Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa

Julkisen talouden vaje on peit­et­tävä niin pian kuin se suh­dan­teet huomioon ottaen on mah­dol­lista. Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuok­si. Jos val­tio velka­an­tuu, sen korot nou­se­vat entis­es­tään ja voi alkaa syöksykierre, joka ei ole ratkaistavissa.

Tilanteesta tulee uhkaa tul­la labi­ili niin, että odot­tam­a­ton ulkoinen häir­iö ajaa syyt­tömiäkin mai­ta tuhon tielle.  Jot­ta maa toisen­sa jäl­keen ei ajau­tu­isi tähän ansaan, tarvi­taan jät­timäi­nen vakaus­ra­has­to, joka kool­laan häivyt­tää kaik­ki epäi­lyt. Kos­ka jär­jeste­lyyn tul­laan liit­tämään myös sijoit­ta­jan vas­tuu, ylivelka­an­tu­mi­nen tulee val­ti­olle hyvin kalli­ik­si. Sik­si Suomen velka­an­tu­mi­nen on pysäytet­tävä niin pian kuin mahdollista.

Val­tion meno­jen leikkaami­nen ja vero­jen korot­ta­mi­nen eivät huonon suh­dan­neti­lanteen olois­sa vakau­ta val­tion talout­ta, vaan aiheut­ta­vat pelkästään lamaa ja työt­tömyyt­tä ja sen myötä voivat suista val­tion­talouden yhä pahempaan ahdinkoon. Näin kävi, kun her­mot pet­tivät 1990-luvun laman aikana. Kos­ka emme tiedä tule­vaa suh­dan­neke­hi­tys­tä, kestävyys­va­jeen umpeen kuromis­es­ta ja toimien ajoituk­ses­ta ei kan­na­ta päät­tää yksi­tyisko­htais­es­ti hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Vaa­likau­den aikana on kuitenkin varaudut­ta­va sekä vero­jen koro­tuk­si­in että meno­jen leikkauksiin.

Kestävyys­va­jeen suu­ru­ud­es­ta on suuria näke­my­sero­ja. Kukaan ei voi tietää oikea­ta sum­maa, kos­ka tule­vaa talouske­hi­tys­tä on vaikea ennus­taa. Tämä ei vaiku­ta päätelmääni, että kestävyys­va­jet­ta on supis­tet­ta­va niin paljon kuin se suh­dan­neke­hi­tys­tä vaaran­ta­mat­ta on mah­dol­lista. Jos suh­dan­teet elpyvät nopeam­min kuin on kuvitel­tu, vaje jää pienem­mäk­si, mut­ta sil­loin toisaal­ta on perustei­ta pyrk­iä jopa yli­jäämäiseen val­tion­talouteen, sil­lä ei tämä tule ole­maan viimeinen talout­ta kohtaa­va kriisi. 

Menoleikkauk­sia olisin ehdot­ta­mas­sa puo­lus­tusvoimi­in, omis­tusasumisen tukimuo­toi­hin (jot­ka vain nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja), yri­tys­tuki­in ja varovasti maat­alouden kansal­lisi­in tuki­in, jos ruuan maail­man­markki­nahin­nat pysyvät korkeina. Leikkauk­sis­sa ei kuitenkaan voi­da säästää kun­tia, kos­ka julki­nen sek­tori on melkein saa­ma asi­at kuin kun­nat. Tilanne on han­kala, kos­ka eduskun­ta ei voi päät­tää mitä kun­nis­sa tehdään. Tuot­tavu­userot kun­tien välil­lä ovat erit­täin suuria – joidenkin väit­tei­den mukaan parhaimpi­en ja huonoimpi­en väli­nen ero on peräti 30 %. Sieltä on säästet­tävis­sä, mut­ta miten se pan­naan toimeen?

Vero­ja on tämän het­kisen tiedon mukaan korotet­ta­va noin kahdel­la mil­jardil­la. Tämä tieto voi myöhem­min muut­tua paljonkin.

Olisin valmis

a)      Korot­ta­maan pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­entin 30 pros­ent­ti­in. (Tästä on maas­sa suuri yksimielisyys)

b)      Nos­ta­maan yleistä arvon­lisäveroa 23 pros­en­tista 24 pros­ent­ti­in. Tässä yhtey­dessä kan­nat­taisi harki­ta sitä, pitäisikö joitakin henkilöko­htaisia palvelu­ja siirtää alem­paan arvon­lisäverolu­okkaan, kos­ka arvon­lisävero tuot­taa työt­tömyyt­tä palvelualoilla.

c)       Nos­ta­maan ener­gia- ja ympäristövero­ja noin mil­jardil­la eurol­la. Huo­mat­takoon, että kun päästöoikeuk­sien ilmais­jako lop­puu vuon­na vai­heit­tain alka­en vuon­na 2013, tästä koituu val­tioille huo­mat­ta­vat tulot.

d)      Välil­lis­ten vero­jen regres­si­ivisen luon­teen vuok­si alen­ta­maan pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­via tuloveroja.

e)      Kiristämään sään­töjä, jot­ka koske­vat ansio­tu­lo­jen naamioimista pääo­mat­u­loik­si ja tämän kom­pen­saa­tiona alen­ta­maan ansio­tu­lo­jen ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa erään­laise­na suu­rit­u­lois­t­en välisenä tulontasauksena.

Vero­jen osalta tämä ohjel­ma vas­taa vihrei­den vaalio­hjel­maa luku­un otta­mat­ta tuo­ta kohtaa e). Olen tässä suun­nilleen Het­emäen verotyöryh­män lin­joil­la (jot­ta edes joku olisi).

Tähän kohtaa peruste­lut löy­tyvät artikke­lista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 5 — rikkaiden väli­nen tulontasaus”

Julkisen sek­tor­in­tuot­tavu­ud­es­ta olen kir­joit­tanut raportin “Julkisen sek­torin tuot­tavu­us — samal­la rahal­la enemmän”

Lopuk­si halu­an huo­maut­taa siitä, että vero­tuk­sen uud­is­tus ei saa vaaran­taa per­heyri­tys­ten omis­tuk­sen säi­lymistä Suomes­sa. Het­emäen verotyöryh­män esi­tys­ten toteut­ta­mi­nen sel­l­aise­naan tek­isi erit­täin houkut­tel­e­vak­si niiden siirtämisen ulko­maille rek­isteröi­dyn hold­ing-yhtiön nimi­in. Se olisi Suomelle taas askel kohti per­ife­ri­at­alout­ta. Tämä näköko­h­ta jäi Het­emäen verotyöryh­mältä tyystin huomioimat­ta. Verope­rustei­ta tulisi har­mon­isoi­da EU:ssa.

55 vastausta artikkeliin “Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa”

  1. “d) Välil­lis­ten vero­jen regres­si­ivisen luon­teen vuok­si alen­ta­maan pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­via tuloveroja.”

    Vai­h­toe­htois­es­ti voisi ajaa pienikokoista perus­tu­loa kom­pen­saa­tiona välil­lis­ten vero­jen nousus­ta. Ehkäpä siihen sosi­aal­i­tur­van uudelleen­jär­jeste­lyyn pää­sisi näin evoluu­ti­ol­la rev­oluu­tion sijas­ta. Mitä pidät ajatuksesta?

  2. Rak­en­tavia ehdo­tuk­sia, mut­ta pari asi­aa pistää miet­timään oman elämäni kohdalla.

    Olemme nuori­pari vau­van kanssa ja ostimme pari vuot­ta sit­ten van­han omakoti­talon jota kun­nos­tamme. Lain­o­jen korko­jen vähen­nysoikeus hirvit­tää mut­ta jos se tapah­tuu maltil­lis­es­ti niin hyvä on, sen hyväksymme. Ener­giaverot sen sijaan sat­ut­ta­vat. Vaik­ka kuin­ka säästämme sähköä ja poltamme puu­ta takas­sa niin kak­si viimeistä kylmää talvea (hin­nanko­ro­tuksi­neen, veronko­ro­tuksi­neen) ovat rokot­ta­neet rankasti talout­tamme. Jos ensi talvea vas­ten men­nään vielä näil­lä lukemil­la niin mei­dän on pakko ken­ties myy­dä talo. Paha vain että olemme sat­san­neet tähän jo aika paljon. Ener­gian ollessa kallista, ei jää rahaa muuhun hoitoon esim. kat­topel­lien uusimiseen. Läm­mi­tys­in­vestoin­ti­inkaan ei ole rahaa. Tässä olisi löy­det­tävä joku ratkaisu jos­sa asun­tove­lalli­nen ei joudu liian tiukille.

  3. Menoleikkauk­sil­la voidaan leika­ta velka­an­tu­mista. Jos ongel­ma on velan määrä eikä sen kasvu sitä voidaan myös leika­ta myymäl­lä omaisu­ut­ta. Eli mitä sel­l­aista val­tio tai kun­nat omis­taa joka voisi olla parem­pi yksi­tyisessä omistuksessa?

    Pari ehdo­tus­ta, ensim­mäis­es­tä olen aika vaku­ut­tunut ja toista voisi minus­ta (taas) pohtia:

    Pienehkö asia julk­istalouden mit­takaavas­sa mut­ta kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti iso, minus­ta oikea omis­ta­ja juna- ja metroasemille ei ole kaupun­ki tai val­tio. Ja perustelu­na tähän se että niiden pitäisi olla oikeas­t­aan liiketilo­ja, eikä pelkästään asemia. Intres­si ja osaami­nen kehit­tää niitä tuo­hon suun­taan, eli mak­si­moi­da niiden arvo, on luul­tavasti parem­pi vaikka­pa eläkey­htiön omis­tuk­ses­sa. Jos esimerkik­si Huopalah­den vilkas ase­ma olisi kiin­teistöke­hit­täjän hal­lus­sa niin siel­lä luul­tavasti olisi edes joku kiska.

    Toisek­si, onko se nyt ihan lop­pu­un saak­ka mietit­ty jut­tu että Helsin­gin kaupun­ki omis­taa 43 000 vuokra-asun­toa? En usko että tuo edes juuri las­kee keskivuokria, jos nekin oli­si­vat vapaam­mil­la markki­noil­la niin tar­jon­ta eli kil­pailu olisi suurem­pi. Tai voitaisi­in tehdä niin että tar­jot­taisi­in asukkaille oikeus ostaa vuokra-asun­to omak­si, tai osaomis­taa. Val­tion rahoi­tussään­nök­set tämän kai estää, mut­ta eikö niitä voi muuttaa?

  4. Ei me halu­ta lisää vero­ja, vaan vähem­män. Ulko­lainen ja koti­mainen eli­it­ti ei ole mei­dän tiimis­sä, meitä ei kiin­nos­ta hei­dän tukemisen­sa, saati­in siitä tarpeek­si-90 luvun laman “hoi­dos­sa”.

    Meikäläis­ten elämä on yhtä kur­jaa niin nousu- kuin laskusuh­dan­teessa, kaik­ki menee mikä tulee ja koh­ta joutuu varas­ta­maan tul­lak­seen toimeen.

  5. Kiitos vapaae­htois­es­ta säästö­tarpeista kir­joit­tamis­es­ta näin vaalien alla. Säästet­tävien raho­jen keräämi­nen pienistä ja isom­mis­takin puroista on tärkeää niin hyv­inä kuin huonoina aikoina. Vain elvy­tys­vai­heet tekevät pienen poikkeuk­sen siinä, että sil­loin joillekin aloille syy­de­tään rahaa tilapäis­es­ti oikein tarkoituk­sel­la. Kan­natan suuria säästöjä velak­si elämisen (ja jatku­van kasvun velko­ja kuit­taa­van vaiku­tuk­sen odot­telun) sijaan. Näin myös vihreistä syistä. Luetel­tu­jen säästöko­htei­den lisäk­si on monia muitakin mah­dol­lisia säästökohteita.

    Euroalueen tasol­la vakaut­ta tuovien säästö­jen tarve on tul­lut ilmeisek­si. Suomen talous onkin jo ollut ilmeis­es­ti aika riit­täväl­lä tasol­la. En tiedä onko ongel­maan oikea ratkaisu se, että euroalueen rikkaat keräävät rahaa tur­vatak­seen euroalueen tuh­larei­den (ja talouskikkailus­saan epäon­nis­tunei­den) val­it­se­man tien. EU on alun­perin kieltänyt täl­laiset jär­jeste­lyt, ja hyvästä syystä.

    Nykyisen kri­isin hoi­dos­sa on toimit­ta­jil­ta ja poli­itikoil­ta uno­htunut yksi melko keskeinen asia. Europoli­itikot lip­sui­v­at tietois­es­ti aset­tamis­taan jäsen­maid­en talout­ta koske­vis­ra kri­teereistään. Näin menet­te­liv­ät myös isot ja rikkaat, muille esimerkkiä antaen. Joidenkin maid­en tarkoituk­sel­lis­es­ta tieto­jen pimit­tämis­es­tä ei mui­ta euro­mai­ta voi silti syyt­tää, mut­ta moraalis­es­ta tues­ta vinou­tu­mien kasaamiselle kyllä.

    Niin kauan kuin EU ei ole liit­to­val­tio, vaan jäsen­maat vas­taa­vat itse omas­ta taloud­estaan, yleistä keskitet­tyä rahas­toimista (ja sen tuo­maa vilunkipelin ja tois­t­en rahoi­hin tukeu­tu­misen ja suurimpia tuot­to­ja etsivien pankkien entistä isom­pi­en konkeloiden mah­dol­lisu­ut­ta (hult­tiomaat ja niiden rahoit­ta­mi­nen­han muut­tuu riskit­tömäm­mäk­si)) järkevämpi tyyli voisi olla aiem­man kaltainen, mut­ta nyt entistä tiukem­pi ja valvo­vampi yksit­täis­ten euro­maid­en talouskuri.

    Kun­tien säästöistä puhut­taessä tässä on sel­l­ainen ris­ki, että kun etsitään mah­dol­lisia säästöko­htei­ta, mon­et köy­hät kun­nat tuot­ta­vat palvelu­ja jo nyt min­im­i­hin­noin. Suuril­la ja mah­tavil­la kuten ehkä Helsingillä olisi ihan oikeasti varaa kiristyk­si­in. En tiedä ajoitko takaa tätä.

    Yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa nykyään keskeinen tek­i­jä on yri­tys­toimin­nan jo tapah­tunut kan­sain­välistyi­nen ja ylikansal­lis­tu­mi­nen. Tässä pelis­sä Suo­mi voi vain uida muiden mukana vedessä ja pitää yri­tys­ten olot riit­tävän lähel­lä muiden yri­tyk­sistä kil­paile­vien maid­en ja mukavu­us­lip­pusa­tamien tasoa. Jos haetaan yleisiä suun­nan­muu­tok­sia, niistä pitää sopia vähin­tään EU-tasolla.

  6. Lau­ri, jos polt­topuiden saami­nen ei ole ongel­ma, suosit­te­len varaavaa luukullista takkaa niin suurel­la kivimääräl­lä kuin takan tilaan mah­tuu. Meil­lä pakkaset eivät kiu­san­neet lom­pakkoa. Ja puukan­ta­mus ker­ran, tai pahim­mil­laan kak­si ker­taa päivässä ei sekään vielä moraalia nakertanut.

  7. “Verope­rustei­ta tulisi har­mon­isoi­da EU:ssa.”

    Veronkan­toakin pitäisi yht­enäistää EU:ssa. EU:ssa on yleistynyt vero­ton työn­tekokin , sil­lä har­maa talous on kukois­tanut pitkään tur­is­mista riip­pu­vis­sa mais­sa, Por­tu­galis­sa, Espan­jas­sa , Kreikas­sa , Ran­skas­sa mut­ta myös Ital­ias­sa ja Englnnissa.
    Kun verot­ta­jil­la ei ole yhteistyötä niin on help­po kiertää veroja.

    Tämä näkyy siinä ris­tiri­idas­sa, joka val­lit­see esim raken­nusalal­la , jos­sa vain 1–2 % lähete­ty­istä työn­tek­i­jöistä on rek­isteröi­tynyt veron­mak­sajik­si tänne.

    Luin aikaisem­min EK:n laa­jem­paa selvi­tys­tä ja siinä arvioiti­in lähetet­tyjä työn­tek­i­jöitä ole­van Suomes­sa 50000–70000, tarkkaa lukua ei tiede­tä. Näistä n 3000 oli rek­isteröi­tynyt tänne veronmaksajiksi.

    Tämä merk­it­see mata­lal­la palkkata­sol­lakin n 500 miljoo­nan vero-ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen mene­tys­tä, toden­näköiseti paljon enemmän.

    Kun näi­hin työ­suhteisin liit­tyy myös palkko­jen ja etuuk­sien polkem­i­nen niin suo­ma­lainen työvoima, joka tun­tee oikeuten­sa ja joiden veron­mak­sua kon­trol­loidaan tarkasti, ei käy kaupaksi.

    Tämä taas tuplaa tappion

  8. “b)      Nos­ta­maan yleistä arvon­lisäveroa 23 pros­en­tista 24 pros­ent­ti­in. Tässä yhtey­dessä kan­nat­taisi harki­ta sitä, pitäisikö joitakin henkilöko­htaisia palvelu­ja siirtää alem­paan arvon­lisäverolu­okkaan, kos­ka arvon­lisävero tuot­taa työt­tömyyt­tä palvelualoilla.”

    Tämä lisäys palvelu­aloista on erit­täin tärkeä. Luulen, että use­at nykyiset työt­tömät voisi­vat työl­listyä palvelu­aloil­la, jos niiden vero­tus olisi järkevämpää.

  9. Lau­ri: ei ener­gialaskun nousemis­es­ta sinän­sä tietenkään iloitse kukaan eikä se ole Vihreillekään itseis­ar­vo. Valitet­tavasti kaik­ki muutkin verovai­h­toe­hdot koitu­vat nekin aina jonkun mak­set­tavak­si. Sik­si pitää vali­ta ikävistä vai­h­toe­hdoista vähiten huono ja miet­tiä, voisiko osan sen ikävim­mistä vaiku­tuk­sista jotenkin kompensoida. 

    Kun oikeasti suu­rit­u­loisia on Suomes­sa melko vähän, joudu­taan riit­tävien vero­tu­lo­jen saamisek­si korot­ta­maan myös ainakin keskilu­okkaan kohdis­tu­via vero­ja net­tomääräis­es­ti; joko ne kohdis­tu­vat hei­hin suo­raan tai hin­to­jen kaut­ta. (Pien­i­t­u­loisille kulu­tusvero­jen kom­pen­soin­ti tapah­tu­isi kolmea kaut­ta: sosi­aal­i­tur­van indek­siko­ro­tuksi­na, kos­ka hin­to­jen nousu nos­taa indek­siä; tasoko­ro­tuksi­na perus­tur­vaan; sekä pien­i­t­u­loisimpi­en ansiovero­jen alentamisena.)

    Itse pyörit­telin taan­noin hal­li­tuk­sen ener­giaveronko­ro­tusten vaiku­tuk­sia eri esimerkkikoti­talouk­sis­sa aika taval­la, ja kyl­lä niiden tuli­tikku­laatikon taakse tehty­jen laskelmien tulos oli selvä: ihan mis­sä tahansa kek­simässäni esimerkki­ta­pauk­ses­sa ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen (+köy­hillä taku­ueläke ja pien­impi­en päivära­ho­jen koro­tuk­set) toi­vat vaa­likau­den aikana reaal­i­t­u­loi­hin selvästi enem­män plus­saa kuin ener­giavero­tus mii­nus­ta. Saman tulok­sen sai myös Tilas­tokeskuk­sen tilastoista.

    Ener­giavero­jen koro­tus ehkä koros­tui rasituk­se­na sik­si, että mon­et kes­ki- ja pien­i­t­u­lois­t­en ase­maa paran­taneista uud­is­tuk­sista tehti­in selvästi ennen ener­giavero­jen koro­tuk­sia, ihan tarkoituk­sel­la suh­dan­tei­den vuoksi. 

    Ener­giaverois­sa on sen­tään se hyvä puoli, että se vähen­tää ener­giantuotan­nos­ta koitu­via hait­to­ja (myös ter­vey­del­lisiä), ja pitkäl­lä aikavälil­lä ener­giaa säästävästi käyt­tävä yhteiskun­ta on myös parem­min suo­jau­tunut ener­giaan kohdis­tu­via ulkoisia hin­ta­painei­ta vas­taan. Val­tio ei nyt sen­tään Suomes­sakaan ole ihan ain­oa sähkön ja ener­gian hin­taan vaikut­ta­va taho. 🙂 (Kivi­hi­ilen *vero­ton* hin­ta Suomes­sa on 2000-luvul­la vai­hdel­lut 5 ja 16 euron välil­lä, maakaa­sun 11 ja 30 euron välillä.)

    Pien­i­t­u­loiset voivat saa­da avus­tus­ta läm­mi­tystapavai­h­dok­si­in. Lisäk­si koti­talousvähen­nys­tä voi käyt­tää läm­mi­tys­re­mon­teis­sa työn osuuteen.

  10. Entä pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen jonkin­lainen progressivisuus?

    Aina nuiv­al­ta tun­tuu, jos koval­la työl­lä on esimerkik­si han­kkin­ut sijoi­tusyk­siön ja vaikka­pa vähän hyvää hyvyyt­tään vuokraa sitä opiske­li­jalle ja mak­saa suh­teel­lis­es­ti saman kuin viidenkymme­nen miljoo­nan per­i­jä omas­ta tuotostaan.

    Täl­lais­takin sosi­aal­ista vas­tu­un­tun­toa omaavia ihmisiä vielä on, jot­ka eivät ole repimässä suur­in­ta mah­dol­lista voit­toa joka asiasta. 

    Onko pro­gres­sio aivan pois­sul­jet­tua ja jos, niin miksi?

  11. Osmo:

    e) Kiristämään sään­töjä, jot­ka koske­vat ansio­tu­lo­jen naamioimista pääo­mat­u­loik­si ja tämän kom­pen­saa­tiona alen­ta­maan ansio­tu­lo­jen alin­ta mar­gin­aaliv­eroa erään­laise­na suu­rit­u­lois­t­en välisenä tulontasauksena.

    Vero­jen osalta tämä ohjel­ma vas­taa vihrei­den vaalio­hjel­maa luku­un otta­mat­ta tuo­ta kohtaa e). Olen tässä suun­nilleen Het­emäen verotyöryh­män lin­joil­la (jot­ta edes joku olisi).

    Pitäisikö tuos­sa lukea “ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa”, kuten Het­emä­ki ehdot­ti? Ei kai muuten voi puhua suu­rit­u­lois­t­en keskinäis­es­tä tulontasauksesta?

  12. Osmo:

    a) Korot­ta­maan pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­entin 30 pros­ent­ti­in. (Tästä on maas­sa suuri yksimielisyys) 

    Niin­pä. Toisaal­ta hie­man pelot­taval­ta tun­tuu yksimielisyys jol­la kaik­ki poli­it­tiset ryh­mät kokoomuk­ses­ta kom­mu­nis­tei­hin ovat yksimielisiä säästäjien ja yrit­täjien kurit­tamis­es­ta. Kun poli­itikot yksimielis­es­ti ovat korot­ta­mas­sa pääo­mat­u­lo­jen veroa, kenellekään ei tule mieleen, että 30% on tasaveroksi erit­täin korkea.

    Ansio­tu­lois­sa 30% vero­pros­ent­ti­in vaa­di­taan tänä vuon­na 62000€ tulot (Helsin­ki, kirkkoon kuu­luma­ton). Ylivoimainen val­taosa pääo­mat­u­lo­jen saa­jista saa pääo­mat­u­lo­ja merkit­tävästi vähem­män, kuin 62000€ vuodessa.

    Oikeu­den­mukaisu­us­lähtöko­hdista voitaisi­in tietysti ajatel­la pro­gres­si­ivista pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta. Valitet­tavasti reaal­i­maail­mas­sa se kuitenkin aikaan­saisi niin merkit­tävää (lail­lista) vero­su­un­nit­telua, että val­tion vero­tu­lot lask­i­si­vat ja elinkei­noelämää pyörit­tävä pääo­ma pak­enisi maasta.

    Pekka
    p.s. Niin absur­dil­ta, kuin se kuu­lostaakin tässä maas­sa lie­nee vain yksi merkit­tävä yhteiskun­nalli­nen vaikut­ta­ja, joka vas­tus­taa pääo­mat­uloveron nos­toa: MTK

    1. Usein henkilö, joka saa pääo­mat­u­lo­ja saa myhös mui­ta tulo­ja. Niin­pä pääo­mat­u­lo­jen 30 pros­entin vero on kyl­lä paljon alem­pi kuin mitä se olisi, jos pääo­mat­u­lot yhdis­tet­täisi­in ansio­tu­loi­hin ja verotet­taisi­in kokon­ais­tu­lo­ja kuten nyt ansiotuloja.

  13. Yksi syy ulkoamisen työvoiman verot­tamisen on suo­ma­laisen byrokra­t­ian aset­tamet esteet .Tämä kir­jau­tu­misen byrokra­tiaon­gel­ma on tul­lut esille monis­sa yleis­nosas­tokir­joituk­sis­sa ja ummikolle este on ylivoimainen.

    Jopa Ind­ne­sian kaltaises­sa byrokra­ti­as­sa ymmär­ret­ti­in veron­mak­sun help­pouden tärkeys ja kun marssin paikalliseen vero­toimis­toon niin sain oitis i ohjeet paljonko pitää mak­saa per pää ja mil­loin ja miten.
    Kävin siis ker­ran kuus­sa mak­samas­sa ryh­mäni verot ilman suuria muodol­lisuuk­sia ja vira­nomais­ten pallottelua.

    1. Kävin siis ker­ran kuus­sa mak­samas­sa ryh­mäni verot ilman suuria muodol­lisuuk­sia ja vira­nomais­ten pallottelua

      Saitko kuitin?

  14. Usein henkilö, joka saa pääo­mat­u­lo­ja saa myhös mui­ta tulo­ja. Niin­pä pääo­mat­u­lo­jen 30 pros­entin vero on kyl­lä paljon alem­pi kuin mitä se olisi, jos pääo­mat­u­lot yhdis­tet­täisi­in ansio­tu­loi­hin ja verotet­taisi­in kokon­ais­tu­lo­ja kuten nyt ansiotuloja.

    Ennen 1990-luvun suur­ta ver­ou­ud­is­tus­ta­han meil­lä oli voimas­sa käytän­tö, jos­sa oli vain yksi yhteinen pro­gres­si­ivi­nen verokan­ta. Valitet­tavasti vain vero­ker­tymä pääo­mat­u­loista oli aivan surkea…

    Vielä yksi muis­tet­ta­va asia, kun ver­rataan Suomen pääo­mavero­tus­ta kil­pail­i­ja­maid­en vero­tuk­seen. Vaik­ka nimelli­nen verokan­ta ei poikkea kovin rajusti ylöspäin ver­rokki­maista, efek­ti­ivi­nen vero­tus on jo nyt (28%-kannalla) aivan huip­pua. Melkein kaikkial­la muual­la on iso joukko lieven­nyk­siä: myyn­tivoit­to­jen vero­tus pitkään omis­te­tu­ista osakkeista lievem­pää. Osinko­jen verokan­ta lievem­pi ja osin­gois­sa ja myyn­tivoitois­sa merkit­täviä verova­pai­ta alarajoja.

  15. Vero­tuk­ses­sa voitaisi­in hyvin käyt­tää logi­ikkaa, että osakey­htiön osakas on sijoituk­sel­laan “työn­tek­i­jä” siinä kuin oikeat työn­tek­i­jät — sijoit­ta­jan kohdal­la sijoitet­tu pääo­ma tekee työtä. Näin yri­tyk­sen mak­sama osinko olisi tuloa siinä kuin mikä tahansa muu tulo — tämä tietenkin tarkoit­taisi sitä, että tuo­ta tuloa ei voitaisi verot­taa kah­teen ker­taan eli ensin yri­tysverona ja sit­ten osin­gon­saa­jan verona.

  16. Kestävyys­va­je saadaan hallintaan pois­ta­mal­la työt­tömyys. Miten työt­tömyys poistetaan? 

    Ote­taan takaisin 1950–60 luku­jen työl­lisyystyöt, joil­la sil­loin raken­net­ti­in mm. Suomen tieverkkoa. 

    Suomen val­tio voi perus­taa työl­lisyysyri­tyk­siä eri aloille ja palkata työt­tömät työl­lisyys­töi­hin. Töitä olisi tiev­erkon paran­tamis­es­ta aina tietoli­iken­teeseen ja julk­ishallinnon tietojärjestelmiin.

    1950/60 luvul­ta muis­tan, miten työtön naa­purin isän­tä ei käynyt työvoima­toimis­tossa täyt­tämässä lomakkei­ta – hän kävi töis­sä tekemässä THL:n tietöitä!

    Naa­puri ei leimau­tunut työt­tömäk­si, vaan sai pian paikan sement­ti­val­imossa työnjohtajana.

  17. “Saitko kuitin?”

    Tot­ta kai, sehän tarvit­ti­in kir­jan­pitoon, ei siel­läkään eletä kuin pel­los­sa ja fir­ma vaatii sen joka tapauksessa.
    Ja veroil­moi­tuskin piti tehdä,ja kun kyselin asiantun­ti­jaa tekemään niin hän ker­toi tun­te­vansa ainakin yhden:Itsensä.
    Ja siitäkin palvelus­ta sai kuitin.
    Joka viidakko­hökke­list kuit­tia ei tietenkään saanut ja niistä tehti­in kah­den henkilön var­men­ta­ma tosite kirjanpitoon

    Indone­si­as­sa paikalliset oli­vat kon­sor­tion paikallisen osakkaan palveluk­ses­sa, joten hoidin vain oman yhtiön henkilöi­den veron­mak­sua, mut­ta Male­si­as­sa jou­udin hoita­maan verot ja vaku­u­tus­mak­sut myös paikallis­ten osalta .
    Mut­ta paikalliset työn­tek­i­jät oli­vat tarkko­ja ja vaa­ti­vat myös nähdä kuitit, että olin mak­sanut eläkevakuutusmaksut,

    Samo­ja asioi­ta hoide­taan kaikkialla

  18. Vaik­ka Suomes­sa pankkisek­tori on ollut hyvässä kun­nos­sa, niin kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä USA:n, Irlan­nin ja Islannin esimerk­it. Ne osoit­ta­vat, että taan­tu­man aiheut­tamis­sa kri­i­seis­sä suuret yksi­tyiset velat siir­tyvät hel­posti pankkien kaut­ta julk­isik­si veloiksi.

    Finanssisek­to­ril­la osa­taan nyky­isin johdan­nais­ten ja muiden uusien tuot­tei­den avul­la tehdä suuria pikavoit­to­ja siten, että riskit siir­retään seu­raavaan taan­tu­maan. Tämän vuok­si pankki­ir­it tien­aa­vat hyvin ja ala paisuu. Pyöritet­tävät rahamäärät ja velka­vivut kasvavat. 

    Sik­si poli­itikko­jen kan­nat­taa olla varuil­laan. Jos finanssisek­torin toimin­nas­sa ei tapah­du muu­tok­sia, niin pelkkä julkisen talouden hyvä huolen­pito ei vält­tämät­tä pelas­ta meitä seu­raavas­sa taan­tu­mas­sa katastrofilta. 

    Jos yksi­ty­istä velkaa joudu­taan otta­maan pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tiois­sa julkisek­si Irlan­nin tyyli­in, niin kestävyys­va­je­laskel­mat heit­tävät heti häränpyllyä.

  19. Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuoksi.

    Tämä logi­ik­ka karkaa min­ul­ta. Jos jotakin, niin Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­gali ovat osoit­ta­neet, että muu euroop­pa tulee juok­su­jalkaa takaa­maan eu-maid­en velat yksi­ty­isille sijoit­ta­jille, eikä velka­jär­jeste­ly­i­hin ole minkään­laista poli­it­tista kykyä tai halua.

    Minä en ymmär­rä mil­lä logi­ikalla “sijoit­ta­javas­tuu” on helpom­pi imple­men­toi­da vuon­na 2013 kun nämä maat ovat ensin kas­vat­ta­neet pari vuot­ta lisää velkataakkaansa kaksinu­meroisil­la korkolu­vuil­la. Tai ymmär­rän. Seu­raavaan kah­teen vuo­teen kukaan ter­ve­järki­nen ei osta PIGSien velka­kir­jo­ja, vaan Katainen&co. ker­too uskot­tavaan äänen­sävyyn että “vai­h­toe­hto­ja ei ole” ja vuon­na 2013 käytän­nössä kaik­ki näi­den maid­en vel­ka on muil­la EU-val­tioil­la. Sen jäl­keen pyytämät­tä ja yllät­täen “vai­h­toe­hto­ja ei ole” ja velka­jär­jeste­ly­jen kaut­ta muiden maid­en veron­mak­sa­jat mak­sa­vat laskun. 

    Jos euro val­u­ut­tana halu­aa pitää pitkäl­lä aikavälil­lä jonkun­laisen uskot­tavu­u­den ja halu­taan, että joskus tule­vaisu­udessa markki­nat pain­os­ta­vat korkeam­mil­la koroil­la huono­ja mai­ta bud­jet­tikuri­in, ain­oa vai­h­toe­hto on väl­itön velka­jär­jeste­ly (joka olisi pitänyt tehdä jo vuon­na 2008) niin ongel­ma­maille kuin pankeille. On täysin kestämätön­tä että talouden epä­var­muus jatkuu vielä vuosikausia.

  20. Jyr­ki Katainen lopet­ti puhu­misen eläkeiän nos­tos­ta. Mik­si? Sik­si että EVM-sopimuk­sen mukaan siitä päätetää Brys­selis­sä. Tan­s­ka, Bri­tan­nia, Tsek­ki, Unkari, ja Ruot­si irtau­tu­i­v­at Euro-Plus sopimuk­ses­ta. Ruot­sis­sa halu­taan päät­tää mm. eläkea­sioista itse. Suomes­sa EK, EVA ja sitä myöten Kokoomus pok­saut­ta­vat sham­pan­japul­lot EVM:n takia. 

    EVM-sopimuk­sen jäl­keen nämä hal­li­tu­so­hjel­ma-suun­nitel­mat ovat aivan turhia. Suomen hal­li­tu­so­hjel­mat kir­joite­taan Brysselissä.

  21. Jatke­taan vielä vähän. Samp­sa Kata­ja (kok.) verkkole­hti Uusi Suomessa:

    “Kata­jan mukaan hal­lit­tu velka­jär­jeste­ly ei ole mah­dolli­nen: on vain hallitsematon.”

    Jos tätä lukee joku, joka pääsee esit­tämään kasvo­tusten kysymyk­siä Kata­jalle, Kataiselle tai Rehnille, niin voisiko tämä esit­tää min­un puolestani kysymyk­sen, mitä tapah­tuu kahdessa vuodessa, jot­ta hal­lit­tu velka­jär­jeste­ly muut­tuu mah­dol­lisek­si? Olisin todel­la kiin­nos­tunut kuule­maan vastauksen.

    (Uskoni Urpi­laisen todel­liseen halu­un velka­jär­jeste­lyyn on samaa suu­ru­us­lu­okkaa joulupukin kanssa, mut­ta ääni Kokoomuk­selle ja muu­ta­malle muulle puolueelle on ääni tap­pi­oiden sosial­isoimiselle. Toiv­ot­tavasti tämä vaal­i­main­os menee sen­su­urista läpi.)

  22. Nois­sa johdan­naisi­isa on sitoumuk­isa 600 biljoo­nan arvos­ta. Maail­man bkt on 60 biljoonaa
    Tuo mit­ta­suhde ero on kas­vanut viiemisen 10 vuode aikana.
    Johdananais­tan perus­pe­ri­aate on yksinker­tainen: Lyödään vetoa jonkun taloudel­lisen tekjän arvos­ta jon­akin päivänäLop­putule­ma on toinen voit­taa, toinen häviää.Johdannaisia voidaan suo­ja­ta toisil­la, mut­ta se vain siirtää tap­pi­on näkymisen eteenpäin
    Mut­ta jon­ain päivänä tap­pio real­isoituu . Kun pankkien taseet ovat mur­to-osan luokkaa noista vas­tu­ista suurim­mil­laankin niin pankit keikah­ta­vat aina kun riske­jä real­isoituu ja vahin­got joudu­taan paikkaa­maan reaal­i­talouden tuotoilla.

    Tätä mekanis­mia ei ole halut­tu paljon mainostaa

  23. Ja vielä kom­ment­ti varsi­naiseen lis­taan, mihin jäi asun­to­lain­o­jen verovähen­nysksen pois­to? Uno­hdus, liian mitätön asia listalle vai poli­it­tis­es­ti liian herkkä?

    1. tcrown, asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den asteit­tainen pois­to on siel­lä menosäästö­jen puolel­la, omis­tusasumisen tukimuo­to­jen karsin­nas­sa. Täl­lä vaa­likaudel­la siitä ei tule säästöjä vaan arvatenkin lisää meno­ja, sil­lä vaik­ka vähen­nysoikeut­ta asteit­tain lieven­netään, korot nous­se­vat nopeam­min. Olisi ollut paljon parem­pi ryhtyä tähän savot­taan sil­loin, kun korot oli­vat hyvin alhaalla.

  24. Hie­man arve­lut­taa tuo eri arvon­lisäverokan­to­jen kanssa vek­slaami­nen. Eikö olisi jotain läpinäkyväm­pää mekanis­mia? Muuten tul­laan aina siihen ikuiseen ongel­maan että mikä nyt kuu­luu mihinkäkin kori­in jne. Jos halu­taan tukea työvoimaisia alo­ja, niin yksinker­tais­in­ta kai olisi vain laskea työn verotusta…

  25. Omis­tus-asumisen siir­tymi­nen vuokra-asumisek­si on hyvä asia vain kiinteistösijoittajille.

  26. “vaan Katainen&co. ker­too uskot­tavaan äänen­sävyyn että “vai­h­toe­hto­ja ei ole” ja vuon­na 2013 käytän­nössä kaik­ki näi­den maid­en vel­ka on muil­la EU-val­tioil­la. Sen jäl­keen pyytämät­tä ja yllät­täen “vai­h­toe­hto­ja ei ole” ja velka­jär­jeste­ly­jen kaut­ta muiden maid­en veron­mak­sa­jat mak­sa­vat laskun. ”

    Näin se var­maan tulee men­emään eli 2014 mennssä Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin lainat on vai­hdet­tu yksi­tyisen sek­torin pankki­lain­oista EU:n ja IMF:n tuk­i­lain­oik­si ja sil­loin voidaan men­nä velka­sa­neer­auk­seen ja toteut­taa sijoit­ta­jan ris­ki. Valitet­tavasti sil­loin sijoit­ta­ja on euroalueen veron­mak­sa­ja, joka taas mak­saa tappiot.

    Ruot­si on taas ker­ran ollut viisaampi eikä ole mukana esim Portugalipaketissa

  27. tcrown:

    Tämä logi­ik­ka karkaa minulta.

    Siinä on kai logi­ikkana se, että olete­taan, että markki­nat uskoo, että yksi­tyiset lain­oit­ta­jat kan­taa osavas­tu­un, jos joku val­tio menee konkurssi­in ja siks markki­nako­rot reagoi nyky­istä enem­män konkurssin toden­näköisyy­den muut­tumiseen ja val­tio menee konkurssi­in aikaisem­min kuin mitä se menis nykytilanteessa.

    Mä en itte pidä kovin uskot­ta­vana, että markki­nat olet­tais, että konkurssin sattues­sa niiden riskit olis nyt hirveesti suuren­tuneet, mut­ta en kyl­lä tunne asi­aa läh­eskään riit­tävän hyvin, että olisin kovin luot­tavainen omaan arvaukseeni.

  28. Kestävyys­va­je on syn­tynyt siitä että val­tion ja kun­tien meno­ja on kas­vatet­tu koko 2000-luvun nousukau­den ajan. Jostain syys­tä vas­taavastin meno­jen leikkaami­nen laskukau­den aikana on kuitenkin täysin mahdotonta?

    Eduskun­ta on säätänyt viimeisel­lä kaudel­la ennä­tys­tah­tia lake­ja, joiden kaikkien seu­rauk­se­na on uusia vas­tui­ta, lisää byrokra­ti­aa ja meno­ja val­ti­olle ja kun­nille. Puhu­mat­takaan yri­tyk­sille syn­tyneistä uusista suorista (uudet mak­sut) ja epä­suorista kuluista (lisää lakimiespalveluita).

    Esimerkkinä Tui­ja Brax ajoi läpi Ihmisoikeuskeskuk­sen perus­tamisen. Suomes­sa­han on ihmisoikeu­den niin retu­peräl­lä että sel­l­ainen kan­nat­taa ehdot­tomasti perus­taa keskel­lä taan­tu­maa. Eikä se, että ihmisoikeuskeskus­ta joudo­taan pyörit­tämään velka­ra­hal­la, ole mikään ongelma.

    Kysyn vain, KUN sit­ten säästöistä päätetään, leikataanko kouluil­ta ja päiväkodeil­ta vai sul­je­taanko pari vuot­ta auki ollut ihmisoikeuskeskus jota ilman oli pär­jät­ty koko itsenäisyytemme aika?

    Itsessään ihmisoikeuskeskus on tietenkin vain pieni puro val­tion menois­sa, mut­ta juuri noista uusista pienistä puroista tämä kestävyys­va­jeemme on syntynyt.

  29. tcrown:

    Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuoksi. 

    Tämä logi­ik­ka karkaa min­ul­ta. Jos jotakin, niin Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­gali ovat osoit­ta­neet, että muu euroop­pa tulee juok­su­jalkaa takaa­maan eu-maid­en velat yksi­ty­isille sijoit­ta­jille, eikä velka­jär­jeste­ly­i­hin ole minkään­laista poli­it­tista kykyä tai halua.

    Logi­ik­ka on kai, että vuodes­ta 2013 eteen­päin (pysyvän vakaus­ra­has­ton EMV aloitet­tua) Euroop­palais­ten val­tioiden laina­pa­perei­den ehdois­sa on main­in­ta kuin­ka mah­dol­liset velka­jär­jeste­lyt toteutetaan ja lisäk­si, että EMV:n saata­vat ovat etuoikeutettuja. 

    Tämä luon­nol­lis­es­ti tulee nos­ta­maan val­tion­lain­o­jen korko­ta­soa. Itsel­leni ei ole ihan val­jen­nut, kuin­ka rapakun­nos­sa ole­vat maat sit­ten pystyvät niitä korkei­ta korko­ja mak­samaan (kun jo nyt on hirveä val­i­tus, että mikä tahansa yli viiden pros­entin korko on aivan mahdoton).

  30. Heik­ki Korpela:

    Ener­giaverois­sa on sen­tään se hyvä puoli, että se vähen­tää ener­giantuotan­nos­ta koitu­via hait­to­ja (myös terveydellisiä) 

    Tai sit­ten ei. Jos käy kuten tuol­la ylem­pänä Lau­rin esimerkki­taloudessa eli ryhdytään korkean ener­giaveron nos­ta­man sähkön hin­nan vuok­si pien­polt­ta­maan puu­ta, seu­rauk­se­na on juuri hait­taa ihmis­ten ter­vey­delle etenkin, jos tuo tapah­tuu taa­ja­mas­sa. Haja-asu­tusalueel­la puun pien­polt­to voi ehkä vielä men­näkin, mut­ta taa­jamis­sa palataan smog-aikakau­teen, jos mata­lat yksi­ty­istalo­jen savupi­iput alka­vat enem­mälti tuprut­taa likaises­ti poltet­tua puusavua ilman suo­dat­timia. Ver­rat­tuna kaukana uraa­nia halko­vas­sa ydin­voimalas­sa tuotet­tuun sähköläm­mi­tyk­seen tai edes korkei­den piip­pu­jen ja suo­dat­timien kaukoläm­pöön tuo pien­polt­to on paljon pahempi asia ihmis­ten terveydelle.

  31. Logi­ik­ka on kai, että vuodes­ta 2013 eteen­päin (pysyvän vakaus­ra­has­ton EMV aloitet­tua) Euroop­palais­ten val­tioiden laina­pa­perei­den ehdois­sa on main­in­ta kuin­ka mah­dol­liset velka­jär­jeste­lyt toteutetaan ja lisäk­si, että EMV:n saata­vat ovat etuoikeutettuja. 

    Minä en oikein ymmär­rä miten se, että velka­kir­jas­sa lukee, että jos velalli­nen ei halua/pysty raho­ja mak­samaan, se ei niitä mak­sa, kas­vat­taisi velka­jär­jeste­lyn hal­lit­tavu­ut­ta. Se, että velka­kir­jan omi­naisuuk­si­in kuu­luu jonkin muun tahon (EMV) ker­mankuor­in­ta velka­jär­jeste­ly­ta­pauk­ses­sa, vähen­tää, ei kas­va­ta velka­jär­jeste­lyn hallittavuutta.

  32. Kiitos hyvästä blo­gauk­ses­ta, Osmo.

    Olisin mielel­läni lukenut ajatuk­si­asi myös tästä kestävyys­va­jeen suu­ru­ut­ta koskev­as­ta keskustelus­ta. Nyt tämä kokon­ais­va­je ei ollut oikein läs­nä blo­gauk­ses­sasi, vaik­ka se kai ratkaisee pitkälle sen, kuin­ka tiukkaa poli­ti­ikkaa pitää tehdä.

    Val­tio­varain­minis­er­iö (VM) arvioi kestävyys­va­jeen tuo­hon 10 mil­jardi­in kun taas ETLA:lla sum­ma on käsit­tääk­seni liki puo­let pienempi.

    Vihreät on laitet­tu ymmärtääk­seni keskustelus­sa Kokoomuk­sen kanssa siihen kasti­in, joka ottaa VM:n laskel­mat vakavasti (toisaal­ta Per­su­is­sakin on kai väläytel­ty aika hulppei­ta leikkauk­sia, tosin en ole var­ma hei­dän todel­lis­es­ta lin­jas­taan). Täl­löin olisi kiva kuul­la Vihreiltä keskustelua myös tästä vajeen suu­ru­ud­es­ta, että mik­si juuri VM on oikeassa.

    Mie­lenki­in­tois­es­ti Heik­ki Hiil­amo uudessa kir­jas­saan kuvaa VM:n jonkin­laise­na ide­ol­o­gisen tiukku­u­sopin epädemokraat­tise­na kannattajana.

    Kansan­talousti­eteen pro­fes­sori arvostelee rajusti VM:n laskelmia 17 sivua pitkässä artikkelissaan:
    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf

    Vasem­mis­toli­it­to­laiset toki myös pitävät vajet­ta liioiteltuna:
    http://blogit.iltalehti.fi/paavo-arhinmaki/2011/04/09/kestavyysvaje-on-vaalien-suurin-kupla/

    1. Tarkoituk­seni blog­gauk­ses­sa oli sanoa, että emme oikein tiedä tule­vaa kehi­tys­tä, ja sik­si toimen­pitei­den suu­ru­ut­ta ei voi­da lyödä kiin­ni. VM:n laskel­mat ovat ten­denssimäisen pes­simistisiä. Tilanne on myös sikäli nurinkuri­nen, että mitä suurem­mak­si tuo vaje osoit­tau­tuu, sitä varovaisem­pi pitää olla sen kiin­nikuromises­sa, jot­ta lamaa ei syven­net­täisi. Jos taas alkaa ennen­näkemätön nousukausi, joka sulat­taa koko vajeen, sil­loin pitäisi säästää tosi rajusti ja tähdätä voimakkaaseen ylijäämään.

  33. Pyy­lu­o­ma, kaupun­gin vuokra-asun­to­jär­jestelmäl­lä on todel­la suuri vaiku­tus pien­i­t­u­lois­t­en ihmis­ten talouteen, enkä jak­sa uskoa, että sen purkami­nen kom­pen­soitaisi­in. Tämä olisi min­ulle ehdot­tomasti riit­tävä syy vai­h­taa puoluetta.

    1. Minus­ta kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ei pidä myy­dä. Nuo yksi­tyiset sijoit­ta­jat halu­a­vat investoin­neilleen niin suo­las­ta tuot­toa, että sitä on mah­do­ton yhdis­tää kohtu­uhin­taiseen asumiseen. Päin vas­toin, kohtu­uhin­taista tuotan­toa tulisi rak­en­taa lisää.

  34. Timo Hosia:

    Pääo­mavero­tu­lo­jen vero­tuk­sen tuot­to käsit­tääk­seni romut­tuisi jos valmis­teil­la ole­va hallintarek­ister­i­la­ki mene läpi.

    http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero‑3/veronkiertotemppu-kuinka-se-tehdaan

    Älä usko ihan kaikkea mitä vasem­mis­tole­hdet kir­joit­ta­vat, kun kyse on pääo­mat­u­lo­jen verotuksesta.

    Hallintarek­ister­i­la­ki ei vaiku­ta mitään lakia nou­dat­tavien sijoit­ta­jien verotukseen. 

    Heil­lä, jot­ka eivät vero­lake­ja nou­da­ta, on aina ollut ihan riit­tävästi tapo­ja halutes­saan piilot­taa omis­tuk­set Suomen verot­ta­jal­ta, suo­ma­lainen hallintarek­isteri ei muutenkaan ole hei­dän kannal­taan ihan ensim­mäi­nen kohde.

  35. Kysymys kuu­luu, että miten tämä vakaus­ra­has­to kasa­taan? Sain tässä äsken päähäni aivan hölmön ehdo­tuk­sen, että kasa­taan se kokoon paina­mal­la rahaa.

    Mikäli velat kui­tataan paina­mal­la rahaa niin hin­nat nou­se­vat val­tavasti, mikäli kuitenkin paine­taan rahaa pelkästään vakaus­ra­has­toon loju­maan, niin se tuo vakaut­ta, mut­ta ei luo val­tavaa ylikysyn­tää nos­ta­maan hintoja.

    Sit­ten tarvi­taan enää tiukat sään­nöt että mil­lä perus­teel­la vakaus­ra­has­toon kos­ke­taan, ja tämä täysin hölmö ehdo­tus voikin olla parem­pi kuin mikään muu, tai sit­ten ei ole.

    1. Heik­ki, niin se juuri tehdään, mut­ta ei julkises­ti. Jos takauk­set laukeaisi­vat, se kui­tat­taisi­in paina­mal­la rahaa. Onhan taval­laan rahan painamista sekin, että tuos­sa sato­jen mil­jar­di­en euro­jen kas­sas­sa ei ole kuin takauslupauksia. 

  36. No mitä jos ne keski­t­u­loiset joi­ta niitäkin asuu tuhan­sit­tain kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa saisi edes, jos niin halu­a­vat, ostaa ne omak­seen? Kerä­ty­il­lä pääomil­la voi vaik­ka rak­en­taa vuokra-asun­to­ja mun puolesta.

    Ongel­mani julk­isten vuokra-asun­to­jen kanssa ei ole se että julki­nen sek­tori rak­en­taa asun­to­ja, vaan se että tuo tukimuo­tona huonos­ti kohdistuva.

  37. tcrown:

    Minä en oikein ymmär­rä miten se, että velka­kir­jas­sa lukee, että jos velalli­nen ei halua/pysty raho­ja mak­samaan, se ei niitä mak­sa, kas­vat­taisi velka­jär­jeste­lyn hallittavuutta.

    Kai siinä on point­ti­na se, että niis­sä lukis tarkem­min kuin nyt, että mihin ne rahat menee jos konkurssi tulee ja tämän pitäs teo­ri­as­sa sit vaikut­taa poli­itikkoi­hin silleen, että ne ei pelkäis mitään sys­teemin jämähtämistä niin paljoo vaan antas val­tioiden men­nä konkurssi­in sit ku se on aiheellista.

  38. Kyl­lä kai kirveen heilut­telu pitäisi etupääässä kohdis­taa kun­ta­puolelle, kos­ka 2/3 julk­i­sista menoista syn­tyy kun­nis­sa. Jos kun­tien itse­hallinnos­tas ei Suomes­sa hel­posti pääse eroon, niin sit­ten var­maankin pitäisi ottaa kun­nan min­imikook­si maakun­ta eli olisiko sel­l­ainen 20 kun­taa sopi­va tavoite? Samal­la voitaisi­in siir­tyä aidosti kak­si­por­taiseen hallintoon, jon­ka pitäisi kyl­lä ihan hyvin riit­tää 5 miljoon­aiselle kansalle.

    Kepulei­den idea siirtää ter­vey­den­hoito­vas­tu­ista yms. maakun­tata­solle tarkoit­taisi käytän­nössä vain kolmi­por­taisen hallinnon vankistamista ja lisää käh­mit­täviä palkkiovirko­ja “maan tapa” ‑kepuleille.

    Viime per­jan­tain Talouseläimessä toimit­ta­ja Han­na Sänt­ti luet­teli fak­tat, joista selviää miten kun­nat ovat eläneet kuin siat vatukossa:

    - Kun­tasek­torin kokon­ais­tuot­tavu­us on vuosi­na 2000–2008 heiken­tynyt 11,4% (Tilas­tokeskus)

    - Peruster­vey­den­huol­lon tuot­tavu­us aleni 13,5% vuosi­na 2000–2006 (VATT)

    - Peru­sopetuk­sen tuot­tavu­us vuosi­na 2000–2005 las­ki 7% (VATT)

    Ja tämä kaik­ki aikaan, jol­loin yksi­tyisen sek­torin tuot­tavu­us kas­vaa 2–3% vuosittain…

  39. Kysymys kuu­luu, että miten tämä vakaus­ra­has­to kasa­taan? Sain tässä äsken päähäni aivan hölmön ehdo­tuk­sen, että kasa­taan se kokoon paina­mal­la rahaa.

    Rahan painami­nen eli inflaa­tion luomi­nen on yksi keino saa­da tavalli­nen veron­mak­sa­ja lystin mak­sa­jak­si. Todet­takoon, että tavalli­nen veron­mak­sa­ja mak­saa lystin joka tapauk­ses­sa, kysymys on lähin­nä siitä mak­saako se suo­raan val­tion bud­jetis­sa, inflaa­tioon piilotet­tuna vai eläkesäästö­jen­sä tai tal­letusten­sa kutis­tu­misen kaut­ta. Markki­noiden toimivu­u­den vuok­si sen pitäisi olla viimeinen.

    Kai siinä on point­ti­na se, että niis­sä lukis tarkem­min kuin nyt, että mihin ne rahat menee jos konkurssi tulee ja tämän pitäs teo­ri­as­sa sit vaikut­taa poli­itikkoi­hin silleen, että ne ei pelkäis mitään sys­teemin jämähtämistä niin paljoo vaan antas val­tioiden men­nä konkurssi­in sit ku se on aiheellista. 

    Tiedän kyl­lä että poli­itikot ja sijoit­ta­jat ovat tyh­miä, mut­ta kai niidenkin type­r­yy­del­lä jokin raja on. Onko sil­lä jollekin edes etäis­es­ti ratio­naaliselle sijoit­ta­jalle oikeasti jotakin merk­i­tys­tä, lukeeko jos­sain paper­i­la­pus­sa että jos emme päätä mak­saa, niin tämä on tarkalleen pros­es­si mitä aiomme nou­dat­taa? Kun ei mak­sa, niin ei mak­sa, mitäs väliä sille sijoit­ta­jalle on mihin ja miten ne rahat eivät mene? Ja joka tapauk­ses­sa suvereeni val­tio ei mene yri­tyk­sen tavoin konkurssi­in vaan lähin­nä päät­tää, että ei enää vähään aikaan viit­sikään nou­dat­taa omia sopimusvelvoit­teitaan, niin mik­si sijoit­ta­jan pitäisi odot­taa, että nuo etukä­teen pääte­tyt prose­du­u­rit oli­si­vat minkään arvoisia tositilanteessa? 

    Ja jos tuol­laisel­la ei ole mitään vaiku­tus­ta sijoit­ta­jien toim­intaan, mik­si sil­lä pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta poli­itikko­jen näke­myk­seen velka­jär­jeste­ly­jen pelottavuudesta?

  40. Selvi­tys­mies Tar­ja Cron­berg (virh.) esit­tää samaan aikaan:

    Taiteil­i­jat pitää rin­nas­taa eläk­er­atkaisu­is­sa maat­alousyrit­täji­in eikä yrit­täji­in. Taiteil­i­joiden apu­ra­ho­ja on nos­tet­ta­va kymmenel­lä pros­en­til­la vuosit­tain seu­raavien viiden vuo­den aikana. Työt­tömille taiteil­i­joille on saata­va työllisyysraha. 

    Että justi­in­sa. Määkin halu­aisin, että val­tio­val­ta perus­taisi lääni­no­hjel­moi­jan virko­ja, kos­ka kaik­ki tämä nykyi­nen joht­a­mi­nen, suun­nit­telu ja speksaami­nen on tosi tyl­sää. Mielum­min sitä vään­täisi päivät pitkät mah­dol­lisim­man eso­teerisia kood­in­pätk­iä, joiden ensisi­jainen tarkoi­tus olisi olla estet­tis­es­ti kau­ni­ita, mah­dol­lisim­man pelk­istet­tyjä ja ohja­ta lähdekood­in luk­i­ja kohti ohjel­moinin zeniä.

    Lisäk­si tule­vien lääni­no­hjel­moi­jien apu­ra­ho­ja olisi täysin vält­tämätön­tä korot­taa 20% vuosit­tain seu­raa­van 50 vuo­den ajan ja rin­nas­taa lääni­no­hjel­moi­jat eläkeis­sään tasaval­lan persidentiin!

  41. kse, mainio idea! Rahoi­tan mieli­hyvin verovaroil­lani lääni­no­hjel­moi­jaa joka tuot­taa esteet­ti­sistä lähtöko­hdista koodia.

  42. Mikäli jokin maa ajau­tuu velka­sa­neer­auk­seen tuhoaa se ostovoiman, ja aiheut­taa toden­näköisem­min laman kuin Lehman Broth­erssin kaa­tu­mi­nen (val­tio on isom­pi kuin pank­ki). Val­tioiden joukkovelka­kir­joista ote­taan tyyli­in 3‑kertainen korko pankki­tal­letuk­si­in ver­rat­tuna, eli ainakaan markki­nat eivät usko var­maan sijoitukseen.

    Jos nyt pohdi­taan vielä mah­dol­lisu­ut­ta painaa tun­tu­va vakaus­ra­has­to kasaan, eli esimerkik­si Itä­val­taan sijoite­taan 25 biljoo­nan vakaus­ra­has­to, jos­ta 1 biljoona paine­taan fyy­sis­es­ti suo­raan. Tämä vakaut­taa markki­nat heti, toisin kuin yhä-enenevän-euro­maamäärän par­la­men­taarisil­la pros­es­seil­la kokoonkasaa­mat taku­ut. (1 vas­tus­ta­ja kaataa koko pros­essin) Lisäk­si on poli­it­tis­es­ti paljon helpom­paa saa­da enem­mistö hyväksymään rahan painamisen, kuin takuiden antamisen.

    Väitän että nykyisel­lä mekanis­mil­la ja täl­lä vakaus­ra­has­ton paina­mal­la kokoonkasaamisel­la on huikea ero. Vielä kun demar­it jatku­vasti pelot­tel­e­vat val­tiosa­neer­auk­sel­la, jos­ta on tiedos­sa var­ma domi­noe­fek­ti, niin jotain täl­läistä pitäisi ainakin pohtia.

  43. kse, mainio idea! Rahoi­tan mieli­hyvin verovaroil­lani lääni­no­hjel­moi­jaa joka tuot­taa esteet­ti­sistä lähtöko­hdista koodia. 

    Halu­aisitko tutus­tua funk­tion­aalisen kaut­eni python-kood­i­in, jos­sa pyrin vapau­tu­maan imper­ati­ivisen par­a­dig­man pakkopaidas­ta ja osoit­ta­maan miten vähem­män on huo­mat­tavasti paljon enemmän?

  44. Heik­ki:

    Val­tioiden joukkovelka­kir­joista ote­taan tyyli­in 3‑kertainen korko pankki­tal­letuk­si­in ver­rat­tuna, eli ainakaan markki­nat eivät usko var­maan sijoitukseen.

    Ei toki, uno­h­dat laina-ajan. Et voi ver­ra­ta 10-vuo­den val­tion­lainan ja 1‑vuoden pankki­tal­letuk­sen korkoa keskenään.
    Jos ver­rataan suurin piirtein saman­laisia tal­letu­saiko­ja, pankki­tal­letusten korko on selvästi korkeampi, kuin valtionlainan.

    Esimerkik­si Suomen val­tion 2013 heinäku­us­sa erään­tyvän sar­jaoblig­aa­tion (juok­suai­ka n. 2v3kk, minim­i­tal­letus 100000 euroa) korko on 2,11%.

    Suo­ma­lais­ten pankkien korko­tar­jouk­set 2 vuo­den tal­letuk­selle (10000 euroa) ovat useim­mat yli 2,5%. (jos kysy­isi tar­jous­ta täysin ver­ran­nol­liselle 100000 euroa ja 2v3kk, luon­nol­lis­es­ti vielä korkeampi).

    Lähde:http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/

  45. Tämähän käy mie­lenki­in­toisek­si. Kun nopeasti googlailin Por­tu­galin ja Espan­jan vuo­den joukkovelka­kir­jo­ja, näkyi vitosel­la alka­via pros­ent­te­ja. Tämän voi joku innos­tuneem­pi tark­istaa, sil­lä itse en pere­hdy asi­aan syys­tä että pidän rahaa mielu­um­min nol­lako­rol­la pat­jan alla, kuin sijoi­tan julkiseen val­tioon mil­lään korolla.

    Tärkein kysymys on tietenkin, että minkä takia nykyi­nen sys­tee­mi olisi parem­pi kuin vakaus­ra­has­to joka on luo­tu paina­mal­la rahaa, ja/tai antaa lupaus painaa rahaa? Mainit­sen nyt vielä yhdek­si hyväk­si syyk­si painamisen puoles­ta, että jokainen mak­saisi tässä tasaisem­min, eikä esimerkik­si niin että Suo­mi mak­saa väestöön­sä näh­den tuplas­ti enem­män kuin joku muu.

    Suo­ma­lainen äänestäjä kan­nat­taa taa­tusti mielu­um­min sitä, että rahat paine­taan jos­sain ulko­maal­la, kuin taataan suo­ma­lais­ten veroista.

  46. Heik­ki, kir­joi­tat: “demar­it pelot­tel­e­vat val­tiosa­neer­auk­sel­la, jos­ta seu­raa var­ma domi­noe­fek­ti..” Val­istapa vähän: mik­si pidät täl­laista seu­raus­ta var­mana? Aika moni ekonomisti,jolla taku­ul­la ei ole mei­dän demarien kanssa mitään tekemistä, ainakaan muun­maalaisil­l­la — ei ole ain­oas­taan puhunut val­tiosa­neer­auk­sista, vaan sanonut, että esim. Kreikan osalta se olisi pitänyt tehdä heti tai pitäisi tehdä nyt. Tätä on luet­tu meil­lä mm. Kork­man­nil­ta. Entäs sit­ten se Jan Hur­rin selostus Deutsche Bankin etc. näke­myk­sistä, että suun­nit­teil­la ole­vista vakaus­paketeista on hait­taa eikä hyö­tyä? Bloomber­gin sivuil­ta lötyy saman­lainen tyr­mäys ja EU-observerin sivuil­la hol­lan­ti­lainen kansan­talous­pro­fes­sori (emer.) puhuu kaikkien aiko­jen bailout-hui­jauk­ses­ta ja yllyt­tää veron­mak­sajia kapinaan.
    Tulin sivuille nyt pyytääk­seni Osmon kom­ment­te­ja näi­hin kannanottoihin. 

    Ja Osmo: Miten äänestäjä tekee hyvin infor­moitu­ja ratio­naal­isia val­in­to­ja vaaleis­sa, jos ehdokkaiden ja puoluei­den pitää toimia “ei-julk­isten” perustei­den varas­sa? Mitä ihmeen sokeaa luot­ta­mus­ta meiltä odotetaan?

Vastaa käyttäjälle Mikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.