Haluaako Pekka perusduunari päästä maksamaan Elli Eläkeläiselle?

26.3.2011 · Aihe: Vaalilupausten kommentointia 

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen lupaa Hesarissa korvata taitetun indeksin keskiarvoindeksillä niin, että keskiarvoa edustavan Elli Eläkeläisen eläke nousee 250 eurolla. Nopea päässälasku kertoo, että ehdotus maksaa noin kolme miljardia euroa vuodessa. Pekka Perusduunarin eläkemaksuja pitäisi nostaa noin kolmella prosenttiyksikölla. Toivottavasti Kiljunen muistaa kertoa sen Pekalle.

Tietysti Pekan verot voivat vastaavasti vähän laskea, koska osa kolmesta miljardista, ehkä miljardi tulee takaisin verotuloina. Pahasti Pekka jää kuitenkin tappiolle.

Harmi, ettei Elli Eläkeläiseltä peritty palkasta aikoinaan riittäviä eläkemaksuja.

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Haluaako Pekka perusduunari päästä maksamaan Elli Eläkeläiselle?”

  1. Mikko Kiviranta kirjoitti 26.3.2011 kello 10:23

    Harmi, ettei Elli Eläkeläinen tullut aikanaan maksaneeksi riittäviä eläkemaksuja.

    Tai ottaneeksi lapsenteon ja -kasvattamisen vaivaa kontolleen (jos Elli siis kuuluu suuriin ikäluokkiin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hermiitti kirjoitti 26.3.2011 kello 10:32

    On kysymys lyhykäisyydessään arvovalinnoista. Otetaan niiltä joilla on, ja annetaan niille joilla on paras kulutuspotentiaali eli tässä tapauksessa esimerkiksi köyhillä eläkeläisillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Erik Strömberg kirjoitti 26.3.2011 kello 10:57

    Jos palattaisiin vanhaan indeksiin, niin seurauksena ei ole se, että ne jotka ovat taitetusta indeksistä kärsineet saisivat hyvityksen. Taitettu indeksi tuli voimaan 1996 ja eniten siinä ovat hävinneet ne, jotka ovat olleet eläkkeellä siitä lähtien tai kauemmin. Lisäksi he ovat niin vanhoja, että heillä ei voi olla vanhan eläkejärjestelmän mukaista täyttä eläkettä (60 %), koska tämä voi olla vasta aikaisintaan 2001 eläkkeelle jääneillä.

    Jos indeksimuutos tehdään, nämä vanhat eläkeläiset eivät siitä paljon ehtisi hyötymään, suuri osa heistähän on jo kuollut. Suurimmat hyötyjät olisivat juuri nyt eläkkeelle jäävät. Hehän saisivat heti paremman indeksin. Lisäksi heitä ei koske elinaikakerroin, kuten nuorempia ikäluokkia. Siten indeksin palauttaminen hyödyttäisi eniten niitä, jotka muutenkin ovat eläkejärjestelmän suurimmat hyötyjät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2011 kello 10:58

    Jos muutos tehdään nyt, siitä tulevat hyötymään kaikki eläkeläiset tästä ikuisuuteen, kunnes se muutetaan takaisin. Kai se parempi indeksi koskee myös uusia eläkeläisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. anonyymi kirjoitti 26.3.2011 kello 11:08

    On kysymys lyhykäisyydessään arvovalinnoista. Otetaan niiltä joilla on, ja annetaan niille joilla on paras kulutuspotentiaali eli tässä tapauksessa esimerkiksi köyhillä eläkeläisillä.

    Työttömillä ja opiskelijoilla olisi varmaan kaikkein paras “kulutuspotentiaali”. Ei varmaan jää senttiäkään säästöön.
    Tuo ei siis riitä perusteluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 26.3.2011 kello 11:29

    Tuntuu olevan vaalikevään henki, kun rahat on loppu niin ne maksaa muut tulevaisuudessa.

    Ihan sitä samaa on liikennehankkeiden rahoitus jollain Infra osakeyhtiöllä tai elinkaarimalleilla, jopa eläkerahojen käyttämistä on väläytetty. Käytännössä tuo tarkoittaa että nyt valittavat päättäjät polttaa kerralla seuraavien kymmenien vuosien rahat, ja pahimmillaan pummppaa vielä ne haja-asutussuomen massiiviiseen tieverkkon. Jolla ei ole sitäkään vähää käyttäjiä kuin nykyiset kuskit siirtyy autosta rollaattoriin.

    Kerrankin voin olla valtiovarainministeriön kanssa täysin samaa mieltä:

    Nykyiset veronmaksajat eivät ole heikossa asemassa suhteessa tuleviin veronmaksajiin. Tästä näkökulmasta ei ole tarvetta siirtää nykypolven päätösten kustannuksia osin tulevien polvien kannettaviksi. Jo nyt mm. kattamaton osuus eläkekustannuksista ja lisääntyvistä hoivakustannuksista on siirtymässä pienenevien työtä tekevien ikäluokkien rasitteeksi. Samoin ympäristön heikkenemisestä aiheutuva taakka tulevaisuuteen kasvaa. Jos muutoksia reaali-investointien hyväksi tehdään, on riski, että nykypolvi
    päättää osuuttaan suuremman kakun investointihankkeita ja siirtää laskun tulevaisuuteen, jossa pienemmät ikäluokat joutuvat sen rahoittamaan kykenemättä enää samassa määrin omiin valintoihin.

    Lähde: Kehysjärjestelmän kehittäminen, s. 95, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/01_budjetit/20110325Kehysj/Kehysjaerjestelmaen_kehittaeminen.pdf

    Lyhyemmin http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110325Kehysj/name.jsp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 26.3.2011 kello 11:31

    Tuo 3 % nostaa lähinnä työnantajamaksuja ja Pekka näkee siitä n 1,5 %.
    Eläkekeskustelussa on unohdettu se mihin sillä tähdätään eli yritysten verojen alentamiseen ja osinkotulojen lisäämiseen.
    Osinkotuloista taas n 70 % virtaa ulkomaille käytännössä verottomana ,joten haluamme maksimoida ulkomaille menevän rahavirran.
    Kun yritsyverotustakin lasketaan niin porvarihallitus haluaa maksimoida ulkomaisten omistajien tulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. TomiA kirjoitti 26.3.2011 kello 11:51

    Joku voisi kertoa kuinka suuri osa eläkkeiden korotuksista ja kuinka pian palautuu kansantalouteen. Siis muuten kuin verojen kautta. Tämä tieto auttaisi arvioimaan kansantaloudellista vaikutusta.

    Esimerkiksi taiteen tukemista on perusteltu sillä, että ei se raha oikeastaan mene taiteilijoille vaan se vain äkkiä käväisee heidän taskuissaan siirtyäkseen sitten kulutukseen (tai mahdollisesti säästöiksi, jolloin rahan kierto ilmeisesti hiukan hidastuu).

    Se ainakin on varmaa, että ulkomaille muuttaneiden eläkeläisten eläkkeet eivät siirry koskaan Suomen kansantalouteen kuin pienen pieneltä osin. Pitäisikö näiden aurinkorannikkolaisten tulonsiiroista karsia rankalla kädellä oikeudenmukaisuuden ja kansantalouden edun nimissä? Tai ehkä heidän eläkkeensä pitäisi jakaa sellaisessa muodossa, että rahat on pakko kuluttaa kotimaassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. GranpaIgor kirjoitti 26.3.2011 kello 12:05

    Tarkoittaako tuo todella vain 3% nousua. Sehän ei olisi paljoa.

    Vai onko tarkoitus pelotella että nousu olisi 3 prosenttiyksikköä? Sehän olisi yli 10% nousu ja se tuntuu aika hurjalta lisäykseltä vuotuisiin menoihin. Perustuukohan tuo johonkin dokumentoituihin laskelmiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2011 kello 12:13

    Sorry, olet oikeassa. Prosenttiyksikköä. Häpeän suuresti. Täytynee korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Erik Strömberg kirjoitti 26.3.2011 kello 12:07

    Osmo sanoi, että Jos muutos tehdään nyt, siitä tulevat hyötymään kaikki eläkeläiset tästä ikuisuuteen, kunnes se muutetaan takaisin. Kai se parempi indeksi koskee myös uusia eläkeläisiä.

    Tämä on tietenkin ihan totta, mutta keino on kovin kallis ja vääräaikainen. Eläkejärjestelmän rahoitusongelmahan johtuu suurten ikäluokkien suuresta määrästä verrattuna nuorempiin ikäluokkiin. Indeksin palauttaminen nostaisi hyvin nopeasti lähinnä suurista ikäluokista aiheutuvia eläkekustannuksia. Se pahentaisi rahoitusongelmaa ja saattaisi johtaa siihen, että indeksi palautettaisiin taitetuksi nuorempien ikäluokkien kohdalla. Nopein tapa saada eläkejärjestelmään säästöä on nimittäin indeksimuutokset.

    Nuorempien ikäluokkien taakka ei helpottane se, että he sitten vuosien päästä eläkkeelle päästessään saavat vähän paremman indeksin. Mikäli halutaan parannusta nuorten eläkkeisiin, silloin parempi keino olisi mielestäni elinaikakertoimen lievennys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 26.3.2011 kello 12:55

    Säästäminen ja investoinnit ovat talouskasvulle ja palkkojen nousulle hyödyllisempia kuin kulutus. Taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä tästä.

    Erikoistilanteissa on toisin ja lisäksi tietysti kyseisiä kulutushyödykkeitä valmistavat voivat kärsiä mutta niitä investointihyödykkeitä valmistavat voittavat sitäkin enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. pekka kirjoitti 26.3.2011 kello 13:46

    TomiA:

    Se ainakin on varmaa, että ulkomaille muuttaneiden eläkeläisten eläkkeet eivät siirry koskaan Suomen kansantalouteen kuin pienen pieneltä osin.

    Ei se nyt ihan noin suoraviivaista ole. Valtaosassa verosopimuksista Suomesta maksettavien eläkkeiden verotusoikeus säilyy Suomessa, vaikka eläkeläinen muuttaisi ulkomaille. Muutamia poikkeuksia löytyy, esimerkiksi Espanja, mutta sielläkin julkisen sektorin eläkeläiset maksavat eläkkeestä veroa Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. lasse kirjoitti 26.3.2011 kello 16:03

    Minkä ihmeen takia niitä eläkerahastoja kerrytetään , jos seuraavan vuosikymmenen eläkepommitsunamikaan ei riitä syyksi rahavirran suunnan kääntämiseen? Voiko missään kuviteltavissa olevassa tulevaisuuden skenaariossa (jossa on vielä olemassa vakaa rahatalous ja yhteiskunta) tulla tämän parempaa syytä eläkerahastojen pienentämiseen?

    Eläkeyhtiöt ovat maalanneet ahneuksissaan itsensä nurkkaan. Jos laiskan pääoman eläkerahastodinasaurukset muuttuvat ikuisista “osta ja pidä” toimijoista “myy” toimijoiksi pörsseissä, pörssien indeksit romahtavat ja eläkerahastojen arvo sulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Shakeem kirjoitti 26.3.2011 kello 20:06

    tpyyluoma,

    Samaa mieltä kanssasi. Keskustelussa eläkevarojen käyttämisestä tiehankkeisiin esiintyy aika ajoin pelottava termi: kunnossapitovelka.

    Sanoisin, että osa tästä velasta kannattaa maksaa. Osa kannattaa jättää maksamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tavallinen Teknikko kirjoitti 26.3.2011 kello 20:09

    Voi kun muutkin poliitikot olisivat yhtä tarkkoja kuten Osmo Kiljusen Hesarin lupauksessaan, niin johan alkaisi Lyydi taas kirjoittamaan. Siis siinä tapauksessa, että myös Kiljunen ja muutkin poliitikot keskittyisivät toisten poliitikoiden maalailemiin “parannuksiin”, niin johan laitkin alkaisivat asettumaan siihen mihin poliitikot alunperinkin haluavat muutosta.

    Mutta taitaapa arkinen läinsäädäntötyö poliitikoille olla vierasta – että valvoisivat lainkirjaimen tasolle asti, mitä ovat puheissaan “lupailleet”. Vai onko poliitikoiden “lupailut” ns. hehtaariammuntaa, että kunhan lopulliset lait ovat “sinnepäin”, niin hyvä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 27.3.2011 kello 7:53

    shakeem:

    Samaa mieltä kanssasi. Keskustelussa eläkevarojen käyttämisestä tiehankkeisiin esiintyy aika ajoin pelottava termi: kunnossapitovelka.

    Sanoisin, että osa tästä velasta kannattaa maksaa. Osa kannattaa jättää maksamatta.

    Ja tässä on kysymys paljon muustakin kuin liikenneinfrasta.

    Suomen koko perusinfrastruktuurista suuri osa on vanhaa, 60 – 70 luvulla rakennettua. Tiestö, vesijohdot, voimalaitokset, suuri osa rakennuskantaa, jne. Päivittäinen arki pyörii pitkälti tämän päällä.

    Toisaalta maailma ympärillä on muuttunut. Suuri osa moottoritieverkostoa, esimerkiksi Lahdenväylä Helsingin päässä, on tehty aikanaan keskelle peltoa tilankäyttöä murehtimatta. Nyt se on keskellä kaupunkia, tuottaa meluhaittoja, eristää asuinasulueet toisistaan ja estää niiden laajenemista. Toisessa ääripäässä on taas tiestö jolla on väestön vähenemisen vuoksi niin vähän käyttöä että jos joku ehdottaisi sen rakentamista nyt niin ajatusta pidettäisiin järjettömän. Rakennuspuolella on puhuttu 70-luvun elementtikerrostaloista kaikkine ongelmiin, mutta vielä hankalampia on minusta saman aikakauden toimistotalot. Vaikka ne olisivat kunnossakin niin kukaan ei nykyään enää halua niitä pikku koppeja ja niiden muuttaminen asunnoiksikin on vaikeaa. Heitetään päälle vielä energiatehokkuus ja rakennustehokkuus, ylipäänsä tehokkuus.

    Asiaa pitäisi lähestyä niin että ajateltaisiin korjausinvestointeja nimenomaan investointeina, eli niiden pitäisi olla edes jotenkin tuottavia. Siis yleensä, en tarkoita että esimerkiksi Tuomiokirkon korjauksen tulisi olla tuottavaa, vaan sitä että joka ikinen betonisilta ja elementtitalo ei ole Tuomiokirkko joka on pidettävä kunnossa hinnalla millä hyvänsä. Uudella korvaaminen on usein jopa halvempaa, semminkin kun samalla voi tehdä perusratkaisun paremmin, ja joskus voi jättää korvaamattakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 27.3.2011 kello 8:54

    “Eläkejärjestelmän rahoitusongelmahan johtuu suurten ikäluokkien suuresta määrästä verrattuna nuorempiin ikäluokkiin. Indeksin palauttaminen nostaisi hyvin nopeasti lähinnä suurista ikäluokista aiheutuvia eläkekustannuksia”

    Suuret ikäluokat ovat harhanajohtava käsite, heistä suuri joukko muutti Ruotsiin ja vaikka paluumuuttajiankin oli niin suuretsa osasta tämän ikäluokan eläkkeistä vastaa Ruotsi.

    Lisäksi suuret ikäluokat kärsivät 90-luvun työttömyydestä ja niinpä keskimääräinen eläke suurilla ikäluokilla on vain n 1300 euroa kuussa eli pitää juuri ja juuri henkilön poissa sossun luukulta.
    Se on vain n 40 % ao ajankohdan keskimääräisestä palkasta, joten nuo 60 % tavoitearvot eläketaosolle, joita eläkkeiden vastuuvajeiden arvioinnissa käytetään , ovat puhdasta puppua ja tarkoituksenmukaista probagandaa.

    Osmon tavoite on luoda luokkayhteiskunta, jossa eläkeikä on sidottu tuloihin ja yhteiskunnaliseen asemaan.

    Ja tuosta 3 % voi heti säästää lopettamalla kirkollisveron, ei missään muussa maassa yhdistyksen vapaahetoista jäsenmaksua lasketa veroasteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. TL kirjoitti 27.3.2011 kello 9:26

    Miltä kuulostaisi eläkekatto, vaikkapa sellainen mediaanipalkkaan sidottu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 27.3.2011 kello 10:53

    Eläketto on huuhaata, koska se rikotaan ns vapaaehtoisilla eläkkeillä, joita ei voi millään kieltää.
    Nytkin yli 2500 euron eläkkeet ovat harvinaisia, vahinko, että nuo ETK:n sivut eivät aukea valituksista huolimatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2011 kello 11:06

    Suuripalkkaiset varmaankin kannattaisivat eläkekattoa, koska se vapauttaisi heidät eläkemaksuista ja niihin liittyvältä pakkosäästämiseltä katon ylittävältä osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Gc kirjoitti 27.3.2011 kello 12:21

    “Suuripalkkaiset varmaankin kannattaisivat eläkekattoa, koska se vapauttaisi heidät eläkemaksuista ja niihin liittyvältä pakkosäästämiseltä katon ylittävältä osalta.”

    Ai silloinkin jos se tulisi voimaan huomenna?
    Suuret ikäluokat ainakin vastustaisivat. Niiden ahneudesta tässä eläkkeiden nostossa nytkin kyse. Jos ei eläke kelpaa niin tehköön töitä pitempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 27.3.2011 kello 12:53

    “Eläkeyhtiöt ovat maalanneet ahneuksissaan itsensä nurkkaan. Jos laiskan pääoman eläkerahastodinasaurukset muuttuvat ikuisista “osta ja pidä” toimijoista “myy” toimijoiksi pörsseissä, pörssien indeksit romahtavat ja eläkerahastojen arvo sulaa.”

    Risto Sauso kertoi eläkkeelle lähtiessään, että eläkerahastojen ongelma on, että niitä ei voi purkaa. Suurien omaisuusmassojen tuonti markkinoille romahduttaa niiden arvon.

    Yksi mielnkiintoinen sivujuonne liittyy kuitenkin näihin rahastoihin : Jos eläkeikää nostetaan niin eläkerahastojen vastuuvelka pienenee ja “ylijäämä” kuuluu omistajille, ei etuuksien saajille.
    Kun kaksi vuotta on n 20 % eläkkeelläoloajasta eli rahastoista vapautuisi 20 % eli n 25 miljardia, mitkä miljoonat omistajat voisivat kääriä taskuunsa. En ole asiantuntija laskeman määrää, mutta näin se menee lain mukaan.

    Eli työurakeskustelussa on kysymyksessä todellisuudessa eläkerahojen ryöstö venäläiseen malliin,

    Työurien jatkamiseksi tarvitaan lisää työpaikkoja, jos halutaan esim elatusuhde säilyttää entisenä niin 2030 meillä pitäisi olla yli 3 miljoonaa työpaikkaa eli 700000 enemmän kuin nyt ja eläköitymisikä n 70 vuotta.

    Mutta tästä seikasta ei ole puhuttu mitään , ei ainkaan siitä miten työpaikat luodaan. Aikaisemmin Osmon vastaus kysymykseen oli, että ne vain syntyvät jostain

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2011 kello 15:16

    Liian vanha on toistanut tuon väitteen niin monta kertaa, että tämä on viimeinen kerta kun sen julkaisen.
    Sitä vastuuvelkaa jää ihan tarpeeksi, vaikka sen kasvu vähän hidastuisikin. Työeläkemaksujen muutokset jakautuvat puoliksi työntekijöiden ja työnantajien kesken, mutta kyllä työnantajamaksuilla on vaikutusta niiden palkanmaksukykyyn ja sitä kautta palkkatasoon. Työntekijä maksaa tosiasiassa eläkemaksunsa kokonaan itse, vaikka osaa maksusta kutsutaankin työnantajan maksuksi. Vaikka eläköitymisikä nousisi, työvoiman määrä kääntyy laskuun, joten ei työllistymiseen edes mitään ylimääräistä kasvua tarvita. Työvoiman tarjonnalla on vaikutusta työpaikkojen määrään. Vai onko puhdas sattuma, että Saksassa on enemmän työpaikkoja kuin Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Evert The NeveRest kirjoitti 27.3.2011 kello 18:19

    ETK:n eläkekattoselvityksen mukaan ainakin Belgiassa, Norjassa ja Sveitsissä työnantaja- ja työntekijämaksut peritään koko palkasta eläkekatosta huolimatta.

    Tutkimuksessa todetaan että “mikäli eläkekatolla haluttaisiin rajata edes jossain määrin merkittävä joukko eläkkeensaajia turvan piirin ulkopuolelle, olisi eläkekatto asetettava huomattavan matalalle tasolle.” (Turvan ulkopuolle tuskin eläkekatto ketään rajaa).

    Uusliberalismin henkeen hyvätuloisin väestönosa saa pitää etunsa samalla argumentilla kuin on käytetty esim. varallisuusverosta vapauttamisen kohdalla.

    Norjan, Belgia ja Sveitsin mallin vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen ei selvitetty. Tutkimus ei mainitse, ovatko näissä maissa hyvätuloiset, miten äreissään asiasta tai onko eläkepalkkakaton puuttumisella joitain sivuvaikutuksia.

    Eläkekatto olisi voimaan astuessaan koskettanut tutkimuksen tekijöitä.

    Olisiko tutkimustulos ollut erilainen, jos tutkimuksen olisivat tehneet akateemiseen prekariaattiin lukeutuvat vähätuloiset tutkijat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 27.3.2011 kello 18:19

    “Suuret ikäluokat ainakin vastustaisivat. Niiden ahneudesta tässä eläkkeiden nostossa nytkin kyse. Jos ei eläke kelpaa niin tehköön töitä pitempään.”

    Suurten ikäluokkien eläke on n 1300-1400 euroa kuussa, tuskin sillä riemujuhlia joka päivä järjestetään.
    Itse asiassa eläke-edut olivat parhaimmat suurten ikäluokkien edeltäjillä, he pääsivät eläkkeelle peräti 53-vuotiaana ja työeläkkeen päälle he saivat vielä kansaneläkkeen.Ja eläke laskettiin aivan kuin he olisivat tehneet töitä 65-vuotiaaksi

    Suuret ikäluokat ovat vain huonontaneet etuja ja Suomen eläkejärjestelmän todellinen korvausaste on OECD:n heikoimpia, vain teoreetttinen on OECD:n keskitasoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pekka Pessi kirjoitti 27.3.2011 kello 19:57

    ETK:n eläkekattoselvityksen mukaan ainakin Belgiassa, Norjassa ja Sveitsissä työnantaja- ja työntekijämaksut peritään koko palkasta eläkekatosta huolimatta.

    ETK ei taida olla oikein hyvä lähde. Tai Evert ei osaa lukea ETK:n kieltämättä kryptisiä pahveja. Laitas linkki niin selviää, kumpi on ymmärtänyt väärin, ETK vai Evert?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 27.3.2011 kello 21:05

    “Norjan, Belgia ja Sveitsin mallin vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen ei selvitetty. Tutkimus ei mainitse, ovatko näissä maissa hyvätuloiset, miten äreissään asiasta tai onko eläkepalkkakaton puuttumisella joitain sivuvaikutuksia.


    Näissä maissa on yleiseti käytössä kolmiportainen eläke
    1. Kansaneläke, joka perustuu asumiseen maassa ja siihen on oikeutettu jokainen.
    2. lakisääteinen työeläke , jossa on tuo kuuluisa katto
    3.Lisäeläkkeet, joille rikotaan tuo katto.
    Nämä voivat olla henkilökohatisa, mutta usein ammttikuntaa tai yritystä koskevia ja niistä nauttivat ne hyvässä työmarkkina-asemassa olevat, siis he, joiden tuloja katto pudottaisi mekittävästi

    Eli todellisessa elämässä mitään kattoa ei eläkkeelle ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Evert The NeveRest kirjoitti 27.3.2011 kello 21:13

    ETK:n eläkekattoselvitys löytyy täältä:
    http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64348

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pekka Pessi kirjoitti 27.3.2011 kello 21:24

    Selvyyden vuoksi ETK:n mukaan:
    – Norja on luopunut tänä vuonna taitetusta eläkekatosta ja maassa on otettu käyttöön Ruotsin mallin mukaiset lisäeläkkeet
    – Belgian eläkekatto on 1840 €/kk, OECD:n mukaan julkinen eläke on keskimäärin 40 % palkasta, vapaaehtoiset ja itse säästetyt (katon päälle tulevat) eläkkeet ovat keskimäärin 25 % palkasta
    – Sveitsissä pakollinen eläkemaksu koskee kaikkia yli 21-vuotiaita, siis myös eläkeläisiä, siitä maksetaan paikallinen kansaneläke ja katollinen työkyvyttömyyseläke

    Itse olisin vähän tuon Sveitsin tyylisen mallin kannalla, eli vakuutetun eläkemaksu eläkeläisille, jolla sitten katettaisiin kaiken maailman kiljusten vaalilupausten aiheuttamat maksuvajeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 27.3.2011 kello 21:42

    Onko hyvätuloinen katkera, jos eläkepalkkakattoa ei ole. Tuskinpa!

    Käytännössä hän saisi yksityisellä puolella työnantajan kompensoivan lisän palkkaansa autoedun ja puhelinedun lisäksi. Julkisella puolella tuskin, ja näitä “eläketutkimuksia” valitettavasti tekevätkin julkisen puolen omaa etuaan vartioivat viranhaltijat.

    Olemme vasta saaneet lukea lehdistä, miten johtajien palkat ovat nousseet 60- 70 – 90 prosenttia. Hyväpalkkaisten kuvioissa 4,7 prosentin työeläkemaksu on yhtä tyhjän kanssa. He voivat nyt jo valita, ottavatko Audi A6:n vai Toyotan – useimmat ajelevat kalliin autoedun premium luokan työsuhdeautolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.3.2011 kello 22:53

    Tuota. Voisiko Liian Vanha hiukan vihjata – kuka on. Toki Sonera on tullut julki LV:n entisenä työantajana. Ja jos LV ei ole tässä vaalissa vielä ehdokkaana, niin ainakin tulevassa vaalisssa olisi mukava äänestää Liian Vanhaa. Koska hän osaa esittää asiat hyvin perusteltuina tilastojen valossa. Toki Osmoakin aikoinani kehuin tilastoilla hyvin perestelevana, mutta ilmeisesti vaalin läheisyys on vienyt Osmon tilastotietämystä myöhempiin ajankohtiin.

    Saa nyt nähdä, kuinka Osmon suodatin tätä viestiä siivilöi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Gc kirjoitti 28.3.2011 kello 5:42

    Liian Vanha, minua eivät kiinnosta lisäeläkkeiden suuruudet, jos niitä en itse veronmaksajana joudu maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.3.2011 kello 7:13

    Gc Viraqllisen liturgian mukaan et maksa työeläkkeitä veroissasi vaan niistä peritään eläkemaksuja samaan tapaan kuin noista lisäeläkemaksuista.
    Kun Suomessa ei ole valtiollista eläkejärjestelmää, olisi vaikeata laittaa eläkekattoa ja kuitenkin periä eläkemaksua suurista tuloista ilman, että se tuottaisi eläketurvaa. Maissa, joissa eläkemaksut peritään verotuksen yhteydessä, eläkekatto on yksinkertaisempi yhdistää kaikille yhtä suuriin eläkemaksuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 28.3.2011 kello 8:16

    “Liian Vanha, minua eivät kiinnosta lisäeläkkeiden suuruudet, jos niitä en itse veronmaksajana joudu maksamaan.”

    Nuo lisäeläkkeet maksaa useimmiten kuluttaja tuotteiden hinnassa .
    Sopimukset kun ovat yleensä koko alaa koskevia tai jotain ammattiryhmää koskevia niin ne eivät vaikuta kilpailutilanteeseen , koska kuluvaikutus on samanlainen kaikkiin firmoihin vaan kulut on siirrettävissä hintoihin kuten nuo lakisääteisten eläkkeiden maksutkin.
    Ja yleiseti eläkekatolla tarkoitetaan kategorista kattoa, muutenhan Liliuksen eläkesopimukseen ei voitaisi vaatia kattoa.
    Yli 3000 euron eläkettä saa n 3-4 % eläkeläisitä, joten eläkekatolla ei ole suurta vaikutusta rahoituksen.Eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2009 lopussa 1 344 euroa kuukaudessa, vuonna 2009 eläköityneden n 1600 euroa kuussa

    Suurin tekijä johon voidaan vaikuttaa ,on työkyvyttömyys-ja työttömyyseläkkeillä, eläkemenosta n 25 % kuluu näihin eläkemuotoihin.
    Työttömyyseläke on poistumassa, mutta se taas siirtää rasitusta työtömyysvakuutukseen ja toimeentulotukeen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Gc kirjoitti 28.3.2011 kello 9:19

    Liian vanha: “Nuo lisäeläkkeet maksaa useimmiten kuluttaja tuotteiden hinnassa.”

    On se ainakin tehokkaampi maksutapa kuin de facto veroissa. Lisäksi Suomessa tuotteiden hinnoissa on paljon joustovaraa. Loputtomiin ei voi hintoja nostaa.
    Joidenkin suurten ikäluokkien eläkeet voivat vaikuttaa pieniltä, mutta kun he täyttävät 65 vuotta kansaneläke korvaa tämän.
    Jos vuonna 2009 eläkkeen saaja saa 1600 euroa puhtaana käteen, elää velattomassa asunnossa ja tekee osa-aikaduunia, niin hänen tulonsa eivät putoa yhtään. Hänen elintasonsa on paljon korkeampi kuin työssäkäyvällä, jolla on asuntolaina ja lapset elätettävänään.

    OS: “Kun Suomessa ei ole valtiollista eläkejärjestelmää, olisi vaikeata laittaa eläkekattoa ja kuitenkin periä eläkemaksua suurista tuloista ilman, että se tuottaisi eläketurvaa.”

    No, ei sitten peritä. Ei haittaa yhtään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. pekka kirjoitti 28.3.2011 kello 9:45

    Gc:

    Joidenkin suurten ikäluokkien eläkeet voivat vaikuttaa pieniltä, mutta kun he täyttävät 65 vuotta kansaneläke korvaa tämän.

    Valtaosa suurten ikäluokkien eläkeläisistä ei saa kansaneläkettä ollenkaan. Jos työeläke on yli 1 212 EUR (yksin asuva) tai 1 079 EUR (parisuhteessa), kansaeläkettä ei makseta ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 28.3.2011 kello 10:24

    “Joidenkin suurten ikäluokkien eläkeet voivat vaikuttaa pieniltä, mutta kun he täyttävät 65 vuotta kansaneläke korvaa tämän.”

    Tuosta 1600 eurosta maksetaan veroa joka on n 5 % korkeampi kuin työssäkäyvällä .

    Työeläke ei vaihdu kansaneläkkeeseen, noilla tuloilla ei edes saa kansaneläkkeastä pientä palasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Rainer Silfverberg kirjoitti 28.3.2011 kello 10:31

    On reilumpaa pitää kuluttajahintaindeksin vaikuttavuutta eläkkeisiin tärkeämpänä kuin palkkoja koska palkat elävät omaa elämäänsä. Se mitä eläkeläiset usein väittävät että palkat ovat nousseet 70% 15 vuodessa ei tarkoita sitä että kaikkien palkansaajien palkka on noussut noin paljon. Se nousee enemmän työuran alussa olevilla kuin vanhoila työntekijöillä. On jopa työpaikkoja joissa uusille työntekijöille maksetaan parempaa palkkaa kuin vanhoille. Nuoret tarvitsevat muutenkin enemmän rahaa kuin vanhat koska nuorilla menee sitä rahaa asunnon hankkimiseen.

    Kuluttajahintaindeksistä pitää siivota pois kulutusverojen muutokset koska nekin elävät omaa elämäänsä. Jos viinavero laskee tai nousee niin sen ei pitäisi vaikuttaa eläkeindekseihin. Eläkkeellä olevilla lienee aika vakiintuneet alkoholin nauttimistavat ja pystynevät paremmin säätelemään sitä kun ei ole paineita viettää jetset-tyylistä yöelämää (vai onko?)

    Eläkeläisillä pitäisi olla yhtenäinen verotus palkansajien kanssa. Nyt verotuksessa on joitain eroja tosin tulkinnat mistä ne johtuvat vaihtelevat, mutta itse en ymmärrä miksi eläkeläisten pitäisi maksaa enemmän veroja suhteessa kuin palkansaajat samoista tuloista.

    Köyhimpien eläkeläisten asemaa pitäisi myös korjata esim palauttamalle osalle se kansaneläkkeen pohjaosa joka otettiin pois viime laman aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. GranpaIgor kirjoitti 14.4.2011 kello 1:56

    Satuin tuossa Eläketurvakeskuksen sivustolle. Sielläpä oli tällaiset tiedot tuon indeskin rukkaamisesta:

    “Työeläkeindeksin muuttaminen, esimerkiksi puoliväli-indeksiksi, vaikuttaisi eläkemaksuun aluksi verrattain vähän, mutta 15 vuoden kuluttua sen vaikutus eläkemaksuun olisi yksi prosenttiyksikkö. Eläkemaksussa on samalla ajanjaksolla arviolta kolmen prosenttiyksikön nousupaine, joka johtuu ennen kaikkea väestön ikärakenteen muuttumisesta. ”

    Eli tuon indeksin korjaamien pitkällä tähtäimella aiheuttaisi 1 prosenttiyksikäön nousun vakuutusmaksuihin. Tuo vakuutusmaksun kolmen prosenttiyksikön nousu ei siis johdu indeksin korjaamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.4.2011 kello 8:28

    Kimmo Kiljunen esitti indeksin korjaamista takautuvasti – tai niin ainakin päättelin siitä, että hänen mukaansa vuonna 1995 eläkkeellä jäänyt hyötyisi hänen esityksestään niin ja niin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus