Yrittäjän työttömyysturva

108 vastausta artikkeliin “Yrittäjän työttömyysturva”

1. Perus­tu­lo?

   Vastaa

2. Ehdo­tus on kan­natet­ta­va, jos sitä ei toteuteta ikään kuin nyky­is­ten pakkoyrit­täjyysjär­jeste­lyi­den hil­jaisek­si siu­naamisek­si. Eri­laiset jär­jeste­lyt, joil­la työ­suhteista työtä siir­retään väk­isin yrit­täjänä tehtäväk­si työk­si, vaik­ka kysymys on työ­suh­teesta, yleistyvät koko ajan. 

   Täl­laiset jär­jeste­lyt syn­tyvät ota tai jätä ‑tyyp­pi­sis­sä tilanteis­sa, jois­sa työn­tek­i­jälle vain ilmoite­taan, että hom­ma jatkuu sit­ten yrit­täjänä tai voit lähteä nos­tele­maan. Moni toimeen­tu­lon menet­tämisen pelos­sa suos­tuu täl­laiseen “yrit­täjä­sopimuk­seen” hädis­sään eikä osaa pun­ni­ta sitou­tu­misen­sa vaiku­tuk­sia riit­tävästi. Har­va uskaltaa myöskään riitaut­taa yrit­täjäs­ta­tus­taan oikeu­denkäyn­nin kuluriskin vuoksi.

   Aito­jen henkilöyri­tyk­sien kohdal­la jakoa yri­tyk­sen ja työn­tek­i­jän kohdal­la pitäisi ehdot­tomasti lieven­tää. Yrit­täjän ja palka­nsaa­jan rajaan voitaisi­in samal­la ottaa lain­säädän­nössä kan­taa. Nykyi­nen oikeuskäytän­tö on johtanut minus­ta melko selvienkin palka­nsaa­ja­sopimusten hyväksymiseen yrit­täjä­sopimuk­sik­si, vaik­ka henkilö ei ole edes ymmärtänyt allekir­joit­ta­vansa yrittäjäsopimusta.

   Vastaa

3. Kiin­nos­ta­va poikkeus yrit­täjien työt­tömyys­tur­vas­sa on osu­uskun­tayrit­täjät. Jos työn­tek­i­jöi­den omis­ta­mas­sa osu­uskun­nas­sa on vähin­tään seit­semän jäsen­tä, hei­hin sovel­letaan palka­nsaa­jien työt­tömyys­tur­vaa. He ovat oikeutet­tu­ja esimerkik­si sovitel­tu­un päivära­haan siinä mis­sä kuka tahansa palkansaaja. 

   Käytän­nössä verkos­tom­aisen osu­uskun­nan jäsen voi työsken­nel­lä aivan samal­la taval­la itsenäis­es­ti kuin yksinäi­nen toi­min­imel­lä toimi­va ammat­in­har­joit­ta­ja. Lasku­tus vain laa­jem­man osu­uskun­nan kaut­ta ja kir­jan­pito on jär­jestet­ty keskite­tysti. Työt­tömyys­tur­van säi­lymi­nen yrit­täjyy­den rin­nal­la on ollut mon­elle työo­su­uskun­taa perus­ta­neelle tai sel­l­aiseen liit­tyneelle tärkeä motivaatiotekijä.

   Osu­uskun­ta­muo­toa hyö­dyn­netään liian vähän yksinyrit­täjien väljät verkos­tot mah­dol­lis­ta­vana mallina.

   Vastaa

   1. Han­na Moila­nen: kuten sanoin, sosi­aal­i­tur­valain­säädän­töä on mah­do­ton tun­tea niin hyvin, ettei aika-ajoin tulisi ylläte­tyk­si. Kiitos tuos­ta tiedosta.

      Vastaa

4. Niin, se perus­tu­lo. Kuka­han selvit­täisi perus­tu­lon kan­natuk­sen: a) kansan paris­sa, b) kansane­dus­ta­jien paris­sa? Uskon, että sitä on aika laa­jalti, vaik­ka kaikkien puoluei­den lin­ja, vihre­itä luku­unot­ta­mat­ta, on jyrkkä ei.

   Vastaa

5. Perus­tu­lo?

   Vastaa

6. Jaakko Särelä: Itse asi­as­sa perus­tu­loa ovat kyl­lä muutkin puolueet kuin vihreät aja­neet, vai­htel­e­val­la innol­la toki. 

   http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo#Keskustelu_Suomessa

   Tuon mukaan eduskun­ta­puolueista vain SDP, RKP ja KD vas­tus­ta­vat yksiselit­teis­es­ti perus­tu­loa, perus­suo­ma­lais­ten kan­ta on epä­selvä. Kokoomuk­sen ja keskus­tan perus­tu­lo­ma­llit eivät vaiku­ta ihan yhtä selkeiltä kuin vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton, mut­ta his­to­ri­al­lis­es­ti­han perus­tu­lo on suo­ma­laiseen poli­it­tiseen keskustelu­un tul­lut nimeno­maan keskus­tan lanseer­aa­mana ajatuksena.

   Vastaa

   1. Myös demareis­sa on ymmär­rystä perus­tu­lolle. Esimerkik­si Sep­po Lind­blom on tukenut sitä avoimesti.

      Vastaa

7. Onko lain­säädän­nössä jotain val­u­vikaa kun siinä tarvi­taan täl­lainen osu­uskun­tamah­dol­lisu­us erikoise­na ´vir­i­tyk­senä´?

   Onko siinä järkeä että henkilön kannal­ta osu­uskun­ta muodon val­it­sem­i­nen yri­tys­toim­intaan antaa eri etu­ja kuin avoimen yhtiön tai Ky:n tai Oy:n käyt­tö itsen­sä työl­listämiseen? Moniko ymmärtää miten tek­i­jän vas­tu­ut omista ja tois­t­en­sa töistä eroa­vat eri yhteisömuodoissa? 

   Eikö asi­at pitäisi olla niin että nor­maalil­la tiedol­la ja älykkyy­del­lä varustet­tu ihmi­nen voisi han­kkia leipän­sä ilman juris­ter­ian por­saan­reikien etsintää? 

   Raken­nus­toimin­nas­sakin nykyjään on kirvesmiehiä ja ´liike­vai­h­toverol­lisia kirvesmiehiä´. Jälkim­mäisiä halu­taan mielu­um­min palkata kun työn lop­ut­tua lop­pu­vat myös työl­listämisen kustannukset.
   Ettei vaan olisi men­ty työe­htosopimusten ja lain­säädän­nön vaa­timuk­sis­sa niin pitkälle, että työ­nan­ta­jat löytävät ´yri­tyk­sek­si muute­tun henkilön´ palkkaamis­es­ta helpom­man tavan kuin fyy­sisen henkilön palkkaamis­es­ta työsuhteeseen.

   Eiköhän olisi järkevää saat­taa pykälät sel­l­aisik­si, että ihmi­nen voisi työl­listyä joko toisen kaut­ta tai itsenäis­es­ti yksinker­tais­es­ti ja neu­traal­isti? Tarvi­taan siis muu­tok­sia sosi­aal­i­tur­va- ja työlain­säädän­töön sekä työe­htosopimuk­si­in. Siinäpä sitä vaali­teemaa ja askaretta

   ´saavute­tu­ista eduista ei tingitä´-politiikka on johtanut keskustelun alla ole­vi­in yrittäjäratkaisuihin.

   Vastaa

8. sari:

   Eikö asi­at pitäisi olla niin että nor­maalil­la tiedol­la ja älykkyy­del­lä varustet­tu ihmi­nen voisi han­kkia leipän­sä ilman juris­ter­ian por­saan­reikien etsintää?

   Eri­no­mainen näke­mys, kannatan!

   Vastaa

9. Kyl­lä se vaan on niin, että taval­lisen osakey­htiön toim­intaolo­suh­teet pitäisi lait­taa kuntoon.

   Osakey­htiö on kehitet­ty juuri taloudel­lisen toimin­nan perus­ratkaisuk­si niin, että tulok­set, vero­tus, vas­tu­ut, yms. ovat kaikille selvät ja epä­selvis­sä tilanteis­sa ennakko­ta­pauk­si­akin on riittävästi. 

   Mui­ta yri­tys­muo­to­ja ei sit­ten tarvit­taisikaan sotke­maan selvää asiaa.

   Ongel­mana on se, että Suomes­sa ei ymmär­retä yri­tys­riskin ottamisen ja sen hallinnan todel­lista merk­i­tys­tä. Samas­ta syys­tä yrit­täjät verote­taan kuralle.

   On nimit­täin niin, että yri­tyk­sen voit­tovero ja osinkovero yhdessä vievät hel­posti yli puo­let saavute­tus­ta tuloksesta.

   Tässä ei olenkaan ote­ta huomioon sitä, että yrit­täjä on tehnyt vuosikau­sia 24/7‑periaatteella töitä ja riskeer­an­nut koko per­heen omaisu­u­den. Sit­ten kun tulosta rupeaa syn­tymään, iskeekin verottaja.

   Ei se mikään ihme ole, jos ihmiset pelkäävät yrit­täjäriskiä kuin rut­toa, ja koet­ta­vat sen sijaan hakea jotain muu­ta ratkaisua.

   Kun nyt vero­ja ollaan edelleen nos­ta­mas­sa, tulee yrit­tämi­nen Suomes­sa täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si, ja lot­toami­nenkin tulee kannattavammaksi …

   Tilanne on hel­posti kor­jat­tavis­sa, kun­han vaan toisi­akin työl­listävä, rehelli­nen yrit­täjä saa oikeu­den­mukaisen kor­vauk­sen riskino­to­staan ja pakertamisestaan.

   Sep­po Korppoo
   Huolestunut yrittäjä

   Vastaa

10. OS: “Parin tun­nin halon­hakkauskeikkaa varten kukaan ei ryhdy tekemään sopimus­ta tap­atur­mavaku­u­tuk­ses­ta ja pere­htymään siihen, miten eläke­mak­sut ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su oikein maksetaan.”

    Tässä kohtaa val­tio on muuten tul­lut kiitet­tävästi vas­taan, palkka.fi on käytän­nössä juuri tuol­lainen halon­hakkauskeikkakelpoinen koti­taloustyö­nan­ta­jan työvä­line. Se toimii hyvin esimerkik­si sil­loin kun työn­tek­i­jän valmi­udet ymmärtää työ­nan­ta­javelvoit­tei­ta ovat rajal­liset, ja koti­taloustyö­nan­ta­jal­la on intres­si varmis­taa että velvoit­teet tule­vat hoidettua.

    Vastaa

    1. Palkka.fi on oikein hyvä. Mielestäni se ei kuitenkaan tee pakol­lista työ­nan­ta­jan tap­atur­mavaku­u­tus­ta. Kokenut selviää sen avul­la palka­n­mak­sus­ta vart­ti­tun­nis­sa, mut­ta ensik­er­ta­laiselta menee paljon pidempään. 

       Vastaa

11. Perus­tu­lo?

    Nyt perus­tu­lo on mainit­tu jo niin mon­ta ker­taa, että voi ehkä kysyä, kävisikö perus­tu­lo myös OS:lle (perus­tu­lo­ma­llin puo­lus­ta­jalle) vas­tauk­sek­si tähän ongel­maan? Onko perus­tu­lo­ma­lli ole täl­lä het­kel­lä poli­it­tis­es­ti kuol­lut, vai onko joku syy mik­si vaikka­pa vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli ei sopisi tähän?

    Järkevästi toteutet­tuna perus­tu­lo voisi ratkaista useim­mat noista artikke­lin ongelmista. Ihmette­len vähän poli­itikko­jen vaiton­aisu­ut­ta. Ovatko kaik­ki polt­ta­neet sor­men­sa tai kyl­lästyneet jos­sain vaiheessa?

    Myös sarin mainit­se­mat “vir­i­tyk­set” ja “por­saan­reiät” kor­jat­taisi­in toden­näköis­es­ti täl­lä tem­pul­la. Perus­tu­lo on suo­ravi­ivainen ratkaisu, joka aut­taisi selkiyt­tämään hyvän määrän nyky­istä sääntöviidakkoa.

    Vastaa

    1. Perus­tu­lo sopisi tähän(kin) oikein hyvin. Sen vas­tus­tus kokoomuk­ses­sa, kepus­sa ja demareis­sa on kuitenkin niin suuri, että yrit­täöjien työt­tömyys­tur­van paran­t­a­mi­nen ei voi jäädä odot­ta­maan perustuloa.

       Vastaa

12. Työt­tömälle pitäisi sal­lia osa-aikainen yrit­täjyys. Monel­la työt­tömäl­lä on taito­ja jot­ka työl­listävät sat­un­nais­es­ti mut­ta kokopäiväi­nen yrit­täjyys ei ole mah­dol­lista. Yri­tys­muo­dos­sa toim­imi­nen on kuitenkin tärkeää palvelu­jen markki­noin­nin ja lasku­tuk­sen kannalta.

    Nythän osa-aikaista yri­tys­toim­intaa pyörit­tävä on oikeutet­tu sovitel­tu­un päivära­haan vain mikäli hän pystyy todis­ta­maan että yri­tys­toim­inta on osa-aikaista. Käytän­nössä tämän voi tehdä vain siten että perus­taa yri­tyk­sen palkkatyössä ollessaan ja pyörit­tää sitä muun työn ohel­la 10 kuukautta.

    Jos tätä ei ole ymmärtänyt tehdä ja jää työt­tömäk­si niin vai­h­toe­hdoik­si jää työn teko pimeänä tai tekemät­tä jättäminen.

    Sitä perus­tu­loa odotel­lessa yksinker­tainen askel oikeaan suun­taan olisi pois­taa tuo vaa­timus että yri­tys­toim­inta on pitänyt aloit­taa palkkatyössä ollessaan.

    Vastaa

13. Sari: osu­uskun­ta on yksi yri­tys­muo­to muiden joukos­sa. Ei sen sen “erikoisem­pi vir­i­tys” ole kuin muutkaan yri­tyk­set. Jokaiseen yri­tys­muo­toon sisäl­tyy omat hyvät ja heikot puolen­sa, jot­ka täy­tyy ottaa yri­tyk­sen toimin­nas­sa huomioon.

    Siitä olen samaa mieltä, että mah­dol­lisim­man yksinker­tainen, neu­traali ja läpinäkyvä jär­jestelmä itsen­sä työl­listämiseen kohtu­ullisil­la ehdoil­la olisi tarpeen.

    Vastaa

14. Nyky­i­sistäkin yrit­täjistä on jo 40000 on ns epäaito­ja yrit­täjiä eli ovat niin pien­i­t­u­loisia, etteivät elä tai eivät ainakaan ylitä tuo­ta eläkemaksukynnystä.

    Jos tulot jäävät n pienek­si niin ei yhteiskun­nan ole mitenkään järkevää kytätä nakkaivarkauksia.
    Olen seu­ran­nut suurten fir­mo­jen tilin­tarkas­tuk­sia ja sel­l­ais­es­ta virheestä, mis­tä pienyrit­täjä joutuu veroseu­raa­muk­si­in tai jopa leivät­tömän pöy­dän ääreen, suuri fir­ma selviää huomautuksella.
    Hyvä esimerk­ki oli aikoinaan Koro­man tuomio, hänet jätet­ti­in tuomiotta sen vuosk, että rikos tuloi­hin näh­den oli pieni. Eli meil­lä oikeuskin toimii tulosi­don­nais­es­ti eli se mis­tä hyvä­tu­loinen selviää tuomiotta, johtaa köy­hän kohdal­la rangaistukseen

    Suomes­sa pien­i­t­u­loista kytätään hyvin tarkasti kaikkien vira­nomais­ten tahol­ta, pait­si jos hän on ns lähetet­ty työtek­i­jä, heitä on EK:n mukaan n 50000–70000, heitä ei seu­ra­ta lainkaan.

    Jos tähän pitää löy­tyä yksinker­tainen toim­inta­malli niin kan­nat­taa ottaa mallia Virosta.
    Jututin ker­ran kyyti­in lif­tan­nut­ta poli­isia ja keskustelu siir­tyi poli­isin korruptioon.
    Hä ker­toi, että asi­as­ta keskustel­laan sään­nöl­lis­es­ti työ­paikalla esimi­esten kanssa:
    Esimies kieltää otta­mas­ta lahjuk­sia , he pyytävät palkaa jol­la elää. Esimies sanoo, ettei ole rahaa. Sil­loin he vas­taa­vat, että sul­je sit­ten silmäsi ja keskustelu lop­puu ennen kuin on päästy seu­raavaan eli esimiehen ottami­in lahjuksiin…

    Hallinnon aika pitäisi käyt­tää muuhun kuin pilkun viilauksiin…
    Enem­mänkin taustal­la taitaa olla se, että halu­taan siiv­ota rumaa työttömyystilastoa

    Vastaa

15. Liian Van­ha, suo­ma­lai­sista mikroyri­tyk­sistä aika iso osa on sivu­toimisia tai sit­ten start up/lopetusvaiheessa ole­via. Pieni liike­vai­h­to ei siis vält­tämät­tä tarkoi­ta riis­ton alaisu­udessa elämistä.

    Vastaa

16. OS: “Palkka.fi on oikein hyvä. Mielestäni se ei kuitenkaan tee pakol­lista työ­nan­ta­jan tapaturmavakuutusta.”

    Joo ei tee, tuos­sa olisi yksi kehit­tämisen paik­ka. Tietääk­seni koti­taloudet ovat edelleen vapautet­tu­ja tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sus­ta jos teet­tävät töitä enin­tään 12 päivää vuodessa, mut­ta rajaus tun­tuu perus­teet­toma­l­ta nyt kun olisi väline jol­la byrokra­t­ian voi min­i­moi­da s.e. pien­ten sum­mien keräilystä ei oleel­lis­es­ti ker­ry kuluja.

    Palkka.fi :tä kehit­tämäl­lä voisi olla mah­dol­lista toteut­taa byrokra­ti­avä­li­neet pien­i­t­u­loisen itse­työl­listymiseen ilman tarvet­ta uuteen työt­tömyys­vaku­u­tustyyp­pi­in, esimerkik­si niin että työn tek­i­jä voi hoitaa käytän­nön byrokra­t­ian teet­täjän puoles­ta, jol­loin teet­täjän vai­va rajoit­tuu “laskun” eli palk­ka- ja kul­u­laskel­man mak­samiseen. Näin itsen­sä työl­listäjän ei tarvit­sisi ottaa kon­tolleen yrittäjästatusta.

    Vastaa

17. Yrit­täjän työt­tömyys­tur­van jär­jestämi­nen on vält­tämätön uud­is­tus. Ja niin kuin on muis­tutet­tu, mitä yksinker­taisem­pi jär­jestelmä yrit­täjän kannal­ta, sen parempi.

    Min­ul­lakin on uusi liikei­dea var­maan joka toinen viikko, mut­ta en ole luon­teeltani sel­l­ainen, että hyp­päisin tyhjän päälle sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle. Tur­val­lisem­paa on vain etsiä palkkatyö.

    Byrokra­tia työt­tömyys­tur­van saan­nis­sa on jo riit­tävän mon­imutkaista jo palka­nsaa­jallekin, kun jär­jestelmä on tehty pitkäaikaisia työ­suhtei­ta ajatellen. Aina pätkä­työn päät­tyessä joudun toimit­ta­maan noin puo­likkaan riisin ver­ran papere­i­ta työkkäri­in, jois­sa todis­te­len, mihin aikoi­hin per­he­vap­aapätkät oli­vat, että olen ennenkin pystynyt opiskele­maan työn ohes­sa, että en ole maati­layrit­täjä, vaik­ka sat­unkin omis­ta­maan maati­lan, että luot­ta­mus­toimes­ta saatu tulo ei vaiku­ta työt­tömyysko­r­vauk­seen jne. Työt­tömyyskas­sal­lakin menee joka ker­ta muu­ta­ma kuukausi, ennen kuin saa­vat päätet­tyä, paljonko ansiosi­don­naista min­ulle täl­lä ker­taa kuuluu.

    Vastaa

18. Osakey­htiö­malli on kopi­oitu meille USA:sta ja se on tarkoitet­tu pörssiy­htiöille ja sen on täytet­tävä mm USA:n ja mon­en muunkin lain­säädän­nön tarpeet, jota suo­ma­laiset yri­tyk­set voivat lis­tau­tua maail­man pörsseihin

    Henkilöyri­tyk­sille sopivia yhtöitä ovat toi­min­i­mi, kom­mandi­it­ti-tai avoin yhtiö, joten valikoimaa yhtiö­muodois­sakin löytyy .
    Sen päälle tulee vielä Suomes­sa suosit­tu osu­uskun­takin, joten valin­nan­varaa on.

    Vastaa

19. Sys­teemiä pitäisi yksinker­tais­taa reilusti ja tehdä työhön ottamis­es­ta huo­mat­tavasti helpom­paa ja vaivattomampaa.

    Työ­nan­ta­jan velvoit­tei­ta pitää kar­sia reilul­la kädel­lä. Varsinkin pienis­sä yri­tyk­sis­sä työn­tek­i­jän otta­mi­nen on mon­esti niin han­kala pros­es­si, että se aiheut­taa val­tavasti vaivaa yrit­täjälle, vaik­ka hän voisi samal­la ajal­la keskit­tyä omi­in töi­hin­sä. Tämä on var­masti osasyy “ulkois­tamiseen”.

    Ehdot­taisin, että jokaista kansalaista kohdeltaisi­in tasaver­tais­es­ti ikään kuin toi­min­imiyrit­täjänä kaikissa tapauk­sis­sa. Työ­sopimus määrit­telisi olisiko kyse työ­suh­teesta vai alihankinnasta.
    Tämä yhdis­tet­tynä perus­tu­loon ja eri­lais­ten por­saan­reikien pois­toon tek­isi sys­teemistä hel­posti ymmär­ret­tävän ja vähem­män byrokraattisen.
    Samaan syssyyn muutet­taisi­in vero­tus verotililtä hoidet­tavak­si: Jokaisel­la kansalaisel­la on henkilöko­htainen verotili, johon kaik­ki henkilöko­htainen tulo mak­se­taan. Verotililtä sit­ten automaat­tis­es­ti ote­taan verot, eläke­mak­sut jne pois ja lop­pu mak­se­taan kansalaisen pankki­tilille. Täl­lä sys­teemil­lä pois­te­taan työ­nan­ta­jal­ta iso taak­ka tilitel­lä vero­ja, mak­su­ja ymsyms ympäri­in­sä eri toim­i­joille, eikä veroko­rt­te­ja tai mui­ta lap­pu­sia tarvittaisi.
    Ja tämä verotili kohtelisi samal­la taval­la kaikkia tulo­ja: Palkat, osin­got, sat­un­naiset keikkatyöt yms. Eläkkeistä ja sosi­aal­i­tu­ista on ihan turha vero­ja mak­saa — merk­i­tyk­setön­tä numeroiden pyörit­te­lyä — ne voidaan mak­saa suo­raan tilille.
    Vero­hallinnon henkilöko­htaiselle tilille olisi myös help­po men­nä syöt­tämään tarvit­taes­sa eri­laisia vähen­nyk­siä tms.

    Pihvi on siinä, että saadaan sys­teemistä yksinker­tainen ja hel­posti ymmär­ret­tävä: Tulot on tulo­ja, niistä mak­se­taan verot ja sil­lä siisti.

    Vastaa

20. Minä olisin kiin­nos­tunut kuule­maan niitä demarien, kokkarien ja kepulei­den argu­ment­te­ja, joil­la he vas­tus­ta­vat perus­tu­loa. Tässä keskustelus­sa jo monikin on tuonut esi­in sen, että perus­tu­lo kor­jaisi yrit­täjien työt­tömyys­tur­vaon­gel­mat ilman mitään mon­imutkaisia jär­jeste­lyjä kikkailun estämisek­si. Minus­ta se tek­isi saman myös palkkatyön­tek­i­jöille, mut­ta olen valmis kuule­maan argu­ment­te­ja sitä vastaan. 

    Tuol­ta yllä maini­t­ul­ta wikipedi­an sivul­ta löytyi:“Sinikka Mönkäre vas­tusti perus­tu­loa myös TV1:n väit­telyssä, jos­sa Osmo Soini­vaara puhui perus­tu­lon puoles­ta.” (tämä kai joskus 2000-luvun alkupuolel­la). Tietääkö joku, mitä argu­ment­te­ja Mönkäre tuos­sa väit­telyssä käytti? 

    Löysin Kale­vi Sor­san säätiön kri­it­tisen kan­nan­oton aiheeseen: http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?sua=1&lang=1&s=107

    Siel­lä saar­nataan sosi­aal­i­tur­van vastik­keel­lisu­ud­es­ta, vaikkei mitään sel­l­aista nytkään ole. Minus­ta tämän suh­teen olisi rehellisem­pää tun­nus­taa tosi­asi­at kuin teesken­nel­lä, että nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va on kyl­lä vastik­keel­lista eikä aiheuta syrjäytymistä. 

    Lisäk­si ajat­telu läh­tee ihmeel­lis­es­tä hol­hoo­javal­tioma­llista, jos­sa ajatuk­se­na on se, että ihmiset eivät itse osaa koit­taa paran­taa olo­jaan, vaan val­tion pitää heitä ohja­ta kädestä pitäen sinne tai tänne. Jos tämä todel­lakin pätee, niin perus­tu­lo ei var­maan ole oikea malli, kos­ka se tosi­aan toimii sen varas­sa, että ihmi­nen itse kan­taa vas­tu­u­ta itses­tään ja val­tio vain tur­vaa poh­jata­son. Minä en tosin kyl­lä ole mitenkään vaku­ut­tunut, että nykya­jan ihmiset oli­si­vat saam­a­ton­ta sakkia, joka ei mihinkään pysty­isi itse, vaan kaiken pitäisi olla val­tion ohjaamaa. 

    Joka tapauk­ses­sa asi­as­ta pitäisi minus­ta käy­dä julk­isia väit­te­ly­itä, jois­sa sekä puo­lus­ta­jat että vas­tus­ta­jat voivat vyöryt­tää fak­tansa pöydälle.

    Vastaa

21. Eikös tässä ollut ainakin osit­tain kyse siitä, että jos har­joit­taa pien­imuo­toista yri­tys­toim­intaa, menet­tää ansiosi­don­naisen kokon­aan? Tähän ei perus­tu­lo riitä ratkaisuksi.

    Vastaa

    1. Menet­tää sekä ansiosi­don­naisen että perus­päivära­han jos tekee jotain niin arve­lut­tavaa kuin että yrit­tää ansai­ta elan­toaan yritystoiminnalla.

       Vastaa

22. Saarel­ma, oikeis­to peri­aat­teesta vaati vastik­keel­lisu­ut­ta, vasem­mis­to taas peri­aat­teesta syype­r­us­taisu­ut­ta ja muu­takin kuin pelkkää rahaa. Peri­aate­ta­sol­la tuo on vielä ihan järkevääkin.

    Käytän­nön aseve­likom­pro­mis­si on parisa­taa tukimuo­toa että joka syy­hyn löy­tyy oma, kurssi­tuk­set, sank­tiot, jne. jär­jeste­lyt joil­la jotenkin osoite­taan tarve ja akti­ivi­su­us, ja jot­ka ihan tasan var­masti mak­saa jo suo­raan enem­män kuin mitä noil­la tuki­ra­ho­ja säästyy, välil­li­sistä vaiku­tuk­sista puhu­mat­takaan. Kun mak­saa ihmisille siitä etteivät he tee töitä niin saa mis­tä maksaa.

    Pienenä esimerkkinä, ei se nyt koske kuin muu­ta­maa kym­men­tä tuhat­ta ihmistä, esimerkik­si puoli­son tulo­harkin­nan pois­tos­ta ei saa­da sovit­tua kos­ka se muka mak­saa. Ikäänkuin se että työtön puoliso muut­taa eri asun­toon ja saa toimeen­tu­lo­tukea ei mak­saisi enem­män, tuo on ihan sama kuin sub­ven­toisi avio­ero­ja. Se on kat­sos vaan peri­aat­teessa väärin että joku kotirou­va jos­sain Kaivopuis­tossa saat­taa saa­da minkki­turkki­avus­tus­ta, kyl­lä kansa tietää tai ainakin kansan serkun kaverin kam­paa­ja ihan var­masti tietää kuulleen­sa tuol­lais­es­ta. Ja mik­si se sel­l­aista kek­sisi, häh?

    Sös­si­men on luon­nol­lista. Siihen että sös­sitään kun­nol­la tarvi­taan aate, eli peri­aat­teei­ta ja aimo annos yksinkertaisuutta.

    Vastaa

23. tpyy­lu­o­ma, tuon oikeis­ton vastik­keel­lisu­u­den vaa­timisen peri­aat­teel­lisu­u­den järkevyy­destä en ole nykyaikana edes eri­tyisen vaku­ut­tunut. Yhteiskun­tamme on niin rikas, että pystyy elät­tämään jonkin­laisen joukon niukasti eläviä ihmisiä ilman, että heiltä vaa­dit­taisi­in mitään. Ja joka tapauk­ses­sa nykysys­teemin vastik­keel­lisu­us on ennen kaikkea sitä, että työt­tömät pan­naan nöyr­tymään sys­teemin pom­putuk­seen, ei sitä, että yhteiskun­ta saisi oikeasti heistä jotain hyötyä. 

    Ne, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, oli­si­vat sitä ilmankin pom­pu­tussys­teemiä. Ne, jot­ka halu­aisi­vat paran­taa omaa markki­na-arvoaan koulut­tau­tu­mal­la, tek­i­sivät niin ilman pom­pu­tussys­teemiä. Ne taas, jot­ka eivät halua kumpaakaan, eivät nyky­isil­lä pakkok­oulu­tuskurs­seil­la opi mitään, eikä työ­markki­natkaan vedä sisään­sä, ellei heil­lä siihen itsel­lään ole halua. 

    Vasem­mis­ton syype­r­uste voi olla peri­aate­ta­sol­la järkevää, mut­ta käytän­nössä se tosi­aan johtaa älyt­tömän mon­imutkaiseen sys­teemi­in, jos­sa pitää mitä erinäköisim­mil­lä sään­nöil­lä ja valvon­tamekanis­meil­la varmis­taa se, ettei tukia saa kukaan sel­l­ainen, jol­la se syy ei täy­ty. Osin tämän sys­teemin ansio­ta on sit­ten se, että edes kaik­ki ne, joil­la oikeasti syy on, eivät hae tai jos hake­vat, eivät saa (kos­ka byrokra­tia jotenkin saa tulkit­tua hei­dän tilanteen­sa sel­l­aisek­si, ettei sitä syytä olekaan), mikä tietenkin säästää rahaa, mut­ta on minus­ta varsin epäoikeu­den­mukainen tapa tehdä se. 

    Luulen, että enem­män nyreyt­tä syn­tyy siitä, että jää saa­mat­ta jotain tukia, jot­ka pitäisi saa­da, kuin ne minkki­turkke­ja perus­tur­val­la osta­vat kotirou­vat koskaan pysty­i­sivät tuot­ta­maan. Mitä yksinker­taisem­pi ja vähem­män poikkeuk­sia sisältävä sys­tee­mi on, sitä reilumpana se toden­näköis­es­ti koetaan.

    Vastaa

24. Osmon esit­tämä perus­tu­lo­ma­lli sopii vähän huonos­ti juuri yrit­täjälle sik­si, että siitä puut­tuu omavas­tu­un aja­tus. Perus­tu­lo­ma­llia pitäisi kehit­tää niin, että perus­tu­lon määrä riip­puu todel­li­sista edel­lis­ten kuukausien tuloista. Keski­t­u­loisel­la kansalaisel­la pitäisi olla vas­tuu varautua muu­ta­man kuukau­den tulot­to­muu­teen ennen perus­tu­lon alka­mista. Pien­i­t­u­loinen saisi sen heti, suu­rit­u­loinen vuo­den päästä. Pääo­mat­u­loinen pienen­net­tynä tai ei ollenkaan. Tämä vaatisi vira­nomaisille rakkaas­ta vuosi­t­u­loa­jat­telus­ta luop­umista ja siir­tymistä alle kuukau­den viiveel­lä toimi­vaan kuukausi­t­ulovero­tuk­seen. Byrokra­ti­aa tämä ei lisäisi, jo nyt työ­nan­ta­jat ilmoit­ta­vat tulot kuukausit­tain verot­ta­jalle ja val­tio (toiv­ot­tavasti) tietää itse kenelle se on tulon­si­ir­to­ja mak­sanut. Siis kun sotu­tun­nuk­selle ei ole ilmoitet­tu elämiseen riit­täviä tulo­ja kuukau­teen, vvm:n tietokone tup­saut­taa perus­tu­loa tilille. Ansiosi­don­naiset , eläk­keet ym. ylimääräiset tulo­erät voisi hoitaa suo­raan ao. kas­san kanssa niin , että ne eivät suo­raan vaikut­taisi perus­tu­lon lasken­taan, mut­ta niitä “verotet­taisi­in” siten että ne tuloina pienen­tävät hie­man perus­tu­loa siltä osin kun ne nos­ta­vat tulo­ja yli ton­ni käteen-tason. 

    Mata­lan hin­noit­telu­voiman mikroyrit­täjil­lä staat­ti­nen “verovuositulo”-perustulomalli johtaisi siihen, että markki­nat kor­jaisi­vat palkak­si= tuot­tavu­us-perus­tu­lo , eli val­tio mak­saisi perus­tu­lon ver­ran asi­akkaan puolesta.

    Vastaa

25. Han­na Moilanen: 

    Kiin­nos­ta­va poikkeus yrit­täjien työt­tömyys­tur­vas­sa on osu­uskun­tayrit­täjät. Jos työn­tek­i­jöi­den omis­ta­mas­sa osu­uskun­nas­sa on vähin­tään seit­semän jäsen­tä, hei­hin sovel­letaan palka­nsaa­jien työttömyysturvaa.

    Tähän rakoon oli takavu­osi­na tar­jol­la yksi ratkaisu: geneer­i­nen osu­uskun­ta jon­ka ain­oa jäseniä yhdis­tävä tek­i­jä oli selvitä työ­nan­ta­jan velvoit­teista. Haa, näkyypä ainakin web­bi­sivu ole­van pystyssä edelleen, eezy.fi. En tosin ehdi nyt tark­istaa vieläkö se toimii entisel­lä osuuskuntaperiaatteella.

    Vastaa

26. Liian van­ha
    Osakey­htiö­malli on kopi­oitu meille USA:sta ja se on tarkoitet­tu pörssiyhtiöille

    Höpön­löpön sen­tään. Osakey­htiö on paras yhtiö­malli välit­tömästi kun omis­ta­jia on enem­män kuin yksi ja/tai fir­mas­sa on ulkop­uolisia työntekijöitä.

    Sivuhuomio:
    Minkki­turkkikotirou­va-vas­tus­tus on vasem­mis­tossa hyvin syvälle juur­tunut, kat­sokaa­pa vain itkua ja val­i­tus­ta taku­ueläk­keestä. Kun 5 kpl rikkaan porho­jen eläket­tä tien­aam­a­ton­ta koti­vaimoa saa epäreilusti duu­nar­in ksu­tan­nuk­sel­la muu­ta­man satasen taku­ueläk­keen, SE ON VÄÄRIN!

    Vastaa

27. “Osmon esit­tämä perus­tu­lo­ma­lli sopii vähän huonos­ti juuri yrit­täjälle sik­si, että siitä puut­tuu omavas­tu­un aja­tus. Perus­tu­lo­ma­llia pitäisi kehit­tää niin, että perus­tu­lon määrä riip­puu todel­li­sista edel­lis­ten kuukausien tuloista.”

    Mik­si? Eihän se sil­loin olisi enää perus­tu­lo, eli aina käteen tule­va tulo­muo­to muista tulosta riip­pumat­ta. Perus­tu­lon ideana nimeno­maan on min­i­moi­da byrokra­tia ja seu­ran­nan tarve kunkin tuloista tai tulot­to­muud­es­ta. Omavas­tuhan toteu­tuu siinä, että jokainen tietyn tulota­son ylit­tävä mak­saa yhteiseen pus­si­in veroja,joista osa jae­taan perus­tu­lo­ma­llil­la kaikille tasais­es­ti. Mihin se ekstra-omavas­tuu oikein perus­tu­isi tai tarvitaan?

    Vastaa

28. Vas­tauk­se­na tuo­hon “oikeis­ton vastik­keel­lisu­us­vaa­timuk­seen” ja pelkoon siitä, että perus­tu­lo (tai ainakin kansalais­palk­ka) laiskistaisi ihmiset, virit­telin taan­noin kak­si­ta­soisen mallin. Perusidea kahdessa tasos­sa on se, että ylem­pi vastik­keelli­nen taso tar­joaa kun­non elin­ta­son, mut­ta vaatii vasti­neek­si sitoumuk­sen tehdä kahdek­san tun­tia työtä. Alem­pi taso olisi mitoitet­tu riit­täväk­si liäavuk­si niille, jot­ka työl­listävät itsen­sä pienyrit­täjinä, osapäivä­työl­lä, koti­her­roina tai jol­lain muul­la tavoin. Tuo malli tar­joaisi kansalaisille sekä vastik­keet­toman että vastik­keel­lisen muodon, kansalais­ten oman valin­nan mukaan.

    http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-kaksitasoinen-perustulomalli

    Perus­tu­lo on sik­si toimi­va kon­struk­tio, että kan­natan aiem­pi­en puhu­jien tavoin yhteiskun­nal­lisen keskustelun avaamista tästä aiheesta jälleen ker­ran. Mieleen ei tule yhtään selvää syytä mik­si jonkun puolueen tulisi perus­tu­loa ehdot­tomasti vastustaa.

    Vastaa

29. Nykyti­lanne on huono. Eikä ole hyvä, että pitää löytää jokin riit­tävän iso osu­uskun­ta, ja saa­da hyväksyn­tä osu­uskun­nan jäseneksi.

    Tietenkin val­tio voisi ensim­mäisek­si toimen­piteek­seen jär­jestel­lä osu­uskun­tia niin, että jokaiselle olisi taat­tu paik­ka jos­sakin osu­uskun­nas­sa. Mut­ta se ei ratkaise osu­uskun­ti­in liit­tyviä ongelmia.

    Osmon ehdot­ta­mal­la uudel­la yri­tys­muodol­la olisi ilmeis­es­ti oman­laisia kir­jan­pitosään­töjä esimerkik­si investoin­neista tehtävistä pois­toista. Byrokra­ti­aa tulisi aika paljon lisää. 

    Mut­ta toisaal­ta net­ti­in voitaisi­in ehkä rak­en­taa palkka.fi palvelun laa­jen­nuk­se­na julki­nen kir­jan­pitopalvelu, jos­ta on suo­rat yhtey­det verot­ta­jalle, työkkäri­in, Kelaan ja muuallekin. Kun kaik­ki tiedot ovat hel­posti vira­nomais­ten käytössä, niin valvon­taon­gel­mat pienenevät.

    Lisää tehoa jär­jestelmään tulee sit­ten, kun työt­tömyyskas­sat on sulatet­tu kelan hoitoon seu­raavis­sa val­tion säästötalkois­sa. Jos jär­jestelmä toimii hyvin, niin ehkä myös toi­min­imiyrit­täjiä voidaan kytkeä jär­jestelmän piiri­in, jol­loin jär­jestelmän kus­tan­nuk­set saadaan levitet­tyä laa­jem­malle yrittäjäjoukolle. 

    Joten Osmon malli saat­taisi toimia, jos se suun­nitel­laan hyvin ja jos sitä tuke­maan raken­netaan hyvät tietotekniikkaratkaisut.

    Vastaa

30. Perus­tu­lo-käsit­teelle pyritään luo­maan sel­l­aista merk­i­tys­tä, että kun ihmi­nen on ole­mas­sa Suomes­sa, siitä pitäisi seu­ra­ta automaat­tis­es­ti oikeus johonkin tuloon. Vastik­keet­tomasti, eli tekemät­tä mitään.

    Perusteluk­si esitetään esimerkik­si sitä, että kun ker­ran Suo­mi on niin rikas, niin tämähän pitäsi olla ihan OK.

    Toise­na perustelu­na olen näh­nyt esitet­tävän sitä, että kaiken­lais­ten tukimuo­to­jen jakelu-byrokra­tia on niin kallis, että olisi halvem­paa vaan antaa rahat käteen ja sil­lä selvä.

    Yrit­täjänä en voi edel­lä esitet­tyjä perustelu­ja nielaista.

    Se veroil­la kerät­ty raha ei nimit­täin tipah­da noin vain taivaas­ta. Sen eteen on jonkun otet­ta­va yrit­täjäris­ki ja kehitet­tävä hikeä.

    Olenkin sitä mieltä, että kaikkien ihmis­ten pitäisi työkykyn­sä mukaa tehdä jotain hyödyl­listä työtä. Se pitää mie­len ter­veenä ja kukkaron pulleana.

    On toisaal­ta ymmäret­tävää, että kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jos­sa työn­teko ei ole syys­tä tai tois­es­ta mahdollista.

    Sil­loin on oikeus odot­taa tehokkai­ta toimia tilanteen kor­jaamisek­si työt­tömyysko­r­vauk­sil­la, koulutuksella,terveydenhoidolla,sosiaaliturvalla, jne.

    Niitä varten mak­san vero­ja milelel­läni, kun­han nämä asi­at on hoidet­tu tehokkaan taloudellisesti.

    Kuulen jo jonkun kysyvän, että mis­tä riiva­tus­ta niitä työ­paikko­ja sit­ten oikein tulee!

    Yli puo­let uusista pysyvistä työ­paikoista syn­tyy PK-sek­to­rille. Kaikille pitäisi siis olla selvää, että juuri PK-sek­torin varas­sa on koko Suomen hyv­in­voin­ti-tule­vaisu­us. Pysyvä työ­paik­ka on se paras sosiaaliturva.

    Myös on päivän­selvää, että mui­ta työl­listävä yrit­täjä on sel­l­ainen lyp­sylehmä, jota ei kan­nat­taisi tap­paa himoverotuksella.

    Jo nyt yrit­täjää kokon­ais-verote­taan hel­posti yli 50%, ja 3% kovem­min kuin vas­taavaa palka­nsaa­jaa, joka ei kan­na yrittäjäriskiä…

    Yrit­täjän tap­po-tahti näyt­tää vain kiihtyvän; verot ovat vaan nousus­sa. Samaan aikaan yrit­täjän ja hänen per­heen­säkin sosi­aal­i­tur­va on olematon…

    Kuu­lenkin jo jonkun kysyvän, että mis­tä niitä riivatun yrit­täjia oikein saisi lisää… 

    Nyky­isiäkin yrit­täjiä pois­tuu 15 000 vuosivauhtia!

    Siis­pä: ter­ve­tu­loa vaan yrit­täjäk­si, otta­maan sitä yrit­täjäriskiä, ja siinä samal­la tar­joa­maan työ­paikko­ja muille.

    Sep­po Korppoo
    Erit­täin huolestunut isän­maalli­nen yrittäjä

    Vastaa

31. Perus­tu­lo ei tätä ratkaise, kos­ka se on liian pieni. Sehän olisi jopa pienem­pi kuin nykyi­nen perus­tur­va. Selvästi täysin riit­tämätön oikeasti avun­tarpeessa oleville. Sen­hän takia useim­mis­sa perus­tu­lo­su­un­nitelmis­sa on mukana eril­liset ansio­tur­va- ja asum­is­tukipalaset, joiden hark­in­taan liit­ty­isi täs­mälleen samat ongel­mat kuin nykyäänkin.

    Tuoliyrit­täjät eivät jää työt­tömyys­tur­van ulkop­uolelle nykyäänkään, elleivät itse sinne jät­täy­dy. Yrit­täjä voi ottaa itselleen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen. Se on jopa halvem­pi kuin palka­nsaa­jien vas­taa­va (toki hin­taeroa selit­tää osit­tain se, että yrit­täjä jää lisäpäivien ja joidenkin koro­tusten ulkop­uolelle). Jos ei tajun­nut ajois­sa ottaa vaku­u­tus­ta, niin se on tietysti ikävä tilanne. Sitä ei tosin voi­da kor­ja­ta ainakaan niin, että vaku­u­tuk­ses­ta tehdään pakolli­nen. “Oikeat yrit­täjät” eivät halua pakol­lisia vaku­u­tus­mak­su­ja. Ja tietenkään vaku­u­tus­ta ei voi­da antaa ilmaiseksi.

    Perus­tu­lo ei tähänkään auta. Tuoliyrit­täjä saa nykyäänkin perus­tur­vaa aivan nor­maal­isti jos jää työt­tömäk­si. Sen kun vaan lopet­ta yri­tyk­sen ja marssii työkkäri­in ja Kelaan. Nykyään se yri­tyk­sen lopet­ta­mi­nenkin on kai tarpee­ton­ta jos on palka­nsaa­jaan rin­nastet­ta­va näen­näisyrit­täjä. Eli siis peri­aat­teessa hom­ma sku­laa ihan hyvin.

    Sovitel­lun työt­tömyys­tur­van puute sen sijaan on tosi­a­sia. Ongel­mana en sitä vält­tämät­tä pidä. En tiedä mis­sä määrin työt­tömyys­tur­van pitäisi nor­maalia yrit­täjäriskiä edes kan­taa. Jos joku halu­aa perus­taa val­oku­vaus­fir­man, niin siitä vaan, mut­ta en tiedä pitäisikö sitä tukea työt­tömyys­tur­val­la. Start­ti­ra­hat on erik­seen, ja ne ovat perustel­lusti harkinnanvaraisia–jokaiseen har­ras­tus­pro­jek­ti­in sitä tukea ei saa. Nykyäänkin voi yrit­tää yrit­tämistä, ja jos se ei lähde vauhti­in, niin lopet­taa yri­tyk­sen ja jatkaa palka­nsaa­jan ansiopäivära­hal­la. Sovitel­tu päivära­ha on aika hyvä diili joillekin työt­tömille. Se ei hait­taa niin kauan kuin työn­tek­i­jä ei voi vali­ta työmäärään­sä, mut­ta yrit­täjät yleen­sä pystyvät. Jos työn­tek­i­jä voisi itse päät­tää lomau­tuk­sista ja silti saa­da lomau­tusa­jan päivära­hat, veikkaan että kesälo­mat piteni­sivät melkein kaikil­la palka­nsaa­jil­la. Mikä estäisi yrit­täjää lomaut­ta­mas­ta itseään val­tion piikki­in? Minä en halua nähdä sitä virkamiesarmei­jaa joka setvii yrit­täjän moti­vaa­tioi­ta hänen ollessaan het­kel­lis­es­ti pien­i­t­u­loinen. Ainakaan sitä paljon pyy­det­tyä yksinker­tais­tus­ta se ei toisi.

    Tätä yrit­täjien asi­aa on pohdit­tu mon­es­sa työryh­mässä. Käsit­tääk­seni yksikään ei ole keksinyt toimi­vaa ratkaisua “ongelmi­in”. Kyse on osit­tain siitä, että jotkut yrit­täjät halu­a­vat saa­da sosi­aali­vaku­u­tuk­sen ilman että joutu­vat mak­samaan vaku­u­tus­mak­su­ja. He ilmeis­es­ti eivät ymmär­rä että työ­nan­ta­jien mak­samat vaku­u­tus­mak­sut ovat pois palka­nsaa­jien tuloista.

    Jos muuten yksinker­tais­tamista halu­aa, niin sil­loin pitää hyväksyä että mar­gin­aaliryh­mät, kuten yrit­täjät ja osa-aikatyöt­tömät, tip­pu­vat jär­jestelmän ulkop­uolelle. Yksinker­taisin sys­teemi­hän olisi sel­l­ainen, että rahaa saa vain jos on työtön työn­hak­i­ja. Eli yrit­täjät, osa-aikatyöt­tömät, opiske­li­jat, lomaute­tut ja muut mar­gin­aaliryh­mät jäävät pait­si. Mon­imutkaisu­us, vaikka­pa yrit­täjien ihmeel­liset työssäoloe­htosään­nöt, on pääasi­as­sa luo­tu sitä varten ettei väli­in­putoa­jia olisi.

    Vastaa

32. Saarel­ma, täysin samaa mieltä.

    Korp­poo, ei mitä tahansa vastik­keet­to­muut­ta kan­na­ta pure­mat­ta niel­lä, mut­ta esimerkik­si yri­tys­maail­mas­sa on hyvin tiedostet­tu se että valvon­ta ei ole ilmaista. Ensin­näkin se mak­saa työnä, toisek­si se mak­saa välil­lis­es­ti tekemäl­lä ihmi­sistä yli­varovaisia mikä voi olla liike­toimin­nal­lis­es­ti hait­ta. Eli las­ke­taan auki kuin­ka paljon kan­nat­taaa valvoa, ts. ote­taanko mielu­um­min riskiä väärinkäytök­sistä. Ihan saman pitäisi toimia julkispuolellakin.

    Vastaa

33. “Höpön­löpön sen­tään. Osakey­htiö on paras yhtiö­malli välit­tömästi kun omis­ta­jia on enem­män kuin yksi ja/tai fir­mas­sa on ulkop­uolisia työntekijöitä.”
    per­sute­lut please ? Ainakin nuo Aal­to-yliopis­ton yrit­täjäkurssil­la vetäjät suosit­te­liv­at vah­vasti hark­it­se­maan mil­lä yhtiö­muodol­la aikoo yrittäjäksi.
    Jos sit­ten jos yri­tys men­estyy niin sit­ten kan­nat­taa vai­h­taa yhtiö­muo­toa, vai­h­tora­jan voi laskea
    Mut­ta jos kyseessä on pien­imuo­toinen yri­tys niin osakey­htiö on aiva liian raskas muoto.

    Vastaa

34. “Jo nyt yrit­täjää kokon­ais-verote­taan hel­posti yli 50%, ja 3% kovem­min kuin vas­taavaa palka­nsaa­jaa, joka ei kan­na yrittäjäriskiä…”

    Heh, suurin osa yrit­täjistä on ns työyrit­täjiä eli tekevät palkkatyön kaltaista työtä yrittäjämuodossa.
    Kaveri­ni make jäi tyhjän päälle kun pap­at lopet­ti­vat putk­i­fir­mansa ja jäivät eläkkelle.
    Make psi­ti pystyyn putk­i­fir­man ja jatkaa hom­mia kuten ennenkin. Papoil­ta hän osti pakun , työka­lut ja varas­ton eikä siihen tarvin­nut pistää edes omakoti­taloa pan­tik­si kun oli vähän tilil­lä rahaa ja luot­toa pankissa.

    Mis­sä riski ?

    Nyt kun ikää on tul­lut hän on palkan­nut yhden työn­tek­i­jän, joka tekee raskaam­mat hommat.

    Yri­tys on edelleen toi­min­i­mi, kun hän ei ole halun­nut kerätä pääo­maa fir­mana vaan käyt­tää kaiken itse. 

    Samal­la peri­aat­tel­la toimii nyt tyt­täreni mie­skin eli pyörit­tää fir­maa eikä ole tarvin­nut omako­taloa pan­ta­ta eikä yhtiöstä ole edes haaveillut.

    Vastaa

35. 2010 2009 2008 2007

    Osakey­htiö 214769 205677 196220 187846 

    Yksi­tyi­nen
    elinkeinon
    har­joit­ta­ja 179051 171327 146779 156815 

    Kom­mandi­it­ti
    yhtiö 35550 35978 37209 38057 

    Avoin yhtiö 12704 12768 13122 13386 

    Osu­uskun­ta 4060 3947 3831 3720 

    Kuten kaup­parek­ister­istä näkyy niin on meil­lä suuri määrä järke­viä pienyrit­täjiäkin, jot­ka toimi­vat toi­min­i­men tai muun yhtiö­muodon turv­in­turvin ja yrit­täjien määrä on kasvus­sa vaik­ka Korp­poo väit­tää toista

    Vastaa

36. Valitet­tavasti numerosar­jat eivät tois­tu selvästi napin painal­luk­sen jäl­keen mut­ta ylin rivi on vuosi , vähän nur­in­päin ja päätä taivut­te­la­mal­la onnis­tunee kohdistaminen

    Vastaa

37. Eri­laiset vir­i­tyk­set työ­sopimus­lain kiertämisek­si yrit­täjäs­ta­tus­ta käyt­tämäl­lä ovat yleisiä juuri niil­lä aloil­la, joil­la ei voi­da varsi­nais­es­ti kut­sua ole­van mitään saavutet­tu­ja etuja. 

    Samoil­la aloil­la työe­htosopimuk­setkin toimi­vat enem­mänkin työe­hto­jen heiken­tämisen väli­neenä, kos­ka työe­htosopimuk­sel­la on mah­dol­lisu­us poike­ta useista työ­sopimus­lain sään­nök­sistä myös työn­tek­i­jälle epäedullisem­paan suuntaan. 

    Henkilöyri­tyk­sen ja työn­tek­i­jän välistä epäneu­traalia tilan­net­ta pitää lieven­tää ja yksinker­tais­taa. Ain­oa tie ei ole heiken­tää niiden ase­maa (palvelu­alan työn­tek­i­jä), joiden ase­ma on jo entis­es­täänkin heikko. Sitä voidaan tehdä myös kohen­ta­mal­la henkilöyrit­täjän (heikom­man osa­puolen) ase­maa. Ja juuri sitähän Osmo ehdot­taa. Näin on toimit­tu muual­la lain­säädän­nössä jo monin paikoin. Esimerkik­si lais­sa elinkeinon­har­joit­ta­jien välis­ten sopimuse­hto­jen sääntelystä.

    Vastaa

38. Sylt­ty
    “Höpön­löpön sen­tään. Osakey­htiö on paras yhtiö­malli välit­tömästi kun omis­ta­jia on enem­män kuin yksi ja/tai fir­mas­sa on ulkop­uolisia työntekijöitä.”

    Liian van­ha
    per­sute­lut please ?

    Tarpeen tullen osakey­htiöön on help­po ottaa uusia osakkai­ta, samat­en yksit­täisen osakkaan on help­po irtaan­tua myymäl­lä osakkeet.

    Ainakin nuo Aal­to-yliopis­ton yrit­täjäkurssil­la vetäjät suosit­te­liv­at vah­vasti hark­it­se­maan mil­lä yhtiö­muodol­la aikoo yrittäjäksi.

    Jos aikoo yrit­tää tosis­saan, eli kokopäiväis­es­ti ja joskus tavoit­teena on palkata henkilöstöä tai voi tehdä kalli­ita mokia, kan­nat­taa men­nä suo­raan osakeyhtiöön.

    Jos sit­ten jos yri­tys men­estyy niin sit­ten kan­nat­taa vai­h­taa yhtiö­muo­toa, vai­h­tora­jan voi laskea

    Ei sem­moista vai­h­tora­jaa ole ole­mas­sakaan. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa jo pelkkä Oy fir­man nimen perässä tuo uskottavuutta.

    Mut­ta jos kyseessä on pien­imuo­toinen yri­tys niin osakey­htiö on aiva liian raskas muoto.

    Jaa, onko koke­mus­takin osakey­htiön pyörit­tämis­es­tä? Min­ul­la on, eikä se ole ollenkaan liian raskas edes yhdelle miehelle. Jos taas yri­tys­toim­inta ei tuo­ta sitä ver­ta että voisi käyt­tää tili­itoimis­toa, kan­nat­taa kyl­lä harki­ta kah­teen ker­taan koko liikei­dean taloudel­lista mielekkyyttä.

    Vastaa

    1. Osakey­htiössä on kak­si puol­ta. Toinen on tuo mah­dol­lisu­us ottaa uusia jäseniä ja eri­laisil­la pain­oil­la. Toinen kokon­aan eri asia liit­tyy yhtiö­muodon englan­ninkieliseen nimeen “lim­it­ed”, hyvässä ja pahas­sa. Yrit­täjä on vas­tu­us­sa vain osakepääo­man ver­ran, ei enem­pää. Siis teo­ri­as­sa. Usein hän kyl­lä joutuu pant­taa­maan talon­sa lainaa vbas­taan, mut­ta jos Nokia menee konkurssi­in, osak­keen­o­mis­ta­jat menet­tävät omaisuuten­sa, mut­ta eivät ole vas­tu­us­sa enemmästä.

       Vastaa

39. Onnek­si meil­lä on ns har­maa talous, kun perus­tur­va on aika teoreettinen.

    Vastaa

40. Olen joskus jo main­in­nutkin asi­as­ta, mut­ta san­o­taan nyt vielä uud­estaan: Kysyin vuon­na 2007 eduskun­tavaalien alla istuvil­ta kansane­dus­ta­jil­ta kan­taa perustuloon/kansalaispalkkaan. Sain 31 vas­taus­ta (olisin var­maan saanut enem­mänkin, mut­ta tietotekni­ik­ka oli tehnyt tep­poset ja skan­dit oli­vat viestis­säni pahasti hajal­la, joten se oli vaikealukuinen).

    Keräsin nyt vas­tauk­sia parem­min yhteen. Voin ker­toa niistä tarkem­min, jos joku on kiin­nos­tunut. Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on, että nykyi­nen päämin­is­ter­imme kan­nat­taa perustuloa:

    Mari Kivinie­mi:

    Mielestäni kansalais­palk­ka on kan­natet­ta­va aja­tus. Sen pitää kuitenkin olla
    sel­l­ainen, että se kan­nus­taa työn­tekoon. En kan­na­ta elämäntapalaiskottelun
    rahoit­tamista. Kansalais­palkan käyt­töönot­to tarkoit­taisi käytän­nössä nykyisten
    sosi­aal­i­tur­vae­tuuk­sien yht­enäistämistä ja yhteensovittamista.

    Kansalais­palk­ka ei var­maankaan sik­si ole toteu­tunut, että sosiaaliturvan
    kokon­ais­re­mont­ti on erit­täin han­kala toteut­taa. Mon­et myös pelkäävät etuuksien
    väärinkäyttöä. 

    Muuten vas­tauk­set menivät suun­nilleen näin:

    Sosialidemokraatit: perus­tu­lo on liian kallis eikä kan­nus­ta työn­tekoon ja työ on toimeen­tu­lon perusta.

    Kokoomus: perus­tu­lo on liian kallis ja vastik­kee­ton­ta rahaa ei pidä antaa.

    Vastaa

41. Ilk­ka, perus­tur­van tulisi mielestäni käytän­nön syistä olla vastik­kee­ton­ta. Ja se syy on se että sitä mak­se­taan taval­la tai toisel­la läh­es joka tapauk­ses­sa, muu­ta­ma enem­män tai vähem­män mieli­v­al­tais­es­ti valit­tu tapaus vaan tip­puu ulkop­uolel­la. Tuk­isäästö on mitätön ver­rat­tuna hait­toi­hin. Perus­tur­van taso on kuitenkin sen ver­ran pieni että ei sil­lä nyt huvikseen juuri lomailla.

    Ansiosi­don­nainen tur­va on sit­ten asia erik­seen. Sikäli kun siitä halu­taan uni­ver­saalia niin hak­isin jonkin­laista yhdis­telmää vero­tus­ta ja pakkosäästöjä, eli tili­ratkaisu joka pehmen­tää tulo­jen muu­tok­sia mut­ta on kuitenkin pitkässä juok­sus­sa henkilön itsen­sä rahoit­ta­ma. Työkyvyt­tömyy­den voi hoitaa tuo­hon yhdis­tetyl­lä vakuutuksella.

    Toki tuon voi tehdä yksi­ty­is­vaku­tuuk­sel­lakin, mut­ta väit­täisin tuo­hon tarkoituk­seen kalli­im­mak­si jär­jestelmäk­si ilman oikein mitään vas­taavia etu­ja. Uni­ver­saalit ratkaisut on yksinker­taisem­pia eli tehokkaampia.

    Vastaa

42. “Joka tapauk­ses­sa asi­as­ta pitäisi minus­ta käy­dä julk­isia väit­te­ly­itä, jois­sa sekä puo­lus­ta­jat että vas­tus­ta­jat voivat vyöryt­tää fak­tansa pöydälle”

    Työl­lisyysas­teel­la ja sosi­aal­i­tur­van tasol­la on jonkin­lainen yhetys: Mitä parem­pi sosi­aal­i­tur­va, sitä suurem­pi osa työikäi­sistä on töissä.
    Tämä perus­tuu siihen, että ihmi­nen ei syr­jäy­dy ja toisaal­ta yhteiskun­nal­la on tarve työl­listää kaik­ki mah­dol­liset kulu­jen pienetämiseksi

    Vastaa

43. Sep­po Korppoo

    Perus­tu­lo-käsit­teelle pyritään luo­maan sel­l­aista merk­i­tys­tä, että kun ihmi­nen on ole­mas­sa Suomes­sa, siitä pitäisi seu­ra­ta automaat­tis­es­ti oikeus johonkin tuloon. Vastik­keet­tomasti, eli tekemät­tä mitään. 

    Mitähän nyt tarkoi­tat “luo­maan”? Tuol­lainen sys­tee­mi on jo nyt Suomes­sa käytössä. Se kul­kee nimel­lä toimeen­tu­lo­tu­ki. Tuos­ta oikeud­es­ta luop­uu vain sil­lä, että ryhtyy opiske­li­jak­si ja sil­loinkin saa sit­ten vähän pienem­pää opin­to­tukea. Eksplisi­it­ti­nen perus­tu­lo vain selkeyt­täisi nykysys­teemiä eikä oikeas­t­aan loisi mitään uut­ta ja ihmeel­listä tuon mainit­se­masi asian suhteen.

    Vastaa

44. Pitää toivoa, että per­sut pää­sevät val­taan. Kun SMP oli edel­lisen ker­ran hal­li­tuk­ses­sa niin Lep­pä­nen työmin­is­ter­inä säädät­ti ns Lep­päsen lain eli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle piti jär­jestää työ eli jos yksi­tyiseltä ei löy­tynyt niin kun­nan tai val­tion piti jär­jestää työpaikka.

    Työ­pai­ka ei ollut mikään nykyisen malli­nen kiinahikipa­ja­sopimus vaan oikea työ­sopimus ja työstää mak­set­ti­in työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa ja edel­lytet­ti­in myöskin työsuoritusta.
    Nyt työl­lis­te­tyt ovat tekevinään.

    Sil­loin työt­tömyys tipahti 3 % luokkan ja työl­lisyysaste nousi 75 %:iin.

    Ei Ven­na­mon lupaus pois­taa työt­tömyys toteutui

    Vastaa

45. Yksi iso aiheut­ta­ja mikroyrit­täjän sosi­aal­i­tur­van ongelmille on suo­ma­lainen oikeusjär­jestelmä. Use­asti toimeen­tu­lo-ongelmien sieme­nenä toimii jonkin­lainen kri­isi­ti­lanne yhtiössä, esim. sopimus­ri­ita, työ­suhderi­ita ‚asi­akkaal­ta mak­samat­ta jäänyt iso lasku tms. Näi­hin myös yrit­täjä itse voi olla osit­tain tai kokon­aan syylli­nen. Tyyp­il­lis­es­ti täm­möiset tilanteet kumu­loitu­vat ja johta­vat yrit­täjän oman palkkaan varatun rahan häviämiseen tililtä. Vuosikau­sia kestävät oikeusri­idat syövät työ­mo­ti­vaa­tion, ja toisaal­ta esim. verot­ta­ja vaati tilit­tämään alvit ym. verot laskuista vaik­ka asi­akas jät­täisi ne maksamatta.

    Monil­la riitaisil­la aloil­la velt­toa oikeusjär­jestelmää käytetään härskisti työkalu­na ali­hankki­joiden pain­os­tamiseen. Paper­il­la oikeustur­vaa saa vain osta­mal­la oikeustur­vavaku­u­tuk­sen, kos­ka har­val­la kas­sa kestää use­an tilikau­den mit­taisia oikeusri­ito­ja. On kohtu­ullista kysyä , onko Suo­mi tältä osin oikeusvaltio.

    Vastaa

46. Edel­lä kiis­tel­lään siitä, pitäisikö rahaa saa­da vastik­keet­tomasti vai ei. Mielestäni pitää, mut­ta vain sen ver­ran että pysyy hengis­sä eikä tarvitse lähteä varas­ta­maan muil­ta. Perus­tu­lo ei toki poista ansiosi­don­nais­ten sun muiden tarvet­ta, mut­ta se on kuitenkin perus­tu­lo, jol­la tiukan paikan tullen saa ruokaa pöytään.

    Jos puhutaan työl­listämis­es­tä ja yrit­tämis­es­tä, niin avain­sana on mielestäni edelleen jär­jestelmän yksinkertaistaminen:
    ‑Yrit­täjälle työn­tek­i­jän kus­tan­nusten laskem­i­nen pitää olla ääret­tömän yksinker­taista — yrit­täjät eivät ole matemaatikkoja
    ‑Ei yrit­täjälle kuu­lu työn­tek­i­jöi­den­sä vero­pros­en­tit sun muut, ne tulisi hoitaa henkilöko­htaisel­la tasolla.
    ‑Yrit­täjän pitää voi­da keskit­tyä enem­män yri­tyk­sen hallinnon pyörit­tämis­es­tä sen yri­tyk­sen toimintaan
    ‑Työn­tek­i­jälle työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa
    ‑Yrit­täjää pitää kohdel­la työt­tömyy­den sattues­sa samoin kuin työn­tek­i­jää — tai ehkä jopa hie­man paremmin.

    -Jol­lakin simp­pelil­lä keinol­la pitäisi kuitenkin saa­da vak­i­tuisen työn­tek­i­jän ottamis­es­ta kan­nat­tavam­paa kuin pätkä­työn teettämisestä.

    Eli siis: Verotilit, perus­tu­lo, ja sopimustekni­nen mekanis­mi alen­taa vak­i­tuisen työ­suh­teen kus­tan­nuk­sia vs. pätkätyö.

    Vastaa

47. Perus­tu­lo-käsit­teelle pyritään luo­maan sel­l­aista merk­i­tys­tä, että kun ihmi­nen on ole­mas­sa Suomes­sa, siitä pitäisi seu­ra­ta automaat­tis­es­ti oikeus johonkin tuloon. Vastik­keet­tomasti, eli tekemät­tä mitään. 

    Täl­lainen jär­jestelmä on jo Suomes­sa, mut­ta esimerkik­si Roma­ni­as­ta ko. jär­jestelmä puut­tuu. Sik­si Suomes­sa ei enää näy suo­ma­laisia ker­jäläisiä kadul­la, vaan jos ei mis­tään muual­ta rahaa saa, niin sit­ten sitä käy­dään hake­mas­sa toimeentulotukiluukulta.

    Sitä mukaa, kun vaalit läh­estyvät, min­ua tökkii yhä enem­män ja enem­män keskustelu lap­sil­i­sistä ja toimeen­tu­lotues­ta. Toimeen­tu­lotuen ain­oa tarkoi­tus on siiv­ota kadut ker­jäläi­sistä, taa­ta kri­isi­ti­lanteessa, että lapset (ja aikuiset) saa­vat ruokaa, vaatet­ta ja katon pään­sä päälle. 

    Sil­loin, kun lap­siper­he joutuu niin pitkään tur­vau­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keen, että sil­lä, las­ke­taanko lap­sil­isät sen päälle, vai ei, on mnerk­i­tys­tä, jär­jestelmässä paljon isom­pia puut­tei­ta tämä. Ensisi­jais­ten tukien pitää olla niin suuria, että yksikään lap­siper­he ei joudu toimeen­tu­lotuen asi­akkaak­si kuin hyvin väliaikaisesti!

    Vastaa

48. tpyy­lu­o­ma:
    “Ilk­ka, perus­tur­van tulisi mielestäni käytän­nön syistä olla vastik­kee­ton­ta. Ja se syy on se että sitä mak­se­taan taval­la tai toisel­la läh­es joka tapauk­ses­sa, muu­ta­ma enem­män tai vähem­män mieli­v­al­tais­es­ti valit­tu tapaus vaan tip­puu ulkopuolella.”

    On sil­lä väliä saako rahat tilille automaat­tis­es­ti sohval­la maat­en vai pitääkö rahan saamisek­si rava­ta parin viikon välein jos­sain viras­tossa. Työn­vas­taan­ot­ta­mi­nen ole tietysti nykyäänkään ole oikeas­ta pakol­lista, mut­ta ainakin joutuu vira­nomais­ten kiusaa­mak­si. Se lisää kiin­nos­tus­ta ottaa vas­taan työtä. Tämä perus­tuu ihan omako­htaiseen koke­muk­seenkin: työt­tömänä ollessani olin motivoitunut työn­haku­un muutenkin, mut­ta ikävä työvoimak­oulu­tus nos­ti moti­vaa­tiotani entis­es­tään. Toisaal­ta se koulu­tus vei aikaa ja ener­giaa oikeal­ta työn­haul­ta. Sen takia vira­nomais­ten pitäisi pystyä arvioimaan yksilöko­htais­es­ti kan­nat­taako motivoi­da kiusaa­mal­la, tar­jo­ta todel­lista koulu­tus­ta vai antaa tilaa itsenäiseen työn­haku­un. Nykyään tätä hark­in­taa ei saa riit­tävästi käyttää. 

    Ansiosi­don­naisen kor­vaami­nen jol­lain tili­ratkaisul­la on ihan mie­lenki­in­toinen esi­tys. Siinä on tietysti suurim­pana ongel­mana elinkaar­it­u­lo­ero­jen raju kasvu, mut­ta ehkä se pitää hyväksyä tehokku­u­den nimissä–voisihan sitä peri­aat­teessa kom­pen­soi­da tulovero­tuk­sen pro­gres­sion lisäämisel­lä, kos­ka työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen aiheut­ta­ma vääristävä efek­ti pois­tu­isi hyvä­tu­loisil­ta jol­loin tulisi uut­ta koro­tus­varaa. Toisaal­ta jos sal­li­taan ansio­tur­vatilin men­e­m­i­nen miinuk­selle ja miinuk­set nol­lataan eläköi­tyessä (kuten esim. ETLA ehdot­ti), niin pitkään tai usein työt­tömänä ole­vat eivät motivoi­tu­isi jär­jestelmästä yhtään nyky­istä enem­män. Käytän­nössä tili­jär­jestelmä tekee työt­tömyy­destä kan­nat­tam­a­ton­ta vain hyväo­saisille. Se on sinään­sä hyvä asia sekin, sehän voisi lisätä työ­markki­noiden toimivu­ut­ta, mut­ta tämä poruk­ka ei ole se syy minkä takia työt­tömiä kiusa­taan pakkoak­tivoin­nil­la. Eli käytän­nössä sitä samaa vira­nomais­ta­son kiusaamista tarvi­taan silti. Sosi­aal­i­tur­vatilit ratko­vat yhtä ongel­maa, mut­ta ei sitä tärkeintä. 

    Sitä samaa kiusaamista muuten tarvi­taan vaik­ka työt­tömyys­vaku­u­tus olisikin yksi­tyi­nen. Näin ainakin Briteis­sä, jos­sa yksi­tyisen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen saamisen ehtona on julkisen perus­tur­van saami­nen. Käytän­nössä yksi­tyi­nen sek­tori on siis ulkostanut työt­tömien kiusaamisen julkiselle sektorille. 

    Osmon esi­tys yrit­täjien eläke­tur­vas­ta on ainakin etäistä sukua tili­jär­jestelmille. Erona on kai lähin­nä se, että Osmon esi­tyk­sessä “tilille” pitää tal­let­taa suuri sum­ma ja “tilinä” toimii yrit­täjän nor­maali pankki­tili. Ongel­mana siinä on tietysti se, että kos­ka säästämi­nen ei olisi pakol­lista, “ylisu­urten voit­to­jen” aiheut­ta­ma pitkä omavas­tu­uai­ka voisi ajaa yrit­täjän leipäjonoon jos säästöt on jo käytet­ty. Vaik­ka tam­miku­us­sa saatu 10.000 euroa lasken­nal­lis­es­ti riit­täisi toukoku­un lop­pu­un, se ei paljoa yrit­täjää lohdu­ta jos tili on tyhjä jo helmiku­us­sa. Tämän tyyp­pinen ratkaisu tuskin inspiroi pakkoyrit­täjien puo­lus­ta­jia. Palka­nsaa­jatkaan eivät ole innos­tunei­ta lomako­r­vausten jak­sot­tamis­es­ta, ja siinä on sen­tään kyse paljon lyhyem­mästä ajas­ta. Olisiko­han ole­mas­sa joku syy, minkä takia tilimuo­toinen sosi­aali­vaku­u­tus sopisi yrit­täjille jotenkin eri­tyisen hyvin? Tietysti ongelmia tulisi silti työt­tömien palka­nsaa­jien sivu­toimis­es­ta yrit­täjyy­destä tai siir­tymisessä ryh­mästä toiseen.

    Vastaa

49. Sep­po Korppoo,

    “Perus­tu­lo” tai sitäkin enem­män “kansalais­palk­ka” voi tosi­aan luo­da mieliku­van siitä, että jokainen kansalainen on oikeutet­tu kohtu­ulliseen palkkaan ilman mitään tarvet­ta tehdä työtä.

    Rahal­lis­es­ti suun­nitel­tu­jen mallien ei tarvitse poike­ta nykyti­lanteesta. Jo nyt jokainen saa joltain luukul­ta jotain rahaa jos vain anoo. Ain­oas­taan mieliku­va ilmais­es­ta rahas­ta on siis ongel­mallista. Jär­jestelmä kan­nat­ta tästä syys­tä aloit­taa riit­tävän alhaiselta tasolta.

    Yrit­täjän kannal­ta yksi perus­tu­lon etu on mah­dolisu­us ryhtyä yrit­täjäk­si tuon perus­tu­lon turvin. Kyn­nys yrit­tämiselle siis ale­nee. Perus­tu­lo madal­taa myös työn­tek­i­jöi­den palkkamisen kynnystä.

    Perus­tu­lo voisi siis olla eduk­si yrit­täjyy­dellekin. Tuo­ta mieliku­vaon­gel­maa luku­unot­ta­mat­ta siis. Ja olet­taen, että perus­tu­loa ei nos­te­ta vastik­keet­tomana niin korkealle tasolle, että se todel­la johtaisi nuori­son ja muidenkin laiskistu­misen. Jär­jestelmän suo­ravi­ivais­tamisen, kan­nustin­loukku­jen pois­tamisen ja työnteon/yrittämisen ja lievän kan­nus­ti­men yhdis­tämisen tarkoi­tus on nos­taa työn­teko ja yrit­täjyys pääsään­nök­si nykyisen eri­laisil­la tuil­la ja työn­tekok­iel­loil­la pelailun sijaan.

    Vastaa

50. Työvoimavi­ra­nomainen suh­tau­tuu läh­es vain­o­harhais­es­ti yrittäjyyteen. 

    Kun ker­ran on mah­dol­lista aloit­taa työt­tömänä osa-aikatyö palkkatyönä ja saa­da siihen vielä sovitel­tua työt­tömyysko­r­vaus­ta, niin mik­si ihmeessä sama ei voi olla mah­dol­lista työt­tömänä aloite­tun yri­tys­toimin­nan osalta? 

    Jos aloit­taa työt­tömänä yri­tys­toimin­nan, niin oli­pa kyseessä kuin­ka pien­imuo­toinen yri­tys­toim­inta tahansa, se vie ulkop­uolelle työt­tömyys­tur­van ja takaisin työt­tömyys­tur­van piiri­in palaami­nen onkin sit­ten oma lukun­sa. Yrit­täjäris­ki toteu­tuu noinkin. 

    Aiheesta viestiketjua tuol­la: http://keskustelu.suomi24.fi/node/3898879

    Oma lukun­sa ovat sit­ten yrit­täjän per­heen­jäsenet. Tästä todel­li­nen esimerkki: 

    Oli työtön pariskun­ta paikkakun­nal­la, jos­sa työt­tömyyspros­ent­ti on Suomen suurimpia. Puolisoista toinen päät­ti yrit­tää katkaista työt­tömyyten­sä perus­ta­mal­la pien­imuo­toisen yrityksen. 

    Yri­tys ei voin­ut työl­listää toista puolisoa pien­imuo­toisuuten­sa vuok­si. Ei yrit­täjäk­si lähtevä puoliso teki kuitenkin yri­tyk­sen tiloi­hin toimin­nan kannal­ta vält­tämät­tömän remontin. 

    Vaik­ka remont­ti­työt eivät kuu­luneet yri­tyk­sen toimi­alaan, työvoima­toimis­to leipoi remon­tin tehneestä puolisos­ta myös yrit­täjän ja hän menet­ti työttömyyskorvauksensa. 

    Kun yri­tys ei vielä tuos­sa vai­heessa tuot­tanut mitään, puolisot haki­vat toimeen­tu­lo­tukea. Sosi­aal­i­toimen päätös oli tyly: yri­tys­toim­intaa ei voi­da tukea toimeentulotuella. 

    Lop­putu­los: yri­tys­toim­inta oli pakko lopet­taa ja molem­mista puolisoista tuli jälleen työttömiä. 

    Kuka­han tuos­sa jutus­sa voit­ti ja kuka hävisi? Vai hävi­sivätkö kaikki?

    Lisää samas­sa taloudessa asu­van yrit­täjän per­heen­jäse­nen ongelmatilanteista: 

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/9757728

    Vastaa

51. “Yrit­täjälle työn­tek­i­jän kus­tan­nusten laskem­i­nen pitää olla ääret­tömän yksinker­taista – yrit­täjät eivät ole matemaatikkoja”

    Heh, jos taidot eivät riitä muu­ta­maan perusk­oulu­ta­soiseen perus­lasku­toim­i­tuk­seen niin tuskin­pa yrit­täjä kyke­nee edes laske­maan tarjouksiakaan

    “Ei yrit­täjälle kuu­lu työn­tek­i­jöi­den­sä vero­pros­en­tit sun muut, ne tulisi hoitaa henkilöko­htaisel­la tasolla.
    ”

    Työn­tek­i­jän velvol­lisu­us on toimit­taa vero %, ei yrit­täjän tarvitse sitä hakea, riit­tää, että tal­len­taa palkanmaksujärjestelmään.Tämänkin työn yrit­täjä voi dele­goi­da työntekijälle

    “Yrit­täjän pitää voi­da keskit­tyä enem­män yri­tyk­sen hallinnon pyörit­tämis­es­tä sen yri­tyk­sen toimintaan”

    “Yrit­täjää pitää kohdel­la työt­tömyy­den sattues­sa samoin kuin työn­tek­i­jää – tai ehkä jopa hie­man paremmin.”
    Ei pidä, kos­ka yrit­täjä on valin­nut osansa vapaae­htois­es­ti, kukaan ei pako­ta yrit­täjäk­si, tosin työkkäri houkut­telee usein kat­teet­tomin persutein

    Näyt­tää siltä, että yrit­täjät halaua­vat hoitaa työn­sä ja yri­tyk­sen johtamisen sohval­la maaten

    Palka­n­mak­sun + muut hr asi­at voi ulkois­taa , samoin jopa yri­tyk­sen johtamisen, yrit­täjä voi sil­loin makoil­la sohvalla

    Vastaa

52. Liian van­ha,

    Lep­päsen malli­in voisi vielä palatakin, tai ainakin ottaa oppia. Kävisikö tuo aiem­min main­os­ta­mani kak­si­ta­soinen malli, jos­sa ihmi­nen voi vali­ta ottaako hän pienem­män tuki­ra­han ja yrit­tää itse han­kkia lop­ut tarvit­se­mansa rahat (osa-aikatöil­lä, työkeikoil­la, yrit­täjänä tms.), vai hyö­dyn­tääkö hän val­tion työl­listämisvelvol­lisu­ut­ta, ja ottaa täy­den palkan, jota vas­taan tietenkin sitoutuu tekemään töitä täy­den työpäivän? (Puolipäiväistäkin val­tion jär­jestämää työtä voidaan tukea jos nin halutaan.)

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara
    Toinen kokon­aan eri asia liit­tyy yhtiö­muodon englan­ninkieliseen nimeen “lim­it­ed”, hyvässä ja pahas­sa. Yrit­täjä on vas­tu­us­sa vain osakepääo­man ver­ran, ei enempää. 
    Nimenomaan.

    Jos esimerkik­si toi­min­imiyrit­täjän kohdalle nap­sah­taa tuol­lainen vuosia kestävä oikeusri­ita, jon­ka vielä häviää, siinä onkin miet­timistä että mil­lä ne velat mak­se­lee. Osakey­htiössä täl­löin sen­tään riit­tää fir­man konkkaan ajami­nen, ei tarvi men­nä henkilöko­htaiseen velkavankeuteen. 

    Esimerkik­si jos kah­den miehen yri­tys irti­sanoo työn­tek­i­jän esimerkik­si ymmärtämät­tömyyt­tään väärin, siitä voi huonos­sa talousti­lanteessa tul­la niin suuri lasku että koko fir­ma kaatuu. Toi­min­imiyrit­täjä mak­saa fir­man raho­jen lop­ut­tua kaik­ki lop­ut omas­ta pus­sis­taan, kos­ka henkilö ja fir­ma ovat yhtä. Osakey­htiön omis­ta­ja selviää pelkästään osakepääo­man menetyksellä.

    Vastaa

54. Riit­ta, mitä väliä sil­lä on, onko ihmisen saa­man tuen nimi työt­tömyyspäivära­ha, toimeen­tu­lo­tu­ki vai vaikka­pa perus­tu­lo? Saman­laisia euro­ja ne ovat. Ja noin etenkin kun se vastik­keel­lisu­us nykysys­tee­mis­sä ylet­tyy myös siihen toimeen­tu­lo­tu­keen. Jos menetät työt­tömyyspäivära­han, kun kieltäy­dyt koulu­tuk­ses­ta tai töistä, las­kee samal­la myös toimeentulotukesi.

    Ksan­tip­pa, eri­no­mainen esimerk­ki siitä, mik­si nykysys­tee­mi on varsin huono ver­rat­tuna siihen, miten perus­tu­lo toimisi.

    Ilk­ka, minus­ta on varsin ikävää, jos nykysys­teemin työl­listymiseen kan­nus­tu­misen pitää perus­tua siihen, että byrokra­tia pom­pot­telee ihmisiä niin, että tämä toimii kep­pinä hakeu­tua pois sys­teemin piiristä hake­mal­la työtä. Tämä ei mitenkään ole voin­ut olla sys­teemin rak­en­tanei­den alku­peräi­nen idea.

    Vastaa

55. Aka­teemises­sa talous­blo­gis­sa oli jonkin aikaa sit­ten kir­joi­tus perus­tu­losta ja siinä perus­tu­loa käyti­in jonkin ver­ran läpi. kir­joituk­sen lopus­sa oli puolit­tainen aja­tus, joka itseäni pisti sil­loin miettimään: 

    Itseäni askar­rut­taa perus­tu­los­sa juuri tämän lois­ta­van yksinker­taisu­u­den pitkän aikavälin “polit­i­cal econ­o­my” vaiku­tuk­set. Voisiko olla, että yhteen numeroon kiteytet­ty tulon­jakopoli­ti­ik­ka myös foku­soi poli­it­tiset vas­takkainaset­te­lut paljon yksioikoisem­mik­si. Pahim­mas­sa ske­nas­sa meil­lä on parin vuosikymme­nen päästä perus­tu­lop­uolue, jon­ka ain­oa tavoite on nos­taa perustuloa. 

    Olen viime aikoina vähän alka­nut nähdä aja­tus­ta vähän päin­vas­toin. Se olisi mielestäni itse asi­as­sa aika hienoa, että jos Suomes­sa olisi perus­tu­lo ja sen mukana tasavero, niin eduskun­tavaaleis­sa käytän­nössä kaik­ki puolueet jou­tu­isi­vat muo­dosta­maan jonk­in­näköisen konkreet­tisen kan­nan kum­mankin näi­den tasoon. Liian pirstaloituneek­si, kansas­ta etään­tyneek­si ja han­kalasti hah­motet­tavak­si muo­dos­tunut poli­ti­ik­ka saisi edes het­kek­si kak­si selkeää kiin­topis­tet­tä, joi­hin kansan olisi suh­teel­lisen help­po samais­tua. Näi­den kah­den luku­jen jäl­keen olisi medi­ankin suh­teel­lisen help­po laskea paljon kunkin puolueen ehdo­tuk­set mak­saisi, nyt eri puoluei­den ehdo­tuk­set eivät ainakaan konkre­tial­la juhli.

    Toki tuo pelko, että kansa “äänestää” perus­tu­lon niin ylös että kansan­talous rom­ah­taa on sinän­sä todel­li­nen, mut­ta mielestäni vähän epäre­al­isti­nen lop­pu­jen lopuksi.

    Vastaa

56. Vieläkö yri­tys voi toimia ammat­in­har­joit­ta­ja-muo­dos­sa? Ainakin aikaisem­min heil­lä oli kevyem­pi kir­jan­pitovelvol­lisu­uskin. Tähän ryh­mään pääsi, jos tulos muo­dos­tui pääosin oma­lle työlle saadus­ta kor­vauk­ses­ta työvä­linei­den osu­u­den ollessa vähäinen.
    Nämä eivät juurikaan voi kikkail­la tilin­päätök­sen kanssa ja koko tulo on käytän­nössä työ­tu­loa. Näille voisi aivan hyvin räätälöidä työt­tömyys­vaku­u­tuk­senkin, joka laukeaisi, kun ei ole työtä ja sen mukana tuloa.

    Vastaa

57. Ksan­tip­pa on oike­as­sa tuos­ta vira­nomaisen aivan vain­o­harhais­es­ta suh­tau­tu­mis­es­ta yrit­täjyy­teen. Yrit­täjäl­läkin on mah­dol­lisu­us eri­laisi­in työt­tömyy­se­tuuk­si­in, mut­ta lain­säädän­nössä näyt­tö­taak­ka siitä, ettei yrit­täjä voi elät­tää itseään yri­tyk­sel­lään, on yrittäjällä. 

    Sinän­sä näyt­tö­taakan aset­ta­mi­nen yrit­täjälle on ihan oikea ratkaisu tässä tapauk­ses­sa, mut­ta tosi­asi­as­sa näyt­tövelvol­lisu­us on asetet­tu niin korkeak­si, ettei sitä voi käytän­nössä täyt­tää. Kaup­parek­isteris­sä ole­va yri­tys kat­so­taan läh­es poikkeuk­set­ta sel­l­aisek­si, että sil­lä elää. 

    Osmo antoi kir­joituk­ses­saan ymmärtää, että yrit­täjän olisi jotenkin help­po tehdä itsen­sä tulot­tomak­si ja saa­da työt­tömyy­se­tuuk­sia. Tulot­tomak­si tekem­i­nen voi olla help­poa, mut­ta siitä on työt­tömyysko­r­vauk­sen saamiseen vielä pitkä matka.

    Vastaa

58. “Esimerkik­si jos kah­den miehen yri­tys irti­sanoo työn­tek­i­jän esimerkik­si ymmärtämät­tömyyt­tään väärin, siitä voi huonos­sa talousti­lanteessa tul­la niin suuri lasku että koko fir­ma kaatuu. Toi­min­imiyrit­täjä mak­saa fir­man raho­jen lop­ut­tua kaik­ki lop­ut omas­ta pus­sis­taan, kos­ka henkilö ja fir­ma ovat yhtä. Osakey­htiön omis­ta­ja selviää pelkästään osakepääo­man menetyksellä.”

    Suomes­sa päät­tyy n 800000 työ­suhdet­ta vuosit­tain. Niistä riitaute­taan n 400 ja yri­tyk­sn häviöön päät­tyy n 150–200 ja kor­vauk­set ovat useim­mitn muu­ta­man tuhan­nen euron luokkaa. 

    Suurin hyö­tyjä on itse asi­as­sa TVR ja työt­tömyyskas­sa, ei työntekijä.

    Sain kokea tämä itse kun riitautin irti­sanomiseni ja voitin sen harv­inaista kyl­lä, joten tiedän prosessin. 

    Yrit­täjäl­lä on suurem­pi ris­ki jäädä auton alle kuin joutua oiekueten irti­sanomisen vuoksi.

    Jos yrit­täjä ei uskalla kanstaa riskiä niin osakey­htiö on yrit­täjän vali­nat, mut­ta se on VAPAAEHTOINEN päätös, ei kenenkään pakottama.

    Tun­tuu ihmeel­liseltä, että aina yrit­täjät kehu­vat aina riskinot­toaan mut­ta todel­lisu­udessa he eivät halua sitä kantaa

    Vastaa

59. Riit­ta, mitä väliä sil­lä on, onko ihmisen saa­man tuen nimi työt­tömyyspäivära­ha, toimeen­tu­lo­tu­ki vai vaikka­pa perustulo? 

    Toimeen­tu­lo­tukea saadak­seen ihmisen on todis­tet­ta­va, että hänel­lä ei tosi­aankaan ole mitään mui­ta tulo­ja ja jokainen tilille tule­va euro, oli kyse sit­ten veron­palau­tuk­ses­ta, syn­tymäpäivälah­jas­ta tai vaku­u­tusko­r­vauk­ses­ta, pienen­tää toimeen­tu­lo­tukea. Tämä on ihan loogista, kos­ka toimeen­tu­lotuen ain­oa tarkoi­tus on huole­htia siitä, että kaduil­la ei kul­je ker­jäläisiä. Muut min­imi­etu­udet riip­pu­vat vain tiety­istä palkkat­u­loista ja jois­takin muista etuuk­sista, mut­ta työt­tömyysko­r­vaus ei pienene, jos saa esimerkik­si veronpalautusta.

    Vastaa

60. Liian van­ha
    Jos yrit­täjä ei uskalla kanstaa riskiä niin osakey­htiö on yrit­täjän vali­nat, mut­ta se on VAPAAEHTOINEN päätös, ei kenenkään pakottama.

    Tietenkin yri­tys­muodon val­in­ta on täysin vapaae­htoinen päätös, onko joku muu­ta väittänyt? 

    Mut­ta _minä_ väitän, että jos aikoo yrit­tää tosis­saan eli täysipäiväis­es­ti ja aikoo elät­tää sil­lä itsen­sä, ei ole oikeas­t­aan enää mitään taloudel­lista tai byrokraat­tista syytä olla val­it­se­mat­ta osakey­htiö­muo­toa. Se kun ei tuo merkit­täviä lisäkus­tan­nuk­sia, mut­ta antaa merkit­täviä etuja.

    Vastaa

61. Liian van­ha:
    Ohi­tit kom­men­tis­sasi juuri sen pääpointin:
    Yrit­täjän pitäisi yri­tyk­sen pyörit­tämis­by­rokra­t­ian sijaan pystyä keskit­tymään parem­min itse yri­tyk­sen toim­intaan. Har­va PK-yrit­täjä toimii yri­tyk­sessään pelkästään sohvape­runana, vaan heil­lä on into­hi­mo omaan tekemiseen­sä. Tämä into­hi­mo lie­nee ain­oa asia, joka tänä päivänä saa fik­sun ihmisen edes ryhtymään yrit­täjäk­si saati pysymään siinä statuksessa.

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua tehdä vas­takkainaset­telua työn­tek­i­jöi­den ja yrit­täjien välil­lä, mut­ta fak­ta on se, että ei niille työn­tek­i­jöille olisi töitä lainkaan ilman into­hi­mon­sa ajamia yrittäjiä.

    Toinen point­ti tässä verotil­iasi­as­sa on se, että vero­hallinnon byrokra­ti­aa vähen­net­täisi­in rankalla kädel­lä joka tuo hallinnol­lisia säästöjä var­maankin aika paljon.

    Uusi asia, minkä halu­aisin tuo­da esi­in työstä yleensä:
    ‑Jos Euroopas­sa on 100 000 000 työtön­tä (mutua) ja Suomes­sakin tätä nykyä parisa­taa tuhat­ta, mis­tä IHMEESTÄ kuvitel­laan kek­sit­tävän työtä niille kaikille. Maail­mas­sa on 6 mil­jar­dia ihmistä. Yli puo­let näistä ei var­maankaan tee töitä sil­lä taval­la kuin mei­dän käsi­tys on työn tekemis­es­tä. Mitä ihmettä kaikkien pitäisi tehdä jot­ta tämä työvouho­tus toteutuisi?
    Pikapäätelmä: Kaikille ei riitä töitä koskaan, päin vas­toin, työn absolu­ut­ti­nen määrä tulee luul­tavasti jatku­vasti vähen­emään automaa­tion yms. myötä.
    Tästä syys­tä pitäisi ottaa kissa pöy­dälle ja miet­tiä koko taloussys­teemin ja työn ole­muk­sen muu­tos­ta. On täysin epäre­al­is­tista ajatel­la että tuotan­to tai edes palvelu­ala täl­lä rajal­lisel­la pal­lop­in­nal­la voisi nous­ta jatku­vasti — päin vas­toin sitä pitäisi akti­ivis­es­ti vähen­tää ja ohja­ta järkevään suuntaan.

    Vai ruve­taanko kaik­ki pyörit­tämään finanssialaa joka ei tuo­ta käytän­nössä mitään?

    Vastaa

62. “Mut­ta _minä_ väitän, että jos aikoo yrit­tää tosis­saan eli täysipäiväis­es­ti ja aikoo elät­tää sil­lä itsen­sä, ei ole oikeas­t­aan enää mitään taloudel­lista tai byrokraat­tista syytä olla val­it­se­mat­ta osakeyhtiömuotoa.”

    Lähipi­iris­säni moni toimii toi­min­imel­lä tai kom­mandi­it­ti/avoin-yhtiö peri­aat­teel­la ja elät­tää itsen­sä aj perheensä.
    Tune­tu­impia henkilöy­htiöitä on esim Lidl eli isoakin yri­tys­tä voi pyörit­tää muu­na kuin osakeyhtiönä.
    Samoin Tapi­o­la tai SOK toimi­vat osu­uskun­tana , ei se koko ole kovinkaan hyvä kri­teeri yhtiömuodolle

    Vastaa

63. Sha­keem:
    Nimeno­maan sen takia, että yrit­täjän on help­po saa­da itsen­sä tulot­tomak­si, heille tarvi­taan vähän eri­laiset sään­nöt työt­tömyys­tukea varten kuin muille. Sen takia esimerkik­si sovitel­tu päivära­ha ei järin hyvin sovel­lu yrittäjille.

    Vastaa

64. Liian van­ha:
    Lähipi­iris­säni moni toimii toi­min­imel­lä tai kom­mandi­it­ti/avoin-yhtiö peri­aat­teel­la ja elät­tää itsen­sä aj perheensä.

    Lähipi­iris­säni on henkilöitä, jot­ka haas­ta­vat riitaa nakkikioskil­la. Siis­pä sen täy­tyy olla fik­sui, help­po ja kätevä tapa tila­ta makkaraperunat.

    Myön­nä nyt vaan että puhuit taas demaripup­pua ja et nyt vain taas mitenkään kykene myön­tämään myön­tää, että oy on läh­es automaat­tis­es­ti se paras vai­h­toe­hto tosis­saan yrittävälle. 

    Har­rasteli­jasar­jat ovat sit­ten tietenkin erikseen.

    Mut­ta kyl­lä me usko­taan että ei-pörssiy­htiö-osakey­htiö nyt vaan ei sovel­lu sun maailmankuvaan.

    Vastaa

65. Eri­no­mainen kom­ment­ti Panu Heinoselta.

    Itsekin olen pidem­pään kum­mas­tel­lut näitä työt­tömien kepit­tämispyrkimyk­siä, joiden avul­la heitä yritetään ohja­ta palkkatyöhön, jota ei ole tar­jol­la. Aivan pöl­löä hölmöläis­ten hom­maa. Ikään kuin työn lop­pumi­nen tai siir­tymi­nen hal­patuotan­tomaa­han olisi ensisi­jais­es­ti työn­tek­i­jän moti­vaa­tios­ta johtuvaa.

    Tilanteessa, jos­sa palkkatyötä ei ole tar­jol­la riit­tävästi, yrit­täjyys (= uusien työ­paikko­jen luomi­nen) tulee tehdä houkut­tel­e­vam­mak­si. Eri­tyisen tärkeää nykyisenkaltaises­sa mur­rosvai­heessa on tehdä houkut­tel­e­vam­mak­si riskinot­to — siis sel­l­aisen yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen, joka tar­joaa uuden­laisia tuot­tei­ta, palvelu­ja tai liike­toim­inta­malle­ja. Van­ho­jen, vähem­män riskialt­ti­ina pidet­ty­jen mallien mukaiselle toimin­nalle ei toden­näköis­es­ti ole niin paljon kysyn­tää, että koko kansa voisi elel­lä sen varas­sa. Vain uut­ta luo­ma­l­la saamme uusia, kestäviä työpaikkoja.

    MIelestäni yri­tys­toim­intaa ei pitäisi juurikaan verot­taa niin kauan kuin sen tuot­to menee suo­raan toimin­nan kehittämiseen/kasvattamiseen. En tosin tiedä, mitkä tämän suo­rat kansan­taloudel­liset vaiku­tuk­set olisivat.

    Vastaa

66. Sha­keem:
    “Nimeno­maan sen takia, että yrit­täjän on help­po saa­da itsen­sä tulot­tomak­si, heille tarvi­taan vähän eri­laiset sään­nöt työt­tömyys­tukea varten kuin muille. Sen takia esimerkik­si sovitel­tu päivära­ha ei järin hyvin sovel­lu yrittäjille.”

    Toimeen­tu­lo­laina voisi olla hyvä vai­h­toe­hto. Val­tio antaisi halu­tu­in edel­ly­tyksin lainaa yrit­täjälle samal­la korol­la kuin saa sitä itse markki­noil­ta. Perus­tur­van ylit­tävä sosi­aal­i­tur­va voisi muutenkin olla laina­muo­toista, jol­loin perus­tur­vaa olisi varaa nostaa.

    Vastaa

67. Riit­ta, en edelleenkään ymmär­rä, mik­si työt­tömyysko­r­vaus­ta pitäisi korot­taa sik­si etteivät ihmiset jou­tu­isi tukeu­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keen. Itse näen työt­tömyysko­r­vauk­sen (siis sen, minkä varaan putoaa, jos on 500 päivää työt­tömänä työn­hak­i­jana) aika lail­la samana asiana kuin toimeen­tu­lotuen. Sen tarkoi­tus on taa­ta säälilli­nen toimeen­tu­lo, vaik­ka ihmi­nen ei selvästikään näytä saa­van töitä. Sen ei ole tarkoi­tus taa­ta jotain korkeam­paa toimeen­tu­loa, vaan toimia melko lail­la samal­la tavoin kuin toimeen­tu­lotuen. Pitää pois­sa äärim­mäi­nen köy­hyys. Sama jut­tu opin­totuen kanssa, vaik­ka onkin pienem­pi kuin toimeentulotuki. 

    Ansiosi­don­nainen työt­tömyysko­r­vaus on sit­ten eri asia ja sen tarkoituk­sek­si hyväksynkin sen, ettei työt­tömäk­si pudotes­sa joudu yhtäkkiä tin­kimään kulu­tus­taan ihan hirvittävästi.

    Vastaa

68. Panu, mitä työn­teko on muu­ta kuin sitä, että tekee jotain sel­l­aista, jos­sa itsel­lään on suh­teelli­nen etu ostaak­seen muil­ta sitä, mis­sä heil­lä on suh­teelli­nen etu? Ja ero palkkatyössä ver­rat­tuna yksi­ty­isyrit­tämiseen on siinä välis­sä yri­tys tai julki­nen yhteisö, joka kan­taa touhun taloudel­lisen riskin, mut­ta toisaal­ta pitää osansa työn­tek­i­jän tuot­ta­mas­ta lisäar­vos­ta tästä korvauksena. 

    En näe mitään syytä, mik­si täl­laisen tarve ainakaan vähenisi tule­vaisu­udessa. Koneet var­maan tuot­ta­vat krääsän entistä halvem­mal­la, mut­ta on silti paljonkin asioi­ta, jot­ka tuot­ta­vat ihmisille hyv­in­voin­tia, mut­ta jois­sa sen tek­i­jöitä ei voi koneil­la kor­va­ta. Peri­aat­teessa työn kysyn­tä kään­tyy lasku­un vas­ta siinä vai­heessa, kun ihmis­ten hyv­in­voin­ti on niin korkea, etteivät he enää halua sitä nos­taak­seen luop­ua vapaa-ajas­ta. Etenkin globaalil­la tasol­la tähän on vielä aika pitkä matka.

    Vastaa

69. Sylt­ty,

    Yhden hen­gen henkilöyri­tys joutuu kan­ta­maan läh­es aina osakey­htiön ylit­tävää henkilöko­htaista vas­tu­u­ta. Halu­an nähdä sen pankin, joka myön­telee täl­laiselle aloit­tavalle henkilöy­htiölle lainaa ilman, että osakey­htiö­muo­toinen henkilöyrit­täjä suos­tuu lainas­ta omavelkaiseen takaukseen. 

    Mik­si sit­ten Oy? Osakey­htiö­muo­to ei olisi useinkaan paras vai­h­toe­hto edes tosis­saan yrit­tävälle henkilöyrit­täjälle. Se on usein kuitenkin ain­oa vai­h­toe­hto siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että muut (osake)yhtiöt kart­ta­vat mui­ta yhtiö­muo­to­ja liike­toim­inta­suhteis­saan. Mui­ta yhtiö­muo­to­ja pide­tään jol­lain tapaa epä­ta­vanomaisi­na (epäyrit­täjämäis­inä) ja siten epäluotettavina. 

    Osakey­htiön edut aloit­tavalle henkilöyri­tyk­selle johtu­vat siis enim­mäk­seen muista syistä, kuin tästä yhtiömuodosta.

    Vastaa

70. Samuli, minus­ta vähim­mäise­tu­udet, jot­ka eivät ole toimeen­tu­lonormin tasol­la, on jätet­ty niin mata­lik­si vain sik­si, että päästäisi­in köy­hiä kyykyt­tämään. Kyl­lä se perus­toimeen­tu­lo pitäisi saa­da ilman, että täy­tyy jokaista tiliotet­taan sos­sus­sa näyt­tää ja oikein todis­taa, kuin­ka köy­hä sitä oikein onkaan.

    Vastaa

71. Samuli, Osmo kir­joit­ti hil­jat­tain samas­ta asi­as­ta (Ensisi­jaista perus­tur­vaa korotet­ta­va), mut­ta keskutelu ajau­tui aika äkkiä opiske­li­joiden asemaan. 

    Olin hiukan yllät­tynyt, kun en löytänyt tätä avaus­ta “Oden vaalio­hjel­ma” ‑tun­nis­teen takaa. Ilmeis­es­ti asia ei ole hänelle niin tärkeä kuin oletin.

    Vastaa

72. Riit­ta, olen samaa mieltä, että köy­hiä ei tarvit­sisi kyykyt­tää. En vain ole samaa mieltä siitä, etteikö esim. työt­tömyyspäivära­ha kyykyt­täisi työt­tömiä siinä, mis­sä toimeen­tu­lo­tu­ki kyykyt­tää yleis­es­ti köy­hiä. Työt­tömiähän heit­el­lään ihan oikeasti kurs­seille, joille he itse eivät halu­aisi edes men­nä ehtona sille, että heille mak­se­taan työt­tömyyspäivära­haa. Minus­ta tämä on kyl­lä aika lail­la pahempaa kyyky­tys­tä kuin se, että pitää toimit­taa joku pankki­til­iote sossuun. 

    Mut­ta tämä menee nyt vähän aiheen ohi. Minä kan­natan toimeen­tu­lotuen ja työt­tömyyspäivära­han kor­vaamista perusturvalla/kansalaispalkalla, jon­ka saamisek­si ei mitään kyykkyyn­menoa tarvi­ta. Mut­ta en edes siinä näe mitään radikaal­isti uut­ta yleis­es­ti siihen peri­aat­teeeseen, että rikkail­ta verote­taan rahaa ja annetaan sitä köy­hille, mikä meil­lä on ollut jo pitkään käytössä.

    Vastaa

73. Yrit­täjä tai ei, mut­ta tulisi kuitenkin ohja­ta “oikeasti vii­sai­ta polullaan”.

    Siis, sinän­sä haus­ka lukea lau­datur-tason ihmis­ten julki­moini­tia, mitä tulee sivus­ton kommentteihin.

    Mut­ta jotenkin tun­tuu aika hauskalta, että lauda­tor­in­ta­soiset eivät oikeas­t­aan tiedä todel­lis­es­ta ympäröivästään maailmasta
    mitään. [Ei todis­tet­tu tässä].

    Toki on use­astikin niin, että pap­pa ja mam­ma beta­lar opin­not lap­silleen, että en ryhty­isi täysil­lä väit­tämäään, että opiske­li­jat oli­si­vat huon­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin työttömät
    ovat varsinkin sil­loin, kun työvoimavi­ra­nomainen vail­la lakien tun­te­mus­ta ryhtyy työtän­tä “ohjaile­maan” sinne sunne tänne aktiviteetteihin.

    Gaussin ja Eulerin tasoisille opiske­li­joille taasen olisin valmis myön­tämään vaik­ka kuun taivaalta.

    Vastaa

74. “Halu­an nähdä sen pankin, joka myön­telee täl­laiselle aloit­tavalle henkilöy­htiölle lainaa ilman, että osakey­htiö­muo­toinen henkilöyrit­täjä suos­tuu lainas­ta omavelkaiseen takaukseen.”

    Fin­vera antaa takauk­sen pk-yri­tyk­seille eri­laisia tilanteis­sa, ei ensim­mäisenä tarvitse asun­toa pan­ta­ta. Omavas­tu­u­ta toki tarvi­taan, mut­ta muu­ta­man kym­men­nen tuhat­ta saa ilman vakuuksiakin

    http://www.finnvera.fi/Takaukset

    Mut­ta kyl­lä liikei­deat tutk­i­taan ja epä­toivoiset tapauk­set eivät tietys­tikään saa takausta.

    Toinen vai­h­toe­hto on riski­ra­hoit­ta­jan han­kkimi­nen rahoit­ta­jas­ki, mut­ta hän vaatii tuo­ton riskin suu­ru­u­den mukaan

    Oman kodin kiin­nit­tämi­nen on yrit­täjän oma valinta

    Vastaa

75. “Eri­tyisen tärkeää nykyisenkaltaises­sa mur­rosvai­heessa on tehdä houkut­tel­e­vam­mak­si riskinot­to – siis sel­l­aisen yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen, joka tar­joaa uuden­laisia tuot­tei­ta, palvelu­ja tai liiketoimintamalleja. ”

    Työt­tömäk­si joutuu useim­miten siivoo­ja ‚myyjä, tar­joil­i­ja, raken­nus­mies, tehdastyöläinen.
    Hänen mah­dol­lisuuten­sa perus­taa korkean teknolo­gian yri­tys tai kehitel­lä uusia tuot­tei­ta on aika vähäinen

    Vastaa

76. “Har­rasteli­jasar­jat ovat sit­ten tietenkin erikseen”

    Onko esim Lidl:n pyörit­tämi­nen harrastustustoimintaa ?
    Tai Tanun-Tavara, K. Lehto­nen kom­mandi­it­tiy­htiö Isokyrössä 35 vuot­ta toimin­ut monipuo­li­nen met­al­lialan yritys?

    Varatuo­mari Juha Roslund asianajotoimisto,Dittmar & Indre­nius Kom­mandi­it­tiy­htiö :juris­tit suo­si­vat näköjään henkilöyhtiötä

    Yrit­täjä hark­it­see aivan itse mikä yhtiö­muo­to on paras , ei hänen tarvitse ottaa sin­un eikä min­un mielipi­det­tä huomioon.

    Ker­roin vain mitä mieltä kaup­pako­rkean koulut­ta­jat oli­vat yhtiö­muo­dos­ta, en tunne hei­dän poli­it­tista taus­taa, mut­ta tuskin­pa poli­ti­ikalla tähän on merkitystä

    Vastaa

77. Tuos­sa edel­lä Saara kir­joit­ti fik­susti. Kan­nat­taa lukea.

    Lisäk­si Osmo sanoi: “Osakey­htiössä on kak­si puol­ta. Toinen on tuo mah­dol­lisu­us ottaa uusia jäseniä ja eri­laisil­la pain­oil­la. Toinen kokon­aan eri asia liit­tyy yhtiö­muodon englan­ninkieliseen nimeen “lim­it­ed”, hyvässä ja pahassa.… ”

    Min­ua jäi mieti­tyt­tämään tämä sana “pahas­sa”. Osmo puhuu osakkaan riskistä, siitä että OY:ssä osakas teo­ri­as­sa (käytän­nössä asia pienyri­tyk­sis­sä tup­paa ole­maan toisin) voi menet­tää vain sijoit­ta­mansa rahat. Tässä Osmo viit­taa sanaan “lim­it­ed”.

    Tässä keskustelus­sa Osmonkin kan­nat­taa pitää mielessä se, että osakey­htiö on yksi niistä har­voista euroop­palai­sista keksin­nöistä, jol­la on jo vuo­sisato­jen ajan ollut syväl­lisen posi­ti­ivi­nen merk­i­tys maail­man­talouden (Suomenkin) kehitykseen.

    Osakey­htiö nimit­täin vei val­lan kuninkaal­ta ja siten paljolti lopet­ti feodaaliyhteiskunnan. 

    Osakeytiötä hyväk­sikäyt­täen kuka tahansa kansalainen saat­toi itselleen sopi­val­la riskil­lä aloit­taa liike­toimin­nan, kuninkaal­ta lupaa kysymät­tä, ja siten vaikka­pa vaurastua.

    Ei kai Osmon päässä nyt vain pyöri sel­l­ainen aja­tus, että pitäisi pala­ta takaisin päivitet­tyyn feodaaliyhteiskuntaan?

    Täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa joku henkilö pukeu­tuu vihreään kaa­pu­un ja alkaa Jumalan armos­ta (= “unlim­it­ed”) myön­tämään (= myymään kor­rup­toituneille suosikeilleen) vihreälle paper­ille kir­joitet­tu­ja elinkeinolupia.

    Täl­löin lupi­en sal­li­mat työt ovat “very lim­it­ed” ja toisaal­ta ran­gais­tuk­set ovat “very unlimited”.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la Osmon vastausta.

    Sep­po Korppoo
    Vielä vapaa suo­ma­lainen yrittäjä

    Vastaa

    1. Sep­po Korp­poo. Mis­tä tuol­laiset ajatuk­set ovat peräisin.
       Tuo lim­it­ed on ongel­ma vain siinä, että sen avul­la on help­po anas­taa toisen omaisu­ut­ta pane­mal­la oma yri­tys konkurssi­in. Joku talous­rikos­tutk­i­ja sanoi joskus, että varas on henkilö, jol­la on niin kova kiire päästä käsik­si toisen omaisu­u­teen, ettei hänel­lä ole aikaa perus­taa osakey­htiötä. Tästä huoli­mat­ta pidän osakey­htiötä eri­no­maise­na keksin­tönä. Myös oma yri­tyk­seni on osakey­htiö (Tietokeino Oy)

       Vastaa

78. Saara kir­joit­ti: “MIelestäni yri­tys­toim­intaa ei pitäisi juurikaan verot­taa niin kauan kuin sen tuot­to menee suo­raan toimin­nan kehittämiseen/kasvattamiseen. ”

    Ei sitä verote­takaan, vaan vas­ta noiden kehit­tämis- ym. kulu­jen jäl­keen mah­dol­lis­es­ti jäävää voittoa.

    Vastaa

    1. OP
       Ymmärtääk­seni osa kehit­tämisku­luista las­ke­taan investoin­neik­si, joi­ta ei saa pois­taa heti. Sil­loin niitä verotetaan.

       Vastaa

79. Liian van­ha:

    “Har­rasteli­jasar­jat ovat sit­ten tietenkin erikseen”

    Onko esim Lidl:n pyörit­tämi­nen harrastustustoimintaa ?

    Suomen Lidl:n yhtiö­muodon (kom­mandi­it­tiy­htiö) taustal­la lie­nee kuitenkin ky:n vähäisem­mät tiedo­nan­tovelvol­lisu­udet toimin­nan taloudel­li­sista tulok­sista. Kom­mandi­it­tiy­htiö Lidl:n vas­tu­ulli­nen yhtiömies on osakey­htiö (Lidl Hold­ing Oy).

    Myös Sak­sas­sa Lidl:n yhtiö­muo­to on sel­l­ainen joka min­i­moi julk­isu­u­den (säätiövir­i­tys).

    Vastaa

80. Liian Van­ha:

    “Eri­tyisen tärkeää nykyisenkaltaises­sa mur­rosvai­heessa on tehdä houkut­tel­e­vam­mak­si riskinot­to – siis sel­l­aisen yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen, joka tar­joaa uuden­laisia tuot­tei­ta, palvelu­ja tai liiketoimintamalleja. ”

    Työt­tömäk­si joutuu useim­miten siivoo­ja ‚myyjä, tar­joil­i­ja, raken­nus­mies, tehdastyöläinen.
    Hänen mah­dol­lisuuten­sa perus­taa korkean teknolo­gian yri­tys tai kehitel­lä uusia tuot­tei­ta on aika vähäinen

    Jos riskiyrit­täjyy­destä tehdään houkut­tel­e­vam­paa, siihen ryhtyvät ne, jot­ka pystyvät ja osaa­vat. Työt­tömäk­si jäävä suorit­ta­van työn tek­i­jä saa sit­ten täl­laiselta tyyp­iltä vapaak­si jääneen paikan. Tai sen saa joku muu, jon­ka paikan saa mainit­se­masi siivoo­ja. Tai sit­ten ketju on vielä pidem­pi, mut­ta efek­ti sama. Ja lisäk­si toinen vai­h­toe­hto: joku, joka osaa ja pystyy, aloit­taa yri­tys­toim­intaa, ja palkkaa mainit­se­masi työt­tömän siivoo­jan fir­maansa siivoamaan.

    Joka tapauk­ses­sa työtä ei ole ilman että joku luo taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa toim­intaa, jon­ka pyörit­tämisek­si tarvi­taan ihmisiä. Jos ja kun täl­laista toim­intaa ei ole luo­tu riit­tävästi, yrit­täjyy­den kannustimissa/houkuttelevuudessa on korjattavaa.

    Vastaa

81. “Ymmärtääk­seni osa kehit­tämisku­luista las­ke­taan investoin­neik­si, joi­ta ei saa pois­taa heti. Sil­loin niitä verotetaan.”

    Tuo riip­punee paljolti toimi­alas­ta. Kehit­tämi­nen voi tarkoit­taa esimerkik­si henkilöstön palkkaamista ja markki­noin­tia, jot­ka ovat heti pois­tet­tavia kuluja.

    Investoin­nitkin pois­te­taan, pienel­lä viiveel­lä — sil­loin voi käy­dä niin, että jonkin vuo­den isom­pi­en investoin­tien pois­tot pistävät ihan kan­nat­ta­van fir­man tap­pi­ol­lisek­si seu­raa­vana vuon­na, joten voi olla että fir­ma selviääkin sen jäl­keen pari-kolme vuot­ta kokon­aan ilman veroja.

    Lisään­pä tähän vielä että olen itsekin yrit­täjä. Minus­ta osakey­htiö on yksi­ty­isyrit­täjälle ihan hyvä yhtiö­muo­to ja yri­tysvero­tuskin on Suomes­sa mielestäni ihan kohtu­ullisel­la tasol­la kun­han liike­toim­inta on ylipäätään kan­nat­tavaa. Mut­ta on tot­ta, että työt­tömästä työn­hak­i­jas­ta on vaikea hypätä kan­nat­ta­van yri­tyk­sen pyörit­täjäk­si nykysys­teemil­lä, jos­sa tur­vaverkko kiskaistaan välit­tömästi alta. Riit­tävän asi­akaspo­h­jan luomi­nen saat­taa kestää vuosia ja sil­läkin aikaa pitäisi jotain syödä.

    Vastaa

82. Osakey­htiön ehkä merkit­tävin etu suh­teessa henkilöy­htiöi­hin on, että yhtiöön voi kerätä pääo­maa, jos­ta verote­taan vain yri­tysveron ver­ran. Sit­ten, kun omis­ta­ja ottaa pääo­man itselleen osinkoina, siitä menee osinkovero, jol­loin kokon­aisveroaste on suun­nilleen sama kuin henkilöyrit­täjän mar­gin­aaliv­ero. Logi­ik­ka on läh­es­tulkoon sama kuin eläke­vaku­u­tuk­sis­sa, eli veron mak­sua voi viivästyt­tää. Kädestä suuhun ‑peri­aat­teel­la toimi­valle liike­toimin­nalle henkilöy­htiöt tai osu­uskun­nat ovat paljon parem­pia, kuten edel­lä on jo todet­tu. Yri­tys­muodot saataisi­in samalle viivalle verot­ta­mal­la yri­tyk­siä samal­la pro­gres­si­ivisel­la taulukol­la — jol­loin osinko­jen vero­tus voitaisi­in uno­htaa. Tämä itse asi­as­sa ratkai­sisi hallintarek­iste­rien väärinkäyttöongelman…

    Vastaa

83. ilk­ka:

    On sil­lä väliä saako rahat tilille automaat­tis­es­ti sohval­la maat­en vai pitääkö rahan saamisek­si rava­ta parin viikon välein jos­sain viras­tossa. Työn­vas­taan­ot­ta­mi­nen ole tietysti nykyäänkään ole oikeas­ta pakol­lista, mut­ta ainakin joutuu vira­nomais­ten kiusaa­mak­si. Se lisää kiin­nos­tus­ta ottaa vas­taan työtä.

    Se lisää kiin­nos­tus­ta hoitaa itsen­sä sem­moi­seen jamaan ettei vira­nomaiset enää vaivaa. Esimerkik­si sairaseläk­keelle. Ja vält­tämään jotain keikka­hom­mia kun niistä vaan seu­raa vaikeuk­sia. Samoin kan­nat­taa vält­tää kursse­ja ja mui­ta aktivoin­ti­toimia, kun jos ne menee pieleen niin on karenssivaara.

    Ansiosi­don­naisen kor­vaami­nen jol­lain tili­ratkaisul­la on ihan mie­lenki­in­toinen esi­tys. Siinä on tietysti suurim­pana ongel­mana elinkaar­it­u­lo­ero­jen raju kasvu, mut­ta ehkä se pitää hyväksyä tehokku­u­den nimissä–voisihan sitä peri­aat­teessa kom­pen­soi­da tulovero­tuk­sen pro­gres­sion lisäämisel­lä, kos­ka työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen aiheut­ta­ma vääristävä efek­ti pois­tu­isi hyvä­tu­loisil­ta jol­loin tulisi uut­ta korotusvaraa.

    En tain­nut ihan pysyä mukana. Eikö se tililtä suoritet­ta­va tasaus voisi olla pitkäkestoisem­pi eli nimeno­maan tasa­ta niitä elinkaar­it­u­lo­ero­ja, esimerkik­si niin että opiskelun tuet on mii­nus­ta joka tasoit­tuu työu­ran myötä.

    Toisaal­ta jos sal­li­taan ansio­tur­vatilin men­e­m­i­nen miinuk­selle ja miinuk­set nol­lataan eläköi­tyessä (kuten esim. ETLA ehdot­ti), niin pitkään tai usein työt­tömänä ole­vat eivät motivoi­tu­isi jär­jestelmästä yhtään nyky­istä enemmän.

    Mik­si ne pitäisi nol­la­ta? Eikö samaan voisi yhdis­tää eläk­keenkin, eli jos tekee paljon plus­saa niin saa suurem­paa eläket­tä. Tai samantien per­in­tövero­tus­ta, eli jos on elinkaaren lopus­sa miinuk­sel­la niin tilin tasaus on etuoikeutet­tu per­i­jä. Tuol­la tosin pitäisi vaati­sa vakuuk­sia jot­tei voi vaan siirtää omaisu­ut­ta lap­sille ohi perinnön.

    Sosi­aal­i­tur­vatilit ratko­vat yhtä ongel­maa, mut­ta ei sitä tärkeintä.

    Puhutaan var­maan vähän eri asia. Ajat­te­len sel­l­aista tiliä joka olisi rajap­in­ta palkkoi­hin, sosi­aal­i­tur­vaan ja vero­tuuk­sen ja jol­la olisi kolme ominaisuutta:
    — Tasaa tulo­jen vai­htelua, esimerkik­si niin että kuukaudessa tulot eivät voi laskea kuin 5%, ja tämä vas­taavasti kom­pen­soidaan leikkuril­la tulo­jen noustessa.
    — Sisältää katon efek­ti­ivisille veroas­t­eelle, san­o­taan nyt vaik­ka 50%, eli tuet eivät suo­raan leikkaan­nu kuin korkein­taan tuol­la pros­en­til­la vaik­ka työl­listy­isi pienem­mälle palkalle.
    — Sisältää perus­tur­vana poh­jata­son tuloille. Tämä voi myös olla ansi­d­on­nais­es­ti suurempi.

    Minus­ta tuo ei ole mah­do­ton yhdis­telmä, tili­jär­jestelmä on tukiele­ment­tien kaut­ta ali­jäämäi­nen, mut­ta sitä taas voi paika­ta vero­tuk­sel­la. Eli tuo sisältäisi käytän­nössä myös tulonjakoa.

    Vastaa

84. Toinen vai­h­toe­hto on tietenkin, että kaik­ki yri­tys­ten ja henkilöyri­tys­ten ja oikei­den ihmishenkilöi­den vero­tus muute­taan tas­apros­en­tille — mikä käytän­nössä edel­lyt­tää (ihmishenkilöille) perus­tu­lon käyt­töönot­toa. Tämäkään tuskin menee läpi, kos­ka ulko­maiset ja/tai hallintarek­iste­ri­omis­ta­jat jou­tu­isi­vat myös tässä mallis­sa mak­samaan tosi­asial­lis­es­ti enem­män veroa, ja sehän ei tietenkään käy päinsä;)

    Vastaa

85. OS: “Ymmärtääk­seni osa kehit­tämisku­luista las­ke­taan investoin­neik­si, joi­ta ei saa pois­taa heti. Sil­loin niitä verotetaan.”

    Mikroyri­tyk­sessä verot­ta­ja hyväksyy käytän­nössä kaik­ki palkkakus­tan­nuk­set kuluik­si, taseeseen aktivoin­ti kun johtaa hel­posti mui­hin ongelmiin.

    Vielä kun nyky­isin lyhyt­vaikut­teisik­si hyödykkeik­si eli heti pois­tet­taviksi hyväksytään tietokonelait­teet ja muut pienkoneet, ja pitkäaikaisem­piakin pien­hank­in­to­ja voi pois­taa 2500 euron edestä heti, voi verot­ta­jan tulk­in­to­ja tässä kohtaa pitää hyvin mikroyrittäjäystävällisinä.

    Jos osakey­htiö­muo­dos­sa toimi­van mikroyrit­täjän tilan­net­ta halut­taisi­in vero­tusteknis­es­ti paran­taa, kan­nat­taisi harki­ta car­ry back ‑jär­jestelmän käyt­töönot­toa jol­loin tap­pi­ol­lisi­na vuosi­na mak­set­tu yhtiövero toimisi huono­jen vuosien puskurina.

    Vastaa

86. Osmo,

    Ensin­näkin: Edel­lä ole­va kom­ment­tisi “Tuo unlim­it­ed on ongel­ma vain siinä, että sen avul­la on help­po anas­taa toisen omaisu­ut­ta pane­mal­la oma yri­tys konkurssi­in” ja “Joku talous­rikos­tutk­i­ja sanoi joskus, että varas on henkilö, jol­la on niin kova kiire päästä käsik­si toisen omaisu­u­teen, ettei hänel­lä ole aikaa perus­taa osakey­htiötä” — kuu­lu­vat sin­ul­ta muuten har­voin tule­vi­in ylilyönteihin.

    Osmo, tek­isit itselle­si palveluk­sen, jos vetäisit pikaises­ti em. kom­metit takaisin. Niin suuri val­taosa Suomen yrit­täjistä on rehellisiä ja kun­ni­al­lisia kansaa, etteivät ansaitse tul­la ver­ra­tuik­si varkaisiin.

    Toisek­si: Kyl­lä nämä viher­par­o­dia-ajatuk­seni ovat peräisin ihan ele­tys­tä reaali-elämästä.

    Olen ollut jo pidem­män ajan huolis­sani siitä, että maamme asioiden hoi­dos­sa keski­tytään liiak­si maail­man­paran­tamiseen, eikä paljoakaan välitetä ihmis­ten täl­lä het­kel­lä kokemista todel­li­sista ongelmista.

    Mei­dän on nyt pakko lait­taa taloutemme kuntoon. 

    Kaikille pitäisi olla selvää, että elämme tänään keskel­lä päät­tymätön­tä YT-kier­ret­tä, ja sodan­jälkeisen ajan rajuin­ta rakennemuutosta.

    Tämä kri­isi on luon­teeltaan kan­sain­vä­li­nen ja Suomen KP-yri­tyk­setkin kohtaa­vat enenevässä määrin koko armot­toman maail­man­laa­juisen kilpailupaineen.

    Kos­ka on selvää, että vain PK-yri­tyk­set voivat pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä pelas­taa Suomen talouskurimuk­selta, on niiden vero­tus, työt­tömyys­tur­va, jne. kor­jat­ta­va pikaises­ti kil­pail­i­ja­maid­en tasolle.

    En ole huo­man­nut Vihrei­den tahol­ta juurikaan mitään konkreet­tisia yrit­täjä-ystäväl­lisiä toimia. 

    Pikem­minkin mieleen ovat jääneet: vero­ja lisää, ener­giain­ten­si­iviset tehtaat pois maasta,takametsien mum­moille kalli­it jätevesisys­teemit, Helsin­gin tont­tip­u­la-fiasko pitää ratkaista ryöväämäl­lä maat naa­pureil­ta, julki­nen liikenne pitää ratkaista sika­maisen kalli­isti, natu­ra-alueille pitää säätää lisää rajoituk­sia ja siten käytän­nössä ryövätään ihmis­ten iki-muis­toinen omaisu­us, jne. 

    Kyl­lä suo­ma­laisil­la yrit­täjil­lä on oikeus odot­taa myös Vihteiltä todel­lista osal­lis­tu­mista näi­hin talkosi­in. Varkaik­si ver­taami­nen ei ole tässä ainakaan avuksi.

    Sep­po Korp­poo, Pitkäaikainen rehelli­nen yrittäjä
    Mot­to: Alköön viher­par­o­dia koskaan muut­tuko viherparanoijaksi!

    Vastaa

    1. Sep­po Korp­poolle. Vihreis­sä on paljon yrit­täjiä, joten tun­nemme kyl­lä yrit­täjien arjen hyvin.

       Vastaa

87. Nimeno­maan sen takia, että yrit­täjän on help­po saa­da itsen­sä tulot­tomak­si, heille tarvi­taan vähän eri­laiset sään­nöt työt­tömyys­tukea varten kuin muille. Sen takia esimerkik­si sovitel­tu päivära­ha ei järin hyvin sovel­lu yrittäjille. 

    Tuo ei tai­da ihan päteä, sil­lä onhan sivu­toimisia yrit­täjiä, jot­ka saa­vat sovitel­tua päivära­haa. Työvoimavi­ra­nomainen hyväksyy yri­tys­toimin­nan sivu­toimisek­si, jos sitä on har­joitet­tu riit­tävän kauan kokoaikatyön ohes­sa. Sen, mitä tarkoit­taa riit­tävän kauan, on lain­säätäjä jät­tänyt työvoimavi­ra­nomaisen hark­in­taan. Min­is­ter­iön ohje on, että 10 kk riit­tää, vaan tuo on vain ohje, käytän­nössä työvoima­toimis­tot toimi­vat, miten tah­to­vat ja yleen­sä vaa­ti­vat pidem­pää aikaa. 

    Sen sijaan jos aloit­taa työt­tömänä yri­tys­toimin­nan, se merk­it­see automaat­tis­es­ti sitä, että joutuu työt­tömyys­tur­van ulkop­uolelle yri­tys­toimin­nan laa­ju­ud­es­ta riip­pumat­ta ja takaisin­pääsy onkin sit­ten oma jut­tun­sa. Riit­tää, kun han­kkii toi­min­i­men, niin lentää ulos työt­tömyys­tur­van piiristä, varsi­naisel­la yri­tys­toimin­nal­la ei ole merkitystä. 

    Itsekin olen pidem­pään kum­mas­tel­lut näitä työt­tömien kepit­tämispyrkimyk­siä, joiden avul­la heitä yritetään ohja­ta palkkatyöhön, jota ei ole tar­jol­la. Aivan pöl­löä hölmöläis­ten hom­maa. Ikään kuin työn lop­pumi­nen tai siir­tymi­nen hal­patuotan­tomaa­han olisi ensisi­jais­es­ti työn­tek­i­jän moti­vaa­tios­ta johtuvaa. 

    Niin minäkin. Minus­ta tuo on suo­ras­taan kuvot­tavaa. Työt­tömistä on tul­lut sylkykup­pe­ja yhteiskun­nas­sa. Vähiten tuo­hon ei var­masti ole syylli­nen työt­tömien leimaamisin­nos­saan työvoimavi­ra­nomainen eikä myöskään epämääräiset ja kyseenalaisin moti­ivein tehdyt tutkimuk­set, joi­ta ei pitäisi tutkimuk­sik­si edes nimittää. 

    Pitää toivoa, että per­sut pää­sevät val­taan. Kun SMP oli edel­lisen ker­ran hal­li­tuk­ses­sa niin Lep­pä­nen työmin­is­ter­inä säädät­ti ns Lep­päsen lain eli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle piti jär­jestää työ eli jos yksi­tyiseltä ei löy­tynyt niin kun­nan tai val­tion piti jär­jestää työpaikka.

    Sil­loin työt­tömyys tipahti 3 % luokkan ja työl­lisyysaste nousi 75 %:iin.

    Lep­pä­nen teki todel­la tuos­sa hyvää työtä. Itsekin pääsin aikanaan naut­ti­maan Lep­päsen laista, vaik­ka kapu­loi­ta siihen yritet­ti­inkin lait­taa. Ikävää, että se pikkuhil­jaa vesitet­ti­in ja sit­ten siitä luovut­ti­in kokonaan. 

    En tien­nytkään, että Lep­päsen laki oli noin tehokas. Toisaal­ta en ihmettele ollenkaan. Suoti­in­han siinä työt­tömälle nor­maali työ­suhde, joka joko jatkui samas­sa paikas­sa tai sit­ten työssä ollessa saat­toi hakea toista työ­paikkaa men­estyk­sel­lisem­min kuin työt­tömänä. Työt­tömän työhake­muk­sethan menevät yleen­sä map­pi­in ö pelkän työt­tömyy­den vuok­si, kiitos sen, että työt­tömiä on niin har­taasti leimat­tu vuosikausia. 

    Nykyi­nen tapa pakot­taa työt­tönät palkat­tomi­in töi­hin johtaa ihan muuhun kuin työl­listymiseen yleen­sä. Työt­tömän­hän ei kan­na­ta työtä hakies­saan edes ker­toa sitä, että on ollut palkat­tomas­sa työssä.

    … minus­ta vähim­mäise­tu­udet, jot­ka eivät ole toimeen­tu­lonormin tasol­la, on jätet­ty niin mata­lik­si vain sik­si, että päästäisi­in köy­hiä kyykyt­tämään. Kyl­lä se perus­toimeen­tu­lo pitäisi saa­da ilman, että täy­tyy jokaista tiliotet­taan sos­sus­sa näyt­tää ja oikein todis­taa, kuin­ka köy­hä sitä oikein onkaan. 

    Olen samaa mieltä. 

    Totu­ushan lie­nee, ettei kaikille riitä töitä, ei nyt eikä tule­vaisu­udessa. Mil­lä oikeudel­la osat­tomak­si jääneet jätetään ker­jäämään elan­ton­sa? Minus­ta joko työtä täy­ty­isi jakaa tai sit­ten työn tulosta. 

    Helmiku­us­sa työt­tömiä oli 258 890+111 971. Jälkim­mäi­nen luku sisältää työvoimavi­ra­nomaisen osoit­tamis­sa toimen­piteis­sä ole­vat, jot­ka siis per­im­mältään ovat myös työt­tömiä. Edel­lä ole­vi­in lukui­hin olisi tietysti myös syytä lisätä hei­dät, jot­ka ovat jät­täy­tyneet tai jäte­tyt ulkop­uolelle tilas­to­jen, kos­ka eivät ole suos­tuneet työvoimavi­ra­nomaisen kyyky­tys­toimi­in. Hekään eivät ole mikään vähäi­nen joukko. 

    Avoimia työ­paikko­ja työvoima­toimis­tois­sa helmiku­us­sa oli 58 912. Osa nois­takin työ­paikoista on muista syistä lis­toil­la, oikeasti niihin ei haeta työn­tek­i­jöitä ja toisaal­ta niihinkin, joi­hin aidosti haetaan, ote­taan useim­miten jo työssä ole­va (tuostakin syys­tä Lep­päsen aikainen työl­listämis­toi­mi oli hyvä). 

    Tilanne on siis työt­tömien kannal­ta mah­do­ton. Mik­si heitä siis rankaistaan eri­laisin kyyky­tys­toimin, vaik­ka he eivät pääsään­töis­es­ti tilanteelleen mitään mahda???

    Vastaa

88. Käsit­tääk­seni 90 luvun lop­pupuolel­la tehty opin­to­tuk­i­u­ud­is­tus sai opiske­li­jat siir­tymään töi­hin. Mik­si tästä uud­is­tuk­ses­ta ei ole otet­tu mallia myös työttömyysturvaan?

    Opiske­li­jan sta­tus on yleen­sä pysyvämpi kuin työt­tömän, mut­ta ei kai se voi olla mikään ongel­ma, ellei ongel­mak­si sit­ten las­ke­ta vira­nomais­ten pakono­maista halua luokitel­la ihmisiä eri­laisi­in lokeroihin.

    Perus­tu­lo­ma­lli toimisi main­iosti tässäkin, mut­ta jos halu­taan suosia ihmis­ten pysymistä mielum­min “tur­vat­tomas­sa” jär­jestelmässä voidaan se var­masti hoitaa veroteknisin keinoin. Mikäli esimerkik­si yrit­täjän vuosi­t­u­lot oli­si­vat suurem­mat kuin X euroa, hänen kan­nat­taisi ennem­min säästää kesää varten, kuin siir­tyä perus­tur­van piiri­in. Kut­sut­takoon tätä sit­ten vaik­ka omavas­tuuk­si, sitähän sovel­letaan jo monis­sa tukimuodois­sa mitä maas­samme on tarjolla.

    Opin­to­tuk­i­u­ud­is­tus­ta tun­tem­at­tomille halu­aisin ker­toa, että kyse on mil­tei perus­tu­lon tyyp­pis­es­tä mallista, mut­ta se on vain toteutet­tu hie­man mon­imutkaisem­min, kuin yleis­es­ti esil­lä olleet mallit.

    Vastaa

89. liian van­ha

    “Toinen vai­h­toe­hto on riski­ra­hoit­ta­jan han­kkimi­nen rahoit­ta­jas­ki, mut­ta hän vaatii tuo­ton riskin suu­ru­u­den mukaan.”

    Wahlroos ihmetteli tuos­sa taan­noin, että jos tuote/liikeidea on hyvä, mihin tarvi­taan julk­ista rahoi­tus­ta. On ilmeis­es­ti liian pitkä aika siitä kun hänel­lä on ollut pikku­ra­has­ta puutet­ta eli yri­tysasiois­sa muu­ta­mas­ta sadas­ta tuhannesta. 

    Riski­ra­hoit­ta­jan hallinnol­liset kulut yhtä han­ket­ta kohtaan ovat ehkä 50 000 €, kun tämän täy­tyy antaa vaimolleen minkki­turkki­avus­tus­ta ja ostaa timant­te­ja kor­vauk­sek­si menete­tys­tä yhdessäoloa­jas­ta. Kukin voi tehdä pros­ent­ti­laskua mitä tämä tekee tuot­to­vaa­timuk­selle, jos rahoitet­ta­va sum­ma on 200 000 €. 

    On kaikkien kannal­ta parem­pi, että julki­nen rahoit­ta­ja hoitaa tuon alku­matkan ja yksi­tyiset riski­ra­hoit­ta­jat astu­vat kalli­ine rahoi­neen kuvaan mukaan vas­ta kun ollaan jo niin pitkäl­lä, että rahoitet­ta­va suom­ma on luokkaa 1 000 000 euroa. Sil­loin voidaan tavotel­la suo­raan skaalaamista mil­jardilu­okkaan eikä hei­dän tarvitse käyt­tää kallista aikaansa turhanaikaiseen byrokratiaan.

    Vastaa

90. En vain ole samaa mieltä siitä, etteikö esim. työt­tömyyspäivära­ha kyykyt­täisi työt­tömiä siinä, mis­sä toimeen­tu­lo­tu­ki kyykyt­tää yleis­es­ti köyhiä. 

    Tot­ta, mut­ta jos työtön joutuu liian pien­tä työt­tömyyspäivära­haa täy­den­tämään toimeen­tu­lotuel­la, hän pääsee osal­lisek­si molem­pi­en jär­jestelmien kyyky­tyk­ses­tä. Minus­ta perus­tu­loa odotel­lessa pitäisi nämä ensisi­jaiset tuet nos­taa toimeen­tu­lotuen tasolla.

    Vastaa

91. Ton­ni käteen:

    On kaikkien kannal­ta parem­pi, että julki­nen rahoit­ta­ja hoitaa tuon alku­matkan ja yksi­tyiset riski­ra­hoit­ta­jat astu­vat kalli­ine rahoi­neen kuvaan mukaan vas­ta kun ollaan jo niin pitkäl­lä, että rahoitet­ta­va suom­ma on luokkaa 1 000 000 euroa. Sil­loin voidaan tavotel­la suo­raan skaalaamista mil­jardilu­okkaan eikä hei­dän tarvitse käyt­tää kallista aikaansa turhanaikaiseen byrokratiaan.

    Miks veron­mak­sajien pitäs käyt­tää kalli­ita resursse­jaan turhanaikaiseen byrokra­ti­aan yhtään sen enem­pää kuin riskirahoittajienkaan?

    Vastaa

92. Peri­aat­teessa kyse on byrokra­t­ian aiheut­ta­mas­ta vaivas­ta ja yrit­täjän riskistä menet­tää rahaa. Moni palka­nsaa­jatyötön kat­soo, ettei kan­na­ta eikä viit­si vai­va­ta itseään sil­lä, että ryhtyy yrit­täjäk­si. Mielum­min pysyy tur­val­lis­es­ti ansiosi­don­naisel­la ja etsii palkkatyötä.

    Yri­tys­toim­intaa voi aluk­si kokeil­la osu­uskun­nas­sa, jos sel­l­aisen löytää. Kuten edel­lä on todet­tu, sil­loin henkilö rin­naste­taan palka­nsaa­jak­si ja toim­i­taan sovitel­lun päivära­han puit­teis­sa. Tämä madal­taa kynnystä.

    Aloit­tavien yrit­täjien osalta start­ti­ra­ha on myös yksi apu ongel­maan. Jos saa start­ti­ra­haa, niin se kan­nus­taa kestämään yrit­täjän työt­tömyys­tur­vaan liit­tyviä vaikeuksia.

    Yksi osaratkaisu Osmoon esit­tämään ongel­maan olisikin start­ti­ra­han kehit­tämi­nen jous­tavam­mak­si ja kan­nus­tavam­mak­si. Esimerkik­si siten, että työt­töminä olleet start­ti­ra­hayrit­täjät voisi­vat yrit­täjinä aluk­si nos­taa kolme kuukaut­ta ansio­siosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa ja sen jäl­keen saa­da starttirahaa.

    Vastaa

93. Art­turi

    “Miks veron­mak­sajien pitäs käyt­tää kalli­ita resursse­jaan turhanaikaiseen byrokra­ti­aan yhtään sen enem­pää kuin riskirahoittajienkaan?”

    Jot­ta niitä uusia inno­vaa­tioi­ta ylipään­sä uskalletaan yrit­tää. Val­tio voi halutes­saan opti­moi­da kansan­talouden kokon­aisu­ut­ta, jol­loin byrokra­tia joka näyt­täy­tyy yksit­täiselle sijoit­ta­jalle turhanaikaise­na, voi olla edullista kansantaloudelle. 

    Valtio/kansantalous hyö­tyy yri­tyk­sen tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä ja työl­lisyys­vaiku­tuk­ses­ta jotakin, vaik­ka yri­tys ei aina tek­isi liike­taloudel­lista voit­toa. Yksi­tyi­nen sijoit­ta­ja taas joutuu keskit­tymään liike­taloudel­liseen voit­toon, kos­ka jos tämä ei siihen keski­ty, tämä on enti­nen yksi­tyi­nen sijoittaja.

    Tästä syys­tä julkisen tahon investoin­nille riit­tää mata­lampi liike­taloudelli­nen tuot­to kuin yksityisen.

    Paras lop­putu­los saavute­taan, kun nämä intres­sit yhdis­tetään. Julkisen rahoituk­sen avul­la tar­jo­taan useille mah­dol­lisu­us yrit­tää inno­vaa­tio­ta ja kun parhaat onnis­tu­vat osoit­ta­maan toimivuuten­sa ja laa­jamit­taisen kau­pal­lis­tet­tavuuten­sa, yksi­tyisen rahoituk­sen avul­la toteutetaan tuo laa­jamit­tainen kaupallistaminen. 

    Yksit­täisen pääo­masi­joit­ta­jan kannal­ta, jos tuo­ta alkupään julk­ista rahoi­tus­ta ei olisi laa­jamit­tais­es­ti kau­pal­lis­tet­tavia inno­vaa­tioi­ta olisi vähem­män ja siten liike­taloudelli­nen kokon­ais­tuot­to matalampi. 

    Kansan­talouden kannal­ta, jos uusia laa­jamit­tais­es­ti kau­pal­lis­tet­tavia inno­vaa­tioi­ta olisi vähem­män, kansan­talouden kasvupros­ent­ti ja sopeu­tu­mis­vauhti uuteen maail­man­ti­lanteeseen olisi pienempi.

    Vastaa

94. En usko tässä asi­as­sa julkiseen rahoituk­seen. Paljon järkeväm­pää on vain tiput­taa yri­tys­ten vero­tus­ta niil­läkin rahoil­la ja sil­lä selvä.

    Vastaa

95. Sylt­ty
    “En usko tässä asi­as­sa julkiseen rahoituk­seen. Paljon järkeväm­pää on vain tiput­taa yri­tys­ten vero­tus­ta niil­läkin rahoil­la ja sil­lä selvä.”

    Rahauskon­to on minus­ta vähän vaar­alli­nen. Kat­so­taan vaik­ka kuin­ka autu­aak­si se pelkkään yri­tysveron alen­tamiseen keskit­tymi­nen Irlan­nin teki. Reaal­i­talous ei kestä sitä, että liian mon­et speku­loi­vat numeroil­la ja liian har­vat keskit­tyvät luo­vaan työhön reaalimaailmassa. 

    USA panos­ti julk­ista rahaa tietotekni­ikan kehi­tyk­seen ja tulok­se­na oli Inter­net, vaik­ka maan yri­tysvero on OECD:n keskiar­voa korkeampi.

    No Suomes­sa 90-luvul­la alen­net­ti­in sekä yri­tysveroa että panos­tet­ti­in julk­ista rahaa tekni­ikan kehi­tyk­seen ja tulok­se­na oli se että vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa maatamme pidet­ti­in eturiv­in tietoyhteiskuntana. 

    Sekä pankke­ja että korkean teknolo­gian yri­tyk­siä tarvi­taan, mut­ta minus­ta high tech ‑sek­to­ria ei ole järkevää johtaa kuin pankke­ja. Luovu­us ei ole lin­eaarista, mut­ta äärim­mäi­nen finanssikon­trol­li pakot­taa lin­eaarisen maail­manku­van kaikille sek­tor­eille ja kadot­taa luovuuden. 

    Itsekin kan­natan yri­tysvero­tuk­sen asteit­taista alen­tamista, 90-luvun taso oli hyvä, mut­ta minus­ta se ei ole ain­oa asia johon val­tion kan­nat­taa panos­taa elinkei­noelämän kehittämiseksi.

    Vastaa

96. Han­na Moila­nen: “Jos työn­tek­i­jöi­den omis­ta­mas­sa osu­uskun­nas­sa on vähin­tään seit­semän jäsen­tä, hei­hin sovel­letaan palka­nsaa­jien työttömyysturvaa.”

    Tämä kos­kee myös osakey­htiö­mu­toista toimintaa.

    Vastaa

97. tpyy­lu­o­ma:
    Tarkoitin elinkaar­it­u­lo­eroil­la ero­ja eri ihmis­ten elinkaar­it­u­lois­sa. En siis saman ihmisen elinkaaren sisäisiä tuloeroja.

    Tili­malli lisää ihmis­ten välisiä tulo­ero­ja aika rajusti. Nykyään voi olla aika paljonkin työt­tömänä työu­ransa aikana ilman että se eri­tyisem­min näkyy eläk­keessä tai var­al­lisu­udessa. Jos meil­lä olisi sosi­aal­i­tur­vatilit, niin tulo­ero­jt usein työt­tömäk­si joutu­vien ja muiden välil­lä kas­vaisi­vat erit­täin rajusti. Se ei tun­nu mukaval­ta ajatuk­selta. Yleen­sä pide­tään kohtu­ut­ta­mana sitä, että eläk­keelle jäädessä työt­tömänä ollut jou­tu­isi kär­simään. Sen takia nykyään työt­tömyy­se­tuuk­sis­takin kart­tuu eläket­tä. Sen takia useim­mis­sa sosi­aal­i­tur­vatil­i­malleis­sa on ehdotet­tu, että tilin negati­ivi­nen sal­do nol­lat­taisi­in jos­sain vai­heessa. Tilille ker­tyneet rahat saisi käteisenä, mut­ta jos tili on miinuk­selle, ei tarvit­sisi kesämökkiä sen takia myydä.

    Vastaa

98. Ois­pa­han tossa liikei­dea, yrit­täjäkurssit käy­tynä. Vaan eipä ala yrit­tämi­nen kun ei työtön saa olla osa-aikainen yrit­täjä. Vaan kaik­ki toimeen­tu­lot katkaistaan välit­tömästi. Liikei­dea on hieno ja yhteishyödylli­nen, tulo­ja alkaa tul­la vas­ta aikaisin­taan kah­den­vuo­den päästä. Mut­ta minkäs teet kun yhteiskun­ta kan­nus­taa dokaamaan.

    Ei muu­ta kuin kip­pis vaan kat­tel­liselle kansalle

    Vastaa

99. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp1435440

    Siinäpä sit­ten lisää kuraa työt­tömien silmille jot­ka sat­un­nais­es­ti saa­neet tehdä töitä ole­mal­la jäse­nenä työo­su­uskun­nas­sa. Ikäänkuin tämä maa ei olisi jo totaalisen polvil­laan niin tämä totaalisen osaam­a­ton hal­li­tus aikoo kaataa työo­su­uskun­nat ja viedä kym­me­niltä­tuhan­sil­ta mah­dol­lisu­u­den sat­un­naisi­in ansio­hin osu­uskun­tien kaut­ta tekemäl­lä kaik­ista osu­uskun­nan jäsenistä yrit­täjiä mikäli he tekeevät töitä osu­uskun­nan kautta.

    Vastaa