Yrittäjän työttömyysturva

29.3.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma, _ 

Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.

====

Yrittäjän on erittäin vaikea päästä työttömyysturvan piiriin – edes yrittäjän puoliso ei työttömäksi tullessaan ole useinkaan oikeutettu työttömyyskorvaukseen, koska epäillään hänen avustavan yrityksessä. Säännöksiä on lievennetty, mutta kunnossa ne eivät ole vieläkään. Työttömyyskorvauksen saamiseksi yritys pitää lakkauttaa ja työvälineet myydä, mikä on tietysti täysin epätarkoituksenmukaista.

Olisi luontevaa, että työtön tekisi kaikenlaisia eteen tulevia töitä. Hoitaisi naapurin lapsia vanhempien ollessa kyläilemässä, hakkaisi halkoja, haravoisi pihaa, perkaisi kasvimaata ja mitä sitä nyt keksiikin. Näin paljon tapahtuukin, mutta työ tehdään yleensä pimeänä – eikä vain siksi, että halutaan fuskata. Parin tunnin halonhakkauskeikkaa varten kukaan ei ryhdy tekemään sopimusta tapaturmavakuutuksesta ja perehtymään siihen, miten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksu oikein maksetaan. Ainoa realistinen tapa tehdä pieniä keikkatöitä laillisesti on, että työtön perustaa toiminimen ja huolehtii työnantajavelvoitteista itse, jolloin asiakkaan ei tarvitse kuin maksaa laskut. Mutta tämä on työttömältä kiellettyä.

Eräs työttömäksi jäänyt ATK-alan henkilö otti minuun joitakin vuosia sitten yhteyttä. Hän oli erinomainen luontokuvaaja ja olisi halunnut kokeilla, voisiko elättää itsensä valokuvaamalla, koska hänen ikäiselleen ei oman alan töitä järjestyisi. Työvoimatoimistosta oli ilmoitettu, että valokuvaamalla saa ansaita tuhat euroa vuodessa. Jos se menee yli, hyvä ansiosidonnainen päiväraha loppuu siihen eikä uutta tule.

Yritykset ovat ulkoistaneet paljon työntekijöitä yrittäjiksi. Parturiapulaisesta tulee yhden tuolin yrittäjä ja siivoojista siivousyrittäjiä. Usein on kyse työnantajavelvoitteista laistamisesta, joskus siitä, ettei yhdellä työnantajalla riitä esimerkiksi siivottavaa tarpeeksi. Pahinta tässä on se, että tällainen ”yrittäjä” jää työttömyysturvan ulkopuolelle.

Haluttomuus ottaa yrittäjät työttömyysturvan piiriin johtuu siitä, että yrittäjä pystyy tilinpäätösjärjestelyillä tekemään itsensä ajoittain tulottomaksi, vaikka yrityksellä menisi hyvin. Siksi tarvitsisimme itsensä työllistäville sellaisen yritysmuodon, jossa tulot olisivat tuloja ja menot menoja eikä kikkailu olisi mahdollista. Tällaista itsensä työllistävää työyrittäjää kohdeltaisiin kuin palkansaajaa.

Luovilla aloilla yrittäjyys on luonteva vaihtoehto. On vaikea kuvitella kuukausipalkkaista kuvataiteilijaa. Ansiotaso on usein surkea. Olisi oikein ja kohtuullista tarjota myös heille työttömyysturvaa, mutta se on kaatunut ilmiselviin väärinkäyttömahdollisuuksiin. Nimittäin minun kaltaiseni itsensä työllistäjä voisi järjestää itsensä kesäkuukausiksi ilman tilauksia ja lomailla yhteiskunnan piikkiin. Hyvin toimeentulevat eivät työttömyysturvaa tarvitsekaan kuukausittain vaihtelevien tulojen turvaksi.

Tarvitsemme työttömyysvakuutuksen pienituloisille itsensä työllistäville. Seuraava on vain numeerinen esimerkki, ei loppuun harkittu ehdotus. Työttömyysvakuutus voisi korvata korkeintaan 2000 euron kuukausitulot, joiden pohjalta siis myös työttömyysvakuutusmaksu maksettaisiin. Työttömyyskorvaus olisi silloin noin 1200 euroa kuussa. Tähän pääsemiseksi tulisi osoittaa, että on aiemmin päässyt vähintään tälle tulotasolle vaikkapa taidemaalarina. Jos lihavia kuukausia seuraavat laihat kuukaudet, lihavien kuukausien ylijäämällä on ensin rahoitettava laihojen kuukausien alijäämä ja vasta sen jälkeen olisi oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Jos tulot ovat tammikuussa 10 000 euroa ja vakuutettu tulotaso 2 000 euroa, tuon 10 000 euron tulee riittää toukokuun loppuun. Jos kesäkuussakaan ei ole tuloja, alkaisi saada työttömyyskorvausta sen 1200 euroa, kunnes tuloja taas tulee. Jos tuloja tulee vähän, työttömyyskorvaus maksettaisiin soviteltuna.

Työttömäksi joutuva palkansaaja voisi myös ryhtyä työyrittäjäksi. Jos tulot ovat pieniä, hän saisi soviteltua päivärahaa samojen periaatteiden mukaan kuin toisen palveluksessa oleva.

Niinpä

Itsensä työllistäville on mahdollistettava oma työyrittäjän yritysmuoto, jossa ei voi kikkailla tulojen jaksottamisella. Tällainen yrittäjä rinnastuisi palkansaajaan ja hänen tulonsa voitaisiin vakuuttaa työttömyyttä vastaan. Pienituloisia itsensä työllistäjiä varten tarvitaan kokonaan oma työttömyysvakuutuksen muoto. Se ei korvaisi normaaleja tulojen vaihteluja, vaan tulisi avuksi vasta, kun tulot laskevat pitkäksi aikaa niin alas, ettei kuoppaa pysty täyttämään hyvien kuukausien säästöillä.

P.S.

Tämä on siis luonnos. En ole seurannut yrittäjien työttömyysturvan muutoksia viime aikoina. Voi olla, että osa tekstistä on vanhentunutta. Luotan, että kommentoijat paljastavat puutteet, jonka jälkeen korjaan ne.

Kommentit

108 Vastausta artikkeliin “Yrittäjän työttömyysturva”

  1. Simo Melenius kirjoitti 29.3.2011 kello 18:43

    Perustulo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Shakeem kirjoitti 29.3.2011 kello 19:25

    Ehdotus on kannatettava, jos sitä ei toteuteta ikään kuin nykyisten pakkoyrittäjyysjärjestelyiden hiljaiseksi siunaamiseksi. Erilaiset järjestelyt, joilla työsuhteista työtä siirretään väkisin yrittäjänä tehtäväksi työksi, vaikka kysymys on työsuhteesta, yleistyvät koko ajan.

    Tällaiset järjestelyt syntyvät ota tai jätä -tyyppisissä tilanteissa, joissa työntekijälle vain ilmoitetaan, että homma jatkuu sitten yrittäjänä tai voit lähteä nostelemaan. Moni toimeentulon menettämisen pelossa suostuu tällaiseen “yrittäjäsopimukseen” hädissään eikä osaa punnita sitoutumisensa vaikutuksia riittävästi. Harva uskaltaa myöskään riitauttaa yrittäjästatustaan oikeudenkäynnin kuluriskin vuoksi.

    Aitojen henkilöyrityksien kohdalla jakoa yrityksen ja työntekijän kohdalla pitäisi ehdottomasti lieventää. Yrittäjän ja palkansaajan rajaan voitaisiin samalla ottaa lainsäädännössä kantaa. Nykyinen oikeuskäytäntö on johtanut minusta melko selvienkin palkansaajasopimusten hyväksymiseen yrittäjäsopimuksiksi, vaikka henkilö ei ole edes ymmärtänyt allekirjoittavansa yrittäjäsopimusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hanna Moilanen kirjoitti 29.3.2011 kello 19:43

    Kiinnostava poikkeus yrittäjien työttömyysturvassa on osuuskuntayrittäjät. Jos työntekijöiden omistamassa osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heihin sovelletaan palkansaajien työttömyysturvaa. He ovat oikeutettuja esimerkiksi soviteltuun päivärahaan siinä missä kuka tahansa palkansaaja.

    Käytännössä verkostomaisen osuuskunnan jäsen voi työskennellä aivan samalla tavalla itsenäisesti kuin yksinäinen toiminimellä toimiva ammatinharjoittaja. Laskutus vain laajemman osuuskunnan kautta ja kirjanpito on järjestetty keskitetysti. Työttömyysturvan säilyminen yrittäjyyden rinnalla on ollut monelle työosuuskuntaa perustaneelle tai sellaiseen liittyneelle tärkeä motivaatiotekijä.

    Osuuskuntamuotoa hyödynnetään liian vähän yksinyrittäjien väljät verkostot mahdollistavana mallina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2011 kello 20:32

    Hanna Moilanen: kuten sanoin, sosiaaliturvalainsäädäntöä on mahdoton tuntea niin hyvin, ettei aika-ajoin tulisi yllätetyksi. Kiitos tuosta tiedosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jaakko Särelä kirjoitti 29.3.2011 kello 20:03

    Niin, se perustulo. Kukahan selvittäisi perustulon kannatuksen: a) kansan parissa, b) kansanedustajien parissa? Uskon, että sitä on aika laajalti, vaikka kaikkien puolueiden linja, vihreitä lukuunottamatta, on jyrkkä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Saara kirjoitti 29.3.2011 kello 21:00
  7. Juuso Koponen kirjoitti 29.3.2011 kello 21:11

    Jaakko Särelä: Itse asiassa perustuloa ovat kyllä muutkin puolueet kuin vihreät ajaneet, vaihtelevalla innolla toki.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo#Keskustelu_Suomessa

    Tuon mukaan eduskuntapuolueista vain SDP, RKP ja KD vastustavat yksiselitteisesti perustuloa, perussuomalaisten kanta on epäselvä. Kokoomuksen ja keskustan perustulomallit eivät vaikuta ihan yhtä selkeiltä kuin vihreiden ja vasemmistoliiton, mutta historiallisestihan perustulo on suomalaiseen poliittiseen keskusteluun tullut nimenomaan keskustan lanseeraamana ajatuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2011 kello 21:43

    Myös demareissa on ymmärrystä perustulolle. Esimerkiksi Seppo Lindblom on tukenut sitä avoimesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. sari kirjoitti 29.3.2011 kello 21:29

    Onko lainsäädännössä jotain valuvikaa kun siinä tarvitaan tällainen osuuskuntamahdollisuus erikoisena ´virityksenä´?

    Onko siinä järkeä että henkilön kannalta osuuskunta muodon valitseminen yritystoimintaan antaa eri etuja kuin avoimen yhtiön tai Ky:n tai Oy:n käyttö itsensä työllistämiseen? Moniko ymmärtää miten tekijän vastuut omista ja toistensa töistä eroavat eri yhteisömuodoissa?

    Eikö asiat pitäisi olla niin että normaalilla tiedolla ja älykkyydellä varustettu ihminen voisi hankkia leipänsä ilman juristerian porsaanreikien etsintää?

    Rakennustoiminnassakin nykyjään on kirvesmiehiä ja ´liikevaihtoverollisia kirvesmiehiä´. Jälkimmäisiä halutaan mieluummin palkata kun työn loputtua loppuvat myös työllistämisen kustannukset.
    Ettei vaan olisi menty työehtosopimusten ja lainsäädännön vaatimuksissa niin pitkälle, että työnantajat löytävät ´yritykseksi muutetun henkilön´ palkkaamisesta helpomman tavan kuin fyysisen henkilön palkkaamisesta työsuhteeseen.

    Eiköhän olisi järkevää saattaa pykälät sellaisiksi, että ihminen voisi työllistyä joko toisen kautta tai itsenäisesti yksinkertaisesti ja neutraalisti? Tarvitaan siis muutoksia sosiaaliturva- ja työlainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin. Siinäpä sitä vaaliteemaa ja askaretta

    ´saavutetuista eduista ei tingitä´-politiikka on johtanut keskustelun alla oleviin yrittäjäratkaisuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Saara kirjoitti 29.3.2011 kello 21:55

    sari:

    Eikö asiat pitäisi olla niin että normaalilla tiedolla ja älykkyydellä varustettu ihminen voisi hankkia leipänsä ilman juristerian porsaanreikien etsintää?

    Erinomainen näkemys, kannatan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Seppo Korppoo kirjoitti 29.3.2011 kello 22:15

    Kyllä se vaan on niin, että tavallisen osakeyhtiön toimintaolosuhteet pitäisi laittaa kuntoon.

    Osakeyhtiö on kehitetty juuri taloudellisen toiminnan perusratkaisuksi niin, että tulokset, verotus, vastuut, yms. ovat kaikille selvät ja epäselvissä tilanteissa ennakkotapauksiakin on riittävästi.

    Muita yritysmuotoja ei sitten tarvittaisikaan sotkemaan selvää asiaa.

    Ongelmana on se, että Suomessa ei ymmärretä yritysriskin ottamisen ja sen hallinnan todellista merkitystä. Samasta syystä yrittäjät verotetaan kuralle.

    On nimittäin niin, että yrityksen voittovero ja osinkovero yhdessä vievät helposti yli puolet saavutetusta tuloksesta.

    Tässä ei olenkaan oteta huomioon sitä, että yrittäjä on tehnyt vuosikausia 24/7-periaatteella töitä ja riskeerannut koko perheen omaisuuden. Sitten kun tulosta rupeaa syntymään, iskeekin verottaja.

    Ei se mikään ihme ole, jos ihmiset pelkäävät yrittäjäriskiä kuin ruttoa, ja koettavat sen sijaan hakea jotain muuta ratkaisua.

    Kun nyt veroja ollaan edelleen nostamassa, tulee yrittäminen Suomessa täysin kannattamattomaksi, ja lottoaminenkin tulee kannattavammaksi …

    Tilanne on helposti korjattavissa, kunhan vaan toisiakin työllistävä, rehellinen yrittäjä saa oikeudenmukaisen korvauksen riskinotostaan ja pakertamisestaan.

    Seppo Korppoo
    Huolestunut yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. spottu kirjoitti 29.3.2011 kello 22:53

    OS: “Parin tunnin halonhakkauskeikkaa varten kukaan ei ryhdy tekemään sopimusta tapaturmavakuutuksesta ja perehtymään siihen, miten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksu oikein maksetaan.”

    Tässä kohtaa valtio on muuten tullut kiitettävästi vastaan, palkka.fi on käytännössä juuri tuollainen halonhakkauskeikkakelpoinen kotitaloustyönantajan työväline. Se toimii hyvin esimerkiksi silloin kun työntekijän valmiudet ymmärtää työnantajavelvoitteita ovat rajalliset, ja kotitaloustyönantajalla on intressi varmistaa että velvoitteet tulevat hoidettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 7:03

    Palkka.fi on oikein hyvä. Mielestäni se ei kuitenkaan tee pakollista työnantajan tapaturmavakuutusta. Kokenut selviää sen avulla palkanmaksusta varttitunnissa, mutta ensikertalaiselta menee paljon pidempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juho Laatu kirjoitti 29.3.2011 kello 23:06

    Perustulo?

    Nyt perustulo on mainittu jo niin monta kertaa, että voi ehkä kysyä, kävisikö perustulo myös OS:lle (perustulomallin puolustajalle) vastaukseksi tähän ongelmaan? Onko perustulomalli ole tällä hetkellä poliittisesti kuollut, vai onko joku syy miksi vaikkapa vihreiden perustulomalli ei sopisi tähän?

    Järkevästi toteutettuna perustulo voisi ratkaista useimmat noista artikkelin ongelmista. Ihmettelen vähän poliitikkojen vaitonaisuutta. Ovatko kaikki polttaneet sormensa tai kyllästyneet jossain vaiheessa?

    Myös sarin mainitsemat “viritykset” ja “porsaanreiät” korjattaisiin todennäköisesti tällä tempulla. Perustulo on suoraviivainen ratkaisu, joka auttaisi selkiyttämään hyvän määrän nykyistä sääntöviidakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 7:03

    Perustulo sopisi tähän(kin) oikein hyvin. Sen vastustus kokoomuksessa, kepussa ja demareissa on kuitenkin niin suuri, että yrittäöjien työttömyysturvan parantaminen ei voi jäädä odottamaan perustuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka kirjoitti 30.3.2011 kello 6:47

    Työttömälle pitäisi sallia osa-aikainen yrittäjyys. Monella työttömällä on taitoja jotka työllistävät satunnaisesti mutta kokopäiväinen yrittäjyys ei ole mahdollista. Yritysmuodossa toimiminen on kuitenkin tärkeää palvelujen markkinoinnin ja laskutuksen kannalta.

    Nythän osa-aikaista yritystoimintaa pyörittävä on oikeutettu soviteltuun päivärahaan vain mikäli hän pystyy todistamaan että yritystoiminta on osa-aikaista. Käytännössä tämän voi tehdä vain siten että perustaa yrityksen palkkatyössä ollessaan ja pyörittää sitä muun työn ohella 10 kuukautta.

    Jos tätä ei ole ymmärtänyt tehdä ja jää työttömäksi niin vaihtoehdoiksi jää työn teko pimeänä tai tekemättä jättäminen.

    Sitä perustuloa odotellessa yksinkertainen askel oikeaan suuntaan olisi poistaa tuo vaatimus että yritystoiminta on pitänyt aloittaa palkkatyössä ollessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Hanna Moilanen kirjoitti 30.3.2011 kello 7:11

    Sari: osuuskunta on yksi yritysmuoto muiden joukossa. Ei sen sen “erikoisempi viritys” ole kuin muutkaan yritykset. Jokaiseen yritysmuotoon sisältyy omat hyvät ja heikot puolensa, jotka täytyy ottaa yrityksen toiminnassa huomioon.

    Siitä olen samaa mieltä, että mahdollisimman yksinkertainen, neutraali ja läpinäkyvä järjestelmä itsensä työllistämiseen kohtuullisilla ehdoilla olisi tarpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 7:40

    Nykyisistäkin yrittäjistä on jo 40000 on ns epäaitoja yrittäjiä eli ovat niin pienituloisia, etteivät elä tai eivät ainakaan ylitä tuota eläkemaksukynnystä.

    Jos tulot jäävät n pieneksi niin ei yhteiskunnan ole mitenkään järkevää kytätä nakkaivarkauksia.
    Olen seurannut suurten firmojen tilintarkastuksia ja sellaisesta virheestä, mistä pienyrittäjä joutuu veroseuraamuksiin tai jopa leivättömän pöydän ääreen, suuri firma selviää huomautuksella.
    Hyvä esimerkki oli aikoinaan Koroman tuomio, hänet jätettiin tuomiotta sen vuosk, että rikos tuloihin nähden oli pieni. Eli meillä oikeuskin toimii tulosidonnaisesti eli se mistä hyvätuloinen selviää tuomiotta, johtaa köyhän kohdalla rangaistukseen

    Suomessa pienituloista kytätään hyvin tarkasti kaikkien viranomaisten taholta, paitsi jos hän on ns lähetetty työtekijä, heitä on EK:n mukaan n 50000-70000, heitä ei seurata lainkaan.

    Jos tähän pitää löytyä yksinkertainen toimintamalli niin kannattaa ottaa mallia Virosta.
    Jututin kerran kyytiin liftannutta poliisia ja keskustelu siirtyi poliisin korruptioon.
    Hä kertoi, että asiasta keskustellaan säännöllisesti työpaikalla esimiesten kanssa:
    Esimies kieltää ottamasta lahjuksia , he pyytävät palkaa jolla elää. Esimies sanoo, ettei ole rahaa. Silloin he vastaavat, että sulje sitten silmäsi ja keskustelu loppuu ennen kuin on päästy seuraavaan eli esimiehen ottamiin lahjuksiin…

    Hallinnon aika pitäisi käyttää muuhun kuin pilkun viilauksiin…
    Enemmänkin taustalla taitaa olla se, että halutaan siivota rumaa työttömyystilastoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. lasse kirjoitti 30.3.2011 kello 9:14

    Liian Vanha, suomalaisista mikroyrityksistä aika iso osa on sivutoimisia tai sitten start up/lopetusvaiheessa olevia. Pieni liikevaihto ei siis välttämättä tarkoita riiston alaisuudessa elämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. spottu kirjoitti 30.3.2011 kello 9:22

    OS: “Palkka.fi on oikein hyvä. Mielestäni se ei kuitenkaan tee pakollista työnantajan tapaturmavakuutusta.”

    Joo ei tee, tuossa olisi yksi kehittämisen paikka. Tietääkseni kotitaloudet ovat edelleen vapautettuja tapaturmavakuutusmaksusta jos teettävät töitä enintään 12 päivää vuodessa, mutta rajaus tuntuu perusteettomalta nyt kun olisi väline jolla byrokratian voi minimoida s.e. pienten summien keräilystä ei oleellisesti kerry kuluja.

    Palkka.fi :tä kehittämällä voisi olla mahdollista toteuttaa byrokratiavälineet pienituloisen itsetyöllistymiseen ilman tarvetta uuteen työttömyysvakuutustyyppiin, esimerkiksi niin että työn tekijä voi hoitaa käytännön byrokratian teettäjän puolesta, jolloin teettäjän vaiva rajoittuu “laskun” eli palkka- ja kululaskelman maksamiseen. Näin itsensä työllistäjän ei tarvitsisi ottaa kontolleen yrittäjästatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Piia J. Häkkinen kirjoitti 30.3.2011 kello 9:39

    Yrittäjän työttömyysturvan järjestäminen on välttämätön uudistus. Ja niin kuin on muistutettu, mitä yksinkertaisempi järjestelmä yrittäjän kannalta, sen parempi.

    Minullakin on uusi liikeidea varmaan joka toinen viikko, mutta en ole luonteeltani sellainen, että hyppäisin tyhjän päälle sosiaaliturvan ulkopuolelle. Turvallisempaa on vain etsiä palkkatyö.

    Byrokratia työttömyysturvan saannissa on jo riittävän monimutkaista jo palkansaajallekin, kun järjestelmä on tehty pitkäaikaisia työsuhteita ajatellen. Aina pätkätyön päättyessä joudun toimittamaan noin puolikkaan riisin verran papereita työkkäriin, joissa todistelen, mihin aikoihin perhevapaapätkät olivat, että olen ennenkin pystynyt opiskelemaan työn ohessa, että en ole maatilayrittäjä, vaikka satunkin omistamaan maatilan, että luottamustoimesta saatu tulo ei vaikuta työttömyyskorvaukseen jne. Työttömyyskassallakin menee joka kerta muutama kuukausi, ennen kuin saavat päätettyä, paljonko ansiosidonnaista minulle tällä kertaa kuuluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 10:35

    Osakeyhtiömalli on kopioitu meille USA:sta ja se on tarkoitettu pörssiyhtiöille ja sen on täytettävä mm USA:n ja monen muunkin lainsäädännön tarpeet, jota suomalaiset yritykset voivat listautua maailman pörsseihin

    Henkilöyrityksille sopivia yhtöitä ovat toiminimi, kommandiitti-tai avoin yhtiö, joten valikoimaa yhtiömuodoissakin löytyy .
    Sen päälle tulee vielä Suomessa suosittu osuuskuntakin, joten valinnanvaraa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Panu Heinonen kirjoitti 30.3.2011 kello 10:41

    Systeemiä pitäisi yksinkertaistaa reilusti ja tehdä työhön ottamisesta huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa.

    Työnantajan velvoitteita pitää karsia reilulla kädellä. Varsinkin pienissä yrityksissä työntekijän ottaminen on monesti niin hankala prosessi, että se aiheuttaa valtavasti vaivaa yrittäjälle, vaikka hän voisi samalla ajalla keskittyä omiin töihinsä. Tämä on varmasti osasyy “ulkoistamiseen”.

    Ehdottaisin, että jokaista kansalaista kohdeltaisiin tasavertaisesti ikään kuin toiminimiyrittäjänä kaikissa tapauksissa. Työsopimus määrittelisi olisiko kyse työsuhteesta vai alihankinnasta.
    Tämä yhdistettynä perustuloon ja erilaisten porsaanreikien poistoon tekisi systeemistä helposti ymmärrettävän ja vähemmän byrokraattisen.
    Samaan syssyyn muutettaisiin verotus verotililtä hoidettavaksi: Jokaisella kansalaisella on henkilökohtainen verotili, johon kaikki henkilökohtainen tulo maksetaan. Verotililtä sitten automaattisesti otetaan verot, eläkemaksut jne pois ja loppu maksetaan kansalaisen pankkitilille. Tällä systeemillä poistetaan työnantajalta iso taakka tilitellä veroja, maksuja ymsyms ympäriinsä eri toimijoille, eikä verokortteja tai muita lappusia tarvittaisi.
    Ja tämä verotili kohtelisi samalla tavalla kaikkia tuloja: Palkat, osingot, satunnaiset keikkatyöt yms. Eläkkeistä ja sosiaalituista on ihan turha veroja maksaa – merkityksetöntä numeroiden pyörittelyä – ne voidaan maksaa suoraan tilille.
    Verohallinnon henkilökohtaiselle tilille olisi myös helppo mennä syöttämään tarvittaessa erilaisia vähennyksiä tms.

    Pihvi on siinä, että saadaan systeemistä yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä: Tulot on tuloja, niistä maksetaan verot ja sillä siisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Samuli Saarelma kirjoitti 30.3.2011 kello 10:47

    Minä olisin kiinnostunut kuulemaan niitä demarien, kokkarien ja kepuleiden argumentteja, joilla he vastustavat perustuloa. Tässä keskustelussa jo monikin on tuonut esiin sen, että perustulo korjaisi yrittäjien työttömyysturvaongelmat ilman mitään monimutkaisia järjestelyjä kikkailun estämiseksi. Minusta se tekisi saman myös palkkatyöntekijöille, mutta olen valmis kuulemaan argumentteja sitä vastaan.

    Tuolta yllä mainitulta wikipedian sivulta löytyi:”Sinikka Mönkäre vastusti perustuloa myös TV1:n väittelyssä, jossa Osmo Soinivaara puhui perustulon puolesta.” (tämä kai joskus 2000-luvun alkupuolella). Tietääkö joku, mitä argumentteja Mönkäre tuossa väittelyssä käytti?

    Löysin Kalevi Sorsan säätiön kriittisen kannanoton aiheeseen: http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?sua=1&lang=1&s=107

    Siellä saarnataan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta, vaikkei mitään sellaista nytkään ole. Minusta tämän suhteen olisi rehellisempää tunnustaa tosiasiat kuin teeskennellä, että nykyinen sosiaaliturva on kyllä vastikkeellista eikä aiheuta syrjäytymistä.

    Lisäksi ajattelu lähtee ihmeellisestä holhoojavaltiomallista, jossa ajatuksena on se, että ihmiset eivät itse osaa koittaa parantaa olojaan, vaan valtion pitää heitä ohjata kädestä pitäen sinne tai tänne. Jos tämä todellakin pätee, niin perustulo ei varmaan ole oikea malli, koska se tosiaan toimii sen varassa, että ihminen itse kantaa vastuuta itsestään ja valtio vain turvaa pohjatason. Minä en tosin kyllä ole mitenkään vakuuttunut, että nykyajan ihmiset olisivat saamatonta sakkia, joka ei mihinkään pystyisi itse, vaan kaiken pitäisi olla valtion ohjaamaa.

    Joka tapauksessa asiasta pitäisi minusta käydä julkisia väittelyitä, joissa sekä puolustajat että vastustajat voivat vyöryttää faktansa pöydälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 30.3.2011 kello 12:08

    Eikös tässä ollut ainakin osittain kyse siitä, että jos harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa, menettää ansiosidonnaisen kokonaan? Tähän ei perustulo riitä ratkaisuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 12:58

    Menettää sekä ansiosidonnaisen että peruspäivärahan jos tekee jotain niin arveluttavaa kuin että yrittää ansaita elantoaan yritystoiminnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 12:13

    Saarelma, oikeisto periaatteesta vaati vastikkeellisuutta, vasemmisto taas periaatteesta syyperustaisuutta ja muutakin kuin pelkkää rahaa. Periaatetasolla tuo on vielä ihan järkevääkin.

    Käytännön asevelikompromissi on parisataa tukimuotoa että joka syyhyn löytyy oma, kurssitukset, sanktiot, jne. järjestelyt joilla jotenkin osoitetaan tarve ja aktiivisuus, ja jotka ihan tasan varmasti maksaa jo suoraan enemmän kuin mitä noilla tukirahoja säästyy, välillisistä vaikutuksista puhumattakaan. Kun maksaa ihmisille siitä etteivät he tee töitä niin saa mistä maksaa.

    Pienenä esimerkkinä, ei se nyt koske kuin muutamaa kymmentä tuhatta ihmistä, esimerkiksi puolison tuloharkinnan poistosta ei saada sovittua koska se muka maksaa. Ikäänkuin se että työtön puoliso muuttaa eri asuntoon ja saa toimeentulotukea ei maksaisi enemmän, tuo on ihan sama kuin subventoisi avioeroja. Se on katsos vaan periaatteessa väärin että joku kotirouva jossain Kaivopuistossa saattaa saada minkkiturkkiavustusta, kyllä kansa tietää tai ainakin kansan serkun kaverin kampaaja ihan varmasti tietää kuulleensa tuollaisesta. Ja miksi se sellaista keksisi, häh?

    Sössimen on luonnollista. Siihen että sössitään kunnolla tarvitaan aate, eli periaatteeita ja aimo annos yksinkertaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Samuli Saarelma kirjoitti 30.3.2011 kello 13:17

    tpyyluoma, tuon oikeiston vastikkeellisuuden vaatimisen periaatteellisuuden järkevyydestä en ole nykyaikana edes erityisen vakuuttunut. Yhteiskuntamme on niin rikas, että pystyy elättämään jonkinlaisen joukon niukasti eläviä ihmisiä ilman, että heiltä vaadittaisiin mitään. Ja joka tapauksessa nykysysteemin vastikkeellisuus on ennen kaikkea sitä, että työttömät pannaan nöyrtymään systeemin pomputukseen, ei sitä, että yhteiskunta saisi oikeasti heistä jotain hyötyä.

    Ne, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä, olisivat sitä ilmankin pomputussysteemiä. Ne, jotka haluaisivat parantaa omaa markkina-arvoaan kouluttautumalla, tekisivät niin ilman pomputussysteemiä. Ne taas, jotka eivät halua kumpaakaan, eivät nykyisillä pakkokoulutuskursseilla opi mitään, eikä työmarkkinatkaan vedä sisäänsä, ellei heillä siihen itsellään ole halua.

    Vasemmiston syyperuste voi olla periaatetasolla järkevää, mutta käytännössä se tosiaan johtaa älyttömän monimutkaiseen systeemiin, jossa pitää mitä erinäköisimmillä säännöillä ja valvontamekanismeilla varmistaa se, ettei tukia saa kukaan sellainen, jolla se syy ei täyty. Osin tämän systeemin ansiota on sitten se, että edes kaikki ne, joilla oikeasti syy on, eivät hae tai jos hakevat, eivät saa (koska byrokratia jotenkin saa tulkittua heidän tilanteensa sellaiseksi, ettei sitä syytä olekaan), mikä tietenkin säästää rahaa, mutta on minusta varsin epäoikeudenmukainen tapa tehdä se.

    Luulen, että enemmän nyreyttä syntyy siitä, että jää saamatta jotain tukia, jotka pitäisi saada, kuin ne minkkiturkkeja perusturvalla ostavat kotirouvat koskaan pystyisivät tuottamaan. Mitä yksinkertaisempi ja vähemmän poikkeuksia sisältävä systeemi on, sitä reilumpana se todennäköisesti koetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. lasse kirjoitti 30.3.2011 kello 13:27

    Osmon esittämä perustulomalli sopii vähän huonosti juuri yrittäjälle siksi, että siitä puuttuu omavastuun ajatus. Perustulomallia pitäisi kehittää niin, että perustulon määrä riippuu todellisista edellisten kuukausien tuloista. Keskituloisella kansalaisella pitäisi olla vastuu varautua muutaman kuukauden tulottomuuteen ennen perustulon alkamista. Pienituloinen saisi sen heti, suurituloinen vuoden päästä. Pääomatuloinen pienennettynä tai ei ollenkaan. Tämä vaatisi viranomaisille rakkaasta vuosituloajattelusta luopumista ja siirtymistä alle kuukauden viiveellä toimivaan kuukausituloverotukseen. Byrokratiaa tämä ei lisäisi, jo nyt työnantajat ilmoittavat tulot kuukausittain verottajalle ja valtio (toivottavasti) tietää itse kenelle se on tulonsiirtoja maksanut. Siis kun sotutunnukselle ei ole ilmoitettu elämiseen riittäviä tuloja kuukauteen, vvm:n tietokone tupsauttaa perustuloa tilille. Ansiosidonnaiset , eläkkeet ym. ylimääräiset tuloerät voisi hoitaa suoraan ao. kassan kanssa niin , että ne eivät suoraan vaikuttaisi perustulon laskentaan, mutta niitä “verotettaisiin” siten että ne tuloina pienentävät hieman perustuloa siltä osin kun ne nostavat tuloja yli tonni käteen-tason.

    Matalan hinnoitteluvoiman mikroyrittäjillä staattinen “verovuositulo”-perustulomalli johtaisi siihen, että markkinat korjaisivat palkaksi= tuottavuus-perustulo , eli valtio maksaisi perustulon verran asiakkaan puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikko Kiviranta kirjoitti 30.3.2011 kello 14:30

    Hanna Moilanen:

    Kiinnostava poikkeus yrittäjien työttömyysturvassa on osuuskuntayrittäjät. Jos työntekijöiden omistamassa osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heihin sovelletaan palkansaajien työttömyysturvaa.

    Tähän rakoon oli takavuosina tarjolla yksi ratkaisu: geneerinen osuuskunta jonka ainoa jäseniä yhdistävä tekijä oli selvitä työnantajan velvoitteista. Haa, näkyypä ainakin webbisivu olevan pystyssä edelleen, eezy.fi. En tosin ehdi nyt tarkistaa vieläkö se toimii entisellä osuuskuntaperiaatteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Syltty kirjoitti 30.3.2011 kello 14:34

    Liian vanha
    Osakeyhtiömalli on kopioitu meille USA:sta ja se on tarkoitettu pörssiyhtiöille

    Höpönlöpön sentään. Osakeyhtiö on paras yhtiömalli välittömästi kun omistajia on enemmän kuin yksi ja/tai firmassa on ulkopuolisia työntekijöitä.

    Sivuhuomio:
    Minkkiturkkikotirouva-vastustus on vasemmistossa hyvin syvälle juurtunut, katsokaapa vain itkua ja valitusta takuueläkkeestä. Kun 5 kpl rikkaan porhojen eläkettä tienaamatonta kotivaimoa saa epäreilusti duunarin ksutannuksella muutaman satasen takuueläkkeen, SE ON VÄÄRIN!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Anu T kirjoitti 30.3.2011 kello 14:54

    “Osmon esittämä perustulomalli sopii vähän huonosti juuri yrittäjälle siksi, että siitä puuttuu omavastuun ajatus. Perustulomallia pitäisi kehittää niin, että perustulon määrä riippuu todellisista edellisten kuukausien tuloista.”

    Miksi? Eihän se silloin olisi enää perustulo, eli aina käteen tuleva tulomuoto muista tulosta riippumatta. Perustulon ideana nimenomaan on minimoida byrokratia ja seurannan tarve kunkin tuloista tai tulottomuudesta. Omavastuhan toteutuu siinä, että jokainen tietyn tulotason ylittävä maksaa yhteiseen pussiin veroja,joista osa jaetaan perustulomallilla kaikille tasaisesti. Mihin se ekstra-omavastuu oikein perustuisi tai tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Juho Laatu kirjoitti 30.3.2011 kello 15:19

    Vastauksena tuohon “oikeiston vastikkeellisuusvaatimukseen” ja pelkoon siitä, että perustulo (tai ainakin kansalaispalkka) laiskistaisi ihmiset, virittelin taannoin kaksitasoisen mallin. Perusidea kahdessa tasossa on se, että ylempi vastikkeellinen taso tarjoaa kunnon elintason, mutta vaatii vastineeksi sitoumuksen tehdä kahdeksan tuntia työtä. Alempi taso olisi mitoitettu riittäväksi liäavuksi niille, jotka työllistävät itsensä pienyrittäjinä, osapäivätyöllä, kotiherroina tai jollain muulla tavoin. Tuo malli tarjoaisi kansalaisille sekä vastikkeettoman että vastikkeellisen muodon, kansalaisten oman valinnan mukaan.

    http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-kaksitasoinen-perustulomalli

    Perustulo on siksi toimiva konstruktio, että kannatan aiempien puhujien tavoin yhteiskunnallisen keskustelun avaamista tästä aiheesta jälleen kerran. Mieleen ei tule yhtään selvää syytä miksi jonkun puolueen tulisi perustuloa ehdottomasti vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Seppo S kirjoitti 30.3.2011 kello 15:27

    Nykytilanne on huono. Eikä ole hyvä, että pitää löytää jokin riittävän iso osuuskunta, ja saada hyväksyntä osuuskunnan jäseneksi.

    Tietenkin valtio voisi ensimmäiseksi toimenpiteekseen järjestellä osuuskuntia niin, että jokaiselle olisi taattu paikka jossakin osuuskunnassa. Mutta se ei ratkaise osuuskuntiin liittyviä ongelmia.

    Osmon ehdottamalla uudella yritysmuodolla olisi ilmeisesti omanlaisia kirjanpitosääntöjä esimerkiksi investoinneista tehtävistä poistoista. Byrokratiaa tulisi aika paljon lisää.

    Mutta toisaalta nettiin voitaisiin ehkä rakentaa palkka.fi palvelun laajennuksena julkinen kirjanpitopalvelu, josta on suorat yhteydet verottajalle, työkkäriin, Kelaan ja muuallekin. Kun kaikki tiedot ovat helposti viranomaisten käytössä, niin valvontaongelmat pienenevät.

    Lisää tehoa järjestelmään tulee sitten, kun työttömyyskassat on sulatettu kelan hoitoon seuraavissa valtion säästötalkoissa. Jos järjestelmä toimii hyvin, niin ehkä myös toiminimiyrittäjiä voidaan kytkeä järjestelmän piiriin, jolloin järjestelmän kustannukset saadaan levitettyä laajemmalle yrittäjäjoukolle.

    Joten Osmon malli saattaisi toimia, jos se suunnitellaan hyvin ja jos sitä tukemaan rakennetaan hyvät tietotekniikkaratkaisut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Seppo Korppoo kirjoitti 30.3.2011 kello 16:02

    Perustulo-käsitteelle pyritään luomaan sellaista merkitystä, että kun ihminen on olemassa Suomessa, siitä pitäisi seurata automaattisesti oikeus johonkin tuloon. Vastikkeettomasti, eli tekemättä mitään.

    Perusteluksi esitetään esimerkiksi sitä, että kun kerran Suomi on niin rikas, niin tämähän pitäsi olla ihan OK.

    Toisena perusteluna olen nähnyt esitettävän sitä, että kaikenlaisten tukimuotojen jakelu-byrokratia on niin kallis, että olisi halvempaa vaan antaa rahat käteen ja sillä selvä.

    Yrittäjänä en voi edellä esitettyjä perusteluja nielaista.

    Se veroilla kerätty raha ei nimittäin tipahda noin vain taivaasta. Sen eteen on jonkun otettava yrittäjäriski ja kehitettävä hikeä.

    Olenkin sitä mieltä, että kaikkien ihmisten pitäisi työkykynsä mukaa tehdä jotain hyödyllistä työtä. Se pitää mielen terveenä ja kukkaron pulleana.

    On toisaalta ymmärettävää, että kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa työnteko ei ole syystä tai toisesta mahdollista.

    Silloin on oikeus odottaa tehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi työttömyyskorvauksilla, koulutuksella,terveydenhoidolla,sosiaaliturvalla, jne.

    Niitä varten maksan veroja milelelläni, kunhan nämä asiat on hoidettu tehokkaan taloudellisesti.

    Kuulen jo jonkun kysyvän, että mistä riivatusta niitä työpaikkoja sitten oikein tulee!

    Yli puolet uusista pysyvistä työpaikoista syntyy PK-sektorille. Kaikille pitäisi siis olla selvää, että juuri PK-sektorin varassa on koko Suomen hyvinvointi-tulevaisuus. Pysyvä työpaikka on se paras sosiaaliturva.

    Myös on päivänselvää, että muita työllistävä yrittäjä on sellainen lypsylehmä, jota ei kannattaisi tappaa himoverotuksella.

    Jo nyt yrittäjää kokonais-verotetaan helposti yli 50%, ja 3% kovemmin kuin vastaavaa palkansaajaa, joka ei kanna yrittäjäriskiä…

    Yrittäjän tappo-tahti näyttää vain kiihtyvän; verot ovat vaan nousussa. Samaan aikaan yrittäjän ja hänen perheensäkin sosiaaliturva on olematon…

    Kuulenkin jo jonkun kysyvän, että mistä niitä riivatun yrittäjia oikein saisi lisää…

    Nykyisiäkin yrittäjiä poistuu 15 000 vuosivauhtia!

    Siispä: tervetuloa vaan yrittäjäksi, ottamaan sitä yrittäjäriskiä, ja siinä samalla tarjoamaan työpaikkoja muille.

    Seppo Korppoo
    Erittäin huolestunut isänmaallinen yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. ilkka kirjoitti 30.3.2011 kello 16:32

    Perustulo ei tätä ratkaise, koska se on liian pieni. Sehän olisi jopa pienempi kuin nykyinen perusturva. Selvästi täysin riittämätön oikeasti avuntarpeessa oleville. Senhän takia useimmissa perustulosuunnitelmissa on mukana erilliset ansioturva- ja asumistukipalaset, joiden harkintaan liittyisi täsmälleen samat ongelmat kuin nykyäänkin.

    Tuoliyrittäjät eivät jää työttömyysturvan ulkopuolelle nykyäänkään, elleivät itse sinne jättäydy. Yrittäjä voi ottaa itselleen työttömyysvakuutuksen. Se on jopa halvempi kuin palkansaajien vastaava (toki hintaeroa selittää osittain se, että yrittäjä jää lisäpäivien ja joidenkin korotusten ulkopuolelle). Jos ei tajunnut ajoissa ottaa vakuutusta, niin se on tietysti ikävä tilanne. Sitä ei tosin voida korjata ainakaan niin, että vakuutuksesta tehdään pakollinen. “Oikeat yrittäjät” eivät halua pakollisia vakuutusmaksuja. Ja tietenkään vakuutusta ei voida antaa ilmaiseksi.

    Perustulo ei tähänkään auta. Tuoliyrittäjä saa nykyäänkin perusturvaa aivan normaalisti jos jää työttömäksi. Sen kun vaan lopetta yrityksen ja marssii työkkäriin ja Kelaan. Nykyään se yrityksen lopettaminenkin on kai tarpeetonta jos on palkansaajaan rinnastettava näennäisyrittäjä. Eli siis periaatteessa homma skulaa ihan hyvin.

    Sovitellun työttömyysturvan puute sen sijaan on tosiasia. Ongelmana en sitä välttämättä pidä. En tiedä missä määrin työttömyysturvan pitäisi normaalia yrittäjäriskiä edes kantaa. Jos joku haluaa perustaa valokuvausfirman, niin siitä vaan, mutta en tiedä pitäisikö sitä tukea työttömyysturvalla. Starttirahat on erikseen, ja ne ovat perustellusti harkinnanvaraisia–jokaiseen harrastusprojektiin sitä tukea ei saa. Nykyäänkin voi yrittää yrittämistä, ja jos se ei lähde vauhtiin, niin lopettaa yrityksen ja jatkaa palkansaajan ansiopäivärahalla. Soviteltu päiväraha on aika hyvä diili joillekin työttömille. Se ei haittaa niin kauan kuin työntekijä ei voi valita työmääräänsä, mutta yrittäjät yleensä pystyvät. Jos työntekijä voisi itse päättää lomautuksista ja silti saada lomautusajan päivärahat, veikkaan että kesälomat pitenisivät melkein kaikilla palkansaajilla. Mikä estäisi yrittäjää lomauttamasta itseään valtion piikkiin? Minä en halua nähdä sitä virkamiesarmeijaa joka setvii yrittäjän motivaatioita hänen ollessaan hetkellisesti pienituloinen. Ainakaan sitä paljon pyydettyä yksinkertaistusta se ei toisi.

    Tätä yrittäjien asiaa on pohdittu monessa työryhmässä. Käsittääkseni yksikään ei ole keksinyt toimivaa ratkaisua “ongelmiin”. Kyse on osittain siitä, että jotkut yrittäjät haluavat saada sosiaalivakuutuksen ilman että joutuvat maksamaan vakuutusmaksuja. He ilmeisesti eivät ymmärrä että työnantajien maksamat vakuutusmaksut ovat pois palkansaajien tuloista.

    Jos muuten yksinkertaistamista haluaa, niin silloin pitää hyväksyä että marginaaliryhmät, kuten yrittäjät ja osa-aikatyöttömät, tippuvat järjestelmän ulkopuolelle. Yksinkertaisin systeemihän olisi sellainen, että rahaa saa vain jos on työtön työnhakija. Eli yrittäjät, osa-aikatyöttömät, opiskelijat, lomautetut ja muut marginaaliryhmät jäävät paitsi. Monimutkaisuus, vaikkapa yrittäjien ihmeelliset työssäoloehtosäännöt, on pääasiassa luotu sitä varten ettei väliinputoajia olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 16:46

    Saarelma, täysin samaa mieltä.

    Korppoo, ei mitä tahansa vastikkeettomuutta kannata purematta niellä, mutta esimerkiksi yritysmaailmassa on hyvin tiedostettu se että valvonta ei ole ilmaista. Ensinnäkin se maksaa työnä, toiseksi se maksaa välillisesti tekemällä ihmisistä ylivarovaisia mikä voi olla liiketoiminnallisesti haitta. Eli lasketaan auki kuinka paljon kannattaaa valvoa, ts. otetaanko mieluummin riskiä väärinkäytöksistä. Ihan saman pitäisi toimia julkispuolellakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 17:17

    “Höpönlöpön sentään. Osakeyhtiö on paras yhtiömalli välittömästi kun omistajia on enemmän kuin yksi ja/tai firmassa on ulkopuolisia työntekijöitä.”
    persutelut please ? Ainakin nuo Aalto-yliopiston yrittäjäkurssilla vetäjät suosittelivat vahvasti harkitsemaan millä yhtiömuodolla aikoo yrittäjäksi.
    Jos sitten jos yritys menestyy niin sitten kannattaa vaihtaa yhtiömuotoa, vaihtorajan voi laskea
    Mutta jos kyseessä on pienimuotoinen yritys niin osakeyhtiö on aiva liian raskas muoto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 17:25

    “Jo nyt yrittäjää kokonais-verotetaan helposti yli 50%, ja 3% kovemmin kuin vastaavaa palkansaajaa, joka ei kanna yrittäjäriskiä…”

    Heh, suurin osa yrittäjistä on ns työyrittäjiä eli tekevät palkkatyön kaltaista työtä yrittäjämuodossa.
    Kaverini make jäi tyhjän päälle kun papat lopettivat putkifirmansa ja jäivät eläkkelle.
    Make psiti pystyyn putkifirman ja jatkaa hommia kuten ennenkin. Papoilta hän osti pakun , työkalut ja varaston eikä siihen tarvinnut pistää edes omakotitaloa pantiksi kun oli vähän tilillä rahaa ja luottoa pankissa.

    Missä riski ?

    Nyt kun ikää on tullut hän on palkannut yhden työntekijän, joka tekee raskaammat hommat.

    Yritys on edelleen toiminimi, kun hän ei ole halunnut kerätä pääomaa firmana vaan käyttää kaiken itse.

    Samalla periaattella toimii nyt tyttäreni mieskin eli pyörittää firmaa eikä ole tarvinnut omakotaloa pantata eikä yhtiöstä ole edes haaveillut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 17:31

    2010 2009 2008 2007

    Osakeyhtiö 214769 205677 196220 187846

    Yksityinen
    elinkeinon
    harjoittaja 179051 171327 146779 156815

    Kommandiitti
    yhtiö 35550 35978 37209 38057

    Avoin yhtiö 12704 12768 13122 13386

    Osuuskunta 4060 3947 3831 3720

    Kuten kaupparekisteristä näkyy niin on meillä suuri määrä järkeviä pienyrittäjiäkin, jotka toimivat toiminimen tai muun yhtiömuodon turvinturvin ja yrittäjien määrä on kasvussa vaikka Korppoo väittää toista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 30.3.2011 kello 17:33

    Valitettavasti numerosarjat eivät toistu selvästi napin painalluksen jälkeen mutta ylin rivi on vuosi , vähän nurinpäin ja päätä taivuttelamalla onnistunee kohdistaminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Shakeem kirjoitti 30.3.2011 kello 18:16

    Erilaiset viritykset työsopimuslain kiertämiseksi yrittäjästatusta käyttämällä ovat yleisiä juuri niillä aloilla, joilla ei voida varsinaisesti kutsua olevan mitään saavutettuja etuja.

    Samoilla aloilla työehtosopimuksetkin toimivat enemmänkin työehtojen heikentämisen välineenä, koska työehtosopimuksella on mahdollisuus poiketa useista työsopimuslain säännöksistä myös työntekijälle epäedullisempaan suuntaan.

    Henkilöyrityksen ja työntekijän välistä epäneutraalia tilannetta pitää lieventää ja yksinkertaistaa. Ainoa tie ei ole heikentää niiden asemaa (palvelualan työntekijä), joiden asema on jo entisestäänkin heikko. Sitä voidaan tehdä myös kohentamalla henkilöyrittäjän (heikomman osapuolen) asemaa. Ja juuri sitähän Osmo ehdottaa. Näin on toimittu muualla lainsäädännössä jo monin paikoin. Esimerkiksi laissa elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 30.3.2011 kello 19:27

    Syltty
    “Höpönlöpön sentään. Osakeyhtiö on paras yhtiömalli välittömästi kun omistajia on enemmän kuin yksi ja/tai firmassa on ulkopuolisia työntekijöitä.”

    Liian vanha
    persutelut please ?

    Tarpeen tullen osakeyhtiöön on helppo ottaa uusia osakkaita, samaten yksittäisen osakkaan on helppo irtaantua myymällä osakkeet.

    Ainakin nuo Aalto-yliopiston yrittäjäkurssilla vetäjät suosittelivat vahvasti harkitsemaan millä yhtiömuodolla aikoo yrittäjäksi.

    Jos aikoo yrittää tosissaan, eli kokopäiväisesti ja joskus tavoitteena on palkata henkilöstöä tai voi tehdä kalliita mokia, kannattaa mennä suoraan osakeyhtiöön.

    Jos sitten jos yritys menestyy niin sitten kannattaa vaihtaa yhtiömuotoa, vaihtorajan voi laskea

    Ei semmoista vaihtorajaa ole olemassakaan. Useimmissa tapauksissa jo pelkkä Oy firman nimen perässä tuo uskottavuutta.

    Mutta jos kyseessä on pienimuotoinen yritys niin osakeyhtiö on aiva liian raskas muoto.

    Jaa, onko kokemustakin osakeyhtiön pyörittämisestä? Minulla on, eikä se ole ollenkaan liian raskas edes yhdelle miehelle. Jos taas yritystoiminta ei tuota sitä verta että voisi käyttää tiliitoimistoa, kannattaa kyllä harkita kahteen kertaan koko liikeidean taloudellista mielekkyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2011 kello 21:18

    Osakeyhtiössä on kaksi puolta. Toinen on tuo mahdollisuus ottaa uusia jäseniä ja erilaisilla painoilla. Toinen kokonaan eri asia liittyy yhtiömuodon englanninkieliseen nimeen “limited”, hyvässä ja pahassa. Yrittäjä on vastuussa vain osakepääoman verran, ei enempää. Siis teoriassa. Usein hän kyllä joutuu panttaamaan talonsa lainaa vbastaan, mutta jos Nokia menee konkurssiin, osakkeenomistajat menettävät omaisuutensa, mutta eivät ole vastuussa enemmästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mauno kirjoitti 30.3.2011 kello 20:44

    Onneksi meillä on ns harmaa talous, kun perusturva on aika teoreettinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jaakko Särelä kirjoitti 30.3.2011 kello 22:48

    Olen joskus jo maininnutkin asiasta, mutta sanotaan nyt vielä uudestaan: Kysyin vuonna 2007 eduskuntavaalien alla istuvilta kansanedustajilta kantaa perustuloon/kansalaispalkkaan. Sain 31 vastausta (olisin varmaan saanut enemmänkin, mutta tietotekniikka oli tehnyt tepposet ja skandit olivat viestissäni pahasti hajalla, joten se oli vaikealukuinen).

    Keräsin nyt vastauksia paremmin yhteen. Voin kertoa niistä tarkemmin, jos joku on kiinnostunut. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että nykyinen pääministerimme kannattaa perustuloa:

    Mari Kiviniemi:

    Mielestäni kansalaispalkka on kannatettava ajatus. Sen pitää kuitenkin olla
    sellainen, että se kannustaa työntekoon. En kannata elämäntapalaiskottelun
    rahoittamista. Kansalaispalkan käyttöönotto tarkoittaisi käytännössä nykyisten
    sosiaaliturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhteensovittamista.

    Kansalaispalkka ei varmaankaan siksi ole toteutunut, että sosiaaliturvan
    kokonaisremontti on erittäin hankala toteuttaa. Monet myös pelkäävät etuuksien
    väärinkäyttöä.

    Muuten vastaukset menivät suunnilleen näin:

    Sosialidemokraatit: perustulo on liian kallis eikä kannusta työntekoon ja työ on toimeentulon perusta.

    Kokoomus: perustulo on liian kallis ja vastikkeetonta rahaa ei pidä antaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tpyyluoma kirjoitti 30.3.2011 kello 22:50

    Ilkka, perusturvan tulisi mielestäni käytännön syistä olla vastikkeetonta. Ja se syy on se että sitä maksetaan tavalla tai toisella lähes joka tapauksessa, muutama enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti valittu tapaus vaan tippuu ulkopuolella. Tukisäästö on mitätön verrattuna haittoihin. Perusturvan taso on kuitenkin sen verran pieni että ei sillä nyt huvikseen juuri lomailla.

    Ansiosidonnainen turva on sitten asia erikseen. Sikäli kun siitä halutaan universaalia niin hakisin jonkinlaista yhdistelmää verotusta ja pakkosäästöjä, eli tiliratkaisu joka pehmentää tulojen muutoksia mutta on kuitenkin pitkässä juoksussa henkilön itsensä rahoittama. Työkyvyttömyyden voi hoitaa tuohon yhdistetyllä vakuutuksella.

    Toki tuon voi tehdä yksityisvakutuuksellakin, mutta väittäisin tuohon tarkoitukseen kalliimmaksi järjestelmäksi ilman oikein mitään vastaavia etuja. Universaalit ratkaisut on yksinkertaisempia eli tehokkaampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 31.3.2011 kello 0:38

    “Joka tapauksessa asiasta pitäisi minusta käydä julkisia väittelyitä, joissa sekä puolustajat että vastustajat voivat vyöryttää faktansa pöydälle”

    Työllisyysasteella ja sosiaaliturvan tasolla on jonkinlainen yhetys: Mitä parempi sosiaaliturva, sitä suurempi osa työikäisistä on töissä.
    Tämä perustuu siihen, että ihminen ei syrjäydy ja toisaalta yhteiskunnalla on tarve työllistää kaikki mahdolliset kulujen pienetämiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Samuli Saarelma kirjoitti 31.3.2011 kello 0:52

    Seppo Korppoo

    Perustulo-käsitteelle pyritään luomaan sellaista merkitystä, että kun ihminen on olemassa Suomessa, siitä pitäisi seurata automaattisesti oikeus johonkin tuloon. Vastikkeettomasti, eli tekemättä mitään.

    Mitähän nyt tarkoitat “luomaan”? Tuollainen systeemi on jo nyt Suomessa käytössä. Se kulkee nimellä toimeentulotuki. Tuosta oikeudesta luopuu vain sillä, että ryhtyy opiskelijaksi ja silloinkin saa sitten vähän pienempää opintotukea. Eksplisiittinen perustulo vain selkeyttäisi nykysysteemiä eikä oikeastaan loisi mitään uutta ja ihmeellistä tuon mainitsemasi asian suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 31.3.2011 kello 9:27

    Pitää toivoa, että persut pääsevät valtaan. Kun SMP oli edellisen kerran hallituksessa niin Leppänen työministerinä säädätti ns Leppäsen lain eli puoli vuotta työttömänä olleelle piti järjestää työ eli jos yksityiseltä ei löytynyt niin kunnan tai valtion piti järjestää työpaikka.

    Työpaika ei ollut mikään nykyisen mallinen kiinahikipajasopimus vaan oikea työsopimus ja työstää maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja edellytettiin myöskin työsuoritusta.
    Nyt työllistetyt ovat tekevinään.

    Silloin työttömyys tipahti 3 % luokkan ja työllisyysaste nousi 75 %:iin.

    Ei Vennamon lupaus poistaa työttömyys toteutui

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. lasse kirjoitti 31.3.2011 kello 9:35

    Yksi iso aiheuttaja mikroyrittäjän sosiaaliturvan ongelmille on suomalainen oikeusjärjestelmä. Useasti toimeentulo-ongelmien siemenenä toimii jonkinlainen kriisitilanne yhtiössä, esim. sopimusriita, työsuhderiita ,asiakkaalta maksamatta jäänyt iso lasku tms. Näihin myös yrittäjä itse voi olla osittain tai kokonaan syyllinen. Tyypillisesti tämmöiset tilanteet kumuloituvat ja johtavat yrittäjän oman palkkaan varatun rahan häviämiseen tililtä. Vuosikausia kestävät oikeusriidat syövät työmotivaation, ja toisaalta esim. verottaja vaati tilittämään alvit ym. verot laskuista vaikka asiakas jättäisi ne maksamatta.

    Monilla riitaisilla aloilla velttoa oikeusjärjestelmää käytetään härskisti työkaluna alihankkijoiden painostamiseen. Paperilla oikeusturvaa saa vain ostamalla oikeusturvavakuutuksen, koska harvalla kassa kestää usean tilikauden mittaisia oikeusriitoja. On kohtuullista kysyä , onko Suomi tältä osin oikeusvaltio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Panu Heinonen kirjoitti 31.3.2011 kello 9:47

    Edellä kiistellään siitä, pitäisikö rahaa saada vastikkeettomasti vai ei. Mielestäni pitää, mutta vain sen verran että pysyy hengissä eikä tarvitse lähteä varastamaan muilta. Perustulo ei toki poista ansiosidonnaisten sun muiden tarvetta, mutta se on kuitenkin perustulo, jolla tiukan paikan tullen saa ruokaa pöytään.

    Jos puhutaan työllistämisestä ja yrittämisestä, niin avainsana on mielestäni edelleen järjestelmän yksinkertaistaminen:
    -Yrittäjälle työntekijän kustannusten laskeminen pitää olla äärettömän yksinkertaista – yrittäjät eivät ole matemaatikkoja
    -Ei yrittäjälle kuulu työntekijöidensä veroprosentit sun muut, ne tulisi hoitaa henkilökohtaisella tasolla.
    -Yrittäjän pitää voida keskittyä enemmän yrityksen hallinnon pyörittämisestä sen yrityksen toimintaan
    -Työntekijälle työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa
    -Yrittäjää pitää kohdella työttömyyden sattuessa samoin kuin työntekijää – tai ehkä jopa hieman paremmin.

    -Jollakin simppelillä keinolla pitäisi kuitenkin saada vakituisen työntekijän ottamisesta kannattavampaa kuin pätkätyön teettämisestä.

    Eli siis: Verotilit, perustulo, ja sopimustekninen mekanismi alentaa vakituisen työsuhteen kustannuksia vs. pätkätyö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Riitta kirjoitti 31.3.2011 kello 10:36

    Perustulo-käsitteelle pyritään luomaan sellaista merkitystä, että kun ihminen on olemassa Suomessa, siitä pitäisi seurata automaattisesti oikeus johonkin tuloon. Vastikkeettomasti, eli tekemättä mitään.

    Tällainen järjestelmä on jo Suomessa, mutta esimerkiksi Romaniasta ko. järjestelmä puuttuu. Siksi Suomessa ei enää näy suomalaisia kerjäläisiä kadulla, vaan jos ei mistään muualta rahaa saa, niin sitten sitä käydään hakemassa toimeentulotukiluukulta.

    Sitä mukaa, kun vaalit lähestyvät, minua tökkii yhä enemmän ja enemmän keskustelu lapsilisistä ja toimeentulotuesta. Toimeentulotuen ainoa tarkoitus on siivota kadut kerjäläisistä, taata kriisitilanteessa, että lapset (ja aikuiset) saavat ruokaa, vaatetta ja katon päänsä päälle.

    Silloin, kun lapsiperhe joutuu niin pitkään turvautumaan toimeentulotukeen, että sillä, lasketaanko lapsilisät sen päälle, vai ei, on mnerkitystä, järjestelmässä paljon isompia puutteita tämä. Ensisijaisten tukien pitää olla niin suuria, että yksikään lapsiperhe ei joudu toimeentulotuen asiakkaaksi kuin hyvin väliaikaisesti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. ilkka kirjoitti 31.3.2011 kello 10:55

    tpyyluoma:
    “Ilkka, perusturvan tulisi mielestäni käytännön syistä olla vastikkeetonta. Ja se syy on se että sitä maksetaan tavalla tai toisella lähes joka tapauksessa, muutama enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti valittu tapaus vaan tippuu ulkopuolella.”

    On sillä väliä saako rahat tilille automaattisesti sohvalla maaten vai pitääkö rahan saamiseksi ravata parin viikon välein jossain virastossa. Työnvastaanottaminen ole tietysti nykyäänkään ole oikeasta pakollista, mutta ainakin joutuu viranomaisten kiusaamaksi. Se lisää kiinnostusta ottaa vastaan työtä. Tämä perustuu ihan omakohtaiseen kokemukseenkin: työttömänä ollessani olin motivoitunut työnhakuun muutenkin, mutta ikävä työvoimakoulutus nosti motivaatiotani entisestään. Toisaalta se koulutus vei aikaa ja energiaa oikealta työnhaulta. Sen takia viranomaisten pitäisi pystyä arvioimaan yksilökohtaisesti kannattaako motivoida kiusaamalla, tarjota todellista koulutusta vai antaa tilaa itsenäiseen työnhakuun. Nykyään tätä harkintaa ei saa riittävästi käyttää.

    Ansiosidonnaisen korvaaminen jollain tiliratkaisulla on ihan mielenkiintoinen esitys. Siinä on tietysti suurimpana ongelmana elinkaarituloerojen raju kasvu, mutta ehkä se pitää hyväksyä tehokkuuden nimissä–voisihan sitä periaatteessa kompensoida tuloverotuksen progression lisäämisellä, koska työttömyysvakuutusmaksujen aiheuttama vääristävä efekti poistuisi hyvätuloisilta jolloin tulisi uutta korotusvaraa. Toisaalta jos sallitaan ansioturvatilin meneminen miinukselle ja miinukset nollataan eläköityessä (kuten esim. ETLA ehdotti), niin pitkään tai usein työttömänä olevat eivät motivoituisi järjestelmästä yhtään nykyistä enemmän. Käytännössä tilijärjestelmä tekee työttömyydestä kannattamatonta vain hyväosaisille. Se on sinäänsä hyvä asia sekin, sehän voisi lisätä työmarkkinoiden toimivuutta, mutta tämä porukka ei ole se syy minkä takia työttömiä kiusataan pakkoaktivoinnilla. Eli käytännössä sitä samaa viranomaistason kiusaamista tarvitaan silti. Sosiaaliturvatilit ratkovat yhtä ongelmaa, mutta ei sitä tärkeintä.

    Sitä samaa kiusaamista muuten tarvitaan vaikka työttömyysvakuutus olisikin yksityinen. Näin ainakin Briteissä, jossa yksityisen työttömyysvakuutuksen saamisen ehtona on julkisen perusturvan saaminen. Käytännössä yksityinen sektori on siis ulkostanut työttömien kiusaamisen julkiselle sektorille.

    Osmon esitys yrittäjien eläketurvasta on ainakin etäistä sukua tilijärjestelmille. Erona on kai lähinnä se, että Osmon esityksessä “tilille” pitää tallettaa suuri summa ja “tilinä” toimii yrittäjän normaali pankkitili. Ongelmana siinä on tietysti se, että koska säästäminen ei olisi pakollista, “ylisuurten voittojen” aiheuttama pitkä omavastuuaika voisi ajaa yrittäjän leipäjonoon jos säästöt on jo käytetty. Vaikka tammikuussa saatu 10.000 euroa laskennallisesti riittäisi toukokuun loppuun, se ei paljoa yrittäjää lohduta jos tili on tyhjä jo helmikuussa. Tämän tyyppinen ratkaisu tuskin inspiroi pakkoyrittäjien puolustajia. Palkansaajatkaan eivät ole innostuneita lomakorvausten jaksottamisesta, ja siinä on sentään kyse paljon lyhyemmästä ajasta. Olisikohan olemassa joku syy, minkä takia tilimuotoinen sosiaalivakuutus sopisi yrittäjille jotenkin erityisen hyvin? Tietysti ongelmia tulisi silti työttömien palkansaajien sivutoimisesta yrittäjyydestä tai siirtymisessä ryhmästä toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Juho Laatu kirjoitti 31.3.2011 kello 11:14

    Seppo Korppoo,

    “Perustulo” tai sitäkin enemmän “kansalaispalkka” voi tosiaan luoda mielikuvan siitä, että jokainen kansalainen on oikeutettu kohtuulliseen palkkaan ilman mitään tarvetta tehdä työtä.

    Rahallisesti suunniteltujen mallien ei tarvitse poiketa nykytilanteesta. Jo nyt jokainen saa joltain luukulta jotain rahaa jos vain anoo. Ainoastaan mielikuva ilmaisesta rahasta on siis ongelmallista. Järjestelmä kannatta tästä syystä aloittaa riittävän alhaiselta tasolta.

    Yrittäjän kannalta yksi perustulon etu on mahdolisuus ryhtyä yrittäjäksi tuon perustulon turvin. Kynnys yrittämiselle siis alenee. Perustulo madaltaa myös työntekijöiden palkkamisen kynnystä.

    Perustulo voisi siis olla eduksi yrittäjyydellekin. Tuota mielikuvaongelmaa lukuunottamatta siis. Ja olettaen, että perustuloa ei nosteta vastikkeettomana niin korkealle tasolle, että se todella johtaisi nuorison ja muidenkin laiskistumisen. Järjestelmän suoraviivaistamisen, kannustinloukkujen poistamisen ja työnteon/yrittämisen ja lievän kannustimen yhdistämisen tarkoitus on nostaa työnteko ja yrittäjyys pääsäännöksi nykyisen erilaisilla tuilla ja työntekokielloilla pelailun sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ksantippa kirjoitti 31.3.2011 kello 11:17

    Työvoimaviranomainen suhtautuu lähes vainoharhaisesti yrittäjyyteen.

    Kun kerran on mahdollista aloittaa työttömänä osa-aikatyö palkkatyönä ja saada siihen vielä soviteltua työttömyyskorvausta, niin miksi ihmeessä sama ei voi olla mahdollista työttömänä aloitetun yritystoiminnan osalta?

    Jos aloittaa työttömänä yritystoiminnan, niin olipa kyseessä kuinka pienimuotoinen yritystoiminta tahansa, se vie ulkopuolelle työttömyysturvan ja takaisin työttömyysturvan piiriin palaaminen onkin sitten oma lukunsa. Yrittäjäriski toteutuu noinkin.

    Aiheesta viestiketjua tuolla: http://keskustelu.suomi24.fi/node/3898879

    Oma lukunsa ovat sitten yrittäjän perheenjäsenet. Tästä todellinen esimerkki:

    Oli työtön pariskunta paikkakunnalla, jossa työttömyysprosentti on Suomen suurimpia. Puolisoista toinen päätti yrittää katkaista työttömyytensä perustamalla pienimuotoisen yrityksen.

    Yritys ei voinut työllistää toista puolisoa pienimuotoisuutensa vuoksi. Ei yrittäjäksi lähtevä puoliso teki kuitenkin yrityksen tiloihin toiminnan kannalta välttämättömän remontin.

    Vaikka remonttityöt eivät kuuluneet yrityksen toimialaan, työvoimatoimisto leipoi remontin tehneestä puolisosta myös yrittäjän ja hän menetti työttömyyskorvauksensa.

    Kun yritys ei vielä tuossa vaiheessa tuottanut mitään, puolisot hakivat toimeentulotukea. Sosiaalitoimen päätös oli tyly: yritystoimintaa ei voida tukea toimeentulotuella.

    Lopputulos: yritystoiminta oli pakko lopettaa ja molemmista puolisoista tuli jälleen työttömiä.

    Kukahan tuossa jutussa voitti ja kuka hävisi? Vai hävisivätkö kaikki?

    Lisää samassa taloudessa asuvan yrittäjän perheenjäsenen ongelmatilanteista:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/9757728

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Liian vanha kirjoitti 31.3.2011 kello 11:19

    “Yrittäjälle työntekijän kustannusten laskeminen pitää olla äärettömän yksinkertaista – yrittäjät eivät ole matemaatikkoja”

    Heh, jos taidot eivät riitä muutamaan peruskoulutasoiseen peruslaskutoimitukseen niin tuskinpa yrittäjä kykenee edes laskemaan tarjouksiakaan

    “Ei yrittäjälle kuulu työntekijöidensä veroprosentit sun muut, ne tulisi hoitaa henkilökohtaisella tasolla.

    Työntekijän velvollisuus on toimittaa vero %, ei yrittäjän tarvitse sitä hakea, riittää, että tallentaa palkanmaksujärjestelmään.Tämänkin työn yrittäjä voi delegoida työntekijälle

    “Yrittäjän pitää voida keskittyä enemmän yrityksen hallinnon pyörittämisestä sen yrityksen toimintaan”

    “Yrittäjää pitää kohdella työttömyyden sattuessa samoin kuin työntekijää – tai ehkä jopa hieman paremmin.”
    Ei pidä, koska yrittäjä on valinnut osansa vapaaehtoisesti, kukaan ei pakota yrittäjäksi, tosin työkkäri houkuttelee usein katteettomin persutein

    Näyttää siltä, että yrittäjät halauavat hoitaa työnsä ja yrityksen johtamisen sohvalla maaten

    Palkanmaksun + muut hr asiat voi ulkoistaa , samoin jopa yrityksen johtamisen, yrittäjä voi silloin makoilla sohvalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Juho Laatu kirjoitti 31.3.2011 kello 11:21

    Liian vanha,

    Leppäsen malliin voisi vielä palatakin, tai ainakin ottaa oppia. Kävisikö tuo aiemmin mainostamani kaksitasoinen malli, jossa ihminen voi valita ottaako hän pienemmän tukirahan ja yrittää itse hankkia loput tarvitsemansa rahat (osa-aikatöillä, työkeikoilla, yrittäjänä tms.), vai hyödyntääkö hän valtion työllistämisvelvollisuutta, ja ottaa täyden palkan, jota vastaan tietenkin sitoutuu tekemään töitä täyden työpäivän? (Puolipäiväistäkin valtion järjestämää työtä voidaan tukea jos nin halutaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Syltty kirjoitti 31.3.2011 kello 13:48

    Osmo Soininvaara
    Toinen kokonaan eri asia liittyy yhtiömuodon englanninkieliseen nimeen “limited”, hyvässä ja pahassa. Yrittäjä on vastuussa vain osakepääoman verran, ei enempää.
    Nimenomaan.

    Jos esimerkiksi toiminimiyrittäjän kohdalle napsahtaa tuollainen vuosia kestävä oikeusriita, jonka vielä häviää, siinä onkin miettimistä että millä ne velat makselee. Osakeyhtiössä tällöin sentään riittää firman konkkaan ajaminen, ei tarvi mennä henkilökohtaiseen velkavankeuteen.

    Esimerkiksi jos kahden miehen yritys irtisanoo työntekijän esimerkiksi ymmärtämättömyyttään väärin, siitä voi huonossa taloustilanteessa tulla niin suuri lasku että koko firma kaatuu. Toiminimiyrittäjä maksaa firman rahojen loputtua kaikki loput omasta pussistaan, koska henkilö ja firma ovat yhtä. Osakeyhtiön omistaja selviää pelkästään osakepääoman menetyksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Samuli Saarelma kirjoitti 31.3.2011 kello 13:55

    Riitta, mitä väliä sillä on, onko ihmisen saaman tuen nimi työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki vai vaikkapa perustulo? Samanlaisia euroja ne ovat. Ja noin etenkin kun se vastikkeellisuus nykysysteemissä ylettyy myös siihen toimeentulotukeen. Jos menetät työttömyyspäivärahan, kun kieltäydyt koulutuksesta tai töistä, laskee samalla myös toimeentulotukesi.

    Ksantippa, erinomainen esimerkki siitä, miksi nykysysteemi on varsin huono verrattuna siihen, miten perustulo toimisi.

    Ilkka, minusta on varsin ikävää, jos nykysysteemin työllistymiseen kannustumisen pitää perustua siihen, että byrokratia pompottelee ihmisiä niin, että tämä toimii keppinä hakeutua pois systeemin piiristä hakemalla työtä. Tämä ei mitenkään ole voinut olla systeemin rakentaneiden alkuperäinen idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Henri Weijo kirjoitti 31.3.2011 kello 16:30

    Akateemisessa talousblogissa oli jonkin aikaa sitten kirjoitus perustulosta ja siinä perustuloa käytiin jonkin verran läpi. kirjoituksen lopussa oli puolittainen ajatus, joka itseäni pisti silloin miettimään:

    Itseäni askarruttaa perustulossa juuri tämän loistavan yksinkertaisuuden pitkän aikavälin “political economy” vaikutukset. Voisiko olla, että yhteen numeroon kiteytetty tulonjakopolitiikka myös fokusoi poliittiset vastakkainasettelut paljon yksioikoisemmiksi. Pahimmassa skenassa meillä on parin vuosikymmenen päästä perustulopuolue, jonka ainoa tavoite on nostaa perustuloa.

    Olen viime aikoina vähän alkanut nähdä ajatusta vähän päinvastoin. Se olisi mielestäni itse asiassa aika hienoa, että jos Suomessa olisi perustulo ja sen mukana tasavero, niin eduskuntavaaleissa käytännössä kaikki puolueet joutuisivat muodostamaan jonkinnäköisen konkreettisen kannan kummankin näiden tasoon. Liian pirstaloituneeksi, kansasta etääntyneeksi ja hankalasti hahmotettavaksi muodostunut politiikka saisi edes hetkeksi kaksi selkeää kiintopistettä, joihin kansan olisi suhteellisen helppo samaistua. Näiden kahden lukujen jälkeen olisi mediankin suhteellisen helppo laskea paljon kunkin puolueen ehdotukset maksaisi, nyt eri puolueiden ehdotukset eivät ainakaan konkretialla juhli.

    Toki tuo pelko, että kansa “äänestää” perustulon niin ylös että kansantalous romahtaa on sinänsä todellinen, mutta mielestäni vähän epärealistinen loppujen lopuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. TimoT kirjoitti 31.3.2011 kello 17:49

    Vieläkö yritys voi toimia ammatinharjoittaja-muodossa? Ainakin aikaisemmin heillä oli kevyempi kirjanpitovelvollisuuskin. Tähän ryhmään pääsi, jos tulos muodostui pääosin omalle työlle saadusta korvauksesta työvälineiden osuuden ollessa vähäinen.
    Nämä eivät juurikaan voi kikkailla tilinpäätöksen kanssa ja koko tulo on käytännössä työtuloa. Näille voisi aivan hyvin räätälöidä työttömyysvakuutuksenkin, joka laukeaisi, kun ei ole työtä ja sen mukana tuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Shakeem kirjoitti 31.3.2011 kello 19:14

    Ksantippa on oikeassa tuosta viranomaisen aivan vainoharhaisesta suhtautumisesta yrittäjyyteen. Yrittäjälläkin on mahdollisuus erilaisiin työttömyysetuuksiin, mutta lainsäädännössä näyttötaakka siitä, ettei yrittäjä voi elättää itseään yrityksellään, on yrittäjällä.

    Sinänsä näyttötaakan asettaminen yrittäjälle on ihan oikea ratkaisu tässä tapauksessa, mutta tosiasiassa näyttövelvollisuus on asetettu niin korkeaksi, ettei sitä voi käytännössä täyttää. Kaupparekisterissä oleva yritys katsotaan lähes poikkeuksetta sellaiseksi, että sillä elää.

    Osmo antoi kirjoituksessaan ymmärtää, että yrittäjän olisi jotenkin helppo tehdä itsensä tulottomaksi ja saada työttömyysetuuksia. Tulottomaksi tekeminen voi olla helppoa, mutta siitä on työttömyyskorvauksen saamiseen vielä pitkä matka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 31.3.2011 kello 21:39

    “Esimerkiksi jos kahden miehen yritys irtisanoo työntekijän esimerkiksi ymmärtämättömyyttään väärin, siitä voi huonossa taloustilanteessa tulla niin suuri lasku että koko firma kaatuu. Toiminimiyrittäjä maksaa firman rahojen loputtua kaikki loput omasta pussistaan, koska henkilö ja firma ovat yhtä. Osakeyhtiön omistaja selviää pelkästään osakepääoman menetyksellä.”

    Suomessa päättyy n 800000 työsuhdetta vuosittain. Niistä riitautetaan n 400 ja yrityksn häviöön päättyy n 150-200 ja korvaukset ovat useimmitn muutaman tuhannen euron luokkaa.

    Suurin hyötyjä on itse asiassa TVR ja työttömyyskassa, ei työntekijä.

    Sain kokea tämä itse kun riitautin irtisanomiseni ja voitin sen harvinaista kyllä, joten tiedän prosessin.

    Yrittäjällä on suurempi riski jäädä auton alle kuin joutua oiekueten irtisanomisen vuoksi.

    Jos yrittäjä ei uskalla kanstaa riskiä niin osakeyhtiö on yrittäjän valinat, mutta se on VAPAAEHTOINEN päätös, ei kenenkään pakottama.

    Tuntuu ihmeelliseltä, että aina yrittäjät kehuvat aina riskinottoaan mutta todellisuudessa he eivät halua sitä kantaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Riitta kirjoitti 31.3.2011 kello 22:16

    Riitta, mitä väliä sillä on, onko ihmisen saaman tuen nimi työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki vai vaikkapa perustulo?

    Toimeentulotukea saadakseen ihmisen on todistettava, että hänellä ei tosiaankaan ole mitään muita tuloja ja jokainen tilille tuleva euro, oli kyse sitten veronpalautuksesta, syntymäpäivälahjasta tai vakuutuskorvauksesta, pienentää toimeentulotukea. Tämä on ihan loogista, koska toimeentulotuen ainoa tarkoitus on huolehtia siitä, että kaduilla ei kulje kerjäläisiä. Muut minimietuudet riippuvat vain tietyistä palkkatuloista ja joistakin muista etuuksista, mutta työttömyyskorvaus ei pienene, jos saa esimerkiksi veronpalautusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Syltty kirjoitti 1.4.2011 kello 8:48

    Liian vanha
    Jos yrittäjä ei uskalla kanstaa riskiä niin osakeyhtiö on yrittäjän valinat, mutta se on VAPAAEHTOINEN päätös, ei kenenkään pakottama.

    Tietenkin yritysmuodon valinta on täysin vapaaehtoinen päätös, onko joku muuta väittänyt?

    Mutta _minä_ väitän, että jos aikoo yrittää tosissaan eli täysipäiväisesti ja aikoo elättää sillä itsensä, ei ole oikeastaan enää mitään taloudellista tai byrokraattista syytä olla valitsematta osakeyhtiömuotoa. Se kun ei tuo merkittäviä lisäkustannuksia, mutta antaa merkittäviä etuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Panu Heinonen kirjoitti 1.4.2011 kello 9:09

    Liian vanha:
    Ohitit kommentissasi juuri sen pääpointin:
    Yrittäjän pitäisi yrityksen pyörittämisbyrokratian sijaan pystyä keskittymään paremmin itse yrityksen toimintaan. Harva PK-yrittäjä toimii yrityksessään pelkästään sohvaperunana, vaan heillä on intohimo omaan tekemiseensä. Tämä intohimo lienee ainoa asia, joka tänä päivänä saa fiksun ihmisen edes ryhtymään yrittäjäksi saati pysymään siinä statuksessa.

    En missään tapauksessa halua tehdä vastakkainasettelua työntekijöiden ja yrittäjien välillä, mutta fakta on se, että ei niille työntekijöille olisi töitä lainkaan ilman intohimonsa ajamia yrittäjiä.

    Toinen pointti tässä verotiliasiassa on se, että verohallinnon byrokratiaa vähennettäisiin rankalla kädellä joka tuo hallinnollisia säästöjä varmaankin aika paljon.

    Uusi asia, minkä haluaisin tuoda esiin työstä yleensä:
    -Jos Euroopassa on 100 000 000 työtöntä (mutua) ja Suomessakin tätä nykyä parisataa tuhatta, mistä IHMEESTÄ kuvitellaan keksittävän työtä niille kaikille. Maailmassa on 6 miljardia ihmistä. Yli puolet näistä ei varmaankaan tee töitä sillä tavalla kuin meidän käsitys on työn tekemisestä. Mitä ihmettä kaikkien pitäisi tehdä jotta tämä työvouhotus toteutuisi?
    Pikapäätelmä: Kaikille ei riitä töitä koskaan, päin vastoin, työn absoluuttinen määrä tulee luultavasti jatkuvasti vähenemään automaation yms. myötä.
    Tästä syystä pitäisi ottaa kissa pöydälle ja miettiä koko taloussysteemin ja työn olemuksen muutosta. On täysin epärealistista ajatella että tuotanto tai edes palveluala tällä rajallisella pallopinnalla voisi nousta jatkuvasti – päin vastoin sitä pitäisi aktiivisesti vähentää ja ohjata järkevään suuntaan.

    Vai ruvetaanko kaikki pyörittämään finanssialaa joka ei tuota käytännössä mitään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 1.4.2011 kello 14:59

    “Mutta _minä_ väitän, että jos aikoo yrittää tosissaan eli täysipäiväisesti ja aikoo elättää sillä itsensä, ei ole oikeastaan enää mitään taloudellista tai byrokraattista syytä olla valitsematta osakeyhtiömuotoa.”

    Lähipiirissäni moni toimii toiminimellä tai kommandiitti/avoin-yhtiö periaatteella ja elättää itsensä aj perheensä.
    Tunetuimpia henkilöyhtiöitä on esim Lidl eli isoakin yritystä voi pyörittää muuna kuin osakeyhtiönä.
    Samoin Tapiola tai SOK toimivat osuuskuntana , ei se koko ole kovinkaan hyvä kriteeri yhtiömuodolle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. ilkka kirjoitti 1.4.2011 kello 15:17

    Shakeem:
    Nimenomaan sen takia, että yrittäjän on helppo saada itsensä tulottomaksi, heille tarvitaan vähän erilaiset säännöt työttömyystukea varten kuin muille. Sen takia esimerkiksi soviteltu päiväraha ei järin hyvin sovellu yrittäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Syltty kirjoitti 1.4.2011 kello 16:07

    Liian vanha:
    Lähipiirissäni moni toimii toiminimellä tai kommandiitti/avoin-yhtiö periaatteella ja elättää itsensä aj perheensä.

    Lähipiirissäni on henkilöitä, jotka haastavat riitaa nakkikioskilla. Siispä sen täytyy olla fiksui, helppo ja kätevä tapa tilata makkaraperunat.

    Myönnä nyt vaan että puhuit taas demaripuppua ja et nyt vain taas mitenkään kykene myöntämään myöntää, että oy on lähes automaattisesti se paras vaihtoehto tosissaan yrittävälle.

    Harrastelijasarjat ovat sitten tietenkin erikseen.

    Mutta kyllä me uskotaan että ei-pörssiyhtiö-osakeyhtiö nyt vaan ei sovellu sun maailmankuvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Saara kirjoitti 1.4.2011 kello 17:09

    Erinomainen kommentti Panu Heinoselta.

    Itsekin olen pidempään kummastellut näitä työttömien kepittämispyrkimyksiä, joiden avulla heitä yritetään ohjata palkkatyöhön, jota ei ole tarjolla. Aivan pöllöä hölmöläisten hommaa. Ikään kuin työn loppuminen tai siirtyminen halpatuotantomaahan olisi ensisijaisesti työntekijän motivaatiosta johtuvaa.

    Tilanteessa, jossa palkkatyötä ei ole tarjolla riittävästi, yrittäjyys (= uusien työpaikkojen luominen) tulee tehdä houkuttelevammaksi. Erityisen tärkeää nykyisenkaltaisessa murrosvaiheessa on tehdä houkuttelevammaksi riskinotto – siis sellaisen yrityksen perustaminen, joka tarjoaa uudenlaisia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja. Vanhojen, vähemmän riskialttiina pidettyjen mallien mukaiselle toiminnalle ei todennäköisesti ole niin paljon kysyntää, että koko kansa voisi elellä sen varassa. Vain uutta luomalla saamme uusia, kestäviä työpaikkoja.

    MIelestäni yritystoimintaa ei pitäisi juurikaan verottaa niin kauan kuin sen tuotto menee suoraan toiminnan kehittämiseen/kasvattamiseen. En tosin tiedä, mitkä tämän suorat kansantaloudelliset vaikutukset olisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Tonni käteen kirjoitti 1.4.2011 kello 17:19

    Shakeem:
    “Nimenomaan sen takia, että yrittäjän on helppo saada itsensä tulottomaksi, heille tarvitaan vähän erilaiset säännöt työttömyystukea varten kuin muille. Sen takia esimerkiksi soviteltu päiväraha ei järin hyvin sovellu yrittäjille.”

    Toimeentulolaina voisi olla hyvä vaihtoehto. Valtio antaisi halutuin edellytyksin lainaa yrittäjälle samalla korolla kuin saa sitä itse markkinoilta. Perusturvan ylittävä sosiaaliturva voisi muutenkin olla lainamuotoista, jolloin perusturvaa olisi varaa nostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Samuli Saarelma kirjoitti 1.4.2011 kello 17:33

    Riitta, en edelleenkään ymmärrä, miksi työttömyyskorvausta pitäisi korottaa siksi etteivät ihmiset joutuisi tukeutumaan toimeentulotukeen. Itse näen työttömyyskorvauksen (siis sen, minkä varaan putoaa, jos on 500 päivää työttömänä työnhakijana) aika lailla samana asiana kuin toimeentulotuen. Sen tarkoitus on taata säälillinen toimeentulo, vaikka ihminen ei selvästikään näytä saavan töitä. Sen ei ole tarkoitus taata jotain korkeampaa toimeentuloa, vaan toimia melko lailla samalla tavoin kuin toimeentulotuen. Pitää poissa äärimmäinen köyhyys. Sama juttu opintotuen kanssa, vaikka onkin pienempi kuin toimeentulotuki.

    Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on sitten eri asia ja sen tarkoitukseksi hyväksynkin sen, ettei työttömäksi pudotessa joudu yhtäkkiä tinkimään kulutustaan ihan hirvittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Samuli Saarelma kirjoitti 1.4.2011 kello 18:19

    Panu, mitä työnteko on muuta kuin sitä, että tekee jotain sellaista, jossa itsellään on suhteellinen etu ostaakseen muilta sitä, missä heillä on suhteellinen etu? Ja ero palkkatyössä verrattuna yksityisyrittämiseen on siinä välissä yritys tai julkinen yhteisö, joka kantaa touhun taloudellisen riskin, mutta toisaalta pitää osansa työntekijän tuottamasta lisäarvosta tästä korvauksena.

    En näe mitään syytä, miksi tällaisen tarve ainakaan vähenisi tulevaisuudessa. Koneet varmaan tuottavat krääsän entistä halvemmalla, mutta on silti paljonkin asioita, jotka tuottavat ihmisille hyvinvointia, mutta joissa sen tekijöitä ei voi koneilla korvata. Periaatteessa työn kysyntä kääntyy laskuun vasta siinä vaiheessa, kun ihmisten hyvinvointi on niin korkea, etteivät he enää halua sitä nostaakseen luopua vapaa-ajasta. Etenkin globaalilla tasolla tähän on vielä aika pitkä matka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Shakeem kirjoitti 1.4.2011 kello 21:21

    Syltty,

    Yhden hengen henkilöyritys joutuu kantamaan lähes aina osakeyhtiön ylittävää henkilökohtaista vastuuta. Haluan nähdä sen pankin, joka myöntelee tällaiselle aloittavalle henkilöyhtiölle lainaa ilman, että osakeyhtiömuotoinen henkilöyrittäjä suostuu lainasta omavelkaiseen takaukseen.

    Miksi sitten Oy? Osakeyhtiömuoto ei olisi useinkaan paras vaihtoehto edes tosissaan yrittävälle henkilöyrittäjälle. Se on usein kuitenkin ainoa vaihtoehto siitä yksinkertaisesta syystä, että muut (osake)yhtiöt karttavat muita yhtiömuotoja liiketoimintasuhteissaan. Muita yhtiömuotoja pidetään jollain tapaa epätavanomaisina (epäyrittäjämäisinä) ja siten epäluotettavina.

    Osakeyhtiön edut aloittavalle henkilöyritykselle johtuvat siis enimmäkseen muista syistä, kuin tästä yhtiömuodosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Riitta kirjoitti 1.4.2011 kello 22:56

    Samuli, minusta vähimmäisetuudet, jotka eivät ole toimeentulonormin tasolla, on jätetty niin mataliksi vain siksi, että päästäisiin köyhiä kyykyttämään. Kyllä se perustoimeentulo pitäisi saada ilman, että täytyy jokaista tiliotettaan sossussa näyttää ja oikein todistaa, kuinka köyhä sitä oikein onkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Riitta kirjoitti 1.4.2011 kello 23:05

    Samuli, Osmo kirjoitti hiljattain samasta asiasta (Ensisijaista perusturvaa korotettava), mutta keskutelu ajautui aika äkkiä opiskelijoiden asemaan.

    Olin hiukan yllättynyt, kun en löytänyt tätä avausta “Oden vaaliohjelma” -tunnisteen takaa. Ilmeisesti asia ei ole hänelle niin tärkeä kuin oletin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Samuli Saarelma kirjoitti 2.4.2011 kello 0:55

    Riitta, olen samaa mieltä, että köyhiä ei tarvitsisi kyykyttää. En vain ole samaa mieltä siitä, etteikö esim. työttömyyspäiväraha kyykyttäisi työttömiä siinä, missä toimeentulotuki kyykyttää yleisesti köyhiä. Työttömiähän heitellään ihan oikeasti kursseille, joille he itse eivät haluaisi edes mennä ehtona sille, että heille maksetaan työttömyyspäivärahaa. Minusta tämä on kyllä aika lailla pahempaa kyykytystä kuin se, että pitää toimittaa joku pankkitiliote sossuun.

    Mutta tämä menee nyt vähän aiheen ohi. Minä kannatan toimeentulotuen ja työttömyyspäivärahan korvaamista perusturvalla/kansalaispalkalla, jonka saamiseksi ei mitään kyykkyynmenoa tarvita. Mutta en edes siinä näe mitään radikaalisti uutta yleisesti siihen periaatteeeseen, että rikkailta verotetaan rahaa ja annetaan sitä köyhille, mikä meillä on ollut jo pitkään käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tavallinen Teknikko kirjoitti 2.4.2011 kello 2:00

    Yrittäjä tai ei, mutta tulisi kuitenkin ohjata “oikeasti viisaita polullaan”.

    Siis, sinänsä hauska lukea laudatur-tason ihmisten julkimoinitia, mitä tulee sivuston kommentteihin.

    Mutta jotenkin tuntuu aika hauskalta, että laudatorintasoiset eivät oikeastaan tiedä todellisesta ympäröivästään maailmasta
    mitään. [Ei todistettu tässä].

    Toki on useastikin niin, että pappa ja mamma betalar opinnot lapsilleen, että en ryhtyisi täysillä väittämäään, että opiskelijat olisivat huonnommassa asemassa kuin työttömät
    ovat varsinkin silloin, kun työvoimaviranomainen vailla lakien tuntemusta ryhtyy työtäntä “ohjailemaan” sinne sunne tänne aktiviteetteihin.

    Gaussin ja Eulerin tasoisille opiskelijoille taasen olisin valmis myöntämään vaikka kuun taivaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Liian vanha kirjoitti 2.4.2011 kello 5:14

    “Haluan nähdä sen pankin, joka myöntelee tällaiselle aloittavalle henkilöyhtiölle lainaa ilman, että osakeyhtiömuotoinen henkilöyrittäjä suostuu lainasta omavelkaiseen takaukseen.”

    Finvera antaa takauksen pk-yritykseille erilaisia tilanteissa, ei ensimmäisenä tarvitse asuntoa pantata. Omavastuuta toki tarvitaan, mutta muutaman kymmennen tuhatta saa ilman vakuuksiakin

    http://www.finnvera.fi/Takaukset

    Mutta kyllä liikeideat tutkitaan ja epätoivoiset tapaukset eivät tietystikään saa takausta.

    Toinen vaihtoehto on riskirahoittajan hankkiminen rahoittajaski, mutta hän vaatii tuoton riskin suuruuden mukaan

    Oman kodin kiinnittäminen on yrittäjän oma valinta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Liian vanha kirjoitti 2.4.2011 kello 5:17

    “Erityisen tärkeää nykyisenkaltaisessa murrosvaiheessa on tehdä houkuttelevammaksi riskinotto – siis sellaisen yrityksen perustaminen, joka tarjoaa uudenlaisia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja. ”

    Työttömäksi joutuu useimmiten siivooja ,myyjä, tarjoilija, rakennusmies, tehdastyöläinen.
    Hänen mahdollisuutensa perustaa korkean teknologian yritys tai kehitellä uusia tuotteita on aika vähäinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Liian vanha kirjoitti 2.4.2011 kello 5:34

    “Harrastelijasarjat ovat sitten tietenkin erikseen”

    Onko esim Lidl:n pyörittäminen harrastustustoimintaa ?
    Tai Tanun-Tavara, K. Lehtonen kommandiittiyhtiö Isokyrössä 35 vuotta toiminut monipuolinen metallialan yritys?

    Varatuomari Juha Roslund asianajotoimisto,Dittmar & Indrenius Kommandiittiyhtiö :juristit suosivat näköjään henkilöyhtiötä

    Yrittäjä harkitsee aivan itse mikä yhtiömuoto on paras , ei hänen tarvitse ottaa sinun eikä minun mielipidettä huomioon.

    Kerroin vain mitä mieltä kauppakorkean kouluttajat olivat yhtiömuodosta, en tunne heidän poliittista taustaa, mutta tuskinpa politiikalla tähän on merkitystä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Seppo Korppoo kirjoitti 2.4.2011 kello 10:49

    Tuossa edellä Saara kirjoitti fiksusti. Kannattaa lukea.

    Lisäksi Osmo sanoi: “Osakeyhtiössä on kaksi puolta. Toinen on tuo mahdollisuus ottaa uusia jäseniä ja erilaisilla painoilla. Toinen kokonaan eri asia liittyy yhtiömuodon englanninkieliseen nimeen “limited”, hyvässä ja pahassa…. ”

    Minua jäi mietityttämään tämä sana “pahassa”. Osmo puhuu osakkaan riskistä, siitä että OY:ssä osakas teoriassa (käytännössä asia pienyrityksissä tuppaa olemaan toisin) voi menettää vain sijoittamansa rahat. Tässä Osmo viittaa sanaan “limited”.

    Tässä keskustelussa Osmonkin kannattaa pitää mielessä se, että osakeyhtiö on yksi niistä harvoista eurooppalaisista keksinnöistä, jolla on jo vuosisatojen ajan ollut syvällisen positiivinen merkitys maailmantalouden (Suomenkin) kehitykseen.

    Osakeyhtiö nimittäin vei vallan kuninkaalta ja siten paljolti lopetti feodaaliyhteiskunnan.

    Osakeytiötä hyväksikäyttäen kuka tahansa kansalainen saattoi itselleen sopivalla riskillä aloittaa liiketoiminnan, kuninkaalta lupaa kysymättä, ja siten vaikkapa vaurastua.

    Ei kai Osmon päässä nyt vain pyöri sellainen ajatus, että pitäisi palata takaisin päivitettyyn feodaaliyhteiskuntaan?

    Tällaisessa yhteiskunnassa joku henkilö pukeutuu vihreään kaapuun ja alkaa Jumalan armosta (= “unlimited”) myöntämään (= myymään korruptoituneille suosikeilleen) vihreälle paperille kirjoitettuja elinkeinolupia.

    Tällöin lupien sallimat työt ovat “very limited” ja toisaalta rangaistukset ovat “very unlimited”.

    Odotan mielenkiinnolla Osmon vastausta.

    Seppo Korppoo
    Vielä vapaa suomalainen yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.4.2011 kello 11:32

    Seppo Korppoo. Mistä tuollaiset ajatukset ovat peräisin.
    Tuo limited on ongelma vain siinä, että sen avulla on helppo anastaa toisen omaisuutta panemalla oma yritys konkurssiin. Joku talousrikostutkija sanoi joskus, että varas on henkilö, jolla on niin kova kiire päästä käsiksi toisen omaisuuteen, ettei hänellä ole aikaa perustaa osakeyhtiötä. Tästä huolimatta pidän osakeyhtiötä erinomaisena keksintönä. Myös oma yritykseni on osakeyhtiö (Tietokeino Oy)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. OP kirjoitti 2.4.2011 kello 11:05

    Saara kirjoitti: “MIelestäni yritystoimintaa ei pitäisi juurikaan verottaa niin kauan kuin sen tuotto menee suoraan toiminnan kehittämiseen/kasvattamiseen. ”

    Ei sitä verotetakaan, vaan vasta noiden kehittämis- ym. kulujen jälkeen mahdollisesti jäävää voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.4.2011 kello 11:28

    OP
    Ymmärtääkseni osa kehittämiskuluista lasketaan investoinneiksi, joita ei saa poistaa heti. Silloin niitä verotetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. pekka kirjoitti 2.4.2011 kello 11:27

    Liian vanha:

    “Harrastelijasarjat ovat sitten tietenkin erikseen”

    Onko esim Lidl:n pyörittäminen harrastustustoimintaa ?

    Suomen Lidl:n yhtiömuodon (kommandiittiyhtiö) taustalla lienee kuitenkin ky:n vähäisemmät tiedonantovelvollisuudet toiminnan taloudellisista tuloksista. Kommandiittiyhtiö Lidl:n vastuullinen yhtiömies on osakeyhtiö (Lidl Holding Oy).

    Myös Saksassa Lidl:n yhtiömuoto on sellainen joka minimoi julkisuuden (säätiöviritys).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Saara kirjoitti 2.4.2011 kello 12:05

    Liian Vanha:

    “Erityisen tärkeää nykyisenkaltaisessa murrosvaiheessa on tehdä houkuttelevammaksi riskinotto – siis sellaisen yrityksen perustaminen, joka tarjoaa uudenlaisia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja. ”

    Työttömäksi joutuu useimmiten siivooja ,myyjä, tarjoilija, rakennusmies, tehdastyöläinen.
    Hänen mahdollisuutensa perustaa korkean teknologian yritys tai kehitellä uusia tuotteita on aika vähäinen

    Jos riskiyrittäjyydestä tehdään houkuttelevampaa, siihen ryhtyvät ne, jotka pystyvät ja osaavat. Työttömäksi jäävä suorittavan työn tekijä saa sitten tällaiselta tyypiltä vapaaksi jääneen paikan. Tai sen saa joku muu, jonka paikan saa mainitsemasi siivooja. Tai sitten ketju on vielä pidempi, mutta efekti sama. Ja lisäksi toinen vaihtoehto: joku, joka osaa ja pystyy, aloittaa yritystoimintaa, ja palkkaa mainitsemasi työttömän siivoojan firmaansa siivoamaan.

    Joka tapauksessa työtä ei ole ilman että joku luo taloudellisesti kannattavaa toimintaa, jonka pyörittämiseksi tarvitaan ihmisiä. Jos ja kun tällaista toimintaa ei ole luotu riittävästi, yrittäjyyden kannustimissa/houkuttelevuudessa on korjattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. OP kirjoitti 2.4.2011 kello 12:06

    “Ymmärtääkseni osa kehittämiskuluista lasketaan investoinneiksi, joita ei saa poistaa heti. Silloin niitä verotetaan.”

    Tuo riippunee paljolti toimialasta. Kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön palkkaamista ja markkinointia, jotka ovat heti poistettavia kuluja.

    Investoinnitkin poistetaan, pienellä viiveellä – silloin voi käydä niin, että jonkin vuoden isompien investointien poistot pistävät ihan kannattavan firman tappiolliseksi seuraavana vuonna, joten voi olla että firma selviääkin sen jälkeen pari-kolme vuotta kokonaan ilman veroja.

    Lisäänpä tähän vielä että olen itsekin yrittäjä. Minusta osakeyhtiö on yksityisyrittäjälle ihan hyvä yhtiömuoto ja yritysverotuskin on Suomessa mielestäni ihan kohtuullisella tasolla kunhan liiketoiminta on ylipäätään kannattavaa. Mutta on totta, että työttömästä työnhakijasta on vaikea hypätä kannattavan yrityksen pyörittäjäksi nykysysteemillä, jossa turvaverkko kiskaistaan välittömästi alta. Riittävän asiakaspohjan luominen saattaa kestää vuosia ja silläkin aikaa pitäisi jotain syödä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ville kirjoitti 2.4.2011 kello 12:27

    Osakeyhtiön ehkä merkittävin etu suhteessa henkilöyhtiöihin on, että yhtiöön voi kerätä pääomaa, josta verotetaan vain yritysveron verran. Sitten, kun omistaja ottaa pääoman itselleen osinkoina, siitä menee osinkovero, jolloin kokonaisveroaste on suunnilleen sama kuin henkilöyrittäjän marginaalivero. Logiikka on lähestulkoon sama kuin eläkevakuutuksissa, eli veron maksua voi viivästyttää. Kädestä suuhun -periaatteella toimivalle liiketoiminnalle henkilöyhtiöt tai osuuskunnat ovat paljon parempia, kuten edellä on jo todettu. Yritysmuodot saataisiin samalle viivalle verottamalla yrityksiä samalla progressiivisella taulukolla – jolloin osinkojen verotus voitaisiin unohtaa. Tämä itse asiassa ratkaisisi hallintarekisterien väärinkäyttöongelman…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. tpyyluoma kirjoitti 2.4.2011 kello 12:48

    ilkka:

    On sillä väliä saako rahat tilille automaattisesti sohvalla maaten vai pitääkö rahan saamiseksi ravata parin viikon välein jossain virastossa. Työnvastaanottaminen ole tietysti nykyäänkään ole oikeasta pakollista, mutta ainakin joutuu viranomaisten kiusaamaksi. Se lisää kiinnostusta ottaa vastaan työtä.

    Se lisää kiinnostusta hoitaa itsensä semmoiseen jamaan ettei viranomaiset enää vaivaa. Esimerkiksi sairaseläkkeelle. Ja välttämään jotain keikkahommia kun niistä vaan seuraa vaikeuksia. Samoin kannattaa välttää kursseja ja muita aktivointitoimia, kun jos ne menee pieleen niin on karenssivaara.

    Ansiosidonnaisen korvaaminen jollain tiliratkaisulla on ihan mielenkiintoinen esitys. Siinä on tietysti suurimpana ongelmana elinkaarituloerojen raju kasvu, mutta ehkä se pitää hyväksyä tehokkuuden nimissä–voisihan sitä periaatteessa kompensoida tuloverotuksen progression lisäämisellä, koska työttömyysvakuutusmaksujen aiheuttama vääristävä efekti poistuisi hyvätuloisilta jolloin tulisi uutta korotusvaraa.

    En tainnut ihan pysyä mukana. Eikö se tililtä suoritettava tasaus voisi olla pitkäkestoisempi eli nimenomaan tasata niitä elinkaarituloeroja, esimerkiksi niin että opiskelun tuet on miinusta joka tasoittuu työuran myötä.

    Toisaalta jos sallitaan ansioturvatilin meneminen miinukselle ja miinukset nollataan eläköityessä (kuten esim. ETLA ehdotti), niin pitkään tai usein työttömänä olevat eivät motivoituisi järjestelmästä yhtään nykyistä enemmän.

    Miksi ne pitäisi nollata? Eikö samaan voisi yhdistää eläkkeenkin, eli jos tekee paljon plussaa niin saa suurempaa eläkettä. Tai samantien perintöverotusta, eli jos on elinkaaren lopussa miinuksella niin tilin tasaus on etuoikeutettu perijä. Tuolla tosin pitäisi vaatisa vakuuksia jottei voi vaan siirtää omaisuutta lapsille ohi perinnön.

    Sosiaaliturvatilit ratkovat yhtä ongelmaa, mutta ei sitä tärkeintä.

    Puhutaan varmaan vähän eri asia. Ajattelen sellaista tiliä joka olisi rajapinta palkkoihin, sosiaaliturvaan ja verotuuksen ja jolla olisi kolme ominaisuutta:
    – Tasaa tulojen vaihtelua, esimerkiksi niin että kuukaudessa tulot eivät voi laskea kuin 5%, ja tämä vastaavasti kompensoidaan leikkurilla tulojen noustessa.
    – Sisältää katon efektiivisille veroasteelle, sanotaan nyt vaikka 50%, eli tuet eivät suoraan leikkaannu kuin korkeintaan tuolla prosentilla vaikka työllistyisi pienemmälle palkalle.
    – Sisältää perusturvana pohjatason tuloille. Tämä voi myös olla ansidonnaisesti suurempi.

    Minusta tuo ei ole mahdoton yhdistelmä, tilijärjestelmä on tukielementtien kautta alijäämäinen, mutta sitä taas voi paikata verotuksella. Eli tuo sisältäisi käytännössä myös tulonjakoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Ville kirjoitti 2.4.2011 kello 12:52

    Toinen vaihtoehto on tietenkin, että kaikki yritysten ja henkilöyritysten ja oikeiden ihmishenkilöiden verotus muutetaan tasaprosentille – mikä käytännössä edellyttää (ihmishenkilöille) perustulon käyttöönottoa. Tämäkään tuskin menee läpi, koska ulkomaiset ja/tai hallintarekisteriomistajat joutuisivat myös tässä mallissa maksamaan tosiasiallisesti enemmän veroa, ja sehän ei tietenkään käy päinsä;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. spottu kirjoitti 2.4.2011 kello 13:20

    OS: “Ymmärtääkseni osa kehittämiskuluista lasketaan investoinneiksi, joita ei saa poistaa heti. Silloin niitä verotetaan.”

    Mikroyrityksessä verottaja hyväksyy käytännössä kaikki palkkakustannukset kuluiksi, taseeseen aktivointi kun johtaa helposti muihin ongelmiin.

    Vielä kun nykyisin lyhytvaikutteisiksi hyödykkeiksi eli heti poistettaviksi hyväksytään tietokonelaitteet ja muut pienkoneet, ja pitkäaikaisempiakin pienhankintoja voi poistaa 2500 euron edestä heti, voi verottajan tulkintoja tässä kohtaa pitää hyvin mikroyrittäjäystävällisinä.

    Jos osakeyhtiömuodossa toimivan mikroyrittäjän tilannetta haluttaisiin verotusteknisesti parantaa, kannattaisi harkita carry back -järjestelmän käyttöönottoa jolloin tappiollisina vuosina maksettu yhtiövero toimisi huonojen vuosien puskurina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Seppo Korppoo kirjoitti 2.4.2011 kello 13:37

    Osmo,

    Ensinnäkin: Edellä oleva kommenttisi “Tuo unlimited on ongelma vain siinä, että sen avulla on helppo anastaa toisen omaisuutta panemalla oma yritys konkurssiin” ja “Joku talousrikostutkija sanoi joskus, että varas on henkilö, jolla on niin kova kiire päästä käsiksi toisen omaisuuteen, ettei hänellä ole aikaa perustaa osakeyhtiötä” – kuuluvat sinulta muuten harvoin tuleviin ylilyönteihin.

    Osmo, tekisit itsellesi palveluksen, jos vetäisit pikaisesti em. kommetit takaisin. Niin suuri valtaosa Suomen yrittäjistä on rehellisiä ja kunniallisia kansaa, etteivät ansaitse tulla verratuiksi varkaisiin.

    Toiseksi: Kyllä nämä viherparodia-ajatukseni ovat peräisin ihan eletystä reaali-elämästä.

    Olen ollut jo pidemmän ajan huolissani siitä, että maamme asioiden hoidossa keskitytään liiaksi maailmanparantamiseen, eikä paljoakaan välitetä ihmisten tällä hetkellä kokemista todellisista ongelmista.

    Meidän on nyt pakko laittaa taloutemme kuntoon.

    Kaikille pitäisi olla selvää, että elämme tänään keskellä päättymätöntä YT-kierrettä, ja sodanjälkeisen ajan rajuinta rakennemuutosta.

    Tämä kriisi on luonteeltaan kansainvälinen ja Suomen KP-yrityksetkin kohtaavat enenevässä määrin koko armottoman maailmanlaajuisen kilpailupaineen.

    Koska on selvää, että vain PK-yritykset voivat pidemmällä tähtäyksellä pelastaa Suomen talouskurimukselta, on niiden verotus, työttömyysturva, jne. korjattava pikaisesti kilpailijamaiden tasolle.

    En ole huomannut Vihreiden taholta juurikaan mitään konkreettisia yrittäjä-ystävällisiä toimia.

    Pikemminkin mieleen ovat jääneet: veroja lisää, energiaintensiiviset tehtaat pois maasta,takametsien mummoille kalliit jätevesisysteemit, Helsingin tonttipula-fiasko pitää ratkaista ryöväämällä maat naapureilta, julkinen liikenne pitää ratkaista sikamaisen kalliisti, natura-alueille pitää säätää lisää rajoituksia ja siten käytännössä ryövätään ihmisten iki-muistoinen omaisuus, jne.

    Kyllä suomalaisilla yrittäjillä on oikeus odottaa myös Vihteiltä todellista osallistumista näihin talkosiin. Varkaiksi vertaaminen ei ole tässä ainakaan avuksi.

    Seppo Korppoo, Pitkäaikainen rehellinen yrittäjä
    Motto: Alköön viherparodia koskaan muuttuko viherparanoijaksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.4.2011 kello 14:39

    Seppo Korppoolle. Vihreissä on paljon yrittäjiä, joten tunnemme kyllä yrittäjien arjen hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Ksantippa kirjoitti 2.4.2011 kello 18:59

    Nimenomaan sen takia, että yrittäjän on helppo saada itsensä tulottomaksi, heille tarvitaan vähän erilaiset säännöt työttömyystukea varten kuin muille. Sen takia esimerkiksi soviteltu päiväraha ei järin hyvin sovellu yrittäjille.

    Tuo ei taida ihan päteä, sillä onhan sivutoimisia yrittäjiä, jotka saavat soviteltua päivärahaa. Työvoimaviranomainen hyväksyy yritystoiminnan sivutoimiseksi, jos sitä on harjoitettu riittävän kauan kokoaikatyön ohessa. Sen, mitä tarkoittaa riittävän kauan, on lainsäätäjä jättänyt työvoimaviranomaisen harkintaan. Ministeriön ohje on, että 10 kk riittää, vaan tuo on vain ohje, käytännössä työvoimatoimistot toimivat, miten tahtovat ja yleensä vaativat pidempää aikaa.

    Sen sijaan jos aloittaa työttömänä yritystoiminnan, se merkitsee automaattisesti sitä, että joutuu työttömyysturvan ulkopuolelle yritystoiminnan laajuudesta riippumatta ja takaisinpääsy onkin sitten oma juttunsa. Riittää, kun hankkii toiminimen, niin lentää ulos työttömyysturvan piiristä, varsinaisella yritystoiminnalla ei ole merkitystä.

    Itsekin olen pidempään kummastellut näitä työttömien kepittämispyrkimyksiä, joiden avulla heitä yritetään ohjata palkkatyöhön, jota ei ole tarjolla. Aivan pöllöä hölmöläisten hommaa. Ikään kuin työn loppuminen tai siirtyminen halpatuotantomaahan olisi ensisijaisesti työntekijän motivaatiosta johtuvaa.

    Niin minäkin. Minusta tuo on suorastaan kuvottavaa. Työttömistä on tullut sylkykuppeja yhteiskunnassa. Vähiten tuohon ei varmasti ole syyllinen työttömien leimaamisinnossaan työvoimaviranomainen eikä myöskään epämääräiset ja kyseenalaisin motiivein tehdyt tutkimukset, joita ei pitäisi tutkimuksiksi edes nimittää.

    Pitää toivoa, että persut pääsevät valtaan. Kun SMP oli edellisen kerran hallituksessa niin Leppänen työministerinä säädätti ns Leppäsen lain eli puoli vuotta työttömänä olleelle piti järjestää työ eli jos yksityiseltä ei löytynyt niin kunnan tai valtion piti järjestää työpaikka.

    Silloin työttömyys tipahti 3 % luokkan ja työllisyysaste nousi 75 %:iin.

    Leppänen teki todella tuossa hyvää työtä. Itsekin pääsin aikanaan nauttimaan Leppäsen laista, vaikka kapuloita siihen yritettiinkin laittaa. Ikävää, että se pikkuhiljaa vesitettiin ja sitten siitä luovuttiin kokonaan.

    En tiennytkään, että Leppäsen laki oli noin tehokas. Toisaalta en ihmettele ollenkaan. Suotiinhan siinä työttömälle normaali työsuhde, joka joko jatkui samassa paikassa tai sitten työssä ollessa saattoi hakea toista työpaikkaa menestyksellisemmin kuin työttömänä. Työttömän työhakemuksethan menevät yleensä mappiin ö pelkän työttömyyden vuoksi, kiitos sen, että työttömiä on niin hartaasti leimattu vuosikausia.

    Nykyinen tapa pakottaa työttönät palkattomiin töihin johtaa ihan muuhun kuin työllistymiseen yleensä. Työttömänhän ei kannata työtä hakiessaan edes kertoa sitä, että on ollut palkattomassa työssä.

    … minusta vähimmäisetuudet, jotka eivät ole toimeentulonormin tasolla, on jätetty niin mataliksi vain siksi, että päästäisiin köyhiä kyykyttämään. Kyllä se perustoimeentulo pitäisi saada ilman, että täytyy jokaista tiliotettaan sossussa näyttää ja oikein todistaa, kuinka köyhä sitä oikein onkaan.

    Olen samaa mieltä.

    Totuushan lienee, ettei kaikille riitä töitä, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Millä oikeudella osattomaksi jääneet jätetään kerjäämään elantonsa? Minusta joko työtä täytyisi jakaa tai sitten työn tulosta.

    Helmikuussa työttömiä oli 258 890+111 971. Jälkimmäinen luku sisältää työvoimaviranomaisen osoittamissa toimenpiteissä olevat, jotka siis perimmältään ovat myös työttömiä. Edellä oleviin lukuihin olisi tietysti myös syytä lisätä heidät, jotka ovat jättäytyneet tai jätetyt ulkopuolelle tilastojen, koska eivät ole suostuneet työvoimaviranomaisen kyykytystoimiin. Hekään eivät ole mikään vähäinen joukko.

    Avoimia työpaikkoja työvoimatoimistoissa helmikuussa oli 58 912. Osa noistakin työpaikoista on muista syistä listoilla, oikeasti niihin ei haeta työntekijöitä ja toisaalta niihinkin, joihin aidosti haetaan, otetaan useimmiten jo työssä oleva (tuostakin syystä Leppäsen aikainen työllistämistoimi oli hyvä).

    Tilanne on siis työttömien kannalta mahdoton. Miksi heitä siis rankaistaan erilaisin kyykytystoimin, vaikka he eivät pääsääntöisesti tilanteelleen mitään mahda???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. jorma kirjoitti 3.4.2011 kello 12:13

    Käsittääkseni 90 luvun loppupuolella tehty opintotukiuudistus sai opiskelijat siirtymään töihin. Miksi tästä uudistuksesta ei ole otettu mallia myös työttömyysturvaan?

    Opiskelijan status on yleensä pysyvämpi kuin työttömän, mutta ei kai se voi olla mikään ongelma, ellei ongelmaksi sitten lasketa viranomaisten pakonomaista halua luokitella ihmisiä erilaisiin lokeroihin.

    Perustulomalli toimisi mainiosti tässäkin, mutta jos halutaan suosia ihmisten pysymistä mielummin “turvattomassa” järjestelmässä voidaan se varmasti hoitaa veroteknisin keinoin. Mikäli esimerkiksi yrittäjän vuositulot olisivat suuremmat kuin X euroa, hänen kannattaisi ennemmin säästää kesää varten, kuin siirtyä perusturvan piiriin. Kutsuttakoon tätä sitten vaikka omavastuuksi, sitähän sovelletaan jo monissa tukimuodoissa mitä maassamme on tarjolla.

    Opintotukiuudistusta tuntemattomille haluaisin kertoa, että kyse on miltei perustulon tyyppisestä mallista, mutta se on vain toteutettu hieman monimutkaisemmin, kuin yleisesti esillä olleet mallit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Tonni käteen kirjoitti 3.4.2011 kello 19:47

    liian vanha

    “Toinen vaihtoehto on riskirahoittajan hankkiminen rahoittajaski, mutta hän vaatii tuoton riskin suuruuden mukaan.”

    Wahlroos ihmetteli tuossa taannoin, että jos tuote/liikeidea on hyvä, mihin tarvitaan julkista rahoitusta. On ilmeisesti liian pitkä aika siitä kun hänellä on ollut pikkurahasta puutetta eli yritysasioissa muutamasta sadasta tuhannesta.

    Riskirahoittajan hallinnolliset kulut yhtä hanketta kohtaan ovat ehkä 50 000 €, kun tämän täytyy antaa vaimolleen minkkiturkkiavustusta ja ostaa timantteja korvaukseksi menetetystä yhdessäoloajasta. Kukin voi tehdä prosenttilaskua mitä tämä tekee tuottovaatimukselle, jos rahoitettava summa on 200 000 €.

    On kaikkien kannalta parempi, että julkinen rahoittaja hoitaa tuon alkumatkan ja yksityiset riskirahoittajat astuvat kalliine rahoineen kuvaan mukaan vasta kun ollaan jo niin pitkällä, että rahoitettava suomma on luokkaa 1 000 000 euroa. Silloin voidaan tavotella suoraan skaalaamista miljardiluokkaan eikä heidän tarvitse käyttää kallista aikaansa turhanaikaiseen byrokratiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Riitta kirjoitti 4.4.2011 kello 8:59

    En vain ole samaa mieltä siitä, etteikö esim. työttömyyspäiväraha kyykyttäisi työttömiä siinä, missä toimeentulotuki kyykyttää yleisesti köyhiä.

    Totta, mutta jos työtön joutuu liian pientä työttömyyspäivärahaa täydentämään toimeentulotuella, hän pääsee osalliseksi molempien järjestelmien kyykytyksestä. Minusta perustuloa odotellessa pitäisi nämä ensisijaiset tuet nostaa toimeentulotuen tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Artturi B kirjoitti 4.4.2011 kello 10:30

    Tonni käteen:

    On kaikkien kannalta parempi, että julkinen rahoittaja hoitaa tuon alkumatkan ja yksityiset riskirahoittajat astuvat kalliine rahoineen kuvaan mukaan vasta kun ollaan jo niin pitkällä, että rahoitettava suomma on luokkaa 1 000 000 euroa. Silloin voidaan tavotella suoraan skaalaamista miljardiluokkaan eikä heidän tarvitse käyttää kallista aikaansa turhanaikaiseen byrokratiaan.

    Miks veronmaksajien pitäs käyttää kalliita resurssejaan turhanaikaiseen byrokratiaan yhtään sen enempää kuin riskirahoittajienkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Seppo S kirjoitti 4.4.2011 kello 10:54

    Periaatteessa kyse on byrokratian aiheuttamasta vaivasta ja yrittäjän riskistä menettää rahaa. Moni palkansaajatyötön katsoo, ettei kannata eikä viitsi vaivata itseään sillä, että ryhtyy yrittäjäksi. Mielummin pysyy turvallisesti ansiosidonnaisella ja etsii palkkatyötä.

    Yritystoimintaa voi aluksi kokeilla osuuskunnassa, jos sellaisen löytää. Kuten edellä on todettu, silloin henkilö rinnastetaan palkansaajaksi ja toimitaan sovitellun päivärahan puitteissa. Tämä madaltaa kynnystä.

    Aloittavien yrittäjien osalta starttiraha on myös yksi apu ongelmaan. Jos saa starttirahaa, niin se kannustaa kestämään yrittäjän työttömyysturvaan liittyviä vaikeuksia.

    Yksi osaratkaisu Osmoon esittämään ongelmaan olisikin starttirahan kehittäminen joustavammaksi ja kannustavammaksi. Esimerkiksi siten, että työttöminä olleet starttirahayrittäjät voisivat yrittäjinä aluksi nostaa kolme kuukautta ansiosiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja sen jälkeen saada starttirahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Tonni käteen kirjoitti 4.4.2011 kello 13:56

    Artturi

    “Miks veronmaksajien pitäs käyttää kalliita resurssejaan turhanaikaiseen byrokratiaan yhtään sen enempää kuin riskirahoittajienkaan?”

    Jotta niitä uusia innovaatioita ylipäänsä uskalletaan yrittää. Valtio voi halutessaan optimoida kansantalouden kokonaisuutta, jolloin byrokratia joka näyttäytyy yksittäiselle sijoittajalle turhanaikaisena, voi olla edullista kansantaloudelle.

    Valtio/kansantalous hyötyy yrityksen tuottamasta arvonlisästä ja työllisyysvaikutuksesta jotakin, vaikka yritys ei aina tekisi liiketaloudellista voittoa. Yksityinen sijoittaja taas joutuu keskittymään liiketaloudelliseen voittoon, koska jos tämä ei siihen keskity, tämä on entinen yksityinen sijoittaja.

    Tästä syystä julkisen tahon investoinnille riittää matalampi liiketaloudellinen tuotto kuin yksityisen.

    Paras lopputulos saavutetaan, kun nämä intressit yhdistetään. Julkisen rahoituksen avulla tarjotaan useille mahdollisuus yrittää innovaatiota ja kun parhaat onnistuvat osoittamaan toimivuutensa ja laajamittaisen kaupallistettavuutensa, yksityisen rahoituksen avulla toteutetaan tuo laajamittainen kaupallistaminen.

    Yksittäisen pääomasijoittajan kannalta, jos tuota alkupään julkista rahoitusta ei olisi laajamittaisesti kaupallistettavia innovaatioita olisi vähemmän ja siten liiketaloudellinen kokonaistuotto matalampi.

    Kansantalouden kannalta, jos uusia laajamittaisesti kaupallistettavia innovaatioita olisi vähemmän, kansantalouden kasvuprosentti ja sopeutumisvauhti uuteen maailmantilanteeseen olisi pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Syltty kirjoitti 4.4.2011 kello 16:25

    En usko tässä asiassa julkiseen rahoitukseen. Paljon järkevämpää on vain tiputtaa yritysten verotusta niilläkin rahoilla ja sillä selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Tonni käteen kirjoitti 5.4.2011 kello 4:31

    Syltty
    “En usko tässä asiassa julkiseen rahoitukseen. Paljon järkevämpää on vain tiputtaa yritysten verotusta niilläkin rahoilla ja sillä selvä.”

    Rahauskonto on minusta vähän vaarallinen. Katsotaan vaikka kuinka autuaaksi se pelkkään yritysveron alentamiseen keskittyminen Irlannin teki. Reaalitalous ei kestä sitä, että liian monet spekuloivat numeroilla ja liian harvat keskittyvät luovaan työhön reaalimaailmassa.

    USA panosti julkista rahaa tietotekniikan kehitykseen ja tuloksena oli Internet, vaikka maan yritysvero on OECD:n keskiarvoa korkeampi.

    No Suomessa 90-luvulla alennettiin sekä yritysveroa että panostettiin julkista rahaa tekniikan kehitykseen ja tuloksena oli se että vuosituhannen vaihteessa maatamme pidettiin eturivin tietoyhteiskuntana.

    Sekä pankkeja että korkean teknologian yrityksiä tarvitaan, mutta minusta high tech -sektoria ei ole järkevää johtaa kuin pankkeja. Luovuus ei ole lineaarista, mutta äärimmäinen finanssikontrolli pakottaa lineaarisen maailmankuvan kaikille sektoreille ja kadottaa luovuuden.

    Itsekin kannatan yritysverotuksen asteittaista alentamista, 90-luvun taso oli hyvä, mutta minusta se ei ole ainoa asia johon valtion kannattaa panostaa elinkeinoelämän kehittämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Raimo K kirjoitti 5.4.2011 kello 10:43

    Hanna Moilanen: “Jos työntekijöiden omistamassa osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heihin sovelletaan palkansaajien työttömyysturvaa.”

    Tämä koskee myös osakeyhtiömutoista toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. ilkka kirjoitti 6.4.2011 kello 1:15

    tpyyluoma:
    Tarkoitin elinkaarituloeroilla eroja eri ihmisten elinkaarituloissa. En siis saman ihmisen elinkaaren sisäisiä tuloeroja.

    Tilimalli lisää ihmisten välisiä tuloeroja aika rajusti. Nykyään voi olla aika paljonkin työttömänä työuransa aikana ilman että se erityisemmin näkyy eläkkeessä tai varallisuudessa. Jos meillä olisi sosiaaliturvatilit, niin tuloerojt usein työttömäksi joutuvien ja muiden välillä kasvaisivat erittäin rajusti. Se ei tunnu mukavalta ajatukselta. Yleensä pidetään kohtuuttamana sitä, että eläkkeelle jäädessä työttömänä ollut joutuisi kärsimään. Sen takia nykyään työttömyysetuuksistakin karttuu eläkettä. Sen takia useimmissa sosiaaliturvatilimalleissa on ehdotettu, että tilin negatiivinen saldo nollattaisiin jossain vaiheessa. Tilille kertyneet rahat saisi käteisenä, mutta jos tili on miinukselle, ei tarvitsisi kesämökkiä sen takia myydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. eisittenkäänyrittäjäksi kirjoitti 15.1.2013 kello 11:52

    Oispahan tossa liikeidea, yrittäjäkurssit käytynä. Vaan eipä ala yrittäminen kun ei työtön saa olla osa-aikainen yrittäjä. Vaan kaikki toimeentulot katkaistaan välittömästi. Liikeidea on hieno ja yhteishyödyllinen, tuloja alkaa tulla vasta aikaisintaan kahdenvuoden päästä. Mutta minkäs teet kun yhteiskunta kannustaa dokaamaan.

    Ei muuta kuin kippis vaan kattelliselle kansalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Juhani Ikonen kirjoitti 20.11.2015 kello 17:09

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp1435440

    Siinäpä sitten lisää kuraa työttömien silmille jotka satunnaisesti saaneet tehdä töitä olemalla jäsenenä työosuuskunnassa. Ikäänkuin tämä maa ei olisi jo totaalisen polvillaan niin tämä totaalisen osaamaton hallitus aikoo kaataa työosuuskunnat ja viedä kymmeniltätuhansilta mahdollisuuden satunnaisiin ansiohin osuuskuntien kautta tekemällä kaikista osuuskunnan jäsenistä yrittäjiä mikäli he tekeevät töitä osuuskunnan kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus