

    Ihan oikeasti, miten paljon vihreät halu­a­vat kurit­taa taval­lisia, henkilöau­toa päivit­täin tarvit­se­via veron­mak­sajia ener­giaveroil­la, E10-ben­si­inil­lä (tulos­sa E15 ja E20) ja ruuhka­mak­su­jen GPS-paikkaseurannalla?

    Tähän puuhaan on toki saatu mukaan min­is­tere­jä niin kokoomuk­ses­ta kuin keskustastakin.

    Lisäk­si on todet­ta­va, että erään vihreän min­is­terin har­ras­ta­ma maail­mo­ja syleilevän suvait­se­vaisu­u­den ja samal­la inter­net­sen­su­urin ajami­nen eivät aivan käy yksiin.

  35. Jos jos­sain maas­sa oikeis­to­laiset ovat yleen­sä arvolib­er­aale­ja ja vasem­mis­to­laiset yleen­sä arvokon­ser­vati­ive­ja, siel­lä arvolib­er­al­is­mia mit­taa­vat kysymyk­set voivat tuot­taa korkeam­mankin Cron­bachin alfan oikeis­to­laisu­u­den mit­taamiselle, mut­ta se ei silti tee mit­taria oikeak­si ja se voi silti saat­taa jonkun ääri­vasem­mis­to­laisen äärioikeistolaiseksi.

    Hesarin pitäisi pisteyt­tää oikeis­to­laisik­si ain­oas­taan selkeän oikeis­to­laisia vas­tauk­sia. Myöskään arvolib­er­al­is­mik­si ei pitäisi pisteyt­tä kiel­to­ja. Huono suori­tus Hesarilta.

    Soin­in­vaara on enem­män vasem­mis­to­lainen vaik­ka olikin nois­sa vas­tauk­sis­sa kovin antipopulisti. 

    Jos reunae­hdok­si asete­taan nykyi­nen eläkeikä, niin elin­iän kas­vaes­sa pitää joko alkaa tap­at­taa ihmisiä tai ajaa muu hyv­in­voin­ti­val­tio alas, nos­taa vero­tus 100 %:iin ja sen jäl­keen pienen­tää eläkkeitä vuosi vuodelta. Kyl­lä tämän reunae­hdon voi aset­taa, mut­ta ennen pitkää tulee val­lanku­mous. Tulevil­ta sukupolvil­ta varas­t­a­mi­nen eläke­jär­jestelmään pitäisi lopet­taa heti eikä myöhemmin.

  36. Hesari on siir­tynyt newspeak-lin­jalle, ja määritel­lyt ääri­oikeis­to­laisu­u­den uudelleen. Kos­ka nyt on näin todis­tet­tu, ei liene muu­ta vai­h­toe­htoa kuin julis­tau­tua ylpey­del­lä ääri­oikeis­to­laisek­si, sil­lä sat­u­in ole­maan jotakuinkin samaa mieltä kuin Ode noiden kysymys­ten oikeista vastauksista.

    Olin kovasti sitä mieltä, että ääri­oikeis­to­lainen tarkoit­taa tyyp­piä, joka halu­aa potkia väärän­värisiä, ja kul­jet­taa itsen­sä kanssa eri mieltä ole­vaa jengiä itära­jalle. Olin väärässä, mieliku­vani on van­hen­tunut. Enää jää mietit­täväk­si, mil­lä nimel­lä tätä kuvaile­maani väkeä pitäisi jatkos­sa nimit­tää. Voisiko joku aut­taa tässä?

  37. Voisiko joku määritel­lä vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron oikeasti?

    Itsekin voin yrit­tää edel­listä, jos ajat­te­len por­varien eli oikeis­ton ajat­telumallia hal­lit­se­van seu­raa­vat ajatukset: 

    1. Taloudelli­nen men­estys on yksi­no­maan kiin­ni kansalaisen kyvykkyy­destä, kun taas köy­hyys on seu­raus­ta kansalaisen kyvyttömyydestä.

    2. Sijoit­ta­jien vau­raus ja veron­mak­sajien takuu sijoit­ta­jille on ehdo­ton asia kansakun­tien vauraudelle.

    3. Vika on aina otto­lainaa­jas­sa ei mil­loinkaan lainan antajassa.

    4. Vero­taak­ka pitää jakaa kansalais­ten välil­lä suh­teel­lis­es­ti suurin piirtein tasan.

    Vasem­mis­tos­ta olen jo kir­joit­tanut ennenkin:

    Mielestäni vasem­mis­to­laisen puolueen tun­nus­merk­istöön kuu­luu ainakin seu­raa­vat asi­at: vas­tu­ulli­nen ympäristön huomioonot­ta­va markki­na­t­alous, pienen ihmisen asian vil­pitön puo­lus­t­a­mi­nen, oikeu­den­mukaisu­us, tasa-arvo muis­sakin kuin vähem­mistökysymyk­sis­sä, sol­i­daarisu­us eli lähin­nä verot mak­sukyvyn mukaan!

  38. Her­mi­it­ti, vaik­ka määrit­telysi pitäi­sivät paikkansa, voit miet­tiä, mitä tapah­tu­isi jos joko oikeis­to tai vasem­mis­to pää­sisi määräämään kaikesta. Ei siinä hyvin kävisi, ei kum­mas­sakaan tapauksessa.

  39. Itse asi­as­sa, jos uskoo Hegelin teesi-anti­teesi-syn­teesi-him­meli­in, vasem­mis­ton ja oikeis­ton käsi­tys­ten olisi pitänyt jo muo­dostaa syn­teesi. Ja näin aika pitkälle on tapah­tunutkin. Eli vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron ylläpitämi­nen on tosi­asi­as­sa aika keinotekoista — jos vain osaa kat­soa asi­aa vähän kauempaa.

  40. Parem­pi on olla vaik­ka ääri­oikeis­to­lainen, kun­han on jokin linja. 

    Tänään A‑studiossa Timo Soi­ni osoit­ti ole­vansa kato­li­nen roisto.

    Soi­ni söi sanansa Por­tu­gali-asi­as­sa. Poli­ti­ikas­sa luot­ta­muk­sen voi menet­tää vain ker­ran ja luu­len­pa, että Soinin luot­ta­mus on mennyttä.

    Seu­raavas­sa gallupis­sa tulee jo melkoinen notkah­dus ja kun­tavaaleis­sa 2012 lop­ulli­nen rojahdus.

  41. “1 Kaik­ki kun­ta­palve­lut pitää ava­ta kil­pailulle ja kun­nan automaat­tis­es­ti kil­pailut­taa kaik­ki tar­joa­mansa palvelut. 

    2 2 Ulkois­tamista pitää lisätä huo­mat­tavasti, kos­ka yri­tyk­set tuot­ta­vat palve­lut tehokkaam­min mut­ta kun­nat voivat edelleen itse päät­tää, mitä kilpailuttavat.

    3 Ulkois­tamista pitää lisätä, mut­ta kun­tien pitää oppia kil­pailut­ta­maan ulkop­uoliset palvelun­sa parem­min hin­nan ja laadun kannalta.

    4 Palvelui­ta ei pidä ulkois­taa nyky­istä enem­pää, sil­lä ulkois­t­a­mi­nen vaaran­taa julk­isten palvelu­iden laadun eikä tuo­ta merkit­täviä säästöjä.
    * Vasemmistolaisuuspiste

    5 Ulkois­tet­tu­ja palvelui­ta pitää palaut­taa kun­tien hoidet­taviksi. Kun­nal­la on lak­isääteinen tehtävä tar­jo­ta palvelui­ta, joten sen pitää myös tuot­taa ne itse. * Vasemmistolaisuuspiste

    6 Ei mikään näistä.”

    Jot­ta tästäkin saisit täy­det oikeistopis­teet niin tähänkin on pitänyt vas­ta­ta kohdan 1 mukaan.
    Tuo Osmon seli­tys viit­taa kohti­in 3–4 mut­ta sil­lä ei pääse kovin oikealle

  42. Onhan tääl­lä joskus ihme­tel­ty, mik­si et kuu­lu Kokoomukseen. 😉

  43. her­mi­it­ti: eiks sus­ta tun­nun vähän nai­ivil­ta olet­taa, että oikeis­to­laiset olis paho­ja ja vasem­mis­to­laiset olis hyviä?

    Et joh­tusko toi sun näke­mys ehkä enem­män sun omista ennakkolu­u­loista kuin oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten ominaisuuksista?

    Jos esim. ver­taat tota sun omaa käsi­tys­tä vasem­mis­tos­ta stereo­tyyp­piseen oikeis­to­laiseen käsi­tyk­seen vasem­mis­tos­ta, niin huo­maat var­maan että ne on täysin vas­takkaiset. Miten se nyt vaan sat­tus oleen silleen, että vasem­mis­to­laisil­la on oikee käsi­tys siitä mitä oikeis­to ja vasem­mis­to on ja oikeis­to­laisil­la taas puolestaan väärät käsi­tyk­set molemmista?

  44. Änkyrä Kom­mari kir­joit­ti: “Hesarin vaa­likone oli melkoisen käp­päi­nen. Min­ulle se ehdot­ti Arhin­mäkeä ja Zysseä yhtä vahvoik­si ehdokkaak­si. Yleis­vaa­likoneista YLE:n vaa­likone tun­tui anta­van jok­seenkin real­is­tisia vaihtoehtoja.”

    Sama koke­mus tääl­lä. YLE:n vaa­likone tuot­ti aika lail­la odote­tun tulok­sen (Ode ykkösenä, Hal­la-aho viimeisenä jne.) kun taas Hesarin vaa­likoneen tulos oli aika “yllät­tävä”. YLEn vaa­likoneen kysymyk­set oli­vat mielestäni muutenkin parem­pia. Olisikin mie­lenki­in­toista nähdä vas­taa­va graafinen esi­tys valit­tu­jen kansane­dus­ta­jien YLEn vaalikonevastauksista.

  45. Koti­maises­sa merk­i­tyk­sessä ääri­oikeis­to on se joka on kauim­pana oikealla. 

    Mitä Soin­in­vaaran oikeis­to­laisu­u­teen tulee, tuon Loitonkin ana­lyysin mukaan hän sopisi parem­min RKP:n kuin Vihrei­den rivei­hin, ja on oikeis­to­laisu­udessaan suun­nilleen tasois­sa Keskus­tan oikean laidan kanssa. Per­su­ista menee kolme ohi, Demareista tai Kris­til­lis­demokraateista ei yhtäkään. 

    Eikä siinä mitään, kyl­lähän Soin­in­vaara selkeästi edus­taa Vihrei­den oikein­ta laitaa, en minä näe miten sitä voisi kyseenalaistakaan. 

    Sen sijaan min­ua häir­it­see että Soin­in­vaara itse tun­tuu kuvit­tel­e­van, että se että hänel­lä on mielestään ratio­naaliset syyt mielip­iteisi­in­sä tek­isi hänestä selkeästi vähem­män oikeistolaisen.
    Vaan ei se ihan niinkään mene. Samoil­la argu­menteil­la moni muukin oikeis­to­lainen kan­to­jaan perustelee. Kaik­ki ovat omas­ta mielestään hyväl­lä asialla. 

    Toisin kuin mon­et kuvit­tel­e­vat, poli­it­tiset näke­myk­set ovat pait­si arvokysymyk­siä, myös johdan­naisia siitä mitä kukin pitää real­is­mi­na. (“Real­is­mi” on usein myös tiedostam­a­ton­ta pri­or­isoin­tia, joka puolestaan on hyvinkin arvosidonnaista).

    Ts: onhan sil­lä tietysti väliä miten perustelee mielip­i­teen­sä, mut­ta ei se kyl­lä oikeaa vasem­mak­si saa.

  46. Hesarin ana­ly­y­sis­sä täy­tyy olla jotakin pahasti pielessä, kun Perus­suo­ma­lai­sista on saatu vasem­mis­to­lainen puolue. Useim­mis­sa asiois­sa Vasem­mis­toli­it­to ja Perus­suo­ma­laiset edus­ta­vat poli­it­tisen ken­tän ääri­laito­ja ja saman­su­un­taiset näke­myk­set veropoli­ti­ikas­ta ja EU:n vakaus­ra­has­tos­ta ei tätä muuk­si muu­ta. Kan­nat­taisi kysyä Perus­suo­ma­laisil­ta itseltään, ovatko he omas­ta mielestään vasemmistolaisia.

  47. Esa Mäki­nen: jos vaa­likoneen kysymyk­set eivät kykene ennus­ta­maan kansane­dus­ta­jien toim­intaa, on kai ainakin kak­si vaihtoehtoa:

    1. kansane­dus­ta­jat “pet­tävät lupauk­sen­sa”, kuten tulkitset
    2. vaa­likonei­den kysymyk­set ovat liian kaukana niistä kysymyk­sistä, joi­ta kansane­dus­ta­jat eduskun­nas­sa käsittelevät

    Esimerkik­si seu­raavas­ta kysymyk­ses­tä ei pysty päät­telemään, mitä kaikkia vero­ja ehdokas on valmis korot­ta­maan ja mitä hän toisaal­ta ei olisi valmis korot­ta­maan. Ver­tailu ehdokkaan tai puolueen toim­intaan eduskun­nas­sa jää väk­isin torsoksi.

    “Mitä vero­muo­toa olisit valmis ensisi­jais­es­ti korot­ta­maan? (Val­itse yksi.)”

    Toisen­tyyp­pinen ongel­ma liit­tyy vaikka­pa tulo­ero­jen kasvua koske­vaan kysymyk­seen, ja se liit­tyy tulk­in­taan. Veikkaan­pa, että Odelle “lievä” tulo­ero­jen kaven­t­a­mi­nen on kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jalle “huo­mat­tavaa”.

    Jos vaa­likoneen kysymyk­sistä halu­taan sel­l­aisia, että ne ennus­ta­vat hyvin tarkasti edus­ta­jien toim­intaa, niiden pitää minus­ta olla paljon tarkem­min ja yksiselit­teisem­min muo­toil­tu­ja ja rajattuja.

    Rehellisyy­den nimis­sä vaa­likoneessa on myös täl­laisia kysymyk­siä kohtu­ullis­es­ti. Kapei­den kysymys­ten ongel­ma on, ja minus­ta nyt myös HS:n vaa­likoneen ongel­ma oli se, että ne hel­posti koske­vat liian kapeaa osaa eduskun­nan päätöksistä. 

    Esimerkik­si kaikkia van­hus­ten­hoitoon liit­tyviä kysymyk­siä on nyt läh­estyt­ty vain van­hus­ten­hoito­lain kaut­ta. Jos ehdokas on valmis tiuken­ta­maan van­hus­ten­hoitoa koske­via norme­ja, mut­ta ei laa­jen­ta­maan kun­tien mah­dol­lisuuk­sia rahoit­taa van­hus­ten­hoitoa, kan­nat­taako hän hyvää van­hus­ten­hoitoa? Jos ehdokas on valmis ohjaa­maan rahaa van­hus­ten­hoitoon eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä rahaa tarvi­taan lisää, mut­ta ei kan­na­ta normio­h­jauk­sen lisäämistä, vas­tus­taako hän hyvää vanhustenhoitoa?

  48. Voisiko joku määritel­lä vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron oikeasti? 

    Ei enää. Ennen tuo oli mah­dol­lista, kun vasem­mis­to vielä yleis­es­ti kan­nat­ti yksi­ty­i­so­maisu­u­den sosial­isoin­tia ainakin jos­sain määrin (lievem­pi lin­ja vaati vain suur­te­ol­lisu­u­den, pankkien, vaku­u­tusy­htiöi­den jne. sosial­isoin­tia, kun taas toinen ääripää vaati yksi­ty­i­somis­tuk­sen täy­del­listä lopet­tamista). Täl­löin jakolin­ja vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä meni selkeästi suh­tau­timises­sa sosial­isoin­ti­in ja talouselämän valtiojohtoisuuteen.

    Nyt kun vasem­mis­to yleis­es­ti (luku­unot­ta­mat­ta jotain foli­hat­tupäisiä uuskom­mu­nis­te­ja) hyväksyy markki­na­t­alouden ainakin jos­sain muo­dos­sa, ero­ja on aika vaikea tehdä.

    Esim. tämän päivän keskusta­lais­tuneen sosi­aalidemokraatin ja oikeis­to­laisen uuskon­ser­vati­ivin erot­ta­mi­nen toi­sis­taan aat­teen sisäl­lön perus­teel­la lie­nee läh­es mah­do­ton­ta — kumpikin kan­nat­taa kor­po­raa­tioiden val­taa, säädel­tyä markki­na­t­alout­ta (+ siinä sivus­sa molem­pia hyödyt­tävää kaverikap­i­tal­is­mia) ja val­tion suur­ta merk­i­tys­tä (ehkä tosin eri pain­o­tuksin) — lisäk­si moni demari on alka­nut rat­sas­taa myös uskon­nol­la (mm. Blair ajoi vah­vasti katolis­ten yksi­tyisk­oulu­jen tukemista briteis­sä… ja oli­han Urpon­aisel­lakin kun­non ghet­to-bling-bling ‑tason puolenkilon kul­tainen risti selkeästi näkyvis­sä kaulas­sa joka vaalitilaisuudessa).

    Tässä mielessä vasem­mis­to-oikeis­to ‑akseli olisi hyvä uno­htaa, kos­ka ain­oa merkit­tävä poikea­ma kaikki­in kon­ser­vati­ivisi­in kol­man­nen­lin­jan / keskusta­laisu­u­den kulk­i­joi­hin niiden 15 jäl­jel­lä ole­van kom­mu­nistin rin­nal­la ovat oikeis­tolib­er­aalit, jot­ka eivät mis­sään nimessä halu­aisi tul­la rin­naste­tuik­si (uus)konservatiiviseen oikeis­toon. Ehkä ain­oa järkevä tapa hah­mot­taa nyky­isiä poli­it­tisia kan­to­ja voisi olla jonkin­lainen 3‑ulotteinen him­meli akse­leinaan liberaalisuus/konservatiivisuus markkina‑, arvo- ja sosi­aalilib­er­al­is­mien ulot­tuvuuk­sis­sa. Neljän­nek­si voisi vielä heit­tää vaik­ka impivaaralaisuus/kansainvälisyys ‑ulot­tuvu­u­den.

    Tietysti nykyaikana ongel­mallisek­si voi tul­la vaikka­pa arvolib­er­al­is­min sisäl­lön määrit­te­ly, mut­ta itse näk­isin sen enem­min klas­sisen lib­er­al­is­min ja val­is­tuk­sen arvo­jen val­os­sa kuin “brax­i­laise­na” lib­er­al­is­mi­na eli yksilön­va­pauk­sien alka­en sanan­va­paud­es­ta polkemise­na näen­näisen suvait­se­vaisu­u­den, kuten kult­tuurirel­a­tivis­min, nimissä.

  49. Kari, tämä Mankiw:n lista on siitä haus­ka, että sen perus­teel­la minä olen vasem­mis­to­lainen. Olen edes jos­sain määrin oikeal­la vain kahdessa kohdas­sa Mankiw:n listal­la: vero­tuk­sen hyv­in­voin­ti­tap­pi­ois­sa, ja val­tio­val­lan tehot­to­muudessa. Tämä vas­taa toki omaa käsi­tys­tänikin siitä, mitä vasem­mis­tol­la ja oikeis­tol­la tarkoite­taan. (Oikeis­to ei oikeasti väl­itä veroista ja kor­rup­tios­ta, kun­han saa­vat itse pistää kor­rup­tio­ra­hat taskuunsa) 

    Kuitenkin sen perus­teel­la, miten asia Suomes­sa nähdään, ja sen perus­teel­la, miten kom­ment­tei­hi­ni on tääl­läkin suh­taudut­tu, min­un pitäisi olla “oikeis­to­laisem­pi” kuin Osmo.

  50. Älä Osmo pahoi­ta mieltäsi noista vaa­likonev­as­tauk­sista — niil­lä on lähin­nä viikkole­htien horoskoopin arvo !
    Muuan met­sästäjäys­täväni tes­tasi vaa­likonet­ta, ja haki sieltä ensin mah­dol­lisim­man kiel­teis­es­ti met­sästyk­seen suh­tau­tu­vaa ehdokas­ta. Vihreä — ei yllätys.
    Seu­raavak­si hän haki myön­teisim­min suh­tau­tu­vaa — ylläri, ylläri — vihreä !

  51. Osaatko Osmo sanoa tuo­hon kohtaan 3 liit­tyen — eikö hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­nen onnis­tu­isi viikot­taista työaikaa pidentämällä…?

    Jos eläkeikää pitää nos­taa noin 3 vuodel­la, se vas­taa karkeasti 7–8% piden­nys­tä työvu­osi­in. Jos sama työmäärän lisäys tapah­tu­isi viikot­taista työaikaa piden­tämäl­lä, vas­taisi se noin 3 tun­nin piden­nys­tä. Tämä vai­h­toe­hto houkut­taisi ainakin itseäni enemmän.

    Toimisiko hom­ma näin vai onko logi­ikas­sa puutteita?

    1. Ari Lehti­nen:
      Mietipä asi­aa vaik­ka niin, että meil­lä on yhtyeiskun­ta, jos­sa ei ole mui­ta val­tion meno­ja kuin tulon­si­ir­rot ja lasku­toim­i­tusten yksinker­tais­tamisek­si tulon­si­ir­rot takaa­vat työt­tömille ja eläkeläisille saman ansio­ta­son kuin työssä oleville. Olete­taan kak­si äärivaihtoehtoa
      a) Kaik­ki ovat puolipäivä­työssä eikä kukaan tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Veroaste = nolla
      b) puo­let tekee täysipäiväistä työtä ja puo­plet on tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Veroaste = 50 %
      Molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa tuotan­non määrä on sama (tai ainakin työ­tun­tien määrä).
      Ruot­sis­sa tehdään henkeä kohden yhtä paljon työtä kuin meil­lä, mut­ta töis­sä on paljon enem­män. Viikko­työai­ka vain on lyhyem­pi. Ruotsin malli on paljon parempi.

  52. Liian van­ha:
    Tuos­ta kysymyk­ses­tä saa vasem­mis­to­laisu­us­pis­teen, jos vas­taus on 4 tai 5. Oikeistopis­teitä ei jae­ta. Oden vas­taus tähän kysymyk­seen oli 3.

  53. vihertävä

    “Kaik­ki liiken­teemme CO2-päästöt vas­taa­vat alle seit­semän vuorokau­den päästökasvua Kiinassa.” 

    Suo­mi on pieni kansakun­ta, eikä tarvitse men­nä edes Kiinaan asti ver­taile­maan ennen kuin mei­dän CO2-päästöt jäävät pienek­si vähem­mistök­si. Jos asi­as­sa kum­minkin halu­aa nou­dat­taa jonkun­laisia peri­aat­tei­ta, niin päästö­jen rajoit­tamisen pitää kuu­lua kaikille ja varsinkin niille, jot­ka päästävät paljon per nup­pi, kuten suo­ma­laiset tekevät. Jos ollaan kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la esit­tämässä, että asialle maail­man­laa­juis­es­ti tehdään jotain, niin oma huushol­li täy­tyy myös olla jos­sain järjestyksessä.

    En silti itsekään pidä tiukkaa hiilipin­go­tus­ta koti­maas­sa kovin järkevänä, kun en usko kan­sain­välisen päästökau­pan toimi­van hiilipäästöjä vähen­tävästi. Esim. Kioton sopimuk­sel­la ei ollut ilmake­hän hiilid­iok­sidin osapaineen kasvukayrään mitään vaiku­tus­ta ja mm. sopimuk­sen allekir­joit­tanut Kana­da näyt­tää lähin­nä pyyhki­neen paper­il­la taka­puolen­sa (laa­jen­si­vat öljy­hiekan hyö­dyn­tämistä mas­si­ivis­es­ti). Kioton jälkeiset neu­vot­te­lut tun­tu­vat olleen enem­män tai vähem­män iso­ja floppe­ja, joil­la on vielä vähem­män vaiku­tus­ta itse asi­aan. Kiina on nähtävästi päät­tänyt polt­taa niin paljon fos­si­il­isia polt­toainei­ta kuin mihin sil­lä suinkin on ostovoiman puoles­ta varaa, ja vesit­tää sopimuk­set jot­ka tätä menoa haittaisivat.

    Epäilen, että fos­si­ilis­ten hiilivety­jen käyt­tämi­nen vähe­nee vas­ta sit­ten, kun jonkun sortin tekni­nen mullis­tus syr­jäyt­tää ne, tai kun hiilivety­varat käyvät niukik­si, kumpi sit­ten tapah­tuukaan ensin.

  54. “Ruot­sis­sa tehdään henkeä kohden yhtä paljon työtä kuin meil­lä, mut­ta töis­sä on paljon enem­män. Viikko­työai­ka vain on lyhyem­pi. Ruotsin malli on paljon parempi.”

    Näin on, Suomes­sa työtä jae­taan työt­tömyy­den kautta.
    Vielä 80-luvul­la työt­tömyys­jak­so­ja oli n 200000 ja se lyhen­si työu­raa n yhdel­lä vuodella.
    Nyt meil­lä on työt­tömyys­jak­so­ja 800000 ja työu­ra lyhe­nee jo n 4 vuot­ta ja suurin osa parhaas­ta työiästä.

    Ruot­sis­sa työn­tek­i­jän ase­ma on muutenkin suo­jat­tu, eri­tyis­es­ti ikään­tyneen, joten siel­lä ei voi har­ras­taa ikära­sis­mia esim Eric­s­son halusi päästä eroon tut­tavas­tani 61-vuo­ti­aana. Nyt Eric­s­son mak­saa hänelle palkkaa koti­in 65-vuotiaaksi.
    Viral­lis­es­ti hän eläköi­tyy siis 65-vuo­ti­aana , Suomes­sa taas on ajatel­tu elät­tää 40 vuo­den työu­ran tehneet sos­sun luukul­ta viimeiset vuodet.

  55. Kir­joi­tus on näköjään tänään Hesarin mielipidesivulla. 

    Miten voit ker­toa aiko­vasi kaven­taa tulovero­ja, kun ei sel­l­aista edes kysyt­ty? Kysyt­ti­in, miten kas­vaneisi­in tulo­eroi­hin tulisi suh­tau­tua eli ihan eri asiaa. 

    Aika paljon val­taa olet jo ennen vaale­ja kuvitel­lut saavasi. Mut­ta ala­pas nyt sit­ten kaven­taa — neljä vuot­ta aikaa.

    1. Eli­na:
      Vai­h­toe­hdot viit­taisi­vat toim­intaan, ei siihen, mil­lainen lop­putu­los olisi hyvä. Tulo­ero­ja on kaven­net­ta­va huo­mat­tavasti tai lievästi. Sana­muodon mukaan kyse ei ollut siitä, mil­laista tulo­ero­jen tasoa pitää hyvänä. Sil­loin on otet­ta­va huomioon pait­si lop­putu­los tulo­ero­jen kannal­ta, myös lääk­keen sivu­vaiku­tuk­set. Tosin kysymyk­sen sana­muo­dos­sa oli vähän hor­jun­taa: tulo­ero­jen kan­nat­ta­jien ei tarvin­nut kan­taa vas­tu­u­ta lääk­keen sivu­vaiku­tuk­sista, kos­ka heiltä kysyt­ti­in vain tavoitetilaa.
      Vas­tasin myös sanallisesti:

      Jos ajat­telisi vain tulo­ero­ja, olisi perustel­tua kaven­taa niitä roimasti, mut­ta tun­ne­tu­il­la keinoil­la on niin paljon huono­ja sivu­vaiku­tuk­sia, että lievä kaven­t­a­mi­nen on realistisempaa. 

      Ajatuk­sen pitäisi tul­la tästä selville. 

  56. Kan­natan itsekin ehdot­tomasti mekanis­mia, joka motivoi mah­dol­lisim­man mon­en pysymään työelämässä mah­dol­lisim­man pitkään.

    Tuos­sa laskues­imerkissä ajat­telin, että työssäkäyvien määrä olisi vakio ja vai­h­toe­hdot oli­si­vat joko a) nos­taa eläkeikää tai b) piden­tää viikot­taista työaikaa. Ovatko nuo tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja vai onko logi­ikas­sa vikaa?

    Todel­lisu­udessa tiet­ty saat­taisi käy­dä niin, että jos viikkot­taista työaikaa piden­netään, se saa ihmiset eläköi­tymään vieläkin aikaisemmin.

  57. Tiedemies,

    No minus­ta tuo lista ei ole kovin hyvä mit­tari siihen, onko oikeal­la vai vasem­mal­la, ainakaan jos sitä tulk­it­see sil­lä tavoin, että kuin­ka mon­een kohtaan lait­taisi räksin puolelle tai toiselle (nuo kysymyk­set eivät ole sama­nar­voisia). Sen sijaan se kuvaa minus­ta eri­no­mais­es­ti, ja varsin objek­ti­ivis­es­ti, niitä näkökul­maero­ja, joi­ta vasem­mis­tos­ta tai oikeis­tos­ta esitetään. Ja sitähän kysyttiin.

    Minä olen esimerkik­si hyvinkin vah­vasti sitä mieltä, että nuo ulkoishai­tat ovat ihan oikeasti merkit­tävä ongel­ma, eivätkä markki­nat niitä ratkaise (=vasem­mis­to). Mut­ta sit­ten kun ote­taan tuo val­tio­val­lan tehot­to­muusar­gu­ment­ti huomioon, niin olenkin jo aika vah­vasti sitä mieltä, että se menee melkein aina niil­lä markki­noil­la kuitenkin vähem­män perseelleen (=oikeis­to). Näen­näi­nen tasapeli.

    Esimerkik­si nyt vaik­ka tämä ruuhkamaksujuttu/autoilun vero­tus, jos­ta minä olen tääl­läkin riit­tämi­in vaah­don­nut. Se nyt ei mil­lään lail­la opti­maalis­es­ti ratkea markki­noil­la, kos­ka ei ole mah­dol­lista luo­da tehokkai­ta markki­noi­ta sille, että yksit­täi­nen autoil­i­ja mak­saisi toisille autoil­i­joille ja lähiseudun asukkaille aiheut­tamis­taan haitoista (=sys­teemiop­ti­mi). Yksi­ty­is­teil­lä ja sopimuk­sil­la päästäisi­in ehkä jonkin­laiseen “sec­ond best” ‑ratkaisu­un, mut­ta silti oltaisi­in ongelmis­sa. Mut­ta kun kat­so­taan miten se val­tion hoita­mana on men­nyt, niin se onkin sit­ten jo aivan katas­tro­faalisen poskel­laan kaikkine sil­tarumpupoli­itikkoi­neen ja autoveroineen…

    Jos käsi­tys siitä julkisen val­tio­val­lan tehot­to­muud­es­ta ja kyvyt­tömyy­destä ratkaista ongel­mat on riit­tävän vah­va, niin se vetää tuol­laisel­la asteikol­la kenet vaan sinne oikeaan laitaan, että naksah­taa. Sil­lä ei sit­ten ole enää merk­i­tys­tä, että allokoi­vatko minus­ta markki­nat hyv­in­voin­nin oikeu­den­mukaises­ti vai eivät, jos lähtöko­h­ta on se, että val­tio­val­ta allokoi ne vielä epäoikeudenmukaisemmin.

    Tästä näkökul­mas­ta on tietenkin päivän selvää, että olet Osmos­ta oikeal­la, kun Osmo nyt sen­tään on siel­lä val­tio­val­lan syövereis­sä jakele­mas­sa niitä muil­ta varastet­tu­ja raho­ja vääri­in asioi­hin, ja sinä jätit äänestämättä.

    Kari

  58. Kun kysyin tarkem­min ao henkilöltä niin kyseessä on ns avgån­spen­sion eli henkilö saa varhaiseläket­tä 60–65-ikävuoden välis­sä , eläk­keen suu­ru­us on 70–75 % viimeisitä palkoista + lisäko­r­vaus eläk­keen pienen­e­mis­es­tä eli vas­taa pitkälti Suomes­sa jo sul­jet­tua työttömyyseläkettä

    http://www.ptk.se/Vad-hander-nar-jag/blir-pensionar/Avgangspension/

    Eläkek­sutelua on johdet­tu harhaan sil­lä, että on ver­tail­tu vain vanhuuseläkeikikä,mutta tietois­es­ti keskustelus­ta on uno­hdet­tu muis­sa mais­sa yleiset varhaiseläke­jär­jestelmät, joi­ta Suomes­sa ei enää ole
    Esim Sak­sas­sa on yleistä irti­sanomiko­r­vaus, n 1 kk palvelu­vuot­ta kohti +muu­ta­man vuo­den varhen­nus, mikä mah­dol­lis­taa työstä luop­umisen käytän­nössä 60+vuotiaana.
    EK:n proba­gan­dan­dan mukaan kat­e­gori­nen eläköi­tymisikä on 67-vuotta.

    Olen huo­man­nut, että meil­lä on hyvin yht­enäi­nen eli­it­ti, joka vaike­nee näistä asioista

  59. Osmo:

    Sana­muodon mukaan kyse ei ollut siitä, mil­laista tulo­ero­jen tasoa pitää hyvänä.

    Oikeas­t­aan oli ja var­masti mon­et sen niin otti­vat. Ana­ly­y­sis­sa ei tietenkään otet­tu huomioon sanal­lista osuutta. 

    Joka tapauk­ses­sa olisi ollut selvem­pää käyt­tää sitä sana­muo­toa vasti­neessasi, joka vaa­likoneessakin oli eikä sekoit­taa mitään aiko­muk­sia mukaan. Se on jo kovan luokan lupaus. 

    Per­su­ja ei myöskään olisi kan­nat­tanut taas men­nä haukku­maan. On vähän myöhäistä nyt — juna meni jo.

    Siinä var­masti olet oike­as­sa, että kart­ta oli kohta­laisen tyhjän­päiväi­nen. Ylipään­sä vaa­likoneet ovat melko tyhjän­päiväisiä. Täl­lainen blo­gi antaa paljon parem­man kuvan ehdokkaan ajatuk­sista, mut­ta kaik­ki nyt eivät ole niin viit­seliäitä kuin sinä tai heil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole mitään sanottavaa. 

    Tein aika mon­ta konet­ta ja oli­han se nyt jol­lain tavoin suun­taa antavaa. Jos ei yhtään tiedä, ketä äänestää, niin jotain osvi­it­taa voi saada. 

    Olit min­ul­la usein aika ylhääl­lä, mut­ta ihan kär­jessä yleen­sä oli joku piraat­ti, Muu­tos 2011 ehdokas tai per­su. Hän­nän­huip­puna oli jär­jestään liu­ta vihre­itä naisia.

  60. No joo.. kyl­lä olet oike­as­sa, että vai­h­toe­hdot viit­taa­vat toimintaan. 

    Kuitenkin minus­ta oli vähän huono muun­taa se muo­toon “ker­roin aiko­vani kaven­taa tulo­ero­ja lievästi” ikään kuin sinä siitä yksin päät­täisit — arro­gant­tia jotenkin. 

    Ehkä saivarte­len, mut­ta pisti silmään.

  61. Itse asi­as­sa tuo eläkeikäkeskustelu on hyvä rehellisyys­testi päättäjille. 

    Onko sel­l­ainen ihmi­nen rehellinen,joka kyl­lä tietää olelelisia asioi­hin vaikut­tavia fak­to­ja, mut­ta ei ker­ro niitä ??
    Esim Esit­tää muiden maid­en viral­liset van­hu­useläkeiät mut­ta ei ker­ro varhaiseläkejärjestelyjä ?

    Tai, että van­hu­useläk­keelle Suomes­sa siir­ry­tään 63,5 vuo­den iässä ja eläkeikä nousee 0,2 vuot­ta joka vuosi eli 65 vuo­den van­hu­useläköi­tymisikä saavute­taan 2018 .
    Keskimääräi­nen eläköi­tymisikä jää silti johonkin 61–63 vuo­teen, mikä johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä.

    Vasem­mis­to-oikeis­to kon­ser­vati­ivi-lib­er­aali akse­lei­den sijas­ta pitäisikin tes­ta­ta todel­lista rehellisyyttä/asiantuntemusta eri teemo­jen suhteen.

    Mut­ta eipä tai­da toimittajien/tutkijoidenkaan ammat­ti­taito riittää ???

  62. Aloite­taan nyt vaik­ka siitä että oikeis­tol­la on kak­si merk­i­tys­tä, taloudel­lis­es­ti oikeal­la ja per­in­teisem­min kon­ser­v­a­tivi­inen. Ääri­oikeis­to on oikeis­toa jälkim­mäisessä merkityksessä.

    Oikeis­ton ja vasem­mis­ton sisältö on hel­poin­ta nähdä niis­sä kohdis­sa mis­sä ale­taan puhu­maan hassuja.

    Oikeis­tol­la (taloudelli­nen sel­l­ainen) täl­läi­nen asia on työt­tömyys, yleisem­min köy­hyys. Kun usko on kova että markki­nat toimii niin aikuiset ihmiset hoopoim­mil­laan selit­tää että ihmiset nyt vaan prefer­oi enem­män vapaa-aikaa. Ja suh­dan­nelu­on­tois­takin työt­tömyyt­tä selitetään rak­en­teil­la jot­ka on aina vain ja ain­oas­taan nimeno­maan val­tion rak­en­tei­ta, vero­tus­ta, tms. Kon­ser­vati­iv­ioikeis­to taas reflek­si­ivis­es­ti on sitä mieltä että työt­tömis­sä on jotain vikaa, he ovat laisko­ja, pum­me­ja, tms. eli heil­lä on jotenkin väärät arvot. Ja arvot eivät koskaan ole oikeat eikä mikään määrä empi­iristä todis­tu­saineis­toa, kuten vaikka­pa se että kon­ser­vati­ivisil­la alueil­la on pikem­min korkeampi työt­tömyys, tätä vakau­mus­ta mihinkään muuta.

    Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tuk­set. Kun vero­tuk­selle on vain yksi kri­teeri, pro­gres­sivi­su­us, niin esimerkik­si vas­ta-argu­mentei­hin että korkeimpi­en tulo­jen ylikireä vero­tus saat­taa tuot­taa itseasi­as­sa jopa pienem­män vero­ker­tymän ei san­o­ta mitään. Ja ympäristöverot on väärin, kos­ka ne eivät ole pro­gres­si­ivisia. Itsepetos on suurim­mil­laan siinä että ohjausvero­jen sijaan halu­taan sub­ven­tioi­ta hyville asioille, ikäänkuin tämä eroaisi mitenkään siitä että niitä vaan verotet­taisi­in vähemmän.

    Jos ei nyt oikein koe omak­seen vasem­mis­toa tai oikeis­toa, niin voi hyvinkin olla sitä mieltä että jär­jestelmis­sä, niin markki­nat kuin val­tio, on virheitä, ihmiset nyt on laisko­ja ja mukavu­u­den­haluisia siinä kuin yrit­teliäitä ja uhrautu­vaisia eli ihmisiä, jär­jestelmät tehdään ihmis­ten mukaan eikä tehdä parem­pia ihmisiä, vero­tuk­sen tasa-arvoisu­us on kokon­aisu­us, jne. Ja näin saa oikeal­ta vasem­mis­to­laisen leiman ja vasem­mal­ta oikeistolaisen.

  63. Mik­si on niin kauhea­ta olla oikeis­to­lainen? Osmo on yksiselit­teis­es­ti oikeal­la, jos kat­so­taan hänen suosi­maansa keinovalikoimaa. 

    Ainakin oma näke­myk­seni Odes­ta on, että kar­rikoidusti hän halu­aa muut­taa yhteiskun­tarak­en­teen sel­l­aisek­si, että markki­nat hoita­vat suurim­man osan ongelmista ja yhteiskun­ta sit­ten hoitaa ulkois­vaiku­tuk­set verot­ta­mal­la tai mah­dol­lisim­man vähillä määräyk­sil­lä. Ei muut­taa Suomea suun­nitel­mat­alouden lin­nakkeek­si, jos­sa tulo­erot kapeni­si­vat siten että val­tio palkkaisi monop­o­liy­htiöi­hin ihmisiä sei­so­maan tumput suorina.

  64. Vasem­mis­tossa ja oikeis­tossa ajat­telukykyiset ihmiset tun­tu­vat nyky­isin ajat­tel­e­van aika samal­la taval­la. Fik­su vasem­mis­to­lainen ymmärtää markki­na­t­alouden voiman, ja fik­su oikeis­to­lainen puolestaan ymmärtää, ettei sen avul­la voi aivan kaikkea ratkaista ihmis­ten parhaak­si. Nämä suun­tauk­set erot­taakin toi­sis­taan lähin­nä niitä edus­tavien type­r­ys­ten kan­nat: hölmö vasem­mis­to­lainen ajaa sinän­sä hyviä tavoit­tei­ta huonoil­la keinoil­la — type­rä oikeis­to­lainen puolestaan kyl­lä kek­sii toimi­vat keinot, mut­ta tavoit­telee niil­lä huono­ja asioi­ta (= kapeakat­seis­es­ti oman etu­ryh­män­sä etua).

    Äänestäjä joutuu sit­ten val­it­se­maan kahdes­ta äärim­mäis­es­tä pahas­ta omas­ta mielestään pienem­män, kos­ka joka puolueeseen mah­tuu noi­ta type­r­iä änkyröitä. Val­it­sisin paljon mielu­um­min puolueen, jos­sa änkyrät lois­taisi­vat pois­saolol­laan ja vasem­mis­to-oikeis­to jaot­telu olisi van­hen­tuneena heit­et­ty romukoppaan.

  65. Viikko- ja vuos­i­työaiko­jani halu­aisin lyhen­tää mut­ta työu­raani olisin valmis piden­tämään vaik­ka 10 vuotta.

    Jos joku halu­aa vali­ta toisin päin, mak­sakoon ensin yli­työ­tun­neil­laan niin paljon eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja, että voi sen tehdä tulemat­ta kukkarol­leni sosi­aal­i­tur­van kautta.

    Jotkin ammatit on hyvä lopet­taa 30‑, 40- tai 55-vuo­ti­aana, niin­hän myös mallit ja upseer­it tekevät, mut­ta sit­ten opetel­laan toinen ammat­ti, ellei ole säästet­ty tarpeek­si omia raho­ja. Uusi ura pitäisi saa­da aloit­taa alle TES-palkko­jen ja ilman irti­sanomis­suo­jaa, jot­ta työl­listämi­nen olisi yri­tyk­sellekin kannattavaa.

  66. Kuitenkin sen perus­teel­la, miten asia Suomes­sa nähdään, ja sen perus­teel­la, miten kom­ment­tei­hi­ni on tääl­läkin suh­taudut­tu, min­un pitäisi olla “oikeis­to­laisem­pi” kuin Osmo.

    Min­un tulk­in­tani mukaan ihmiset arpo­vat muiden ihmis­ten vasemmistolaisuuden/oikeistolaisuuden niiden kysymys­ten mukaan, joista ovat eri mieltä, ei samaa mieltä. Ja tämän seu­rauk­se­na kun minä olen läh­es jokaisen ihmisen kanssa eri mieltä jostakin merkit­tävästä asi­as­ta, vasem­malle kallel­laan ole­va näkee min­ut lahta­ri­na, oikealle kallel­laan ole­va stal­la­r­i­na, ja keskel­lä ole­va näkee min­ut kajah­ta­neena fun­da­men­tal­isti­na. Samaan aikaan nuo eivät näe, että olen mon­es­ta merkit­tävästä asi­as­ta samaa mieltä kaikkien noiden kanssa.

  67. @Esa Mäki­nen: Cron­bachin alfa kuvas­taa vain muut­tu­jan osioiden sisäistä yhden­mukaisu­ut­ta (yhden­laista teknistä luotet­tavu­ut­ta), ei validi­teet­tia (tavoitel­tua sisältöä). HS:n indek­sit on muo­dostet­tu siten, että niis­sä on käytet­ty binäärip­istey­tys­tä — on tiet­tyä mieltä (1) vs. on ihan mitä tahansa muu­ta mieltä (0) — läh­es kaikkien väit­tämi­nen kohdal­la, joka näin ollen sivu­ut­taa eri vas­taus­vai­h­toe­hto­jen tar­joa­man sisäl­lön. Nol­lan saavien vas­taa­jien kohdalle ei täl­löin tehdä eroa, joka saat­taa harhaut­taa vas­taa­jien sijoit­tumista indeksin mukaiselle jatkumolle.

    Plot­tasin Oden ja puolue­jo­hta­jat (pait­si Urpi­laisen, joka ei vaa­likoneeseen vas­tan­nut) hie­man toisen­laiselle kar­talle (tosikot älkööt vaivau­tuko), jos­sa HS:n kon­ser­vati­ivi­su­usin­deksin rin­nalle on muo­dostet­tu toinen, ensin mainit­tuun näh­den ortog­o­naali eli kor­reloima­ton “kon­ser­vati­ivi­su­usin­dek­si”. Onhan Ode selvästi lib­er­aali, ei siitä mihinkään pääse. Ja hyvä niin 🙂

    http://web.me.com/makenboksi/Sivusto/Konservatiivisuuskartta.html

  68. Kysymyk­sessä on tietysti tulo­ero­ja eikä tulovero­ja… No, vähän ehdin ihme­tel­läkin tulovero­jen kaven­nus­ta alen­ta­mal­la niitä.

    Nyt se on sit­ten Hesaris­sakin pielessä. 

    Mihin sä oikein lop­pu­jen lopuk­si oletit vastaavasi?

  69. Tiedemies:

    Oikeis­to ei oikeasti väl­itä veroista ja kor­rup­tios­ta, kun­han saa­vat itse pistää kor­rup­tio­ra­hat taskuunsa

    ?! No ei kaik­ki ihmiset oo vasem­mis­tossa eikä oikeis­tossa mukana vaan kauhomas­sa itselleen taskut täy­teen rahaa. Et var­maan molem­mis­sa puolueis­sa on jengiä, jot­ka haluu käyt­tää vaan hyväks poli­it­tista jär­jestelmää. Se ei silti tarko­ta sitä etteikö tol­las­ta Manki­wn hah­mot­tele­maa jakoa mielip­iteis­sä vois olla.

    Muutenkin mä oon ihmeis­säni, että sä las­ket ittes noil­la Mankiw mittareil­la vasem­mis­to­laiseks, kun noi kaik­ki mit­tar­it on suhteellisia.

  70. Mik­si on niin kauhea­ta olla oikeistolainen?

    Itse läh­estyn asi­aa bayesi­laisit­tain. Ihmi­nen, joka on valmis nimit­tämään itseään “oikeis­to­laisek­si”, on arve­lut­ta­va. Joku tote­si joskus, että Suomes­sa “oikeis­to­laisu­us” on vähän niinkuin pahan­hajuinen hen­gi­tys, ihmiset hie­man kavah­ta­vat, jos joku toteaa ole­vansa oikeistolainen. 

    Ja kos­ka oikeis­to­laisu­u­den nimel­lä kul­kee kaiken­laista kam­mot­tavaa ja yhteiskuntafilosofis­es­ti täysin mätää matskua, “oikeis­to­laisek­si” tun­nus­tau­tu­mi­nen on samal­la vähän niinkuin allekir­joit­taisi kaiken sen. Sama pätisi taval­laan tietenkin vasem­mis­to­laisu­u­teenkin, mut­ta kaik­ki ymmärtävät, että Che Gue­vara-paitaan pukeu­tu­va jan­nu ei oikeasti menisi mihinkään viidakkoon sis­seilemään. Oikeis­to­laisek­si tun­nus­tau­tu­van kohdal­la kukaan ei voi olla varma. 

    Eli suomek­si: Minus­ta kuu­luu ihan vaan hyvi­in käytöstapoi­hin, ettei kut­su itseään oikeistolaiseksi.

  71. “Jotkin ammatit on hyvä lopet­taa 30‑, 40- tai 55-vuo­ti­aana, niin­hän myös mallit ja upseer­it tekevät, mut­ta sit­ten opetel­laan toinen ammat­ti, ellei ole säästet­ty tarpeek­si omia rahoja.”

    Upseer­it jäävät van­hu­useläkkelle eivätkä opet­tele uut­ta ammattia. 

    Toisaal­ta ‚mak­sat koko ajan eri­laisia vaku­u­tus­mak­su­ja, mut­ta har­va saa enen­män kuin on itse maksanut.
    Voit myös miet­tiä, mitä hyö­tyä yhteiskun­nalle on uuden aaamtin opiskelus­ta 60-vuotiaana ??
    Minäkin olen opiskel­lut opet­ta­jak­si, mut­ta ase­tus­muu­tos takaa sen, että se jää saavut­ta­mat­ta eli parin vuo­den opiskelu val­uu hukkaan eli vahinko on kaksinkertainen

  72. “Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tuk­set. Kun vero­tuk­selle on vain yksi kri­teeri, pro­gres­sivi­su­us, niin esimerkik­si vas­ta-argu­mentei­hin että korkeimpi­en tulo­jen ylikireä vero­tus saat­taa tuot­taa itseasi­as­sa jopa pienem­män vero­ker­tymän ei san­o­ta mitään”

    Meil­lä on läh­es tasavero­tus TOTEUTUNEESSA vero­tuk­ses­sa vaik­ka vero­tus esitetään pro­gre­si­ivise­na. Hajon­takin on melkein kadon­nut 4 viime vuo­den aikana.
    Vro­prog­er­sil­la ja eri tulo­la­jien eri­alisel­la verot­suk­sel­la ei ole merk­i­tys­tä ‚jos lop­ullista veroast­et­ta voi säädel­lä vähen­nyk­sil­lä ja/tai vaihtamalla .
    Tämäkin on niitä vai­et­tu­ja asioita.
    Ei ole tärkeää mitä puhutaan vaan mis­tä vaietaan

    Veronalainen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  73. Hei!
    Lis­tas­ta uno­h­tui Helsin­gin huima ton­tinko­ro­tus jota Vihreät ajoi­vat ponnnekaaasti Vaik­ka ei eduskun­ta vaaleis­sa kos­ka asia ratkaisti­in kunnalisvaaleissa,mutta nekin on koh­ta edessä!

  74. Minus­ta Osmo olet eduskun­nan ana­lyyt­tisimpia kansane­dus­ta­jia. Miten määritel­lään muuten oikeis­to­laisu­us, ennen se oli suh­teessa tuotan­toka­p­a­siteetin omis­tamiseen. Ääri­henkilök­si olet liian ana­lyyt­ti­nen, eli jat­ka vain samaan linjaa.

  75. Osmo­han on Kokoomus­lainen, pait­si puut­tuvan taikauskon kohdalta.

  76. Eikös cityvihreät ole aika rajoit­tunei­ta ja halu­a­vat rajoit­taa myös mui­ta, ohjail­la vero­tus­ta ja ihmis­ten käyt­täy­tymistä stal­in­is­tisel­la kurilla?

    Ei tuo­ta voi oikeis­to­laisek­si tuomi­ta, kyl­lä sinä OS olet ihan oikea vassari.

  77. Voin hyvin ymmärtää, jos joku näkee sin­ut yht­enä Suomen (liberaali-)oikeistolaisimmista kärkipään poli­itikoista. Julk­i­tuo­dut näke­myk­set mer­i­tokra­t­ian sää­tykier­ron luon­tais­es­ta heikken­e­mis­es­tä, pako­laisleirien ÄO-testeistä, vähälah­jaisu­ud­es­ta merkit­tävänä nuoriso­työt­tömyy­den selit­täjänä, eriy­tyneen matem­ati­ikan opetuk­sen tarpeesta lah­jakkaille lap­sille (kuten musi­ikkia opete­taan kon­ser­va­to­ri­ois­sa ja Sibelius-akatemi­as­sa) ja mon­et muut saman­henkiset saa­vat vasem­mis­toli­it­to­laisel­la niskakar­vat pystyyn. Aivan var­masti myös oman puolueesi nuorel­la vasem­mis­tosi­iv­el­lä, vaik­ka eivät sitä ääneen lausuisi.

    Melkein kaik­ista noista kan­noista olen kanssasi samaa mieltä, mut­ta täl­lä nyt kom­men­toin vain sitä, että oikeis­to­laisen maineessa nyt ei ole mitään järin ihme­teltävää, kos­ka olet esit­tänyt monia sel­l­aisia kan­to­ja, mitkä toisille ovat sitä pahaa oikeis­to­laisu­ut­ta ja sille nyt ei vain mitään voi.

    Eli­nan kanssa vaa­likoneista muuten vas­taa­va koke­mus. Osmo saat­toi olla esimerkik­si 4. ja Emma Kari toisek­si viimeinen kom­mu­nistien seassa. Jos on per­su­is­sa sekalaista sakkia, joista ihme­tel­lä kuin­ka mah­tu­vat samaan puolueeseen, niin on kyl­lä vihreissäkin.

  78. No Soin­in­vaara ei tietenkään ole kaikkein oikeis­to­laisimpia Vihreistä. Olen­pa minäkin van­hana vasem­mis­to­laise­na joskus äänestänyt Osmoa, täl­lä ker­taa tosin perus­suo­ma­laista. Eivätköhän kaikkein oikeis­to­laisimpia arvo­ja kan­nat­ta­vat henkilöt ole jo loikan­neet Vihreistä Kokoomuk­seen — kuten sekin helsinkiläi­nen punatukkainen eläin­ten­suo­jeli­ja ja ekon­o­misti, joka esit­ti varsin ääri­oikeis­to­laisia kan­to­ja vaalikoneessa.

  79. Vihreät ja per­sut ovat molem­mat sosial­is­tisia puoluei­ta, vihreät per­in­teisiä arvo­ja vas­taan ja per­sut per­in­teis­ten puoles­ta. Mut­ta jostain kum­man syys­tä kansal­lis­sosial­is­mi muut­tuukin äärioikeistoksi.

    Sekin on jän­nä, mik­si kanssal­lis­sosial­is­te­ja syytetään pop­ulis­mista, vaik­ka viher­vasem­mis­to­jan on sil­lä sar­al­la suomen ykköspuolue, ja oikeis­to hyvänä kakkose­na talous­poli­it­ti­sine totuuksi­neen ja työväen­puoluei­neen. Sanovat kaikkea mis­tä luule­vat kan­nat­ta­jien tykkäävään, mut­ta ikinä eivät pysty lupauk­si­aan pitämään.

  80. No vähän vielä Osmon sivulle ja alle
    Osmon laa­ti­man otsikon.

    Onko kenenkäään mielestä yri­tyk­selle apuna se,
    että vään­tää kapu­lakieltä yri­tyk­sen­sä sivulle
    tai main­os­doku­mentei­hin­sa. Ja näin yrittää
    saa­da asi­akkai­ta yritykseensä.

    Mut­ta miten sit­ten on val­tion hallinnon
    kanssa ver­rat­tuna edel­lä mainituun.

    Kuin­ka kauan ihmis­ten pin­na kestää
    kuun­nel­la kapu­lakieltä esim. virastojen
    ja poli­itikoiden kertomana.

    Se on ihan var­ma asia, että kapulakielellä
    ei yksikään yrit­täjä saa kohdalleen yhtäkäään
    asi­akas­ta. Mut­ta viras­tot vaan jatka­vat omaa
    toim­intaansa, ikään kuin eivät koskaan olisi
    kuulleet markki­na­t­aloud­es­ta yhtään mitään.
    No toki ovat kuulleet kilpailutuksesta,
    mut­ta kun eivät ole virkamiesase­mansa perusteella
    koskaan pätevöi­tyneet esim. tarjouslaskentaan.

    En tarkoi­ta tässä sitä, että Suomenkin olisi
    ryhdyt­tävä jenkkimäis­es­ti main­os­ta­maan yritystään
    taik­ka kun­taansa, mut­ta puheis­sa ja kirjoituksissa
    tulisi Suomes­sakin ottaa huomioon, että turhasta
    kir­joit­ta­mi­nen (=use­asti virkami­esten kir­joituk­set) ei edis­tä kenenkään asi­aa. Pait­si virkamiehen asi­aa ja asemaa.

    No mitä on turha kir­joit­ta­mi­nen. No sitä, mitä usein kun­nat web­bi­sivuil­laan kirjoittavat.

    Esimerkik­si kun­nan sivus­tol­la esitel­lään hymy­ilevää kun­nan asun­nos­sa asu­vaa, kun kun­nan ker­rostalokyt­tääjä on päässyt kun­nan asun­toon tarkaile­maan asujiaan.

  81. Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tuk­set. Kun vero­tuk­selle on vain yksi kri­teeri, pro­gres­sivi­su­us, niin esimerkik­si vas­ta-argu­mentei­hin että korkeimpi­en tulo­jen ylikireä vero­tus saat­taa tuot­taa itseasi­as­sa jopa pienem­män vero­ker­tymän ei san­o­ta mitään.

    Oletko ajatel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tarkoituk­se­na vält­tämät­tä aina ole vero­ker­tymän kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­teena voi olla myös taloudel­lisen tasaver­taisu­u­den parantaminen?
    (Vrt. ruuhka­mak­sut — ne saa­vat olla myös tap­pi­ol­lista toim­intaa, kun­han ne vähen­tävät ruuhkia.)

  82. Vihreät ilmen­tävät yhteiskun­takäsi­tyk­sessään tieteel­listä yhteiskun­ta­mallia, vrt. tieteelli­nen sosial­is­mi, kuten sitä Neu­vos­toli­itossa sovel­let­ti­in ja tieteelli­nen liik­keen­jo­hto, jon­ka arkki­tyyp­pi on tay­loristi­nen liukuhi­h­natyön­tek­i­jä, jolle pitää palk­ka mak­saa kak­si ker­taa kuukaudessa Paval­onin koiran ehdol­lis­tamiskokei­den mukaises­ti jälkikä­teen toisin kuin valkokaulustyön­tek­i­jöille, joille palk­ka mak­set­ti­in ker­ran kuukaudessa etukäteen.

    Vihreässä yhteiskun­nas­sa rah­vas­ta ohjataan ener­gian­säästölam­puil­la ja ‑veroil­la samaan aikaan, kun puolueen eli­it­ti lomailee ja lentelee kauko­mail­la ym. ym.

    Osmol­la taitaapi olla ei-insinöörinä väärinymmär­ret­ty human­isti-vihreä. Hän tosin näkee maail­man aika paljon desi­ileinä, kohort­teina, suhdelukuina ja sen sel­l­aisi­na. Hyvä esimerk­ki on väestön ikään­tymi­nen, joka tilas­tol­lisen deter­min­is­min val­os­sa on kauhee­ta, mut­ta ihmis/yhteiskuntatieteiden kannal­ta voidaan sanoa, että yhteiskun­ta sopeu­tuu ongelmi­in kuukau­sis­sa. Eli jos nälkä uhkaa, “kyl­vetään lisää perunoi­ta ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät tule­vat nos­ta­maan perunoi­ta. Näin on käynyt kaut­ta his­to­ri­an ja näin tulee käymään aina. 

    Tilas­toti­eteelli­nen deter­min­is­mil­lä eläisimme jatku­vas­sa kurimuk­ses­sa pahan päivän var­alle ja pahim­man ske­naar­i­on mukaan.

  83. Jos halu­aa esi­in­tyä mie­lenki­in­toise­na, totu­ut­ta etsivänä ja omaperäisenä ajat­teli­jana ja on tätä tarkoi­tus­ta varten omak­sunut sosi­aalisek­si strate­giak­seen esimerkik­si roolin “vasem­malle kallel­laan ole­va lib­er­aali, joka on lukenut paljon taloustiedet­tä (eikä vain haukkuak­seen sitä)”, niin sil­loin joutuu jatku­vasti kor­jaile­maan myös oman puolen väärinkäsi­tyk­siä ja virhep­äätelmiä ja todis­ta­maan uskol­lisuuten­sa uud­estaan sil­loin täl­löin. Yleen­sä lojali­teet­tiepäi­lyt saa häl­ven­emään par­il­la retorisel­la ja semant­tisel­la kikalla, ovathan ulkoiset, pin­nal­liset sym­bol­it ja sig­naalit usein tärkeimpiä.

    Tiedemies:

    Ihmi­nen, joka on valmis nimit­tämään itseään “oikeis­to­laisek­si”, on arveluttava.

    Ei yhtään sen arve­lut­tavampi kuin henkilö, joka kan­nat­taa avoimesti yhtä negati­ivisia mieliku­via herät­tävän “tehokku­u­den” maksimointia. 🙂

    Eli suomek­si: Minus­ta kuu­luu ihan vaan hyvi­in käytöstapoi­hin, ettei kut­su itseään oikeistolaiseksi.

    Riip­puu tilanteesta ja henkilön iästä ja sosi­aalis­es­ta ryh­mästä. Esimerkik­si kokoomus­nuorten ehdokkaat voivat huo­let­ta main­os­taa itseään oikeis­to­laisi­na, kap­i­tal­is­teina, por­vareina jne. eikä se kuu­losta mitenkään eri­tyisen maut­toma­l­ta tai arve­lut­taval­ta vaan nuorekkaan räväkältä ja suo­ral­ta. Wille “Vas­tu­ullis­es­ti oikeis­to­lainen” Ryd­manin kam­pan­ja oli arve­lut­ta­va ihan muista syistä.

  84. Ote­taan tämä tilas­toti­eteelli­nen väit­te­ly seis ja pohdi­taan aivan mielipi­de­pe­rusteis­es­ti tätä asiaa.

    Jos ihmi­nen esit­tää vaikka­pa väit­teen, että eläkeikää on nos­tet­ta­va, on hän sen sil­loin esit­tänyt eikä sitä voi vetkut­tele­mal­la enää perua.

    Onko väite vasem­mis­to­lainen vai oikeistolainen ?

    On hyvin luul­tavaa, että kevyessä työssä ole­vat säi­lyt­tävät työkykyn­sä pitem­pään kuin raskaas­sa ja vaar­al­lises­sa ympäristössä työssä olevat.
    Tämä näke­mys puoltaa huo­mat­tavasti koulutet­tua kansanosaa. Yleis­es­ti koulute­tut ovat enen­nän poli­it­tiselta kannal­taan oikeis­to­laisia kuin vasem­mis­to­laisia. Vasem­mis­tossa pain­ote­taan enem­män työu­ran kehit­tämistä ja työssä jak­samista pitempään.
    Tämä on siis oikeis­to­lainen mielipi­de enem­män kuin vasemmistolainen >< 

    Jos kaik­ki Soin­in­vaaran kan­nan­otot käsitel­lään täl­lä tavoin akselil­la oikeis­to­lainen-vasem­mis­to­lainen saadaan lop­putule­mak­si hänen ole­van oikeis­to­lainen. Ei tässä tarvi­ta mitään “lin­eaarisia regres­sio­ana­lyy­se­jä” selit­tämään asioita.

    Kun luo­taan puolueo­hjel­mat Perus­suo­ma­laiset vs. Vihreät, saadaan heti käsi­tys kum­man laidan puolueesta on kysymys.
    Kyl­lä kai Osmo Soin­in­vaara on lukenut ja hyväksynyt Vihrei­den puolueo­hjel­man kun ehdokkaana oli, siis tämän oikeis­to­laiselta näyt­tävän vaali/puolueohjelman ?

  85. anonyy­mi kysyy:

    Oletko ajatel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tarkoituk­se­na vält­tämät­tä aina ole vero­ker­tymän kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­teena voi olla myös taloudel­lisen tasaver­taisu­u­den parantaminen?

    Jos se ei tuo­ta isom­paa vero­ker­tymää ne hyvä­tu­loiset verotet­ta­vat eivät tosi­asial­lis­es­ti mak­sa enem­pää vero­ja. En ymmär­rä miten se että joku hyvä­tu­loinen mak­saa vähem­män vero­ja lisää sosi­aal­ista tasa-arvoa. Vai tarkoitako sitä että tulo­ero­jen kaven­t­a­mi­nen on hyvä asia vaik­ka se tapah­tu­isi pienen­tämäl­lä suurimpia tulo­ja ilman että muut tulot kasvavat?

    (Vrt. ruuhka­mak­sut – ne saa­vat olla myös tap­pi­ol­lista toim­intaa, kun­han ne vähen­tävät ruuhkia.)

    Hmm, ruuhka­mak­sut niin kuin minä ne ymmär­rän on liiken­teeno­h­jauskeino siinä kuin liiken­neval­ot. Niihinkin sisäl­tyy val­in­to­ja, esimerkik­si se että jos kum­mas­takin suun­nas­ta risteyk­seen tulee yhtä paljon auto­ja niin ne saa yhtä pitkän vuoron, tai että joukkoli­ikenne saa etuuk­sia. Ruuhka­mak­suil­la vas­taa­va asia tehdään vain niin että etu­us hin­noitel­laan, keskimäärin niil­lä joil­la on suurem­pi tarve ajaa on enem­män intres­siä mak­saa, ja niitä joille mak­suille ei ole väliä ei ole niin paljon että he saisi­vat ruuhkan aikaan.

    Mut­ta ajat­telet ilmeis­es­ti ruuhka­mak­sua verona jon­ka tarkoi­tus on vähen­tää auto­ja tieltä. Ja anal­o­gis­es­ti tasaisem­pi tulo­jako johtaisi siihen että joi­hinkin rajal­lisi­in hyödykkeisi­in on use­am­mil­la mah­dol­lisu­us kun on vähem­män osta­jia joil­la on mak­sukyky hin­noitel­la muut ulos esimerkik­si meren­ran­ta­ton­teista. Tuo on lot­to­tasa-arvoa, kaikil­la on mah­dol­lisu­us. Itse ymmär­rän tasa-arvon enem­män niin että kaik­ki saa enem­män, mut­ta voi noi toki ajatel­la. Itseasi­as­sa sanois­in että tuo on Suomes­sa yleinen ajattelutapa.

  86. Tosi­a­sia on, että Hesarin julkaise­ma mit­tari oikeis­to­laisu­ud­es­ta on täysin kohtu­u­ton, mitätön ja väärin raken­net­tu. Mit­tari, joka ei mit­taa sitä, mitä sen pitäisi on kelvo­ton, eikä täl­lä mitat­tu­ja ehdokkai­ta pitäisi täl­lä perus­teel­la tuomi­ta tai jät­tää tuomitsematta.

    Tosi­a­sia kuitenkin on Lex Soin­in­vaaran myötä, että siinä mis­sä muut puolueet (Vasem­mis­toli­it­toa jne. myöten) oli­vat tehneet virheen työvoimapoli­it­tisen koulu­tuk­sen ja työt­tömyysko­r­vauk­sen suh­teen — niin vihreät ilmeis­es­ti Soin­in­vaaran johdol­la (jos lain nimeen on uskomista) oli­vat valmi­it viemään vihe­liäiseen arkipäivään ja toteu­tuk­seen asti alen­nuk­sen vihovi­imeis­es­tä tur­vaverkos­ta eli toimeen­tu­lotues­ta. Siinä mis­sä muut oli­vat kun­nille jät­täneet viimeisen oljenko­r­ren, veivät Vihreät (yhdessä muiden por­varipuoluei­den kanssa) tämän pois näiltä kaik­ista onnet­tomim­mil­ta. Ja tämä on täysin tosi­a­sia, jota ei pääse karku­un. Siinä mis­sä muut heit­tivät uhrit (ehkä poli­it­ti­sista syistä) val­ti­ol­ta kun­tien kon­tolle, Vihreät oli­vat valmi­ita “tap­pa­maan köyhyyteen”.

    Ja sitä myöten näke­mys oikeis­to­lais­es­ta Soin­in­vaaras­ta on täysin ansait­tu — henkilö, joka on valmis viemaan Suomen köy­him­miltä 20–40% siitä viimeis­es­tä armon­palas­ta, jon­ka varas­sa ei todel­lakaan juh­li­ta tai oste­ta yhtään mitään ylimääräistä, on ansaittu.

    “Natsi“vartija ei pääse karku­un suurem­pi­en “nat­sien” selän taakse, jos näin härskiä ja suo­raa puhet­ta halu­aa käyt­tää. Joskus on pakko.

    1. Sep­po P.
      Asi­as­ta on use­ampikin artikke­li täl­lä blogilla. On vaikea hyväksyä tuo­ta lain nimeä, sil­lä kun olin asi­as­ta pari­inki­in otteeseen eduskun­nas­sa kuul­ta­vana, esitin, että noiden kah­den lain ris­tiri­itako­r­jat­taisi­in pois­ta­mal­la tuo mainit­tu vaa­timus työt­tömyys­tur­valaista. Siis se, että jät­täy­tymi­nen pois toisen asteen koulu­tuk­ses­ta vie automaat­tis­es­ti oikeu­den työmarkkinatukeen.

  87. Taidan jät­tää nämä oikeis­to-vasem­mis­to akselia koske­vat kom­men­toin­nit väli­in. Niistä on jo niin mon­ta kan­nan­ot­toa. Siitä lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akselista on kyl­lä pakko sanoa jotakin, kun se on jo perusteil­taankin virheelli­nen, Lib­er­aalin vas­tako­h­ta ei ole kon­ser­vati­ivi vaan autoritääri­nen. Kon­ser­vati­ivin vas­tako­h­ta ei ole lib­er­aali vaan radikaali. Kun jo vaa­likoneen lähtöko­hdis­sa on sekoil­tu, ei ihme jos tulok­setkin ovat mielivaltaisia.

  88. anonyy­mi:

    Oletko ajatel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tarkoituk­se­na vält­tämät­tä aina ole vero­ker­tymän kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­teena voi olla myös taloudel­lisen tasaver­taisu­u­den parantaminen?

    ööö… sä et vis­si­in tajun­nu mitä tpyy­lu­o­ma kom­men­toi, jos tol­la­nen kysymys tuli mieleen.

    Eli tpyy­lu­o­man point­ti oli just se, että vasem­mis­to halu­aa pro­gres­si­ivisia vero­ja vaik­ka se tuhois hyvinvointia.

  89. Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että koko käsit­teistä “oikeis­to” ja “vasem­mis­to” pitäisi luop­ua. Syy tähän ei ole se, että niiden väliltä olisi löy­tynyt joku syn­teesi, vaan se, että asi­akysymyk­set nyt vaan eivät mene nätisti yhdelle dimen­si­olle ja jokainen yri­tys määritel­lä täl­lainen yksi dimen­sio johtaa metakeskustelu­un käsit­tei­den merkityksestä. 

    Lisäk­si sel­l­aiset yri­tyk­set latis­ta­vat yhteiskun­nal­lisen keskustelun ja alen­ta­vat sen tasoa muutenkin. Siitä, että ihmiset koke­vat pääsään­töis­es­ti ole­vansa joko “vasem­mal­la” tai “oikeal­la” seu­raa aivan tarpee­ton­ta erim­ielisyyt­tä asi­akysymyk­sis­sä jois­sa käsi­tys­ten pitäisi peri­aat­teessa olla lähin­nä sidok­sis­sa tarkoituksenmukaisuuteen. 

    Ei tämä tiet­ty rajoitu vasen/oikea-jakoon. Hyvä esimerk­ki täl­lai­sista tuli edel­lisessä ketjus­sa, jos­sa Vihre­itä (aivan oikein) syytet­ti­in kaiken­lais­ten näen­näis­ten lakien ja toimen­pitei­den tukemista, jos ne vaan näyt­tävät tai kuu­losta­vat riit­tävän vihreiltä. Itsekin syytän vihre­itä tästä lähin­nä ydin­voimakysymyk­sessä, jos­ta on tehty siis jonkin­lainen vihrey­den aksiooma. 

    Tpyy­lu­o­ma selit­ti hyvin sen, miten tämä näkyy vasem­mis­to/oikeis­to-jutus­sa, eli siinä, miten ale­taan puhua höp­söjä oman puolen iden­ti­teetin kannal­ta olen­nai­sis­sa asioissa. 

    Sik­si minus­ta poli­ti­ikas­sa pitäisikin olla enem­män kyse arvoista. Tässä on kuitenkin se ongel­ma, että jos poli­ti­ikas­sa käy­dään arvokeskustelua, juuri nuo höpöju­tut pää­sevät pin­taan, kun niin oikeal­la, vasem­mal­la, kuin edel­läkin sotke­taan autu­aasti keinot ja päämäärät. Osmon valt­ti on minus­ta yleen­sä ollut tässä. Valitet­tavasti poli­ti­ikas­sa “tarkoituk­sen­mukaisu­us” on sisäl­löltään sel­l­ainen, että asia pitä myy­dä mas­soille hel­posti pureskeltavas­sa muo­dos­sa, ja joskus käy niin, että tulee leimatuk­si “ääri­oikeis­to­laisek­si”.

  90. Evert The NeveRest:
    (“mikä meni vikaan ketju”; mut­ta tänne se kai parem­min sopii)

    “ääri­oikeis­to­laisu­ut­ta ainakin vaa­likoneis­sa, joiden vas­tausten perus­teel­la moni val­it­si edustajansa.

    Turun Sanomien vaa­likoneeseen annet­tu­jen vas­tausten perus­teel­la vain Pet­teri Orpo (kok),Annika Saarikko (kesk), Ville Niin­istö (vihr) ja Ste­fan Wallin ® kan­nat­ta­vat kokon­aan tai osit­tain väitet­tä, jon­ka mukaan ”eläkeikää on nos­tet­ta­va nykyis­es­tä 63 vuodesta”.”

    Ainakin tässä kysymyk­sessä Soin­in­vaara oli rehellisem­pi kuin moni muu. 

    Kuten blo­gis­sa tuli nos­tet­tua jo esi­in, SDP otti omas­sa ohe­jle­mas­saan tavoit­teek­si, että ihmis­ten pitäisi keskimääirin olla töis­sä yli 40 vuot­ta — siis sen jäl­keen kun esimerkik­si per­he- ja sairaus­va­paat ja työt­tömyysa­jat on vähen­net­ty pois. Ilmeis­es­ti jois­sakin sosial­lidemokraat­ti­sis­sa vuo­sis­sa, jot­ka ovat erip­i­tu­isia kuin nor­maalit vuodet, tämän pitäisi tapah­tua opin­to­jen päät­tymisen ja eläköi­tymisen välisessä ajas­sa ilman eläkeiän nostoa.

  91. Muis­taak­seni Soin­in­vaara on siteer­an­nut vil­jalti Mil­ton Fried­ma­nia, joka on eri­ar­voisu­u­den ja uus­lib­er­al­is­min oppi-isä.

    Soin­in­vaara voi esit­tää vastapuolen­sa oppi­en toim­i­mat­to­muut­ta, toisaal­ta tekee sen ilman perusteita.

    Esim. Vasem­mis­toli­iton dok­tri­init toimi­vat, kuten on empi­iris­es­ti osoitet­tu Suomes­sa 80-luvul­la ja Ruot­sis­sa. Soin­in­vaaran oppe­ja on sen sijaan kokeil­tu Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja jenkeis­sä tuhoisin seurauksin.

    Osmon opit eivät edus­ta ääri­oikeis­toa vaan äärilib­er­al­is­mia, joka yleen­sä johtaa ääri­oikeis­ton nousu­un eri­ar­voisu­u­den ja maa­han­muu­ton lisääntyessä.

    Perus­suo­ma­laiset ovat vasem­mal­la ole­va kon­ser­vati­ivi­nen työväen­puolue, jol­la on nyt hyvä sauma demarien kallistues­sa oikealle.

  92. “Ilmeis­es­ti jois­sakin sosial­lidemokraat­ti­sis­sa vuo­sis­sa, jot­ka ovat erip­i­tu­isia kuin nor­maalit vuodet, tämän pitäisi tapah­tua opin­to­jen päät­tymisen ja eläköi­tymisen välisessä ajas­sa ilman eläkeiän nostoa.”

    Kyl­lä se onnis­tuu, min­ullekin tuli työ­todis­tusten mukaan työu­raa n 40,5 vuot­ta. Mut­ta sil­loin pitää aloit­taa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töis­sä ja osa opiskelu­a­jas­takin on olta­va töissä,
    Työt­tömänäkin ehdin olla ennen 63-vuo­den ikää 4 vuot­ta eli työu­ran nor­mi­työt­tömyy­den verran.

    Mut­ta ei van­hu­useläkeikä tuo lisää työvoimaa, sil­lä tar­jon­ta lisään­tyy 60–70-vuotiaissa ja työ­nan­ta­jien kysyn­tä kohdis­tuu 25–40-vuotiaisiin eli syn­tyy vain suuri kohtaanto-ongelma.

    1. Liian van­ha. Käytä vähän empiri­aa. Ver­taa yli 60-vuo­ti­aiden työl­lisyysastet­ta niis­sä mais­sa, jois­sa lak­isääteinen eläkeikä on korkeampi niihin mai­hin, jois­sa se on mata­lampi. Kun työ­nan­ta­jan on pidet­tävä työn­tek­i­jä töis­sä 65-vuo­ti­aak­si tai mak­set­ta­va hänen sairauseläk­keen­sä, moti­vaa­tio mukaut­taa työolot kas­vaa kum­masti. Nythän monis­sa yri­tyk­sis­sä on henkilöitä, jot­ka ovat erikois­tuneet savus­ta­maan 63-vuo­ti­aan pihalle. 

  93. Liian van­ha, 60-vuo­ti­aan har­voin kan­nat­taa opiskel­la uut­ta ammat­tia yliopis­tossa, use­am­min työhar­joit­telus­sa kuten usein tehti­inkin ennen min­imi­palkko­jen nos­tamista kohtu­ut­toman korkeiksi. 

    Jos upseer­it saa­vat täy­den eläk­keen jo 50-vuo­ti­aina, jär­jestelmässä on vikaa. Moni onnek­si tekee silti vielä toisen uran.

    Monis­sa tehtävis­sä kan­nat­taisi työl­listää 60–70-vuotiaitakin, jos saisi mak­saa työn arvoa vas­taavaa palkkaa eikä työ­nan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan kohtu­ut­tomasti työn­tek­i­jöi­den sairasteluista.

  94. Tuo­mas, aika moni tuos­sa finanssikri­isin kouris­sa siteerasi Mil­ton Fried­ma­nia että korkopoli­ti­ik­ka ei toi­mi kun korot on nol­las­sa, Keynes sanoi tämän niin että narul­la ei voi työntää.

    Ja kun nyt meni klas­sikoi­hin, niin lukeeko siel­lä vase­mal­la enää kukaan Marx­ia? Minus­ta Ode nimit­täin on ana­ly­y­sis­sään marx­i­lainen. Ei se uus­lib­er­al­is­mi taivaas­ta tipu, tuotan­to­muodot johtaa yhteiskun­ta­jär­jestelmi­in. Ihan niin kuin Ode selit­tää hyv­in­voin­ti­val­tion ongelmia kun siir­ry­tään teol­lisu­ud­es­ta palveluihin. 🙂

  95. Minus­ta ei kuu­lu 2000-luvulle vouho­tus kumpaakaan taloudel­lista ääripäätä kohtaan. Vas­takkainaset­telu todel­lakin kuu­luisi olla jo ohi.

    Molem­mil­la laidoil­la on hyvät point­tin­sa, eikä pitäisi olla suuri häpeä jos mielip­iteinen­sä aset­tuu kum­malle tahansa.

    Sen sijaan lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi ‑akselil­la selvästi kon­ser­vati­ivi puoli on väärässä ja huonom­pi ja lib­er­aali puoli oike­as­sa. Kan­nat­taisi ehkä tämän esil­letuomiseen panos­taa enemmän?

  96. Muis­taak­seni Soin­in­vaara on siteer­an­nut vil­jalti Mil­ton Fried­ma­nia, joka on eri­ar­voisu­u­den ja uus­lib­er­al­is­min oppi-isä. 

    Minkähän laisia kum­mi­tus­tari­noi­ta vasem­mis­ton kesku­udessa Fried­man­ista oikein mah­taa liikkua? Kyseessä taitaa olla ihan oma tari­naperinne, kos­ka kukaan vasuri aina jostain Nao­mi Klein­istä läh­tien ei todis­te­tusti ole ikinä lukenut yhtään mitään Fried­manin tuotannosta.

    Todel­lisu­udessa Fried­man on muiden (uus)liberaalien rin­nal­la niitä har­vo­ja, jot­ka jak­soi­vat ajaa vapau­den, tasa-arvon ja oikeu­den­mukaisu­u­den peri­aat­teit­ta Val­is­tuk­sen ajan ratio­naalises­sa hengessä henkises­ti köy­hän vasem­mis­ton ajaes­sa tasa-arvon nimis­sä tiukaa tas­apäistävää kontrolliyhteiskuntaa.

    Esim. Vasem­mis­toli­iton dok­tri­init toimi­vat, kuten on empi­iris­es­ti osoitet­tu Suomes­sa 80-luvul­la ja Ruot­sis­sa. Soin­in­vaaran oppe­ja on sen sijaan kokeil­tu Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja jenkeis­sä tuhoisin seurauksin. 

    Kan­nat­taisi ihan vähän lukea his­to­ri­aa ennen kuin alkaa heit­telemään tuol­laista potastkaa. Ennen Thatch­er­iä UK oli konkurssin par­taal­la hoip­pu­va läh­es toim­intakyvytön val­tio, jon­ka oli­vat rapaut­ta­neet jatku­vat avainalo­jen lakot, ay-liik­keen val­ta yli lail­lis­ten hal­li­tusten — maa jos­sa sähköä sään­nöstelti­in, jät­teet mätänivät kaduille ja julki­nen liikenne toi­mi mil­loin toi­mi. Kansa toiv­ot­tikin Thatch­erin kar­vaat lääk­keet ter­ve­tulleik­si ja niiden avul­la “Euroopan köy­hästä miehestä” tuli paris­sa vuosikymme­nessä taas yksi maail­man rikkaim­mista maista.

    Vas­taavasti USA oli läh­es yhtä syvässä suos­sa ennen Regania.

    Osmon opit eivät edus­ta ääri­oikeis­toa vaan äärilib­er­al­is­mia, joka yleen­sä johtaa ääri­oikeis­ton nousu­un eri­ar­voisu­u­den ja maa­han­muu­ton lisääntyessä. 

    Niin — se on tietysti valitet­tavaa, että vapau­den lisään­tymi­nen voi johtaa monis­sa tapauk­sis­sa autori­taarisu­ut­ta kaipaavaan vastareak­tioon. Omas­ta mielestäni vapaus on kuitenkin sen ver­ran arvokas asia, että sitä kan­nat­taa kokeil­la riskienkin uhal­la — eikä tar­jo­ta ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si sosial­is­tista kontrolliyhteiskuntaa.

    Perus­suo­ma­laiset ovat vasem­mal­la ole­va kon­ser­vati­ivi­nen työväen­puolue, jol­la on nyt hyvä sauma demarien kallistues­sa oikealle. 

    Per­sut voisi­vatkin ihan hyvin muut­taa nimen­sä Suomen kansal­lis­sosial­is­tisek­si työväen
    puolueeksi.

  97. Siitä lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akselista on kyl­lä pakko sanoa jotakin, kun se on jo perusteil­taankin virheelli­nen, Lib­er­aalin vas­tako­h­ta ei ole kon­ser­vati­ivi vaan autoritäärinen. 

    Sinän­sä aivan vali­di huomio, mut­ta ehkä täl­laista jakoa ei mitä ilmeisim­min halu­ta yleis­es­ti ottaa käyt­töön, kos­ka sil­loin käsite “vasem­mis­to­lainen lib­er­aali” osoit­tau­tuu mah­dot­tomak­si — vasem­mis­to­laiset ideathan käytän­nössä toteutet­tuna aina lop­ul­ta johta­vat autori­taarisu­u­teen — olisi se sit­ten alku­peräi­nen tarkoi­tus tai ei (Mis­es: Omnipo­tent gov­ern­ment, Hayek: The road to serfdom).

  98. Ihmi­nen, joka on valmis nimit­tämään itseään “oikeis­to­laisek­si”, on arveluttava. 

    Ai, jaa?

    Eikös se ole ennem­min niin, että vasem­mis­to­laisek­si julis­tau­tu­mi­nen on sama kuin sanoisi “min­ul­la toki saat­taa olla aiv­ot, mut­ta en halua käytä niitä”, “jos tosi­asi­at ovat ris­tiri­idas­sa teo­ri­oidenkin kanssa, niin sen pahempi tosi­a­sioille” tai “Kom­mu­nis­min mus­ta kir­ja on CIAn pro­pa­gan­daa ja jos muu­ta­ma por­vari jos­sain kuo­likin, niin se oli vain vält­tämätön­tä ja aivan oikeudenmukaista”.

  99. Art­turi B:

    anonyy­mi:

    Oletko ajatel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tarkoituk­se­na vält­tämät­tä aina ole vero­ker­tymän kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­teena voi olla myös taloudel­lisen tasaver­taisu­u­den parantaminen?

    ööö… sä et vis­si­in tajun­nu mitä tpyy­lu­o­ma kom­men­toi, jos tol­la­nen kysymys tuli mieleen.

    Eli tpyy­lu­o­man point­ti oli just se, että vasem­mis­to halu­aa pro­gres­si­ivisia vero­ja vaik­ka se tuhois hyvinvointia.

    Käsitin oikein hyvin.
    Itse et nyt tain­nut käsit­tää sitä vai­h­toe­htoa, että tulo­ero­jen pienen­e­m­i­nen jo itsessään kas­vat­taa hyvinvointia.
    Vasem­mis­tolib­er­al­is­tis­es­ti täl­löin voidaan puhua vaikka­pa (taloudel­lisen) tasa-arvon kasvattamisesta.

    Oikeis­tol­la on paha tapa mita­ta kaik­ki rahassa.

    tpyy­lu­o­ma:

    Hmm, ruuhka­mak­sut niin kuin minä ne ymmär­rän on liiken­teeno­h­jauskeino siinä kuin liikennevalot.

    Ruuhka­mak­su­jen tarkoi­tus ei ole pelkästään ohja­ta liiken­net­tä. Puhutaan vaikka­pa Helsin­gin keskus­tas­ta. Jos joku hölmö oikeasti ajaa autol­la keskus­tan läpi niin joo ohjataan ihan mielel­lään aja­maan toista kaut­ta vaik­ka tarpeet­tomankin koval­la kädellä.

    Min­un nähdäk­seni tätä läpi­a­joli­iken­net­tä ei kuitenkaan ole tarkoi­tus kor­va­ta keskus­taan suun­tau­tu­val­la autoli­iken­teel­lä (=optimointi/liikenteenohjaus) vaan tosi­asialli­nen tarkoi­tus on oikeasti vähen­tää keskus­ta-autoilua. Sitä kaut­ta paran­netaan “pakol­lisen” autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta, nos­te­taan kevyen liiken­teen osu­ut­ta ja kas­vate­taan yleistä viihtyisyyttä.

  100. Itse et nyt tain­nut käsit­tää sitä vai­h­toe­htoa, että tulo­ero­jen pienen­e­m­i­nen jo itsessään kas­vat­taa hyvinvointia. 

    Ker­ropa Suomen viimeaikaises­ta his­to­ri­as­ta mil­loin näin olisi tapah­tunut. Ainakaan 1990-luvun alun “suuri tulo­ero­jen kaven­nus” ei tain­nut hyvin voin­nin kannal­ta olla mitenkään kul­ta-aikaa. Aika har­va taisi myöskään taput­taa 2008/9, kun tulo­erot alkoi­vat taas supistua.

  101. Ville, mielum­min asu­isin vasem­mis­to­laises­sa parati­i­sis­sa kuin köy­hien helvetissä.

    Kari Kosk­i­nen, ei mun tartte yleen­sä prof­fil­ta kysyä mitä mieltä asioista kuu­luu olla.

    Art­turi B, tulk­in­ta johtu­vat siitä, että olen 20 vuot­ta jol­lakin lail­la seu­ran­nut suo­ma­laista politiikkaa.

    Vasem­mis­tol­la ja oikeis­tol­la on Suomes­sa selvä ero, jon­ka päätelmän tein itse, kun käytin Hesarin
    vaa­likonev­as­tauk­sia ja tutkailin puoluei­den yhteen­sopivu­ut­ta omien aja­tusteni kanssa. Itse olen omas­ta mielestäni muuten aito vasem­mis­tovihreä kansalainen.

  102. “Ver­taa yli 60-vuo­ti­aiden työl­lisyysastet­ta niis­sä mais­sa, jois­sa lak­isääteinen eläkeikä on korkeampi niihin mai­hin, jois­sa se on mata­lampi. Kun työ­nan­ta­jan on pidet­tävä työn­tek­i­jä töis­sä 65-vuo­ti­aak­si tai mak­set­ta­va hänen sairauseläk­keen­sä, moti­vaa­tio mukaut­taa työolot kas­vaa kummasti. ”
    Olen käyttänytkin.Korkeampi yli 60-vuo­ti­aiden työlil­siysyas­teon vain Islannis­sa, Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa, Hol­lan­nis­sa mut­ta kaikissa näis­sä on irti­sanomisjärjestys tai irti­sanomisko­r­vaus, joka suo­jaa iäkästä .

    Mut­ta suurin syy on asenne pitää van­hat työssä.

    Suomes­sakin viimeinen teyö­nan­t­ja joutuu mak­samaan sairauseläk­keen mut­ta ei se ole mikään hidaste suo­ma­laiselle työnantajalle.
    Ja samoin put­keen työn­nöstä viimeinen työ­nan­ta­ja mak­saa 80 % kuluista, mut­ta ei se ole hidas­tanut put­keen työntöä .

    Aivan noin empi­idrisel­lä kokemuksella.

  103. Voiko oikeis­toa ja vasem­mis­toa määritel­lä otta­mat­ta huomioon, minkä yhteiskun­talu­okan etu­ja nämä puo­lus­ta­vat? Hyvä testi on suh­tau­tu­mi­nen työläis­ten oikeuk­si­in ( eri­tyis­es­ti työ­tais­telu­oikeu­teen ja työt­tömyys­tur­vaan). Yhdys­val­tainen ja Englan­nin taloudelli­nen nousu uus­lib­er­al­is­min nousun myötä lie­nee ainakin osit­tain tot­ta, mut­ta talouske­hi­tyk­sen tulon­jako­vaiku­tuk­set ovat olleet erit­täin kiel­teiset ( har­vat rikkaat rikas­tuneet kohtu­ut­tomasti ja köy­hyys lisään­tynyt). Suure­na syynä tähän kehi­tyk­seen on myös työ­tais­telu­oikeuk­sien rajoit­ta­mi­nen. Nyt kun vasem­mis­to ei enää tavoit­tele sosial­is­mia, tärkeä erot­ta­va tek­i­jä on suh­tau­tu­mi­nen markki­noiden val­ti­ol­liseen sään­te­lyyn. Tosin vapaan markki­na­t­alouden epäre­al­is­tisu­us lie­nee val­jen­nut useim­mille viimeistään vuo­den 2008 finanssikri­isin myötä. Taloudelli­nen sään­te­ly on aivan muu­ta kuin ihmis­ten yksi­tyiselämän rajoit­ta­mi­nen. “Laki ja järjestys” lie­nee enem­män poli­it­tisen oikeis­ton tunnus.

  104. Köy­hän puolel­la eivät ole ne, jot­ka tuke­vat ammat­tili­it­to­jen val­taa. Sehän on johtanut hyväo­sais­ten duu­nar­ien 50 000 euron vuosi­palkkoi­hin samal­la kun huono-osais­ten työl­lisyys ja tur­va on heiken­tynyt entisestään.

    Köy­hän puolel­la ovat enem­män ne, jot­ka halu­a­vat kun­non perus­tu­lon ja vähem­män val­taa ammattiliitoille. 

    Jopa Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen mukaan korkea irti­sanomis­suo­ja vahvis­taa työn­tek­i­jöi­den kah­ti­a­jakoa ja heiken­tää huono-osais­ten duu­nar­ien työl­lisyyt­tä, samoin nais­ten ja nuorten työl­lisyyt­tä ja työmarkkina-asemaa.
    http://liberalismi.net/wiki/Sis%C3%A4piiri
    http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6suhdeturva

  105. Mat­ti Kärkkäinen: 

    “Tosin vapaan markki­na­t­alouden epäre­al­is­tisu­us lie­nee val­jen­nut useim­mille viimeistään vuo­den 2008 finanssikri­isin myötä”

    Miks siitä mitään epäre­al­is­tisu­ut­ta olis val­jen­nu, kun se kri­isi oli pitkälti just erinäisen sääte­lyn ja val­tioiden luomien vääristymien tulosta?

  106. “Liian van­ha, 60-vuo­ti­aan har­voin kan­nat­taa opiskel­la uut­ta ammat­tia yliopis­tossa, use­am­min työhar­joit­telus­sa kuten usein tehti­inkin ennen min­imi­palkko­jen nos­tamista kohtu­ut­toman korkeiksi. ”

    Mik­si van­han pitäisi tyy­tyä hant­titöi­hinop­sikelu­un jos kyvyt riit­tävät hyvä­palkkaiseen ammattiinkin ??

    Suurin osa 60–70-vuotaista kyke­nee nor­maalei­hin valkoakaulustöi­hin, ruum­milli­nen työ on eri asia.

    Tuskin­pa kukaan pro­jetipääl­likkö halu­aa työ­maalle esim muu­raria, joka kyke­nee enää puoleen työ­suorituk­seen. Muu­rari saa palkan per tiili joten kulute ivät muutu.
    Mut­ta raken­nus viivästyy muu­ta­man päivän ja korkoku­lu­ja tulee esim viikos­ta miljoo­nan pro­jek­tis­sa 40000–50000 euroa, joten vaik­ka muu­rari tek­isi työn ilmaisek­si niin se ei kom­pen­soi viivästyk­sen aiheut­tamia lisäkuluja

  107. Kse: kom­men­til­lasi melkein­pä vain alle­vi­ivaat point­tiani. Kyse on kie­lenkäytöstä. Suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa ken­tässä suur­in­pi­irtein on niin, että Osmo on “oikeis­to­lainen”, mut­ta tämän sanomi­nen on haukku­mista. Se nyt vaan on niin.

    Meil­lä kaik­ki poli­ti­ik­ka on melko vasem­mis­to­laista. Lisäk­si meil­lä on pain­o­las­tia his­to­ri­as­ta. “oikeis­to­lainen” viit­taa kaiken maail­man verik­ouri­in ja lahtarei­hin, joten oikeis­to­la­su­u­den rum­mut­ta­mi­nen on jotain mikä asso­sioituu lähin­nä murhan­hi­moon, köy­hien kyyky­tyk­seen, vankileirei­hin, soti­las­dik­taat­tor­ei­hin jne. En ole vielä tavan­nut ketään “oikeis­to­laista” joka olisi halun­nut pitää ter­mistä kiin­ni ilman, että lop­ul­ta olisi pal­jas­tunut näi­den verik­ourien fanittajaksi.

    Itse pidä Fried­ma­nia arvos­sa, mut­ta koke­muk­seni mukaan suuri osa “oikeis­to­lai­sista” tosi­asi­as­sa ei.

  108. Tuos­sa on hiem­na dtaa EU tasol­ta. Suomes­sa työu­ran pitu­us on kuu­den­nek­si pisin ja eri­tyis­es­ti ero miesten ja nais­ten välil­lä on pienin.Työuran pitu­us on 34,5 vuot­ta kun se pisim­mil­lään on 38,5 vuotta
    Työvoimaan Suomes­sa kuu­lu­taan myös kuu­denek­si pisim­pään eli 37,5 vuot­ta , Ruot­sis­sa 40 vuotta.
    Huo­moim­mas­sa eli Ital­ias­sa vas­taa­vat luvut ovat 27,5 ja 29,5 vuotta

    Nyt yritetään hyp­pyä 40 työvuo­teen ja työvoimaan kuu­lu­taan 45 vuotta.

    Vahinko ettei löy­dy var­tailu­ti­etoa moniko EU:ssa siir­tyy van­hu­useläk­keelle työstä eikä työttömyydestä.
    Suomes­sa kuin myös Ruot­sis­sa ja Tanksas­sa lukua nos­taa suuri julki­nen sektori .
    Kun kun­tatyö­nan­ta­jan mukaan luku siel­läkin on 50 % luokkaa niin yksi­tyisel­lä se on toden­näköis­es­ti alhaisem­pi eli vain 35 % siir­tyy van­hu­useläk­keelle työstä ???

    http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=44447

    1. Sor­ry nyt Liian Van­ha. Jälleen ker­ran käytät argu­ment­ti­na väärää riip­pu­vu­ut­ta. Alan vähän kyl­lästyä tähän. Kun Ital­ias­sa naiset ovat aika paljon kotona hoita­mas­sa lap­sia ja sit­ten van­huk­si­aan, panet tämän yhtä-äkkiä eläke­poli­ti­ikan tili­in. Olisi8 kohtu­ullista irrot­taa hei­dän sukupuolipoli­ti­ikkansa ja ver­ra­ta vain miesten työurien pitu­ut­ta, jot­ta tilas­to ker­toisi niistä muut­tu­jista, joista on puhe.

  109. ETK:n sivuil­ta

    Ruot­si
    Eläkeikä
    Taku­ueläk­keen van­hu­useläkeikä on 65 vuotta.
    Työeläk­keelle voi siir­tyä 61 vuo­den iästä halu­a­manaan ajankohtana.

    Sen päälle yri­tys­ten rahoit­ta­ma avgångpension

    Tan­s­ka
    Eläkeikä
    Kansaneläke: 65 vuotta
    Lykät­ty kansaneläke 75‑v. asti (lykkäysko­ro­tus)
    Työeläke (ATP): 67 vuot­ta, varhen­net­tuna 65 vuot­ta, lykät­ty 70‑v.
    Osa-aikaeläke ja työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen varhaiseläke: 60 vuot­ta (avgång­pen­sion)

    Hol­lan­ti

    Eläkeikä
    Eläkeikä 65 vuot­ta. Ei varhen­nus- tai lykkäysmahdollisuutta.
    Mut­ta tämä on vaa­ti­ma­ton per­sueläke, alle 1000 euroa kuus­sa ‚Mut­ta 90 % kuu­luu ammat­ti-yri­tysko­htaiseen lisäeläke­jär­jestelmään ‚joka mah­dol­lis­taa aikaisem­man eläköi­tymiesen, yleen­sä riit­tää 25 työaika.
    Lisä­ki mon­imu­takine työkyvyt­tömyys ‑ja per­he-eläke­jär­jestelmä mah­dol­lis­taa varhen­nete­un eläköitymisen.

    Täsä nyt muu­ta­ma esimerk­ki ja yhteistä näyt­tää ole­van varhaiselökekana­vat, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat aikaisem­man eläköi­tymisen kuin viralli­nen eläkeikä on.
    Kun ikään­tyneitä työssäoli­joi­ta on Suomea enem­män niin työ­nan­ta­jien pitää pitää kiin­ni työn­tek­i­jöistä, jot­ta eivät pak­ene eläkkeelle.

    Suomes­sa taas työn­netään kortis­toon ja eläkkeelle.

    Tämä on se suurin ero

  110. “Jälleen ker­ran käytät argu­ment­ti­na väärää riip­pu­vu­ut­ta. Alan vähän kyl­lästyä tähän.”

    Luk­isit tarkem­min, Ital­ias­sa miehet ovat vain 33 vuot­ta työelämässä, Suomes­sa 36.
    Yleesnäkin erot meit­en ja nais­ten välil­lä ovat
    suuret Suomea luku­unot­ta­mat­ta, joten ei tuo Italia niin suuri poikkeus ole kuin annat ymmärtää. Jopa muis­sa Pohjo­is­maisa ero on selvä.

    Ja Ital­ian syn­tyvyys on sen ver­ran pien­tä, että tyhjää kein­ua siel­lä heilutel­laan suurim­mas­sa osas­sa perheitä.

  111. Brit­tien rautarou­va sai kyl­lä finanssipuol­ta nousu­un, mut­ta se oli vain näen­näistä hyv­in­voin­nin lisäys­tä. Konkreet­tiset indikaat­torit, kuten kat­u­las­ten määrä ja köy­hyy­den lisään­tymi­nen kasvoivat tulev­ina vuosi­na räjähdys­mäis­es­ti. Kat­u­lap­sia ei ennen MT:a juuri ollut. Myös työtä tekevä köy­hälistö oli/on surullista todellisuutta.

    Mitä vapau­teen tulee niin ammat­tili­it­to­jen johta­jat ja vapaat ajat­teli­jat laitet­ti­in vanki­laan ja ihmisiä pakkotöi­hin. Poli­isin pam­put heilui­v­at kuukausi­tolkul­la. Uus­lib­er­al­istien vapaus ei koske työväestöä.

    Mil­ton Fried­man­it olen lukenut, kuten Key­nesin opit ja Marx­in pääo­mankin. Parhait­en Suomes­sa on toimin­ut Key­ne­siläi­nen sääte­ly yhdis­tet­tynä Marx­i­laiseen tuotan­tovä­line ja julk­ispalvelu­sosial­is­mi­in. Nyt yhteinen omaisu­us on pääosin myy­ty Wahlroo­seille (esim. posti­pank­ki) ja muille liikemiehille (mm. For­tum…) Vero­tus­ta alen­net­tu siten, ettei julkiset palve­lut toi­mi kun­nol­la. Kiitos Fried­manin oppi­en, maan vel­ka ja eri­ar­voisu­us kas­vaa. Keynes on vai­hdet­tu Fried­mani­in ja se oli paha virhe. Julk­ista sek­to­ria ei olisi saanut leika­ta näin pahasti.

  112. Huolto­suh­teen kannal­ta ole merk­i­tys­tä„ syn­tyvätkö ne työvuodet nais­ten tai miesten tekemänä, työvu­osien kokon­ais­määrä per hek­ilö sen lop­pu­jen lopuk­si ratkaisee.

    Jos naiset tai miehet ovat kotona niin sehän vain huonon­taa huolto­suhdet­ta ja alen­taa työvu­osien keskimääräistä määrää mut­ta ei sil­lä ole väliä kumpi on kotona.

    Pitää vain ihme­tel­lä miten Italia pär­jää vaik­ka huolto­suhde on onneton ver­rat­tuna Suomeen.

    Kyl­lä olisi syytä ajois­sa ero­ta ainakin eurosta ellei koko EU:sta, joudumme vielä mak­samaan ital­ialais­tenkin eläkkeet.

  113. “Sor­ry nyt Liian Van­ha. Jälleen ker­ran käytät argu­ment­ti­na väärää riip­pu­vu­ut­ta. Alan vähän kyl­lästyä tähän. Kun Ital­ias­sa naiset ovat aika paljon kotona hoita­mas­sa lap­sia ja sit­ten van­huk­si­aan, panet tämän yhtä-äkkiä eläke­poli­ti­ikan tili­in. Olisi8 kohtu­ullista irrot­taa hei­dän sukupuolipoli­ti­ikkansa ja ver­ra­ta vain miesten työurien pitu­ut­ta, jot­ta tilas­to ker­toisi niistä muut­tu­jista, joista on puhe.”

    Pitääkö tämä paikkansa? Käsit­tääk­snei Ital­ias­sa naisetn työssäkäyn­ti­aste on samaa luokkaa kuin Suomes­sakin , ellei korkeampi. Pitäisi olla kir­joit­t­jal­la koko ajan ajan­mukaiset tilas­tot vier­essä. Itse niitä en vält­tämät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

    Vah­vat ennakkokäsi­tyk­set ohjaa­vat aivan liikaa sosi­aalipoli­itikko­jen ajat­telua. Eikä OS ole edes pahim­mas­ta päästä.

    1. Käsit­tääk­snei Ital­ias­sa naisetn työssäkäyn­ti­aste on samaa luokkaa kuin Suomes­sakin , ellei korkeampi. Pitäisi olla kir­joit­t­jal­la koko ajan ajan­mukaiset tilas­tot vier­essä. Itse niitä en vält­tämät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

      Häh?
      Nais­ten työl­lisyysaste vuon­na 2009
      Suo­mi 67,9 %
      Italia 46,4 %
      OECD employ­ment out­look 2010

  114. Nuo Bri­tann­ian lakot 70-luvul­la oli­vat seu­raus­ta, eivät syy mihinkään.
    Bri­tann­ian auto­te­ol­lisu­us oli aut­ta­mat­tomasti van­hen­tunut ja auto­ja tehti­in nyrkkipa­jois­sa pien­inä sarjoina
    Auto­his­to­ri­an huonoim­mat mallit ovat juuri 60–70-luvuila tehtyjä englantilaisia.
    Lordit istu­i­v­at vain klubeil­laan eivätkä huo­man­neet maail­man muut­tuvan eikä uud­is­tuk­si­in ryhdytty.

    Sen sijaan kan­nat­tavu­ut­ta yritet­ti­in paran­taa otta­mal­la enem­män irti työläisen selkänahasta.
    Se johti taas lakkoi­hin ja laadun romahtamiseen.

    Ei kan­na­ta aina uskoa Kokoomuk­sen ja EK:n proban­gan­daosas­toa, kan­nat­ta alukea vaikka­pa auto­te­ol­lisu­u­den historiateoksia.

  115. anonyy­mi:

    Ruuhka­mak­su­jen tarkoi­tus ei ole pelkästään ohja­ta liiken­net­tä. Puhutaan vaikka­pa Helsin­gin keskus­tas­ta. Jos joku hölmö oikeasti ajaa autol­la keskus­tan läpi niin joo ohjataan ihan mielel­lään aja­maan toista kaut­ta vaik­ka tarpeet­tomankin koval­la kädellä.

    Ruuhka­mak­su on tuo­hon vaan täysin väärä keino, hin­noit­telul­la jae­taan niukkku­ut­ta, esto­ja varten on normio­h­jaus. Läpi­a­jok­iel­to on halvem­pi ja yksinker­taisem­pi. Voi tuon tehdä sulke­mal­la katu­ja niin että läpi­a­jo on vaikeaa tai mah­do­ton­ta mut­ta sisää­na­jo toimii, ja itseasi­as­sa parem­min kun on vähem­män läpi­a­joa. Joku päivä Kaup­paka­mari vielä tajuaa että pysähtymät­tä keskus­tan läpi aja­va auto ei ole asi­akas vaan ihan puh­das hait­ta keskus­tan liike-elämälle.

    Min­un nähdäk­seni tätä läpi­a­joli­iken­net­tä ei kuitenkaan ole tarkoi­tus kor­va­ta keskus­taan suun­tau­tu­val­la autoli­iken­teel­lä (=optimointi/liikenteenohjaus) vaan tosi­asialli­nen tarkoi­tus on oikeasti vähen­tää keskus­ta-autoilua. Sitä kaut­ta paran­netaan “pakol­lisen” autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta, nos­te­taan kevyen liiken­teen osu­ut­ta ja kas­vate­taan yleistä viihtyisyyttä.

    No jos taas halu­taan vähen­tää keskus­ta-autoilua niin sekin onnis­tuu parem­min vähen­tämäl­lä katuka­p­a­siteet­tia. Samal­la saa tilaa muuhun käyttöön.

    Ruuhka­mak­sut on muuten minus­ta lähin­nä kehäteitä varten, ei niinkään ydinkeskus­taa. Kun en autol­la kehäl­lä aja niin min­ulle tämä on sinän­sä suht saman­tekevä asia. Tai san­o­taan niin päin että jos autoil­i­jat mielu­um­min jonoit­taa kuin mak­saa niin se on hei­dän asiansa.

  116. Liian van­ha:
    “Kyl­lä se onnis­tuu, min­ullekin tuli työ­todis­tusten mukaan työu­raa n 40,5 vuot­ta. Mut­ta sil­loin pitää aloit­taa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töis­sä ja osa opiskelu­a­jas­takin on olta­va töissä”

    Sinän­sä täy­del­lä kun­nioituk­sel­la työu­ran pit­tuu­tasi kohtaan, ei tuokaan ole kovin suurel­la mar­gin­aalil­la yli sen, minkä pitäisi olla demarien tavoite*keskiarvo*.

    Mar­gin­aalia pienen­tää vielä hie­man se, että ne ennen 15-vuo­tis­syn­tymäpäivää tehdyt kuukaudet eivät ymmärtääk­seni kuu­lu työssäkäyn­ti­as­teen viral­liseen määritelmään. 

    Enem­mistö voi (kuten pitäisi myös olla tavoit­teena) vält­tää vakavam­mat vam­mau­tu­miset ja sairaudet, keskiar­vo ei koskaan täysin. Keskimäärisen työn­tek­i­jän työa­jas­ta on myös pois puo­let per­hekun­nan yhteenas­ke­tu­ista asevelvol­lisu­us- ja per­he­vap­aa-ajoista (Ehkä kohdal­lasi olikin, tiedän että nuo viimek­si maini­tut oli­vat aiem­min paljon lyhyem­piä. Demar­it tosin eivät ole myöskään kamm­pan­joi­neet tuon asianti­lan palaut­tamisek­si “entiselleen”.)

    - mut­ta eneen kaikkea, min­ua kiin­nos­taisi tietää Urpi­laisen & co mielipde siitä, kuin­ka lyhyek­si he opiskelu­aiko­jen näkevät muo­dos­tu­van. Hyvä jos ne lyheni­sivät, mut­ta tavoite saisi kuitenkin olla realistinen.

  117. ” Käsit­tääk­snei Ital­ias­sa naisetn työssäkäyn­ti­aste on samaa luokkaa kuin Suomes­sakin , ellei korkeampi. Pitäisi olla kir­joit­t­jal­la koko ajan ajan­mukaiset tilas­tot vier­essä. Itse niitä en vält­tämät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

    Häh?
    Nais­ten työl­lisyysaste vuon­na 2009
    Suo­mi 67,9 %
    Italia 46,4 %”

    Kiitos tarken­nuk­ses­ta. Mut­ta mis­tä on kysymys, työtömyy­destä? Ital­i­aasa syntvyyshän on pitkään ollut L‑Euroopan alhais­mip­ia. (1,4).
    OECD employ­ment out­look 2010

  118. Pari kom­ment­tia:
    1) 80-luvun lop­pu­un asti tulo­erot pienenivät ja me, jot­ka olimme sil­loin velka­isi­na työu­ran alkupäässä, voimme ker­toa, että se oli hyvää aikaa mm duu­nis­sa, mut­ta huonot merk­it oli­vat jo ilmas­sa. Sor­san elvy­tys (=verora­ho­jen syytämi­nen fir­moille) syn­nyt­ti val­ta­vat har­maan rahan markki­nat, ja niiden purkamiseksi(ko?) + EY-suun­tauk­sen takia val­u­u­tan vien­ti ja tuon­ti vapautet­ti­in. Se syn­nyt­ti 90-luvun alun pankkikri­isin, jon­ka kus­tan­nuk­set veron­mak­sajille oli­vat samat kuin nykyisen, n. 8 mrd euroa (E.Seppänen). Osinko­tu­lot vapautet­ti­in veroista 1994 (palautet­ti­in pörssiy­htiöi­den osalta 2006, net­tovero nyt 19%) ja pääo­mavero tasat­ti­in oliko 29%:iin. Niitä hedelmiä nyt nautimme.
    Osmon verolin­jaus + ilmas­tolin­jaus on tosi­aan oikeis­to­lainen. Ener­giaveron nos­to kaatuu kes­ki- ja alalu­okan kon­tolle eikä juuri alen­na kulu­tus­ta, jos­ta val­taisa enem­mistö tapah­tuu tehtaissa+kaupoissa.
    Jos sen sijaan pääo­mat­u­lot pan­naan kun­nol­la verolle, supis­tuu rikkaiden superku­lu­tus ja sen tuot­ta­ma elämän­malli. Samal­la tulo­erot pienenevät ja saadaan rahaa tulon­si­ir­toi­hin. Siis kaik­ki tulot samaan pus­si­in ja reip­paasti kohoa­va pro­gres­sio 3000 e/kk alka­en. Ja riit­tävä perus­tu­lo, mieluiten 1000 e/kk niille, joil­la ei ole työ- tai pääomatuloja.
    Tämä tosin vaatisi poli­it­tista tah­toa mm SDP:ltä:(

    1. Kirsti-täti. Lue verolin­jauk­seni tuol­ta vaal­i­sivuil­ta (vaalio­hjel­mani) Siel­lä tuo ener­giavero­jen tulon­jako­vaiku­tuskin on käsitelty.

  119. “Brit­tiläi­nen ammat­tiy­hdis­tys­li­ike myös vas­tusti teol­lisu­usautomaa­tion tuomista autotehtaisiin.”

    Tämäkin joh­tui siitä, että hätäpäis­sään lordit yrit­tivät ottaa käyt­töön 1900 alun kaltaisia pakkotyöhihnoja.Eikä tuot­tavu­u­den nousua halut­tu jakaa työn­tek­i­jöi­den kanssa
    Muual­la oli jo siir­ryt­ty aivan toisen­laisi­in tuotan­totekni­ikoi­hin ja johtamiseen.
    Brit­tiläi­nen aris­tokraat­ti­nen ja ylim­ieli­nen johtamistapa johti jatku­vasti konflikteihin 

    Esim kevyt­tuotan­to (Lean-tuotan­to) on lähtöisin Toy­otan moot­torite­htaal­ta 1950-
    luvul­ta. Kevyt­tuotan­toa sovel­let­ti­in 1960-luvul­la Toy­otan auto­jen kokoonpanolinjoilla
    ja 1970-luvul­la kevyt­tuotan­toma­lli ulotet­ti­in koske­maan toimitusketjua.

    Samoin tuotan­non human­isoin­ti muual­la tuot­ti merkit­tävästi tuot­tavam­man ympäristön ja vähen­si konflikteja.

    Eikä brit­te­jä helpot­tanut teol­lisu­u­den pitäy­tymi­nen tuumami­tois­sa, se esti tehokkaasti vien­tiä ja verkot­tumista ali­hankki­joiden kanssa.

  120. Liian van­ha:
    >Lordit istu­i­v­at vain klubeil­laan eivätkä
    >huo­man­neet maail­man muut­tuvan eikä uudistuksiin
    >ryhdyt­ty.

    Joo, heitä ei var­maan enää suuresti kiin­nos­tanut, kun autote­htaat oli kansal­lis­tet­tu val­tion omis­tuk­seen British Leylandiksi. 

    Ay-liike taas oli sitä mieltä, että kos­ka val­tio olemme me, on silkkaa johta­jarenkien ilkeyt­tä vaa­tia äijiä tekemään työn­sä kun­nol­la, tai uud­is­ta­maan työ­tapo­ja esimerkik­si käyt­tämäl­lä hit­saus­ro­bot­tia. Joten jos lik­sa ei nouse tai vas­ta­hakoiset pitäisi lait­taa luiskaan, koko tehdas pistää perseen penkkiin. 

    Niil­lä opeil­la sit­ten men­ti­in. Nykyään Bri­tan­ni­as­sa tehdään muu­ta­maa käsi­työver­staan autoa, ja tehdas­valmis­tuk­ses­ta huole­hti­vat Toy­ota, Nis­san ja Opel — ihan hyväl­lä menestyksellä.

  121. Sat­tui silmään Talous­sanomien uuti­nen eli todel­lisu­udessa olemme sub­ven­toimas­sa Sak­saa, Ran­skaa ja Englan­tia näis­sä kriisituissa

    “Suurista kaikkein vähim­mäl­lä pääsee Bri­tan­nia, kos­ka se osal­lis­tuu pääosin euro­mai­ta sitovi­in kri­isi­toimi­in vapaae­htois­es­ti – jos kat­soo aiheelliseksi.

    Bri­tann­ian osal­lis­tu­mi­nen kri­isi­toimi­in on vapaae­htoista siitä huoli­mat­ta, että sen pankeil­la on kri­isi­maid­en kyseenalai­sis­sa luo­tois­sa kaik­ista maail­man maista kol­man­nek­si suurim­mat riskit.

    Kansanomais­es­ti san­ot­tuna Bri­tan­nia onkin velkatalkoiden todel­li­nen pum­mil­la matkus­ta­ja. Edes Sak­sa ja Ran­s­ka eivät pääse talkoista yhä kevyel­lä laskul­la kuin Britannia.

    Toki myös Sak­sa ja Ran­s­ka yrit­tävät livah­taa velkatalkoista vähem­min vas­tu­in kuin pikku­ru­inen Suo­mi, jos vas­tu­ut suh­teutetaan kunkin talkoomaan omien pankkien riskeihin. ”

  122. “Ay-liike taas oli sitä mieltä, että kos­ka val­tio olemme me, on silkkaa johta­jarenkien ilkeyt­tä vaa­tia äijiä tekemään työn­sä kun­nol­la, tai uud­is­ta­maan työ­tapo­ja esimerkik­si käyt­tämäl­lä hit­saus­ro­bot­tia. Joten jos lik­sa ei nouse tai vas­ta­hakoiset pitäisi lait­taa luiskaan, koko tehdas pistää perseen penkkiin. ”

    Ei muu­ta­man tuhan­nen auton pajal­la ollut varaa robot­tei­hin eikä mihinkään muuhunkaan kehit­tyneeseen tekni­ikkaan. Ongelmia yritet­ti­in ratkaista pelkästään henkilökun­taa vähen­tämäl­lä , se johti tiet­syti hosumiseen ja huonoon laatu­un . Tinen syy oli yrit­tää pelas­taa teol­lisu­us tuo­ma­l­la alkeel­lista luikuhihnatekniikkaa.

    Suurin syy kurimuk­seen oli­va kehnot autot, jot­ka eivät käynee kau­pak­si. Suurin syy siihen oli , että tekni­ik­ka periy­tyi 30-luvulta.
    Kan­nat­taisi tutus­tua kir­jaan Huonoim­mat autot kaut­ta aiko­jen, siinä selviää syykin huonoon men­estyk­seen, kun vähän miet­tii asioita.

  123. Kirsti-täti
    “Jos sen sijaan pääo­mat­u­lot pan­naan kun­nol­la verolle, supis­tuu rikkaiden superku­lu­tus ja sen tuot­ta­ma elämän­malli. Samal­la tulo­erot pienenevät ja saadaan rahaa tulonsiirtoihin.”

    Suomes­sa­han rikkai­ta ei juuri ole ja siitä syys­tä yri­tys­ten kasvu­un tarvit­ta­vat pääo­masi­joituk­set on joudut­tu hake­maan val­taosin ulko­mail­ta ja sitä kaut­ta sit­ten tuo­totkin ovat men­neet val­taosin ulko­maille. Onnek­si suo­ma­lainen luo­va työ on ollut niin tuot­tavaa, että vaik­ka val­taosa tuo­to­s­ta on men­nyt ulko­maille, meillekin on jäänyt niin paljon, että suo­ma­lais­ten ostovoima on EU:n keski­ta­soa. Ymmär­ränkö nyt oikein, että toiv­ot, että sekin vähä pääomien ker­tymi­nen mitä on saatu aikaisek­si pitäisi pyrk­iä estämään ja pudot­taa suo­ma­lais­ten ostovoima EU:n alasar­jaan? Riit­tääkö se vai pitäisikö Suomen olla kaik­ista köy­hin? Ketä se hyödyttäisi?

    Eikö olisi parem­pi, että Suomes­sakin olisi enen­m­män rikkai­ta yri­tyk­sen omis­ta­jia ja pankki­ire­i­ta, ettei niin suuri osa tuo­to­s­ta menisi ulkomaille? 

    Jos nämä rikkaat onnis­tu­isi­vat kas­vat­ta­maan tuotan­toa, eikä hei­dän tarvit­sisi käyt­tää niin paljon aikaa ruti­inei­hin, vaan hei­dän olisi varaa palkata enem­män avus­ta­jia, sil­loin ulko­maisetkin yhteistyökump­pan­it hyö­ty­i­sivät eurois­sa enem­män, vaik­ka Suomeen jäisi suurem­pi osu­us kokonaistuotoista. 

    Tuo ver­tausku­val­lisen esimerkki­ni timant­tiko­ru­ja ja minkki­turkki­avus­tus­ta vaimolleen anta­va pankki­iri on nyky­isin sveit­siläi­nen tai muu ulko­maalainen, ei suomalainen.

    Suomen rikkaat ovat köy­hiä ja köy­hät rikkai­ta muuhun maail­maan verrattuna. 

    Kan­nat­taa joskus käy­dä kehi­tys­maid­en slum­meis­sa, niin tulee val­i­tuk­seen vähän per­spek­ti­iviä. On toki niin, että Suomes­sakaan kaik­ki ei ole täy­del­listä, mut­ta emme me “Suomen her­rat :)” nyt niin kelvot­to­mia ole kuin monis­sa palop­uheis­sa väitetään.

    Sit­ten voi käy­dä vaik­ka Zurichin kaupois­sa ihmettelemässä mitä rahal­la saa. Olisi hienoa, että Suomes­sakin olisi enem­män laadukas­ta ja kestävää luk­sus­ta myyviä liikkeitä, mut­ta ymmärtäähän sen, että Suomes­sa täy­tyy myy­dä huono­laa­tu­ista krääsää, kos­ka suo­ma­lais­ten var­al­lisu­u­den halu­taan ole­van huono. 

    Kieltämät­tä suurin asia Suomen vasem­mis­ton poli­ti­ikas­sa, jota en ymmär­rä on se, että mik­si suo­ma­lais­ten var­al­lisu­u­den halu­taan ole­van huono?

  124. Ei kansal­lis­t­a­mi­nen lorde­ja mihinkään hävit­tänyt teol­lisu­u­den joh­dos­ta, heil­lä kun oli/ON ikimuis­toinen oikeus korkeisin toimi­in ja virkoihin.
    Vas­ta kun Hon­da ‚Toy­ota, Ford ym toi­vat uuden tuotan­totekni­ikan ja uuden johtamisen auto­te­ol­lisu­us elpyi.
    Samoin nuo entiset laa­tumerk­itkin sai­vat uuden renes­sanssin ulko­maalaises­sa johdossa .
    Eikä Thatch­er auto­te­ol­lisu­u­den ongelmia ratkaissut, 80-ja 90-luvun alun Jaguar­it ovat vikape­siä, vas­ta Ford sai laadun nousemman.
    Eikä Rols, ben­te­ley ymm nousseet laat­u­lu­okkaan ennen kuin ulko­maalaises­sa joh­dos­sa 2000 luvun teknolo­gial­la 90-ja 2000-luvuilla.Ay-liike oli pis­tet­ty ojen­nuk­seen jo pla­jon aikaisemmin

  125. Liian van­ha: brit­tien autote­htaat eivät olleet muu­ta­man tuhan­nen auton pajo­ja, vaan sil­loisen Euroopan suurimpia autote­htai­ta. Yksin Mor­ris Mari­naa tehti­in Bri­tann­ian markki­noille 807 000 kap­palet­ta, ja niitä riit­ti vien­ti­inkin. Valitet­tavasti. Yksi riit­ti mei­dänkin sukuumme.

    Tuo miljoonatuotan­to on val­taisa määrä, kun ottaa huomioon auto­jen luokat­toman laadun. Mut­ta koko teol­lisu­us tuhou­tui sisäiseen riite­lyyn, ja tilalle tuli­vat japani­lais­ten ja amerikkalais­ten tehtaiden tehokku­usa­jat­telu ja tuotan­tomenetelmät. Laiskoil­la lordeil­la, ylim­ielisil­lä suun­nit­telijoil­la ja kehnol­la johtamisel­la oli siinä osansa, mut­ta merkit­tävä osu­us oli myös sil­lä, että laitavasem­mis­to­lainen työväen­li­ike ei suos­tunut myön­tämään muu­tosten tarvet­ta, vaan teol­lisu­us nähti­in vain val­tatais­telun kent­tänä. Huono idea, mat­to lähti jalko­jen alta.

    Tuo oppitun­ti olisi syytä muis­taa kaikkialla.

  126. Aika kauas on tämä keskustelu men­nyt vasem­mis­to-oikeis­to ‑ulot­tuvuuk­sien arvioinista…

    Yksi tärkeä vasem­mis­toa ja oikeis­toa erot­ta­va ulot­tuvu­us on se, että oikeis­to use­am­min perustelee kan­tansa koko yhteiskun­nan edul­la, vaik­ka kyseessä olisikin luokkae­tu­un perus­tu­va kanta. 

    Näyt­tää siltä, että nykyis­es­tä eduskun­nas­ta puut­tuu kokon­aan ääri­vasem­mis­to, mut­ta siel­lä on Perus­suo­ma­laisi­in kuu­lu­va ääri­oikeis­to. Vaik­ka Soin­in­vaara kuu­luneekin oikeis­toon, hän on todel­la kaukana ääri­oikeis­tos­ta! Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, miten Osmo Soin­in­vaara määrit­telee oman poli­it­tisen sijaintin­sa suh­teessa tuo­hon Perus­suo­ma­lais­ten oikeistoon

    Kom­ment­te­ja:
    palka­nsaa­jalle: Kom­men­tis­sasi on ainakin osa totu­ud­es­ta ja tässä on vasem­mis­tol­la syytä itsekri­ti­ikki­in. En kuitenkaan ottanut kan­taa poli­ti­ikan sisältöön, vaan mikä oikeis­toa ja vasem­mis­toa erottaa. 

    Roguelle: Sin­un väit­teesi, että vuo­den 2008 talouskri­isi olisi ollut sään­te­lyn ja val­tion luomien vääristymien tulosta, lie­nee aika harv­inainen. Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan läh­es kaik­ki puoluekan­taan kat­so­mat­ta vaa­ti­vat kri­isin aikana pankkien tiukem­paa valvon­taa ja pitivät pääsyynä pankkien kohtu­u­ton­ta riskinot­toa. Mielipteel­läsi saat­taa silti olla kan­nat­ta­jia, joi­ta minä en valitet­tavasti tunne.

  127. “Eikö olisi parem­pi, että Suomes­sakin olisi enen­m­män rikkai­ta yri­tyk­sen omis­ta­jia ja pankki­ire­i­ta, ettei niin suuri osa tuo­to­s­ta menisi ulkomaille?”

    Ske­naar­iosi on fik­ti­ivi­nen. Vilka­isu eri puolelle maail­maa ja val­ti­ol­lisi­in jär­jestelmi­in riit­tänee selit­tämään, mik­sei vai­h­toe­htosi toi­mi. Tarkastel­laan mai­ta, jois­sa on suuret giniker­toimet, kuten USA, Bri­tan­nia, Etelä-Euroopan ja Afrikan maat, jois­sa malliasi on toteutet­tu kus­sakin regi­imis­sä hie­man eri tavoin. Toisek­si ver­tailuko­hteek­si ote­taan pohjo­is­maat, jois­sa per­in­teis­es­ti on ollut suuri julki­nen omis­tus ja mata­lat giniker­toimet. Huo­mataan, että yhteinen hyv­in­voin­ti on riip­pu­vainen tasais­es­ta tulon­jaos­ta ja suurten tulon­jako­jen sys­teemit syn­nyt­tävät köy­hyyt­tä, joka estää hyvinvoinnin.

    Tot­ta on se, että suo­ma­laisia tulisi houkutel­la jatka­maan hyvien liikeyri­tys­ten ja inno­vaa­tioiden ylläpitämistä sen sijaan, että toimi­van keksin­nön tehtyä se myy­dään heti hyväl­lä voitol­la eteen­päin ja vielä suurem­mat voitot jäävät saamatta.

    Rikkaiden pen­no­sista menee suh­teel­lis­es­ti enem­män ulko­maille kuin mata­lat­u­lois­t­en. Rikkaiden pääo­ma voi syn­nyt­tää lisää tulo­ja koti­maa­han. Kansan­talouden kannal­ta on paras vai­h­toe­hto se, jos­sa mah­dol­lisim­man paljon tuloista jää koti­maa­han. Empi­iris­es­ti mitat­tuna pohjo­is­mainen 80-luvun malli on tuot­tanut suh­teessa eniten. Sil­loin Suo­mi oli kolme ker­taa nyky­istä köy­hempi (bkt), mut­ta kaik­ki palve­lut toimi­vat parem­min eikä leipäjono­ja yms. ollut.

  128. “Laiskoil­la lordeil­la, ylim­ielisil­lä suun­nit­telijoil­la ja kehnol­la johtamisel­la oli siinä osansa, mut­ta merkit­tävä osu­us oli myös sil­lä, että laitavasem­mis­to­lainen työväen­li­ike ei suos­tunut myön­tämään muu­tosten tarvet­ta, vaan teol­lisu­us nähti­in vain val­tatais­telun kent­tänä. Huono idea, mat­to lähti jalko­jen alta.”

    Ei auto­te­ol­lisu­us mihinkään läht­enyt Englan­nista, tilalae tuli­vat yri­tyk­set , joil­la oli parem­pi teknolo­gia, parem­mat tuot­teet ja parem­mat jontamismenetelmät.
    Ja ne palkka­si­vat jopa noi­ta vasem­mis­toänkyriä töi­hin, mut­ta kon­flik­te­ja ei enää syn­tynyt mod­ernin johtamisjär­jestelmän myötä

  129. Brit­tien van­hanaikainen teol­lisu­us säästyi sodan tuhoil­ta pienin vaurioin.Toiset rak­en­si­vat tuhoutunei­den tilalle uut­ta ja parempaa.Saksassa työt­tömyys piti palkat alhaisi­na .Uude­naikainen teol­lisu­us ja hal­vat kulut. Sak­sa oli aikansa Kiina .
    Sodan jäl­keen teol­lisu­us muut­tui ylikansalliseksi,samaa tuotet­ta valmis­tet­ti­in use­assa maas­sa eri­tyis­es­ti autoja.
    Tuumamit­to­jen vuok­si englan­ti­laiset autot ja koneet eivät kel­van­neet globaali­in tuotan­toon, lähin­nä Intiaan

    Mari­naa tehti­in tosi­aan vain 807000 kpl kun VW kuplaa tehti­in puolestaan 21 000 000 , Mari­na oli siis nyrkkipajatuote

  130. Tuo­mas:

    Tot­ta on se, että suo­ma­laisia tulisi houkutel­la jatka­maan hyvien liikeyri­tys­ten ja inno­vaa­tioiden ylläpitämistä sen sijaan, että toimi­van keksin­nön tehtyä se myy­dään heti hyväl­lä voitol­la eteen­päin ja vielä suurem­mat voitot jäävät saamatta. 

    Niin­pä. Olisi vain mie­lenki­in­toista tietää, että miten tämä tapah­tu­isi ilman koti­maisia riskisi­joit­ta­jia — joi­ta meil­lä pääo­maköy­hässä maas­sa on noin kouralli­nen (ja aika pieni sel­l­ainen). Läh­es kaik­ki merkit­tävät inno­vaa­tiot nimit­täin joutu­vat heti kil­paile­maan kan­sain­välisil­lä markki­noil­la saavut­taak­seen men­estys­tä. Niil­lä arenoil­la ei ihan heti saavute­ta men­estys­tä Tekesin toim­inta­ton­nil­la ja suku­laisil­ta lainat­ul­la kymppitonnilla.

    Itse arve­len, ettei meil­lä ole tietä ulos tästä nykyis­es­tä tilanteesta ennen kuin niitä varhaisen vai­heen ideoita on myy­ty ulko­maisille tahoille pari vuosikym­men­tä. Siinä vai­heessa meil­lä toiv­ot­tavasti olisi run­saasti uus­rikkai­ta teknolo­giayrit­täjiä, joil­la olisi koke­mus­ta keksin­tö­jen puskemis­es­ta kv-markki­noille parinkin kier­roksen ver­ran — ja ennen kaikkia siinä sivus­sa syn­tyneet toimi­vat verkostot.

    Tosin tämäkin pysytään vasem­mis­to­laisel­la kateusvero­tuk­sel­la hel­posti rys­simään ja takaa­maan se, että niiden uus­rikkaiden miljoonat hyö­dyn­tävät vain jotain Mona­coa ja luk­sus­jah­tien rakentajia.

  131. Tossa lis­tauk­ses­sa arvolib­er­aali tarkoit­ti ei niin jyrkkää mielipi­det­tä kun taas esim. Timo Soi­ni luokitelti­in jyrkkämielisek­si vasurik­si. Jos tutkimuskysymyk­sessä on kan­natatko kus­tan­nussäästöjä-tyyp­pisiä kysymyk­siä ne luon­nol­lis­es­ti kat­so­taan oikeis­to­laisik­si mielip­iteik­si mut­ta jos taas kan­natat palvelu­jen saatavu­ut­ta joista ei tin­gitä päädyt vasem­mis­to­laisek­si. Oikeis­to­laisu­u­den ja vasem­mis­to­laisu­u­den raja on hämär­tynyt jo kauan sit­ten. Timo Soi­ni luokit­telee itsen­sä oikeistopop­ulis­tisek­si mut­ta puhuu koko ajan kuin köy­hän miehen Bat­man eli se jol­la on se maksakoon.

  132. Mat­ti Kärkkäi­nen kirjoitti:

    “Näyt­tää siltä, että nykyis­es­tä eduskun­nas­ta puut­tuu kokon­aan ääri­vasem­mis­to, mut­ta siel­lä on Perus­suo­ma­laisi­in kuu­lu­va ääri­oikeis­to. Vaik­ka Soin­in­vaara kuu­luneekin oikeis­toon, hän on todel­la kaukana ääri­oikeis­tos­ta! Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, miten Osmo Soin­in­vaara määrit­telee oman poli­it­tisen sijaintin­sa suh­teessa tuo­hon Perus­suo­ma­lais­ten oikeisto”

    Min­su­at Perus­suo­ma­laisia on vähän huono määritelä ääri­oikeis­to­laisek­si puolueek­si. Joitakin ääriedus­ta­jia siinä on, niin kuin muis­sakin puolueiss­sa. — Lähin­nä kai kyseessä on keskustapopulismi.

  133. 80-luvun malli oli, että min­imi­palkat oli­vat paljon nyky­istä alhaisem­mat, vero­tus kevyem­pää ja sosi­aal­i­tur­va vähäisem­pää. Se selit­tää tuol­loisen parem­man työl­lisyy­den. Nykyi­nen syr­jäy­tymi­nen ja köy­hyys johtu­vat lähin­nä työttömyydestä. 

    Aloi­tu­s­paikat ja huono-osais­ten tehtävät on hin­noitel­tu pois työ­markki­noil­ta monel­la alal­la ja STM kil­pailee työ­nan­ta­jien kanssa työvoimas­ta muil­lakin entistä paljon avokä­tisem­min. Tarvi­taan mm. kan­nus­ta­va perus­tu­lo ja vapaam­mat työmarkkinat.

  134. Tuo­mas:
    “Empi­iris­es­ti mitat­tuna pohjo­is­mainen 80-luvun malli on tuot­tanut suh­teessa eniten. Sil­loin Suo­mi oli kolme ker­taa nyky­istä köy­hempi (bkt), mut­ta kaik­ki palve­lut toimi­vat parem­min eikä leipäjono­ja yms. ollut.”

    Ehkä oli parem­min ehkä ei. Suo­mi oli sil­loin sul­jet­tu talous nyt avoin. Suuri osa sil­lois­es­ta vakaud­es­ta perus­tui Neu­vos­toli­iton 5‑vuotissuunnitelmien ennustet­tavu­u­teen. Kyl­lä nyky­isin on parem­pi ostovoima ja enem­män valin­nan­varaa melkein kaikilla. 

    Kysyn­tä suo­ma­laiselle tuotan­nolle oli vakaa­ta. Ongel­mak­si tuol­loin muo­dos­tui se, että NL:n suun­nitel­mat­alouden tuot­teille ei ollut vas­taavaa kysyn­tää län­si­markki­noil­la, kos­ka tuot­tei­ta ei lähtöko­htais­es­ti pyrit­tykään valmis­ta­maan kysyn­nän perus­teel­la, vaan polit­by­roon suun­nitelmi­in pohjautuen. 

    90-luvul­la ei ollut enää NL:n 5‑vuotissuunnitelmia ja taloutemme täy­tyi lyhyessä ajas­sa sopeut­taa län­si­markki­noiden vaa­timuk­si­in. Onnis­tu­imme siinä hyvin.

  135. kse, hyvin kirjoitettu. 

    Tosin luulen, että vero­tus sinän­sä ei juurikaan aja rikas­tunei­ta kasvuyrit­täjiä maas­ta. Sen tekee ennem­minkin ilmapi­iri, ettei pidä yrit­tää. Ja jos yrit­tääkin, niin ei ainakaan saa onnis­tua, puhu­mat­takaan siitä, että olisi saanut onnis­tu­mis­es­ta rahaakin. Björn Wahlroos sanoi taan­noin hyvin, että pitäisi käyt­tää enem­män sanaa men­estys ja vähem­män sanaa öky.

  136. Liian van­ha, en kyl­lä oikein suos­tu usko­maan, että KDF-Wagen olisi ollut 1970-luvulle tul­taes­sa niin paljon Mor­ris Mari­naa edis­tyk­sel­lisem­pi, että se olisi sik­si päässyt isom­pi­in tuotantomääriin.

    Sen sijaan kyse oli mm. luotet­tavu­ud­es­ta ja toim­i­tus­var­muud­es­ta. Jos tehdas on lakos­sa niin että myyjä ei saa autoa, niin osta­ja ei sitä osta. Ja jos män­nän­renkaiden tilalle on laitet­tu kuminauha sik­si, että lor­di kat­soi aamul­la duu­nar­ia rumasti, niin sekään ei paran­na laa­tu­mieliku­vaa. Tässä tais­telus­sa englan­ti­lainen auto­te­ol­lisu­us tuhosi itsen­sä ihan kokon­aisuute­na. Uusien valmis­ta­jien tehtais­sa on jonkin ver­ran samo­ja työn­tek­i­jöitä, ehkä muu­tamia johta­ji­akin, mut­ta ei var­masti juurikaan samo­ja luot­ta­mus­miehiä kuin Cow­leyn tehtailla.

  137. “Tosin tämäkin pysytään vasem­mis­to­laisel­la kateusvero­tuk­sel­la hel­posti rys­simään ja takaa­maan se, että niiden uus­rikkaiden miljoonat hyö­dyn­tävät vain jotain Mona­coa ja luk­sus­jah­tien rakentajia.”

    Mikä ihmeen kateusvero? Jokainen mak­saa mak­sukykyn­sä mukaan. Mon­tako mata­lan vero­tuk­sen hyv­in­voin­ti­val­tio­ta tun­net? Esim. Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa vero­tus on meitä korkeam­paa. Suomes­sa sitä pait­si iso osa oikeis­tostakin halu­aa mak­saa veron­sa mukisematta.

    Niin ikävää kuin veroeu­ro­jen mak­sami­nen onkin, se kuitenkin tuot­taa paljon enem­män kuin ottaa, kuten pohjo­is­mais­sa. Suomikin on koko­lail­la resurssiköy­hä maaplänt­ti. Ilman Ruot­sista kopi­oitua jär­jestelmää olisimme taa­tusti köy­hien val­tioiden joukossa.

    Suo­ma­laisia pitäisi tietoa lisäämäl­lä kan­nus­taa rek­isteröimään tavaramerkke­jään ja ideoitaan yhä enem­män. Jokainen lant­ti vien­nis­sä on plus­saa. Vero­tuk­sel­la tätä ei voi­da tehdä, jos hyv­in­voin­ti halu­taan säi­lyt­tää. Vero­tus­ta voisi sen sijaan kiristää tulo/pääomaverotuksessa sekä uus­merkan­tilis­tisin opein mm. loma­matko­jen alv.

  138. Björn Wahlroosin “men­estys”!

    Tyyp­pi­hän rikas­tui, kun toi­mi kon­sult­ti­na Kork­manin kanssa ja yksi­ty­isti kon­sul­toidessaan Posti­pankin pikku­ra­hal­la omaan Man­daat­tumi­in­sa. Sehän oli varas­tamista kansalta itselle; ikävä kyl­lä hal­li­tuk­sen laillistamana.

    Sen jäl­keen ylim­ielistä öky­i­lyä on riit­tänyt. Tyyp­pi olisi upon­nut 1990-luvun lamaan ellei olisi pelastet­tu yhteiskun­nan rahoil­la näitä casinopelure­i­ta, joista sil­loin BW oli toki mitätön tekijä.

  139. Tuo­mas, Björn ei ehkä tarkoit­tanut itseään (tai saat­toi tarkoit­taakin, mis­tä minä tietäisin). Mut­ta tuo ilmiö on kyl­lä ihan todel­li­nen. Talouselämä esimerkik­si taan­noin kir­joit­ti Suomes­sa rikas­tuneista IT-miljonääreistä pitäen niitä hyvin epäi­lyt­täv­inä tyyppeinä.

Vastaa käyttäjälle Pekka Taipale Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.