Pitääkö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen. Tässä on vähän ker­taus­ta jo julka­isu­un, kos­ka en ole muut­tanut mieltäni.

2) Ei

Suh­teeni ydin­voimaan ei ole uskon­nolli­nen ja voin hyväksyä sen jois­sakin olois­sa pienem­pänä pahana. Esitän van­han vertauksen:

Olete­taan että lähdet moot­torive­neel­lä merelle ja kaukana ula­pal­la polt­toaine lop­puu. Löy­dät kaju­u­tas­ta vielä jer­rykan­nus­ta vähän. Se voi pelas­taa sin­ut, jos ymmär­rät suun­na­ta kohden rantaa. Jos sen sijaan toteat, nyt sitä taas on ja suun­taat kauem­mas ula­palle, olisi ollut parem­pi, että sitä jer­rykan­nua ei olisi löy­tynyt. Jos ydin­voimaa käytetään siihen, että vapaudu­taan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den, turve mukaan luet­tuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään ener­gian hin­nan pitämisenä hal­pana ja Suomen ajamiseen yhä pidem­mälle korkean ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan, se on huono.  Tois­teisek­si ydin­voimaa käytetään jälkim­mäiseen tarkoitukseen.

Kun päätök­set kahdes­ta uud­es­ta ydin­voimalas­ta on tehty, eikä lupia ole ihan help­po perua, tämän lisäk­si ei taide­ta vähään aikaan lisää tarvita.

Olin aikanaan 1980-luvul­laa voimakkaasti mukana ydin­voiman vas­taises­sa liik­keessä. Me olimme täysin oike­as­sa ja myös voitimme kiis­tan lop­ul­ta selvin luvuin. Sel­l­aisia kyhäelmiä, joi­ta sil­loin raken­net­ti­in, ei enää sallita.

Lukuina  tämä menee niin, että sen aikaisten ydin­laitosten las­ket­ti­in joutu­van vakavaan onnet­to­muu­teen (sydä­men sulami­nen) ker­ran kymme­nessä tuhan­nes­sa vuodessa. Nyt samo­jen peri­aat­tei­den mukaan lask­ien onnet­to­muus­ris­ki on vähem­män kuin ker­ran miljoonas­sa vuodessa, sada­sosa senaikaises­ta, minkä lisäk­si edel­lytetään, ettei sydä­men sulami­nenkaan saisi syn­nyt­tää laa­jaa tuhoa. Näi­den jär­jestelmien toimivu­ut­ta ei ymmär­ret­tävistä syistä kuitenkaan voi käytän­nössä kokeilla.

Japani­lais­ten tur­val­lisu­usa­jat­telua ei voi kuin ihme­tel­lä. He eivät kuulem­ma voi varautua näin suuri­in järistyk­si­in. Sel­l­aisia las­ke­taan Japanis­sa sat­tuvan noin sadan vuo­den välein. Tsuna­mi oli iso, mut­ta vas­ta toisek­si suurin Tyynel­lä merel­lä viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Japani on erit­täin tsunami­herkkää aluetta.

Kiinas­sa uudet ydin­voimalat ympäröidään korkeal­la muuril­la – maal­la on toki vuosi­tuhan­tiset per­in­teet muurien rak­en­tamises­sa. Japani­laiset näyt­tävät hyväksyvän tuhat tai kymme­nen­tuhat­ta ker­taa suurem­pia riskejä.

Lovi­isan laitok­set läh­estyvät elinkaaren­sa päätä. On mah­dol­lista hehkut­taa paineas­t­i­aa ja näin saa­da jatkoaikaa. Sitä ei pitäisi myön­tää. Olisi paljon parem­pi rak­en­taa uusi, nykyaikaiset tur­val­lisu­us­määräyk­set täyt­tävä, jos ydin­te­hoa ei pystytä vähentämään.

Täl­laisen kri­isin aikana Helsin­gin Sanomil­la on oma vas­tu­un­sa tiedo­tuk­ses­ta. On hyvä ava­ta yleisönosas­to huolestuneille kansalaisille, mut­ta kysymyk­si­in pitäisi antaa vas­taus samas­sa lehdessä. Esimerkik­si öljy­on­net­to­muus voi estää ydin­voimalan höyry­gen­er­aat­torin lauh­dut­tamisen, mut­ta sil­loin voimalaitos vain pysäytetään. Reak­to­ria ei jäähdytetä merivedellä.

Toim­i­tuk­sen pitäisi han­kkia käyt­töön­sä täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa teknolo­gian asiantun­te­mus­ta eikä vain japanin kie­len tulkke­ja. Lehti on uuti­soin­nis­saan use­aan otteeseen väit­tänyt, että reak­to­ria jäähdytetään pudot­ta­mal­la siihen vet­tä helikopter­ista. Asi­at oli­si­vat aika huonos­ti, jos tämä olisi mah­dol­lista. Helikoptereista pudotet­ti­in vet­tä jätealtaisiin.

 

76 vastausta artikkeliin “Pitääkö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?”

  1. Lovi­isan laitok­set läh­estyvät elinkaaren­sa päätä. On mah­dol­lista hehkut­taa paineas­t­i­aa ja näin saa­da jatkoaikaa. Sitä ei pitäisi myön­tää. Olisi paljon parem­pi rak­en­taa uusi, nykyaikaiset tur­val­lisu­us­määräyk­set täyt­tävä, jos ydin­te­hoa ei pystytä vähentämään.

    Mei­dän poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei taivu tähän. Viime hal­li­tuk­sen piti myön­tää sen ver­ran lupia kuin koti­mainen kysyn­tä edel­lyt­tää ja tämä oli se mitä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa luki. Asiantun­ti­jat lask­i­vat että aika suuril­la kulu­tuk­sen kasvuodotuk­sil­la tarvi­taan 0 — 1 uut­ta voimalaa, joten poli­itikot päätet­tivät myön­tää kak­si lupaa. 

    Täm­möisel­lä sopimuskul­tu­uril­la on hyvin vaikeaa saa­da uuden luvan taakse sitä luul­tavasti vaa-ankieliase­mas­sa ole­vaa ryh­mää joka ei halua lisää ydin­voi­mate­hoa ja siten suurem­paa ydin­voimari­ip­pu­vu­ut­ta, mut­ta halu­aisi tur­val­lisu­ussy­istä kor­va­ta van­hat voimalat, kun täysin aiheelli­nen pelko on ettei niitä van­ho­ja kuitenkaan aje­ta alas. Toisaal­ta toteutue­as­saan kak­si uut­ta voimalaa OL3:n päälle tekee Lovi­isan voimaloista luul­tavasti kyl­lä tarpeet­to­mia. Eli voi ne vaan ajaa alaskin.

  2. Mun mielestä ei mut­ta oli­garki­as­sa määrää eli­it­ti ja niille se on hyvä tulon­lähde maas­sa jos­sa puu kas­vaa hitaasti.

  3. Osaisitko Osmo muuten selkok­ielel­lä, eli esimerkik­si talousti­eteen ter­mein :), selit­tää, mik­si julkises­sa retori­ikas­sa on hirveän suure­na peikkona esi­in­tynyt se, että Suomes­ta vietäisi­in ulko­maille ydin­voimal­la tuotet­tua sähköä?

    Jotenkin oma intu­itioni on, että vaik­ka miten asian näk­isi ja vas­tus­taisi ydin­voimaa sinän­sä, niin kaikkien kannal­ta on parem­pi vai­h­toe­hto, että ne ydin­voimalat ovat STUKin valvon­nas­sa kuin Venäjän vas­taavien viranomaisten.

  4. Nyky­isiä lupia ei pidä men­nä peru­ut­ta­maan mut­ta uusien lupi­en myön­tämi­nen voita­neen kat­soa siir­tyneen han­maan tule­vaisu­u­teen. Mielestäni vesi- ja tuulivoimaan pitää panos­taa nyt enem­män mm Iijo­keen voimaloi­ta ja Vuo­tok­sen allas otet­ta­va uuteen käsittelyyn.

  5. Kyl­lä nyt jonkin luotet­ta­van tahon pitäisi pikaises­ti antaa suo­ma­laisille kiteytet­ty ja ymmär­ret­tävä selostus eri voimalavai­h­toe­hto­jen riskeistä.

    Varsinkin pitää vält­tää vääräti­eto-laskeu­maa, jota nyt näyt­tää ole­van ilmassa.

    Kansal­la on tähän oikeus, varsinkin näin vaalien alla.

    Tässä Osmon esit­tämä ver­taus johonkin epäre­al­is­tisen-sekaavaan ven­e­matkaan merel­lä ei ole mitenkään riittävä.

    Kyl­lä rannal­ta tulee hyviä neu­vo­ja, kun merel­lä on hätä…

    Sep­po Korppoo
    Enti­nen merimies,
    ydin­voiman kan­nat­ta­ja ja väärän tiedon vastustaja

  6. Osmo: “Jos ydin­voimaa käytetään siihen, että vapaudu­taan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den, turve mukaan luet­tuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään ener­gian hin­nan pitämisenä hal­pana ja Suomen ajamiseen yhä pidem­mälle korkean ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan, se on huono. Tois­teisek­si ydin­voimaa käytetään jälkim­mäiseen tarkoitukseen.”

    Ydin­voima on paha, kos­ka ener­gian hin­nas­ta tulee hal­pa? Eikö tätä voi kor­ja­ta vaik­ka vero­tus­ta kiristämäl­lä? Kyl­lä luulis tuot­tavu­u­den halpu­u­den ole­van hyvä jut­tu ihan kaikkien kannal­ta, vaik­ka se ei edulli­sis­sa hin­nois­sa näkyisikään.

  7. TM:

    Osaisitko Osmo muuten selkok­ielel­lä, eli esimerkik­si talousti­eteen ter­mein 🙂 , selit­tää, mik­si julkises­sa retori­ikas­sa on hirveän suure­na peikkona esi­in­tynyt se, että Suomes­ta vietäisi­in ulko­maille ydin­voimal­la tuotet­tua sähköä?

    No minä voin yrit­tää. Ydin­voimaan liit­tyy ulkoishait­to­ja, esim. ris­ki siitä että vaikka­pa Lovi­isa muut­tuu asuinkelvot­ta­mak­si. Siitä voi var­maan olla mon­taa mieltä kuin­ka epä­to­den­näköistä tuo on, eli kuin­ka suuri tuo ulkoishait­ta on, mut­ta se ulkoishait­ta kuu­luu kan­net­tavak­si niille jot­ka vas­taavasti hyö­tyy. Hyvää riskien­hallintaa on sijoit­taa ydin­voimaloi­ta ja mik­sei muitakin suuron­net­tumuuk­sil­la alt­ti­ita laitok­sia sel­l­aiseen paikkoi­hin jois­sa on mah­dol­lisim­man vähän ihmisiä, ja kieltämät­tä Suomes­sa on täl­läisiä paikko­ja huo­mat­tavasti helpom­min löy­det­tävis­sä kuin Sak­sas­sa. Suo­ma­laiset ei vaan ole ymmär­ret­tävistä innos­tunei­ta kan­ta­maan sak­salais­ten riske­jä, sem­minkin kun sak­salaiset eivät ole ilmoit­ta­neet mak­sa­vansa niiden riskien laukeamis­es­ta Suomessa.

  8. Osmo:

    Tois­teisek­si ydin­voimaa käytetään jälkim­mäiseen tarkoitukseen.

    Eli siis väität, että ydin­voiman käyt­tö ei vaiku­ta fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töön tulevaisuudessa?

    Tuo veikkaus kuul­lostaa väärältä. Luulis, että ilman mitään ihmeel­lisiä inno­vaa­tioitakin ydin­voima vähen­tää hiilivoiman käyt­töä ja jos nyt jotkut sähköau­tot tai akkute­knolo­gia kehit­tyy, niin ydin­voima vähen­tää hiilivoimaa vielä enemmän.

    Se on hyvä jut­tu, että sähkön hin­ta on alhainen. Se tarkoit­taa sitä, että sähkön tuot­tamiseen menee hyvin vähän resursse­ja. Kun hin­ta painuu tarpeeks alas ei turvet­ta / hiiltäkään kan­na­ta niin paljoa poltella.

  9. Riskien hallinnas­sa pitäisi mielestäni lähteä siitä pahim­mas­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta liik­keelle eli mitä voisi tapah­tua jos esimerkik­si jokin ter­ror­is­ti­jär­jestö tai uskon­nolli­nen lahko saisi ydin­voimalan hal­tu­un­sa muu­ta­mak­si tun­niksi ja yrit­täisi tehdä mah­dol­lisim­man paljon tuhoa. Tai joku järken­sä menet­tänyt armei­jan pom­mikone­len­täjä päät­täisi har­joi­tuslen­nol­la ohja­ta koneen­sa täy­dessä räjähde­lastis­sa päin ydin­voimalan seinää.

    Viral­lises­sa tiedo­tuk­ses­sa hoetaan vain että uudet ydin­voimalat kestävät lentokoneen tör­mäyk­sen ja tur­val­lisu­usjär­jeste­lyt ovat huip­pu­lu­okkaa eli rauhoitel­laan ja ker­ro­taan että mitään ei tapah­du. Tämä ei mene min­ulle läpi Tšer­nobylin ja Fukushi­man jäl­keen ja kun muis­taa että maail­mas­sa on ihmisjoukko­ja jot­ka ovat valmi­ita äärim­mäisi­in tekoi­hin (9/11, Tokion sari­i­ni-iskut jne.)

    Toinen ääripää on sit­ten vaikka­pa Ris­to Isomäen kir­jat jois­sa ker­ro­taan että Maa muut­tuu Venuk­sek­si ja koko ihmiskun­ta tuhoutuu jos ei nyt just heti sul­je­ta kaikkia voimaloi­ta (no okei, hiukan kärjistäen).

    Jot­ta kaltaiseni maal­likko pysty­isi muo­dosta­maan mielip­i­teen ydin­voimas­ta niin pitäisi olla neu­traalia tietoa pahim­mas­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta. Linkke­jä täl­laiseen tietoon ote­taan kiitol­lise­na vastaan.

  10. tpyy­lu­o­ma, suo­ma­laiset ovat selvästikin valmi­ita par­tur­oimaan maan aarniomet­sistä, istut­ta­maan tilalle puu­pel­to­ja, tekemään puus­ta pape­ria ja sit­ten viemään sitä ulko­maille saaden vasta­lah­jak­si taloudel­lista hyv­in­voin­tia. Miten ydin­voimasähkön tuot­ta­mi­nen vien­ti­in Suomes­sa, jos­sa siihen on suh­teelli­nen etu (kylmä vesi, vakaa kalliop­erä, ihmisiä har­vas­sa), olisi jotenkin väärin ver­rat­tuna tuo­hon paperituotantoon? 

    Tai san­o­taan näin, että onko oleel­lis­es­ti eroa siinä, että Suo­mi tuot­taa ydin­sähköä, käyt­tää sen teräk­sen ja paperin tuotan­toon ja myy sit­ten paperin ulko­maille kuin siinä, että se sähkö myy­dään suo­raan? Suomes­sa teol­lisu­us haukkaa jotain puo­let kokon­aisen­er­giankäytöstä ja merkit­tävim­mät kulut­ta­jat ovat juuri vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Jos siis sin­un logi­ikkaasi jatkaisi lop­pu­un asti, niin suo­ma­lais­ten pitäisi lopet­taa ener­giain­ten­si­ivi­nen vien­ti­te­ol­lisu­us, kos­ka se tarkoit­taa ener­giantuotan­non riskien ja muiden hait­to­jen ottamista Suomeen niiden vien­ti­tuot­tei­den kohde­maid­en sijaan. Kan­natatko siis tätä?

  11. Minäkin yritän osaltani vas­ta­ta Tiedemiehelle — en tosin talousti­eteen ter­mein. Kun teol­lisu­us halu­aa Suomeen uusia ydin­voimaloi­ta, se perustelee tätä halu­aan sil­lä, että Suomer­ra tarvi­taan paljon ener­giaa. Okei, me hyväksymme tämän pitkin hmpain. Sit­ten ilme­neekin, että ei me sitä sähköä nyt niin paljon tarvi­takaan, mut­ta me myymme sitä — ja otamme sit­ten nuo tpyy­lu­o­man mainit­se­mat ulkoishai­tat kantaaksemme.

    Touko Met­ti­nen

  12. Minä luotan ydin­voimaan, mut­ta en ydin­voimaloi­hin. Minä luotan tuulivoimaloi­hin, mut­ta en tuulivoimaan.

    Ylikansal­lis­ten ja monop­o­lis­tis­ten ener­giay­htiöi­den ylisu­uret ja hal­lit­se­mat­tomat voimalaitok­set pitää ajaa alas.

    Samoin pitää purkaa hal­lit­tavi­in osi­in ylisu­uret ja vahin­goit­tuvat val­takun­nan­verkot. Tyyp­illi­nen lumimyrsky vie sähköt maakun­tien kokoisil­ta alueilta.

    Sen sijaan uskon ja luotan alueel­lisi­in, skaalau­tu­vi­in pien­voimaloi­hin, jot­ka ovat häir­iön tul­lessa hallittavista.

    Sähköen­er­gian ja sen infran ylläpi­to pitää sekin huolto­var­muu­den ja tur­val­lisu­u­den takia jha­jaut­ta ja organ­isoi­da alueellisesti/paikallisesti.

    Eli suur­voimaloista pitää luop­ua ja tilalle rak­en­taa hajautet­tuun ekosys­teemin perus­tu­via teknologioita.

  13. Itse näk­isin tuon veneanalo­giasi hie­man eri tavoin. Minä näen, että mei­dän tulee selvitä veneel­lä sinne vas­taran­nalle, jos­sa odot­taa tur­va. Ener­giantuotan­nos­sa näen tämän vas­taran­nan tule­vaisuute­na, jos­sa ener­gia tuote­taan puh­taal­la fuu­si­ol­la ja aurinkoen­er­gial­la tai jol­lain sel­l­aisel­la ener­gia­muodol­la, jota emme ole vielä edes keksineet. 

    Nyt olemme siis siel­lä keskel­lä ulap­paa ja ben­sa lop­puu. Yksi vai­h­toe­hto on repiä vene vähitellen palasik­si, polt­taa se höyrykoneessa ja toivoa, että pääsemme sinne vas­taran­nalle ennen kuin koko vene on poltet­tu. Tämä on minus­ta fos­si­ilis­ten käyttöä. 

    Toinen vai­h­toe­hto on se, että tosi­aan otamme varatankin käyt­töön ja suun­taamme takaisin sinne koti­ran­nalle. Tämä olisi siis se Osmon malli, jos­sa käytämme ydin­voimaa ja samaan aikaan ryhdymme rankasti kar­si­maan hyv­in­voin­tia, jot­temme tarvitse ener­giantuotan­toa. Pääsemme ehkä sinne koti­ran­nalle, mut­ta elo on siel­lä köy­hää (juuri syy­hän lähteä ula­palle oli se, ettemme siinä köy­hyy­dessä halun­neet elää). 

    Kol­mas vai­h­toe­hto on se, että käytämme sen varatankin ja suun­taamme edelleen vakaasti sinne vas­taran­nalle, eli käytämme ydin­voimaa ja pidämme talouskasvun käyn­nis­sä. Ja juuri talouskasvu mah­dol­lis­taa tutkimuk­sen ja investoin­nit niihin parem­pi­in ener­gia­muo­toi­hin. Tulemme tur­val­lis­es­ti vas­taran­nalle per­ille ilman, että jouduimme repimään venet­tämme palasik­si ja siten riskeer­aa­maan hukkumista. 

    Itse näen siis fis­sioy­d­in­voiman tämän vuo­sisadan siir­tymäen­er­gia­muo­tona, joka ostaa meille lisäaikaa kehit­tää uusia ener­gia­muo­to­ja ilman, että joudumme riskeer­aa­maan ilmas­to­muu­tos­ta ja tin­kimään elin­ta­sos­ta, minkä toteut­ta­mi­nen on sekä poli­it­tis­es­ti hyvin vaikeaa (kat­sokaa kuin­ka vaikeaa on saa­da val­tiot tekemään säästöjä pelkästään sik­si, ettei niil­lä ole rahaa) ja toisek­si johtaisi siihen, että meil­lä olisi varaa panos­taa absolu­ut­tis­es­ti vähem­män uusien ener­gia­muo­to­jen tutkimiseen.

  14. Pidän Hesaria sen ver­ran lähtöko­htais­es­ti epälu­otet­ta­vana, että häm­mästyin kun S. kan­taa huol­ta lehden luotettavuudesta. 

    STT ei vält­tämät­tä pär­jää parem­min: “Gam­masäteily ei pysähdy esteisi­in, joten sitä vas­taan eivät suo­javä­li­neet auta.”

    Aamun HBL:ssä taas oli pääjut­tuna sen kauhis­telu, että 30 miljoon­al­la toki­o­laisel­la ei ole paikkaa, mihin pae­ta. Paikalle oli tietysti pitänyt lähet­tää pari omaa toimit­ta­jaa — kuolemaan?

    Vira­nomaisi­in nyt kuitenkin voi luot­taa, vai mitä? STUKin lop­pusal­doa en osaa arvioi­da mut­ta ulko­min­is­ter­iö ainakin on liet­sonut peräti pani­ikkia kehot­taes­saan yht­enä har­voista kansalaisia pak­en­e­maan Tokios­ta etelään.

    Toiv­ot­tavasti joku kerää medi­an lap­suk­set lukupaketiksi.

    Joka ker­ta, kun sat­tuu kan­sain­vä­li­nen kri­isi, koti­maisen medi­an arvo­val­ta rapautuu. 

    Minä han­kinkin tietoni ihan muual­ta. Paikalli­sis­sa uuti­sis­sa paikalli­nen media toki on ylivoimainen. Pait­si jos aiheen käsit­te­lyä han­kaloit­taa asen­teel­lisu­us, esimerkik­si sek­sis­mi. Ja han­kaloit­taa­han se kaikissa läpysköis­sä läh­es aina, kun­han aihep­i­iri on sopi­va eli kun toim­i­tus kokee ole­vansa hyväl­lä asial­la. “Läpysköi­hin” luen tässä myös YLE:n.

    Paras tapa päästä per­ille maail­man tapah­tu­mista vaikka­pa Fukushi­mas­sa on lopet­taa Hesarin tilaus ja käyt­tää säästynyt aika Red­ditin linkkei­hin. Tämä blogikin on ihan hyvä, kun­han viit­sii silmäil­lä kom­men­tit, jois­sa kor­jataan väärinkäsi­tyk­set ja muut selvät lap­suk­set. Jos ei sit­ten tiuken­tunut moderoin­ti pilaa hyvää hommaa.

  15. Ymmärtäisin ulkoishait­ta-argu­mentin muuten, mut­ta kun se ei kel­lu juuri tuon Venäjän ydin­voiman vuok­si. S.Borin voimalan reak­torit esimerkik­si ovat näitä pahamaineisia RBMK-reaktoreita.

    Neu­traali tieto pahim­mas­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta on se, mitä tapah­tui Tsher­nobylis­sä. Peri­aat­teessa mikään muu kuin voimalan räjäyt­tämi­nen atom­ipom­mil­la tms. ei juuri voi pahen­taa ydin­voimalaon­net­to­muut­ta siitä.

  16. Cam­brid­gen pro­fes­sori David MacK­ay julka­isi pari vuot­ta sit­ten täl­laisen netis­sä luet­tavis­sa ole­van ana­lyysin ei-fos­si­ilisen ener­giantuotan­non poten­ti­aal­ista Briteis­sä: http://www.withouthotair.com/ . Kir­ja avasi ainakin itsel­leni asioiden mit­ta­suh­teet (jos joku halu­aa suo­raan kat­soa MacK­ayn johtopäätök­set, ne löy­tyvät luvus­ta 27, “Five ener­gy plans for Britain”). Onko­han Suomes­ta tehty vas­taa­van­ta­soista analyysiä/laskelmaa?

  17. Saarel­ma, se mitä hait­to­ja on valmis kan­ta­maan riip­pu siitä mitä kom­pen­saa­tio­ta mak­se­taan. 🙂 Vas­tauk­se­na kysymyk­seen samaan hen­keen että teol­lisu­us­tuot­teil­la on noin keskimäärin huo­mat­tavasti parem­mat kat­teet kuin sähköl­lä, asian voi sanoa niinkin että nor­maalis­sa yri­tys­in­vestoin­neis­sa vuosi­tuo­tok­si edel­lytetään esim. 10% jol­la ei kyl­lä tehdä ensim­mäistäkään ydin­voimalaa. Tietenkin jos sähkön hin­ta nousee niin asia on eri.

  18. Tämä menee vähän asian vier­estä, mut­ta kysyn kuitenkin.

    Ahve­nan­maalle on suun­nitel­tu suur­ta tuulivoima­puis­toa saari­maakun­nan eteläiselle meri­alueelle, jos­sa on parhaat tuuli­olo­suh­teet Suomen alueella.

    Toteut­tamisen esteenä on itse­hallinto­la­ki ja siihen liit­tyvä val­tion mak­sama tuki maakun­nalle. Tuulivoimalle mak­set­ta­va tuki las­ket­taisi­in kaksinker­taisek­si tueksi.

    Tuol­lainen asia täy­tyy olla ratkaistavis­sa. Mitä mieltä OS olet tästä asiasta?

  19. Juk­ka, pelkkä pahim­man mah­dol­lisen ske­naar­i­on tarkastelu ilman, että pohdi­taan myös sen toden­näköisyyt­tä, on minus­ta aika turhan­päiväistä. Kuten siel­lä toises­sa ketjus­sa joku kir­joit­ti, minkä tahansa ske­naar­i­on saa aina pahem­mak­si lisäämäl­lä siihen bus­si­lastil­lisen lapsia.

    Itse näen pahim­pana ske­naar­i­ona ihmiskun­nalle ainakin kak­si jut­tua. Ensin­näkin ulkoavaru­ud­es­ta tulee joku muukalais­la­ji, joka päät­tää hävit­tää ihmiskun­nan maa­pal­lol­ta, kos­ka halu­aa pal­lon omaan käyt­töön­sä. Mikä tämän toden­näköisyys on? Ei hajuakaan. Toden­näköis­es­ti hyvin pieni. Olisiko sen var­al­ta tehtävis­sä jotain? Mah­dol­lis­es­ti sat­saa­mal­la aseke­hi­tyk­seen, vaik­ka voi hyvin olla, että mikään sat­saus ei riit­täisi tuol­laista meitä tek­nol­o­gis­es­ti reilusti edel­lä ole­vaa vihol­lista vastaan. 

    Toisek­si maa­han tör­mää joku tarpeek­si suuri aster­oi­di, joka aiheut­taa sekä val­ta­van suo­ran tuhon että jonkin­laisen ilmas­to­muu­tok­sen, joka puolestaan tekee ruuan tuotan­non hyvin vaikeak­si. Mikähän täl­laisen toden­näköisyys on? Tästä voidaan kai jo jotain sanoakin päätellen siitä, kuin­ka paljon maa­pal­loon on tör­män­nyt aster­oide­ja men­neisyy­dessä. Jos se olisi vaikka­pa ker­ran 65 miljoonas­sa vuodessa (tuon ver­ran taitaa olla aikaa edel­lis­es­tä isos­ta paukus­ta), niin tämä uhka vas­taisi siis toden­näköisyy­deltään 65:n ydin­voimalan posah­tamista niil­lä Osmon vaa­timil­la kri­teereil­lä. On melko lail­la päivän­selvää, että 65 Tsher­nobyliä ei globaal­isti aiheuta niin kat­tavaa tuhoa kuin tuol­lainen aster­oidin tör­mäys aiheut­taisi. Jos siis vaadimme, että ydin­voimaloiden pitää olla noin tur­val­lisia (en vas­tus­ta, että vaadimme), niin eikö mei­dän pitäisi käyt­tää vähin­tään yhtä paljon rahaa kuin mitä ne lisä­tur­val­lisu­ustek­i­jät, joil­la tur­val­lisu­us nos­te­taan 1/100 000 vuodes­ta 1/1000 000 miljoon­aan vuo­teen, aster­oid­itör­mäyk­sen vas­ta­toimi­in? Teem­mekö näin? 

    Ok, tuo viimeinen ei ollut point­ti­ni, vaan se, että pelkkä pahimpi­en mah­dol­lis­ten ske­naar­i­oiden tarkastelu ei anna oikein mitään, jollei samal­la tarkastel­la niiden toteu­tu­mis­to­den­näköisyyt­tä. Pahin ris­ki jostain asi­as­ta ei mitenkään vält­tämät­tä ole se suurim­man yksit­täisen tuhon ske­naario, vaan joku paljon vähäisem­pää tuhoa aiheut­ta­va ske­naario, jon­ka toden­näköisyys toteu­tua on paljon suurem­pi, voi hyvinkin olla se pahin riski.

  20. Miten ydin­sähkön vien­nin riskit eivät ole hyväksyt­tävis­sä, mut­ta ydin­sähköl­lä tuotet­tu­jen tavaroiden vien­nin riskit ovat?

  21. Käsit­tääk­seni Lovi­isan molem­mil­la yksiköil­lä on nyt luvat 50-vuo­tispäivi­in­sä asti. Niitä ei kai voi perua kor­vauk­sit­ta, mut­ta mik­sei For­tu­mille voisi antaa porkkanaa: saat­te luvan yhdelle uudelle yksikölle, mut­ta sinä päivänä kun se kytketään kau­pal­lis­es­ti kan­taverkkoon, säätösauvat menevät ykkösessä ja kakkoses­sa sisään. Ottakaa tai jättäkää.

    Muuten kai For­tum ajat­telee käyt­tävän­sä rin­nakkain kolmea yksikköä usei­ta vuosia, jos vain luvan saa.

  22. “Esimerkik­si öljy­on­net­to­muus voi estää ydin­voimalan höyry­gen­er­aat­torin lauh­dut­tamisen, mut­ta sil­loin voimalaitos vain pysäytetään. Reak­to­ria ei jäähdytetä merivedellä.”

    Ihmette­len hie­man tätä “sil­loin voimalaitos vain pysäytetään” väitet­tä, kun ongel­mana on jäähdyt­tämi­nen, jota pitää pystyä tekemään pitkään. Suo­ma­lai­sis­sa voimalaitok­sis­sa on täs­mälleen sama peru­songel­ma kuin Fukushi­mas­sa: riip­pu­vu­us sähkön ja jäähdy­tysve­den saan­nista. Jos ne katkea­vat, syn­tyy vas­taa­va tilanne.

    Ydin­tur­val­lisu­u­den peru­songel­ma näyt­tää ole­van se, että mah­do­ton tapah­tuu uudelleen ja uudelleen. Uhat tule­vat juuri niiltä suun­nil­ta, joi­ta ei osa­ta kuvitel­la tai, jot­ka on ske­naar­i­ois­sa sul­jet­tu tarkastelun ulkop­uolelle. Ydin­voi­ma­te­ol­lisu­udelle kova itse­var­muus siitä “mitä ei voi tapah­tua” on ollut turhan tyypillistä.

    1. Tapio Laak­so
      Jäähdyt­tämi­nen tulee ongel­mak­si vas­ta, jos voimala on jotenkin muuten rik­ki. Ehjän voimalan jäähdyt­tämisessä ei ole mitään ongelmaa.

  23. Pitäisikö For­tu­mille antaa lupa kor­va­ta Lovi­isan yksiköt uusil­la? Kun uusien yksiköi­den onnet­to­muus­ris­ki on olen­nais­es­ti pienem­pi kuin nyky­isil­lä, niin uuden laitok­sen rak­en­t­a­mi­nen olisi todel­li­nen win-win-tilanne: seu­tu­un kohdis­tu­vat ulkoishai­tat pieneni­sivät mur­to-osaan ja For­tum saisi käyt­töön­sä entistä enem­män sähkötehoa.

    Fukushi­man tapah­tu­mis­sa on posi­ti­ivi­nenkin puoli: reak­to­rien ja ydin­ma­te­ri­aalien käyt­täy­tymis­es­tä vakavis­sa onnet­to­muuk­sis­sa saadaan paljon uut­ta tietoa. Niin­pä ulkoishait­to­jakin voidaan arvioi­da aiem­paa täs­mäl­lisem­min kauhuske­naar­i­oiden sijasta.

  24. Osmo, voisitko kan­nat­taa uusien lupi­en myön­tämistä esim. For­tu­mille tai Hele­nille, JOS nämä sito­tu­isi­vat aja­maan samas­sa suh­teessa alas fos­si­ilista kapasiteettiaan?

    Ydin­voimaa käyt­tävä Helen mah­dol­lis­taisi Helsin­gin, joka olisi sekä päästötön että taloudel­lis­es­ti kestäväl­lä poh­jal­la. Ei aivan huono tavoite.

  25. Kan­natan uusia ydin­voimaloi­ta, jos niistä saadaan kansan­taloudel­lista hyö­tyä. Kos­ka on aika ilmeistä, että teol­lisu­u­den sähkön­tarve ei näil­lä investoin­ti­ta­soil­la tule kas­va­maan, niin sähköä voitaisi­in tuot­taa esim. vien­ti­in. Kan­natan siis voimaloiden rak­en­tamista vien­tisähköä varten.

    Joka tapauk­ses­sa tarvi­taan uut­ta liike­toim­intaa rapis­tu­vat teol­lisu­u­den kor­vaamisek­si. Sähkön­tuotan­to ja vien­ti voisi olla yksi mahdollisuus.

    Jos siis markki­noi­ta löytyy.

  26. On tot­ta, että Hesarin uuti­soin­ti aiheesta on ollut aika heikkoa. Hesarista olemme saa­neet lukea STUKin edus­ta­jien speku­loin­te­ja siitä, mitä saat­taa tapah­tua jos ja jos ja jos.

    Hesar­il­la ei ole säi­lynyt per­spek­ti­ivi sen suh­teen, että tässä vai­heessa tyy­dyt­täisi­in uuti­soimaan fak­to­ja, ei arvailuja.

  27. tpyy­lu­o­ma, kai se investoin­nista vaa­dit­ta­va vuosi­tuot­to riip­puu siitä, kuin­ka kauan sitä tuot­toa odote­taan saata­van. Ainakin itse vaatisin korkeam­paa tuot­toa tietokonete­htaal­ta, joka on kymme­nessä vuodessa van­hen­tunut ja pitää kor­va­ta uudem­mal­la, kuin ydin­voimalal­ta, joka tahkoo sähköä vuosikymmeniä. 

    Tuo tuotan­non pitkäaikainen var­muus voi olla jopa valt­ti, jol­la sähköstä saa parem­man hin­nan. Osta­ja voi olla valmis mak­samaan jonkin­laista yli­hin­taa siitä var­muud­es­ta, että riip­pumat­ta mitä öljyn, kaa­sun ja hiilen hin­noille tule­vaisu­udessa käy, hän saa sähkön­sä samal­la hin­nal­la, kos­ka tämä var­muus mah­dol­lis­taa hänet tekemään mui­ta investoin­tipäätök­siä pienem­mäl­lä riskil­lä. Esim. jos olisin perus­ta­mas­sa teräste­hdas­ta, investoin­nin ris­ki pienenisi sil­lä, että tietäisin var­muudel­la saa­vani siihen sähköä tietyl­lä hin­nal­la riip­pumat­ta vaikka­pa kaa­sun hin­nas­ta. Kaa­su­voimala ei tuol­laista taku­u­ta voi antaa, ydin­voimala voi (tai toki senkin pitää jos­sain määrin ottaa huomioon uraanin hin­nan vai­htelu, mut­ta kos­ka sen vaiku­tus sähkön hin­taan on paljon vähäisem­pi, suurikaan vai­htelu uraan­i­malmin hin­nas­sa ei muu­ta merkit­tävästi lop­ullisen sähkön kustannuksia).

  28. TM:

    Ymmärtäisin ulkoishait­ta-argu­mentin muuten, mut­ta kun se ei kel­lu juuri tuon Venäjän ydin­voiman vuok­si. S.Borin voimalan reak­torit esimerkik­si ovat näitä pahamaineisia RBMK-reaktoreita.

    No mon­tako ydin­reak­to­ria Suomeen pitää rak­en­taa jot­ta venäläiset sulke­vat Sos­nivoy Borin? Ihan joku lukumäärää kel­paa vas­tauk­sek­si. 🙂 Vinkkinä että Venäjältä viedään Suomen läpi sähköä Ruot­si­in ja niin edelleen.

  29. Samuli Saarel­ma:

    Jos siis sin­un logi­ikkaasi jatkaisi lop­pu­un asti, niin suo­ma­lais­ten pitäisi lopet­taa ener­giain­ten­si­ivi­nen vien­ti­te­ol­lisu­us, kos­ka se tarkoit­taa ener­giantuotan­non riskien ja muiden hait­to­jen ottamista Suomeen niiden vien­ti­tuot­tei­den kohde­maid­en sijaan. Kan­natatko siis tätä? 

    Lie­nee aka­teemista näperte­lyä miet­tiä kan­nat­taako tätä vai ei, kos­ka raskas teol­lisu­us on lähdössä joka tapauk­ses­sa. En ihan heti muista tapaus­ta jos­sa uusia paperikonei­ta olisi esimerkik­si avat­tu — lopet­tamisuutisia sen sijaan osuu silmään har­va se hetki.

  30. tiedemies:

    Jotenkin oma intu­itioni on, että vaik­ka miten asian näk­isi ja vas­tus­taisi ydin­voimaa sinän­sä, niin kaikkien kannal­ta on parem­pi vai­h­toe­hto, että ne ydin­voimalat ovat STUKin valvon­nas­sa kuin Venäjän vas­taavien viranomaisten. 

    Jotenkin tässä ajat­telus­sa on has­su pre­mis­si. Suomeen perustet­ta­va ydin­voimala ei var­masti tarkoi­ta sitä että venäläiset lait­taisi­vat Sos­novyi Borin kiin­ni. Kyl­lä se pan­nu on ja pysyy siel­lä- riip­pumat­ta siitä myy­dänkö sen sähköä Venäjän koti- vai ulkomarkkinoille.

  31. Ymmär­rän Osmon kom­mentin ener­gian liias­ta halpu­ude­ta näin: kos­ka pidämme ydin­voimal­la keinotekois­es­ti yllä hal­van ener­gian tilan­net­ta, mak­sa­tamme käytän­nössä ydin­voiman kalleu­den eli jälkikäsit­te­lyn ja riskien hin­nan tulevil­la sukupolvil­la. Jos ener­giantuotan­toa ei lisätä tai jopa supis­te­taan entis­es­tään ja ener­gian hin­ta nousee huimasti, tuot­taisi se talousti­eteen teo­ri­an mukaan lop­ul­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan lain kaut­ta ratkaisun: alet­taisi­in kehit­tää ja tuot­taa nyky­istä reip­paasti ener­giapi­him­iä lait­tei­ta, sähköau­to­ja, tehtaankonei­ta jne., jol­loin ener­gianku­lu­tus lask­isi kestävälle tasolle.

    Mik­si näin ei tehdä johtuu tietenkin siitä, että ener­gian kallis­tu­mi­nen tuot­taa toden­näköis­es­ti ainakin muu­tamik­si vuosik­si kestämät­tömän tilanteen sekä teol­lisu­udelle että kansalaisille, kun lei­jo­nanosa varoista menisi sähkölaskui­hin. Vaakakupis­sa painaa siis het­ken etu enem­män kuin pitkäjän­teinen kehittäminen.

    En itse kan­na­ta markki­namekanis­mi­ratkaisua vas­tauk­se­na kaik­keen, mut­ta on outoa, että talouden edul­la ja markki­navoimil­la perustel­laan aina kaik­ki vaikeat ratkaisut ja nyt tässä vaikeim­mas­sa tilanteessa ei yhtäkkiä ollakaan valmi­ita heit­täy­tymään markki­namekanis­min armoille ole­tuk­sel­la, että markki­nat kor­jaa­vat ongel­man lop­ul­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan lailla.

  32. Tuo­mas S.
    “Suomeen perustet­ta­va ydin­voimala ei var­masti tarkoi­ta sitä että venäläiset lait­taisi­vat Sos­novyi Borin kiinni.”

    Juuri näin. Se, että Suo­mi rak­en­taa lisää ydin­voimaa, saat­taa tuo­da lisää ydin­voimaa myös lähialueille Venäjälle, Viroon ja muualle Bal­ti­aan sekä Puolaan.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Toki näin — jos laitos on ehjä.

    For­tu­min kir­joi­tus tämän päivän yleisönosas­tossa oli itse asi­as­sa mainio onnet­to­muusske­naario. Tilanne pahe­nee sen viimeisen huomioon ote­tun vai­heen jälkeen.

    Mis­tä muuten nuo yksi onnet­to­muus miljoonas­sa vuodessa ‑luvut tule­vat? Esimerkik­si rak­en­teil­la olevas­sa Olk­ilu­o­to 3:ssa ei täl­lä het­kel­lä vieläkään ole hyväksyt­tyä automaa­tio­jär­jestelmää. Koko raken­nuslu­pa myön­net­ti­in täysin perus­teet­tomasti suun­nitelmil­taan kesken­eräiselle laitokselle.

    1. Esimerkik­si rak­en­teil­la olevas­sa Olk­ilu­o­to 3:ssa ei täl­lä het­kel­lä vieläkään ole hyväksyt­tyä automaatiojärjestelmää.

      Eikä käyn­nistyslu­paa.

  34. Enhän minä väit­tänyt, että SBori sul­je­taan jos Suomeen raken­netaan ydin­voimala. Sinne kuitenkin ollaan rak­en­ta­mas­sa nyt kah­ta tai kolmea uut­ta voimalaa ja venäjälle yleen­sä hyvän tois­takym­men­tä lähivuosina/vuosikymmeninä.

    Sisäl­tyykö tähän nyt väite, että Suomen päätök­set eivät mitenkään vaiku­ta näi­hin han­kkeisi­in, tai siihen, myy­däänkö sitä sähköä Suomeen tai Ruot­si­in? Kai ne Ruot­salaiset voisi­vat ostaa sitä sähköä Suomes­ta Venäjän sijaan.

  35. Vaik­ka voimala olisi pysäytet­ty, niin uraanin hajoamis­tuot­taat säteilevät ja tuot­ta­vat edelleen läm­pöä, niinkuin tuol­la Japanis­sakin. Kyl­lä siinä vai­heessa pitää reak­to­ria jäähdyt­tää, ja siihen tarvi­taan juuri jäähdy­tysvet­tä ja jär­jestelmän pyörit­tämiseen sähköä. Onko­han tässä joku väärinymmär­rys? Edel­liset pitää tur­va­ta siis ydin­voimalas­sa joka tapauksessa.

  36. Ok. Perun edel­lisen kom­mentin luet­tani tarkem­min blo­gin tek­stin. Jäähdy­tysvesi on siis makeaa vet­tä (joka ote­taan putkiverkon kautta).

  37. Tuo­mas S.
    “Lie­nee aka­teemista näperte­lyä miet­tiä kan­nat­taako tätä vai ei, kos­ka raskas teol­lisu­us on lähdössä joka tapauksessa”

    Ensin­näkin raskas teol­lisu­us ei mene min­nekään, mikäli toim­intaolo­suh­teet ovat kun­nos­sa. Sähkön hin­ta ja toim­i­tus­var­muus ovat merkit­täviä tek­i­jöitä ener­giain­ten­si­ti­iviselle teollisuudelle. 

    Toisek­si, jos raskas­te­ol­lisu­us nyt kuitenkin läh­tee, olisi syytä alkaa miet­timään uusia vien­ti­tuot­tei­ta ja nopeasti. K‑Eurooppaan myytävä sähkö voisi hyvinkin olla sellainen.

  38. HS mielipi­desivul­la on tänään For­tu­min edun­valvon­tapääl­likön Peter Tuomisen kir­joi­tus öljyonnettomuuksista.

    Jälk­iläm­mössä jäähdy­tys­te­hon tarve las­kee niin alas, että jos sekundääripi­ir­iä ei voi jäähdyt­tää mer­essä, riit­tää että puhal­letaan sekundääripi­irin vet­tä (joka on puh­das­ta, ei ole neu­tron­ipom­mitet­tua) ilmake­hään. Vet­tä riit­tä päiviksi. Tarvit­taes­sa vet­tä pitää kul­jet­taa laitok­selle 20 kuu­tiometriä tunnissa.

    Jotain rin­nakkaista jäähdy­tysjär­jestelmääkin suun­nit­tel­e­vat, Tuomisen mukaan.

    Itsel­läni kävi mielessä että eikö sinne mereen voisi rak­en­taa läm­mön­vai­h­ti­men sen sijaan että sieltä ote­taan vet­tä laitok­ses­sa sijait­se­vaan lauh­dut­timeen. Siis että meren­po­h­jas­sa vain kulk­isi putk­isto jon­ka sisäl­lä vesi jäähty­isi. Tai voisiko täl­lainen olla varalla.

    1. Itsel­läni kävi mielessä että eikö sinne mereen voisi rak­en­taa läm­mön­vai­h­ti­men sen sijaan että sieltä ote­taan vet­tä laitok­ses­sa sijait­se­vaan lauhduttimeen.

      Voisi, mut­ta teho lask­isi huomattavasti

  39. Mitä uut­ta tietoa meille on tul­lut ydin­voimas­ta Japanin tapah­tu­mien takia? Ei niin mitään, pait­si että japani­laiset ovat olleet maineeseen­sa ver­rat­tuna käsit­tämät­tömän leväperäisiä! 

    Riskit tääl­lä Suomes­sa ovat ihan samat kuin oli­vat ennen Japanin katas­trofia. Ihmette­len, kuin­ka muka­mas järkevät poli­itikot, jot­ka ovat jopa tehneet PÄÄTÖKSIÄ näis­sä asiois­sa, ovat NYT muut­ta­neet mie­len­sä. Eivätkö he tutus­tuneet tähän elin­tärkeään aiheeseen kun­nol­la ennen kuin äänes­tivät viime kerralla?

    Ylläol­e­va ei tietenkään viit­taa Soin­in­vaaraan, hän ei ole kään­tänyt kelkkaansa.

    Oma vas­tauk­seni otsikon kysymyk­seen: Pitää rak­en­taa. Ja lisäk­si globaalin vas­tu­ullisu­u­den nimis­sä alkaa säilöä Suomeen muidenkin maid­en ydin­jätet­tä, sil­lä tääl­lä se on tur­vas­sa ainakin lähi­aikoina, vaikkei ehkä enää 1 000 vuo­den päästä. Siitä saa hyvät rahat. Myy­dään vaik­ka Tal­vi­vaaran uraan­it lupauk­sel­la, että jät­teet saa sit­ten tuo­da säilöön meille takaisin.

  40. Minne tehot katoaisi­vat? Oleel­lis­ta­han on se kuin­ka suurek­si läm­pöti­laero saadaan. Eikö sen nyt läm­mön­vai­h­timil­lakin saisi melkein samaan kuin käyt­tämäl­lä vet­tä suoraan?

  41. Eero Palo­heimo, vihrei­den guru, järkeili aikanaan lisäy­d­in­voimas­ta seu­raavasti: 1. Mihin sitä lisäsähköä tarvi­taan. 2. Jos tarvi­taan, kuin­ka paljon. 3. Mil­lä se tuote­taan. Tämä aja­tus­ketju on edelleen pitävä.

  42. sylt­ty:

    Ensin­näkin raskas teol­lisu­us ei mene min­nekään, mikäli toim­intaolo­suh­teet ovat kun­nos­sa. Sähkön hin­ta ja toim­i­tus­var­muus ovat merkit­täviä tek­i­jöitä ener­giain­ten­si­ti­iviselle teollisuudelle. 

    Suo­ma­laista paperi­te­ol­lisu­ut­ta on sub­ven­toitu käsit­tämät­tömiä määriä puoli-ilmaisel­la ener­gial­la, mut­ta edes tämä kil­pailue­tu ei riit­tänyt. Var­masti uusi ydin­pan­nu paran­taisi tilan­net­ta taas het­kek­si, mut­ta käy niinkuin met­säli­iton inflaa­ti­oti­lauk­sis­sa- teho menee, ja jos­sain kohtaa tämä *keleen kallis laitos olisi sit­ten tässä Koti­maisen Kil­pailukyvyn Tur­vaamises­sa käyttökelvoton. 

    Toisek­si, jos raskas­te­ol­lisu­us nyt kuitenkin läh­tee, olisi syytä alkaa miet­timään uusia vien­ti­tuot­tei­ta ja nopeasti. K‑Eurooppaan myytävä sähkö voisi hyvinkin olla sellainen. 

    Voi olla, ja kyl­lä Pekkari­nenkin epä­suo­rasti myön­si että vien­ti­in­hän tätä uut­ta kap­a­siteet­tia oikeasti ollaan rak­en­ta­mas­sa. Saat­taa silti olla, että ydin­sähkö ei ole ehkä se timant­tisin markki­natuote ihan lähitulevaisuudessakaan…

    Ja tässä kohtaa en mal­ta olla potki­mat­ta vähän nilkoille ja tode­ta, että siinä por­var­i­hal­li­tuk­ses­sa (mis­tä on parem­pi vaikut­taa) ne vihreätkin istu­i­v­at tätä päätöstä tekemässä.

  43. Hami­lo: “Minne tehot katoaisi­vat? Oleel­lis­ta­han on se kuin­ka suurek­si läm­pöti­laero saadaan. Eikö sen nyt läm­mön­vai­h­timil­lakin saisi melkein samaan kuin käyt­tämäl­lä vet­tä suoraan?”

    Jos mietitään asi­aa, niin toden­näköis­es­ti sen kylmän veden mas­savir­ta ja siten läm­pöti­laero saadaan suurem­mak­si pakkok­ier­rol­la kuin niin että kylmä vesi kiertää luon­nonkierol­la mer­essä ole­van läm­mön­vai­h­ti­men ympärillä.

  44. Tuo­mas S.
    Suo­ma­laista paperi­te­ol­lisu­ut­ta on sub­ven­toitu käsit­tämät­tömiä määriä puoli-ilmaisel­la energialla,

    Tuulimyl­lyt ovat Suomes­sa rankasti sub­ven­toitu­ja, ei teol­lisu­u­den energiantuotanto. 

    Ja on se kum­mallista että jos jokin asia on Suomes­sa osat­tu jär­jestää, niin siitäkin pitäisi ripotel­la tuhkaa pääl­len­sä ja kaik­ki on pielessä! Väärän­laista ener­giaa, pitäisi olla kallista tuulienergiaa! 

    “Saat­taa silti olla, että ydin­sähkö ei ole ehkä se timant­tisin markki­natuote ihan lähitulevaisuudessakaan…”

    Kuka kum­ma käs­kee myy­dä ydin­sähköä? Minä ehdotan että myy­dään sinne Sak­saan Suomen koko bio‑, vesi- ja tuuliener­giatuotano ja käytetään itse se likainen ydin­sähkö. Ja tämä ei sit­ten ollut vitsi.

  45. “jos sitä käytetään ener­gian hin­nan pitämisenä hal­pana ja Suomen ajamiseen yhä pidem­mälle korkean ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan”

    Tämä oli hyvä yhteen­ve­to Suomen har­joit­ta­man ener­giapoli­ti­ikan ei-vihreästä puoles­ta. Toki Suo­mi samaan aikaan yrit­tää olla akti­ivi­nen kan­sain­välisessä yhteistyössä fos­si­ilis­ten päästö­jen rajoit­tamisek­si, mut­ta nuo ovat vielä enem­män toivei­ta kuin konkreet­tisia teko­ja (tois­taisek­si päästökaup­pakin). Uusien ydin­voimaloiden käyn­nistämi­nen pudot­taa fos­si­il­isia käyt­tävien voimaloiden käyt­töastet­ta Suomes­sa, mut­ta käyt­töaste voi taas nous­ta kulu­tuk­sen kasvaessa.

    Artikke­lista voi päätel­lä, että ydin­voima olisi ok jos sil­lä vähen­net­täisi­in täysimääräis­es­ti fos­si­ilis­ten kulu­tus­ta Suomes­sa. Tähän sopisi lisäkysymys, olisiko ydin­voima ok, jos sil­lä vähen­net­täisi­in täysimääräis­es­ti val­jastet­tu­ja koskia ja patoal­tai­ta? Tai kos­ka jo tehty­jen patoal­tainen tyh­jen­tämi­nen ei palaut­taisi tehokkaasti jo menetet­tyjä luon­toar­vo­ja, kysymys pitääkin esit­tää muo­dos­sa halu­taanko lisää ydin­voimaa vai koskivoimaa, jos joka tapauk­ses­sa raken­netaan lisää kap­a­siteet­tia. Saman kysymyk­sen voisi esit­tää myös met­sälu­on­tomme totaalis­es­ta val­jas­tamis­es­ta ener­giantuotan­toon, ja ehkä tuulivoimaloidenkin kat­tavas­ta rakentamisesta.

    Se pitää vielä ottaa huomioon, että fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen ydin­voimal­la Suomes­sa ei vält­tämät­tä pudo­ta fos­si­ilis­ten kokon­aisku­lu­tus­ta koko maa­pal­lon tasol­la, sil­lä alen­tunut kysyn­tä voi alen­taa hin­to­ja, ja tuot­ta­ja­mail­la on edelleen intres­si myy­dä tuot­teitaan. Mut­ta ole­tan, että OS:n mielestä Suomen yksipuolisetkin fos­si­il­isia ydin­voimal­la kor­vaa­vat toimet ovat ok, vaik­ka samat fos­si­ilit toden­näköis­es­ti kulutet­taisi­inkin ainakin osit­tain joi­sain muis­sa maissa.

  46. Tiedemies kir­joit­ti: “mik­si julkises­sa retori­ikas­sa on hirveän suure­na peikkona esi­in­tynyt se, että Suomes­ta vietäisi­in ulko­maille ydin­voimal­la tuotet­tua sähköä?”

    Eikö OS:n kom­men­ti ener­gian hin­nan pitämis­es­tä hal­pana ja Suomen/maailman ajamis­es­ta yhä pidem­mälle korkean ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan päde tähänkin. Ei siis olisi mitään takei­ta siitä, että Suomen viemä ydin­voima säästäisi vas­taa­van määrän fos­si­il­isia polt­toainei­ta jossain.

  47. Tapio
    Hesarin mielipi­dekir­joit­ta­ja oli huolis­saan siitä, että pelkkä tankke­ri­on­net­to­muus saisi aikaan ydinkatas­trofin. Sitä se ei saa aikaan. Tämä ei tietysti tarkoi­ta, etteikö jokin muu onnet­to­muus voisi sitä saa­da aikaan. Väärä argu­ment­ti on väärä, vaik­ka se tuk­isi oikeaa asiaa.

  48. Tässä fak­tat pahim­mas­ta ydin­voimalaon­net­to­muud­es­ta 20 vuo­teen, eli Fukushi­man “katas­trofista” nyt viikon jälkeen:

    + Kukaan ei ole kuol­lut säteilyyn
    + Kenenkään ei tiede­tä sairas­tuneen säteilysairauteen
    + Kenenkään ei tiede­tä saa­neen niin suur­ta annos­ta, että sil­lä olisi todis­tet­tu vaiku­tus syöpäriskiin

    Hiili- ja biovoimalat sen sijaan tap­pa­vat ihmisiä joka päivä pienhiukkasilla. 

    Näi­den fak­to­jen val­os­sa täy­tyy sanoa että Osmon ydin­voiman vas­tus­tus ja biovoiman kan­na­tus on elämää tuhoa­va ja tosi­asi­at uno­hta­va kan­ta, jolle on vaikea ymmärtää mui­ta kuin uskon­nol­listyyp­pisiä perusteita.

    1. Petrus.
      Mis­tä voit tietää tuon? Oletko käynyt mit­ta­mas­sa? Pasikalli­nen radi­olo­gi ver­tasi voimalaitos­ta pelas­tavia työn­tek­i­jöitä kamikatsetaistelijoihin.

  49. Marko, luul­tavasti se sama ter­mo­dy­nami­ik­ka joka pätee yleen­sä läm­pövoimalaitok­si­in pätisi myös sys­teemi­in jos­sa olisi läm­mön­vai­h­timia. Siis hyö­ty­suh­teen teo­reet­tisen ylära­jan määrää höyryn ja lauhdeve­den läm­pötilo­jen suhde alku- ja lop­pupäis­sä, eikä tästä rajas­ta pääse mil­lään keplot­telul­la eroon.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_engine#Efficiency

    Asi­as­ta jotain tietävät korjatkoot.

  50. TM, Sboris­sa on neljä noin gigawatin yksikköä jot­ka on tarkoi­tus kor­va­ta neljäl­lä hie­man isom­mal­la. Nuo tuot­taa vuodessa jotain 30TWh sähköä. Suomeen tuo­daan Venäjältä yhteen­sä vähän vuodes­ta riip­puen noin 10TWh sähköä ja pelkkä OL3 tullee (ehkä joskus) tuot­ta­maan yli tuon.

    Eli en jak­sa oikein uskoa että se on Suomes­ta kiin­ni raken­netaanko noi­ta, eiköhän sille sähkölle riitä kysyn­tää ihan Venäjälläkin.

  51. Osmo: “Jos ydin­voimaa käytetään siihen, että vapaudu­taan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den, turve mukaan luet­tuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään ener­gian hin­nan pitämisenä hal­pana ja Suomen ajamiseen yhä pidem­mälle korkean ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan, se on huono. Tois­teisek­si ydin­voimaa käytetään jälkim­mäiseen tarkoitukseen.”

    Nyt en taaskaan ymmär­rä, siis ydin­voima on sik­si paha kos­ka se tuot­taa liikaa ener­giaa liian hal­val­la. Eli siis ener­gia­ri­ip­pu­vu­us on se paha asia. Mitä jos esim. aurinkopa­neeleista tulisi niin tehokkai­ta (ja voi olla että tuleekin) että ne mah­dol­lis­ta­vat joka kodis­sa val­o­jen, läm­mi­tyk­sen, tiet­sikan, lois­te­hoko­jei­den yms. jatku­van pääl­läpi­don ilmaisek­si niin vas­tus­taisitko Osmo sit­ten aurinkopaneeleja?

  52. Petrus, ole varovainen! Tuol­lainen kylmä fak­to­jen toteami­nen on tääl­lä todet­tu “ydin­voiman vaaro­jen vähättelyksi”. 

    OS, kuin­ka suuria säteilyan­nok­sia se radi­olo­gi sanoi niiden työn­tek­i­jöi­den saa­neen? Hei­dän kohdal­laan (toisin kuin Tsher­nobylis­sä) on annosnopeuk­sia oikeasti seu­rat­tu ja työn­tek­i­jöi­den altistu­mista säteilylle koitet­tu mah­dol­lisuuk­sien mukaan min­i­moi­da. Onko sin­ul­la linkkiä kyseiseen radi­olo­gin lausun­toon? Monikin olisi tääl­lä var­maan kiin­nos­tunut tietämään, minkälaisia annok­sia pahiten altistuneet työn­tek­i­jät ovat saaneet. 

    Tässä Cam­brid­gen yliopis­ton pro­fes­sorin jut­tua säteilystä ja ihmis­ten siihen suhtautumisesta:
    http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-pacific-12785274

    Hänen mukaansa USA:ssa kuolee 27000 ihmistä CT-rönt­gen­tutkimusten vuok­si saa­maansa säteily­tyk­seen (joka hänen mukaansa vas­taa sitä, että olisi ollut reilun 2km:n päässä Hiroshi­man pom­min räjähdyk­ses­tä) ja Englan­nis­sa 1000 ihmistä vuodessa radoni­in. Nämä luvut voi suh­teut­taa siihen, että pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ne kaik­ki “Fukushi­ma 50” kamikazetta kuolisi saa­maansa säteilyyn.

  53. Venäjäl­lä myy­dään sel­l­aista ruukkukukkaa, joka imee vaar­al­lisen ydin­säteilyn ilmasta.

    Taidan ruve­ta tuo­maan näitä kukkia Suomeen, sil­lä olen var­ma, että se on tääl­läkin erit­täin hyvä business.

    Joku enkä väit­tää, että suo­ma­laiset eivät ole ollenkaan taikauskoisia, tai ainakaan niin paljoa, kuin erit­täin taikauskoiset venäläiset.

    Taikauskon voi määritel­lä niin, että se on uskomista johonkin, jota ei mil­lään järk­isyyl­lä tai mit­tauk­sel­la, yms. tieteel­lisel­lä menetelmäl­lä voi todeta.

    Kan­nat­taa muis­taa, että ydin­voimaloista johtu­vat riskit ja kuolemien määrät ovat hyvin tiedos­sa. Mui­hin real­is­tisi­in ener­giatuotan­to-vai­h­tioe­htoi­hin ver­rat­tuna ne ovat minimaalisia.

    Suomes­sa onkin siis hyvin paljon taikauskoisia ihmisiä, esimerkik­si juuri ydin­voiman vas­tus­ta­jia, jot­ka oli­si­vat tietenkin venäläis­ten anti-säteilykukkieni innokkaimpia asaikkaita.

    Vap­pu­pal­lo­ja odotel­lessa, huumorin kuk­ka on se kaikkein kaunein kukka…

    Sep­po Korppoo,
    Iki­teekkari, joka edes yrit­tää pysyä asiassa

    PS: Alankin nyt etsiä sel­l­aista ruukkukukkaa, joka imee ihmisen aivoista pani­iki­no­maisen kuole­man­pelon, joka panee pön­tön pimeäksi.

  54. Suomeen tarvi­taan yksi reak­tori lisää, jot­ta voidaan hoitaa sähköt raken­nus­määräys­ten mukaisille radonin pois­to­lait­teille rakennuksista.

  55. Vielä yksi lisänäkökul­ma tähän aiheeseen:

    Etkö aio, Osmo, ottaa suo­raan kan­taa ydin­voimaan edes sil­loin, kun puolueesi johdon poli­tikoimi­nen ydin­voimal­la uhkaa radikaal­isti raja­ta puolueen kykyä poli­it­tiseen vaikuttamiseen?

    Sin­nemä­ki Japanin tilanteen innos­ta­mana erit­täin toden­näköis­es­ti lin­jasi tei­dät Vihreät nyt oppo­si­tioon, ellei puolue ole sit­ten tarpeen vaaties­sa valmis pet­tämään äänestäjiään. Sin­nemä­ki ilman tulkin­nan­varaa aset­ti Vihrei­den hal­li­tuk­seen menolle ehdok­si, että hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jataan kiel­teinen kan­ta lisäy­d­in­voimaan. Kokoomus ei tule sitä hyväksymään. Joten jos Kokoomus on suurin puolue, Vihreät olette ulkona. Jäl­jelle jää lähin­nä vai­h­toe­hto Kesk+SDP+Vihreät+Vas, mut­ta ei vaiku­ta kovin toden­näköiseltä, eihän?

    Sil­loin ydin­voimapäätös tehdään kuitenkin Vihreistä huoli­mat­ta, mut­ta Vihreät ette ole mukana päät­tämässä muista teille tärkeistä asioista. Ja Vihreät voititte tässä tarkalleen mitä?

    Ehkä Kokoomus olisi jopa halun­nut Vihreät hal­li­tuk­seen ennen vaikka­pa änkyröitä ja vaikeasti ennustet­tavia Perus­suo­ma­laisia, ja myön­ny­tyk­siä Vihreille olisi tehty vaikka­pa yhdyskun­ta­su­un­nit­telun, liikenne(/raide)politiikan ja ilmastopoli­ti­ikan alueil­la, kun niitä tehdäänkin sit­ten Per­suille EU-vas­taisu­udessa, maa- ja met­sä­talouden van­hakan­taises­sa alue­poli­ti­ikas­sa, “kulttuuri“politiikassa ym.

    Mis­sä menee raja sille, kuin­ka paljon itse olet Vihrei­den vaiku­tus­val­taa valmis uhraa­maan ydin­voimalle? Olitko tietoinen Sin­nemäen lin­jauk­ses­ta? Esi­titkö siitä eriävän mielipiteen?

    Entä kun tämä nyt vie tei­dät oppo­si­tioon, niin miten tilanne aiheen tiimoil­ta on muut­tunut parem­mak­si 2015? Onko mielestäsi tavoiteltavaa, että jos Suomes­ta tulee kaht­e­na seu­raa­vana vuosikymme­nenä ydin­voimaan voimakkaasti panos­ta­va val­tio, kuten on hyvin mah­dol­lista, niin sil­loin Vihreät eristätte itsenne oppo­si­tioon ja kaikesta muus­takin päät­tämisen ulkop­uolelle vaik­ka vuosikymmeniksi?

    Seu­rana KD, ja omia päämääriä yhteiskun­nal­lis­es­ti saavutet­tuna, niin minkä verran?

  56. Noi­ta aatok­sia: mete­ori voi tiet­ty osua laitok­seen, eikä vaan yleen­sä jon­nekin. Mim­mosenko­han täm­mösen mällin kukin laitos kestää?
    Noista ter­ror­is­teista nyt en ole huolis­sani. Tämän maan saa polvilleen, kun räjäyt­tää muu­ta­man oikean “ison” sähkölin­japylvään siel­lä sun tääl­lä paskak­si yhtaikaa. Koko maa on ilman sähköä pitkään. Toki ne helpom­pi kor­ja­ta kuin reak­torin räjäy­tys, mut­ta kon­nille kovin paljon helpom­pi ja turvallisempi.

  57. Fukushi­man työn­tek­i­jöille on sal­lit­tu 250 mSv mak­simi­an­nos, kun aikaisem­pi raja on ollut 100 mSv. Täl­lä het­kel­lä on tietoa, että 

    - yksi työn­tek­i­jä on viety sairaalaan saat­u­aan yli 100 mSv annoksen
    — kuusi muu­ta on saanut yli 100 mSv, ja yksi yli 150 mSv

    (lähde: http://www.world-nuclear-news.org/RS_Heightened_discharges_to_sea_as_new_pump_truck_arrives_2203111.html)

    Toden­näköistä lie­nee, että jollekulle käy vahinko ja tuo 250 mSv raja ylit­tyy, mut­ta yhtä toden­näköistä lie­nee, että suurim­mal­la osal­la tuo raja ei yli­ty. Mitä siitä seuraa? 

    Löysin LNT-malli­in perus­tu­van laskurin säteilyn ter­veysvaiku­tuk­sista erään uraanin louhin­taa vas­tus­ta­van jär­jestön sivuil­ta. En osaa arvioi­da, onko se paikkansa pitävä, mut­ta jär­jestö huomioon ottaen laskuri lie­nee kon­ser­vati­ivi­nen. Sikäli kun osaan noi­ta oikein tulki­ta, säteily­työläisen tilas­tolli­nen ris­ki saa­da syöpä lisään­tyy 250 mSv ker­ta-annok­sel­la noin 1 %. Lisäk­si voi tul­la ongelmia kai­hin ja verisuoni­tau­tien kanssa. Ei nyt vielä ihan kamikaze-tason riske­jä, vaik­ka vaar­al­lista hom­maa tuo onkin. 

    http://www.wise-uranium.org/rdcri.html

  58. Välit­tömiä kuolemia pahempi seu­raus voisi olla väkirikkaiden aluei­den muut­tumi­nen asumiskelvot­tomik­si pitkik­si ajoik­si. Eil­isil­lan TV-uutiset tiesivät ker­toa, että lähi­maakun­nista on mitat­tu maaperästä niin suuria säteilymääriä, että säteily­tur­vakeskuk­sen asiantun­ti­jan mukaan Suomes­sa alue määrät­täisi­in evakuoitavak­si. Tästä ei ole muu­ta tietoa, joten tämänkin uutisen tieto­jen vahvis­tamista joutuu odot­tele­maan. Sekään ei jäänyt ainakaan min­un kor­vaani, onko kyse jodista vai cesiu­mista. Jos se on jodia, ei tarvitse kuin odotel­la pari kuukaut­ta säteilyn laskua, cesium on pitkäikäisempi.

  59. Näin­pä. Välit­tömiä kuolemia säteilystä ei tai­da tul­la yhtäkään. Toden­näköistä lie­nee, että joitain aluei­ta joudu­taan sulke­maan tai puhdis­ta­maan, esimerkik­si pin­ta­maa­ta vaihtamalla. .

    Tähän men­nessä näke­mis­säni mit­tauk­sis­sa jodi on aiheut­tanut noin 10-ker­taisen laskeu­man cesiu­mi­in verrattuna.

  60. Tässä vielä löytämiäni numeroi­ta, MEXT:in dataa eiliseltä ja ilmeis­es­ti huippuarvoja.

    Ibara­ki, I‑131: 85,000 MBq/km^2, Cs-137: 12,000 MBq/km^2, ratio 14% Cs

    Tokyo, I‑131: 32,000 MBq/km^2, Cs-137: 5,300 MBq/km^2, ratio 16% Cs

    Saita­ma, I‑131: 22,000 MBq/km^2, Cs-137: 1,600 MBq/km^2, ratio 7% Cs

    Tochi­gi, I‑131: 25,000 MBq/km^2, Cs-137: 440 MBq/km^2, ratio 2% Cs

  61. Jodi hajoaa ja osa cesiu­mista huuhtoutuu. Mitä jää jäl­jelle voi johtaa siien että on otet­ta­va pois käytöstä maat­alous­maa­ta tai maa­ta on puhdis­tet­ta­va kalli­il­lakin kon­steil­la. Kaupunkien puhdis­tus tuskin voi olla kauhean suuri operaatio.

  62. Cesium on tosi­aan pitkäikäisem­pi, mut­ta Tsher­nobylin perus­teel­la se ei näyt­täisi ole­van niin vaar­alli­nen ihmisille kuin jodi. Ain­oat tode­tut syöpälisään­tymiset oli­vat las­ten kilpi­rauhas­syövät, jot­ka ovat juuri jodin aiheuttamia.

  63. J.M. Korho­nen:

    Tässä vielä löytämiäni numeroi­ta, MEXT:in dataa eiliseltä ja ilmeis­es­ti huippuarvoja.

    Ibara­ki, I‑131: 85,000 MBq/km^2, Cs-137: 12,000 MBq/km^2, ratio 14% Cs 

    Hyvä ver­tailuko­h­ta noi­hin lukui­hin on Tser­nobylin aiheut­ta­mat Suomes­sa (tuhan­sien kilo­me­trien päässä onnet­to­muu­s­paikas­ta) mitatut tasot:

    “Finnish Cen­tre for Radi­a­tion and Nuclear Safe­ty. (1986). Inter­im report on fall­out sit­u­a­tion in Fin­land from April 26 to May 4 1986. Report No. STUK-B-VALO 44. Finnish Cen­tre for Radi­a­tion and Nuclear Safe­ty, Helsinki.

    * Exter­nal gam­ma dose rate to 384.7 µRh‑1 on April 29, 1986 at Uusikaupunki.
    * 131I to 105,000 Bq/m2 on 29 April at Lieto, and 122,700 Bq/m2 at Jyvaskyla.
    * 132Te to 113,000 Bq/m2; 132I to 98,300 Bq/m2; 137Cs to 8,800 Bq/m2: Lieto, 29 April

  64. pekka:

    Hyvä ver­tailuko­h­ta noi­hin lukui­hin on Tser­nobylin aiheut­ta­mat Suomes­sa (tuhan­sien kilo­me­trien päässä onnet­to­muu­s­paikas­ta) mitatut tasot:

    Heh! Piti ihan tark­istaa nämä luke­mat, ja vaikken tuo­ta selvi­tys­tä saanutkaan käsi­i­ni, löysin mm. STUK:in julka­isun A217, “YMPÄRISTÖN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA – 20 VUOTTA TSHERNOBYLISTA” (2006). Jodin suh­teen korkein maaperästä mitat­tu arvo löy­tyi jostain Kes­ki-Suomes­ta, 420 000 Bq/m^2 (s. 142). Ei kiva, mut­ta yhteyt­tä kilpi­rauhas­syöpään ei ole havait­tu. Keskimääräi­nen cesium-laskeu­ma Suomes­sa oli luokkaa 11 000 Bq/m^2 ja pahiten saas­tuneil­la alueil­la jopa 80 000 Bq/m^2. Eivät nämä iloisia asioi­ta ole, mut­ten muista näh­neeni evakuoin­te­ja tai ihmiselämälle kel­paa­mat­tomak­si julis­tet­tu­ja aluei­ta. Olin kyl­lä tuol­loin aika pieni.

    Tsher­nobylin varsi­naisik­si saas­tuneik­si alueik­si on käsit­tääk­seni ryhdyt­ty kut­sumaan yli 185 000 Bq/m^2 cesium­laskeu­maa saanei­ta aluei­ta, ja pahiten saas­tuneil­la alueil­la laskeu­maa on enem­män kuin 1 480 000 Bq/m^2.

    Tuos­ta julka­is­us­ta löy­tyy jopa artikke­li, kuin­ka saas­tunei­ta maa-aluei­ta käsitel­lään, jos jotaku­ta kiinnostaa. 

    Jos tätä joku toimit­ta­ja lukee, niin pari vinkkiä jatkoa ajatellen:

    1) http://www.google.com on aika etevä ns. hakukone, mil­lä voi etsiä taus­ta­ti­eto­ja ja ver­tailuko­htia aikaisem­paan koke­muk­seen. Sel­l­aista on joskus tavat­tu sanoa tutki­vak­si journalismiksikin.

    2) Käyt­tämäl­lä Googlea ja selaimes­takin löy­tyvää Etsi-toim­intoa (Con­trol + F tai cmd + F kone­mallista riip­puen, haku­sanoina “jodi” ja “cesium”) näi­den luku­jen löytämiseen meni jopa viisi min­u­ut­tia. Vaik­ka lue­tun ymmärtämiseen meneekin hiukan enem­män, olisiko se ihan liikaa vaadittu?

  65. Ei kai, olenko minä? Yritin vain löytää toisen läh­teen nim­imerk­ki Pekan tiedoille, ja tuos­sa viit­tasin siihen, että radio­jo­di on tun­netusti kilpi­rauhas­syöpäris­ki. Suomes­sa tämän syövän yleistyvyy­dessä ei ollut eroa eri taval­la jodia saanei­den aluei­den välillä. 

    Cesiu­min vaiku­tuk­sista en osaa sanoa yhtään mitään, muu­ta kuin että käsit­tääk­seni Suomes­sa ei ole rapor­toitu merkit­tävistä ter­veysvaiku­tuk­sista Tsher­nobylin jäl­keen. 25 vuodessa kaikkien säteilyyn yhdis­tet­ty­jen syöpä­tyyp­pi­en olisi tul­lut jo ilmetä. 

    Näin asi­aan vähän pere­htyneen amatöörin silmin, näyt­tää vähän siltä, että pien­ten säteilymäärien ter­veysvaiku­tuk­set eivät ole niin suuret kuin tuo yllä mainit­tu LNT-malli antaisi olet­taa. Vähän samaan tulok­seen on tul­lut säteily­suo­jelukomitea ICRP, joka nyky­isin suosit­telee, ettei LNT-mallia käytet­täisi laskeu­man ter­veysvaiku­tusten arvioin­nis­sa — virher­a­jat kun ovat kak­si deka­dia tai jotain. (Toki voi olla myös toiseen suun­taan, mut­ta näyt­töä lasken­nal­lista suurem­mas­ta sairas­tu­vu­ud­es­ta ei oikein ole.)

    1. Cesiu­min vaiku­tuk­sia on hyvin han­kala mita­ta, mut­ta eivät ne kuole­man­riskit tavat­tomasti ole voineet nous­ta, kos­ka sil­loin se kyl­lä näky­isi. Har­mi, ettei Lapis­sa jär­jestet­ty kun­nol­lista tutkimus­ta 1960-luvul­la, kos­ka jäkälää poroksi jalostet­tuna syövien saame­lais­ten altistus oli ydinkokei­den jäl­keen huo­mat­ta­van suuri. Suuri oli myös hei­dän ylikuolleisuuten­sakin, mut­ta siihen löy­tyy paljon kil­paile­via syitä.

  66. Jos kuole­man­riskit eivät ole voineet tavat­tomasti nous­ta, niin olisiko jokin syy, että jokin sel­l­ainen Suomen Tsher­nobylistä saa­man laskeu­man suu­ru­inen laskeu­ma aiheut­taisi Japanis­sa “väkirikkaiden aluei­den muut­tumisen asumiskelvot­tomik­si pitkik­si ajoiksi”? 

    Ja siis tuo Suomen saa­ma cesium­laskeu­ma näyt­ti noiden yllä mainit­tu­jen luku­jen val­os­sa olleen keskimäärin sitä luokkaa kuin korkeim­mat arvot Japanis­sa ja pahim­mat luvut läh­es deka­dia korkeammat.

  67. Minus­ta sin­un olisi hyvä har­ras­taa hiukan huolel­lisem­paa itsekri­it­tysyyt­tä nuoru­u­den aktivis­misi suh­teen. Tei­dän tavoit­teenaanne ei ollut tur­valli­nen ydin­voima vaan sen kat­e­gori­nen alasa­jami­nen ja kieltämi­nen. Mikä ydin­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvä paran­nus olisi ollut lähtöisin teistä? Epä­suo­rasti ehkä yllä­piditte korkeam­paa moti­vaa­tio­ta tähdätä parampaan tur­val­lisu­u­teen, mut­ta kyl­lä insinöörit oli­vat niitä laitok­sia paran­ta­mas­sa ilman tei­dän aktivis­mi­an­nekin. Insinöörit pitävät siitä, että lait­teet toimi­vat niin kuin pitää.

    Kään­täen voimme tehdä aja­tusko­keen. Jos nyt pikake­laamme 20 vuot­ta ajas­sa eteen­päin ja kuun­telemme tule­vaisu­u­den Osmo Soin­in­vaara v2:sta , joka vas­tus­taa vihreis­sä ydin­voimaa juuri nyt, mikä hänen toim­intansa vuon­na 2011 aut­toi vuo­den 2030 ydin­reak­tor­e­i­ta ole­maan tur­val­lisem­pia? Ydin­tur­val­lisu­ut­ta voidaan paran­taa vielä nykyis­es­täkin rajusti ja jopa kus­tan­nuk­sia alen­taen, mikäli siir­rymme uudem­pi­in reak­tor­i­tyyppei­hin. Mis­sä ovat Vihreät, jot­ka tur­val­lisu­us­näköko­hdin tätä tänään vaati­si­vat? Hehän tekevät päin­vas­toin parhaansa, että edes tutkimus­ta ei tehtäisi, kos­ka saata­va vas­taus olisi ide­ol­o­gis­es­ti väärä. Sama tilanne oli 80-luvulla.

    1. jani, sor­ry mut­ta mil­lä asiantun­te­muk­sel­la väität tun­tevasi min­un ajatuk­seni 20 vuot­ta sit­ten parem­min kuin minä?

  68. Pahoit­telu­ni, jos näkymäni mieleesi 20-vuo­den takaa ole riit­tävän tark­ka. Min­un ei olisi pitänyt ehkä kir­joit­taa juuri spe­si­fis­es­ti sinus­ta. Sen sijaan huomioni vihreän ydin­voimavas­taisu­u­den yhden­tekevyy­destä ydin­tur­val­lisu­u­den kannal­ta on mielestäni vali­di ja väit­teesi “oike­as­sa” olemis­es­tasi 80-luvul­la epäil­lyt­tävä. Ydin­voiman ter­veysriskit oli­vat fos­si­il­isia pienem­piä jo sil­loin vaik­ka van­hoil­lakin reaktorityypeillä.

    Jäin edelleen odot­ta­maan, että mikä se vihreän liike­hdin­nän aikaansaa­ma paran­nus oli 80-luvul­la? Tur­val­lisu­us­paran­nuk­set oli­vat kuitenkin piir­rus­tus­pöy­dil­lä jo aikaisem­min. Siitä nos­tan sin­ulle hat­tua, että olet riit­tävän älykäs ihmi­nen muut­ta­maan mieltäsi. Mie­len voi muut­taa vain se, jol­la sel­l­ainen on.

Vastaa käyttäjälle J. M. Korhonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.