Päästökauppa on hyvä mekanismi

30.3.2011 · Aihe: _ 

Kun Angela Merkel sulki seitsemän ydinvoimalaa kolmeksi kuukaudeksi, se nosti tämän vuoden päästöoikeuksien hintaa vain 1,5 eurolla tonnilta. Jos markkinat toimivat rationaalisesti, tiedossa on siis suuri määrä hyvin edullisia toimia vähentää päästöjä.

Kun kirjoitin siitä, ettei ydinvoima lisärakentaminen vähennä hiilidioksidipäästöjä ellei samalla vähennetä päästöoikeuksia, moni tulkitsi asian niin, että tuomitsen samalla päästöoikeuskaupan kelvottomaksi ohjausvälineeksi. Minusta päästökauppa on kelpo väline ja tuo mainittu ongelmakin on vältettävissä sillä, että pienennetään liikkeellä olevien päästöoikeuksien määrää. Päästökauppa tekee idealismin hyödyttömäksi, mutta ohjaa toimenpiteet periaatteessa niin, että uhratusta eurosta saadaan suurin mahdollinen ympäristöhyöty tai päinvastoin tavoiteltava ympäristöhyöty saadaan halvimmalla mahdollisimmalla tavalla.

Ongelma on siinä, että päästökauppa koskee vain päästökauppasektoria, mutta ei esimerkiksi liikenteen polttoaineita tai talokohtaista öljylämmitystä. Tälle osalle päästöjä ovat kansalliset tavoitteet. Lopputulos on, että näillä kahdella sektorilla päästöjä torjutaan aivan eri hinnalla.  Hintaa lisää vielä tavoite tuottaa tietty määrä energiasta uusiutuvilla energialähteillä. On vaikea ymmärtää, miksi on jalompaa vähentää päästöjä siirtymällä uusiutuviin kuin säästämällä energian käytössä.

Päästöoikeuden hinta on nyt noin 17 €/tonni tältä vuodelta ja noin 20 €/tonni vuodelta 2012. Tuulivoimaloiden syöttötariffi on asetettu tasolla, joka nykyhinnoin on kannattavaa vasta, jos päästöoikeuden hinta nousee jonnekin 80 euroon tonnilta. Merituulivoiman osalta puhutaan yli sadasta eurosta tonnilta. Kun lasketaan yhteen kaikki verot ja verotuet, autojen vähäpäästöisyyttä tuetaan niin paljon, että se vastaan hiilidioksidin hintaa noin 500 €/tonni. Tämä ei ole oikein balanssissa.

Kun Angela Merkel sulki seitsemän ydinvoimalaa kolmeksi kuukaudeksi, tämä nosti päästöoikeuksien hintaa 15,5 eurosta 17 euroon. Jos oletamme markkinoiden toimivan rationaalisesti, päästöjä vähentäviä toimia pitäisi siis löytyä hintaväliltä 15,5 € – 17 €/tonni yhteensä seitsemän ydinvoimalan verran – tosin siis vain kolmen kuukauden ajalta.  Eikö kannattaisi käyttää tätä potentiaalia ennen kuin uhrataan 500 €/tonni autojen polttoaineen kulutuksen vähentämiseen?

Tietysti sekä autojen vähäpäästöisyyden tukemisessa että uusiutuvan energian suosimisessa on myös aimo annos teollisuuspolitiikkaa – ja pyrkimystä päästä pois öljyriippuvuudesta.

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Päästökauppa on hyvä mekanismi”

  1. jussi kirjoitti 30.3.2011 kello 15:41

    Öljynkulutusta kannattaa vähentää kun olemme arabien panttivankeina, mutta päästökauppa hiilidioksidilla perustuu vain viheruskovaisten tietokonemalleihin ja sataa lopulta ydinvoiman rakentajien laareihin. Tappion maksavat mm Fukushiman ympäristön asukkaat joiden vahinkoja ei ole tarvinnut vakuuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 15:45

    Jussi, onko Japani mukana päästökaupassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jussi kirjoitti 30.3.2011 kello 15:48

    Voi siinä mekanismissa hyvääkin olla, mutta kyllä meitä vedatetään. Aasiassa on ruvettu tuottamaan ja sitten hävittämään ‘superkaasuja’. Investointi hävitykseen noin miljoona, ja Euroopasta lähetetään muutaman sadan miljoonan shekki. Eli maksuja ei pitäisi maksaa EU:n ulkopuolelle, silloin ongelmiksi jäisi enää Välimeren maat ja muutama itäinen valtio.

    Pohjois-Euroopan maissa oli energiatehokkuusinvestoinnit aika pitkälti tehty kun päästökauppa alkoi. Nyt sitten maksamme asiansa huonommin hoitaneiden investoinnit. Lisäksi uskoisin että jonkin verran tuotantoa on siirretty Euroopasta pois jjuri päästökaupan takia. Päästöt eivät siitä vahene.

    Toimivin olisi hiilivero, mutta siitä on mahdoton saada aikaan kansainvälistä sopimusta. EU voisi ehkä (tosi iso ehkä) saada sillä varjolla jotain suojatulleja WTO:ssa läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu kirjoitti 30.3.2011 kello 16:00

    “Päästökauppa on hyvä mekanismi”

    Toivottavasti tämä lause ei samalla tarkoita, että suorat haittamaksut fossiilisille olisi päästökauppaa huonompi mekanismi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 16:13

    Juho Laatu, Päästökaupassa on se hyvä puoli, ettei siinä voi fuskata yhtä paljon kuin maakohtaisisa veroissa. Kotimainen fossiilinen polttoaine turve on vapauitettu fossiilisille asetetusta verosta, kaukolämmölle on asetettu hyötyvero kannustamaan läuhdevesien laskemista mereen, maakaasulle suunnitellaan rangaistusveroa sen perusteella, että se sisältää hiilidioksidipäästöihin nähden paljon energiaa. Päästökauppa on tältä osin rehellisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. jussi kirjoitti 30.3.2011 kello 16:06

    Jussikin sitä päästökaupan hintaa maksaa kun lähijärven kaloja saa syödä vain kerran viikossa säteilyn vuoksi, ja Olkiluodon voimaloiden vakuutukset kattavat vain muutama sata miljoonaa. Päästökauppa ja ydinvoimayhtiöt istuvat minun housuillani tuleen, kasvattavat minun ydinonnettomuusriskiäni ilman korvausta. Japani on Kioto sopimuksessa jonka perusteella päästökauppaan on ryhdytty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 16:10

    jussi, oliko päästökauppaa ylipäänsä olemassa vuonna 1986 ja oliko erityisesti Neuvostoliitto osa sitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. pekka kirjoitti 30.3.2011 kello 16:10

    Osmo, jätät kokonaan kommentoimatta päästökaupan pahimman valuvian: Siinä on mukana pelkästään idealistinen Euroopan unioni, kilpailijamaiden teollisuudella ei ole samaa rasitetta.

    Ai niin, mutta eihän se haittaa vaikka teollisuus muuttaa muualle. Mehän voimme elää pelkillä palveluilla, vai mitenkä se mantra meni…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 16:18

    Kaikilla toimilla vähentää päästöjä on tämä huono puoli, että jos muut eivät ole mukana, päästöt valuvat muualle.
    Pitäisi saada aikaan ilmastotullit niille maille, jotka fuskaavat jättäytymällä ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Samuli Saarelma kirjoitti 30.3.2011 kello 16:18

    Eivätkö nuo tuulivoimalaluvut kerro varsin karuttomasti, että ydinvoima on ainoa varteenotettava keino tuottaa sähköä vähäpäästöisesti? Jos ydinvoima pystyy kilpailemaan hiilivoiman kanssa silloin, kun päästöoikeuksien hinta on 17 €/t, mutta tuulivoima tarvitsee hinnaksi 80-100 €/t, niin lienee aika selvää, kumpaa kannattaisi rakentaa.

    Autojen mukaantuonti on siinä mielessä red herring, että autoja ja autoilua verotetaan jo nyt erittäin rajusti. Se, että joitain vähäpäästöisiä autoja verotetaan vähän kevyemmin kuin muita autoja, on minusta aika lailla eri tavoin “tukemista” kuin se, että tuulivoimalle maksetaan syöttötariffeja. Jos sähköauton ostajalle alettaisiin maksaa puhdasta rahaa käteen siitä, että ostaa sähköauton öljyauton sijaan, voitaisiin sanoa olevan kyse samasta asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 17:02

    Hiilivuoto on yksi niitä suuria huolenaiheita mistä ei puutu mitään muuta kuin näyttö että sitä tapahtuu. Jos siitä tulee ongelmaa niin päästökauppa-alueelle voi asettaa tullit ja vastaavasti hyvittää maksut viennistä, jolloin päästökauppa on ulkoisen kaupan kohdalta neutraalia. Siihen voi myös luottaa että suuryritykset tuon siinä tappauksessa tuon lobbaa läpi. WTO:n säännöt ja ennakkotapaukset nimenomaan sallivat tämän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 30.3.2011 kello 17:48

    Paljonko tämä korotus,1,5 euroa/hiilidioksiiditonni nostaa sähkön hintaa kuluttajalla ? Todella hieno asia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 30.3.2011 kello 18:40

    Mitenkä hinta olisi joustanut, jos ei olisi hiilivuotoa Venäjälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 21:24

    Tuo hiilivuoto Venäjälle koskee lähinnä sementtiteollisuutta, eikjä sitäkään enää kovin paljon. Venäjällä on pulaa energiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. pekka kirjoitti 30.3.2011 kello 18:44

    Osmo:

    Pitäisi saada aikaan ilmastotullit niille maille, jotka fuskaavat jättäytymällä ulkopuolelle.

    Ai että Eurooppa aloittaa kauppasodan koko muuta maailmaa vastaan?

    Tpyyluomalle: Esitäpä joku lähde tulkinnallesi, että WTO sallisi Euroopan yksipuolisesti asettaa kaupan esteitä päästökaupan ulkopuolisille (eli koko muulle maailmalle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juho Laatu kirjoitti 30.3.2011 kello 19:14

    OS,

    Kai haittamaksutkin voi toteuttaa EU:n tasolla samoin kuin päästökauppa on toteutettu. Näin säännöt ovat samat, ja hyöty tulee kaikille. Samoinhan päästöjen haitat tulevat kaikille.

    Sopimusalueen ulkopuolisille maille voisi haittamaksumallissa laittaa sopivan suuruiset tullit. Koska maksut menevät vain maksualueen valtioille, ulkopuolisille tulee tästä lisäsyy tulla mukaan sopimusjärjestelmään.

    Turpeelle voi laittaa myös haittaveron, koska rehellisesti laskettuna sitä ei käytetä uusiutuvaan tapaan (vaan poltetaan satojen tai tuhansien vuosien tuotos kerralla). Ehkä soille voi antaa pienen alennuksen maksuissa, jos ne halutaan välttämättä laskea osittain uusiutuviksi.

    Luulisin että päästökauppa on paljon reilumpi malli kuin erillinen päästökauppa plus jokin muu järjestelmä liikennepolttoaineille ja muille päästökaupan ulkopuolelle jääville, täydennettynä turve-, kaukolämpö- ja maakaasusäännöillä. Haiitamaksu kohdistuisi haittamallissa täsmälleen siihen mitä halutaan rajoittaa, fossiilisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Ei syntyisi pykäläviidakkoa ja porsaanreikiä.

    (Turpeesta vielä sen verran, että jos Suomi haluaa puolustaa etujaan neuvotteluissa, se voisi vaatia ison osan haittamaksuista saaduista tuloista itselleen sillä perusteella, että Suomen suot sitovat jatkuvasti merkittäviä määriä hiilidioksidia. Ehkä tämä olisi parempaa hyötykäyttöä soille (sekä rahallisesti että luonnon tervehdyttämiseksi) kuin niiden poltto.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 21:21

    Juho Laatu
    Jatkossa päästöoikeudet huutokaupataan, tai ainakin valtaosa niistä. Ainakin toisteiseksi tulot ovat tulossa maille vanhojen päästöjen mukaisessa suhteessa, missä ei kyllä ole mitään järkeä, mutta suomalaiset eivät valita, ruotsalaiset voivat valittaakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. LNu kirjoitti 30.3.2011 kello 20:07

    “Eikö kannattaisi käyttää tätä potentiaalia ennen kuin uhrataan 500 €/tonni autojen polttoaineen kulutuksen vähentämiseen?”

    Autoilun päästöjen vähentäminen on konkreettista ympäristön suojelua ilmastohihhuloinnin sijaan. Siksi siihen on paljon helpompi löytää varojakin.

    Ilmastonmuutoksella, jollain epäilyksen alaisella abstraktilla käsitteellä, argumentointi ei ole kovin tehokasta. Autoilun päästöt voi jokainen todeta nenällään, joten vastustuskin on vähäisempää.

    Ilmastonmuutoskeskustelu on ympäristön suojelun kannalta haitallista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Krtek kirjoitti 30.3.2011 kello 20:25

    Ydinvoimaa sitä vasta tuetaankin vrt. USA:n (50 miljardia dollaria 1973-2003) ja EU:n valtavat panostukset ydinvoiman tukemiseen (2 mrd euroa vuodessa).

    Ks. EEA:n sivuilta http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/en34-energy-subsidies-1

    “Energy subsidies in the EU-15 have been estimated to amount to over EUR 29 billion in 2001 with almost three quarters oriented towards the support of fossil fuels, despite the pressures and threats that these fuels place on the environment.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Paavo Häikiö kirjoitti 30.3.2011 kello 21:32

    Ei päästökauppa ole hyvä mekanismi.

    Sen tavoitteena on laskea maailman hiilidioksidipäästöjä.

    EU:n päästökauppa ei toimi siten, että se laskisi maailman hiilidioksidipäästöjä.

    Vai onko Sinulla jotakin muuta tietoa asiasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juho Laatu kirjoitti 30.3.2011 kello 22:50

    “toisteiseksi tulot ovat tulossa maille vanhojen päästöjen mukaisessa suhteessa”

    Suomalaisia on haukuttu huonoiksi neuvottelijoiksi, jotka antavat periksi jo periaatteen vuoksi ja tasapuolisuuden nimissä heti neuvottelujen alussa. Tässä tapauksessa on näköjään tietoisesti tai tiedostamatta otettu itselle neuvotteluvaraa ihan ronskisti. Normaalistihan EU:ssa tuollaisista saavutetuista eduista pidetään tiukasti kiinni. Mutta jos Suomi haluaa luopua noista etuuksista, niillä voisi ostaa vaikka sopivan omien toiveiden mukaisen uuden ja entistä järkevämmän päästöjä rajoittavan mallin. Toiveajattelua ehkä. Vaihtoehtoisesti Suomi saattaisi ajaa nopeaa päästökiintiöiden alasajoa (ja huutokauppahintojen nousua, joilla keräisi suuret voitot ja siirtyisi hakkeen (ja kukaties turpeen ja ydinvoimankin) käyttöön).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.3.2011 kello 8:16

    keräisi suuret voitot ja siirtyisi hakkeen (ja kukaties turpeen ja ydinvoimankin) käyttöön).

    Turve joutuu vaikeuksiin, jos päästöoikeuksien hinta nousee. Se juuri päästöoikeuksissa on hyvää, ettei siinä pääse fuskaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Samuli Saarelma kirjoitti 31.3.2011 kello 0:09

    Krtek, kannattaisi varmaan itse lukea antamiensa linkkien teksti ennen kuin kirjoittaa:

    Ydinvoimaa sitä vasta tuetaankin

    kun tuolta linkittämältäsi sivulta löytyy seuraava pätkä:”In 2001, nuclear power was the least subsidised form of energy”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juho Laatu kirjoitti 31.3.2011 kello 10:41

    “Se juuri päästöoikeuksissa on hyvää, ettei siinä pääse fuskaamaan.”

    En vielä ymmärtänyt miksi fuskaaminen olisi helpompaa haittamaksujen tapauksessa kuin päästöoikeuksissa. Oletetaan että EU tms määrää säännöt. Molemmissa malleissa on kai kyse siitä, että polttoaineen maahantuojan/kaivajan tai polttajan pitää rehellisesti ilmoittaa aineen määrä (tai tuotetun energian määrä) ja toimia sitten sen mukaan (maksaa enemmän tai lopettaa poltto).

    Kun puhutaan pienistä kuluttajista, vastuu seurannasta ja maksuista olisi ehkä helpompi antaa maahantuojalle/kaivajalle tai jakelijalle kuin kuluttajille. Nykyisessä päästökaupassa vastuu on isoilla kuluttajilla. Isoissa yksiköissä fuskaus pysyy paremmin kurissa.

    P.S. Päästökaupassa pelottaa vielä se, että seuraavassa vaiheessa kehitetään malli, jossa hyvillä teoilla, vaikkapa puiden istutuksella, saa lisää kiintiöitä. Ongelma on järjestelmän monimutkaisuudessa, pelailussa, lobbailussa ja jatkuvassa tavoitteista lipsumisessa – kun nytkään päästöoikeudet eivät vielä rajoita päästöjä.

    P.P.S. Molemmissa malleissa pelottaa se, että poliittinen tahto ei aina riitä päästöjen vähentämiseen. Aina löytyy jokin syy, vaikkapa hetkellinen talouden kriisi kuten nyt. Homma voisi toimia paremmin jos vastuu parametrien säätelystä (kiintiöiden määrä, kiintiöiden ylitys, haittamaksuprosentti) annettaisiin jollekin keskuspankin tyyliselle itsenäiselle organisaatiolle, joka toteuttaisi sille annetut pitkän tähtäimen tavoitteet. Suhdannejoustoakin voisi olla, jos vain yleinen linja pitäisi ja tavoitekäyrälle palattaisiin aina heilahdusten jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tapio Peltonen kirjoitti 31.3.2011 kello 11:46

    Toistan näkemykseni siitä, että päästökaupan suurin ongelma on se, että liikkeellelaskettavien päästöoikeuksien määrää voidaan kasvattaa poliittisilla päätöksillä. Olen sataprosenttisen varma, että päästöoikeuksien hinnan ei anneta kohota niin korkealle, että sillä olisi mittavia makrotaloudellisia vaikutuksia.

    Sama ongelma koskee kyllä hiiliveroakin. Oleellisesti päästökauppa on vain mekanismi tietyntyyppisen hiiliveron toteuttamiseksi.

    Juhlapuheiden tasolla voidaan kyllä luvata, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin ja niin paljon seuraavien 10 tai 20 vuoden aikana, mutta siinä vaiheessa kun sen päästöoikeuden hinta on se, joka ajaa talouden lamaan, puheita tullaan pyörtämään. Poliittiset instituutiot, edes EU, eivät ole mitään kaikkivoipia jumalia, vaan ne joutuvat toimimaan reaalimaailman ehdoilla.

    Kylmä tosiasia on se, että viime kädessä ruoka ja energia ovat sellaisia hyödykkeitä, joita ei voi korvata millään muulla kuin niillä itsellään. Ja molemmilla on tietty kysynnän perustaso, jonka laskeminen johtaa väistämättä laajamittaiseen elintason laskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Anu T kirjoitti 31.3.2011 kello 11:48

    Ei ole yhtä yhteistä päästökauppaa, vaan useita eri päästökauppoja eri tasoilla ja sektoreilla.

    Vastikään ylen dokkarissa esiteltiin, miten päästökauppakonsultit etsimällä etsivät uusia päästöoikeuksia. Niitä siis tehtaillaan koko ajan lisää mm. kartoittamalla puiden vihermassan määriä tietyillä maa-alueilla – maa-alueen voi sitten myydä hyvään hintaan jollekulle päästövaltaiselle pörssiyhtiölle, joka saa näin tasapainotettua laskennalliset päästönsä paperilla. Päästöoikeuksia ostetaan myös lupaamalla istuttaa tietty puumäärä, mutta puiden istutusta tai niiden kasvua aikuisiksi puiksi ei valvo eikä epäonnistumisia sanktioi mikään taho.

    Nykysysteemissä päästökauppa on suuri kupla, jossa on jälleen saatu yksi näkymätön ja aineeton hyödyke/tuote uusliberalistisesti rahanvaihdannan, pörssin ja pankkien piiriin. Päästökauppa voisi toimiakin, mikäli päästöoikeuksien kompensointi olisi kunnolla ja varmistetusti kartoitettu (eli paljonko hiilidioksidia tietty kohde kuten puu, pelto, suo tai polttamatta jätetty lehmänlantakakku pystyy sitomaan) tieteilijöiden toimesta, ei päästökonsulttien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Piia J. Häkkinen kirjoitti 31.3.2011 kello 13:15

    Juho Laadulle, Suomen suot eivät enää nykyään ole hiilinieluja. Ojitus on ollut niin laajamittaista, että se yhdessä turpeen polton kanssa on riittänyt tekemään soista päästöjen lähteen. Kuiville jäänyt turve hajoaa aiheuttaen valtavat päästöt (lainaus SLL:n sivuilta):

    “Luonnontilaiset Suomen suot sitoivat 100 vuotta sitten keskimäärin ehkä noin 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Nyt suot ovat ihmisen käsittelyn jäljiltä noin 20 miljoonan tonnin päästölähde vuosittain, kun poltto lasketaan mukaan. Samaa tahtia pienevät soiden hiilivarastot.”

    Jyväskylän yliopiston proffa Janne S. Kotiaho on laskenut ja tutkinut soiden ennallistamista, jolloin ne muuttuvat muutamassa vuodessa takaisin hiilinieluiksi. Ojien tukkimisen kustannus on sen verran pieni, että toimenpide on kustannustehokkuudeltaan lähellä päästöoikeuden hintaa. Riippuu toki, kuinka pitkälle ajalle hiilensitomisvaikutus jyvitetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Piia J. Häkkinen kirjoitti 31.3.2011 kello 15:19

    Anu T, Kioton pöytäkirjan mukaan osapuolten tulee toteuttaa päästövähennyksensä ”merkittävässä määrin” kotimaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä. Niinpä vähemmistö päästöoikeuksista saadaan puhtaan kehityksen mekanismien (CDM) kautta kehitysmaissa, ja vielä pienempi osuus CDM-nieluhankkeista. Nieluksi hyväksytään vain metsitys.

    Hiilidioksidipäästöjä saattaa siis vuotaa tätä kautta, mutta enemmistö päästövähennyksistä on toteutettava oman maan rajojen sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Krtek kirjoitti 31.3.2011 kello 15:38

    Samuli Saarelma: Niin, ydinvoima oli vähiten tuettu mainituista energiamuodoista, eli sitä tuettiin “ainoastaan” 2 mrd. eurolla vuonna 2001. Siinä myös niputettiin uusiutuvat yhdeksi suureksi klöntiksi.

    Tämä siis sinulle, kun esitit ydinvoiman kilpailukyvystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jaakko kirjoitti 31.3.2011 kello 18:17

    Jos ostaja on ennen päästökauppajärjestelmää indifferentti sen suhteen ostaako tuotetta x Suomesta vai Kiinasta, niin päästökaupan kasvattaessa suomalaisen tuotteen hintaa ostaja hankkii jatkossa tuotteen Kiinasta, joka vähentää Suomeen kohdistunutta kysyntää. Kysynnän väheneminen johtaa työpaikkojen ja verotulojen vähenemiseen.

    Hiilidioksidipäästöt maapallolla lisääntyvät riippumatta siitä, onko nykyisenkaltaista päästökauppajärjestelmää olemassa vai ei, joten en ymmärrä miksi Suomi/EU haluaa ampua itseään jalkaan heikentämällä kilpailukykyään. Tullit vapaamatkustajailmiön rajoittamiseksi kuulostavat hyvältä, mutta mahtavatko olla WTO säädösten mukaisia? Lisäksi tullit eivät ratkaisisi kilpailukyvyn heikkenemistä myytäessä tuotteita päästökauppa-alueen ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Heikki kirjoitti 31.3.2011 kello 19:07

    Jaakko:
    > Lisäksi tullit eivät ratkaisisi kilpailukyvyn
    > heikkenemistä myytäessä tuotteita päästökauppa-
    > alueen ulkopuolelle.

    Tuo voidaan ratkaista päästöoikeuden palautuksella kun tuote viedään päästökauppa-alueen ulkopuolelle. Tavaraa tuotaessa maksetaan hiilitullia, ja tavaraa vietäessä maksetaan vastaavan suuruinen vientituki.

    Paul Krugman kirjoitti aikanaan tuosta WTO:n hyväksynnästä, että kyllä hyväksyisi (http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/06/26/the-wto-is-making-sense/).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juho Laatu kirjoitti 1.4.2011 kello 2:11

    Piia J. Häkkinen,

    Ok. Soiden poltto ja ojitus on varmasti muuttanut tasapainoa. Luin hiljattain jonkun positiivisemmankin arvion Suomen soiden hiilensidonnasta, mutta tuo artikkeli lieni turvetuotannon puoltajien kirjoittama, joten varmaankin hieman siihen suuntaan vinossa. Vaikea sanoa missä tarkkaan ottaen mennään (pikaisella googlettamisella löysin vain arvioita, epävarmuutta ja isoja lukuja molempiin suuntiin).

    Suot voivat olla oikeita jatkuvia hiilinieluja (toisin kuin kovapohjaiset metsät). Mutta vaikka kirjoitin asiasta, en kyllä oikeastaan kannata politiikkaa, jossa ensin poltettaisiin fossiileja, ja sitten yritettäsiin kuitata päästöt vetoamalla omiin soihin. Parempi pyörittää luonnon proseseja vain reilusti alkuperäiseen tapaan – fossiilit maan alla ja suot osana toimivaa ekosysteemiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Samuli Saarelma kirjoitti 1.4.2011 kello 11:32

    Krtek, uusiutuvat tosiaan esitettiin yhtenä könttinä. Jos niistä poistettaisiin vesivoima, jää niiden energiantuotanto varsin mitättömäksi, kun taas vesivoima ei juuri tukia saa. Niinpä ne “uudet” uusiutuvat saavat selvästi eniten tukiaisia tuotettuun energiaan nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. a_l kirjoitti 1.4.2011 kello 15:23

    Krtek, vuosina 2000-2010 Saksa käytti aurinkoenergian syöttötariffeihin 56 miljardia euroa. Tulos: 0,6 % energiantuotannosta.

    http://repec.rwi-essen.de/files/REP_09_156.pdf

    http://www.monbiot.com/2010/03/12/the-german-disease/

    Ympäristöväen pitäisi herätä miettimään onko tarkoitus vain tukea uusiutuvia koska uusiutuvat on Hyvä Asia, vai vähennettäisiinkö päästöjä tehokkaasti.

    Ydinvoiman kategorisessa vastustamisessa ei ole ollut vuosikausiin mitään järkeä. Olen erittäin pettynyt että Vihreät on ottanut sen erääksi vaaliteemakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. pekka kirjoitti 1.4.2011 kello 16:50

    Osmo:

    Kun lasketaan yhteen kaikki verot ja verotuet, autojen vähäpäästöisyyttä tuetaan niin paljon, että se vastaan hiilidioksidin hintaa noin 500 €/tonni.

    Halpaahan tuo on, jos verrataan vaikka yhteiskunnan tukiin Saksan aurinkovoimalle. Siellä aurinkosähkön tuki vastaa päästövähennyksen hintana 760 €/CO2-tonni.

    Tuo sinun lukusi autoilun päästövähennyksen hinnalle näyttää epäilyttävältä.
    Tein äsken esimerkkilaskelman eniten myydyn henkilöauton (VW Golf) kahdella eri mallilla ja tulos oli 159 €/CO2-tonni.

    (kaksi bensiinikäyttöistä GOLF mallia 149 ja 129 g/km-CO2, autoverot 4344€ ja 3747€, ajoneuvoverot 89€/v ja 67€/v, pitoaika 14 vuotta ja vuotuiset kilometrit 20000)

    Lähde Saksan aurinkovoiman CO2-vähennyksen hinnalle:
    http://www.talouselama.fi/minavaitan/article602692.ece

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Henkka A. kirjoitti 2.4.2011 kello 22:35

    Anu T:
    “Päästökauppa voisi toimiakin, mikäli päästöoikeuksien kompensointi olisi kunnolla ja varmistetusti kartoitettu (eli paljonko hiilidioksidia tietty kohde kuten puu, pelto, suo tai polttamatta jätetty lehmänlantakakku pystyy sitomaan) tieteilijöiden toimesta, ei päästökonsulttien.”

    Kyllä nykyinen päästökauppa perustuu tieteellisiin laskelmiin, ja päästökauppakonsulttien identifioimat päästövähennysmahdollisuudet lasketaan (CDM-mekanismissa) YK:n asiantuntijapaneelien etukäteen hyväksymien metodologioiden mukaisesti, ja laskelmat tarkistetaan sekä YK:n akkreditoimien itsenäisten toimijoiden (esim. DNV, SGS) että tarvittaessa vielä erillisen YK-asiantuntijapaneelin voimin. Päästöyksiköiden todistaminen lisäiseksi vie helposti parikin vuotta, ja vaikka konsultit ovat porsaanreikiäkin toki löytäneet (niin kuin kaikessa ihmistoiminnassa), on CDM-mekanismi saanut silti aikaisesti huomattavan määrän päästövähennyksiä kehitysmaissa, joissa mikään maailman laki ei sitä vaadi.

    Eli ei se päästökauppa ihan mitään konsulttien kuvitteellista kehitelmää ole, kyllä yksiköiden myöntäminen perustuu tieteeseen ja laskelmat ovat monien riippumattomien tahojen tarkistamat, sekä etu- että jälkikäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Risto kirjoitti 4.4.2011 kello 14:41

    Soininvaara:
    “Tuo hiilivuoto Venäjälle koskee lähinnä sementtiteollisuutta, eikjä sitäkään enää kovin paljon. Venäjällä on pulaa energiasta.”

    Kuitenkin toiseksi suurimman kaupunkinsa naapurista ovat toistaiseksi olleet valmiita myymään meille sen, mitä olemme halunneet ostaa…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2011 kello 15:10

    Venäjällä säännöstellään sähkön hintaan. Hintasäännöstely johtaa hullunkurisiin tilanteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Lassi Hietanen kirjoitti 4.4.2011 kello 15:20

    Ehkä päästöoikeuden hinta nousi noin vähän jos toimijat uskovat teollisuuden alasajoon jolloin ei tarvita energiaa.

    Päästökaupan suurin ongelma on se että lama-aikana energian kysyntä laskee jolloin ei tarvitse siirtyä uusiutuviin kun fossiiliset ja päästöoikeus ovat halpoja. Korkeasuhdanteessa ei ole väliä hinnoilla, kaikki kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus