Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?

Olin eilen Suomen vaku­u­tusy­hdis­tyk­sen satavuo­tisjuhlil­la poli­it­tises­sa paneelis­sa. Siel­lä kokoomuk­sen Sari Sarko­maa sanoi, että kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­ta ja sen mukana ter­vey­den­huol­lon organ­isoin­nista tulisi päät­tää hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa eikä lykätä asi­aa par­la­men­taariseen komiteaan. Olisi hyvä.

Tässä vain on pieni demokra­ti­ava­je. Minä olen yrit­tänyt seu­ra­ta tätä keskustelua tiivi­isti, mut­ta min­ul­la ei ole mitään kun­non tietoa siitä, mitä esimerkik­si kokoomus asi­as­sa ajaa muu­ta kuin, että kun­tien lukumäärää pitäisi vähen­tää, kos­ka ter­veyskeskuk­set ovat tärkeämpiä kuin kun­nan­talot.  Tässä sitä taas ollaan. Tärkeät asi­at ratkaistaan hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, jonne puolueet tuo­vat esi­tyk­siä, jot­ka on pidet­ty pimen­nos­sa vaa­likam­pan­jan aikana.

Siis­pä avoin kysymys kokoomuk­selle: miten aiotte jär­jestää kas­vavien kaupunkiseu­tu­jen (Helsin­ki, Turku, Tam­pere, Vaasa, Oulu, Jyväskylä jne) hallinnon?

24 vastausta artikkeliin “Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?”

  1. No googles­ta kat­so­ma­l­la löy­tyy 12.3. 2011 hyväksyt­ty ohjel­ma, suh­teel­lisen selvää tekstiä:

    hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ohjataan työssäkäyn­ti- ja asioin­tialueisi­in perustuvien
    elin­voimais­ten kun­tien muodostamiseen.
    sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut yht­enäis­tetään Risikon mallin pohjalta.
    kun­tien yhteistyössä suosi­taan isän­täkun­ta­mallia kun­tay­htymien sijaan.
    kun­tien ja val­tion tehtävät arvioidaan ja työn­jako selkiytetään kuntalakiuudistuksen
    yhteydessä.
    val­tiono­su­usjär­jestelmäl­lä kan­nuste­taan kun­tia tehokkaampaan
    toimintaan.

    http://kokoomus-fi-bin.directo.fi/@Bin/2dd5cd773911f326950d1b81c84c6ae3/1302253199/application/pdf/3968322/kuntakannanotto-nettiin.pdf

    Eli työssäkäyn­tialu­iden kokoisia kun­tia. Mut­ta se miten tähän päästään onkin sit­ten vähän mys­teeri. Sana vero esi­in­tyy tasan ker­ran koko paperis­sa, kohdas­sa jos­sa ker­ro­taan että seu­tuhallinto on huono jut­tu mm. sik­si että se nos­taa vero­ja. Eli mitä tuo val­tion rahoi­tu­so­h­jaus itseasi­as­sa tarkoittaa?

    Ain­oa konkreet­ti­nen esimerk­ki jon­ka löy­dän on että “Val­tiono­su­usjär­jestelmä pitää muut­taa siten, että kun­tali­itok­set ovat liitoskun­tien kannal­ta talout­ta vahvis­tavia tai kus­tan­nus­neu­traale­ja, eivät talout­ta heikentäviä.”
    Ja tämä kyl­lä herät­tää enem­män kysymyk­siä kuin tuot­taa vas­tauk­sia. Ei kai nyt kun­nille voi mak­saa suurem­pia tai yhtä­su­uria val­tiono­suuk­sia kuin mikään kun­ta aíem­min sai jos ne ovat yhdistyneet?

    Tämä on muuten yksi­tyisko­htana myös ihan mie­lenki­in­toinen: “Kun­tali­itosten edis­tämisek­si riit­tävän suurille kun­nille annetaan mah­dol­lisu­us ottaa vas­tu­ulleen alue­hallintovi­ra­nomaisille kuu­lu­via tehtäviä.”

    1. Työssäkäyn­tialueen kokoisia kun­tia. Onko Espoon kokoomus allekir­joit­tanut tuon kohdan vai ain­oas­taan sen kohdan, ettei kokoomus aja pakkoliitoksia?

  2. Kyl­lä se par­la­men­taari­nen komitea olisi hyvästä, kun tuo “demokra­ti­ava­je” eli selvem­min san­ot­tuna epädemokraat­ti­nen meno aika huonos­ti sovel­tuu kansan­val­taisek­si itseään tit­uleer­aavaan valtioon. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. Kysymys oli kokoomuk­selle, mut­ta yritän vas­ta­ta jotain, ja kat­soa asi­aa vähän kokoomus­mais­es­takin näkökulmasta.

    Ensim­mäi­nen seli­tys kun­tien lukumäärän ja kun­tien alasajolle on taloudelli­nen. Teo­ri­as­sa isot yksiköt ovat tehokkaampia kuin pienet. Tosin se on jo mon­een ker­taan todet­tu, että byrokra­ti­aku­lut ovat aika pieni osu­us kun­nan menoista, ja isot yksiköt myös lisäävät byrokra­ti­aa ja matkaku­lu­ja. Mon­et pienet kun­nat toimi­vat ihan tehokkaasti, ja aika mon­et isot kun­nat tuh­laa­vat enem­män rahaa perus­palvelui­hin per asukas (onko jol­lain linkke­jä tilas­toi­hin?). Mut­ta teo­ri­as­sa siis, jos iso tehdas kyke­nee pudot­ta­maan kulut per tuotet­tu tuote alas, voi myös unel­moi­da siitä, että kun­nat toimi­si­vat saman­laisi­na tehotuotantolaitoksina.

    Toinen seli­tys on poli­it­ti­nen. Keskus­ta juh­lii pienis­sä kun­nis­sa, joten mikä tahansa muu­tos voisi kään­tää tilanteen edullisem­mak­si kokoomuk­selle (ja ehkä myös muille kaupunkip­u­lueille kuten demareille ja vihreille). Toisaal­ta keskus­ta on ollut varsin akti­ivi­nen kun­tali­itosten aja­ja, ja on myös epäilty, että kun­tali­itok­set voivat tuo­da keskus­taen­em­mistön myös noiden yhdis­tet­ty­jen kun­tien keskustaajamiin.

    Nämä seli­tyk­set koski­vat pieniä kun­tia. Kysymys kos­ki hallinnon uud­is­tus­ta kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Epäilen että kokoomuk­sel­la ei ole mitään eri­ty­istä kun­tau­ud­is­tuk­seen liit­tyvää suun­nitel­maa suurille keskuk­sille. Näin sik­si, että nuo molem­mat edel­lä maini­tut asiat/selitykset ovat jo kun­nos­sa. Kaupun­git ovat jo “iso­ja tehtai­ta” ja kokoomus on niis­sä usein suurin puolue. Ehkä kokoomuk­selle sopisi myös suurten keskusten vahvis­t­a­mi­nen edelleen.

    Yleisenä kom­ment­ti­na kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta vielä sen ver­ran, että minus­ta se näyt­tää aika paljon poli­it­tiselta muo­tivir­tauk­selta. Kyl­lä ter­veyskeskuk­set ovat toim­i­neet Suomes­sa ihan hyvin. Suu­ru­u­den edut tun­tu­vat ole­van enem­män mieliku­vis­sa kuin todel­lisu­udessa. Se että jotkut pienet kun­nat ovat (val­tion toimien tai oman hölmöi­lyn vuok­si) talous­vaikeuk­sis­sa ei käy todis­tuk­sek­si siitä, että pieni kun­ta ei voisi toimia hyvin. Mon­et pienet kun­nat toimi­vat hyvin. Asi­at jois­sa kun­tien välistä ja alueel­lista yhteistyötä tarvi­taan (ter­veyskeskuk­set, koulu­tus, han­k­in­nat,…), voidaan hoitaa myös yhteistyössä tai val­tio voi tuot­taa sel­l­aiset palve­lut, ja näin on toimit­tukin, usein ihan menestyksekkäästi.

    Ja paikallis­demokra­tial­lakin on oma arvon­sa. Sitä voidaan pitää ihan tarkoituksellisena.

  4. Pieni anek­doot­ti jon­ka kuulin taan­noin kun­tien määrästä ja sen vaiku­tuk­ista IT-puolel­la. Jokaisel­la kun­nal­la on, vähän koos­ta riip­puen, 200 — 300 tieto­jär­jestelmää. Siis ihan omaa vaikkakin usein ulkois­tet­tua. Tuos­sa ei ole sinän­sä suh­teessa vaikka­pa vas­taa­van kokoisi­in yksi­ty­isi­in organ­isaa­tioi­hin vielä mitään poikkeuksellista.

    Mut­ta kun kun­tia on se 250 tjsp. tästä saa yksinker­taisel­la ker­to­laskul­la noin 60 000 — 70 000 tieto­jär­jestelmää. Näi­den ylläpi­to mak­saa jotain puolisen mil­jar­dia euroa vuodessa, kehi­tyk­seen onkin sit­ten vähän nihkeäm­min rahaa.

  5. Keskus­ta ja PS tar­joaisi­vat tyyp­il­liselle espoolaiselle taku­u­var­masti sitä ump­isurkeaa kaupunkipoli­ti­ikkaa, jota hän luulee halu­a­vansa, mut­ta hoitakoot vaal­i­main­on­tansa ihan itse.

    Eiköhän tode­ta, että Kokoomus on nyt ottanut reip­paasti kan­taa asi­aan, ja tulee var­masti huomioimaan pien­talolan­di­an intres­sit vähin­täänkin kohtu­ullisel­la tavalla.

  6. En ole kokoomus­lainen mut­ta espoolainen kyl­lä, ja mul­la on sel­l­ainen käsi­tys että Helsin­gin ja Espoon koko­mus­lais­ten näke­myk­set asi­as­ta ovat täysin eri planeetalta.

  7. Kun­ta on koti­paik­ka, kun­ta on iden­ti­teet­ti, kun­nal­la on ihmisen kasvot. Annetaan kukkien kukkia ja vaakunoiden kiiltää. Ja ote­taan mah­dol­lisim­man unet­tavil­la, paper­in­makuisil­la hallinto­lak­i­u­ud­is­tuk­sil­la val­ti­olle niitä vas­tui­ta, jot­ka eivät ker­ta kaikki­aan sovel­lu kunnille.

  8. tpyy­lu­o­ma, olisiko Office-paketit halvem­pia jos kun­nat oli­si­vat yhdessä?

  9. Kokoomuk­sen ohjel­man mukaan näköjään Espoo­ta voi ja tulee “kan­nus­taa” val­tiono­su­usjär­jestelmää käyt­täen niin, että Espoon lop­ul­ta kan­nat­taa hyväksyä Helsin­gin liit­tämi­nen siihen.

  10. Tuleepa tässä myös mieleen kuin­ka hyvin Sää­ty­talon sikar­in­hu­u­ru­inen päätök­sen­tekoym­päristö on sopu­soin­nus­sa perus­tus­lain takaa­man kun­nal­lisen itse­hallinnon kanssa. 

    Aika ajoin tun­tuu siltä, ettei lainkun­nioi­tus ole päät­täjiem­mekään johtotähti, kun virkamieskun­takin viit­taa kin­taal­la (jopa) perustuslaille. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    http://www.oikeus.fi/54215.htm

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110907–160-%E2%82%AC-takaisin-nyt-puhuu-tv-lupatarkastajan-karayttaja

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  11. Pitääpä tuo­hon vielä lisätä, että lain­vas­tais­es­ti niitä sikare­itakin on Sää­ty­talol­la tupruteltu. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  12. Veikkaisin että EK kävelee Tapi­olan kokoomuk­sen yli.

    En ylipään­sä oikein tiedä miten tähän pitäisi suh­tau­tua. Sinän­sä työssäkäyn­tialueen kokoiset kun­nat ja alue­hallinnon vas­tu­iden siirtämi­nen niille on oikein kan­natet­tavia ajatuk­sia, esimerkik­si Oden aja­ma liiken­nein­vestoin­nit kun­nille on tuon kanssa main­iosti linjassa.

    Sit­ten taas toisaal­ta ei kokoomus kyl­lä tästä ole paljoa ennen vaale­ja puhunut, tai sit­ten min­ul­ta vaan puut­tuu se kor­va. Ja se koh­ta mis­sä ker­ro­taan että isom­mil­la kun­nil­la on parem­mat edel­ly­tyk­set kil­pailut­taa ja ostaa ulkoa pistää hymy­ilemään, ikäänkuin ne hallinta­lain ja koko julkis-yksi­tyis rajap­in­nan ongel­mat olisi osaamis­es­ta tai koos­ta kiinni.

  13. Osmo:

    Työssäkäyn­tialueen kokoisia kun­tia. Onko Espoon kokoomus allekir­joit­tanut tuon kohdan 

    Eikös Espoon Vihreässäkin pääkaupunkiseudun kun­tali­itosten vas­tus­tus ole aika yleistä?

    Kaik­ki Espoolaiset var­masti pelkäävät, että Helsin­ki halu­aa Espoolaiset oman huonos­ti hoide­tun talouten­sa paikkaa­jak­si ja palkkiok­si sit­ten kaik­ki uuden Metropoli-Helsin­gin palve­lut keskitetään Helsin­gin niemelle (jonne Espoos­ta ja Van­taal­ta on erit­täin huonot yhtey­det enem­mistön kulku­vä­li­neel­lä, yksityisautolla…)

  14. tpyy­lu­o­ma, epäilen ker­to­laskusi oikeel­lisu­ut­ta. Kul­lakin kun­nal­la voi toki olla käytössä 200–300 eri tieto­jär­jestelmää (joista mon­et saat­ta­vat oikeasti olla yksi Excel-taulukko tai keltainen lap­pu koulu­toimen­jo­hta­ja-rehtorin korkki­taul­ul­la). Mut­ta merkit­täväm­mät näistä ovat usein eri kun­tien yhteisiä, ja kun­tay­htymien yhteisiä, ja val­tion jär­jestelmiä, ja palvelun­tuot­ta­jien jär­jestelmiä joi­ta käytetään väestöpo­h­jaisil­la sopimuk­sil­la, jne. Eli tulos ei todel­lakaan ole 60 — 70 000 tietojärjestelmää.

    Tämän voi päätel­lä siitäkin, että piskuiset län­sir­an­nikon kun­nat onnis­tu­vat jär­jestämään palve­lut pienem­mil­lä kokon­aisku­luil­la kuin vaikka­pa Helsin­ki. Raha ei pikkukun­nis­sa todel­lisu­udessa mene noi­hin tieto­jär­jestelmi­in, vaan kun­ta­lais­ten ja heitä palvele­vien julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den väli­nen rajap­in­ta on suorem­pi ja rak­en­teet pienempiä.

    Isois­sa kun­nis­sa on sit­ten iso­ja tieto­jär­jestelmähankkei­ta, joista jotkut ovat olleet aika murheel­lisia (esim. Espoon SALUS).

  15. Ongel­ma vain on, että nuo yksiköt ovat aivan liian suuria ollak­seen tehokkai­ta. Väitän, että pääkaupunkiseudul­la on muu­tamien vuosien päästä kym­meniä uusia kun­tia, kun tehot­tomat yksiköt on pakko purkaa pienemmiksi. 😉

  16. Min­un mielestäni asia tulee jakaa kolmeen eri kat­e­go­ri­aan ja näis­sä oma esi­tyk­seni alla.

    1.) Metropo­lialue + Uusimaa

    Pk-seudun kun­nat tulee yhdis­tää yhdek­si metropo­likaupungik­si. Lisäk­si kehyskun­nat tulisi organ­isoi­da järkevän laa­juisik­si muo­dos­tu­viksi 4–5 kun­naksi kehyskaupunkien ympärille.

    2.) Muut kaupunkiseudut

    Kaupunkiseuduil­la tulisi olla vah­vat peruskun­nat, jot­ka rak­en­tu­vat yht­enäi­sistä työssäkäyn­ti- ja asioin­tialueista. Johtaisi siis useil­la kaupunkiseuduil­la kehyskun­tien liit­tämiseen keskuskaupunkiin.

    3.) Haja-asu­tusalue ja syrjäseudut

    Kun­taraken­net­ta uud­is­te­taan toimin­nal­lis­es­ta näkökul­mas­ta siten, ettei asioin­ti­etäisyys kas­va kuitenkaan liian pitkäksi. 

    Syr­jäseu­tu­jen kun­tarakenne on kuitenkin huo­mat­tavasti pienem­män mit­talu­okan kysymys kuin kaupunkiseudut, sil­lä täl­läkin het­kel­lä 100 pien­in­tä kun­taa vas­taa vain noin 3% kun­tak­en­tän menoista. Kun­tarakenne on rel­e­vant­ti kysymys etenkin (kas­vav­il­la) kaupunkiseuduilla.

  17. Lasse, muuten hyvä, mut­ta uno­h­dat paikallisemokra­t­ian eli kaupunginosavaltuustot.
    Eli kaupungi­nosaval­tu­us­tot + metropolihallinto.

  18. Lasse hyvä. Ehdo­tuk­sesi kun­tayk­siköt ovat aivan liian suuria ollak­seen tehokkai­ta. Tehokkaan kun­nan väk­iluku on 10 000 — 40 000. Muu­tamia vuosia sit­ten suo­ma­li­nen kun­ta oli tehokkaim­mil­laan, kun asukkai­ta oli 16 000.

    Tuos­ta ykkösko­hdas­ta olen taval­laan samaa mieltä. Yleen­sä pääkaupunkiseu­tu on iroitet­tu muus­ta aluea­hallinnos­ta omak­si alueek­seen. Niin kan­nat­taa tääl­läkin tehdä. Olkoon alueen nimi sit­ten Helsin­gin metropoli ja johta­jana vaik­ka ylipormestari. 😉

  19. Hei Kalle

    Tämän blo­gin kom­menteis­sa on usein väitet­ty, että tehokkaan kun­nan väk­iluku on 10 000–40 000. En ole huo­man­nut yhtäkään viit­taus­ta tutkimuk­seen tai selvi­tyk­seen, joka osoit­taisi tämän väit­teen todeksi.

    En väitä, että olet väärässä. Kun­nille on asetet­tu melko paljon lak­isääteisiä velvol­lisuuk­sia, joten suurem­man kun­nan uskoisi selviy­tyvät parem­min kalli­ista sosi­aali- ja ter­veyspuolen menoista.

    Tähän liit­tyen halu­aisin linkit­tää lois­ta­van artikke­lin, mis­sä käsitel­lään ter­vey­den­huol­lon meno­ja. Title: “Can we low­er med­ical costs by giv­ing the need­i­est patients bet­ter care?”

    http://www.newyorker.com/reporting/2011/01/24/110124fa_fact_gawande

  20. Kun vaan muis­taisi, mis­tä tuo tieto on plokat­tu. Hämärä muis­tiku­va kes­ki-euroop­palais­es­ta tutkimuk­ses­ta tai lehti­ju­tus­ta, joka viit­tasi use­am­paan tutkimuk­seen. Ken­ties oli­vat hol­lan­tialaisia tai belgialaisia.

    Tuon 16 000 olen kuul­lut omin korvin sil­loiselta toiselta val­tio­varain­min­is­ter­iltä. Hänen mukaansa olisi poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta yhtä aikaa sekä yhdis­tel­lä pieniä kun­tia että jakaa suuria. Nyt se yhdis­te­ly on menos­sa överik­si, ennen kuin ale­taan jakamaan. 🙂

    Toinen häviksis­sä ole­va jut­tu on tan­skalais­ten rak­en­tamisen tur­val­lisu­ut­ta koske­va van­hempi tutkimus. Tekivät ensim­mäisen huumeaal­lon jäl­keen yksinker­taiset ohjeet yksinker­taiselle kaupunkisu­un­nit­teli­jalle, miten tur­val­lisu­ut­ta paran­netaan ilman ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia. Jos löytäisin edes sen jonkun ruot­salaisen yliopis­ton sivuil­la olleen ruotsin­nok­sen, niin olisin tyytyväinen.

    Muis­tan osan noista ulkoa. Ne ovat itses­tään selvyyk­siä, kun ne näkee:
    — tul­taes­sa ulos rap­pukäytävästä, on sisältä nähtävä molem­pi­in suun­ti­in kadulla,
    — men­täessä sisään rap­pukäytävään, on nähtävä koko ala-aula,
    — ulko-ovi on näyt­tävä kadulle
    — jokaiseen asun­toon tulee kuu­lua auto­tal­li, joka voidaan eri luval­la kor­va­ta autohallilla,
    katu­ti­laan tulee nähdä jonkun asun­non ikkunoista
    — asun­toi­hin ei saa nähdä kuitenkaan kadul­ta jne.

    1. Kalle, keskieu­roop­palaisel­la tutkimuk­sel­la ei ole paljon mitään tekemistä suo­ma­lais­ten kun­tien kanssa, kos­ka Suomes­sa kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksikkö ja vähän jotain muu­ta, Kes­ki-Euroopas­sa vain vähän jotain muu­ta. Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­lon pienin rahoit­ta­jata­ho on yli 200 000 asukas­ta, mikä ylit­tää suo­ma­laisenkun­takoon reilusti.

  21. pekka:

    Kaik­ki Espoolaiset var­masti pelkäävät, että Helsin­ki halu­aa Espoolaiset oman huonos­ti hoide­tun talouten­sa paikkaa­jak­si ja palkkiok­si sit­ten kaik­ki uuden Metropoli-Helsin­gin palve­lut keskitetään Helsin­gin niemelle (jonne Espoos­ta ja Van­taal­ta on erit­täin huonot yhtey­det enem­mistön kulku­vä­li­neel­lä, yksityisautolla…)

    Vaikut­taa pro­vol­ta, mut­ta vas­taan silti: Ei, kaik­ki espoolaiset eivät pelkää liitos­ta, päin­vas­toin. Asun Espoos­sa ja olen ollut jo vuosia aivan kurkkuani myöten kyl­lästynyt asuinkun­tani kun­nal­lispäät­täjien nurkka­p­a­tri­oot­tisu­u­teen (johon jotkut vihreätkin ikävä kyl­lä ovat syyl­listyneet — lam­mas­maisu­ut­taanko?). Espoon talouden­pidos­sa ei ole minus­ta kehu­mista, Espoon päät­täjät ovat suures­sa viisaudessaan myyneet ali­hin­taan ener­gialaitok­sen­sa, ja nyt olemme For­tu­min ylisu­urten mak­su­jen mak­saji­na. Ei se ole Espoon kun­nal­lispoli­ti­ikan ansio­ta, että näi­den rajo­jen sisälle osuu varakkaampia veron­mak­sajia, ja on aika hal­pa­maista yrit­tää väit­tää niin.

    Lopuk­si tiedok­sesi, että joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­us Helsin­gin kan­takaupun­gin suun­taan oli v. 2003 62,4% (aamu­ru­uhkas­sa 70.5%).

  22. Asiani ei koske merkin­nön teemaa, mut­ta kun­ta­hallintoa kuitenkin. 

    MTV3:n uutis­sivul­la on omi­tu­inen uuti­sot­sake: Venäjä vaatii Turkua todis­ta­maan ole­mas­saolon­sa. Siteer­aan:

    Turku on yrit­tänyt jo pitkään rek­isteröidä Turku-keskus­ta Pietarin Suo­mi-taloon. Rek­isteröin­tipros­es­si on kestänyt jo läh­es vuo­den ajan byrokra­t­ian vuoksi.

    Venäjän fed­er­aa­tion keskus­rek­isteri on edel­lyt­tänyt doku­ment­te­ja kaupun­gin ole­mas­saolosta. Turun yhteysjo­hta­ja Mikko Lohikos­ki ker­too lehdelle, että ongel­mana on todis­taa juridis­es­ti, että Turku on olemassa.

    Turun kaupungista ei ole perus­tamiskir­jaa. Lehden mukaan Venäjälle on nyt lähetet­ty verot­ta­jan anta­ma koti­paikka­todis­tus. Kaupungin­lakimies Antero Kastemaa ker­too lehdelle usko­vansa, että se riittää.

    Lehti kir­joit­taa, että samaan ongel­maan tör­mätään myös EU-han­kkei­den yhtey­dessä, kun Suomen kun­nil­ta vaa­di­taan erään­laisia kaup­parek­iste­ri­ot­tei­ta, joi­ta ei ole olemassa.

    Otsikoin­nista huoli­mat­ta kyse ei siis ole Venäjän has­su­ud­es­ta vaan suo­ma­lais­es­ta hallinnointiongelmasta.

    Voisiko asian korjata?

Vastaa käyttäjälle Mikko, Tapiola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.