Päästökauppa on hyvä mekanismi

Kun Angela Merkel sul­ki seit­semän ydin­voimalaa kolmek­si kuukaudek­si, se nos­ti tämän vuo­den päästöoikeuk­sien hin­taa vain 1,5 eurol­la ton­nil­ta. Jos markki­nat toimi­vat ratio­naalis­es­ti, tiedos­sa on siis suuri määrä hyvin edullisia toimia vähen­tää päästöjä.

Kun kir­joitin siitä, ettei ydin­voima lisärak­en­t­a­mi­nen vähen­nä hiilid­iok­sidipäästöjä ellei samal­la vähen­netä päästöoikeuk­sia, moni tulk­it­si asian niin, että tuomit­sen samal­la päästöoikeuskau­pan kelvot­tomak­si ohjausvä­li­neek­si. Minus­ta päästökaup­pa on kelpo väline ja tuo mainit­tu ongel­makin on väl­tet­tävis­sä sil­lä, että pienen­netään liik­keel­lä ole­vien päästöoikeuk­sien määrää. Päästökaup­pa tekee ide­al­is­min hyödyt­tömäk­si, mut­ta ohjaa toimen­piteet peri­aat­teessa niin, että uhra­tus­ta eurosta saadaan suurin mah­dolli­nen ympäristöhyö­ty tai päin­vas­toin tavoitelta­va ympäristöhyö­ty saadaan halvim­mal­la mah­dol­lisim­mal­la tavalla.

Ongel­ma on siinä, että päästökaup­pa kos­kee vain päästökaup­pasek­to­ria, mut­ta ei esimerkik­si liiken­teen polt­toainei­ta tai taloko­htaista öljyläm­mi­tys­tä. Tälle osalle päästöjä ovat kansal­liset tavoit­teet. Lop­putu­los on, että näil­lä kahdel­la sek­to­ril­la päästöjä tor­ju­taan aivan eri hin­nal­la.  Hin­taa lisää vielä tavoite tuot­taa tiet­ty määrä ener­gias­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä. On vaikea ymmärtää, mik­si on jalom­paa vähen­tää päästöjä siir­tymäl­lä uusi­u­tu­vi­in kuin säästämäl­lä ener­gian käytössä.

Päästöoikeu­den hin­ta on nyt noin 17 €/tonni tältä vuodelta ja noin 20 €/tonni vuodelta 2012. Tuulivoimaloiden syöt­tö­tar­if­fi on asetet­tu tasol­la, joka nyky­hin­noin on kan­nat­tavaa vas­ta, jos päästöoikeu­den hin­ta nousee jon­nekin 80 euroon ton­nil­ta. Mer­itu­ulivoiman osalta puhutaan yli sadas­ta eurosta ton­nil­ta. Kun las­ke­taan yhteen kaik­ki verot ja verotuet, auto­jen vähäpäästöisyyt­tä tue­taan niin paljon, että se vas­taan hiilid­iok­sidin hin­taa noin 500 €/tonni. Tämä ei ole oikein balanssissa.

Kun Angela Merkel sul­ki seit­semän ydin­voimalaa kolmek­si kuukaudek­si, tämä nos­ti päästöoikeuk­sien hin­taa 15,5 eurosta 17 euroon. Jos ole­tamme markki­noiden toimi­van ratio­naalis­es­ti, päästöjä vähen­täviä toimia pitäisi siis löy­tyä hin­taväliltä 15,5 € – 17 €/tonni yhteen­sä seit­semän ydin­voimalan ver­ran – tosin siis vain kol­men kuukau­den ajal­ta.  Eikö kan­nat­taisi käyt­tää tätä poten­ti­aalia ennen kuin uhrataan 500 €/tonni auto­jen polt­toaineen kulu­tuk­sen vähentämiseen?

Tietysti sekä auto­jen vähäpäästöisyy­den tukemises­sa että uusi­u­tu­van ener­gian suosimises­sa on myös aimo annos teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa – ja pyrkimys­tä päästä pois öljyriippuvuudesta.

39 vastausta artikkeliin “Päästökauppa on hyvä mekanismi”

  1. Öljynku­lu­tus­ta kan­nat­taa vähen­tää kun olemme ara­bi­en pant­ti­vankeina, mut­ta päästökaup­pa hiilid­iok­sidil­la perus­tuu vain viherusko­vais­ten tietokone­mallei­hin ja sataa lop­ul­ta ydin­voiman rak­en­ta­jien laarei­hin. Tap­pi­on mak­sa­vat mm Fukushi­man ympäristön asukkaat joiden vahinko­ja ei ole tarvin­nut vakuuttaa.

  2. Voi siinä mekanis­mis­sa hyvääkin olla, mut­ta kyl­lä meitä vedatetään. Aasi­as­sa on ruvet­tu tuot­ta­maan ja sit­ten hävit­tämään ‘superkaa­su­ja’. Investoin­ti hävi­tyk­seen noin miljoona, ja Euroopas­ta lähetetään muu­ta­man sadan miljoo­nan shek­ki. Eli mak­su­ja ei pitäisi mak­saa EU:n ulkop­uolelle, sil­loin ongelmik­si jäisi enää Välimeren maat ja muu­ta­ma itäi­nen valtio.

    Pohjois-Euroopan mais­sa oli ener­giate­hokku­us­in­vestoin­nit aika pitkälti tehty kun päästökaup­pa alkoi. Nyt sit­ten mak­samme asiansa huonom­min hoi­tanei­den investoin­nit. Lisäk­si uskoisin että jonkin ver­ran tuotan­toa on siir­ret­ty Euroopas­ta pois jjuri päästökau­pan takia. Päästöt eivät siitä vahene.

    Toimivin olisi hiiliv­ero, mut­ta siitä on mah­do­ton saa­da aikaan kan­sain­välistä sopimus­ta. EU voisi ehkä (tosi iso ehkä) saa­da sil­lä var­jol­la jotain suo­jat­ulle­ja WTO:ssa läpi.

  3. “Päästökaup­pa on hyvä mekanismi”

    Toiv­ot­tavasti tämä lause ei samal­la tarkoi­ta, että suo­rat hait­ta­mak­sut fos­si­il­isille olisi päästökaup­paa huonom­pi mekanismi.

    1. Juho Laatu, Päästökau­pas­sa on se hyvä puoli, ettei siinä voi fuska­ta yhtä paljon kuin maako­htai­sisa verois­sa. Koti­mainen fos­si­ili­nen polt­toaine turve on vapauitet­tu fos­si­il­isille asete­tus­ta veros­ta, kaukoläm­mölle on asetet­tu hyö­tyvero kan­nus­ta­maan läuhde­vesien laskemista mereen, maakaa­sulle suun­nitel­laan ran­gais­tusveroa sen perus­teel­la, että se sisältää hiilid­iok­sidipäästöi­hin näh­den paljon ener­giaa. Päästökaup­pa on tältä osin rehellisempää.

  4. Jus­sikin sitä päästökau­pan hin­taa mak­saa kun lähi­jär­ven kalo­ja saa syödä vain ker­ran viikos­sa säteilyn vuok­si, ja Olk­ilu­odon voimaloiden vaku­u­tuk­set kat­ta­vat vain muu­ta­ma sata miljoon­aa. Päästökaup­pa ja ydin­voimay­htiöt istu­vat min­un housuil­lani tuleen, kas­vat­ta­vat min­un ydi­non­net­to­muus­riskiäni ilman kor­vaus­ta. Japani on Kioto sopimuk­ses­sa jon­ka perus­teel­la päästökaup­paan on ryhdytty.

    1. jus­si, oliko päästökaup­paa ylipään­sä ole­mas­sa vuon­na 1986 ja oliko eri­tyis­es­ti Neu­vos­toli­it­to osa sitä?

  5. Osmo, jätät kokon­aan kom­men­toimat­ta päästökau­pan pahim­man val­u­vian: Siinä on mukana pelkästään ide­al­isti­nen Euroopan unioni, kil­pail­i­ja­maid­en teol­lisu­udel­la ei ole samaa rasitetta.

    Ai niin, mut­ta eihän se hait­taa vaik­ka teol­lisu­us muut­taa muualle. Mehän voimme elää pelkil­lä palveluil­la, vai mitenkä se mantra meni…

    1. Kaikil­la toimil­la vähen­tää päästöjä on tämä huono puoli, että jos muut eivät ole mukana, päästöt val­u­vat muualle.
      Pitäisi saa­da aikaan ilmas­to­tul­lit niille maille, jot­ka fuskaa­vat jät­täy­tymäl­lä ulkopuolelle.

  6. Eivätkö nuo tuulivoimalalu­vut ker­ro varsin karut­tomasti, että ydin­voima on ain­oa var­teenotet­ta­va keino tuot­taa sähköä vähäpäästöis­es­ti? Jos ydin­voima pystyy kil­paile­maan hiilivoiman kanssa sil­loin, kun päästöoikeuk­sien hin­ta on 17 €/t, mut­ta tuulivoima tarvit­see hin­naksi 80–100 €/t, niin lie­nee aika selvää, kumpaa kan­nat­taisi rakentaa. 

    Auto­jen mukaan­tuon­ti on siinä mielessä red her­ring, että auto­ja ja autoilua verote­taan jo nyt erit­täin rajusti. Se, että joitain vähäpäästöisiä auto­ja verote­taan vähän kevyem­min kuin mui­ta auto­ja, on minus­ta aika lail­la eri tavoin “tukemista” kuin se, että tuulivoimalle mak­se­taan syöt­tö­tar­if­fe­ja. Jos sähköau­ton osta­jalle alet­taisi­in mak­saa puh­das­ta rahaa käteen siitä, että ostaa sähköau­ton öljyau­ton sijaan, voitaisi­in sanoa ole­van kyse samas­ta asiasta.

  7. Hiilivuo­to on yksi niitä suuria huole­nai­hei­ta mis­tä ei puu­tu mitään muu­ta kuin näyt­tö että sitä tapah­tuu. Jos siitä tulee ongel­maa niin päästökaup­pa-alueelle voi aset­taa tul­lit ja vas­taavasti hyvit­tää mak­sut vien­nistä, jol­loin päästökaup­pa on ulkoisen kau­pan kohdal­ta neu­traalia. Siihen voi myös luot­taa että suuryri­tyk­set tuon siinä tap­pauk­ses­sa tuon lob­baa läpi. WTO:n sään­nöt ja ennakko­ta­pauk­set nimeno­maan sal­li­vat tämän.

  8. Paljonko tämä korotus,1,5 euroa/hiilidioksiiditonni nos­taa sähkön hin­taa kulut­ta­jal­la ? Todel­la hieno asia!

    1. Tuo hiilivuo­to Venäjälle kos­kee lähin­nä sement­ti­te­ol­lisu­ut­ta, eikjä sitäkään enää kovin paljon. Venäjäl­lä on pulaa energiasta.

  9. Osmo:

    Pitäisi saa­da aikaan ilmas­to­tul­lit niille maille, jot­ka fuskaa­vat jät­täy­tymäl­lä ulkopuolelle.

    Ai että Euroop­pa aloit­taa kaup­pa­so­dan koko muu­ta maail­maa vastaan?

    Tpyy­lu­o­ma­lle: Esitäpä joku lähde tulkin­nalle­si, että WTO sal­lisi Euroopan yksipuolis­es­ti aset­taa kau­pan esteitä päästökau­pan ulkop­uolisille (eli koko muulle maailmalle).

  10. OS,

    Kai hait­ta­mak­sutkin voi toteut­taa EU:n tasol­la samoin kuin päästökaup­pa on toteutet­tu. Näin sään­nöt ovat samat, ja hyö­ty tulee kaikille. Samoin­han päästö­jen hai­tat tule­vat kaikille.

    Sopimusalueen ulkop­uolisille maille voisi hait­ta­mak­sumallis­sa lait­taa sopi­van suu­ruiset tul­lit. Kos­ka mak­sut menevät vain mak­su­alueen val­tioille, ulkop­uolisille tulee tästä lisäsyy tul­la mukaan sopimusjärjestelmään.

    Turpeelle voi lait­taa myös hait­taveron, kos­ka rehellis­es­ti las­ket­tuna sitä ei käytetä uusi­u­tu­vaan tapaan (vaan polte­taan sato­jen tai tuhan­sien vuosien tuo­tos ker­ral­la). Ehkä soille voi antaa pienen alen­nuk­sen mak­su­is­sa, jos ne halu­taan vält­tämät­tä laskea osit­tain uusiutuviksi.

    Luulisin että päästökaup­pa on paljon reilumpi malli kuin erilli­nen päästökaup­pa plus jokin muu jär­jestelmä liiken­nepolt­toaineille ja muille päästökau­pan ulkop­uolelle jääville, täy­den­net­tynä turve‑, kaukoläm­pö- ja maakaa­susään­nöil­lä. Hai­ita­mak­su kohdis­tu­isi hait­ta­mallis­sa täs­mälleen siihen mitä halu­taan rajoit­taa, fos­si­il­isi­in kasvi­huonekaa­supäästöi­hin. Ei syn­ty­isi pykälävi­idakkoa ja porsaanreikiä.

    (Turpeesta vielä sen ver­ran, että jos Suo­mi halu­aa puo­lus­taa etu­jaan neu­vot­teluis­sa, se voisi vaa­tia ison osan hait­ta­mak­su­ista saaduista tuloista itselleen sil­lä perus­teel­la, että Suomen suot sito­vat jatku­vasti merkit­täviä määriä hiilid­iok­sidia. Ehkä tämä olisi parem­paa hyö­tykäyt­töä soille (sekä rahal­lis­es­ti että luon­non ter­ve­hdyt­tämisek­si) kuin niiden poltto.)

    1. Juho Laatu
      Jatkos­sa päästöoikeudet huu­tokau­pataan, tai ainakin val­taosa niistä. Ainakin tois­teisek­si tulot ovat tulos­sa maille van­ho­jen päästö­jen mukaises­sa suh­teessa, mis­sä ei kyl­lä ole mitään järkeä, mut­ta suo­ma­laiset eivät vali­ta, ruot­salaiset voivat valittaakin

  11. “Eikö kan­nat­taisi käyt­tää tätä poten­ti­aalia ennen kuin uhrataan 500 €/tonni auto­jen polt­toaineen kulu­tuk­sen vähentämiseen?”

    Autoilun päästö­jen vähen­tämi­nen on konkreet­tista ympäristön suo­jelua ilmas­to­hi­h­hu­loin­nin sijaan. Sik­si siihen on paljon helpom­pi löytää varojakin. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sel­la, jol­lain epäi­lyk­sen alaisel­la abstrak­til­la käsit­teel­lä, argu­men­toin­ti ei ole kovin tehokas­ta. Autoilun päästöt voi jokainen tode­ta nenäl­lään, joten vas­tus­tuskin on vähäisempää.

    Ilmas­ton­muu­toskeskustelu on ympäristön suo­jelun kannal­ta haitallista…

  12. Ydin­voimaa sitä vas­ta tue­taankin vrt. USA:n (50 mil­jar­dia dol­lar­ia 1973–2003) ja EU:n val­ta­vat panos­tuk­set ydin­voiman tukemiseen (2 mrd euroa vuodessa).

    Ks. EEA:n sivuil­ta http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/en34-energy-subsidies‑1

    “Ener­gy sub­si­dies in the EU-15 have been esti­mat­ed to amount to over EUR 29 bil­lion in 2001 with almost three quar­ters ori­ent­ed towards the sup­port of fos­sil fuels, despite the pres­sures and threats that these fuels place on the environment.”

  13. Ei päästökaup­pa ole hyvä mekanismi. 

    Sen tavoit­teena on laskea maail­man hiilidioksidipäästöjä.

    EU:n päästökaup­pa ei toi­mi siten, että se lask­isi maail­man hiilidioksidipäästöjä.

    Vai onko Sin­ul­la jotakin muu­ta tietoa asiasta?

  14. “tois­teisek­si tulot ovat tulos­sa maille van­ho­jen päästö­jen mukaises­sa suhteessa”

    Suo­ma­laisia on haukut­tu huonoik­si neu­vot­telijoik­si, jot­ka anta­vat perik­si jo peri­aat­teen vuok­si ja tas­a­puolisu­u­den nimis­sä heti neu­vot­telu­jen alus­sa. Tässä tapauk­ses­sa on näköjään tietois­es­ti tai tiedosta­mat­ta otet­tu itselle neu­vot­telu­varaa ihan ron­skisti. Nor­maal­is­ti­han EU:ssa tuol­lai­sista saavute­tu­ista eduista pide­tään tiukasti kiin­ni. Mut­ta jos Suo­mi halu­aa luop­ua noista etuuk­sista, niil­lä voisi ostaa vaik­ka sopi­van omien toivei­den mukaisen uuden ja entistä järkeväm­män päästöjä rajoit­ta­van mallin. Toivea­jat­telua ehkä. Vai­h­toe­htois­es­ti Suo­mi saat­taisi ajaa nopeaa päästöki­in­tiöi­den alasajoa (ja huu­tokaup­pahin­to­jen nousua, joil­la keräisi suuret voitot ja siir­ty­isi hak­keen (ja kukaties turpeen ja ydin­voimankin) käyttöön).

    1. keräisi suuret voitot ja siir­ty­isi hak­keen (ja kukaties turpeen ja ydin­voimankin) käyttöön).

      Turve joutuu vaikeuk­si­in, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee. Se juuri päästöoikeuk­sis­sa on hyvää, ettei siinä pääse fuskaamaan.

  15. Krtek, kan­nat­taisi var­maan itse lukea antamien­sa linkkien tek­sti ennen kuin kirjoittaa:

    Ydin­voimaa sitä vas­ta tuetaankin 

    kun tuol­ta linkit­tämältäsi sivul­ta löy­tyy seu­raa­va pätkä:“In 2001, nuclear pow­er was the least sub­sidised form of energy”

  16. “Se juuri päästöoikeuk­sis­sa on hyvää, ettei siinä pääse fuskaamaan.”

    En vielä ymmärtänyt mik­si fuskaami­nen olisi helpom­paa hait­ta­mak­su­jen tapauk­ses­sa kuin päästöoikeuk­sis­sa. Olete­taan että EU tms määrää sään­nöt. Molem­mis­sa malleis­sa on kai kyse siitä, että polt­toaineen maahantuojan/kaivajan tai polt­ta­jan pitää rehellis­es­ti ilmoit­taa aineen määrä (tai tuote­tun ener­gian määrä) ja toimia sit­ten sen mukaan (mak­saa enem­män tai lopet­taa poltto).

    Kun puhutaan pienistä kulut­ta­jista, vas­tuu seu­ran­nas­ta ja mak­su­ista olisi ehkä helpom­pi antaa maahantuojalle/kaivajalle tai jake­li­jalle kuin kulut­ta­jille. Nykyisessä päästökau­pas­sa vas­tuu on isoil­la kulut­ta­jil­la. Isois­sa yksiköis­sä fuskaus pysyy parem­min kurissa.

    P.S. Päästökau­pas­sa pelot­taa vielä se, että seu­raavas­sa vai­heessa kehitetään malli, jos­sa hyvil­lä teoil­la, vaikka­pa puiden istu­tuk­sel­la, saa lisää kiin­tiöitä. Ongel­ma on jär­jestelmän mon­imutkaisu­udessa, pelailus­sa, lob­bailus­sa ja jatku­vas­sa tavoit­teista lip­sumises­sa — kun nytkään päästöoikeudet eivät vielä rajoi­ta päästöjä.

    P.P.S. Molem­mis­sa malleis­sa pelot­taa se, että poli­it­ti­nen tah­to ei aina riitä päästö­jen vähen­tämiseen. Aina löy­tyy jokin syy, vaikka­pa het­kelli­nen talouden kri­isi kuten nyt. Hom­ma voisi toimia parem­min jos vas­tuu para­me­trien säätelystä (kiin­tiöi­den määrä, kiin­tiöi­den yli­tys, hait­ta­mak­supros­ent­ti) annet­taisi­in jollekin keskus­pankin tyyliselle itsenäiselle organ­isaa­ti­olle, joka toteut­taisi sille annetut pitkän tähtäi­men tavoit­teet. Suh­dan­nejous­toakin voisi olla, jos vain yleinen lin­ja pitäisi ja tavoitekäyrälle palat­taisi­in aina heilah­dusten jälkeen.

  17. Tois­tan näke­myk­seni siitä, että päästökau­pan suurin ongel­ma on se, että liik­keel­le­las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrää voidaan kas­vat­taa poli­it­tisil­la päätök­sil­lä. Olen sat­apros­ent­tisen var­ma, että päästöoikeuk­sien hin­nan ei anneta koho­ta niin korkealle, että sil­lä olisi mit­tavia makro­taloudel­lisia vaikutuksia.

    Sama ongel­ma kos­kee kyl­lä hiiliv­eroakin. Oleel­lis­es­ti päästökaup­pa on vain mekanis­mi tietyn­tyyp­pisen hiiliv­eron toteuttamiseksi.

    Juh­la­puhei­den tasol­la voidaan kyl­lä luva­ta, että hiilid­iok­sidipäästöjä vähen­netään niin ja niin paljon seu­raavien 10 tai 20 vuo­den aikana, mut­ta siinä vai­heessa kun sen päästöoikeu­den hin­ta on se, joka ajaa talouden lamaan, puhei­ta tul­laan pyörtämään. Poli­it­tiset insti­tuu­tiot, edes EU, eivät ole mitään kaikkivoip­ia jumalia, vaan ne joutu­vat toim­i­maan reaal­i­maail­man ehdoilla.

    Kylmä tosi­a­sia on se, että viime kädessä ruo­ka ja ener­gia ovat sel­l­aisia hyödykkeitä, joi­ta ei voi kor­va­ta mil­lään muul­la kuin niil­lä itsel­lään. Ja molem­mil­la on tiet­ty kysyn­nän perus­ta­so, jon­ka laskem­i­nen johtaa väistämät­tä laa­jamit­taiseen elin­ta­son laskuun.

  18. Ei ole yhtä yhteistä päästökaup­paa, vaan usei­ta eri päästökaup­po­ja eri tasoil­la ja sektoreilla. 

    Vastikään ylen dokkaris­sa esitelti­in, miten päästökaup­pakon­sul­tit etsimäl­lä etsivät uusia päästöoikeuk­sia. Niitä siis tehtail­laan koko ajan lisää mm. kar­toit­ta­mal­la puiden viher­mas­san määriä tiety­il­lä maa-alueil­la — maa-alueen voi sit­ten myy­dä hyvään hin­taan jollekulle päästö­val­taiselle pörssiy­htiölle, joka saa näin tas­apain­otet­tua lasken­nal­liset päästön­sä paper­il­la. Päästöoikeuk­sia oste­taan myös lupaa­mal­la istut­taa tiet­ty puumäärä, mut­ta puiden istu­tus­ta tai niiden kasvua aikuisik­si puik­si ei val­vo eikä epäon­nis­tu­misia sank­tioi mikään taho.

    Nykysys­tee­mis­sä päästökaup­pa on suuri kupla, jos­sa on jälleen saatu yksi näkymätön ja ainee­ton hyödyke/tuote uus­lib­er­al­is­tis­es­ti rahan­vai­h­dan­nan, pörssin ja pankkien piiri­in. Päästökaup­pa voisi toimi­akin, mikäli päästöoikeuk­sien kom­pen­soin­ti olisi kun­nol­la ja varmis­te­tusti kar­toitet­tu (eli paljonko hiilid­iok­sidia tiet­ty kohde kuten puu, pel­to, suo tai polt­ta­mat­ta jätet­ty lehmän­lan­takakku pystyy sit­o­maan) tieteil­i­jöi­den toimes­ta, ei päästökonsulttien.

  19. Juho Laadulle, Suomen suot eivät enää nykyään ole hiilin­ielu­ja. Oji­tus on ollut niin laa­jamit­taista, että se yhdessä turpeen polton kanssa on riit­tänyt tekemään soista päästö­jen läh­teen. Kuiv­ille jäänyt turve hajoaa aiheut­taen val­ta­vat päästöt (lain­aus SLL:n sivuilta):

    “Luon­non­ti­laiset Suomen suot sitoi­vat 100 vuot­ta sit­ten keskimäärin ehkä noin 6 miljoon­aa ton­nia hiilid­iok­sidia vuodessa. Nyt suot ovat ihmisen käsit­te­lyn jäljiltä noin 20 miljoo­nan ton­nin päästölähde vuosit­tain, kun polt­to las­ke­taan mukaan. Samaa tah­tia pienevät soiden hiilivarastot.”

    Jyväskylän yliopis­ton prof­fa Janne S. Koti­a­ho on laskenut ja tutk­in­ut soiden ennal­lis­tamista, jol­loin ne muut­tuvat muu­ta­mas­sa vuodessa takaisin hiilin­ieluik­si. Ojien tukkimisen kus­tan­nus on sen ver­ran pieni, että toimen­pide on kus­tan­nuste­hokku­udeltaan lähel­lä päästöoikeu­den hin­taa. Riip­puu toki, kuin­ka pitkälle ajalle hiilen­sit­o­mis­vaiku­tus jyvitetään.

  20. Anu T, Kioton pöytäkir­jan mukaan osa­puolten tulee toteut­taa päästövähen­nyk­sen­sä ”merkit­tävässä määrin” koti­maisil­la poli­ti­ikoil­la ja toimen­piteil­lä. Niin­pä vähem­mistö päästöoikeuk­sista saadaan puh­taan kehi­tyk­sen mekanis­mien (CDM) kaut­ta kehi­tys­mais­sa, ja vielä pienem­pi osu­us CDM-nieluhankkeista. Nieluk­si hyväksytään vain metsitys.

    Hiilid­iok­sidipäästöjä saat­taa siis vuo­taa tätä kaut­ta, mut­ta enem­mistö päästövähen­nyk­sistä on toteutet­ta­va oman maan rajo­jen sisällä.

  21. Samuli Saarel­ma: Niin, ydin­voima oli vähiten tuet­tu maini­tu­ista ener­gia­muodoista, eli sitä tuet­ti­in “ain­oas­taan” 2 mrd. eurol­la vuon­na 2001. Siinä myös niputet­ti­in uusi­u­tu­vat yhdek­si suurek­si klöntiksi.

    Tämä siis sin­ulle, kun esi­tit ydin­voiman kilpailukyvystä.

  22. Jos osta­ja on ennen päästökaup­pa­jär­jestelmää indif­fer­ent­ti sen suh­teen ostaako tuotet­ta x Suomes­ta vai Kiinas­ta, niin päästökau­pan kas­vat­taes­sa suo­ma­laisen tuot­teen hin­taa osta­ja han­kkii jatkos­sa tuot­teen Kiinas­ta, joka vähen­tää Suomeen kohdis­tunut­ta kysyn­tää. Kysyn­nän vähen­e­m­i­nen johtaa työ­paikko­jen ja vero­tu­lo­jen vähenemiseen. 

    Hiilid­iok­sidipäästöt maa­pal­lol­la lisään­tyvät riip­pumat­ta siitä, onko nykyisenkaltaista päästökaup­pa­jär­jestelmää ole­mas­sa vai ei, joten en ymmär­rä mik­si Suomi/EU halu­aa ampua itseään jalka­an heiken­tämäl­lä kil­pailukykyään. Tul­lit vapaa­matkus­ta­jailmiön rajoit­tamisek­si kuu­losta­vat hyvältä, mut­ta mah­ta­vatko olla WTO säädösten mukaisia? Lisäk­si tul­lit eivät ratkai­sisi kil­pailukyvyn heikken­e­mistä myytäessä tuot­tei­ta päästökaup­pa-alueen ulkopuolelle.

  23. Jaakko:
    > Lisäk­si tul­lit eivät ratkai­sisi kilpailukyvyn
    > heikken­e­mistä myytäessä tuot­tei­ta päästökauppa-
    > alueen ulkopuolelle.

    Tuo voidaan ratkaista päästöoikeu­den palau­tuk­sel­la kun tuote viedään päästökaup­pa-alueen ulkop­uolelle. Tavaraa tuo­taes­sa mak­se­taan hiil­i­t­ul­lia, ja tavaraa vietäessä mak­se­taan vas­taa­van suu­ru­inen vientituki.

    Paul Krug­man kir­joit­ti aikanaan tuos­ta WTO:n hyväksyn­nästä, että kyl­lä hyväksy­isi (http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/06/26/the-wto-is-making-sense/).

  24. Piia J. Häkkinen,

    Ok. Soiden polt­to ja oji­tus on var­masti muut­tanut tas­apain­oa. Luin hil­jat­tain jonkun posi­ti­ivisem­mankin arvion Suomen soiden hiilen­si­d­on­nas­ta, mut­ta tuo artikke­li lieni turve­tuotan­non puolta­jien kir­joit­ta­ma, joten var­maankin hie­man siihen suun­taan vinos­sa. Vaikea sanoa mis­sä tarkkaan ottaen men­nään (pikaisel­la googlet­tamisel­la löysin vain arvioi­ta, epä­var­muut­ta ja iso­ja luku­ja molem­pi­in suuntiin).

    Suot voivat olla oikei­ta jatku­via hiilin­ielu­ja (toisin kuin kovapo­h­jaiset met­sät). Mut­ta vaik­ka kir­joitin asi­as­ta, en kyl­lä oikeas­t­aan kan­na­ta poli­ti­ikkaa, jos­sa ensin poltet­taisi­in fos­si­ile­ja, ja sit­ten yritet­täsi­in kui­tata päästöt vetoa­mal­la omi­in soi­hin. Parem­pi pyörit­tää luon­non pros­ese­ja vain reilusti alku­peräiseen tapaan — fos­si­ilit maan alla ja suot osana toimi­vaa ekosysteemiä.

  25. Krtek, uusi­u­tu­vat tosi­aan esitet­ti­in yht­enä könt­tinä. Jos niistä pois­tet­taisi­in vesivoima, jää niiden ener­giantuotan­to varsin mität­tömäk­si, kun taas vesivoima ei juuri tukia saa. Niin­pä ne “uudet” uusi­u­tu­vat saa­vat selvästi eniten tuki­aisia tuotet­tuun ener­giaan nähden.

  26. Krtek, vuosi­na 2000–2010 Sak­sa käyt­ti aurinkoen­er­gian syöt­tö­tar­if­fei­hin 56 mil­jar­dia euroa. Tulos: 0,6 % energiantuotannosta.

    http://repec.rwi-essen.de/files/REP_09_156.pdf

    http://www.monbiot.com/2010/03/12/the-german-disease/

    Ympäristöväen pitäisi herätä miet­timään onko tarkoi­tus vain tukea uusi­u­tu­via kos­ka uusi­u­tu­vat on Hyvä Asia, vai vähen­net­täisi­inkö päästöjä tehokkaasti.

    Ydin­voiman kat­e­gorises­sa vas­tus­tamises­sa ei ole ollut vuosikausi­in mitään järkeä. Olen erit­täin pet­tynyt että Vihreät on ottanut sen erääk­si vaaliteemakseen.

  27. Osmo:

    Kun las­ke­taan yhteen kaik­ki verot ja verotuet, auto­jen vähäpäästöisyyt­tä tue­taan niin paljon, että se vas­taan hiilid­iok­sidin hin­taa noin 500 €/tonni.

    Hal­paa­han tuo on, jos ver­rataan vaik­ka yhteiskun­nan tuki­in Sak­san aurinkovoimalle. Siel­lä aurinkosähkön tuki vas­taa päästövähen­nyk­sen hin­tana 760 €/CO2-ton­ni.

    Tuo sin­un lukusi autoilun päästövähen­nyk­sen hin­nalle näyt­tää epäilyttävältä.
    Tein äsken esimerkki­laskel­man eniten myy­dyn henkilöau­ton (VW Golf) kahdel­la eri mallil­la ja tulos oli 159 €/CO2-ton­ni.

    (kak­si ben­si­inikäyt­töistä GOLF mallia 149 ja 129 g/km-CO2, autoverot 4344€ ja 3747€, ajoneu­voverot 89€/v ja 67€/v, pitoai­ka 14 vuot­ta ja vuo­tuiset kilo­metrit 20000) 

    Lähde Sak­san aurinkovoiman CO2-vähen­nyk­sen hinnalle:
    http://www.talouselama.fi/minavaitan/article602692.ece

  28. Anu T:
    “Päästökaup­pa voisi toimi­akin, mikäli päästöoikeuk­sien kom­pen­soin­ti olisi kun­nol­la ja varmis­te­tusti kar­toitet­tu (eli paljonko hiilid­iok­sidia tiet­ty kohde kuten puu, pel­to, suo tai polt­ta­mat­ta jätet­ty lehmän­lan­takakku pystyy sit­o­maan) tieteil­i­jöi­den toimes­ta, ei päästökonsulttien.”

    Kyl­lä nykyi­nen päästökaup­pa perus­tuu tieteel­lisi­in laskelmi­in, ja päästökaup­pakon­sult­tien iden­ti­fioimat päästövähen­nys­mah­dol­lisu­udet las­ke­taan (CDM-mekanis­mis­sa) YK:n asiantun­ti­japa­neel­ien etukä­teen hyväksymien metodolo­gioiden mukaises­ti, ja laskel­mat tark­iste­taan sekä YK:n akkred­i­toimien itsenäis­ten toim­i­joiden (esim. DNV, SGS) että tarvit­taes­sa vielä eril­lisen YK-asiantun­ti­japa­neel­in voimin. Päästöyk­siköi­den todis­t­a­mi­nen lisäisek­si vie hel­posti parikin vuot­ta, ja vaik­ka kon­sul­tit ovat por­saan­reik­iäkin toki löytäneet (niin kuin kaikessa ihmis­toimin­nas­sa), on CDM-mekanis­mi saanut silti aikaises­ti huo­mat­ta­van määrän päästövähen­nyk­siä kehi­tys­mais­sa, jois­sa mikään maail­man laki ei sitä vaadi. 

    Eli ei se päästökaup­pa ihan mitään kon­sult­tien kuvit­teel­lista kehitelmää ole, kyl­lä yksiköi­den myön­tämi­nen perus­tuu tieteeseen ja laskel­mat ovat monien riip­pumat­tomien taho­jen tark­ista­mat, sekä etu- että jälkikäteen.

  29. Soin­in­vaara:
    “Tuo hiilivuo­to Venäjälle kos­kee lähin­nä sement­ti­te­ol­lisu­ut­ta, eikjä sitäkään enää kovin paljon. Venäjäl­lä on pulaa energiasta.”

    Kuitenkin toisek­si suurim­man kaupunk­in­sa naa­purista ovat tois­taisek­si olleet valmi­ita myymään meille sen, mitä olemme halun­neet ostaa…?

  30. Ehkä päästöoikeu­den hin­ta nousi noin vähän jos toim­i­jat usko­vat teol­lisu­u­den alasajoon jol­loin ei tarvi­ta energiaa.

    Päästökau­pan suurin ongel­ma on se että lama-aikana ener­gian kysyn­tä las­kee jol­loin ei tarvitse siir­tyä uusi­u­tu­vi­in kun fos­si­iliset ja päästöoikeus ovat halpo­ja. Korkea­suh­dan­teessa ei ole väliä hin­noil­la, kaik­ki kelpaa.

Vastaa käyttäjälle Krtek Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.