Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa

16.3.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Verotusta suunniteltaessa ei pidä tuijottaa vain tulonjako vaan tulee tarkastella myös sen vaikutusta kuluttajien, yritysten ja työntekijöiden valintoihin. Suomen talouden rakenteellisia ongelmia on huonotuottoisen työn syrjäytyminen työmarkkinoilta.  Huonotuottoisella työllä tarkoitan työtä, josta kuluttajan ja/tai työnantajan ei kannata maksaa kovin paljon. Tämä ongelma vaivaa kaikkia europplaiaisa hyvinvointivaltioita. Sen korjaamiseksi on esitetty ja 20 vuotta sitten kaiken verotuksen – sosiaaliturvamaksut mukaan luettuna – poistamista minimipalkan tasolta (Drese, J. and Malinvaud, E. (1994) “Growth and Employment: the Scope of a European Initiative”, European Economic Review, 38, 3/4, April.)

Jos jätetään pois työnantajan tavoittelema kate, kuluttajan ja palkansaajan välissä ovat työntekijän tulostaan maksamat verot ja yrittäjän myynnistä maksama arvonlisävero. Sosiaaliturvamaksujen ja loma-ajan palkan maksaminen tämän päälle on vähän makuasia, mutta pienipalkkaisen työn osalta perusteltua on laskea ainakin puolet eläkemaksuista, koska ansioeläke vähentää kansaneläkettä ja pienipalkkaisen eläke tulee todennäköisesti jäämään tälle yhteensovitusalueelle.

Katso myös tätä.

Jos arvonlisäveroa nostetaan, se nostaa entisestään pienipalkkaiseen työhön kohdistuvaa verokiilaa, mikä pahyentaisi rakenteellista työttömyyttä. Tämä on silloin kompensoitava työntekijän tuloveron puolella tai lisäämällä pienipalkkaisia tukevia tulonsiirtoja, esimerkiksi asumistukea. Koska työn kannattavuusongelma suhteessa sosiaaliturvaan on pahin kalliiden asumiskustannusten alueilla, edullisinta olisi lisätä asumistukea.

Niinpä:

Jos arvonlisäveroa nostetaan, tämä on kompensoitava alentamalla pienipalkkaiseen työhön kohdistuvaa verotusta ja/tai lisäämällä pienipalkkaisten saamia tulonsiirtoja, erityisesti asumistukea.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa”

  1. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 9:41

    Yksi pienipalkkaista työtä tukeva tulonsiirto olisi osittaisen hoitorahan ulottaminen kaikkiin osa-aikatyötä tekeviin alle kolmevuotiaiden ja ykkös-kakkosluokkalaisten vanhempiin.

    Laissa lukee nyt:


    13 § (6.11.2009/858)
    Osittainen hoitoraha

    Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Oikeus osittaiseen hoitorahaan on samoin edellytyksin myös lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus. Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada osittaista hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtäaikaisesti poissa työstä lapsen hoidon vuoksi.

    Lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa on kuitenkin oikeus saada siihen saakka kunnes lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

    Osittainen hoitoraha on 90 euroa kalenterikuukaudessa.

    Osittaista hoitorahaa ei makseta, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa ei myöskään makseta ajalta, jolta perheellä on oikeus saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan, osittaista hoitorahaa ei kuitenkaan makseta ennen kuin etuuksien maksamiselle sairausvakuutuslaissa säädetty aika on päättynyt.

    Ei tarvitsisi kuin nuo kolme tummennettua sanaa poistaa ja se olisi siinä.

    Sitten jos oikein hurjiksi heittäydyttäisiin, niin voitaisiin vielä vetää yli merkit “, jos he eivät ole yhtäaikaisesti poissa työstä lapsen hoidon vuoksi” ja jopa muutttaa “alle kolmevuotiaan” tilalle alle “kahdeksanvuotias” (tai viisi tai …).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 9:47

    Tähän vielä Kelan laintulkintaa siitä, kenelle osittaista hoitorahaa nykyisellään maksetaan:


    Jos viikoittainen työaikasi on jo ennestään enintään 30 tuntia viikossa, mutta muusta syystä kuin lapsen hoidon vuoksi (esimerkiksi osa-aikatyön takia), et voi saada osittaista hoitorahaa ennen kuin lyhennät työaikaasi lapsen hoidon vuoksi normaalista työajastasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mauno kirjoitti 16.3.2011 kello 9:54

    Koko verojen piilottelu ja verojen ja tukien pyörittäminen työllistää paljon matalatuottoisia byrokraatteja. Jos Suomi aloitettaisiin alusta, olisi rationaalista että vain “rikkaat” maksaisi veroja, ei tarvittaisi näin paljon virkamiehiä. Samalla “rikkaiden” jotka ostavat “köyhiltä” työpanosta, ei tarvitsisi maksaa niin paljon palkkaa kun “köyhät” ei maksaisi veroja.

    Kansalaisten käyttäytymisen ohjailu veroilla on alentavaa ja vähän sairasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Reino kirjoitti 16.3.2011 kello 9:55

    Tulonsiirrot pitäisi muuttaa työnteosta riippuvaiseksi. Ilman työn tekemistä ei pitäisi saada tukiakaan. Jos sitten työstä ei saa riittävää tienestiä niin sitä voidaan tukea verotuksellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kutoja kirjoitti 16.3.2011 kello 10:12

    Jos työssäkäyvien asumistukea nostetaan, pitäisi siitä tehdä yksinkertaisempi tai hoitaa se verotuksessa kuten työmatkavähennys.

    Kelan luukulta noudettaessa moni väsynyt ja hieman masentunut pienituloinen puurtaja ei jaksa hoitaa byrokratiaa oikein ja jää ilman tukeaan.

    Muuten olen sitä mieltä että kaikki erilliset tuet ovat pahasta ja tämän tyyppiset tulonsiirrot tulisi hoitaa perustulolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jaakko Särelä kirjoitti 16.3.2011 kello 10:27

    Kutoja:

    Muuten olen sitä mieltä että kaikki erilliset tuet ovat pahasta ja tämän tyyppiset tulonsiirrot tulisi hoitaa perustulolla.

    Amen.

    Minusta perustuloa ajamaan pitäisi perustaa kansanliike. Nyt nykyisistä puolueista Vihreät taitaa olla ainoa, joka virallisesti kannattaa perustuloa, mutta luulen, että monenkin puolueen sisällä on yksittäisiä sitä kannattavia kansanedustajia.

    Nykyisellään perustulo identifioituu liikaa vihreisiin. 90-luvulla oli hyvä, kun oli myös nuorsuomalaiset, jotka sitä kannattivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. antti kirjoitti 16.3.2011 kello 10:36

    Otsikko sisältää ajatuksen että keski- ja suurituloisten verokiilaa pitäisi tai voisi nostaa. Elän perheessä jossa keskituloisen puolison nimellispalkka on 2000 euroa suurempi kuin pienituloisen puolison, mutta tilille tulevien palkkojen ero on 1000 euroa. En mitenkään hurraa ehdotuksille joilla tuota eroa entisestään tasoitettaisiin verotusta kiristämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2011 kello 11:05

    Ei sisällä ehdotusta keskituloisten verokiilan nostamiksedsta. Siitä ei synny lainkaan verotuloja, että nostamme työttömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 16.3.2011 kello 10:42

    Olen jotenkin saanut sen käsityksen, että aiemmin asumistuen on väitetty siirtyvän hintoihin, mutta nyt OS ehdottaakin asumistuen nostamista. Miten asia nyt näin päin kääntyikin? Eikö se asumisen hinta vain nouse vastaavasti taas, eli apu on korkeintaan hetkellinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2011 kello 11:04

    Asumistuki ei pysty tuhoamaan vuokratasoa lainkaan sen jälkeen, mitä toimeentulotuki on sille tehnyt.
    Varmimmin hintoihin siirtyy kuitenkin asuntolainojen verovähennysoikeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 16.3.2011 kello 10:46

    Yleensä näihin pienipalkaisiin töihin liityy muitakin ongelmia esim työsuhde-etuudet puuttuvat.
    Meillä on 500000 työssäkäyvää, jolla ei ole järjestettyä työterveyshuoltoa.
    Näiden työntekijöiden suojavaateusta ja turvavälineiden saantiakin rajoitetaan.
    Muutkin henkilökuntaetuudet ovat satunnaisia: puhelinetu,lounasseteli, työsuhdematkalippu, henkilökunta-alennukset etc

    Luottamusmiehetkään eivät aja tällaisten etuja.
    Enemmänkin tuo Osmon kirjoitus ilmentää Suomen ja EU:n ajautumista luokkayhteiskunnaksi.
    Sama ilmiö toistuu poliikassakin, populistiset liikkeet nostav päätään kaikissa EU-maissa, mutta sekin on ohimenevä ilmiö ja parin kierroksen jälkeen päädytään samaan kuin arabimaissa eli itsensä sorretuksi kokeva väki lähtee kaduille.

    Kävin syksyllä kuuntelemassa Paavo Lipposen esitystä EU:sta ja se vahvisti käsityksiäni: Hän kertoi käsityksenään, että EU on eliitin projekti, mutta jos se ei tuota näkyvää hyötyä muillekin niin se hajoaa.
    EU:n ehdoton edellytys on se, että se kykenee jakamaan hyvinvointia laajemmalle kuin se nyt tekee.

    Soinissa näkyy tuo asetelma eliitti vastaan kansa, ilmiö joka tulee kärjistymään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Shakeem kirjoitti 16.3.2011 kello 11:23

    Kevennetään mielummin pienipalkkaisen työntekijän verotusta. Toisaalta miksei samalla pienipalkkaisen yrittäjän, jonka työ monin osin muistuttaa työsuhdetta ellei ole sitä.

    Ei yhtään uutta asuntojen hintojen korottavaa pumppua enää lisää, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. TomiA kirjoitti 16.3.2011 kello 11:45

    Suomeen pitäisi saada paljon enemmän hintatasoltaan keski- tai eteläeurooppalaisia rafloja erityisesti lähiöihin ja päälle vielä juomarahakulttuuri eli veroton palkanosuus.

    Myönteiset seuraukset eivät jäisi työllisyysasteen paranemiseen. Vuosikymmenten vieriessä ihmiset tutustuisivat naapureihinsa, oppisivat nauramaan ja laulamaan. Itsemurhat vähenisivät sivistysmaiden tasolle. Alkoholia opittaisiin ottamaan ja etanoita syömään. Kohta ei tarvitsisi myöntää, että Berlusconi oli oikeammassa kuin itse tiesi. Aikaa jäisi enemmän elämiselle, kun ei tarvitsisi duunata ruokaa ja tiskata.

    Tämä vision kun joku uskottavasti ottaisi vaaliohjelmaansa, äänestäisin häntä varmasti. Uskottava voisi tarkoittaa juuri ravintoloiden työntekijöiden verokiilan pienentämistä tai muita paremmin kohdentuvia veroetuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. ilkka kirjoitti 16.3.2011 kello 13:05

    Eikö asumistuen korottaminen lisää verokiilaa entisestään, kun yhteensovittelualue laajenee?

    Tekemällä asumistuesta tuloista riipumattoman kansalaispalkan verokiila tietysti pienenisi, mutta se maksaisi niin paljon että sitä ALVtä pitäisi nostaa entistä enemmän.

    Paras tapa lienee tuloveron progression lisäämisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juho Laatu kirjoitti 16.3.2011 kello 13:20

    Jo tuosta blogikirjoituksesta menee pää sekaisin, puhumattakaan kommenteista. Kuten Kutoja jo kirjoitti, järjestelmää pitää yksinkertaistaa. Se on kaikkien osapuolten etu (paitsi ehkä byrokratiasta ja sen koukeroiden selvittämisestä palkkansa saavien). Toimivampaa ja oikeudenmukaisempaa järjestelmää ja perustuloa kohti voi yrittää edetä myös paloittain, eliminoimalla sääntöviidakkoa sääntö kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi B kirjoitti 16.3.2011 kello 14:38

    Ilkka: parempi kuin menojen vähentäminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mauno kirjoitti 16.3.2011 kello 15:12

    Asuntolainojen verovähennysoikeuden poistaminen, voi ilahduttaa ns tehtaanomistajia. Köyhemmät joutuisivat antamaan tulonsa vuokrana kiinteistösijoittajille eivätkä he saisi ikinä mitään omaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2011 kello 20:01

    Eikö asumistuen korottaminen lisää verokiilaa entisestään, kun yhteensovittelualue laajenee?

    Ei lisää. Sotket nyt marginaaliveron ja kiinteäaikaisen työn kannattavuuden. Marginaalivero olisi oikea tarkastelukulma, jos pohdittaisiin sitä, kannattaako pienituloisen lisätä vai vähentää työntekoa, mutta nyt on kyse siitä, kannattaako hänen ottaa työtä vastaan lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. kse kirjoitti 16.3.2011 kello 20:15

    Nyt kun Osmo kirjoitti taas veroprogression kiristämisestä, niin voinkin esittää kauan mieltäni vaivanneen kysymyksen täälläkin – niin Osmolle itselleenkin kuin tänne ahkerasti kommentoiville nimimerkki “kansantaloustietelijöille” (missään muussa keskustelussa en ole saanut vastausta kysymykseen, joten tärppäisiköhän nyt?)

    Eli siis: monissa puheenvuoroissa toistellaan (kansan)taloustieteellisenä “faktana” sitä, että palkankorotukset ja veronkevennykset kannattaa ehdottomasti suunnata pientuloisille, koska pientuloisten tulonlisäykset menevät suoraan kulutukseen ja siten kasvattavat parhaiten kansantaloutta ja työllisyyttä. Periaatteessa tämä onkin aivan järkeenkäyvää.

    Ihmetetyttää kuitenkin, että reaalimaailmassa Suomessa on mm. muihin OECD-maihin verrattuna matala veroaste pienituloisille (ja jyrkkä progressio, jonka takia jo keskituloistenkin veroaste alkaa hiipimään OECD-keskiarvon yli). Tästä asiasta lienee käytössä sen verran luotettavaa tilastotietoa, ettei asiasta tarvitse kiistellä?

    Samaan aikaan Suomessa on kansainvälisesti nähden hyvin kapea palkkahaitari ja jopa niin, että haitarin alapäässä maksetaan korkeampia palkkoja kuin vaikkapa Saksassa (ja samalla koulutetun DI, KTM jne. väen palkkaus on 1/2-2/3 länsi-eurooppalaisesta tasosta).

    Nyt jos yhdistää “faktat” ja reaalimaailman, niin Suomenhan pitäisi olla suoranainen paratiisi vähänkoulutetulle matalapalkkaväelle. Kuitenkin meillä on todellisuudessa juuri tätä väestönosaa pahiten vaivaava pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen – jopa niin, että ongelmat näyttävät periytyvän vanhemmilta lapsille.

    Minua ainakin kiinnostaisi tätä taustaa vasten tietää, että kumpi on väärässä – teoria vai todellisuus.

    Tuntuisikin siltä, että ongelmat ovat vähän jossain muualla kuin “paskaduunien” palkkatasossa, tukien määrässä tai veroprogression “loivuudessa” – mutta ehkä insinöörijärjellä ei vain pysty ymmärtämään kansantaloustieteen ylimpiä sfäärejä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2011 kello 20:31

    Argumenttini ei perustunut pienituloisten suurempaan kulutusalttiuteen vaan huonotuottoisen työn tekemisen kannattavaksi sen tekijälle ja teettäjälle. Suomessa pienipalkkaisia verotetaan vähän, mutta arvonlisävero on korkea. Suurin ero on kuitenkin siinä, että missä eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa pienituloisten asumista tuetaan huomattavasti. Jos asumisen hinta otetaan huomioon, Suomi kohtele pienituoisia huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. kse kirjoitti 16.3.2011 kello 21:03

    Osmo, olet kuitenkin aiemmin viljellyt mainitsemani kaltaisia argumentteja, vai mitä.

    Ehkä pidemmälle vietynä haluaisin nähdä keskustelua todellakin siitä, että voiko pienituloisia ja työttömiä parhaiten tukea näpertelemällä pelkästään heidän tukiensa ja verojensa kanssa. Vai pitäisikö miettiä millä lisätä oikeasti matalatuottoisen työn kysyntää.

    Jonkun arvonlisäveron parin prosenttiyksikön säädöllä ei paljoa saavuteta, kun tässä maassa palkkatulojen varassa olevista pystyy oikeasti kunnolla palveluita käyttämään ehkä joku ylin 1%. Kun ottaa huomioon suomalaiset asuntojen hinnat ja surkeat palkat, niin ylimmän 10% alarajalla saa paitojaan silittäessään omatoimiremontin keskellä vain haaveilla ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

    On tietysti epärealistista kuvitella, että Suomessa voitaisiin nostaa esim. insinöörityön hintaa länsi-eurooppalaiselle tasolle ja siksi ratkaisuja pitäisikin ehkä etsiä jostain muualta. Onko esim. järkevää, että kansakunnan rahoista yli puolet kiertää julkisensektorin kautta – eikö joku kolmannes riittäisi?

    Mitä tulee vielä asumistukeen, niin muistaakseni missään ei ole olemassa empiirisiä tutkimustuloksia siitä, että asuntolainojen korkojen verovähennys valuisi asuntojen hintoihin. Tämä toki on suhteellisen ilmiselvää eikä tästä välttämättä ole tarvis väitellä (kannatan itsekin sitä, että vähennyksestä luovuttaisiin – mutta toki pitkän siirtymäajan jälkeen). Sen sijaan muistan kyllä lukeneeni uutisia (ranskalaisista?) tutkimustuloksista, joiden mukaan vuorka-asumiseen kohdistettu asumistuki valuisi suoraan lähes 1:1 vuorkatasoon.

    Joten – miksi ei voisi siirtyä kansalaispalkkaan siten, että asumiskulutkin sisältyisivät siihen. Jos raha ei riitä asumiseen halutussa paikassa, niin aina voi muuttaa asuntolaan, kommuuniin tai pihtiputaalle. Ei kai yksiö Helsingin keskustasta ole mikään kansalaisoikeus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tommi Uschanov kirjoitti 16.3.2011 kello 21:41

    Jonkun arvonlisäveron parin prosenttiyksikön säädöllä ei paljoa saavuteta, kun tässä maassa palkkatulojen varassa olevista pystyy oikeasti kunnolla palveluita käyttämään ehkä joku ylin 1%.

    Noin 65 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee tätä nykyä palveluista.

    Onko esim. järkevää, että kansakunnan rahoista yli puolet kiertää julkisensektorin kautta – eikö joku kolmannes riittäisi?

    Kuten olen ennenkin sanonut, jos jokin kiertää julkisen sektorin kautta, se kiertää sieltä määritelmän mukaan ulos.

    En ole ihan hirveän ihastunut, palvelusektorilla toimivana yksityisyrittäjänä, näihin ainaisiin vaatimuksiin, että julkisen sektorin mahdollisuutta staa minulta palveluitani tulisi merkittävästi heikentää. Yrittäjyyden ja julkisen sektorin välinen dramaattiseksi maalailtu vastakkainasettelu on jossain määrin naurettava, kun kaupparekisterissä on kymmeniä tuhansia yrityksiä, joiden merkittävä tai jopa tärkein yksittäinen asiakas on juuri julkinen sektori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. kse kirjoitti 16.3.2011 kello 22:03

    Tommi: “Noin 65 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee tätä nykyä palveluista.”

    Paitsi, että merkittävä osa tuosta potista syntyy teollisuuden palveluista ja niitä myydään etenevässä määrin ulkomaille. Siksi väite on hieman harhaanjohtava, koska tuo potti sisältää paitojen silityksen lisäksi – tai voisi sanoa, että melkeinpä enemmin – chileläisen kuparisulaton prosessisuunittelua, etelä-afrikkalaisen kaivoksen malminmurskaimen ylläpitoa ja halpojen kännyköiden suunnittelua miljardille köyhälle intialaiselle ja kiinalaiselle.

    Tommi: “En ole ihan hirveän ihastunut, palvelusektorilla toimivana yksityisyrittäjänä, näihin ainaisiin vaatimuksiin, että julkisen sektorin mahdollisuutta staa minulta palveluitani tulisi merkittävästi heikentää.”

    Katsopa vaan – Tommikin on siis pesunkestävä kaverikapitalisti – vähänkö väliä sillä miten yhteiskunta toimii – kunhan se ostaa palveluita minulta ja minun yritykseltä lihottaen minun pankkitiliä. Jep, jep. Ilmankos inhoat talousliberalismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 22:07

    Jo tuosta blogikirjoituksesta menee pää sekaisin, puhumattakaan kommenteista. Kuten Kutoja jo kirjoitti, järjestelmää pitää yksinkertaistaa. Se on kaikkien osapuolten etu (paitsi ehkä byrokratiasta ja sen koukeroiden selvittämisestä palkkansa saavien). Toimivampaa ja oikeudenmukaisempaa järjestelmää ja perustuloa kohti voi yrittää edetä myös paloittain, eliminoimalla sääntöviidakkoa sääntö kerrallaan.

    Samaa mieltä. En myöskään usko, että perustuloon on mitään muuta syytä kuin tällainen vähittäinen eteneminen.

    Kuinkahan moni poliitikko edes tietää, että kolme kaunista sanaa “lasten hoidon vuoksi” lakitekstissä rajaa osa-aikatyötä tekevät osittaisen hoitorahan ulkopuolelle? Samanlaisia koukkuja ovat lait täynnä. Esimerkiksi yksikin tehty työvuoro (esimerkiksi sairaalassa tuuraamassa) vie äidiltä kotihoidontuen, jos puoliso on työttömänä:

    Lasten kotihoidon tuen vaikutus työttömyysetuuteen

    Työttömyysetuudesta vähennetään työnhakijan tai hänen puolisonsa saama lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen lasten kotihoidon tuki. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä, jos puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä tämän tai samanaikaisesti maksettavan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vuoksi olisi oikeutta työttömyysetuuteen. Jos molemmat puolisot ovat työttömänä saaden työttömyysetuutta, vähennys tehdään kotihoidon tukea saavan puolison työttömyysetuudesta.

    Kotihoidontukea saava puolisohan ei itse hoida lasta, jos jättää lapsen työttömälle siksi aikaa, että käyt tekemässä työkeikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi B kirjoitti 16.3.2011 kello 23:01

    Tommi Uschanov:

    Kuten olen ennenkin sanonut, jos jokin kiertää julkisen sektorin kautta, se kiertää sieltä määritelmän mukaan ulos.

    Kun jengi käyttää tätä kielikuvaa, niin eiköhän niillä oo mielessä, että osa siitä hyvinvoinnista kuluu matkalla. Luulen, että tämä tulkinta on sen verran ilmeinen, että sun hiustenhalkominen vaikuttaa vähän pahantahtoiselta.

    En ole ihan hirveän ihastunut, palvelusektorilla toimivana yksityisyrittäjänä, näihin ainaisiin vaatimuksiin, että julkisen sektorin mahdollisuutta staa minulta palveluitani tulisi merkittävästi heikentää.

    Niin, tietenkin haluat pitää asiakkaasi mahdollisimman ostovoimaisena. Ne yrittäjät, jotka taas palvelevat ennen kaikkea yksityistä sektoria haluavat kasvattaa yksityisen sektorin ostovoimaa.

    Ne joilla ei oo oma lehmä ojassa varmaan haluaa, että hyvinvointia ei hassata turhaan, eli niillä ei oo sinänsä väliä tuleeko se kysyntä julkiselta sektorilta vai yksityiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 23:12

    Oops, edellisessä viestissäni “syytä” po. “tietä”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tommi Uschanov kirjoitti 17.3.2011 kello 8:03

    “Noin 65 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee tätä nykyä palveluista.” Paitsi, että merkittävä osa tuosta potista syntyy teollisuuden palveluista ja niitä myydään etenevässä määrin ulkomaille.

    Suomen koko palveluviennin arvo, teollisuus ja ei-teollisuus yhteensä, on vain noin yksi kymmenesosa BKT:stä. Palveluista yli viisi kuudennesta myydään siis kotimaahan.

    Katsopa vaan – Tommikin on siis pesunkestävä kaverikapitalisti – vähänkö väliä sillä miten yhteiskunta toimii – kunhan se ostaa palveluita minulta ja minun yritykseltä lihottaen minun pankkitiliä.

    Juuri minun yritykseni liikevaihdosta tulee itse asiassa julkisen sektorin asiakkailta vain pienehkö vähemmistö. Suurin osa asiakkaista on toisia yrityksiä.

    Yhtäkään julkista sektoria edustavan asiakkaan edustajaa en myöskään tunne henkilökohtaisesti tai ole koskaan edes fyysisesti tavannut, joten “kaverikapitalismi” on siinäkin mielessä varsin onnahteleva termi.

    Ilmankos inhoat talousliberalismia.

    “Talousliberalismi” on sana, joka voi käyttäjästä ja käyttöyhteydestä riippuen tarkoittaa aivan mitä tahansa ay-johtajien murhista aina Adam Smithin moraalifilosofiaan. Siitä tulee mieleen, mitä historioitsija Gilbert Allardyce sanoi jo vuosikymmeniä sitten fasismin käsitteestä: sanaa ei ole kielletty käyttämästä, mutta sen sijaan tuntuu kuin olisi kielletty merkitsemästä sillä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Olli Kärkkäinen kirjoitti 17.3.2011 kello 9:09

    Asumistuen määrän kasvattaminen ei suoraan paranna työnteon kannustimia, jos samalla ei puututa tuen nopeaan vähenemiseen tulojen kasvaessa. Jos tukea nostetaan yhtä paljon työttömällä ja pienipalkkaisella, ei työllistymisveroaste muutu. Työnteon kannustimet paranevat toki välillisesti, kun toimeentulotuen tarve vähenee.

    Asumistuen nopea väheneminen tulojen noustessa on merkittävä syy kannustinloukkuihin. Jos siis halutaan vaikuttaa pienipalkkaisen työnteon kannustimiin, kannattaisi muuttaa asumistuen tulosidonnaisuuttaa ennemmin kuin tuen kokonaismäärää. Omavastuuosuuksien pienentämisellä on merkittävä vaikutus työllistymisen kannustimiin (esim. Kärkkäinen, 2011).

    ———

    Kärkkäinen, O. (2011). Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 266.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. uusi kasvo täällä kirjoitti 17.3.2011 kello 9:15

    eikö vihreät ole esittänyt 500euron suuruista kansalaispalkkaa?

    sehän se vasta lyökin kiilaa pienipalkkaisiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2011 kello 11:21

    Perustulo on tulo, jota töihinmeno ei pienennä, joten se ei luo kiilaa töihinmenoon toisin kuin työttömyyspäivärtaha, jonka menettää jos ei ole kunnolla työtön.
    Toki töihinmeno tuottaa veroja ensimmäisestä eurosta alkaen, mutta sen merkitys on pienepi kuin sosiaalituyrvan yhteensovituksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Artturi B kirjoitti 17.3.2011 kello 9:32

    Tommi Uschanov:

    En ole ihan hirveän ihastunut, palvelusektorilla toimivana yksityisyrittäjänä, näihin ainaisiin vaatimuksiin, että julkisen sektorin mahdollisuutta staa minulta palveluitani tulisi merkittävästi heikentää.

    Juuri minun yritykseni liikevaihdosta tulee itse asiassa julkisen sektorin asiakkailta vain pienehkö vähemmistö. Suurin osa asiakkaista on toisia yrityksiä.
    Yhtäkään julkista sektoria edustavan asiakkaan edustajaa en myöskään tunne henkilökohtaisesti tai ole koskaan edes fyysisesti tavannut, joten “kaverikapitalismi” on siinäkin mielessä varsin onnahteleva termi.

    !?! Eli siis et halua heikentää julkisen sektorin kykyä ostaa sinulta palveluita, vaikka julkinen sektori ei juurikaan osta sinulta palveluita?

    Eikö rehellistä olisi ollut sanoa, että yrittäjänä sinä et ole huolissasi julkisen sektorin ostovoiman vähenemisestä, mutta poliittisena kommentaattorina olet?

    Tietysti yrität ehkä antaa mielipiteellesi sellaista kaikua, että olet tässä jotenkin vertaistesi, eli yrittäjien asialla, kun todellisuudessa taidat olla vertaistesi, eli vasemmistolaisten poliittisten kommentaattorien asialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Syltty kirjoitti 17.3.2011 kello 14:43

    Tommi U.
    Noin 65 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee tätä nykyä palveluista.

    Totta, mutta tuonti pitää aina maksaa viennillä. Kaikki ulkomaiset tavarat pitää siis maksaa sillä, että me viemme ulkomaille jotain. Käytännön syistä teollisia tavaroita on paljon helpompi kuljettaa ulkomaille kuin hiustenleikkuuta ja kirjanpitoa.

    Lisäksi varmasti merkittävä osa noista palveluista, erityiseti korkeamman tuottavuuden palveluista, on kuitenkin sellaisia, jotka ovat täysin kiinni teollisessa viennissä. Esimerkiksi insinööripalvelut putoaisivat murto-osaan nykyisestä ilman teollista vientiä. Eli suuri osa yksityisen sektorin kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä toimii vientiä harrastavan yrityksen alihankkijana.

    Niinpä teollista toimintaa ei kannata vähätellä ja palveluiden suurennella. Teollisuuden merkitys kun on kylmiä numeroita suurempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kalle kirjoitti 17.3.2011 kello 20:17

    Asumistuki on yksi typerimmistä tavoista tuhlata rahaa. Siitä ei lopulta hyödy kukaan muu kuin korkeintaan rakennusliike. Jopa vuokranantajalle se on todennäköisesti tappiollinen kaikki seurannaisvaikutukset huomioon ottaen. Tiedetään, että asumistuki on yksi niistä tuista, jotka päätyvät lyhetämättöminä hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mauno kirjoitti 18.3.2011 kello 8:51

    Asian vierestä,mun mielestä olisi “siistiä” lunastaa koko työeläkehässäkkä perustulon/kansalaispalkan alkupotiksi samalla oikeudella millä “maaomaisuutta” pakkolunastetaan. Kaikkia varoja jotka on sijoitettu “kavereiden” bisneksiin eläkeyhtiöiden toimesta tietinkin pidettäisiin yllä, kai ne vähän tuottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Shakeem kirjoitti 22.3.2011 kello 0:09

    Artturin jankkaus saa huvittavia piirteitä.

    Tommi olisi tuskin kommentoinut sanallakaan sitä, mistä lähteistä hänen yrityksensä liikevaihto on peräisin, ellei nimimerkki kse olisi tehnyt oletuksia asiasta.

    Ja yhä huvittavammaksi muuttuvat Artturin kommentit:

    “Tietysti yrität ehkä antaa mielipiteellesi sellaista kaikua, että olet tässä jotenkin vertaistesi, eli yrittäjien asialla, kun todellisuudessa taidat olla vertaistesi, eli vasemmistolaisten poliittisten kommentaattorien asialla.”

    Onko yrittäjyys ja vasemmiston kannattaminen jotenkin poissuljettu vaihtoehto? Miksei vasemmistolaisilla arvoilla saa yrittää? Minä luulin, että kaikki saisivat olla halutessaan yrittäjiä.

    Ihan selväksi ei tule myöskään käyttämäsi termin “vertainen” todellinen sisältö? Onko yrittäjien kanssa vertainen kansalainen kenties jollain korkeammalla vai matalammalla tasolla, kuin kansalainen, joka on vasemmiston kanssa “vertainen”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi B kirjoitti 22.3.2011 kello 10:33

    Shakeem:

    Tommi olisi tuskin kommentoinut sanallakaan sitä, mistä lähteistä hänen yrityksensä liikevaihto on peräisin, ellei nimimerkki kse olisi tehnyt oletuksia asiasta.

    Niin sehän se tässä hassua onkin, että ekana Tommi kommentoi tyyliin: kyllä me yrittäjät ollaan huolissaan julkisen sektorin supistumisen suhteen, koska suuri osa meidän tuloista tulee julkiselta sektorilta. Tässä on tietysti aika olennaista tämän kommentin tehon suhteen tuleeko Tommin potentiaaliset tulot julkiselta sektorilta vai ei.

    Mehän usein ajatellaan, että ihminen on asiantuntija omassa asiassaan ja tässä Tommi esiintyi ikään kuin julkista sektoria palvelevat yrittäjät ovat hänen oma asiansa, ehkä just siks, että halus antaa itselleen asiantuntijan leiman.

    Sitten kuitenkin kse:n kysymys paljasti, että Tommi ilmeisesti tarkoitti, että kyllä me vasemmistolaiset poliittiset kommentaattorit ollaan huolissaan julkisen sektorin supistumisen suhteen, koska suuri osa yrittäjien tuloista tulee julkiselta sektorilta.

    Tämä on toki siinä mielessä yllättävää, että miksi vasemmistolaiset kommentaattorit olis erityisen huolissaan just yrittjien toimeentulosta? Herää epäilys, että ollaan valmiita käyttämään argumentteja joihin ei itse uskota, kunhan vaikutus on haluttu.

    Onko yrittäjyys ja vasemmiston kannattaminen jotenkin poissuljettu vaihtoehto?

    Ei missään nimessä!

    Miksei vasemmistolaisilla arvoilla saa yrittää?

    Tottakai saa. On hyvä, että yrittäminen on mahdollisimman monimuotoista, niin että markkinat pystyy valitsemaan parhaat toimintatavat mahdollisimman suuresta joukosta.

    Ihan selväksi ei tule myöskään käyttämäsi termin “vertainen” todellinen sisältö?

    Niin se riippuu kontekstista. Ekassa Tommin viestissä on vähän sellainen sisältö, että Tommi kommentoi tilannetta yrittäjän ja muiden yrittäjien perspektiivistä. (Eli vertainen on tässä toinen yrittäjä.)

    Sitten kävikin ilmi, että Tommi kommentoikin tilannetta vasemmistolaisen poliittisen kommentaattorin perspektiivistä. (Eli vertainen on tässä toinen vasemmistolainen kommentaattori.)

    Onko yrittäjien kanssa vertainen kansalainen kenties jollain korkeammalla vai matalammalla tasolla, kuin kansalainen, joka on vasemmiston kanssa “vertainen”?

    Vertainen ei oo tässä arvottava, vaan kertoo siis sen vertaisryhmän. Kaikki ihmiset on tietysti yhtä “korkealla tasolla”.

    Mutta joo, mä tulkkasin Tommin kirjoituksia siks tälleen “pahantahtoisesti”, että mulla on ennakkoasenne sen kirjoituksia kohtaan ja samoin sinä varmaan tulkkasit niitä omalla tavallasi omien ennakkoasenteittesi vuoksi.

    Ihan mielellään kyllä kuulisin sun ajatuksia siitä minkä kuvan Tommi yritti noilla kirjoituksillaan antaa omasta suhteestaan julkiseen sektoriin yrittäjänä ja vasemmistolaisena kommentaattorina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Syltty kirjoitti 23.3.2011 kello 7:47

    Ei vasemmistolaisia kyllä yrittäjien toimeentulo vois vähempää kiinnostaa. No ehkä sen verta vaalien alla, ettei osa äänestäjistä pelästyisi liian yrittäjävihamielistä meininkiä. Tässä on sama juttu kuin vihreiden ydinvoimavastaisuudessa. Kun puhutaan ydinvoimasta, vihreät muistavat aina olla erittäin huolissaan suurteollisuuden voitoista, koska onhan se kauheata jos paha ydinvoima ennakoitua suurempine rakennuskustannuksineen ja myöhästymisineen heikentää energiayhtiöiden kannattavuutta. Sitten siihen perään ehdotetaankin uraaniveroa ja windfall-veroja ylisuurien voittojen leikkaamiseksi.

    Tommi yritti vedota yrittäjyyteensä, mutta sitten selvisikin ettei hänen yrittäjyydellään olekaan mitään tekemistä julkisen sektorin kanssa.

    Tommi U.
    palvelusektorilla toimivana yksityisyrittäjänä, näihin ainaisiin vaatimuksiin, että julkisen sektorin mahdollisuutta staa minulta palveluitani tulisi merkittävästi heikentää

    Miten tuon voi muuten tulkita, kuin retorisena keinona, eli Tommi yrittää vedota siihen, että hän kyllä yrittäjänä tietää mikä aiheuttaa yrityssekotrille ongelmia, eli julkisen sektorin pienentäminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus