Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.3.2011

30.3.2011 · Aihe: _ 

Edellinen kokous oli peruutettu asioiden vähäisyyden takia. Nyt on vain yksi iso asia, mutta se onkin sitä isompi.

Töölönlahden eteläosan asemakaavan muutosluonnos

Nyt on kyse periaatepäätöksestä eikä itse kaavasta, mutta juuri tämä käsittely onkin ratkaiseva

Kun se konserttitalo kerran rakennettiin, sitä varten jouduttiin tekemään sellaisia pato- ja muita töitä, että muurin toiselle puolelle syntyy helposti maanalaista tilaa. Keskustakirjastolle se ei kelvannut, nyt maan alle kaavaillaan tilaa Aalto-yliopistolle tai jollekin muulle. Tuolla paikalla tila menee kyllä kaupaksi ja puoli-ilmaiseksi auennut mahdollisuus rakentaa maan alle varmaankin kannattaa ottaa käyttöön. Tätä se kuntien välinen kilpailu teettää. Jos pääkaupunkiseudulla oltaisiin yhtä kuntaa, Aaltoyliopiston tiloja ei ehkä kaavailtaisi Töölönlahdelle. Maanalaista rakennusoikeutta on tulossa noin 3,5 hehtaaria.

Palaneen makasiinin saa nyt pirkaa kokonaan ja tilalle tulee maanalaisia tiloja palvelevia paviljonkeja.

Tämän ymmärtäminen vaatii kyllä vähän enemmän kuvamateriaalia. Odotan innolla esittelyä.

Tämä mennee pöydälle jo senkin takia, että lautakunnan puheenjohtaja on poissa.

Liikenteen kehitys Helsingissä

Tämä on vain tiedoksi. Selostan asiaa enemmän kokouksen jälkeen, kun olemme saaneet esittely.  Joukkoliikenteen osuudet ovat nousseet jonkin verran kaikkialla. Keskustaan suuntautuva autoliikenne on vähentynyt ja niin on vähentynyt keskustaan suuntautunut liikenne kokonaisuudessaankin. Tosin en ole varma mittausten tarkkuudesta. Tämä voi olla hyvä taqi huono asia riippuen siitä, mistä se johtuu.

Lausunto Östersundomin pikaratikkaa koskevasta toivomusponnesta

Esittelijän mielestä se on nyt metro, mutta joskus tulevaisuudessa voisi ehkä harkita ”Jokeri 3:n” toteuttamista pikaratikkana, jos kysyntää on. Jokeri 3 on Vantaan suunnitelmissa Tikkurilan ja Hakunilan kautta Länsimäkeen ja Mellunmäen metroasemalle kulkeva joukkoliikenteen runkoyhteys. Sen voisi linjata myös kehä III:ntasolle niin, että yhteys olisi Länsisalmen metroasemalle.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.3.2011”

  1. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 30.3.2011 kello 9:41

    Pikaratikkaponsi: mikähän järki on ehdottaa ensin kalliin vaihtoehdon toteuttamista, jota myöhemmin voisi täydentää halvemmilla ratkaisuilla?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Risto kirjoitti 30.3.2011 kello 10:48

    “Jos pääkaupunkiseudulla oltaisiin yhtä kuntaa, Aaltoyliopiston tiloja ei ehkä kaavailtaisi Töölönlahdelle.”

    Henkilökohtaisesti en ainakaan usko, että kolmen erillisen kampuksen ongelmia ratkaistaan rakentamalla tiloja vielä neljänteenkin paikkaan. En muista minkään tahon itse yliopiston parissa tuota esittäneen. No, kaippa tiloille jokin muukin käyttäjä on tarjolla, jos/kun Aalto-idea kuopataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. jvarala kirjoitti 30.3.2011 kello 11:09

    Esittelijän mielestä se on nyt metro

    Ette te nyt tällaista junttausta voi hyväksyä missään tapauksessa – ihan lähtien siitä, ettei ole esittelijän homma tahtoa asioita. Vaatikaa edes kunnollisia perusteluita. Moninkertainen hinta liikenteellisesti huonommasta ratkaisusta ei saa olla läpihuutojuttu, johon kukaan ei vaan viitsi tarttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko Särelä kirjoitti 30.3.2011 kello 11:24

    Aallossa on muistaakseni tehty jo periaatepäätös yhteen kampukseen siirtymisestä. Olikos siellä Töölönlahdella tilaa koko Aallolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. JukkaA kirjoitti 30.3.2011 kello 11:43

    Millä perusteilla esittelijälä perustelee metron valintaa? Metro on ilmiselvästi kalliimpi rakentaa, vähän halvempi operoida, mikä lienee takaisinmaksuaika?
    Pelkkä vähän nopeampi yhteys keskustaan ei riitä perusteluksi.
    Onko tehty laskelmaa minne kaikkialle pääkaupunkiseudulla Österdundomilaisten työmatkat kohdistuvat ovelta-ovelle, ja verrattu näitä kahden raidevaihtoehdon kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 12:59

    Minulla on sellainen käsitys, että metro valitaan, koska se on elinkeinopoliittisesti edullisempi Helsingille. Jos oltaisiin yhtä kuntaa, päätettäisiin ehkä toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Autoilijajalankulkija kirjoitti 30.3.2011 kello 13:08

    Yleensä ei tässä blogissa näe noin ympäripyöreitä poliitikko/virkamies-selityksiä. Kertoisitko vielä mitä tarkoittaa “elinkeinopoliittisesti edullisempi” ja miksi sellaiseen pitää päätyä kun lopputulos on kuitenkin kaupunkilaisen tai joukkoliikenteen käyttäjän silmin huonompi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 13:29

    mitä tarkoittaa “elinkeinopoliittisesti edullisempi”

    Koska kyse on vain epäilystä, en oikein voi sanoa sitä tarkemmin. Helsinkiä ehkä kiinnostaa enemmän hyvien yhteyksien luominen Helsingissä sijaitseville työpaikoille – esimerkiksi niihin Kalasataman torneihin – kuin auttaa kilpailijakaupunkeja omien työpaikka-alueidensa kanssa. Tämä on vain hypoteesi, eikä minulla ole sen tueksi mitään muuta kuin mielikuvitus. Halusin vain korostaa, että tällaisia asioita voi tulla vastaan, kun kuntien välillä on tätä tervehdyttävää kilpailua yhteisöveroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Krtek kirjoitti 30.3.2011 kello 13:19

    Saako toivoa, ettei Töölönlahtea rakennettaisi yhden sukupolven aikana täyteen? Minusta se on nykyisellään henkireikä kaupungin keskellä, etenkin kaikessa rosoisuudessaan ja avoimmuudessaan. Jos sinne tulee puisto ja tornitaloja, katoaa pala kävelyretkien joutomaata. Puistot on perseestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. sehta kirjoitti 30.3.2011 kello 13:34

    Metrosta ja raitkasta: Minusta tätä olisi ihan hyvä tarkastalle myös siltä kannalta mitä koko pääkaupunkiseutu saa jos joukkoliikenteeseen laitetaan 700 M€, ei vain kysymyksenä kuinka nopeasti Östersundomista pääsee Kaivokaudulle.

    Kivekäs, Kauppinen ja Särelä ovat tehneet alustavan selvityksen pohtimalla ratikkamahdollisuutta: http://vesirajassa.blogspot.com/2011/03/ratikkaverkosto-ostersundomiin-ja-koko.html

    Esittelijän vastaus on tuohon selvitykseen verrattuna kovin arrogantti.

    Tietysti olisi myös hyvä jos myös valtuutetut saisivat päättää metrosta.

    Töölöönlahdesta: Yksi ikävä piirre on, että alueella on näitä Isoja Insituutioita, mutta esim. kirjaston kannalta olisi hyvä jos siellä olisi myös pieniä toimijoita, sellaisia joissa asioidaan usein ja jotka synnyttävät vilinää ja kaupunkia. Aalto-yliopisto ei varmaankaan ole huonoimmasta päästä, jos sinne vaan saadaan sellainen osa joka myös tuo opiskelijat paikalle. Jos kyseessä on tyyliin hallinotrakennus, ei se paljon elävoita aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. JukkaA kirjoitti 30.3.2011 kello 14:06

    “Elinkeinopoliittisesti edullisempi”

    Tämä siis tarkoittaa sitä että virkamiehille on
    annettu ohjeet unohtaa uuden alueen asukkaiden etu ja liikennelaskelmat, ja esittää lautakunnalle ratkaisu jonka oikeaa perustetta ei kuitenkaan sanota ääneen.

    Kuka on määrännyt tämän “elinkeinopoliittisesti edullisemman” valinnan. Kaupungin johto vai rakennusliikkeet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 14:28

    JukkaA
    Se oli vain hypoteesi. Jos tällainen ohje olisi olemassa, se tulisi kaupuhngin johdolta eikä rakennusliikkeiltä, koska rakennusliikkeille on ihan sama mihin ne toimitilaa rakentavat, mutta kaupungille on tärkeätä, että se on oman kunnan rajojen sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. antti kirjoitti 30.3.2011 kello 14:26

    Östersundomin metrolla pääsee myös Keilaniemeen ja vaikka Otaniemeen. Luultavasti nopeammin kuin henkilöautolla, vaikka sama raha laitettaisiin Itäväylä-Kehä I ja Kehä I-Otaniemi/Tapiola liittymiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Risto kirjoitti 30.3.2011 kello 14:39

    Mikko Särelä:
    “Aallossa on muistaakseni tehty jo periaatepäätös yhteen kampukseen siirtymisestä. Olikos siellä Töölönlahdella tilaa koko Aallolle?”

    Rehtori Teeri on esittänyt koko koulun keskittämistä Otaniemeen. Ottaen huomioon, missä yliopiston (opiskelijoiden ja henkilökunnan ohella) tilojen ja laitteiden (jotka todellakaan eivät ole kaikki muuttoautolla toimistosta toimistoon siirrettäviä) ylivoimainen enemmistö sijaitsee, tämä on ainoa keskittämisvaihtoehto, joka ei ole täysin absurdi. Vanhalla TKK:lla on lisäksi vielä yhteistyökumppaninsa Otaniemen alueella.

    Helsingin ja Aallon helsinkiläisten osien mielestä tuokin ehdotus tosin ansaitsee tulla haudatuksi.
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pajunen+tyrm%C3%A4si+Aalto-kampusten+keskitt%C3%A4misen+Otaniemeen/1135263351362

    Jos Aallolle rakennetaan jotain Töölönlahdelle, se ei varmasti korvaa Otaniemeä; ymmärtääkseni tarkoituksena ei ole edes korvata kumpaakaan, saati molempia, nykyisistä helsinkiläiskampuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Autoilijajalankulkija kirjoitti 30.3.2011 kello 15:26

    Itämetrolla pääsee kyllä tarvittaessa Otaniemeen ja Keilaniemeen mutta se ei tarkoita että kovinkaan moni haluaisi istua lähes tuntia muovipenkeillä. Ainakaan jos oma auto on käytettävissä.

    Alueelle suunniteltujen pientalojen asukkaista aika monella on se auto. Tämä käy ilmi siitä että vaikka metro rakennettaisiin, jää ennusteiden mukaan joukkoliikenteen käyttö Östersundomissa vähemmäksi kuin esimerkiksi Espoossa tällä hetkellä.

    Ja tämän vuoksi joudutaan Porvoonväylälle rakentamaan lisäkaistat. Valtiohan senkin maksaa joten Helsinki suunnittelee sen mukaista “vihreää” joukkoliikennekaupunkia jossa on kallis raskasmetro mutta ei sille tarpeeksi käyttäjiä.

    Nyt ei olla päättämässä pelkästä yhdestä metrolinjasta vaan uuden kaupunginosan suunnittelun perusteista joihin nimeomaan kuuluu paketti metro+moottoritie. Toista ei ole ilman toista, muistakaa se.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 16:39

    Elinkeinopoliittisesti edullisempi tarkoitanee ikuisuusaihetta työpaikkoja Itä-Helsinkiin. Jos se olisi metrosta kiinni niin Herttoniemi olisi Keilaniemi. Tämä on ylipäänsä siitä erikoinen tavoite että sitä ei sen kummemmin perustella ja että siinä onnistumista ei myöskään seurata, mutta sillä kyllä perustellaan yhtä sun toista.

    Sen kilpailevan kaupunginkin pitäisi muuten hyväksyä se kaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Risto Koivunen kirjoitti 30.3.2011 kello 16:57

    “Metro on ilmiselvästi kalliimpi rakentaa, vähän halvempi operoida, mikä lienee takaisinmaksuaika?”

    Metro on kalliimpi silloin kun se rakennetaan maan alle, mutta eikö tuollainen Östersundomiin tuleva metron jatke olisi todennäköisemmin maan pinnalla? Kuinka paljon kalliimmaksi tulee rakentaa maan päälle metrorata kuin pikaraitiotierata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mikko Särelä kirjoitti 30.3.2011 kello 19:05

    Ode: kannattaisiko tuo metro vs. pikaratikkavalinta jättää pöydälle vaalien yli. Jos vaikka eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma toisi jotain selkeyttä pääkaupunkiseudun hallinnon organisoimiseen. Olisi tyhmää tehdä elinkeinopoliittisia päätöksiä nyt hallinnollisten rajojen perusteella, joiden muuttamisesta keskusteltaneen kolmen viikon päästä hallitusneuvotteluissa.

    Ei kai tuolla metrolla nyt niin kiire ole. Vai onko tavoitteena sementoida huono ratkaisu riippumatta pk-seudun hallinnollisesta ratkaisusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 21:22

    Mikko Särelä. Tuo on vastaus ponteen. Asiasta on päätetty – tai se on siunattu – kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, eikä lautakunta voi ponteen vastatessaan kävellä niiden yli. Minä olen tyytymätön siihen aineistoon, jonka pohjalta päätös on tehty, vaikka en voi rinta rottingilla sanoa, että päätös olisi väärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. rakennusmestaaja kirjoitti 30.3.2011 kello 19:32

    Yllättävää kyllä – se tunneli ei tuo juurikaan lisäkustannuksia. Maan päällä kulkeva metrokin kun pitää eristää ympäristöstään – joka ainoa risteävä kävelytie ja autoväylä joudutaan tekemään sillalle tai tunneliin.

    Asemat ovat kallein osa eli eniten säästöä metrorakentaja saa tekemällä asemia mahdollisimman vähän ja harvaan. Paradoksi on juuri siinä että harvassa olevista asemista on vähiten iloa asukkaille joiden pitää sitten joka tapauksessa kulkea kotoa metroasemalle liityntäbussilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 22:04

    Lautakunta voi kuitenkin huolehtia siitä että ponteen tosiasiallisesti vastataan.

    Kaavan selityksessä ensin vastattiin että asia on selvitetty Porvoon suuunnan liikenneselvityksessä, mitä ei ole voitu tehdä kun siinä ratikka loppui Itikseen. Nyt on sitten keksitty että lukeehan siellä että bussi 56 voitaisiin ehkä joskus muuttaa ratikaksi, ja saattaapi sille olla jopa varaus. Mikä ei tosin näy mitenkään ratikan selvityksessä, raidevaihtojen vertailussa tai liikennesuunnitelmasa, ja sen ennusteissa. Eli tuota ei ole mitenkään tutkittu.

    Eli on nyt vaan hyvä ja laskee matkustajamäärät HLJ:n ratikkavaihtoehdoilla: Vantaan poikittainen pikaraitiotie, Raide-Jokeri, Jokeri 2 ja Tiederatikka yhdistettynä Östersundomin ratikkaan. Tämä on se vertailuvaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KariS kirjoitti 31.3.2011 kello 13:50

    “…metro valitaan, koska se on elinkeinopoliittisesti edullisempi Helsingille…”

    Jaahas, Osmo on siis puolensa valinnut, siis metron, ja nyt on selitysten keksimisen aika miksi hirmukallista, jäykkää, liikenteellisesti toimimatonta ja Östersundomin tulevaan kaupunkirakenteeseen täysin sopimatonta vaihtoehtoa ajetaan väkisin.

    No, onhan se elinkeibopolitiikkaa tietysti sekin kun rakennusliikkeet saa näitä hintavia metrourakoita toteuttaakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Ville kirjoitti 31.3.2011 kello 19:05

    Kun se konserttitalo kerran rakennettiin, sitä varten jouduttiin tekemään sellaisia pato- ja muita töitä, että muurin toiselle puolelle syntyy helposti maanalaista tilaa. Keskustakirjastolle se ei kelvannut, nyt maan alle kaavaillaan tilaa Aalto-yliopistolle tai jollekin muulle.

    Eikö kuitenkin rakennettaisi maan päälle? Vaikka maan alla olisi muureja ja patoja valmiina, ei rakentaminen silti ilmaista ole, ja maanalaisissa tiloissa on huonosti luonnonvaloa ja helposti huono sisäilma ym. Pysäköintihallit ja varastot voi laittaa maan alle, mutta ei sinne pitäisi ihmisiä laittaa töihin tai muutenkaan. Aalto-yliopistolla on jo sitä edeltäneen TKK:n ajalta kokemusta maanalaisten tilojen homeongelmista, jotka ovat kalliit korjata ja sairastuttavat ihmiset ja vieävt jopa hengen. Maan päälle voitaisiin hyvin kaavoittaa enemmän neliöitä, suunnitellut talot katkaisevat joka tapauksessa näkymät Kallion ja Kampin väliltä, joten saman tien voi tehdä kerroksia enemmänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.3.2011 kello 22:25

    Jos rakennetaan maan alle, siinä päällä voi kävellä, jos rakennetaan maan päälle siinä päällä ei ainakaan saa kävellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 31.3.2011 kello 19:34

    typyyluoma kirjoitti:

    “Elinkeinopoliittisesti edullisempi tarkoitanee ikuisuusaihetta työpaikkoja Itä-Helsinkiin. Jos se olisi metrosta kiinni niin Herttoniemi olisi Keilaniemi. ”

    Ei varsinaisesri kuuliu asiaan: Luin tuossa joitain vuosia sitten erästä säätietedettä käsittelevää kirjaa. Siinä kerrottiin miksi ilmasto on kaupunkien länsipuolella miellytävämpi kuin itäpuolella. Ja sen vuoksi parempi väki asuu länsipuolella, kuten Lontoon West Endissä. Mielenkiintoinen seikka; en muista selitysrä, mutta kyllä asia oli ihan hyvibn perusteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ville kirjoitti 31.3.2011 kello 22:47

    Ken Yeang olisi Helsingin kaupunkisuunnittelijoille tutustumisen arvoinen arkkitehti – hän on kehittänyt ja toteuttanut ekologisia suunnitteluperiaatteita ja kirjoittanut niistä kirjoja. Yksi keskeinen havainto on, että pienin ympäristövaikutus syntyy tekemällä korkea rakennus, “green skyscraper”, jolloin mahdollisimman paljon maata jää rakentamatta; vielä kun rakennukseen integroidaan istutuksia, se itse asiassa lisää vihreää kokonaispinta-alaa. Maanalaisten rakennelmien päälle on usein hankala saada kunnollista puistoa rakennettua ja kaikenlaisia ilmanvaihto- ja poistumistiepömpeleitä tarvitaan kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elmo Allén kirjoitti 31.3.2011 kello 22:47

    Enpä usko, että Aalto-yliopisto ainakaan maanalaisia tiloja Töölönlahdelta haluaa. Koko pointti rakentaa Töölönlahdelle mitään olisi Aallon näyteikkuna muulle maailmalle tai kaupungille. Maan alta ei näy mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. pjt kirjoitti 1.4.2011 kello 14:47

    Markku af H:
    >Luin tuossa joitain vuosia sitten erästä
    >säätietedettä käsittelevää kirjaa. Siinä
    >kerrottiin miksi ilmasto on kaupunkien
    >länsipuolella miellytävämpi kuin itäpuolella. Ja
    >sen vuoksi parempi väki asuu länsipuolella, kuten
    >Lontoon West Endissä. Mielenkiintoinen seikka; en
    >muista selitysrä, mutta kyllä asia oli ihan hyvibn
    >perusteltu.

    Tästä on toki paljonkin kirjoituksia: lauhkealla vyöhykkeellä (35. – 65. leveysasteiden välillä) tuulet ovat pääasiassa lännestä. Koska kaupungit haisevat – niistä siis leviää ympäristöön pölyä, saastepilviä jne – ovat kaupunkien länsipuoliset alueet olleet halutumpia ja itäpuoliset vähemmän haluttuja. Eli lännessä on kalliimpaa ja itäpuolella halvempaa.

    http://www.thejanuarist.com/why-are-the-east-of-cities-usually-poorer/

    Tähän on tietysti erilaisia poikkeuksia paikallisten olosuhteiden mukaan; asiaan vaikuttaa esim. se, millä puolella on ranta ja satama ja minne kaupungin läpi virtaava joki viemäröi jätteet, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus