Vapaasta autoedusta luovuttava

4.4.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.

Tätä ohjelmakohtaa on muutettu merkittävästi kommenttien perusteella, joten osa kommenteista kohdistuu vanhentuneeseen tekstiin.

====

Vaikka asia tuntuu pieneltä, se voittaa energiansäästökeinona monta enemmän mainostettua. Pääkaupunkiseudun liikennepolitiikassa asialla on suurehko merkitys

Vastauksena korkeaan veroasteeseen Suomessa on tullut tavaksi maksaa osa palkasta aliverotettuina luontaisetuina. Eräs tällainen on vapaa autoetu. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton, jolla hän saa ajaa niin paljon kuin jaksaa ja ehtii. Vapaan autoedun verotusarvoa on aika-ajoin nostettu, mutta tämä ei ole poistanut sen pääongelmaa, autoilun marginaalikustannuksen jäämistä nollaan tai hyvin alas.

Vapaan autoedun ongelma ei ole veronkierrossa vaan siinä, että se kannustaa väärään liikennekäyttäytymiseen. Autoa ylikäytetään ja julkista liikennettä alikäytetään, kun autolla ajaminen on marginaalikustannusmielessä ilmaista.  Kun Suomi on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen – liikenteen päästöt eivät kuulu päästökauppasektoriin vaan kansallisiin kiintiöihin – vapaa autoetu sälyttää säästämisvelvoitteen korostettuna muille.

Vapaan autoedun verotusarvo perustuu oletukseen, että autolla ajetaan 18 000 km/vuosi. Verotusarvoa korotetaan 0,18 euroa/km, jos henkilön työmatka on niin pitkä, että on syytä olettaa kilometrirajan ylittyvän. Pitkästä työmatkasta aiheutuvat ylimääräiset kilometrit maksavat siis noin 0,09 €/km. Päätettäessä yksittäisestä matkasta –  autolla, julkisilla tai ei ollenkaan – marginaalikustannus on edelleen nolla, koska verottajan arvio perustuu vain työmatkojen pituuteen ja mahdollisesti kesämökin sijaintiin mutta ei tosiasiassa ajettuihin kilometreihin. Jos ajaa omalla autollaan työnajoa, siitä maksetaan verottomana korvauksena 0,46 €/km.

Autoetua voidaan perustella silloin, kun työhön kuuluu huomattavan paljon autolla ajoa. Ei ole järkevää, että työajoja ja yksityisajoja varten pitäisi olla eri autot. Autoedusta tulisi päästä eroon, kun se on tosiasiallinen palkanmaksun muoto eikä työajoa ole merkittävästi.

 

Niinpä:

Palkanmaksu vapaan autoedun muodossa tulee lopettaa silloin kun kyse on pelkästä palkanmaksun muodosta, eikä järjestelyä voida perustella merkittävällä määrällä työajoa.

Kommentit

123 Vastausta artikkeliin “Vapaasta autoedusta luovuttava”

  1. juge kirjoitti 4.4.2011 kello 15:27

    Kannatetaan mutta eri syystä kuin Ode. Autoetuautolla ei voi ajella kilometrikorvauksia. Pakottivat vaimon ottamaan työsuhdeauton ja kyllä tämä miinukselle menee reippaasti omaan autoon verrattuna. Autoetu ei ole ainakaan meillä varsinaisesti mikään etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Rolling Heurlin kirjoitti 4.4.2011 kello 15:37

    Aika moni tarvitsee työssään autoa ja ajot menevät työnantajan maksettaviksi. Nehän ovat työn kustannuksia. Voidaan tietenkin maksaa kilometrikorvausta, joka on joskus sopiva järjestelmä ja joskus työnantajalle paljon kallimpaa, joskus taas työntekijälle epätalodellista. Ei voida vaatia, että työntekijä hankkii oma auton, jos työssä autoa tarvitaan. Kaikki eivät asu Katajanokalla eikä jokainen työpaikka ja asiakas ole Helsingin kantakaupungissa. Tavaraakin pitää kuljettaa mukana. Työnantaja ei ole kovin tyytyväinen, jos julkisisilla kulkuneuvoilla asiakkkaan luona käyntiin menee paljon enemmän aikaa. Kuka sen maksaa? Työntekijälle vähemmän palkkaa? Maksaako asiakas tämän takia enemmän? Vai korvaako valtio, kun kerran meni tekemään hölmöjä sopimuksia. Kun tuottavuus tällä konstilla huononee, niin jää vähemmän mahdollisuuksia hyvinvoinnin kustannusten maksamiseen. Kaikkeen siihen kivaan, jota vihreätkin näppärästi keksivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Touko Mettinen kirjoitti 4.4.2011 kello 16:02

    Kannatan. Entäpä työmatkavähennykset: yksikin heppu ajoi viikottain Kristiinakaupungista Sallaan rajavartijan hommiin. Eipä paljon tarvinnut veroa maksaa.

    Touko Mettinen
    10 000 km lasten harrastusajoja vuodessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tapsa kirjoitti 4.4.2011 kello 16:09

    Aluksi ajatus vähän tökki – mutta totta puhuen tässä on järkeä. Kannatan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. pekka kirjoitti 4.4.2011 kello 16:21

    Osmo:

    Autoa ylikäytetään ja julkista liikennettä alikäytetään, kun autolla ajaminen on marginaalikustannusmielessä ilmaista.

    Vapaan autoetuauton käyttäminen ei ole marginaalikustannukseltaan ilmaista.
    Ennakonpidätys suoritetaan laskennallisen 18000 yksityisajokilometrin mukaan. Jos ajaa vähemmän voi veroehdotuksen saatuaan korjata oikean kilometrimäärän ja saa veronpalautusta. Jos ajaa enemmän on siitä myös velvollisuus ilmoittaa verottajalle. Ilmiselvissä tapauksissa (esimerkiksi päivittäinen työmatka-ajo enemmän kuin 18000 kilometriä vuodessa) verottaja tekee kyselyn ja velvoittaa antamaan selvityksen ajokilometreistä.

    Verotuksessa täysautoetuautolla ajetun yksityisajon hinta on tänä vuonna 0,18€/km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 17:07

    Verotuksessa täysautoetuautolla ajetun yksityisajon hinta on tänä vuonna 0,18€/km.

    Kun tehdään toisin päin, ajetaan firman ajoa omalla kotterolla, siitä voi maksaa verotonta kilometrikorvausta 0,45 €/km. Jommankumman näistä luvuista on oltava väärin, kun ne molemmat kuitenkin kuvaavat autoilun hintaa.
    Mutta kiitos, en todella tiennyt, että ylimääräisistä kilometreistä pitäisi ilmoittaa. Eivät tosin tienneet nekään autoedun käyttäjät, joiden kanssa olen asiasta keskustellut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. kse kirjoitti 4.4.2011 kello 16:36

    Kannattaisikohan ihan ensimmäiseksi tarkistaa asiaan liittyvät faktat, ennen kuin alkaa tekemään “suurisuuntaisia” ehdotuksia? Nimittäin vapaa-autoetu on vapaa vain 18000 km/vuosi asti ja jos omat ajot ylittävät tämän määrän, niin seurauksena on verotusarvon korotus.

    Sinänsä tällaiset autoedun lakkauttamiseen kohdistuvat esitykset kertovat kyllä jotain surullista suomalaisen keskustelun tasosta – näprellään jonkun parin promillen (60000 / 3 milj.) kanssa ja kuvitellaan/teeskennellään, että asialla olisi joku suurikin merkitys. (Käytännössä vaikutus liikenteen päästöihin olisi taatusti reilusti alle promillen, koska lähes kaikki 58093 (vuoden 2009 tieto) hankkisivat oman auton tai vaihtaisivat käyttöetuun.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. spottu kirjoitti 4.4.2011 kello 16:37

    Samalla voisi muutenkin yksinkertaistaa autojen ALV-kohtelua ja verotusarvoja yritystoiminnassa, tästä on tullut jotenkin Elämää Suurempi Asia.

    Käytännössä työntekijä voi esimerkiksi lainata firman porakonetta ilman että tästä muodostuu verotettava etu, mutta jos työnantaja erehtyy lainaamaan työntekijälle firman farmariautoa, pitäisi yhtiön maksaa takaisin palautetut ALV:it, pitää ajopäiväkirjaa, laskea kilometrikohtainen verotusarvo ja säätää tämä seuraavaan palkkaan. Halvemmaksi tulee kieltäytyä ja antaa firman auton seisoa tyhjän panttina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. pjt kirjoitti 4.4.2011 kello 17:01

    Mielikuvat asiasta ja todellisuus eivät tässäkään asiassa oikein kohtaa.

    Tunnen ihmisiä, joilla on ns. vapaa autoetu. He tekevät tyypillisesti myynti- tai asennustyötä, ja liikkuvat ympäri eteläistä Suomea ajaen inhimillisesti tarkasteltuna tolkuttomia määriä, koska on pakko ehtiä paikasta toiseen töitä tekemään. He eivät aja huvikseen yhtään enempää kuin on pakko, koska joutuvat istumaan ratissa työssään ihan tarpeeksi. Autoetu ei ole heille mikään kannuste, vaan se on vain työnantajalle ja työntekijälle kätevä tapa organisoida ihmisten ja tavaroiden liikuttamistarve.

    Ja tuota liikkumistarvetta he eivät missään tapauksessa tule korvaamaan julkisilla liikennevälineillä kuin hyvin marginaalisesti. Voi olla järkevämpää lentää Ouluun kuin ajaa sinne autolla, mutta niin he tekevät nytkin silloin kun järkevää on. Autoedun poistaminen tarkoittaisi lähinnä byrokratian lisäämistä – pitäisi siirtyä työnantajan työtekijän käyttöön liisaamasta ajoneuvosta työnantajan autoon ja ajopäiväkirjojen täyttämiseen.

    Jos joku haluaa ajaa hienolla autolla, se on veroeduista huolimatta taloudellisempaa ja vapaampaa, kun ostaa auton itse, eikä liisaa käyttöetuautoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 4.4.2011 kello 17:15

    Jos siitä 18 000 km rajasta jää kiinni niin pitäisi rangaistuksena pistää opettelemaan luovaa ajokirjanpitoa. 🙂

    Minusta vasta-argumenttina että verotuskäytäntö vaihtelee ja on sekava on vähän huono. Niin se tekee muissakin vastaavissa asioissa, esimerkiksi tiedän yhden verotarkastuksen jossa verottajan mielestä se että tukihenkilöt meni kello viisi aamulla taksilla korjaamaan rikkoutunutta tallennusjärjestelmää oli verotettava etu. Luontaisetujen rajanveto on vaan hankalaa, helpommalla pääsee kun maksaa palkan ihan rahana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. pekka kirjoitti 4.4.2011 kello 17:32

    Osmo:

    Verotuksessa täysautoetuautolla ajetun yksityisajon hinta on tänä vuonna 0,18€/km.

    Kun tehdään toisin päin, ajetaan firman ajoa omalla kotterolla, siitä voi maksaa verotonta kilometrikorvausta 0,45 €/km.

    Kirjoitin vähän huolimattomasti, kun sanoin, että autoetuajon hinta on 0,18€/km. 0,18€/km on autoetuajon kilometreistä riippuva osuus. Siinä on myös kiinteä auton hankintahinnasta riippuva osuus (1,4%/kk) joten esimerkiksi 30000 euron hintaisella autolla 18000 km vuosiajolla verotusarvo on 0,46€/km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 4.4.2011 kello 17:35

    Julkinen liikenne on van kaupunkimaisen asutuksen ilmiö. Käytännössä se siis toimii Helsingin keskustassa. 😀 Yksi tapa pienentää veroastetta on lopettaa tarpeettomat tuet julkiselle liikenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. kse kirjoitti 4.4.2011 kello 17:58

    Osmo:

    Kun tehdään toisin päin, ajetaan firman ajoa omalla kotterolla, siitä voi maksaa verotonta kilometrikorvausta 0,45 €/km. Jommankumman näistä luvuista on oltava väärin, kun ne molemmat kuitenkin kuvaavat autoilun hintaa.

    Eivätkös nuo ole molemmat aivan “oikein”, mutta vain eri tavalla laskettuna? Eli tuo kilometrikorvaus vastaa ajokilometrin (laskennallista) kokonaiskustannusta ja tuo yksityisajon hinta ajokilometrin muuttuvia kustannuksia. Vapaassa autoedussahan ne kiinteät kustannukset on jo verotettu siinä autoedun perusarvossa.

    Sinänsä näin satunnaisesti omaa autoa työasioissa käyttävänä pitää kyllä tunnustaa, että tuo 0,46 €/km tuntuu aika ruhtinaalliselta korvaukselta, koska käytännössä ne työajot lisäävät omalta kohdaltani autoilun kustannuksia lähinnä vain bensakulujen verran. Mutta en valita 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. jrn kirjoitti 4.4.2011 kello 18:10

    Jos sitten vastaavasti kevennettäisiin progressiota, kun autoetu poistuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 4.4.2011 kello 19:02

    Vapaan autoedun tapaisen järjestelyn voi käytännössä toteuttaa myös niin, että työnantaja vuokraa auton työntekijälle ja maksaa sitten kilometrikorvauksia. Sopimusvapaus sallinee, että auton vuokra voidaan sovittaa ajettujen kilometrien mukaan – mikä on oikeastaan aika looginen peruste vuokralle. Työntekijälle kilometrikorvaukset ovat verotonta tuloa ja yritys voi vähentää auton kulut tulonhankkimiskuluina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko Laaksonen kirjoitti 4.4.2011 kello 19:17

    Ode: Kävimme aikanaan tämän läpi Vihreiden liikennepoliittisessa työryhmässä. Ei sitä voi estää, että työnantaja maksaa kaikki työsuhdeauton kulut. Kyse on siitä, että tällaisen edun verotusarvoa voi toki säätää epäedullisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Timo K kirjoitti 4.4.2011 kello 19:57

    Autuoetu on osa palkkaa ja vastaavasti siitä verokin pitää maksaa. Kadehdittavan huoleton se kyllä voi olla. 18000 kilometrin raja on olemassa, mutta en tiedä valvotaanko sitä oikeasti mitenkään? Pienien summien takia ei verottajakaan lähde näitä tarkasti tutkimaan.

    Kilometrikorvaus on 0,45 €/km, joka on aika hyvä korvaus oman auton käytöstä. Auoton hankintahinta ei vaikuta korvauksen suuruuteen.

    Korvauksia ja niiden verotusta voidaan toki järkeistää, mutta onko tässä kyse suurestakin vääryydestä? Paljonko niitä työsuhdeautoja tässä maassa on ja paljonko niistä maksetaan veroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jyrki Juntumaa kirjoitti 4.4.2011 kello 20:06

    >> Verotuksessa täysautoetuautolla
    >> ajetun yksityisajon hinta on tänä
    >> vuonna 0,18€/km.
    >
    > Kun … ajetaan firman ajoa omalla
    > kotterolla, siitä voi maksaa verotonta
    > kilometrikorvausta 0,45 €/km.
    > Jommankumman näistä luvuista on oltava
    > väärin,

    Myin juuri kolmisen viikkoa sitten keskikokoisen farmariautoni, joka oli minulla 4 vuotta ja reilut 80 000 km. Laskeskelen, että tuo 0,18 €/km lähes riittää auton käyttökuluihin (0,20 €/km). Jos mukaan lasketaan auton arvon alenema (0,21 €/km) ja sidotulle pääomalle korkoa 5 % (0,07 €/km), ollaan suurin piirtein tuossa lukemassa 0,45 €/km.
    Omassa tapauksessani arvon alenemasta suurehko osa (lähes 0,05 €/km) kuitenkin on seurausta autoveron alenemisesta vuonna 2008.
    Eri autoilla ja eri km-lukemilla tulee eri lukemat, mutta jotakin tuo kai selittää noiden kovin erilaisten lukujen 0,18 ja 0,45 €/km taustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Dave kirjoitti 4.4.2011 kello 20:22

    Osmo Soininvaara “Mutta kiitos, en todella tiennyt, että ylimääräisistä kilometreistä pitäisi ilmoittaa. Eivät tosin tienneet nekään autoedun käyttäjät, joiden kanssa olen asiasta keskustellut.”

    Verottajan kantaan voi tutusta esim tästä:

    http://www.vero.fi/?article=8016&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&language=FIN#seitsemantoista

    “Autoedun arvoa voidaan korottaa palkansaajan verotusta toimitettaessa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 km. Tämä raja ylittyy 220 työpäivän mukaan laskettuna 41 kilometrin mittaisesta yhdensuuntaisesta kodin ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta. Myös kesämökkimatkat ovat yksityisajoa.”

    On aivan sama, ovatko Oden tikkaremmin jäsenet tietoisia tästä verottajan tulkintaohjeesta. Verottaja kyllä viran puolesta katsoo, missä kotipaikka, työpaikka ja kesämökki sijaitsevat ja viran puolesta korottaa autoedun verotusarvoa.

    Voin myös kertoa, että oma yritykseni maksaa autosta leasing-maksua käytännösä saman verran, kuin mikä on autoetuni verotusarvo. Näin ollen en saa mitään veroetua. Olisi käytännössä sama, vaikka yritykseni maksaisi saman summan minulle palkkana.

    Olisi jotenkin mukavampaa, jos faktoihin maltettaisiin perehtyä ennen suurisuuntaisia linjanvetoja. Mutta toki faktojen tarkistaminen monesti pilaa mehevän jutun.

    Eli tiivistettynä: Vapaata autoetua ei ole olemassa. Kaikesta maksetaan vero käyvän arvon mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 20:24

    Ongelmana ei ole veronkierto vaan se, että tuosta verottajan ohjeesta huolimatta autoilöun marginaalihinta on nolla. Eihän verottaja tiedä, kuinka usein siellä mökillä käydään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. mika kirjoitti 4.4.2011 kello 20:30

    Harmi,

    kun työnantajani ei ole Osmon kanssa samaa mieltä.
    Minulta edellytetään vapaan autoedun ottamista.

    Jos ajaisin omalla, niin näppiin jäävä tulo kasvaisi sekä kilometrikorvausten, että alentuneen veroprosentin muodossa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 20:37

    Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että tuo 45 senttiä/km on aivan väärän korvaus autosta, jonka joka tapauksessa omistaa ja kiinteät kustannukset on siis peitetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Dave kirjoitti 4.4.2011 kello 20:41

    Osmo Soininvaara kirjoitti “Ongelmana ei ole veronkierto vaan se, että tuosta verottajan ohjeesta huolimatta autoilöun marginaalihinta on nolla. Eihän verottaja tiedä, kuinka usein siellä mökillä käydään.”

    Verottaja arvioi sen. Näin ollen autoedun saaja joutuu toteen näyttämään, jos on eri mieltä.

    Autoetu on jo nykyään verotettu käytännössä täysimääräisenä, kuten käy ilmi siitä, että käytössäni olevasta autosta yritykseni maksama leasing-maksu on vain muutaman kympin korkeampi, kuin edun verotusarvo. Nettoedun arvo lienee suurusluokkaa 20 kuukaudessa.

    Suositan puuttumaan suurempiin ongelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 20:49

    Ongelmana ei ole veronkierto vaan se, että autonkäytön marginaalikustannus on nolla. Montako kertaa tämä pitää sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jyrki Juntumaa kirjoitti 4.4.2011 kello 20:47

    > Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että tuo
    > 45 senttiä/km on aivan väärän korvaus
    > autosta, jonka joka tapauksessa omistaa
    > ja kiinteät kustannukset on siis peitetty.

    Jokainen ajettu kilometri laskee auton arvoa. Jos työajon määrä on hyvin vähäinen, on arvonlaskukin – tai sen puute – kovin vaikea osoittaa. Mutta miksi on väärin, että myös kiinteät kustannukset osaltaan jyvitetään työnantajalle? Jos työntekijä saisi työnantajaltaaan jotakin alihintaan, katsottaisiin se verotettavaksi luontaiseduksi.

    Terv JJ

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sari HAlonen kirjoitti 4.4.2011 kello 20:55

    Ei ole totta!! Olen Vihreä, äänestän vihreitä, mutta tämä kommentti saa minut miettimään. Ajan ympäri , olen yrittäjä itse, Keski-Suomea työajoa(lääkärin kotikäyntejä) ja auto on siis elinehto ja autoetu myös erittäin tarpeen. On varmasti aika pieni osa niitä ns harmaita autoilijoita. On naurettavaa puuttua sieltä jostain tällaisiin asioihin, kun ihmiset oikeasti tekevät työtä myös ruuhkasuomen ulkopuolella ja täällä ei ole ruuhaksi asti yleisiä kulkuneuvoja. On hurskastelua kuvitella, että tällä ratkaisulla saataisiin lisää bussivuoroja esim Keski-Suomeen. tehkää oikeita tekoja, eikä typeriä “minun on pakko sanoa jotain”-juttuja. Ehkä en sittenkään voi enää äänestää vihreitä : ( en voi asua maakuopassa ja syödä juuria. On sopeuduttava nykyaikaan ja tehtävä järkeviä päätökiä eikä huhaajuttuja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 22:33

    Sari Halonen, en tarkoittanut, että työajot pitäisi panna verolle, vaan vastustin sitä, että työnantaja maksaa palkan sijasta oikeuden ajaa yksityisajoja firman autolla rajattomasti henkilöille, joilla työn puolesta ei ole mitään autonkäyttötarvetta. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. kse kirjoitti 4.4.2011 kello 21:15

    Osmo:

    Ongelmana ei ole veronkierto vaan se, että autonkäytön marginaalikustannus on nolla. Montako kertaa tämä pitää sanoa.

    Juu, juu – ymmärretään, ymmärretään.

    Itse haluaisin kuitenkin nähdä, mikä vaikutus vapaan autoedun kieltämisellä olisi päästöjen kannalta. Liikutaanko muutaman miljoonasosan luokassa vai missä?

    Jos vaikutukset ovat kaikkien mittaustarkkuuksien rajojen ulottumattomissa, niin eikö ole aika vaikea perustella miksi kansanedustajien, eturyhmien jne. pitäisi haaskata aikaa tällaiseen lillukanvarsilla näpertelyyn, kun meillä pitäisi ihan oikeasti olla joku ongelma niiden päästöjen suhteen?

    Eikö siis päättävillä poliitikoilla oikeasti ole mitään järkevää tekemistä – vai eikö viitsiminen/osaaminen/älykkyys/tms. riitä todellisten ongelmien ratkomiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Levo kirjoitti 4.4.2011 kello 21:19

    Aika monessa työpaikassa autoedun vaikutus palkkaan määräytyy auton leasingkustannusten mukaan (eli palkka sovitaan ensin ja sitten osan siitä voi halutessaan käyttää autoetuun). Leasingkustannukset taas määräytyvät sopimuskilometrien mukaan. Näin ollen marginaalikustannus on nolla vain siinä tapauksessa, että lähtökohtaisesti yliarvioi auton käytön. Jos sen aliarvioi, niin leasingyhtiö sakottaa reilusti ylikilometreistä. Miksi Osmo lähtökohtaisesti pidät työnantajia ja autoedun saajia väärinkäyttäjinä, etkä selvitä käytäntöjä tai edes lakia etukäteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 21:58

    En sanonut, että he ovat väärinkäyttäjiä. Jos laki on niin kuin se on, sen mukaan tietysti saa toimia. Minä haluaisin muuttaa tätä lakia niin, että pääsääntöisesti palkka maksettaisiin palkkana. Myönnän, että niillä, joilla on merkittävästi työajoa – siis muuta kuin työmatkaa – jokin järjestely tulee olla, jotta ei tarvitsisi olla kahta autoa. Pääkaupunkiseudulla työsuhdeauto on kuitenkin monella sellaisella, jotka eivät autoa työajossa tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. spottu kirjoitti 4.4.2011 kello 21:30

    OS: “Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että tuo 45 senttiä/km on aivan väärän korvaus autosta, jonka joka tapauksessa omistaa ja kiinteät kustannukset on siis peitetty.”

    Mutuna väittäisin että tämä “joka tapauksessa omistaa” on ainakin kaupungissa hyvin sidoksissa työssäkäyntiin, eli joko tarvitsee autoa työssään tai työn takia vuorokaudesta loppuu tunnit kesken jos yrittää hoitaa asioita julkisen liikenteen varassa.

    Se että työnantaja korvaa autosta aiheutuvan vaivan tarkoittaa kaupungissa nykyisin käytännössä 10 senttiä/km hallipysäköintiin ja 5 senttiä/km erilaisiin palveluihin joiden tarkoitus on pitää auto ajokuntoisena minimivaivalla. Jos 10 senttiä/km menee polttoaineeseen ja renkaisiin, pitää 20 senttiä/km riittää pääomakustannuksiin, vakuutuksiin ja pienhuoltoon. Perusautolle tuo riittää ihan mukavasti, eli taso 45 senttiä/km olisi ainakin näin laskien ihan perusteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Teemu K kirjoitti 4.4.2011 kello 21:57

    Vapaa autoetu on tuulahdus vuosikymmeniltä, jolloin käsitys luonnonvaroista oli tyystin erilainen kuin tänä päivänä. Järjestely, joka kannustaa käyttämään autoa mahdollisimman paljon, on täysin perverssi ja pitää purkaa heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jussi M kirjoitti 4.4.2011 kello 22:10

    Höpsis,

    Miten marginaalikustannus on nolla, jos sinulla on 1000€ täysetuauto, niin maksat joka kuukausi verotuksen kautta tolkuttomasti euroja:

    – veroprosentti nousee
    – se ei vaikuta eläkkeeseesi
    – se ei vaikuta lomarahaasi
    eli se lasketaan palkaksi, joka ei ole palkkaa kuin työnantajamaksuissa ja veroissa!
    esim: palkka 4000€/kk + (vapaa autoetu)1000€/kk
    vero lasketaan 5000€/kk mukaan, mutta se otetaan 4000€ tuloista (eivät kykene kapseleita irroittamaan siitä autosta), siitä voi jokainen laskea kuinka kannattavaa se on…

    Ihan sama onko se oma vai firman auto, niin sillä mennään, jos se on pihassa. Omalla autolla pääsee oman aikataulun mukaan (joka pitää, koska Pendolino -autoja ei ole) minne tahansa, millaisen kuorman kanssa tahansa, edullisemmin kuin julkisella. Meinaatko että täysautoetuauto tuo kelloon lisää tunteja, jotta sinne mökille ehtisi useammin??

    Minkä verran se oma auto pienentää päästöjä siihen autoetuautoon nähden?

    jos ajaa työajoa 3/4, kertyneistä kokonaiskilometreistä, niin kyllä se autoetuauto on hinnoiteltu niin pilviin että palkkaa pitäisi saada autoedun verran lisää (siis vapaa autoetu + vapaan autoedun verran lisää palkkaa), jotta se pitäisi päällään nettotuloa ajatellen.

    Niitä enemmän mökki- kuin työajoja ajavia on niin vähän, että varmaan isompiakin syntisiä olisi tarjolla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Anssi V kirjoitti 4.4.2011 kello 22:14

    “Ongelmana ei ole veronkierto vaan se, että autonkäytön marginaalikustannus on nolla. Montako kertaa tämä pitää sanoa.”

    Mutta kun se marginaalikustannus ei ole nolla. Autoedun verotus perustuu ajettuihin kilometreihin. Se yleinen auton verotusarvona ilmoitettu luku perustuu oletukseen 18000 km yksityisajoista per vuosi. Jos ajaa vähemmän, verotusarvoa lasketaan, ja jos ajaa enemmän, verotusarvoa korotetaan. Eli tässä on ihan sama kuvio kuin ansiotulojen ennakonpidätysprosentin ja lopullisen veroprosentin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 22:36

    Anssi V
    Voin olla väärässä, mutta ymmärtääkseni verottaja ei mitenkään jokaisen osalta käy tarkistamassa, montako kilometriä sillä autolla oikeasti on ajettu. Edelleen, vaikka kilometrihinta ei olisi tasan nolla, se ei kymmentä senttiä kilometriltä ylity, jos kilometrille on 18 sentin verotusarvo ja tästä menee noin puolet veroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Jussi M kirjoitti 4.4.2011 kello 22:16

    ..tuossa oli muutama vastaus tullut kun näpräsin omaani, siksi toistoa..

    Ehkä lain voi rajoittaa koskemaan pääkaupunkiseutua, jossa se ongelma on..

    Moni päätös voi mennä metsään kun julkisilla ei pääse katsomaan tilannetta tänne periferiaan vaan kaikki ajatellaan pääkaupunkikeskeisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. TimoT kirjoitti 4.4.2011 kello 22:30

    Työsuhdeautohan on yksityisoikeudellinen sopimus työnantajan ja työntekijän kesken. Ei kai sitä voi lainsäädännöllä kieltää. Tai jos kielletään, niin pitää luoda myös kiellon valvontakoneisto.
    Mutta veroetua tietysti ei ole pakko sietää. Verotetaan vaan riittävästi, niin kyllä auton muodossa saatava palkanlisä menettää kiinnostavuutensa. Yleensä työsuhdeauto annetaan niille, joilla kyllä olisi varaa hankia omakin kulkupeli. Kilometrikorvauksiin sitten joutuvat tyytymään vähän heikommin palkatut henkilöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Dave kirjoitti 4.4.2011 kello 22:44

    Jos henkilöllä on julkisen liikennevälineen kuukausilippu, niin hänen marginaalikustannuksensa bussilla ajoon on nolla. En silti ole nähnyt, että olisi koettu suureksi ongelmaksi se, että ihmiset ajaisivat bussilla huvikseen…

    Miten Osmo erottaisit muuten ne henkilöt, jotka “aivan oikeasti” tarvitsevat yksityisautoa työtehtäviensä suorittamiseen? Kenties uusi virasto tätä valvontatehtävää suorittamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Evert The NeveRest kirjoitti 4.4.2011 kello 23:07

    Autoetujärjestelmää ylläpitävät tutkitusti auton II-omistajat ja muut vaihtoautojen ostajan.

    Auto ostetaan tai liistaan. Sillä ajetaan kolmisen vuotta, minkä jälkeen tapahtuu auton vaihto uuteen. Väliraha on mitä on on, koska auto myydään hyvällä hinnalla uudelle yksyiselle autonostajalle.

    Suomessa autot pitävät arvonsa ihmeen hyvin juuri tuon kolme vuotta, mikä todistaa järjestelmän suunnitelmallisuutta.

    Tätä järjestelmää on horjuttanut yksityiset henkilöt, jotka ovat ostaneet autonsa ulkomailta. Suomen valtio on ollut mukana juonessa, ja Suomen automafia saatiin aisoihin vasta EU-tuomioistuimen päätöksillä.

    Eli tähän autoetuproblematiikkaan liittyy Suomen autojen korkea hinta, minkä takia suomalaiset ajelevat yhdessä Kreikan kanssa ylivoimaisesti Euroopan vanhimmilla autoilla, jotka ovat vieläpä turvattomia ja saastuttavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riitta kirjoitti 4.4.2011 kello 23:23

    Sari Halonen, en tarkoittanut, että työajot pitäisi panna verolle, vaan vastustin sitä, että työnantaja maksaa palkan sijasta oikeuden ajaa yksityisajoja firman autolla rajattomasti henkilöille, joilla työn puolesta ei ole mitään autonkäyttötarvetta.

    Millaisella järjestelyllä ajattelit tämän korvata? Voisin kuvitella, että kaikkein eniten vapaasta autoedusta luopumisessa kavahduttaa se, että sen jälkeen joutuu joka ikisen ajokilometrin perustelemaan, raportoimaan ja laskuttamaan. Se vie aikaa ja hermoja.

    Firman auto ja joku könttäsumma bensaa varten verottomasti tilille? Silloin marginaalikustannus olisi suoraan bensan hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Anssi V kirjoitti 4.4.2011 kello 23:23

    Verottaja toimii aktiivisesti vain verojen korottamisen kohdalla. Eli jos on ilmeistä, että on ajanut yli 18000 km tulee veronkorotus verottajan puolelta ihan pyytämättä. Tässä ei tietenkään toimita ihan yksittäisten kilometrien tarkkuudella. Jos taas on ajanut alle 18000 km niin verovelvollisen on itse esim. ajopäiväkirjalla osoitettava ajojensa määrä. Jos laiskuuttaan ei viitsi ylimääräisiä veroja periä takaisin niin ei kai tätä vapaaehtoisveronmaksua voi kuitenkaan nollamarginaalikustannukseen rinnastaa.

    Monessa firmassa rahapalkkaa vähennetään autoedun verotusarvolla, joten usein tuo 18 senttiä tulee ihan kokonaan autoilijan kontolle. Ja vaikka ei tulisikaan niin tuo 10 senttiä per km vastaa suunnilleen polttoainekustannuksia eli pienillä ajomäärän muutoksilla puhutaan samasta marginaalikustannuksesta kuin omaa autoa ajavan kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 7:55

    Oletus “että oma auto on muutenkin” eikä sen vuoksi pääomakustannuksia tarvitsisi ottaa huomioon kilometrikorvauksessa on hiukan makuasia. Kyllä minun autoni kuluu ja arvo alenee ajaessani työnantajankin ajoja. Ei ne kulut ole pelkkää bensaa ja öljyä.

    Ja vaikka ei tulisikaan niin tuo 10 senttiä per km vastaa suunnilleen polttoainekustannuksia eli pienillä ajomäärän muutoksilla puhutaan samasta marginaalikustannuksesta kuin omaa autoa ajavan kohdalla.

    Joopa joo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 8:16

    Tuo säännös menee siis näin:

    Autoedun arvoa voidaan korottaa palkansaajan verotusta toimitettaessa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 km. Tämä raja ylittyy 220 työpäivän mukaan laskettuna 41 kilometrin mittaisesta yhdensuuntaisesta kodin ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta.

    Verottaja korottaa autoedun verotusarvoa, jos työmatka on tärkeän pitkä ja jos omistaa kesämökin jossain jorpakossa.
    Kun on menossa muuten vain Espoosta Tampereelle ja pohtii, mennäkö junalla vai autolla, tuo automatka on ilmainen, koska verottaja ei arvioi sitä mitenkään. Sama pätee, jos havaitsee mainoksesta että kahvipaketin saa euron halvemmalla marketista 30 kilometrin päässä. Tätä tarkoitan ilmaisella marginaalikustannuksella, joka vääristä liikennekäyttäytymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. GranpaIgor kirjoitti 5.4.2011 kello 1:43

    Työnantajasta riippuen seurataan kyllä täysautoetuautonkin polttoainelaskuja jos ne kovasti poikkeavat etukäteen arvioiduista.

    Oletus “että oma auto on muutenkin” eikä sen vuoksi pääomakustannuksia tarvitsisi ottaa huomioon kilometrikorvauksessa on hiukan makuasia. Kyllä minun autoni kuluu ja arvo alenee ajaessani työnantajankin ajoja. Ei ne kulut ole pelkkää bensaa ja öljyä.

    Vertaapa noita korvauksia vaikkapa City Car Clubin veloituksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 9:52

    Vertaapa noita korvauksia vaikkapa City Car Clubin veloituksiin.

    Kun tein kuntajakoselvittäjänä virkamatkan CityCarClubin autolla Sysmään, sain laskuttaa oman auton käytöstä 165 euroa mutta lasku oli vain 122 euroa. Jopa autoa vuokrattaessa oman auton käyttökorvaukset tuottavat silkkaa voittoa. Auton vuokrassa ovat varmasti mukana kaikki autoilun kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 5.4.2011 kello 8:06

    Jos työsuhdeauto verotetan epäedulliseksi niin se ajaa kahteen autoon eli on oma auto yksityisiä ajoja varten ja työnantajan auto työajoja varten.
    Valtiolla oli tämä systeemi 80-luvulle saakka.
    Ajoin siis omalla työpaikalle, jossa oli parkissa työnantjan minulle osoittama auto.
    Tulos: kaksi autoa, kaksi parkkipaikkaa kaupungin keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.4.2011 kello 8:50

    Osmo,

    kiinteä, autosta riippumaton kilometrikorvaus on varsin hyvä ohjausväline autokannan kehittämiseen ympäristöystävälliseksi. Halpa auto, jossa on pienet kustannukset, tuottaa omistajalleen verotonta voittoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni, vähän kuluttava auto kannattaa.

    Toiseksi huomauttaisin, että vaikka “auto olisi muutoinkin”, työajot lisäävät myös auton pääomakustannuksia. Itse ajan vaimoineni yksityisajoa noin 15 tuhatta kilometriä vuodessa. Työajoa tulee noin kymmenentuhatta. On aika selvää, että automme hinta laskee enemmän kuin se laskisi pelkillä yksityisajoilla. Jos siis työnantaja korvaa tämän kustannuksen, se on oikeus ja kohtuus.

    Eri asia on se, että kilometrikorvauksen laskentaperusteena olevan “normaaliauton” kokoa ja hintaa voitaisiin laskea. Nykyisellään tuo “normaaliauto” on suunnilleen Skoda Octavia. Sen voisi korvata yhtä luokkaa pienemmällä autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 9:44

    Toiseksi huomauttaisin, että vaikka “auto olisi muutoinkin”, työajot lisäävät myös auton pääomakustannuksia.

    Olen kirjoittanut tästäkin. Koska oma asiantuntemukseni autoilun kustannuksista on vähäinen, turvauduin autoliiton laskuriin autoilun kustannuksista. Jos siis laskelma on väärä, kannattaa kääntyä valituksilla Autoliiton puoleen. Paljonko autoilun kustannukset lisääntyvät siitä, että omalla autolla ajaa myös firman ajoja.
    Kassa tässä

    Kumma kun firman ajot aiheuttavat pääomakuluja, mutta sen 18 000 km:n ylitys tuottaa pelkkiä marginaalikustannuksia. Autoja on siis näköjään kahdenlaisia, toisissa lisäkilometrit maksavat pelkkiä marginaalikustannuksia ja toisissa ne tuottavat lisäkilometreistä myös pääomakustannuksia. Eikö kannattaisi ottaa mallia firmasta ja ostaa omaksi autoksi sellainen, joka tuottaa pelkästään marginaalikustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Olli Rusi kirjoitti 5.4.2011 kello 8:52

    Asia muuttuu kun tarkastellaan eri näkökulmista.

    Jos oletetaan, että “auto on muutenkin”, niin pelkän polttoainekustannuksen tunnistaminen johtaa julkisen liikenteen käytön vähenemiseen. Junalippu Tku-Hki -välillä maksaa n.29,60€/h/suunta. Jos “auto on muutenkin”, niin lippu ei saisi maksaa kuin muutaman euron jotta junamatkustus olisi taloudellisempaa kuin omalla autolla ajaminen. Oman autoni polttoainekulut ovat samalla matkalla n. 10€/suunta. Ihmiset pyrkivät tekemään järkeviä ratkaisuja (omasta näkökulmastaan).

    Olen ajanut pääosin työajoa autolla noin 2 milj. kilometriä. En todellakaan enää lähde huvikseni ajelemaan autolla. Autolla ajaminen on rasite ja riski, ei etu. Pidän melko rajoittuneina sellaisia ihmisiä, jotka vastustavat henkilöautoja periaatteesta ja olettavat että autoja käytetään vain “henkilökohtaisesta mieltymyksestä”. Lähes kaikki autoa käyttävät ovat tällä hetkellä myös huolissaan autoilun ympäristövaikutuksista – ainakin asenneilmastoksessa on tapahtunut suuri muutos.

    Onnistuminen autoilua koskevissa isoissa linjauksissa edellyttää asian monipuolisempaa ja parempaa sisäistämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Olli Rusi kirjoitti 5.4.2011 kello 9:18

    Ratkaisulla olisi monipuolisia vaikutuksia.
    Kun kulutamme eri hyödykkeitä ja palveluja, niin maksamamme hinta sisältää myös toiminnan kustannukset. Siirtyminen pelkkään kilometrikorvaukseen nostaisi toiminnan kustannuksia ja sen kautta myös hintoja. Osaan työtehtävistä voisi ottaa vain henkilöitä, joilla on oma auto, siis autottomat olisivat työpaikkaa hakiessa heikommassa asemassa. Työnhakijoista kelvollisia olisivat vain ne, joilla on varaa ostaa ensiksi oma auto työtehtäviä varten. Siis ainakin nuorten työnsaanti olisi entistäkin vaikeampaa. Kannattaako tehdä päätöksiä, jotka johtavat siihen olettamukseen, että jokaisella ihmisellä pitää olla oma henkilöauto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. matti.k kirjoitti 5.4.2011 kello 9:19

    Muut osat vaaliohjelmastasi ovat nähdäkseni harkittuja ja perusteltuja. Niillä voi ajatella olevan laajempaa merkitystä vaikkei takana olevista arvoista olisikaan samaa mieltä. Tämä sen sijaan koskenee vain hyvin pientä joukkoa kun ongelma rajataan niihin, jotka eivät tarvitse autoa jatkuvasti varsinaiseen työntekoon. Asia on yleisesti ottaen kansantaloudessa marginaalinen. Sinänsä Sinulta vähän yllättävän populistinen veto.
    Muutos edellyttäisi melkoisia rahapalkan korotuksia, koska autoetu on osa eläkkeeseen oikeuttavaa palkkaa jonka alentamista tuskin ajat takaa edes näiltä edun saaneilta. Tässäkään mielessä edun poistaminen tuskin auttaisi asiaan liityvään kateuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 9:36

    Ongelma voi olla kansantalouderssa marginaalinen, mutta Länsiväylän ruuhkissa todellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Rainer Silfverberg kirjoitti 5.4.2011 kello 9:32

    Mielestäni työsuhdeautot voidaan säilyttää mutta sekä vapaan autoedun että ns käyttöedun jossa käyttäjä itse maksaa bensat yksityisajoissa, pitäisi nostaa sille tasolle että se ei aina tule työnantajalle edullisemmaksi “palkita” autolla, kuin selvällä rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Rainer Silfverberg kirjoitti 5.4.2011 kello 9:35

    Liian vanha: “Jos työsuhdeauto verotetan epäedulliseksi niin se ajaa kahteen autoon eli on oma auto yksityisiä ajoja varten ja työnantajan auto työajoja varten.
    Valtiolla oli tämä systeemi 80-luvulle saakka.
    Ajoin siis omalla työpaikalle, jossa oli parkissa työnantjan minulle osoittama auto.
    Tulos: kaksi autoa, kaksi parkkipaikkaa kaupungin keskustassa.”

    Aika monessa yrityksessä on se käytäntö yhä, mutta autoja ei ole 1 kpl jokaista autoa tarvitsevaa työntekijää kohti vaan vain muutama auto koko firmassa joita käytetään vuorotellen tai matkustetaan kimpassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Simo Poikola kirjoitti 5.4.2011 kello 9:36

    Työsuhdeautot ovat uusia ja kuluttavat vähän polttoainetta. Käytännössähän vaihtoehdot usein ovat joko oma vanha käytetty tai uusi työsuhdeauto.

    Jos vapaan työsuhdeauton ansiosta teen yhden mökkimatkan vuodessa enemmän vähäpäästöisellä autollani, koska marginaalikustannus on nolla, tai muuten köröttelen ne parikymmentätuhatta kilometria vuodessa vanhalla saksasta haetulla mersulla, joka paitsi kuluttaa enemmän myös tuottaa hiukkaspäästöjä ympäri pääkaupunkiseudun, jossa ajaminen pääosin tapahtuu, niin eiköhän ympäristön kannalta työsuhdeauto ole kaikkien etu.

    Ongelmanhan tässä aiheuttaa ensisijaisesti se kesämökki, oletko Osmo kieltämässä ne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Markus kirjoitti 5.4.2011 kello 9:43

    Tällä hetkellä en tämän edun piiriin kuulu, mutta niin nykyisellä kuin aiemmillakin työpaikoilla se joillakin on ENKÄ OLE KOSKAAN VIELÄ TÖRMÄNNYT ITSENI TAI MUIDEN KOHDALLA TILANTEESEEN, JOSSA VEROTTAJA SELVITTÄISI YKSITYISAJON KILOMETREJÄ. Eli minun näppituntumani on se, että tuo verohallinnon ohje ja 18.000 kmn raja on enempi teoriaa. Ehkä joissain tapauksissa, joissa verohallinnon mielenkiinto muutenkin herää, voidaan näitä kilometrejä selvittää.

    Mielenkiintoinen ja aidosti vaikeasti ratkaistava asia on kilomterikorvauksen oikea taso. Selvää lienee, että työhön liittyvät ajokilometrit pitää korvata ja näitä verohallintokin ainakin jnkv kontrolloi. Mutta mikä on oikea korvauksen taso? On tilanteita, joissa tuo nykyinen korvaus on merkittävältä osalta suoraa verotonta tuloa (vanha auto jne) ja on taas tilanteita, joissa se aidosti menee kustannuksiin.

    Ilmainen hyödyke on ilmainen hyödyke, saman näkee jo siinä kun vertailee työsuhdepuhelimen käyttäjien puhelinlaskuja niiden puhelinlaskuihin, jotka sen itse maksavat. Kynnys puhua pitkään, soittaa palvelunumeroihin yms. laskee merkittävästi, kun siitä ei tule itselle lisäkustannuksia. Päinvastoin, syntyy näennäistä tuloa, kun käyttää vakiohintaista palvelua enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.4.2011 kello 9:46

    “Kannattaako tehdä päätöksiä, jotka johtavat siihen olettamukseen, että jokaisella ihmisellä pitää olla oma henkilöauto?”

    Tämä on muuten Suomessa olettamuksena. Autottomuus ei ole pätevä syy kieltäytyä työtarjouksesta, jos on työtön. Ei, vaikka olisi rahaton ja työpaikka täysin mahdoton kulkea julkisilla kulkuneuvoilla. Jo se, ettei kykene pääsemään työhaastatteluun autottomuuden vuoksi, on periaatteessa riittävä syy työttömyysetuuksien rajoittamiseen. Esimerkiksi eräs alueeni teollisuuslaitos sijaitsee sellaisessa paikassa, että tietyistä sen työssäkäyntialueen kunnista julkisilla kulkuneuvoilla paikalle saapuminen edellyttää yöpymistä matkalla.

    Luonnollisesti ongelma koskee lähinnä maakuntia, ei Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Rainer Silfverberg kirjoitti 5.4.2011 kello 9:52

    Olen tuntenut elämäni aikana paljon sellaisia lähempänä eläkeikää olevia henkilöitä joille on annettu viimeisille työvuosille palkintona työsuhdeauto vapaalla autoedulla koska se tulee työnantajalle edullisemmaksi ja kartuttaa samalla eläkettä tehokkaammin kuin pelkkä raha.

    Nämä henkilöt työskentelevät normaalia konttorityöaikaa ja asiakaskeikkoja muihin paikkoihin kuin asuinkaupunkinsa keskustaan on niin harvoin, ja pitkät työmatkat he tekevät muutenkin vain lentäen tai junalla, että varsinaista tarvetta työsuhdeautolle ei ole.

    Perheen junoiorit sensijaan pörräävät autolla pitkiäkin matkoja ja sitä käytetään lapin- ja ulkomaanmatkoilalkin ahkerasti niin että 18.000 km/vuosi ylittyy varmasti. Verottaja ei toki pysty todistamaan sitä, koska perhe asuu “republikaanialueella”, alle 20 km autoedun nauttijan työpaikasta.

    Mielestäni jos työsuhdeautojen nykyisin aika lepsua verokäytäntöä jatketaan, niin niissä pitäisi olla jonkinlainen paikannin pakollinen niin että niiden oikeita ajomääriä voi tarkistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.4.2011 kello 10:15

    “Eikö kannattaisi ottaa mallia firmasta ja ostaa omaksi autoksi sellainen, joka tuottaa pelkästään marginaalikustannuksia.”

    Osmo,

    en ole täällä mielestäni kannattanut vapaata autoetua, joten haukut väärää puuta. Kyllähän tuo autoetuautonkin käyttö tuottaa pääomakustannuksia. Tämän vuoksi ne tulisi jyvittää noihin yksityisajokilometreihin läpinäkyvällä tavalla. Vastaavasti Kelan sairasmatkoista ja Puolustusvoimien kertausharjoitusmatkoista maksamia korvauksia tulisi korottaa, kun julkisen liikenteen käyttöön ei ole todellista mahdollisuutta. (Esim. niihin harjoituksiin, joissa olen viime vuosina käynyt, ei julkisilla pääse, jollei järjestä itselleen yösijaa kasarmilta jo edelliseksi yöksi.)

    Ihminen, joka ottaa vapaan autoedun vapaaehtoisesti, on idiootti. Kilometrikorvaus tulee palkan lisäksi, ja kattaa järkevän kokoisen auton menot. Itse asiassa liiankin ison auton menot. Koska auton kustannukset menevät omasta pussista, on motivaatiota minimoida ne. Sen sijaan autoetu laskee käteen jäävää ansiota tuntuvasti ja johtaa siihen, että tulee ajetuksi isommalla autolla kuin olisi tarkoituksenmukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 11:02

    Se, mikä sai minut tarttumaan tähän aiheeseen on autoetu autoon tapauksissa, joissa firman ajoa ei ole kilometriäkään, vaan auto on perheen käytössä ilmaiseksi. Näitä on pääkaupunkiseudulla niin paljon, että ne vääristävät autoistumista kuvaavia tilastoja, koska autot on rekisteröity Helsinkiin, mutta autoilija asuu Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 10:18

    Kun tein kuntajakoselvittäjänä virkamatkan CityCarClubin autolla Sysmään, sain laskuttaa oman auton käytöstä 165 euroa mutta lasku oli vain 122 euroa. Jopa autoa vuokrattaessa oman auton käyttökorvaukset tuottavat silkkaa voittoa. Auton vuokrassa ovat varmasti mukana kaikki autoilun kustannukset.

    Ylimitoitetut kilometrikorvaukset on yksi syy miksi yritykset sitä täysautoetua tyrkyttää, ehkä nuo pitäisi ratkoa vaikkapa niin että ne laskee vuosittaisen kilometrimäärän myötä.

    Vertailun vuoksi ajoin yhteen aikaa työasioita taksilla. Taksissa voi tehdä töitä eikä sitä tarvitse parkkeerata, asiaa voi ajatella niinkin että sekä minä että kuljettaja keskitytään ydinosaamiseemme. Talousjohtaja mutisi tuosta vähän, kehotin katsomaan että paljonko ne autoedut ja kilometrikorvaukset minun kolleegoilleni maksaa, ja hän tulikin siihen tulokseen että useampikin voisi käyttää taksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Matti Kinnunen kirjoitti 5.4.2011 kello 10:22

    “Jopa autoa vuokrattaessa oman auton käyttökorvaukset tuottavat silkkaa voittoa. Auton vuokrassa ovat varmasti mukana kaikki autoilun kustannukset.”

    Jos vuokraan auton Easyrentistä (44e/päivä), ajan sillä päivän työmatkan Tampereelle ( noin 180km) ja takaisin, niin km-korvaus on noin 162 euroa, mutta kulut vain 44+4*8*1,5 eli 92 euroa. Jään siis 70 euroa voitolle eli liki 20e/h.

    Laiskana ja aikaani arvostavana taidan sittenkin matkustaa junalla – koska saan junassa työskentelystä palkkaa yli 20e/h käteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Catilina kirjoitti 5.4.2011 kello 10:29

    Minun kohdallani verottaja selvitti. Vaivauduin hakemaan kolmen vuoden vähennykset takautuvasti. Verottaja oli heti kiinnostunut todellisista asuinpaikoistani viitaten mm. postinkääntöilmoituksiin ja joukkoon muita varsin asiattomia rekisteritietoja.

    En viitsinyt vastata mitään. Verottaja uhkasi muuttaa takautuvasti verotuskuntiani, enkä edelleenkään viitsinyt vastata mitään.

    Seuraus: Verotuskuntia muutettiin, ja sainkin lähes kymppitonnin ylimääräistä palautusta muutaman päivän välein 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Leena kirjoitti 5.4.2011 kello 10:43

    Käsittelit samaa aihetta 4.12.2009. Tuolloin kerroit, että olit maksanut bensakuluja 31 euroa eli kustannuksesi olivat 153 euroa. Lisäksi olit ajanut mainostekstein varustetulla autolla, jolloin hinta on alempi. Mukaan täytyy laskea myös mm. klubin liittymis- ja kuukausimaksut.

    Tuossa edellisessä keskustelussa kävi myös ilmi, että normihinta ccc-autolla oli 0,42€/km + polttoainekulut eli yhteensä korkeampi kuin kilometrikorvaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 10:56

    Polttoainekulut sisältyvät CityCarClubilla kilometrihintaan, koska autoilla tehdään usein hyvinkin lyhyitä matkoja. Tuo kilometrikustannus on ennen erilaisia alennuksia, joita tulee yli kolmenswadan kilometrin keikasta aikapaljon. Tuo bensakulu 31 euroa siis sisältyi kokonaiskuluihin. Kerroin sen vain siksi, että jos auto olisi ollut oma ja ajattelisin vain bensaa, voitto olisi ollut vielä suurempi. Vuosia sitten maksettu liittymiskulu ei kasvanut tämän matkan johdosta.
    Tiedän paljon tapauksia, joissa omaa autoa käytetään firman ajossa ansaintamielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Leena kirjoitti 5.4.2011 kello 11:32

    Minulle taas on kerrottu, että espoolaiset työpaikat tarjoavat autoedun paljon useammin kuin helsinkiläiset, samalla tulee parkkipaikkakin.

    Käsittääkseni firmat eivät enää osta autoja vaan ne liisataan. Näin ainakin kaikki tuntemani työnantajat toimivat.

    Mistä muuten sait sellaisen käsityksen, että työsuhdeautot on rekisteröity Helsinkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 13:25

    Olen nähnyt kaksi tilastotietoa Helsingin autotiheydestä, joista erona ovat juuri nuo espoolaisten Helsinkiin rekisteröidyt tuosuhdeautot. En muista lukuja enää, mutta ero oli huomattavan suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Leena kirjoitti 5.4.2011 kello 11:41

    Jatkan vielä, kun sanoit, että perheet saavat työsuhdeauton ilmaiseksi. Eihän se niin ole, koska autoetu ei ole palkan päälle vaan se vähennetään ensin palkasta ja sitten “edusta” vielä maksetaan verot.

    Usein autoetu tuleekin kalliimmaksi kuin jos pitäisi omaa autoa. Moni vaan ei halua sitoa pääomia autoon ja onhan se helppoa, kun on hyvin huollettu ja kolmen vuoden välein vaihtuva auto käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 13:23

    Leena, kannattaisi ehkä liisata se auto itse, jos se on kerran halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Samuli Saarelma kirjoitti 5.4.2011 kello 11:43

    Jos nyt oikein ymmärsin näitä kilometrikorvausjuttuja, niin niissä ongelma on siinä, että auton pääomameno per km ei ole vakio, vaan uudella autolla paljon suurempi kuin vanhalla ja siten on mahdotonta asettaa yhtä kiinteää hintaa, joka olisi sopiva kaikille.

    Toki tämä tasoittuu siinä mielessä, että vanhoilla kotteroilla köröttely ei ajajalle ole yhtä mukavaa kuin uudella huristelu, joten se vanhalla ajavalle puhtaana käteen jäävä osuus on jonkinlainen korvaus siitä epämukavuudesta, mitä hän joutuu kärsimään.

    Jos nyt oikein tässä ketjussa kirjoitettuja juttuja ymmärsin, niin autoedun marginaalikustannukseksi tulee nolla vain silloin, jos autoedun saaja on laiska, eikä jaksa hakea verottajalta palautusta niistä ajamattomista etukilometreistä, vaan sen sijaan laskee niiden ajamisen itselleen ilmaiseksi.

    Tällainen ajattelu on minusta suunnilleen samanlaista kuin jos joku matkustaisi bussissa ja maksaisi lippunsa kympillä, muttei jaksaisi ottaa vaihtorahoja, mutta sitten bussikuski seuraavan kerran muistaisi, että kyseinen tyyppi maksoi silloin viimeksi liikaa ja antaisi hänen matkustaa nyt ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 13:26

    Jos nyt oikein tässä ketjussa kirjoitettuja juttuja ymmärsin, niin autoedun marginaalikustannukseksi tulee nolla vain silloin, jos autoedun saaja on laiska, eikä jaksa hakea verottajalta palautusta niistä ajamattomista etukilometreistä, vaan sen sijaan laskee niiden ajamisen itselleen ilmaiseksi.

    Marginaalikustannus muodostuu nollaksi myös siinä tapauksessa, että laiskuuttaan ei viitsi raportoida verottajalle, että tuo 18 000 kilometrin raja on ylittynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Mika kirjoitti 5.4.2011 kello 11:57

    Villi arvaus, jos autoetu poistuu – noin 100% edun menettäneistä hankkii oman auton.

    Jatkoarvaus, koska liisarit ovat lähes aina uusia on se ollut tärkeä väylä autokannan uusiutumiselle. Jatkossa autokanta tulee siis vanhenemaan edelleen kun “ilmaisen” auton tilalle ei viitsitä hommata omasta pääomasta 50000 euron peliä.

    Näin ollen autokanta vanhenee ja miten se vaikuttaa päästötavoitteisiin kysyn minä?

    Ainahan verotuksella voi ohjata käyttäytymistä ja
    autoilussahan se on johtanut siihen että vähemmän varakas ajaa vanhalla romulla jota ei ole välttämättä edes katsastettu – päästöt ovat aivan mitä sattuu ja perässä ajelijaa tämä kyllä ahdistaa.

    Oletko Osmo muuten ajatellut että Suomessa asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella 4 miljoonaa ihmistä. Tällaisten päätösten tekeminen länsiväylän ruuhkan perusteella aiheuttaa vaikutelman että olisi ehkä parempi pysyä helsinkiläisenä kunnallispoliitikkona eikä osallistua päätöksentekoon valtakunnantasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Liian vanha kirjoitti 5.4.2011 kello 12:04

    “Aika monessa yrityksessä on se käytäntö yhä, mutta autoja ei ole 1 kpl jokaista autoa tarvitsevaa työntekijää kohti vaan vain muutama auto koko firmassa joita käytetään vuorotellen tai matkustetaan kimpassa.”

    Riippuu auton käyttöasteesta ja henkilön tehtävästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Dave kirjoitti 5.4.2011 kello 12:41

    Osmo Soininvaara kirjoittaa “Se, mikä sai minut tarttumaan tähän aiheeseen on autoetu autoon tapauksissa, joissa firman ajoa ei ole kilometriäkään, vaan auto on perheen käytössä ilmaiseksi”.

    Miksi kirjoitat jotain, joka yksiselitteisesti ei pidä paikkaansa. Auto ei ole perheen käytössä ilmaiseksi, vaan sen eteen työntekijä luovuttaa työpanoksensa yritykselle. Samalla logiikalla palkkaa maksettaisiin ilmaiseksi.

    Vertaus palkkaan toimii myös siinä, että palkasta maksetaan veroa, aivan kuten autoedustakin.

    Ainoa ongelma lienee, että tässä mainitaan sana “auto”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Syltty kirjoitti 5.4.2011 kello 12:54

    Ihan sivuhuomio julkisista: juna ei pärjää ikinä autolle kaupunkien välisissä työmatkoissa, ellei lähtö- ja saapumispiste satu olemaan aivan juna-aseman vieressä.

    Henkilöliikenteessä, erityisesti työmatkoissa, kolme tärkeintä asiaa ovat nopeus, nopeus ja nopeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Syltty kirjoitti 5.4.2011 kello 12:59

    Matti Kinnunen
    “Jos vuokraan auton Easyrentistä (44e/päivä)”

    Minkälaisen auton saa noin halvalla? Omien havaintojeni mukaan pitkään matka-ajoon soveltuvasta autosta saa pulittaa 100+ e/pvä. Esimerkiksi europcarilta nissan micra, joka ei todellakaan sovellu 180 km edestakaiseena ajoon, maksaa melkein tuplasti tuon, eli 85 e/vrk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Jaakko Särelä kirjoitti 5.4.2011 kello 13:27

    Syltty:

    Matti Kinnunen:
    Jos vuokraan auton Easyrentistä (44e/päivä)

    Minkälaisen auton saa noin halvalla? Omien havaintojeni mukaan pitkään matka-ajoon soveltuvasta autosta saa pulittaa 100+ e/pvä. Esimerkiksi europcarilta nissan micra, joka ei todellakaan sovellu 180 km edestakaiseena ajoon, maksaa melkein tuplasti tuon, eli 85 e/vrk.

    Minä olen silloin tällöin vuokrannut kaupunkikuljetuksiin ja sukulaisreissuihin n. 10 vuotta vanhoja farmareita (esim. Renault Meganeita) hintaan 85€/vkl tai 170€/vko. Ovat toimineet hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Rolling Heurlin kirjoitti 5.4.2011 kello 13:27

    Mistäpä tämä tieto on peräisin, että pääkaupunkiseudulla on on niin paljon firman autoja, joilla ei ajeta firman ajoja kilometriäkään, että se vääristää autoistumistilastoja? Tutkitaanko nyt auton omistajan (työnantaja tai esim. leasing yhtiö) vai käyttäjän (työntekijä) osoitteita?
    Jos tutkitaan nimenomaan haltijan kotipaikka, niin missä kohtaa se tilasto vääristyy?
    Suomessa on melkein 3 miljoonaa henkilöautoa, joista ehkä 80.000 työsuhdeautoja.

    “Se, mikä sai minut tarttumaan tähän aiheeseen on autoetu autoon tapauksissa, joissa firman ajoa ei ole kilometriäkään, vaan auto on perheen käytössä ilmaiseksi. Näitä on pääkaupunkiseudulla niin paljon, että ne vääristävät autoistumista kuvaavia tilastoja, koska autot on rekisteröity Helsinkiin, mutta autoilija asuu Espoossa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 13:53

    Ode, se menee itseasiassa toisinpäin kuin täällä puhutaan, jotain hämärää tässä muistelinkin olevan: Jos toimittaa ajopäiväkirjan jolla osoittaa ajavansa alle 18 000 vuodessa omaa ajoa niin verotusarvo on pienempi. Oletusarvoisesti se on suurempi.

    Tutkimustietomme mukaan yli 80 prosenttia vapaan autoedun saajista ajaa omia ajoja vähemmän kuin verotuksessa rajana olevat 18 000 kilometria. Valtaosa eli 71,6 prosenttia vapaan auton käyttäjistä ei pidä ajopäiväkirjaa, joten he maksavat korkeampaa autoedun veroa. Lähes 25 prosenttia maksaa veron pahimmillaan lähes kaksinkertaisena, jos he eivät käytä ajopäiväkirjaa, koska heiltä jää 1) saamatta sekä yli 30 000 kilometriä vuodessa työajoa ajavien 20 prosentin huojennus että 2) käyttämättä vain vähän omaa ajoa ajavien mahdollisuus kilometrikohtaisen arvon käyttämiseen
    kuukausiarvon sijasta.

    Lainaus on tuoreesta SMJK:n (Myynnin ja markkinoinnin ammattalaiset) kyselystä ja sen johtopäätöksistä. Kohderyhmä ei ole se mitä Ode ajattelee, mutta tämä on kohtuullisen kokoinen ja suurehko autoedun käyttäjäryhmä. Ja jäsenistö on ihan vihreilla linjoilla: 🙂

    Verotuksellisesti tasapaino on melko hyvä, sillä 60,8 prosentissa yrityksistä työntekijä voi valita vapaasti oman auton ja työnantajan auton välillä. Näistä työsuhdeauton haluavia löytyy 22,8 % omalla autolla ajavista ja työsuhdeautolla ajavista (joista pakotettuja on vapaan autoedun käyttäjistä 32,9 % ja käyttöetua käyttävistä 19,3%) 38 prosenttia haluaisi siirtyä omaan autoon.

    Kaikilla vapaata valinnanmahdollisuutta ei siis kuitenkaan ole. Työantaja pakottaa autovalintaan 20,2 prosentissa eli reilussa viidenneksessä yrityksissä. Näissä jakauma on seuraava: Työnantaja pakottaa ajamaan työantajan autolla, vaikka haluaisin ajaa omalla, 12,7 % sekä työnantaja pakottaa ajamaan omalla autolla, vaikka haluaisin ajaa työnantajan autolla, 7,5 %.

    Eli ei muuta kuin poistaa vaan sen autoedun semminkin kun se ei vaikuta olevan kovin haluttu etu. 🙂

    Lähde: http://www.akava.fi/files/3721/2010-11-22_Akava_SMKJ_2011_verotus_luontoisetujen_laskentaperusteet.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Leena kirjoitti 5.4.2011 kello 14:32

    Leasing-työsuhdeautot rekisteröidään auton haltian mukaan kertoo Tuulilasi-lehti. Eli jos asuu Espoossa, näkyvät työsuhdeautot Espoon automäärässä ei Helsingin.

    Siksi olisikin kiintoisaa tietää, mistä tulee tämä väite, että ulkopaikkakuntalaisten työsuhdeautot rekisteröidään helsinkiläisiksi. Tämä sama väite kun on esitetty tällä foorumilla aiemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 14:39

    Jos näin on niin tietoni on vanhentunut. Tieto on usean vuoden takaa. Tai sitten ei ole vanhentunut. Jo silloin vuosia sitten oli kaksi eri tilastointitapaa ja saattaa olla vieläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. pjt kirjoitti 5.4.2011 kello 14:32

    Rainer Silfverberg:
    >Mielestäni jos työsuhdeautojen nykyisin aika
    >lepsua verokäytäntöä jatketaan, niin niissä
    >pitäisi olla jonkinlainen paikannin pakollinen
    >niin että niiden oikeita ajomääriä voi tarkistaa.

    Tietoksesi: autoissa on jo nykyään vakiovarusteena matkamittari, jolla ajomäärät voi selvittää erinomaisen luotettavasti. Ei siis ole hirveän hyviä perusteita perustaa tätä isovelitietokantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Rainer Silfverberg kirjoitti 5.4.2011 kello 14:40

    Leena: “Jatkan vielä, kun sanoit, että perheet saavat työsuhdeauton ilmaiseksi. Eihän se niin ole, koska autoetu ei ole palkan päälle vaan se vähennetään ensin palkasta ja sitten “edusta” vielä maksetaan verot. ”

    Tämä että kuka maksaa viulut vaihtelee työantajittain ja työntekijän aseman mukaan. Se on useimmiten jokaisen itsensä ja pomon välinen asia ja harvat kertovat totuuden miten on. Joka tapauksessa verotusarvo on laskettu alakanttiin hiukan, eli se vastaa n 3-5 vuotta vanhan auton käyttö- ja pääomakustannuksia, eli sellaisen jonka arvonalennus ei ole niin jyrkkä enää.

    Työsuhdeautojen verokohtelussa on myös sellainen kummallisuus etä työsuuhdeautolla, myös vapaalla autoedulal töihin kulkeva saa vähentää työmatkakuluja verotuksessa täysmääräisesti joukkoliikennelippujen hintojen mukaan.

    Työsuhdematkalipulla joukkoliikenteellä kulkeva taas saa vähentää verotuksessa vain sen osuuden jonka on itse maksanut lipustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Rainer Silfverberg kirjoitti 5.4.2011 kello 14:43

    pjt: “Tietoksesi: autoissa on jo nykyään vakiovarusteena matkamittari, jolla ajomäärät voi selvittää erinomaisen luotettavasti. Ei siis ole hirveän hyviä perusteita perustaa tätä isovelitietokantaa.”

    No siinä tapauksessa ettei asennuta paikanninta niin pitäisi ajopäiväkirjan olla pakollinen ja siihen täytettyjen lukemien natsata matkamittarin ja kalenterin kanssa. Jos haluaa kuulua verorälssiin niin pitäisi verottajalla olla oikeus myös tarkistaa onko etua käytetty sääntöjen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. JukkaA kirjoitti 5.4.2011 kello 15:10

    Vai onko niin, että jos leasing-auton omistaa leasing-yhtiö, niin rekisteriin haltijaksi merkitään autoa ajavan työnantaja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. juge kirjoitti 5.4.2011 kello 15:37

    kamearavalvonnan vuoksi haltijana pitää olla henkilö. Ei kai sillä ennen ollut mitään väliä, en tosin muista miten se ennen oli. Rekisteriotteet ei kuulu iltalukemistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Elina kirjoitti 5.4.2011 kello 15:55

    Minulla on mielikuva, että joskus olenkin korjannut asian blogille.

    Eli auton rekisteröinti menee käyttäjän kotikunnan mukaan.

    Mutta tarkistan! (huom! Päivi Pasi)

    Vähän epäilyttää ehdokas, joka jatkuvasti tuo esiin “vanhaa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelujen mutua oman asiansa ajamiseksi. Sitä on blogi pullollaan.

    Mutta äänestyspäätös on toki jokaisen ihan oma…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Antsa kirjoitti 5.4.2011 kello 17:30

    Aikoinaan valitsin itse vapaan autoedun käyttöedun asemesta sen takia, ettei tarvitse maksaa huoltokuluja. Todennäköisesti ei kuitenkaan ole rahaa viedä autoa huoltoon silloin, kun se laukeaa kriittisellä hetkellä. En laskenut rationaalisesti rajakustannuksia tai muuta löpinää. Elämä on suurimmalta osin epärationaalista toimintaa. Lineaariseen logiikkaan tahmeasti kiinnittyneet ihmiset kuvittelevat, että kaikki ihmiset laskevat taskulaskin kädessä rajakustannuksia yms. Ei se välttämättä mene näin. Katsokaapa vaippa pikavippien ottajia. Laskevatko he todellisia korkokuluja. Vapaasta autoedusta huolimatta ajan usein bussilla, mikä on tavattoman epämielyttävää nykyään, kun bussit ovat huonokuntoisia, kuskit hermostuneita ja aikataulut ei pidä. Kuskit jättävät ihmisiä pysäkeille liian usein pelkkää piruuttaan. Näin on aina Elielinaukiolla, jossa kerran kuulin Bussiliikenteen kouluttajalta suoraan koulutustilanteessa, että bussi lähtee aikataulun mukaan, eikä odota pysäkillä oveen hakkaavia matkustajia. Luulen, että Osmo käyttää aika harvoin busseja, ratikkaa ja metroa varmaan useammin. Ihmettelen myös sitä, miksi kansanedustajana toimineet tuntevat ikiaikaista lainsäädäntöä niin huonosti. Synti ei ole yksin Osmon. Säätävätkö kansanedustajat liikaa lakeja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 17:37

    Leena:

    Leasing-työsuhdeautot rekisteröidään auton haltian mukaan kertoo Tuulilasi-lehti. Eli jos asuu Espoossa, näkyvät työsuhdeautot Espoon automäärässä ei Helsingin.

    Joo, mutta ei ole ihan noin yksinkertaista koska haltijoita voi olla useampi:

    Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen mukaan autolle on omistajan lisäksi merkittävä luonnollinen henkilö haltijaksi, jos muu kuin omistaja käyttää autoa pääasiallisesti tai jos auto on luovutettu toisen käyttöön sopimuksen perusteella yli 30 päiväksi.

    Työsuhdeajoneuvojen osalta voidaan rekisteriin merkitä omistajaksi leasing-yhtiö, 1. haltijaksi työnantajayritys ja 2. haltijaksi työntekijä, joka on ajoneuvon pääasiallinen kuljettaja.

    Säädösten mukaan ajoneuvoliikennerekisteriin on ilmoitettava käyttövastaava, mikäli yrityksen autolle ei ole merkitty ajoneuvoliikennerekisteriin haltijaksi luonnollista henkilöä. Säädökset koskevat kaikkia yrityksen käytössä olevia autoja, myös osastoautot ja tuotantoautot ovat näin ollen säädösten piirissä.

    Käyttövastaavalla tarkoitetaan täysi-ikäistä, Suomessa asuvaa luonnollista henkilöä, joka olematta auton omistaja tai haltija on auton pääasiallinen kuljettaja, tai jolla on tiedot auton kuljettajista. Käyttövastaavalla on oltava vähintään B-luokan ajo-oikeus. Käyttövastaava merkitään rekisteriin yrityskohtaisesti. Yrityksellä voi olla vain yksi käyttövastaava.

    Poliisi käyttää käyttövastaavatietoa automaattisen liikenteenvalvonnan yhteydessä toteutettavassa rikesakkomenettelyssä.

    Mikäli yrityksellänne on käytössä autoja, joihin 2. haltijaa ei ole merkitty, tulee teidän ilmoittaa auton käyttövastaava 1.1.2011 alkaen. Voitte tarkistaa ajoneuvorekisteristä onko kaikkiin yrityksenne autoihin rekisteröity 2.haltijat.

    http://www.aldautomotive.fi/yritysautouutisia.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. tpyyluoma kirjoitti 5.4.2011 kello 17:44

    Niin eli siis jos ajoneuvorekisterikeskuksen tietokannoista ajaa omistajan, ensi- tai toisijaisen haltijan mukaan ajoneuvotilastoja niin saa vähän eri tuloksia. Mulla on hämärä muistikuva että yleensä noissa liikennetilastoissa tilastoidaan omistajia, eli Leasing-yhtiön toimipaikka on ihan hirmuisen autoistunutta seutua. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. BW kirjoitti 5.4.2011 kello 17:56

    EasyRentiä en kyllä omien kokemusten mukaan voi suositella kenellekään. Ei siis kannata kaivaa hintaesimerkiksi halvinta vaihtoehtoa. Samalla logiikalla sitä voi ostaa vastaavan “riisikipon” käytettynä 1000 €:llä ja ajaa sillä työajot laskuttaen verottomasti 0,46 €/km.

    Vapaa autoetu on yrityksen ja työntekijän näkökulmasta kyllä erinomaisen kallis palkan maksutapa, josta yhteiskunta hyötyy huomattavasti (tulovero, erilaiset autoverot, alv, polttoainevero). Itse asiassa, jos autoetuautoilija siirtyy julkisen liikenteen käyttäjäksi, yhteiskunnan tulovirta kääntyy ko. henkilön liikkumisen osalta negatiiviseksi.

    Voisin harkita Soininvaaran äänestämistä, mutta kategorinen suhtautuminen tiettyihin asioihin ja ydinvoimakysymyksellä kikkailu saa empimään (no puolue saa empimään vielä enemmän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Mauno kirjoitti 5.4.2011 kello 19:29

    Hyvä energiansäästökeino olisi myös kieltää voimalinjojen ja moottoriteiden rakentaminen. Nythän valtio kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä, vasten “maanomistajien” tahtoa ottamaan maat heiltä ja rakentaa näitä energiankulutuksen-temppeleitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. JK kirjoitti 5.4.2011 kello 21:13

    Moikka Ode, Sinä vanha Puutarhatonttu
    En ole lukenut noita edellisiä kommentteja, vastaan vain 5.4.2011 Iltasanomista lukemaani blogikirjoitukseesi (toivottavasti se on OK).

    Olen pitänyt Sinua ainaihan helevatin viisaana ihmisenä ja tästä huolimatta edelleen.

    Minä työskentetlen kansainvälisessä pörssiyhtiössä, jossa vapaata autoetua ei saa kuin ne henkilöt, joille työajoa kertyy riittävä määrä. Näin uskoisin muidenkin vastaavanlaisten toimivan. Itse ajan työajoja noin 30000 km vuodessa.

    Täällä provinssissa ei ole mahdollista (ainakaan minulla)mennä kauppaan hakemaan raskaita kantamuksia julkisilla liikennevälineillä.

    Kesämökki on perinnöllisisistä syistä 140 km etäisyydellä, eikä sinnekään julkkiksilla pääse, kuin noin vuorokauden matkalla suuntaansa. Perille pitäisi kävellä 2,5 km, kun taksit eivät uskalla mökkitielle lähteä.

    Näin lähes kuusikymppisenä koen tämän kirjoituksesi omalta kohdaltani epäoikeudenmukaiseksi, koska “ei-työajoni” ovat marginaalisia, enkä usko olevani ainoa.
    Kun Sinä ajelet fillarilla, tai julkkiksilla duuniin ja kauppaan Stadissa ja vaikka minne, niin kaikille se ei valitettavasti sovi.

    Jos olisit kirjoittanut, että JOTKUT ylikäyttävät vapaata autoetua, niin hyvä,
    tai hommaa meille provinssiin julkkikset, joita voimme käyttää.

    Sen verran kurkistin kommentteja, että huomasin Sinun vastanneesi joihinkin, ehkäpä tähänkin.
    Siitäpä ylpeä olisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.4.2011 kello 21:55

    Joudun varmaankin täsmentämään tuota kohtaa niin, että tarkoitan vapaata autoetua, joka on silkkaa palkanmaksua ilman mitään yhteyttä auton käyttöön työajossa. Tuo kesämökkiesimerkki on vähän huono. Jos tarvitset auton mennäksesi kesämökille, kuten useimmat tarvitsevat, miksi et voi ostaa vain autoa palkkarahoillasi. Miksi osa palkastasi pitää maksaa autoetuna.
    Järjestelyssä on jotain järkeä silloin, kun autoa käytetään lähinnä työajossa (ei siis työmatkoissa, jotka ovat yksityisajoa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. GranpaIgor kirjoitti 5.4.2011 kello 22:44

    Ei ns käyttöedussakaan tarvitse mitään yhteyttä työajoon olla.

    Tosin työajoista saa veloittaa pienen kilometrikorvauksen kun ainakin polttoainekulut maksaa käyttäjä.

    Mutta tällaista marginaalikustannus=0 “viettelystä tarpeettomaan lisäajeluun” ei käyttöetuautolla ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Jussi M kirjoitti 5.4.2011 kello 23:10

    Miten luonto tietää ajaako JK 30000km + mökkireissut työsuhdeautolla vai omalla autolla, kuinka se eroaa päästöjen suhteen, mystinen yhtälö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. spottu kirjoitti 6.4.2011 kello 8:36

    Oman kokemukseni mukaan käytännössä vapaa autoetu hankittiin jotta vältyttäisiin ajopäiväkirjan pitämiseltä raportointivelvollisuuksineen. 0-marginaalikustannuksen merkitys riippuu ihan elämäntilanteesta, välillä aikaa on ajeluun ja välillä ei.

    Käsittääkseni ajopäiväkirjan pito on mahdollista nykyisin hoitaa automaattisesti oleellisesti vähemmällä säätämisellä kuin aikaisemmin, kirjaukset siirtyvät paikantimesta luokittelusovellukseen automaattisesti eli laiskuusargumentti ei enää toimi. Omakohtaista kokemusta näistä järjestelmistä ei tosin ole.

    Kannattaa huomioida että PK-yrityksessä välilliset kulut ja subjektiivinen vaiva ovat merkittäviä päätöksentekokriteerejä. On paljon helpompaa ja halvempaa katsoa vähäistä omaa käyttöä läpi sormien kuin kohdistaa kaikkia mahdollisia kuluja muodollisesti oikein, ja joissain tapauksissa voi hyvinkin olla halvempaa maksaa työntekijälle vapaa autoetu jonka hallinnointi on muita vaihtoehtoja kevyempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Riitta kirjoitti 6.4.2011 kello 13:43

    Vähän epäilyttää ehdokas, joka jatkuvasti tuo esiin “vanhaa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelujen mutua oman asiansa ajamiseksi. Sitä on blogi pullollaan.

    Ja minä se kun taas tykkään tästä tyylistä. 😉

    Kaikkien meistä mielipteet perustuvat jossain määrin vanhentuneeseen tietoon, kahvipöytäkeskusteluihin, yms. En usko, että kukaan koskaan käy kaikkea faktana kuulemaansa ja lukemaansa tarkistamassa. Tällaisessa blogissa väärinkäsitykset tulevat korjatuiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2011 kello 14:47

    Jos edellytettäisiin, että tarkistaisin jokaisen faktan, postauksia tulisi aika paljon vähemmän. Tämä on minulle kuitenkin vain harrastus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Riitta kirjoitti 6.4.2011 kello 13:48

    Oman kokemukseni mukaan käytännössä vapaa autoetu hankittiin jotta vältyttäisiin ajopäiväkirjan pitämiseltä raportointivelvollisuuksineen.

    Voisiko tuon hoitaa toisin? Esimerkiksi antamalla palkan päälle könttäsumman bensoja varten, käyttämättä jäävän rahan saisi pitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Sulevi kirjoitti 6.4.2011 kello 14:37

    Vielä pari huomiota. Ensinnäkin miksi ollaan poistamassa vain vapaata autoetua? Työkaveri juurikin kertoi omasta tilanteesta, jossa hänen ei kannattanut ottaa vapaata autoetua kun pieniruokainen käyttöetuauto tuli halvemmaksi (meillä käyttöetuauto on leasing johon kuuluu kaikki, paitsi polttoaine).

    Toisekseen meillä, niinkuin monessa muussakin yrityksessä yrityksen osuus leasingmaksusta on voimakkaasti riippuvainen auton hiilidioksidipäästöistä. Kahvipöydässä usein toistuva keskustelun aihe on löytää mahdollisimman kiinnostava auto, joka sopii firman päästörajoihin. Jos tämä porukka ostaisi auton omalla rahalla, todennäköisesti hiilidioksidipäästöillä ei juurikaan väliä eli työsuhdeautoilu käytännössä vähentää päästöjä. En usko, että kukaan jättäisi autoa ostamatta tai ajaisi oleellisesti vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. spottu kirjoitti 6.4.2011 kello 15:05

    Riitta: “Tällaisessa blogissa väärinkäsitykset tulevat korjatuiksi.”

    Joo, ja juurikin tässä blogissa voi luottaa siihen että joku kuitenkin käy elinoimassa faktat kohdalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Elina kirjoitti 6.4.2011 kello 15:32

    Riitta:

    Kaikkien meistä mielipteet perustuvat jossain määrin vanhentuneeseen tietoon, […]

    Mielipiteet ovat ihan eri juttu kuin faktoina esitetyt väittämät. Mielipiteenkin soisi tietysti aina perustuvan tietoon.

    En usko, että kukaan koskaan käy kaikkea faktana kuulemaansa ja lukemaansa tarkistamassa.

    Ei varmasti, en minäkään. Sen sijaan, jos väitän jotain faktana varsinkin julkisesti, niin pyrin tarkistamaan.

    Tällaisessa blogissa väärinkäsitykset tulevat korjatuiksi.

    Joskus tulevat ja joskus eivät. Läheskään aina eivät.

    Ja minä se kun taas tykkään tästä tyylistä

    Minä katson, että korkean yhteiskunnallisen aseman antamalla auktoriteetilla tulisi olla vähän tarkempi sanomisistaan kuin jonkun satunnaisen bloggaajan tai hiekkalaatikkokeskustelijan, mutta se on toki vain minun mielipiteeni.

    Mutta kyllähän minäkin tästä blogista tykkään, se on selvä — perustuu vain muihin seikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Elina kirjoitti 6.4.2011 kello 15:37

    Osmu:

    Jos edellytettäisiin, että tarkistaisin jokaisen faktan, postauksia tulisi aika paljon vähemmän.

    Ei varmasti kukaan tätä edellytä. Lauseen voi vain aloittaa esim. “käsitykseni mukaan..” tai “mielikuvani asiasta on, että..” jne.

    Esität usein yksikantaan kaikenlaisia selvästi aivan hataralle pohjalle rakennettuja “totuuksia” ja se häiritsee minua, mutta ehkä siinä on jokin viihdyttävä puolensakin minulle.

    Myönnän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Riitta kirjoitti 6.4.2011 kello 15:41

    Työkaveri juurikin kertoi omasta tilanteesta, jossa hänen ei kannattanut ottaa vapaata autoetua kun pieniruokainen käyttöetuauto tuli halvemmaksi (meillä käyttöetuauto on leasing johon kuuluu kaikki, paitsi polttoaine).

    No niin, tämähän on juuri se, mitä edellisessä “mitä tilalle” -kysymyksessä hain. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Riitta kirjoitti 6.4.2011 kello 15:44

    Jos edellytettäisiin, että tarkistaisin jokaisen faktan, postauksia tulisi aika paljon vähemmän.

    … ja sitten sinä edelleen luulisit, että Tanskassa suositeltaisiin vain lyhyttä imetystä (elleivät tanskalaiset imetyssuositukset olisi se juttu, jonka kerkiäisit selvittää ennen kirjoittamista). 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Elina kirjoitti 6.4.2011 kello 16:19

    … ja sitten sinä edelleen luulisit, että Tanskassa suositeltaisiin vain lyhyttä imetystä

    Luulee se edelleenkin. Ei se kuuntele eikä usko, omalla tavallaan jotenkin söpö kuitenkin.

    Mutta onneksi Osmoa voi äänestää vain Helsingissä! Ja sää oot Mansen plikkoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Saara kirjoitti 6.4.2011 kello 18:10

    Elina kriittisenä:

    Vähän epäilyttää ehdokas, joka jatkuvasti tuo esiin “vanhaa tietoa” tai mitä lie kahvipöytäkeskustelujen mutua oman asiansa ajamiseksi. Sitä on blogi pullollaan.

    Entäpä minkä verran sinua epäilyttää ehdokas, joka ei julkisesti paljasta tietojensa ajankohtaisuuden tasoa, ts. lähes kaikki muut tarjolla olevat ehdokkaat? Ajattelitko, että ne jotka eivät bloggaa lainkaan tai rajoittuvat vain etukäteen tarkistamiinsa (= harvoihin) aiheisiin, ovat erehtymättömän ja aina ajantasaisen tiedon haltijoita julkisen keskustelun ulkopuolelle rajaamissaan asioissa?

    Itse pidän sikana säkissä jokaista ehdokasta, joka ei avoimesti paljasta ihmisille, miten hän muodostaa näkemyksiä ja käsittelee tietoa, ja etenkin sitä, miten hän toimii kohdatessaan ristiriitaista informaatiota. Kaikista asiakysymyksistä minulla ei missään tapauksessa voi olla niin paljon taustatietoa että voisin muodostaa valistuneen näkemyksen. Koska saatan hyvinkin olla asioista pihalla ja omastakin mielestäni väärää mieltä (kuvitteellisen hypervalistuneen minän näkökulmasta), minun ei kannata valita ehdokasta, joka on kanssani eniten samaa mieltä, vaan ehdokas, jonka päätöksentekokykyyn ja -moraaliin luotan eniten.

    Tästä syystä minulle on olennaista saada tietoa mm. ehdokkaiden päätöksentekoprosesseista, motivaatiorakenteesta, rohkeudesta, suhteellisuudentajusta, lateraalisesta kyvystä ja itsekriittisyydestä. Näitä eivät vaalikoneet kerro, vaan ne pitää ihan itse päätellä ehdokkaan tarjoaman julkisen materiaalin pohjalta. Osmon tarjoaman materiaalin määrä, laatu ja avoimuusaste ovat erinomaisella tasolla, mistä hänelle pisteitä. Ne, jotka tarjoavat vain siivottua ja editoitua materiaalia, puhumattakaan niistä, jotka tarjoavat lähinnä vaalilauseita, jäävät kyllä kauas jälkeen tässä kisassa – heidän tapauksessaan kun sieltä säkistä voi vaalien jälkeen paljastua ihan mitä vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Riitta kirjoitti 6.4.2011 kello 18:35

    Elina, en minä Osmoa hesalaisenakaan äänestäisi. Sillä on vääriä mielipiteitä päivähoito-oikeudesta. Minä vain fanitan. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Elina kirjoitti 7.4.2011 kello 8:58

    Saara,

    Osmolla on esim. voimakas Helsinki=hyvä/Espoo=paha -dikotomia ajattelussaan, jota hän pyrkii erilaisin keinoin vahvistamaan lukijoiden keskuudessa.

    Tässä hän usein toimii kielikuvin: Espoon työpaikat on haulikolla räiskitty pitkin savipeltoa tms. Et ole voinut tältä välttyä, jos olet lukenut yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ketjuja.

    Espoon työpaikat ovat kuitenkin paljon keskitetymmin sijoittuneita kuin Helsingissä– Suur-Leppävaaran, Keilaniemen ja Suur-Tapiolan alueelle.

    Väittämä työsuhdeautojen rekisteröinnistä yrityksen mukaan oli pyrkimys luoda kuvaa vielä korkeammasta autoistumisen asteesta Espoossa kuin tilanne oikeasti on. Tosiasiassa työsuhdeautot rekisteröidään valtaosin haltijan mukaan. (Tarkistin Ajoneuvorekisterikeskuksesta)

    Ainahan voi erehtyä, ei siinä mitään. Mutta tuntuu, että nämä Osmon erehtymiset ovat aina niin päin, mikä edistää omaa sanomaa. Kun oma päämäärä on ensisijaista ja totuus toissijaista, niin ei ole auttanut, vaikka olen jo kertaalleen tämän työsuhdeautoasian korjannut aikoinaan.

    Eli totuuden vääristely oman agendansa toteuttamiseksi on minusta epäilyttävää. Mutta tietysti on myös epäilyttävää, jos ehdokkaan tiedoista ja arvoista ei oikein saa mitään selvää. Siitä lienemme aivan yhtä mieltä.

    Onhan täällä tosiaan matskua, sitä ei voi kiistää, ja kahlaamalla blogin läpi saa kyllä varmasti paremman kuvan Osmosta ehdokkaana kuin useimmista muista — niin hyvässä kuin pahassa. Kyllä siitä minultakin pisteitä ropisee. Tyhjyyttään kolisevia vaalilauseita ei ole juuri lainkaan.. vai onko itse asiassa ollenkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2011 kello 9:31

    Elina:
    Espoon työpaikkojen sijoittelusta saa parhaan kuvan sen perusteella, kuinka suuri osa työntekijöistä joutuu tulemaan paikalle autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Elina kirjoitti 7.4.2011 kello 9:58

    Saako?

    Espoossa on väljempää ja työpaikkojen yhtedessä on paremmin pysäköintipaikkoja. Se kannustaa oman auton käyttöön. Eivät espoolaiset välttämättä “joudu” tulemaan töihin autolla, vaan haluavat tulla.

    Espoolaisilla on varakkaampina myös enemmän autoja ja poikittainen joukkoliikenne on kehnohkoa.

    Jossain ketjussa siis väitit, että työpaikat Espoossa on ripoteltu sinne tänne pitkin peltoja. Mutta ei se niin ole. Pikemminkin asuinalueet on naapurissamme ripoteltu pitkin peltoja. Espoolaiset asuvat paljon useammin erillis- tai rivitaloissa ja heillä on kaksi autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2011 kello 10:27

    Jos otamme espoolaiset työpaikat ja katsomme , kuinka moni ihminen pääsee niihin kelvollisella joukkoliikenneyhteydellä, luku on paljon pienempi kuin Helsngissä. On toki Helsingissäkin huonosti sijaitsevia työpaikkoja. Kelvollinen joukkoliikenneyhteys tarkoittaa alle 30 minuutin matka-aikaa ja kelvollista vuoroväliä (10 minuuttia)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Markku af Heurlin kirjoitti 7.4.2011 kello 10:18

    Tarkistin asian ajoneuvohallintakeskuskesta (siis autorekisteristä:

    Pääsääntöisesti auton haltija on sen käyttäjä ja auton rekisteripaikka on käyttäjän kotipaikka.

    Siis jos Pekka Pekkanen Oy (Helsinki) on liisannut auton Matti Mattiselle (Espoo)työsuhdeautoksi, niin Matti Mattinen on sen haltija ja auton rekisteröintipaikka on Espoo.

    Haltija voi olla mysö juridinen henkilö, mutta silloin rekisteriin pitää merkitä käyttövastaava.

    Työsuhdeautoedusta tuskin luovutaan, mutta todennäköisesti sen verotusta taas kiristetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Artturi B kirjoitti 7.4.2011 kello 10:23

    Osmo:

    Espoon työpaikkojen sijoittelusta saa parhaan kuvan sen perusteella, kuinka suuri osa työntekijöistä joutuu tulemaan paikalle autolla.

    Ei.

    Se, että moni autoilee voi johtua siitä, että yksityisautoilu on järjestetty hyvin tai jopa siitä, että asunnot on sijoitettu silleen, että joukkoliikennettä ei kannata järjestää.

    Eli siitä, että työntekijät tulee töihin omilla autoillaan ei voi päätellä suoraan mitään työpaikkojen sijoittumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Elina kirjoitti 7.4.2011 kello 10:41

    Jos otamme espoolaiset työpaikat ja katsomme , kuinka moni ihminen pääsee niihin kelvollisella joukkoliikenneyhteydellä, luku on paljon pienempi kuin Helsngissä.

    Mutta tämä on nyt eri asia kuin alkuperäinen. Ei tämä tarkoita, että työpaikat olisivat pitkin peltoja, vaan että poikittaiset joukkoliikenneyhteydet ovat huonommat kuin täällä.

    Ja pitääkö tuokaan itse asiassa paikkaansa? Tapiolaan ja Leppävaaraan ainakin pääsee mistä päin Espoota vain tosi kätevästi. Espoon puolella ei ole ruuhkiakaan siinä määrin kuin täällä sisääntuloväylillä eli matka-ajat eivät matkan pituuteen nähden ole yhtä suuret.

    Vuorovälivaatimus on kyllä tosi tiukka. Onko tuo oma määritelmäsi vai jokin virallinen linjaus? Ei Helsingin sisäisessäkään liikenteessä ole monta bussia, joiden vuoroväli edes ruuhka-aikana olisi noin lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Markku af Heurlin kirjoitti 7.4.2011 kello 11:48

    Tarkistin asian ajoneuvohallintakeskuskesta (siis autorekisteristä:
    Pääsääntöisesti auton haltija on sen käyttäjä ja auton rekisteripaikka on käyttäjän kotipaikka.
    Siis jos Pekka Pekkanen Oy (Helsinki) on liisannut auton Matti Mattiselle (Espoo)työsuhdeautoksi, niin Matti Mattinen on sen haltija ja auton rekisteröintipaikka on Espoo.
    Haltija voi olla mysö juridinen henkilö, mutta silloin rekisteriin pitää merkitä käyttövastaava.
    Työsuhdeautoedusta tuskin luovutaan, mutta todennäköisesti sen verotusta taas kiristetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Artturi B kirjoitti 7.4.2011 kello 11:54

    Osmo:

    Jos otamme espoolaiset työpaikat ja katsomme , kuinka moni ihminen pääsee niihin kelvollisella joukkoliikenneyhteydellä, luku on paljon pienempi kuin Helsngissä.

    Varmasti. Tämä on eri asia kuin se, että Espoossa työpaikat olisivat vähemmän keskittyneitä kuin Helsingissä. (Minusta vaikuttaa typerältä keskittää työpaikat lähelle toisiaan, joten en oikein ymmärrä, että miks tää on sulle niin olennainen pointti.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. matti kirjoitti 7.4.2011 kello 22:48

    Vastustan ehdottomasti tällaista ehdotusta.

    itse olen myyntimies ja ajelen autolla asiakkaissa n. 60-80 tkm/v. Autoetu antaa sen edun, että minun ei tarvitse ostaa uutta autoa jos ajan kolarin. Kaksi kolaria ajaisi jo perheeni vararikkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. matti kirjoitti 8.4.2011 kello 14:33

    Nykyään usein työsuhdeauton omistaja on liisausfirma, haltija on työnantaja ja ajajalla on käyttöoikeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. tcrown kirjoitti 8.4.2011 kello 17:29

    Minä katson, että korkean yhteiskunnallisen aseman antamalla auktoriteetilla tulisi olla vähän tarkempi sanomisistaan kuin jonkun satunnaisen bloggaajan tai hiekkalaatikkokeskustelijan, mutta se on toki vain minun mielipiteeni.

    Erikoista auktoriteettiuskoa. Crowdsourcaamalla (mitä tuo on suomeksi) osan faktojen tarkistamisesta lukijoilleen blogilla pystytään käsittelemään useampia asioita samalla Osmon vaivalla laadun siitä yhtään kärsimättä. Ongelmia tuo tuottaa vain niille auktoriteettiuskovaisille joiden mielestä viisas ihminen ei voi olla koskaan väärässä.

    Ei varmasti kukaan tätä edellytä. Lauseen voi vain aloittaa esim. “käsitykseni mukaan..” tai “mielikuvani asiasta on, että..” jne.

    Ai ongelma olikin vain kirjoitustyylissä. Ei sitten mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Shakeem kirjoitti 18.5.2011 kello 13:01

    Korkein oikeus ei näemmä antanut valituslupaa tähän aiheeseen liittyvässä rikosasiassa, jossa palkkoja ja muita palkkioita maksatettiin kiinteistövälitysyhtiö Habitassa kilometrikorvauksina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Arto Lehtiniemi kirjoitti 7.12.2011 kello 1:23

    Osmo Soininvaara:
    Se, mikä sai minut tarttumaan tähän aiheeseen on autoetu autoon tapauksissa, joissa firman ajoa ei ole kilometriäkään, vaan auto on perheen käytössä ilmaiseksi. Näitä on pääkaupunkiseudulla niin paljon, että ne vääristävät autoistumista kuvaavia tilastoja, koska autot on rekisteröity Helsinkiin, mutta autoilija asuu Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus