Hajamietteitä vakausrahastosta

Ajat­telin ensin, että en kir­joit­taisi mitään kaavail­lus­ta Euroopan vakaus­ra­has­tos­ta, mut­ta kun niin moni on sitä vaat­in­ut ja kos­ka uuden eduskun­nan ensim­mäi­nen päätös liit­tyy tähän, yritän haarukoi­da, mitä ajat­te­len. Ihmeen var­mo­ja puheen­vuoro­ja asi­as­ta on san­ot­tu, vaik­ka asia on talous­te­o­reet­tis­es­ti niin kom­plek­si, ettei siitä tiede­tä oikein mitään ja vaik­ka sitä esi­tys­tä, joka Suomen pitää hyväksyä tai hylätä, ei ole vielä olemassa.

Sijoit­ta­jan vastuu

Kreikan kupla syn­tyi siten, että sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit laina­si­vat rahaa EKP:sta mata­lal­la korol­la ja laina­si­vat sen eteen­päin Kreikalle korkeal­la korol­la ja pani­vat ero­tuk­sen liivei­hin­sä. Vaik­ka näi­den pankkien pääo­ma pelastet­taisi­in, olisi oikeu­den­mukaista, että tämä yliko­rko menetet­täisi­in. Tosin olen muis­tavinani, että kun jotkut suo­ma­laiset tahot keinot­te­liv­at islanti­lais­ten pankkien riskilu­o­toil­la, eduskun­ta hyvää hyvyyt­tään takasi näille sekä pääo­man että tuon riskikoron.

Demarien vaa­timus pan­na pankit kokon­aan vas­tu­useen niin, ettei lain­o­jen pääo­maakaan saa takaisin, vaan pankit pelaste­taan pääomit­ta­mal­la, merk­it­see käytän­nössä monien pankkien ellei läh­es niiden kaikkien sosial­isoin­tia. Sik­si on ymmär­ret­tävää, että demar­it kan­nat­ta­vat ja por­var­it vas­tus­ta­vat. Suo­ma­laisille pankeille tämä merk­it­see vähän samaa kuin kreikan lain­oit­ta­mi­nen sak­salaisille. Suo­ma­laisil­la ei ole juuri saatavia Kreikas­ta, mut­ta on Sak­sas­ta. Julkisen rahan pump­paami­nen sak­salaisi­in pankkei­hin merk­it­see suo­ma­lais­tenkin saatavien pelastamista.

Suomen pankkikri­isi hoidet­ti­in val­tion mil­jar­di­en markko­jen lahjoituk­sil­la. Pankeil­ta ostet­ti­in roskalain­o­ja täy­teen hin­taan. Omis­ta­jat sai­vat pitää omaisuuten­sa, muun muas­sa mon­en merkit­tävän kult­tuurisäätiön tule­vaisu­us pelastet­ti­in näin.

Olete­taan, että pankin oma pääo­ma on aluk­si 100 ja sen on men­nyt luot­to­tap­pi­oiden vuok­si nol­laan. Pääomit­ta­mi­nen voidaan tehdä monel­la tavalla:

a)      Val­tio sijoit­taa pankki­in 100. Jos pank­ki saa määräa­jas­sa mak­se­tuk­si sen takaisin, palataan lähtöru­u­tu­un. Näin tapah­tui Sak­sas­sa juuri jonkin pankin kohdalla

b)      Val­tio sijoit­taa pankki­in 100, omapääo­ma on taas 100. Val­tio ja van­hat omis­ta­jat ovat molem­mat pan­neet 100 ja omis­ta­vat pankin puo­lik­si. Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä moni ajat­telee tätä ratkaisuksi.

c)       Val­tio sijoit­taa pankki­in 100 ja omapääo­ma on taas 100, mut­ta se on kokon­aan val­tion. Van­ho­jen omis­ta­jien omaisu­us on mitätön.

Key­ne­siläisyy­den loppu

On ilmeisen vält­tämätön­tä saat­taa sijoit­ta­jat jonkin­laiseen vas­tu­useen val­tioil­la antamis­taan lain­oista. Täl­lä on kuitenkin var­jop­uolen­sa. Kaikkien val­tioiden lain­o­jen korot nou­se­vat, myös Suomen. Se tulee mak­samaan meille sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa; sitä enem­män, mitä ankarampi on sijoit­ta­jan vastuu.

Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­tomak­si har­joit­taa elvyt­tävää key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain velka­an­nu, vaan myös sen mak­samat korot nou­se­vat. Jos jokin ulkoinen häir­iö tuot­taa laman, ei voi kuin lamaan­tua. Ei hyvä. Sik­si tarvi­taan mit­ta­va vakaus­ra­has­to pitämään val­tioiden korot alhaal­la. Jot­ta huithape­li­maat eivät voisi elää kuin pel­los­sa, tarvi­taan ankarat sään­nöt estämään val­tioiden aihee­ton­ta velka­an­tu­mista ja velvoit­ta­maan ne yli­jäämäisi­in bud­jet­tei­hin hyv­inä aikoina. Nämä rajoituk­set tule­vat koske­maan myös Suomea.

Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­gali ovat käytän­nössä menet­täneen val­ti­ol­lisen itsenäisyyten­sä. Ulkop­uoliset päät­tävät nyt niiden talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Tie vie kohden erit­täin kovaa kap­i­tal­is­mia. En ole yhtään var­ma, että se tie vie lop­ul­ta edes taloudel­liseen kukois­tuk­seen. Jyrkkien sosi­aal­is­ten vas­tako­htaisuuk­sien maat eivät ole men­estyneet lainkaan niin hyvin kuin sosi­aaliseen tasa-arvoon tähdän­neet hyv­in­voin­ti­val­tiot. Jo pelkästään koulu­tuk­ses­ta tin­kimi­nen voi käy­dä kalliiksi.

Voiko Suo­mi jäädä ulkopuolelle

Pysyvästä vakaus­ra­has­tos­ta päät­tämi­nen vaatii yksimielisyyt­tä. Jos Suo­mi päät­täisi sitkeästi äänestää aina vain vas­taan, kunnes saisi eriva­pau­den jäädä ulkop­uolelle, se var­maankin onnis­tu­isi. Ei Euroopan talout­ta päästet­täisi silti rom­ah­ta­maan. Eikä tähän väli­aikaiseen jär­jeste­lyynkään olisi pakko lähteä mukaan. Kos­to tulisi var­masti ja kovana. Suo­mi on esimerkik­si saanut pelkästä säälistä mak­saa kansal­lista tukea maat­aloudelleen. Jos halu­at päästä mak­samas­ta kansal­lista tukea, äänestä sopimuk­sen hyväksymistä vastaan.

Mik­si Suomen osu­us takaus­vas­tu­us­ta on maan kokoa suurempi?

Kos­ka väli­aikaisen rahas­ton lain­oille halu­taan saa­da paras mah­dolli­nen reit­taus ja mata­la korko, AAA-maid­en osu­us on suurem­pi. On kaikkien etu, että lain­o­jen korot pysyvät matali­na. Sil­loin takauk­sen laukeamisen tarve jää pieneksi.

Jos takuu laukea­vat, paljonko Suo­mi voi menettää?

Varoi­tus, nyt seu­raa talous­poli­it­tista harhaoppia.

Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tu­isi mak­sum­iehik­si (kuin muodol­lis­es­ti). Asia hoidet­taisi­in EKP:n setelira­hoituk­sel­la. Tämä ei vält­tämät­tä aiheuta inflaa­tio­ta, kos­ka setelira­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tämä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Jos setelira­hoi­tus aiheut­taisi aina inflaa­tio­ta, myös pankkien ”paina­ma” raha, luot­toekspan­sio aiheut­taisi sitä.

 

 

 

38 vastausta artikkeliin “Hajamietteitä vakausrahastosta”

  1. Osmo kir­joit­ti:

    Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tu­isi mak­sum­iehik­si (kuin muodol­lis­es­ti). Asia hoidet­taisi­in EKP:n setelira­hoituk­sel­la. Tämä ei vält­tämät­tä aiheuta inflaa­tio­ta, kos­ka setelira­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta kun sen syn­nyt­tämä kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

    Tarkoit­taako tämä tavaran kysyn­tää vai minkä? No saisi­vatko kansalaiset jotenkin sit­ten näitä seteleitä lisää tuh­lat­tavak­seen? Vai meni­sivätkö ne PIGS-maille, jot­ka mak­saisi­vat niil­lä velka­nsa sak­salais- ja ran­skalais­pankeille jot­ka sit­ten kätk­i­sivät ne holvei­hin­sa? Ei kai mei­dän tulot lisään­ty­isi setelipainan­nas­ta euroakaan? Miten kysyn­tä voi siitä kasvaa?

    Kauhis­ta­va aja­tus, tuo setelipainan­ta. Ain­oa minkä minä siitä voin kuvitel­la seu­raa­van on että sen jäl­keen tulot eivät riit­täisi halvim­paankaan puuro-peruna-lin­jan ruokaan.

  2. “Pysyvästä vakaus­ra­has­tos­ta päät­tämi­nen vaatii yksimielisyyt­tä. Jos Suo­mi päät­täisi sitkeästi äänestää aina vain vas­taan, kunnes saisi eriva­pau­den jäädä ulkop­uolelle, se var­maankin onnis­tu­isi. Ei Euroopan talout­ta päästet­täisi silti romahtamaan.”

    Käsit­tääk­seni on kyse euro-alueesta, ei EU-alueesta eikä koko Euroopas­ta ml. esim Norja.

    Ruot­si, Tan­s­ka, Bri­tan­nia, Tsek­ki ja Unkari jät­täy­tyivät EKVM:n ulkop­uolelle. Ruot­si sik­si, että se olisi tarkoit­tanut puut­tumista maan suvereen­i­teet­ti­in mm. eläkea­siois­sa ja ‑iässä.

    “On kaikkien etu, että lain­o­jen korot pysyvät matalina.”

    Olen toista mieltä. Mielu­um­min kohtu­ulli­nen korko ja lyhyt laina-aika. Matal­ien korko­jen ja ylip­itkien laina-aiko­jen takia asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä. Tuor­ei­den talousuutis­ten mukaan sijoit­ta­jat ovat tämän takia vetäneet sijoituk­si­aan pois asun­tosek­totil­ta eli kupla on jo päällä:
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=20110469949

  3. Noista pankkien pelas­tuskeinoista sanois­in, että c) on täysin toim­i­ma­ton sik­si, että siinä ei ole pankin omis­ta­jille mitään houkut­tele­vu­ut­ta nor­maali­in konkurssi­in ver­rat­tuna. Tietenkin kohtaan c) päästään sil­lä, että pankin annetaan men­nä konkurssi­in ja sit­ten val­tio ostaa pankin sen velko­jil­ta hin­taan 100, mut­ta tämän ongel­ma on siinä, että tuo ei ole enää pankin “pelas­tamista”, vaan siinä tul­taisi­in koke­maan kaik­ki pankin rom­ah­tamiseen liit­tyvät ongel­mat (tal­let­ta­jat vetäi­sivät tal­letuk­sen­sa pois pankin alka­es­sa hor­jua, tarvit­taisi­in lakimi­esten armei­ja ja vuosikau­sia aikaa koko sotkun selvit­tämiseen ja tämän aikaa olisi epä­selvää, miten pank­ki oikein toimii). 

    Tämän vuok­si a) on paljon houkut­tel­e­vampi vai­h­toe­hto. Pank­ki siis ottaa val­tion osaomis­ta­jak­si sik­si aikaa kunnes saa mak­set­tua sen ulos. Ongel­ma tässä voi sit­ten olla se, että täl­laisen pankin kan­nat­taa pela­ta tuplaa ja kuit­tia. Jos se häviää, hävi­tyt rahat oli­vat val­tion. Jos voit­taa, se saa val­tion ulos ja omis­tuk­sen­sa takaisin. Val­tion pitäisi siis ottaa osaa pankin pyörit­tämiseen täl­laisen toimin­nan estämisek­si. Tämä taas ei kuu­losta eri­tyisen järkevältä. 

    Peru­songel­ma minus­ta on se, että pankit ovat liian suuria konkurssi­in päästet­täviksi, eikä tähän ole oikein muu­ta ratkaisua kuin niiden pilkkomi­nen. Tämä tietenkin aut­taa vas­ta pitkäl­lä aikavälil­lä ja silti joudumme selvit­tämään nykyti­lanteen muil­la keinoin.

  4. Vaik­ka näi­den pankkien pääo­ma pelastet­taisi­in, olisi oikeu­den­mukaista, että tämä yliko­rko menetettäisiin. 

    Min­un oikeu­den­mukaisuuteni on vähän eri mieltä. Tuo takaa sijoit­ta­jalle riskit­tömän tuo­ton joka tapauk­ses­sa. Kru­u­na sinä häviät, klaa­va minä voitan.

    Jot­ta huithape­li­maat eivät voisi elää kuin pel­los­sa, tarvi­taan ankarat sään­nöt estämään val­tioiden aihee­ton­ta velka­an­tu­mista ja velvoit­ta­maan ne yli­jäämäisi­in bud­jet­tei­hin hyv­inä aikoina. 

    Minä en kovin vah­vasti usko markki­noiden autu­aal­lisu­u­teen, mut­ta jos jos­sakin, niin ankarien sään­tö­jen por­saan­reikien löytämisessä markki­nat ovat lyömät­tömiä. En uskaltaisi noin merkit­tävää asi­aa jät­tää sel­l­aisen harhaisen toiveen varaan, että kukaan ei onnis­tu­isi noi­ta sään­töjä kiertämään. 

    Täl­lä on kuitenkin var­jop­uolen­sa. Kaikkien val­tioiden lain­o­jen korot nou­se­vat, myös Suomen. Se tulee mak­samaan meille sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa; sitä enem­män, mitä ankarampi on sijoit­ta­jan vastuu. 

    Tuol­la var­jol­la on hopeare­una. Vähem­män velko­ja jälkipolvien mak­set­tavak­si. Lähin­nä olisin sitä mieltä, että ris­ti­in­takaus saa lainara­han keinotekoisen hal­vak­si, ja siitä nyt on nähty viime vuosi­na mitä se saa aikaiseksi.

    Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­tomak­si har­joit­taa elvyt­tävää key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain velka­an­nu, vaan myös sen mak­samat korot nousevat.

    Eikö tuo ole vähän liioit­telua? Eikö Ruot­si tai 70–80 luvun Suo­mi pysty har­joit­ta­maan key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, vaan siihen vaa­di­taan vähin­tään 10 maan ris­ti­in­takaus pahim­paan mikrolainatyyliin?

    Jos setelira­hoi­tus aiheut­taisi aina inflaa­tio­ta, myös pankkien ”paina­ma” raha, luot­toekspan­sio aiheut­taisi sitä.

    Mis­tä tämä nykyi­nen parin pros­entin inflaa­tio on sit­ten peräisin? Niistä muu­ta­mas­ta setelistä, minkä keskus­pank­ki painaa enem­män vuosittain?

  5. Bhjoörn Wahlroos sanoo tuoreessa uutises­sa, että Sak­san olisi kai tun­nus­taa, että nimeo­maan sen pankkisek­tori on syvässä kriisissä. 

    Itse kat­selin Irlan­nin auto­jen rek­isteröin­ti­ti­las­to­ja ja aikas hul­va­ton­ta on. Sak­salais­merk­it Audi, VW, BMW, Mer­cedes lis­to­jen kärk­isi­joil­la. Sak­salaiset pankit anta­vat ulko­mail­la edullisia autolu­ot­to­ja, myös Suomes­sa. Näin ne tuke­vat Sak­san teollisuutta.

    Wahlroos sanoo Taloussanomissa:

    “Euroopan yti­menä esi­in­tyvän Sak­san pankki­jär­jestelmä on alueen konkurssikypsin. Suuri pul­ma on se julki­nen salaisu­us, että sak­salaiset osaval­tiopankit ovat syvis­sä vaikeuk­sis­sa ja että Com­merzbankin pörssikurssi on 30 pros­ent­tia sen sub­stanssiar­vos­ta. Tämä ker­too melko selvää tarinaa.

    – Val­tion­velka­kri­isiä ei saa­da ratkaistua ilman, että tun­nuste­taan Sak­sas­sa ole­van val­ta­van suuria ongelmia. Mon­et maan pankeista, osaval­tiopankit ja Com­merzbank, ovat raskaasti alt­ti­ita ongel­maval­tioiden pul­mille ja edelleen ongel­maval­tioiden pul­mille alti­ille instituutioille.

    Poikkeuk­se­na sak­salais­pankkien joukos­sa on hänen mukaansa Deutsche Bank.”

  6. Kri­isi­a­pu perus­tuu ajatuk­seen, että näin väl­tetään velka­sa­neer­aus ja sitä seu­raa­va pankkikri­isi. Markki­nat ovat toista mieltä. Pig-maid­en (eri­tyis­es­ti Kreikan) velat on jo hin­noil­tel­tu saneer­aushin­noin. Nykyi­nen poli­ti­ik­ka johtaa vain kri­isin pitkit­tymiseen. Parin vuo­den kulues­sa velka­sa­neer­aus on edessä joka tapauk­ses­sa ja täl­löin tarvi­taan taas lisää veron­mak­sajien rahaa pankkitukeen.

    Pig-maid­en lain­ois­sa ovat kiin­ni enää korkeaa tuot­toa janoa­vat riskisi­joit­ta­jat sekä mädät pankit. Ensim­mäisiä ei tarvitse palki­ta riskino­to­s­ta. Ne osaa­vat sen kyl­lä hin­noitel­la itsekin. Jälkim­mäisiä taasen ei voi pelas­taa muuten kuin otta­mal­la ne val­tion haltuun.

    Key­ne­siläisyys ei lopu sijoit­ta­javas­tu­useen. Hyvin talouten­sa hoi­tanut val­tio voi velka­an­tua maltil­lis­es­ti elvyt­tääk­seen talout­ta. Ei sen riskil­isä tästä nouse, sil­lä tilapäi­nen velan­ot­to ei lisää mitenkään val­tion konkurssiriskiä.

    EKP:n setelira­hoituk­ses­ta olen täysin eri mieltä. Miten vakaa­ta hin­tata­soa vaa­ti­va keskus­pank­ki voisi sen jäl­keen enää olla uskot­ta­va toim­i­ja rahamarkki­noil­la? Sitä pait­si val­tioiden setelira­hoi­tus on EKP:n sään­nöis­sä kielletty.

  7. “Olete­taan, että pankin oma pääo­ma on aluk­si 100 ja sen on men­nyt luot­to­tap­pi­oiden vuok­si nol­laan. Pääomit­ta­mi­nen voidaan tehdä monel­la tavalla:”

    d) Val­tio ottaa (konkurssikyp­sän) pankin väli­aikaises­ti hal­tu­un­sa, höylää pois pankin velka­kir­jo­jen halti­joiden saatavista tasais­es­ti pois sen 100 yksikön ver­ran (suh­teel­lisen pieni pros­ent­tio­su­us ottaen huomioon oman pääo­man ja taseen suh­teen), ja jakaa näille vasti­neek­si pankin osak­keet? Velkatrim­mauk­sen jäl­keen pankil­la on taas omaa pääo­maa se 100 yksikköä.

  8. OS: Demarien vaa­timus pan­na pankit kokon­aan vas­tu­useen niin, ettei lain­o­jen pääo­maakaan saa takaisin,…

    Ymmärtääk­seni demar­it eivät ole esit­täneet täl­laista. Urpi­lainen on puhunut epämääräis­es­ti ja sil­loin, kun on tivat­tu yksi­tyisko­htia, hän on viitan­nut laina-aiko­jen piden­nyk­si­in ja koron alentamiseen.

  9. Monin paikoin ihan järkevää keskustelua. Tuos­ta huithapeli maid­en val­tioiden vas­tu­us­ta olen hiukan eri mieltä. Esim. Irlan­nin ongel­ma ei ollut holti­ton julkisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen vaan yksi­tyisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen, joka kuplan puh­jet­tua kaa­tui (ja osin tarkoituk­sel­la siir­ret­ti­in) julkiselle sek­to­rille. Sama kytkös on hyvin selvä myös Espan­jas­sa. Ei se vas­tu­u­ton val­tio ollut se perus syypää kuin ehkä siinä muo­dos­sa, että ei riit­tävästi hillinnytn ja jar­rut­tanut yksi­ty­istä sek­to­ria sil­loin, kun siihen olisi ollut syytä. Sak­salais­ten alhainen kulu­tus myös osaltaan ruok­ki tätä, kos­ka hehän niitä halpo­ja lain­o­ja ongel­ma mai­hin jake­li­v­at. Mik­si eivät kuluttaneet/investoineet Saksassa?

  10. Ehdinkö ennen Art­turia esit­tämään, että kyl­lä ne markki­nat hoitaisi­vat tämänkin ongelman?

    Ker­ron sit­ten sen kom­mentin jäl­keen, että mikä siinä on vikana. 🙂

  11. Osmo:

    Vaik­ka näi­den pankkien pääo­ma pelastet­taisi­in, olisi oikeu­den­mukaista, että tämä yliko­rko menetettäisiin.

    Aivan. Kaik­ista oikeu­den­mukaisin­ta olisi, että pankit menet­tävät myös pääomat.

    Tosin olen muis­tavinani, että kun jotkut suo­ma­laiset tahot keinot­te­liv­at islanti­lais­ten pankkien riskilu­o­toil­la, eduskun­ta hyvää hyvyyt­tään takasi näille sekä pääo­man että tuon riskikoron.

    Ja tästä voi var­maankin päätel­lä yhtä sun toista poli­itikko­jen kan­nus­timista ja liikkumavarasta.

    Demarien vaa­timus pan­na pankit kokon­aan vas­tu­useen niin, ettei lain­o­jen pääo­maakaan saa takaisin, vaan pankit pelaste­taan pääomit­ta­mal­la, merk­it­see käytän­nössä monien pankkien ellei läh­es niiden kaikkien sosialisointia.

    Var­maankin, mut­ta tämä ei tarkoi­ta että val­tio ei voisi sen jäl­keen myy­dä pankit markki­noille. Tarkoi­tus on nol­la­ta pannkien omis­ta­jien ja velko­jien saata­vat, ei ryhtyä pyörit­tämään pankkitoimintaa.

    Julkisen rahan pump­paami­nen sak­salaisi­in pankkei­hin merk­it­see suo­ma­lais­tenkin saatavien pelastamista.

    Var­masti, mut­ta suo­ma­lais­ten saatavia ei pidä pelas­taa, vaan niiden suo­ma­lais­ten jot­ka ovat sijoit­ta­neet huonos­ti pitää menet­tää sijoituk­sen­sa ja pääomien siir­ryt­tävä niille, jot­ka osaa­vat sijoit­taa paremmin.

    Täl­lä on kuitenkin var­jop­uolen­sa. Kaikkien val­tioiden lain­o­jen korot nou­se­vat, myös Suomen.

    Yritätkö sanoa, että jos val­tiot eivät takaa tois­t­en­sa lain­o­ja, niin kokon­aisuute­na val­tioille lainaami­nen tulee riskialt­ti­im­mak­si? Luulen, että tapah­tuu just päin vas­toin. Jos jokainen maa on itse vas­tu­us­sa kulu­tuk­ses­taan, ne ei kulu­ta niin paljoo ja kokon­aisuute­na val­tioille lainaamisen riskit pienenee.

    Riip­puen siitä mihin kohtaan tätä jakau­maa sijoit­tuu val­tion­lainan korot joko nousee tai las­kee. Väitän, että Suo­mi sijoit­tuu tämän jakau­man vas­tu­un­tun­toisem­pi­in mai­hin, jol­loin sen lainanko­rot laskee.

    Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­tomak­si har­joit­taa elvyt­tävää key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain velka­an­nu, vaan myös sen mak­samat korot nousevat.

    Ei tietenkään. Jos Keyn­siläi­nen talous­poli­ti­ikkaa tuhoaa tule­vaisu­u­den tuotan­non edel­ly­tyk­siä, niin sen har­joit­ta­mi­nen vaikeu­tuu, mut­ta tämähän on hyvä asia. Jos taas Keyn­siläi­nen talous­poli­ti­ikkaa kas­vat­taa tule­vaisu­u­den tuotan­non edel­ly­tyk­siä, niin val­tioil­la on yhä vähem­män varaa olla nou­dat­ta­mat­ta täl­laista talouspolitiikkaa.

    Eli sijoit­ta­jan vas­tuu pakot­taa poli­itikot toim­i­maan oikein.

    Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­gali ovat käytän­nössä menet­täneen val­ti­ol­lisen itsenäisyyten­sä. Ulkop­uoliset päät­tävät nyt niiden talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Tie vie kohden erit­täin kovaa kapitalismia.

    Jos poli­itikot ovat tois­t­en poli­itikko­jen armoil­la tie vie sinne minne toiset poli­itikot halu­a­vat. Jos taas poli­itikot ovat markki­noiden armoil­la tie vie sinne, mis­sä tule­vaisu­u­den velan­mak­sukyky on mah­dol­lisim­man suuri. Jos se on kovaa kap­i­tal­is­mia, niin entä sitten?

    Jyrkkien sosi­aal­is­ten vas­tako­htaisuuk­sien maat eivät ole men­estyneet lainkaan niin hyvin kuin sosi­aaliseen tasa-arvoon tähdän­neet hyv­in­voin­ti­val­tiot. Jo pelkästään koulu­tuk­ses­ta tin­kimi­nen voi käy­dä kalliiksi.

    No sit markki­nat ei ohjaa mai­ta jyrkki­in sosi­aal­isi­in vas­tako­htaisuuk­si­in. (Kos­ka jos poli­itikot tekee huono­ja päätök­siä, niin korot nousee.)

    Kos­ka väli­aikaisen rahas­ton lain­oille halu­taan saa­da paras mah­dolli­nen reit­taus ja mata­la korko, AAA-maid­en osu­us on suurem­pi. On kaikkien etu, että lain­o­jen korot pysyvät matali­na. Sil­loin takauk­sen laukeamisen tarve jää pieneksi.

    Ei se tietenkään ole kaikkien etu. Se on niiden etu joiden etu on velan­oton lisään­tymi­nen näis­sä mais­sa ja niiden mene­tys joille velan­ot­to on pahas­ta. Mitä suurem­mat vas­tu­ut Suomel­la on sitä huonom­pi jut­tu se on Suomelle.

    Varoi­tus, nyt seu­raa talous­poli­it­tista harhaoppia.

    Erit­täin aiheelli­nen varoi­tus. Hatun­nos­to siitä!

    Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tu­isi mak­sum­iehik­si (kuin muodol­lis­es­ti). Asia hoidet­taisi­in EKP:n setelirahoituksella.

    Eli mak­sum­iehek­si jou­tu­isi ne joil­la on euro­ja. Se on tietysti tot­ta, että tämä ryh­mä ei oo just sama kuin ne jot­ka ovat taan­neet lainat, mut­ta kyl­lä se nyt suht samaan osuu…

    Tämä ei vält­tämät­tä aiheuta inflaa­tio­ta, kos­ka setelira­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tämä kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

    Ei. Rahan arvo määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teesta. Jos setelira­hoi­tus lisää tar­jon­taa, niin sil­loin tar­jon­ta lisään­tyy suh­teessa kysyn­tään ja rahan arvo las­kee. Jos setelira­hoi­tus lisäis kysyn­tää tasan yhtä paljon kuin se lisää tar­jon­taa, niin sil­loin ei tulis inflaatioo.

    Toisaal­ta se taas tarkot­taisi sitä, että sitä mukaa kun kysyn­tä lask­is niin rahaa pitäs imuroi­da pois markki­noil­ta ja mil­lä resurs­seil­la tämä imuroin­ti sit­ten tehtäs, jos se raha alun perin olis annet­tu markki­noille ilmaseks?

    Jos setelira­hoi­tus aiheut­taisi aina inflaa­tio­ta, myös pankkien ”paina­ma” raha, luot­toekspan­sio aiheut­taisi sitä.

    Ja niin se ottakai aiheuttaakin.

    Samuli Saarel­ma:

    tarvit­taisi­in lakimi­esten armei­ja ja vuosikau­sia aikaa koko sotkun selvit­tämiseen ja tämän aikaa olisi epä­selvää, miten pank­ki oikein toimii).

    Tuskin. Eiköhän se pank­ki myytäis aika nopeesti jollekin toiselle pankille. (vrt. Lehman)

    eikä tähän ole oikein muu­ta ratkaisua kuin niiden pilkkominen.

    Valitet­tavasti tämäkään ei auta, kos­ka sil­lä ei oo oikein mitään väliä meneekö yks 10 mil­jardin pank­ki nurin vai 10 mil­jardin pankkia. Niin kauan kuin ne on alti­ina samoille riskeille ei oo hirveesti väliä miten isois­sa yksiköis­sä ne on.

  12. Evert: “Björn Wahlroos sanoo tuoreessa uutises­sa, että Sak­san olisi kai tun­nus­taa, että nimeo­maan sen pankkisek­tori on syvässä kriisissä.”

    Sivu­juon­teena, samainen henkilö _ei_ sano DI:n haas­tat­telus­sa ettei EU:ssa voi­da toteut­taa muu­ta maail­maa tiukem­paa pankkisäätelyä.

  13. Mikko:

    Sitä pait­si val­tioiden setelira­hoi­tus on EKP:n sään­nöis­sä kielletty.

    Joo, mut­ta EKP voi ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja markki­noil­ta joka on sama asia. Yhdyn tcrowin näke­myk­seen tiukko­jen sään­tö­jen toimivu­ud­es­ta käytännössä.

    Kreikan työt­tömyysaste muuten nousi juuri yli 15%. Vähän vaikea mak­saa velko­ja jos ei ole veronmaksajia.

  14. “Asia hoidet­taisi­in EKP:n setelira­hoituk­sel­la. Tämä ei vält­tämät­tä aiheuta inflaa­tio­ta, kos­ka setelira­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tämä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Jos setelira­hoi­tus aiheut­taisi aina inflaa­tio­ta, myös pankkien ”paina­ma” raha, luot­toekspan­sio aiheut­taisi sitä.”

    Taa­tusti aiheut­taa inflaa­tio­ta. Setelira­hoi­tus on käytän­nössä vero, joka kohdis­tuu rahan­omis­ta­ji­in ja palka­nsaa­ji­in. Palkat ovat nimit­täin jäykkiä: jos inflaa­tio kiihtyy, palkat laa­haa­vat aluk­si perässä, sil­lä palkanko­ro­tuk­set on jo sovittu.

    Lisäk­si on huomioita­va, että kaik­ki setelira­ha kul­kee pankkien kaut­ta ja siten voimis­taa pankkien luo­ton­laa­jen­nus­ta: rahan määrä M1 kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti suh­teessa painet­tui­hin setelei­hin. Etenkin näin käy sil­loin, kun kiihtyvä inflaa­tio vähen­tää käteisen rahan kysyntää.

    Ehdo­tuk­sesi oli todel­lakin harhaop­pia. Onnek­si EKP on ainakin teo­reet­tis­es­ti poli­it­tis­es­ti riip­puma­ton. Lop­putu­lok­se­na setelira­hoituk­selle olisi arvatenkin pir­ulli­nen stagflaa­tio, johon edes key­ne­siläi­nen finanssipoli­ti­ik­ka ei pure.

  15. Tuo­ta esimerkkiä voisi hie­man tarkentaa/kehittää. Jos pank­ki peruste­taan pääo­ma­l­la 100, se ottaa tal­let­ta­jil­ta 800, ja antaa lainan­ot­ta­jille 800, jon­ka jäl­keen lainan­ot­ta­jat jät­tävät 100 maksamatta.

    Euroopas­sa on muis­taak­seni Irlan­nista alkun­sa saa­neet tal­let­ta­jien jät­ti­taku­ut, eli mikäli luot­to­tap­pi­oi­ta tulee edelleen, niin val­tio joutuu joka tapauk­ses­sa maksamaan.

    Olen yhä vahvem­min sitä mieltä, että ratkaisu on kasa­ta vakaus­ra­has­to yhdis­telmäl­lä: Paine­taan rahaa, mut­tei käytetä sitä ilman äärim­mäistä tarvet­ta. Tämä vaikut­taa parhaal­ta tietämältäni keinol­ta tais­tel­la sekä domi­noe­fek­tiä, että inflaa­tio­ta vastaan.

  16. Haas­ta­va aihe, mie­lenki­in­toista keskustelua, varsinkin tuo Wahlroosin kom­ment­ti. Noista Kataisen tiukoista henkse­leistä ja vöistä sen ver­ran, että aut­ta­vatko ne oikeasti kyseisiä kri­isi­mai­ta, vai olisiko hal­lit­tu velka­sa­neer­aus kuitenkin niiden kannal­ta parem­pi ratkaisu uuteen alku­un pääsemisek­si? Maail­man­so­tien väli­nen Sak­sa lie­nee äärim­mäi­nen esimerk­ki val­tios­ta, jon­ka vyö on vedet­ty liian tiukalle. Sinän­sä melko surullista, että Por­tu­galin kaltainen kahdesti 70–80 ‑luvuil­la IMF:n syli­in ajau­tunut val­tio on kelpu­utet­tu euroon mukaan. Katainen ja Kivinie­mi on onnis­tunut hor­jut­ta­maan ainakin allekir­joit­ta­neen luot­ta­mus­ta siihen, että hal­li­tus pyrkii kansalais­ten kannal­ta parhaaseen mah­dol­liseen lop­putu­lok­seen. Sen ver­ran ris­tiri­itaisia ja jopa surkuhu­paisia kom­ment­te­ja molem­mat ovat aiheen tiimoil­ta esit­täneet. Eri­tyis­es­ti huvit­taa tuo Kataisen tois­tu­va pullis­telu, joka pää­tyy aina vain löperömpi­in lop­putu­lok­si­in, sekä Kiviniemen kyky esit­tää jopa samana päivänä täysin ris­tiri­itaisia kom­ment­te­ja suh­teessa tehty­i­hin päätöksiin.

  17. Vakaus­ra­has­tosys­tee­mi on kom­pleksi­nen, mut­ta ehkä lop­putu­los on kuitenkin että pankit saa­vat rahansa ja ennen pitkää PG-maat velka­sa­neer­ataan. Ne ketkä eivät saa raho­jaan takaisin, nekin tiede­tään. Mut­ta ehkä sil­loin on jo uusi nousukausi menos­sa ja ehkä sil­loin on hyvä selit­tää, että ilman näitä uhrauk­sia nousukaut­ta ei olisi koskaan tullutkaan.

  18. Vakausjär­jestelmän pääko­h­dat on muuten kuvat­tu VM:n web­bi­sivuil­la. Siel­lä tämän doku­mentin sivul­la 6 esitetään varsin asial­liseen sävyyn mik­si VM ei pidä hyvänä lait­taa velka­an­tunei­ta mai­ta heti velka­sa­neer­auk­seen. Pääsyynä on pelko markki­noiden (yli)reagoinnista, sama jota Katainenkin on esit­tänyt eri vaali­ten­teis­sä: että reak­tios­ta seu­raa­vat luot­to­tap­pi­ot, korko­jen nousu ja talous­la­ma syövät eväät kestävyys­va­jeesta ja eläke­pom­mista selviämiseen. 

    Asia var­maankin on näin, mut­ta itseäni mieti­tyt­tää eikö moinen laman pelko vie pidem­mäl­lä tähtäimel­lä ojas­ta ker­takaikkiseen allikkoon. Lehmann Broth­er­s’ista alka­nut kri­isi johti kuitenkin vain noin 10% GDP-mene­tyk­seen Suomen osalta, aika pieni kuop­pa kasvukäyris­sä pitkäl­lä aikavälil­lä kat­soen. Kun talous on pääosin psykolo­giaa [1], ja rahan arvokin perus­tuu ain­oas­taan siihen että kaik­ki usko­vat yhdessä rahan ole­van arvokas­ta, sopimusten rapaut­tamisel­la ker­ta toisen­sa jäl­keen voi olla ker­takaikkisen arvaa­mat­tomat seu­rauk­set. Maail­man­laa­juinen ver­sio Sak­san inflaa­tios­ta? Ajau­tu­mi­nen Neu­vos­toli­iton ajoil­ta tut­tuun tehot­to­muu­teen ja köy­hyy­teen kun markki­namekanis­mi pykälä ker­ral­laan menee rik­ki ja lakkaa ohjaa­mas­ta resurssien allokoin­tia? Kuningas Kroisok­sen kek­simän ‘rahan’ lop­ulli­nen rom­ah­dus, ja palaami­nen 2500 vuo­den jäl­keen vaihdantatalouteen?

    No, turhaa peloit­telua Kataisen pelot­telus­ta vas­takkaiseen suun­taan ehkä, mut­ta kuka luot­taa val­tion­va­rain­min­is­te­rien kykyyn pitää yllä minkään­laisia sopimuk­si­in perus­tu­via pakot­tei­ta PIGS-mai­ta kohtaan kun muis­tis­sa on miten hel­posti vakaus­sopimus muut­tui ves­s­apa­perik­si, tai kuin­ka ei mon­taakaan min­u­ut­tia tarvit­tu Maas­trichtin sopimuk­sen no-bailout ‑pykälien kiertämiseen. Ja tcrown­in sanoin: 

    mut­ta jos jos­sakin, niin ankarien sään­tö­jen por­saan­reikien löytämisessä markki­nat ovat lyömättömiä. 

    Ehkä on parem­pi ottaa vas­taan lama, selät­tää se, ja pitää sitä kaut­ta kuitenkin voimas­sa usko markki­namekanis­min toim­intaan jatkossa?

    ————————————————-
    [1] Nousukausi seu­raa kun ihmiset jostain syys­tä usko­vat että nousukausi seu­raa, jol­loin he innos­tu­vat paiski­maan ahk­erasti töitä — ja kas, siitä seurasi nousukausi.

  19. Mikko:

    Pig-maid­en lain­ois­sa ovat kiin­ni enää korkeaa tuot­toa janoa­vat riskisi­joit­ta­jat sekä mädät pankit.

    Ylivoimais­es­ti suurin ongel­ma­maid­en lain­o­jen halti­ja on EKP (Euroopan keskus­pank­ki). Kumpaan kat­e­go­ri­aan sen halu­at laskea?

  20. Vakausjär­jestelmän pääko­h­dat on muuten kuvat­tu VM:n web­bi­sivuil­la. Siel­lä tämän doku­mentin sivul­la 6 esitetään varsin asial­liseen sävyyn mik­si VM ei pidä hyvänä lait­taa velka­an­tunei­ta mai­ta heti velkasaneeraukseen.

    Esitän edelleen kysymyk­sen, mitä tapah­tuu kahdessa vuodessa että velka­jär­jeste­lyyn voidaan ruveta?

    Toisek­si, tuo VM:n paperi läh­tee ole­tuk­ses­ta, että “kon­ser­vati­iviset” sijoit­ta­jat eivät ymmär­rä, että Kreikan val­tion velka­kir­jois­sa ei ole pääo­man menet­tämisen riskiä. Jos joku kon­ser­vati­ivi­nen varain­hoita­ja ei ymmär­rä, että kaksinu­meroisi­in tuot­tolukui­hin liit­tyy väistämät­tä pääo­man menet­tämisen ris­ki, tuon varain­hoita­jan esimiehelle olisi syytä pikim­miten ker­toa, että alainen ei ole tehtävien­sä tasal­la ja ansait­see potkut. 

    Viimeisek­si VM esit­tää, että tuo edelli­nen mieliku­vi­tu­so­len­to, joka ei ymmär­rä, että kreikan val­tion laina­pa­pereis­sa voi menet­tää pääo­maansa, siirtää kaiken rahansa Sak­san velka­kir­joi­hin, jon­ka seu­rauk­se­na kaik­ki muut val­tiot pait­si Sak­sa joutu­vat mak­samaan merkit­tävästi korkeam­paa korkoa kuin nykyään. Kaik­ki on markki­noiden lau­makäyt­täy­tymisessä mah­dol­lista, mut­ta minä en ymmär­rä mik­si markki­nat eivät erot­telisi mui­ta hyviä mai­ta kuin Sak­san. Sitä pait­si Sak­sa ei ole hyvä maa siinä velka­jär­jeste­lyti­lanteessa, kos­ka sil­loin Sak­sa joutuu itse pelas­ta­maan pankkin­sa eikä muut EU-maat kuten tois­taisek­si on käynyt.

    On selvää, että jonkin EU-maan velka­jär­jeste­ly­istä seu­raa mas­si­ivi­nen pankkikri­isi, ja siitä seu­raa, että käytän­nössä koko rahoi­tussek­tori joudu­taan enem­män tai vähem­män kansal­lis­ta­maan tai muuten pelas­ta­maan. Mut­ta se ei ole mikään har­maged­don, reaal­i­talous pystyy jatka­maan toim­intaansa kun­han val­tio takaa mak­suli­iken­teen, tal­letusten, johdan­nais­ten ja muiden “util­i­ty” pankki­tuot­tei­den nor­maalit liik­keet. (Minkä vuok­si pankke­ja ei voi päästää konkurssi­in, se kun lyö nuo kaik­ki jumiin)

    Tuskin. Eiköhän se pank­ki myytäis aika nopeesti jollekin toiselle pankille. (vrt. Lehman)

    Lehman­ista myyti­in parhaat palat nopeasti, mut­ta itse sotku ei min­un parhaan ymmär­ryk­seni mukaan ole vieläkään selvä. Min­un mielestäni siinä ollaan oike­as­sa, että tuol­laisia oikei­ta konkursse­ja ei noin isoille pankeille ole varaa päästä syn­tymään. Siinä ollaan väärässä, etteikö muitakin vai­h­toe­hto­ja olisi kuin veron­mak­sajien piik­ki auki.

  21. Katainen jatkaa tut­tua Suo­ma­laista poli­it­tista artikulointia:

    1) On vain yksi vaihtoehto
    2) Kaik­ki ovat kanssani samaa mieltä
    3) Nekin jot­ka ovat eri mieltä ovat itseasi­as­sa samaa mieltä
    4) Ja jos et vieläkään ole samaa mieltä niin olet joko a) häirikkö jota ei pidä kuun­nel­la b) vas­tu­u­ton c) epäisän­maalli­nen d) kaikkia edellä

    Ja tämä kaik­ki pitää esit­tää huu­taen mah­dol­lisim­man poika­maisel­la möreäl­lä äänel­lä niin johan on uskottavaa.

    Luul­tavasti Katainen kom­men­toisi tähänkin että todel­lisu­udessa Deutsche Bankin Euroopan pääekon­o­misti Thomas May­er on hänen kanssaan samaa mieltä:

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/10/nain-eu-pahentaa-velkakriisia/20115017/12

  22. Demarien vaa­timus pan­na pankit kokon­aan vas­tu­useen niin, ettei lain­o­jen pääo­maakaan saa takaisin…

    Tämä on min­ulle kyl­lä uuti­nen, mis­sä Demar­it on täl­laista vaat­in­ut? En ole kuul­lut vaik­ka olen kuun­nel­lut jokikisen poli­ti­ikara­dion ja kaik­ki vaaliväit­te­lyt. Tuomio­ja, Heinälu­o­ma ja Urpi­lainen ovat kyl­lästymiseen asti tois­ta­neet että ‘myös pankit pitää saa­da osaltaan vastuuseen’.

    Esim. eili­nen tent­ti, niinkuin Aamule­htikin otsikoi, minäkin käsitin että Urpi­lainen vaati että lain­o­jen korko­ja alen­netaan ja mak­suaikaa piden­netään ja pankit kär­sivät tämän voiton alen­e­man nahoissaan.

    Min­ua ei pätkääkään hait­taa että kom­mun, eikun demare­i­ta, hauku­taan mut­ta uskotko sinä täl­lais­ten levit­te­lyn tuo­van vai vievän ääniä Vihreiltä?

    1. BRG, Tässä on se ongel­ma, että demar­it eivät sano selkeästi mitä he tarkoit­ta­vat. Minus­ta Tuomio­ja on sanonut, että velal­lista ei pidä aut­taa vaan se pitää pan­na velka­sa­neer­auk­seen ja pääomit­taa pankke­ja omapääo­mae­htoisel­la rahal­la. Minus­ta tämä tarkoit­taa, että jos velalli­nen on mak­sukyvytön, pank­ki menet­tää myös pääo­man ja siir­tyy enem­män tai vähem­män yhteiskun­nan omistukseen.

  23. Mikko:

    Kri­isi­a­pu perus­tuu ajatuk­seen, että näin väl­tetään velka­sa­neer­aus ja sitä seu­raa­va pankkikri­isi. Markki­nat ovat toista mieltä. Pig-maid­en (eri­tyis­es­ti Kreikan) velat on jo hin­noil­tel­tu saneer­aushin­noin. Nykyi­nen poli­ti­ik­ka johtaa vain kri­isin pitkit­tymiseen. Parin vuo­den kulues­sa velka­sa­neer­aus on edessä joka tapauk­ses­sa ja täl­löin tarvi­taan taas lisää veron­mak­sajien rahaa pankkitukeen.

    The Econ­o­mist näyt­tää ole­van samoil­la lin­joil­la kanssasi. This news­pa­per has repeat­ed­ly argued that the debts of Greece, Ire­land and Por­tu­gal are unpayable and must be restruc­tured. With all three coun­tries now being “res­cued”, the politi­cians at Europe’s core should start work imme­di­ate­ly on an order­ly restruc­tur­ing of their debt. That will require a bold­ness that Europe’s pol­i­cy­mak­ers have lacked.

  24. tpyy­lu­o­ma:
    “Joo, mut­ta EKP voi ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja markki­noil­ta joka on sama asia. Yhdyn tcrowin näke­myk­seen tiukko­jen sään­tö­jen toimivu­ud­es­ta käytännössä.”

    EKP on venyt­tänyt roo­li­aan yli tarpeen osta­mal­la ongel­ma­maid­en velka­kir­jo­ja. Tätä ei ole syytä jatkaa, sil­lä EKP:n toim­intaan ei kuu­lu val­tioiden rahoittaminen. 

    pekka:
    “Ylivoimais­es­ti suurin ongel­ma­maid­en lain­o­jen halti­ja on EKP (Euroopan keskus­pank­ki). Kumpaan kat­e­go­ri­aan sen halu­at laskea?”

    Tarkoitin yksi­ty­isiä rahoit­ta­jia. Eihän EKP:a vakaus­ra­has­tol­la olla pelastamassa.

    Vakaus­mekanis­mia kasa­taan lyhyen tähtäi­men ongelmi­in, mut­ta samal­la on uno­htunut sen pitkän aikavälin seu­rauk­set. Olet. maa on vielä mak­sukykyi­nen, mut­ta holti­ton talouden­pito on aja­mas­sa maan tule­vaisu­udessa ongelmiin.

    A) Vakaus­ra­has­to on ole­mas­sa, joten sijoit­ta­jat jatka­vat val­tion lain­oit­tamista, sil­lä rahas­to viime kädessä on toden­näköis­es­ti takaa­mas­sa lainat. Maan velko­jen korot eivät nouse, eikä maan tarvitse alkaa vielä leikkauksiin/uudistuksiin. Mikään poli­it­ti­nen sopimus ei voi pakot­taa suveree­nia val­tio­ta. Lop­ul­ta maa rom­ah­taa vaku­us­ra­has­ton syliin.

    B) Vakaus­ra­has­toa ei ole, joten mitään takauk­sia ei ole. Sijoit­ta­jat eivät enää halua lain­oit­taa maa­ta, joten korko­ta­so alkaa nous­ta. Se on maalle selkeä sig­naali huonos­ta luot­ta­muk­ses­ta ja pakot­taa maan itse pistämään talouten­sa kuntoon.

  25. Reaali ja illu­u­sio­talouden suhde on jäänyt epäselväksi.Kuinka kiin­teä yhteys reaal­i­taloudel­la ja speku­laa­tio­taloudel­la pitää olla? Omas­sa ajat­telus­sani rahoituk­sen taloudel­lisin ja ihmistä hyödyt­tävin tehtävä on rahoit­taa reaal­i­talout­ta. Kat­tee­ton usko reaal­i­taloud­es­ta irtaan­tunei­den rahamarkki­noiden kykyyn jatku­vasti luo­da uut­ta talout­ta on usko­ma­ton usko­musjär­jestelmä. Ok. ymmär­rän että on vas­tat­ta­va juuri nyt ole­vi­in ongelmi­in. Mut­ta miten? Luo­ma­l­la tietä ulos speku­lati­ivisen rahan ja veroparati­isien taloud­es­ta. Key­ne­siläisyy­destä ei siihen ole.

  26. Tuomio­ja oli kyl­lä huonoin val­in­ta argu­ment­tisi taakse. Hän on esi­in­tynyt kaikissa haas­tat­teluis­sa koroste­tun hilli­tysti ja itse olisin ihan argu­men­taa­tion tason puoles­ta toivonut että hän olisi ollut ten­teis­sä Kataista haas­ta­maas­sa Urpi­laisen sijaan. Esim. http://www.tuomioja.org:

    “Velko­jen uudelleen­jär­jeste­ly, jos­sa kaik­ki luot­to­ja anta­neet pankit ja muut menet­tävät osan saatavis­taan, ei ole kivu­ton eikä help­po tie sekään. Se voi silti olla mon­es­sa suh­teessa sekä toimi­vampi että oikeu­den­mukaisem­pi kuin nyt valit­tu kitu­ut­telun tie, jol­loin hyvää rahaa heit­etään huonon perään. Matoku­urin velka­maat ovat toki itse ansain­neet, mut­ta pitää kuitenkin kat­soa sen perään, ettei poti­las­ta tape­ta vaan se saa real­is­tisen mah­dol­lisu­u­den toipumiseen. Se on myös koko Euroopan taloudelle eduksi.”

    En väitä että tietäisin absolu­ut­tis­es­ti parhaan vai­h­toe­hdon, tiedän vain etten tule äänestämään puoluet­ta joka taas ker­ran julis­taa ettei vai­h­toe­hto­ja ole.

    1. Tuomio­jan ajat­telu on pun­nit­tua asiantun­te­vaa ja tas­apain­oista. Olen ollut hänen kanssaan use­am­mas­sa paneelis­sa, ja min­ulle on tul­lut vah­vasti se käsi­tys, että hänen mielestään tukee käyte­tyt rahat pitää ohja­ta pankkien pääomit­tamisen eikä velal­lisen tukemisen kaut­ta. Näin voi hyvin ajatel­la, se johtaa pankkien omis­tus­po­h­jan muut­tumiseen ja on harkin­na­nar­voinen vaihtoehto.

  27. Huithape­li­maille on jo nyt sään­nöt, mut­ta niitä ei halut­tu valvoa erinäi­sistä poli­it­ti­sista syistä. Uudet entistä tiukem­mat sään­nöt euro­maille olisi hyvä asia, ainakin jos sään­nöt ja niiden valvon­ta saadaan toimi­vam­mik­si kuin tähän men­nessä on saatu.

    Toisaal­ta, jos olisi hyvät sään­nöt ja tiuk­ka kuri, nykyisen kaltaisia ongelmi­akaan ei syn­ty­isi. Eikä olisi var­maankaan syn­tynyt nytkään, jos aiem­pia sään­töjä olisi valvot­tu. Pelkkä hyvä kurikin olisi siis ollut ja ehkä on tule­vaisu­udessakin riit­tävä ratkaisu.

    Jos peruste­taan uusi yhteinen mit­ta­va vaku­us­ra­has­to, se antaa huithape­li­maille myös entistä parem­mat mah­dol­lisu­udet tehdä uusia kuplia. Siis jos ne eivät väl­itä noista sään­nöistä tai sään­töjä ei valvota ja pakote­ta. Naa­purei­den takausten varas­sa on kiva ottaa lainaa. Niin kauan kuin EU-maat ovat suvereene­ja taloudel­lisia yksiköitä, yksit­täis­ten maid­en velko­jen kuit­taus yhteis­vas­tu­ullis­es­ti on hie­man vinos­sa seiso­va rakenne.

    Eli, tiuk­ka kuri yhteistä val­u­utt­taa käyt­täville maille on hyvä asia. Yhteis­vas­tuu yksit­täis­ten maid­en veloista houkut­telee väärinkäytök­si­in. Toimii vähän samoin kuin puoli­tut­tu­jen kaverei­den lain­o­jen takauk­set taval­lis­ten (enem­män tai vähem­män vas­tu­ullis­ten) kansalais­ten kohdal­la. Myös pankit voivat luo­tot­taa jatkos­sa huithapelei­ta entistä vapaakä­tisem­min, jos takaa­ji­na on vakavaraisia ja velka­nsa mak­savia henkilöitä/maita.

  28. Mik­si pankkien sosial­isoimi­nen automaat­tis­es­ti aiheut­taisi koron nos­ton. Pankit sosial­isoidaan, jot­ta rahoi­tussek­tori ylipäätään toimisi. Sosial­isoin­ti min­i­moi kus­tan­nuk­sia veron­mak­sajille ja antaa sen kuu­luisan kan­nus­ti­men sijoit­ta­jille. Suo­ma­lainen tapa pelas­taa pankit lisää julkisen velan määrää ja tule­vien ongelmien laajuutta.

  29. Kreikan tilanne vaikut­taa muuten juuri nyt melko toiv­ot­toma­l­ta HS:n eilisen net­ti- ja tämän päiväisen print­ti­ju­tun perus­teel­la. Velka­sa­neer­auk­seen ollaan menos­sa Olli Reinin seistessä komen­tosil­lal­la kuin Titanicin kapteeni. Lisäsysäyk­sen tilanteen heikken­e­miselle on antanut selkeästi maas­sa talouden toim­intaedel­ly­tyk­siä tuhon­neet EU:n määräämät liian tiukat vyöt ja henkselit. Kreikan val­tion­lain­o­jen lyhyet korot ovat nousseet jo 20 pros. pin­taan, mut­ta se ei ole kuitenkaan vaikut­tanut merkit­tävästi esim. Suomen mak­samaan lainara­han hintaan.

  30. Eikö vakaus­ra­has­ton vastapain­ona voisi olla erään­lainen pankkien määräaikainen sosial­isoin­ti vakavaraisu­ussään­nösten vähit­täisen nos­tamisen muo­dos­sa ? Käytän­nössä siis pankeil­la ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta osin­gon­jakoon ennen kuin oma pääo­ma on nos­tet­tu riit­tävälle tasolle.

    Näin estet­täisi­in se että kun vakaus­ra­has­toa aikanaan joudu­taan käyt­tämään velko­jen uudelleen­jär­jeste­lyn yhtey­dessä, merkit­tävä osa on jo val­unut pankeista ulos osinkoina vain sik­si ettei riit­täviä riski­va­rauk­sia ole tarvin­nut tehdä.

  31. Asi­aa pohdit­tuani olen tul­lut siihen tulok­seen että EU paket­ti pitää kaataa ja taitet­tu indek­si poistaa. 🙂

    Tuo että päästään eroon kansal­lis­es­ta maat­aloustues­ta on riit­tävä peruste änkyröidä.

    Taite­tun indeksin suh­teen logi­ikkani on taas seu­raa­va. Eläke­mak­sut kas­vaa joka tapauk­sess­sa. Mitä tapah­tuu palkoille ja hinnoille?

    A) Omis­ta­jat tin­kii tuo­tois­taan ja mak­saa vaan enem­män työvoimas­ta. Näin jos uskoo Joulupukki­in tai että lisäar­von voi vaan ulos­mi­ta­ta palkanko­ro­tuk­sil­la, ja min­ulle on kum­mankin suh­teen epäi­lyk­seni. Eli ei.

    B) Työ­nan­ta­jat siirtää kohon­neet eläke­mak­sut hin­toi­hin. Tässä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin taitet­tu kos­ka inflaa­tion pain­oar­vo on pienem­pi. Eli eläk­keet ja siten eläke­mak­sut nousee vähemmän.

    C) Työ­nan­ta­jat mak­sa­vat eläke­mak­su­jen nousun ver­ran vähem­män palkaa. Tässä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin taitet­tu kos­ka palkko­jen pain­oar­vo on suurem­pi. Eli eläk­keet ja siten eläke­mak­sut nousee vähemmän.

    D) Työ­nan­ta­jat palkkaa vähem­män väkeä, mis­tä taas seu­raa että palkat nou­se­vat vähem­män kos­ka työn tar­jon­ta kas­vaa suh­teessa kysyn­tään. Tässä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin taitet­tu kos­ka palkko­jen pain­oar­vo on suurem­pi. Eli eläk­keet ja siten eläke­mak­sut nousee vähemmän.

    Timo Soi­ni, väärinymmär­ret­ty nero!

  32. Tämä koko sotku ei johdu mis­tään muus­ta kuin siitä, että sys­tee­mis­sä itsessään on vikaa. Rahas­ta on tul­lut liian määräävä reaal­i­talouden ohjaa­ja. Tähän asi­aan pitäisi uhra­ta ajatus.

    Mis­sään vai­heessa mis­sään uutises­sa ei kukaan ole kyseenalais­tanut nykyisenkaltaisen raha­jär­jestelmän mielekkyyttä:
    ‑Mitä raha oikeasti on ja mitä sil­lä tehdään ja mis­tä se tulee?

    Yksinker­taisin ratkaisu olisi se, että rahan­lu­on­tioikeus ote­taan pankeil­ta pois ja val­tiot hoita­vat sen itse. EU-tasol­la tässä pitäisi tietenkin olla tiukat pelisään­nöt. Se johtaa siihen että val­tion ei tarvitse koskaan ottaa velkaa eikä sen tarvitse mak­saa rahas­ta korkoa. Sen sijaan val­tio voi antaa lainaa korol­la pankeille ja muille toim­i­joille ja pitää korko­tu­lot itse. Tämä luul­tavasti nos­taisi korko­ja hie­man, mut­ta se vähen­täisi val­tion meno­ja mil­jardi­tolkul­la ja lisäisi val­tion tulo­ja hurjasti.

  33. Ode ei ole eri­tyisem­min kun­nos­tau­tunut talous­miehenä. Eilisessä Hesaris­sa oli J.P. Roosin hyvä kir­joi­tus ja tämän päiväisessä Jonas Spohrin eri­no­mainen kom­ment­ti. Talous­sanomis­sa on tuo­tu esille Nouriel Roubinin kan­taa http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/15/roubini-kreikan-velkasaneeraus-on-vain-ajan-kysymys/20115420/12. Itse olen sitä mieltä, että nykyisen euron val­u­vikaa ei saa­da kor­jatuk­si minkään­laisin toimen­pitein ellei taloudel­lis­es­ti parem­min men­estyviä kansan­talouk­sia halu­ta sopeut­taa huon­im­min men­estynei­den tasolle (heiokoim­man lenkin peri­aate). Ital­ialaiset, por­tu­galilaiset ja kreikkalaiset ovat siestoi­neen tot­tuneet elämään aivan toisen­laista elämää kuin sak­salaiset ja suo­ma­laiset työ­narko­maan­it. Niiden talouk­sien ja työn tuot­tavu­u­den nos­t­a­mi­nen Sak­san ja Suomen tasolle ei ole mitenkään mah­dol­lista. Sik­si olen sitä mieltä, että euro vaatii uudelleen jär­jeste­lyn. Nämä Etelä-Euroopan maat täy­tyy saa­da taval­la tai toisel­la euron ulkop­uolelle tai sit­ten Suomen on kaivet­ta­va markan pain­o­laatat esille.

  34. Minus­ta tähän Euroopan kil­pailukykyyn euron avul­la Aasian maid­en ja Amerikan kanssa liit­tyy melkoinen harha. Euroop­pa­han on ollut jo ennen euroa vapaakaup­pa-alue johon nytkin mm. Iso-Bri­tan­nia, Ruot­si, Tan­s­ka ja Nor­jakin kuu­lu­vat. Nykyisen tietotekni­ikan aikana eri­lai­sista val­u­u­toista ei kovin suur­ta hait­taa kau­pankäyn­nille ole. Jokainen euro­maa käy nytkin ulko­maankaup­paa itse ja yri­tyk­set kil­pail­e­vat niin euroalueen ulkop­uolis­ten kuin siihen kuu­lu­vienkin maid­en kanssa. Ain­oat eurosta hyö­tyjät ovat euron loban­neet ylikansal­liset yri­tyk­set. Niistä ei pitkäl­lä tähtäimel­lä ole Euroopan hyv­in­voin­nion edis­täjik­si. Ne siirtelevät tuotan­toaan jatku­vasti halvem­man työvoiman ja vähiten ympäristö- ym. norme­ja omaavi­in mai­hin. Niiden voitot eivät hyödytä ainakaan kehi­tys­mai­ta kuten Yrjö Tuokon artikke­lista käy ilmi. http://www.kepa.fi/uutiset/7601. Eri val­tioiden rajat, kult­tuu­rit, talous jne. ovat muotoutuneet tuhan­sien vuosien aikana luke­mat­tomis­sa sodis­sa. On aivan absur­dia ajatel­la, että muu­tamis­sa vuo­sis­sa muu­tamien poli­tikko­jen päätök­sil­lä näistä val­tioista muo­dostet­taisi­in yht­enäi­nen, saman val­u­u­tan talousalue. Tehty­jen virhei­den kor­jaus tietenkin aina mak­saa. Yleen­sä on niin, että mitä aikaisem­min virheet tun­nuste­taan ja kor­jataan, niin sen halvem­mak­si niiden kor­jaami­nen tulee. Sama voidaan ajatel­la lääketi­eteel­lis­es­ti: paiseet täy­tyy hoitaa pien­inä eikä antaa niiden lev­itä koko krop­paan, jol­loin ne eivät ehkä ole enää hoidettavissa.

  35. tiedemies:

    Ehdinkö ennen Art­turia esit­tämään, että kyl­lä ne markki­nat hoitaisi­vat tämänkin ongelman?

    niukasti! 😉

  36. Minä:

    The Econ­o­mist näyt­tää ole­van samoil­la lin­joil­la kanssasi. “This news­pa­per has repeat­ed­ly argued that the debts of Greece, Ire­land and Por­tu­gal are unpayable…”

    Ja nyt myös prof. Holm­ström. Kyse ei ole mak­su­valmiu­songel­mas­ta vaan mak­sukyvyt­tömyy­destä. Kreikan rahoi­tusti­lanne on kestämätön. Se ei voi järkevil­lä vero­pros­en­teil­la han­kkia tulo­ja, joil­la se selviäisi veloistaan.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.