Maaseutuelämän tulevaisuus

5.4.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Laitan tähän referaatin tämänpäiväisestä puheenvuorostani ajatuspaja e2:n seminaarissa.

Maaseutuelämällä tarkoitan, että asuu ja tekee töitä maaseudulla, en sitä, että elää kaupungissa ja matkustaa yöksi maaseudulle nukkumaan.

Sitran tekemän tutkimuksen mukaan vihreät suhtautuvat muita myönteisemmin maaseutuelämään. Vihreiden kuva maalaiselämästä on hyvin romanttinen, sellainen jota parhaiten kuvaa Mikko Alatalon laulu ”Katson maalaismaisemaa”. Minäkin jaan tämän romanttisen käsityksen elämästä maaseudulla. Kysymys on enää siitä, miten siitä tehdään realistinen.

Kun ajoin neljä vuotta sitten fillarilla Nizzaan, sai tutustua monipuolisesti eurooppalaiseen maaseutuun ja ymmärsin, mikä meidän maaseudussamme on vikana. Eurooppalainen maaseutuasukas asuu tiiviissä kylässä, jonka ympärillä ovat pellot, suomalainen sadan hehtaarin yksinäisyydessä peltojensa keskellä.

Toiseksi Euroopassa arvostetaan lähiruokaa. Tutun viljelijän porkkanat ovat aivan eri asia kuin anonyymit muovipussiin pakatut S-marketin porkkanat. Lähiruoka on tuoreempaa ja muutenkin parempaa, kun sitä on pahoinpidelty vähemmän kuljetuksen aikana. Meillä ei saa lähiruokaa, sillä S-marketin vieressä viljellyn tomaatin matka S-markettiin on ajallisesti yhtä pitkä kuin matka Espanjasta S-markettiin. Siksi tomaatti pitää poimia raakana ja lähiruuan etu menetetään. Suomalaisen maatalouden pahin vihollinen on S-osuuskuntaliike norsumaisine logistiikkoineen. Kesko tulee vasta toisena, koska K-kauppiaalta ei lähiruuan ostaminen ole yhtä jyrkästi kiellettyä.

Maaseutu on pulassa. Siksi sen tulisi keskittyä vahvuuksiinsa eikä heikkouksiinsa. Meillä on paljon tulevia entisiä maalaiskuntia, joissa väestön mediaani-ikä lähestyy 60 vuotta. Sellaista ei pelasta enää mikään. Maaseudun tuki keskittyy aivan liikaa pelastamaan sitä, mikä ei ole pelastettavissa kuin pitäisi keskittyä siihen, missä on mahdollisuuksia.

Suomessa siirretään maataloutta – ennen kaikkea karjataloutta – pois sieltä, missä asiakkaat olisivat lähellä ja luonnonolot siedettävät kauas asiakkaista ja tuottavista pelloista. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikamme. Maksamme härkäpäisesti siirtymäkaudelle tarkoitettua kansallista tukea, jota EU yrittää lakkauttaa. Tällä kaivetaan maata menestyvän maatalouden alta.

Maatalous menestyy parhaiten siellä, missä se menestyi 1600-luvullakin. Suomalainen maatalous tulisi ohjata hyvien luonnonolojen alueille eikä itsetarkoituksellisesti sinne, missä olosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat epäedullisimmat.

Takaisin kaupunkien hajoamiseen ja pendelöintiin.  Luonnollisista syistä kaupungit ovat kaikkialla syntyneet sinne, missä maatalouden edellytykset ovat parhaita. Suomessa onneton maapolitiikka johtaa siihen, että puolikaupunkimainen asutus leviää kuin syöpä pitkin parasta maanviljelysaluetta. Maanviljelyksen edellytykset olisivat paljon paremmat, jos kaupungit pysyisivät kaupunkeina ja maaseutu maaseutuna.

Sitä osaa maaseudusta, jossa maanviljelys ei oikein lyö leiville, ei pidä kokonaan hylätä. Metsätalouden ohella turismi – myös kesämökit – voisi toimia hyvinkin. Ongelma on yrittäjyyden puute ja yrityskulttuurin nuoruus. Mutta se onkin ihan oma tarinansa.

Katso myös:

Suomen maatalous veikkaa väärää hevosta

Terveisiä Provencesta

Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe


 

 

 

Kommentit

80 Vastausta artikkeliin “Maaseutuelämän tulevaisuus”

  1. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 15:05

    Puhutaan nyt sitten niistä asenteista.

    Tulee seurattua, mökin takia, yhden pienen maalaiskaupungin asioita. Paikallislehti uutisoi yrittäjille tehdyn kyselyn jonka mukaan kauppa käy ihan kivasti ja kasvaa, kannattavuus on suurimmalla osalla hyvä, mutta kaikki on yleisesti ottaen kauhean huonosti ja lopettamista harkitaan.

    Kaupungin elinkeinopoliittinen kärkihanke on saada ABC-myymälä, joka on tietenkin kaavoitettu ihan eri paikkaan kuin sinänsä verrattaen elinvoimainen keskustan tynkä.

    Kesäasukkailla, jotka nyt kuitenkin tuo kuntaan kokolailla paljon rahaa, on ollut esimerkiksi sellaisia vienoja toiveita että jos saisi pari ihan yksinkertaista kinttupolkua. No ei onnistu, kun ne menisivät jonkun isännän pellon poikki.

    Jos puhutaan maaseututurismista. Suomessa saa ihan hyvää ja paikoin erinomaista ruokaa maaseudulla, siis jos onnistuu hoitamaan itsensä ihan jonkun perheen pöytään. Olin esimerkiksi pitkään siinä luulossa että porkkanalaatikko on pahaa, ei ole kun tehdään kunnolla ja tuoreista porkkanoista. Jostain kumman syystä tälläisiä herkkuja ei kuitenkaan ihan rahalla saa mistään, siinä on esimerkiksi jotain vähintään koomista että ison kalaisan järven rannalla ei ole missään tarjolla sieltä nostettua kalaa.

    Vähenevä ja vanheneva väestö on pirullinen ongelma parhaalla tahdolla ja osaamisellakin. Ja varsinkin jos ollaan kaukana parhaasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Evert The NeveRest kirjoitti 5.4.2011 kello 15:46

    argh 🙁
    Pistää vihoiksi kun lukee Osmon tekstiä maaseudun ideaalista ja vertaa sitä nykyhetkeen.

    Ei ole kui about 50 vuotta, kun Varsinais-Suomi oli aika lähellä tätä ideaalia. Nyt on bulkkia, peltoa ja saasteita. Vuoden 2008 peltojen tuottoarvo oli vaivaiset 424 miljoonaa euroa!

    Maataloustuet pois sellaisilta tiloilta jotka tuottavat raaka-ainetta eli bulkkilihaa ja rehua massateollisuudelle. Sen raaka-aineen voi tuoda muualta.

    Pitää tukea eri muodoin sellaisia kyliä, viljelijöitä ja yhteisöitä, jotka todella tekevät ja tuottavat ympäri vuoden ja joilla on myös jalostavaa ja arvoa nostavaa toimintaa. Pois maaseudun yksipuolisesta elinkeinorakenteesta.

    Eli kannatan ja viha helpotti jo 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. OP kirjoitti 5.4.2011 kello 16:11

    Ihan vaan pienenä nippelitietona, että Maalaismaisemaa ei ole Mikko Alatalon laulu, vaan Elton Johnin. Jukka Virtasen sanoittaman suomenkielisen version levytti aikoinaan Petri Pettersson, ei siis Mikko Alatalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 17:02

    No niin. Noin käy kun luottaa Googleen. Minäkin olin vähän yllättynyt tuosta Alatalosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. juge kirjoitti 5.4.2011 kello 17:19

    Maalta saa kyllä ruokaa ihan ilman ABC:täkin.

    Ne paikat on vaan piilossa nykyisten EU-systeemien vuoksi mitä vielä Suomessa tulkitaan eriskummallisen tiukalla tavalla.

    Minä en ole ostanut vuosikymmeniin lihaa kaupasta, vaan metsästä ja tuottajilta suoraan. Paljon halvempaa ja varmastikin luonnollista. Lääkäri ei vain ole käynyt välissä joten hinta on puolet siitä mitä kaupassa tavallinen sian lapa.

    Ostan toki ruhoittain aina vuodeksi eteenpäin pakastimeen noin 200 kg lihaa, joka riittää meidän perheelle ihan hyvin vaikka kävisi vieraitakin reippaanalisesti. Ja käyhän niitä kun tietävät mitä pöydässä on.

    Normihinta maalla putsatulle ruhokilolle on 3-4,5 euroa riippuen eläimestä. Peuran vasa on vähän kalliimaa kuin luomusika tai lammas.

    Kyllä noita kanavia löytää jokainen jos vain vähän viitsii ja hakee.

    Suosittelen kaikille.

    Ammattimainen pienlihatuotanto on kriisissä nykyisin kun EU-sääntöjä tulkitaan tiukimman mukaan ja pitää olla eläinlääkärit ja tutkitut teurastustilat, mutta ostakaa liha suoraan metsästä, vielä sinne ei EU-säännötkään ole ulottuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. juge kirjoitti 5.4.2011 kello 17:22

    “Suomessa siirretään maataloutta – ennen kaikkea karjataloutta – pois sieltä, missä asiakkaat olisivat lähellä ja luonnonolot siedettävät kauas asiakkaista ja tuottavista pelloista. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikamme. Maksamme härkäpäisesti siirtymäkaudelle tarkoitettua kansallista tukea, jota EU yrittää lakkauttaa. Tällä kaivetaan maata menestyvän maatalouden alta.”

    Miten kansallinen hehtaarituki tähän vaikuttaa?

    Kansallinen 151-tuki on korvausta siitä että eteläiseen Suomeen ei muuten tule oikein mitään tukia ja maatalous pitäisi ilman sitä siirtää pohjoiseen kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 20:30

    Ei ole kyse kansallisesta hehtaarituesta vaan kotieläintuesta. Hehtaarituen pitäisikin olla etelässä suurempi, koska se on korvausta hintatuesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juge kirjoitti 5.4.2011 kello 17:33

    “Kun ajoin neljä vuotta sitten fillarilla Nizzaan, sai tutustua monipuolisesti eurooppalaiseen maaseutuun ja ymmärsin, mikä meidän maaseudussamme on vikana. Eurooppalainen maaseutuasukas asuu tiiviissä kylässä, jonka ympärillä ovat pellot, suomalainen sadan hehtaarin yksinäisyydessä peltojensa keskellä.”

    Oliskohan kyse siitä että siellä maksetaan EU:n suurimpiin kuuluvia maataloustukia elikkäs näitä kovasti kritisoimiasi aluetukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 20:28

    Maataloustuet suhteessa satomäärään ovat Keski-Euroopassa paljonpienempiä kuin meillä. Hehtaarituet tietysti ovat suurempia, koska hehtaarituet korvasivat hintatuen ja hintatukea menetti hehtaaria kohden sitä enemmän mitä tuottavammasta pellosta oli kyse. Tuotannon määrään suhteutetut maataloustuet ovat meillä suuremmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. BW kirjoitti 5.4.2011 kello 17:37

    Naulan kantaan! Suomelle olisi parasta, että puolueenakin tunnettu osto- ja myyntiliike Keskusta ei olisi seuraavassa hallituksessa (, vaikkakin se lykännee järjettömän kielipolitiikan rationalisointia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Elina kirjoitti 5.4.2011 kello 17:38

    Missähän unissasi käyt Googlessa, kun ei Mikko Alatalosta ole halaistua sanaa koko hakukoneessa tämän biisin yhteydessä?

    Mikko Alatalon habituksen tietäen, niin et ainakaan märissä..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hannu Huovilainen kirjoitti 5.4.2011 kello 17:45

    Katson maalaismaisemaa ei ole Mikko Alatalon laulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 20:25

    ei ole Alatalon, täytyy korjata. Älä koskaan luota googleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jorma Koskinen kirjoitti 5.4.2011 kello 17:47

    Maatalouden perusongelma on sama kuin metsätaloudenkin, eli keskittyminen alkutuotantoon jalostuksen kustannuksella. Pienten tilojen yhteistoiminta yrityksinä jotka tuottavat elintarvikkeet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alkulähteitään olisi varmasti kannatavampaa kuin toimia suuryrityksen “torpparina”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. TimoT kirjoitti 5.4.2011 kello 18:13

    Kyllä nykyajan kuluttajat haluavat myös jalostettua ruokaa. Sitä varten kyllä joudutaan kuljettamaan sekä raaka-aineita että lopputuotteita, koska teollisuus on keskittynyttä. Ja siitä ei kai voitane syyttää maalaisia tai tukiaisia.
    Lähiruoka suoraan tiloilta on lähes lainsuojatonta nykyään. Ja se taasen on kaupunkilaisten elintarvikegygieenikkojen ansiota. Nyt ollaan kieltämässä tinkimaidon myynti suoraan tankista. Tästä ei voi syyttää edes EU:ta, vaan Suomen kaupunkibyrokraatteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Rolling Heurlin kirjoitti 5.4.2011 kello 18:24

    Voi olla, että joku keskieurooppalainen voisi ymmärtää, mikä heidän maaseudussaan on vialla (kun tukea tarvitaan eikä muutenkaan mene niin hyvin). “Meillä joudutaan asumaan kylässä, mutta Suomessa pääsee suoraan pellolle eikä tarvitse kaikkien kyläläisten keskellä elää” tms.

    “…ymmärsin, mikä meidän maaseudussamme on vikana. Eurooppalainen maaseutuasukas asuu tiiviissä kylässä, jonka ympärillä ovat pellot, suomalainen sadan hehtaarin yksinäisyydessä peltojensa keskellä.”

    Siitä vaan uusi uusijako ja pellot kylän ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mauno kirjoitti 5.4.2011 kello 19:21

    Puheenvuoro yllä on tosi kiva, vahinko että meidän vihreät ja muut puolueet, ovat ajaneet Suomea nykyiseen kaiken keskittämis-jamaan. Kaiken kukkuraksi keskittämismeno jatkuu kiivaalla vauhdilla.

    Yhtenä esimerkkinä voi ottaa vaikka Helsingin jonne maaseutua vielä pitäisi tyhjentää. Helsingin kaikki lähi-viljelysmaat ja metsät pitää ottaa pois tuotannosta ja muutta joksikin “luonto-Disneylandeiksi” viherpiipertäjille ja muille ajatustyhjille ihmisille.Östersundomin kansalaispuisto on todella epäekologinen vaihtoehto, se alue pitäisi valjastaa ruoka- ja energiatuotantoon.

    Syy nykyiseen bulkkiruoka-Suomeen missä melkein kaikki asuu kaupungeissa (ja kaikilla on kuitenkin mökki), lienee eliittiä hyödyttävällä politiikalla. Täällä on niin paljon tyhmää sääntöä ja lakia, vain tehtaan-omistajien ja virkamieseliitin rahan- ja vallanhimon takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 20:10

    Mauno, Suomi on Euroopan maista vähiten kaupungistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Juho Laatu kirjoitti 5.4.2011 kello 19:49

    On suomessakin vielä joitain kimppukyliä, joita ei syystä tai toisesta hajotettu isojaossa. Nyt suomalaiset ovat tottuneet tuollaiseen “haja-asumiseen”. Se ei ole estänyt naapureiden välisiä tiiviitä suhteita. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä on perinteinen tapa piipahtaa naapurissa milloin vain ennalta varoittamatta alkanut kadota. Molemmissa asumismuodoissa on puolensa. Molempi hyvä. Ei vaikuta maaseudn elinvoimaisuuteen.

    Totean vielä, että sivukylien väestö on hiljalleen siirtynyt pitäjien keskustaajamiin. Eli se tiiviimpi kylä on nykyään yleensä pitäjän keskustassa.

    Ennen haettiin läheiseltä tilalta tinkimaitoa. Nyt lähiruoka odottaa uutta tulemista. Kauppaketjujen keskittymisen lisäksi syyttäisin uusia osin ylitiukkiakin säädöksiä ja byrokratiaa (iso osa kai EU:sta) ja yleistä maanviljelijöiden saamattomuutta (helpompi myydä kaikki kerralla isoille firmoille kuin perustaa jatkojalostus- ja/tai lähimyyntifirma itse tai muiden maajussien kanssa). Osuustoiminta oli aikanaan vahva juttu, mutta ajan myötä nuo paikallistuotteita tuottavat firmat ovat ajautuneet valtakunnallisiksi keskitetyiksi jättiläisiksi. Noiden jättiläisten varjoissa voi kyllä olla jälleen tilaa uudelle pienimuotoisemmalle toiminnalle.

    Kuten toisillekin kommentoijille, minullekin hyvä perinteinen ruoka on yksi keskeinen maaseudun viehätys. Kai homma onnistuu kaupungissakin, mutta maaseudulla ehkä vähän helpommin, ja perinteitä vaalitaan enemmän. Tosin toki nykyään sekä maaseudulla että kaupungissa ruoat hankitaan pääasiassa suurista automarketeista. Edistys kulkee syrjäseuduillekin :).

    Mikä on toimivan maaseudun määritelmä? Ehkä peruspalvelut ylläpitävä väestömäärä ja työtä myös nuorille ja koulutetuille. Ehkä nettiaika tuo uusia mahdollisuuksia. Vapaassa kilpailussa kaupungit voivat kyllä imeä maaseudun kuiviin. Maanviljelijät jäävät, mutta heitä on vain muutama nykyään. Kansantalous ja ekologisuus eivät juuri siitä kohene, että kaikki asukkaat siirretään suurimpiin cityihin. Luonnollista talouden keskittymistaipumusta voi tasapanottaa eri keinoin jos niin haluaa – vaikkapa takaamalla laajakaistat kaikkialle ja mahdollistamalla lähiruoan lisäksi muunkinlainen pienyrittäminen.

    Tukiaiset ovat joka tapauksessa jonkinlainen epämääräinen neuvotteluiden kukkanen, joten yksittäisiä tukia säätämällä homma ei välttämättä ratkea. Tarvittaisiin ensin periaatteellinen kannanotto siitä, mitä halutaan. Sitten säännöillä voidaan toteuttaa se mitä halutaan (tai tapellaan viilauksia nykyisiin sääntöihin EU:ssa). Minusta tässä on kaksi kysymystä yli muiden. Ensimmäinen on omavaraisuusaste, Haluammeko tuottaa ruokaa Suomessa vai ostaa valtaosan elitarvikkeista ulkomailta? Toinen kysymys on tapa rahoittaa tuotanto. EU:n myötä siirryimme malliin, jossa karkeasti puolet tuloista tulee tukiaisina ja puolet tuotteiden hintana. Jos haluamme 1) pitää tämän rahoitusmallin ja 2) jonkin tasoisen omavaraisuuden, ei tarvitse enää keskustella siitä pitääkö tukia maksaa. Pitää maksaa niin paljon, että tavoitetaso säilyy, ja pitää järjestää noiden tukiaisten jako oikeudenmukaiseksi (sekä Suomen sisällä että suhteessa muihin EU-maihin). On samantekevää kutsutaanko noita tukia sitten etelän, pohjoisen, vuoriston, siirtymän vai vaikeuksien tuiksi.

    Hieman etelää pohjoisempi Suomi on kyllä ihan ok karjataloudelle, vaikka asiakkaiden luo onkin enemmän matkaa. Kyllä heinä kasvaa Suomen lyhyenkin kesän aikana. Pohjoisessa toimii porotalous. Ei Suomessa ole alueita, joilla maatalous ei jossain muodossa kannattaisi. Ehkä on paras antaa kilpailun hoitaa tuotantoumotojen optimaalinen valinta. Useimpien tuotteiden kohdalla kuljetus ei taida olla iso ongelma. Jos halutaan pitää nykyinen omavaraisuustaso, voi olla viisaampaa ja ekologisempaa vähentää tuotannon intensiteettiä kaikkialla, kuin keskittää tehomaataloutta etelärannikolle ja suurimpien kaupunkien ympäristöön. Ja jos omavaraisuuden tasoa lasketaan, silloinkin tuotanto voi olla parempi hajautettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Timo K kirjoitti 5.4.2011 kello 20:03

    Maaseudulla asuvana olen vähän huolestunut näiden seutujen tulevaisuudesta. Palvelut vielä pelaavat ja koulu on ahdas suurelle oppilasmäärälle, mutta odotettavissa on kuntaliitos, joka lähes takaa sen, että tältä kylältä julkiset palvelut hiipuvat pois kun ne keskitetään toisaalle. Ei tämä yrittämään innosta ja yrittäjähenkiset lähtevät muualle. Asun siis maaseututaajamassa, josta pendelöidään (pendoliin ei tässä pysähdy) pääkaupunkiseudulle töihin.

    Jonkinlaiseksi idylliksi tämän voi kokea, vaikka naapurit asuvat niin lähellä, että ruohonleikkurien äänet kuuluvat häiritsevästi. Maanviljelijöitä täällä on, mutta ei aavistustakaan mistä saisi jotain lähiruokaa. Putki-sähkö-rakennusmiehiä kyllä löytyy ja Salesta sekä K-extrasta perinteistä kaupan ruokaa.

    On aika turha haikalla tänne jotain keskieuroopan tyylisiä kyliä, vaikka ne kuinka idyllissiltä ja romanttisilta ohikulkijan silmin näyttäisivätkin.
    Maaseudun muuttuminen ja kehittyminen edellyttää asukkailtaan aktiivisuutta, yritteliäisyyttä ja intoa kehittää näitä seutuja. Kepu on täällä vahva,mutta se keskittyy enimmäkseen maanviljelijöiden etujen vaalimiseen. Silti kepulandiaksi nimitteleminen ei ole reilua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ilpo Pernaa kirjoitti 5.4.2011 kello 20:21

    O.S:”Suomessa onneton maapolitiikka johtaa siihen, että puolikaupunkimainen asutus leviää kuin syöpä pitkin parasta maanviljelysaluetta.”

    Soininvaaran logiikka pettää , liekö ideologia sumentanut lahjakkaan matemaatikon järjen?

    Asutusta pitää nimenomaan laajentaa ja taajentaa maaseudulle ruuantuotannon lähelle. Silloin riittää lähiruualle ostajia eikä suuria kauppaketjuja tarvita. Tämähän on juuri se vahvuus , millä Provencen kaltainen maakuntayhteisö runnaa.

    Siellä maajussit viljelevät -80 -luvun aikaisilla 90 hevosvoiman suuruisilla traktoreilla. Kasvulohkot ovat 2-3 hehtaarin kokoisia. Meillä vannotaan tehokkuuden nimiin. Traktorit pitää olla 150 hevosvoiman , kasvulohkot pitäisi saada 10-20 hehtaariin. Tilakoot pitäisi olla yli 100 hehtaaria, jotta viljelijä pärjää emännän ollessa tilan ulkopuolella töissä.

    Navetat pitäisi olla sadalle päälle ja investoinnit 1-2 miljoonan luokkaa. Itävallassa näin useita n. 10 pään karjoja.

    On kuitenkin mainittava, että ranskalainen jussi saa hehtaaritukea Unionilta huomattavasti enemmän ja satoja voidaan korjata 1-2 vuodessa.

    Joten O.S. asutusta maaseudulle, niin Helsingin piina helpottaa ja lähiruoka alkaa kukoistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 20:32

    Ilpo. Mitä hyötyä on asua lähellä lähiruokaa, kun SOK joka tapauksessa kieltää kuljettamasta sitä ruokaa tilalta kauppaan ilman, että se käy valtakunnallisessa logistiikkakeskuksessa nahistumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Evert The NeveRest kirjoitti 5.4.2011 kello 20:24

    En ole nyt vähään aikaan kierrellyt Ahvenanmaalla, mutta siellä yhdyskunta- ja elinkeinorakenne muistuttaa eniten Osmon ihannetta. Ihmiset elävät pidempään kuin mantereella, ovat terveempiä, talouskasvu on kärkipäästä ja kuntaverot Suomen edullisempia sekä kuntapalvelut pelaavat ilman himmelihallintoa.

    Pitäisi tehdä pyöräretki Ålantiin. Paraisilta kun kulkee Korppooseen, ja siitä lautoilla ja yhteysaluksilla ympäriinsä. Uskoisin, että mantereen maaseutukin olisi terveempi ja elinvoimaisempi, jos siinä olisi Ahvenanmaan monimjuotoisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 5.4.2011 kello 20:59

    “Asutusta pitää nimenomaan laajentaa ja taajentaa maaseudulle ruuantuotannon lähelle.”

    Tuotetaanko maaseudulla ruokaa?

    Käsittääkseni maaseudulla ei enää tuoteta muuta kuin ruuan raaka-ainetta. Tilamaitoakaan ei enää saa.

    Ruuan raaka-ainetta kuljetetaan pitkiä matkoja naudan, porsaan tai perunan muodossa ympäri valtakuntaa jalostettavaksi tehtaisiin, jotka toimivat samalla liukuhihnaperiaatteella kuin Fordin autotehtaat.

    Viljasta ei käsittääkseni juurikaan jauheta leipäviljaa suomalaisen viljan huonon laadun takia, vaan leipävilja tuodaan ulkoa – ruis luomua lukuunottamatta kokonaisuudessaan. Siksi en mainininnut “jyviä” edm. listassa.

    Voisikin kysyä, sopiiko Suomen maaseutu ollenkaan massatuotantoon. Olosuhteet ovat huonot ja välimatkat pitkät. Pitäisi tehdä maaseudulle aivan erilainen strategia, mitä nyt on tehty, jotta monipuolinen ja elinvoimainen maaseutu toteutuisi jälleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kameli kirjoitti 5.4.2011 kello 21:07

    Kannattaa seuraavissa SOK-vaaleissa ottaa tavoitteeksi muuttaa S-Ryhmän toimintatapoja. Jos vaikkapa Vihreissä saadaan kunnon masinointi aikaan, ei ajatus tunnu mahdottomalta ollenkaan. Sen verran pienistä äänimääristä siellä on kyse. Kannattaa muistaa että S-ryhmä on kuitenkin osuuskauppa, eli asiakasomistaja voi siihen vaikuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. juge kirjoitti 5.4.2011 kello 21:27

    no jos satomäärät ovat Ranskassa kolminkertaiset niin miksi tukimäärän pitää olla nelinkertainen?

    Ja suomessakin tajutaan nää hommat, nautoja kuljetetaan inariin teuraalle kun siellä saa paremmat tuet.

    Järjetöntä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 22:07

    Pien- ja paikkalistuottajia rampauttavat elintarvike- ja hygieniamääräykset eivät ole (ainoastaan) EU:sta. Oleellista on, että suuret ketjut lobbaavat määräysten puoelsta. Toki omien etujensa ajamiseksi kilpailun kitkeminen on ymmärrettävää… Mutta sitä ei tule kuvitella miksikään muuksi kuin häikäilemättömäksi omien etujensa ajamiseksi.

    Alkuvuodesta MaRa kohkasi “kuuden euron pitsoista”, sekä vaati jyrkempiä toimia harmaan talouden kitkemiseski. Lainaus (http://www.mara.fi/?file=785):”Osa pito- ja juhlapalveluyrityksistä sekä laivaristeilyjä tarjoavista yrityksistä kehottaa markkinoinnissaan asiakkaita tuomaan omat alkoholijuomat mukanaan tai jopa hankkii ne asiakkaan laskuun. Kun yritys ei ole hakenut anniskelulupaa, lääninhallituksilla ei ole toimivaltaa puuttua tällaiseen toimintaan. Toimivalta on poliisiviranomaisilla, jotka eivät ole olleet valvonnassaan aktiivisia. ”

    Jos joku on joskus ollut sukujuhlissa, jossa vanahssa kartanossa/kyläkoulussa on kesäaikaan vietetty kekkereitä, johon paikallinen pitopalvelu on laittanut kystä kyllä, ja illan isäntä on hankkinut alkohipitoiset juotavat esim. alkosta, olet osallistunut harmnaata taloutta tukevaan laittomaan tilaisuuteen.

    Ja tällaista säätelyä MaRa, maan merkittävin alan etujärjestö, tahtoo lisää! Että varmaan tällainen kannustaa paikallisia pieniä toimijoita lähtemään leikkin mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 22:08

    Semmoinen olennainen ero Keski-Eurooppaan mikä on syytä muistaa on että keski-eurooppalainen maaseutu on noin keskimäärin samalla etäisyydellä lähimmistä isoimmista asutuskeskuksista kuin Tuusula.

    Mutta asiaan, minulla olisi yksi lainsäädäntöehdotus, jos kauppa tekee tämän vapaaehtoisesti niin sen parempi. Kun menen ja ostan kaupasta leipää niin siinä lukee missä ja milloin se leivottu. Jos ostain maitoa siinä on myös valmistuspäivä. Olisiko se nyt ihan mahdoton ajatus että kotimaisissa kasviksissa lukisi mistä ja milloin ne on korjattu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. matti kirjoitti 5.4.2011 kello 22:51

    Onkohan keski-euroopan kymmenen kertaa Suomea suuremmalla asukastiheydellä jotain tekemistä tuon erilaisen kylärakenteen kanssa? Kannattaisiko Suomen kaupunki- ja kylärakennetta verrata johonkin vähän samankaltaisemman asukastiheyden omaavaan maahan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 7:55

    Suomessa asuttiin myös kylissä ennen isojakoa. Ruotsissa asutaan edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Erotuomari kirjoitti 6.4.2011 kello 8:45

    Osmo:

    No niin. Noin käy kun luottaa Googleen.

    Tämä on niin yleinen virhe, että haluan sen korjata. Et sinä Googleen luottanut vaan johonkin sivuun jonka Google sinulle tarjosi. Jos löytäisit jostakin kirjaston kirjasta virheen, sanoisitko “kirjastossa on virhe” vai “kirjassa on virhe”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Syltty kirjoitti 6.4.2011 kello 8:49

    Tvaara
    Jos joku on joskus ollut sukujuhlissa, jossa vanahssa kartanossa/kyläkoulussa on kesäaikaan vietetty kekkereitä, johon paikallinen pitopalvelu on laittanut kystä kyllä, ja illan isäntä on hankkinut alkohipitoiset juotavat esim. alkosta, olet osallistunut harmnaata taloutta tukevaan laittomaan tilaisuuteen.

    Ei ole laitonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ilpo Pernaa kirjoitti 6.4.2011 kello 9:08

    O.S:”Mitä hyötyä on asua lähellä lähiruokaa, kun SOK joka tapauksessa kieltää kuljettamasta sitä ruokaa tilalta kauppaan ilman, että se käy valtakunnallisessa logistiikkakeskuksessa nahistumassa.”

    Ei mitään nykymallissa.Kun citypoliitikot tajuavat koko maan asuttamisen agendan, niin maksavia asiakkaita riittää lähiruualle sen tuotantoalueilla. Keskusosuusliikkeitä ei enää tarvita entisellä toimintaideologialla.

    Lähiruuan jatkojalostus voidaan toteuttaa uusmodernilla osuuskuntatoiminnalla. Tämä on kaupunkienkin etu.

    P.s. kuljetuskustannuksia yliarvioidaan kun niitä verrataan vain kuljettuun matkaan. Lähemmäs totuutta päästään kun otetaan laskukaavaan mukaan myös kuskien palkka ja muutttuvat kustannukset . Ne ovat suuremmat tiheissä kaupunkirakenteissa Etel-Euroopassa. (tosin palkat pienemmät)

    Pitihän EU:n määrätä Suomen rekkoihin aikaisempaa pienemmät lastitilavuudet, ettei kuljettaminen vaan olisi saman hintaista täällä periferiassa kuin muualla Euroopassa.

    Soininvaara vertailee Suomen ja lämpimämmän Euroopan suhteellisia tukieuroja. Onko se järkevää, koska me tuotamme ruokaa Suomessa emme esim. ranskalaisille. Lähiruuan vienti Ranskaan on aika vähäistä. Muutenkin tukien vertailu satomääriin on hedelmätöntä, koska EU haluaa erottaa tuet tuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. juge kirjoitti 6.4.2011 kello 9:23

    Suomessa asuttiin kylissä ja asutaan edelleen läntisissä osissa maata. Itä-Suomi oli kaskiviljelualuetta vielä 1800-luvulla ja siellä asuttiin levällään silloin ja nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 6.4.2011 kello 9:54

    Paljon puhutaan lähiruuasta. Kuitenkin Lohjalla kasvatetut omenat kannattaa hillota Korvatunturin erämökissä. Muiden tukiaisten ja helpotusten lisäksi saa kuljetustukea edellyttäen, että kuljetettava matka on vähintään 266 kilometriä!

    Valtion vuoden 2011 budjetista on luettavissa, että

    “Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle.”

    Harvaan asuttua maaseutua tuetaan 9,4:lla ja ydinmaaseutua 13,3 miljoonalla eurolla.

    “Isojako” on siis edelleen menossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. TimoT kirjoitti 6.4.2011 kello 10:00

    Kyllä viranomaiset ovat SOK:takin suurempi tekijä lähiruuan estäjänä. Esim. käsittelemättömän tilamaidon myynti on ehdottomasti kielletty lähikaupassa. Sitä saa myydä ainoastaan tilalta suoraan ja suunnitteilla on rajoittaa sekin 7 litraan päivässä tilaa kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. T. kirjoitti 6.4.2011 kello 10:07

    Nyt sitten toivoisi vielä ihan konkreettisia ehdotuksia siitä miten tuo lähiruoka-ajatuksen on tarkoitus toimia, jos esimerkiksi maitotila voi myydä maitoa kuluttajille enintään 2500 kiloa vuodessa? Se on noin 7 litraa päivässä, eli tuottaja saisi tuloja noin 5 euroa päivässä. Millä tavalla ihan noin konkreettisesti osmo on ajatellut sen tuottajan tulevan toimeen tuollaisella tienestillä?

    Toinen vaihtoehto on sitten rakentaa meijeritason määräykset täyttävä laitteisto. Miten maitotilallinen pystyisi myymään tilalta sellaiset määrät maitoa että investointi voisi mitenkään kannattaa? Ja taas mielellään ihan konkreettisia ehdotuksia.

    http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/04/06/keittio-jossa-ei-saa-leipoa–ja-muut-hullut-kiellot/20114811/137

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 10:34

    Olen menossa eduskuntaan muuttamaan lakeja. Tuo 2500 kilon rajoitus/vuosi pitää tietysti poistaa. Totta kai tinkimaito on terveysuhka, mutta niin on liika hygieniakin uhka allergioille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. TimoT kirjoitti 6.4.2011 kello 10:08

    Kyllä Suomessa maksetaan kansallista tukea aivan Hangosta asti. Siitä ruotsalaiset ovat kateellisia. Heillähän maksetaan ainoastaan pohjoista kansallista tukea Uppsalasta pohjoiseen, tosin kyllä reilumpana kuin meillä Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. T. kirjoitti 6.4.2011 kello 10:11

    Tuohon edelliseen 2500 litran rajaan voi vielä lisätä sen että yksi lehmä lypsää vuodessa noin 7000 litraa maitoa, eli jos lähimaidon tuottajalla olisi vain yksi lehmä, saisi myydä vain 1/3 sen tuottamasta maidosta, loppu pitäis kaataa viemäriin, tai siis käsitellä asianmukaisella jätevesijärjestelmällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Rainer Silfverberg kirjoitti 6.4.2011 kello 10:27

    matti: “Onkohan keski-euroopan kymmenen kertaa Suomea suuremmalla asukastiheydellä jotain tekemistä tuon erilaisen kylärakenteen kanssa? Kannattaisiko Suomen kaupunki- ja kylärakennetta verrata johonkin vähän samankaltaisemman asukastiheyden omaavaan maahan?”

    Näin on. Ja keski-Euroopassa kaupunkielämän mukavuuksiin tottunut voi helpommin asua maalla kuin meillä. Etäisyydet kaupunkeihin joissa palvelut ja työpaikat ovat mitantaan siellä kilometreisä, meillä kymmenissä kilometreissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kale P. kirjoitti 6.4.2011 kello 11:26

    Vähän asian vierestä, mutta ehdokkaalta lienee lupa kysyä?

    Mitä mieltä olet, Osmo, Suomen maaseudun kesämökkikulttuurista?

    90% rannoista on tuhottu tiheällä mökkirakentamisella ja viikonloppuisin kaupunkilaiset ajavat satoja kilometrejä yksityisautoilla mökkimatkoillaan. Pitäisikö rantoja lähteä ennallistamaan luonnontilaiseksi? Tie- ja ABC-verkostoa ryhtyä purkamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. antti kirjoitti 6.4.2011 kello 11:36

    Ja kaupunginvaltuustossa olet muuttamassa kaupungin sääntöjä, vertaa esim miten Maunulan Majalla paistettiin vuosikymmeniä munkkeja kunnes terveystarkastaja kävi ja kielsi touhun oikeanlaisen palohormin puuttumisen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 11:38

    Tuo asia on nyt korjattu. Sauri hoiti. Munkkien paistaminen on kyllä palovaarallista puuhaa, mutta tähän löytyi ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. TimoT kirjoitti 6.4.2011 kello 12:21

    Suomen elintarvikehygienialainsäädännössä on paljon muutakin perattavaa kuin tuo 7 l/pv rajoitus. Appeni oli meijerialan ammattilainen ja kertoi, että nykyisin tuottajalta tuleva maito on laadultaan parempaa kuin ennen oli meijeristä kauppaan lähtevä käsitelty maito. Hygieniaan liityvät riskit taitavat olla nykyään aivan päinvastaiset kuin yleensä ajatellaan, ainakin lääkäreiden mielestä. Tuohonhan OS jo viittasi. Silti edelleenkin byrokratia suoltaa säännöksiä, joilla mukamas riskejä vähennetään. Tunnetuin oli yritys kieltää kalakukkojen myynti. Se ei onnistunut, mutta tilalle keksittiin vaikeuttaa siihen tarvittavien kalojen hankintaa (pilkkikiesten rannalla perkaamat kalat eivät enää kelpaakaan).
    Olen edelleen jyrkästi sitä mieltä, että lähiruuan puute johtuu meidän omista säännöksistämme, ei niinkään SOK:sta tai EU:sta. Jos OS pääset eduskuntaan, niin töitä riittää myös tällä saralla. Toivottavasti myös aikaa ja kiinnostusta. Oppia kannattaa hankkia myös muualta EU:sta, esim. Itävallassa kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, joka olisi selvästi Suomessa kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Evert The NeveRest kirjoitti 6.4.2011 kello 13:07

    “90% rannoista on tuhottu tiheällä mökkirakentamisella”

    Rannat on tuhottu HARVALLA mökkirakentamisella. Josku 60 luvulla tuli määräys, että piti jättää tyhjä tontti mökkien väliin lintujen pesiä.

    Mistä haahka tietää, että se on hänelle varattu tontti. Jotkut lajit pesivät pihapöntössä, kuten telkkä, jotkut lajit eivät pesi vaikka olisi matkaa puoli kilometriä (kaakkuri, kuikka).

    Tiivis mökkirakentaminen säästää luontoa. Ja kyllä ne linnut, joutsenet jopa koskelot tulevat pihapiiriin.

    Tämä “harva” on ihmeellinen suomalais-ugrilainen mantra, kuten “on maamme köyhä ja siksi jää…”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Elina kirjoitti 6.4.2011 kello 13:43

    Elina paasaa:

    Hygieniahullutus on saanut Suomessa aivan absurdeja piirteitä. Näin on jämpti!

    Tytön päiväkotiin ei saanut viedä synttärituomisina muuta kuin kaupan avaamattomia pakkauksia — ei siis kotona leivottua nisua “hygieniasyistä”.

    Eli linjaus oli, että teollinen, lisäaineilla höystetty moska on jotenkin parempi vaihtoehto lasten terveydelle kuin tavallinen kotipulla.

    En tiennyt itkeäkö vai nauraa tämän kuullessani.

    Vaaralliset bakteerit siis vaanivat oikeiden äitien tekemässä ruuassa.. Kaipa pitää siirtyä Saarioisten “äitien” tekemään ruokaan kaupan avaamattomissa pakkauksissa, jotta ei muodosta terveysuhkaa lapsilleen.

    Ja kuten Osmo tuo esiin, on varsin todennäköistä (joskaan kai ei täysin todistettua), että tällä hygieniavouhotuksella vain edistetään allergioita ja astmaa ja heikennetään näin ihmisten vastustuskykyä myös infektiohin.

    Vieraannutetaan ihmisiä elämästä myös, mikä ei ole vähäinen asia sekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kritine von Denffer kirjoitti 6.4.2011 kello 14:20

    “Semmoinen olennainen ero Keski-Eurooppaan mikä on syytä muistaa on että keski-eurooppalainen maaseutu on noin keskimäärin samalla etäisyydellä lähimmistä isoimmista asutuskeskuksista kuin Tuusula” – Helsingistä – siis Tuusulan syrjäkylät kuten Nukari ja Jäniksenlinna, jotka sijaitsevat n. 40 km:n päässä Suur-Helsingistä. Ovat täysin maanviljelysseutua, jota eivät edes pienet suojellut puronotkot mitenkään ‘riko’. Siellä olisi valtavat pellot valmiina luomuviljelyllekin, kun sokerijuurikas julistettiin pannaan. Mars, mars, lobbaamman sinne viljelijöille Stadista lähiruoikaa tuottamaan!

    Suomessa tuotetaan ruokaa lähinnä suomalaisille, koska suomalaiset haluavat yli 90 prosenttisesti syödä suomalaista ruokaa. Miksi emme saisi sitä tuottaa koko maassa? Meillä on siihen oikeus. Mitä pohjoisempana maito tuotetaan sitä puhtaampaa ja luomumpaa se on. Jahka tästä vielä ilmastokin lämpenee, voidaan tomaatit ja kurkut siirtää varhaiskasvatuksesta yhä aikaisemmin ulkotiloihin. Lisäksi harvaan asutuilla, kauniilla seuduilla kuten täällä Vaara-kainuussa on valtavat mahdollisuudet kehittää patikointiin perustuvaa marjastus- sienestys- hirvestys ja luontobongausmatkailua, mm. Sen tukeminen vain on hidasta ja äärimmäisen byrokraattista. EU-‘tuet’ on sanktioitu niin vaikeasti saataviksi -ELY-keskukset siinä välissä – että niiden hakemiseen kuluu ikä ja terveys. ELY-keskukset ovat muuten aivan turhia ja kuluttavat verorahoja.

    Olen vakuuttunut, että maaseudun rauha kiinnostaa meitä suomalaisiakin yhä enemmän tulevaisuudessa. Kun vielä etätyöhön on mahdollisuus, sijaitsee monen kotipaikka tulevaisuudessa susirajalla ja sen takana jo lähivuosikymmeninä. Energiankin puolesta siirrytään omavaraisuuteen mm. maa- ja aurinkoenergian ja miksei tuulienergiankin puolesta. Eivät saastuta ja ovat pitkällä aikavälillä ekonomisia ratkaisuja. Silloin alkaa lähiruokakin konkretisoitua, kun voi itse viljellä porkkanansa. Tämä on tulevaisuuden vahvuutta maaseudulla. Tukea pitää, koska elämme Suomessa, joka on yhä EU:n NETTOMAKSAJA!

    Jorma Koski kirjoitti edellä aivan oikein:”Pienten tilojen yhteistoiminta yrityksinä jotka tuottavat elintarvikkeet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alkulähteitään olisi varmasti kannatavampaa kuin toimia suuryrityksen “torpparina”. – Valion ja ArlaIngmanin monopoliasema on purettava ja annettava pienille meijereille ja juustoloille tukea, koko maassa!

    Ilpo Pernaa kirjoitti myös oivaltavasti em. puheenvuorossaan:”Asutusta pitää nimenomaan laajentaa ja taajentaa maaseudulle ruuantuotannon lähelle. Silloin riittää lähiruualle ostajia eikä suuria kauppaketjuja tarvita. Tämähän on juuri se vahvuus , millä Provencen kaltainen maakuntayhteisö runnaa. (Ransakassa siis)

    Siellä maajussit viljelevät -80 -luvun aikaisilla 90 hevosvoiman suuruisilla traktoreilla. Kasvulohkot ovat 2-3 hehtaarin kokoisia. Meillä vannotaan tehokkuuden nimiin. Traktorit pitää olla 150 hevosvoiman , kasvulohkot pitäisi saada 10-20 hehtaariin. Tilakoot pitäisi olla yli 100 hehtaaria, jotta viljelijä pärjää emännän ollessa tilan ulkopuolella töissä.

    Navetat pitäisi olla sadalle päälle ja investoinnit 1-2 miljoonan luokkaa. Itävallassa näin useita n. 10 pään karjoja.”

    EU on jo tarpeeksi kurjistanut maamme maaseutua ja tähän kurjistamiseen on MMM mennyt mukaan vuosikaudet. Eihän meidän tarvitse suinkaan noudattaa kaiken maailman direktiivejä, ei niitä noudateta muuallakaan EU:ssa, jos ne haittaavat elinkeinotoimintaa! Edustajat tässäkin vaihtoon!

    Suomalainen haluaa asua mahdollisimman kauan omassa mökissään ja tavata muita suomalaisia silloin tällöin. Aiankin täällä vaaroilla kaikki ovat tervetulleita piipahtamaan naapurissa. Talkoohenki kukoistaa. Hienotunteisuus on silti valttia. Haluamme tilaa ympärillemme emmekä naapuria seinän taakse!

    Osmo, geeniperimää ei niin vain muuteta: useat kaupunkeihin työn perässä lähteneet eivät siellä viihdy. Kaipuu on kotikonnuille. Etätyön mahdollisuuksiin on nyt satsattava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 14:46

    Karjatalouden osalta Suomi pelaa uhkapeliä siirtäessään sen mahdollisimman kauas ja mahdollisimman epäedullisille tuotantoalueille. Kannattaa muistaa, että Etelä-Suomen kuluttajia ajatellen Viro on lähempänä kuin Kainuu eikä EU:n sisällä ole rajoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. antti kirjoitti 6.4.2011 kello 14:32

    Miten se oikein hoidettiin?
    -Ensin kaupunki remontoi
    -seuraavaksi kaupunki kieltää munkinpaiston
    -lopuksi kaupunginjohtaja hoitaa luvan munkin paistolle

    OK, onnellinen loppu yrittäjälle ja asiakkaille. Mutta onko prosessi yhtä tehokas, tasapuolinen ja myyttisen oikeudenmukainen kaikille muillekin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 14:40

    Alkoholi- ja omavalvontasäädöksistä löytyy riittävästi informaatiota ja koukeroita pitkäänkin ja melko mielenkiinnottomaan debaattiin, joka ei liene oleellista. Oleellista on, että etenkin alkoholialainsäädännöstä löytyy useitakin kohtia, jotka sotivat maalaisjärkeä ja maassa vakiintuneita käytäntöjä vastaan.

    Oleellista on myös, että yrittäjien etujärjestö ei suinkaan kampanjoi valvonnan purkamiseksi, vaan sen lisäämiseksi. Syy voi olla vain ja ainoastaan se, että suuret talot kykenevät näin kampittamaan pieniä toimijoita. Tästä ei puolestaan hyödy kukaan, joka vähääkään välittää mistään paikallisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. T. kirjoitti 6.4.2011 kello 14:52

    Maidon 2500 kilon raja oli valitettavasti ainoastaan yksi esimerkki. Vastaavantyylisiä säädöksiä on lähes loppumattomasti, ja jos sääntely on sentyylistä että tuollaisia saattaa tulla milloin tahansa uusia, on minkäänlaisen investoiminen todella riskialtista. Isot helsingissä pääkonttoria pitävät korporaatiot pystyvät hoitamaan yhteiskuntasuhteensa siten että ikäviä yllätyksiä ei tule, pienyrittäjä jossain pohjois-savossa on täysin sattuman armoilla tuhansien erilaisten säädösten viidakossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. tpyyluoma kirjoitti 6.4.2011 kello 16:31

    Suomessa asuu noin 0,15 ihmistä per hehtaari, jos tuon jakaa tasaisesti pitkin maata niin mitään mahdollisuuksia ei ole minkäänlaisilla lähipalveluilla yhtään missään. Nyt niihin on edes kaupungeissa jotenkin riittävä asukaspohja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kari Niemi kirjoitti 6.4.2011 kello 17:22

    Näitä lukiessani kummastelen, onko maaseudun asuttuna pysyminen kiinni tilamaidon ja possunruhojen tilalla tapahtuvasta myynnistä? Kerran hain pikkumeijeristä pari juustonpalaa. Autossa huomasin, että molempien valmistusmaa oli Viro. Lähiruokaa! Turhaa on kuvitella, että viikoittaisella mökkimatkallani menisin maitokannun kanssa tinkimaitoa hakemaan ja ostaisin samalla puoli ruhoa porsasta. Tienposkesta voisin ostaa herneenpalkoja, mutta 48e:n kilohinta karkottaa heti. Nykyään maanviljelijät tuntuvat ajattelevan, että tuotteensa ovat niin hyviä, että hinnalla ei ole merkitystä. Ehkä kurvaan jatkossakin ABC:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 6.4.2011 kello 18:38

    tpyyluoma kirjoitti 6.4.2011:

    Tuo kaupunkikin on suhteellinen käsite. Asustelen Nurmeksessa, jossa kaikki peruspalvelut (kaupat, posti, Alkokin, terveyskeskuksesta hautuumaahan) ovat alta viiden minuutin kävelymatkan päässä eli lähempänä kuin Espoon Tuomarilassa asuessamme. Toisaalta lähimpään sikalaan on linnuntietä alta kilometri ja vielä vähemmän hevostallille, jossa tytär käy lähes päivittäin. Lähin viimesyksyinen karhuhavaintokin on noin kilometrin päästä. Auto saattaa seistä parkissa viikkokaupalla, kun käyttötarvetta ei ole. Ja asumismuoto on kerrostalo.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Evert The NeveRest kirjoitti 6.4.2011 kello 19:24

    “Suomessa asuu noin 0,15 ihmistä per hehtaari, jos tuon jakaa tasaisesti pitkin maata niin mitään mahdollisuuksia ei ole minkäänlaisilla lähipalveluilla yhtään missään.”

    Ei todella! olisi vain jalkoja, torsoja ja irtopäitä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Catilina kirjoitti 6.4.2011 kello 19:53

    Kotipitäjässäni on vähän yli 3000 asukasta. -60-luvusta määrä on laskenut vain runsaalla tuhannella.

    Mielestäni väkeä on vieläkin liikaa. Tuhat asukasta olisi mielestäni sopiva ja ennenkaikkea elinvoimaisempi määrä. Täällä olisivat vain ne, jotka todella haluavat olla.

    Töissä käyn tietysti naapurikunnissa, joskus jopa kaupungissa. Päivittäinen työmatka ei juuri koskaan ole allle viittäkymmentä kilometriä. 100-150 on tavallisinta, ja tietenkin kuljen autolla, joita minulla on useita. Yksikään niistä ei ole mikään mopo.

    Kaikki harrastukset käydään autolla, ja autoilu itsessäänkin on harrastus. Nostakaan vaan bensan hintaa, minäkin nostan sitten aina hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Mauno kirjoitti 6.4.2011 kello 21:42

    Ylempänä verrattiin muiden maiden ja Suomen satotasoja maataloustukien yhteydessä. Pitäisi ehkä myös verrata maiden omistusoikeutta, Suomessa tuen nimi pitäisi muuttaa maan-ylläpitomaksuksi. Täällä “maanomistajat” vain pitävät maata kunnossa eliitin tarpeita varten (lunastuslaki/kaivoslaki/moottoriurheilureitit/puistot ym).Oikeuksia ei ole, et voi esimerkiksi rakentaa taloa ja myydä sitä jotta voisit ostaa pyörän ja lähteä muutaman kuukauden retkelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Liian vanha kirjoitti 7.4.2011 kello 10:42

    Sattui käsiin KTM: suhteellisen tuore raportti maaseudun yritystoiminnasta. Siinä pisti silämään, että 35 % maatiloisa on merkittävää muuta yritystoimintaa ja kuten allakin näkyy , suurin osa yrityksistä keskittyy palvelualoille.
    Mutta maaseudun etäisyyksien vuoksi palveluala ei voi olla voimakas kasvuala ellei keskitytä esim laki-tai talous-palveluihin

    “MTT:n tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2004 Suomessa toimi 69 600 maaseudun pienyritystä, jotka tuottivat lähes 14 miljardin euron liikevaihdon ja työllistivät yrittäjät mukaan lukien 113 000 henkilöä.
    Vuosina 2000–2004 maaseutuyritysten ja niiden henkilöstön määrä lisääntyi 7–8 prosenttia. Liikevaihto kasvoi reaalisesti lähes viidenneksellä. Maaseudun pienyrityksistä jalostusaloilla toimi vajaa kolmannes, kaupassa ja palvelualoilla vajaat 60 prosenttia ja loput alkutuotannossa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.4.2011 kello 11:55

    Liian vanha kirjoitti 7.4.2011 kello 10:42:

    No turistitarhaushan on varsin yleistä maatiloilla. Luettaneen palvelualaksi?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.4.2011 kello 12:48

    juge kirjoitti
    “Oliskohan kyse siitä että siellä maksetaan EU:n suurimpiin kuuluvia maataloustukia elikkäs näitä kovasti kritisoimiasi aluetukia.”

    Kun katsotaan asiaa tuolta Taloustohtorista

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

    kun ottaa “FADN Standard Results” siitä vasemmalta, sen jälkeen “Oma valinnat” ylävälilehdeltä, sitten “Valitse raportti” = Tuet ja sitten “1 Luokittelija” = Vuosi = 2008 ja sitten “Seuraava luokittelija” ja siitä sitten “Maa” ja valitsee että Suomi ja Ruotsi ja Tanska ja Ranska ja Saksa sinisiksi niin saa seuraavat tukisummat euroa per tila:
    Ruotsi 37,332
    Suomi 48,308
    Ranska 28,013
    Saksa 34,688
    Tanska 33,627

    Eli Suomessa ylivoimaisesti korkeimmat tuet per tila. Vielä kun huomioidaan hehtaarit jotka ovat samasta taulukosta:
    Ruotsi 52.8
    Suomi 40.6
    Ranska 77.6
    Saksa 93.6
    Tanska 114.0

    Niin saadaan tuet per hehtaari
    Ruotsi 707
    Suomi 1.183
    Ranska 360
    Saksa 370
    Tanska 290

    Meillä on siis selkeästi korkeimmat tuet näistä maista ja vaikka vertailukohdaksi ottaisi mitkä maat tahansa. Mikä tämän selittää kun aina kuulee väitettävän että “meillä on pienet tuet ja muilla suuret” johon suuntaan jugegin tuossa viittasi. Totta on että meillä on pienet EU-tuet, ne ovat suurinpiirtein Ruotsin luokkaa. Mutta. Se on vain osa tuista. Meillä EU maksaa 1,9 miljardin vuotuisista tuista vain 0,8 miljardia eli 40%. Loppu 1,1 miljardia eli 60% on ihan kotimaisista verovaroista suoraan rahoitettua, ei mitään maksupalautusta. Ja paradoksaalista kyllä, ne ovat juuri nämä itse maksamamme tuet jotka aiheuttavat tuota vinoutumaa eli tuotannon siirtymistä pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.4.2011 kello 12:53

    Osmo Soininvaara kirjoitti:

    “Olen menossa eduskuntaan muuttamaan lakeja.”

    Mites mahtaa onnistua? Tämäkin asia on ollut esillä eduskunnassa jo vuionna 2006
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    “Millaisena ministeriö näkee A- ja B-tukialueen etenkin nautakarjatalouden tulevaisuuden? Onko ministeriössä tehty tietoinen päätös siitä, että tuotanto siirtyy C-alueelle? Jos näin ei ole, niin nyt ministeriössä olisi hyvä tiedostaa se tosiasia, että nykyiset toimet johtavat vääjäämättä tuotannon siirtymiseen C-alueelle. Jos tuotanto siirtyy, niin ovatko kuluttajat valmiita maksamaan korkeammalla tuella tuotetut tuotteet ja ylituotannon? Jossain vaiheessa tilanne valkenee myös kuluttajalle. Komissionkin suunnalta on jo ihmetelty, miksi kotieläintilat häviävät etelästä. ”

    Mutta juurikaan mitään ei ole tapahtunut. Jotakin kosmeettista pientä mutta kun edellisissä 141-tukineuvotteluissa tuli “torjuntavoitto” niin uskoisin että EU-neuvottelijat ovat siinä käsityksessä että 2014 on tuo 141-tuki nolla euroa ja sitten vasta hauska tilanne onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tvaara kirjoitti 7.4.2011 kello 17:20

    Elinalle:

    Kotileipomisten kielto ei johdu bakteereista, vaan tuoteselosteen puuttesta. Mitä jos leivonnaisessa on jotakin allergisoivaa? Kuka ottaa vastuun? Jos pullassa on tappajapähkinää tai laktoosia!!?

    Ja koska aina jonkun on otettava vastuu, ruuasta vastaavan tahon on käytönnössä mahdotonta tarjota mitään, josta he eivät voi mennä vastuuseen. Se on tuskastuttavaa, se on välistä aivan hirveää nipottamista ja siitä on valtava riesa kaikille ja kaikkialla, jotka tähän törmäävät. Mutta lähtökohtaisesti “allergian” oletuksena on, että joku saa anafylaktisen shokin, ei se, että jonkun iho punottaa lievästi muutaman päivän kuluttua.

    Noin ruokapoliittisesti voi sitten pohtia, miksi Suomessa on niin paljon allergioita. Liian teollista ruokaa? Liian tehokkaat diagnoosit?

    Lopputulos on kuitenkin se, että se e-mössö on “parempaa” ja “turvallisempaa”. Näin vaikka itsekin laittaisin mieluummin lapselle tarhaan juhlapäivinä viemisiksi jotakin muuta kuin niitä e-keksejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Mauno kirjoitti 7.4.2011 kello 17:37

    Vaikka kansalaispalkasta jankkaaminen on vähän naivia, niin laskin kuitenkin tupakkiaskin kanteen, että jos maatiloja on 70000 ja tuen saajien määrä olisi sama. 1200 euron kk-liksa jos sitä ei turhaan veroteltaisi, maksaisi non miljardin vuodessa, mikä vissiin on kansallisen tuen kokoluokka. Tällainen järjestely johtaisi moniin myönteisiin asioihin, joita kukin voi vapaasti visioida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Marja Jauhiainen kirjoitti 7.4.2011 kello 18:19

    Sitäpä jäinkin miettimään että jos hankin Virosta edullisesti
    maatilan niin mihin kannattaa sato myydä ? Lähiruuaksi
    Suomeen -esim. tomaatit ? Onnistuukohan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. juge kirjoitti 7.4.2011 kello 20:48

    EU-hehtaaritukia maittain (luvut suhteellisia, ei euroja)

    Suomi 2.82
    Ruotsi 4.02
    Tanska 5.22
    Saksa 5.66
    Ranska 6.02
    Irlanti 6.08
    Hollanti 6.66

    Kun ruotsissa EU-tuet hehtaaria kohti ovat lähes puolitoistakertaiset suomeen verrattuna, sieltä on helppo arvostella sitä että suomi jatkaa omaa pientä eu-tukeaan kansallisella tuella.

    Saksassa ja erityisesti ranskassa EU-tuet ovat ihan huippuluokkaa, kaksinkertaiset suomeen verrattuna, ja silti niiden päälle vielä maksetaan kansallisia tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. TimoT kirjoitti 7.4.2011 kello 21:09

    EU:lla on tukivöhykkeitä lähes jokaisessa maassa. Jos haluaa verrata eri maiden maataloutta, niin verrattakoon sitten maiden vastaavia vyöhykkeitä keskenään. Tämä onnistuu aivan hyvin noiden FADN tulostenkin avulla.
    Suomea ja Ruotsia verrattaessa Etelä-Suomea vastaa parhaiten Keski-Ruotsi ja pohjoisia tukialueita sitten voi verrata suoraan keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.4.2011 kello 21:24

    Mauno kirjoitti
    “Vaikka kansalaispalkasta jankkaaminen on vähän naivia, niin laskin kuitenkin tupakkiaskin kanteen, että jos maatiloja on 70000 ja tuen saajien määrä olisi sama. 1200 euron kk-liksa jos sitä ei turhaan veroteltaisi, maksaisi non miljardin vuodessa, mikä vissiin on kansallisen tuen kokoluokka.”

    Maatiloja on noin 60.000. Maataloustulo on noin 800 miljoonaa joka suurinpiirtein vastaa verotettavaa tuloa on karkeasti palkka. Ihan noin yksinkertainen asia ei ole mutta karkeasti. Tuosta tulee siis tilaa päälle noin 13.000 euroa eli voidaan laskea että tilalla on vajaa yksi päätoiminen henkilö. Jossakin tilastossa maatalouden harjoittajien tuloista vain 30% tulee maataloudesta mutta voisi ehkä laskea että 50.000 henkilötyövuotta niin ollaan lähellä? Ja kansallinen tuki on noin 1,1 miljardia ja kun se jaetaan 50.000 henkilötyövuodella niin saadaan noin 22.000 euroa. Mitäs tuosta tulee kk-liksaksi, noin 1.800? Mutta mitä ajoit takaa? Mitä tuolla rahalla muka voisi muuta tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Mauno kirjoitti 8.4.2011 kello 18:56

    En mä Kansallinen tuki vääristää oikein ymmärtänyt sun laskelmia. Maataloustulo 800 miljoonaa on ilmeisesti se mitä on jäänyt yli, kun about 2miljardin vuotuisesta tukipotista on annettu kauppiaille ja byrokraateille heidän osuus. Mä ajoin takaa sitä että kansalaispalkka, tekisi suurimman osan landebyrokratiasta turhaksi. Kaikki maalaiset saisivat hilloa niin paljon että sillä eläisi, cap tuki olisi vuokraa yhteiskunnalta maavarannon ylläpidosta, kunnes EU kaatuu. Se joka vielä viljelisi saisi tehdä sitä omalla riskillä.

    Kansalaispalkka, mahdollistaisi myös muiden kuin farmareiden asumisen maalla, se voisi kaupunkien ylivertaisuudesta huolimatta olla hyväksi tietyille asioille tällaisessa maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kritine von Denffer kirjoitti 8.4.2011 kello 22:35

    Osmo Soinivaara kirjoitti:”Karjatalouden osalta Suomi pelaa uhkapeliä siirtäessään sen(karjatalouden) mahdollisimman kauas ja mahdollisimman epäedullisille tuotantoalueille. Kannattaa muistaa, että Etelä-Suomen kuluttajia ajatellen Viro on lähempänä kuin Kainuu eikä EU:n sisällä ole rajoja.

    Osmo hyvä, me suomalaiset haluamme OMAA tuotantoa, puhtaassa luonnossa tuoettua maitoa ja lihaa. Luomutuooteiden kysyntä on kasvamassa eksponentiaalisesti: tuotanto ei riitä kysyntään. Juuri täällä kainuussa, jossa viljan viljely on riskialtista, karjan kasvatus, maidon tuotanto ja karjan rehun viljely on paikallaan vaaramaisemissa. Karja voi käyskennellä metsässä, niityillä vesistöjen varrella. koska niitähän täällä riittää, varsinki puroja ja lampia. Karjaa on kasvatettu lähes luomuna aina 60-luvulle saakka, mutta EU-tehomaatalous on pahasti näivettänyt ja kurjistanut maaseutua. Sen voi todistaa lähes jokikinen maanviljelijä ja karjankasvattaja Kainuussa. Jotkut yli 100-päiset robotinavetat ovat tehneet sellaista miljoonavelkaa, josta eivät ikinä selviä näillä ala-arvoisilla 0,35 euron litrahinnoilla. Saatikka pienemmät tilat, joita syynätään pilkuntarkasti jatkuvasti, joita uhkaillaan pienestäkin poikkeamasta tai ‘puutteesta’- Missään muussa EU-maasa ei olla yhtä totisia direktiivien paukuttajia kuin Suomessa. Spkea EU-myötäileminen on saatava loppumaan ja maalaisjärki nostettava arvoonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Heikki Turtiainen kirjoitti 8.4.2011 kello 23:01

    Otan osaa Osmo. Tarkoitus oli hyvä, mutta onnistuit vain vahvistamaan käsitystä siitä kuinka vieraita maaseudun ongelmat ovat kaupunkivihreille(ne eivät todellakaan aukene kuuntelemalla “Mä katson maalaismaisemaa” tai edes Mikko Alataloa). Onko todella ainoa tarjoamanne elinkeino Kokkola-Lappeenranta linjan pohjoispuolelle mökkivuokraus ja opastetut eräretkeilyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. TimoT kirjoitti 9.4.2011 kello 16:56

    Minä ymmärrän nim. Maunon ehdotuksen maatalousslangilla niin, että kansallinen tuki irrotettaisiin tuotannosta ja jaettaisiin per capita periaatteella.
    Maataloustuesta tosiaan vain 56 % jää viljelijöiden tuloksi. Kaikki tuotteista saatava tulo ja vielä tuo 44 % tuista menee viljelyn kuluihin. Jos tuissa ei olisi viljelyvelvoitetta, niin maatalouden tulos olisi parempi olemalla viljelemättä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2011 kello 20:04

    TimoT yrittää leikkisästi sanoa, että maataloustuotannon arvonlisäys olisi negatiivinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Evert The NeveRest kirjoitti 9.4.2011 kello 20:59

    Mikko Alatalo lauloi “Mä maalaispoika oon” ja varmaa maalaispoika katsoi maalaismaisemaa.

    Mutta maaseudun strategia, sellaisena kuin se virallinen strategia on, on aivan vääränlainen. Se on MTK:n strategiaa mannersuomessa.

    Kyseisessä strategiapaperissa Ahvenanmaan strategia on omana osanaan ja sen on sitä mitä Osmo Soininvaara tarkoittaa, paitse että se on julkaisussa kirjoitettu ruotsiksi.

    p.s. Saisiko tänne oikeinkirjoituksen tarkistuksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 9.4.2011 kello 21:12

    Arvonlisäys? Ei kai nyt sentään negatiivinen mutta tuolta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee

    selviää että
    “Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto on tänä vuonna 4,3 miljardia ja kokonaiskustannukset 3,4 miljardia euroa. ”

    “MTT arvioi, että maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna 2,3 miljardia euroa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kotieläintuotannon osuus myyntituloista on runsaat 68 prosenttia, kasvinviljelyn vajaat 14 prosenttia ja puutarhatalouden vajaat 18 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden saama tukisumma pysyy lähes viime vuoden tasolla noin 1,9 miljardissa eurossa. ”

    Mutta että 1,9 miljardin tuella saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet vai miten tuo on tulkittava? Eikös se olisi negatiivinen vasta jos tukia olisi enemmän kuin mitä on tuotteiden arvo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. juge kirjoitti 9.4.2011 kello 21:44

    Hehtaarituethan on irroitettu tuotannosta jo monta vuotta sitten.

    Tukioikeudet ovat arvopapereita, joita vastaan voi nostaa tukea jos on hallinnassa niiden käyttöä vastaava peltomäärä.

    Peltoa ei tarvitse viljellä. Riittää kun pitää sen viljelykelpoisena.

    Esim siis vaikka niittää sen kerran kesässä.

    Sitten voi nostaa EU-tuet.

    Ja OS, vilja kannattaisi kääntää peltoon ympäri eikä korjata kuivata ja myydä. Myynnistä ei saa niitä kuluja mitä sadonkorjuusta aiheutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Anna-Liisa kirjoitti 10.4.2011 kello 8:26

    Osmo kirjoitti:

    Mitä hyötyä on asua lähellä lähiruokaa, kun SOK joka tapauksessa kieltää kuljettamasta sitä ruokaa tilalta kauppaan ilman, että se käy valtakunnallisessa logistiikkakeskuksessa nahistumassa.

    Kameli kirjoitti:

    Kannattaa seuraavissa SOK-vaaleissa ottaa tavoitteeksi muuttaa S-Ryhmän toimintatapoja. Jos vaikkapa Vihreissä saadaan kunnon masinointi aikaan, ei ajatus tunnu mahdottomalta ollenkaan. Sen verran pienistä äänimääristä siellä on kyse. Kannattaa muistaa että S-ryhmä on kuitenkin osuuskauppa, eli asiakasomistaja voi siihen vaikuttaa.

    Tekisipä mieli ryhtyä tässä asiassa aktiiviseksi, mikä kyllä edellyttäisi Osmon väitteen todenperäisyyden tutkimista. Ainakin lähileipomoita S-ryhmän kaupat tuntuvat käyttävän.

    TimoT:nkin näkökulma vaatisi tarkastelua:

    … lähiruuan puute johtuu meidän omista säännöksistämme, ei niinkään SOK:sta tai EU:sta. … esim. Itävallassa kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, joka olisi selvästi Suomessa kiellettyä.

    Olen bongannut jostakin jonkun pienen tuottajan toteamuksen, että he eivät pysty myymään isoille elintarvikeketjuille tuoretuotteitaan, koska ketjujen tukut haluavat ostaa niin megalomaanisia määriä etteivät he pysty niitä toimittamaan.

    Sekin pitäisi selvittää, miten paljon oikeasti on noita lähituottajia joiden tuotteet kiertävät nahistumassa ison ympyrän – ja mitä ne tuottavat. En itse ostaisi tinkimaitoa enkä possunruhoa – maito- ja lihatuotteiden suhteen olen aivopesty nykyhygieniaan. Kasvistenkin suhteen saa ehtimiseen lukea uutisia lantavedellä kastelusta ja sensellaisesta. Kuumassa paistetut leipomotuotteet ovat oikeastaan ainoat spontaanisti mieleen tulevat elintarvikkeet, joiden suhteen en ole epäluuloinen (mutta minä en olekaan allerginen).

    Miten valvonnan ja tarkastuksen pystyisi järjestämään silloin, kun tuote menee suoraan tuottajalta kauppaan? Vai voisiko se jäädä tarpeettomana pois kokonaan?

    Sitten on hintakysymys. Mediasta saadun mielikuvan mukaan Suomessa huono, halvalla jalostettu teollisuusruoka maksaa enemmän kuin tuoreet raaka-aineet muualla Euroopassa. Silti paheksutaan (moneen kertaan myös Osmon blogimerkinnöissä ja kommenteissa), että suomalaisen tärkein kriteeri ruokakaupassa on hinta. Miten paljon suomalaisen pitää ruoasta maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Anna-Liisa kirjoitti 10.4.2011 kello 12:00

    Kirjoitin edellä:

    Mediasta saadun mielikuvan mukaan Suomessa huono, halvalla jalostettu teollisuusruoka maksaa enemmän kuin tuoreet raaka-aineet muualla Euroopassa. Silti paheksutaan (moneen kertaan myös Osmon blogimerkinnöissä ja kommenteissa), että suomalaisen tärkein kriteeri ruokakaupassa on hinta. Miten paljon suomalaisen pitää ruoasta maksaa?

    Juuso Koposelta Provence-kirjoituksen kommentissa saatu tieto näyttäisi kumoavan hintamielikuvani:

    Täältä löytyi dataa aiheesta: http://www.ers.usda.gov/Data/InternationalFoodDemand/

    Tämän mukaan suomalaiset käyttävät tuloistaan ruokaan 14,7 %, ranskalaiset 15,3 % ja italialaiset 16,6 % eli itse asiassa suhteessa tuloihin ruoka ei olekaan niin kallista täällä. Jos poistetaan vielä juomien ja tupakan osuus niin luvut näyttävät vielä edullisemmilta Suomelle, tämä osuus on nimittäin Suomessa 31,4 % kaikista “ruoka”menoista, Ranskassa 21,4 % ja Italiassa 16,2 %.

    Tuota voi kuitenkin tulkita monella tavalla, kuten olen Provence-merkinnön kommentissani tehnytkin:

    Ruoka ja ateriointi eivät Suomessa kuulu elämän huvituksiin ja iloihin, josta syystä niihin ei haluta satsata rahaa.

    Juuso tekee kuitenkin sellaisen päätelmän, että ruoka olisi Suomessa halvempaa kuin Ranskassa ja Italiassa. En usko, että tästä on kyse, vaan siitä ettei ruokaan Suomessa haluta satsata rahaa. Jos minun väittämäni pitää paikkansa, ruoan hinta nousee psykologisesti, lukuarvoaan korkeampiin summiin.

    Nyt siis kaivattaisiin hintatilastoja.

    Päivittäistavarakauppa ry:llä sellainen on, mutta siitä puuttuu Italia. Sen siitä näkee että Suomessa on kalliimpi ruoka kuin Ranskassa. [1]

    Hesari kirjoitti 26.6.2009, että Suomi on euroalueen kallein maa. Elintarvikkeita ei erikseen käsitelty. [2]

    [1] http://www.pty.fi/653.html
    [2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+pysyi+sitke%C3%A4sti+euroalueen+kalleimpana+maana/1135247193806

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. TimoT kirjoitti 10.4.2011 kello 12:18

    OS: Maataloustuotannon arvonlisäys on selvästi negatiivinen, jos tukia ei lasketa mukaan arvonlisäykseen. Nykyisessä kansantalouden tilinpidossa ne lasketaan mukaan arvonlisäykseen.
    Juge: Nykyisistä tuista ainoastaan EU:n tilatuki ei edellytä pellon viljelyä. Sen osuus on hyvin vähäinen Suomessa. Muut tuet (esim. LFA, ympäristötuki, kaikki kansalliset tuet) kyllä edellyttävät paikkakunnan tavan mukaista viljelyä, pelto jopa tippuu pois tukikelpoisten joukosta, jos yksikin vuosi jää viljelyssä väliin.
    Anna-Liisa: Kuten jo aikaisemmin sanoin, nykysuomalainen tilamaito on hygieeniseltä laadultaan parempaa kuin oli kaupan maito pari kolme vuosikymmnetä sitten, eikä se tuolloinkaan aiheuttanut mitään ongelmia. Sen puolesta sitä voisi myydä vaikka lähikaupan tiskiltä aivan huoletta. Median luoma hintamielikuva ei ehkä ole kaikein luotettavin, kannattaa käydä vaikka maitohyllyllä ulkomailla liikkuessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Markku af Heurlin kirjoitti 12.4.2011 kello 21:31

    “Mä maalaispoika oon..”. (Tämä on tai ainakin pitäisi olla Alataloa)

    Meillä oli vielä 60-luvulla lehmiä, ja maatilalla myytiin tilan työväelle ja naapureille tinkimaitoa. Kukin toi aamulla 2-5 litran maitokannun ja nouti sen päivän mittaan. Asiakkaita taisi olla kolmattakymmentä.

    Kuukausittain laskettiin maitotilit. Minut nakitettiin siihen hommaan joskus 14-vuotiaana.

    Tilamme siis oli Hämeenkylässä, n 15 km Eduskuntalolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus