Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?

8.4.2011 · Aihe: Vaalilupausten kommentointia 

Olin eilen Suomen vakuutusyhdistyksen satavuotisjuhlilla poliittisessa paneelissa. Siellä kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoi, että kuntarakenneuudistuksesta ja sen mukana terveydenhuollon organisoinnista tulisi päättää hallitusneuvotteluissa eikä lykätä asiaa parlamentaariseen komiteaan. Olisi hyvä.

Tässä vain on pieni demokratiavaje. Minä olen yrittänyt seurata tätä keskustelua tiiviisti, mutta minulla ei ole mitään kunnon tietoa siitä, mitä esimerkiksi kokoomus asiassa ajaa muuta kuin, että kuntien lukumäärää pitäisi vähentää, koska terveyskeskukset ovat tärkeämpiä kuin kunnantalot.  Tässä sitä taas ollaan. Tärkeät asiat ratkaistaan hallitusneuvotteluissa, jonne puolueet tuovat esityksiä, jotka on pidetty pimennossa vaalikampanjan aikana.

Siispä avoin kysymys kokoomukselle: miten aiotte järjestää kasvavien kaupunkiseutujen (Helsinki, Turku, Tampere, Vaasa, Oulu, Jyväskylä jne) hallinnon?

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?”

  1. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2011 kello 12:13

    No googlesta katsomalla löytyy 12.3. 2011 hyväksytty ohjelma, suhteellisen selvää tekstiä:

    hallitusohjelmassa ohjataan työssäkäynti- ja asiointialueisiin perustuvien
    elinvoimaisten kuntien muodostamiseen.
    sosiaali- ja terveyspalvelut yhtenäistetään Risikon mallin pohjalta.
    kuntien yhteistyössä suositaan isäntäkuntamallia kuntayhtymien sijaan.
    kuntien ja valtion tehtävät arvioidaan ja työnjako selkiytetään kuntalakiuudistuksen
    yhteydessä.
    valtionosuusjärjestelmällä kannustetaan kuntia tehokkaampaan
    toimintaan.

    http://kokoomus-fi-bin.directo.fi/@Bin/2dd5cd773911f326950d1b81c84c6ae3/1302253199/application/pdf/3968322/kuntakannanotto-nettiin.pdf

    Eli työssäkäyntialuiden kokoisia kuntia. Mutta se miten tähän päästään onkin sitten vähän mysteeri. Sana vero esiintyy tasan kerran koko paperissa, kohdassa jossa kerrotaan että seutuhallinto on huono juttu mm. siksi että se nostaa veroja. Eli mitä tuo valtion rahoitusohjaus itseasiassa tarkoittaa?

    Ainoa konkreettinen esimerkki jonka löydän on että “Valtionosuusjärjestelmä pitää muuttaa siten, että kuntaliitokset ovat liitoskuntien kannalta taloutta vahvistavia tai kustannusneutraaleja, eivät taloutta heikentäviä.”
    Ja tämä kyllä herättää enemmän kysymyksiä kuin tuottaa vastauksia. Ei kai nyt kunnille voi maksaa suurempia tai yhtäsuuria valtionosuuksia kuin mikään kunta aíemmin sai jos ne ovat yhdistyneet?

    Tämä on muuten yksityiskohtana myös ihan mielenkiintoinen: “Kuntaliitosten edistämiseksi riittävän suurille kunnille annetaan mahdollisuus ottaa vastuulleen aluehallintoviranomaisille kuuluvia tehtäviä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2011 kello 12:39

    Työssäkäyntialueen kokoisia kuntia. Onko Espoon kokoomus allekirjoittanut tuon kohdan vai ainoastaan sen kohdan, ettei kokoomus aja pakkoliitoksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.4.2011 kello 12:25

    Kyllä se parlamentaarinen komitea olisi hyvästä, kun tuo “demokratiavaje” eli selvemmin sanottuna epädemokraattinen meno aika huonosti soveltuu kansanvaltaiseksi itseään tituleeraavaan valtioon.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu kirjoitti 8.4.2011 kello 12:33

    Kysymys oli kokoomukselle, mutta yritän vastata jotain, ja katsoa asiaa vähän kokoomusmaisestakin näkökulmasta.

    Ensimmäinen selitys kuntien lukumäärän ja kuntien alasajolle on taloudellinen. Teoriassa isot yksiköt ovat tehokkaampia kuin pienet. Tosin se on jo moneen kertaan todettu, että byrokratiakulut ovat aika pieni osuus kunnan menoista, ja isot yksiköt myös lisäävät byrokratiaa ja matkakuluja. Monet pienet kunnat toimivat ihan tehokkaasti, ja aika monet isot kunnat tuhlaavat enemmän rahaa peruspalveluihin per asukas (onko jollain linkkejä tilastoihin?). Mutta teoriassa siis, jos iso tehdas kykenee pudottamaan kulut per tuotettu tuote alas, voi myös unelmoida siitä, että kunnat toimisivat samanlaisina tehotuotantolaitoksina.

    Toinen selitys on poliittinen. Keskusta juhlii pienissä kunnissa, joten mikä tahansa muutos voisi kääntää tilanteen edullisemmaksi kokoomukselle (ja ehkä myös muille kaupunkipulueille kuten demareille ja vihreille). Toisaalta keskusta on ollut varsin aktiivinen kuntaliitosten ajaja, ja on myös epäilty, että kuntaliitokset voivat tuoda keskustaenemmistön myös noiden yhdistettyjen kuntien keskustaajamiin.

    Nämä selitykset koskivat pieniä kuntia. Kysymys koski hallinnon uudistusta kasvavilla kaupunkiseuduilla. Epäilen että kokoomuksella ei ole mitään erityistä kuntauudistukseen liittyvää suunnitelmaa suurille keskuksille. Näin siksi, että nuo molemmat edellä mainitut asiat/selitykset ovat jo kunnossa. Kaupungit ovat jo “isoja tehtaita” ja kokoomus on niissä usein suurin puolue. Ehkä kokoomukselle sopisi myös suurten keskusten vahvistaminen edelleen.

    Yleisenä kommenttina kuntauudistuksesta vielä sen verran, että minusta se näyttää aika paljon poliittiselta muotivirtaukselta. Kyllä terveyskeskukset ovat toimineet Suomessa ihan hyvin. Suuruuden edut tuntuvat olevan enemmän mielikuvissa kuin todellisuudessa. Se että jotkut pienet kunnat ovat (valtion toimien tai oman hölmöilyn vuoksi) talousvaikeuksissa ei käy todistukseksi siitä, että pieni kunta ei voisi toimia hyvin. Monet pienet kunnat toimivat hyvin. Asiat joissa kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä tarvitaan (terveyskeskukset, koulutus, hankinnat,…), voidaan hoitaa myös yhteistyössä tai valtio voi tuottaa sellaiset palvelut, ja näin on toimittukin, usein ihan menestyksekkäästi.

    Ja paikallisdemokratiallakin on oma arvonsa. Sitä voidaan pitää ihan tarkoituksellisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2011 kello 12:38

    Pieni anekdootti jonka kuulin taannoin kuntien määrästä ja sen vaikutukista IT-puolella. Jokaisella kunnalla on, vähän koosta riippuen, 200 – 300 tietojärjestelmää. Siis ihan omaa vaikkakin usein ulkoistettua. Tuossa ei ole sinänsä suhteessa vaikkapa vastaavan kokoisiin yksityisiin organisaatioihin vielä mitään poikkeuksellista.

    Mutta kun kuntia on se 250 tjsp. tästä saa yksinkertaisella kertolaskulla noin 60 000 – 70 000 tietojärjestelmää. Näiden ylläpito maksaa jotain puolisen miljardia euroa vuodessa, kehitykseen onkin sitten vähän nihkeämmin rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Turkka Louekari kirjoitti 8.4.2011 kello 12:46

    Keskusta ja PS tarjoaisivat tyypilliselle espoolaiselle takuuvarmasti sitä umpisurkeaa kaupunkipolitiikkaa, jota hän luulee haluavansa, mutta hoitakoot vaalimainontansa ihan itse.

    Eiköhän todeta, että Kokoomus on nyt ottanut reippaasti kantaa asiaan, ja tulee varmasti huomioimaan pientalolandian intressit vähintäänkin kohtuullisella tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Rainer Silfverberg kirjoitti 8.4.2011 kello 12:48

    En ole kokoomuslainen mutta espoolainen kyllä, ja mulla on sellainen käsitys että Helsingin ja Espoon kokomuslaisten näkemykset asiasta ovat täysin eri planeetalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Turkka Louekari kirjoitti 8.4.2011 kello 13:22

    Kunta on kotipaikka, kunta on identiteetti, kunnalla on ihmisen kasvot. Annetaan kukkien kukkia ja vaakunoiden kiiltää. Ja otetaan mahdollisimman unettavilla, paperinmakuisilla hallintolakiuudistuksilla valtiolle niitä vastuita, jotka eivät kerta kaikkiaan sovellu kunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. juge kirjoitti 8.4.2011 kello 13:23

    tpyyluoma, olisiko Office-paketit halvempia jos kunnat olisivat yhdessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juho Laatu kirjoitti 8.4.2011 kello 13:37

    Kokoomuksen ohjelman mukaan näköjään Espoota voi ja tulee “kannustaa” valtionosuusjärjestelmää käyttäen niin, että Espoon lopulta kannattaa hyväksyä Helsingin liittäminen siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.4.2011 kello 13:42

    Tuleepa tässä myös mieleen kuinka hyvin Säätytalon sikarinhuuruinen päätöksentekoympäristö on sopusoinnussa perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa.

    Aika ajoin tuntuu siltä, ettei lainkunnioitus ole päättäjiemmekään johtotähti, kun virkamieskuntakin viittaa kintaalla (jopa) perustuslaille.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    http://www.oikeus.fi/54215.htm

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110907-160-%E2%82%AC-takaisin-nyt-puhuu-tv-lupatarkastajan-karayttaja

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.4.2011 kello 13:46

    Pitääpä tuohon vielä lisätä, että lainvastaisesti niitä sikareitakin on Säätytalolla tupruteltu.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2011 kello 13:54

    Veikkaisin että EK kävelee Tapiolan kokoomuksen yli.

    En ylipäänsä oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Sinänsä työssäkäyntialueen kokoiset kunnat ja aluehallinnon vastuiden siirtäminen niille on oikein kannatettavia ajatuksia, esimerkiksi Oden ajama liikenneinvestoinnit kunnille on tuon kanssa mainiosti linjassa.

    Sitten taas toisaalta ei kokoomus kyllä tästä ole paljoa ennen vaaleja puhunut, tai sitten minulta vaan puuttuu se korva. Ja se kohta missä kerrotaan että isommilla kunnilla on paremmat edellytykset kilpailuttaa ja ostaa ulkoa pistää hymyilemään, ikäänkuin ne hallintalain ja koko julkis-yksityis rajapinnan ongelmat olisi osaamisesta tai koosta kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. pekka kirjoitti 8.4.2011 kello 15:38

    Osmo:

    Työssäkäyntialueen kokoisia kuntia. Onko Espoon kokoomus allekirjoittanut tuon kohdan

    Eikös Espoon Vihreässäkin pääkaupunkiseudun kuntaliitosten vastustus ole aika yleistä?

    Kaikki Espoolaiset varmasti pelkäävät, että Helsinki haluaa Espoolaiset oman huonosti hoidetun taloutensa paikkaajaksi ja palkkioksi sitten kaikki uuden Metropoli-Helsingin palvelut keskitetään Helsingin niemelle (jonne Espoosta ja Vantaalta on erittäin huonot yhteydet enemmistön kulkuvälineellä, yksityisautolla…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. pjt kirjoitti 8.4.2011 kello 16:12

    tpyyluoma, epäilen kertolaskusi oikeellisuutta. Kullakin kunnalla voi toki olla käytössä 200-300 eri tietojärjestelmää (joista monet saattavat oikeasti olla yksi Excel-taulukko tai keltainen lappu koulutoimenjohtaja-rehtorin korkkitaululla). Mutta merkittävämmät näistä ovat usein eri kuntien yhteisiä, ja kuntayhtymien yhteisiä, ja valtion järjestelmiä, ja palveluntuottajien järjestelmiä joita käytetään väestöpohjaisilla sopimuksilla, jne. Eli tulos ei todellakaan ole 60 – 70 000 tietojärjestelmää.

    Tämän voi päätellä siitäkin, että piskuiset länsirannikon kunnat onnistuvat järjestämään palvelut pienemmillä kokonaiskuluilla kuin vaikkapa Helsinki. Raha ei pikkukunnissa todellisuudessa mene noihin tietojärjestelmiin, vaan kuntalaisten ja heitä palvelevien julkisen sektorin työntekijöiden välinen rajapinta on suorempi ja rakenteet pienempiä.

    Isoissa kunnissa on sitten isoja tietojärjestelmähankkeita, joista jotkut ovat olleet aika murheellisia (esim. Espoon SALUS).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 8.4.2011 kello 18:51

    Ongelma vain on, että nuo yksiköt ovat aivan liian suuria ollakseen tehokkaita. Väitän, että pääkaupunkiseudulla on muutamien vuosien päästä kymmeniä uusia kuntia, kun tehottomat yksiköt on pakko purkaa pienemmiksi. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Lasse Männistö kirjoitti 8.4.2011 kello 22:38

    Minun mielestäni asia tulee jakaa kolmeen eri kategoriaan ja näissä oma esitykseni alla.

    1.) Metropolialue + Uusimaa

    Pk-seudun kunnat tulee yhdistää yhdeksi metropolikaupungiksi. Lisäksi kehyskunnat tulisi organisoida järkevän laajuisiksi muodostuviksi 4-5 kunnaksi kehyskaupunkien ympärille.

    2.) Muut kaupunkiseudut

    Kaupunkiseuduilla tulisi olla vahvat peruskunnat, jotka rakentuvat yhtenäisistä työssäkäynti- ja asiointialueista. Johtaisi siis useilla kaupunkiseuduilla kehyskuntien liittämiseen keskuskaupunkiin.

    3.) Haja-asutusalue ja syrjäseudut

    Kuntarakennetta uudistetaan toiminnallisesta näkökulmasta siten, ettei asiointietäisyys kasva kuitenkaan liian pitkäksi.

    Syrjäseutujen kuntarakenne on kuitenkin huomattavasti pienemmän mittaluokan kysymys kuin kaupunkiseudut, sillä tälläkin hetkellä 100 pienintä kuntaa vastaa vain noin 3% kuntakentän menoista. Kuntarakenne on relevantti kysymys etenkin (kasvavilla) kaupunkiseuduilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Vesa Peipinen kirjoitti 9.4.2011 kello 15:21

    Lasse, muuten hyvä, mutta unohdat paikallisemokratian eli kaupunginosavaltuustot.
    Eli kaupunginosavaltuustot + metropolihallinto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kalle kirjoitti 9.4.2011 kello 18:56

    Lasse hyvä. Ehdotuksesi kuntayksiköt ovat aivan liian suuria ollakseen tehokkaita. Tehokkaan kunnan väkiluku on 10 000 – 40 000. Muutamia vuosia sitten suomalinen kunta oli tehokkaimmillaan, kun asukkaita oli 16 000.

    Tuosta ykköskohdasta olen tavallaan samaa mieltä. Yleensä pääkaupunkiseutu on iroitettu muusta alueahallinnosta omaksi alueekseen. Niin kannattaa täälläkin tehdä. Olkoon alueen nimi sitten Helsingin metropoli ja johtajana vaikka ylipormestari. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Charles kirjoitti 9.4.2011 kello 23:01

    Hei Kalle

    Tämän blogin kommenteissa on usein väitetty, että tehokkaan kunnan väkiluku on 10 000-40 000. En ole huomannut yhtäkään viittausta tutkimukseen tai selvitykseen, joka osoittaisi tämän väitteen todeksi.

    En väitä, että olet väärässä. Kunnille on asetettu melko paljon lakisääteisiä velvollisuuksia, joten suuremman kunnan uskoisi selviytyvät paremmin kalliista sosiaali- ja terveyspuolen menoista.

    Tähän liittyen haluaisin linkittää loistavan artikkelin, missä käsitellään terveydenhuollon menoja. Title: “Can we lower medical costs by giving the neediest patients better care?”

    http://www.newyorker.com/reporting/2011/01/24/110124fa_fact_gawande

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 10.4.2011 kello 17:29

    Kun vaan muistaisi, mistä tuo tieto on plokattu. Hämärä muistikuva keski-eurooppalaisesta tutkimuksesta tai lehtijutusta, joka viittasi useampaan tutkimukseen. Kenties olivat hollantialaisia tai belgialaisia.

    Tuon 16 000 olen kuullut omin korvin silloiselta toiselta valtiovarainministeriltä. Hänen mukaansa olisi poliittisesti mahdotonta yhtä aikaa sekä yhdistellä pieniä kuntia että jakaa suuria. Nyt se yhdistely on menossa överiksi, ennen kuin aletaan jakamaan. 🙂

    Toinen häviksissä oleva juttu on tanskalaisten rakentamisen turvallisuutta koskeva vanhempi tutkimus. Tekivät ensimmäisen huumeaallon jälkeen yksinkertaiset ohjeet yksinkertaiselle kaupunkisuunnittelijalle, miten turvallisuutta parannetaan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Jos löytäisin edes sen jonkun ruotsalaisen yliopiston sivuilla olleen ruotsinnoksen, niin olisin tyytyväinen.

    Muistan osan noista ulkoa. Ne ovat itsestään selvyyksiä, kun ne näkee:
    – tultaessa ulos rappukäytävästä, on sisältä nähtävä molempiin suuntiin kadulla,
    – mentäessä sisään rappukäytävään, on nähtävä koko ala-aula,
    – ulko-ovi on näyttävä kadulle
    – jokaiseen asuntoon tulee kuulua autotalli, joka voidaan eri luvalla korvata autohallilla,
    katutilaan tulee nähdä jonkun asunnon ikkunoista
    – asuntoihin ei saa nähdä kuitenkaan kadulta jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2011 kello 20:04

    Kalle, keskieurooppalaisella tutkimuksella ei ole paljon mitään tekemistä suomalaisten kuntien kanssa, koska Suomessa kunta on terveydenhuollon yksikkö ja vähän jotain muuta, Keski-Euroopassa vain vähän jotain muuta. Saksassa terveydenhuollon pienin rahoittajataho on yli 200 000 asukasta, mikä ylittää suomalaisenkuntakoon reilusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mikko, Tapiola kirjoitti 11.4.2011 kello 22:06

    pekka:

    Kaikki Espoolaiset varmasti pelkäävät, että Helsinki haluaa Espoolaiset oman huonosti hoidetun taloutensa paikkaajaksi ja palkkioksi sitten kaikki uuden Metropoli-Helsingin palvelut keskitetään Helsingin niemelle (jonne Espoosta ja Vantaalta on erittäin huonot yhteydet enemmistön kulkuvälineellä, yksityisautolla…)

    Vaikuttaa provolta, mutta vastaan silti: Ei, kaikki espoolaiset eivät pelkää liitosta, päinvastoin. Asun Espoossa ja olen ollut jo vuosia aivan kurkkuani myöten kyllästynyt asuinkuntani kunnallispäättäjien nurkkapatrioottisuuteen (johon jotkut vihreätkin ikävä kyllä ovat syyllistyneet – lammasmaisuuttaanko?). Espoon taloudenpidossa ei ole minusta kehumista, Espoon päättäjät ovat suuressa viisaudessaan myyneet alihintaan energialaitoksensa, ja nyt olemme Fortumin ylisuurten maksujen maksajina. Ei se ole Espoon kunnallispolitiikan ansiota, että näiden rajojen sisälle osuu varakkaampia veronmaksajia, ja on aika halpamaista yrittää väittää niin.

    Lopuksi tiedoksesi, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Helsingin kantakaupungin suuntaan oli v. 2003 62,4% (aamuruuhkassa 70.5%).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anna-Liisa kirjoitti 12.4.2011 kello 6:12

    Asiani ei koske merkinnön teemaa, mutta kuntahallintoa kuitenkin.

    MTV3:n uutissivulla on omituinen uutisotsake: Venäjä vaatii Turkua todistamaan olemassaolonsa. Siteeraan:

    Turku on yrittänyt jo pitkään rekisteröidä Turku-keskusta Pietarin Suomi-taloon. Rekisteröintiprosessi on kestänyt jo lähes vuoden ajan byrokratian vuoksi.

    Venäjän federaation keskusrekisteri on edellyttänyt dokumentteja kaupungin olemassaolosta. Turun yhteysjohtaja Mikko Lohikoski kertoo lehdelle, että ongelmana on todistaa juridisesti, että Turku on olemassa.

    Turun kaupungista ei ole perustamiskirjaa. Lehden mukaan Venäjälle on nyt lähetetty verottajan antama kotipaikkatodistus. Kaupunginlakimies Antero Kastemaa kertoo lehdelle uskovansa, että se riittää.

    Lehti kirjoittaa, että samaan ongelmaan törmätään myös EU-hankkeiden yhteydessä, kun Suomen kunnilta vaaditaan eräänlaisia kaupparekisteriotteita, joita ei ole olemassa.

    Otsikoinnista huolimatta kyse ei siis ole Venäjän hassuudesta vaan suomalaisesta hallinnointiongelmasta.

    Voisiko asian korjata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus