Urpilaisen käsittämätön ehdotus

12.3.2011 · Aihe: _ 

Jutta Urpilainen on esittänyt, että demarien 1990-luvun alussa poistamat verotuksen lapsivähennykset palautettaisiin. Esitys on vähän vaikeaselkoinen, koska hän on suostunut sanomaan uudistuksen nimen, mutta ei mitään sen sisällöstä. Joudun siis haarukoimaan, mitä se voisi olla.

Todettakoon, että demarien puoluesihteeri Erkki Liikanen lupasi kolminkertaistaa lapsilisät ja melkein sen tekikin. Tosin ennen vaaleja demarit eivät maininneet, että tämä rahoitettaisiin poistamalla vastaavasti lapsivähennykset verotuksesta. Toimenpide oli ihan järkevä, mutta olisi ollut reilua kertoa koko kokonaisuus ennen vaaleja eikä puhua vain lapsilisien korotuksesta. Nyt olemme taas tilanteessa, jossa demarit antavat epämääräisen lupauksen, mutta eivät kerro mitä se tarkoittaa. Sen hän on kuitenkin paljastanut, että vähennys tehtäisiin valtion tuloverosta, ei kunnallisverosta.

Verotuksen lapsivähennyksillä voidaan tarkoittaa kolmea asiaa:

1)      Vähennys tehdään tuloista, jolloin se olisi euromääräisesti erisuuruinen riippuen siitä kuinka suuri on marginaalivero.  Suurituloisilla suuri ja pienituloisilla pieni ja kaikista pienituloisilla ei mitään. Kuulostaa enemmän kokoomuksen kuin demarien esitykseltä

2)      Vähennys tehdään verosta kuten kotitalousvähennys, jolloin se on kaikille euromääräisesti yhtä suuri paitsi niillä köyhimmillä, jotka eivät maksa valtion tuloveroa lainkaan.  Ilman vähennystä jäisivät kaikki ne, joilla on varotettavaa tuloa alle 15 600 euroa vuodessa eli 1300 euroa kuukaudessa. Tästä se riemu syntyisi.

3)      Vähennys tehtäisiin verosta ja jos valtion vero ei riitä, vähennys tehtäisiin kunnallisverosta ja valtio korvaisi sen kunnalle.  Melkein kaikki saisivat mutta eivät ihan kaikki, mutta varmaankin se jollain vippaskonstilla silloin annettaisiin kaikille. Tämä vaihtoehto ei eroa käytännössä lainkaan siitä, että nostettaisiin lapsilisiä. Miksi siis moinen sotku? Kehysten kiertämiseksi? Valtiovarainministeriössä ei olla noin yksinkertaisia.

Voi tietysti olla, että esityksen takana on jokin ihan pohdittu ajatus, jota ei vain haluta paljastaa ennen vaaleja, koska se saattaisi herättää ristiriitoja. Voisi ajatella esimerkiksi, että vähennyksen saisi tehdä vain (pienistä) ansiotuloista, mutta ei esimerkiksi työttömyyskorvauksista. Tällä korjattaisiin sitä kannustinongelmaa, joka syntyy siitä, että työttömyyskorvauksissa on lapsikorotukset, mutta palkoissa ei ole, jolloin erityisesti yksinhuoltajan ei kannata mennä pienipalkkaiseen työhön.

 

Kommentit

68 Vastausta artikkeliin “Urpilaisen käsittämätön ehdotus”

  1. Elina kirjoitti 12.3.2011 kello 17:26

    Esitys on vähän vaikeaselkoinen, koska hän on suostunut sanomaan uudistuksen nimen, mutta ei mitään sen sisällöstä. Joudun siis haarukoimaan, mitä se voisi olla.

    Missä voi tutustua tähän Jutta Urpilaisen kieltäytymiseen lausumasta mitään esityksestä?

    Eli hän ei sanojesi mukaan ole suostunut sanomaan mitään sisällöstä. Milloin ja missä näin on tapahtunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. LNu kirjoitti 12.3.2011 kello 17:48

    “Voi tietysti olla, että esityksen takana on jokin ihan pohdittu ajatus, jota ei vain haluta paljastaa ennen vaaleja, koska se saattaisi herättää ristiriitoja. Voisi ajatella esimerkiksi, että vähennyksen saisi tehdä vain (pienistä) ansiotuloista, mutta ei esimerkiksi työttömyyskorvauksista. Tällä korjattaisiin sitä kannustinongelmaa, joka syntyy siitä, että työttömyyskorvauksissa on lapsikorotukset, mutta palkoissa ei ole, jolloin erityisesti yksinhuoltajan ei kannata mennä pienipalkkaiseen työhön.”

    Tähän ongelmaanhan on n+1 parempaa ratkaisua, mutta ajatelkaa lapsia -kortti on tehokas keino saada aikaan konsensusta. Kun lapsi-kortti on pelattu, kaikki vastustajat on helppo leimata laspia aamupalaksi popsiviksi hirviöiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. anonyymi kirjoitti 12.3.2011 kello 18:11

    Siis aikuisten oikeastiko raahaat mukaan esimerkin kahden vuosikymmenen päästä? Ja siis nimenomaan henkilön, joka ei ole edes ollut näihin kahteen vuosikymmeneen ollut mukana politiikassa?
    Jotain suhteellisuudentajua, kiitos.

    Arvaatko, minkä vuoksi vihreitä aina haukutaan?
    Kun kaivelee tuommoista esiin ja kirjoittelee semmoisia juttuja kuin tuo Brasilia-ilmiö, niin vaikeatahan sitä on ottaa ihmistä tosissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2011 kello 23:12

    Siis aikuisten oikeastiko raahaat mukaan esimerkin kahden vuosikymmenen päästä?

    Anteeksi anonyymi, mutta kyllä puolueilta voi vaatia jotain johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sosiaalipolitiikassa ei ole kyse kevätmuodista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Paavo Häikiö kirjoitti 12.3.2011 kello 18:32

    En nyt oikein ymmärrä mitä käsittämätöntä Urpilaisen ehdotuksessa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jype kirjoitti 12.3.2011 kello 19:37

    Populistinen ehdotus tosiaan. Miksi keksiä uutta, kun tämän voi hoitaa lapsilisälläkin, jos tähän on tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 13.3.2011 kello 2:47

    Muutenkin Osmolla alkaa olla kirjoitukset enemmän vaalipuhetta kuin asiaa.

    Lapsivähennyksen poisti Ahon hallitus , ei Lipposen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2011 kello 9:05

    “Muutenkin Osmolla alkaa olla kirjoitukset enemmän vaalipuhetta kuin asiaa.

    Lapsivähennyksen poisti Ahon hallitus , ei Lipposen”

    sinänsä asiallinen Oden juttu. Eihän tämäkään ehdotus, samoinkuin Urpilaisen tapa tehdä kärpäsestä härkänen Kiviniemen epäisanmallisuus-puheista (jota ilmaisua tämä heti pyysi anteeksi)kerro muuta kuin Urpilaisella ei valitettavatsi ole paljoa poliitista substanssia.

    Vaikea pitkän ajan kuluttuatarkistamatta adiakitrjoisat selvittää, mikä hallitus ja teki tämä aivan oiekan muutoksen, että verotuksen lapsivähennyksestä (asiallsisti progresiivinen lapsisilä) öluovuttiin ja samalla lapsilisiä nostetettiin.

    Yksi lapsilisän – tai perhetuen muoto – on muuten hyvin vahvasti subventoitu (70 – 100 % kustannuksistas) päivähoitopaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Vesa Peipinen kirjoitti 13.3.2011 kello 10:22

    “Tällä korjattaisiin sitä kannustinongelmaa, joka syntyy siitä, että työttömyyskorvauksissa on lapsikorotukset, mutta palkoissa ei ole, jolloin erityisesti yksinhuoltajan ei kannata mennä pienipalkkaiseen työhön.”

    Poistetaan yksnhuoltajien lapsikorotus, jotta yksinhuoltaja kannustettaisiin töihin? Ode, laitetaanko vähän jäitä hattuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2011 kello 10:29

    Vesa ymmärsit väärin. Ensinnäkin en ehdottanut mitään vaan spekuloin sitä, mitä demarit oikein ajavat salaisella esityksellään takaa. Voisi olla yksi mahdollisuus LISÄTÄ yksihuoltajalle yksinhuoltajakorotus palkkaan verovähennyksen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pertti K kirjoitti 13.3.2011 kello 11:30

    Lapsivähennyshän poistettiin osana lamatalkoita kun verotusta piti ‘keventää’. Kukaan ei vaan äänestäessään tiennyt että verotuksen keventäminen tarkoitti vähennysten poistamista.

    Nythän tuohon lapsivähennykseen olisi taas varaa, ja ilmeisesti tällaiseen vähennykseen olisi myös tarvetta. Olisihan siinä myös kannustuselementti kun työn tekeminen tulisi vielä kannattavammaksi.

    Urpilaiselta ihan hyvä esitys. Miksei se vihreille kelpaisi? Vai onko Vihreiden äänestäjäkunta sellaista joka ei tällaisesta verovähennyksestä hyötyisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 13.3.2011 kello 12:16

    Pertti K: “Olisihan siinä myös kannustuselementti kun työn tekeminen tulisi vielä kannattavammaksi.”

    Lapsivähennys kannustaa lasten vanhempia tekemään enemmän töitä – ja suhteellisesti vähentää muiden kannustetta työntekoon.

    Todellisuudessa muilla kuin vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet tehdä töitä enemmän, joustavammin ym. Oikeastaan kannattaisikin ennemmin kannustaa muita kuin vanhempia työn tekoon… Sitä paitsi vanhempien kannustamisella liiaksi työntekoon on helposti negatiiviset jälkiseuraukset; kun vanhemmilla ei ole lapsille aikaa, se tulee myöhemmin yhteiskunnalle kalliiksi.

    Jos lapsiperheiden elintaso on huolen aiheena, lapsilisän korottaminen auttaisi siihen. Progressiivinen verotus ottaa sen hyvätuloisilta takaisin, joten lapsilisästä on turha tehdä erikseen tuloihin sidottua. Mitä vähemmän byrokratyiaa ja yksinkertaisempi järjestelmä, sen parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pertti K kirjoitti 13.3.2011 kello 13:27

    Lapsilisät voisi ihan hyvin poistaa ja korvata lapsivähennyksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2011 kello 14:18

    Itse asiassa verotuksessa parisenkymmentä vuotta sitten hyvin mónista vähennyksistä – mm. sairauskuluvähenenys, työmatkavähennys – luovuttiin ja vastaavasti taulukoita tarkistettiin. Verovähennysoikeus , jota kaikki voivat hyödyntää, nimittäin ei ole mikään verovähennysoikeus.

    Jossian samssa yhteydessä verotuksen lapsivähennyksestä luovuttiiin, ja samalla lapsilisää korotettiin.Jos siis halutaan lisätä tulonsiirtoja verovähennsyoieksu on tulonsiirron muoto – lapsiperheille, tehtäköön se lapsilisää nostamalla.

    Ongelma vain on siinä, että 10 euron korotus kuukaudessa tekee siinä 120 miljoonan menonliäsyksen budjettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Olli kirjoitti 13.3.2011 kello 15:26

    Kannustinloukkujen kannalta olisi kannattavampaa muuttaa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä tai valtionverotuksen työtulovähennystä siten että vähennys olisi suurempi lapsiperheille.
    Tämä parantaisi kannustimia enemmän kuin lapsivähennys siinä muodossa kuin se Suomen verojärjestelmässä aikaisemmin oli.

    Työtulovähennyksen/ansiotulovähennyksen kautta tuki kohdistuisi pienipalkkaisiin lapsiperheisiin ja parantaisi työllistymisen kannustimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka kirjoitti 13.3.2011 kello 19:43

    kyllähän työmatkoja vähentää voi, nykyisin jopa 7 000 euroa. Eikö tuo olisi fiksumpaa kohdistaa työmatkan tukemisesta lapsien tukemiseksi? Tuo 7 keuron vähennys mahdollistaa vaikkapa sadan kilsan työmatkat joita muutoin olisi järjetöntä ajella autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2011 kello 21:11

    Vaatii vähän tarkennusta: työmatkavähennyksen lisättiinn omastuuosuus, muistaakseni vastasi HKL.n kuukausilippua tms.

    Työnmatka ei ole van tahdonvarainen asia. On ammatteja ja ihmisiä, joille tulee pitkä työmatka.Tai asunnon löytää vainniin kaukaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Riitta kirjoitti 13.3.2011 kello 22:04

    Jos tehdään niin, että poistetaan lapsilisä rikkailta ja otetaan verotukseen lapsivähennys tuloista? Muutetaan samalla toimeentulotuen normia niin, että lapsilisä ei sisälly normiin, vaan maksetaan sen päälle. Silloin kaikki voittavat: “köyhät” siksi, että tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta, “rikkaat” siksi, että heillle jää nykyistä enemmän rahaa käteen. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2011 kello 22:23

    Riitta. Laskepa vähän. Jos nostat viisilapsisen perheen toimeentulotukinormia 700 eurolla, aika harvan kannattaa mennä töihin.
    Lisäksi tuosta tulee hirveästi hallinnollista hankaluutta johtuen tuosta “lapsilisät pois rikkailta”. Kun nuo vaikutukset menevät ristiin, eikö olisi yksinkertaisinta nostaa lapsilisiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Riitta kirjoitti 13.3.2011 kello 22:32

    Osmo, “normin muuttamisella” tarkoitin kyllä sitä, että siirretään lapsilisä normin ulkopuolelle ja samalla pienennetään normia lapsilisän suuruisella summalla.

    Lapsilisän nostaminen niin, että “rikkaiden” lapsilisää nostetaan enemmän kuin “köyhien” ei kyllä mene ikinä läpi. Tulosta tehtävä vähennys saattaa mennäkin, vaikka vaikutus on täsmälleen sama.

    Ja ei, en ole oikeasti tätä ehdottamassa, vaan tällainen ajatus nousi, kun samaan aikaan yhtäällä naristaan rikkaiden lapsilisistä ja toisaalla ollaan ehdottamassa lapsivähennystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pertti K kirjoitti 14.3.2011 kello 7:40

    Sattuipas sopivasti että Taloussanomat kirjoitti juuri jutun aiheesta miksi lapsilisät pitäisi poistaa:

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/03/14/yksinhuoltaja-tyo-olisi-kivaa-mutta/20113517/139

    “– Kokoaikaisen työn brutto on 1 800, mutta mun pitäisi saada palkkaa paljon enemmän kuin 2 000 euroa ennen kuin mun kannattaisi ottaa sellaista työtä vastaan.”

    Eiköhän ole päivänselvää, että lapsilisät aiheuttavat köyhemmässä päässä kikkailua tukien kanssa ja työhaluttomuutta ja sitä kautta vahvistaa köyhyyttä, ja taas varakkaammassa päässä lapsilisillä ei tehdä muuta kuin ostetaan kakaroille osakkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2011 kello 7:44

    Tuolla ei ollut kyllä mitään tekemistä lapsilisien kanssa. Tai oikeastaan on. Ilman lapsilisiä yksihuoltajan ei kannattaisi ainakaan mennä töihin. Niitä hän sentään swaa työssä ollessaankin, jolloin palkan kilpailukyky toimeentulotukeen nousee. Tässä oli kuitenkin kyse ulosotosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pertti K kirjoitti 14.3.2011 kello 8:25

    Jos tuo esimerkkikeissi ei saisi lapsilisiä niin ehkäpä hänen pitäisi tehdä vastaavasti töitä täyspäiväisesti eikä kikkailumielessä osa-aikaisesti kuten nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2011 kello 9:10

    Pertti K,
    Lapsilisä on tuloista riippumaton, joten se ei muodosta mitään kannustinloukkua osa-aikatyön ja kokoaikatyön välille. Sen sijaan se parantaa kannustimia toimeen tulotuen ja minkä tahansa työn välille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 14.3.2011 kello 8:40

    Eioköhän tuossa Taloussanomien esimerkkitapauksessa osa-aikatyö olllutkin ihan paras ratkaisu.Kun yksinhuoltajaäidillä jää myös aikaa ja voimaa lapsilleen, se tule yhteiskunnalle moninjkertaisesti takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pertti K kirjoitti 14.3.2011 kello 9:31

    Erikoinen ajattelutapa. Tuet eivät minkäänmuotoisina voi edistää työllistymistä, jos kerran tuillakin elää.

    Tuet pois vaan, niin työntekokin alkaa maistumaan.

    Kun ihmiset oppii tuille niin siinä sitä on köyhyyskierteessä koko suku. Lapset näkee että ok, mutsi pärjää oikein hienosti vaikka luputtaa tupakkia partsilla kahvimuki kourassa aamusta iltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2011 kello 13:02

    Pertti Komi
    Lapsilisä saa aikaan sen, että palkka kilpailee paremmin toimeentulotuen normia vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ksantippa kirjoitti 14.3.2011 kello 10:03

    Laskepa vähän. Jos nostat viisilapsisen perheen toimeentulotukinormia 700 eurolla, aika harvan kannattaa mennä töihin.

    Minua häiritsee aika tavalla siitä puhuminen, että kannattaako mennä töihin vai ei, tilanteessa, jossa työtä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Kannustamisesta on tullut mantra, jota hoetaan päättäjien toimesta joka välissä. Virkamiehenä ollessani opin sen, että kun aletaan puhua kannustamisesta, se tarkoittaa suomeksi sitä, että köyhiä köyhdytetään entisestään.

    On turha väittää, etteivät ihmiset menisi töihin, jos töitä on saatavissa. Tuohan oli selvästi todettavissa 1980-luvun jälkipuoliskolla, jolloin työttömyys ole vähäistä, vaikka päivärahojen ja tukien ostovoima oli ihan toisella tasolla ja esim. toimeentulotukea sai lähes kun vain kehtasi mennä pyytämään, jos suinkin vain edellytykset edes jotenkin täyttyivät. Nykyisinhän on niin, että toimeentulotukea saa, jos ei millään ilveellä pystytä eväämään.

    Lainaan tuolta: http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?s=35237c3a21806bf3fb098ff1713ee07b&t=340098&page=1689

    Työttömyyden nujertaminen tarkoittaa poliitikkojen kielessä yleensä työttömien nujertamista ihan kuin siitä etuuksien kiristämisestä syntyisi mitään uusia palkkatyöpaikkoja.

    En nyt tiedä, mitä Urpilaisen ehdotus tarkemmin pitää sisällään, mutta kannattaisin toki verotuksen lapsivähennystä, kun huolehdittaisiin siitä, että myös vähävaraiset hyötyisivät siitä – myös työttömät.

    Sen lisäksi kannattaisin lapsilisän laittamista verolla. Se olisi mielestäni oikeudenmukaista yhteiskunnassa, jossa vietetään ahneiden pitoja, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien köyhdyttämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Riitta kirjoitti 14.3.2011 kello 11:49

    Pääsin vasta nyt lukemaan paperisesta Hesarista jutun, mihin Osmo ilmeisesti viittaa (löytyy myös digilehdestä: http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Urpilainen , viimeinen linkki).

    Tässä oli vielä toinenkin käsittämättömyys. Kuulemma SDP on ehdottamassa osittaista kotihoidontukea, jotta vanhemmat voisivat lyhentää työpäiväänsä. Mitenhän tämä eroaa osittaisesta hoitorahasta, jota minäkin saan?

    Ikärajojen osalta? Maksatus on sidottu hoitopäivän pituuteen eikä siihen, miten vanhemmat ovat työpäiväänsä lyhentäneet?

    Urpilainen oli myös ehdottamassa hoitomaksun sitomista suoraan päivähoidossa oltaviin tuntimääriin. Olen joskus miettinyt samaa, varsinkin silloin, kun söimme lapsen kanssa aamupalan kotona, vaikka maksoimme täyttä hoitomaksua. Tässä vain on riskinä se, että mikään ei takaa lapsen saavan aamupalaa myöskään kotonaan.

    Eioköhän tuossa Taloussanomien esimerkkitapauksessa osa-aikatyö olllutkin ihan paras ratkaisu.Kun yksinhuoltajaäidillä jää myös aikaa ja voimaa lapsilleen, se tule yhteiskunnalle moninjkertaisesti takaisin.

    Voit olla hyvinkin oikeassa tässä, mutta minusta sen osa-aikatyön tekemisen pitäisi lähteä lasten parhaasta eikä siitä, että kokoaikaisen työn vastaanottaminen on tehty kannattamattomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2011 kello 12:33

    Esitin itse SATA-komiteassa osittaista kotihoidon tukea ja sitä, että puolipäivähoidosta olisi puolimaksu. En enää muista tuliko se mietintöön. Nyt ruotsalainen päivähoitomuoto, jossa toinen vanhemmista on puolipäivätyössä ja lapsi muutaman tunnin päivässä hoidossa on tehty mahdottomaksi. Menettää kotihoidontuen kokonaan ja joutuu maksamaan täyden päivähoitomaksun (yleensä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Riitta kirjoitti 14.3.2011 kello 13:45

    Esitin itse SATA-komiteassa osittaista kotihoidon tukea ja sitä, että puolipäivähoidosta olisi puolimaksu.

    Puolipäivähoidosta on jo pienempi maksu ja osittaistakin hoitorahaa voi tietyin ehdoin saada. Mitä siis ihan konkreettisesti ehdotit?

    Osittaisen hoitorahan laajentamista 3-6 vuotiaisiin? Nyt saa alle kolmevuotiaasta ja pikkukoululaisesta eli eka- ja tokaluokkalaisesta.

    Sanojen “lyhentää työpäivää/viikkoa lastenhoidon vuoksi” tjsp. poistamista osittaisen hoitorahan ehdoista? Nyt se rajaa pois kaikki, joilla ei ole kokopäivätyötä, josta työpäivää tai viikkoa lyhentää. (Itsekin jouduin kirjoituttamaan työsopimuksen uusiksi, kun olivat nämä maagiset sanat unohtaneet.)

    Hoitomaksun pienentämistä edelleen? Nyt alle viidestä tunnista maksetaan 60 prosenttia täydestä maksusta, mikä on sinällään ihan perusteltua: yleensä noihin viiteen tuntiin sijoittuu suurin osa hoitopäivän ohjelmasta ja loppu on kokopäivähoidossakin lähinnä perushoitoa ja vapaata leikkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2011 kello 16:11

    Kyse oli siitä, että kotihoidontuen saisi puolikkaana tai vaikka 75 prosenttisena sen mukaan, kuinpa pitkään on päivähoidossa. Ehtona ei olisi oman työajan lyhentäminen eikä se myhöskään riittäisi vaan se, että lapsen äivähoidossa viettämä aika lyhenee. Moni kunta velottaa puolipäiväpaikasta kokopäiväpaikan hinnan tai panee puolipäiväpaikan aikarajaksi neljä tuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ksantippa kirjoitti 14.3.2011 kello 13:53

    Lapsilisä saa aikaan sen, että palkka kilpailee paremmin toimeentulotuen normia vastaan.

    Siksikö, koska lapsilisä vähennetään toimeentulotuesta?

    Toivottavasti ymmärrän väärin lainauksen, sillä nythän lapsilisän hyöty käytännössä viedään kaikkein köyhimmiltä. Minulla ei ole edes riittävän rumaa sanaa kuvaamaan sitä, mitä ajattelen moisesta, joten sanottakoon vaikkapa, että hyi hitto, vaikkei kirosanat normaalisti sanavarastooni kuulukaan.

    Tuo on vähän sama kun aikanaan työmarkkinatuessa lapsikorotukset olivat pienemmät kuin työttömyyspäivärahassa. Kirjoitin silloiselle vasta nimitetylle pääjohtajalle (nykyisen edeltäjä), että eikö työmarkkinatuen saajan lapsi ole yhtä nälkäinen kuin päivärahan saajankin. Korjaus tuli tuolloin parissa kuukaudessa – en tiedä, oliko kirjeelläni vaikutusta vuosia jatkuneen käytännön muuttumiseen.

    Joten eikö köyhimpien lasten tarve ole yhtä suuri kuin varakkaiden lasten?

    Kyllä, tiedän, että lapset otetaan toimeentulotukea myönnettäessä huomioon, mutta lapsilisähän on muillekin muiden tulojen lisänä. Miksi köyhältä aina vain otetaan pois???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 14.3.2011 kello 14:08

    “Erikoinen ajattelutapa. Tuet eivät minkäänmuotoisina voi edistää työllistymistä, jos kerran tuillakin elää.

    Tuet pois vaan, niin työntekokin alkaa maistumaan.”

    Ei oikein sovi käytäntöön. Nissä maissa, joissa ei ole tukia tai ne ovat olemattomat ,työttömyys on korkea ja kun tuet ovat suurimmat niin työttömyysaste on pieni.
    Hyvä esimerkki esim Egypti/Tanska tai Somalia/Hollanti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Riitta kirjoitti 14.3.2011 kello 14:26

    Sen lisäksi kannattaisin lapsilisän laittamista verolla. Se olisi mielestäni oikeudenmukaista yhteiskunnassa, jossa vietetään ahneiden pitoja, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien köyhdyttämistä.

    Tämäkin mahdollistaisi monenlaista kikkailua, koska lapsilisän voi siirtää vanhemmalta toiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 14.3.2011 kello 14:51

    “Esitin itse SATA-komiteassa osittaista kotihoidon tukea ja sitä, että puolipäivähoidosta olisi puolimaksu. En enää muista tuliko se mietintöön. Nyt ruotsalainen päivähoitomuoto, jossa toinen vanhemmista on puolipäivätyössä ja lapsi muutaman tunnin päivässä hoidossa on tehty mahdottomaksi. Menettää kotihoidontuen kokonaan ja joutuu maksamaan täyden päivähoitomaksun (yleensä).”

    Jutat urpilaisen suuri aloite (Demarin puoli sivua): myös puolipäiväionen kotihoidontuki mahdolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jukka kirjoitti 14.3.2011 kello 16:58

    Liian vanhalla on aika pätevät esimerkit:)))

    laitapas sama vertailu USA:n kanssa. No ok nyt siellä on työttömyysaste jopa kahdeksan mutta normaalioloissa neljän pinnassa elikkäs täystyöllisyys käytännössä.

    Suomessa taasen työttömyysaste on koko ajan yli kymmenen, kun lasketaan mukaan vippaskonstit. Lisäksi tässä maassa on paha ongelma työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien nuoreten kanssa, joka ei varmastikaan voi johtua muusta kuin tämän järjestelmän ongelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Vesa Peipinen kirjoitti 14.3.2011 kello 21:52

    Ode: Vesa ymmärsit väärin.

    Auts. Sori. Niin ymmärsin. Pitäisi keskittyä lukemaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Riitta kirjoitti 14.3.2011 kello 21:55

    Ehtona ei olisi oman työajan lyhentäminen eikä se myöskään riittäisi vaan se, että lapsen päivähoidossa viettämä aika lyhenee.

    Tervetullut muutos, vaikka juuri meidän perheemme tilanteeseen tämä nykymallin osittainen hoitoraha sopiikin paremmin. Onko ajatuksenasi siis korvata tällä nykymallin osittainen hoitoraha vai tuoda tällainen vaihtoehto nykyisen rinnalle?

    Jos päivähoitoon tulee paljon tällaisia osa-aikaisia lapsia, niin se tarkoittaa sitten sitä, että joko hoitopaikat ovat vajaakäytössä tai sitten osa hoitajista on myös osa-aikaisia (päiväkotiryhmää vetävä lto varmaankin tekisi tässäkin mallissa täyttä päivää). Suurin osa näistä osa-aikalapsista olisivat päiväkodissa samanaikaisesti.

    Miten luulet kunnissa tähän suhtauduttavan? Nykyisellään, ainakin Tampereella, pyritään pikemminkin siihen, että hoitopaikat saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

    Moni kunta velottaa puolipäiväpaikasta kokopäiväpaikan hinnan tai panee puolipäiväpaikan aikarajaksi neljä tuntia.

    Meneeköhän se ihan lainmukaisesti? Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrätään:


    Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi lyhyempi, kunnan tulee päättäminsä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu 2–4 momentissa säädettyä kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Päivähoidon maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus.

    Minä tunnen vain Tampereen käytännöt ja täällä on mahdollisuus valita sopimuspäivät (jatkossa 10 tai 15 päivää) tai osa-aikahoito (aikarajana viisi tuntia). Tarkoitus olisi pistää laskennallisesti kaksi kymmenpäiväistä lasta samalle paikalle ja markkinoida väliaikaista hoitoa, jolla hyödynnetään 15 sopimuspäivällä olevilta vapaiksi jäävät päivät.

    Vaikea uskoa, että tuo kovin hyvin onnistuisi, koska uskoisin useimpien sopimuspäivillä olevien pitävän maanantaita tai perjantaita vapaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. MIVa kirjoitti 14.3.2011 kello 22:43

    Aivan ilmiselvästi Suomen tukijutuissa on jotain poskellaan. Jos yksinhuoltajan ei kannata mennä töihin, ellei saa paljon yli 2keuroa, niin jossain mättää. Ok, ko tapauksessa muutakin, kuin vain normaalit jutut. Missähän se raja ilman noita olisi kulkenut? Toisekseen, miksi vanhat ongelmat helpottavat tuella elämistä?
    Joku sanoi täällä, ettei työtä ole kaikille. Ei ole jos palkkavaatimus on tota luokkaa. Itse menin yli viisikymppisenä siivoojaksi, kun muualle ei huolittu. Palkka oli alle 2keuroa paljon. En ollut yksinhuoltaja, eikä ollut ulosottoja ja vaimo töissä. Ei tietenkään ole kiva mennä varsin pienipalkkaiseen hommaan pitkän muunlaisen duunin jälkeen, mutta parempi oli niin. Oli kuitenkin jotain työtä.
    Ymmärrän kovin hyvin ihmisiä, jotka laskevat ihan tarkkaan, mikä kannattaa, mikä ei. Itse jäin varhennetulle eläkkeelle, kun satuin kysäseen eläkkeen suuruutta, jos jään. Eläke oli suurempi melkoisesti, kuin silloinen palkka (johtui työhistoriasta). Ei päätös ollut edes vaikea. Kaiketi nyt pitäisi olla häpeissään. Katsoin silloin, että DI-koulutuksen saaneena ja viimeiset 6-7 vuotta siivoojana oli minulta riittävä.
    Koko tää soppa on tosi hankala. Miten saada ihmiset duuniin? Jos tietty porukka pärjää niukin naukin yhteiskunnan tuilla, niin miksi ihmeessä mennä hommiin? Ne hlöt, joille siitä selvä etu, tietenkin menevät, mutta juuri se loppuporukka. Siis esim. lähteä siivoamaan toisten paskoja wc-pöntöistä ja saada jotain liksaa ja lopputulos +-nolla. eihän kukaan järkevä niin tee. Missä vika?
    OS puhuu kansalaispalkasta, olisiko se ratkaisu? En tiedä, mutta jotain on tehtävä, tahi Suomi on todella vaikeuksissa.
    Kevättä kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. MIVa kirjoitti 14.3.2011 kello 23:03

    Mikäli Suomen lapsilisät/vähennykset yms ovat niin huonot, niin miksi ihmeessä niitä lapsia tehdään? Vahinko on tänään huono selitys.
    Kun ajanoloon ei synny lapsia, valtio kyllä tekee asian eteen jotain muutakin, kuin tuo ulkomailta lisää porukkaa. Saattaapi olla muuten lähempänä kuin uskoisi. Jossain lehdessä kerrottiin, että miesten “lapsentekokyky” on huonontunut Suomessa. No toki maahanmuutto auttaa siihenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 9:02

    Mikäli Suomen lapsilisät/vähennykset yms ovat niin huonot, niin miksi ihmeessä niitä lapsia tehdään?

    Itse asiassa Suomessa edut ovat niin hyvät, että syntyvyys on melko korkea. Nykyjärjestelmässä on silti kaksi ongelmaa.

    Ensinnäkin vaihtoehtoina on olla joko täysin kotona lasten kanssa tai sitten täysillä työelämässä. Nykyisellään osittainen hoitovapaa ja -raha ovat lähinnä hyvässä vakituisessa työssä olevien juttu.

    Toisekseen kun perheet saavat itse valita, jääkö isä tai äiti kotiin, niin miten sen nyt sanoisi. Jokainen perhe varmasti tekee omalta kohdaltaan parhaan valinnan. Mutta, mutta… tästä hyvästä naisten ja miesten työmarkkina-asema on erilainen: miesten on naisia helpompi saada vakituinen hyväpalkkainen työ. Siitä hyvästä sitten useimmissa perheissä äiti on se paras valinta kotivanhemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 15.3.2011 kello 12:25

    Riitta
    Toisekseen kun perheet saavat itse valita, jääkö isä tai äiti kotiin, niin miten sen nyt sanoisi. Jokainen perhe varmasti tekee omalta kohdaltaan parhaan valinnan. Mutta, mutta…

    Mutta mitä? Oletko sitä mieltä että ihmisiä pitäisi nykyisestä enemmän paimentaa yhetiskunnan toimesta?

    Jos pakotetaan isät lomille, lomat jäävät kokonaan pitämättä. 6+6+6-ehdotus oli ehkä surkein ikinä. Tuossa tapauksessa merkittävä osa kaikista lomista jäisi täysin pitämättä ja esimerkiksi yrittäjät nyt vaan eivät voi jäädä puoleksi vuodeksi kotia ja täysin sama juttu on useimmissa asiantuntijatehtävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 14:21

    Mutta mitä?

    Yhteiskunnan rakenteet ohjaavat/paimentavat ihmisiä sellaisiin asemiin, että kun perhevapaat ovat ajankohtaisia, niin yksinkertaisinta on, että äiti jää kotiin.

    Jos pakotetaan isät lomille, lomat jäävät kokonaan pitämättä. 6+6+6-ehdotus oli ehkä surkein ikinä.

    Minä en osaa pitää sitä kovin isona ongelmana, etteivät kaikki isät (eivätkä kyllä äiditkään) omaa osuuttaan vanhempainvapaastaan pidä. Tässä mallissa myös äidin osuus pitenee ja käytännössä kaikki alle yksivuotiaat saadaan pois päiväkodeista.

    Sitä paitsi, useimmilta (yrittäjä/asiantuntija/poliitikko/muusikko/näyttelijä…) -naisilta reilun puolen vuoden poissaolo töistä kyllä onnistuu, koska biologiaa vastaan on paha potkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Samuli Saarelma kirjoitti 15.3.2011 kello 14:30

    En täysin ymmärrä tuota osa-aikaongelmaa päiväkodeille. Ensinnäkin osa-aikaisuuden voi hoitaa niin, että on joitain päiviä kokopäiväisesti töissä, mutta ei sitten viittä päivää viikossa. Tällöin osa lapsista on hoidossa joinain viikonpäivinä ja osa jonain toisina. Jos päiväkodissa on tarpeeksi osa-aikaisia lapsia, seurauksena on todellakin vähemmän tarvetta työvoimalle.

    Toiseksi lapset voi jakaa varmaan myös aamu- ja iltapäivälapsiin, jolloin jälleen yhdestä aamu- ja yhdestä iltapäivälapsesta saa yhden kokopäivälapsen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 15:23

    Jos päiväkodissa on tarpeeksi osa-aikaisia lapsia, seurauksena on todellakin vähemmän tarvetta työvoimalle.

    On toki, mutta tulee vastaan sama ongelma, mitä kaupan alalla. Joskus paikalla on paljon lapsia/asiakkaita, joskus taas vähän. Tämä kasvattaa osa-aikaisten työntekijöiden tarvetta. Jos löytyy tarpeeksi halukkaita lastenhoitajia tekemään osa-aikatyötä, niin sitten tässä ei ole ongelmaa. Ainakin kaupan alalla osa-aikatyötä joutuu moni tekemään tahtomattaan.

    Lapset eivät tule päiväkotiin sen mukaan, mitä päiväkodille sopii, vaan vanhempien työajat määräävät hoitoajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2011 kello 16:19

    Lapset eivät tule päiväkotiin sen mukaan, mitä päiväkodille sopii, vaan vanhempien työajat määräävät hoitoajat.

    Jos haluaa alennuksen päivähoitomaksuun, ei voi varata kokopäiväpaikkaa ja käyttää siitä vain puolet vaan on varattava esimerkiksi aamupäivä tai iltapäiväpaikka tai jotenkin muuten ilmoittaa etukäteen, milloin lapsi on hoidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Samuli Saarelma kirjoitti 15.3.2011 kello 18:05

    Riitta, ajattelin asiaa hieman toisinpäin. Minusta lasten pitää juuri mennä päiväkotiin niin kuin se päiväkodille sopii tai sitten ei ole oikein mitään syytä, miksi päiväkodin pitäisi antaa osa-aikalapselle mitään alennusta kokopäivälapseen verrattuna. Jos osa-aikatyössä oleva vanhempi haluaa saman joustavuuden kuin mitä saisi kokopäivähoitoon lapsen panemalla, niin sitten minusta ei ole kohtuutonta, että joutuu siitä kokopäivähinnan maksamaan.

    Vähän siis samalla tavoin kuin juuri siinä mainitsemallasi kaupan alalla. Ei sielläkään työntekijä yleensä voi sanella työnantajalleen, milloin hänelle sopii töihin tulla, vaan hänen on otettava osansa niistä työvuoroista, jolloin kaupassa on paljon asiakkaita. Jos hän ei tällaiseen joustavuuteen suostu, hyvin pian työnantajalla ei ole hänelle mitään työtä tarjota.

    Päivähoidon kohdalla vaatimus joustamisesta alennuksen saamiseksi ei ole edes kovin kohtuuton, koska kaikki kunnallisen päivähoidon maksut ovat Suomessa naurettavan pieniä niiden kustannuksiin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 21:38

    Samuli, vertaus ontuu, koska lapsi ei ole työsuhteessa päiväkotiinsa. Marssijärjestys on se, että jos lapsi on sopimuspäivillä tai osa-aikaisena vanhemmat varaavat hoitoajat omien työvuorojensa mukaan eivätkä työvuorojaan lasten hoitoaikojen mukaan. Samoin toimitaan vuorohoidossa. Näiden ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan sitten järjestetään päiväkodin työntekijöiden työvuorot.

    Eli, siis, kyllä nykyisellään sopimuspäivillä olevat lapset tulevat päiväkotiin silloin, kun vanhemmat ilmoittavat heidän päiväkotiin tulevan. Tietenkään ilmoittamista ei voi jättää edelliseen iltaan, vaan ne sovitaan hyvissä ajoin (en nyt äkkiseltään löytänyt vastausta, oliko se Tampereella kahta viikkoa ennen).

    Myös kokoaikaisina olevilta lapsilta kysellään hoitoajat, koska päiväkoti aukeaa kuudelta ja menee kiinni viideltä, mutta lapset ovat hoidossa korkeintaan kymmenen tuntia ja työntekijöiden työpäivät ovat alle kahdeksantuntisia. Ennen kahdeksaa ja neljän jälkeen paikalla on vain muutama työntekijä ja työvuorot menevät lasten hoitoaikojen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2011 kello 21:46

    Riitta
    Toki vanhemmat voivat jatkaa nykyistä käytäntöä, vaikka vakituisen aamu- tai iltavuoron varaavat saavatkin alennuksen. Jos varaa koko päivän, maksaa tietysti koko päivästä. Niitäkin on, jotka voivat sopia säännöllisistä ajoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 21:54

    Vakituiset aamu- ja iltavuorot olivat käytäntönä joskus 80-luvulla (muistelivat päiväkodin vanhemmat työntekijät). Miksihän niistä on luovuttu? Ei ollut kysyntää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Riitta kirjoitti 15.3.2011 kello 22:03

    Tarkennuksena vielä edelliseen, jos termi “sopimuspäivät” ei ole tuttu. Sopimuspäivillä oleva maksaa vain niistä päivistä, jotka lapsi on hoidossa. Useimmissa kunnissa tätä mahdollisuutta on rajoitettu niin, että maksetaan esimerkiksi viidestätoista päivästä, jos hoidolle on tarvetta 11-15 päivänä kuussa.

    Moni osittaisella hoitovapaalla oleva pitää perjantain vapaana ja lasta sopimuspäivillä. Kuinka ollakaan, niitä lapsia, jotka tulevat päiväkotiin vain perjantaisin ei ole yhtä paljon kuin niitä, jotka ovat hoidossa maanantaista torstaihin. Kunnanisät eivät tällaisesta vajaakäytöstä tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Samuli Saarelma kirjoitti 15.3.2011 kello 22:43

    Niin, juuri tuo perjantaijuttu sopii juuri siihen, mitä ajoin takaa. Jos kunta joutuu pitämään päiväkotia merkittävässä vajaakäytössä perjantaisin (mutta luonnollisesti maksamaan kaikille työntekijöille täyttä palkkaa koko viikolta), ei minusta olisi kohtuutonta, että kun seuraava sopimuspäivää haluava vanhempi tulee päiväkodin puheille, hänelle sanotaan, että muut päivät käyvät, mutta ei perjantai. En ymmärrä, miksi vanhemmalle olisi nyt hirvittävän vaikeaa järkätä se hoitovapaapäivä joksikin muuksi kuin juuri perjantaiksi. Tai sitten vie lapsen johonkin toiseen päiväkotiin, jossa mahdollisesti tyhjempänä päivänä on joku muu kuin perjantai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 9:19

    Olen muuten sitä mieltä, että nyt puhutaan jo asioista, jotka tulee päättää kuntatasolla eikä eduskunnassa.

    Minusta se olisi tervetullut muutos, että osittaisen hoitorahan ehtoja muutettaisiin niin, että sitä voisivat saada kaikki osa-aikatyötä tekevät. Se säilyisi pienennä korvauksena menetetystä palkasta. Kun vanhempi lyhentää työaikaansa, niin kyllä se aina loppuviimeksi tulee perheen hyväksi.

    En sen sijaan ole ihan varma, olisiko hyvä sitoa osittaista hoitorahaa kuitenkaan lasten hoitopäivän pituuteen tai hoitopäivien määrään. Hoitopäivän pituutta on mielestäni parempi säädellä päivähoitomaksun kautta. Ja siis kuntatasolla. Hoitopäivän lyhentäminen ei välttämättä lisää lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 16.3.2011 kello 15:33

    Eikö hoitorahan koko perusidea ole siinä, että sitä maksamalla kunta saa vanhemman itsensä hoitamaan lasta sen sijaan, että toisi lapsen kunnalle kalliiseen hoitopaikkaan? Ei kai sen ole tarkoitus olla mikään yleinen kotona köllöttelyraha vanhemmille riippumatta siitä, onko lapsi heillä kotona hoidettavana vai ei.

    Jos tuo pätee, niin silloin osittaisen hoitorahan saamisen kriteerin pitää minusta olla sidoksissa juuri siihen, miten paljon päivähoitojärjestelmä siinä säästää rahaa eli siis käytännössä siihen, kuinka paljon lapsen päiväkodissa viettämä aika vähenee.

    En ymmärrä, mitä tuolla “Kun vanhempi lyhentää työaikaansa, niin kyllä se aina loppuviimeksi tulee perheen hyväksi” oikein tarkoitat. Jos vanhempi vähentää työaikaa, mutta lapsi on edelleen siellä päivähoidossa, niin ei sillä ainakaan minusta se aika ainakaan lasten kanssa vietetyksi ajaksi tule. Saa siinä varmaan vanhempi vetää lonkkaa ja siten hän siitä hyötyy, mutten täysin ymmärrä, miksi lapsiperheiden vanhemmille pitäisi tällaista yhteiskunnan rahoilla järkätä yhtään sen enempää kuin kelle tahansa muulle.

    Jos joku haluaa vähentää työaikaansa siksi, että se on kivaa, niin minusta tehköön tämän ihan omilla rahoillaan. Progressiivinen verotus jo nykyisin tuottaa sen, että niistä viimeisistä tunneista tinkimällä vähenee käteen jäävä raha suhteessa vähemmän kuin mitä ne tunnit ovat kokonaistyöajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Riitta kirjoitti 16.3.2011 kello 21:52

    Eikö hoitorahan koko perusidea ole siinä, että sitä maksamalla kunta saa vanhemman itsensä hoitamaan lasta sen sijaan, että toisi lapsen kunnalle kalliiseen hoitopaikkaan?

    Tämä on kotihoidontuen ja kuntalisän idea. Osittaista hoitorahaa sen sijaan maksetaan siitä hyvästä, että vanhempi lyhentää työaikaansa. En tiedä, mikä on tässä ollut lainsäätäjän aivoituksena.

    En ymmärrä, mitä tuolla “Kun vanhempi lyhentää työaikaansa, niin kyllä se aina loppuviimeksi tulee perheen hyväksi” oikein tarkoitat.

    Sitä, että jos alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi näin saa omaa aikaa, se menee hyvin todennäköisesti hoitaessa sellaisia asioita (esimerkiksi omia lääkärikäyntejä), joita ei noin pienen lapsen kanssa voi hoitaa tai joiden hoitaminen käy yksin nopeasti, mutta lapsen kanssa vie aikaa (esimerkiksi jotkin ostokset).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Samuli Saarelma kirjoitti 17.3.2011 kello 0:06

    Hetkinen, onko hoitoraha nyt siis joku muu asia kuin kodinhoitotuki? Selailin Finlexiä ja siellä kyllä puhutaan “kodinhoidon tuen hoitorahasta”.

    Mitä tuohon osittaiseen hoitorahaan tulee, niin sen idea on selvästikin se, ettei se ole vain automaattisesti osa-aikatyössä käyvälle lapsiperheelliselle tuleva ilmainen lisäraha, vaan tarkoituksena on kai juuri rajata se vain ja ainoastaan niihin tapauksiin, joissa osa-aikatyöhön on siirrytty juuri siksi, että voi viettää enemmän aikaa lasten kanssa (tämä perustelu löytyy Finlexistäkin). En tiedä, miten tuo on käytännössä hoidettu, mutta luulisi olevan aika triviaalia ainakin tavallisissa tapauksissa saada homma näyttämään siltä, että osa-aikatyössä ollaan kokoaikatyön sijaan lasten hoitamisen vuoksi riippumatta siitä, mistä syystä se on oikeasti tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Riitta kirjoitti 17.3.2011 kello 9:52

    En tiedä, miten tuo on käytännössä hoidettu,

    Se hoidetaan niin, että työsopimukseen kirjataan sanat “osittainen hoitovapaa”. Jos nämä sanat puuttuvat, osittaista hoitorahaa ei saa. Mitään muuta kontrollia ei ole. Lisäksi Kela ohjeistaa: “Jos viikoittainen työaikasi on jo ennestään enintään 30 tuntia viikossa, mutta muusta syystä kuin lapsen hoidon vuoksi (esimerkiksi osa-aikatyön takia), et voi saada osittaista hoitorahaa ennen kuin lyhennät työaikaasi lapsen hoidon vuoksi normaalista työajastasi.”

    Tämä tuntuu ensalkuun hyvältä ja oikeudenmukaiselta, mutta mutta… Oletetaan, että kaksivuotiaan lapsen äiti on palaamassa hoitovapaalta töihin. Hän ei oikein haluaisi palata nykyiseen työhön ja näkee mielenkiintoisen työtarjouksen. Tässä paikassa työaika olisi 30h/vko. Jos hän ottaa tämän uuden työn vastaan, hän ei saa osittaista hoitorahaa. Jos hän taas palaa vanhaan työhönsä ja lyhentää työaikaansa, hän saa osittaista hoitorahaa. Vanhassa työpaikassa työnantaja suostuu tähän vähän pitkin hampain.


    Nykyisellään päivähoidossa on oma vaihtoehto niille, jotka tekevät nelipäiväistä työviikkoa muttei niille, jotka tekevät kuusituntista päivää. Jälkimmäisessä tapauksessa menee täysi maksu, vaikka lasten hoitopäivät ovat puolisentoista tuntia (6h vs 7.5 h + ruokatauko) lyhyempiä kuin täyttä päivää tekevien lapsilla.

    Ilmeisesti jälkimmäistä tapaa ei kunnissa koeta sellaiseksi, että se toisi merkittäviä säästöjä, koska “ne lapset haetaan kumminkin aikaisemmin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Riitta kirjoitti 17.3.2011 kello 10:22

    Tähän vielä…

    luulisi olevan aika triviaalia ainakin tavallisissa tapauksissa saada homma näyttämään siltä, että osa-aikatyössä ollaan kokoaikatyön sijaan lasten hoitamisen vuoksi riippumatta siitä, mistä syystä se on oikeasti tehty.

    Jos työnantaja kirjaa työsopimukseen maagiset sanat “osittainen hoitovapaa”, hän myös sitoutuu ottamaan työntekijän kokoaikaiseen työhön sitten, kun osittainen hoitovapaa päättyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Riitta kirjoitti 17.3.2011 kello 11:32

    Vielä yksi… osittaisella hoitovapaalla olevilla on parempi irtisanomissuoja kuin muilla. Sekin on yksi syy sille, miksi työnantaja ei pelkästään työntekijän mieliksi ko. sanoja työsopimukseen kirjaa, jos osa-aikatyön tekemiselle on olemassa jokin työnantajasta riippuva syy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Samuli Saarelma kirjoitti 17.3.2011 kello 14:11

    Ok, hyvä, osittaisen hoitovapaan saamisessa on sittenkin kontrolli, joka tapahtuu työnantajan toimesta, ei kelan. Mikä tässä nyt siis vielä mättää? Sekö, että niitä tapauksia, joissa osa-aikatyössä ei olla lasten hoidon vuoksi ja lasten kasvettua ei ole tarkoitus siirtyä kokoaikatyöhön, ei saa tämän alle?

    Mitä tuohon päivähoitorahastukseen tulee, niin on aika selvää, että päiväkodille kustannukset 6:n ja 7.5:n tunnin lapsista ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta voivat olla vähäisemmät, jos lapsi on kokonaan poissa jonkun päivän, etenkin, jos päiväkoti saa samanlaisia lapsia ripoteltua läpi viikon, koska silloin keskimääräinen lapsiluku laskee. Sen sijaan 6:n tunnin lapsilla tulee kapasiteetti täyteen ihan samalla tavoin kuin 7.5:n tunnin lapsilla, koska heitä ei varmaan voi peräkkäin laittaa.

    Viisi neljäpäiväistä viikkoa tekevän vanhemman lasta tuottaa yhden kokopäiväpaikan lisää päiväkotiin. Viisi 6-tuntista päivää tekevän vanhemman lasta ei tuota yhtään lisäpaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Riitta kirjoitti 17.3.2011 kello 15:10

    Sekö, että niitä tapauksia, joissa osa-aikatyössä ei olla lasten hoidon vuoksi ja lasten kasvettua ei ole tarkoitus siirtyä kokoaikatyöhön, ei saa tämän alle?

    Jeps. Lapsen kannalta se on jokseenkin yhdentekevää, lukeeko äidin työsopimuksessa sanat “osittainen hoitovapaa” vai ei. Lapsen kannalta oleellista on, minkä mittainen se työpäivä ja oma hoitopäivä on.

    Mitä tuohon päivähoitorahastukseen tulee, niin on aika selvää, että päiväkodille kustannukset 6:n ja 7.5:n tunnin lapsista ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta voivat olla vähäisemmät, jos lapsi on kokonaan poissa jonkun päivän, etenkin, jos päiväkoti saa samanlaisia lapsia ripoteltua läpi viikon, koska silloin keskimääräinen lapsiluku laskee.

    Näinpä. Siksi minusta ei ole mielekästä sitoa osittaisen hoitorahan maksamista hoitopäivän pituuteen säästöjen toivossa.

    Viisi neljäpäiväistä viikkoa tekevän vanhemman lasta tuottaa yhden kokopäiväpaikan lisää päiväkotiin. Viisi 6-tuntista päivää tekevän vanhemman lasta ei tuota yhtään lisäpaikkaa.

    Täyttä päivää tekevien lasten hoitopäivät ovat pidempiä kuin päiväkodin työntekijöiden työpäivät, “kuusituntisten” lasten taas samanmittaisia, ellei lapsen äiti tai isä satu työskentelemään samassa rakennuksessa. Se, kuinka moni lapsista on päiväkodissa ennen kahdeksaa tai neljän jälkeen vaikuttaa tätä kautta päiväkodin työntekijöiden tarpeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Samuli Saarelma kirjoitti 17.3.2011 kello 17:24

    Lapsen kannalta työsopimuksen teksti onkin yksi ja sama, mutta ei yhteiskunnan, joka koittaa mahdollisimman vähällä rahalla saada tarjottua mahdollisimman monelle lasten hoidon vuoksi mahdollisuuden tehdä osa-aikatyötä. Jos systeemi on liian lepsu, sen piiriin tulee ihmisiä, jotka eivät tee osa-aikatyötä lastenhoidon vuoksi, vaan jostain aivan toisesta syystä ja tämä johtaa siihen, että maksettavat rahamäärät per osahoitovapaalla olija jäävät pienemmiksi. Jos osahoitovapaasysteemi rajaa touhun niin, että vain ne aidot tapaukset menevät läpi, niin rahaa jää enemmän jaettavaksi siihen tarkoitukseen, mihin se oli tarkoitettu.

    Ehkä selkeintä olisi kuitenkin juuri se, että rahan saaminen riippuu siitä, kuinka paljon kuormittaa päivähoitosysteemiä. Tosin tässäkin on sitten se vika, että vaikkapa mies, jonka vaimo jo on hoitovapaalla, haluaisi vähentää työntekoaan auttaakseen vaimoaan (sairas, mielenterveysongelmia tms.), ei voisi tätä kautta saada mitään, koska lapset olisivat jo muutenkin kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Riitta kirjoitti 17.3.2011 kello 21:57

    Jos osahoitovapaasysteemi rajaa touhun niin, että vain ne aidot tapaukset menevät läpi, niin rahaa jää enemmän jaettavaksi siihen tarkoitukseen, mihin se oli tarkoitettu.

    Totta, mutta nykyisellään nuo ehdot ovat absurdit. Osittaista hoitorahaa maksetaan lähinnä niille, joilla on vakituinen työpaikka äitiysloman jälkeen odottamassa ja joiden taloudessa sillä 90 eurolla (miinus verot) on melko pieni merkitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2011 kello 22:33

    En ole ehtinyt puuttumaan tähän keskusteluun, mutta todettakoon, että Riitta puhuu aivan eri asiasta.
    Lapsilla on oikeus hoitopaikkaan. Jos tämän oikeuden jättää käyttämättä, siitä korvataan kotihoidon tuella, jota ei saa, jos lapsi on minuutinkin päivähoidossa. Kotihoidon tuen ehtona ei ole se, että vanhemmat jäävät pois työstä tai edes lyhentävät työaikaansa, vaan että lasta ei panna kunnalliseen päivähoitoon eikä haeta myöskään yksityisen hoidon tukea. Lapsi voi olla vaikka isoäidin hoitama.
    Tämä osahoitovapaasysteemi on aivan eri asia. Siinä on edellytyksenä, että vanhemmat lyhentävät työaikaansa. Säästyneen ajan voi käyttää vaikka kuntosalilla. Edellytyksenä ei ole, että lapsen päivähoidossa viettämää aikaa lyhennetään mitenkään. Se on palkkio vanhempien työajan lyhentämisestä – siis lyhentämisestä, ei siitä, että tekee lyhyttä työaikaa. Ensin on pitänyt olla kokopäivätyössä.
    SATA-komiteassa esillä ollut malli koski osittaista kotihoidon tukea, jonka edellytyksenä oli se, että lapsi on vain osan aikaa päivähoidossa. Siinä taas ei edellytetä, kuten kotihoidon tuessa ei muutenkaan edellytetä, mitään vanhempien työajasta. Isoäiti saa hoitaa lapsta iltapäivät. Se olisi korvaus päivähoito-oikeuden osittaisesta käyttämättä jättämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Samuli Saarelma kirjoitti 18.3.2011 kello 0:47

    Riitta, olen Osmon kanssa samaa mieltä, että juuri tämän lain tarkoitus on se, että palkitaan niitä, jotka vähentävät kokopäivätyötään lasten hoidon vuoksi, ei tukea taloudellisesti yleisesti osa-aikatyössä käyviä. Siitä voidaan toki kinastella, onko tällaisessa laissa mitään järkeä, mutta jos hyväksytään tuo lain päämäärä mielekkääksi, niin silloin minusta laki on järkevää toteuttaa juuri niin kuin se on toteutettu, jossa se systeemin “valvonta” tulee automaattisesti sitä kautta, että pelkkää osa-aikatyötä tarjoavat työnantajat eivät suostu työsopimuksiin, jotka tarkoittaisivat sitä, että heidän olisi tehtävä työsuhteista kokoaikaisia siinä vaiheessa, kun vanhemman halu olla lapsia hoitamassa loppuu.

    Sanoisin vielä sen, että ei jokaikisen lain tarkoitus ole siirtää rahaa rikkailta köyhille, vaan moni laki on tarkoitettu tiettyjen asioiden tukemiseen. Esimerkkinä vaikkapa vuorotteluvapaa, jota todennäköisesti on käyttänyt moni suhteellisen hyvätuloinen.

    Tuo SATA-komitean idea kuulostaa varsin fiksulta tosin sillä varauksella, että ensin pitäisi selvittää, kuinka paljon päiväkodit saavat lisäkapasiteettia siitä, että lapsia on vaikka iltapäivän kotona. Jos eivät juurikaan, ei siinä rahansäästön kannalta ole järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Riitta kirjoitti 18.3.2011 kello 9:40

    Osmo, ymmärsinkö oikein, että osittainen kotihoidontuki olisi tulossa osittaisen hoitorahan rinnalle? Voisiko niitä nostaa samanaikaisesti?

    Tuo SATA-komitean idea kuulostaa varsin fiksulta tosin sillä varauksella, että ensin pitäisi selvittää, kuinka paljon päiväkodit saavat lisäkapasiteettia siitä, että lapsia on vaikka iltapäivän kotona. Jos eivät juurikaan, ei siinä rahansäästön kannalta ole järkeä.

    En ole tästä eri mieltä. Toisaalta olen kyllä sitäkin mieltä, että tehokkaammin tämä ohjaaminen osapäivähoitoon tai sopimuspäiville hoituu säätämällä päivähoitomaksuja kuntatasolla. Kunnissa on kuitenkin parempi tieto siitä, millaiselle hoidolle olisi kysyntää.

    Riitta, olen Osmon kanssa samaa mieltä, että juuri tämän lain tarkoitus on se, että palkitaan niitä, jotka vähentävät kokopäivätyötään lasten hoidon vuoksi, ei tukea taloudellisesti yleisesti osa-aikatyössä käyviä.

    Minusta taas kaikki osa-aikatyötä tekeviä pienten lasten vanhempia pitäisi tukea samalla tavalla. Se ohjaisi osa-aikatyöhön nimenomaa ne, joita eniten tarvitaan myös kotona. Kysymys ei ole kaikista osa-aikatyötä tekevistä, vaan vain niistä, joilla on alle kolmevuotiaita tai koulua aloittelevia lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Riitta kirjoitti 18.3.2011 kello 9:42

    Kotihoidon tuen ehtona ei ole se, että vanhemmat jäävät pois työstä tai edes lyhentävät työaikaansa, vaan että lasta ei panna kunnalliseen päivähoitoon eikä haeta myöskään yksityisen hoidon tukea.

    Ja työtönhän ei kotihoidontukea saa. Tai siis, se vähennetään työttömyyskorvauksesta. Työttömän puoliso voi saada, mutta yksikin työvuoro vie tuen.

    Onko tässä järjestelyssä tarkoitus ohjata työttömien lapset päivähoitoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus