Tiedepuolue

16.4.2011 · Aihe: _ 

Vihreissä on paljon entistä ja nykyistä yliopistojen ja tutkimuslaitosten väkeä. He ovat järjestäytyneet Vihreän liiton sisään järjestöön nimeltä Viite – tieteen ja teknologian vihreät, johon myös itse kuulun. Yhdistys tukee vaaleissa jäseniään periaatteella, että politiikan tulee perustua tieteelliseen tietoon – ei päinvastoin. Lisätietoja järjestöstä ja sen tutkimustaustaisista ehdokkaista saa seuraavista linkeistä:

Tiedepuolue

Viite – tieteen ja teknologian vihreät

 

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Tiedepuolue”

  1. TuomasO kirjoitti 16.4.2011 kello 17:34

    Erittäin hyvin tehdyt sivut mielestäni. Tämäntyyppistä imagoa olen jo pitkään toivonut koko vihreiltä. Tiede päätöksenteon perustana on mielestäni ainoa oikea tie Vihreille (oikeastaan muillekin, mutta kaikilta ei sellaista jaksa odottaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 16.4.2011 kello 18:04

    Hienoa, että kuulut tieteen ja teknologian vihreisiin.

    Et kuitenkaan tässä ketjussa suostu sanomaan oletko uskovainen vai et.

    http://www.soininvaara.fi/2011/04/15/vihreat-ja-kirkko/#comments

    Olennainen tieto olisi monille. Minä en äänestä uskovaiseksi (= aikuinen ihminen, joka luulottelee itselleen kuolemanpelossaan olevan jotain “tuonpuoleista”) tunnustautuvaa eikä tämän ketjun perusteella Makekaan äänestä ja meitä elinoita ja makeja on aika paljon.

    Vastaisitko sinne jotain, koska erinäisistä kommenteistasi olen ollut aistivinani Jumalan läsnäolon ja nyt en tarkoita sinua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Antero Alku kirjoitti 16.4.2011 kello 18:31

    Tämä on hyvä asia. Tätä olen kaivannut myös poliittiseen päätöksentekoon. Odotan, että se alkaa myös näkyä niin, että asiat valmistellaan totuuteen eikä sopivuuteen perustuen. Sillä meillä on korkein oikeusistuin linjannut, että luottamusmiehet saavat tehdä päätöksiä, jotka eivät perustu totuuteen. En kehtaa kirjoittaa tähän auki, mihin ne silloin perustuvat. Mutta kun näin on, oikeutta ei voi hakea sillä perusteella, ettei perustelut olleet totta. Joten ainoa toivo on, että poliittiset päättäjät huolehtivat totuudesta.

    Odotankin, että totuutta ryhdytään vaatimaan sellaisissa hankkeissa kuin Östersundomin metro, johdinautot ja köysirata Laajasaloon. Totuutta voisi vaatia myös muutamissa jo päätetyissä hankkeissa, joiden perustelut ovat olleet sitä, mikä ei ole totta.

    Minua sävähdyttikin suuresti, kun näin pari viikkoa sitten Petri Sarvamaan vaalisloganin metron ikkunasta: Pitää olla totta. Toivon, että Sarvamaa tulee valituksi. Eli jos ei voi äänestää esim. minua tai Odea, vaan haluaa äänestää Kokoomuksen ehdokasta, niin suosittelen Sarvamaata. Voisin näiden vaalien hienoon tapaan listata useita muitakin, mutta jos nyt kutenkin rajoitun S-kirjaimeen ja puffaan Straniusta. 🙂

    Hyvää vaalipäivää!

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. lasse kirjoitti 16.4.2011 kello 18:34

    Mihin sitä politiikkaa ja demokratiaa sitten tarvitaan , kun tilastollisella analyysillä voi luoda Suuren Synteesin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Simo Ruottinen kirjoitti 16.4.2011 kello 18:37

    Kyllä politiikan tulee edelleen perustua nimenomaan arvoihin, vaikka parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa hyödynnettäisiinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Hermiitti kirjoitti 16.4.2011 kello 20:02

    Simo Ruottinen kirjoitti edellä asiaa kommentissaan.

    Jaa ettäkö politiikan pitäisi olla pelkkää tiedettä? Jos tiede määritellään siten, että kaikki poliittiset päätökset pitäisi matemaattisesti mallintaa niin menee ehkä hieman liian vaikeaksi.

    Ja politiikan yksi keskeinen työkalu muuten lienee kansantaloustiede ainakin jos puhutaan rahasta, mutta voiko sitten enää hämärämpää tiedettä ollakaan, kun täysin eri linjaa vetävät professorit voivat olla kumminkin kansantaloustieteellisesti oikeassa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Paavo Häikiö kirjoitti 16.4.2011 kello 20:20

    Kyllähän Eduskunnan toiminta aina lopulta pohjautuu johonkin tieteelliseen lähestymistapaan, jossa ministeriöt tekevät selvitykset ja sen perusteella tehdään päätökset.

    Ero tuleekin siinä, mitä päätöksiä pohjatiedoista tehdään.

    Jos vaikkapa todetaan, että PK-seudun alueen liikenne on ruuhkautunut, niin vaihtoehtoja ruuhkien purkamiseksi on monenlaisia. Joku haluaa liikenteen pois ja toinen haluaa joukkoliikenteen toimivammaksi ja kolmas haluaa paremmat väylät että voi ajaa kuten ennenkin. Neljäs haluaa ehkä vielä netota jollakin ruuhkamaksulla tästä kaikesta, ja viimeistään poliisi haluaa lisää välineitä tehdä seurantaa ja valvontaa.

    Kaikki voi perustua ihan samaan tieteellisesti tutkittuun asiaan, merkitystä on vain kylläkin sillä, minkälaisia ratkaisumalleja näihin tieteellisesti todettuihin ongelmiin haetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jan Wahlroos kirjoitti 16.4.2011 kello 20:29

    Liikennealan asiantuntijana olen myös ihmetellyt Helsingin Vihreiden intoa lobata jättimäisiä raidehankkeita, joiden hinnalla olisi saatu monta halvempaa raidejärjestelmää sekä pk-seudulle että kasvaville Tampereen ja Turun seuduille. Tunnelissa kulkeva metro Espooseen ja Östersundomiin on ylimitoitettuja ja ylihintaisia hankkeita, jotka molemmat olisi voitu hoitaa merkittävästi halvemmalla ja matkustajat paremmin tavoittavalla modernilla pikaratikalla. Aivan kuten Tukholmassa ja Bergenissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Einsten kirjoitti 16.4.2011 kello 20:46

    Hienoa! Nyt taisi löytyä meikäläisellekin, eugeniikan ylitohtorille vihdoin oma puolue.

    Mihin piti allekirjoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jani Moliis kirjoitti 16.4.2011 kello 21:26

    Kuten tiedepuolue.fi-sivun teeseissä sanotaan (ja myös Simo Ruottinen yllä oikein toteaa): “Arvojen pohjalta syntyy tavoite, johon pyritään. Tiede auttaa omalla korvaamattomalla tavallaan löytämään parhaat keinot päämäärän tavoittamiseksi.” Tiede ei siis voi eikä pidä korvata poliittista päätöksentekoa, mutta poliittisen päätöksenteon pitäisi vähintäänkin tukeutua tieteelliseen tutkimukseen. Kaikkein vähiten halutaan, että politiikka vaikuttaa tieteen tekemiseen, josta siitäkin on varoittavia esimerkkejä myös Suomesta (esim. VTT:n turvetutkimukset).
    -Jani Moliis, Viitteen puheenjohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. AM kirjoitti 16.4.2011 kello 21:33

    Moni yliopistolainen on kuitenkin loikannut vihreistä vasemmistoliittoon, koska vihreät olivat mukana hyväksymässä katastrofiksi osoittautunutta yliopistolakia.

    Myöskään ydinvoiman vastustus ja liian optimistiset maalailut ilmastonmuutoksen hillinnästä eivät oikein vakuuta tieteellisesti ajattelevaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Rotwang kirjoitti 16.4.2011 kello 22:00

    Hyvä että nostit asian esiin ja mukava kuulla, että olet liittynyt tieteen ja teknologian vihreisiin. Omalla äänelläni haluan tukea sitä, että Vihreissä vahvistuisi rationaalinen ja parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuva päätöksenteko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Heikki Turtiainen kirjoitti 16.4.2011 kello 22:07

    “Politiikan tulee perustua tieteelliseen tietoon – ei päinvastoin”, aivan oikein. Mutta Tiedepuolueen tavoite on – suora lainaus heidän nettisivuiltaan http://viite.fi/ – “tuoda vihreitä arvoja tieteeseen ja tutkimukseen”. Eikö tässä juuri mennä “päinvastoin”??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juha kirjoitti 16.4.2011 kello 22:14

    Olen itsekin väitellyt, mutta ei “tieteelliset” ratkaisut välttämättä ole optimaalisia politiikassa.

    Tulee mieleen teknokratia vs. ihmisten reilu kohtelu.

    Mutta eihän tähän tietysti mitään oikeaa ratkaisua ole. Välillä vähän toista ja välillä toista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 16.4.2011 kello 22:32

    Myöskään ydinvoiman vastustus ja liian optimistiset maalailut ilmastonmuutoksen hillinnästä eivät oikein vakuuta tieteellisesti ajattelevaa.

    Henkilökohtaisesti käännyin vastustamaan viime kierroksella lisälupia ydinvoimaloille Suomessa ihan siksi että kannattajien raivostuttava fanitus oli niin kaukana kuin voi olla ihan normaalista teknologisesta tarveharkinnasta hyöyty-riskit tarkasteluineen. Se että vastustajat on tehnyt samaa joillain edellisillä kierroksilla ei ole puolustus, tosin se oli taas silloin syy kannattaa. Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kustannuksista ei ole minusta viisasta sanoa suuntaan tai toiseen mitään kovin suurella vakaumuksella, asioita joita ei tiedetä on vaan aivan liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Samuli Lintula kirjoitti 16.4.2011 kello 22:54

    Itse olen ateisti, mutta en silti käsitä sitä vihamielisyyttä, jota jotkut ateistit ovat valmiita kohdistamaan kehen tahansa uskovaiseen henkilöön. Siksi lainaan Wikipediaa:

    “Some of the most recent research into scientists’ self reported belief in God is discussed by Professor Elaine Howard Ecklund. Some of her most interesting findings were that scientist-believers generally considered themselves ‘religious liberals’ (not fundamentalists), and that their religion did not change the way they did science, but rather the way they reflected on its implications.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JL kirjoitti 16.4.2011 kello 23:12

    Ainakin yhteiskuntatiede on tasoltaan Suomessa niin huonoa, ettei siitä useinkaan ole mitään apua poliittiseen päätöksentekoon. Marko Hamilo kirjoitti tästä maahanmuuttoa koskevan tiedon osalta: http://www.tiede.fi/blog/2011/01/02/tiede-ja-maahanmuuttokysymys

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. OP kirjoitti 16.4.2011 kello 23:16

    Rotwang: “Omalla äänelläni haluan tukea sitä, että Vihreissä vahvistuisi rationaalinen ja parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuva päätöksenteko.”

    Sama täällä, eli ääneni menee Odelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kaj Luukko kirjoitti 17.4.2011 kello 1:25

    On asioita, jotka voidaan päättää arvoihin tai mielipiteisiin perustuvasti. Sitten on asioita, jotka on päätettävä tieteellisin perustein.

    Esim. ilmastonmuutoksen torjuminen / torjumatta jättäminen on puhtaasti arvo- ja mielipidekysymys. Keinot sen torjumiseen tulee sitten päättää tieteen perusteella, eikä siihen tarvittaisi välttämättä politiikkaakaan. Tämä pätee myös ilmastoon läheisesti kytkeytyvään energiakysymykseen.

    Tässä Vihreät ovat epäonnistuneet. Ilmastonmuutosta on päätetty torjua, mutta koska keinotkin valitaan mielipiteen perusteella, se tulee epöonnistumaan jatkossakin.

    Jos joku puolue ottaa asiakseen tehdä vastaavankaltaiset valinnat tieteellisin perustein, ilman ideologiaa, se tulee saamaan kannatukseni. Vihreät eivät ole sellainen puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. valdemar virtanen kirjoitti 17.4.2011 kello 6:11

    Lahjoitus.

    Tuolla kotisivullani on murto-osan murto-osa kuvauksista joita tein viimeisten kahden viime viikon aikana ja lahjoittaisin ne mielelläni jollekkin poliittisen kulttuurihistorian/ historiantutkijallejalle koska itse en todennäköisesti jaksa katsella niitä.
    Viitaten Erkki Tuomioja kuvaukseen (esillä noin kaksi minuutia kahdesta kymmenestä)taustalla tapahtuva terveysfasismi kuvaukset ovat HD laatuisia pupilleista puitteisii ja minähän näen ja kuulen vain osan.
    ….siis että kenelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 17.4.2011 kello 6:14

    Jos (auktoriteetti)uskoa ja tiedettä haluaa verrata, esitän tämän esimerkin. Helsingin ratapihan käytön tehostaminen aiheuttaa VR:lle kuulemma miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Pisara-radan virallinen kustannusmaksimi on kuulemma nykyään miljardi euroa. Jos tällä miljoonan vuosittaisella lisäpanostuksella Pisaran tarve saataisiin korvattua, valtion lisäkustannus riittäisi tuhanneksi vuodeksi.

    Yhdysvalloissa paikallisen kylän (:-) junaliikenneongelmiin löytyi 137 ratkaisuvaihtoehtoa.

    http://www.arctunnel.com/pdf/library/ARC_MIS_Summary_Report.pdf

    Miltä maistuisi enempi kenties tieteellinen kuin (auktoriteetti)uskoinen tapa lähestyä yhteiskunnan varojen käyttöä?

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jani Moliis kirjoitti 17.4.2011 kello 8:01

    Heikki Turtiainen: “Mutta Tiedepuolueen tavoite on – suora lainaus heidän nettisivuiltaan http://viite.fi/ – “tuoda vihreitä arvoja tieteeseen ja tutkimukseen”. Eikö tässä juuri mennä “päinvastoin”??”

    Erittäin hyvä havainto, tuo muotoilu ei kuulosta oikealta. Tarkennetaan sitä, kiitos huomautuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. nos kirjoitti 17.4.2011 kello 8:22

    Tieteeseen perustuvaa poliittista päätöksentekoa? Noilla pohjilla on tehty mm. rotupuhdistuksia, jotka taatusti ovat olleet rationaalisia ja parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvia. Ihmisten tulee ymmärtää se, että ei ole mitään yhtenäistä tiedeymmärrystä. Joillakin aloilla “tiedemiesten” käsitys tieteestä on se, että mahdollisimman paljon numeroita tekee toiminnasta tiedettä. Homma naurattaisi jos se ei olisi niin vahingollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Einsten kirjoitti 17.4.2011 kello 9:32

    Elina:

    “Olennainen tieto olisi monille. Minä en äänestä uskovaiseksi (= aikuinen ihminen, joka luulottelee itselleen kuolemanpelossaan olevan jotain “tuonpuoleista”) tunnustautuvaa eikä tämän ketjun perusteella Makekaan äänestä ja meitä elinoita ja makeja on aika paljon.”

    Mut toisessa ketjussa puffaat Husein Muhammedia, joka on käsittääkseni ilmoittanut olevansa uskossa? Mun mielestä tässä nyt vähän turhaan asetetaan Osmo selkä seinää vasten asian tiimoilta. Kyllähän Osmon puolesta näyttö puhuu aika paljon. Sen verran mitä minä olen seurannut blogia, niin ei Ode ole pyrkinyt sekoittamaan uskontoa politiikkaan ja näyttäisi siis siltä, että henkilökohtainen uskonto ei ole tässä ongelma.

    Toisaalta Osmo voisi ilmaista selkeästi kantansa sekularismin suhteen, eli pyrkiikö Osmo pitämään uskonnon erossa politiikasta? Mikä on tavoitetila asian suhteen? Tämä on mielestäni se olennaisempi tieto kuin henkilökohtainen vakaumus, jonka yksityisyyttä pitää muistaa kunnioittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Nox kirjoitti 17.4.2011 kello 9:59

    Tämän ajan tärkeimmät tilastot ovat:Syntyvyys länsimassa keskimäärin, Islam taustaisten syntyvyys länsimaissa ja Islam taustaisten maahanmuutto länsimaihin.
    Nämä luvut vaikuttavat lapsen-lastemme elämään enemmän kuin pahimman skenaarion ilmastonmuutos koska liittovaltio.
    Suhtaudume niihin kielteisesti tai myönteisesti niin tulevaisuus on joko sota tai kaaos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 17.4.2011 kello 9:59

    Samuli Lintula:

    Itse olen ateisti, mutta en silti käsitä sitä vihamielisyyttä, jota jotkut ateistit ovat valmiita kohdistamaan kehen tahansa uskovaiseen henkilöön.

    Jos viittaat minuun, niin missään tapauksessa kohdista vihaa enkä mitään muutakaan tunnetta uskovaisiin henkilöihin.

    Pidän uskovaisuutta maailmaa selittävänä mallina vain niin itselleni vieraana ja jopa vahingollisena yhteistä etua ajatellen, etten äänestä henkilöä, jonka uskovaisuudesta minulla on tietoa. En äänestäisi horoskooppeihinkaan tai homeopatiaan uskovaa, miksi sitten johonkin ukko ylijumalaan uskovaa?

    Osmon uskovaisuudesta ei ole nyt tietoa, koska hän on kieltäynyt vastaamasta. Voidaan tietysti katsoa, että uskonnnollinen vakaumus on henkilökohtainen asia ja siitä voi perustellusti vaieta. Jos näin tekee, on minun oletusarvoni silloin vahvasti sillä puolella, että henkilö on uskovainen.

    En ainakaan ole törmännyt ateistiin tai agnostikkoon, joka ei aivan avoimesti siitä kysyttäessä kertoisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.4.2011 kello 10:51

    En ainakaan ole törmännyt ateistiin tai agnostikkoon, joka ei aivan avoimesti siitä kysyttäessä kertoisi.

    Näillä taitaa olla Yhdysvaltain kongressissa enemmistö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. TL kirjoitti 17.4.2011 kello 10:18

    Tieteellistä tietoa alkaa olla käytössä, ja syntyy jatkuvasti lisää, enemmän kuin kansanedustajat kykenevät käsittämään. Pelkästään taloudelliset faktat tuntuvat menevän yli edustajien hilseen.

    Riittää kun vilkaisee USA:n liittovaltion budjettia, ja tulen siihen johtopäätökseen että Suomen tulisi kaikin keinoin vastustaa yhdysvaltojen itseään ruokkivan sotateollisuuden sanelemaa politiikkaa ja pysyä erossa NATOsta.

    Vai ummistammeko silmämme tosiasioilta, koska on kivempaa ulvoa susien mukana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Make kirjoitti 17.4.2011 kello 10:22

    @Elina: Toimin kuten jossakin toisessa asiayhteydessä ehdotit, ja kysyin asiaa suoraan runsaalta kouralliselta minulle relevantteja ehdokkaita. Valtaosalta olen vastauksen saanutkin, ja pääosin erinomaisia sellaisia, perusteellisiakin implikaatioineen päivineen. Vaikka vaalitohinassa ehdokkailla on varmasti kiire, veikkaisin, että juuri vastaamatta jättäneiden responssit eivät minua miellyttäisi…

    @nos et al: Mielestäni on aina parempi, että poliittinen päätöksenteko (joka on aina arvoväritteistä) nojaa ensisijaisesti tietoon (jota tiede tuottaa) uskomusten sijaan. Vaikka tiede onkin luonteeltaan kumuloituvaa ja itseään korjaavaa, ehdottoman totuuden puute ei kuitenkaan oikeuta epätieteellistä lähtökohtaa. Erittäin tärkeä pointti on myös tuo Osmon virkkeen jälkimmäinen osuus: politiikan tulee perustua tieteelliseen tietoon – *ei päinvastoin*.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 17.4.2011 kello 10:40

    Elina, jos on sitä mieltä että uskonto on henkilökohtainen asia niin on protestantti. 🙂
    Vrt. vanha vitsi: vasemmistolaismaallistunut juutalaispariskunta muutti työläisasuinalueelle ja vielä laittoi lapsensa julkiseen kouluun. Pääsiäisen alla poika sitten selitti isälleen että koulussa kerrottiin että on isä, poika ja pyhä henki. Isä tarttui poikaansa harteista ja lausui vakavana: “Poika, meillä ei ole kuin yksi Jumala ja me emme usko häneen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 17.4.2011 kello 11:31

    En tunne Yhdysvaltain kongressin edustajia.

    Puhun suomalaisesta kulttuurista, jossa kyllä vapaasti ilmaistaan kanta, mikäli se on jumalan olemassolon kieltävä tai kyseenalaistava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Rotwang kirjoitti 17.4.2011 kello 11:55

    Kaj Luukko:
    On asioita, jotka voidaan päättää arvoihin tai mielipiteisiin perustuvasti. Sitten on asioita, jotka on päätettävä tieteellisin perustein.

    Juuri näin. Tieteellinen tieto ei kerro sitä, millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla. Tämä on arvokysymys. Sen sijaan tieteellinen tieto ja analyyttinen ajattelu auttaa meitä löytämään toimivat ja tehokkaat keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Omalta ehdokkaaltani edellytän sekä arvoja, jotka ovat riittävän yhteneviä omieni kanssa, että kykyä ja halua ottaa asioista selvää, pohtia päätösten seurauksia monesta näkökulmasta ja myös kykyä muuttaa näkemystään, kun huomaa olleensa väärässä.

    Politiikka ei ole tiedettä, eikä poliitikon tarvitse (eikä hän voikaan) olla kaikkien alojen asiantuntija. Hänen suhteensa tietoon tulisi kuitenkin mielestäni olla siinä määrin jäsentynyt ja positiivinen, että hän ei sotke toisiinsa esim. mielipiteitä ja faktoja ja että hän suhtautuu avoimesti ja kiinnostuneesti tieteellisen tutkimuksen tuottamaan uuteen tietoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. nos kirjoitti 17.4.2011 kello 11:58

    Tieteellisen ja poliittisen tiedon välinen ero pahimmillaan on se, että poliittisen tiedon arvoväritteisyys on avointa. Tieteellinen tieto korjaantuu ajan myötä, mutta niin korjaantuu myös poliittinen tieto. Arvo-ongelman lisäksi on olemassa tiedollinen ongelma. Politiikan pitää perustua enemmänkin tosiasioihin kuin tieteeseen, koska kussakin tieteessä on omia lainalaisuuksiaan. Käytännön päätöksenteossa ei voi tehdä päätöksiä rajaamalla epäselvät ja epävarmat asiat pois harkinnasta. Kulunut “fakta” on, että on olemassa kolmenlaista tietämystä: 1) tietämys asioista, joiden tiedämme olevan olemassa. 2)Tietämys asioista, joista tiedämme, ettei meillä ole tietämystä (riskit) ja kolmanneksi ei tiedossa olevat seikat, joista emme tiedä mitään (epävarmuus). Politiikka joutuu aina huomioimaan kaikki kolme tiedon muotoa, tiede usein rajaa ainakin kolmannen pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mikko Kiviranta kirjoitti 17.4.2011 kello 12:22

    Elina

    Puhun suomalaisesta kulttuurista, jossa kyllä vapaasti ilmaistaan kanta, mikäli se on jumalan olemassolon kieltävä tai kyseenalaistava.

    Ei kai sentään niin että jos joku ei agnostikko- tai ateistikantaansa ääneen julista, hän ei ole oikea skotti? Näinhän et sanonut, mutta jos et sano, mikä pyhä ilmestys kertoo sinulle että hiljaisena pysyvä on nimenomaan (jonkun asteisessa) uskossa (johonkin jumalatarjokkaista). Jos se on vain MuTu, niin rohkenen asettaa oman MuTu:ni väitettäsi vastaan: suomalaisessa kulttuurissa ei ole mitään sosiaalista pakkoa julistaa omaa agnostismiaan.

    Semmoinen logiikka olisi mahdollinen että agnostikkoja/ateisteja ei nykymaailmassa ‘vainota’ mutta uskovia ‘vainotaan’, ergo, vain uskovat pysyvät hiljaa kannastaan. Näinkö päättelet?

    Olen nähnyt telaketjuateisteja mutta en juurikaan telaketjuagnostikkoja. Agnostikolla hiljaisuuden voi aiheuttaa hienotunteinen solidaarisuus niitä uskovia kohtaan jotka myös pysyvät hienotunteisina uskonasioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Saara kirjoitti 17.4.2011 kello 12:25

    Elina, missä menee uskovaisen ja ei-uskovaisen raja? Meillä kaikilla on uskomuksia, joiden varaan elämämme ja arvomme rakentuvat.

    Minulle olennaisinta ei ole ehdokkaan henkilökohtaisten uskomusten laji, vaan se, minkä verran hän jättäytyy niiden varaan poliittisessa päätöksenteossaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. TomiA kirjoitti 17.4.2011 kello 12:33

    Vai on uskonto kuolemanpelon karkotusta. Jos en lukisi Soininvaaran blogin kommenttiosastoa, en olisi tätäkään saanut tietää. Nyt pitäisi vielä keksiä, käytänkö kirkkoisien tekstit vessapaperina vai sytykkeinä. Buddhalaiset kirjoitukset ehkä vielä säästän, kun niissä pelätään elämistä ja toivotaan kuolemaa. Ja konfutselaiset, joissa tuppaa koko kysymys kuolemasta unohtumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Rotwang kirjoitti 17.4.2011 kello 13:11

    nos:
    Politiikan pitää perustua enemmänkin tosiasioihin kuin tieteeseen, koska kussakin tieteessä on omia lainalaisuuksiaan.

    Kerropa hyvä nos, mistä kristallipallosta sinä näitä “tosiasioita” oikein ammennat.

    Kulunut “fakta” on, että on olemassa kolmenlaista tietämystä: 1) tietämys asioista, joiden tiedämme olevan olemassa. 2)Tietämys asioista, joista tiedämme, ettei meillä ole tietämystä (riskit) ja kolmanneksi ei tiedossa olevat seikat, joista emme tiedä mitään (epävarmuus).

    Oman kokemukseni mukaan tämä “emme tiedä vielä kaikkea, joten asiaan X saattaa liittyä suuria riskejä”-kortti vedetään poliittisessa keskustelussa hihasta silloin kuin oikeat argumentit on loppu. Epävarmuus ja riskit ovat toki läsnä aina ja kaikkialla ja se on hyvä tiedostaa. Yleensä, kun poliitikko ponnekkaasti vastustaa tällä epävarmuuden sumuverholla jotain asiaa, hän unohtaa sujuvasti, että sama epävarmuuden peikko lymyää myös niissä vaihtoehtoisissa skenaarioissa, joita hän itse kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jaakko Särelä kirjoitti 17.4.2011 kello 13:25

    Rotwang: “Juuri näin. Tieteellinen tieto ei kerro sitä, millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla. Tämä on arvokysymys. ”

    Tämäkään ei ihan pidä paikkaansa. Kyllä tiede tutkii sitä, milloin ihmiset ovat onnellisia / hyvinvoivia jne. ja tällä on vaikutusta hyvinkin paljon sille, mihin pyritään.

    Kyllähän tuonkin jälkeen jää avoimeksi arvokysymyksiä, mutta valitettavan usein poliitikkojen “arvokeskustelussa” on tosiasiassa kyse siitä, että omalle ryhmälle halutaan etuja. Tieteen osa on silloin valitettavsti olla lyömäaseena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Make kirjoitti 17.4.2011 kello 13:29

    @nos: Pistit juuri tietoteorian ihan uusiksi… Mitä on poliittinen tieto? Miten tosiasiat ja tiede eroavat toisistaan, kun ensin mainuttuja tuotetaan tieteessä ja/tai niiden pätevyyttä arvioidaan tieteen kriteerein? Eihän kukaan ole väittänyt, että tiede tuottaisi poliittiset päätökset. Mahdollisimman pätevän tiedon (jonka tuottaminen on tieteen tehtävä) tulisi informoida poliittista päätöksentekoa; valinnat eri vaihtoehtojen välillä ovat arvojen ohjaamia, mutta toivon mukaan vallitsevan tiedon perustellusti huomioon ottavia. Tieteessäkin implikaatiot ovat eri asia kuin tulokset (Humen giljotiini, muistathan). Politiikka voi myös informoida tiedettä (= mitä kysymyksiä voisi ja ehkä tulisikin esittää), mutta ei sanella tuloksia (= miten tuloksia tuotetaan; ja juuri tästä syystä Viite:n “tuoda vihreitä arvoja tieteeseen ja tutkimukseen” on omituinen muotoilu…). Juuri tällaisesta kierosta asetelmasta oli kyse MRR-rokotteen ja autismin välisten yhteyksien tutkimuksessa (ns. Wakefield-tapaus), jossa tiede yritettiin alistetaa poliittiselle agendalle. Onneksi tämäkin manipulaatio paljastui, ja juuri siksi, että asetelma ja aineiston käsittely eivät sittenkään täyttäneet pätevän tieteentekemisen kriteerejä.

    En ymmärrä mitä epäilyttävää siinä on, että mahdollisimman pätevä tieto halutaan poliittisen päätöksenteon tueksi. Kummallinen ajatus, että niin ei pitäisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Masapena kirjoitti 17.4.2011 kello 13:53

    “Olennainen tieto olisi monille. Minä en äänestä uskovaiseksi (= aikuinen ihminen, joka luulottelee itselleen kuolemanpelossaan olevan jotain “tuonpuoleista”) tunnustautuvaa eikä tämän ketjun perusteella Makekaan äänestä ja meitä elinoita ja makeja on aika paljon.”

    Eli niiden uskontojen jäsenet, joiden uskontoon ei kuulu oppia tuonpuoleisesta, eivät ole uskovaisia? Tämäpä mielenkiintoinen havainto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. az kirjoitti 17.4.2011 kello 14:53

    En tietenkään kategorisesti vastusta tieteen ja politiikan vuorovaikutusta, mutta tieteen ja politiikan yhteispelistä on erittäin tähdellistä huomioida kaksi heikkoutta. Vuorovaikutus ei ole vain yhdensuuntaista ja tiede tässä yhteispelissä hyvin helposti rupeaa politisoitumaan. Tiede on dynaaminen ja muuttuva prosessi, ja jos tämä epävarmuus ei riittävästi välity politiikkaan, tehdään helposti joustamattomia ratkaisuja, jotka voivat myöhemmin olla ristiriidassa tarkentuneen tieteellisen ymmärryksen kanssa.

    Molemmista löytyy paljon historiallisia esimerkkejä. Olihan sosialismikin “tieteellistä”.

    Vihreiden kohdalta voi lisäksi huomioida sen, että heidän suhteensa tieteen ja politiikan yhdistämiseen on hyvin valikoivaa, ja viittaa lähinnä ilmastonmuutokseen. Tieteelliset auktoriteetit eivät kelpaisi johtonuoraksi geenimuuntelun kysymyksiin tai ydinvoiman turvallisuuteen.

    Tämä paradoksi on sikälikin paljon kertova, että tieteellinen näyttö ydinvoiman suhteellisesta turvallisuudesta on paljon vahvempaa ja vähemmän monimutkaista, kuin näyttö ilmastonmuutoksen ihmisvaikutuksen katastrofaalisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. kse kirjoitti 17.4.2011 kello 15:56

    Tutkijana olisi tietysti varsin houkuttelevaa korostaa tieteen asemaa päätöksenteossa. Käytännössä tässä iän karttuessa asiaan on kuitenkin alkanut suhtautua hieman skeptisesti.

    Yksi ongelma on ihan perustavan laatuinen vaikeus vähänkin monimutkaisemman ongelman kanssa painiessa – jotta tarkasteltava ongelmaa pystytään edes jotenkin käsittelemään, niin täytyy tehdä oletuksia, yksinkertaistuksia jne. Lopulta tutkimustuloksen laadussa ei niinkään ole kyse niiden tieteellisestä virheettömyydestä vaan tehtyjen oletusten järkevyydestä ja siitä, onko oletusten vaikutukset tuloksiin osattu perustellusti arvioida.

    (Väitänpä, että siitä VTT:n turvetutkimuksesta ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä virhettä, vaan että tulokset on johdettu aivan oikein käytettyjen alkuoletusten valossa.)

    Toinen ongelma on monilla tieteen aloilla vallitseva tutkijoiden blokkiutuminen omien paradigmojensa ympärille. Tämä ei vaivaa ainoastaan nk. pehmeitä tieteitä vaan mm. omaltanikin alalta löytyy kysymyksiä, joita ei saisi kysyä, ja “totuuksia”, joita ei saisi kyseenalaistaa. Jollain alalla valitteseva “tieteellinen totuus” ei välttämättä olekaan mikään varsinainen totuus vaan enemmin alan vakiintunut näkemys.

    (Tässä yhteydessä voisi tietysti mainita ilmastotutkimuksen ja IPCC:n, mutta jätetään nyt tällä kertaa väliin…)

    Kaikki tämä aiheutaa sen, että kun tieteellistä tutkimusta halutaan käyttää päätöksen teon tukena, niin ao. ministeriö kyllä löytää tutkijan tai laitoksen, joka jakaa ministerin käsityksen käsiteltävästä asiasta – ja löytää sopivan kysymyksenasettelun ja alkuoletukset haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Pekkarinen ja Temmi lienevät paraatiesimerkkejä tässä asiassa.

    Tietysti ministeriöiden päätöksiä vastustavilla ei mene juuri vahvemmin vaan aivan samoilla tavoilla he kaivavat esiin omaa näkemystään vahvasti ajavan tutkijan todistamaan tarvittaessa mustan valkoiseksi.

    Ja kun ollaan tässä pisteessä kaikki järkevä keskustelu estyy eri osapuolien linnoittautuessa oman “tieteellisen” totuutensa taakse – ja samalla tiede ja tutkijat saavat kansan keskuudessa yhä huonomman maineen.

    Mitä sitten pitäisi tehdä? En minä tiedä. Ehkä voisi harkita, että pitäisikö selvitykset tehdä avoimemmin ja julkisen (tieteellisen) keskustelun kautta – vaan kukapa tällöinkin pitäisi huolen siitä, ettei asia menisi huutoäänestykseksi. Ehkä voisi myös harkita, että onko nykyinen tutkimusrahoituksen poliittinen ohjaus ja 100% kilpailuttaminen ihan perusteltua. Nythän monista asioista uskaltavat keskustella vain paikkansa vakiinnuttaneet “kukkulan kuninkaat”, emeritiukset ja olemattoman itsesuojeluvaiston omaavat hörhöt – muiden keskittyessä lähinnä varmistamaan, että tutkimusrahoitusta riittäisi seuraavallekin projektille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. spottu kirjoitti 17.4.2011 kello 16:54

    Tässä hyvä pragmaattinen lähestymistapa:

    “Mitä me niillä tiedemiehillä sitten teemme?” – Yhteiskuntatieteellisen tiedon käyttö eduskunnassa, Timo Turja.

    Erityisesti artikkelin kappale Miksi tiede ei voi ohjata päätöksentekoa? on kuin kirjoitettu kommentiksi tähän postaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Sampo Smolander kirjoitti 17.4.2011 kello 17:06

    Ehkä vähän epäkohteliasta kaivella vanhoja, mutta kun nyt tiedepuolueena esiinnytään, niin 13 vuotta sitten Heidi Hautala on EU:ssa kovasti puhunut homeopaattisten lääkkeiden puolesta:

    ‘I think the EU should allow for fantasy names for homeopathic medicines and delete the discriminative demand that now exists in the directives to label homeopathic and anthroposophic medicinal products to be “without approved therapeutic indication”.’

    Suomeksi:
    http://replay.waybackmachine.org/20040120104152/http://www.heidihautala.net/puheet2_puhe.php?id=232

    Pidemmin englanniksi:
    http://replay.waybackmachine.org/20030927064934/http://www.heidihautala.net/puheet_puhe.php?id=318

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. onni oksanen kirjoitti 17.4.2011 kello 17:40

    Harmi, että vihreitten huumepolitiikka ei perustu tieteeseen. Odella on kuitenkin mielipiteet kohdillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. nos kirjoitti 17.4.2011 kello 18:40

    Make myllyttää niin että nivuset raikaa. Ok, hävisin, olet oikeassa. Joka tapauksessa kse vei sorkat suustani. Ei kai nyt kukaan tässä olekaan kieltämässä tiedon käyttöä politiikassa. Ei vain pidä antaa tiedon tuottamisen monopolia porukalle, jonka sisäiset traditiot ja nykyään ne pahamaineiset kannustimet ohjaavat näkökulmia tutkimukselle. Mutta ei tämä tieteen jalustalle nostaminen oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa – lienee niitä maailman kolutuimpia aiheita. Uskoo ken tahtoo, sillä tulee ainakin uni silmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 18.4.2011 kello 13:02

    Onhan aikansa tiede ennenkin vaikuttanut yhteiskuntapolitiikkaan. Erityisenä esimerkkinä mainitsen huomattavan vaikutuksen saaneen teoksen Malleus maleficarum (saks. Der Hexenhammer.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Einsten kirjoitti 18.4.2011 kello 13:18

    Vapaa-ajattelijan lehdessä 1/2011 on Jarkko Tontin haastattelu, jossa mies kertoo taannoin valmistelleensa Rosa Meriläisen, Tapani Hietaniemen ja Irina Krohin kanssa valtion ja uskonnon erottamista koskevan lakialoitteen, joka sai jonkin verran huomiota. Tontin mukaan hän sai tuolloin vaikutelman, että asia etenisi myös Vihreissä, mutta enää ei kuulemma vaikuta siltä:

    “Vihreissä ei ole asiaa ajavia politiikoita, pikemminkin päinvastoin. Esimkerkiksi vankan uskonnollisen vakaumuksen omaavat Tuija Brax ja Jukka relander suhtautuvat asiaan nihkeästi, samoin Osmo Soininvaara ja monet muut.”

    Mielenkiintoista. Alkaa näyttämään siltä, että Osmo ei kannata edes sekularismia, mikä on mielestäni valitettavaa. Kyllä tää asia kaipais nyt selvennystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Mauno kirjoitti 18.4.2011 kello 20:39

    Valitettavasti Suomessa poliitikot pitävät virkamiesten mielipiteitä tieteenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Markku af Heurlin kirjoitti 19.4.2011 kello 19:37

    Loistava kansan tietoinen etujoukko!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus