Vaaliohjelmani on nyt valmis

12.4.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Olen kasannut vaaliohjelmaani yhteistyössä blogini kommentoijien kanssa. Työtä olisi hauska jatkaa ja laajentaa uusiin teemoihin, mutta vaalit ovat jo sen verran lähellä, että julkistan ohjelman nyt siinä kunnossa kuin se on. Kiitä kaikkia kommentoijia. Paljon olen ottanut kritiikkiä huomioon joko niin, että olen täsmentänyt sanontaa tai joskus myös itse ohjelman sisältöä muuttaen.

Ohjelman sisällysluetteloon pääsee tästä.

Ponsimaisista ohjelmakohdista on linkit alkuperäisiin artikkeleihin ja niistä käytävään keskusteluun.

Vaikka ohjelma on valmis niin keskustelu jatkukoon. Ohjelmasta kokonaisuudessaan voi keskustella tämän artikkelin alla ja yksittäisistä ohjelmakohdista kuinkin artikkelin alla.

Kiitos vielä kerran kaikille!

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani on nyt valmis”

  1. Elina kirjoitti 12.4.2011 kello 12:18

    Monipuolisesti olet aiheita valinnut ja monipuolisesti niitä käsitellyt.

    Kiitos täältäkin päin!

    Kyllä tämän pohjalta osaa valintansa tehdä hiukka paremmin kuin “oikeudenmukaisempi Suomi” -hokemien varassa.

    Maahanmuutosta olisin vielä sanasen kaivannut. En usko, että olen ainoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Rogue kirjoitti 12.4.2011 kello 12:41

    Pääosin hyvältä kuulostava ohjelma.

    Se jäi vähän ihmetyttämään, et miks ruotsin pitäis olla pakollista lukiossa? Et perustellut sitä siinä siihen liittyvässä kirjoituksessa millään tavalla. Ja aikasemmissa kirjotuksissa oot muistaakseni selkeesti kannattuna pakollisuuden poistamista kokonaan. Mistä yhtäkkinen suunnanmuutos vaalien alla?

    Ymmärtäisin ton poliittisena vetona siinä mielessä, et jos pakollisuus tosiaan poistettais peruskoulusta, niin se tuskin säilyis kovin pitkään lukioissakaan. Lukiot on kuitenkin koko ajan muuttunu valinnaisempaan suuntaan ja vois olla pidemmäl tähtäimel vähän vaikee perustella et miks ruotsi on siellä tyyliin ainoo pakollinen oppiaine.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 12.4.2011 kello 13:48

    Elina, kun Oden ohjelma koostuu konkreettisista asioista kuten että “Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa.” Ja erinomaisen hyvä niin. Eiköhän sen lässyttämisen kuten että Suomen lakeja tulee kunnioittaa voi hoitaa joku muukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Elina kirjoitti 12.4.2011 kello 15:24

    tpyyluoma kettuilee:

    Eiköhän sen lässyttämisen kuten että Suomen lakeja tulee kunnioittaa voi hoitaa joku muukin.

    Sen verran lienet minuun tutustunut, että tasavarmasti tiedät, etten tätä tarkoita.

    Tarkoitan konkreettisia linjauksia esim. perheenyhdistämisiin, toimeentuloturvaan, asuinalueiden ja etenkin koulujen segregaation pysäyttämiseen, vahvasti patriarkaalisista kulttuurista tulevien naisten ja tyttöjen aseman turvaamiseen.

    Alapas Osmo raapustaa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. az kirjoitti 12.4.2011 kello 15:44

    Vaikka ohjelma on valmis niin keskustelu jatkukoon. Ohjelmasta kokonaisuudessaan voi keskustella tämän artikkelin alla

    Annan lähestymistavastasi ja sen interaktiivisuudesta suuret kiitokset, onhan se paljon enemmän kuin mitä 99,99% ehdokkaista.

    Jätän kuitenkin kiitokset lyhyeen ja puutun seuraavassa annetun kehoituksen mukaisesti ohjelman ja yleisemmin vaaliohjelmien sisältöihin.

    Koska kommentistani tuli muutenkin pitkä, niin rajasin sen yleisemmäksi kriittiseksi palautteeksi. Tämä ei tarkoita, ettenkö antaisi paljosta kiitostakin. Siitä ei vain taitaisi syntyä paljoa keskustelua.

    Kriittistä palautetta:

    Vaaliohjelma koostuu konkreettisista kvartaalipolitiikan ei-kontroversaaleista aiheista.

    Poissa ovat pidemmän aikavälin politiikan keskeiset linjaukset. Niin niiden arvolähtökohdat, päämäärät, visiot kuin mahdolliset keinot ja ratkaisut.

    Ei näkemystä Suomen pidemmän aikavälin demografiseen kehitykseen, ei pidemmän aikavälin energiapolitiikkaan, ei pidemmän aikavälin EU-politiikkaan ja Suomen asemaan EU:ssa, ei pidemmän aikavälin rakennemuutoksiin, eikä esimerkiksi pidemmän aikavälin metsiensuojeluun.
    Millainen Suomi halutaan vuonna 2025 tai 2035? Ei juuri aavistustakaan tämän vaaliohjelman varassa.

    Vaalikausi on toki vain neljän vuoden mittainen, mutta nyt tehdyillä päätöksillä vaikutetaan siihen, millaisia ihmisiä esimerkiksi Helsingissä asuu vuonna 2025 ja kuinka paljon, miten Suomi vuonna 2030 tuottaa energiansa kuinka kallista se on, miten käy Euroopan talousalueen yhtenäisyyden ja Suomen sen jäsenenä vuoteen 2020 mennessä.

    Nämä kysymykset, mukaan luettuna maahanmuutto, eivät todellakaan ole lässytystä kuten tpyyluoma hyvin hyvin virheellisesti väittää. Vaan aivan keskeisimpiä yhteiskunnan pidemmän aikavälin kehityksen kysymyksiä. Suoraan puhuttuna niiden väistämistä ei voi nähdä kuin poliittisena pelkuruutena ja periaatteettomuutena. Enkä nyt tarkoita Osmoa yksilöiden vaan yhteiskunnan tason laajempaa poliittista keskusteluamme.

    En tiedä olisiko ehdokkaasta toivottavaa vai ei-toivottavaa jos Suomella olisi vuoteen 2030 mennessä omat puoli miljoonaa muslimiaan, kuten Ruotsilla jo nyt on. Viisikin tuhatta tulijaa vuodessa, kerrottuna vuosien määrällä, tulijoiden nuorella keskimääräisellä iällä, lisättynä kotimaasta haetuilla puolisoilla ja suuremmalla syntyvyydellä tekee nopeasti erittäin suuren luvun, pääosin suuriin kaupunkeihin keskittyneinä, näissä tiettyihin kaupunginosiin.
    Tämä kehitys on kuin sammakon keittämistä kattilassa, kokoajan voi sanoa, että muutos on niin vähäistä, että ei tämä mikään suuri kysymys ole, kunnes sammakko voi jo huonosti.

    Nyt ei näy arvoja tällaisten kysymysten suhteen, joista voisi peilata kehitysvaihtoehtoja. Eikä luonnollisestikaan visioita, joiden realismia ja toivottavuutta arvioida.

    Entä mitä ovat esimerkiksi kymmenet tuhannet uudet työpaikat, joita vihreät aikovat uusiutuvaan energiaan tuottaa? Risujen keräämistä ja kuskaamista maanteitä pitkin? Energiakasvien viljelyä? Mitä innovaatiopotentiaalia tuuli- tai puuvoimassa oikeasti on tarjota? Haluaisin konkreettisia teoreettisia malleja ja lukuja mustaa valkoisella. Niitä en löydä vihreiden ohjelmista, enkä sen enempää Osmonkaan, ainoastaan unelmahöttöä, jossa kymmenet tuhannet innovatiiviset työpaikat muuttuvat todellisuudeksi kun sen tarpeeksi monta kertaa toistaa.
    Jos nuo työpaikat olisivat väitetyn kannattavia, miksi valtion pitää ne “tuottaa”, miksi yksityinen sektori ei ole niitä jo tuottamassa?
    Mikä oikeasti tulee olemaan lasku yhteiskunnalle?

    Jos laajennan aihetta lisää Osmon vaaliohjelmasta, niin Oras Tynkkynen, tämä on sanottava, törkeästi jättää tutkimusten lähdeviitteet pois energiapoliittisesta esityksestään, joka vihreiden kotisivulla on osana vihreiden vaalikampanjaa. Joku puolihätäinen valhe on heitetty, ettei niitä siinä yhteydessä olisi voinut antaa. Muutamaa linkkiä! Hiipii epäilys, ettei Tynkkynen ole oppinut yhtään mitään siitä, kun hän tarkoitushakuisesti keräsi vihreiden vanhaan energiapoliittisen ohjelmaan käsin valikoimalla kaikki omaa kantaa tukeneet marginaalisimmatkin tutkimukset.
    Maakaasu on myös hiipinyt takaisin palettiin, mutta ei tarkkaa kuvausta sen osuudesta.

    En usko enää sanaakaan, mitä vihreät energiapolitiikasta sanovat. Suhtaudun kaikkeen lähtökohtaisen ja äärimmäisen skeptisesti. Järjestäen aiemmat arviot lämpöpumppujen tuomasta hyödystä, bio(pelto)energian potentiaalista, metsäenergian potentiaalista, hehkulampuista luopumisesta ovat olleet ylimitoitettuja tai jopa silkan vääristeltyjä. Arvioihin on aivan ilmiselvästi sisään rakentunut tarkoitushakuinen bias. Uskon sen siten koskevan energiansäästön potentiaalia, tuulivoiman kannattavuutta ym. ym.
    Tästähän on jo myös näyttöä mm. Tanskasta, Ruotsista, Saksasta ja Espanjasta, joissa on Suomea nopeammin edetty “vihreässä” uudistuksessa.

    Sama koskaa “vastuullisuutta” EU:n tukipaketeissa. Olen kysymystä edellisen vuoden aikana jonkin verran yrittänyt selvittää, enkä ole löytänyt lainkaan tyydyttäviä perusteita “vastuulliselle” linjalle. Portugalihan ei niinkään kaatunut valtion huonoon politiikkaan, vaan yksityisen sektorinsa surkeaan kilpailukykyyn, jonka sijoittajat uskoivat ennen tai myöhemmin kaatuvan valtion niskaan. Saman ongelman yhä ja pahenevasti vaivatessa kroonisesti Kreikkaa. Pohjimmiltaan rahoituskriisin takana on talouskulttuurisen dispariteetin kriisi. Se ei korjaannu rahaa lapioimalla. Lähinnä siirtää korren katkeamisen hetkeä, kasvattaen todennäköisesti myös seuraamuksien rajuutta kun saneerauksia ei myöhemmin voida enää tehdä yhtä hallitusti kun on annettua tilanteen pitkittyä rukoillen ihmettä sen korjaantumiseksi.

    Rahan lapioiminen ei tee kreikkalaisista ja portugalilaisista yhtä ahkeria, järjestäytyneitä, koulutettuja, älykkäitä ja innovatiivisia kuin saksalaiset. Yhteisvaluutta-alueella, mikäli näin on, kriisit tulevat toistuvasti seuraamaan toisiaan, koska vähemmän kilpailukykyisiltä mailta puuttuu keino lisätä kilpailukykyään devalvoimalla omaa valuuttaansa, minkä jälkeen vienti rupeaisi taas vetämään. Sen sijaan velkasaneeraus näille maille on ennemmin tai myöhemmin edessä.

    Tällaisessa tulevaisuudessa pysyvästä vakausmekanismista tulee pikemminkin ja nopeasti pysyvä tukimekanismi, jossa yleiseurooppalaisen talouskriisin (“kaaoksen”, “ennustamattoman tulevaisuuden”, lue: ylimitoitetun EU-unelman epätoivoisen kannattelemisen) ehkäisemisen nimissä rikas pohjoinen päätyy köyhemmän etelän pysyväksi rahoittajaksi, samaan tapaan kuin Suomessa tuetaan köyhempiä alueita. Eurooppa ei kuitenkaan ole valtio, eikä kansakunta, eikä tällaista solidaarisuutta voida keinotekoisesti synnyttää.

    On kuljettu hyvin kauas vapaakauppa-alueesta kiinteän liittovaltion suuntaan.

    Mitä Osmo on mieltä näistä seuraavan vaalikauden, jo hallitusneuvotteluissa eteen tulevista aivan keskeisimmistä ja tärkeimmistä kysymyksistä? Äänestäjä ei voi tietää tämän vaaliohjelman perusteella.

    Näiden kysymysten asiatason välttely on jotain käsittämättömän pessimismiä aiheuttavaa. Kansainvälisistä talouslehdistä löytyy kyllä laajalti näkemyksiä, mutta se ei estä keskeisiä eduskuntavaaliehdokkaita sumeilematta valehtelemasta, että kaikki asiantuntijat olisivat yhtä mieltä. Samaan aikaan paradoksaalisesti vältellen näitä kauaskantoisia asiakysymyksiä, asiantuntijat ollen näin vain retorinen kikka ja argumentti auktoriteetista, ja lopulta redusoiden monimutkaisen kokonaisuuden ihmisten ymmärryskykyä pilkaten “vastuullisuudeksi” vs. “leikkimiseksi”.

    Vastuullisuus ei tarkoita itsessään mitään, eikä tarkoita avoin Suomi, eikä tarkoita kymmenen tuhatta uutta innovatiivista työpaikkaa.

    Äänestäjänä haluaisin lukuja, haluaisin suoraa puhetta, haluaisin kiertelemätöntä kysymyksiin vastaamista, haluaisin tabuaiheiden avaamista. Kvartaalipolitiikan ylittäviä näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta ja millaisena tuo tulevaisuus haluttaisiin konkreettisemmin nähdä. Se on kuitenkin suurempi poliittinen kysymys kuin lyhyen aikavälin rakenteiden toimivuuden optimoimisen ratkaisut, vaikka nekin tärkeitä ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sisyfos Kivi kirjoitti 12.4.2011 kello 16:51

    Mihin ohjelmastasi unohtui perustulo? Oletko hylännyt sen epärealistisena vai kokonaan muuttanut kantaasi?

    Ja… miten käy blogisi, jos/kun tulet valituksi? Jatkuuko keskustelu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.4.2011 kello 20:21

    Keskustelu jatkuu blogilla, vaikka tulisin valituksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Paavo Häikiö kirjoitti 12.4.2011 kello 18:21

    En ole nähnyt, että kukaan olisi vaaliohjelmissaa ottanut kantaa ns. henkilökohtaiseen konkurssiin.

    Eikö tuo olisi juurikin sellainen elementti, joka tukisi yrittäjyyttä?

    Minusta Suomessakin pitäisi esitellä tällainen mahdollisuus nollata tilanne eikä roikottaa yrittäjiä ongelmissa vuosikausia, kuten 90-luvun laman jälkeen kävi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ilpo Pernaa kirjoitti 12.4.2011 kello 19:28

    Millä perusteella Osmo Soinivaara väittää, että kannabis on vaarattomampaa kuin alkoholi ?

    Päihdelinkki:

    “Kannabispäihtymys aiheuttaa käyttäytymiseen liittyviä tai psykologisia muutoksia kuten liiketoimintojen huononemista, mielihyvää, joskus ahdistuneisuutta, arvostelukyvyn heikkenemistä tai sosiaalista vetäytymistä. Keskittyneisyys, muistitoiminnot ja tarkkuutta vaativat toiminnat heikkenevät. Kannabis voimistaa muiden päihteiden vaikutuksia ja heikentää tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä. Onnettomuusriski saattaa lisääntyä, jos kannabista käyttänyt kuljettaa päihtyneenä ajoneuvoa. Myös vakavien mielenterveyshäiriöiden oireita voi ilmaantua herkästi niillä, joilla on perinnöllinen alttius mielisairauksiin.

    Vaikutukset ilmenevät kannabiksen käytön aikana tai pian sen jälkeen. Tyypillisiä fyysisiä käyttöön liittyviä muutoksia ovat silmien sidekalvon verestys, ruokahalun lisääntyminen, suun kuivuminen ja sydämen sykkeen kiihtyminen. Poltettaessa kannabis alkaa vaikuttaa muutamassa minuutissa. Päihdevaikutus kestää joitakin tunteja.

    Kannabiksen säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattaa mitä ilmeisimmin aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä, tulehduksia ja pahanlaatuisia muutoksia kuten keuhkosyöpää. Osalle pitkään säännöllisesti kannabista käyttävistä kehittyy riippuvuus, jolloin käyttäjä ei pysty olemaan ilman ainetta tai hallitsemaan sen käyttöä. Pitkäaikaiskäyttöön liittyy huomiokyvyn ja muistin heikkenemistä, jos aineen käyttö on niin runsasta, että käyttäjä on lähes koko ajan päihtyneenä. Pitkän raittiin jakson aikana huomiokyvyn ja muistin häiriöt saattavat korjautua.

    On myös viitteitä siitä, että kannabiksen käyttö lisäisi suun, nielun ja ruokatorven alueen syöpäriskiä. Äidin raskauden aikainen kannabiksen käyttö saattaa aiheuttaa lapselle leukemiaa. Käyttö saattaa heikentää nuorten koulumenestystä ja aikuisten pärjäämistä sellaisissa työtehtävissä, jotka vaativat hyvää älyllistä suoritustasoa.

    Kannabiksen käyttö voi pahentaa eräiden sairauksien oireita kuten astmaa, keuhkoputken tulehdusta, skitsofreniaa sekä alkoholiriippuvuutta tai muuta päihderiippuvuutta.

    Vaikka porttiteoriaa ei enää tunnusteta, niin silti kannabiksen käyttäjät joutuvat muita useammin kovien huumeiden pariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.4.2011 kello 20:25

    Ilpo Pernaa. En sanonut, että kannabis olisi vaaratonta, vaan että se ei ole niin vaarallista kuin alkoholi. Mietipä, mitä tuossa listalla olevista alkoholi ei aiheuta ja lisää vielä vaikkapa alkoholin aiheuttama riippuvuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. acc kirjoitti 12.4.2011 kello 20:55

    Soininvaara kirjoitti: 16.12.2008 ·
    “Viimeisen työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä johtaa diskriminointiin työhön otossa.”

    Muistathan Osmo tuon viimeisen työnantajan vastuun. Olisi hyvä saada asia päiväjärjestykseen. Työnantaja ei voi olla vastuussa työntekijän sairastumisesta lukuunottamatta tapauksia, joissa on tehty työsuojelurikkomuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 12.4.2011 kello 21:07

    Saksassa on arvonlisäverovapauden raja on 50 000 kun taas Suomessa 8 500 euroa. Pienimuotoisessa kuluttajille suunnatussa palveluyritystoiminnassa tuolla erolla on työllistävyyteen varmasti eroa. Lisäksi, jos olen ymmärtänyt oikein, Saksassa rajan yli meno ei tarkoita, että veron joutuu maksamaan koko summalta, vaan vain, että alv-vähennyksiä ei voi tehdä ostoista. Se on myös merkittävä ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. KariS kirjoitti 12.4.2011 kello 21:23

    Mielenkiintoinen havainto tuolta nuorisovaalista. Osmo ei päässyt nuorten varjovaalista läpi. Ei liene edes ikäkysymys kun samaa sukupolvea edustava Ben Zyskowicz oli peräti nuorten ääniharava Helsingissä.

    Nuoret ovat vihreiden kannatuksen ydin, olisiko tuohon ohjelmaan pitänyt löytää myös nuoria kiinnostavia teemoja ja ylipäätään nuorekkaampi ja raikkaampi ote. Nyt se on kovin virkamiesmäinen. Siis hyvin ehdokkaan itsensä oloinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kutoja kirjoitti 12.4.2011 kello 22:13

    KariS:

    Jos nuori ei ole radikaali, hänellä ei ole sydäntä. Jos yli kolmikymppinen on radikaali, hanellä ei ole älyä. (mukailtu sanonta)

    Ehdoton mielipide ja sen horjumaton puollustaminen vedonnee nuorisoon mutta sillä saanee harvemmin asioita läpi eduskunnassa. Tony Halme käynee esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Evert The NeveRest kirjoitti 12.4.2011 kello 22:48

    Ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat ovatko missä? Jäivätkö ne Koijärvelle 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2011 kello 8:28

    Ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat ovat vihreiden puolueohjelmassa aivan kattavasti, joten ei siihen ole mitään lisättävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Pessi kirjoitti 12.4.2011 kello 22:54

    Lukiot on kuitenkin koko ajan muuttunu valinnaisempaan suuntaan ja vois olla pidemmäl tähtäimel vähän vaikee perustella et miks ruotsi on siellä tyyliin ainoo pakollinen oppiaine.

    Johtuisikohan se siitä, että ruotsi (tai siis toinen kotimainen) on ainoa pakollinen oppiaine korkea-asteella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mikael M. kirjoitti 12.4.2011 kello 23:05

    Nuorten varjovaaleissa äänestävät tietääkseni 13-17 -vuotiaat. Ei ole mikään ihme, jos he eivät muista neljä vuotta eduskuntatyöstä sivussa ollutta (anteeksi nyt vaan) setämiestä, vaikka tämä oliskin tänä aikana sosiaalipoliittisen kirjan julkaissut. Pari vuotta, ja vanhimmat varjoäänestäjät alkavat jo nähdä asiat vähän toisella tavalla kuin nyt.

    En viitsi edes arvailla paljonko nuoriso äänestää vitsikkäitä nimiä, vitsikkäitä puolueita ja vitsikkäitä numeroita. Varma ääriharava voisi olla esimerkiksi Zyskowicz-niminen kommunisti numerolla 69. Tämä nuorille toki sallittakoon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Saara kirjoitti 12.4.2011 kello 23:27

    Az,

    Onko tiedossasi joku luettelemasi kriteerit täyttävä ehdokas? Tarkoitan siis henkilöä, joka ei (ainoastaan) ole asiakysymyksestä X kanssasi samaa mieltä, vaan myös perustelee ja erittelee mielipiteensä vaatimustasosi mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 13.4.2011 kello 8:56

    Kari S,

    Nuoria ehkä kiinnosti toimeentuloleikkaus, jota lex Soininvaarana tunnetaan.

    Eivätpä ihan nuoret taida tätä blogia juuri seurailla, on liian virkamiesmäinen kuten sanoit. Mutta on niitä poikkeuksiakin.

    11 v. tyttöni puhui joku aika sitten hämmästyttävän asiantuntevasti verotuksen eri vaihtoehdoista. Kun tiedustelin, mistä tietonsa on ammentantanut niin vastaus oli: “Osmon blogilta tietysti” 🙂

    Käytämme yhteistä konetta ja tämä sivu sattuneista syistä on aina auki, niin lueskelee sitten sivumennen näemmä aina jotain täälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Riitta kirjoitti 13.4.2011 kello 9:11

    Ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat ovat vihreiden puolueohjelmassa aivan kattavasti, joten ei siihen ole mitään lisättävää.

    Nämä sanat ja linkki puolueohjelmaan, olisi kiva löytää vaaliohjelmasivulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Marko kirjoitti 13.4.2011 kello 10:14

    Tuntuu että vihreiltä on ohjelmistaan unohtunut yksi merkittävä saasteen muoto; melu. Pääkaupunkiseudulla jo 235 000 asuu liikenteen melualueilla. Miksi pakata ihmisiä tiiviiseen kaupunkiasumiseen, jos kaupunkiympäristöä ei pystytä pitämään viihtyisänä? Kehäteillä ja sisääntuloväylillä ajetaan huonolaatuisella asfaltilla 80 – 100 km/h puutarhakaupunginosien läpi. Rengasmelu tunkeutuu satojen metrien päähän tiestä ihmisten asuin- ja virkistysalueille.

    Mitä asialle sitten voisi tehdä?

    1. Melu verolle. Ts. verotuksella ohjattaisiin kohti meluttomampia ajoneuvo. Esimerkkinä isokoneinen polttomoottoripyörä vs sähköskootteri. Tai dieselbussi vs johdebussi. Kellään ei ole oikeutta meluta oman mielensä mukaan.

    2. Liikenteen rauhoittaminen. Nopeuksien lasku ja hiljaisen asfaltin käyttö. Kehä kolmosen sisällä maksiminopeus 60 km/h. Lisäisi myös joukkoliikenteen kilpailukykyä.

    3. Suurien väylien tunnelointi/muuttaminen kaupunkibulevardeiksi. Etuina melusaasteen vähentymisen lisäksi lisääntynyt tonttimaa ja uusia väyliä raide/kevyelle liikenteelle.

    4. Uudenlaiset ajoneuvot. Sähköskootterit/mopot kaupunkiliikenteeseen. Automaattiset sähkötaksit/bussit syöttämään ihmisiä raideyhteyksien varrelle.

    Tässä vaan muutamia esimerkkejä. Kaupungeista voidaan tehdä huomattavasti mukavampia paikkoja elää. Tekniset edellytykset muutoksiin on jo olemassa. Tarvitaan vain poliittista tahtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariS kirjoitti 13.4.2011 kello 12:23

    Elina. Mikähän Ben Z:ssa nuoria innostaa? Samaa sukupolvea kuin Osmo, mutta osaako Ben puhua ja kirjoittaa kansantajuisemmin, vai onko hän vaan TV:stä tuttu hauskanoloinen kasvo?

    Nuoria kiinnostavat teemat ovat ympäristökysymyksiin ja koulutus/opiskelijapolitiikkaan liittyviä.

    Osmolta puuttuu tyystin ohjelmastaa ympäristöasiat, tai jos niitä on ne on piilotettu muiden asioiden sisään. Samoin koulutuskysymykset ja opiskelijoiden aseman pohdiskelu puuttuu, mitä nyt maininta pakkoruotsista lukioissa. Taitaa Osmo leimautua demarien tavoin suurten ikäluokkien saavutettujen etujen puolustajaksi noiden nuorten silmissä.

    Vaikka varjovaalit olivatkin alle äänestysikäisten näkökulma, kyllä se varmaan heijastelee myös 18-25 vuotiaiden ajatuksia. He ovat iso osa vihreiden potentiaalisesta äänestäjäkunnasta, joten mitenkähän Osmon käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 13.4.2011 kello 13:59

    Markolta mainio kommentti, jatkan vähän:

    1. Melu verolle. Ts. verotuksella ohjattaisiin kohti meluttomampia ajoneuvo. Esimerkkinä isokoneinen polttomoottoripyörä vs sähköskootteri. Tai dieselbussi vs johdebussi. Kellään ei ole oikeutta meluta oman mielensä mukaan.

    Joo, mutta pari tarkennusta. Melun ongelmallisuus on hyvin paikallista, se että melu on suurta pellolla on eri asia kuin kaupungissa. Tämän takia parasta olisi periä tuollaisia maksuja paikallisesti. Toiseksi kun melu on ongelma nimenomaan suurissa nopeuksissa niin kyse on rengasmelusta, ja tuohon ei sähkömoottorit juuri auta. Miksei vaikka niin että hiljaisemmilla renkailla ei tarvitse maksaa, voi niitä jopa subventoidakin. Tai jopa niin että vain niillä saa ajaa vähän lujempaa ja ohituskaistalla.:)

    2. Liikenteen rauhoittaminen. Nopeuksien lasku ja hiljaisen asfaltin käyttö. Kehä kolmosen sisällä maksiminopeus 60 km/h. Lisäisi myös joukkoliikenteen kilpailukykyä.

    No en tiedä lisäisikö, kun ei tuo juuri ajoaikoihin vaikuta ja ainakin bussit hidastuu vastaavasti. Mutta muuten joo.

    3. Suurien väylien tunnelointi/muuttaminen kaupunkibulevardeiksi. Etuina melusaasteen vähentymisen lisäksi lisääntynyt tonttimaa ja uusia väyliä raide/kevyelle liikenteelle.

    Helsingin alueen osalta karkea rahallien arvio on tehty: tarvittavat muutokset sisältäen pari tunnelinpätkää 1 – 2 miljardia euroa. Rakennusoikeuden arvo (n. 9 miljonaa kerrosneliötä eli esim. 200 00 asukasta ja 100 000 työpaikkaa) jotain 3 – 9 miljardia. Valtio muuten omistaa tiepohjan ja siten ison osan rakennuskelpoisesta maasta. Mut ei, kun me gryndataan Kaukoitää ja kaatopaikan naapurustoa Taka-Espoossa.

    Automaattiset sähkötaksit/bussit syöttämään ihmisiä raideyhteyksien varrelle.

    No ihan oikeesti ei toimi, että ollaan edes jostain eri mieltä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.4.2011 kello 14:14

    Kannabis on kaikin mittarein aineeena vaarallisempaa kuin alkoholi. Nyt ei puhuta väestötason vaikutuksista vaan itse aineesta. Tietenkin alkoholi aiheuttaa enemmän sairauksia kuin kannabis, koska jälkimmäisen käyttö on pienempää. Se on kuitenkin eri tarina.

    Alkoholi ei aiheuta samantasoisia mielenterveyden sairauksia kuin kannabis (psykoosit). Kannabis poltettavana huumeena aiheuttaa samat syöpäriskit kuin tupakointi, näin ei ole alkoholin kohdalla.

    Alkoholin käyttäjillä ei ole samantasoista riskiä joutua kovien huumeiden käyttäjiksi kuin kannabiksen käyttäjillä. Ko. käyttäjät jo lähtökohtaisesti tuntevat enemmän sellaisia ihmisisä, joilla on yhteys huumeiden välittämiseen.

    Kannabiksen käytön riskit perimään ovat rajuja verrattuna alkoholiin. Kannabisriippuvuus on alkoholin luokkaa, mutta kannbiksen käyttäjä tottuu käyttöön ja annoksia on lisättävä. Tässä on suuri vaara koventaa aineita.

    Onkin mielenkiintoista seurata, miten vihreät puolueena toimivat kannabiksen laillistamisen puolesta eduskunnassa. Harmi vain siksi, että edustajien tiedot päihteistä ovat noin heikkoja. (O.S. on varma läpimenijä)

    Kansanedustjat tulisikin altistaa terveystieteen perehdyttämiskursseille heti alussa. Onko vihreiden tavoitteena sosiaali- ja terveysministerin posti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2011 kello 15:44

    I(lpo Perna, Huumeet kuuluvat peruspalveluministerille, eivät sosiaali- ja terveysministerille. Olen jo ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 13.4.2011 kello 15:53

    Pernaa:

    Alkoholi ei aiheuta samantasoisia mielenterveyden sairauksia kuin kannabis (psykoosit).

    TÄH?

    Alkoholin runsas pitkäaikaiskäyttö sekä toistuvat kovat humalat aikaansaavat aivoissa muutoksia. Nykyisin niitä päästään tutkimaan helposti aivojen tietokonetomografian ja magneettikuvauksen avulla. Alkoholisteilla on todettu selvästi aivosurkastumaa eli aivoaineen vähentymistä. Sama ilmiö tapahtuu iän mukana, mutta alkoholi nopeuttaa aivosurkastuman kehittymistä, joten 40-vuotiaalla alkoholistilla voi olla 70-vuotiaan aivot.

    Aivosurkastumaan liittyy jokseenkin aina henkisen suorituskyvyn lasku. Jos alkoholinkäyttö lopetetaan täysin, korjautuvat aivosurkastuma ja henkisen toiminnan puutteet jossain määrin.

    Alkoholin suurkuluttajat kolhivat usein päätään humalassa. Tästä seurauksena on aivovammoja, jotka humalaisella ovat keskimäärin pahempia kuin selvänä onnettomuuteen joutuneilla. Aivovammoista voi seurata epilepsia tai erilaisia halvauksia ja henkisen tason laskua. Raittius ja tehokas kuntoutus parantavat jossain määrin aivovaurioiden aiheuttamia seurausilmiöitä.

    Tyypillinen alkoholisteilla esiintyvä aivovaurio on Wernicken oireyhtymä, jossa tietty osa aivoista on vaurioitunut. Wernicken oireyhtymään liittyy miltei aina Korsakoffin psykoosi, jolle on tyypillistä lähimuistin lähes täydellinen katoaminen. Henkilö muistaa jollakin tavalla vanhoja asioita, mutta ei sitä mistä oli pari minuuttia aiemmin puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyttää satuilemalla.

    Aivomuutosten lisäksi runsas alkoholinkäyttö saattaa aikaansaada ääreishermoston vaurioita. Ne ilmenevät tuntohäiriöinä ja joskus halvauksina. Tuntohäiriöt alkavat raajojen kärkiosista eli sormista ja varpaista ja etenevät juomisen jatkuessa vartalolle. Ne paranevat osittain alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen.

    Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.

    Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.

    Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.

    Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.

    Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.

    Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.

    http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/saraste/neuropsykologia.htm

    Lisätään vielä että hoitamattomana deliriumin kuolleisuus on noin 10%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.4.2011 kello 18:42

    tpyyluoma vuodatta pitkän litanian alkoholin pitkäaikaiskäytön haitoista. Nyt ei ole vertailtu pitkäaikaiskäyttöä lainkaan.

    Kannabiksen pitkäaikaiskäyttäjistä ei liene kovin paljon tutkimuksia , koska käyttäjät siirtyvät kovempiin aineisiin. Pössyttely ei pitkään anna riittäviä kicksejä.

    Mitä tpyyluoma hakee ? SKY:n julistukseen kuuluu hamppumarsseilla ” VIINA TAPPAA KANNABIS EI” Tämä hoilotus kuuluu kaikille kaduilla taas toukokuussa, mm. pienille ala-asteikäisille koululaisille.

    Tätä asetelmaa olen pohdituttanut opiskelijoillani eettiseltä näkökulmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Abi kirjoitti 13.4.2011 kello 19:06

    Kyllä täällä ainakin yksi nuori seuraa blogia pääsykokeisiin lukemisen lomassa 🙂 Jos asuisin Helsingissä, menisi äänenikin todennäköisesti Osmolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Saara kirjoitti 13.4.2011 kello 21:02

    Ilpo Pernaa, nyt sitten kiitos vähän lähdeviitteitä tuon väittämäsi tueksi, että kannabiksen käyttäjät siirtyvät kovempiin aineisiin. Itse tunnen useita satunnaiskäyttäjiä, joista ketään ei 10-20 vuoden jälkeen ole vielä “kovemmat aineet” alkaneet houkuttaa. Tiedätkö muuten ylipäänsä, miksi kannabista yleensä käytetään? Väittämäsi on vähän kuin kertoisit migreenilääkkeen käytön johtavan Subutex-kierteeseen.

    Lisäksi laillistamalla kannabis saataisiin tuota väitettyä vaarallisempiin huumeisiin siirtymistä rajoitettua huomattavasti, kun kannabiksen käyttäjillä ei olisi rikolliskontakteja valmiina.

    Kannabiksen vaarallisuutta pohtiessa olisi hyvä laskea myös sen hyödyt mukaan. Itselläni ei ole aineesta henk. koht. kokemusta, joten enpä ala niitä tässä sen kummemmin erittelemään; sen ovat muut tehneet jo minua aiemmin ja paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Saara kirjoitti 13.4.2011 kello 21:08

    Marko:

    Tuntuu että vihreiltä on ohjelmistaan unohtunut yksi merkittävä saasteen muoto; melu.

    Hyvin puhuttu. Ja visuaalinen saaste olisi sitten listalla seuraava. Kaupunki voisi hieman yrittää siistiä itseään näistä kaikenkarvaisista, yleensä heikkolaatuisista ja onttouttaan kumisevista (muulloinkin kuin vaalien alla) visuaalisista mainontayritelmistä. Reclaim the kaupunki kaupunkilaisille!

    Joo, ei taida olla eduskunnan asialistalla tämä, mutta sanoinpa kun tuli mieleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tcrown kirjoitti 13.4.2011 kello 21:53

    Kannabisriippuvuus on alkoholin luokkaa,

    Ilpo, minun ymmärrykseni mukaan käytännössä jokainen väitteesi kannabiksen vaarallisuudesta verrattuna alkoholiin on huuhaata, mutta aloitetaan tuosta yhdestä. Viite, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.4.2011 kello 22:25

    Tässä vähän taustaa:

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_02_huumeet.html

    Ettäkö lähdeviite siitä, että kannabiksen käyttäjät siirtyvät kovempiin aineisiin? Menisikö tutkimusasetelma jotenkin näin?

    Annettaisiin ruiskujen vaihtopisteessä “asiakkaalle” kyselylomake täytettäväksi? Kysymys 1. aloititko kovien huumeiden käytön

    a)kannabiksen jälkeen
    b)alkoholin jälkeen
    c)tupakoinnin jälkeen
    d)sekakäytön jälkeen

    Ehkä huomaat, että tutkimusasetelma on käytännössä mahdoton. Tämän vuoksi moisia tilastoja ei hevin löydy.

    Tilastoja voi sen sijaan tulkita valistuneesti. Esim. millaisen kehityskulun jälkeen ihminen ajautuu kovempien huumeiden käyttäjäksi? Mistä nuo kasvavat huumetakavarikot ja muut asiaan liittyvät rikokset kertovat? Aloittavatko kaikki suoraan amfetamiinilla ja heroiinilla?

    Eivät vaan kehitys kulkee juniorikoulutuksen tapaan kevyemmistä raskaimpiin aineisiin. Kannbiksen laillistaminen tuo aineen piiriin yhä suuremman käyttäjäkunnan, jossa sitten on entistä suurempi potentiaalinen ostajakunta kovemmille aineille. On muistettava aineeseen tottuminen: Samaan päihtymisasteeseen vaaditaan yhä suurempia annoksia ja tiheämpiä käyttökertoja.

    Lähipiiristä kertomasi kokemukset vahvistavat nykytrendin. Huumausaineiden käyttäjissä on yhä enemmän tavallisia työssä käyviä, menestyviä kansalaisia. He tuntevat hallitsevansa käytön eivätkä koe olevansa huumausaineiden käyttäjiä sen perinteisessä merkityksessä. Se koetaan jopa trendikkääksi. Se on lisäksi halpaa eikä tule perinteistä krapulaa.

    Muut ihmiset eivät tajua tätä uutta juhlimiskulttuuria ja ovat sen vuoksi epämuodikkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Erkki N. kirjoitti 14.4.2011 kello 9:25

    Itse vaaliohjelmasta ei löydy kantaa ydinvoiman käyttöön eikä rakentamiseen. Löytyykö vaaliohjelman linkkien takaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2011 kello 10:16

    Erkki N. Olen kirjoittanut ydinvoimasta monta kirjoitusta. Koeta ylhäällä vasemmalla olevaa haku. Kirjoita siihen vaikka ydinvoima, niin tulee kolmisenkymmentä artikkelia, joissa joissakin tosin vain viitataan ydinvoimaan. Selkeimmin kantani on sanottu artikkelissa “minä ja ydinvoima.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Peter kirjoitti 14.4.2011 kello 9:56

    Soininvaara on aiemminkin asiasta kirjoittanut ja haluaisin nyt tietää,viimeeksi ei vastattu,onko hän todella siinä käsityksessä että kovien ja mietojen huumeiden kaupasta saa Suomessa samansuuntaiset rangaistukset. Jos on, niin kannattaisi soittaa vaikkapa jollekin käräjätuomarille ja kysyä rangaistuskäytännöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2011 kello 10:13

    Katson lakia ja muistelen vastaanottoa, kun ehdotettiin, että periaate kirjattaisiin lakiin. Silloin se torjuttiin argumentilla “kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia”.
    On vähän hankalaa, että olemme siirtymässä anglosaksiseen käytäntöön, jossa tuomioistuimet säätävät lakeja ennakkopäätösten kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 14.4.2011 kello 10:27

    Pernaa, minä haen sitä että vaitteesi “alkoholi ei aiheuta samantasoisia mielenterveyden sairauksia kuin kannabis (psykoosit)” on puppua.

    Mikä ei ole tietenkään mikään syy vetää kumpaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Peter kirjoitti 14.4.2011 kello 10:53

    Rikoslaissa tehdään ero huumausaineen (esim. hasis) ja erittäin vaarallisen huumausaineen välillä (esim. amfetamiini)eli periaate on kyllä kirjattu lakiin (määritelmä RL 50 luku 5§). Lain mukaan huumausainerikoksesta voi tehdä törkeän (2§) esim. se, että “rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta”. Rangaistusasteikko on laaja ja mittaamisessa otetaan keskeisenä tekijä huomiooon aineen kovuus/mietous, mihin juuri em. pykälätkin ohjaavat. Korkein oikeus luo käytäntöä tarkemman mittaamisen suhteen, minkä se tekee kaikissa muissakin rikostyypeissä. Oikeuskäytäntö on huumausainerikosten kohdalla ainakin siinä mielessä onnistunutta, että lainsäätäjän antamaa asteikkoa käytetään kattavasti, ei siis vain sen lievintä osaa niin kuin monien muiden rikostyyppien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2011 kello 11:45

    Kiitos Peter
    Huomaan, että tuo vaatimukseni oli siis jo toteutunut, kun esitin tuota porrastusta 2001 huumeministerinä. Eräs virkamieheni oli sanonut, että toisin kuin muissa maissa, meillä ei tunneta jakoa koviin ja mietoihin huumeisiin. Vaatimusta ei hyväksytty, koska se antaisi ymmärtää, että kaikki huumeet eivät ole erittäin vaarallisia. Koko porukka puhui siis väärän tiedon varassa. Ei toisin ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun näin käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.4.2011 kello 16:07

    Tpyyluomalle:

    Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista. Psykooseja. Ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia. Rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Aivosairauksia ja -häiriöitä, epilepsiaa. Ääreishermosto- ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä”

    Hollantilaistutkimus:”Tutkimus paljasti, että kannabiksen käytön aloittaminen lähes kaksinkertaisti myöhempien psykoosioireiden todennäköisyyden”, terve.fi Kyse on nimenomaan nuorista henkilöistä , joten käyttö ei ole ollut vielä pitkäaikaista.

    Siis kannabis aiheuttaa jo lyhyen käytön jälkeen samantasoisia sairauksia kuin pitkäaikainen alkoholin käyttö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.4.2011 kello 16:42

    Kannabiksen laillistamisessa näytetään vetoavan siihen, että ko. huume on mieto ellei jopa terveellinen. Tähän halutaan viitata kannabiksen käyttöön lääkinnällisessä tarkoituksessa.

    Laillistamisvaatijat eivät pysty kumoamaan sitä argumenttia, että miedon huumeen laillistaminen johtaa käytön lisääntymiseen ja sitä kautta uusien kovien huumeiden kasvuun. Kovat huumeet tuovat mukanaan rankat rikokset.

    Tietenkin rikosten lukumäärä ei kasva kovin paljon kun kannabisrikokset sallitaan eikä niistä rangaista. Täytyy vain muistaa miten keskioluen vapauttaminen lisäsi alkoholin kokonaiskulutusta.

    Samoin tulee käymään huumeiden kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tpyyluoma kirjoitti 14.4.2011 kello 19:04

    Pernaa, mikä se todennäköisyys on joka kaksinkertaistuu? Psykoosi on kuitenkin aika harvinaista. Ja käsittääkseni lyhytkin käyttö voi laukaista juoppuhulluuden, vaikka tämäkin on harvinaista.

    Arkijärjellä ajatellen melkein minkä tahansa päihteen vähäisen käytön olennaiset riskit on nimenomaan se päihtymistila, kaatumiset ja tapaturmat, tappelut, muu sekoilu… Pidemmässä käytössä sitten melkein aine kuin aine aiheuttaa erillaisia haittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Erkki N. kirjoitti 15.4.2011 kello 10:45

    Osmo: Eilisessä Hesarissa oli Vieraskynänä Jouko Martikaisen kirjoitus aiheesta: Pienten palkkojen tuki johtaisi täystyöllisyyteen. Malli vaikutti toimivalta. Mikä on mielipiteesi mallista, toimisiko se oikeasti, ajaisitko sen toteutumista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus