Soininvaara ja Männistö: Asuntojen koko kuntoon vapaalla kaavoituksella, parkkipaikat maan alle

65 vastausta artikkeliin “Soininvaara ja Männistö: Asuntojen koko kuntoon vapaalla kaavoituksella, parkkipaikat maan alle”

1. “asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa korote­taan ja koro­tuk­ses­ta saadut rahat käytetään pysäköin­tilu­olien rakentamiseen”

   Mik­si ne rahat pitäisi ylipäätään käyt­tää mihinkään? – Poli­it­tis­ten pis­tei­den hankkimiseksiko?

   Kadun­var­sipysäköin­nin pitää olla kan­takaupungis­sa se kallein pysäköin­timuo­to. Eivätkö nuo kaupun­gin varoil­la raken­net­ta­vat pysäköin­tipaikat ole jo oman päät­te­lyn­nekin mukaan tarpeet­to­mia, jos ei niille löy­dy kau­pal­lista rakentajaa.

   Vastaa

   1. K‑Veikko: Ongel­ma on siinä, että niin kauan kuin kaupun­ki tar­joaa käytän­nössä ilmaisen pysäköin­tipaikan kadun­var­res­sa, kenenkään ei kan­na­ta tehdä tilaa naa­purilleen ja ostaa kallista maanalaista paikkaa luo­las­ta, mut­ta kaikkien pysäköin­tipaikko­jen puut­teesta kär­sivien kan­nat­taisi mak­saa siitä, että osa siirtäisi auton­sa maan alle.

      Vastaa

2. Kävi­sivätkö van­han ajan kahdel­la sisäänkäyn­nil­lä varuste­tut asun­not, joista voi lohkaista toisen puolen vuokrayk­siök­si opiskelijalle?

   Vastaa

3. ”
   Kel­lari­in tai luo­laan raken­net­ta­va pysäköin­tipaik­ka mak­saa kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Pakol­liset pysäköin­tipaikat nos­ta­vat raken­nuskus­tan­nuk­sia noin 500 euroa neliöltä. Mak­sajik­si joutu­vat sekä auton omis­ta­jat että autottomat.”

   En ymmär­rä. Näytä min­ulle se Helsinki­in raken­net­tu uud­is­raken­nus, jos­sa parkki­hal­li­paik­ka kuu­luu asun­non hin­taan (mut­ta niitä ei ole kaikille asun­noille). Minä voin vasti­neek­si näyt­tää Timo Soinin poikaystävän.

   Onhan jo pitkän aikaa auto­hal­li­paikat tehty taloy­htiöis­sä osakkeik­si. Osta asun­to, hin­ta vaik­ka 400.000 euroa. Halu­atko autopaikan? Se käy, auto­hal­liosak­keen hin­ta on 30.000 euroa. Lisäk­si menee vielä vastiket­ta esim. 1,5e/m2/kk. Kyl­lä minä ymmär­rän sen, että pihal­la ole­vat autopaikat, ja var­maan jotain kaut­ta pieni osa noís­ta hallinrak­en­tamisku­luis­takin on itse asun­non hin­nas­sa, mut­ta ei nyt sen­tään 500 euroa/neliö. Vai mihin se 30.000 euron auto­hal­liosak­keen raha sit­ten menee?

   Vastaa

4. “Nuorten ja ikäih­mis­ten hakeutues­sa keskus­taan kysyn­tä on pain­ot­tunut pienem­pi­in asuntoihin.”

   Väit­täisin että kysyn­tä on pain­ot­tunut ennem­minkin halvem­pi­in asun­toi­hin. Halut­tu­jen asun­to­jen pienu­us on vain seu­raus­ta tästä. Tuskin kukaan oikeasti halu­aa asua pienessä yksiössä. Kan­nat­taisi pan­na paukut ennem­minkin asun­to­jen hin­tata­son kor­jaamiseen kuin rak­en­taa kaupun­ki täy­teen pieniä ja kalli­ita kaninkoppe­ja. Riit­täväl­lä kaavoituk­sel­la­han (ver­taa Oulu) tämä hoi­tu­isi mut­ta jostain syys­tä pääkaupunkiseudun poli­itikoil­la ei ole tähän halua.

   Vastaa

5. Pysäköin­tipoli­ti­ikan pysähtyneisyy­den tilanteelle ehdote­tu­il­la muu­tok­sil­la on pääosin posi­ti­ivi­nen vaiku­tus. Pysäköin­nin pitäisi olla mak­sullista nyky­istä selvästi laa­jem­mal­la alueel­la ja liityn­täpysäköin­ninkin pääosin maksullista.

   Vastaa

6. OS: “Monis­sa muis­sa mais­sa kaa­vat ovat väljiä, mut­ta raken­nuslu­paa myön­net­täessä kat­so­taan, että lop­putu­los on kelvolli­nen. Meil­lä raken­nuslu­pa on myön­net­tävä, jos hake­mus on kaa­van mukainen. Lakia pitää muuttaa ”

   Raken­nus­valvon­tavi­ras­tossa toimii kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta, onko tämä siis nyky­isin täysin turha

   “Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nan tehtävänä on seu­ra­ta kaupunki­kuvan kehi­tys­tä ja eri­tyis­es­ti rak­en­tamisen vaiku­tus­ta siihen, edesaut­taa hyvän kaupunkiku­van ja julkisen ulkoti­lan muo­dos­tu­mista sekä raken­nus­lau­takun­nan antamien ohjei­den mukaan antaa lausun­to­ja yksit­täi­sistä rakentamistoimenpiteistä”

   Vastaa

7. Osmoko ottaa poli­it­tisen vas­tu­un siitä, että tämä 500 euroa per neliö siir­tyy siihen uuden asun­non hin­taan täysimääräisesti?

   Jos olisin raken­nut­ta­ja en näk­isi tarvet­ta laskea hin­taa laisinkaan. Kiit­täisin vain lisäkat­teesta matkalla pankkiin.

   Vastaa

8. Joo kan­natan. Ensim­mäisek­si pitäisi tarkastel­la jatku­via ratikko­jen myöhästymisiä aiheut­tavia paikko­ja. Isot lumiki­nok­set ovat myös tehneet omansa.

   Parhaimpi­en liiken­ney­hteyk­sien vier­essä ole­vat uude­tkin talot näyt­tävät paikoitellen parkkipaikoil­ta. Ulkona käve­lessä ihmettelee kuin­ka paljon lisää gryn­dat­tavaa maa­ta löy­ty­isi parkkik­sien tieltä.

   Mie­lenki­in­toinen kokeilu tiety­ille taloy­htiöille voisi olla sen oman asfalt­tiken­tän raken­nut­ta­mi­nen. Nykyiset autot parkkilu­o­laan ja vaik­ka vähem­män parkkipaikko­ja uuteen taloon. Ehkä kiin­nos­ta­va investointimalli.

   Vastaa

9. Osmo,

   K‑Veikko kysyi, mik­si rahat kor­vamerk­itään pysäköin­tilu­o­lille. Vas­t­a­sit kysymyk­seen mik­si rahaa kerätään. Tarkkuutta!

   Mielestäni tämän tyyp­pisessä tulon­hank­in­nas­sa, rahan käyt­tämi­nen mak­sajien­sa hyödyk­si on vain oiikeiudenmukaista.

   –
   Jari

   Vastaa

10. Joel, se ei ole ihan noin yksinker­taista. Aja­tus on että vira­nomais­määräyksin vaa­di­taan taloy­htiötä rak­en­ta­maan parkkipaikko­ja enem­män kuin niille on kysyn­tää, jos­ta seu­raa se että ne myy­dään ali­hin­taan jol­loin tap­pio tuos­ta jää taloy­htiölle. Vas­ta-argu­ment­ti­na tähän että ne myy­dään ihan kus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan ei oikein toi­mi, jos näinn niin mitä hait­taa siitä sit­ten olisi että ne vira­nomais­määräyk­set puretaan?

    Vastaa

11. Osmol­ta ja Män­nistöltä eri­no­maisen järkevä ja sivistynyt kom­pomissiehdo­tus. Ehdotan jatkoke­hi­tys­tä, tai oikeas­t­aan tämä aut­taisi toiseenkin ongelmaan:

    Jalka­käytävil­lä ole­vista jakelu­au­toista valite­taan, pahim­mil­laan ne jopa pysäköivät ratikkakiskoille. Kivi­jalka­kaup­pias valit­taa että hänen asi­akkaansa eivät pysty pysäköimään mihinkään. Nyt kun taas ruve­taan puhdis­ta­maan katu­ja pölystä niin se kestää kun suuri osa ajas­ta menee siihen että siir­retään auto­ja puhdis­tuk­sen tieltä. Joka iki­nen ker­ta kun tehdään lev­eäm­pää jalka­käytävää, joukkoli­iken­nekaisto­ja, kään­tymiskaisto­ja, pyöräkaisto­ja, jne. tarvi­taan tilaa niin asia tun­tuu pyörivän sen ympäril­lä että mon­tako kadun­var­si­paikkaa joudu­taan poistamaan.

    Tässä on kysymys ihan yksinker­tais­es­ti siitä että kadun­var­si­paikat on ylikäytössä ja ne eivät kier­rä, sen takia että ne ovat asukaskäytössä. Niitä ei voi lisätä kos­ka kadun­vart­ta ei voi oikein rak­en­taa lisää, vinopy­säköin­ti on mah­dol­lis­es­ti vain har­vois­sa paikos­sa eli sil­läkin ei kovin olen­naista merk­i­tys­tä ole. Jos paikko­ja saataisi­in maan alle olisi helpom­pi myös vara­ta eril­lisiä paikko­ja jakeluli­iken­teelle, kivi­jal­ka­li­ikkei­den asi­akkaille olisi ylipään­sä paikko­ja ja/tai voitaisi­in vara­ta paikko­ja lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in ja paikko­ja voitaisi­in pois­taa sil­loin kun siihen on tarvetta.

    Kadun­var­ret pitäisi olla ensisi­jais­es­ti asioin­tia varten, eikä pitkäaikaispysäköin­tiä varten.

    Vastaa

12. Oli­pa hyvä kir­joi­tus. Hauskaa, että nuo kaavoitus­markki­noiden vapaut­tamisetkin oli päässy esille. Ne on ollu vähän pait­sios­sa Osmon omas­sa kirjoittelussa.

    K‑Veikko: Ongel­ma on siinä, että niin kauan kuin kaupun­ki tar­joaa käytän­nössä ilmaisen pysäköin­tipaikan kadun­var­res­sa, kenenkään ei kan­na­ta tehdä tilaa naa­purilleen ja ostaa kallista maanalaista paikkaa luo­las­ta, mut­ta kaikkien pysäköin­tipaikko­jen puut­teesta kär­sivien kan­nat­taisi mak­saa siitä, että osa siirtäisi auton­sa maan alle.

    No eiks sit­ten oo parem­pi nos­taa sitä pysäköin­ti­mak­sua, kun alkaa rak­en­ta­maan kalli­olu­o­lia jot­ka tuhoo hyvinvointia?

    Jari Mus­to­nen:

    Mielestäni tämän tyyp­pisessä tulon­hank­in­nas­sa, rahan käyt­tämi­nen mak­sajien­sa hyödyk­si on vain oiikeiudenmukaista.

    Ja sähkö‑, tupakoin­ti, alko­holi, hiilid­iok­sidi­verotkin pitää käyt­tää sähkönkäyt­täjien hyväksi?

    Mun mielestä ilmaiset kadun­var­si­paikat ei oo mikään autoil­i­joille kuu­lu­va pyhä etu. Jos se ote­taan pois sitä ei tartte kor­va­ta millään.

    Vastaa

13. Hyviä ehdo­tuk­sia. Talo­jen rak­en­t­a­mi­nen puh­taasti autot­tomille voisi tul­la houkut­tel­e­vak­si vai­h­toe­hdok­si, kos­ka touhus­sa säästäisi paljon rahaa. Auto­ton olisi var­masti halukas mak­samaan jopa hie­man yli­hin­taa, jos säästäisi sen 500 euroa neliöltä naa­pu­ri­taloon ver­rat­tuna. Ja tosi­aan moni autolli­nenkin saat­taisi harki­ta auton käyt­töään, jos sitä ei saisi maku­ut­taa läh­es ilmaisek­si kaupun­gin maalla. 

    Jos asukaspysäköin­nin hin­taa nos­te­taan, niin voisi olla järkevää myy­dä lupia, jot­ka eivät kata talvea, kos­ka sil­loin osa kadun­var­sista on lumen val­taa­maa ja siten paikoista on vielä suurem­pi pula kuin kesäl­lä. Ei ole järkevää, että kesäl­lä ajet­tavia auto­ja säilötään tal­ven yli kadun­var­res­sa, vaan ne olisi järkeväm­pää viedä jon­nekin kaupun­gin ulkop­uolelle. Tätä har­va jak­saa tehdä, jos siinä ei säästä rahaa.

    Vastaa

14. Kaavoituk­ses­sakin pitäisi nyt vaan hyväksyä se lähtöko­h­ta, että kaupungeis­sa autoil­laan nyt ja tule­vaisu­udessa. Autot ovat osa mod­er­nia kaupunkia, vaik­ka jotkut ide­al­is­tit muu­ta haaveilevat. 

    Kun autoilua tai pysäköin­tiä tarkoituk­sel­lis­es­ti vaikeutetaan, kuten vaikka­pa pysäköinti­norme­ja tiuken­ta­mal­la, seu­rauk­se­na on niin asukkaiden kuin yri­tys­ten pako niihin parasi­it­tikun­ti­in, jot­ka tar­joa­vat väl­jem­pää normia. Toki kaavoituk­ses­sa Helsingis­sä on tehty paljon muu­takin hal­laa kapun­gin kehit­tyn­miselle. Osmom totea­mus kaavoituk­sen laadun parane­mis­es­ta lie­neekin vit­sik­si tarkoitet­tu, niin surkeaa jälkeä kaupunkisu­un­nit­telu on viime vuosi­na tuottanut.

    Helsingillä on tois­taisek­si ollut varaa ajaa yri­tyk­siä ja nuo­ria per­heitä ulos kaupun­gin talouden siitä pahem­min kär­simät­tä, mut­ta kuin­ka kauan vero­tu­lo­jen vähen­e­mistä voidaan kom­pen­soi­da ener­gialaitok­sen tuloil­la. Tuskin mon­taa vuot­ta enää. Sil­loin kaupungilla on todel­li­nen hätä kädessä, kun jo nyt velka­an­tu­mis­tahti on hur­ja. Eikö nyt tulisi miet­tiä kuin­ka etenkin yri­tyk­set pysyvät kaupun­gin alueel­la. Ja ne hyvät, autoil­e­vat, yksi­tyiset veron­mak­sa­jat. Yksi keino on tar­jo­ta myös kun­nol­liset pysäköin­timah­doll­su­udet, vaik­ka se joidenkin ide­al­is­mille on mahdotonta.

    Vastaa

15. Rupesin juuri miet­timään että ne pienet asun­not ja autopaikat liit­tyy toisi­in­sa, ja näin sik­si ettei niiden “tarve” ole sidok­sis­sa neliömäärään vaan asukas­määrän. Olete­taan 25 neliön yksiöitä ja 50 000 euron hal­li­paikko­ja. Jos niitä paikko­ja määrätään yksi per asun­to niin tuo mak­saa 2000 euroa per neliö, jos 0,5 per asun­to niin 1000, jne. 🙂

    Ymmär­rän mik­si, mut­ta en ihan miten tuo suurem­pi­en asun­to­jen velvoite alueel­lis­es­ti jae­taan. Eikö se olisi yksinker­taisem­pi tuki että osa ton­ton­vuokras­ta määrit­tyy asun­toko­htais­es­ti ja osa neliöi­den mukaan, sem­minkin kun asun­to­jen myyn­ti­hin­takin määrit­tyy noin?

    Vastaa

16. Suo­ma­laises­sa tavas­sa, että raken­nuslu­pa on myön­net­tävä hake­muk­sen ollessa kaa­van mukainen, on hyvätkin puolensa.

    Se lisää vira­nomais­toimin­nan ennustet­tavu­ut­ta ja edis­tää kansalais­ten yhden­ver­taista kohtelua.

    Vastaa

17. Peri­aat­teessa on hyvä vähen­tää autopaikko­ja, käytän­nön toteu­tus sen sijaan kan­nat­taa miet­tiä todel­la tarkkaan. Suo­ma­laisel­la kun on tapana ottaa kaik­ki irti, minkä ilmaisek­si saa.

    Ainakaan lähiöi­hin ei sovi autopaikko­jen määrän vähen­tämi­nen. Pysäköin­ti on jo nyt täyin vil­liä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to kaavoit­taa “piaz­za-aihei­ta” jot­ka esitetään havain­neku­vis­sa välimerel­lis­inä yhteis­inä oleilu­alueina. Käytän­nössä ne ovat ilmaisia pysäköintipaikkoja.

    Tekniset ajoes­teet eivät ole ratkaisu kos­ka ne estävät koneel­lisen kun­nos­s­api­don. Pysäköin­nin­valvon­taa ei useim­miten ole ja jos sosi­aal­i­ta­pauk­set saa­vat virhe­mak­sun, sen voi aivan hyvin jät­tää maksamattakin.

    Ide­al­is­tiset suun­nitel­mat eivät näy lähiöi­den arjes­sa. Beton­por­saan­reiät kan­nat­taa tukkia ensin.

    Vastaa

18. KariS, noin jotenkin ajat­teli kaupung­in­val­tu­us­to 70-luvun lopus­sa luodessaan asukaspysäköin­ti­jär­jestelmän, huoli oli suuri että kan­takaupun­gin asun­toi­hin jää vain rupusakkia kun ne ovat niin halpo­ja kos­ka ei kukaan niis­sä halua asua. Tämä ongel­ma voita­neen kat­soa ratkaistuksi. 🙂

    Vastaa

19. Kuten joku jo edel­läkin mainit­si, asun­to­jen koko­jen vapaut­ta­mi­nen ei ole mikään ratkaisu. Sitä mukaan, kun asun­tokoko piene­nee, neliöhin­ta kas­vaa. Tässä on raken­nut­ta­jil­la vain yksi tavoite: saa­da lisää voit­to­ja. Enem­män pieniä asun­to­ja suurem­mal­la neliöhin­nal­la, niin saadaan samoista neliöistä enem­män voittoa.
    Ei. Ennem­minkin pitäisi säätää mak­simineliöhin­ta, kos­ka markki­nat eivät yksinker­tais­es­ti toi­mi. Miten on mah­dol­lista että muualle Suomeen on mah­dol­lista rak­en­taa kan­nat­tavasti iso­jakin asun­to­ja “kohtu­uhin­taan” mut­ta Helsinki­in ei?
    Älkää mis­sään tapauk­ses­sa-mis­sään olo­suhteis­sa menkö raken­nus­li­ikkei­den vipu­un. Niitä ei voisi vähempää kiin­nos­taa asun­topoli­ti­ik­ka, raken­nusten hyvä ulkonäkö tai mikään muukaan ei-rahassa-suoraan-(ja-mielellään-heti)-mitattava arvo.

    Tästä tul­laan tosin toiseen kysymyk­seen: Jos uuden asun­non hin­taa sään­nöstel­lään, mikä estää seu­raavaa omis­ta­jaa myymästä asun­toa yli­hin­taan eteen­päin (olete­tun kysyn­nän mukaan)? En minäkään raken­nut­ta­jana myisi asun­toa yhtään sen halvem­mal­la kuin joku siitä on valmis maksamaan.
    Tästä syys­tä asun­to­jen hin­to­ja pitäisi sään­nöstel­lä myös sen elinkaaren aikana, eikä vain raken­nus­vai­heessa. Miten? Sitä en tiedä.

    Vastaa

    1. Arkkite­hti.
       Helsingis­sä on Hitas

       Vastaa

20. Kesäau­tot saataisi­in pois kaduil­ta siir­tymäl­lä asukaspysäköin­nis­sä kuukausit­taiseen hinnoitteluun.

    Ker­ran kuus­sa lähetet­täisi­in parkki­lasku ja sitä vas­taa­va värilli­nen tar­ra, joka tulisi kiin­nit­tää parkki­tun­nuk­seen. Jos ei oikeaa tar­raa, ei oikeut­ta pysäköidä.

    Lasku­tuk­sen ja tar­ro­jen lähet­te­lyn kus­tan­nuk­set voisi lisätä pysäköintimaksuun.

    Myös pysäköin­nin­valvon­taa pitäisi tehostaa.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma
    En vält­tämät­tä vas­tus­ta vira­nomais­määräys­ten purkua, ihmettelin vaan tuo­ta väitet­tä että autot­tomat mak­saisi­vat nykyään hal­li­paikat. Itse olen havain­nut että hal­liosak­keet ovat turkasen kalli­ita, eivätkä ne sisäl­ly asun­non hintaan.

    Jos halu­taan tehdä autot­to­mia talo­ja, niin tehtäköön sit­ten, mut­ta se on olta­va sit­ten pirun selvästi talon asi­akir­jois­sa yhtiöjärjestys­tä myöten, että tääl­lä ei autopaikko­ja ole, eikä ikinä tule. Näin taloon aset­tuisi­vat ne, jot­ka tietävät etteivät ikinä han­ki per­het­tä, jol­la on har­ras­tuk­sia, tai kesämökkiä. Tai sel­l­aisia, jot­ka ovat valmi­ita muut­ta­maan pois, kun tarvit­se­vat autoa. Autot­to­muus on min­ulle ide­al­is­mia, joka voi sopia joillekin har­voille. En vas­tus­ta sitä, että nämä har­vat saisi­vat oikeu­den rak­en­taa itselleen autot­toman talon. Kun­han eivät tule myöhem­min itkemään mis­sään tilanteessa, että heil­lä ei ole autopaikko­ja. Tämän asian on olta­va erit­täin tietoinen ja lop­ulli­nen val­in­ta, jota ei enää kukaan kor­vaa myöhem­min, jos mielip­i­teet muuttuvat.

    Vastaa

    1. Yhteisölli­nen ker­rosta­lo “Koti kaupungis­sa” rak­en­tuu Jätkäsaa­reen. Asukkaat on jo valit­tu ja heil­lä on yhteen­sä 40 autoa. Kaa­va kuitenkin velvoit­taa talon osal­lis­tu­maan 60 hal­li­paikan rahoituk­seen, joille ei siis ole käyt­töä. Ne mak­sa­vat 55000 euroa kap­pale eli noista 20 hyödyt­tömästä paikas­ta mak­se­taan yhteen­sä 1,1 miljoon­aa euroa. Tämä on tolkutonta.
       Minus­ta hal­li­paikko­ja raken­net­takoon niin paljon kuin halu­taan, mut­ta ei enem­pää, kos­ka ne ovat pen­teleen kalliita.

       Vastaa

22. “Koti kaupungis­sa” talon naa­puri­in rak­en­tuu var­masti mui­ta talo­ja ja sinne tulee lisää parkkipaikko­jen käyt­täjiä. Jos taloy­htiö rahoit­taa nämä paikat yhtiölainal­la nykyisel­lä korko­ta­sol­la ja vuokraa naa­pureilleen käyväl­lä vuokrata­sol­la, saa yhtiö vuosien saatossa niin lainat kuin korot mak­set­tua. Lopuk­si sille jää tuot­toisat paikat joil­la se voi sub­ven­toi­da asumiskustannuksia

    Ei tuol­laista kan­na­ta pelätä, eikä tuol­laisel­la pelotel­la ihmisiä. Vai onko Jätkäsaa­res­sa niin väljä pysäköinti­nor­mi, että kaikissa kiin­teistöis­sä on liikaa parkkipaikko­ja. Olen ymmärtänyt, että sinne tulisi varsin tiuk­ka nor­mi noin yleis­es­ti ottaen.

    Vastaa

    1. Kari S
       Sovi­taanko, että sinä ostat ne 20 paikkaa 1,1 miljoon­al­la eurol­la ja rikas­tut vuokraa­mal­la niitä.
       Ongel­ma on siinä, että autopaikan vuokran pitäisi olla noin 250 euroa kuus­sa, mut­ta sil­lä vuokral­la ne eivät mene kau­pak­si. Niistä saa korkein­taan muu­ta­man kympin kuus­sa. Mik­si Koti kaupungis­sa ‑talon asukkaiden pitää sub­ven­toi­da naa­pu­ri­talon autoil­i­joi­ta? Mik­si nämä eivät ota itse sitä lainaa ja osta noi­ta autopaikko­ja 55000 eurolla?

       Vastaa

23. Henk koht olen sitä mieltä, että hesan keskus­ta alkaa olla selkeästi menos­sa kohti käve­lykeskus­taa. Jo nyt ajami­nen Man­ner­heim­intiel­lä alkaa olla tosi tukkoista jo n. 5 km ennen pos­ti­taloa. Auto­ton keskus­ta niemelle voi olla tot­ta jo melko läheisessä tulevaisuudessa.

    En siis vas­tus­ta tätä kehi­tys­tä. Ja samaan maail­maan sopi­vat myös nämä autot­tomat asuintalot.

    Ja kun­han siis meille autoileville taataan riit­tävät ostosparati­isit kehätei­den var­sil­la. Tilanne onkin tältä osin aika ok.

    Vastaa

24. Joel: ainakin tun­te­mis­sani kan­takaupun­gin uusis­sa talois­sa tilanne on ollut se, että 3–4 vuot­ta talon valmis­tu­misen jäl­keen vielä merkit­tävä osa hal­li­paikoista on myymät­tä, kos­ka hyvin har­va halu­aa mak­saa sitä hin­taa paikoista. Tap­pio kaatuu asun­toy­htiölle, joka joutuu mak­samaan niiden tekemis­es­tä — ja tätä kaut­ta asukkaille.

    Vastaa

25. OS: “Kari S
    Sovi­taanko, että sinä ostat ne 20 paikkaa 1,1 miljoon­al­la eurol­la ja rikas­tut vuokraa­mal­la niitä.”

    Voiko sen parkki­hallin vuokra­ta työti­lana tai liiketi­lana käytet­täväk­si? 250 e/kk*p‑paikka ~ 10 e/m2 koko tilas­ta. Varas­toti­lanakin voisi sen ver­ran niistä saada.

    Vastaa

    1. Ei voi vuokra­ta muuhun kuin autopaikoik­si. Kaava

       Vastaa

26. “Näin taloon aset­tuisi­vat ne, jot­ka tietävät etteivät ikinä han­ki per­het­tä, jol­la on har­ras­tuk­sia, tai kesämökkiä. Tai sel­l­aisia, jot­ka ovat valmi­ita muut­ta­maan pois, kun tarvit­se­vat autoa.”

    Anek­doot­ti: mul­la on auto, per­he ja kesämök­ki, mut­ta riit­täisi hyvin, että auto olisi säi­ly­tyk­sessä jos­sain jät­timäisessä halpis­parkki­talos­sa Itäkeskuk­sen takana tms., jos­ta olisin vuokran­nut edullisen paikan autol­leni. Voisin sinne men­nä metrol­la hake­maan autoni, kun tulee ajoa jon­nekin tarpeek­si kauas, että sinne kan­nat­taa lähteä hake­maan auto. Jos tämä tek­isi keskus­tas­ta käve­ly-ystäväl­lisem­män ja omis­tusasun­noista edullisem­pia, niin se olisi vielä parempi.

    Vastaa

27. Osmo: tuos­sa olisi mielestäni kan­nat­tamisen arvoinen aja­tus. Annetaan taloy­htiöi­den päät­tää autopaikko­jen käytöstä, myös halut­taes­sa muuhun käyt­töön kuin autopaikoik­si. Jos niistä tule­vaisu­u­den autopaikosi­ta ollaan huolis­saan, niin voihan sitä aset­taa vaa­timuk­sen, ettei tilaa saa muut­taa niin radikaal­isti ettei pienel­lä remon­til­la siitä saisi autopaikkaa. 

    Kuinka­han paljon tilaa olisi saatavis­sa täl­lä kon­stil­la varas­totiloik­si, atel­jeik­si yms. Ongelmia tuos­sa toki on, kun auto­hal­lit eivät ole niitä puh­taimpia tilo­ja maail­mas­sa, mut­ta ehkäpä tutkimisen arvoinen idea?

    Vastaa

28. Minä ostan var­masti ne autopaikat jos saan rak­en­taa ne itse. Autopaikan hal­li­in, kuten tuol­la, rak­en­taa noin 20 000 eurol­la vaik­ka maaperä olisi yhtä huono ja vaatii puhdis­tamisen kuten Jätkäsaa­res­sa. Jos joku tol­lo mak­saa siitä niin 55 000 niin sievoisen tilin teen. Todel­lisel­la hin­nal­la, siis sil­lä 20 000 eurol­la, myös vuokraus on kannattavaa.

    Vastaa

    1. Sor­ry, hallille ei ole tilaa, kos­ka se veisi yhden asuin­raken­nuk­sen. Paikat ovat luo­las­sa. Uskoisin, että luolan rak­en­tamis­es­ta ei ole vielä urakka­sopimus­ta, joten siitä vain tarjoamaan.

       Vastaa

29. Vielä noin 10 vuot­ta sit­ten luo­larak­en­t­a­mi­nen oli jopa halvem­paa kuin maan­päälli­nen rak­en­t­a­mi­nen. Sit­tem­min on tul­lut julk­isia han­kkei­ta, jot­ka ovat vääristäneet markki­noi­ta, mut­ta suh­dan­neti­etoinen raken­nut­ta­ja tekee luolaneliöt samaan hin­taan kuin maanpäälliset.

    Vastaa

    1. suh­dan­neti­etoinen raken­nut­ta­ja tekee luolaneliöt samaan hin­taan kuin maanpäälliset.

       Ainakin jos on kallio­ta. Jätkäsaari on täyttömaalla.

       Vastaa

30. Vielä tarken­nuk­se­na, on ihan eri asia raken­nut­taa parkkilu­o­la jos hallinnolli­nen päätös vaatii tekemään sen määräa­jas­sa, kuin että sen voi tehdä sit­ten kun sopi­van hin­tainen tar­jous tulee. Rak­en­tamisen hin­noit­telum suh­teel­lisu­ud­es­ta vih­jeek­si: eräässäkin juuri olleessa tar­jouskil­pailus­sa kallein hin­ta oli melkein 5 ker­taa kalli­impi kuin halvin. Var­masti hyvin perustein hin­noitel­tu­ja kumpikin.

    Vastaa

31. Hei Osmo, Lasse ja kaikki!

    Min­un mielestä parem­pi vai­h­toe­hto kun rak­en­taa lisää pysäköin­ti (maanal­la?!) on käyt­tä pysäköin­ti­ra­hat kohen­ta­maan katuja.

    Mik­si? No, kat­so seu­ra­van videon. Se toimii näin:

    http://www.youtube.com/watch?v=XkZz703W3jQ&feature=related

    (YouTube video “Park­ing Expert Pro­fes­sor Don­ald Shoup on Set­ting Park­ing Rates Right”)

    Myös videossa todel­lä kiin­nos­ta­va kon­sep­ti, mitä on “oikea kadun varsin pysäköin­ti hinta”.

    Vastaa

32. Ainakin jos on kallio­ta. Jätkäsaari on täyttömaalla.

    Annan perik­si luolien suh­teen. Eli siis mallia Chicagos­ta ja pil­ven­pi­irtäjät pysäköin­tiä varten peliin 😉

    Vastaa

33. Mela­nius;

    Anek­doot­ti: mul­la on auto, per­he ja kesämök­ki, mut­ta riit­täisi hyvin, että auto olisi säi­ly­tyk­sessä jos­sain jät­timäisessä halpis­parkki­talos­sa Itäkeskuk­sen takana tms., jos­ta olisin vuokran­nut edullisen paikan autol­leni. Voisin sinne men­nä metrol­la hake­maan autoni, kun tulee ajoa jon­nekin tarpeek­si kauas, että sinne kan­nat­taa lähteä hake­maan auto. Jos tämä tek­isi keskus­tas­ta käve­ly-ystäväl­lisem­män ja omis­tusasun­noista edullisem­pia, niin se olisi vielä parempi.

    Min­ul­la on ihan saman­laisia omako­htaisia koke­muk­sia ja kuul­lut myös vas­taavia anek­doot­te­ja. Joku näp­pärä yrit­täjä voisi tar­jo­ta sel­l­ais­takin palvelua että asi­akas jät­tää auton johonkin pis­teeseen keskus­tas­sa, yrit­täjä varas­toi sen jon­nekin halvem­paan paikkaan, ja toimit­taa sen takaisin kun asi­akas sitä tarvit­see. Kul­je­tuskalus­tok­si vaik­ka autorek­ka, ja osi­na auto­ja kyl­lä kul­jete­taan ratikallakin 🙂 http:/en.wikipedia.org/wiki/CarGoTram

    Tosin tuol­laista yri­tys­toim­intaa on vähän vaikea pyörit­tää kun kaupun­ki kil­pailee 30 sentin päivähinnalla.

    Vastaa

    1. Joku näp­pärä yrit­täjä voisi tar­jo­ta sel­l­ais­takin palvelua että asi­akas jät­tää auton johonkin pis­teeseen keskus­tas­sa, yrit­täjä varas­toi sen jon­nekin halvem­paan paikkaan, ja toimit­taa sen takaisin kun asi­akas sitä tarvitsee. 

       Min­ul­la on täl­lainen jär­jeste­ly. Kun tarvit­sen autoa, sil­lä on erilli­nen pysäköin­tipaik­ka kadun var­res­sa sadan metrin päässä kotiovelta. Kun en autoa tarvitse yrit­täjä vie sen muualle. Kun taas tarvit­sen autoa, auto ilmestyy samalle paikalle. Ja mikä ihmeel­lis­in­tä, jos tarvit­sen vähän isom­paa autoa, paikalle ilmestyy isom­pi auto, vaik­ka iso paket­ti­au­to tai minibus­si. Suosit­te­len. Sil­lä aikaa, kun minä en sitä autoa tarvitse, joku toinen voi käyt­tää sitä.

       Vastaa

34. Vuokra-auto on moni­in tarpeisi­in hyvä ratkaisu. Kun vaan saisi yrit­täjän hake­maan sen pois mök­iltä sil­loin kun en itse tarvitse sitä siellä.

    Voisiko­han autovuokraa­mon saa­da kokeile­maan mökkipalvelua kesäisin vaik­ka Män­ty­har­jun tai Tam­misaaren alueel­la jos­sa mökke­jä on paljon…

    Vastaa

35. CCC:n hin­noit­telu, muis­taak­seni, on vaan suunnnat­tu lyhy­isi­in vuokri­in. Mökkivi­ikon­lopuk­si, ainakin jos mök­ki ei ole ihan vier­essä, se on kalli­impi kuin ihan nor­maali vuokra-auto kokon­ais­es­ta viikos­ta puhumattakaan.

    Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja, olisin tyy­tyväi­nen jo siihen että VR:n tai Matkahuol­lon kaut­ta saisi edes fil­lar­in vuokrat­tua. Henk. koht. pul­ma on se viimeinen kymme­nen kilo­metriä, sen ensim­mäiset 190 kyl­lä pääsee ihan kivasti junal­la ja bus­sil­la. Tak­si tietenkin toimii, mut­ta kun sieltä mök­iltäkin pitäisi päästä liikkumaan.

    Vastaa

36. Anteek­si Osmo, mut­ta voisitko nyt tarken­taa onko ne 55 000 mak­sa­vat paikat hal­lis­sa vai kallioluolassa?

    San­ot ensin:
    “Sor­ry, hallille ei ole tilaa, kos­ka se veisi yhden asuin­raken­nuk­sen. Paikat ovat luolassa.”

    Sit­ten san­ot, että Jätkäsaari on täyt­tö­maal­la jonne ei kalli­olu­o­laa tehdä. 

    Jos autopaikat tehdään kallioon louhien, saat­taa ne nykyises­sa suh­dan­neti­lanteessa, kun louhi­jat ovat Kehäradal­la ja Län­simet­rossa kiin­ni, mak­saa hie­man enem­män kuin maan­päälli­nen betoni­hal­li, mut­tei juurikaan hal­lia enen­pää. Luo­laan kun tulee seinät ja kat­to kau­pan­päälle siinä louhiessa.

    Ain­oa keino saa­da paikat mak­samaan 55 000 on kaivaa ne siihen täyt­tö­maa­han poh­jave­den­pin­nan ala­puolelle tehtävään betonilu­o­laan. Edes Helsingistä ei luulisi löy­tyvän niin kahjo­ja päät­täjiä, että kaavoit­taisi­vat jotain noin älytöntä

    Vastaa

    1. Maan alle ne pitää lait­taa ja sik­si ne tul­vat kalli­im­mak­si. Onko sin­ul­la esit­tää jokin kil­pail­e­va ratkaisu, joka oli halvem­pi ottaen huomioon, että asun­r­faken­nu­soikeu­den tosi­asi­lalli­nen arvo tuol­la alueel­la on noin 2000 €/neliö, mikä on las­ket­ta­va mukaan maan päälle sijoitet­tavis­sa ratkaisu­is­sa. Tuo ei ole oiikein hyvää aluet­ta auto­har­ras­ta­jan asuinalueeksi.

       Vastaa

37. Autopaikat maan alle paikas­sa jos­sa poh­javesi on läh­es pin­nas­sa ja maa täyt­tö­maa­ta on sel­l­ainen älyt­tömyys, että kukaan ei sel­l­aista vakavis­saan edes ajat­tele. Jos todel­la olette tuol­laisia kaavo­ja laati­neet niin eipä voi sanoa kuin, että siinä lau­takun­nas­sa tyh­myys tiivistyy, vai onko kyse osaa­mat­to­muud­es­ta? Autoilun vas­tus­tamis­es­ta mak­se­taan tolku­ton hin­ta älyttömyyksinä.

    Jätkäsaari on uud­is­aluet­ta, jos­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti on mah­dol­lista suun­nitel­la muun maankäytön kanssa rin­nan. Ter­ve jär­ki riit­tää. Ei niiden paikko­jen tavitse olla rumia halle­ja, pihakan­net ym. toimi­vat ihan hyvin ja ne voidaan maastout­taa kohtu­ullisin kustannuksin.

    En ole auto­har­ras­ta­ja enkä autoilun into­hi­moinen puo­lus­ta­ja, itse pyöräilen työ- ja asioin­ti­matkani sulan maan aikana läh­es 100%:sti ja liikun muutenkin paljon lihasvoimal­la. Autoilu on mielestäni kuitenkin mod­ernissa kaupungis­sa otet­ta­va huomioon järkeväl­lä taval­la. Veron­mak­sajil­la ei pidä mak­sat­taa tyh­myyyk­sistä joi­ta kaavoit­ta­ja tekee. Tosi­a­sioi­ta ei tule sivu­ut­taa idealismilla.

    Vastaa

38. Kari: kuten Osmo sanoi, Jätkäsaa­res­sa pitää huomioi­da se, että raken­nu­soikeu­den arvo on noin 2000 euroa per ker­rosneliö. Kun parkkipaikalle pitää vara­ta tilaa noin 30 m², niin pelkän raken­nu­soikeu­den hin­ta on noin 60000 euroa. 

    Tätä se min­imi­parkkipaikkavaa­timuk­sen nimel­lä kulke­va hul­lu­us teet­tää. Kaupun­gin parhaille paikoille raken­netaan kalli­ita parkkipaikko­ja, joille ei suurel­la toden­näköisyy­del­lä olisi otta­jia. Olisi jo aika päivit­tää Helsin­ki markki­nae­htoisen park­keer­auk­sen alueeksi.

    Vastaa

39. Umpiko­rt­teleis­sa sisäpi­halle voi tehdä vaik­ka pari ker­rosta maan­pääl­listä pysäköin­tiä: kun alim­mis­sa ker­roksis­sa on liike- ja toimis­totilo­ja, asun­not aukea­vat kuitenkin kan­nen pääl­lä ole­valle sisäpi­halle. 1900-luvun alus­sa tämän tyyp­pistä rak­en­tamista har­rastet­ti­in Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Tosin niille tiloille on suurek­si osak­si löy­det­ty parem­paa käyt­töä kuin pysäköinti;)

    Vastaa

40. Tarken­nus vielä, van­hois­sa talois­sa pihan alla on kel­lar­i­ti­laa, joka on kokon­aan maan alla. Asun­to­ja voi olla jo alim­mas­sa ker­rokses­sa, joten sama peri­aate kuitenkin.

    Vastaa

41. Ville kir­joit­ti

    Umpiko­rt­teleis­sa sisäpi­halle voi tehdä vaik­ka pari ker­rosta maan­pääl­listä pysäköintiä:

    Kan­nate­taan, toisin ymmärtääk­seni tuo ratkaisu ammu­taan aina alas väit­teel­lä ettei pelas­tusajoneu­voil­la ole sil­loin pääsyä sisäpi­halle. Sen ongel­man taas voi ratkaista rak­en­ta­mal­la sisäpi­han asun­toi­hin parvek­keet jois­sa on las­ket­ta­vat palotikkaat. Esim min­un taloy­htiössäni on tuol­lainen ratkaisu.

    Vastaa

42. … ratkaisu ammu­taan aina alas väit­teel­lä ettei pelas­tusajoneu­voil­la ole sil­loin pääsyä sisäpihalle.

    Korkei­den talo­jen vuok­si pelas­tus­laitos tarvit­see puomi­tikasauto­ja, joil­la päästään läh­es sadan metrin korkeu­teen. Pienel­lä tuoteke­hi­tyk­sel­lä niistä saisi sel­l­aisia, että mata­lam­man talon yli päästäisi­in oper­oimaan sisäpi­han puolelle.

    Vastaa

    1. En ihan hah­mo­ta, mitä ratkaisua tässä aje­taan takaa? Sitäkö, joka on toteutet­tu Mer­i­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa, jos­sa “piha” on nos­tet­tu betonikan­nelle ja autot ovat maan­ta­sos­sa. Jos siluetin korkeus on rajat­tu, tässä tietysti menetetään raken­nu­soikeut­ta, mut­ta eivät nämä ratkaisut muutenkaan ole olleet niin hirveän miellyttäviä.

       Vastaa

43. Hol­lan­nis­sa on tehty melko onnis­tunei­ta nykyaikaisia toteu­tuk­sia aiheesta, mielu­um­min hake­maan mallia sieltä kuin Merihaasta:)

    Vastaa

44. Miten minä ymmär­rän sisäpi­han rak­en­tamisen autopaikoik­si, eroaa Itä-Pasi­las­ta ja Mer­i­haas­ta siinä että kadut ja jalka­käytävät kort­telien ulkop­uolel­la ovat kaik­ki maan­ta­sos­sa. Kuten oike­as­sa kaupungis­sa. Kadulle umpiko­rt­telin takaa näkymätön sisäpi­ha alkaa toisen ker­roksen tasol­ta. Täl­löin asukkaille jää rauhalli­nen sisäpi­ha kokon­aan omaksi.

    70-luvun unelmis­sa­han ei ole sisäpi­ho­ja, vaan avoimet pihat ja jalkati­et on nos­tet­tu erilleen autoista.

    Vastaa

45. Tässä isom­mas­sa mit­takaavas­sa ratkaisu asun­noista pysäköin­tikan­nen päällä:

    http://nl.wikipedia.org/wiki/Citadel_%28Almere%29

    http://www.flickr.com/photos/32890291@N08/3064677748

    Ja tässä pienem­mässä mittakaavassa:

    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=45+Kamerdalseberg&aq=&sll=52.199434,5.410419&sspn=0.005208,0.020599&ie=UTF8&hq=&hnear=Kamerdalseberg+45,+Vathorst,+Amersfoort,+Utrecht,+Alankomaat&ll=52.199296,5.410252&spn=0.010692,0.033023&t=h&z=16&layer=c&cbll=52.199378,5.410345&panoid=2t9kLbm3S2LxPthCNlnbJA&cbp=12,80.73„0,4.74

    Eivät vält­tämät­tä mitään ideaalies­imerkke­jä, mut­ta ei tuo ratkaisumalli vält­tämät­tä esteet­tis­es­ti tarkoi­ta Mer­i­hakaa tai Itä-Pasilaa.

    Vastaa

46. Ei ne kan­si­paikatkaan mitään ilmaisia ole, varsinkin jos ne tehdään kun­nol­la. Sem­moi­sen DDR-tylyn betonikan­nen toki saa halvemmalla.

    Vastaa

47. Ja jos halu­ataan tehdä niitä paikko­ja halvem­malle niin siihen on yksi ratkaisu: isom­mat pysäköin­ti­laitok­set. Taloko­htai­sis­sa pelkki­in ramppei­hin menevän ja muutenkin hukkati­lan osu­us on suuri, mikä osit­tain nos­taa kustannuksia.

    Tämäkin taas edel­lyt­täisi paikko­jen irrot­tamista taloy­htiöistä. Eli tehdään niin että kaavoite­taan pari isoa hal­lia, niistä ostaa paikan ken halu­aa. Kus­tan­nuste­hokkain­ta on tietenkin ettei ole nimet­tyjä omia paikkoja.

    Vastaa

48. tpyy­lu­o­ma:

    Ja jos halu­ataan tehdä niitä paikko­ja halvem­malle niin siihen on yksi ratkaisu: isom­mat pysäköin­ti­laitok­set. Taloko­htai­sis­sa pelkki­in ramppei­hin menevän ja muutenkin hukkati­lan osu­us on suuri, mikä osit­tain nos­taa kustannuksia.

    Tämäkin taas edel­lyt­täisi paikko­jen irrot­tamista taloyhtiöistä. 

    Tätä on men­estyk­sel­lä tehty pal­stal­la paljon par­ja­tus­sa Espoossa.

    Lep­pä­vaara­pro­jek­tis­sa velvoitet­ti­in taloy­htiöt osakkaik­si alueen pysäköin­tiy­htiöön, joka rak­en­si suuren pysäköin­tilu­olan (650 autopaikkaa, toimii samal­la alueen väestön­suo­jana) ja pysäköin­ti­talon. Pysäköin­tiy­htiö hal­lit­see myös alueen maan­päälisiä pysäköintipaikkoja.

    Vastaa

49. En oikein usko, että pelas­tus­laitok­sel­la on tuol­laiseen pysäköin­tikan­teen mitään sanomista.

    Hert­toniemen­ran­nas­ta yksi esimerkki:

    http://i1224.photobucket.com/albums/ee372/ppessi/Laivalahdenpuistotie.png

    Tuo on muuten HITAS.

    Hal­li on sovitet­tu hyvin maas­toon, kan­si on takana nou­se­van Sor­savuoren rin­teen kanssa samas­sa tasos­sa. Ekas­sa ker­rokses­sa on liiketilo­ja, toimis­to­jen lisäk­si kapak­ka ja K‑kauppa.

    Kan­nen alle mah­tuu parin tuon kokoisen talon autopaikat, tuon talon hallin paikat ovat kaupun­gin hal­lit­se­man (mut­ta taloy­htiöi­den omis­ta­man) alueel­lisen pysäköin­tiy­htiön hallinnassa.

    Vastaa

50. pekka: “Tätä on men­estyk­sel­lä tehty pal­stal­la paljon par­ja­tus­sa Espoossa.”

    En tiedä onko men­estyk­sel­listä, mut­ta näin­hän asia on myös Hert­toniemen­ran­nas­sa. Mak­san autopaikas­tani erit­täin kohtu­ulliset 28e/kk enkä tietämät­tömyyt­täni osaa edes arva­ta mitä reit­tiä min­ul­ta se todel­li­nen kus­tan­nus, jos se on korkeampi, nyhde­tään. Mut­ta olen toki päivit­täin Espooseen töi­hin autoil­e­vana tyy­tyväi­nen, kun auton pitämi­nen ei _tunnu_ liian kalliilta.

    http://tinyurl.com/3bj4nqc

    Vastaa

    1. Nyk­sä, olet mak­sanut sen lop­un, noin 20000 euroa, asun­tosi hinnassa.

       Vastaa

51. Sama tus­ka Espoos­sa, aamun Hesarista:

    Espoo luop­uu 2000-luvun alun toimistosuunnitelmista
    Suurpel­lon unel­ma romahti
    Nyt Kehä II:n var­teen on tulos­sa tavalli­nen nukku­malähiö, jos­sa on tosin kan­sain­vä­li­nen koulu.

    Ja näin siitä huoli­mat­ta että vier­essä on motari ja parkkipaikko­ja riittää:

    Maanalais­es­ta pysäköin­nistä Espoo ei aio luop­ua, vaik­ka sitä use­at raken­nus­li­ik­keet toivovat.

    Raken­nusy­htiöt valit­ta­vat, että syvään saviseen ja vetiseen het­teikköön on kallista rak­en­taa niin perus­tuk­sia kuin parkkikerroksiakin.

    Pelkästään pysäköin­ti tuo 300 euroa lisää jokaisen asun­non neliöhintaan.

    Eli vai­h­toe­hdot on että tehdään ankeaa ker­rostalolähiöt eli ker­rostalo­ja keskelle parkkiken­tiä, tai sit­ten tehdään liian kalli­il­la paikat piiloon maan alle.

    Voisi tietenkin vaan tehdä vähem­män paikko­ja, mut­ta kun alue on kaukana ja ei ole kisko­ja. Helsingis­sä tuo on mah­dol­lista, mil­loinko­han tämä ymmär­retään kil­pailue­tu­na jota tulee käyttää?

    Vastaa

52. Asumme ASO:ssa, joten ilmeis­es­ti siis mak­samme joka kuukausi siitä hal­li­paikas­ta vastik­keessa tuon 28e/kk päälle? Ja ehkä veron­mak­sa­jain keskus­li­it­to meitä tässä jotenkin tukee…? Olen autu­aan tietämätön siitä mikä ASO:n todel­li­nen rahoi­tusku­vio tarkalleen on, kos­ka min­ulle­han tavan tal­laa­jana riit­tää kun tiedän kuukausit­taisen vastik­keen asun­nos­ta ja autopaikasta.

    Tässä yhtey­dessä pitäisi ehkä puhua sosi­aalis­es­ta autopaikkatuotannosta?

    Vastaa

    1. Joo mak­sat­te joka kuukausi ja auto­ton naa­purin­nekin maksaa.

       Vastaa

53. Nyk­sä: mei­dän taloy­htiön taseessa on muis­taak­seni 7 miljoo­nan mum­mon­markan arvoiset Hert­toniemen­ran­nan pysäköin­tiy­htiön osak­keet, siitä tulee melkein 25000 € per asun­to tai liiketi­la, korkomenona 52 €/kk per asun­to tai liiketi­la. Vastik­keessa se olisi 0,72 €/m². Suun­nilleen tuon ver­ran siitä tei­dän aso-vuokras­ta on parkki­mak­sua sen 28€/kk lisäksi.

    Nois­sa aso-talois­sa ei tai­da olla asukkail­la niin paljon auto­ja, että kaik­ki hal­li­paikat tuli­si­vat täy­teen, vaan niitä vuokrataan ulkop­uolisille tuo­hon 28 €/kk hintaan.

    Vastaa