Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2011

12 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2011”

1. Soin­in­vaara: “Alus­ta­vat kaavailut ovat varsin huikei­ta. Oikeas­t­aan olen huolestunut vain siitä, että onko tämä taloudel­lis­es­ti oikea aika moi­seen. Raha­pu­la voi johtaa huonoi­hin kompromisseihin.”

   Ei kai se kuitenkaan estä suun­nit­telun aloit­tamista? Itse asi­as­sa nythän olisi päin vas­toin mah­dol­lisu­us vara­ta suun­nit­telu­un kun­nol­la aikaa, kun toteut­tamisen suh­teen ei ole kauheaa kiiret­tä. Kyseessä on kuitenkin poten­ti­aa­li­nen pääkaupunkiseudun paraati­paik­ka, jon­ka suun­nit­telu­un var­maankin kan­nat­taa vara­ta kun­nol­la aikaa.

   Olympiater­mi­naalin ja van­han kaup­pa­hallin väli­nen alue on nykyisel­lään sen ver­ran ankea, että keskinker­tainen kom­pro­mis­sikin voisi olla jo suuri paran­nus. Tuol­la alueel­la maise­malliset syyt var­maankin rajoit­ta­vat alueelle mah­dol­lis­es­ti tule­vat uudet raken­nuk­set melko mata­lik­si (2–3 kerrosta?).

   Vastaa

2. Kip­par­lah­den kaa­va vaikut­taa kiin­nos­taval­ta. Kevyen liiken­teen väylän paran­t­a­mi­nen tul­taes­sa Kulosaa­reen idästä päin on todel­la ter­ve­tul­lut. Nyt pätkä on jok­seenkin epämiellyttävä.

   Voisiko parkkialuet­ta miet­tiä vielä. Nyt siihen tulee pysäköin­tipaikat liikei­den asi­akkaille, vene­sa­ta­malle sekä Kip­par­lah­den asukkaille. Tila on kuitenkin myös taval­laan julk­ista piha-aluet­ta asukkaille. Siinä on melko suuri ris­ki, että pihä jää vain epämiel­lyt­täväk­si parkkialueek­si. Olisi hyvä jos pysäköin­tipaikko­jen ja ran­nan välis­es­tä suikaleesta saadaan viihty­isiä. Havain­neku­vas­sa lukee “leik­ki ja oleskelu”. Siihen juuri pitäisi tähdätä, mut­ta ei kaavaselostuk­ses­ta löytänyt mitään mikä tukee tilan muo­dos­tu­mista viihty­isäk­si leik­ki ja oleskelu ‑tilak­si. Ehkä se onnis­tuu itses­tään. Ei kai penkke­jä ja istu­tuk­sia tarvitse kaavas­sa määrätäkään.

   Itäväylän melu on ongel­ma. Ei liene real­is­tista laskea nopeusra­joi­tus­ta 60 km/h.

   Vastaa

3. Eteläsa­ta­man kehit­tämi­nen yhdessä Töölön­lah­den kanssa pitää nähdä investointi­na tur­is­mi­te­ol­lisu­u­teen, joten köy­häi­lyyn ei pidä sor­tua. Samal­la pitää luo­da kaupunki­laisille tilaa johon voi tul­la vain ole­maan, eikä vain huole­htia liiketilo­jen kehit­tämis­es­tä. Tyhjä kaupun­ki, tai alue joka on vain läpikulkua varten, ei tue kenenkään viihtymistä.

   Tuo Her­man­nin sikala näyt­tää muuten hienol­ta ja on ehdot­tomasti säi­lyt­tämisen arvoinen. Yhdessä vanki­lan kanssa tuo sitä kuu­luisaa ker­roksel­lisu­ut­ta. Jos pure­taan, niin uudet ker­rostalot otta­vat enem­män val­taa ja alue alkaa näyt­tämään ker­ral­la raken­netul­ta lähiöltä.

   Vastaa

4. Her­man­nin sikalan säi­lyt­tämis­es­tä tun­tem­at­ta asi­aa sen tarkemmin:
   Alueelli­nen ker­rostuneisu­us on todel­la tärkeää. Uusille asukkaile on hyvä tar­jo­ta kiin­nit­tymisen kohtei­ta. Ensim­mäistä ker­taa täl­lainen läh­estymistapa esitet­ti­in tietääk­seni juri Kata­janokan uuden puolen ase­makaavas­sa 1978. Uudel­la Kata­janokalla voi käy­dä totea­mas­sa miten van­hat frag­men­tit, sil­loinkin kuin kyse on vain van­has­ta kivipe­rus­tuk­ses­ta uuden piharaken­nuk­sen sokke­lis­sa, lisäävät alueen karak­tääriä. His­to­ri­aa on hyvin vaikea luo­da, vaik­ka sitä eri­laisin tari­noin yritetään­ki. Ja jos van­halle raken­nuk­selle löy­tyy käyt­tö­tarkoi­tus, edes kohtu­ullisin kus­tan­nuksin — ei kun siitä vaan! Ansait­semme myös van­ho­ja raken­nuk­sia detal­jei­neen, niis­sä on kaupunkiym­päristön muisti.
   Näinä aikoina kun uud­is­puolen raken­nuskan­nan keskusteluis­sa yliko­ros­tuu ener­giate­hokku­us on hyvä muis­tut­taa myös muista arvoista, joi­ta raken­netus­sa ympäristössämme on. Toiv­ot­tavasti kor­jaus­rak­en­tamisen ohjauk­ses­sa emme myy koko vähäistä näkyvää historiaamme.

   Vastaa

5. Eteläsa­ta­man suun­nit­telus­sa tulisi ottaa lähtöko­hdak­si se, että rekkali­ikenne laivoille lopete­taan kokon­aan. Rekkali­ikenne pitäisi ohja­ta Vuosaa­reen ja keskus­tas­sa sal­lia vain matkus­ta­jalai­vat tai korkein­taan henkilöau­to­ja kul­jet­ta­vat alukset.

   Vastaa

   1. Niin pitäisi. Ruotsin­laivo­jen talous perus­tuu paljolti myös rekko­jen kul­jet­tamiseen, joten ei mene läpi. Pietarin laivoil­ta ne kiel­let­ti­in, mut­ta se onkin ihan eri asia.

      Vastaa

6. Onko Helsin­gin Sata­mal­la ikuinen nautin­taoikeus maa-alueisi­in joille se on aikoinaan aset­tunut? Jos auto­laut­to­ja ja niiden jatku­vaa rek­ka- ja henkilöau­to­las­taus­ta ei voi­da poli­itikko­jen toimes­ta siirtää esim. Vuosaa­reen tai Jätkäsaa­reen, ei arkkite­htik­il­pailun tulok­se­na ole kuin kos­meet­tisia muu­tok­sia — pääsy rantaan ei tule onnis­tu­maan niin kauan kun ranta-alueet ovat Olympia- ja Makasi­initer­mi­naalien lastausalueita.

   Vastaa

7. Mielestäni jokainen ennen ele­ment­ti­rak­en­tamista tehty rötiskö on Suomes­sa lähtöko­htais­es­ti tärkeä, ja purkami­nen tulisi erik­seen perustel­la. Pienetkin his­to­ri­al­liset ker­rostu­mat tekevät kaupungi­nosista miellyttävämpiä.

   Sama kos­kee entisiä sata­ma-aluei­ta, joista ei tulisi hävit­tää kaikkea paikan henkeä, vaik­ka uud­is­t­a­mi­nen sinäl­lään on hyvä asia. Muuten elämämme alkaa näyt­tää samal­ta kuin arkkite­htien malliku­vis­sa (puku­miehiä, lasiseiniä).

   Vastaa

8. Sata­ma on osa merikaupunkia. Sata­ma ilman laivo­ja on hengetön.

   Sille taas ei mah­da mitään, että laut­tali­iken­teestä osa on henkiöau­toli­iken­net­tä. Henkilöli­iken­teen siitämi­nen Vuosaa­reen ei vas­taa tarkoitustaan.

   Vastaa

9. Paikan pääl­lä asu­vana, epäilen miten aiko­vat jär­jestää KAHDEKSANKYMMENEN lapsen liikut­telun alueel­la. Sikalaa varten on varat­tu kak­si parkkipaik­ka, joi­hin pitää sopia aamuin sekä illoin kaikkien las­ten van­hempi­en autot parkkiin.
   Kaht­e­na edel­lisenä tal­ve­na tänne on johtanut vain YKSIKAISTAINEN rek­i­tie. Nykyisetkään asukkaat eivät mah­du liiken­nöimään tänne kaikki­na aikoina, joten paras­ta kai että tekevät kulun“vanhan-talvitien” kaut­ta ja köysir­a­ta yli agroksen­mäen jos­ta jo kaa­toi­vat puut pois hätistäessään vähempio­sais­ten asuntoja.
   Ovat kir­joitelleet suun­nitelmista miten joudu­taan purka­maan puu­rak­en­tei­ta home­en ja muun myrkkykuor­man takia. Myös mielestäni tiili­sein­istä on hävitet­tävä home­itiöt ennen raken­nustöitä, var­maan niin kovil­la myrky­il­lä että sen jäl­keen joutu­vat pois­ta­maan myrkyl­liset tiilet. Tarkoit­taa että tont­ti put­sa­taan kallio­ta myöten. Oli­han makasi­inien tiiletkin niin myrkyl­lisiä ettei kel­van­neet edes matka­muis­toik­si. Päät­täjien pitäisi ottaa van­hoista asioista oppia eikä vaan ajatel­la etteivät ihmiset enää muista moisia jut­tu­ja ja tuo­vat lapsen­sa myrkky ja home­pesään päiväk­si hoitoon. Nyky­is­in­hän on jo valmi­ina home­isia päiväkote­ja. Ei kan­na­ta erik­seen valmis­taa uusia.

   Vastaa

   1. Pekka Tom­miloa. Suurin osa lap­sista asuu käve­ly­matkan päässä päiväkodista. Mik­si ne tuli­si­vat sinne autolla?

      Vastaa

10. “Nyky­is­in­hän on jo valmi­ina home­isia päiväkoteja.”

    Eiköhän se home ole yleisem­pää uud­is­raken­nuk­sis­sa, tai syn­ny huoli­mat­tomista remon­teista. Esimerkke­jä riit­tää. Van­ha raken­nus sinäl­lään ei käsit­tääk­seni ole homeriski?

    Vastaa