Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2011

18.3.2011 · Aihe: _ 

Kalasataman suunnittelukilpailu

Listan ulkopuolelta ilmoitusasiana.

Kilpailun on voittanut SRV, mitä ei voitu pitää yllätyksenä, koska muut olivat luovuttaneet kesken. Tämän kilpailun ideana on, että kilpailijan on sitouduttava myös toteuttamaan hanke. Nyt tulee korkeata. Asuntoja tulee parille tuhannelle asukkaalle 32-kerroksissa taloissa ja toimitilaa samalla määrälle työntekijöitä, hotelli ja kauppoja, terveysasema ja sosiaalikeskus.  Aivan erilaista kaupunkia kuin tähän asti. Asunnot sopivat koti-ikävää poteville virolaisille. Sieltä näkyy Tallinnaan.

Kirjava satama

Helsingin eteläsatama on törkeän huonossa käytössä. Tilannetta yritetään nyt parantaa. Lähtökohtana kuitenkin on, että laivat ja niihin liittyen rekat säilyvät alueella. En viitsinyt tehdä vastaehdotusta, koska Helsingissä on niin voimakas tuki laivoille. Kunhan löpön hinta nousee tarpeeksi, ainakin toinen ruotsinlaivoista joutuu lopettamaan. Nämä syövät matkustajaa kohden enemmän polttoainetta kuin lentokoneet. Toivottavasti tulee hyviä ideoita!

Hermannin päiväkotikaava

Osoittautui, että suojellun rakennuksen kunnostus tuli maksamaan vain 250 000 euroa enemmän kuin päiväkoti kokonaan uudisrakennuksena. Annettiin mennä yksimielisesti. Lapset pääsevät siis vankilan sikalaan.

Kipparlahden kelluvien asuntojen kaava

Pantiin yksimielisesti eteenpäin. Paikalle tulee myös asuntolaivoja. On se kätevää, kun perhe päättä lähteä kesäsunnuntaina skönelle, perheen sohvaperunan ei tarvitse sohvalta nousta.

 

 

Kau

Kommentit

45 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2011”

  1. Mikko Särelä kirjoitti 18.3.2011 kello 12:58

    Osaatko sanoa, paljonk tuossa suunnitelmassa tulee kerrosneliöitä ja asukkaita verrattuna Kalasataman alkuperäisiin suunnitelmiin? Ainakin korkeus on alkuperäisistä kaavoista kasvanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2011 kello 14:37

    Muistaakseni suunnitelmassa on jotain 65000 – 75 000 kerrosneliötä enemmän kuin aiemmin. Tämä on puhdas muistikuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 18.3.2011 kello 13:25

    Oikea vertailukohta päästöille on että lentää Tukholmaan, viettää illan kaupungilla ja yöpyy hotellissa ennen kuin lentää seuraavan aamuna takaisin. Se on kelluva yökerho, ei niinkään kulkuneuvo.

    Joku voisi Kaupsun liikennesuunnitelussa pyöräyttää excelistä ulos paljonko keskustan huoltotunnelin jatkot satamiin maksaisi. Nykyinen pää on muistaakseni Senaatintorilla ja sieltä on linnuntietä jotain 800 metriä kumpaankiin terminaaliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Fillaristo kirjoitti 18.3.2011 kello 14:00

    Kalasataman havainnekuvia näyttäisi olevan tuolla:

    http://aineistopankki.hel.fi/?cart=529-kgfcjjaabb&l=FI

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Vesa Peipinen kirjoitti 18.3.2011 kello 14:10

    Onko ksv kopioinut anarkistien konseptin vai siirtyykö sosiaalikeskus Satama tulevaan Kalasataman shopping centeriin?

    Vakavasti, en vastusta kaavaa enkä korkeata rakentamista. Kysymyksiä on mulla kuitenkin herättänyt Kalasataman metroaseman päälle tulevan keskuksen koko, joka on pari kertaa Kampin keskus. Näivettääkö se esim. Hesarin pikkukaupat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?. Noin massiivisen ostoskeskittymän seurausvaikutukset ulottuvat isolle alueelle?

    Kampin keskus, jota pidetään myös Suomen suurimpana nuorisotilana, on osoittanut että tiloista tullee myös suosittu nuorten kokoontumispaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hta kirjoitti 18.3.2011 kello 14:17
  7. tpyyluoma kirjoitti 18.3.2011 kello 14:46

    Peippinen:

    Vakavasti, en vastusta kaavaa enkä korkeata rakentamista. Kysymyksiä on mulla kuitenkin herättänyt Kalasataman metroaseman päälle tulevan keskuksen koko, joka on pari kertaa Kampin keskus. Näivettääkö se esim. Hesarin pikkukaupat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?. Noin massiivisen ostoskeskittymän seurausvaikutukset ulottuvat isolle alueelle?

    No ei, mutta se näivettää kadunvarsipalvelut tulevassa Kalasatamassa. Meillä on pikkuhiljaa ymmärretty että suuret keskukset kehäteillä tappaa pikkukaupunkien keskustat, seuraava valaistumisen askel on että kauppakeskukset tekee saman kaupungin sisällä kadunvarsille pienemmässä mittakaavassa. Voisihan sitä nyt tehdä vaikka pidempiä katettuja kauppakatuja katuverkon suuntaisesti. Tämä on muuten yksi syy miksi en oikein pidä metrosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tmi kirjoitti 18.3.2011 kello 18:10

    Onko tietoa paljonko kalasatamaan tulee kaupungin asuntoja ja paljonko omistusasuntoja?

    Kuulemma ainakin kaupungin työntekijöille on sinne kaavailtu tuntuva määrä asuinneliöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 18.3.2011 kello 18:16

    “Helsingin eteläsatama on törkeän huonossa käytössä. Tilannetta yritetään nyt parantaa. Lähtökohtana kuitenkin on, että laivat ja niihin liittyen rekat säilyvät alueella. En viitsinyt tehdä vastaehdotusta, koska Helsingissä on niin voimakas tuki laivoille. Kunhan löpön hinta nousee tarpeeksi, ainakin toinen ruotsinlaivoista joutuu lopettamaan. Nämä syövät matkustajaa kohden enemmän polttoainetta kuin lentokoneet. Toivottavasti tulee hyviä ideoita”

    Olemme samaa mieltä siitä, että ruotsinalivat ovat nykyään liian suuria ja kapasiteettia liikaa. Minkäs sillle mahtaa, että ihmiset haluavat siihdyttää itsensä kuoliaiksi.

    Mutta ruotisinlaivojen terminaalin sijoittaminen kuuluu kuitenkin teemaan Die Zweipfeiflichgeit des Daseins.

    1) satama ja laivat ovat osa kaupungin elämää

    2) joillakin on todellinen tarve lähteä autolla Ruotsiin ja keski-Eurooppaan, kuen minull , veljEllöni ja serkullani oli viime kesänä

    3) Hyvin monet matkustavat huvikseen tai muusta syystä ilman autoa, ja silloin lauttasatamalla on syytä olla keskeinen sijainti.

    4) tavaraliikenne on osa liikennettä; Laivan talous perustuu siihen, että henkilöautoliikenteenkannalta hiljaisena aikana se voi kuljettaa kuorma.autoja

    5) Emme elä enää 60-lukua, jolloin osa Helsingin tavaraliikenteetsöä kulki Katajanokan kautta. (Oi niitä aikoj… United owners- rahtilvaivat…”

    6) Maantieteelle emme mahda mitään.Keisari Aleksanteri I sijoitti uuden suurisuhtinaskuntansa pääkaupungin ulkosaariston niemelle, joka oli kaukana Tukholmasta, mutta vahvan merilinoituksen suojaama.

    Meillä ei ole käytettävissämme samoja mahdollisuuksia kuin kaukana sisämaassa sijaitsevalla Tukhomalla sijoitella henkilölaivaliikennettä.

    7) Ketkä lukijoista ovat nousseet Ruotsin-laivasta Skeppsbrolla, Kuninkaanlinan edessä? Minä olen v 1971 (Vanha kunnon höyry-Bore)

    8) sataman kahviloiden ym. mukavan täytyy elää myös talvella. Ja keskitalvella harmaa satama ja ranta ovat aika tylsiä paikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Risto Koivunen kirjoitti 18.3.2011 kello 20:38

    Ihan mielenkiinnosta, olisiko jollakulla esittää numeroita siitä, kuinka paljon tuollaiseen ruotsinlaivaan mahtuu yhteensä ajoneuvoja, ja mikä on niiden keskimääräinen täyttöaste?

    Ja onhan tuolla ruotsinlaivojen lisäksi paljon muitakin veneitä ja laivoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 18.3.2011 kello 21:08

    Nyt täytyy myöntää, etten usko tuohon Kalasataman kaavan järkevyyteen pitkällä aikavälillä. Kuusikerrosta ja tiivis umpikortteli on tähän asti lyömätön yhdistelmä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 18.3.2011 kello 21:29

    32-kerroksiset _asuin_talot kuulostavat huonolta ajatukselta, koska käytännössä edelleen vaaditaan 45 asteen valokulmaa eli että talojen välinen etäisyys on vähintään sama kuin niiden korkeus. Minimi 3 metrin kerroskorkeudella talojen välinen etäisyys on siis 96 metriä. Aika leveä katu. Ei kovin urbaania. Tai ehkä kaupunkisuunnitteluvirasto on sopinut rakennusvalvontaviraston kanssa, että Helsingissä voidaan noudattaa omia sääntöjä;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. antti kirjoitti 18.3.2011 kello 21:31

    Ihan mielenkiinnosta, olisiko jollakulla esittää numeroita siitä, kuinka paljon tuollaiseen ruotsinlaivaan mahtuu yhteensä ajoneuvoja, ja mikä on niiden keskimääräinen täyttöaste?

    Laivayhtiöiden sivuilta löytyy kapasiteetit, paljonko on kaistametrejä kuorma-autoille ja montako h-autoa mahtuu. Jonkun verran vaihtoehtoisia; välikannet ja rampit jne. On ne ainakin kesäaikaan täynnä henkilöautoja ja busseja, muulloin taas enemmän rahtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 18.3.2011 kello 21:51

    Kalasataman havainnekuvia näyttäisi olevan tuolla:
    http://aineistopankki.hel.fi/?cart=529-kgfcjjaabb&l=FI

    Toivottavasti noista ei ole kaupunki (eli me) kovin paljon maksanut. Miksi KSV käyttää niin paljon konsultteja viitesuunnitelmien tekoon ja kelpuuttaa kelvottoman jäljen…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Otso Kivekäs kirjoitti 18.3.2011 kello 22:01

    Vesa Peipinen kirjoitti:

    Kysymyksiä on mulla kuitenkin herättänyt Kalasataman metroaseman päälle tulevan keskuksen koko, joka on pari kertaa Kampin keskus. Näivettääkö se esim. Hesarin pikkukaupat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?.

    Asiaa on kaupunki selvittänyt, tosin vain Kalasataman alueen osalta. Tuon tutkimuksen sanoin:

    Työryhmä on varsin tietoinen, ettei Annankatua tai Fredrikinkatua voi siirtää Kalasatamaan. Kivijalkaliikkeiden elinmahdollisuuksia kaventavat lisäksi tulevan metrokorttelin, kaupunginosan sydämen, runsas ja monipuolinen kaupallinen tarjonta.

    Suomeksi tuo siis tarkoittaa, että alueen suunnitteluperiaatteisiin kirjoitetut kivijalkaliikkeet ja se keskelle aluetta piirretty valtava kauppakeskus eivät vaan sovi samaan kaupunginosaan. Miksi siinä sitten on niin iso kauppakeskus pakko olla, en tiedä. Itse vierastan liiketilamonopolien luomista ehdoin tahdoin, kun voisi suunnitella avoimempaa kaupunkia, jossa liiketilojen omistajillakin on kilpailua.

    Fillariston linkkaamat kuvat kauempaa ovat komeita, mutta lähikuvissa paljastuu taas kaupunkisuunnittelun osaamisen ohuus. Kaupunginosan sydän on täynnä portaikkoja, vesiaiheita ja nurmikonplänttejä. Mikä on tuon tilan tarkoitus? Miksi ihmiset liikkuisivat siellä, paitsi koska on pakko?

    Se, että rakennetaan korkeaa ei tarkoita, että kadut pitäisi korvata avoimilla kentillä jotka sopivat lähinnä arkkitehdin taidonnäytteen ihasteluun.

    Sitten toiseen asiaan, eli Kirjava satama. Ovatkohan sloganin keksijät koskaan lukeneet Hemingwaytä? Salakuljettajia, huoria, ihmiskauppaa, pankkiryöstyjä ja murhia. Kaiken yllä vahva toivottomuuden tunnelma ja varmuus kuinka kaikesta ponnistelusta huolimatta jokainen päivä on aina hiukan edellistä huonompi.

    Tälläistäkö elävyyttä satamaan halutaan tuoda?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 18.3.2011 kello 23:03

    Otso Kivekäs: “Miksi siinä sitten on niin iso kauppakeskus pakko olla, en tiedä.”

    Se iso möykky eli Kalasataman keskus oli kilpailuehdotuksessa arkkitehtoninen vastapari olemassaolleille isoille voimalaitoksille – ajatuksena oli jatkaa niiden massiivista mittakaavaa uudessa kaupunkirakenteessa. Koska möykky ajateltiin epäuskottavan isoksi jo kilpailuehdotusta tehtäessä, siitä tehtiin hätäisesti skemaattinen kaavio, että se olisi joten kuten uskottava. Ja kuten usein käy, nopeasti tehty hätäinen kaavio jää elämään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 19.3.2011 kello 9:26

    Otso Kivekäs: “Se, että rakennetaan korkeaa ei tarkoita, että kadut pitäisi korvata avoimilla kentillä jotka sopivat lähinnä arkkitehdin taidonnäytteen ihasteluun.”

    Josta tuli mieleen juurikin yksi tällainen paikka, aukio Herzog & de Meuronin Forum Building:in edessä, tässä vähän eri kulmasta. Livenä tuo on aivan kauhea ja jalankulkumielessä autio, itse Forum Building muuten sisältää juurikin ne elementit joita oli tarkoitus tuoda Katajanokan hotelliin, lopputulos on kylmä ja epämiellyttävä jopa Välimeren valossa.

    Ilmapiiriltään täysin vastakkainen esimerkki on Port Olimpic kaloineen.

    Minusta nämä ovat lähinnä esimerkkejä siitä että jos rakennetaan useita korkeita teräväkulmaisia taloja, on katutila pilalla joka tapauksessa, joten siihen ei kannata niin kiinnittää huomiota vaan rakentaa viihtyvyys sisätiloihin, eli Kalasataman kauppakeskus on sikäli perusteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tero kirjoitti 19.3.2011 kello 10:45

    “Kilpailun on voittanut SRV, mitä ei voitu pitää yllätyksenä, koska muut olivat luovuttaneet kesken. ”

    Aamun Hesarin (19.3.) mukaan “Helsinki käytti ensimmäistä kertaa kilpailullista neuvottelumenettelyä julkisessa hankinnassa, kun hankkeen toteuttajaa valittiin”. Kilpailutuksen tuloksena on siis yksi tarjous. Voittiko kilpailun halvin vai kallein tarjous (helsinkiläisten kannalta)?

    Mikäli todella on niin, että yhden tarjouksen saapuminen ei ollut lautakunnalle yllätys, niin uskotteko, että se oli yllätys SRV:lle? Tuleeko mieleen, että he ovat saattaneet ottaa hyötyä itselleen “satavarmasta” tilanteesta?

    Toivoisin, että tämä kilpailutus tutkitaan huolellisesti ja siitä otetaan oppia. Mikäli kilpailutuksen tuloksena on yksi tarjous ei voi olla niin, että olemme saaneet helsinkiläisten kannalta parhaan mahdollisen tuloksen. Tai jos olemme, niin siitä on opittava!

    Osmo: Voiko Kaupunkisuunnittelulautakunta vaatia/tilata/edellyttää että kilpailutus tutkitaan sekä akateemisesti että kilpailuviraston toimesta? Jos ei voi, niin kuka voi? Hankkeen kehitystä on syytä seurata sen valmistumiseen saakka ja oppia siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Juhani Salovaara kirjoitti 19.3.2011 kello 10:55

    Hienoa että kaupunki vihdoin kasvaa ylöspäin, eikä vain laajene metsiin. Jos pitää kasvaa, niin mieluummin sitten korkealle näillä asfaltti- ja hiekkakentillä.

    Rohkeutta sitten vain päätösentekoon, sillä on varmaa että muutamat äänekkäät tulevat hyökkäämään tätäkin suunnitelmaa vastaan. Ainakaan Laiturin tilaisuudet eivät ole olleet kovinkaan hyödyllisiä muutaman eläkeläisaktiivin riehuessa ja haukkuessa kaiken mahdollisen. Keskustelu sen jälkeen on ollut aika vähäistä ihmisten ihmetellessä mitä oikein tapahtuu. Onneksi nyt on netti, jotta kuva kaupunkilaisten mielipiteestä ei jää vain näiden tilaisuuksien varaan.

    Kansi joka peittää Itäväylän alun on mainio verrattuna pölyiseen ja vaaralliseen nykytilanteeseen. Metro ja kaupunkirakenne alkaa paremmin tukemaan toisiaan asutuksen keskittyessä metron läheisyyteen. Nyt Laajasalon siltakin sopisi mittakaavaan, vaikka olisikin vähän suurempi kuin on kaupungissa totuttu.

    Joko nyt voisi ajatella Kivinokan rakentamisesta luopumista ja jatkaa asutuksen keskittämistä metrolinjan välittömään läheisyyteen? Tällaiset alueet keskellä maailman suurkaupunkeja ovat harvinaisia. Voisi ajatella, että ihmiset nauttisivat erilailla kaupunkiasumisesta, jos heti kävelymatkan päässä olisi myös laajahkoa luonnontilaista aluetta, eikä vain puistoja jämpteine istutuksineen. Ymmärtääkseni vain Kokoomus on ollut enää puolustelemassa kaavoitusta rakentamiseen.

    Hienoa muuten että sikala Hermannissa säästyi. Vielä muutama vuosikymmen sitten sen säästämistä olisi tuskin edes harkittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. mikko kirjoitti 19.3.2011 kello 11:19

    Osmo,
    eihän niillä Kipparlahteen tulevilla lautoilla voi veneillä. Ne ovat vain alihintaan myytyä/vuokrattua ranta-asumista. Jännä nähdä ketkä aikanaan sinne muuttavat. Hitas-meiningin perusteella on sitten niin sisäpiiriä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville kirjoitti 19.3.2011 kello 13:21

    Perinteistä kaupunkisuunnittelua alkaa jo kaivata: sitä, jossa jaettiin kaupunki kortteleihin ja tontteihin, joille eri rakennuttajat tekivät taloja. Puistot ja torit tehtiin julkisin rahoin.

    Nykymeno tuntuu olevan, että entinen lähiöiden grynderimeininki on tuotu kaupungin keskustaan. Mitä isompi kokonaisuus voidaan gryndata yhdelle toteuttajalle joka myös suunnittelee, sen parempi. Kampin keskuksen “onnistuneen” toteutuksen jälkeen jatketaan siis Kalasatamassa ja Pasilassa samalla metodilla. Miksi kaavoittajat ja päättäjät eivät usko itseensä vaan ulkoistavat suunnittelun ja päätöksenteon? Jos Suomi ei olisi maailman vähiten korruptoitunein maa, voisi jo epäillä jonkinlaisen hyväveli-järjestelmän olevan taustalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. rakennusmestaaja kirjoitti 19.3.2011 kello 14:24

    Sisäpiirillehän voi antaa rakennusoikeutta puoli-ilmaiseksi jos kyse vaan on “kestävän kehityksen koerakentamisesta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Maria kirjoitti 19.3.2011 kello 19:12

    mikko:
    “Jännä nähdä ketkä aikanaan sinne muuttavat. Hitas-meiningin perusteella on sitten niin sisäpiiriä…”

    Kaupungin oma rakennuttaja asuntotuotantotoimisto myy hitas-tuotantoa ilman mitään sisäpiirimeininkiä. ostajien valikoimisessa on vuosien varrella ollut käytössä useita tapoja: arpominen ja jonottaminen ainakin on testattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Maria kirjoitti 19.3.2011 kello 19:14

    Unohtui edellisestä viestistä olennainen:

    Nämä laiva-asunnot tuskin ovat mitään hitastuotantoa. Näissä käytetään todennäköisesti foinikialaisten keksimää priorisointimenetelmää: se jolla on sopivasti paljon rahaa saa asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle kirjoitti 19.3.2011 kello 19:45

    Ville: “Perinteistä kaupunkisuunnittelua alkaa jo kaivata: sitä, jossa jaettiin kaupunki kortteleihin ja tontteihin, joille eri rakennuttajat tekivät taloja. Puistot ja torit tehtiin julkisin rahoin…”

    Komppaan Villeä! Minusta kunnan tehtävänä on kaavoittaa ja kaavasssa määrätä lähinnä rakennuskorkeus (eli 6krs). Kun lähdetään sotkeutumaan mm. asuntojen kokoihin, ei osaaminen riitä. Sen osittaa mm. krooninen yksiö pula Helsingissä. 😀

    Pienet kaupunkiaukiot ovat tärkeitä monella tavalla, sen on osoittanut tämäkin talvi. Tarvitaan paikkoja, joihin voi kasata lunta.

    Kaavoittajallekkaan ei saa antaa käyrää viivaa. Kaupunki rakentuu pääosin suorista viivoista. Atk-tuki voi dissabloida kaavoittajien koneesta kokonaan käyrän viivan. 😉

    Itse olen sitä mieltä,e ttä Helsinki tarvitsee kipeiten uutta suurta kaupunginosaa, jossa on vain pieniä asuntoja ja kiinteistöjen pari alinta kerrosta voi olla myös liiketiloina sekä toimistoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 19.3.2011 kello 21:56

    Maria kuule, HITAS ja muut häiriöt maksaa lopulta asiakas. Pitkän päälle säännöstely tulee kalliiksi, kuten Suomen asuntomarkkinoilla on nähty. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 20.3.2011 kello 11:08

    Kalle: “Pitkän päälle säännöstely tulee kalliiksi, kuten Suomen asuntomarkkinoilla on nähty.”

    Rakentamiseen ja asumisen hintaan on pyritty vaikuttamaan monella tavalla – lainsäädännöllä ja kaavoituksella, hinta- tai vuokrasäännöstelyllä; välillisesti asumistuella ja asuntolainojen korkovähennysoikeudella, Arava-järjestelmällä, työmatkakuluvähennyksillä ym. Kun yritetään ohjata markkinoita liian monella parametrilla, järjestelmä alkaa käyttäytyä kaoottisesti. Ja aina kun jokin vanha keino poistetaan tai uusi otetaan käyttöön, tehdään satunnainen tulon- tai varallisuudensiirto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Otso Kivekäs kirjoitti 20.3.2011 kello 13:20

    Spouttu sanoi:

    Minusta nämä ovat lähinnä esimerkkejä siitä että jos rakennetaan useita korkeita teräväkulmaisia taloja, on katutila pilalla joka tapauksessa

    Ajattelisin tähän vastaesimerkiksi vaikka New Yorkin Midtownia. Suuri osa taloista on korkeita, mutta katutila toimii silti hyvin. Ero tuohon Forum Buildingin ympäristöön tulee juuri siitä, että on haluttu rakentaa hyvää katutilaa (tai vahingossa rakennettu sitä) ja vältetty turhia ihastelu-kenttiä.

    New Yorkissa tietty valo tulee korkeammalta kuin Helsingissä, eikä ratkaisuja voi kopioida suoraan. Mutta jos torneja ei voi valosyistä rakentaa lähelle toisiaan, voi väliin rakentaa silti matalampia osia niin, että saadaan luotua järkevää katutilaa. Esimerkiksi käy vaikka Rockefeller Center.

    Nähdäkseni katutilan pilaaminen ei liity niinkään rakennusten korkeuteen, kun arkkitehtooniseen näkemykseen, jossa ympäristö ei saa häiritä yksittäistä taideteosta eli taloa. Talojen ei usein halutakaan sulautuvan ympäristöönsä, vaan nimenomaan seisovan erillään siitä. Kalasataman keskuksen lisäksi Keski-Pasilan suunnitelmissa näkyy sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Reidar kirjoitti 20.3.2011 kello 16:34

    Kalasataman suunnittelukilpailusta

    Minusta tämä Kalasataman suunnitelma näyttää loistavalta. Toivottavasti se toteutetaan onnistuneesti. Juuri tälläistä olen toivonut Helsingin rakentavan.

    Pari kysymystä: Mahtuuko keskustakirjasto tulevan ostoskeskuksen yhteyteen?

    Kuten edellä on mainittu, keskuksesta muodostunee nuorison kohtaamispaikka. Onkohan tämä otettu huomioon suunnitelmissa. Esimerkiksi nuorisotila voisi sijaita ostoskeskuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville kirjoitti 20.3.2011 kello 19:23

    Reidar: “Juuri tälläistä olen toivonut Helsingin rakentavan.
    Pari kysymystä: Mahtuuko keskustakirjasto tulevan ostoskeskuksen yhteyteen? ”

    Tämähän on ihan kuin Sello, vähän isommassa koossa vain: iso kauppakeskus ja asuntoja päälle – ja kyllä sinne mahtuu kirjasto ja kappelikin sekaan. Tosin tilojen vuokra voi vähän yllättää, kun ei-kaupallisesta käytöstä maksetaan sama kuin kaupallisestakin. Kannen päälle rakennetut puistot ja aukiot ovat kyllä useammin epäonnistuneet kuin onnistuneet, mutta toivottavasti tällä kertaa poikkeus vahvistaa säännön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2011 kello 8:26

    Keskustakirjasto tulee keskustaan, tarkemmin sanoen Töölönlahdelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Simo Melenius kirjoitti 20.3.2011 kello 20:54

    Mikä hiton pakko on suunnitella noita modernistisia laatikoita, kolmioita ja kaaria, jotka näyttävät hienoilta helikopterista käsin, mutta joiden muodostama kaupunkitila on yhtä tuskaa jalankulkijoille? Samaa sarjaa on tulossa kuvien perusteella Keski-Pasilaan.

    Saa aika pitkään kuvitella, että kuka tuolla keinotekoisten nurmilänttien, muotoonrakennettujen kivettyjen väylien ja lasiseinien keskellä haluaa _oleskella_? Mikä on se _tila_, jossa oleskelu tapahtuu? Mikä on sellaisen tilan henki, joka on ihmisläheinen kuin lentoaseman terminaali, mutta ulkoilmassa? Onko sillä edes nimeä? Nonspace? Täytetila?

    Miksi tuntuu olevann niin vaikea tehdä edes yksi isompi alue Helsinkiin, jossa on kapeat, hieman mutkaiset kadut, tiivis kadunsuuntainen pysäköinti, kivijalkaliiketiloja pienine näyteikkunoineen?

    Tällaisessa paikassa isommat tilankäyttäjät, kuten huonekaluliikkeen ja isommat ruokakaupat voi jatkaa vaikka kellariin maan alle. Kivijalkakerros pitäisi lisäksi tehdä erinäköiseksi kuin muut kerrokset, jotta rakennus ns. “seisoo” jonkin päällä, niin kuin on hyväksi havaittu satojen vuosien aikana. Ja kivijalkaliikkeiden päälle toimistoja ja asuntoja.

    Rakentakoot ties mitä avaruustukikohtia ympäri kaupunkia, kunhan kaikki uudet hankkeet eivät vaan näyttäisi samalta.
    Korkeutta saisi olla vaikka nuo 32 kerrosta, kunhan talot ovat vastaavasti massiivisempia. Tuollaiset ohuet tornit eivät ole mitenkään sopusoinnussa väliin jäävien suurien aukioiden kanssa.

    Ja mitä ihmettä kauppakeskus tekee kaupungissa? Eikö koko kaupungin keskustan pitäisi olla yhtä kauppojen, noh, keskusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. kjr63 kirjoitti 20.3.2011 kello 22:40

    “Asuntoja tulee parille tuhannelle asukkaalle…”

    Tässähän on kerrankin (ensimmäinen?) suunnittelu toiminut oikeassa järjestyksessä. Ensin rakennetaan metropysäkki, sitten talot.

    Muistuu mieleen joku vanha artikkeli, missä ranskalaisten mukaan Helsingin metron kannattaisi pysähtyä Sörnäisten jälkeen vasta Itäkeskuksessa, kun muiden pysäkkien ympäristössä ei riitä väestöpohjaa. Ja samoin paikallisjunaliikenteessä.
    Joten paljon on rakentamista jäljellä jo nykyisen infrastruktuurin ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Vesa Peipinen kirjoitti 21.3.2011 kello 12:14

    Jos voi spekuloida niin Kalasataman liikekeskus olisi myös sopiva paikka keskustakirjastolle, ihmisvirrat idästä ja lännestä kulkevat läpi. Jos VR:n hotellia ei olisi vielä rakennettu niin sekin olisi hyvä paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Mikko H kirjoitti 21.3.2011 kello 14:03

    kjr63

    Muistuu mieleen joku vanha artikkeli, missä ranskalaisten mukaan Helsingin metron kannattaisi pysähtyä Sörnäisten jälkeen vasta Itäkeskuksessa, kun muiden pysäkkien ympäristössä ei riitä väestöpohjaa.

    Helsinkiläinen ratkaisu tähän on tuoda matkustajat metroon bussilla. Lisää samaa luvassa Östersundomiin.

    Itse en jaksa Kalasataman torneista innostua, mutta varmaan Helsingissä kysyntää olisi sellaisillekin. Yhdyn edellisten kommenttien valitukseen katutilasta. Pasilan suunnitelmissa on sama vika. Tornien profiilit etäisyydessä näyttävät mallikuvissa hienoilta, mutta kävelijän ympäristö on turhakepuistikkoja ja -portaikkoa ja umpinaisia lasiseiniä. Ostarin voisi yksin tein tilata Sukarilta, tulisi iso halvalla ja siellä olisi samat kaupat joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Risto Koivunen kirjoitti 21.3.2011 kello 14:23

    Olisiko tuo Kalasataman liikekeskus merkittävästi parempi kirjaston paikka kuin nykyinen Pasilan pääkirjasto, joka sijaitsee Pasilan juna-aseman vieressä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 21.3.2011 kello 14:49

    OS

    “Keskustakirjasto tulee keskustaan, tarkemmin sanoen Töölönlahdelle.”

    Onko keskustakirjasto jo päätetty vai edelleen erinäisten – ei suinkaan kaikkien – kirjastoihmisten unelma.

    Meillähän on jo itse asiassa neljä keskustakirjastoa, jos keskustakirjastoksi määritellään kirjasto, joka on korkeintaan 20 minuutin matkan päässä Vanhalta ylioppilastalolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 21.3.2011 kello 14:54

    Meillähän on jo itse asiassa neljä keskustakirjastoa, jos keskustakirjastoksi määritellään kirjasto, joka on korkeintaan 20 minuutin matkan päässä Vanhalta ylioppilastalolta.

    Lisäyksensä edelliseen

    HSL-reittoppaan mukaan matka Vanhalta Töölön kirjatsolel kävelyineen veisi 13 min. Ja tiedoksi sporaintoilijoille: kaikki reittisuositukset perustuivat bussille. itse ehkä ottaisin sen enempää asiaa ajattelematta ratikan Sipoon kirkolle..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville kirjoitti 21.3.2011 kello 18:09

    Helsingin nykypäivä vertautuu New Yorkiin pari vuosikymmentä sitten, jolloin siellä jo tiedostettiin kiinteistökehittäjien aiheuttamat ongelmat kaupunkirakenteelle; apuna tässä oli toki sikäläinen aktiivinen ja äänekäs mutta älykäs, organisoitunut kansalaistoiminta.

    Suomessa kyllä voidaan esittää kaavatasolla ylväästi toiveita aktiivisesta katutason kaupunkitilasta. Ruoholahdessa piti tulla liiketiloja katutasoon, mutta tulikin pyörävarastoja julkisivuikkunoiden taakse; Vuosaaren tornitaloon piti tulla julkinen näköalaterassi mutta eipä tullutkaan jne. Miksei rakennuttajan kanssa voida meillä tehdä sitovia sopimuksia tyyliin, että kirjaston tai kappelin tilat ovat rasite yhtiölle, ja ne annetaan julkiselle toimijalle käyttöön ilman vuokraa? Tai jos tornitalojen rakentamiseen liittyy kytkykauppana puisto, kaupunki määrää, mihin ja millainen puisto tulee (ja se on sitten julkinen, ei puolijulkinen)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. jari kirjoitti 21.3.2011 kello 19:28

    Samaa ihmettelen kuin O. Kivekäs, eikö kauppakeskusten aika ole jo ohi. Jos oikeasti halutaan kaupunkikulttuuria, niin kivijalkaliikkeillä ja jalkakäytäväterasseilla se onnistuu helposti. 2000-luvun alussa aloitettu Hammarby sjöstad (tukholma) on hyvä esimerkki uudesta kaupunginosasta. Ei kauppakeskusta, mutta koulu, kirjasto, kappeli kuuluvat varustukseen. Mutta miten tehtiin mukamas niin kultturelli Arabia (helsinki), kahvilaa ei ole ja ihmisiäkään ei ole. Kaunis ranta on hyödyntämättä. Kaikki toiminnot kauppakeskus arabiassa, tietenkin.

    Eteläsatama on ikuinen riitelyn aihe. Kun on niin rumakin. Kävelkää joskus Meripelastusseuran laiturilta Suokin paatin laiturille. Laskekaa penkit ja roskikset. Jos tulos on nolla, laskekaa torikauppioiden rullakot, roskat ja pysäköidyt autot. Todella ihmeellistä käyttää helsingin arvokkainta aluetta parkkipaikkana. Jo nyt sinne saisi viihtyvyyttä muutamalla tuhannella, jos rantaviiva haluttaisiin hyödyntää. Ilmeisesti ei.

    Kirjastoissa tulevaisuutta on pieniin liiketiloihin muodostettavat kirjakauppa/kahvila tyyliset kirjastot. Materiaalina vain uutuudet ja varauksia ei voi tehdä. Kaikki vuokratiloissa ja tarvittaessa toimipisteen voi lopettaa/muuttaa helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ville kirjoitti 21.3.2011 kello 20:41

    jarin huomiot Arabiasta ja Eteläsatamasta ovat osuvia, mutta julkisten ja siihen rinnastettavien palveluiden osalta vuokrattavat tilat eivät ratkaise kaikkia ongelmia. Esimerkiksi posteille ja päiväkodeille näyttää välillä olevan mahdotonta löytää tiloja, koska mikä tahansa tila ei käy – maantasossa olevia tiloja vielä löytyy, mutta posti tarvitsee lastauslaiturin ja päiväkoti pihan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. jari kirjoitti 22.3.2011 kello 13:01

    Ville: “..mutta julkisten ja siihen rinnastettavien palveluiden osalta vuokrattavat tilat eivät ratkaise kaikkia ongelmia..”

    Todellakin ajattelin vain osaa kirjastokantaa tälläisiksi. Lähinnä heittona, jos täällä ei tukholman toteutuksia tiedetä. Ajatusmalli tuntuu olevan helsingissä, joko iso tyyliin köpiksen black diamond tai sitten ei mitään.
    http://biblioteket.se/default.asp?id=4939&refid=5075
    Myös Östermalmtorin kirjasto on käsittämättömän pieni, mutta suosittu.

    Päiväkoteja ja vanhainkoteja pitäisi sijoittaa flexibelisti samaan rakennukseen. Siinä mummot saisivat viihdytystä katselemalla tenavia. Keittiö ja siivoustoiminnot voisi kivasti yhdistää. Salit yhteiset ja syntyvyyden/kuolleisuuden vaihtelut helposti hallittavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Autoilijajalankulkija kirjoitti 22.3.2011 kello 15:35

    Päiväkoti tarvitsee lisäksi kulkuyhteydet ja tilavan parkkipaikan. Lastausaikoina (lasten tuonti ja vienti aamulla ja iltapäivällä) tarvitaan parkkitilaa vähintään kymmenelle autolle samanaikaisesti, mielellään muutaman askelen päästä päiväkodin ovesta. Muussa tapauksessa käytetään estotta viheralueita, kevyen liikenteen väyliä ja asukkaiden parkkipaikkoja koska kyllähän oman kullan pitää päästä turvallisesti perille asti. Yllättävää mutta valitettavan totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tpyyluoma kirjoitti 22.3.2011 kello 17:20

    Autoilijajalankulkija, mun mielestä tuon tyyppiset tilanteet pitäisi hoitaa niin että pysähdytään ajokaistalle. Kyllä ne muut autot voi sen vartin verran kiertää. Meillä on vaan joku ihme pysäköintikulttuuri jossa nurmikolla voi parkkeerata ihan miten vaan, mutta auta armias jos pysähdyt asvaltille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Autoilijajalankulkija kirjoitti 23.3.2011 kello 10:38

    Tpyyluoma, ainakaan meillä ei ole mitään ajokaistaa. Päiväkodit ovat keskellä asuinaluetta eikä niille johda kuin huoltotie tavarakuljetuksia varten ja kevyen liikenteen väylä.

    Eikä kyseessä koskaan ole myöskään mikään hetkellinen pysähtyminen vaan lapsi pitää vastuusyistä viedä sisälle asti jolloin auto seisoo 5-10 minuuttia paikallaan muiden tiellä.

    Päiväkotien liikenne vastaa usein pysäköintitarpeeltaan suunnilleen lähikauppaa mutta kaavassa tätä ei tarvitse ottaa huomioon.

    Oikea sijaintipaikka päiväkodeille olisikin kauppakeskusten yhteydessä pääväylien varrella jolloin motorisoidut kuljetukset saadaan hoidettua logistisen tehokkaasti tavallisia ihmisiä häiritsemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus